Valtiovarainministeri Riikka Purra uhkaa sähköautoilijoita erillisverolla, koska valtion liikenteestä saamat verotulot uhkaavat huveta, kun polttoaineista saadaan vuosi vuodelta vähemmän verotuloja samoin kuin auto- ja ajoneuvoverosta. Hän väläytti monenlaisia veroja, mutta kommentoin hänen alkuperäistä ajatustaan kilometriverosta sähköautoille ja vain niille.
Näin siinä on käymässä. Tosin verotuloja vähentää neljännesmiljardilla myös se, että hallitus on alentanut polttoaineveroa ja eniten saastuttavien autojen vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa, entistä tarraveroa.
Olen esittänyt ennenkin, että liikenteen verotuksessa pitäisi siirtyä pikkuhiljaa kohti kilometreihin perustuvia veroja. Tässä olen Riikka Purran kanssa yhtä mieltä. Mutta siihen yksimielisyys loppuu.
Sakot päästökiintiön ylittämisestä
Purra esittää, että jonkinlainen tiemaksu tulisi vain sähköautoille. Näin tietysti jarrutetaan liikenteen sähköistymistä ja lisätään maamme päästökaupan ulkopuolisia päästöjä. Pelkästään Purran puheenvuoro asiasta jarruttaa sähköautojen kauppaa. Niiden osalta meillä on kansallinen tavoite, jonka ylittäminen tulisi varsin kalliiksi. Onko Purra ottanut laskelmissaan tämän huomioon?
Samaan suuntaan vaikuttaa myös vanhoilla saastuttaville autonrotiskoille määrätyn ajoneuvoveron alentaminen. Sitä nostettiin, jotta Suomesta ei tulisi muualla käytöstä poistettujen vanhojen autojen hautausmaa. Oli toimenpiteen tarkoitus mikä hyvänsä, se houkuttelee ostamaan vanhoja saastuttavia ja turvattomia autoja EU-maista Suomeen. Niidenkin päästöistä voi koitua Suomelle maksettavaa.
Tähän kilometriveroajatukseen sisältyy yleensä se, että maksu olisi suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla. Autoilun ulkoiset haitat ovat paljon suurempia kaupungeissa kuin maalla, joten tämä puoltaa suurempaa maksua kaupungeissa. Jos kaupungissa ajava aiheuttaa haittaa toisille kaupungissa asuville, miksi tästä pitäisi maksaa korvauksia maalla asuville? Ruuhkamaksujen tuotot kuuluvat kaupungeille. Muussa tapauksessa ne ovat erityisvero kaupungissa asumiselle.
Dieselautot kaupunkiin, sähköautot maalle?
Purran ajatus on nurinkurinen muutenkin. Jos sähköautoille tulee erityisvero niiden ajaessa kaupungissa mutta ei maalla, se valikoi sähköautot maalle ja saastuttavat dieselautot kaupunkeihin. Koska myrkyllisen pakokaasun todennäköisyys joutua ihmisen keuhkoihin on kaupungissa tuhansia kertoja suurempi kuin maalla, yleensä on esitetty päinvastaista. Polttomoottorien käyttö pitäisi oikeastaan lopettaa kaupungeissa. Oslon ruuhkamaksut ovat sähköautoille pienempiä kuin dieselautoille. Nyt purra luonnostelee ruuhkamaksua, joka perittäisiin vain sähköautoilta. Niistä taas ei tule myrkyllisiä pakokaasuja lainkaan.
Kannattako kilometrivero vain sähköautoille?
Kilometriveron käyttöönotto on kallis investointi, niin kallis, että on väitetty, ettei sellaista kannata ottaa käyttöön. Jos vero kohdistuu vain sähköautoihin, voi olla, ettei veron tuotto peitä investoinnin kustannuksia.
Sähköauton matala marginaalikustannus haastaa kaupunkiliikenteen
Sinänsä sähköautot muodostavat haasteen kaupunkiliikenteelle. Jos lataa auton omasta liittymästä ja käyttää vähänkin järkeä sen ajoittamiseen, sähkö maksaa korkeintaan 10 snt/kWh eli 2 snt/kilometri. Jos on auton ostanut, sillä ajaminen on huomattavasti halvempaa kuin joukkoliikenteen käyttö.
Alv ei korvaa veromenetystä
”Autoalan asiantuntijat” ovat vastanneet Purralle, että valtio saa kalliista sähköautoista vastaavasti enemmän arvonlisäveroa kuin halvoista dieselautoista. Ei mene jakeluun. Mitä ne sähköauton ostajat tekisivät rahoillaan, jos eivät ostaisi kallista autoa? Muuttaisivat seteleiksi ja polttaisivat takassa? Auton ostaminen syrjäyttää budjettirajoituksen kautta muuta kulutusta ja se muu kulutus on myös arvonlisäverollista. Arvonlisäveroa valtio ei saa lainkaan lisää siitä, että ostetaan kalliita autoja. Saattaa myös saada verotuloja vähemmän, jos siitä muusta kulutuksesta olisi maksettu vaikkapa alkoholiveroa.
