Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liikenteen veroista

Val­tio­varain­min­is­teri Riik­ka Purra uhkaa sähköau­toil­i­joi­ta eril­lisverol­la, kos­ka val­tion liiken­teestä saa­mat vero­tu­lot uhkaa­vat huve­ta, kun polt­toaineista saadaan vuosi vuodelta vähem­män vero­tu­lo­ja samoin kuin auto- ja ajoneu­voveros­ta. Hän väläyt­ti mon­en­laisia vero­ja, mut­ta kom­men­toin hänen alku­peräistä aja­tus­taan kilo­metriveros­ta sähköau­toille ja vain niille.

Näin siinä on käymässä. Tosin vero­tu­lo­ja vähen­tää neljän­nesmil­jardil­la myös se, että hal­li­tus on alen­tanut polt­toain­everoa ja eniten saas­tut­tavien auto­jen vuosit­tain mak­set­tavaa ajoneu­voveroa, entistä tarraveroa.

Olen esit­tänyt ennenkin, että liiken­teen vero­tuk­ses­sa pitäisi siir­tyä pikkuhil­jaa kohti kilo­me­trei­hin perus­tu­via vero­ja. Tässä olen Riik­ka Purran kanssa yhtä mieltä. Mut­ta siihen yksimielisyys loppuu.

Sakot  päästökiintiön ylittämisestä

Purra esit­tää, että jonkin­lainen tiemak­su tulisi vain sähköau­toille. Näin tietysti jar­rute­taan liiken­teen sähköistymistä ja lisätään maamme päästökau­pan ulkop­uolisia päästöjä. Pelkästään Purran puheen­vuoro asi­as­ta jar­rut­taa sähköau­to­jen kaup­paa. Niiden osalta meil­lä on kansalli­nen tavoite, jon­ka ylit­tämi­nen tulisi varsin kalli­ik­si. Onko Purra ottanut laskelmis­saan tämän huomioon?

Samaan suun­taan vaikut­taa myös van­hoil­la saas­tut­taville auton­ro­tiskoille määrä­tyn ajoneu­voveron alen­t­a­mi­nen. Sitä nos­tet­ti­in, jot­ta Suomes­ta ei tulisi muual­la käytöstä pois­tet­tu­jen van­ho­jen auto­jen hau­taus­maa. Oli toimen­piteen tarkoi­tus mikä hyvän­sä, se houkut­telee osta­maan van­ho­ja saas­tut­tavia ja tur­vat­to­mia auto­ja EU-maista Suomeen. Niidenkin päästöistä voi koitua Suomelle maksettavaa.

Tähän kilo­metriveroa­jatuk­seen sisäl­tyy yleen­sä se, että mak­su olisi suurem­pi kaupungeis­sa kuin maaseudul­la. Autoilun ulkoiset hai­tat ovat paljon suurem­pia kaupungeis­sa kuin maal­la, joten tämä puoltaa suurem­paa mak­sua kaupungeis­sa. Jos kaupungis­sa aja­va aiheut­taa hait­taa toisille kaupungis­sa asuville, mik­si tästä pitäisi mak­saa kor­vauk­sia maal­la asuville? Ruuhka­mak­su­jen tuo­tot kuu­lu­vat kaupungeille. Muus­sa tapauk­ses­sa ne ovat eri­ty­isvero kaupungis­sa asumiselle.

Dieselautot kaupunkiin, sähköautot maalle?

Purran aja­tus on nurinkuri­nen muutenkin. Jos sähköau­toille tulee eri­ty­isvero niiden ajaes­sa kaupungis­sa mut­ta ei maal­la, se valikoi sähköau­tot maalle ja saas­tut­ta­vat diese­lau­tot kaupunkei­hin. Kos­ka myrkyl­lisen pakokaa­sun toden­näköisyys joutua ihmisen keuhkoi­hin on kaupungis­sa tuhan­sia ker­to­ja suurem­pi kuin maal­la, yleen­sä on esitet­ty päin­vas­taista. Polt­to­moot­to­rien käyt­tö pitäisi  oikeas­t­aan lopet­taa kaupungeis­sa. Oslon ruuhka­mak­sut ovat sähköau­toille pienem­piä kuin diese­lau­toille. Nyt purra luon­nos­telee ruuhka­mak­sua, joka perit­täisi­in vain sähköau­toil­ta. Niistä taas ei tule myrkyl­lisiä pakokaa­su­ja lainkaan.

Kannattako kilometrivero vain sähköautoille?

Kilo­metriveron käyt­töönot­to on kallis investoin­ti, niin kallis, että on väitet­ty, ettei sel­l­aista kan­na­ta ottaa käyt­töön. Jos vero kohdis­tuu vain sähköau­toi­hin, voi olla, ettei veron tuot­to peitä investoin­nin kustannuksia.

Sähköauton matala marginaalikustannus haastaa kaupunkiliikenteen

Sinän­sä sähköau­tot muo­dosta­vat haas­teen kaupunkili­iken­teelle. Jos lataa auton omas­ta liit­tymästä ja käyt­tää vähänkin järkeä sen ajoit­tamiseen, sähkö mak­saa korkein­taan 10 snt/kWh eli 2 snt/kilometri. Jos on auton ostanut, sil­lä ajami­nen on huo­mat­tavasti halvem­paa kuin joukkoli­iken­teen käyttö.

Alv ei korvaa veromenetystä

”Autoalan asiantun­ti­jat” ovat vas­tan­neet Purralle, että val­tio saa kalli­ista sähköau­toista vas­taavasti enem­män arvon­lisäveroa kuin halvoista diese­lau­toista. Ei mene jakelu­un. Mitä ne sähköau­ton osta­jat tek­i­sivät rahoil­laan, jos eivät ostaisi kallista autoa? Muut­taisi­vat seteleik­si ja polt­taisi­vat takas­sa?  Auton ost­a­mi­nen syr­jäyt­tää bud­jet­ti­ra­joituk­sen kaut­ta muu­ta kulu­tus­ta ja se muu kulu­tus on myös arvon­lisäverol­lista. Arvon­lisäveroa val­tio ei saa lainkaan lisää siitä, että oste­taan kalli­ita auto­ja. Saat­taa myös saa­da vero­tu­lo­ja vähem­män, jos siitä muus­ta kulu­tuk­ses­ta olisi mak­set­tu vaikka­pa alkoholiveroa.

