Puheeni pakkoruotsista, jota en onnistunut pitämään

Kun edus­kun­ta­työ­ni lähes­tyy lop­pu­aan, ajat­te­lin eilen pitää vie­lä yhden puheen­vuo­ron pak­ko­ruot­sis­ta. Minul­la oli vält­tä­mä­tön meno klo 19, mut­ta kos­ka olin jonot­ta­nut itsel­le­ni vii­den­nen puheen­vuo­ron nopea­tah­ti­seen kes­kus­te­luun istun­nos­sa, joka alkoi klo 17, las­kin ehti­vä­ni hyvin. En ehti­nyt. Kes­kus­te­lus­sa käy­tiin yli tun­tu räk­sy­tys­tä minuu­tin puheen­vuo­roin. Täs­tä­kin olen kir­joit­ta­nut kir­jas­sa­ni Jää­hy­väi­set edus­kun­nal­le. Ei aut­ta­nut muu kuin perua puheen­vuo­ro. Jul­kai­sen sen siis tässä.

***

Haluan poi­ke­ten jois­ta­kin edel­li­sis­tä puheen­vuo­rois­ta sanoa, että pidän maam­me kak­si­kie­li­syyt­tä rik­kau­te­na ja pidän oikeut­ta saa­da pal­ve­lu­ja omal­la äidin­kie­lel­lä perusoikeutena.

Vaik­ka esi­tys ruot­sin­kie­len (ja suo­men­kie­len) pakol­li­sen opis­ke­lun pois­ta­mi­ses­ta kaa­tuu­kin huo­men­na äänes­tyk­ses­sä, on minus­ta sel­vää, että on vain ajan kysy­mys, mil­loin pak­ko­ruot­si Suo­mes­ta pois­tuu. Niin kiel­tei­siä ovat nouse­van nuo­ri­son asen­teet sitä koh­taan. Uusi polii­tik­ko­su­ku­pol­vi tulee jos­sain vai­hees­sa pak­ko­ruot­sin poistamaan.

RKP:n edus­ta­jat ovat tääl­lä puhu­neet pak­ko­ruot­sis­ta ikään kuin ruot­sin opis­ke­le­mi­nen lop­pui­si koko­naan, ellei se oli­si kai­kil­le pakol­lis­ta. Ste­fan Wal­li­nin kysy­myk­seen mil­tä kuu­los­tai­si, jos Suo­men kiel­tä pidet­täi­siin pelk­kä­nä rasit­tee­na ja kus­tan­nuk­se­na. Tätä louk­kaa­vam­mal­ta kuu­los­tai­si vain, jos joku sanoi­si, että se on niin hyö­dy­tön, ettei kukaan sitä opet­te­li­si, ellei oli­si pak­ko. Eivät­kö kaik­ki ne puheen­vuo­rot, jot­ka ker­to­vat, kuin­ka hyö­dyl­lis­tä ruot­sin­kie­len osaa­mi­nen on, saa ihmi­siä vakuut­tu­neek­si sii­tä, että sitä kan­nat­taa opis­kel­la? Moni alan ihmi­nen sanoo, että ruot­sin­kie­len tai­to maas­sa para­ni­si, jos ope­tuk­seen osal­lis­tui­si­vat vain ne, jot­ka teke­vät sen omas­ta halustaan.

Mik­si muu­ten kukaan ei ole teh­nyt kyse­ly­tut­ki­mus­ta sii­tä, kuin­ka pal­jon ruot­sia perus­kou­lus­sa opis­kel­leet ovat kat­so­neet täs­tä kie­li­tai­dos­taan hyö­ty­neen­sä ja kuin­ka usein he ruot­sia puhu­vat, luke­vat tai kuun­te­le­vat. Tuli­si jotain kät­tä pidem­pää tähän­kin väittelyyn.

Ruot­sin­kie­li­siin pal­ve­lui­hin tar­vi­taan ruot­sin­tai­toi­sia. On todel­la kus­tan­nus­te­ho­ton asia, että tämän takia jokai­sen suo­ma­lai­sen pitäi­si käyt­tää puo­li vuot­ta elä­mäs­tään ruot­sin opis­ke­luun. Vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten vain oppi­kou­lus­sa opis­kel­tiin ruot­sia. Ei se tar­koit­ta­nut, ettei ruot­sin­kie­lel­lä oli­si pal­ve­lu­ja saanut.

Eikä se pak­ko­ruot­si kui­ten­kaan rii­tä nii­hin pal­ve­lui­hin. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli esil­lä han­ke, jos­sa kok­ko­la­lai­set oli­si­vat jou­tu­neet hake­maan joi­tain pal­ve­lu­jaan Vaa­san sijas­ta Oulus­ta. Tämä ei kel­van­nut, kos­ka Oulus­sa ei kuu­lem­ma osa­ta ruotsia.

On aika arve­lut­ta­va asia ryh­tyä perus­te­le­maan jon­kin aineen opis­ke­lua muil­la argu­men­teil­la kuin sil­lä, että opis­ke­lus­ta on hyö­tyä oppi­laal­le itselleen.

Me arvos­te­lem­me Yhdys­val­to­ja sii­tä, että maas­sa ei vai­vau­du­ta opis­ke­le­maan mui­ta kie­liä. Kan­sain­vä­li­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä me olem­me yhtä kie­li­tai­dot­to­mia. Mekin osaam­me vain englan­tia. Kyl­lä, Ste­fan Wal­lin: kan­sain­vä­li­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä Suo­mi on hyö­dy­tön kie­li, mut­ta ruot­si on lähes yhtä hyödytön.

En ymmär­rä väi­tet­tä, ettei ruot­sin opis­ke­lu oli­si pois jos­tain toi­ses­ta kie­les­tä. Yhden kie­len opis­ke­lu var­maan­kin hel­pot­taa mui­den kiel­ten opis­ke­lua, mut­ta täl­lä on mer­ki­tys­tä vain, jos halu­aa opis­kel­la jotain kiel­tä omaeh­toi­ses­ti kou­lun ulko­puo­lel­la. Oppi­laan luku­jär­jes­tyk­seen mah­tuu vain tiet­ty mää­rä tun­te­ja. Ruot­sin opis­ke­lu on suo­raan pois muis­ta opin­nois­ta. Tätä ei voi kiis­tää mitenkään.

On tot­ta, että ruot­sin­kie­len osaa­mat­to­muus sul­kee pois joi­ta­kin ammat­te­ja. Niin tekee myös se, että ei ole luke­nut pit­kää matematiikkaa.

Yksi vaih­toeh­to oli­si, että ruot­sin kie­li oli­si pakol­li­nen lukios­sa, mut­ta ei perus­kou­lus­sa. Sil­loin ruot­sia opis­ke­li suun­nil­leen sama mää­rä ikä­luo­kas­ta kuin aika­na ennen peruskoulua.

Näi­tä kokei­lu­pon­sia en oikein ymmär­rä. Kie­li­va­lin­nan lopul­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta saa sel­vää jos­kus kol­men­kym­me­nen vuo­den jälkeen.

Tulen huo­men­na äänes­tä­mään perus­suo­ma­lais­ten pon­sie­si­tyk­sen puolesta.

 

389 vastausta artikkeliin “Puheeni pakkoruotsista, jota en onnistunut pitämään”

  1. Minul­la on suo­men­ruot­sa­lai­set lap­set ja vai­mo, mut­ta pak­ko­ruot­sia en kannata. 

    Kie­li­kes­kus­te­lus­sa ärsyt­tää eni­ten RKP:n jat­ku­va spin­naus. Ver­ra­taan pak­ko­ruot­sia pak­ko­ma­te­ma­tiik­kaan toti­sel­la naa­mal­la. Se että opis­kel­laan­ko Ruot­sia vai Sak­saa on sama kes­kus­te­lu kuin opis­kel­laan­ko deri­voin­tia vai todennäköisyyslaskentaa. 

    Mik­si kukaan ei kos­kaan kysy Ste­fan Wal­li­nil­ta, osaa­ko hän kii­naa, japa­nia, hin­diä, saa­mea, viron kiel­tä.… Jos yhden kie­len opis­ke­lu ei ole toi­ses­ta pois niin mik­si emme osaa kaik­kia kieliä?

  2. Erit­täin hyvät perus­te­lut. Itse esi­mer­kik­si en kos­kaan oppi­nut kun­nol­la ruot­sia, kos­ka lukios­sa samal­la luo­kal­la oli häi­rik­kö, joka han­ka­loit­ti opintoja.

    Ja huo­nol­la ruot­sin tai­dol­la ei tee tosi­aan tee yhtään mitään. Se ei myös­kään auta kiel­ten opis­ke­lus­sa, kos­ka se aloi­te­taan 7 luo­kal­la. Sii­hen men­nes­sä on mui­den kiel­ten perus­teet on jo ope­tel­tu (tai nii­tä yri­te­tään ope­tel­la samaan aikaan). Sen sijaan se on pois muil­ta kie­lil­tä tai vaik­ka­pa matematiikalta.

    Lähel­tä kat­soen lyhyen ruot­sin Lau­da­tu­ris­ta­kaan ei näy­tä ole­van mitään iloa, mitä nyt ilmei­ses­ti vika­mies­ruot­sin suo­ri­tus oli hel­pom­paa. Sekään ei rii­tä ruot­sin­ki­le­lis­ten kans­sa kom­mu­ni­koin­tiin, kuin hätä­ti­lan­tees­sa (eli käy­tän­nös­sä ruot­sis­sa maa­han­muut­ta­jien kans­sa, muut­han siel­lä­kin osaa­vat englantia)

    Oli­si ruot­sin kie­len ase­mal­le huo­mat­ta­vas­ti parem­pi, jos pak­ko­ruot­sin sijaan mah­dol­lis­tet­tai­siin ruot­sin opis­ke­lu 3 tai 5 luo­kal­ta alkaen. Se luul­ta­vas­ti oli­si erit­täin teho­kas­ta, sil­lä hyvin pie­nes­sä (har­va valit­si­si) ja moti­voi­tu­nees­sa (vapaa­eh­toi­suus) luo­kas­sa oppi­mi­nen oli­si monin ver­roin hel­pom­paa. Se siis mah­dol­lis­tai­si kie­len oppi­mi­sen niin hyvin että sitä voi­si puhua. (tämän valin­nai­suu­den pitäi­si siis olla val­tion tahol­ta pak­ko, sil­lä ei mikään kun­ta jär­jes­tä muu­ten ruot­sin ope­tus­ta paril­le lapselle.)

  3. Useim­mat pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jat ovat sen ver­ran rehel­li­siä, että tun­nus­ta­vat var­si­nai­se­na pää­mää­rä­nä ole­van Suo­men muut­ta­mi­nen viral­li­ses­ti yksi­kie­li­sek­si. Sii­tä­hän on perim­mäl­tään kysy­mys, ei perus­kou­lun kieliopinnoista.

    Vain muu­ta­ma vuo­si sit­ten suun­ni­tel­tiin vaka­vas­ti, että perus­kou­lun oppi­tun­te­ja oli­si tuh­lat­tu pak­ko­draa­maan ja pak­koe­tiik­kaan. Täs­sä ei voi­nut olla mitään muu­ta ide­aa kuin aka­tee­mi­sen ongel­ma­jät­teen työl­lis­tä­mi­nen. Onnek­si aja­tus hau­dat­tiin hil­jai­suu­des­sa, mut­ta ana­sait­tua älä­mö­löä ideas­ta ei syntynyt.

  4. pidän oikeut­ta saa­da pal­ve­lu­ja omal­la äidin­kie­lel­lä perusoikeutena 

    Kun­han äidin­kie­li on suo­mi tai ruot­si, ja ei olla Ahvenanmaalla?

  5. Pitää kyl­lä itse­kin nos­taa peu­ka­loa Osmon kirjoitukselle.

    Itse luin ruot­sia pit­kän kaa­van kaut­ta ala-asteen kol­man­nel­ta luo­kal­ta alkaen, ja yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa­kin pit­kän ruot­sin lau­da­tur oli pis­teen pääs­sä. Täs­tä huo­li­mat­ta en todel­la­kaan koe kyke­ne­vä­ni juu­ri min­kään­lai­seen kom­mu­ni­koin­tiin ruot­sik­si, mitä nyt Höblää pys­tyy juu­ri ja juu­ri luke­maan ilman sana­kir­jaa. Voin vain kuvi­tel­la, min­kä­lai­nen todel­li­nen ruot­sin tai­to­ta­so mini­mi­suo­ri­tuk­sen teh­neil­lä on.

    Kie­li­tai­to kehit­tyy vain kiel­tä käyt­tä­mäl­lä. 90% suo­ma­lai­sis­ta ei käy­tä ruot­sia arjes­saan lain­kaan. Toden­nä­köi­ses­ti ei käy­tä englan­nin lisäk­si mui­ta­kaan vie­rai­ta kie­liä, mut­ta kyl­lä saksan‑, espan­jan- tai vaik­ka venä­jän­kie­li­sil­tä alueil­ta löy­tyi­si toden­nä­köi­sem­min syi­tä arki­päi­väi­seen kie­len­käyt­töön. Enkä tie­ten­kään oli­si kiel­tä­mäs­sä ruot­sin opis­ke­lua niil­tä, jot­ka koke­vat poh­jois­maat omim­mak­si viiteryhmäkseen.

  6. Pak­ko­ruot­sin opis­ke­lu on tiu­kas­ti tul­kit­tu­na pois mui­den kie­lien opis­ke­lus­ta, mut­ta sen pois­ta­mi­nen ei tar­koi­ta mui­den kie­lien opis­ke­lua. Kii­vaim­mil­la vas­tus­ta­jil­la on vai­keuk­sia oppia edes englan­tia. Se on asen­ne­ky­sy­mys. Pakos­sa on toki aina ris­ki, että se ruok­kii nega­tii­vis­ta asen­net­ta kie­liä koh­taan, mik­si sit­ten ei tosi­aan opi­ta mitään kie­liä. Olen lähes var­ma, ettei siel­tä Itä-Suo­mes­ta mitään venä­jän tai­ta­jia ala ilmaan­tua, vaik­ka pääs­tiin pak­ko­ruot­sis­ta. Venä­jä on ker­ta­luok­kaa vai­keam­paa ja jos pak­ko­ruot­si on tuot­ta­nut ahdis­tus­ta, ei venä­jän­kään opis­ke­lus­ta tule mitään. Ei vaik­ka sii­hen pari tun­tia luk­ka­ris­ta saa­daan­kin irroitettua.

    Puhun nyt ete­lä­suo­ma­lai­se­na, mut­ta ruot­sin opis­ke­lu on Suo­mes­sa help­poa. Teks­tiä löy­tyy kaik­kial­ta myös arki­sis­ta tilan­teis­ta, ja jopa itse­ään kos­ke­via tele­vi­sio­lä­he­tyk­siä voi kat­soa ruot­sik­si. On sano­ma­leh­tiä jne. Ruot­si on lisäk­si help­po kie­li ja todel­la saman­lai­nen kuin englan­ti. Jos lait­taa muku­lat vaik­ka ruot­sin­kie­li­seen kou­luun, englan­ti opi­taan myö­hem­min hujauk­ses­sa. Yhden kie­len oppi­mi­nen hel­pot­taa uusien kiel­ten oppi­mis­ta. Mitä aikai­sem­min aloit­taa sitä parem­pi ja sitä hel­pom­paa. Tär­keän naa­pu­ri­maan kie­len osaa­mi­sel­le on niin pal­jon perus­tei­ta, ettei nii­tä viit­si edes alkaa käy­mään läpi. 

    Minus­ta suu­rin argu­ment­ti pauk­ku­jen lait­ta­mi­ses­ta mui­den kiel­ten kuin ruot­sin kie­len opis­ke­luun on itse asias­sa ruot­sa­lais­ten hyvä kie­li­tai­to. Moni ruot­sa­lais­ten kans­sa teke­mi­sis­sä ollut tie­tää, että he saat­ta­vat itse ehdot­taa englan­nin käyt­tä­mis­tä, jos huo­maa­vat että sinun ruot­si on ok mut­ta ei kui­ten­kaan äidin­kie­len tasois­ta. Noloa mut­ta kohteliasta 🙂

    En mal­ta olla teke­mät­tä rön­syi­le­väs­tä kom­men­tis­ta­ni entis­tä­kin seka­vam­paa lisää­mäl­lä tähän lin­kin Stub­bin pitä­mään erin­omai­seen puhee­seen kie­li­tai­dos­ta ja kiel­ten opis­ke­lus­ta. En ole Stub­bin enkä edes Var­tiai­sen äänes­tä­jä (onnek­si vain olkoon Juha­na, että tulit vih­doin kaa­pis­ta ulos, sitä odo­tet­tiin­kin), mut­ta ajat­te­len kiel­ten opis­ke­lus­ta hyvin samansuuntaisesti:

    https://www.youtube.com/watch?v=Hdtw2FdTkzQ

    Mut­ta joo, tun­nus­tan ettei­vät edel­lä esit­tä­mä­ni sei­kat hor­jut­ta­neet Osmon argu­ment­te­ja sii­tä, mik­si ruot­sin kie­len ei pitäi­si olla pakol­lis­ta. Olen sitä edel­leen kui­ten­kin kan­nat­ta­nut taval­laan sik­si, että pelot­taa kiel­ten opis­ke­lun jää­vän muu­ten entis­tä­kin vähem­mäl­le. Ja lisäk­si tun­nen usei­ta, joil­le se pakol­la syö­tet­ty aut­ta­va ruot­si on ollut avuk­si, kun on pitä­nyt läh­teä aka­tee­mis­ta työt­tö­myyt­tä pakoon Ruot­sin puo­lel­le työn hakuun. Loput oppii nimit­täin het­kes­sä. Onnek­si oli pak­ko­ruot­si, ovat sanoneet.

  7. Ymmär­rän että ruot­sin kie­li jakaa mie­li­pi­tei­tä suo­ma­lais­ten kes­kuu­de­des­sa samal­la taval­la kuin esim hen­ki­lö­au­toi­lu vs jouk­ko­lii­ken­ne. Olen tie­tys­ti toi­vo­nut että Vih­reäs­sä Lii­tos­sa kan­na­tet­tai­siin sitä vai­keam­paa vaih­toeh­toa joka lopul­ta pal­kit­see molem­pien kysy­mys­ten koh­dal­la, sik­si olen vähän pet­ty­nyt Soi­nin­vaa­raan että hän ei puo­lus­ta­nut ruot­sin kiel­tä pon­te­vam­min (kyl­lä, tark­kaan kun lukee niin hän puo­lus­taa sitä vähäsen). 

    Itse ruot­sin­kie­li­se­nä hyvä­ky­si­sin sel­lai­sen rat­kai­sun että perus­kou­luis­sa ja ammat­ti­kou­luis­sa ruot­si ei enää oli­si pakol­li­nen mut­ta lukiois­sa ja kor­kea­kou­luis­sa sen pitäis olla. Täl­lais­ta kom­pro­mis­sia vali­tet­ta­vas­ti pak­ko­ruot­sin pois­ta­mis­ta vaa­ti­vat eivät hyväksyisi.

    Vie­lä 1990-luvul­la vas­tus­tet­tiin nime­no­maan perus­kou­lu­jen ruot­sin pakol­li­suut­ta, nyt vas­tus­te­taan yli­opis­to­jen ns vir­ka­mie­ruot­sia. Nuo­ri bis­nes-eliit­ti kuvit­te­lee että espan­jas­ta tai por­tu­ga­lis­ta oli­si enem­män hyö­tyä vaik­ka he todel­li­suu­des­sa halua­vat opis­kel­la sitä että pää­si­si­vät van­henm­pi­na Suo­men verot­ta­jaa ja muu­ta ankeut­ta pakoon.

    Se kuin­ka moni yli­op­pi­las kir­joit­taa ruot­sin YO-kokeis­sa on las­ke­nut koko ajan sen jäl­ken kuin kir­joit­ta­mi­ses­ta tuli vapaeh­tois­ta. jos Ruot­si oli­si koko­naan vapaeh­tois­ta kai­ki­sa kou­luas­teis­sa, sen opis­ke­lu romahtaisi.

    Kaik­kien suo­ma­lais­ten pakol­lis­ta ruot­sin opis­ke­lua ja mui­ta tuki­muo­to­ja kie­len viral­li­sen ase­man säi­lyt­tä­mi­sek­si ei tar­vit­tai­si jos ruot­sin­kie­li­siä oli­si mas­sam­me n 20%. Sil­loin suo­men­ruot­sa­lai­nen yhtei­sö tuli­si täy­sin omil­laan toi­meen ja yhteis­työ Poh­jois­mai­hin hoi­tui­si käy­tän­nös­sä koko­naan hei­dän avul­la. 20% oli se osuus joka val­lit­si ennen Suo­men Sotaa 1808-09. Suo­ma­lais­tu­mi­nen auto­no­mian ajal­ta aina 1960-luvul­le asti pie­nen­si suo­men­ruot­sa­lais­ten osuu­den 6%:iin. 1960-luvul­la ennus­tet­tiin että suo­men­ruot­sa­lai­set kuo­le­vat suku­puut­toon 2000-luvul­le tul­taes­sa Ahve­nan­maa­ta ja umpi­ruot­sin­kie­li­siä maa­seu­tu­paik­ka­kun­tia lukuu­not­ta­mat­ta. Näin aja­tel­tiin sik­si että per­heis­sä jois­sa men­nään nai­mi­siin kie­li­ra­jan yli, puhut­tai­siin vain suo­mea. Näin tapah­tui­kin 1970-luvul­le asti. Tun­nen pal­jon ikä­to­ve­rei­ta jois­ta toi­nen van­hem­pi on ruot­sin­kie­li­nen, mut­ta kos­ka lap­sel­le ei ope­tet­tu ruot­sia, kun ei toi­nen van­hem­pi sitä osa­nut, ja kos­ka sitä ei kou­lus­sa­kaan ope­tet­tu, tuli lap­ses­ta ja lap­sen­lap­sis­ta koko­naan suomenkielisiä. 

    Pakol­li­nen ruot­sin ope­tus 1970-luvul­ta läh­tien kat­kai­si tämän kier­teen ja nykyi­sin per­heis­sä jois­sa on men­ty nai­mi­siin kie­li­ra­jo­jen yli, puhu­taan sekä suo­mea että ruot­sia, kos­ka molem­mat puo­li­sot osaa­vat sitä. 

    Jos ruot­sia ei enää ope­tet­tai­si suo­men­kie­li­sis­sä kou­luis­sa ylei­ses­ti, niin suo­men­ruot­sa­lais­ten on löy­det­tä­vä mui­ta stra­te­gioi­ta kie­len viral­li­sen ase­man säi­lyt­tä­mi­sek­si. Yksi voi­si olla maa­han­muut­ta­jien hou­kut­te­le­mi­nen Ruot­sis­ta ja muis­ta Poh­jois­mais­ta. Ruot­siin päin on lisät­tä­vä tie­do­tus­ta aktii­vis­ta mark­ki­noin­tia että hei­dän suku­lais­kan­saa asuu täl­lä­kin puo­lel­la Poh­jan­lah­tea ja että tääl­lä on aina­kin joi­sa­kin amma­teis­sa hyvät työl­lis­ty­miis­mah­dol­li­suu­det vaik­ka ei aluk­si osaa suo­mea, ja tääl­lä on kak­si­kie­li­sil­lä paik­ka­kun­nil­la ruot­sin­kie­li­nen kou­lu­verk­ko hei­dän lap­si­aan var­ten ja mui­ta­kin pal­ve­lu­ja saa­ta­vil­la ruotsiksi. 

    Lop­pu­jen lupuk­si uskon että tove­ri Putin on teh­nyt omaa teho­kas­ta työ­tään kään­tääk­seen suo­ma­lais­ten mie­li­pi­teet pois venä­jän kie­len ase­man pön­kit­tä­mi­sek­si vaih­toeh­dok­si ruot­sil­le, jäl­jel­le jää siis kysy­mys että ovat­ko kau­ko­mai­den kie­let niin pal­jon tär­keäm­piä että ruot­sia ei nii­den takia tar­vit­tai­si opiskella.

  8. Valin­nai­suus pelas­tai­si edes jon­kin­lai­sen ruot­sin osaa­mi­sen maassamme. 

    Valin­nai­suu­des­sa jäi­si­vät niin opet­ta­jat kuin kurssit.
    Nykyi­sin yli­opis­tois­sa ja amk:ssa aloi­te­taan ruot­si alkeis­ta kun se pakol­li­nen oppi on men­nyt täy­sin hukkaan. 

    Ruot­sis­sa osa­taan maa­il­mas­sa eni­ten englan­tia! Tans­ka, Nor­ja ja Islan­ti tule­vat peräs­sä. Maa­il­ma on muut­tu­nut, suo­ma­lai­set eivät kie­li­tai­dot­ta­na mas­sa­na muu­ta Ruotsiin. 

    ruot­sin tai­to on ihan hyvä asia. Jotain vain on teh­tä­vä ja asua mie­tit­tä­vä eri taval­la kuin nykyi­sin. Kes­kus­te­lu vali­tet­ta­vas­ti oli kovin onnetonta.

  9. Asi­aa. Pak­ko­ruot­sit­ta­jien perus­te­lut ovat kes­tä­mät­tö­miä ja osin absur­de­ja­kin. Suu­rin ongel­ma on ruot­sin hyö­dyt­tö­myys. Sil­le ei ole suu­rim­mal­le osal­le min­kään­lais­ta käyt­töä. Tar­peet­to­muus taa­sen joh­taa vie­lä huo­nom­paan kie­len hal­lin­taan. Lop­pu­tu­lok­se­na on ole­ma­ton kie­li­tai­to kie­lel­lä, jol­la ei ole käyttöä.
    Kir­joi­tin itse E:n ja olen suo­rit­ta­nut vir­ka­mies­ruot­sin, mut­ta ne vähäi­set ker­rat, kun olen Tuk­hol­man Bur­ger Kin­gis­sä käy­nyt, niin en ole kas­san ruot­sis­ta ymmär­tä­nyt juu­ri mitään. Kom­mu­ni­kaa­tio on täy­ty­nyt hoi­taa englanniksi.

  10. Hie­nos­ti arti­ku­loi­tu puheen­vuo­ro. Tyk­kään sii­tä, miten täs­sä blo­gis­sa taka­vuo­si­na esiin nous­seet par­haat poin­tit näky­vät kannassasi. 

    Myös omat aatok­se­ni tähän asi­aan ovat muut­tu­neet. Olen hyvin pit­käl­ti Oden linjoilla.

  11. Itse­kin olen nimi­mer­kis­tä huo­li­mat­ta pesun­kes­tä­vä äidin­kie­lel­tään suo­ma­lai­nen hen­ki­lö, joka tosin muut­ti vuo­sia sit­ten Ruotsiin.

    Suo­mes­sa asues­sa­ni ruot­sin kie­les­tä ei ollut minul­le mitään hyö­tyä. Näin sen voi summata.

    Mut­ta Ruot­siin muu­tet­tua­ni kasin kou­lu­ruot­sis­ta oli luon­nol­li­ses­ti val­ta­va hyö­ty minul­le. Voin ker­toa oma­koh­tai­sia koke­muk­sia: kun muu­tin ruot­siin osa­sin lukea mut­ta en puhua enkä ymmär­tä­nyt taval­lis­ta puhet­ta. Puhuin hitaas­ti ja takellellen.