Asia ei ole noin suoraviivainen. Meillä on sähköauto, mutta en aja sillä töihin, koska joutuisin maksamaan autohallipaikasta Salmisaaressa ison summan. Lisäksi työmatka-autoilu keskustan ruuhkissa on stressaavaa. Auto on meillä vapaa-aikaa, lapsenlasta ja mökkimatkoja varten.
– En myöskään usko, että sähköauto vaihtuisi vaikka alkoholiin. Tämä kuluttajasegmentti lienee aika lailla sama, joka pystyy myös sijoittamaan pitkäjänteisesti. En myöskään ole keksinyt keinoa, jolla Krunikassa voisi ladata autoa muuten kuin Helenin latauspisteessä. Mökillä tietenkin on latauspiste pihassa.
Vanhat tuontiautot eivät enää ole juurikaan saastuttavampia tai turvattomampia kuin upouudet. Tekniikka autoalalla on vakiintunut ja ”edistys” on lähinnä kustannusten leikkaamista ja konsolidaatiota.
Mitään päästöjen kannalta järisyttävää muutosta ei ole tapahtunut ainakaan 10 vuoteen. Uudet hiukkasloukut voivat olla tai olla olematta luotettavampia kuin vanhat. SCR:n toimimattomuus ja rikkoutuminen huippupakkasilla oli ikävä ja kallis ilmiö uudemmille dieselautoille. Oman kokemuksen mukaan (n=2) SCR:lle vaihtoehtona oleva pakokaasujen kierrätys vaikuttaisi olevan varmempi ja vähähuoltoisempi nykyaikaisessa dieselissä verrattuna viime vuosituhannen versioihin. Suuremman kierrätyksen takia kulutus on sen sijaan karvan huonompi, mikä olikin odotettavissa kun ilmaa korvataan kolmiatomisilla molekyyleillä.
Jalankulkijoita suojelevat uudet jarrutusautomaatit ovat varmasti hyviä, mutta eivät esim. maaseudulla tule kovin suureen tarpeeseen. Ehkä Volvo tuo hirvikameran jossain vaiheessa vakiovarusteeksi.
Käytetyn auton tuominen harvakseltaan on vaihtotaseen kannalta esimerkillistä toimintaa. Uskollisuus toimivalle autolle uuden haikailun sijaan on vihreää, säästäväistä ja psykologisesti kypsää ja tervehenkistä. Jää se uuden auton liimahöyryjen ja muovinpehmentimien haisteleminenkin vähemmälle.
Tulevaisuudessa paikannus ja sen anonyymi jakaminen tullee joka tapauksessa pakolliseksi kaikkiin kulkuneuvoihin jo automaattiautojen toiminnan helpottamiseksi.
”Vanhat tuontiautot eivät enää ole juurikaan saastuttavampia tai turvattomampia kuin upouudet. Tekniikka autoalalla on vakiintunut ja “edistys” on lähinnä kustannusten leikkaamista ja konsolidaatiota.
Mitään päästöjen kannalta järisyttävää muutosta ei ole tapahtunut ainakaan 10 vuoteen. ”
Joo, jos tuontiautot olisi 30 vuotta vanhoja, niin silloin voisikin puhua saastuttavista romuista. Mutta 2000-luvun puolella edistystä on tapahtunut lähinnä testikikkailussa.
Se että Suomeen tuodaan käytettyjä, mutta kohtuullisen moderneja autoja on vain järkevää.
Kilometriveron käyttöönotto ei ole kallis investointi jos kilometrit kirjataan Traficomin järjestelmään katsastuksen yhteydessä, ja siirretään sieltä verottajalle. Kilometrivero olisi pääasiallinen liikenteestä perittävä vero, polttoainevero mitoitettaisiin haittaveroksi.
Kalliiksi investointi tulee vasta sitten jos julkishallinnon logiikalla ja tehokkuudella ryhdytään toteuttamaan Google/Apple -tyyppisiä seurantajärjestelmiä.
Kantakaupungissa kuukausittaisen henkilöautomaksun yläraja voisi olla esimerkiksi 3 x HSL:n kk-lippu, ja etukäteen maksettuna pakettina 2,5 x HSL:n kuukausilippu, pakettiin sisältyy max 2 HSL: n AB-kuukausilippua ajoneuvon haltijoille jos yksityisomistuksessa.
Valvonta rekisterinumeroita lukemalla pääväylien varrella ja satunnaisista liikkuvista kameroista. Laskutus käynnistyy esimerkiksi vasta kolmannella kerralla. Tuotot kaupungille.
Spottu, jos kilometri vero perustuu matkamittariin, se ei voi silloin olla kantakaupungissa suurempi kuin haja-asutusalueilla.
Kilometripohjainen vero ei ole kaupunkiolosuhteissa merkityksellinen koska välimatkat ovat niin lyhyitä. Sen on järkevää olla transaktiokustannuksiltaan edullinen vero jota kerätään kaikilta. Erillinen kysymys on tilitetäänkö tuotoista jotain kunnille/kaupungeille. Edullisinta on varmaan olla tilittämättä.