 

 

 

 

40 vastausta artikkeliin “Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liikenteen veroista”

  1. Asia ei ole noin suo­ravi­ivainen. Meil­lä on sähköau­to, mut­ta en aja sil­lä töi­hin, kos­ka jou­tu­isin mak­samaan auto­hal­li­paikas­ta Salmisaa­res­sa ison sum­man. Lisäk­si työ­mat­ka-autoilu keskus­tan ruuhkissa on stres­saavaa. Auto on meil­lä vapaa-aikaa, lapsen­las­ta ja mökki­matko­ja varten.
    — En myöskään usko, että sähköau­to vai­h­tu­isi vaik­ka alko­holi­in. Tämä kulut­ta­jaseg­ment­ti lie­nee aika lail­la sama, joka pystyy myös sijoit­ta­maan pitkäjän­teis­es­ti. En myöskään ole keksinyt keinoa, jol­la Krunikas­sa voisi lada­ta autoa muuten kuin Helenin lataus­pis­teessä. Mökil­lä tietenkin on lataus­piste pihassa.

  2. Van­hat tuon­ti­au­tot eivät enää ole juurikaan saas­tut­tavampia tai tur­vat­tomampia kuin upou­udet. Tekni­ik­ka autoalal­la on vaki­in­tunut ja “edis­tys” on lähin­nä kus­tan­nusten leikkaamista ja konsolidaatiota.

    Mitään päästö­jen kannal­ta järisyt­tävää muu­tos­ta ei ole tapah­tunut ainakaan 10 vuo­teen. Uudet hiukkasloukut voivat olla tai olla olemat­ta luotet­tavampia kuin van­hat. SCR:n toim­i­mat­to­muus ja rikkou­tu­mi­nen huip­pu­pakkasil­la oli ikävä ja kallis ilmiö uudem­mille diese­lau­toille. Oman koke­muk­sen mukaan (n=2) SCR:lle vai­h­toe­htona ole­va pakokaa­su­jen kier­rä­tys vaikut­taisi ole­van varmem­pi ja vähähuoltoisem­pi nykyaikaises­sa dieselis­sä ver­rat­tuna viime vuosi­tuhan­nen ver­sioi­hin. Suurem­man kier­rä­tyk­sen takia kulu­tus on sen sijaan kar­van huonom­pi, mikä olikin odotet­tavis­sa kun ilmaa kor­vataan kolmi­atomisil­la molekyyleillä.

    Jalankulk­i­joi­ta suo­jel­e­vat uudet jar­ru­tusautomaatit ovat var­masti hyviä, mut­ta eivät esim. maaseudul­la tule kovin suureen tarpeeseen. Ehkä Vol­vo tuo hirvikam­er­an jos­sain vai­heessa vakiovarusteeksi.

    Käyte­tyn auton tuomi­nen har­vak­seltaan on vai­h­to­taseen kannal­ta esimerkil­listä toim­intaa. Uskol­lisu­us toimi­valle autolle uuden haikailun sijaan on vihreää, säästäväistä ja psykol­o­gis­es­ti kyp­sää ja ter­ve­henkistä. Jää se uuden auton liimahöyry­jen ja muov­in­pehmen­timien hais­telem­i­nenkin vähemmälle.

    Tule­vaisu­udessa paikan­nus ja sen anonyy­mi jakami­nen tullee joka tapauk­ses­sa pakol­lisek­si kaikki­in kulkuneu­voihin jo automaat­ti­au­to­jen toimin­nan helpottamiseksi.

    1. “Van­hat tuon­ti­au­tot eivät enää ole juurikaan saas­tut­tavampia tai tur­vat­tomampia kuin upou­udet. Tekni­ik­ka autoalal­la on vaki­in­tunut ja “edis­tys” on lähin­nä kus­tan­nusten leikkaamista ja konsolidaatiota.
      Mitään päästö­jen kannal­ta järisyt­tävää muu­tos­ta ei ole tapah­tunut ainakaan 10 vuoteen. ”

      Joo, jos tuon­ti­au­tot olisi 30 vuot­ta van­ho­ja, niin sil­loin voisikin puhua saas­tut­tavista romuista. Mut­ta 2000-luvun puolel­la edis­tys­tä on tapah­tunut lähin­nä testikikkailussa.
      Se että Suomeen tuo­daan käytet­tyjä, mut­ta kohtu­ullisen mod­erne­ja auto­ja on vain järkevää.

  3. Kilo­metriveron käyt­töönot­to ei ole kallis investoin­ti jos kilo­metrit kir­jataan Trafi­comin jär­jestelmään kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä, ja siir­retään sieltä verot­ta­jalle. Kilo­metrivero olisi pääasialli­nen liiken­teestä perit­tävä vero, polt­toain­evero mitoitet­taisi­in haittaveroksi.

    Kalli­ik­si investoin­ti tulee vas­ta sit­ten jos julk­ishallinnon logi­ikalla ja tehokku­udel­la ryhdytään toteut­ta­maan Google/Apple ‑tyyp­pisiä seurantajärjestelmiä.

    Kan­takaupungis­sa kuukausit­taisen henkilöau­tomak­sun ylära­ja voisi olla esimerkik­si 3 x HSL:n kk-lip­pu, ja etukä­teen mak­set­tuna paket­ti­na 2,5 x HSL:n kuukausilip­pu, paket­ti­in sisäl­tyy max 2 HSL: n AB-kuukausilip­pua ajoneu­von halti­joille jos yksityisomistuksessa.

    Valvon­ta rek­ister­inu­meroi­ta luke­mal­la pääväylien var­rel­la ja sat­un­nai­sista liikku­vista kameroista. Lasku­tus käyn­nistyy esimerkik­si vas­ta kol­man­nel­la ker­ral­la. Tuo­tot kaupungille.

    1. Spot­tu, jos kilo­metri vero perus­tuu matkamit­tari­in, se ei voi sil­loin olla kan­takaupungis­sa suurem­pi kuin haja-asutusalueilla.

      1. Kilo­metripo­h­jainen vero ei ole kaupunki­olo­suhteis­sa merk­i­tyk­selli­nen kos­ka väli­matkat ovat niin lyhy­itä. Sen on järkevää olla transak­tiokus­tan­nuk­sil­taan edulli­nen vero jota kerätään kaik­il­ta. Erilli­nen kysymys on tilitetäänkö tuo­toista jotain kunnille/kaupungeille. Edullis­in­ta on var­maan olla tilittämättä.