    Täs­tä syys­tä ymmär­rän kyl­lä mik­si kok­ko­las­sa ei halu­ta kou­lu­ruot­siin perus­tu­via pal­ve­lui­ta oulus­ta. Ei se toi­mi. Kou­lu­ruot­sin opis­kel­lut tar­vit­see 2–3 vuo­den työs­ken­te­lyn ruot­sis­sa tai muun vas­taa­van syven­tä­vän akti­voin­nin ennen kuin lää­kä­ri­pal­ve­lut ovat kou­lu­ruot­sin poh­jal­ta mahdollisia.

  12. Vali­tet­ta­vaa että arvo­kas par­la­men­taa­ri­kon ura päät­tyy arvot­to­maan popu­lis­miin ja äänes­tyk­seen per­su­jen pon­nen puolesta.

    Kuin­ka pal­jon ihmi­set ruot­sia luke­vat: Haka­nie­mi — Hag­näs; Kai­sa­nie­mi — Kaj­sa­nie­mi. Koko ajan luke­vat vaik­ka eivät vält­tä­mät­tä tie­dos­ta sitä. Kak­si­kie­li­syy­des­tä hyö­tyy pal­jon enem­män kun se edes vähän sitä toistakin.

    Suo­mes­sa on maa­il­man­his­to­rial­li­ses­ti ainut­laa­tui­ses­ti rin­nak­kain käy­tös­sä sekä indoeu­roop­pa­lai­nen että ura­li­lai­nen kie­li. Kiel­ten taus­tal­la ole­vat mie­len mal­lit ovat aivan eri­lai­sia. Tätä moni­muo­toi­suut­ta tuli­si arvos­taa myös opetussuunnitelmassa.

  13. Hyvä ja asial­li­nen kir­joi­tus, joka perus­tuu aikas hyvin miten tul­lee käy­mään täs­sä asiassa.

    Toi­nen asia on sit­ten poli­tii­kan raadollisuus:

    Pit­kän uran kan­san­edus­ta­ja­na sekä minis­te­ri­nä teh­nyt polii­tik­ko “uskal­taa” tuo­da jul­ki sen oman mie­li­pi­teen­sä vas­ta kun ura kan­san­edus­ta­ja­na on ohi, tai siis lop­pusuo­ral­la eli evp (vaik­ket nyt eläk­keel­le jääkkään).

    1. Olen ker­to­nut kan­ta­ni ruot­sin­kie­len ope­tuk­sen pakol­li­suu­teen vuo­sia sit­ten ja esit­tä­nyt, että se oli­si pakol­li­nen vain lukiossa.

  14. Erit­täin hyvä kir­joi­tus. Ainoa asia mikä puhuu pak­ko­ruot­sin puo­les­ta enää on se, että on kou­lu­tet­tu pal­jon opet­ta­jia ja nämä jou­tui­si­vat osi­tain etsi­mään uusia töi­tä. Mut­ta useal­la näis­tä on toki sekä englan­nin että ruot­sin opet­ta­jan pätevyys.

    Käy­tän­nös­sä voi­si miet­tiä voi­si­ko pak­ko­ruot­sin kor­va­ta laa­jem­mal­la, vaik­ka­pa työ­elä­män tai muul­la eri­kois-englan­nil­la, jol­loin ne ruot­sin­opet­ta­jat joil­la on myös englan­nin päte­vyys voi­si­vat opet­taa tätä.

    Lisäe­tu­na oli­si, että pie­nem­pi ruot­sin­ryh­mä toden­nä­köi­ses­ti myös oppi­si kiel­tä tehok­kaam­min, kun ei tar­vit­si­si men­nä hei­kom­pien tai vas­ta­han­kais­ten muka­na ja täten edes jol­lain oli­si hyvät val­miu­det puhua kiel­tä, mis­tä oli­si var­maan enem­män iloa kaikille.

  15. Minä kyl­lä arvos­tan ja käy­tän­kin tar­vit­taes­sa ruot­sin kiel­tä, mut­ta sen opis­ke­lu oli­kin minul­le vapaa­eh­tois­ta. Jäl­ki­kas­vun tai­dot ovat kyl­lä aivan ole­mat­to­mat täs­sä kie­les­sä, kun ver­taa sitä vaik­ka hei­dän englan­nin­tai­toon­sa. Ope­tuk­sen kehit­tä­mi­nen on ilmei­ses­ti jää­nyt koko­naan hoi­ta­mat­ta tämän pakon suo­je­le­ma­na. Kyl­lä kil­pai­lu oppi­lais­ta teki­si terää ruot­sin­kin opetukselle.

  16. Ei vain kiel­ten opis­ke­lu vie aikaa, vaan myös nii­den yllä­pi­to myö­hem­mäl­lä iäl­lä vie aikaa ja ener­gi­aa. Ellei ole sii­nä onnel­li­ses­sa ase­mas­sa, että tar­vit­see kaik­kia kou­lus­sa opis­ke­le­mi­aan kie­liä esim. työs­sään, on kyl­lä vai­ke­aa pitää kovin monen eri kie­len kie­li­tai­toa edes sie­det­tä­väl­lä tasol­la, vaik­ka nii­tä kie­liä oli­si aikoi­naan ihan koh­ta­lai­ses­ti osannutkin.

    Itse olen esi­mer­kik­si opis­kel­lut kou­lus­sa nel­jää kiel­tä, mut­ta osaan niis­tä enää vain kahta.

  17. En ymmär­rä mik­si perus­kou­lun pakol­li­nen ruot­sin­ope­tus oli­si joten­kin kyt­kök­sis­sä muu­toin Suo­men yksi- tai kak­si­kie­li­syy­teen. Suo­mes­sa ruot­sin­kie­lis­ten osuus ja riit­tä­vä kie­len­osaa­mi­nen suo­men­kie­lis­ten jou­kos­sa on vähen­ty­nyt koko sen jon­ka pak­ko­ruot­si on ollut olemassa. 

    Empii­ri­ses­ti siis pakol­li­nen ruot­sin­ope­tus ei kyl­lä aina­kaan auta maan pitä­mi­ses­sä kak­si­kie­li­se­nä. Päin­vas­toin, minus­ta näyt­tää sil­tä että sii­tä on perä­ti haittaa.

  18. Hyvä “puhe”! Tosin, kyl­lä suo­men­kie­li­sen suo­ma­lai­sen tuli­si voi­da käy­dä lukio ja saa­da kor­kea­kou­lu­tus sekä voi­da toi­mia kor­keim­mis­sa­kin virois­sa ilman ruot­sin kie­len tai­toa. Sen (ruot­sin kie­len tai­don) ei vaan ker­ta­kaik­ki­aan tuli­si olla mikään kan­sa­lai­soi­keuk­sien ehto ja “parem­pien” kan­sa­lais­ten jouk­koon pyr­ki­vien sub­jek­tii­vi­nen velvollisuus. 

    Kaik­kia vir­ka­mie­hiä vel­voit­ta­vaa vir­ka­mies­ruot­sia ei tar­vi­ta, vaan riit­tää, että pai­kois­sa, jois­sa ruot­sia tar­vi­taan, on joku, joka osaa ruot­sia. Näin ollen ei tar­vi­ta kor­kea­kou­lu­jen pak­ko­ruot­sia, eikä lukioi­den pak­ko­ruot­sia, eikä perus­kou­lu­jen pak­ko­ruot­sia. Tämä pitää näh­dä kokonaisuutena.

  19. Huo­noa­kin ruot­sin­kie­len on myö­hem­min hel­pom­pi paran­taa kuin, että alkai­si täy­sin nol­lil­ta. Ruot­sil­la pär­jää myös Tans­kas­sa ja Nor­jas­sa. Pak­koa tai ei, mut­ta suo­ma­lais­ten pitäi­si opis­kel­la enem­män kie­liä. Opis­ke­lu­tun­te­ja lisää!
    Mis­sä tv:n kie­lio­pin­not? Ne hävi­si­vät ja tosi­tee­veet tulivat.

  20. Off-topic — kir­ja­si pösäh­ti juu­ri, kii­tos sii­tä. Mai­nit­sit sivul­la 23 talous­en­nus­tei­den ruk­kaa­mi­ses­ta posi­tii­vi­sem­paan suun­taan yli vir­ka­ko­neis­ton arvioi­den. Uskal­tai­sit­ko­han ava­ta tuo­ta hie­man enem­män, sil­lä asial­la on mie­les­tä­ni maan kan­nal­ta iso mer­ki­tys juu­ri nyt. 

    Oma arvauk­se­ni on Iso‑K eli hänen kah­den avus­ta­jan­sa käsi­tyk­set, joi­den kans­sa olen ollut tuk­ka­nuot­ta­sil­la jo vuo­sien ajan. Asial­la on mer­ki­tys­tä myös sen­kin takia, että poliit­ti­set vir­ka­ni­mi­tyk­set ovat voi­neet saas­tut­taa vir­ka­ko­neis­ton mie­li­pi­teen­muo­dos­tus­ta ja toi­min­nal­li­suut­ta tuon jälkeen.

  21. Eri­näi­set trans­la­to­rit kään­tä­vät muu­ta­man vuo­den kulut­tua kir­joi­tet­tua ja puhut­tua vie­ras­ta kiel­tä reaa­liai­kai­ses­ti omal­le äidin­kie­lel­le suju­vas­ti. Veik­kaan, että tule­vai­suu­des­sa vie­rai­ta kie­liä opis­kel­laan lähin­nä omak­si iloksi.

  22. Help­po puhua sitä mitä ajat­te­lee, kun ei ole enää ehdok­kaa­na. Peukutan..!

  23. hyviä argu­ment­te­ja! Itse kan­na­tan pak­ko­ruot­sin sijaan pakol­lis­ta tutus­tu­mis­ta kaik­kien naa­pu­ri­mai­den kie­liin. Esim vuo­den aikan kaik­ki oppi­laat sai­si­vat pika­kurs­sin ruot­siin, nor­jaan, venä­jään ja ees­tiin, niin että osai­si­vat sanoa päi­vää ja kii­tos (ja vähän muu­ta­kin). Mie­les­tä­ni tämä kuu­luu yleis­si­vi­tyk­seen, ja itseä nolot­taa Viros­sa, kun en osaa yhtään sen enem­pää. Tämän jäl­keen oppi­lail­la oli­si parem­pi val­mius vali­ta joku näis­tä, tai sit­ten ihan muu yli­mää­räi­nen kie­li. Ja jos on ollut yli­voi­mai­sen vai­ke­aa, voi­si sit­ten jät­tää kie­lio­pin­not sii­hen, ja kes­kit­tyä perus­kou­lus­ta läpipääsemiseen.

  24. Sam Hardwick: Kun­han äidin­kie­li on suo­mi tai ruot­si, ja ei olla Ahvenanmaalla?

    Niin. Onko Suo­men kie­li­lain­sää­dän­tö tut­tu? Suo­men viral­li­set kie­let ovat suo­mi ja ruot­si, tosin perus­tus­lais­sa on joku has­su “kansalliskielet”-viritys, mut­ta kun joku asia on lail­la sää­det­ty, niin se on viral­li­nen. Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la kie­li­tai­toa löy­tyy jos on kysyn­tää. Ahve­nan­maan kie­lio­lois­ta taas on oma lakinsa. 

    Miten­kö­hän asian­ti­laa voi­si muuttaa?

  25. Kou­lun kie­li­va­lin­to­jen vapaut­ta ja vapaa­eh­tois­ta ruot­sia kan­nat­ta­vis­sa kir­joi­tuk­sis­sa esi­te­tyis­sä väit­tä­mis­sä on yksi heik­kous: niis­sä ei tun­nus­te­ta näkö­koh­tia, jois­sa vas­ta­puo­li on oikeas­sa. Nii­tä­kin on, mut­ta ne eivät rii­tä pak­ko­ruot­sin oikeutukseen.

    Seu­raa­vas­sa minun ver­sio­ni pak­ko­ruot­siar­gu­men­teis­ta kom­ment­tei­neen. Ensin haluan kui­ten­kin läm­pi­mäs­ti suo­si­tel­la ruot­sin hyvää osaa­mis­ta kai­kil­le riip­pu­mat­ta sii­tä, tar­vit­see­ko ruot­sia työs­sään vai ei. Se avaa naa­pu­rin media­maa­il­man ja kult­tuu­rin, joka on sil­lä taval­la meil­le kiin­nos­ta­va, että sii­nä käsi­tel­lään samo­ja asioi­ta kuin meil­lä­kin hiu­kan tääl­lä totu­tus­ta poik­kea­vas­ta näkö­kul­mas­ta. Ei rans­ka­lais­leh­den jutuis­sa tai uuti­sis­sa pal­jon samo­ja aihel­mia ole kuin ne, mit­kä mei­tä Suo­mes­sa kohauttavat.

    1. ”Kak­si­kie­li­syys on rikkaus.”
    On sel­vää, että on suu­ri etu olla kak­si­kie­li­nen. Kak­si­kie­li­sel­lä on aina etu­lyön­tia­se­ma sii­hen lähim­mäi­seen näh­den, joka ei osaa muu­ta kuin äidin­kiel­tään. Kak­si­kie­li­syyt­tä ei kui­ten­kaan saa­vu­te­ta pelk­kien kou­luo­pin­to­jen avul­la muu­ta­man opin­to­vii­kon poh­jal­ta. Sii­hen tar­vi­taan run­saas­ti kie­len käyt­töä kou­lun ulkopuolella.

    2. ”Jot­ta taat­tai­siin kan­sa­lais­ten tasa-arvoi­suus työn­haus­sa, on jokai­sen ope­tel­ta­va ruot­sia jul­ki­sen sek­to­rin vir­ko­jen hakua varten.”
    Ruot­si­no­pis­ke­lun pakol­li­suus oli­si­kin alet­ta­va pur­kaa vir­ka­ruot­si­vaa­ti­muk­sis­ta. Jokai­sen viras­ton työn­te­ki­jän ei tar­vit­se osa­ta ruot­sia, riit­tää kun työn­te­ki­jöis­tä joku/jotkut osaa­vat. Myös etä­tulk­kaus on mah­dol­li­nen. Eri­tyi­ses­ti yksi­kie­li­sil­lä suo­men­kie­li­sil­lä paik­ka­kun­nil­la tämä riit­täi­si. Ruot­sin vaa­ti­mus virois­sa tuli­si voi­da mää­ri­tel­lä paik­ka­kun­nit­tain. Tämä edel­lyt­täi­si sitä, että (tämä on fik­tii­vi­nen esi­merk­ki!!) jos halu­aa Iisal­men vero­vi­ras­tos­sa ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua, on asioin­tiai­ka varat­ta­va etu­kä­teen. Ruot­sin­kie­li­sen­kin kan­sa­lai­sen kan­nal­ta täs­sä oli­si se etu, että asiat hoi­tui­si­vat ammat­ti­tai­dol­la eikä oli­si vaa­raa vir­heel­li­ses­tä ja huo­nos­ta asian hoi­dos­ta. Vii­me­mai­nit­tu ris­ki on huo­nos­ti ruot­sia osaa­van vir­kai­li­jan kans­sa asioi­des­sa olemassa.

    3. ”Ruot­sin­kie­lis­ten kan­sa­lais­ten on saa­ta­va pal­ve­lut äidinkielellään.”
    Ks. koh­ta 2.

    4. ”Ruot­sin on olta­va pakol­li­nen oppiai­ne, kos­ka perus­tus­lain mukaan Suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa.”
    Suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa, mut­ta perus­tus­la­ki ei mää­rää että kan­sa­lai­sen on olta­va kak­si­kie­li­nen – ei edes että kun­ta on kak­si­kie­li­nen. Laki suo kan­sa­lai­sel­le oikeu­den olla osaa­mat­ta mitään vie­ras­ta kiel­tä tai osa­ta jota­kin muu­ta mut­tei ruot­sia. Keven­nyk­sek­si: Itse asias­sa laki ei mää­rää kan­sa­lai­sen osat­ta­vak­si yhtään mitään. Oppi­vel­vol­li­suu­den voi täyt­tää ilman, että oppii mitään.

    5. ”Kie­li­tai­toa pitäi­si lisä­tä, ei vähentää.”
    Miten kan­sa­lai­sen kie­li­tai­to vähe­nee, jos hän englan­nin ja ruot­sin ase­mes­ta osaa englan­tia ja sak­saa? Tai englan­tia ja ranskaa?

    6. ”En ole kos­kaan kuul­lut kenen­kään valit­ta­van, että osaa useam­pia kieliä.”
    Tie­ten­kään kukaan ei sii­tä vali­ta. Mik­si sel­lais­ta pitäi­si valit­taa? Vali­tuk­sen aihe on pikem­min­kin se, että EI osaa kiel­tä jota tar­vit­si­si. Kaik­ki suo­ma­lai­set eivät kui­ten­kaan tar­vit­se ruot­sin tai­toa – eivät­kä kaik­ki saa yli­pää­tään jon­kun vie­raan kie­len osaa­mi­ses­ta iloa.

    7. ”Ruot­sin opis­ke­lu on port­ti mui­hin kieliin.”
    Tämä pätee ger­maa­ni­siin kie­liin sel­lai­sil­la kan­sa­lai­sil­la, jot­ka jo osaa­vat ruot­sia ennen toi­sen ger­maa­ni­sen kie­len opis­ke­lun aloit­ta­mis­ta. Lähin­nä suo­men­ruot­sa­lai­sil­la on tämä etu, samoin kuin heil­lä on kak­si­kie­li­syy­se­tu. Jos jou­tuu opet­te­le­maan ruot­sin kuin min­kä tahan­sa vie­raan kie­len, port­ti­teo­ria on jär­je­tön. Sak­saa oppii par­hai­ten opis­ke­le­mal­la saksaa.

    8. ”Ruot­si ja ruot­sin kie­li ovat kes­kei­nen osa historiaamme.”
    Kyl­lä. Niin on myös­kin Venä­jä ja venä­jän kie­li. Oppi­vel­vol­li­suus­kou­lus­sa on kui­ten­kin kes­ki­tyt­tä­vä kan­sa­lais­tai­dol­li­ses­ti tar­peel­li­siin oppiai­nei­siin. Tut­ki­jan­työs­sä tar­vit­ta­vat eri­tyis­tai­dot ja har­ras­tu­nei­suus tulee hoi­taa vapaa­eh­toi­sel­la opiskelulla.

    9. ”Ruot­sin kie­li on osa poh­jois­mais­ta identiteettiämme.”
    Iden­ti­teet­tim­me on olla yksi poh­jois­maa. Vaik­ka suh­tau­tui­si pak­ko­ruot­siin viha­mie­li­ses­ti, Suo­mi on sit­ten­kin yksi poh­jois­maa. Ruot­si on Poh­jois­mais­sa lin­gua franca heti englan­nin jäl­keen. Suo­mes­sa on mones­sa asias­sa käyt­töä ruot­sin kie­lel­le – ei kui­ten­kaan aina, kaik­kial­la ja jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le. Val­tao­sas­sa Suo­men paik­ka­kun­tia ei ruot­sin kiel­tä tar­vit­se milloinkaan.

    10. ”Kou­lus­sa on pal­jon pakol­li­sia ainei­ta, esi­mer­kik­si mate­ma­tiik­ka.” Oppi­vel­vol­li­suus­kou­lus­sa on kes­ki­tyt­tä­vä kan­sa­lais­tai­dol­li­ses­ti tar­peel­li­siin oppiai­nei­siin. Tut­ki­jan­työs­sä tar­vit­ta­vat eri­tyis­tai­dot ja har­ras­tu­nei­suus tulee hoi­taa vapaa­eh­toi­sel­la opis­ke­lul­la. Mate­ma­tii­kal­le ei ole vaihtoehtoja.

    **********************
    Ruot­sin vapaa­eh­toi­suu­den kan­nat­ta­jat lis­taa­vat usein kie­liä, joi­ta kan­sa­lai­nen osai­si tai aina­kin voi­si osa­ta, jos kou­lus­sa tätä mah­dol­li­suut­ta ei otet­tai­si pois. Heh­ku­te­taan euroop­pa­lais­ten kiel­ten lisäk­si ara­bi­aa ja kii­naa. Tämä on yltiö­päis­tä lii­oit­te­lua. Valin­ta­pa­let­tiin – siis pakol­li­siin kie­lio­pin­toi­hin kuu­lu­vaan palet­tiin – ei var­mas­ti oli­si ruot­sin lisäk­si mah­dol­lis­ta ottaa mui­ta kie­liä kuin sak­sa ja rans­ka. Pakol­li­suus täs­sä tar­koit­taa, että yksi oli­si pak­ko vali­ta. Englan­ti lie­nee pak­ko mää­ri­tel­lä pakol­li­sek­si; ei ole jär­ke­vää että Suo­men kou­lus­ta val­mis­tui­si kan­sa­lai­sia, jot­ka eivät osaa maa­il­man lin­gua francaa.

    Pitäi­sin par­haa­na sitä, että perus­kou­lus­sa oli­si vain yksi pakol­li­nen vie­ras kie­li – englan­ti. Toi­sen ”pit­kän kie­len” voi­si vali­ta vapaa­eh­toi­se­na. Lukios­sa oli­si toi­nen vapaa­va­lin­tai­nen vie­ras kie­li pakol­li­nen. Tämä kiel­tä­mät­tä supis­tai­si kie­li­tai­toa nii­den osal­ta, jot­ka jät­tä­vät kou­lun­käyn­nin perus­kou­luun eivät­kä ota vapaa­eh­tois­ta kiel­tä. Kos­ka nämä kan­sa­lai­set ovat lah­jak­kai­ta muis­sa kuin pit­käl­lis­tä opis­ke­lua vaa­ti­vis­sa asiois­sa, en pidä tätä kan­sal­li­se­na kata­stro­fi­na. Päin­vas­toin: oli­si suu­ri etu saa­da kou­lus­ta onnis­tu­mis­ko­ke­muk­sia, kun voi­si suun­tau­tua omim­mil­le aloille.

    On hupai­saa aja­tel­la, että nykyi­nen pak­ko­ruot­si­mi­ni­mi riit­täi­si yhtään mihin­kään asioi­den hoi­toon val­tion­vi­ras­ton asia­kas­pal­ve­lu­työs­sä. Tämä mini­mi perus­kou­luun jät­tä­väl­lä supi­suo­men­kie­li­sel­lä oppi­laal­la — joka kuu­luu juu­ri sii­hen ryh­mään, jon­ka lah­jat ovat muu­al­la kuin pit­käl­lis­tä opis­ke­lua vaa­ti­vis­sa asiois­sa — tar­koit­taa kol­men vuo­den aika­na muu­ta­maa viik­koa luku­kau­des­sa ruot­sia, pit­kät tauot välis­sä jot­ta kaik­ki var­mas­ti unohtuisi.

    Disklai­me­ri: täs­sä on tie­ten­kin otet­ta­va elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tos huo­mioon. Se on iso asia ja vaa­ti­si asiantuntijatutkimusta.

  26. Suo­men kie­li ja ruot­sin kie­li kir­joi­te­taan erik­seen. Asia­si­säl­tö virheetön.

  27. Kes­kus­te­lus­sa on hyvä muis­taa, miten pak­ko­ruot­si syn­tyi ajan­koh­ta­na, jol­loin jo tajut­tiin, että englan­nin tuli­si olla kai­kil­le pakol­li­nen kie­li — ja tähän muis­sa poh­jois­mais­sa päädyttiinkin.

    Täs­sä ruot­sin­ope­tuk­sen var­hais­vai­heis­ta Mag­man omas­ta his­to­ria­ver­sios­ta: Oppi­kou­lu tuli Suo­meen vas­ta 1870-luvul­la ja se jaet­tiin ruot­sin- ja suo­men­kie­li­seen puo­leen. Kos­ka ruot­si oli pää­asial­li­nen kie­li kou­lu­tuk­ses­sa ja yhteis­kun­nas­sa, oli ruot­si otet­ta­va pakol­li­sek­si oppiai­neek­si suo­men­kie­li­siin kou­lui­hin, kos­ka muu­ten siel­lä opis­ke­le­vat eivät oli­si tätä yhteis­kun­nas­sa tär­ke­ää kiel­tä oppi­neet. — 1920- ja 1930-luvuil­la teh­tiin esi­tyk­siä puo­lueoh­jel­mis­sa ja jopa edus­kun­nas­sa ruot­sin ope­tuk­sen pois­ta­mi­ses­ta tai sen teke­mi­ses­tä vapaa­eh­toi­sek­si suo­men­kie­li­sis­sä oppi­kou­luis­sa, mut­tei näis­tä hank­keis­ta tul­lut mitään. — Oit­ti­sen komi­teas­sa 1956–1959 poh­dit­tiin eri­lai­sia kie­li­vaih­toeh­to­ja kes­ki­kou­lua aja­tel­len (luo­kat 5.–9. nyky­pe­rus­kou­lus­sa). Tulok­se­na oli kom­pro­mis­si, jos­sa kie­li­lin­jal­la oli kak­si vie­ras­ta kiel­tä ja muu­ten joko yksi tai ei yhtään (ilmei­ses­ti täs­sä tar­koi­tet­tiin ns. kan­sa­lais­kou­lua). Jo sil­loi­sen kou­lu­hal­li­tuk­sen suo­men­kie­li­sen oppi­kou­luo­sas­ton pääl­lik­kö Nii­lo Kal­lio (alku­jaan mate­ma­tii­kan opet­ta­ja) esit­ti varauk­ses­saan, että ruot­sin ei enää tar­vit­si­si olla oppiai­nee­na kai­kis­sa kes­ki­kou­luis­sa, sil­lä sen mer­ki­tys oli vähen­ty­nyt maa­il­man­kie­liin ver­rat­tu­na ja ruot­sin­kie­li­set osa­si­vat var­sin hyvin suo­mea. Samaan aikaan ruot­sin­kie­li­sen osas­ton pääl­lik­kö Gös­ta Cavo­nius ymmär­si, että mah­dol­li­suus ottaa vain englan­ti, hei­ken­täi­si ruot­sin kie­len ase­maa maas­sa. Hän esit­ti oman varauk­sen­sa (1959), mis­sä hän kat­soo, että ruot­si maan toi­se­na kan­sal­lis­kie­le­nä tuli­si nos­taa ensim­mäi­sek­si vie­raak­si kie­lek­si suo­men­kie­li­sis­sä kou­luis­sa. Perus­tee­na on ruot­sin kie­len tar­ve sekä koti­maas­sa että poh­jois­mai­ses­sa yhteistyössä.