Kaupunkiolosuhteissa maksetaan könttäsumma/aikayksikkö, (esimerkiksi vuorokausi) siitä hyvästä että päästään ajamaan alueella jossa tilasta on niukkuutta (ja tätä rekisterikilpien tunnistuksella mitataan, ei kilometrejä). Koska sähköautoilun rajakustannus kaupungissa on oleellisesti nolla, lisätään julkisen liikenteen houkuttelevuutta tekemällä senkin rajakustannus sähköauton omistajalle nollaksi.
Hintataso pitää toki säätää sellaiselle tasolle että a) ne joiden ajalla on arvo saavat rahalleen vastinetta eli tiet ovat tyhjempiä b) ylijäämällä voidaan parantaa julkista liikennettä jotta kaikkien kokema lisäarvo kasvaa, ja sekä julkisilla että yksityisautolla liikkuminen on entistä sujuvampaa.
Laitteet ja ohjelmistot tällaisen keräämiseen eivät ole kovin kalliita, näitähän on lukuisia eri firmojen softia ja laitteita, eli yritykset käyttävät näitä gps-paikantimia mm kilometrikorvausten maksamiseen. Tällainen laite automaattisesti lähettää tiedot gps-verkon kautta, suoraan taloushallinnon ohjelmistoon jossa edelleen suoraan palkanmaksun kautta pankkiin ja automaattisesti verojen kuukausi-ilmoitukseen. Paikannin maksaa asennettuna verollisena 70€..100€ ja ohjelmisto kuukausihinnalla 5…10€/kk autoa kohden, suuren määrän saisi varmasti edullisemmin, ja ohjelmiston saisi ostettua arviolta 10 miljoonalla jolloin gps- kuukausihinta putoaisi todennäköisesti pariin euroon. Mutta valtion ollessa kyseessä, pitänee ohjelmat ostaa joltain megasuutelta ohjelmatalolta, jolloin voi käyttää kulukertoimena vähintään tuhatta.
Tuohon voisi rakentaa joku suomalainen elektroniikkapaja vaikka ihan oman ratkaisun. Tai siis toki joku standardi rajapinta ja vapaasti toteuttaen kuka haluaa lähteä mukaan jolloin myös autovalmistajat voi asentaa tehtaalla.
Toteutustapoja on aika helppo keksiä, mutta vaikka kolikon/Ruuvitagin kokoinen palikka vesikaukalon alle. Tarpeet on gps siru, mcu ja vähän muistia. Eli luokkaa 50 eur valmis tuote ja asennus toinen 50 eur. Sieltä saa helposti sähköä ja näkee taivaalle. Katsastaja voi langattomasti napata sieltä lukemat ja päivittää hinta-alueet katsastuksen yhteydessä, verkkoyhteyttä ei tarvita jolloin ei tarvita kk maksuakaan. Jos gpsjammeri huolettaa niin voi verrata matkamittarin lukemaan ja aukotontahan tämmöisesti ei ikinä saa mitenkään. Ja autoilija itse tarkistaa omalla kännykällä. Joku valmistaja voisi integroida sen viihdejärjestelmään. Tämmöisiä on kyllä helppo rakentaa halvastikin kunhan ei lähdetä ampumaan tykillä ja isoveljen ei tartte pystyä valvomaan jokaisen ajoneuvon sijaintia 24/7.
Samaan palikkaan voisi laittaa että mitkä renkaat on alla. Tällöin voisi kilometrihintaan arpoa että ajetaanko nastoilla jäisellä soratiellä (ei veloitusta) vai keskustassa vai 1s luokan motarilla (kilometrivero tuplana) – eli niille oma hintansa. Valvontaa voisi tehdä langattomasti. Mahdollisuuksia on.
Matkamittari ei ole pakollinen katsastusvaruste. Sen ei tarvitse toimia, sen voi poistaa tai sitä voi pyöritellä miten pystyy. Jos taas Suomessa aletaan vaatia matkamittaria, ei olla enää EU-yhteensopivia.
Se että matkamittaria voi pyöritellä miten pystyy ei muuta sitä että pyörittelystä erehdyttämistarkoituksessa tulee petos jos tekijä saa siitä taloudellista hyötyä. Jos ei halua mittaria, aina voi tyytyä arvioverotukseen. Yleisesti ottaen se ei ole kannattavaa.
”Arvonlisäveroa valtio ei saa lainkaan lisää siitä, että ostetaan kalliita autoja. Saattaa myös saada verotuloja vähemmän, jos siitä muusta kulutuksesta olisi maksettu vaikka alkoholiveroa.”
Tällä logiikalla autoilun verotuksen voisi lopettaa kokonaan ja toivoa että kansa laittaa säästyneet rahat viinaan.
Vanhoille romuille pitäisi tosiaan saada nykyistä kovemmat raippaverot. Taas tässä yksi päivä meinasin tukehtua omaan autooni, kun edellä ajoi joku 90-lukulainen nokivasara, jonka pakoputkesta pölähti valtava musta savupilvi. Oli pakko ottaa väliä useampi sata metriä.
No,se ei tietenkään mene läpi katsastuksesta, mutta kyllä sillä keskimäärin ehtii useamman kk ajella ja kanssaeläjiään ilostuttavat, ennen kuin tulee katsastus.