        Kaupunki­olo­suhteis­sa mak­se­taan könttäsumma/aikayksikkö, (esimerkik­si vuorokausi) siitä hyvästä että päästään aja­maan alueel­la jos­sa tilas­ta on niukku­ut­ta (ja tätä rek­isterik­ilpi­en tun­nis­tuk­sel­la mitataan, ei kilo­me­tre­jä). Kos­ka sähköau­toilun rajakus­tan­nus kaupungis­sa on oleel­lis­es­ti nol­la, lisätään julkisen liiken­teen houkut­tele­vu­ut­ta tekemäl­lä senkin rajakus­tan­nus sähköau­ton omis­ta­jalle nollaksi.

        Hin­tata­so pitää toki säätää sel­l­aiselle tasolle että a) ne joiden ajal­la on arvo saa­vat rahalleen vastinet­ta eli tiet ovat tyh­jem­piä b) yli­jäämäl­lä voidaan paran­taa julk­ista liiken­net­tä jot­ta kaikkien koke­ma lisäar­vo kas­vaa, ja sekä julk­isil­la että yksi­ty­isautol­la liikku­mi­nen on entistä sujuvampaa.

      2. Lait­teet ja ohjelmis­tot täl­laisen keräämiseen eivät ole kovin kalli­ita, näitähän on lukuisia eri fir­mo­jen sof­t­ia ja lait­tei­ta, eli yri­tyk­set käyt­tävät näitä gps-paikan­timia mm kilo­metriko­r­vausten mak­samiseen. Täl­lainen laite automaat­tis­es­ti lähet­tää tiedot gps-verkon kaut­ta, suo­raan taloushallinnon ohjelmis­toon jos­sa edelleen suo­raan palka­n­mak­sun kaut­ta pankki­in ja automaat­tis­es­ti vero­jen kuukausi-ilmoituk­seen. Paikan­nin mak­saa asen­net­tuna verol­lise­na 70€..100€ ja ohjelmis­to kuukausi­hin­nal­la 5…10€/kk autoa kohden, suuren määrän saisi var­masti edullisem­min, ja ohjelmis­ton saisi ostet­tua arvi­ol­ta 10 miljoon­al­la jol­loin gps- kuukausi­hin­ta putoaisi toden­näköis­es­ti pari­in euroon. Mut­ta val­tion ollessa kyseessä, pitänee ohjel­mat ostaa joltain mega­suutelta ohjel­mat­alol­ta, jol­loin voi käyt­tää kuluk­er­toime­na vähin­tään tuhatta.

      3. Tuo­hon voisi rak­en­taa joku suo­ma­lainen elek­tron­i­ikka­pa­ja vaik­ka ihan oman ratkaisun. Tai siis toki joku stan­dar­di rajap­in­ta ja vapaasti toteut­taen kuka halu­aa lähteä mukaan jol­loin myös auto­valmis­ta­jat voi asen­taa tehtaalla. 

        Toteu­tustapo­ja on aika help­po kek­siä, mut­ta vaik­ka kolikon/Ruuvitagin kokoinen palik­ka vesikaukalon alle. Tarpeet on gps siru, mcu ja vähän muis­tia. Eli luokkaa 50 eur valmis tuote ja asen­nus toinen 50 eur. Sieltä saa hel­posti sähköä ja näkee taivaalle. Kat­sas­ta­ja voi lan­gat­tomasti nap­a­ta sieltä luke­mat ja päivit­tää hin­ta-alueet kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä, verkkoy­hteyt­tä ei tarvi­ta jol­loin ei tarvi­ta kk mak­suakaan. Jos gps­jam­meri huo­let­taa niin voi ver­ra­ta matkamit­tarin luke­maan ja auko­ton­ta­han täm­möis­es­ti ei ikinä saa mitenkään. Ja autoil­i­ja itse tark­istaa oma­l­la kän­nykäl­lä. Joku valmis­ta­ja voisi inte­groi­da sen viihde­jär­jestelmään. Täm­möisiä on kyl­lä help­po rak­en­taa hal­vastikin kun­han ei lähde­tä ampumaan tykil­lä ja isovel­jen ei tartte pystyä valvo­maan jokaisen ajoneu­von sijain­tia 24/7.

        Samaan palikkaan voisi lait­taa että mitkä renkaat on alla. Täl­löin voisi kilo­metri­hin­taan arpoa että aje­taanko nas­toil­la jäisel­lä soratiel­lä (ei veloi­tus­ta) vai keskus­tas­sa vai 1s luokan motar­il­la (kilo­metrivero tuplana) — eli niille oma hin­tansa. Valvon­taa voisi tehdä lan­gat­tomasti. Mah­dol­lisuuk­sia on.

    2. Matkamit­tari ei ole pakolli­nen kat­sas­tus­varuste. Sen ei tarvitse toimia, sen voi pois­taa tai sitä voi pyöritel­lä miten pystyy. Jos taas Suomes­sa ale­taan vaa­tia matkamit­taria, ei olla enää EU-yhteensopivia.

      1. Se että matkamit­taria voi pyöritel­lä miten pystyy ei muu­ta sitä että pyörit­telystä ere­hdyt­tämis­tarkoituk­ses­sa tulee petos jos tek­i­jä saa siitä taloudel­lista hyö­tyä. Jos ei halua mit­taria, aina voi tyy­tyä arviovero­tuk­seen. Yleis­es­ti ottaen se ei ole kannattavaa.

  4. “Arvon­lisäveroa val­tio ei saa lainkaan lisää siitä, että oste­taan kalli­ita auto­ja. Saat­taa myös saa­da vero­tu­lo­ja vähem­män, jos siitä muus­ta kulu­tuk­ses­ta olisi mak­set­tu vaik­ka alkoholiveroa.”

    Täl­lä logi­ikalla autoilun vero­tuk­sen voisi lopet­taa kokon­aan ja toivoa että kansa lait­taa säästyneet rahat viinaan.

  5. Van­hoille romuille pitäisi tosi­aan saa­da nyky­istä kovem­mat raip­paverot. Taas tässä yksi päivä meinasin tuke­htua omaan autooni, kun edel­lä ajoi joku 90-luku­lainen noki­vasara, jon­ka pakop­utkesta pölähti val­ta­va mus­ta savupil­vi. Oli pakko ottaa väliä use­ampi sata metriä.

    No,se ei tietenkään mene läpi kat­sas­tuk­ses­ta, mut­ta kyl­lä sil­lä keskimäärin ehtii use­am­man kk ajel­la ja kanssaeläjiään ilostut­ta­vat, ennen kuin tulee katsastus.