    Piri on väi­tös­kir­jas­saan Suo­men kie­lioh­jel­ma­po­li­tiik­ka (2001, JY s. 52) ker­to­nut mui­ta läh­tei­tä lai­na­ten sii­tä, miten pak­ko­ruot­si syn­tyi 60-luvul­la: ”— kou­lu­nuu­dis­tus toi esiin — pai­nos­tus­ryh­miä. — kie­li­kiis­tan taka­na oli Ruot­sa­lai­nen kan­san­puo­lue (RKP) — kiis­taa käy­tiin kii­vaim­min edus­kun­nas­sa ja tie­do­tus­vä­li­neis­sä. Pai­na­vim­mat ryh­mät oli­vat eräät elin­kei­noe­lä­män kes­kus­jär­jes­töt Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin joh­dol­la. — alku­pe­räis­ten ideoi­den mukai­nen perus­kou­lu jäi toteu­tu­mat­ta — [ohi­tet­tiin] kou­lu­vi­ran­omais­ten, opet­ta­ja­jär­jes­tö­jen ja kou­lu­nuu­dis­tus­toi­mi­kun­nan enem­mis­tön näke­mys sii­tä, että vain englan­nin kie­li oli­si pakol­li­nen kie­li. — Edus­kun­nan äänes­tys­tu­los 165–11 toi­sen koti­mai­sen kie­len pakol­li­suu­den puo­les­ta — Viro­lai­nen [:] “— Paa­si­ki­vi kat­soi, että Suo­men suo­men­kie­li­sen väes­tön edus­ta­jien on kyet­tä­vä pitä­mään yhteyt­tä Poh­jois­mai­hin ruot­sin kie­lel­lä ilman tulk­kia. Kek­ko­nen omak­sui saman näkö­kan­nan ja hänen kans­saan neuvoteltuani —”

    Toi­saal­ta netis­tä löy­tyy Ope­tus­neu­vos Jout­si­mäen kuvaa­mak­si nimet­ty tapah­tu­ma­kul­ku: “Dema­rit sai­vat vaa­li­voi­ton 1966 ja syn­tyi Paa­sion (sd) hal­li­tus, ope­tus­mi­nis­te­rik­si R.H. Oit­ti­nen, fil.tri (sd), jol­le perus­kou­lu oli sil­mä­te­rä. Oit­ti­nen kysyi asian­tun­ti­joill­ta, mitä kie­liä tai kie­li tule­vaan perus­kou­lu­la­kiin. Hänel­le vas­tat­tiin: englan­ti. Oit­ti­nen jat­koi suun­nit­te­lua niil­tä poh­jil­ta ja vei asian jopa edus­kun­nan sivis­tys­va­lio­kun­nan käsit­te­lyyn. 1968 Pre­si­den­tin­vaa­le­ja käy­tet­tiin perus­tee­na hal­li­tuk­sen vaih­dol­le, vaik­kei pres­sa vaih­tu­nut­kaan. Hal­li­tuk­sen pää­mi­nis­te­rik­si tuli Mau­no Koi­vis­to (sd), ope­tus­mi­nis­te­rik­si Johan­nes Viro­lai­nen. Viro­lai­nen hou­kut­te­li RKP:n hal­li­tuk­seen vasem­mis­toa tasa­pai­not­ta­vak­si teki­jäk­si. RKP:n ehto­na oli pak­ko­ruot­si perus­kou­lu­la­kiin. Kai­kel­la R.H. Oit­ti­sen sii­hen asti näke­mäl­lä vai­van­näöl­le ja sivis­tys­va­lio­kun­taan asti ehti­neel­le esi­työl­le ei pan­tu arvoa.”

    Pak­ko­ruot­si on van­haa jat­ku­moa, jos­sa kes­kei­nen tee­ma on “ruot­sin ase­ma ei saa hei­ken­tyä”. Tähän ympä­ril­le on mel­koi­sel­la resurs­soin­nil­la, lob­bauk­sel­la ja ver­kos­toin­nil­la kyhät­ty muka-argu­ment­te­ja, jot­ka kar­keim­mil­laan väit­tä­vät, että pak­ko­ruot­si on suo­men­kie­lis­ten ja uus­suo­ma­lais­ten etu, kos­ka virat, kos­ka kult­tuu­ri, kos­ka pohjoismaisuus„,

  28. Mik­si meil­le syn­tyi heti perus­kou­lun pak­ko­ruot­sin vana­ve­des­sä pak­ko­vir­ka­ruot­si. MISSÄÄN MAAILMASSA EI OLE VASTAAVAA KAIKILLE AKATEEMISILLE PAKOLLISTA PIENTÄ VÄHEMMISTÖKIELTÄ MUKA TASA-ARVON TAKEENA! Mik­si meil­lä? Ja mik­si sitä puo­lus­te­taan ikään kuin kysy­mys oli­si itses­tään­sel­vyy­des­tä kak­si­kie­li­sis­sä maissa?

    Olen yrit­tä­nyt sel­vit­tää pak­ko­vir­ka­ruot­sin syn­tyä, mut­ta se on vai­ke­aa. Tuol­ta ajal­ta mie­tin­nöt ovat jos­sa­kin luk­ko­jen takana.

    Löy­ty­vis­sä läh­teis­sä kuva­taan 60-luvun muu­tos­ta, kun ope­tus­mi­nis­te­riön suun­nit­te­li­jat otti­vat val­lan: 1960-luvul­la “Suo­meen alkoi — muo­dos­tua pää­toi­mis­ten suun­nit­te­li­joi­den ammatt­kun­ta. — Ope­tus­mi­nis­te­riön orga­ni­saa­tion uudis­tus vuon­na 1966, min­kä myö­tä sen hen­ki­lö­kun­ta kak­sin­ker­tais­tui — samal­la kun kaik­ki kor­kea­kou­lu­asiat 1970-luvun alkuun men­nes­sä kes­ki­tet­tiin sen alai­suu­teen. — aika­kau­del­le lei­maa-anta­vaa oli vah­va hal­lin­to- ja suun­nit­te­luop­ti­mis­mi. Uskot­tin, että jul­kis­hal­lin­to pys­tyy rat­kai­se­maan yhteis­kun­nal­li­sen mur­rok­sen suu­ret haas­teet teke­mäl­lä jär­jes­tel­mä­ta­son uudis­tuk­sia, jois­sa aluk­si suun­ni­tel­laan koko­nais­val­tai­nen rat­kai­su, sit­ten pää­te­tään ratio­naa­li­ses­ti toi­men­pi­teis­tä ja lopul­ta hal­lin­noi­daan ne yleis­kir­jei­den, sito­vien sovel­ta­mis­oh­jei­den ja mää­räys­ten sekä kor­va­mer­kit­ty­jen bud­jet­tien muodossa.”

    Seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä siis ope­tus­mi­nis­te­riön (poliit­ti­ses­ti sitou­tu­neet?) vir­ka­mie­het ohjai­li­ja­vat kou­lu­tus- ja kie­li­po­li­tiik­kaa, eikä asias­ta kes­kus­tel­tu jul­ki­ses­ti. Litur­gia muo­dos­tui. Minis­te­ri Jaak­ko Num­mi­nen itse ker­toi 2009 semi­naa­ria­vauk­ses­sa osal­lis­tu­mi­ses­taan 70- ja 80-luvun kie­li­po­liit­ti­seen komi­tean toi­min­taa: “Työ­vuo­si­na­ni ope­tus­mi­nis­te­riös­sä minul­la oli tilai­suus joh­taa kol­me kie­li­po­liit­tis­ta komi­te­aa — Työs­ken­te­lyn taus­ta­na oli huo­li suo­ma­lais­ten kie­li­va­lin­to­jen yksi­puo­lis­tu­mi­ses­ta, mikä jo tuol­loin oli havait­ta­vis­sa. — Tär­kein — kie­lioh­jel­ma­ko­mi­tea [1974 – 1978]. — Komi­tea esit­ti, että maan koko suo­men­kie­li­sen ja ruot­sin­kie­li­sen työi­käi­sen aikuis­väes­tön – sen suu­ruus arvioi­tiin 2,5 mil­joo­nak­si – tuli­si vas­tai­suu­des­sa osa­ta tois­ta koti­mais­ta kiel­tä, siis suo­mea ja ruot­sia, sekä jota­kin vie­ras­ta kiel­tä — Läh­det­tiin sii­tä, että nii­den hen­ki­löi­den, joi­den par­hai­ten osaa­ma vie­ras kie­li on muu kuin englan­ti, tuli­si tai­taa englan­nin kiel­tä aina­kin välttävästi.”

    Näh­däk­se­ni täs­sä raa­pai­sus­sa­kin on läs­nä tie­toi­suus sii­tä, että on ollut erik­seen “viral­li­nen totuus”, jota poliit­ti­set lob­ba­rit ja vir­ka­mie­het ovat tois­tel­leet — ja toi­saal­la suo­men­kie­lis­ten ja uus­suo­ma­lais­ten moni­nai­set kie­li­tar­peet, joi­hin ei ole kiin­ni­tet­ty mitään huomiota.

  29. Ruot­sis­ta voim­me hyvin ottaa mal­lia, siel­lä raken­ne­taan moni­kult­tuu­ri­suut­ta myös kiel­ten­ope­tuk­ses­sa (englan­nin lisäk­si tois­ta vie­ras­ta kiel­tä ei tar­vit­se opis­kel­la, jos on tar­vet­ta lujit­taa kou­lu­kiel­tä, koti­kiel­tä tai englantia).

    Ihmis­ten iden­ti­teet­tien on saa­ta­va raken­tua aidos­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa, ei pro­pa­gan­dan avul­la. Poh­jois­mai­suut­ta on inhi­mil­li­nen ja suvait­se­va asen­ne, jos­sa kar­te­taan epä­rea­lis­ti­sia vaa­ti­muk­sia. Niin poh­jois­mai­suus kuin suo­ma­lai­suus­kin ovat mosaiik­ke­ja, jot­ka jokai­nen raken­taa omal­ta kohdaltaan.

    Venä­jä-kort­ti pak­ko­ruot­sin takee­na on hämäys­tä. Tosia­sias­sa pak­ko­ruot­si nime­no­maan säi­lyt­tää van­han elii­tin ase­maa — ja tois­taal­ta sii­hen pyr­ki­vien nuor­ten nais­ten asemaa.

    Gal­lu­peis­sa näkee, että mie­het ovat jo hylän­neet pak­ko­ruot­sin. Muu­ta­ma palaa sitä puo­lus­ta­maan opis­kel­les­saan nais­val­tai­sel­la aka­tee­mi­sel­la alal­la. Tek­nii­kan mie­het eivät pak­ko­ruot­sia hymistele.

    Meil­lä, jot­ka toi­mim­me kas­va­tuk­sen ja kou­lu­tuk­sen alal­la, on täs­sä sokea pis­te. Kos­ka olem­me yleen­sä itse kie­li­lah­jak­kai­ta ja samoin lap­sem­me, kuvit­te­lem­me, että pak­ko­ruot­si on lop­pu­jen lopuk­si aika pik­ku­jut­tu. Mut­ta todel­li­suu­des­sa mer­kit­tä­väl­lä osal­la pojis­ta on todel­li­sia ongel­mia ruot­sin suo­ri­tuk­ses­sa ja osa eri­tyi­ses­ti pojis­ta jää vail­le yo-tut­kin­toa tai amk-tut­kin­toa tai yli­opis­to­tut­ki­no­ta pak­ko­ruot­sin vuok­si. Tie­tys­ti kysees­sä ovat ne nuo­ret, joil­la on ongel­mia kie­len kans­sa yli­pää­tään, mut­ta vain ruot­si nos­taa heil­le tien pys­tyyn. Tämä pitäi­si muis­taa, kun puhu­taan lukion pak­ko­ruot­sis­ta. Myös lukion tuli­si olla avoin ihmi­sil­le, joil­le kie­let eivät ole helppoja!

    Tämä on tra­ge­dia. Maa­il­man ainoa suo­men­kie­li­nen maa hyl­kää ne nuo­ret, jot­ka eivät pys­ty omak­su­maan pien­tä vähem­mis­tö­kiel­tä, jol­la ei ole hei­dän arjes­saan min­kään­lais­ta mer­ki­tys­tä. Ja tätä hyl­kää­mis­tä ja mopo­tus­ta perus­tel­laan muka tasa-arvol­la ja suvaitsevaisuudella. 

    Nyt on aika ava­ta silmät.

  30. Luu­len­pa , että pals­tan kävi­jät eivä juu­ri­kaan lue Ilk­kaa ( son­ta­sii­on). Ja sen vuok­si lin­ki­tän Simo Ral­lin rie­muk­kaan kolum­nin pak­ko­ruot­sin pois­ton vaa­rois­ta Suo­men itsenäisyydelle:

    http://m.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/ruotsin-uusi-it%C3%A4raja‑1.1683535

    Puhee­nai­hees­ta­kin hie­man: mitä ruot­sin­kie­len tilal­le, draa­mao­pe­tus­ta­ko ? Pals­tan kom­men­toi­jat muis­te­le­vat perus­kou­luai­ko­jaan ja yo- kir­joi­tuk­si­aan. Väi­tän kui­ten­kin, että vapaa­eh­tois­poh­jal­la moni myö­hem­min oppi­mis­tai­to­ja ja ruot­sin kiel­tä tar­vit­se­vat eivät vie­lä perus­kou­lui­käi­se­nä osaa teh­dä valin­to­ja oikeil­la perusteilla.

    Oppi­mis­tai­to­ja voi tie­ten­kin oppia min­kä tahan­sa muun­kin aineen avul­la, mut­ta ruot­sin­kie­les­sä on lahia­lueyh­teis­työn näkökulma.

    Kuu­lum­me Ruot­sin kans­sa samaan talous‑, kult­tuu­ri­seen, ja poliit­ti­seen vii­te­ryh­mään. Meil­le oli­si edul­lis­ta olla kai­kil­la ulot­tu­vuuk­sil­la tii­viim­mäs­sä yhteis­työs­sä rik­kaam­man Ruot­sin kans­sa. En tar­koi­ta ainoas­taan ylä­ta­son, poliit­tis­ta ja talou­del­lis­ta yhteis­työ­tä vaan ruo­hon­juu­ri­ta­son kanssakäymistä.

    Hyvä kie­li­tai­to on tämän tapai­sen yhteis­työn ehdo­ton edellytys.

  31. olen pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­sen puo­les­ta mut­ta vain mal­til­li­ses­ti, en kui­ten­kaan ole voi­mak­kaas­ti pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­sen puo­lel­la kos­ka monet pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jat ovat jon­kin sor­tin natio­na­lis­te­ja jot­ka pätee suo­men kie­len “parem­muut­ta” ruot­sin kie­len yli. ruot­sin kie­lel­lä on kui­ten­kin enem­män puhu­jia kuin suo­men kie­lel­lä. syyt pak­ko­ruot­sin pois­toon on että ruot­si niin­kuin suo­mi­kin ei maa­il­man aree­nal­la juu­ri puhuta.

    en kui­ten­kaan halua luo­pua kaksikielisyydestä. 

    har­va puhuu PAKKOENGLANNISTA (en vas­tus­ta pak­koenglan­tia, pak­koenglan­tia pitäi­si jopa lisä­tä) mut­ta kyse on kui­ten­kin kie­lis­tä ja pakos­ta. mik­si pakos­ta vain puhu­taan ruot­sin kie­len osal­ta ei vain kaik­kien kiel­ten osal­ta. joka ker­too jotain.

    kii­nan kie­li­kin pitäi­si olla enem­män esil­lä eikä vain klas­si­set euroop­pa­lai­set vaih­toeh­dot sak­sa, rans­ka ja espan­ja. har­va mai­nit­see kii­nan kiel­tä­kään. ylei­sin kii­nan kielen/kielten variant­ti on man­da­rii­ni. kuin­ka moni pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­ja vie­ras­taa pakkokiinaa.

    jos pak­ko­ruot­si menee pois. mil­lä pak­ko­ruot­si kor­va­taan. en ole innois­saan pak­ko­lii­kun­nas­ta­kaan. ja muu­ten­kin pak­ko­ruot­sin pois­ton jäl­keen ope­tus­suun­ni­tel­ma menee uusik­si. var­maan hätä­päis­sään kor­va­taan uudel­la pakol­la. pakol­li­nen toi­nen vie­ras kie­li (esim pak­ko­rans­ka). itse lisäi­sin englan­tia vaik­ka­kin aasian kas­vu voi hitusen naker­taa englan­nin asemaa.

    vie­lä asi­aa pakos­ta pik­kui­sen. ope­tus­suun­niel­ma on koko­nai­suu­des­sa pak­koa myös valin­nai­set ovat valin­nais pak­koa eli joku on valit­ta­va. perus­kou­lu jär­jes­tel­mä ei toi­mi ilman pakkoa.

  32. Hyvä kir­joi­tus, hyvät perus­te­lut. Kai­ken kaik­ki­aan mei­dän kou­lum­me on aivan lii­an kie­li­pai­not­tei­nen. Kan­sain­vä­li­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä kui­ten­kin eni­ten käy­te­tään ja tul­laan käyt­tä­mään englan­tia. Täl­le emme voi mitään. Perus­kou­luun yksi pakol­li­nen pit­kä kie­li äidin­kie­len lisäk­si ja ylem­mil­lä luo­kil­la jokin kie­li lisää. Vapau­tu­vien tun­tien tilal­le esim. mate­ma­tiik­kaa, tie­to­tek­niik­kaa, tilas­to­tie­det­tä, luon­non­tie­tei­tä. Näi­den tai­ta­mi­sel­la ede­sau­te­taan mm. inno­vaa­tioi­den kehit­te­lyä enem­män kuin kiel­ten osaa­jil­la. Kun sitä englan­tia kui­ten­kin käytetään.

  33. Tuo­reen Åbo Aka­de­min kyse­lyn mukaan noin 3/4 haluai­si pois­taa pakol­li­sen kou­lu­ruot­sin. Näis­sä kyse­lyis­sä ei kos­kaan täs­men­ne­tä sitä, mitä kou­luas­tet­ta tuo kes­kus­te­lu pakollisuudesta/vapaaehtoisuudesta koskee. 

    Ehkä kai­kil­le yhtei­sen kou­lu­ruot­sin voi­si kyl­lä raja­ta lukioi­hin, siis “vir­ka­mies­ruot­siin” val­mis­ta­vik­si opin­noik­si, siten, että kyse oli­si laa­jem­mas­ta suo­men­ruot­sa­lai­suu­den ja skan­di­naa­vi­sen kult­tuu­rin tun­te­mi­ses­ta. Opin­to­jen sisäl­töä voi­si var­mas­ti pal­jon­kin ent­ra­ta, samoin ope­tuk­sen tar­peel­li­suut­ta perus­te­le­via argu­ment­te­ja. Ei kou­lu­ruot­si esi­mer­kik­si auta poh­jois­mai­sil­la työ­mark­ki­noil­la: oman vuo­si­kurs­si­ni koko maan top vii­teen kuu­lu­nee­na B‑ruotsin kir­joit­ta­nee­na yli­op­pi­laa­na minul­le tar­jot­tiin työl­lis­ty­mis­vaih­toeh­dok­si tak­sin­ajoa, “sitä kun nyt maa­han­muut­ta­ja­mie­het teke­vät”. Toki ruot­si aut­toi kes­kus­te­le­maan nor­ja­lais­ten kans­sa mur­re­tul­la skan­di­na­vis­kal­la — ruotsalaisista. 

    Omal­la koh­dal­la­ni kyse on myös hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta elä­mäs­tä: oli­si syr­jäy­ty­nyt kak­si- tai oikeam­min kol­mi­kie­li­sen poi­ka­ni elä­mäs­tä ilman että oli­sin (pakko)altistunut kou­lu­ruot­sil­le, enkä oli­si työl­lis­ty­nyt Por­voos­sa ja saa­nut nykyis­tä työ­paik­kaa­ni (se, onko tämä työ­paik­ka siu­naus, on oma kes­kus­te­lun­sa) ja 3% kak­si­kie­li­syys­li­sää. En kui­ten­kaan usko, että ala­kou­lui­käi­nen Ilo­mant­sis­sa oikein pys­tyy teke­mään lop­pue­lä­mään­sä kos­ke­via infor­moi­tu­ja valin­to­ja, ja kie­li­va­lin­nan vapaut­ta­mi­nen aset­tai­si eri puo­lil­ta Suo­mea tule­vat eriar­voi­seen ase­maan vir­ko­ja haet­taes­sa. Nimit­täin jos euroop­pa­lai­sel­la talous­a­lu­eel­la on voi­mas­sa työ­voi­man vapaa liik­ku­vuus, niin se on Suo­mes­sa­kin. Eikä vain työ- vaan myös työt­tö­myys­voi­man. Luu­lin minä­kin vie­lä 36-vuo­ti­aa­na, että tuli­sin iät ja ajat rasit­ta­maan kas­va­mis­kau­pun­kia­ni Hel­sin­kiä vuo­ron­pe­rään veron­mak­sa­ja­na tai rasit­tee­na lopun ikää­ni. Miten tämän sit­ten voi­si tie­tää 9‑vuotias?

    Toki, viras­to­jen kak­si­kie­li­syy­den voi­si hoi­taa siten kuin Ete­lä-Suo­men lää­nin­hal­li­tuk­ses­sa: siel­lä oli sanat­to­mas­ta sopi­muk­ses­ta yksi käy­tä­vä, joka oli ruot­sin­kie­li­nen, ja kun sin­ne astui, kuu­lui asi­aan yrit­tää sel­viy­tyä toi­sel­la koti­mai­sel­la. Muu­al­la talos­sa sit­ten ruot­sin­kie­li­set asiat ohjat­tiin minul­le, aihe­pii­ris­tä riip­pu­mat­ta. Eli viras­to­jen kak­si­kie­li­syy­den voi­si hoi­taa monel­la tavalla. 

    Sen, että kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus han­ka­loit­tai­si maa­han­muut­ta­jien kotou­tu­mis­ta, osit­tain ostan, mut­ta toi­saal­ta tie­dän moti­voi­tu­nei­ta maa­han­muut­ta­jia, jot­ka ovat päät­tä­neet pär­jä­tä tääl­lä, mak­soi mitä mak­soi, ja osaa­vat ruot­sia parem­min kuin juu­ri kukaan syn­ty­pe­räi­nen suo­men­kie­li­nen. Jos oppii yhden kie­len, oppii hel­pom­min myös toi­sen kie­len, niin­kin eri­lai­sia kuin koti­mai­sem­me ovat keskenään. 

    Ei sitä­pait­si ole minun ongel­ma­ni, jos jol­le­kin on ikiai­kai­sen 20 per­heen takia jää­nyt trau­ma kou­lu­ruot­sis­ta. Men­kööt elä­mäs­sään eteen­päin, niin olen minä­kin (hmm.) mennyt.

  34. Ruot­sin pakol­li­suus kou­luis­sa voi­si ehkä olla alu­eel­lis­ta ja sidok­sis­sa kun­nan (tule­vai­suu­des­sa maa­kun­nan?) kak­si­kie­li­syy­teen tai ruot­sin­kie­li­syy­teen. Vrt. Wale­sin kou­lu­jen pakol­li­nen kymri.

    En sinän­sä vas­tus­ta kai­kil­le pakol­lis­ta ruot­sin­ope­tus­ta, mut­ta toki se on pois valinnanvapaudesta.

    Täs­sä tasa­pai­noil­laan kah­den asian välil­lä: Suo­men­ruot­sin ase­ma elä­vä­nä kie­le­nä ja kou­lu­lais­ten valin­nan­va­paus. Ei pak­ko­ruot­sin lopet­ta­mi­nen edel­lis­tä lak­kau­ta, mut­ta naker­taa sil­ti. Kuin­ka pal­jon, on kysy­mys, johon en osaa vas­ta­ta. Luu­len, ettei paljoakaan.

  35. vie­lä vähän lisää

    oma arvio että pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jat jakau­tuu kah­teen lei­riin kut­sun nii­tä “kan­sain­vä­li­siin” ja “natio­na­lis­tei­hin”

    kan­sain­vä­li­set yleen­sä vas­tus­taa ruot­sin kiel­tä sen huo­non ase­man takia maa­il­mal­la eivät­kä ajat­te­le suo­men kie­les­tä lii­ko­ja. tämä ryh­mä on maltillisempi.

    natio­na­lis­tit taas vas­tus­taa ruot­sin kiel­tä sen takia kun halu­aa päteä suo­men kie­len “parem­muut­ta”. niil­lä on ongel­mia myös englan­nin kie­len kans­sa mut­ta eivät tar­peel­li­suu­den takia suo­raan myön­nä sitä. natio­na­lis­ti ryh­mä domi­noi pak­ko­ruot­sin vas­tus­tuk­ses­sa. ja käyt­tää kum­man­kin lei­rin argu­ment­te­ja vas­tus­tak­seen pakkoruotsia.

  36. Sinäl­lään asia­pu­het­ta, tosin en näe mitään syy­tä pitää ruot­sia pakol­li­se­na lukios­sa tai muil­la­kaan “kor­keamm­mil­la” asteil­la yhtään sen enem­pää kuin perus­kou­lus­sa­kaan. Enem­män­kin ottaen huo­mioon kyseis­ten oppi­lai­tos­ten vapaa­eh­toi­suu­den niis­sä ei todel­la­kaan pitäi­si tiet­tyä mar­gi­naa­li­kiel­tä olla pakollisena.

  37. Jag är en sann­fin­län­da­re och är nöjd att jag kan svens­ka, som jag lär­de mig som vuxen när jag hade behov till det. Men jag är emot tvångs­vens­ka. Jag flyt­ta­de till Fin­land 1999 och har efter det tre gän­ger använt svens­ka språ­ket i Fin­land. Jag har inte behövt mina kuns­ka­per i svens­ka, men jag haft tre möj­lig­he­ter på 16 år att använ­da svens­ka i Fin­land, så jag har gjort så. OK, nu är det nog fyra.

  38. Hyvä kir­joi­tus. Lukiois­sa on vii­me vuo­det tus­kail­tu lyhyi­den kiel­ten sur­kas­tu­mi­ses­ta. Minä ehdot­tai­sin, että pakol­lis­ten ruot­sin kurs­sien mää­rä las­ket­tai­siin vii­des­tä kol­meen, mut­ta vaa­dit­tai­siin jokais­ta lukio­lais­ta luke­maan vähin­tään kuusi kurs­sia mui­ta kie­liä kuin englan­tia. Ruot­sin luke­mi­nen vähen­tyi­si, mut­ta jat­ko­kurs­sit oli­si­vat täyn­nä moti­voi­tu­nei­ta opis­ke­li­joi­ta. Ja rans­kan, espan­jan, sak­san ja venä­jän alkei­ta osaa­via tuli­si maa­han lisää.

  39. Ei kou­lu­ruot­sil­la pär­jää Tans­kas­sa tai Nor­jas­sa. Olen työn puo­les­ta tavan­nut tans­ka­lai­sia, enkä hei­dän puhees­taan saa­nut sel­vää, vaik­ka yrit­ti­vät puhua hitaam­min. Nor­jas­ta sai vähän parem­min sel­vää, mut­ta ei sekään ollut help­poa. Tans­kaa lukee joten kuten, nor­jaa paremmin.

    Mik­si muu­ten Suo­men kou­luis­sa opis­kel­laan suo­men­ruot­sia, eikä rii­kin­ruot­sia? Emme­hän opis­ke­le mitään yorks­hi­ren­mur­ret­ta­kaan, vaan taval­lis­ta englantia.

  40. Tie­tees­sä on jo pit­kään kes­kus­tel­tu useam­man kie­len osaa­mi­sen ja käyt­tä­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta ihmi­sen aivoi­hin ja ajat­te­luun. Aihees­ta on ilmes­ty­nyt pal­jon kan­sain­vä­li­siä tut­ki­muk­sia, jot­ka osoit­ta­vat, että kyvys­tä käyt­tää useam­paa kuin yhtä kiel­tä on yksi­löl­le huo­mat­ta­vaa etua. Näi­tä ovat oppi­mi­nen yleen­sä, ajat­te­lu ja luo­vuus, men­taa­li­nen jous­ta­vuus, ihmis­suh­de- ja kom­mu­ni­kaa­tio­tai­dot sekä van­huusiän mie­len rap­peu­tu­mi­sen lyk­kään­ty­mi­nen, Nyt jul­kais­tu tut­ki­mus­ra­port­ti osoit­taa, että aivo­jen säh­köi­ses­sä aktii­vi­suu­des­sa tapah­tuu muu­tok­sia jo uuden kie­len opis­ke­lun alkutaipaleella”

    Euroo­pan komis­sion aset­ta­man tut­ki­mus­ryh­män raport­ti ”The Cont­ri­bu­tion of Mul­ti­lin­gua­lism to Crea­ti­vi­ty” (Moni­kie­li­syy­den osal­li­suus luo­vuu­teen) on ensim­mäi­nen mak­ro­ta­son tut­ki­mus, joka on teh­ty käy­mäl­lä läpi usei­ta tuo­rei­ta aivo­ja kos­ke­via tutkimuksia.” 