Ehkäpä voitaisiin korottaa ajoneuvoveroa auton iän mukaan, esimerkiksi 15v eteenpäin tulisi ylimääräinen panttimaksu veron päälle. Sitten kun auton romuttaisi, romuttaja saisi sen panttimaksun osuuden takaisin. Jos maksu olisi vaikka 50€/v, 20-vuotiaan auton romuttaja saisi 250€ maksunpalautusta.
Tai ehkä auton romuttamassa saisi suoraan aina kolmen edellisen vuoden ajoneuvoveron palautuksen. Tämä voitaisiin kompensoida nostamalla ajoneuvoveroa auton iän mukaan, kun tiedetään kuinka monta autoa mistäkin ikäluokasta romutetaan.
Näin verorasitus ei itsessään kasvaisi, mutta luotaisiin kannusteet romuttaa autot nykyistä aiemmin.
Joku pieni vero saisi pyöriä myös liikennekäytöstä poistetusta autosta, jotta ne päätyisivät aina romuttamolle ja ulkomaille viedessäkin tulisi tehtyä paperityöt oikein. Nykyään autoja ”katoaa” muistaakseni jopa tuhansia vuodessa, koska ne joko myydään ulkomaille tai ne jäävät jonnekin luontoon taikka jonkun romunkerääjän pihapiiriin lojumaan.
Ode
” Ruuhkamaksujen tuotot kuuluvat kaupungeille. Muussa tapauksessa ne ovat erityisvero kaupungissa asumiselle.”
Misrä lähtien haittaveroja, puhumattakaan liikenteen verotusta, on käsitelty tällaisina, jollekin porukalle kuuluvina veroerinä?
Kaupunkilaisethan hyötyvät suoraan ajoneuvoliikenteen vähentymisestä, etenkin jos vero kohtelee kaikkia autoja samalla tavalla.
Minusta on aika hyvä.arvaus, että Jos liikenteen verot menisivät kaupungeille ja ne olisivst samalla merkittävä tulonlähde, kaupungeille tulee kyllä ihan varmasti kiusaus panostaa nimenomaan autoiluun.
Nokipannun omistajilla olisi kyllä varaa maksaa enemmän veroja… lasinpesunestettäkin säästyy, kun perässäroikkujille voi lähettää terveiset vaihtamalla vapaalle ja päästämällä pölyt pakoputkesta 4000 kierroksella minuutissa.
Eikä tarvitse käydä merkkihuollossa. Kulutuskin on pienempi kuin nykyisissä Euro kutosissa, huolimatta vähän rouheammista suuttimista ja hitaammasta palotapahtumasta. Ehkä asiaa auttaa 2,5-3 l iskutilavuus ja pienet kierrokset…
Mutta jos alamme verottaa kuluttajien vastuullista ja säästäväistä käytöstä, lähetämme väärän signaalin.
Viimeisestä kappaleesta: Monet autoilijat katsovat, että autoiluun saa mennä tietty summa rahaa kuukaudessa. Sähköauto saa olla kalliimpi kuin polttomoottoriauto, koska lataaminen maksaa vähemmän kuin tankkaaminen.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verohuojennuksen poisto tuntui tyhmältä jutulta. Itse mietin aiemmin, että verohuojennus oli nerokas keino saada autokantaa sähköistettyä maksattamalla kalliit sähköautot työnantajien pussista. Monilla työsuhdeautoilijoilla on käytössä kokonaispalkkamalli, jossa työsuhdeauton verotusarvo vähennetään bruttopalkasta. Verohuojennuksen ansiosta monet ihmiset hankkivat kalliita sähköautoja halvempien polttomoottoriautojen sijasta. Nyt sähköauton hankintaa pitää miettiä tarkemmin. Muutaman vuoden päästä tällä ei toki ole merkitystä, koska sähköautojen hinnat tulevat koko ajan alaspäin.
Pitää myös ottaa huomioon, että sähköautot kuluttavat teitä enemmän kuin bensa-autot. Keksimäärin sähköauto painaa noin 30 % enemmän kuin bensa-auto. Suomen taloushan on sellaisessa kunnossa, että edes nykyisellä kulutuksella ei teitä haluta pitää kunnossa. Sähköautojen takia korjaustarve kasvaa, mutta ei korjaus, koska rahaa ei ole.
Periaatteessa voisi sähköautoilta kieltää nastarenkaat, mutta käytännössä ei, koska sähköautojen jarrutusmatka on valmiiksi pidempi eli onnettomuusalttiimpi.
Onko ainoa ratkaisu sähköautojen kieltäminen vai pelkästään isojen sähköautojen?
”Pitää myös ottaa huomioon, että sähköautot kuluttavat teitä enemmän kuin bensa-autot.”
Tällä ei ole merkitystä, sillä teiden kuluminen Suomessa johtuu ensisijaisesti nastarenkaiden käytöstä.
Samasta syystä on jokakeväinen sietämätön pölyongelma, autoilu tuottaa enemmän melua eikä voida käyttää hiljaista asfalttia, vaan nykyisen kaltaista bitumilla kasaan sidottua kivimurskaa, joka kestää paremmin nastojen hakkaamista.
Autoilun kilometripohjainen verotus reippaalla kaupunki- ja taajamakertoimella olisi kokonaisuudessaan järkevin ratkaisu, mutta sellaisen toteutuminen tässä maassa on aivan yhtä mahdoton ajatus kuin nastarengaskielto.