    Ehkäpä voitaisi­in korot­taa ajoneu­voveroa auton iän mukaan, esimerkik­si 15v eteen­päin tulisi ylimääräi­nen pant­ti­mak­su veron päälle. Sit­ten kun auton romut­taisi, romut­ta­ja saisi sen pant­ti­mak­sun osu­u­den takaisin. Jos mak­su olisi vaik­ka 50€/v, 20-vuo­ti­aan auton romut­ta­ja saisi 250€ maksunpalautusta.

    Tai ehkä auton romut­ta­mas­sa saisi suo­raan aina kol­men edel­lisen vuo­den ajoneu­voveron palau­tuk­sen. Tämä voitaisi­in kom­pen­soi­da nos­ta­mal­la ajoneu­voveroa auton iän mukaan, kun tiede­tään kuin­ka mon­ta autoa mis­täkin ikälu­okas­ta romutetaan.

    Näin veror­a­situs ei itsessään kas­vaisi, mut­ta luo­taisi­in kan­nus­teet romut­taa autot nyky­istä aiemmin.

    Joku pieni vero saisi pyöriä myös liiken­nekäytöstä pois­te­tus­ta autos­ta, jot­ta ne pää­ty­i­sivät aina romut­ta­molle ja ulko­maille viedessäkin tulisi tehtyä paper­i­työt oikein. Nykyään auto­ja ”katoaa” muis­taak­seni jopa tuhan­sia vuodessa, kos­ka ne joko myy­dään ulko­maille tai ne jäävät jon­nekin luon­toon taik­ka jonkun romunkerääjän pihapi­iri­in lojumaan.

    Ode
    ” Ruuhka­mak­su­jen tuo­tot kuu­lu­vat kaupungeille. Muus­sa tapauk­ses­sa ne ovat eri­ty­isvero kaupungis­sa asumiselle.”

    Mis­rä läh­tien hait­tavero­ja, puhu­mat­takaan liiken­teen vero­tus­ta, on käsitel­ty täl­laisi­na, jollekin porukalle kuu­luvina veroerinä? 

    Kaupunki­laisethan hyö­tyvät suo­raan ajoneu­voli­iken­teen vähen­tymis­es­tä, etenkin jos vero kohtelee kaikkia auto­ja samal­la tavalla. 

    Minus­ta on aika hyvä.arvaus, että Jos liiken­teen verot meni­sivät kaupungeille ja ne oli­sivst samal­la merkit­tävä tulon­lähde, kaupungeille tulee kyl­lä ihan var­masti kiusaus panos­taa nimeno­maan autoiluun.

    1. Nokipan­nun omis­ta­jil­la olisi kyl­lä varaa mak­saa enem­män vero­ja… las­in­pe­sunestet­täkin säästyy, kun perässäroikku­jille voi lähet­tää ter­veiset vai­h­ta­mal­la vapaalle ja päästämäl­lä pölyt pakop­utkesta 4000 kier­roksel­la minuutissa.

      Eikä tarvitse käy­dä merkki­huol­los­sa. Kulu­tuskin on pienem­pi kuin nyky­i­sis­sä Euro kuto­sis­sa, huoli­mat­ta vähän rouheam­mista suut­timista ja hitaam­mas­ta palota­pah­tu­mas­ta. Ehkä asi­aa aut­taa 2,5–3 l isku­tilavu­us ja pienet kierrokset…

      Mut­ta jos alamme verot­taa kulut­ta­jien vas­tu­ullista ja säästäväistä käytöstä, lähetämme väärän signaalin.

  6. Viimeis­es­tä kap­paleesta: Mon­et autoil­i­jat katso­vat, että autoilu­un saa men­nä tiet­ty sum­ma rahaa kuukaudessa. Sähköau­to saa olla kalli­impi kuin polt­to­moot­to­ri­au­to, kos­ka lataami­nen mak­saa vähem­män kuin tankkaaminen.

    Vähäpäästöis­ten työ­suhdeau­to­jen vero­huo­jen­nuk­sen pois­to tun­tui tyh­mältä jutul­ta. Itse mietin aiem­min, että vero­huo­jen­nus oli nerokas keino saa­da autokan­taa sähköis­tet­tyä mak­sat­ta­mal­la kalli­it sähköau­tot työ­nan­ta­jien pus­sista. Monil­la työ­suhdeau­toil­i­joil­la on käytössä kokon­ais­palkka­malli, jos­sa työ­suhdeau­ton vero­tusar­vo vähen­netään brut­topalka­s­ta. Vero­huo­jen­nuk­sen ansios­ta mon­et ihmiset han­kki­vat kalli­ita sähköau­to­ja halvem­pi­en polt­to­moot­to­ri­au­to­jen sijas­ta. Nyt sähköau­ton han­k­in­taa pitää miet­tiä tarkem­min. Muu­ta­man vuo­den päästä täl­lä ei toki ole merk­i­tys­tä, kos­ka sähköau­to­jen hin­nat tule­vat koko ajan alaspäin.

  7. Pitää myös ottaa huomioon, että sähköau­tot kulut­ta­vat teitä enem­män kuin ben­sa-autot. Kek­simäärin sähköau­to painaa noin 30 % enem­män kuin ben­sa-auto. Suomen taloushan on sel­l­aises­sa kun­nos­sa, että edes nykyisel­lä kulu­tuk­sel­la ei teitä halu­ta pitää kun­nos­sa. Sähköau­to­jen takia kor­jaus­tarve kas­vaa, mut­ta ei kor­jaus, kos­ka rahaa ei ole.

    Peri­aat­teessa voisi sähköau­toil­ta kieltää nastarenkaat, mut­ta käytän­nössä ei, kos­ka sähköau­to­jen jar­ru­tus­mat­ka on valmi­ik­si pidem­pi eli onnettomuusalttiimpi. 

    Onko ain­oa ratkaisu sähköau­to­jen kieltämi­nen vai pelkästään iso­jen sähköautojen?

    1. “Pitää myös ottaa huomioon, että sähköau­tot kulut­ta­vat teitä enem­män kuin bensa-autot.”

      Täl­lä ei ole merk­i­tys­tä, sil­lä tei­den kulu­mi­nen Suomes­sa johtuu ensisi­jais­es­ti nastarenkaiden käytöstä.

      Samas­ta syys­tä on jokakeväi­nen sietämätön pöly­on­gel­ma, autoilu tuot­taa enem­män melua eikä voi­da käyt­tää hil­jaista asfalt­tia, vaan nykyisen kaltaista bitu­mil­la kasaan sidot­tua kivimurskaa, joka kestää parem­min nas­to­jen hakkaamista.