    Ne jot­ka usko­vat pro­pa­gan­daa ja vihan­liet­son­taa mie­luum­min kuin tut­ki­mus­tu­lok­sia, voi­vat perus­taa oman yksi­tyis­kou­lun pro­fes­so­rin­sa aat­tei­den mukaisesti;

    Tyh­mien las­ten koulu!

    Kaik­ki ket­kä alle­kir­joit­ta­vat nämä väit­teet ja perus­te­lun koko kam­pan­jal­le, sii­tä että Suo­ma­lai­set lap­set ovat yksin­ker­tai­ses­ti lii­an TYHMIÄ oppiak­seen kol­mea tai nel­jää kiel­tä, voi­vat saa­da jat­kos­sa opis­kel­la tyh­mien kou­lus­sa, jois­ta pois­te­taan kaik­ki muu­kin tur­ha yleis­si­vis­tä PAKOL­LI­NEn puperrus.

    Kun lukiois­ta pois­tet­tiin pakol­li­nen ruot­sin­kie­len koe, lisä­si­kö se muit­ten kiel­ten kir­joit­ta­mis­ta? EI; EI EI. Päin­vas­toin kiel­ten opis­ke­lu­tu­lok­set HEIKENTYIVÄT.

    Nyt­kö sit­ten kaik­ki ne jot­ka saa­vat­kin oppia Indo­kii­naa ja Venä­jää ruot­sin­kie­len sijaan tule­vat­kin ole­maan suu­ria lin­guis­te­ja tämän seu­rauk­se­na. Vas­taus on ei. Suo­ma­lais­ten kie­li­tai­to heik­kee­nee ja se on surul­lis­ta mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa vää­jää­mä­tön­tä. Entä saa­vat­ko kui­ten­kaan kaik­ki lap­set vali­ta aina sitä itse­ään kiin­nos­tavt kie­let vai mää­rää­kö kun­tien resurs­sit ja useim­man oppi­laan toiveet??

    JO NYT Venä­jän rajal­la ole­vil­la kun­nil­la on mah­dol­li­suus ja rahoi­tus tar­jo­ta perus­o­pe­tuk­ses­sa venä­jää! Mik­si he eivät tee sitä?? Se on se kysmys..HE VOIVAT TEHDÄ SEN JO NYT..mikään muu oppiai­ne ei sitä täl­lä­kään het­kel­lä estä!

    Min­kä­lai­sen kuvan se lähet­täi­si Euroo­pal­le ja Venä­jän Puti­nil­le, jos tämän valin­nai­suu­den tien sijaan lähet­täi­sin­kiin lait­ta­maan rajal­la ole­viin kou­lui­hin pakol­li­nen venäjä? 

    Vaik­ka se EI OLE mei­dän kan­sal­lis­kie­lem­me! Ja toi­vot­ta­vas­ti EI IKINÄ sitä tule ole­maan­kaan, venä­jää ei tar­vit­se Suo­mes­sa oppia PAKOLLA vaik­ka se nyt jois­tain tun­tui­si­kin ole­van vähin­tään­kin lois­to­kas idea, hei haloo puu­päät, ei näin..
    Haluam­me­ko siis olla­kin Venä­läi­siä? Ehkä Putin ottaa mei­dät vie­lä huos­taan­saa, sit­ten meil­lä ei ole enää kielikiistoja..koska tääl­lä puhu­taan tasan yhtä kiel­tä ja se ei ole suomi!

    Samal­la voi­si sit­ten tyh­mien kou­lus­ta pois­taa monia mui­ta, joka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä, näit­ten tiet­ty­jen las­ten (van­hem­pien­sa toi­vees­ta), siel­lä tup­pu­ky­läs­sä asu­vi­na ole­vat tur­hat aineet.Kun tie­ten­kään näit­ten tiet­ty­jen van­hem­pien lap­set eivät tie­ten­kään iki­nä siel­tä Tup­pu­ky­läs­tä muu­ta min­nek­kään, ei aina­kaan väit­tei­den mukaan Poh­jois­mai­hin, vaik­ka suu­rim­mat muut­to­vir­rat tilas­tol­li­ses­ti ovat juu­ri­kin mui­hin poh­jois­mai­hin (fak­toil­la ei ole näis­sä kes­kus­te­luis­sa ilmei­ses­ti mer­ki­tys­tä) voi miet­tiä tar­vii­ko sitä englan­tia­kaan oikeas­taan osa­ta muu­ta kuin ne muu­ta­mat fraa­sit, joi­ta satun­nai­sil­le turis­teil­le tar­vit­see osa­ta lue­tel­la siel­tä kau­pan kas­sas­ta, sekä tie­tys­ti luku­tai­toa sen ver­ran, että oppii kelan tukia­no­mus­lap­pu­ja täyttämään!

    Samal­la sai­sim­me sitä toi­vot­tua SÄÄSTÖÄ kun ei yhteis­kun­nan varo­ja käy­te­tä TURHAAN yleissivistykseen.

    Pas­kat sil­lä on väliä, että suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa (ja ne kie­let on suo­mi ja ruot­si, ei indo­kii­na ja espan­ja), pas­kat sil­lä on väliä kuin­ka pal­jon meil­lä on jo nyt ja aina vain tii­vis­ty­vää yhteis­työ­tä poh­jois­mai­den kes­ken. Ruot­sin olles­sa mei­dän SUURIN VIENTIMAA (viem­me tava­raa = saam­me RAHAA), soti­laal­li­nen ja myös poh­joi­sem­mas­sa yhtei­sel­lä raja-alu­eel­la myös polii­sin yhteis­työ­tä suun­ni­tel­laan (samas­sa autos­sa par­tioi suo­ma­lai­nen ja ruot­sa­lai­nen polii­si). Nor­jas­sa on kas­vun vai­het­ta ja raja­seu­dul­la ole­vat raken­nus­yri­tyk­set voi­vat aina vaan enem­män ja enem­män mark­ki­noi­da itse­ään sin­ne­päin töi­hin. Pas­kat sil­lä on väliä, että ruot­sin­kie­li ran­tau­tui Suo­meen turk­kis­met­säs­tä­jien ja kalas­ta­jien myö­tä ran­nik­ko­seu­dul­le AIKAISEMMIN kuin suo­men kie­li ran­tau­tui tän­ne Vol­gan mutkasta.

    Viha­taan ja ollaan niin kat­ke­ria, että oma­kin lap­si voi­daan nime­tä TYHMÄKSI täl­lai­sen aat­teen vuok­si! Syy­te­tään vähem­mis­töä sii­tä, ettei aikoi­naan opis­ke­lu kiin­nos­ta­nut ja ei kir­jo­ja jak­sa­nut ava­ta ja nyt tym­pii elä­mä Ale­pan kassalla.

    Sää­lit­tä­vää, hävetkää.

  41. Olen äidin­kie­lel­tä­ni ruot­sin­kie­li­nen. Kan­na­tan kui­ten­kin pak­ko­ruot­sin pois­toa ja Osmon kir­joi­tus osui nau­lan kan­taan. Ruot­sil­la ei tee oikeas­ti mitään, ellei sitä satu puhu­maan poik­keuk­sel­li­sen hyvin. Ruot­sa­lais­ten kans­sa kom­mu­ni­koin­ti tapah­tuu siis yleen­sä englan­nik­si, jota kum­pi­kin osa­puo­li osaa yhtä hyvin. Näin parin vuo­si­kym­me­nen koke­muk­sel­la työ­elä­mäs­tä, jos­ta puo­let lähei­sis­sä teke­mis­sä ruot­sa­lais­ten kanssa.

    Omat lap­se­ni­kin opis­ke­le­vat A‑kielenä englan­tia ja sak­saa, kat­soin ruot­sin opis­ke­lun ajan tuh­lauk­sek­si. Se vähä mitä tulee (jos tulee) ylä­kou­lus­sa ja lukios­sa saa riittää.

  42. Ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut tulee rajoit­taa niil­le alueil­le, joil­la ruot­sin­kie­lis­ten osuus väes­tös­tä on mer­kit­tä­vä, vaik­ka­pa yli 20%.

    Noil­la alueil­la on ruot­sin­kie­li­sil­le pal­ve­luil­le todel­lis­ta tar­vet­ta ja lisäk­si äidin­kie­lel­tään ruot­sin­kie­li­siä pal­ve­lu­teh­tä­viin. Suo­men­kie­lis­ten ruot­sin­tai­to riit­tää noi­hin teh­tä­viin käy­tän­nös­sä vain harvoin.

    Näin suo­men­kie­li­set voi­daan vapaut­taa pakol­li­ses­ta ruot­sin opis­ke­lus­ta ja ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut toi­mi­vat sii­tä huo­li­mat­ta nykyis­tä paremmin.

  43. Täy­sin samaa miel­tä. Aina kun näis­tä asiois­ta kes­kus­tel­laan, tuon esil­le oman koke­muk­se­ni sii­tä, miten ilman jäyk­kää pak­ko­ruot­sia saat­tai­sin itse osa­ta kyseis­tä kiel­tä parem­min kuin nyt.
    Per­hee­ni teki paluu­muu­ton USA:sta Suo­meen, mis­sä aloi­tin lukion. Kos­ka oli­si ollut koh­tuu­ton­ta olet­taa, että voi­sin aloit­taa ruot­si­nie­len opis­ke­lun omal­ta luok­ka­ta­sol­ta­ni, mis­sä ikä­to­ve­reil­la­ni oli jo muu­ta­ma vuo­si II koti­mai­sen opin­to­ja taka­na­päin, sain poik­keus­lu­val­la kor­va­ta kah­del­la lyhyel­lä kie­lel­lä. Lyhyt­tä ruot­sia ei ollut, kos­ka kaik­ki luki­vat sitä jo kes­ki­kou­lus­ta lähtien.
    Täs­tä huo­li­mat­ta epä­sään­nöl­li­sen itseo­pis­ke­lun, sekä parin Ruot­sis­sa vie­te­tyn työ­jak­son tur­vin olen huo­man­nut pär­jää­vä­ni parem­min ruo­tin­kie­lel­lä kuin moni ikä­to­ve­ri­ni, jot­ka oli­vat kou­lus­sa suh­tau­tu­neet ruot­sin opis­ke­luun saman­lai­sel­la innol­la kuin DDR:läiset suh­tau­tui­vat venäjään.
    Ehdo­tan täs­sä vie­lä pien­tä aja­tus­leik­kiä jol­la voi arvioi­da ruot­sin­kie­len käy­tän­nön mer­ki­tys­tä Suo­mes­sa. Jos joku englan­tia, suo­mea ja ruot­sia tai­ta­ma­ton aikoo tula työ­ko­men­nuk­sel­le Suo­meen, mitä kiel­tä hänen kann­nat­tai­si opis­kel­la etu­kä­teen, jos suo­men­kie­len kurs­sia ei ole saa­ta­vil­la, ja pitäi­si vali­ta ruot­sin ja englan­nin välillä?

  44. Kou­lun­käyn­nis­sä ja opis­ke­lus­sa on vain yksi asia, mikä saa oppi­laat ja opis­ke­li­jat oppi­maan asioi­ta. Ja se on moti­vaa­tio. Edel­lä oli aivan kum­mal­li­nen kom­ment­ti, jos­sa esi­tet­tiin, että suo­ma­lai­set pojat syr­jäy­ty­vät, kos­ka eivät opi ruot­sia. Kyl­lä oppi­vat, sii­nä mis­sä mui­ta­kin kie­liä ja ainei­ta. Ruot­sin kie­len ope­tus on huo­noa eivät­kä ruot­sin kie­let opet­ta­jat osaa moti­voi­da kuulijoitaan.

  45. Tero Tolo­nen:
    Erit­täin hyvä kir­joi­tus. Ainoa asia mikä puhuu pak­ko­ruot­sin puo­les­ta enää on se, että on kou­lu­tet­tu pal­jon opet­ta­jia ja nämä jou­tui­si­vat osi­tain etsi­mään uusia töitä. 

    Jos ker­ran ruot­si on port­ti mui­hin kie­liin, niin sil­loin­han kaik­kein nopeim­min uusia kie­liä oppii ruot­sin opettaja.

  46. Miet­ti­kää, mikä mää­rä inhi­mil­lis­tä pää­omaa ja työ­tun­te­ja Suo­mes­sa tuh­la­taan ylei­seen ase­vel­vol­li­suu­teen ja ruot­sin kie­len opis­ke­luun. Tämä aika voi­tai­siin käyt­tää pal­jon parem­min. Suo­men isä­na­maal­li­sim­pia nuo­ria ovat aseis­ta­kiel­täy­ty­jät, jot­ka eivät kir­joi­ta ruot­sia. Vain heil­lä on visio suo­ma­lais­nuor­ten ajan­käy­tön tehostamisesta.

    Kää­riäi­sen suku­pol­vi on lai­tet­ta­va naftaliiniin.

  47. Kan­nat­taa­ko RKP pak­ko­ruot­sia sik­si että sil­lä edis­te­tään ruot­sin­kie­lis­ten todel­lis­ta ase­maa vai sik­si, että ruot­sin­ope­tuk­sen pitä­mi­nen pakol­li­se­na on kou­riin­tun­tu­va saa­vu­tus vaik­kei sii­tä ole­kaan todel­lis­ta ja mer­kit­tä­vää hyö­tyä ruotsinkielisille. 

    Mis­tä poliit­ti­ses­ta lin­jauk­ses­ta tai pää­tök­ses­tä sit­ten oli­si, en tie­dä eikä se minul­le suo­men­kie­li­se­nä suu­rem­min kuu­lu. Don­ne­rin-Silf­ver­ber­gin lin­jaa (har­ras­ta­kaa enem­män sek­siä ja lisään­ty­kää) ei voi eikä kuu­lu­kaan mää­rä­tä lailla.

  48. En ole oikeas­ti yhtään ainut­ta argu­ment­tia näh­nyt vuo­si­kausiin, jois­sa esi­tet­täi­siin että suo­men kie­li oli­si joten­kin “parem­pi”, enkä ainoa­ta­kaan argu­ment­tia joka perus­tui­si sii­hen että jol­lain oli­si trau­ma jos­tain tuloeroista.

    Fak­ta toki on, että ruot­sin­kie­lis­ten yli­opis­to­jen rahoi­tus opis­ke­li­jaa koh­den on liki kak­sin­ker­tai­nen suo­men­kie­li­siin ver­rat­tu­na. Mut­ta tämä­hän jos mikä pitäi­si olla val­ta­van suu­ri kan­nus­tin opis­kel­le ruot­sia, kos­ka kie­li­tai­don avul­la esi­mer­kik­si ÅA:han pää­see hel­pom­min ja siel­lä on parem­mat resurs­sit kuin mis­sään suo­men­kie­li­ses­sä yliopistossa. 

    Eli pakol­li­suut­ta ei täs­sä­kään suh­tees­sa tarvittaisi.

  49. R.Silfverberg:
    Se kuin­ka moni yli­op­pi­las kir­joit­taa ruot­sin YO-kokeis­sa on las­ke­nut koko ajan sen jäl­ken kuin kir­joit­ta­mi­ses­ta tuli vapaeh­tois­ta. jos Ruot­si oli­si koko­naan vapaeh­tois­ta kai­ki­sa kou­luas­teis­sa, sen opis­ke­lu romahtaisi. 

    Meil­lä toteu­tet­tiin yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­siin muu­tos, jon­ka nimen­omai­se­na tar­koi­tuk­se­na oli vähen­tää kokeen kie­li­pai­not­tei­suut­ta, enkä nyt puhu pakkoruotsista. 

    Aika­naan, jos kir­joit­ti “tavan­omai­sen haas­ta­van kokeen” kuu­del­la aineel­la, niis­tä nel­jän oli olta­va kie­li­ko­kei­ta (mukaan­lu­kien äidin­kie­li). Sit­ten otet­tiin käyt­töön aine­re­aa­li, ja nyky­ään kai voi kir­joit­taa mak­si­mis­saan kuusi(?) eril­lis­tä reaa­li­koet­ta. Luon­nol­li­ses­ti tämä vähen­tää vie­rai­den kiel­ten kir­joit­ta­mis­ta. Tämä oli myös enna­kol­ta arvat­ta­vis­sa, uudis­ta­jien tar­koi­tus, eikä sii­hen pidä vedo­ta jon­kin sor­tin “epä­on­nis­tu­mi­se­na”. Van­ha koe oli koh­tuut­to­man kie­li­pai­not­tei­nen, kun kaik­ki ei-kie­lel­li­nen osaa­mi­nen rajoit­tui mate­ma­tiik­kaan ja yhteen kokee­seen, jos­sa oli kaik­ki his­to­rian ja fysii­kan väliltä.

  50. Ruot­sin­kie­len opin­toi­hin on monen opis­ke­lu kat­ken­nut. Näin oli eri­tyi­ses­ti 1950-luvul­la ja sama on koke­muk­se­ni mukaan jat­ku­nut sii­tä asti. Eri­tyi­ses­ti enti­sa­jan oppi­kou­lus­sa moni sai lopul­li­ses­ti kyl­lik­seen ruot­sin ehdois­ta ja luo­kal­le­jää­mi­sis­tä. Nykyi­sin ei ylä­as­teel­la jäte­tä luo­kal­le eikä muu­ta­kaan sank­tio­ta käytetä.

    Lukios­sa on tiu­kem­pi mei­nin­ki. Kun ei ole moti­vaa­tio­ta, niin vali­te­taan, että se ruot­si on niin vai­ke­aa. Toi­sin on englan­nin lai­ta. Yleen­sä yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa sen suo­rit­ta­vat jo abi­syk­sy­nä menestyksekkäästi.Eikä vali­te­ta, että se on niin vaikeaa.

    Tie­tys­ti kie­li­tai­dos­sa ovat suul­li­nen ja kir­jal­li­nen tai­to kak­si eri asiaa.

    Tie­to­ko­neet ovat jo mul­lis­ta­mas­sa kie­lion­gel­maa. Google kään­tää mel­kein mis­tä kie­les­tä tahan­sa. Äly­kän­ny­kät osaa­vat puhua kielillä.

  51. Hyväk­sy­tys­tä pon­si­lausel­mas­ta asia läh­tee eteen­päin O. H. Soi­ni­va­ran vii­toim­mal­la tiel­lä. Lähe­tin seu­raa­van­si­säl­töi­sen kir­jeen (muu­ten yhden kan­san­edus­ta­jan keho­tuk­ses­ta) sivis­tys­va­lio­kun­nan jäse­nil­le ja muut­mal­le muul­le kan­san­edus­ta­jal­le. Kak­si Kokoo­muk­sen edus­ta­jaa vas­ta­si ja kiit­ti kir­jees­tä. Huo­ma­vai­suut­ta, jota arvostan.

    Arvoi­sa kan­sae­dus­ta­ja / Ära­de riksdagsman

    Toi­von, että aikan­ne sal­lii hie­man pun­ni­ta seu­raa­via näkö­koh­tia, kun edus­kun­ta huo­men­na 5.3. käsit­te­lee sivis­tys­va­lio­kun­nan mie­tin­töä kan­sa­lais­aloit­tees­ta ns. pak­ko­ruot­sin poistamisesta.

    Jag hop­pas, att Ni har tid att pon­de­ra på föl­jan­de syn­punk­ter­na, när riks­da­gens ple­num hand­lar i mor­gon kul­tu­ruts­kot­tets betänk­ning om med­bor­ga­ri­ni­tia­ti­vet om svens­kan som valfritt läroämne:

    Itse olen puo­lik­si kak­si­kie­li­ses­tä per­hees­tä ja lukio­ai­ka­na­ni käy­nyt kat­so­mas­sa kaik­ki Lil­la Tea­ter­nin kap­pa­leet. Pidän aiheel­li­se­na, että jokai­nen suo­ma­lai­nen. jol­la on sii­hen edel­ly­tyk­set opis­ke­lee aina­kin aut­ta­vas­ti ruot­sin kie­len taidon. 

    Kai­kil­la kui­ten­kaan ei ole edel­ly­tyk­siä opis­kel­la kah­ta vie­ras­ta kiel­tä. Sem­min­kin, kun monil­le taval­lis­ten per­hei­den lap­sil­le kou­lus­sa ope­tet­ta­va kir­ja­kie­li itse asias­sa on heil­le vie­ras kie­li. Maan hal­li­tus­muo­dos­sa aikoi­naan mää­ri­tel­ty kak­si­kie­li­syys läh­ti juu­ri sii­tä, että k e n e n k ä ä n e i
    v ä l t t ä m ä t t ö m i e n a s i o i d e n s a h o i t a m i s e k s i t a r v i t s e o p e t e l l a
    i t s e l l e e n v i e r a s t a k i e l t ä. 

    Poh­jois­mai­sis­sa yhteyk­sis­sä ruot­sin kie­len tai­to ei ole eikö pit­kään ole ollut vält­tä­mät­tö­myys. Poh­jois-Nor­jas­sa asioin englan­nil­la, ja siel­lä myös työs­ken­te­lee yhä enem­män sekä viro­lai­sia että venä­läi­siä. L.M. Erics­son on poh­jois­mais­ten työn­te­ki­jöit­ten­sä yhteis­neu­vot­te­luis­sa käyt­tä­nyt 70-luvul­ta läh­tien työ­kie­le­nä englan­tia Osak­si syys­tä, että on parem­pi, jos neu­vot­te­lun kie­li ei ole kenen­kään oma äidinkieli. 

    Jo vuon­na 1974 poh­jois­mai­ses­sa rau­han­tut­ki­mus­kongres­sis­sa Rätt­viks­sä Taa­lain­maal­la työ­kie­li oli englan­ti. Meil­lä oli kokous­vie­rai­ta poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­ta, mm. arvos­tet­tu mos­ko­va­lai­nen pro­fes­so­ri Ger­man Sverd­lov, Neu­vos­to-Venä­jän ensim­mäi­sen pre­si­den­tin Jakov Sverd­lo­vin veli.

    Olen myös pan­nut mer­kil­le, että mm. Fina­vian, tun­te­ma­ni suo­men­ruot­sa­lai­sen kirk­ko­num­me­lai­sen kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jän tai edes Stock­man­nin kaik­ki työn­te­ki­jät eivät osaa ruotsia

    Valio­kun­nan mie­tin­nös­sä mai­nit­tiin Sveit­sis­sä toi­sen kan­sal­lis­kie­len opis­ke­lun ole­van kou­luis­sa pakol­lis­ta. Näin ilmei­ses­ti ei ole, kos­ka Neu­le Zürc­her Zei­tun­gin mukaan täs­tä on vas­ta teh­ty esi­tys maan liit­to­päi­vil­le. Sveit­sin vala­lii­ton nel­jäs­tä viral­li­ses­ta kie­les­tä vain reto­ro­maa­ni ei ole maailmankieli.

    Jag mås­te be om ursäkt, att tiden och mina bris­tan­de kuns­ka­per låta­de mig inte atta över­sät­ta mitt brev i sin hel­het till svenska.

    Kun­nioit­taen / Högaktningsfullt

  52. Kou­lu­jen kie­len­ope­tuk­sen uudis­ta­mi­nen lie­nee laajm­min­kin tar­peen. Suo­ma­lais­ten osaa­ma ainoa vie­ras kie­li on koh­ta­lai­sen hyvä englan­ti. Myös ruot­sia luke­vat kaik­ki, mut­ta sitä kukaan ei osaa. Arvio perus­tuu oppi­mis­tu­lok­siin, jot­ka ruot­sin kie­len osal­ta eivät ole mairittelevia.

    Englan­nin tai­to on nyky­maa­il­mas­sa luon­nol­li­ses­ti vält­tä­mä­tön. Pie­ni kan­sa ei kui­ten­kaan voi jät­täy­tyä yhden kie­len varaan. Kou­lu­jem­me kie­li­va­li­koi­man moni­puo­lis­ta­mi­sel­la on kii­re. Tar­vi­taan uusia ajatuksia. 

    Vin­kin voi ottaa vaik­ka EU:n suo­si­tuk­sis­ta: Sen mukaan kou­luis­sa luet­tai­siin pakol­li­se­na yhtä naa­pu­ri­maan kiel­tä (ruot­si, venä­jä, viro, nor­ja) sekä yhtä suur­ta maa­il­man­kiel­tä kuten esi­mer­kik­si englan­tia, sak­saa, rans­kaa, espan­jaa, venä­jää tai kiinaa.

    Sakn­di­na­vis­kaa ei osaa sit­ten kukaan. 

    Lue­tun ymmär­tä­mis­tä pakol­li­sen ruot­sin kan­nat­ta­jil­le: Åbo Aka­de­mi­ta ei olla lak­kaut­ta­mas­sa tai yhtään ruot­sin­kie­lis­tä pro­fes­suu­ria mis­tään yli­opis­tos­ta tai lin­jaa amk:sta. Yksi­kään pal­ve­lu ruot­sik­si ei katoa. Kurs­sit ja opet­ta­jat­kin jää­vät kouluihin.

    Mill­loi Ste­fan Wal­lin tai kukaan suo­men­ruot­sa­lai­nen on puhu­nut ruot­sia asia­mie­les­sä suo­men­kie­li­sek­si tie­tä­mäl­leen? Ei kos­kaan eläissään.

    Vir­ka­mies­ruot­si on sim­pu­tus­ta ja pelleilyä.

    Nykyi­sil­lö oppi­mis­tu­lok­sil­la ruot­sin ope­tus on hyö­dyt­tö­mäm­pää kuin val­tion lyseoi­den venä­jän ope­tus 1915. Sen pitäi­si herät­tää ajatuksia.

  53. Vaik­ka esi­tys ruot­sin­kie­len (ja suo­men­kie­len) pakol­li­sen opis­ke­lun pois­ta­mi­ses­ta kaa­tuu­kin huo­men­na äänes­tyk­ses­sä, on minus­ta sel­vää, että on vain ajan kysy­mys, mil­loin pak­ko­ruot­si Suo­mes­ta pois­tuu. Niin kiel­tei­siä ovat nouse­van nuo­ri­son asen­teet sitä koh­taan. Uusi polii­tik­ko­su­ku­pol­vi tulee jos­sain vai­hees­sa pak­ko­ruot­sin poistamaan.”

    Täy­sin oikea havain­to. Olet Osmo sii­tä hie­no polii­tik­ko (ja van­hem­man puo­lei­nen her­ras­mies), että ymmär­rät myös muu­tok­sen pääl­le. Useim­mat polii­ti­kot (ja iäk­käät) kes­kit­tä­vät tar­mon­sa kai­ken muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­seen ja eri miel­tä ole­vien dissaamiseen.

  54. Eins­ten: Eri­näi­set trans­la­to­rit kään­tä­vät muu­ta­man vuo­den kulut­tua kir­joi­tet­tua ja puhut­tua vie­ras­ta kiel­tä reaa­liai­kai­ses­ti omal­le äidin­kie­lel­le sujuvasti. 