Urautuminen voi johtua nastoista, mutta muut päällystevauriot ja päällystetyn tien rakenteen pettäminen johtuu lähinnä raskaasta liikenteestä. Nämä kasvavat suhteessa akselipainon neljänteen potenssiin.
Korjaus kommenttiin tienvaurioista: vesi ja routa tekevät tietenkin ison osan vaurioista liikenteestä riippumatta.
Polttomoottorikäyttöinen katumaasturi painaa helposti samaa luokkaa sähköauton kanssa. Esim. Volvon XC60 -dieselkatumaasturi painaa 1836 kg, teslan model 3 -sähköauto taasen 1835 kg.
Ylen mukaan vuonna 2019 Suomessa ensirekisteröidyistä autoista kolmasosa oli katumaastureita. Sähköautoja on siis turha yksinään syyllistää teiden tuhoamisesta.
Ostin viime vuonna farmarin, joka painaa noin 1100 kg. Moottori on 1,1 litraa ja liikkuu iloisesti moottoriteinopeauksissakin. Kulutus on maantiellä alle 5 litraa. Harkitsin lataushybridin ostamista. Selaisesta olisi kuitenkin joutunut maksamaan reippaasti enemmän, lataaminen olisi ollut hankalaa, koska asun rivitalossa, ja luultavasti hinnat tuleva alas lähivuosina. Yhtälöön pitää lisätä pienet verot, jotka nykyisellään anatavat aivan liian ruusuisen kuvan sähköautoilun kustannuksista. Lisääksi voin tuntea hyvää omatuntoa siitä, että en tuhoa Suomen tiestöä, varsinkin kun ajaa kitkarenkailla.
Tällä logiikalla km-veron pitäisi ensisijaisesti osua raskaisiin ajoneuvoihin kuten rekkoihin ja busseihin. Ne kuluttavat teitä (per kuljettu km) paljon, paljon enemmän kuin henkilöautot ovat ne sitten sähköautoja tai polttomoottoriautoja.
Anteeksi mutta minua ei autot häiritse helsingissä, eikä suurta osaa ihmisistä sellaiset joita ne häiritsee voisi muuttaa lähiöhin tai maalle sen sijaan, että asuvat ytimessä ja rajoittavat muiden helsinkiläistenkin elämää sieltä käsin, koskaan eivät asu niillä alueilla mitä ”kehittävät”. Tätähän aina ehdotetaan niille jotka eivät hyväksy kabineteissa valmiiksi sovittuja ”ehdotuksia” alueilleensa eikö sitä voisi kokeilla välillä toisin päin.
Jos joskus jonkun ruuhkamaksun joku väkisin tekee tekemällä tehdyille ruuhkille, niin se _ruuhkamaksu pitää saada pois sillä/niiltä päiviltä kun on joutunut käymään jossain niiden aluella sijaitsevassa virastossa / sairalassa tai siihen rinnastettavassa hoitopaikassa ilman mitään erittelyjä syistä koska byrokratia_ , tämä pitää tulla pelkästään todistuksella, että on käynyt_ koska kukaan ei niissä paikoissa huvikseen käy tai miten nyt systeemi tehtäisiinkään toivottavasti ei ollenkaan, rälssi on jo kovin iso nykyrahoituksellaankin ruuhkarahoituksella kasvaa vaan.
Toinen vaihtoehto on, että sairaalat ja virastot siirrettäisiin jonnekkin kauemmaksi keskustasta joka lisäisi oikeasti yhdenvertaisuutta tuo sitä paitsi vähentäisi paljon autojen määrää, miksi ne virastot yleensä on pitänyt juuri sinne haalia alunperinkään kun muu maa niitä on suorastaan ruinannut.
Muuten tuo vain lisää eriarvoisuutta. Joskus jossain liikennevälineessä törmäsin tyyppiin joka sanoi ”päättäjiksi pitäsi päästä vain sellaiset jotka on asunut kadulla ainakin kaksi vuotta” tai jotain sinne päin ymmärrän sen hyvin sieltä näkee paremmin kuin kuplasta tai omalta saarekkeeltaan josta liikkuu joka päivä vain sen saman tien samaan aikaan 15:sta minuutin aikana.
Kaupunkien jo historiansa takia pitäsi maksaa maalla asuville koska niitähän kaupungit ovat riistäneet historiansa omimalla itselleen kaupan ja kieltämällä sen heiltä.
Yhdenvertaisuuden takia tulisi muuten helsingin puhtaisiin toimisto ilmoihin johtaa sen verran pölyä ja metallia kun vaikka joku raidetta ratikalle rakentanut on hengittänyt ja hengittää joka päivä tämä olisi yhdenvertaista.