      Autoilun kilo­metripo­h­jainen vero­tus reip­paal­la kaupun­ki- ja taa­ja­mak­er­toimel­la olisi kokon­aisu­udessaan järkevin ratkaisu, mut­ta sel­l­aisen toteu­tu­mi­nen tässä maas­sa on aivan yhtä mah­do­ton aja­tus kuin nastarengaskielto.

      1. Urautu­mi­nen voi johtua nas­toista, mut­ta muut päällyste­vau­ri­ot ja päällyste­tyn tien rak­en­teen pet­tämi­nen johtuu lähin­nä raskaas­ta liiken­teestä. Nämä kas­va­vat suh­teessa akseli­pain­on neljän­teen potenssiin.

      2. Kor­jaus kom­ment­ti­in tien­vau­ri­oista: vesi ja rou­ta tekevät tietenkin ison osan vau­ri­oista liiken­teestä riippumatta.

    2. Polt­to­moot­torikäyt­töi­nen katu­maas­turi painaa hel­posti samaa luokkaa sähköau­ton kanssa. Esim. Volvon XC60 ‑dieselkatu­maas­turi painaa 1836 kg, tes­lan mod­el 3 ‑sähköau­to taasen 1835 kg.
      Ylen mukaan vuon­na 2019 Suomes­sa ensirek­isteröidy­istä autoista kol­ma­sosa oli katu­maas­ture­i­ta. Sähköau­to­ja on siis turha yksinään syyl­listää tei­den tuhoamisesta.

      1. Ostin viime vuon­na far­marin, joka painaa noin 1100 kg. Moot­tori on 1,1 litraa ja liikkuu ilois­es­ti moot­toriteino­peauk­sis­sakin. Kulu­tus on maantiel­lä alle 5 litraa. Hark­itsin lataushy­bridin ostamista. Selais­es­ta olisi kuitenkin joutunut mak­samaan reip­paasti enem­män, lataami­nen olisi ollut han­kalaa, kos­ka asun riv­i­talos­sa, ja luul­tavasti hin­nat tule­va alas lähivu­osi­na. Yhtälöön pitää lisätä pienet verot, jot­ka nykyisel­lään anata­vat aivan liian ruusu­isen kuvan sähköau­toilun kus­tan­nuk­sista. Lisääk­si voin tun­tea hyvää omatun­toa siitä, että en tuhoa Suomen tiestöä, varsinkin kun ajaa kitkarenkailla.

    3. Täl­lä logi­ikalla km-veron pitäisi ensisi­jais­es­ti osua raskaisi­in ajoneu­voihin kuten rekkoi­hin ja bus­sei­hin. Ne kulut­ta­vat teitä (per kul­jet­tu km) paljon, paljon enem­män kuin henkilöau­tot ovat ne sit­ten sähköau­to­ja tai polttomoottoriautoja.

  8. Anteek­si mut­ta min­ua ei autot häir­itse helsingis­sä, eikä suur­ta osaa ihmi­sistä sel­l­aiset joi­ta ne häir­it­see voisi muut­taa lähiöhin tai maalle sen sijaan, että asu­vat ytimessä ja rajoit­ta­vat muiden helsinkiläis­tenkin elämää sieltä käsin, koskaan eivät asu niil­lä alueil­la mitä “kehit­tävät”. Tätähän aina ehdote­taan niille jot­ka eivät hyväksy kabi­neteis­sa valmi­ik­si sovit­tu­ja “ehdo­tuk­sia” alueilleen­sa eikö sitä voisi kokeil­la välil­lä toisin päin. 

    Jos joskus jonkun ruuhka­mak­sun joku väk­isin tekee tekemäl­lä tehdy­ille ruuhkille, niin se _ruuhkamaksu pitää saa­da pois sillä/niiltä päiviltä kun on joutunut käymään jos­sain niiden aluel­la sijait­sevas­sa viras­tossa / sairalas­sa tai siihen rin­nastet­tavas­sa hoitopaikas­sa ilman mitään erit­te­lyjä syistä kos­ka byrokratia_ , tämä pitää tul­la pelkästään todis­tuk­sel­la, että on käynyt_ kos­ka kukaan ei niis­sä paikois­sa huvikseen käy tai miten nyt sys­tee­mi tehtäisi­inkään toiv­ot­tavasti ei ollenkaan, rälssi on jo kovin iso nykyra­hoituk­sel­laankin ruuhkara­hoituk­sel­la kas­vaa vaan.

    Toinen vai­h­toe­hto on, että sairaalat ja viras­tot siir­ret­täisi­in jon­nekkin kauem­mak­si keskus­tas­ta joka lisäisi oikeasti yhden­ver­taisu­ut­ta tuo sitä pait­si vähen­täisi paljon auto­jen määrää, mik­si ne viras­tot yleen­sä on pitänyt juuri sinne haalia alun­perinkään kun muu maa niitä on suo­ras­taan ruinannut.

    Muuten tuo vain lisää eri­ar­voisu­ut­ta. Joskus jos­sain liiken­nevä­li­neessä tör­mäsin tyyp­pi­in joka sanoi “päät­täjik­si pitäsi päästä vain sel­l­aiset jot­ka on asunut kadul­la ainakin kak­si vuot­ta” tai jotain sinne päin ymmär­rän sen hyvin sieltä näkee parem­min kuin kuplas­ta tai oma­l­ta saarek­keeltaan jos­ta liikkuu joka päivä vain sen saman tien samaan aikaan 15:sta min­uutin aikana.

    Kaupunkien jo his­to­ri­ansa takia pitäsi mak­saa maal­la asuville kos­ka niitähän kaupun­git ovat riistäneet his­to­ri­ansa omi­mal­la itselleen kau­pan ja kieltämäl­lä sen heiltä. 

    Yhden­ver­taisu­u­den takia tulisi muuten helsin­gin puh­taisi­in toimis­to ilmoi­hin johtaa sen ver­ran pölyä ja met­al­lia kun vaik­ka joku raidet­ta ratikalle rak­en­tanut on hen­git­tänyt ja hen­git­tää joka päivä tämä olisi yhdenvertaista.