    Tämä nyt on kyl­lä puppua.

    Olen toi­mi­nut kään­tä­jä­nä vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta, jos­ta ajas­ta jäl­ki­puo­lis­kon pää­toi­mi­ses­ti. Tie­to­ko­nea­vus­tei­suus on monin­ker­tais­ta­nut kään­nös­työn tuot­ta­vuu­den sii­tä mitä se oli kir­joi­tus­ko­ne­ai­ka­na, eikä kukaan asia­teks­tin kään­tä­jä enää nyky­ään työs­ken­te­le ilman pit­käl­le kehit­ty­nei­tä eri­kois­työ­ka­lu­ja. Mut­ta lisä­pa­ran­nus­ten mah­dol­li­suuk­sil­la on mel­ko sel­kei­nä erot­tu­vat ylä­ra­jan­sa, jot­ka alka­vat tätä nykyä jo tul­la vas­taan. Mai­nit­sen esi­mer­kin­omai­ses­ti kak­si asi­aa, jois­sa kään­nös­ko­neet eivät muis­sa suh­teis­sa hui­keas­ta kehi­tyk­ses­tään huo­li­mat­ta tajua juu­ri mitään:

    1) Eri kiel­ten semant­ti­set jär­jes­tel­mät poik­kea­vat toi­sis­taan: käsit­tei­den rajat aset­tu­vat eri kie­lis­sä eri paik­koi­hin. Esi­mer­kik­si niin­kin arki­sel­la ja ylei­sel­lä suo­men kie­len sanal­la kuin koko­nai­suus ei monis­sa kie­lis­sä ole mitään yhtä help­poa “pää­kään­nös­vas­ti­net­ta” (erää­nä poik­keuk­se­na ruot­si). Niin­pä sana on kon­teks­tis­ta riip­puen kään­net­tä­vä vii­del­lä tai kym­me­nel­lä eri sanal­la tai sen tar­koit­ta­ma asia on ilmais­ta­va epä­suo­ras­ti. On jopa tilan­tei­ta, jois­sa se on saman teks­tin sisäl­lä kään­net­tä­vä useam­mal­la eri tavalla.

    2) Koneil­le ei voi opet­taa tyy­le­jä kuin hyvin rajal­li­ses­ti. Ja tyy­li ei täs­sä tar­koi­ta pel­käs­tään teks­ti­la­jia vaan esi­mer­kik­si sitä, miten pal­jon kie­les­sä on adjek­tii­ve­ja, adver­be­jä tai vah­vi­ke­sa­no­ja ja ‑etu­liit­tei­tä (“erit­täin”, “hyvin”, “huip­pu-”, “tosi-”). Esi­mer­kik­si mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­le­ja, leh­dis­tö­tie­dot­tei­ta jne. ei voi mones­ta muus­ta kie­les­tä kään­tää suo­mek­si – teks­tin aio­tun vies­tin säi­lyt­täen – kuin jät­tä­mäl­lä näi­tä sano­ja kyl­mäs­ti suu­ren mää­rän pois, kos­ka muu­ten teks­ti kuu­los­tai­si suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin mit­ta­puul­la kuvot­ta­val­ta nami­na­mi­po­si­tii­vi­suu­del­ta. Kone ei voi teh­dä tätä, kos­ka samo­ja sano­ja käy­te­tään samois­sa teks­teis­sä myös muus­sa kuin yli­sa­nai­lu­tar­koi­tuk­ses­sa, eikä kone osaa erot­taa, mit­kä nii­den esiin­ty­mis­tä ovat täl­lai­sia. Samoin esi­mer­kik­si maa­il­man­po­li­tii­kas­sa tapah­tu­va simul­taa­ni­tulk­kaus ei ole sana­tark­kaa. Sii­nä sen­su­roi­daan asioi­ta koko ajan, kos­ka se, mikä on kuu­li­jois­ta diplo­maat­tis­ta ja mikä epä­diplo­maat­tis­ta, vaih­te­lee kie­les­tä ja kult­tuu­ris­ta toiseen.

    Olen itse kir­joit­ta­nut molem­mis­ta sei­kois­ta kir­jaa­ni Mik­si Suo­mi on Suo­mi osios­sa, joka käsit­te­lee suo­men kiel­tä (s. 46–52).

    Itse pää­asias­ta voin (kaik­ki osa­puo­let saman­ai­kai­ses­ti suu­tut­taak­se­ni) tode­ta, että ter­veh­din ilol­la ruot­sin kie­len tai­don heik­ke­ne­mis­tä suo­men­kie­lis­ten suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa, kos­ka se mer­kit­see minul­le kään­tä­jä­nä yhä enem­män töitä.

  55. Big up, Osmo! Har­mit­ta­vaa, ettet saa­nut mui­ta vih­rei­tä taak­se­si. On sää­li, ettei seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa ole enää yhtään vih­re­ää, jota voi­sin äänes­tää, kun kukaan muu ei tun­nu ymmär­tä­vän, mik­si tämä vapaa kie­li­va­lin­ta on tär­keä asia.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen ker­to­nut kan­ta­ni ruot­sin­kie­len ope­tuk­sen pakol­li­suu­teen vuo­sia sit­ten ja esit­tä­nyt, että se oli­si pakol­li­nen vain lukiossa.

    Hyvä puhe ja oikea rat­kai­su. Aika täpä­räl­le meni tuo kokei­lu, voit­ti 93–89. Jos Ode ja Oras Tynk­ky­nen oli­si­vat äänes­tä­neet toi­sin, oli­si jou­dut­tu tulos arpo­maan. Mei­dän maas­sam­me suu­ret kou­lu-uudis­tuk­set on yleen­sä aloi­tet­tu kokei­lul­la ja nyt pääs­tään aloittamaan.
    Olen samaa miel­tä, että ruot­si voi­si säi­lyä pakol­li­se­na lukios­sa. Val­tao­sa niis­tä virois­ta, jois­sa jat­kos­sa­kin on perus­tel­tua vaa­tia ns. vir­ka­mies­ruot­si (esim. tuo­ma­rin virat) ovat sel­lai­sia, jot­ka vaa­ti­vat yli­op­pi­las­poh­jai­sen kou­lu­tuk­sen. Ja jos ei lukios­sa oppi­nut tar­peek­si ruot­sia, voi aina itse lukea lisää.

    1. Jos äänes­tys oli­si men­nyt tasan, oli­si äänes­tet­ty uudes­taan avoi­min lipuin. Jos taas tasan, luu­len, että puhe­mie­hen kan­ta oli­si rat­kai­sut. (Valio­kun­nis­sa arvo­taan). En ole var­ma, kos­ka 20 vuo­den aika­na niin ei ole käy­nyt kertaakaan.

  57. Vie­lä yksi point­ti tähän: vain joil­lain täh­tiop­pi­lail­la kou­lu­ruot­si riit­tää niin pit­käl­le että sen poh­jal­ta voi­si työl­lis­tyä toi­mi­hen­ki­lö­nä ruot­sis­sa ja työs­ken­nel­lä ruotsissa.

    Kou­lu­ruot­si ei anna tähän riit­tä­viä val­miuk­sia vaan tämän lisäk­ti tar­vi­taan vuo­sia kes­tä­vää kie­len arki­päi­väis­tä käyt­töä (2–3 v aina­kin). Mut­ta tämän jäl­keen sit­ten pär­jää ruot­sis­sa ja koh­ta­lai­ses­ti Nor­jas­sa ja hei­kos­ti Tanskassa.

    Joten toki kou­lu­ruot­si antaa mah­dol­li­suuk­sia mut­ta kos­ka suo­mes­sa suo­men­kie­li­set eivät tar­vit­se ruot­sia ollen­kaan niin kie­li­tai­to ei kehi­ty vaan heik­ke­nee kou­lun jäl­keen. Tulok­se­na on ruot­sin kie­len tai­to joka on enem­män yleis­si­vis­tä­vä kiva pik­ku lisä kuin amma­til­lis­ta tai sosi­aa­lis­ta nousua mah­dol­lis­ta­va väline.

    Ennen ihmet­te­lin että mik­si suo­men­ruot­sa­lai­set eivät halua puhua ruot­sia suo­ma­lais­ten kans­sa. Nyky­ään ymmär­rän hei­tä parem­min kun olen itse kuun­nel­lut suo­ma­lais­ten puhu­maa ruotsia.

  58. Osmol­la hyvä kir­joi­tus. Itse en innos­tu­nut ruot­sis­ta, joten en myös­kään oppi­nut. Lukios­sa en otta­nut mui­ta kie­liä ruot­sin takia. Sanas­ton alkeet luin, unoh­din kai­ken paris­sa vuo­des­sa, lukuu­not­ta­mat­ta kie­liop­pi­sään­tö­jä ja epä­sään­nöl­li­siä muotoja.

    Mut­ta yhteis­tä his­to­ri­aam­me Ruot­sin kans­sa pitäi­si opet­taa alle­vii­va­ten, monel­la ei sii­tä näkö­jään alkeel­li­sin­ta­kaan ide­aa. Itä­ruot­sa­lai­sia me olim­me, venä­läi­sik­si emme tah­to­neet tul­la, kehi­tim­me suo­ma­lai­sen identiteetin.

  59. Tom­mi Uscha­no­vil­le kak­si kysymystä:
    1. Jos nor­maa­liä­lyi­nen lap­si nyt aloit­taa perus­kou­lun ruot­si­no­pis­ke­lun, mitä arve­let, mon­ta­ko vuot­ta hänel­tä menee, että hän osaa ruot­sia yhtä hyvin kuin par­haat (ilmai­set) konekääntäjät?

    2. Jos vas­taat x vuot­ta, kuin­ka mon­ta vuot­ta uskot tuon kone­kään­tä­jän teh­neen kau­laa noi­na x vuotena.

    Tou­ko Mettinen

  60. Tom­mi Uscha­nov: Tämä nyt on kyl­lä puppua.

    Silk­kaa son­taa se on. Jos sel­lai­ses­ta kie­li­pa­ris­ta kuin espan­ja ja englan­ti kään­nös­ko­neel­la onnis­tuu­kin kai­va­maan esiin hata­ran sisäl­lön, niin samaa on tur­ha odot­taa kie­li­pa­ris­ta venä­jä ja suo­mi. Kum­mas­sa­kin kie­les­sä pii­saa sen ver­ran pal­jon liik­ku­via muuttujia.

    Turis­til­le kään­nös­tek­no­lo­gias­ta saat­taa olla apua. Sen varaan ei kui­ten­kaan pys­ty kau­pan­käyn­tiä tai pari­suh­det­ta rakentamaan.

    Mitä tulee pak­ko­ruot­siin, niin minus­ta kes­kus­te­lua kan­nat­tai­si käy­dä ensi­si­jai­ses­ti ruot­sin opis­ke­lun käy­tän­nöl­li­ses­tä hyö­dyt­tö­myy­des­tä. Sama kes­kus­te­lu pitäi­si käy­dä mm. rans­kas­ta, sak­sas­ta ja ennen kaik­kea venä­jäs­tä, joka on minus­ta vai­keu­ten­sa vuok­si tur­ha aine lukioi­hin­kin. Mik­si opis­kel­la sel­lais­ta, jol­la ei ole hyötyarvoa? 

    Armol­li­sem­min suh­tau­dun espan­jaan ja englan­tiin. Jäl­kim­mäis­tä pitäi­si pän­tä­tä niin maan vim­ma­tus­ti, kos­ka sitä tar­vi­taan jo duu­na­riam­ma­teis­sa­kin, ja espan­ja taas on englan­nin osaa­jal­le niin help­poa, että sitä voi oikeas­ti oppia var­sin nopeas­ti sen ver­ran, että esi­mer­kik­si sano­ma­leh­tien luke­mi­nen sujuu.

    Tuos­sa vie­lä valis­tus­vi­deo aihees­ta: https://www.youtube.com/watch?v=1trJWHYEndM

  61. Tou­ko Met­ti­nen: Tom­mi Uscha­no­vil­le kak­si kysymystä:
    1. Jos nor­maa­liä­lyi­nen lap­si nyt aloit­taa perus­kou­lun ruot­si­no­pis­ke­lun, mitä arve­let, mon­ta­ko vuot­ta hänel­tä menee, että hän osaa ruot­sia yhtä hyvin kuin par­haat (ilmai­set) konekääntäjät? 

    Vas­taus vaih­te­lee välil­lä 0,5 — ääretön.

    Mik­si? Kos­ka täs­sä on yksi­lö­ta­sol­la val­ta­vas­ti hajon­taa. Olen esi­mer­kik­si itse nor­maa­liä­lyi­nen: sen ker­ran kun mit­tau­tin älyk­kyys­osa­mää­rä­ni, se oli jotain 115. Mut­ta kie­let ovat olleet läpi­huu­to­jut­tu. Lukios­sa en voi­nut osal­lis­tua kiel­ten luok­ka­huo­neo­pe­tuk­seen kuin osan aikaa, jot­ta en oli­si nolan­nut kie­li­tai­dol­la­ni pait­si mui­ta oppi­lai­ta, myös ope­tus­har­joit­te­lus­sa ollei­ta yli­opis­ton kiel­ten­opet­ta­jao­pis­ke­li­joi­ta. Mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­ses­ti olen sen sijaan täy­del­li­sen lah­ja­ton: en kir­joit­ta­nut koko mate­ma­tiik­kaa yo-kir­joi­tuk­sis­sa, kos­ka oli­sin saa­nut lyhyes­tä mati­kas­ta kuu­kausien pon­nis­te­lul­la A:n tai B:n. Joku toi­nen, suu­reel­la mitat­tu­na yhtä äly­käs ihmi­nen taas on mate­maat­ti­ses­ti yhtä lah­ja­kas kuin minä kie­lis­sä, jot­ka hänel­le ovat yhtä kau­he­aa tus­kaa kuin mate­ma­tiik­ka minulle.

    (Google kään­tää kysy­myk­se­si: “Om nor­maa­liä­lyi­nen barn nu bör­jar grunds­ko­lan svens­ka stu­dien, vad tror du, hur mån­ga år han skul­le, att han inte kan tala svens­ka samt de bäs­ta (gra­tis) mas­ki­nö­ver­sät­ta­re?” Tämä on hyvä esi­merk­ki sii­tä, mitä tar­koi­tin yllä. Suo­men kie­len ilmaus yhtä hyvin kuin tar­koit­taa kah­ta aivan eri asi­aa, jois­ta kone on vei­kan­nut sitä väärää.)

    2. Jos vas­taatx vuot­ta, kuin­ka mon­ta vuot­ta uskot tuon kone­kään­tä­jän teh­neen kau­laa noi­na x vuotena. 

    Viit­taan kysy­myk­seen 1 anta­maa­ni vastaukseen.

  62. joke­ri:
    Miet­ti­kää, mikä mää­rä inhi­mil­lis­tä pää­omaa ja työ­tun­te­ja Suo­mes­sa tuh­la­taan ylei­seen ase­vel­vol­li­suu­teen ja ruot­sin kie­len opis­ke­luun. Tämä aika voi­tai­siin käyt­tää pal­jon parem­min. Suo­men isä­na­maal­li­sim­pia nuo­ria ovat aseis­ta­kiel­täy­ty­jät, jot­ka eivät kir­joi­ta ruot­sia. Vain heil­lä on visio suo­ma­lais­nuor­ten ajan­käy­tön tehostamisesta.

    Kää­riäi­sen suku­pol­vi on lai­tet­ta­va naftaliiniin. 

    Mah­dat­ko ehkä olla trolli? 😉

    Olet­tai­sin, että kaik­ki oppi­mi­nen, mukaan­lu­kien maan­puo­lus­tuk­seen liit­ty­vät tai­dot, kuten myös kie­li­tai­to, on ihmi­sel­le hyväk­si, sil­lä se avaa ihmi­sel­le parem­mat mah­dol­li­suu­det selviytymiseen.

    Jos­tain syys­tä monia tähän kysy­myk­seen liit­ty­viä kir­joi­tuk­sia lukies­sa (ja puheen­vuo­ro­ja kuun­nel­les­sa) tulee mie­lee­ni seit­se­män vel­jes­tä kar­kaa­mas­sa luk­ka­rin tuvan (kou­lun) penkiltä!

    Sinän­sä en osaa sanoa oli­sin­ko itse ns. pak­ko­ruot­sin puo­les­ta vai sitä vas­taan. Ei tuo ruot­si nyt niin vai­ke­aa ole oppia, jos sii­hen edes hiu­kan välit­tää sat­sa­ta! Pakol­lis­ta kas­vis­ruo­ka­päi­vää sil­ti vas­tus­tan, sil­lä sen sat­tues­sa ilta­päi­vi­sin aina huikoo …

    Sopii miet­tiä mitä poi­ka­mies tekee Helsingin/Maarianhaminen/Tammisaaren/Tukholman yms. kah­vi­las­sa, kun naa­pu­ri­pöy­tään aset­tuu istu­maan englan­tia tai­ta­ma­ton, unel­mien nai­nen, ummik­ko­ruot­sa­lai­nen, kysyvin/kaihoisin katsein?

    Tule­vai­suus on osaajien …

  63. Kumoan täs­sä väit­tei­tä pois pak­ko­ruot­sin puolesta:

    Ruot­sin ope­tus on yleissivistävää.”
    Mikä tahan­sa ope­tus on yleis­si­vis­tä­vää joten on parem­pi opet­taa jotain vie­lä enem­män yleissivistävämpää.

    Suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa, joten ruot­sia on pak­ko opet­taa koulussa.”
    Suo­men kak­si­kie­li­syys on puh­taas­ti laki­sää­tei­nen kysy­mys joka ei nojaa mihin­kään loo­gi­seen argu­ment­tiin vaan puh­taas­ti Suo­men his­to­ri­aan ajal­ta jol­loin Suo­mi oli vie­lä osa Ruot­sia. Nykyi­sin Suo­men kan­sa­lai­sis­ta vain 4,5% puhuu äidin­kie­le­nään ruot­sia, ja vain mur­to-osa tuos­ta ei osaa lain­kaan suo­mea. Täl­lä perus­tein voi­daan hel­pos­ti tode­ta että käy­tän­nös­sä Suo­mi on yksi­kie­li­nen, tai muu­ten samal­la logii­kal­la oli­si mie­lek­kääm­pää kut­sua Suo­mea sata­kie­li­sek­si. Viral­li­nen kak­si­kie­li­syys­kään ei myös­kään vel­voi­ta molem­pien kiel­ten pak­ko-opet­ta­mi­seen kai­kil­le. Se ei itsea­sias­sa vel­voi­ta yhtään mihin­kään, sil­lä lain­sää­dän­tö ei voi olla perus­te itsel­leen. Huonoksi/vanhentuneeksi todet­tua lain­sää­dän­töä voi ja kuu­luu­kin muuttaa.

    Kiel­ten osaa­mi­ses­ta on aina hyötyä.”
    Kiel­ten osaa­mi­ses­ta ei sinän­sä ole hait­taa mut­ta pakol­li­nen kie­le­no­pis­ke­lu tuli­si olla vain oikeas­ti oikeas­ti tar­peel­li­sen, muut jou­tuu valin­nai­sek­si. Pakol­la ei aina­kaan innos­te­ta ketään opis­ke­le­maan ruotsia.

    Ruot­si on Suo­men suu­rin kaup­pa­kump­pa­ni, joten Ruot­si on tär­keä bisneskieli.”
    Maa­il­man viral­li­nen bis­nes­kie­li on englan­ti, ja sivis­ty­nei­nä ihmi­si­nä myös ruot­sa­lai­set osaa­vat hyvin englan­tia, joten ruot­sin osaa­mi­nen ei ole kau­pan­käyn­nin kan­nal­ta miten­kään tär­ke­ää. MEi­dän polii­ti­kot­kin käyt­tä­vät englan­tia Ruotsissa.

    Ruot­sin kie­len osaa­mi­nen aut­taa mui­den kiel­ten opiskelussa.”
    Ei sen enem­pää kuin min­kään muun­kaan kie­len osaa­mi­nen, ja ruot­sin olles­sa viral­li­nen kie­li Suo­men lisäk­si vain naa­pu­ris­sam­me Ruot­sis­sa voi­daan jo pelk­kiä eri mai­den asu­kas­mää­riä ver­tai­le­mal­la tode­ta että ruot­sin kie­len opet­ta­mi­nen pakol­la on täy­sin tur­haa, (hai­tal­lis­ta itsea­sias­sa, mikä­li tätä mita­taan mil­lään objek­tii­ses­ti mää­ri­tet­tä­väl­lä mittarilla)

    Minä pidin kou­lus­sa ruot­sin opiskelusta.”
    Se on muka­va kuul­la. Tämä ei kui­ten­kaan ole ratio­naa­li­nen argu­ment­ti pak­ko­ruot­sin puo­les­ta, vaan oma hen­ki­lö­koh­tai­nen koke­muk­se­si kie­len opiskelusta.

    Jos puhum­me pak­ko­ruot­sis­ta niin mik­sem­me samal­la puhui­si pak­ko­ma­te­ma­tii­kas­ta tai pakkosuomesta?”
    Mate­ma­tii­kan pak­ko-opet­ta­mi­nen on perus­tel­tua sil­lä mate­ma­tiik­ka on uni­ver­saa­li kie­li. Suo­mea Suo­mes­sa puhuu yli 95% väes­tös­tä, joten sen opet­ta­mi­nen pakol­la on pel­käs­tään loogista.

    Ope­te­taan­han myös kuvaa­ma­tai­toa ja musiik­kia pakol­la eikä nii­tä­kään tar­vit­se mihin­kään, joten mik­sei ruot­sia­kin voitaisi?”
    Yksi vir­he ei oikeu­ta tois­ta. Loo­gi­nen lähes­ty­mis­ta­pa tuo­hon kysy­myk­seen on että onko musii­kin tai kuvaa­ma­tai­don pak­ko-opet­ta­mi­nen kannattavaa.

    Ruot­sin viral­li­nen ase­ma kuu­luu säi­lyt­tää Suo­men his­to­rian vuok­si, olim­me­han me jos­kus Ruot­sin val­lan alaisia.”
    His­to­ri­aan vetoa­mi­nen ei kos­kaan ole päte­vä argumentti.

    Ruot­sin kie­li­hän saat­tai­si kado­ta Suo­mes­ta koko­naan mikä­li sen pak­ko-opet­ta­mi­nen lopetettaisiin.”
    Perin­tei­siin vetoa­mi­nen ei ole päte­vä argu­ment­ti. Kie­len kei­no­te­koi­nen yllä­pi­tä­mi­nen ei ole kan­nat­ta­vaa. Mikä­li kie­li ei pysy omal­la pai­nol­laan elin­voi­mai­se­na on se tur­ha, ja sen yllä­pi­tä­mi­ses­tä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set pelk­kiä haittoja.

    Jos kukaan ei enää osai­si tääl­lä ruot­sia, niin miten ruot­sin­kie­li­set sit­ten pys­tyi­si­vät kom­mu­ni­koi­maan suo­ma­lais­ten kanssa?”
    Opet­te­le­mal­la suo­mea. (min­kä onnek­si suu­rin osa heis­tä osaa jo.) On loo­gis­ta että vähem­mis­tö pyr­kii mah­dol­li­suuk­sien mukaan mukau­tu­maan enem­mis­tön tar­pei­siin mikä­li halu­aa tul­la tämän kans­sa toi­meen, ei toisinpäin.

    TS: Ruot­sin­kie­li­set oppi­laat eivät osaa­kaan ruotsia?
    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194843984744/artikkeli/ts+ruotsinkieliset+oppilaat+eivat+osaakaan+ruotsia+jaavat+opinnoissa+jalkeen.html

    En nyt jak­sa tuo­da täs­sä esil­le saamelaisia..

  64. Kie­li­kep­po­nen: Niin. Onko Suo­men kie­li­lain­sää­dän­tö tut­tu? Suo­men viral­li­set kie­let ovat suo­mi ja ruot­si, tosin perus­tus­lais­sa on joku has­su “kansalliskielet”-viritys, mut­ta kun joku asia on lail­la sää­det­ty, niin se on virallinen. 

    Osmo tote­si vain viit­taa­mat­ta viral­li­siin kie­liin että äidin­kie­lel­lä asioin­ti on perus­oi­keus. On nii­tä mui­ta­kin äidin­kie­liä Suo­mes­sa kuin ne viral­li­set, usko pois. Ehkä oli­si ollut vähem­män yle­vää sanoa että suo­mek­si tai ruot­sik­si asioi­mi­nen on Suo­mes­sa perus­oi­keus, pait­si Ahvenanmaalla.

  65. Onko tämä ns. “pak­ko­ruot­si” jokin perus­kou­lun (väes­tön tasa­päis­tä­mis­pyr­ki­myk­seen liit­ty­vä) ongelma? 

    Luu­li­sin, että moni­puo­li­sis­ta tai­dois­ta, ml. kie­li­tai­to (ruot­si yhte­nä kie­lis­tä), on kai­kil­le yleen­sä jota­kin hyö­tyä. Tämä kes­kus­te­lu tuo mie­lee­ni lähin­nä seit­se­män vel­jes­tä kar­kaa­mas­sa luk­ka­rin tuvan pen­kil­tä. Tänä päi­vä­nä sii­nä aut­ta­mi­nen lie­nee vahin­gol­li­sem­paa kuin pyr­ki­mi­nen opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tion parantamiseen.

    Ei oppi ojaan kaa­da. Se antaa mah­dol­li­suuk­sia. Tule­vai­suus on moni­tai­tois­ten osaajien!

  66. Yksi lisä­nau­la pakol­li­sen ruot­sin opis­ke­lun ark­kuun on se fak­ta, että suo­ma­lai­sis­ta nuo­ris­ta ja lap­sis­ta yhä suu­rem­mal­la osal­la äidin­kie­li ei ole suo­mi (tai ruot­si) tai jos he ovat kak­si­kie­li­siä, toi­nen kie­li on “ei-koti­mai­nen”. Heil­le kou­lun­käyn­ti ei-täy­sin-äidin­kie­lel­lä ja pääl­le yli­mää­räi­nen pakol­li­nen kie­li on ras­kas­ta työ­tä, vir­ka­mies­ruot­si mukaanlukien.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos äänes­tys oli­si men­nyt tasan, oli­si äänes­tet­ty uudes­taan avoi­min lipuin. Jos taas tasan, luu­len, että puhe­mie­hen kan­ta oli­si rat­kai­sut. (Valio­kun­nis­sa arvo­taan). En ole var­ma, kos­ka 20 vuo­den aika­na niin ei ole käy­nyt kertaakaan.

    Täy­sis­tun­nos­sa puhe­mies ei osal­lis­tu asioi­den käsit­te­lyyn eikä ääneestä.

    1. Olet oikeas­sa. Edus­kun­nan kan­nan rat­kai­see arpa. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, jos edus­kun­ta päät­täi­si sodas­ta ja rau­has­ta arval­la. Huu­mei­den käy­tön ran­gais­ta­vuu­des­ta on aika­naan pää­tet­ty arval­la. Tosin arvon­ta tai­si olla valiokunnassa.