Helsinki osti muuten busseja tuollaisesta ihmisoikeuksia polkevasta, toisinajattelijoita leirittävästä ja kunnolla saastuttavasta maasta joihin se teräskin on tehty kiinalaisten kaivoslapsien keuhkoista yskimällä hiilellä se jäävää puhumisen siitä, että joku saattaisi ostaa sen 20vuotta vanhan auton tilalle 10vuotta vanhan vähemmän saastuttavan jos käy hakemassa saksasta tuo vielä sellaisen paljon vähemmän saastuttavamman uudemman diiselin, ne uudet kun on nykyään puhtaampia kuin bensiini ja kuluttavatkin pirun vähän, että päästöjä ja luontotuhoja tulee vähemmän kun sähköautoista mutta kiitos eu:un edustajien tietämättömyyden ja lobbareiden aktiivisuuden.. Sähköautot painavat tuplasti mitä tavallinen kyllä ne tietä syö.
Huoltovarmuutta on liikkumisen monimuotoiset energialähteet ja se, että diiseliä voi hätätilassa valmistaa mistä vaan.
Toisaalta käytetyistä tuontiautoista ei pääsääntöisesti makseta arvonlisäveroa Suomeen, joten mikäli uuden auton ostamista harkitsevat päättävätkin käyttää rahansa tuomalla käytetyn auton Ruotsista tai Saksasta, on tällä oikeasti negatiivinen vaikutus arvonlisäveron tuottoon Suomessa.
Kysymys ei ole helppo. Autovero kokonaan poistamalla uusien autojen myynti varmasti hetkellisesti kasvaisi, mutta pian voitaisiin olla taas samassa tilanteessa kuin nyt, koska veron poisto väistämättä koskisi myös samanikäisiä käytettynä tuotavia autoja. Uusien autojen myynti pitäisi saada sen verran korkeaksi, että käytettyjen autojen lisääntyvä tarjonta laskisi niiden hintoja Suomessa ja tekisi ulkomailta tuonnista vähemmän kannattavaa.
”Myrkylliset pakokaasut” on henkilöautoliikenteessä vähän vanhanaikainen termi. Kaikki katalysaattorilla varustetut bensiiniautot ovat suhteellisen päästöttömiä samoin kuin uudehkot hiukkassuodattimilla ja uusien rajojen mukaisilla NOx päästöillä varustetut henkilöautodieselit. Suurimmat päästöt, kun ajatellaan terveyden eikä ilmastonmuutoksen kannalta, näistä tulevat renkaista tienpinnan ja renkaiden kulumisen aiheuttamista pienhiukkaspäästöistä, ei pakoputkesta. Ja näitä aiheuttavat myös sähköautot ja vieläpä merkittävästi enemmän lisääntyneen painon ansiosta.
Muutama vuosi sitten oli puhetta että kilometrivero korvaisi autoveron ja vuosittaisen käyttömaksun. Miksi ei enää puhuta siitä?
Se olisi kaikkein reilun autoilun verojen keräystapa. Se joka ajaa maksaa, ei auton omistamisesta pitäisi mitään veroja maksaa ja uutta autoa ostaessa pitäis ALV:n riittää.
Bensan ja dieselin polttoaineverot säilytettäisiin nykyisensuuruisina samoin sähkövero ja sähkön käyttöön liittyvät maksut. Sitten se olisi jokaisen valittavissa millaisella autolla ajaa.
Jos haluaa saastuttavia autoja saada pois liikenteestä niin suurissa kaupungeissa voisi kieltää vanhoilla dieseleillä ajo kuten Saksassa. Sillä ei ole niin väliä millaisilla traktoreilla landepaukut ajaa kotiseudullaan mutta kaupungeissa pitäisi olla tiukemmat päästönormit.
Nythän juuri ollut esillä kuinka ainakin kaksi autovalmistajaa peruuttaa selvästi tavoitteestaan siirtyä kokonaan sähköautoihin.
Sama Japanissa. Nämä miljardijätit osaavat kyllä ennakoida mitä on tulossa.
Ehkä jo nähdään että mineraalit eivät tule riittämään ja että latausinfraa ei saada mitenkään riittävän laajaksi.
On ihan oikein että maankuoresta revittävät akkumineraalit maksavat ja siitä
haittaveroja perii myös valtiollinen taho. Lisäksi tiestöä voimakkaasti repivät sähköautot ovat myös siltäkin osalta ympäristöhaitallisia.
Ei siis ole mitään syytä päästää sähköautoja vähemmällä verotuksella, kun eivät ole erityisen ”ympäristöystävällisiä” kokonaisuutta tarkasteltaessa.
Siis jos verotusta nyt halutaan kasvattaa tämänkin hallituksen toimilla. Parempi olisi tietenkin satsata työn tuottavuuteen ja työllisyyteen, mutta se ei nyt ainakaan ay-liikkeelle näytä sopivan mitenkään. Ajetaan kaikki alas, sehän se on paras ratkaisu, työ, autoilu, tuottavuus, työllisyys, hyvinvointivaltio.
Latausinfra ei ole mikään ongelma. Suomessa helppo järjestää erityisesti maaseudulla, koska sähkökiukaat ja sähkölämmitys ovat tuoneet meille vahvan sähköverkon. Akkuteknologia odot5taa suurta vallankumousta, mutta juuri nyt litiumakut ovat vähän ongelmallinen suuressa mittakaavassa.
Ja juurikin tästä litium-syystä ei ole syytä enää subventoida sähköautoilua. Kehitys etenee jo omalla painollaan, parempi antaa markkinan ja fossiilisten haittaverojen ohjata tästä eteenpäin. Kilometriveron kevytversio ilman monimutkaista teknologiainfraa käyttöön, ja verotulo-ongelma on liikenteen osalta ratkaistu näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.