    Helsin­ki osti muuten busse­ja tuol­lais­es­ta ihmisoikeuk­sia polkev­as­ta, toisi­na­jat­telijoi­ta leirit­tävästä ja kun­nol­la saas­tut­tavas­ta maas­ta joi­hin se teräskin on tehty kiinalais­ten kaivoslap­sien keuhkoista yskimäl­lä hiilel­lä se jäävää puhu­misen siitä, että joku saat­taisi ostaa sen 20vuotta van­han auton tilalle 10vuotta van­han vähem­män saas­tut­ta­van jos käy hake­mas­sa sak­sas­ta tuo vielä sel­l­aisen paljon vähem­män saas­tut­tavam­man uudem­man diiselin, ne uudet kun on nykyään puh­taampia kuin ben­si­i­ni ja kulut­ta­vatkin pirun vähän, että päästöjä ja luon­to­tuho­ja tulee vähem­män kun sähköau­toista mut­ta kiitos eu:un edus­ta­jien tietämät­tömyy­den ja lob­barei­den akti­ivi­su­u­den.. Sähköau­tot paina­vat tuplas­ti mitä tavalli­nen kyl­lä ne tietä syö. 

    Huolto­var­muut­ta on liikku­misen mon­imuo­toiset ener­gialäh­teet ja se, että diiseliä voi hätäti­las­sa valmis­taa mis­tä vaan.

  9. Toisaal­ta käyte­ty­istä tuon­ti­au­toista ei pääsään­töis­es­ti mak­se­ta arvon­lisäveroa Suomeen, joten mikäli uuden auton ostamista hark­it­se­vat päät­tävätkin käyt­tää rahansa tuo­ma­l­la käyte­tyn auton Ruot­sista tai Sak­sas­ta, on täl­lä oikeasti negati­ivi­nen vaiku­tus arvon­lisäveron tuot­toon Suomessa.
    Kysymys ei ole help­po. Autovero kokon­aan pois­ta­mal­la uusien auto­jen myyn­ti var­masti het­kel­lis­es­ti kas­vaisi, mut­ta pian voitaisi­in olla taas samas­sa tilanteessa kuin nyt, kos­ka veron pois­to väistämät­tä koskisi myös samanikäisiä käytet­tynä tuo­tavia auto­ja. Uusien auto­jen myyn­ti pitäisi saa­da sen ver­ran korkeak­si, että käytet­ty­jen auto­jen lisään­tyvä tar­jon­ta lask­isi niiden hin­to­ja Suomes­sa ja tek­isi ulko­mail­ta tuon­nista vähem­män kannattavaa.

  10. “Myrkyl­liset pakokaa­sut” on henkilöau­toli­iken­teessä vähän van­hanaikainen ter­mi. Kaik­ki katalysaat­to­ril­la varuste­tut ben­si­ini­au­tot ovat suh­teel­lisen päästöt­tömiä samoin kuin uudehkot hiukkas­suo­dat­timil­la ja uusien rajo­jen mukaisil­la NOx päästöil­lä varuste­tut henkilöau­todieselit. Suurim­mat päästöt, kun ajatel­laan ter­vey­den eikä ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta, näistä tule­vat renkaista tien­pin­nan ja renkaiden kulu­misen aiheut­tamista pien­hiukkaspäästöistä, ei pakop­utkesta. Ja näitä aiheut­ta­vat myös sähköau­tot ja vieläpä merkit­tävästi enem­män lisään­tyneen pain­on ansiosta.

  11. Muu­ta­ma vuosi sit­ten oli puhet­ta että kilo­metrivero kor­vaisi autoveron ja vuosit­taisen käyt­tö­mak­sun. Mik­si ei enää puhuta siitä?

    Se olisi kaikkein reilun autoilun vero­jen keräystapa. Se joka ajaa mak­saa, ei auton omis­tamis­es­ta pitäisi mitään vero­ja mak­saa ja uut­ta autoa ostaes­sa pitäis ALV:n riittää.

    Ben­san ja dieselin polt­toain­everot säi­lytet­täisi­in nykyisen­su­u­ruisi­na samoin sähkövero ja sähkön käyt­töön liit­tyvät mak­sut. Sit­ten se olisi jokaisen valit­tavis­sa mil­laisel­la autol­la ajaa.

    Jos halu­aa saas­tut­tavia auto­ja saa­da pois liiken­teestä niin suuris­sa kaupungeis­sa voisi kieltää van­hoil­la diese­leil­lä ajo kuten Sak­sas­sa. Sil­lä ei ole niin väliä mil­laisil­la trak­tor­eil­la lan­de­paukut ajaa kotiseudul­laan mut­ta kaupungeis­sa pitäisi olla tiukem­mat päästönormit.

  12. Nythän juuri ollut esil­lä kuin­ka ainakin kak­si auto­valmis­ta­jaa peru­ut­taa selvästi tavoit­teestaan siir­tyä kokon­aan sähköautoihin.
    Sama Japanis­sa. Nämä mil­jardi­jätit osaa­vat kyl­lä ennakoi­da mitä on tulossa.
    Ehkä jo nähdään että min­er­aalit eivät tule riit­tämään ja että lataus­in­fraa ei saa­da mitenkään riit­tävän laajaksi. 

    On ihan oikein että maankuores­ta revit­tävät akku­min­er­aalit mak­sa­vat ja siitä
    hait­tavero­ja perii myös val­ti­olli­nen taho. Lisäk­si tiestöä voimakkaasti repivät sähköau­tot ovat myös siltäkin osalta ympäristöhaitallisia.

    Ei siis ole mitään syytä päästää sähköau­to­ja vähem­mäl­lä vero­tuk­sel­la, kun eivät ole eri­tyisen “ympäristöys­täväl­lisiä” kokon­aisu­ut­ta tarkasteltaessa. 

    Siis jos vero­tus­ta nyt halu­taan kas­vat­taa tämänkin hal­li­tuk­sen toimil­la. Parem­pi olisi tietenkin sat­sa­ta työn tuot­tavu­u­teen ja työl­lisyy­teen, mut­ta se ei nyt ainakaan ay-liik­keelle näytä sopi­van mitenkään. Aje­taan kaik­ki alas, sehän se on paras ratkaisu, työ, autoilu, tuot­tavu­us, työl­lisyys, hyvinvointivaltio.

    1. Lataus­in­fra ei ole mikään ongel­ma. Suomes­sa help­po jär­jestää eri­tyis­es­ti maaseudul­la, kos­ka sähkök­iukaat ja sähköläm­mi­tys ovat tuoneet meille vah­van sähköverkon. Akkute­knolo­gia odot5taa suur­ta val­lanku­mous­ta, mut­ta juuri nyt litiu­makut ovat vähän ongel­malli­nen suures­sa mittakaavassa.

      1. Ja juurikin tästä litium-syys­tä ei ole syytä enää sub­ven­toi­da sähköau­toilua. Kehi­tys ete­nee jo oma­l­la pain­ol­laan, parem­pi antaa markki­nan ja fos­si­ilis­ten hait­tavero­jen ohja­ta tästä eteen­päin. Kilo­metriveron kevytver­sio ilman mon­imutkaista teknolo­giain­fraa käyt­töön, ja vero­tu­lo-ongel­ma on liiken­teen osalta ratkaistu näköpi­iris­sä olevas­sa tulevaisuudessa.