  68. Oli­si hie­noa, jos sai­si tie­tää, mik­si pak­ko­ruot­sia puolustetaan. 

    En usko, että jul­ki­set seli­tyk­set on aito­ja, kos­ka ne ovat niin huo­no­ja, että nor­maa­liä­lyi­nen ja argu­men­toi­maan tot­tu­nut ei nii­den kaut­ta pää­dy pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­jak­si. Ja vie­lä pitää ottaa huo­mioon, että pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­mi­nen puo­les­taan perus­tuu suu­reen mää­rään koh­tuul­li­sia, hyviä ja jopa loo­gi­ses­ti aukot­to­mia argu­ment­te­ja. Edus­kun­nas­sa on aidos­ti type­riä ja lais­ko­ja ihmi­siä, mut­ta var­mas­ti ei enemmistöä.

    Onko, Osmo, aja­tuk­sia, mikä ohit­taa sun ja mui­den skarp­pien vas­tus­ta­jien jär­ke­vän argumentoinnin?

    Itse on tul­lut täl­lai­sia mieleen:
    ‑kon­ser­va­tii­vi­suus eli muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­nen ‑impi­vaa­ra­lai­suus eli kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen pelko
    -“mitä muut meis­tä ajat­te­lee”, eten­kin ruot­sa­lai­set ja muut skandinaavit
    ‑suo­men­ruot­sa­lai­nen raha ja pel­ko sen isän­maal­li­suu­den heikkenemisestä

  69. Sak­ke: Mah­dat­ko ehkä olla trolli? 

    Olet­tai­sin, että kaik­ki oppi­mi­nen, mukaan­lu­kien maan­puo­lus­tuk­seen liit­ty­vät tai­dot, kuten myös kie­li­tai­to, on ihmi­sel­le hyväk­si, sil­lä se avaa ihmi­sel­le parem­mat mah­dol­li­suu­det selviytymiseen.

    Jos­tain syys­tä monia tähän kysy­myk­seen liit­ty­viä kir­joi­tuk­sia lukies­sa (ja puheen­vuo­ro­ja kuun­nel­les­sa) tulee mie­lee­ni seit­se­män vel­jes­tä kar­kaa­mas­sa luk­ka­rin tuvan (kou­lun) penkiltä!

    Ase­vel­vol­li­suut­ta puo­lus­te­taan upsee­ris­tos­sa, kos­ka se tuo töi­tä upseereille.Puolustusvoimat puo­lus­ta­vat puo­lus­tus­voi­mia. Polii­ti­kot puo­lus­ta­vat sitä, kos­ka se tuo töi­tä maa­seu­dul­le. Ruot­sin kie­leen käy­te­tyn ajan voi­si käyt­tää vaik­ka mate­ma­tii­kan ja englan­nin opiskeluun.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olet oikeas­sa. Edus­kun­nan kan­nan rat­kai­see arpa. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, jos edus­kun­ta päät­täi­si sodas­ta ja rau­has­ta arval­la. Huu­mei­den käy­tön ran­gais­ta­vuu­des­ta on aika­naan pää­tet­ty arval­la. Tosin arvon­ta tai­si olla valiokunnassa.

    sanon vain miten pitäi­si olla. puheen­joh­ta­jan ääni tasa­ti­lan­teis­sa rat­kai­see asian.

  71. Tom­mi Uscha­nov: Itse pää­asias­ta voin (kaik­ki osa­puo­let saman­ai­kai­ses­ti suu­tut­taak­se­ni) tode­ta, että ter­veh­din ilol­la ruot­sin kie­len tai­don heik­ke­ne­mis­tä suo­men­kie­lis­ten suo­ma­lais­ten keskuudessa,

    Täs­sä saa­tat jou­tua pet­ty­mään ja kil­pai­lu­ti­lan­tee­si tiuk­ke­nee, kos­ka ruot­sin opis­ke­lun olles­sa vapaa­eh­tois­ta opis­ke­li­ja­ryh­mis­sä on vähem­män häi­riö­te­ki­jöi­tä ja ne, jot­ka opis­ke­le­vat ruot­sia, oppi­vat sitä paremmin.

    Ne, jot­ka eivät pak­ko­ruot­si­jär­jes­tel­mäs­sä ole halun­neet oppia, ja jot­ka sik­si käyt­tä­vät oppi­tun­tin­sa lähin­nä mui­den häi­rit­se­mi­seen, eivät ole tähän­kään asti kil­pail­leet kans­sa­si käännöstyömarkkinoilla.

  72. Sak­ke: Sopii miet­tiä mitä poi­ka­mies tekee Helsingin/Maarianhaminen/Tammisaaren/Tukholman yms. kah­vi­las­sa, kun naa­pu­ri­pöy­tään aset­tuu istu­maan englan­tia tai­ta­ma­ton, unel­mien nai­nen, ummik­ko­ruot­sa­lai­nen, kysyvin/kaihoisin katsein?

    Hänet vie­dään Tam­mi­saa­ren sai­raa­laan, kos­ka todel­li­suu­den­ta­ju on vaka­vas­ti häi­riin­ty­nyt. Englan­tia osaa­mat­to­mia ummik­ko­ruot­sa­lai­sia ei käy­tän­nös­sä löy­dy, kai­hoi­sin kat­sein tai ilman. Isku­yri­tys pak­ko­ruot­sin poh­jal­ta on tuhoon tuo­mit­tu yritys.

  73. Haluai­sin tähän kes­kus­te­luun lisä­tä sen, että puheet venä­jän kie­len “kokei­luis­ta” itä­ra­jal­la ovat puh­das­ta sumu­tus­ta. Jos täl­lai­nen kokei­lu jär­jes­tet­täi­siin, se ei var­mas­ti saa­vut­tai­si kovin­kaan suur­ta menes­tys­tä. Syi­tä on useita.

    1. Ruot­si on ger­maa­ni­se­na kie­le­nä oikeas­ti hel­pom­pi oppia kuin Venä­jä, kos­ka käy­tän­nös­sä kaik­ki opis­ke­le­vat aina­kin yhtä tois­ta­kin ger­maa­nis­ta kiel­tä. Vaih­toeh­toi­nen venä­jä hou­kut­tai­si vain hyvin rajal­lis­ta, val­miik­si moti­voi­tu­nut­ta jouk­koa. Mik­si ihmees­sä ruot­sil­le vaih­toeh­toi­nen kie­li ei sai­si olla sak­sa tai espan­ja? (No sik­si, että “kokei­lu­jen” tar­koi­tus on vain vii­vyt­tää ja epä­on­nis­tu­nei­na tar­jo­ta raa­ka-ainet­ta uuteen pak­ko­ruot­sia puo­lus­te­le­vaan hölynpölyyn.)

    2. Yli­op­pi­las­koe kan­nus­taa valit­se­maan “help­po­ja” ainei­ta niin kie­lis­sä kuin reaa­lis­sa­kin, eivät­kä nuo­ret ole niin tyh­miä että eivät tak­ti­koi­si. Vai kek­sii­kö joku uskot­ta­vam­man seli­tyk­sen, mik­si ter­veys­tie­to (2 kurs­sia) on kak­si ker­taa suo­si­tum­pi reaa­liai­ne kuin his­to­ria (6 kurs­sia)? (Link­ki graa­fiin nimi­merk­kiä­ni klikkaamalla.)

    Ruot­sin kor­vaa­van venä­jän valit­se­va lukio­lai­nen käy­tän­nös­sä ampui­si itse­ään jal­kaan, jos kir­joit­tai­si kie­len, jon­ka moni todel­li­suu­des­sa kak­si­kie­li­nen kir­joit­taa vie­raa­na kie­le­nä nos­taen samal­la par­hai­den arvo­sa­no­jen pis­te­ra­jat kor­keal­le. (Ilmiö on hyvin tun­net­tu aina­kin rans­kan kie­les­sä, ja sii­tä kir­joi­te­taan leh­dis­sä mel­kein joka kevät.) Yli­op­pi­las­ko­kees­sa oli­si pal­jon kor­jat­ta­vaa muu­ten­kin, mut­ta se on toi­nen asiakokonaisuus.

    3. Mikä­li kokei­luun ei sisäl­tyi­si myös vapau­tus vir­ka­mies­ruot­sis­ta kor­kea-asteel­la, oli­si se kir­jai­mel­li­ses­ti yksi tyh­jän kans­sa. (Tai no, onhan sekin kurs­si lusit­tu läpi monis­sa tapauk­sis­sa aivan nol­la­ta­son tie­doil­la ja taidoilla.)

    Oma näke­myk­se­ni muu­ten on, että jokai­sen tuli­si opis­kel­la kou­lus­sa vähin­tään kah­ta vapaa­va­li­nais­ta vie­ras­ta kiel­tä, englan­tia ja jota­kin muu­ta. Se voi­si monen koh­dal­la ihan hyvin olla ruot­si niin kuin nyky­ään­kin. Minul­la se oli­si ollut sak­sa, joka jäi kol­man­te­na vie­raa­na kie­le­nä­ni sel­väs­ti heikoimmaksi.

    Suo­ma­lai­nen polii­tik­ko on tie­tys­ti kes­ki­mää­rin niin tyh­mä ja lyhyt­nä­köi­nen, että hän ennem­min leh­män­kau­poin vii­vyt­tää maan kie­li­va­ran­non ter­veh­ty­mis­tä vie­lä kym­me­nen vuot­ta kuin luo­puu nyky­sys­tee­mis­tä, jol­le ei ole yhtä ainut­ta jär­ke­vää eikä oikeu­den­mu­kais­ta perus­tet­ta. Tämä nykyi­nen nuo­riin (jot­ka ihan sat­tu­mal­ta ovat muu­ten äänioi­keu­det­to­mia) koh­dis­tu­va kiusan­te­ko on täy­sin tar­pee­ton pal­lo jal­kaan sekä näil­le yksi­löil­le että maan kan­sain­vä­li­sel­le kaupalle.

  74. Suo­mi on tasa-arvoi­nen, moni­kult­tuu­ri­suu­teen suo­peas­ti suh­tau­tu­va ja ennen kaik­kea suvait­se­vai­nen maa. Suo­men kie­len lisäk­si tääl­lä kuu­lee puhut­ta­van lukui­sil­la vähem­mis­tö­kie­lil­lä, kuten esi­mer­kik­si ruot­sin, venä­jän, viron, englan­nin, soma­lin ja ara­bian kie­lil­lä. Äidin­kie­les­tä riip­pu­mat­ta mei­tä kaik­kia yhdis­tää kui­ten­kin yksi yhtei­nen kie­li ja se on suo­men kie­li. Muut kie­let tule­vat sen jäl­keen tasa-arvoi­si­na rin­ta rin­nan, eikä mitään niis­tä pidä nos­taa tois­ten­sa edel­le. Minun mie­les­tä­ni olem­me koko ajan lähem­pä­nä aikaa, jos­sa itse kukin voi pitää toi­se­na koti­mai­se­na kie­le­nään sitä mikä omim­mal­ta tuntuu.

  75. Tom­mi Uscha­no­vil­le — ja muil­le­kin asias­ta kiin­nos­tu­neil­le. Kii­tos, että vas­ta­sit paneu­tuen ja fiksusti. 

    Minus­ta kone­kään­nös kysy­myk­ses­tä­ni oli oikein hyvä — ja myös se vir­he, jon­ka kone teki, oli mielenkiintoinen. 

    Uskal­tai­sin kui­ten­kin väit­tää, että arvio­si sii­tä, että puo­li vuot­ta ruot­sia perus­kou­lus­sa opis­kel­lut osai­si teh­dä tuos­ta lausees­ta parem­man kään­nök­sen perus­tuu toiveajatteluun. 

    Mut­ta sivuu­tit mie­les­tä­ni kak­kos­ky­sy­myk­se­ni tur­han hel­pos­ti: kone­kään­nös oppii ihan per­ku­lees­ti ja se ei unohda.

    Epäi­len, että sinul­la on tämä aja­tus­vir­he: ajat­te­let kään­tä­jän työ­tä, vivah­tei­kas­ta kiel­tä ja täs­mäl­lis­tä kään­nös­tä. Minä tar­koi­tan sitä kie­li­tai­toa, joka saa­vu­te­taan pakol­li­sel­la ruot­sin opis­ke­lul­la ja nii­tä tilan­tei­ta, jois­ta sil­lä kie­li­tai­dol­la pitäi­si selvitä.

    Tou­ko “jag har ond i gur­kan” Mettinen

  76. Tom­mi Uscha­nov: Tämä nyt on kyl­lä puppua.

    Olen toi­mi­nut kään­tä­jä­nä vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta, jos­ta ajas­ta jäl­ki­puo­lis­kon pää­toi­mi­ses­ti. Tie­to­ko­nea­vus­tei­suus on monin­ker­tais­ta­nut kään­nös­työn tuot­ta­vuu­den sii­tä mitä se oli kir­joi­tus­ko­ne­ai­ka­na, eikä kukaan asia­teks­tin kään­tä­jä enää nyky­ään työs­ken­te­le ilman pit­käl­le kehit­ty­nei­tä eri­kois­työ­ka­lu­ja. Mut­ta lisä­pa­ran­nus­ten mah­dol­li­suuk­sil­la on mel­ko sel­kei­nä erot­tu­vat ylä­ra­jan­sa, jot­ka alka­vat tätä nykyä jo tul­la vas­taan. Mai­nit­sen esi­mer­kin­omai­ses­ti kak­si asi­aa, jois­sa kään­nös­ko­neet eivät muis­sa suh­teis­sa hui­keas­ta kehi­tyk­ses­tään huo­li­mat­ta tajua juu­ri mitään:

    1) Eri kiel­ten semant­ti­set jär­jes­tel­mät poik­kea­vat toi­sis­taan: käsit­tei­den rajat aset­tu­vat eri kie­lis­sä eri paik­koi­hin. Esi­mer­kik­si niin­kin arki­sel­la ja ylei­sel­lä suo­men kie­len sanal­la kuin koko­nai­suus ei monis­sa kie­lis­sä ole mitään yhtä help­poa “pää­kään­nös­vas­ti­net­ta” (erää­nä poik­keuk­se­na ruot­si). Niin­pä sana on kon­teks­tis­ta riip­puen kään­net­tä­vä vii­del­lä tai kym­me­nel­lä eri sanal­la tai sen tar­koit­ta­ma asia on ilmais­ta­va epä­suo­ras­ti. On jopa tilan­tei­ta, jois­sa se on saman teks­tin sisäl­lä kään­net­tä­vä useam­mal­la eri tavalla.

    2) Koneil­le ei voi opet­taa tyy­le­jä kuin hyvin rajal­li­ses­ti. Ja tyy­li ei täs­sä tar­koi­ta pel­käs­tään teks­ti­la­jia vaan esi­mer­kik­si sitä, miten pal­jon kie­les­sä on adjek­tii­ve­ja, adver­be­jä tai vah­vi­ke­sa­no­ja ja ‑etu­liit­tei­tä (“erit­täin”, “hyvin”, “huip­pu-“, “tosi-“). Esi­mer­kik­si mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­le­ja, leh­dis­tö­tie­dot­tei­ta jne. ei voi mones­ta muus­ta kie­les­tä kään­tää suo­mek­si – teks­tin aio­tun vies­tin säi­lyt­täen – kuin jät­tä­mäl­lä näi­tä sano­ja kyl­mäs­ti suu­ren mää­rän pois, kos­ka muu­ten teks­ti kuu­los­tai­si suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin mit­ta­puul­la kuvot­ta­val­ta nami­na­mi­po­si­tii­vi­suu­del­ta. Kone ei voi teh­dä tätä, kos­ka samo­ja sano­ja käy­te­tään samois­sa teks­teis­sä myös muus­sa kuin yli­sa­nai­lu­tar­koi­tuk­ses­sa, eikä kone osaa erot­taa, mit­kä nii­den esiin­ty­mis­tä ovat täl­lai­sia. Samoin esi­mer­kik­si maa­il­man­po­li­tii­kas­sa tapah­tu­va simul­taa­ni­tulk­kaus ei ole sana­tark­kaa. Sii­nä sen­su­roi­daan asioi­ta koko ajan, kos­ka se, mikä on kuu­li­jois­ta diplo­maat­tis­ta ja mikä epä­diplo­maat­tis­ta, vaih­te­lee kie­les­tä ja kult­tuu­ris­ta toiseen.

    Olen itse kir­joit­ta­nut molem­mis­ta sei­kois­ta kir­jaa­ni Mik­si Suo­mi on Suo­mi osios­sa, joka käsit­te­lee suo­men kiel­tä (s. 46–52).

    Itse pää­asias­ta voin (kaik­ki osa­puo­let saman­ai­kai­ses­ti suu­tut­taak­se­ni) tode­ta, että ter­veh­din ilol­la ruot­sin kie­len tai­don heik­ke­ne­mis­tä suo­men­kie­lis­ten suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa, kos­ka se mer­kit­see minul­le kään­tä­jä­nä yhä enem­män töitä.

    En otta­nut kan­taa sii­hen kään­tää­kö kone täl­lä het­kel­lä teks­tiä täy­del­li­ses­ti eri tyy­li­sei­kat huo­mioon ottaen. Sen sijaan kir­joi­tin suju­vas­ta kään­nök­ses­tä, jon­ka uskon ole­van tot­ta lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Minul­le kie­li on ensi­jai­ses­ti kom­mu­ni­kaa­tion väli­ne: riit­tää, että tulee ymmär­re­tyk­si. Voi olla, että olen vää­räs­sä. Aika näyttää.

  77. JO NYT Venä­jän rajal­la ole­vil­la kun­nil­la on mah­dol­li­suus ja rahoi­tus tar­jo­ta perus­o­pe­tuk­ses­sa venä­jää! Mik­si he eivät tee sitä?? Se on se kysmys..HE VOIVAT TEHDÄ SEN JO NYT..mikään muu oppiai­ne ei sitä täl­lä­kään het­kel­lä estä!

    Min­kä­lai­sen kuvan se lähet­täi­si Euroo­pal­le ja Venä­jän Puti­nil­le, jos tämän valin­nai­suu­den tien sijaan lähet­täi­sin­kiin lait­ta­maan rajal­la ole­viin kou­lui­hin pakol­li­nen venä­jä?? Vaik­ka se EI OLE mei­dän kansalliskielemme..Haluammeko siis olla­kin Venä­läi­siä? Halua­vat­ko perus­suo­ma­lai­set teh­dä meis­tä seu­raa­vak­si Venä­läi­siä? Put­nin kans­sa ei ehkä sovi alkaa leikkimään..jos kou­luis­sa ale­taan­kin nyt kokei­lu­muo­toi­ses­ti opis­ke­le­maan PAKKO venä­jää, saa ehkä Putin täs­tä ide­aa, että hei, ehkä tota rajaa sopi­si vähän siir­tää! Ehkä Putin ottaa mei­dät vie­lä huos­taan­sa, sit­ten meil­lä ei ole enää kielikiistoja..koska tääl­lä puhu­taan tasan yhtä kiel­tä ja se ei ole suomi!

    Kuin­ka hie­noa se oli­si jos raja­seu­dun kou­luis­sa oli­si tar­jol­la suo­men ja ruot­sin lisäk­si vapaa­eh­toi­suu­den poh­jal­ta venä­jän kie­li. Sil­loin nämä lap­set eivät vain oli­si tasa­ver­tai­ses­sa vaan yli­ver­tai­ses­sa ase­mas­sa pär­jä­tä elä­mäs­sään mones­sa eri Suo­men kol­kas­sa. Niin koti­seu­dul­laan valt­ti­na venä­jä mut­ta myös työn ja opis­ke­lu­jen peräs­sä muut­to pk seu­dul­le oli­si tasa­ver­tai­ses­ti muit­ten suo­ma­lais­ten kans­sa mah­dol­lis­ta. Mut­ta ainiin, eihän Suo­ma­lai­nen lap­si voi oppia kuin kor­kein­taan yhden kielen..unohdin!

  78. Oli­si hie­noa, jos sai­si tie­tää, mik­si pak­ko­ruot­sia puolustetaan.” 

    Täl­le on usei­ta aito­ja syi­tä, kuten se, että RKP menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä, jos ei ole enää pak­ko­ruot­sia, jota puo­lus­taa edus­kun­nas­sa. Tämä tar­koit­tai­si suo­raan ja välil­li­ses­ti huo­mat­ta­vaa mää­rää työ­paik­ko­ja, jot­ka mene­te­tään puo­lu­een kadotessa.

    Sit­ten on ole­mas­sa tun­ne­ti­la-syy, kun on lap­ses­ta asti ker­rot­tu, että Suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa(mitä se tosia­sias­sa ei ole), niin ei kye­tä koh­taa­maan todellisuutta.

    Sit­ten on ideo­lo­gi­nen syy, eli ei halu­ta, että ruot­sia puhu­va väes­tö sulau­tuu val­ta­väes­töön, mikä väis­tä­mät­tä nopeu­tui­si, mikä­li kei­no­te­koi­sen kak­si­kie­li­syy­den raken­teet pure­taan. Tämä älyt­tiin jo 60-luvul­la. Ruot­sin­kie­li­sen on pak­ko opis­kel­la suo­mea, mut­ta suo­men­kie­li­sen ei ole tar­vet­ta opis­kel­la ruot­sia, hän voi­si käyt­tää ajan vaik­ka johon­kin maa­il­man kie­leen tai mate­ma­tiik­kaan. Pak­ko­ruot­sil­la siis este­tään se, ettei aikaa käy­te­tä johon­kin hyö­dyl­li­seen, mikä loi­si kil­pai­lue­tua opis­ke­lu­maa­il­mas­sa, mikä taas vai­kut­tai­si sii­hen, mihin kou­luun kak­si­kie­lis­ten per­hei­den lap­sia sijoi­te­taan, mikä taas vai­kut­taa sii­hen omak­suu­ko lap­si val­ta­väes­tön vai vähem­mis­tön identiteetin.

    Nämä yllä­ole­vat päte­vät siis vain ank­ka­lam­pe­lai­siin. Muil­la asia liit­tyy enem­män alem­muu­den tun­tee­seen, jota kor­ja­taan ruot­sa­lai­suus-iden­ti­tee­tin kaut­ta tai hen­ki­lön vasem­mis­to­lai­suu­teen, jos­sa suo­men kie­li näh­dään kan­sal­lis­mie­li­se­nä eli oikeis­to­lai­se­na, jol­loin ruot­si toi­mii sen luon­nol­li­se­na vas­ta­voi­ma­na. Kak­si­kie­li­nen Suo­mi näh­dään vasem­mis­to­lai­sem­pa­na kuin yksikielinen. 

    Nuo­ril­la nai­sil­la pak­ko­ruot­sin kan­na­tus voi liit­tyä sii­hen, että ei halu­ta myön­tää itsel­le, että kova panos­ta­mi­nen ja onnis­tu­mi­sen tun­teet saat­toi­vat men­nä kank­ku­lan kai­voon. Inno­kas etu­pen­kin viit­taa­ja, oli­kin pöl­jäs­ti, joka uskoi ruot­sin ole­van “vält­tä­mä­tön” pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­elä­mäs­sä kun opet­ta­ja niin kertoi.

    1. Kan­nat­taa nois­ta pois­sa olleis­ta kat­soa, kuin­ka moni oli läs­nä puo­li minuut­tia myö­hem­min, kun äänes­tet­tiin Pau­li Kiu­run pnnesta.

  79. Osmo,

    Aanes­ta se aly­ton pak­ko­ruot­si pois lahihistoriasta.

    Tar­kea kie­li mut­ta ei pakolla.

    t. Mik­ko

  80. Kun uusi pro­vas­ti lähet­ti nimis­mie­hen kaut­ta Juko­lan pojil­le san­na, etä ei hän enää heil­tä luu­tai­toa vaa­di, silä “ei ole tuo­hes­ta takik­si”, niin pian alkoi Impi­vaa­ran tuvas­sa ana­kra pänttääminen.

  81. Ruot­sin opis­ke­lu on täy­sin jär­je­tön­tä eivät­kä sil­le aset­tut tavoit­teet toteu­du miten­kään. Mitä jär­keä on uhra­ta näin pal­jon resurs­se­ja asi­aan, joka ei sel­väs­ti­kään yllä tavoitteisiin? 

    Kyl­lä täs­sä on taas y ksi esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka sur­keas­ti polii­ti­kot pys­ty­vät hoi­tam­maan yhtei­siä asioi­ta. Näin yksi­ker­tais­ta asi­aa ei olla saa­tu kun­toon vaik­ka jokai­sel­le, joka ei ole aivann täy­del­li­nen idioot­ti pitäi­si olla sel­vää että Ruot­sin tank­kaa­mi­nen toi­se­na kie­le­nä on puh­das­ta oppi­lai­den kiusaa­mis­ta ja samaan aikaan hait­taa maan kilpailukykyä.

    En ymmär­rä miten polii­tik­ko voi samaan aikaan vaka­val­la naa­mal­la puhua kan­sain­vä­lis­ty­mi­se­tä ja ruot­sin pakol­li­ses­ta opis­ke­lus­ta. Voi elä­män kevät, tuo­han on täy­del­li­nen älyl­li­nen umpiperä!

  82. Kone­kään­nök­sis­sä aina­kin itsel­le­ni huo­mat­ta­vas­ti rele­van­tim­paa kuin miten ruot­si kään­tyy suo­mek­si (huo­nos­ti) on miten se kään­tyy englan­nik­si (parem­min). Luu­len että jo 7. luo­kal­la oppi­laat osaa­vat englan­tia niin hyvin että ymmär­täi­si­vät googlen kään­nös­tä parem­min kuin ruot­sin­kie­lis­tä alku­teks­tiä kou­lu-uran jälkeen.

    Tämä on muu­ten oikeas­ti rele­vant­tia jo nyky­ään. Esi­mer­kik­si suu­ri osa rans­ka­lai­sis­ta asioi google­kään­tä­jän avul­la englan­nin­kie­li­sis­sä net­ti­kau­pois­sa, ilmei­ses­ti kos­ka he eivät ole oppi­neet kou­lus­sa englan­tia. Rans­kas­sa­han englan­nin osaa­mat­to­muus on polii­tik­ko­jen ideo­lo­gi­nen valin­ta, kuten pak­ko­ruot­si Suo­mes­sa. Ruot­sa­lai­set sen sijaan asioi­vat englanniksi.

    Ihmis­ten lah­jois­sa on kie­lis­sä tosi­aan eroa. Jos­tain syys­tä tuo­ta ruot­si hel­pot­taa kiel­te­nop­pi­mis­ta argu­ment­tia ei kos­kaan aja­tel­la nii­den kaut­ta, jot­ka jou­tu­vat kiel­te­no­pis­ke­luun panos­ta­maan nor­maa­lia enemmän. 

    Heil­lä se nimen omaan on pois muis­ta kie­lis­tä. Jos ei muus­ta syys­tä niin sii­tä että ei taa­tus­ti ole moti­vaa­tio­ta opis­kel­la täy­sin tur­haan uut­ta kiel­tä. Kie­lis­sä lah­jot­to­mat ovat sen 7 luo­kal­le men­nes­sä jo huo­man­neet, joten he tie­tä­vät jo aloit­taes­saan ettei heil­lä ole mitään mah­dol­li­suut­ta oppia kiel­tä kou­lus­sa käyt­tö­kel­poi­sel­le tasolle.