Suomessa fokus kannattaa siirtää lämmitykseen (pienydinvoimalla) ja sattumasähkön lämmityskäyttöön sitä odotellessa. Kaukolämpöverkkoihinkin uppoaisi varsin kevyillä investoinneilla satoja megawatteja muuten puoli-ilmaiseksi ulkomaille myytävää tuotantopiikkisähköä.
Latausinfran ongelma ei ole insinööristekninen, vaan sopimustekninen ja taloudellinen. Sähköä kyllä on ja verkossa on kapasiteettia. Mutta kaikille avoimia latauspaikkoja ei ole paljoakaan, joiden luo voisi autonsa pysäköidä pidemmäksi aikaa ilman, että tarvitsee joka kerta tehdä joku uusi sopimus ensin jonkun kanssa. Maaseudulla lähes jokaisella on kyllä latauspiste kotonaan, mutta avoimia yleisiä latauspaikkoja on siellä suorastaan erityisen vähän ohi ajaville.
Jos akkuteknologiassa jää odottelemaan vallankumousta, voi odottavan aika tulla pitkäksi. Käytännössä kehitys on edennyt pienien parannusten kautta ja kaikki raflaavat uutiset mullistavista akkuteknologioista ovat jääneet ikuisiksi lupauksiksi. Voi kai sanoa, että akkukemiassa on kohtalaisen vaikea tehdä suuria loikkauksia – ainakaan sellaisia, jotka voisivat realisoitua vaikkapa sähköautojen akustoissa. Jossain vaiheessa tutkimusuutisia dominoivat kaikenmaailman eksoottiset akkukemiat, jotka joidenkin kommentoijien mukaan olivat luonteeltaan lähinnä räjähdysaineita – ehkä tässä suhteessa tutkimus on viimeaikoina enemmän fokusoitunut litiumakkujen ominaisuuksien ja turvallisuuden parannuksiin.
Ok, Suomen tasolla ehkä infra onnistuu, mutta tiheästi asutun muun Euroopan kanssa ei onnistu, puolen miljardin ihmisen sähköistäminen autoilussa on no-go.
Kiina? Intia? Usa? Vielä enemmän niin.
Käsittääkseni lähes päästöttömien bensiinimoottorien tekniikka on jo olemassa mutta sitä ei (vielä) oteta käyttään kun ensin pitää katsoa tämän uuden poliittisen toteemipaalun, sähkön, tuottama umpikuja pidemmälle.
Ydinvoimalla tuotetulla sähköllä voidaan hoitaa päästöttömästi muu energiatarve, eli valtaosa energiasta, ja tätä viel’ voimakkaasti uudistuvilla, tuuli, aurinko, täydentäen, mutta autoilua ei koko maapallon mitassa akku-autoilulla voida hoitaa. Eikä myöskään laivakuljetuksia.
Tämän ovat suuret autonvalmistajat tajunneetkin. Viisi vuotta eteenpäin ja lähes päästöttämällä bensa-autoilulla on hyvä tulevaisuuskuva.
Öljykään ei ole mihinkään loppumassa. Lisäksi sen käyttösuhde parantuu koko ajan. Kannattaa muistaa että bensa ei ole sama kuin hiilidioksidi. Huonolla, vanhentuneella tekniikalla poltettu bensa on. Teknologia kehittyy tässäkin asiassa.
Kun bensa palaa, siitä syntyy hiilidioksidia. Sellaista moottoria ei olekaan, josta ei syntyisi. Tarkoitatko synteettisiä polttoaineita, joissa bensaa tehdään sähköllä vedestä ja hiiliodioksisista? Sähköä kuluu silloin monta kertaa enemmän kuin jos sähköä käytettäisiin suoraan autossa. Synteettiset polttoaineet sopivat lentoliikenteeseen.
Jouduin muuten muuttamaan pois keskustasta, koska ilmassa on liikaa asfalttipölyä varsinkin talvella ja keväällä. Jatkuvaa köhimistä. Nyt matkaa lähimpään nastarengasralliin on kilometri. Ei yskitä. Suosittelen kaikille, joiden keuhkot eivät kestä. Ongelmahan ei sähköautojen myötä tule katomaan vaan päinvastoin.
Täällä on ihan höpökommentteja sähköautojen rasittavuudesta tiehen. Painoa on joo se 30% enemmän mutta se on marginaalista verrattuna raskaan kaluston tuomaan tien kuormitukseen kuten joku jo kommentoikin. Sähköautot on myös paljon useammin nelivetoisia koska molemmille akseleille saadaan moottori pienillä kustannuksilla ilman kulutuksen suurta lisääntymistä, joten ne rouhivat kiihdytyksissä tietä paljon vähemmän nastarenkaillakin kuin usein yhdestä päästä vetävät polttikset. Ite oon pärjännyt kantakaupungissa kitkoilla nelivedolla loistavasti jopa Kallion mäetkin mutta enpä tiedä olisinko pärjännyt ilman että muut olisi rouhinut kadut nastoillaan puhtaaksi.