        Suomes­sa fokus kan­nat­taa siirtää läm­mi­tyk­seen (pieny­d­in­voimal­la) ja sat­tumasähkön läm­mi­tyskäyt­töön sitä odotel­lessa. Kaukoläm­pöverkkoi­hinkin uppoaisi varsin kevy­il­lä investoin­neil­la sato­ja megawat­te­ja muuten puoli-ilmaisek­si ulko­maille myytävää tuotantopiikkisähköä.

      2. Lataus­in­fran ongel­ma ei ole insinööris­tekni­nen, vaan sopimustekni­nen ja taloudelli­nen. Sähköä kyl­lä on ja verkos­sa on kap­a­siteet­tia. Mut­ta kaikille avoimia latau­s­paikko­ja ei ole paljoakaan, joiden luo voisi auton­sa pysäköidä pidem­mäk­si aikaa ilman, että tarvit­see joka ker­ta tehdä joku uusi sopimus ensin jonkun kanssa. Maaseudul­la läh­es jokaisel­la on kyl­lä lataus­piste koton­aan, mut­ta avoimia yleisiä latau­s­paikko­ja on siel­lä suo­ras­taan eri­tyisen vähän ohi ajaville.

      3. Jos akkute­knolo­gias­sa jää odot­tele­maan val­lanku­mous­ta, voi odot­ta­van aika tul­la pitkäk­si. Käytän­nössä kehi­tys on eden­nyt pie­nien paran­nusten kaut­ta ja kaik­ki raflaa­vat uutiset mullis­tavista akkute­knolo­gioista ovat jääneet ikuisik­si lupauk­sik­si. Voi kai sanoa, että akkukemi­as­sa on kohta­laisen vaikea tehdä suuria loikkauk­sia — ainakaan sel­l­aisia, jot­ka voisi­vat real­isoitua vaikka­pa sähköau­to­jen akus­tois­sa. Jos­sain vai­heessa tutkimusuutisia domi­noi­vat kaiken­maail­man eksoot­tiset akkukemi­at, jot­ka joidenkin kom­men­toi­jien mukaan oli­vat luon­teeltaan lähin­nä räjähdy­sainei­ta — ehkä tässä suh­teessa tutkimus on viimeaikoina enem­män foku­soitunut litiu­makku­jen omi­naisuuk­sien ja tur­val­lisu­u­den parannuksiin.

      4. Ok, Suomen tasol­la ehkä infra onnis­tuu, mut­ta tiheästi asu­tun muun Euroopan kanssa ei onnis­tu, puolen mil­jardin ihmisen sähköistämi­nen autoilus­sa on no-go.
        Kiina? Intia? Usa? Vielä enem­män niin. 

        Käsit­tääk­seni läh­es päästöt­tömien ben­si­in­i­moot­to­rien tekni­ik­ka on jo ole­mas­sa mut­ta sitä ei (vielä) ote­ta käyt­tään kun ensin pitää kat­soa tämän uuden poli­it­tisen toteemi­paalun, sähkön, tuot­ta­ma umpiku­ja pidemmälle. 

        Ydin­voimal­la tuote­tul­la sähköl­lä voidaan hoitaa päästöt­tömästi muu ener­giatarve, eli val­taosa ener­gias­ta, ja tätä viel’ voimakkaasti uud­is­tuvil­la, tuuli, aurinko, täy­den­täen, mut­ta autoilua ei koko maa­pal­lon mitas­sa akku-autoilul­la voi­da hoitaa. Eikä myöskään laivakuljetuksia. 

        Tämän ovat suuret auton­va­lmis­ta­jat tajun­neetkin. Viisi vuot­ta eteen­päin ja läh­es päästöt­tämäl­lä ben­sa-autoilul­la on hyvä tulevaisuuskuva. 

        Öljykään ei ole mihinkään lop­pumas­sa. Lisäk­si sen käyt­tö­suhde paran­tuu koko ajan. Kan­nat­taa muis­taa että ben­sa ei ole sama kuin hiilid­iok­si­di. Huonol­la, van­hen­tuneel­la tekni­ikalla poltet­tu ben­sa on. Teknolo­gia kehit­tyy tässäkin asiassa.

      5. Kun ben­sa palaa, siitä syn­tyy hiilid­iok­sidia. Sel­l­aista moot­to­ria ei olekaan, jos­ta ei syn­ty­isi. Tarkoi­tatko syn­teet­tisiä polt­toainei­ta, jois­sa ben­saa tehdään sähköl­lä vedestä ja hiil­io­di­ok­si­sista? Sähköä kuluu sil­loin mon­ta ker­taa enem­män kuin jos sähköä käytet­täisi­in suo­raan autossa. Syn­teet­tiset polt­toaineet sopi­vat lentoliikenteeseen.

  13. Jouduin muuten muut­ta­maan pois keskus­tas­ta, kos­ka ilmas­sa on liikaa asfalt­tipö­lyä varsinkin talvel­la ja kevääl­lä. Jatku­vaa köhimistä. Nyt matkaa lähim­pään nastaren­gas­ral­li­in on kilo­metri. Ei yskitä. Suosit­te­len kaikille, joiden keuhkot eivät kestä. Ongelma­han ei sähköau­to­jen myötä tule katomaan vaan päinvastoin.

  14. Tääl­lä on ihan höpökom­ment­te­ja sähköau­to­jen rasit­tavu­ud­es­ta tiehen. Pain­oa on joo se 30% enem­män mut­ta se on mar­gin­aal­ista ver­rat­tuna raskaan kalus­ton tuo­maan tien kuor­mi­tuk­seen kuten joku jo kom­men­toikin. Sähköau­tot on myös paljon use­am­min neliv­e­toisia kos­ka molem­mille akse­leille saadaan moot­tori pie­nil­lä kus­tan­nuk­sil­la ilman kulu­tuk­sen suur­ta lisään­tymistä, joten ne rouhi­vat kiihdy­tyk­sis­sä tietä paljon vähem­män nastarenkail­lakin kuin usein yhdestä päästä vetävät polt­tik­set. Ite oon pär­jän­nyt kan­takaupungis­sa kitkoil­la nelivedol­la lois­tavasti jopa Kallion mäetkin mut­ta enpä tiedä olisinko pär­jän­nyt ilman että muut olisi rouhin­ut kadut nas­toil­laan puhtaaksi.