  83. Pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lun var­jos­sa Suo­mes­sa val­mis­tuu jat­ku­vas­ti yli­op­pi­lai­ta, joi­den kie­li­tai­to (ja yli­pään­sä osaa­mi­nen) on hyvin vaja­vai­nen. Äidin­kie­lel­tään venä­läi­nen lukio­lai­nen saa yleen­sä vapau­tuk­sen ruot­sis­ta ja kir­joit­taa A‑kielenä venä­jän (luon­nol­li­ses­ti huip­puar­vo­sa­noin vrt. suo­men­kie­li­nen kir­joit­ta­mas­sa S2:ta). Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tut­kin­non mui­na kokei­na kir­joi­te­taan S2, lyhyt mate­ma­tiik­ka tai orto­dok­sius­kon­to ja luon­nol­li­ses­ti ter­veys­tie­to. Onko täl­lai­sen lukio­lai­sen osaa­mi­nen sitä, mitä var­ten lukio on olemassa?

    Kai­paan sys­tee­miä, jos­sa pakol­li­sia yo-ainei­ta ovat äidin­kie­li tai S2, englan­ti, pit­kä mate­ma­tiik­ka tai vie­ras kie­li (ei englan­ti) sekä nel­jän­te­nä ainee­na valin­nai­nen aine. Ter­veys­tie­to pois kir­joi­tuk­sis­ta. Kir­joi­tet­ta­vien ainei­den mää­rän voi­si pudot­taa mak­si­mis­saan kuu­teen ja kir­joi­tus­ten hajaut­ta­mi­nen pitäi­si lopet­taa, kos­ka se vain häi­rit­see koulunkäyntiä.

  84. Kan­na­tan pak­ko­suo­mea sekä pak­ko­ruot­sia ensi­si­jai­ses­ti sii­tä syys­tä, että näi­den kie­lien jon­ki­nas­tei­nen tun­te­mus kuu­luu suo­ma­lai­seen yleis­si­vis­tyk­seen. Ruot­sin kie­li on osa Suo­men nyky­kult­tuu­ria (ja his­to­ri­aa). Voim­me kes­kus­tel­la ope­tus­suun­ni­tel­man laa­juu­des­ta, mut­ta kat­son, että sekä suo­men että ruot­sin kie­len osaa­mi­nen tai tun­te­mi­nen kuu­luu Suo­men kan­sa­lai­sen yleissivistykseen. 

    Samoin kan­na­tan mui­ta pakol­li­sia ainei­ta, kuten mate­ma­tiik­kaa ja sitä, että nii­den oppi­mää­rät ylit­tä­vät välit­tö­män hyö­dyn pers­pek­tii­vin (jol­la nii­tä täs­sä kes­kus­te­lus­sa jat­ku­vas­ti puo­lus­te­taan pak­ko­ruot­sia vas­taan). Esi­mer­kik­si ylä­as­teen mate­ma­tiik­ka ylit­tää epäyh­tä­löi­den rat­kai­se­mi­neen ynnä mui­neen rei­lus­ti sen, mitä kes­ki­mää­räi­nen oppi­las tulee elä­mäs­sä tar­vit­se­maan, puhu­mat­ta­kaan kemia, fysii­kan, his­to­rian, äidin­kie­len yms. oppimääristä. 

    Se, joka vas­tus­taa pak­ko­ruot­sia hyö­tyi­hin (ts. ole­tet­tuun hyö­dyt­tö­myy­teen) vedo­ten, tuli­si ava­ta kes­kus­te­lu koko oppi­mää­räs­tä. On päi­vän­sel­vää, että kou­luis­sam­me ylä-asteil­la ja lukiois­ta puhu­mat­ta­kaan ope­te­taan pakol­li­seen oppi­mää­rään kuu­luen erit­täin pal­jon “hyö­dyt­tö­myyk­siä”. En tie­dä oli­si­ko täl­lai­sen ihmi­sen loo­gi­sem­paa vaa­tia tun­ti­mää­rän radi­kaa­lia vähen­tä­mis­tä vai vaa­tia sii­voa­mis­ta, ruu­an­lait­toa yms. oppisuunnitelmaan. 

    Ainei­den valin­nai­suus ei myös­kään rat­kai­se tätä hyöty/hyödyttömyys –ongel­maa, kos­ka pakol­li­suus tiet­tyyn mää­rän opin­to­ja säi­lyy ja kaik­kiin näi­hin opin­toi­hin kuu­luu “hyö­dyt” ylit­tä­vää ope­tus­ta, joka voi olla satun­nai­ses­ti hyö­dyl­lis­tä jol­le­kin (kuten ruot­sin osaa­mi­nen), mut­ta val­tao­sal­taan vain unoh­tuu tai jää osak­si oppi­lai­den yleis­si­vis­tys­tä (ja jon­ka opis­ke­lu koe­taan monil­ta osin myös vas­ten­mie­li­sek­si, tur­hak­si tai nii­den oppi­mi­nen jää “vaja­vai­sek­si” jne.) 

    Jos­kus kuu­lee myös sanot­ta­van, että “yleis­si­vis­tyk­seen” pitäi­si las­kea vain uni­ver­saa­lis­ti mer­ki­tyk­sel­lis­tä tie­toa & tai­toa (kuten mate­ma­tii­kan). On kui­ten­kin omi­tuis­ta aja­tel­la, ettem­me eläi­si Suo­mes­sa ja ettei eri­tyi­ses­ti Suo­meen liit­ty­vät tiedot/taidot kuu­lu yleis­si­vis­tyk­seen Suo­men kansalaisille.

  85. Noloin­tav kes­kus­te­lus­sa ja pon­nes­sa on, että aitoa ongel­maa ei edes yri­te­tä rat­kais­ta: todel­la keh­not oppi­mis­tu­lok­set ruotsissa!

    Tei­nit ovat äänes­tä­neet ihn itse ja toden­neet ruot­sin sekä tar­peet­to­mak­si että tyh­mäk­si. Edus­kun­ta voi aina päät­tää jotain, mut­ta ihmi­set kui­ten­kin teke­vät omat ratkaisunsa. 

    Nykyi­nen ehdo­tus on, että lisää ruot­sia kai­kil­le. Arvan­net­te miten käy. Perus­kou­lun oetus­suun­ni­tel­ma on muut­tu­mas­sa ja täs­sä oli­si paik­ka kehit­tää yhteis­kun­taa ja kan­sa­lai­sia pal­ve­le­via rat­kai­su­ja uudel­ta pohjalta. 

    6. luo­kan kie­li­kyl­py ruot­sis­sa ja sen jäl­keen kie­len valin­ta ylä­as­teel­le voi­si olla toi­mi­va rat­kai­su yleis­si­vis­tyk­seen. Vali­tet­ta­vas­ti en ole kek­si­nyt miten inhot­tu ja epä­miel­lyt­tä­vä saa­daan pakol­la kiin­nos­ta­vak­si — nyky­me­no lähin­nä lisää jupaa Ruotsiin.

  86. Mä en kos­kaan kom­men­toi mihin­kään somes­sa kier­tä­viin poliit­ti­siin kan­nan­ot­toi­hin, mut­ta nyt mul­la on ker­ran­kin niin pal­jon sanot­ta­vaa, etten pys­ty pitää tur­paa­ni kiin­ni. ELI

    Eivät­kö kaik­ki ne puheen­vuo­rot, jot­ka ker­to­vat, kuin­ka hyö­dyl­lis­tä ruot­sin­kie­len osaa­mi­nen on, saa ihmi­siä vakuut­tu­neek­si sii­tä, että sitä kan­nat­taa opiskella?”. 

    Tää argu­ment­ti on mun mie­les­tä aika saa­ke­lin hei­koil­la kan­ti­mil­la, kos­ka ei ole miten­kään sel­vää että jokai­nen perus­kou­lui­käi­nen (lue: perus­kou­lui­käi­sen van­hem­mat) ymmär­tää ruot­sin kie­len opis­ke­lun tär­key­den. On pal­jon ihmi­siä, jot­ka ovat sel­vin­neet (työ)elämässään täy­sin ilman ruot­sin kie­len osaa­mis­ta ja jot­ka tämän vuok­si myös olet­ta­vat että venäjä/kiina/saksa tms kor­vaa­va kie­li oli­si omal­le lap­sel­le hyö­dyl­li­sem­pi. Ongel­mat tule­vat kehiin vas­ta sii­nä vai­hees­sa kun lap­si ITSE (aikai­sin­taa lukioi­käi­se­nä, mut­ta ehkä vas­ta kor­kea­kou­lus­sa opis­kel­les­saan (olet­taen että lap­si päät­tää opis­kel­la enem­män)) ymmär­tää että ruot­sin kie­len opis­ke­lus­ta oli­si ollut hyö­tyä.. Lite för sent sii­nä vai­hees­sa alkaa luke­maan ruot­sin perus­tei­ta. Valin­nai­suus ei lisää oppi­lai­den valin­nan­mah­dol­li­suut­ta, vaan lähin­nä van­hem­pien valin­nan­mah­dol­li­suut­ta. Ala­kou­lu- tai ylä­kou­lui­käi­nen on aivan lii­an nuo­ri pys­tyäk­seen kyp­säs­ti arvioi­maan tulee­ko myö­hem­min elä­mäs­sään tar­vit­se­maan vir­ka­mies­ruot­sia (tai yli­pään­sä ruot­sin kie­len tai­toa). Pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­nen loi­si todel­la suu­ren eriar­voi­suu­den uhan, kun ruot­sia osaa­vat (kuten suo­men­ruot­sa­lai­set ja ne hen­ki­löt, joi­den van­hem­mat ovat ymmär­tä­neet ruot­sin kie­len opis­ke­lun tär­key­den) oli­si­vat noin ylei­ses­ti ottaen parem­mas­sa ase­mas­sa työnhaussa. 

    Tä kes­kus­te­lu on mun mie­les­tä todel­la pas­kaa myös sen takia että suu­ri osa näis­tä Ris­tois­ta ja Rii­tois­ta, jot­ka mus­sut­ta­vat pak­ko­ruot­sis­ta, ei todel­la­kaan nyt puhui­si suju­vaa rans­kaa tai venä­jää, jos (hei­dän van­hem­mat) oli­si­vat saa­neet vali­ta toi­sin. Ne ihmi­set osai­si­vat edel­leen pel­käs­tään suo­mea. Näin kärjistäen. 

    Se, että Itä-Suo­mes­sa oli­si hyö­dyl­li­sem­pää osa­ta venä­jää on ihan hyvä point­ti, mut­ta nyky­ai­ka­na ihmi­set muut­ta­vat ympä­ri maa­ta ja maa­il­maa ja on todel­la tyh­mää ja naii­via uskoa että venä­jän opis­ke­lun pai­not­ta­mi­nen idäs­sä oli­si joku pal­ve­lus näil­le lap­sil­le ja nuo­ril­le. Mul­la ei ole vali­tet­ta­vas­ti mitään tilas­tol­lis­ta näyt­töä täl­le väit­teel­le, mut­ta “vil­li­nä veik­kauk­se­na” voi­sin heit­tää, että useam­paan Suo­mes­sa sijait­se­vaan työ­paik­kaan pal­ka­taan mie­luum­min ruot­sia kuin venä­jää puhu­va hen­ki­lö. Sen huo­maa jo ihan pel­käs­tään selail­les­sa ilmoi­tuk­sia avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta. Sitä­pait­si voi sitä venä­jää opis­kel­la ruot­sin ja englan­nin ohella. 

    Mä olen siis todel­la iloi­nen täs­tä äänes­tys­tu­lok­ses­ta. Jos tule­vai­suus tuo muka­naan pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­sen, niin se on todel­la sää­li. Suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa ja se ei sii­tä tule mihin­kään muut­tu­maan. Soi­nin­vaa­ra teki­si Suo­mes­ta myös maan, jos­sa eriar­voi­suus lisääntyisi.

    ELI:
    1) Ruot­sin kie­len osaa­mi­ses­ta ei ole hyö­tyä kai­kil­le, mut­ta niin kau­an kuin Suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa, tulee se ole­maan ylei­ses­ti ottaen hyö­dyl­li­sin kie­li osa­ta suo­men ja englan­nin ohella.
    2) Vanhemmille/peruskouluikäisille ei voi antaa mah­dol­li­suut­ta tyh­myyt­tään pila­ta lap­sen tule­vai­suut­ta –> joh­taa eriarvoisuuteen
    3) Jos lap­sel­la on kie­li­pää­tä — mitä esim ihan sen venä­jän­kin oppi­mi­nen edel­lyt­tää — voi hän opis­kel­la sitä pakol­lis­ten kie­lien ohel­la –> Soi­nin­vaa­ral­le tie­dok­si, että opis­ke­lin ylä­as­teel­la ruot­sin, suo­men ja englan­nin kie­len lisäk­si rans­kaa ja sak­saa. Kun valit­see valin­nai­si­na muu­ta­kin kuin koti­ta­lout­ta ja lii­kun­taa, mah­tuu nii­tä kie­lio­pin­to­ja­kin ihan enem­män­kin sin­ne lukujärjestykseen.

    Olen puhu­nut.

    1. 3) Jos lap­sel­la on kie­li­pää­tä – mitä esim ihan sen venä­jän­kin oppi­mi­nen edel­lyt­tää – voi hän opis­kel­la sitä pakol­lis­ten kie­lien ohel­la –> Soi­nin­vaa­ral­le tie­dok­si, että opis­ke­lin ylä­as­teel­la ruot­sin, suo­men ja englan­nin kie­len lisäk­si rans­kaa ja sak­saa. Kun valit­see valin­nai­si­na muu­ta­kin kuin koti­ta­lout­ta ja lii­kun­taa, mah­tuu nii­tä kie­lio­pin­to­ja­kin ihan enem­män­kin sin­ne lukujärjestykseen.

      Jäi­kö aikaa opis­kel­la kun­nol­la mate­ma­tikk­kaa ja luonnontieteitä?

  87. pjt: Täs­sä saa­tat jou­tua pet­ty­mään ja kil­pai­lu­ti­lan­tee­si tiuk­ke­nee, kos­ka ruot­sin opis­ke­lun olles­sa vapaa­eh­tois­ta opis­ke­li­ja­ryh­mis­sä on vähem­män häi­riö­te­ki­jöi­tä ja ne, jot­ka opis­ke­le­vat ruot­sia, oppi­vat sitä paremmin. 

    Mut­ta pak­ko­ruot­si­han säi­lyi! Ja vie­lä niin muh­keal­la enem­mis­töl­lä, että se tuli itsel­le­ni­kin yllä­tyk­se­nä. Pidän Osmon tule­vai­suuss­ke­naa­rio­ta sinän­sä täy­sin uskot­ta­va­na, mut­ta vas­ta sel­lai­sel­la aika­vä­lil­lä, joka ei ehdi kos­kea minua. (Ja enem­män töi­tä minul­la on joka tapauk­ses­sa englan­nis­ta ja englantiin.)

    Tou­ko Met­ti­nen: Mut­ta sivuu­tit mie­les­tä­ni kak­kos­ky­sy­myk­se­ni tur­han hel­pos­ti: kone­kään­nös oppii ihan per­ku­lees­ti ja se ei unohda. 

    No, minä tie­dän koke­muk­ses­ta sekä sen, mitä se oppii, että sen, mitä se ei opi. Luon­te­van kuu­lois­ta kiel­tä ilman jat­ku­via koo­mi­sia vää­rin­kä­si­tyk­siä siel­tä ei tule, ellei ihmi­nen ole välis­sä aut­ta­mas­sa. Vaik­ka kone oli­si oppi­nut jos­ta­kin kie­les­tä muis­sa suh­teis­sa sit­ten kuin­ka pal­jon tahan­sa — kuten Google iso­jen maa­il­man­kiel­ten koh­dal­la jo nyky­ään on.

  88. Onko Soi­nin­vaa­ra lii­an libe­raa­li vih­reil­le täs­sä­kin asias­sa? Puo­lu­een lin­ja pak­ko­ruot­si-kysy­myk­ses­sä tai­taa olla Nii­nis­tön bes­serwis­ser-lin­jaa. Kuvit­te­lua, että polii­tik­ko tie­tää par­hai­ten, min­kä kiel­ten (ruot­si) opis­ke­lus­ta nuo­ri­sol­le on hyötyä.

  89. Hän puhuu hyvin suo­mea, ruot­sia, englan­tia …. , näi­den mää­reet ovat pysy­neet pai­koil­laan sato­ja vuo­sia(?), mut­ta kun men­nään muu­ta­mia vuo­si­kym­me­niä taak­se­päin yli­op­pi­lai­den mate­ma­tii­kan hui­pen­tu­ma oli pro­sent­ti­las­ku. Oma lukio­ai­ka­ni mate­ma­tiik­ka­lin­jal­la oli minus­ta supis­tet­tu kie­li­lin­ja. Oli­si pitä­nyt saa­da enem­män mate­ma­tiik­kaa, fysiik­kaa, kemias­ta puhu­mat­ta­kaan. Suo­mes­sa on ratsastus‑, lii­kun­ta­lu­kioi­ta, mut­ta ei mafy­ke ‑lukioi­ta. Muis­te­len, että näi­tä yri­tet­tiin perus­taa, mut­ta idea kaa­tui tasa­päi­syy­den vaatimukseen(?)

  90. Minä olen itse syn­ty­nyt 70-luvul­la itä-suo­mes­sa. Meil­lä ruot­sin­kie­len tun­tien ope­tus oli var­maan aika lähel­lä sitä, mitä hit­ler­ju­gend opet­ti juutalaisista. 

    Ymmär­ret­tä­väs­ti ruot­sin kiel­tä ei puhu­nut yksi­kään poi­ka ja sii­nä poru­kas­sa sitä ei oppi­nut yksi­kään tyt­tö. Yhdek­sän­nel­lä luo­kal­la opet­ta­ja otti kyn­nys­ky­sy­myk­sek­si sen, että jokai­sen tulee sanoa lause ruot­sin kie­lel­lä että pää­see pois kou­lus­ta. Sen ver­ran jou­tui opet­ta­ja anta­maan perik­si, että otti lauseet vas­taan yksi­tyi­ses­ti eikä oppi­laat jou­tu­neet alis­tu­maan kenen­kään muun kuul­len. Veik­kaan, että jokai­nen sanoi lauseen ruot­sik­si, vaik­ka monet asian kiel­si­vät­kin. Itse sanoin, että “jaag ska goo uut­te och shii­da idaag”. Tämä­kään ei tai­da oikein ruot­sia olla, sil­lä vis­siin skii­da ei ole mikään ver­bi, vaan ruot­sis­sa sano­taan åka ski­dor. Riit­tä­vä tark­kuus pak­ko­ruot­sil­le, eikä nume­ro­kaan ollut vält­tä­vä / heik­ko tasoa, vaan tyydyttävä. 

    Jos Ste­fan Wal­lin oli­si kuul­lut näi­tä lausei­ta, mitä opet­ta­jal­le väi­tet­tiin sano­tun, niin hän ymmär­täi­si, mik­si pak­ko­ruot­si on erit­täin vas­ten­mie­li­nen asia. Hän ymmär­täi­si sen, mik­si me mars­sim­me Suo­men armei­jas­sa muu­ta­maa vuot­ta myö­hem­min ali­ker­sant­tien lau­lat­taes­sa mars­si­lau­lu­na: “Huo­men­na men­nään tuk­hol­maan. Teh­dään Ruot­sis­ta siir­to­maa. Nai­set ja lap­set rais­ka­taan, napal­mil­la pol­te­taan. Lap­set palaa par­hai­ten, niis­sä on vet­tä vähiten.”

    Tänä päi­vä­nä tilan­ne on toi­vot­ta­vas­ti muut­tu­nut pal­jon nois­ta ajois­ta. 90- luvun lamas­sa tun­tui kaik­ki kär­jis­ty­vän ja mikä tahan­sa syy pol­kea toi­sia väes­tö­ryh­miä oli hyväk­syt­tä­vä. Lap­suus ja nuo­ruus elet­ty­nä elä­mä­nä aiheut­taa sen, että ensim­mäi­nen asia ruot­sin kiel­tä kuul­lee­sa on se, että onko ruot­sin­kiel­tä puhu­va vaa­ras­sa jou­tua väki­val­lan uhrik­si ja pitää­kö hän­tä auttaa.
    Toi­voi­sin, että omat lap­se­ni kas­vai­si­vat maa­il­mas­sa, jos­sa rasis­mi oli­si jää­nyt jon­nek­kin men­nei­syy­teen. Kui­ten­kin jo ala­kou­lu­lais­ten kie­li­va­lin­to­jen yhtey­des­sä on alka­nut kuu­lu­maan saman­lais­ta pas­kaa, mitä oli omas­sa lap­suu­des­sa­ni. Kai se kie­li on niin vah­va osa ihmi­sen iden­ti­teet­tiä. Joten­kin vain toi­voi­si, että kol­mas­luok­ka­lais­ten las­ten vit­sit poh­jois­mai­ses­ta yhteis­työs­tä oli­si jo jotain muu­ta kuin sitä, että me poh­jois­maa­lai­set yhdes­sä lah­da­taan ruot­sa­lai­sia. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten kuu­lin, kun kunt­sun­tai­käi­nen nuo­ri puhui, että oli­si hyvä jos pak­ko­ruot­sin voi­si istua van­ki­las­sa, kuten totaa­li­kiel­täy­ty­jät istu­vat intin. Yri­tin argu­men­toi­da vas­taan ja puo­lus­tel­la ruot­sa­lai­sia. Vaik­ka todel­li­suu­des­sa, jos van­ki­la oli­si vaih­toeh­to, niin istu­mas­sa oli­sin ollut itsekin.

  91. Ärsyt­tää tämä kes­kus­te­lu pakos­ta. Entäs pak­ko­suo­mi? Perus­tus­lain mukaan meil­lä on 2 viral­lis­ta keil­tä. Saa­ko kan­sa­lai­nen nyt sit­ten vali­ta kum­paa opis­ke­lee? Ruot­sia tai Suo­mea. Suo­mes­sa on aluei­ta jos­sa pär­jää val­lan mai­nios­ti ilman suo­men­kie­len tai­toa ja jos sitä jos­kus vahin­gos­sa tar­vit­si­si vaik­ka hel­sin­gis­sä niin kaik­ki puhu­vat kui­ten­kin englantia.…Eli jae­taan­ko maa nyt vie­lä ene­män kah­teen kan­saan? Kyse ei ole vaan pakos­ta vaan kult­tuu­ri­pe­rin­nös­tä ja suo­ma­lai­ses­ta identiteetistä.

  92. Esa:
    Min­kä­lai­sen kuvan se lähet­täi­si Euroo­pal­le ja Venä­jän Puti­nil­le, jos tämän valin­nai­suu­den tien sijaan lähet­täi­sin­kiin lait­ta­maan rajal­la ole­viin kou­lui­hin pakol­li­nen venäjä?? 

    Ruot­sin opis­ke­lus­sa sivuai­nee­na on oman koke­muk­se­ni mukaan enem­män jär­keä kuin venä­jän, saa­vu­tin koh­tuul­li­sen hyvän alkeis­ta­son jo vuo­des­sa ruot­sis­sa lähin­nä sik­si että ruot­si on niin pal­jon hel­pom­pi oppia jos vähän­kin on moti­vaa­tio­ta, mut­ta luet­tua­ni 2 vuot­ta venä­jää en osan­nut oikeas­tan pal­jon enem­pää kuin alkaes­sa­ni — lähin­nä aak­ko­set ja pari tervehdystä.

    Ainoas­taan sak­san opis­ke­lus­ta oli jotain kon­kreet­tis­ta iloa elä­mäs­sä, ruot­sin opis­ke­lus­ta ei ole vie­lä tois­tai­sek­si ollut. Tämä lähin­nä sik­si, että kun liik­kuu sak­san­kie­li­sel­lä alu­eel­la niin moni osaa hei­kos­ti englan­tia, toi­sin kuin Ruot­sis­sa. Venä­jäl­lä toki venä­jäs­tä oli­si vie­lä enem­män hyö­tyä, mut­ta kie­len oppi­mi­nen vaa­ti­si jotain sem­mois­ta mitä aina­kaan minul­ta ei löy­dy. Kie­lel­li­ses­ti lah­jak­kaat kui­ten­kin pys­ty­vät saa­vut­ta­maan hyvän tason, joten vika oli täy­sin itses­sä­ni — toki pitää sanoa, että pel­käs­tään kyrii­lis­ten aak­kos­ten osaa­mi­ses­ta on pal­jon iloa, kos­ka monet sanat ovat idäs­sä­kin lai­na-sano­ja ja siten voi aut­ta­vas­ti tun­nis­taa jotain, kuten “apteek­ki” — “аптека” jne.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jäi­kö aikaa opis­kel­la kun­nol­la mate­ma­tikk­kaa ja luonnontieteitä?

    Kii­tos kysy­mäs­tä: jäi.

    Luin pit­kän mate­ma­tii­kan ja mui­ta luon­non­tie­tei­tä pakol­li­sen oppi­mää­rän. Väi­tän, että pak­ko­ruot­si ei estä ainut­ta­kaan hen­ki­löä täs­sä maas­sa opis­ke­le­mas­ta mui­ta ainei­ta. Lais­kuus, saa­mat­to­muus ja kiin­nos­tuk­sen puu­te vähen­tää opiskleua.

  94. R.Silfverberg:
    Lop­pu­jen lupuk­si uskon että tove­ri Putin on teh­nyt omaa teho­kas­ta työ­tään kään­tääk­seen suo­ma­lais­ten mie­li­pi­teet pois venä­jän kie­len ase­man pön­kit­tä­mi­sek­si vaih­toeh­dok­si ruot­sil­le, jäl­jel­le jää siis kysy­mys että ovat­ko kau­ko­mai­den kie­let niin pal­jon tär­keäm­piä että ruot­sia ei nii­den takia tar­vit­tai­si opiskella.

    Suo­men­ruot­sa­lai­set taas lob­baa­vat todel­la vah­vas­ti Puti­nin laa­riin sil­lä, että puo­lus­ta­vat ruot­sin­kiel­tä argu­men­teil­lä, jot­ka sopi­si­vat yhtä hyvin tai parem­min venä­jän­kie­leen kuin ruotsinkieleen. 

    Suo­men kah­des­ta­kym­me­nes­tä suu­rim­mas­ta kun­nas­ta 16 (2013 = 15, 2007 = 6) on sel­lai­sia, jois­sa on enem­män venä­jän­kie­li­siä kuin ruot­sin­kie­li­siä. Esim. Tam­pe­re, Pori, Salo, Sei­nä­jo­ki, Oulu, Van­taa jne. 

    Jos venä­jän­kie­lel­lä oli­si sama ase­ma kuin ruot­sin­kie­lel­lä, niin esim. kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat oli­si­vat venä­jän­kie­li­siä. Toi­vot­ta­vas­ti tämä taju­taan myös osoit­tees­sa проспект Маннергеима 30.

    Pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­jien argu­men­teil­lä meil­lä oli­si pak­ko­ve­nä­jä eikä pak­ko­ruot­sia. Eli miet­ti­kää oikeas­ti, mitä haluatte.

  95. Pek­ka:
    Ärsyt­tää tämä kes­kus­te­lu pakos­ta. Entäs pak­ko­suo­mi? Perus­tus­lain mukaan meil­lä on 2 viral­lis­ta keil­tä. Saa­ko kan­sa­lai­nen nyt sit­ten vali­ta kum­paa opis­ke­lee? Ruot­sia tai Suo­mea. Suo­mes­sa on aluei­ta jos­sa pär­jää val­lan mai­nios­ti ilman suo­men­kie­len tai­toa ja jos sitä jos­kus vahin­gos­sa tar­vit­si­si vaik­ka hel­sin­gis­sä niin kaik­ki puhu­vat kui­ten­kin englantia….Eli jae­taan­ko maa nyt vie­lä ene­män kah­teen kan­saan? Kyse ei ole vaan pakos­ta vaan kult­tuu­ri­pe­rin­nös­tä ja suo­ma­lai­ses­ta identiteetistä.