Raskas kalusto täytyisi saada maksamaan pikkuautoja monta kertaa kovempi markkinahinta tiestön kuluttamisesta ja muista ulkoishaitoista varsinkin kaupungissa ja vähentää yritysten verotusta muilta osin. Kuljetusfirmoissa ajetaan joskus ihan pakuun mahtuvaa tavaraakin isolla kuorma-autolla keskellä kaupunkeja koska se on liian halpaa että viitsisi vaihtaa autoa. Helsingin keskusta olisi aika paljon viihtyisämpi paikka jos kaikki sähköpakuun mahtuva tavara kuskattaisiin sinne semmoisilla joten kannusteet kohdilleen!
Ja pakko sanoa vielä viimeinen kommentti että tosi vähän ajavan ekoteko on omistaa ja pitää kunnossa se 20 vuotias bensa-auto jos on pakko joku auto omistaa. Se on myös kansantaloudellisesti edullisin ratkaissu. Romutuspalkkiolobbaukset tai vanhan auton lisäverot voi jättää autontuottajamaiden leikeiksi. Tästä voidaan vaikka jonkun ”vihreän” kanssa väitellä loppuun asti jos niikseen tulee – mitään uutta autoa ei voi valmistaa pienillä ympäristöhaitoilla.
”Helsingin keskusta olisi aika paljon viihtyisämpi paikka jos kaikki sähköpakuun mahtuva tavara kuskattaisiin sinne semmoisilla joten kannusteet kohdilleen!”
Juuri näin. Toiminnasta saisi myös vielä paljon edullisempaa kuluttajille, jos Helsingin kaupunki vaivautuisi varmistamaan hyvät kuormaus- ja purkupaikat katujen varsille. Tämä ei kuitenkaan onnistu, ilmeisesti kun autoilevat asukkaat vaativat että kaikki kadunvarret ja mäen notkot on varattavat heidän autojen pysäköintipaikoiksi. Mutta ei vain onnistu, ei sitten millään, ja sen jälkeen kaikki ovat vihaisia kun pakut ja muut huoltoajoneuvot ovat pitkin poikin jalkakäytäviä ja pyöräteitä kun autoa ei yksinkertaisesti saa muuallekaan, vai onko ajatuksena, että jokainen lähetys pitää kävellä jostain 1-2 korttelin päästä? Näin varmistetaan kyllä se, että hinnat kuljetuksista pysyvät korkeina kun tehokkuus laskee niin alas jos toimittaja joutuu kävelemään aina 100-200 metriä jokaisessa kohteessa isojen pakettien kanssa.
Minua hämmästyttää kyllä yhä se, että organisaatiot, kuten Helsingin kaupunki, asettavat kaikenlaisia hienoja tavoitteita, mutta eivät vain oikein tunnu tajuavan mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen käytännössä vaatii. Monesti aivan yksinkertaisia asioita, mutta ei vaan onnistu. Kai minä olen sitten itse erikoisen älykäs, ei vaan tunnu siltä, pikemminkin tuntuu siltä että valtaosa muista ihmisistä on harvinaisen tyhmiä tai lyhytkatseisia ajattelussaan.
”pakut ja muut huoltoajoneuvot ovat pitkin poikin jalkakäytäviä ja pyöräteitä kun autoa ei yksinkertaisesti saa muuallekaan, vai onko ajatuksena, että jokainen lähetys pitää kävellä jostain 1–2 korttelin päästä?” (Stadist)
Jos siinä ei ole pysähtymiskieltoa, niin auto pitää pysäyttää ajoradalle purkua tai lastausta varten.
Suomalainen autoilija ei tee tätä, koska suomalaisissa autoissa ei ole kääntyviä etupyöriä, joita käyttämällä muut autot pystyvät ohittamaan pysäytetyn auton.
Purran sähköautoverot on loppupeleissä on tarkoitettu ihan vain kiusaveroksi kaupunkilaisille vihervassareille. Ehkä tuossa jotain on vielä jotain kaukaisia SMP:n kaikuja jäänyt persuihin.
Ehdotuksien hyviä ja huonoja puolia on siinä mielessä turha riipiä. Se vaihtoehto valitaan, joka aiheuttaa mahdollisimman paljon häiriötä ns. väärin ajatteleville mutta joka saadaan jotenkin perusteltua kansalle riittävällä median rummutuksella.
Robotakseilla voisi olla tulevaisuus maaseudulla jossa on ainakin toistaiseksi paljon ajokortittomia tai muuten ajamiseen kykenemättömiä kyydin tarvitsijoita mutta ei ruuhkia.
Miten saataisiin joukkoliikenne maksamaan vähemmän kuin sähköautolla ajelu?
Siinäpä vasta kysymys…
Ratkaiseeko autonomisuus asian?
Ainoa halpojen robotaxien suosiota tulevaisuudessa rajaava tekijä on ruuhkat?
Tuli mieleen koronaviruksesta ja altistumismittauksesta, jossa käytettiin älypuhelimia :
Jos autoissa olisi laitteet jotka tartuttaisivat leikisti toisiaan lyhyen kantaman radion välityksellä, niin kyseiselle taudille altistumisen määrää voisi käyttää autoveron perusteena.