    Raskas kalus­to täy­ty­isi saa­da mak­samaan pikkuau­to­ja mon­ta ker­taa kovem­pi markki­nahin­ta tiestön kulut­tamis­es­ta ja muista ulkoishaitoista varsinkin kaupungis­sa ja vähen­tää yri­tys­ten vero­tus­ta muil­ta osin. Kul­je­tus­fir­moissa aje­taan joskus ihan paku­un mah­tu­vaa tavaraakin isol­la kuor­ma-autol­la keskel­lä kaupunke­ja kos­ka se on liian hal­paa että viit­sisi vai­h­taa autoa. Helsin­gin keskus­ta olisi aika paljon viihty­isämpi paik­ka jos kaik­ki sähkö­paku­un mah­tu­va tavara kuskat­taisi­in sinne sem­moisil­la joten kan­nus­teet kohdilleen!

    Ja pakko sanoa vielä viimeinen kom­ment­ti että tosi vähän aja­van ekoteko on omis­taa ja pitää kun­nos­sa se 20 vuo­tias ben­sa-auto jos on pakko joku auto omis­taa. Se on myös kansan­taloudel­lis­es­ti edullisin ratkaissu. Romu­tus­palkki­olob­bauk­set tai van­han auton lisäverot voi jät­tää auton­tuot­ta­ja­maid­en leikeik­si. Tästä voidaan vaik­ka jonkun “vihreän” kanssa väitel­lä lop­pu­un asti jos niik­seen tulee — mitään uut­ta autoa ei voi valmis­taa pie­nil­lä ympäristöhaitoilla.

    1. “Helsin­gin keskus­ta olisi aika paljon viihty­isämpi paik­ka jos kaik­ki sähkö­paku­un mah­tu­va tavara kuskat­taisi­in sinne sem­moisil­la joten kan­nus­teet kohdilleen!”

      Juuri näin. Toimin­nas­ta saisi myös vielä paljon edullisem­paa kulut­ta­jille, jos Helsin­gin kaupun­ki vaivau­tu­isi varmis­ta­maan hyvät kuor­maus- ja purku­paikat katu­jen var­sille. Tämä ei kuitenkaan onnis­tu, ilmeis­es­ti kun autoil­e­vat asukkaat vaa­ti­vat että kaik­ki kadun­var­ret ja mäen notkot on varat­ta­vat hei­dän auto­jen pysäköin­tipaikoik­si. Mut­ta ei vain onnis­tu, ei sit­ten mil­lään, ja sen jäl­keen kaik­ki ovat vihaisia kun pakut ja muut huoltoa­joneu­vot ovat pitkin poikin jalka­käytäviä ja pyöräteitä kun autoa ei yksinker­tais­es­ti saa muuallekaan, vai onko ajatuk­se­na, että jokainen lähetys pitää kävel­lä jostain 1–2 kort­telin päästä? Näin varmis­te­taan kyl­lä se, että hin­nat kul­je­tuk­sista pysyvät korkeina kun tehokku­us las­kee niin alas jos toimit­ta­ja joutuu kävelemään aina 100–200 metriä jokaises­sa kohteessa iso­jen paket­tien kanssa.

      Min­ua häm­mästyt­tää kyl­lä yhä se, että organ­isaa­tiot, kuten Helsin­gin kaupun­ki, aset­ta­vat kaiken­laisia hieno­ja tavoit­tei­ta, mut­ta eivät vain oikein tun­nu tajua­van mitä näi­den tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen käytän­nössä vaatii. Mon­esti aivan yksinker­taisia asioi­ta, mut­ta ei vaan onnis­tu. Kai minä olen sit­ten itse erikoisen älykäs, ei vaan tun­nu siltä, pikem­minkin tun­tuu siltä että val­taosa muista ihmi­sistä on harv­inaisen tyh­miä tai lyhytkat­seisia ajattelussaan.

      1. “pakut ja muut huoltoa­joneu­vot ovat pitkin poikin jalka­käytäviä ja pyöräteitä kun autoa ei yksinker­tais­es­ti saa muuallekaan, vai onko ajatuk­se­na, että jokainen lähetys pitää kävel­lä jostain 1–2 kort­telin päästä?” (Stadist)
        Jos siinä ei ole pysähtymiskiel­toa, niin auto pitää pysäyt­tää ajo­radalle purkua tai las­taus­ta varten.
        Suo­ma­lainen autoil­i­ja ei tee tätä, kos­ka suo­ma­lai­sis­sa autois­sa ei ole kään­tyviä etupyöriä, joi­ta käyt­tämäl­lä muut autot pystyvät ohit­ta­maan pysäyte­tyn auton.

  15. Purran sähköau­toverot on lop­pu­peleis­sä on tarkoitet­tu ihan vain kiusaveroksi kaupunki­laisille viher­vas­sareille. Ehkä tuos­sa jotain on vielä jotain kaukaisia SMP:n kaiku­ja jäänyt persuihin.

    Ehdo­tuk­sien hyviä ja huono­ja puo­lia on siinä mielessä turha riip­iä. Se vai­h­toe­hto val­i­taan, joka aiheut­taa mah­dol­lisim­man paljon häir­iötä ns. väärin ajat­televille mut­ta joka saadaan jotenkin perustel­tua kansalle riit­täväl­lä medi­an rummutuksella.

    1. Rob­o­t­ak­seil­la voisi olla tule­vaisu­us maaseudul­la jos­sa on ainakin tois­taisek­si paljon ajoko­r­tit­to­mia tai muuten ajamiseen kyken­emät­tömiä kyy­din tarvit­si­joi­ta mut­ta ei ruuhkia.

  16. Miten saataisi­in joukkoli­ikenne mak­samaan vähem­män kuin sähköau­tol­la ajelu?

    Siinäpä vas­ta kysymys…
    Ratkaiseeko autonomisu­us asian?
    Ain­oa halpo­jen rob­o­t­ax­ien suo­sio­ta tule­vaisu­udessa rajaa­va tek­i­jä on ruuhkat?

  17. Tuli mieleen koron­aviruk­ses­ta ja altistu­mis­mit­tauk­ses­ta, jos­sa käytet­ti­in älypuhelimia :

    Jos autois­sa olisi lait­teet jot­ka tar­tut­taisi­vat leik­isti toisi­aan lyhyen kan­ta­man radion väl­i­tyk­sel­lä, niin kyseiselle taudille altistu­misen määrää voisi käyt­tää autoveron perusteena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.