    Pois­te­taan pak­ko, niin ei tar­vit­se enää kes­kus­tel­la pakos­ta. Yksi nic­he-tee­ma pois häi­rit­se­mäs­tä tär­keäm­piä kes­kus­te­lu­ja. Vali­tet­ta­vas­ti tämä ei sopi­nut rkpl­le tai kan­san­edus­ta­jien enem­mis­töl­le. Niin­pä pak­ko säi­lyy keskustelunaiheena.

  96. Tom­mi Uscha­nov: Mut­ta pak­ko­ruot­si­han säi­lyi! Ja vie­lä niin muh­keal­la enem­mis­töl­lä, että se tuli itsel­le­ni­kin yllä­tyk­se­nä. Pidän Osmon tule­vai­suuss­ke­naa­rio­ta sinän­sä täy­sin uskot­ta­va­na, mut­ta vas­ta sel­lai­sel­la aika­vä­lil­lä, joka ei ehdi kos­kea minua.

    Oma ennus­tee­ni on, että muu­tos tapah­tuu heti, kun RKP ei ole hal­li­tuk­ses­sa, ja saman­ai­kai­ses­ti perus­suo­ma­lai­set on. Mikä taas on mah­dol­lis­ta jo ensi vaalikaudellakin.

  97. Olen samaa miel­tä Soi­nin­vaa­ran kans­sa: pak­ko­ruot­si perus­kou­lus­sa ja ammat­ti­kou­luis­sa pitää lopet­taa, mut­ta pakol­li­nen ruot­si­no­pis­ke­lu lukios­sa pitää säi­lyt­tää. Täl­lä taval­la vapau­te­taan ruot­si­no­pis­ke­lus­ta ne, jot­ka tätä kiel­tä eivät kos­kaan tule tar­vit­se­maan ja joil­la ei ruot­si­no­pin­toi­hin mitään moti­vaa­tio­ta ole. Samal­la pys­ty­tään kui­ten­kin tur­vaa­maan ruot­sin­kie­li­set viran­omais­pal­ve­lut Suo­mes­sa jatkossakin. 

    Koko ikä­luok­kaa kos­ke­va pak­ko­ruot­si otet­tiin Suo­mes­sa muu­ten käyt­töön perus­kou­lun myö­tä 1970-luvul­la, mut­ta ruot­sin­kie­li­set viran­omais­pal­ve­lut pys­tyt­tiin tääl­lä tur­vaa­maan tätä ennen­kin noin 700 vuo­den ajan.

  98. Kään­tä­jien suh­teen unoh­tuu se, että kään­nös­työs­sä läh­de­ma­te­ri­aa­lin koko lähes­tyy äären­tön­tä sitä mukaa kun sitä tuo­te­taan. Jos jos­sain kon­teks­tis­sa kään­nös ei toi­mi ja se kor­ja­taan, niin kone oppii sen. Yksit­täis­ten sano­jen sijaan kään­ne­tään jo nyt koko­nai­sia lausei­ta, tule­vai­suu­des­sa kap­pa­lei­ta ja vie­lä kau­em­pa­na tule­vai­suu­des­sa koko­nai­sia teks­te­jä. Jos syö­tät unka­rin­kie­li­sen pät­kän sinu­he egyp­ti­läi­ses­tä googlel­le ja kään­nä­tät sen suo­mek­si saat teks­tin sel­lai­se­na kuin Wal­ta­ri on sen tuot­ta­nut. Jos et tänä päi­vä­nä, niin jos­sain vaiheessa.

    Itse tar­vit­sen kään­tä­jää kiel­ten swa­hi­li ja venä­jä kans­sa. Kään­nös­työn koh­tee­na on aivan tur­ha yrit­tää käyt­tää suo­mea. Käy­tän­nös­sä Englan­ti toi­mii useim­mi­ten par­hai­ten, mut­ta muu­ta­man ker­ran on tul­lut yllät­tä­vän hyvää tulos­ta muul­la­kin kohdekielellä.

    Eli kone oppii. Googla­sin huvik­se­ni tuon роспект Маннергейма venä­jän wiki­pe­dias­ta. Kokei­lep­pa ava­ta venä­jän­kie­li­nen sivu googlen kään­tä­jän läpi:

    https://translate.google.fi/translate?hl=en&sl=auto&tl=en&u=https%3A%2F%2Fru.wikipedia.org%2Fwiki%2FПроспект_Маннергейма

    Vir­hee­tön. Toki erit­täin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä manu­aa­li­ses­ti kor­jat­tu, mut­ta tämän tie­don kään­tä­jä on itsel­leen nyt saa­nut. Val­ta­kie­lis­sä sitä dataa tulee val­ta­vas­ti joka päi­vä. Se, että suo­men kie­lel­lä ole­va kään­tä­jä ei tun­nu kehit­ty­vän joh­tuu toden­nä­köi­sem­min sii­tä, että sil­lä ei ole käyt­tä­jiä. Me suo­mes­sa käy­täm­me niin suju­vas­ti mui­ta kieliä.

  99. Ilma­pun­ta­ri:Samal­la pys­ty­tään kui­ten­kin tur­vaa­maan ruot­sin­kie­li­set viran­omais­pal­ve­lut Suo­mes­sa jatkossakin. 

    Minä olen kir­joit­ta­nut ruot­sis­ta lau­da­tu­rin ja suo­rit­ta­nut vir­ka­mies­ruot­sin, enkä osaa ruot­sia yhtään, siis en yhtään. Jot­ta ruot­sis­ta oli­si käy­tän­nön iloa, sitä pitäi­si opis­kel­la nel­jä tai vii­si ker­taa nykyis­tä enemmän.

    Niin se vain menee. Kiel­ten oppi­mi­nen kou­luo­pis­ke­lus­sa on käy­tän­nös­sä mahdotonta.

  100. itä-suo­men ääni:
    R.Silfverberg:
    Jos venä­jän­kie­lel­lä oli­si sama ase­ma kuin ruot­sin­kie­lel­lä, niin esim. kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat oli­si­vat venä­jän­kie­li­siä. Toi­vot­ta­vas­ti tämä taju­taan myös osoit­tees­sa проспект Маннергеима 30.

    Pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­jien argu­men­teil­lä meil­lä oli­si pak­ko­ve­nä­jä eikä pak­ko­ruot­sia. Eli miet­ti­kää oikeas­ti, mitä haluatte. 

    Toi­vo­tan venä­jän kie­len ter­ve­tul­leek­si Suo­men kol­man­nek­si viral­li­sek­si kie­lek­si ja valin­nai­sek­si oppiai­neek­si ruot­sil­le sit­ten kun:
    — Venä­jän ja Suomen/EU:n suh­teet ovat nor­ma­li­soi­tu­neet, Venä­jä ei uhkaa naa­pu­ri­mai­taan sodal­la, Venä­jän työ- asun­to- ja elin­kei­no­mark­ki­nat ovat avoi­met myös suo­ma­lai­sil­le, mat­kai­li­jat eivät tar­vit­se viisumia
    — venä­jän­kie­li­siä Suo­men kan­sa­lai­sia on vähin­tään 250.000 (nyt asuu n 30.000), ja on takei­ta että he jää­vät pysy­väs­ti asu­maan tänne
    — Venä­jä tekee jotain suo­men­su­kuis­ten kan­so­jen­sa ase­man paran­ta­mi­sek­si ja että sii­tä on kon­kreet­tis­ta näyttöä

  101. Väi­tän, että pak­ko­ruot­si ei estä ainut­ta­kaan hen­ki­löä täs­sä maas­sa opis­ke­le­mas­ta mui­ta ainei­ta. Lais­kuus, saa­mat­to­muus ja kiin­nos­tuk­sen puu­te vähen­tää opiskleua. 

    On äärim­mäi­sen tur­haut­ta­vaa, kun pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­ja ei ymmär­rä että koko kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa kos­ke­via pää­tök­siä ei nyt ker­ta­kaik­ki­aan voi perus­tel­la hen­ki­lö­koh­tai­sel­la koke­muk­sel­la pär­jä­sin­kö MINÄ (ja oli­ko se minus­ta kivaa — sitä­kin kuu­lee)! Jos hie­man pereh­tyi­si asi­aan ehkä avau­tui­si se että mei­dän ongel­mam­me on sak­san, rans­kan yms maa­il­man­kie­lien yhä supis­tu­va opis­ke­le­mi­nen. Sii­tä osan­sa hauk­kaa myös pakkoruotsi.

  102. Kak­si asiaa:

    1. Pak­ko­ruot­si ei tar­koi­ta ruot­sin opet­te­lua pakol­la vaan sitä, että oppi­lai­ta istu­te­taan ruot­sin­tun­neil­la ilman mitään toi­voa, että he viit­si­si­vät oppia mitään. Välil­lä hei­tä ehkä maa­ni­tel­laan ja uhkail­laan opet­te­le­maan jotain edes muo­dok­si tai edes ole­maan häi­rit­se­mät­tä toi­sia liikaa.

    2. Voim­me tääl­lä puhua vii­sai­ta ja nau­raa pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jien tyh­mil­le argu­men­teil­le, mut­ta todel­li­set sen tuki­jat eivät käy kes­kus­te­lua. Heil­le se on sovit­tu asia, eivät­kä mit­kään vii­sau­tem­me saa hei­tä läis­käi­se­mään otsaan­sa, että tot­ta tosi­aan, noin­han se onkin.

  103. Tom­mi Uscha­nov: Mut­ta pak­ko­ruot­si­han säilyi

    Kuten OS kir­joit­ti, pak­ko­ruot­sin pois­tu­mi­nen perus­kou­lus­ta on vain ajan kysy­mys. Mitä nopeam­min sii­tä pääs­tään eroon, sitä nopeam­min perus­kou­lus­sa alkaa taas tapah­tua hyö­dyl­lis­tä ruot­sin oppimista.

    Nykyi­sin kou­lu­lais­ten moti­vaa­tio oppia ruot­sia perus­kou­lus­sa — ja lukios­sa­kin — on enim­mäk­seen äärim­mäi­sen keh­no. Monet kie­lel­li­ses­ti lah­jak­kaat­kaan eivät sii­tä piit­taa, ja tähän ehkä liit­tyy pakol­li­suu­den kulttuuri.

    Jos Suo­men ruot­sin­kie­li­set halua­vat paran­taa suo­men­kie­lis­ten ruot­sin­tai­to­ja, paras kons­ti oli­si puhua sitä ruot­sia. Ruot­sin­kie­li­set tut­ta­va­ni ovat lii­an­kin koh­te­liai­ta ja vaih­ta­vat kes­kus­te­lun aina suo­mek­si, kun tulen pai­kal­le, sil­loin­kin kun yri­tän osal­lis­tua sii­hen ruot­sik­si, jota osaan taa­tus­ti parem­min kuin suu­rin osa ruot­sia kir­joit­ta­vis­ta abiturienteista.

  104. Pek­ka: Entäs pak­ko­suo­mi? Perus­tus­lain mukaan meil­lä on 2 viral­lis­ta keil­tä. Saa­ko kan­sa­lai­nen nyt sit­ten vali­ta kum­paa opiskelee?

    Todet­ta­koon, että Suo­men kan­sa­lai­suu­den voi saa­da ulko­maa­lai­nen, joka osaa suo­mea suun­nil­leen pak­ko­ruot­sin ver­ran tai vähem­män. Maa­han­muut­ta­jien enklaa­vit tai­ta­vat olla täs­sä suh­tees­sa jopa umpi­nai­sem­pia kuin ruotsinkielisten.

    Sil­ti äidin­kie­lek­si mer­ki­tään suo­mi, kos­ka se pitää olla joko suo­mi tai ruotsi.

  105. Ilma­pun­ta­ri: pak­ko­ruot­si perus­kou­lus­sa ja ammat­ti­kou­luis­sa pitää lopet­taa, mut­ta pakol­li­nen ruot­si­no­pis­ke­lu lukios­sa pitää säilyttää.

    Todet­ta­koon, että tämä oli oikeas­taan käy­tän­tö Hämees­sä jo 35 vuot­ta sit­ten. Perus­kou­lun pak­ko­ruot­si ei ollut ruot­sin opis­ke­lua, vaan jon­kin­lais­ta päi­vä­hoi­toa. Häi­ri­köt piti­vät huol­ta sii­tä, että ope­tuk­ses­ta ei tul­lut juu­ri mitään. 

    Lukios­sa sit­ten aloi­tet­tiin alus­ta, mie­les­sä yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set, jois­sa ruot­si oli pakollinen.

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jäi­kö aikaa opis­kel­la kun­nol­la mate­ma­tikk­kaa ja luonnontieteitä?

    Päi­vä­nä muu­ta­ma­na olin nei­ti Anna yli­op­pi­las­juh­lis­sa: lau­da­tu­rit pit­käs­tä matem­tii­kas­ta, pit­käs­tä englan­nis­ta ja pit­käs­tä rans­kas­ta. Sen lisäk­si neli­sen exi­mi­aa, mut­ta sel­lai­sis­ta pili­pa­liar­vo­sa­nois­ta­han ei sii­nä suvus­sa pal­joa viit­si meuhkata.

    Kai­kil­le ei ole suo­tu näi­tä lahjoa.

  107. Var­min kei­no saa­da ylä-asteen pojat luke­maan innol­la ruot­sia on teh­dä sii­tä kiel­let­ty oppiai­ne, jota ope­te­taan salas­sa maa­na­lai­si­sa luokissa.

  108. Tar­tun usein esi­tet­tyyn väit­tee­seen, että yhden kie­len opis­ke­lu hel­pot­taa tois­ten kiel­ten opis­ke­lua. Kes­kus­te­lin tuos­ta kiel­ten­opet­ta­ja­na toi­mi­van vai­mo­ni kans­sa ja hän kom­men­toi näke­vän­sä päi­vit­täin oppi­lai­den­sa sekoit­ta­van eri vie­rai­den kiel­ten sano­ja toi­siin­sa. Kol­men vie­raan kie­len opis­ke­lu on kie­lis­sä kes­ki­ta­soi­sel­le lukio­lai­sel­le todel­la haas­ta­vaa. Hei­tot, että “kie­len oppii het­kes­sä” voi sivuut­taa hum­puu­ki­na muit­ta mut­kit­ta: seu­la­sil­le puheil­le ei saa antaa kou­lu­tus­po­li­tii­kas­sa mitään painoarvoa.

  109. Hui­kean lois­ta­vat perus­te­lut. Hie­no kirjoitus.

    Ennen tämän luke­mis­ta en ollut aivan täy­sin var­ma sii­tä, kan­nat­tai­si­ko lopul­ta ns. “pak­ko­ruot­si” pois­taa vai ei. Koh­tuul­li­sen hyviä argu­ment­te­ja on kui­ten­kin esi­tet­ty puo­les­ta ja vastaan. 

    Soi­nin­vaa­ran äly­käs teks­ti ei kui­ten­kaan jätä tii­lis­ki­veä toi­sen pääl­le. Pak­ko­ruot­si ei yksin­ker­tai­ses­ti ole sen koom­min suo­men­suo­ma­lais­ten kuin suo­men­ruot­sa­lais­ten­kaan etu.

  110. Sha­keem:

    Ja lisäk­si tun­nen usei­ta, joil­le se pakol­la syö­tet­ty aut­ta­va ruot­si on ollut avuk­si, kun on pitä­nyt läh­teä aka­tee­mis­ta työt­tö­myyt­tä pakoon Ruot­sin puo­lel­le työn hakuun. Loput oppii nimit­täin het­kes­sä. Onnek­si oli pak­ko­ruot­si, ovat sanoneet.

    Todis­tan 😉

    Suu­ri hyö­ty on pak­ko­ruot­sis­ta tosi­aan ollut kun muu­tin ruot­siin insi­nöö­ri­hom­miin. Nyky­ään tääl­lä ruot­sis­sa saa kehu­ja kun voi ulko­maa­lai­se­na nopeas­ti oppia koh­ta­lai­sen suju­van ruot­sin. Muu­al­ta maa­il­mas­ta tän­ne muut­ta­neet opis­ke­le­vat 5 v kau­em­min saman kie­li­tai­don saa­vut­taak­seen. Se on pit­kä aika aikuiselle.

    Sil­ti en itse kan­na­ta pak­ko­ruot­sia. Tär­ke­ää on, että opis­ke­lee englan­tia. Tämä riit­tää aivan hyvin 50% porukasta.

    Lopu­ta 50% voi­vat sit­ten vali­ta jon­kin kie­len englan­nin lisäk­si. Käy­tän­nös­sä kan­nat­taa mie­les­tä­ni vali­ta jon­kun naa­pu­ri­maan kie­li: ruot­si tai venä­jä par­haat vaih­toeh­dot. Ees­ti kolmantena.

  111. joke­ri: Ase­vel­vol­li­suut­ta puo­lus­te­taan upsee­ris­tos­sa, kos­ka se tuo töi­tä upseereille.Puolustusvoimat puo­lus­ta­vat puo­lus­tus­voi­mia. Polii­ti­kot puo­lus­ta­vat sitä, kos­ka se tuo töi­tä maa­seu­dul­le. Ruot­sin kie­leen käy­te­tyn ajan voi­si käyt­tää vaik­ka mate­ma­tii­kan ja englan­nin opiskeluun. 

    Maa­ta voi puo­lus­taa niin sota­mies kuin upsee­ri. Sven Tuu­val­le­kin löy­tyi aikoi­naan paik­ka näyt­tää par­haat kykyn­sä, ja kun­ni­aa­kin hän lopul­ta sai. 

    Ilman oike­aa asen­net­ta ja moti­vaa­tio­ta vain har­va meis­tä mitään vähää­kään han­ka­lam­paa oppii. Kuka hyvän­sä voi sil­ti oppia mel­kein mitä hyvän­sä (sii­nä mis­sä joku toi­nen­kin), jos vain lujaa tah­toa ja sisua sii­hen urak­kaan riit­tää! Hel­pok­si en tuo­ta kai­kil­le väi­tä, mut­ta lopul­ta se ras­kas­kin työ kui­ten­kin teki­jään­sä kiittää.

  112. pjt: Hänet vie­dään Tam­mi­saa­ren sai­raa­laan, kos­ka todel­li­suu­den­ta­ju on vaka­vas­ti häi­riin­ty­nyt. Englan­tia osaa­mat­to­mia ummik­ko­ruot­sa­lai­sia ei käy­tän­nös­sä löy­dy, kai­hoi­sin kat­sein tai ilman. Isku­yri­tys pak­ko­ruot­sin poh­jal­ta on tuhoon tuo­mit­tu yritys. 

    Se on vain omas­ta asen­tees­ta kiin­ni, mut­ta sil­loin ei ehkä kyse mis­tään pak­ko­ruot­sis­ta enää ole­kaan. Har­joi­tus tekee mes­ta­rin ja yrit­tä­nyt­tä ei lai­te­ta! Lyc­ka till!

    PS. Sai­raa­lois­ta voi löy­tyä kivo­ja hoi­tu­rei­ta Tam­mi­saa­res­sa­kin, uskoisin.

  113. Käy­tän­nös­sä ruot­sia tar­vit­see jos halu­aa muut­taa ruot­sin­kie­li­seen ympä­ris­töön tai on muu­ten kiin­nos­tu­nut ruot­sa­lai­ses­ta kulttuurista.

    Opet­te­lin ruot­sin aika­naan hyvin, ja olen todel­la yllät­ty­nyt, miten vähän sitä on tar­vin­nut kir­joi­tuk­sia seu­ran­nei­na 25 vuotena. 

    Tajusin jokin aika sit­ten, etten tun­ne omal­ta eri­tyi­sa­lu­eel­ta­ni edes perus­sa­nas­toa ruot­sik­si. Työ­elä­mäs­sä ruot­sia tar­vit­see oikein poik­keu­kel­li­sen vähän.

    Muis­sa har­ras­tuk­sis­sa vaih­toeh­toi­na on yleen­sä teks­tin luke­mi­nen alku­kie­lel­lä englan­nik­si tai sit­ten enem­män tai vähem­män ontu­va­na kään­nök­se­nä tai refe­raat­ti­na ruotsiksi. 

    Mitään kan­sain­vä­li­ses­ti mie­len­kiin­tois­ta ei ruot­sik­si kir­joi­te­ta niin, ettei sitä kään­net­täi­si muil­le kie­lil­le — mel­kein toden­nä­köi­sim­min juu­ri meil­le käte­väs­ti suo­mek­si (kos­ka olem­me naa­pu­ri­maa ja toden­nä­köi­sim­min kiin­nos­tu­nei­ta ruot­sa­lais­ten jutuis­ta) tai sit­ten kan­sain­vä­li­sel­le yleis­kie­lel­le eli englanniksi.

  114. Anna S:
    ELI:
    1) Ruot­sin kie­len osaa­mi­ses­ta ei ole hyö­tyä kai­kil­le, mut­ta niin kau­an kuin Suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa, tulee se ole­maan ylei­ses­ti ottaen hyö­dyl­li­sin kie­li osa­ta suo­men ja englan­nin ohella.
    2) Vanhemmille/peruskouluikäisille ei voi antaa mah­dol­li­suut­ta tyh­myyt­tään pila­ta lap­sen tule­vai­suut­ta –> joh­taa eriarvoisuuteen
    3) Jos lap­sel­la on kie­li­pää­tä – mitä esim ihan sen venä­jän­kin oppi­mi­nen edel­lyt­tää –voi hän opis­kel­la sitä pakol­lis­ten kie­lien ohel­la –> Soi­nin­vaa­ral­le tie­dok­si, että opis­ke­lin ylä­as­teel­la ruot­sin, suo­men ja englan­nin kie­len lisäk­si rans­kaa ja sak­saa. Kun valit­see valin­nai­si­na muu­ta­kin kuin koti­ta­lout­ta ja lii­kun­taa, mah­tuu nii­tä kie­lio­pin­to­ja­kin ihan enem­män­kin sin­ne lukujärjestykseen.

    Olen puhu­nut.

    Yri­tän suomentaa:

    1) Niin kau­an kuin Suo­mes­sa vaa­di­taan jul­ki­sen puo­len vir­koi­hin todis­tus jon­kin­lai­ses­ta alkeel­li­ses­ta ruot­sin kie­li­tai­dos­ta (“ruot­sin vir­ka­mies­tut­kin­to”), kiel­tä on hyö­dyl­lis­tä opis­kel­la se pis­kui­nen mää­rä jol­la tämän pape­rin saa käteen.
    2) Osa lap­sis­ta ja van­hem­mis­ta ei tajua edel­lä­ole­vaa, joten ruot­sin on hyvä olla pakol­li­nen kouluaine.
    3) Jos lap­sel­la on moti­vaa­tio­ta ja lah­jo­ja vii­den kie­len opis­ke­luun kou­lus­sa, näis­tä voi itse vali­ta nel­jä, joten pakol­li­sen ruot­sin vai­ku­tus on pie­ni. Jos rah­keet riit­tä­vät yhteen tai kah­teen kie­leen, lap­si on niin tur­ha tyyp­pi ettei sii­hen kan­na­ta kiin­nit­tää ope­tus­po­li­tii­kas­sa huomiota.

    Koh­dis­ta 1) ja 2) suun­nil­leen kaik­ki lie­ne­vät samaa miel­tä. Pakol­li­sen ruot­sin vas­tus­ta­jat pois­tai­si­vat myös vir­ka­mies­ruot­sin. Mitä hyö­tyä sinun mie­les­tä­si on vaa­tia vir­ka­mie­hil­tä pape­ri­tut­kin­to, joka ei käy­tän­nös­sä takaa kykyä vies­tiä alkeel­li­sia­kaan asioi­ta ruot­sik­si? Eikö tun­nu yhtään haas­kauk­sel­ta, että se nol­lao­saa­mi­nen saa­daan aikaan 5–6 vuo­den opiskelulla?

  115. Ruot­sin­kie­len tuke­mi­nen liit­tyy mei­dän suo­ma­lais­ten alem­muu­den­tun­tee­seen omaan kult­tuu­riin sekä iden­ti­teet­tiin. Hei­koim­mat meis­tä sit­ten näke­vät tar­peel­li­sek­si ruot­sin­kie­len kaut­ta tukea tätä alem­muu­den tun­net­ta ja sen avul­la korot­taa omaa profiilia.

    Tosia­sia on kui­ten­kin se, että me suo­ma­lai­set pär­jät­täiaiin pal­jon parem­min pel­käl­lä suo­men­kie­lel­lä, ilman ruot­sin­kie­len viral­lis­ta taak­kaa. Mut­ta jos­tain syys­tä mei­dän äänes­tä­jät halu­vat vali­ta edus­kun­taan näi­tä vel­li­per­sei­tä. Joten näil­lä men­nään! Äänes­tä­jä, itse olet vero­pro­sent­ti­si ja kun­nal­li­set pal­ve­lut äänes­tys­ko­pis­sa valinnut!

  116. Ysrä­vä­ni oli työs­ken­nel­lyt sai­raan­hoi­ta­ja­na Kau­nia­lan sota­vam­ma­sai­raa­las­sa. Siis val­tion sai­raa­las­sa, jos oikein ymmär­sin. Kos­kaan hänel­tä ei kysyt­ty todis­tus­ta ruot­sin kie­len taidosta.

    Yli­op­pi­laa­na, ja lah­jak­kaa­na, hän tie­ten­kin sitä osasi.

  117. Vie­lä yksi näkökohta

    Jaar­li Rus­sell, vii­me vuo­si­sa­dan huo­mat­ta­vin loo­gik­ko, tote­si kir­jas­saan Human Know­led­ge, its Sco­pe and Limits joten­sa­kin seu­raa­vaa: “Logiik­kaa pitää opis­kel­la kah­des­ta syys­tä. Ensin­nä­kin osa­tak­seen teh­dä joh­to­pää­tök­siä. Ja toi­sek­si osa­tak­seen vält­tää joh­to­pää­tös­ten tekemistä.”

    Sii­tä, että ruo­tia on maas­sa­mem hyvä osa­ta ei seu­raa, että sen pitäi­si olal kai­ki­lel pakol­li­nen kieli.

    Toh­to­ri Stom­ma, Puo­lan mer­kit­tä­vin kato­li­nen polii­tik­ko kehot­ti tytär­tään Mag­da­le­naa opis­ke­le­maan yhden skan­di­naa­vi­sen kie­len. Hän valit­si nor­jan. — Kes­kus­te­lim­me muu­ten englan­nik­si ja ranskaksi.

  118. svg­fu­fu: Käy­tän­nös­sä ruot­sia tar­vit­see jos halu­aa muut­taa ruot­sin­kie­li­seen ympä­ris­töön tai on muu­ten kiin­nos­tu­nut ruot­sa­lai­ses­ta kulttuurista.

    Tääl­lä lähes kaik­ki arvioi­vat ruot­sin­kie­len tar­vet­ta aka­tee­mi­sel­ta näkö­kan­nal­ta. Näkö­ala on lii­an sup­pea. Eni­ten ruot­sia tar­vi­taan ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la. Tär­kein ammat­ti­ryh­mä kiel­tä tar­vit­se­vis­ta on suo­ma­lai­nen rek­ka- ja bus­si­kus­ki, joka ajaa akse­lil­la Suo­mi — Ruot­si- Tans­ka — Norja.

    Amis­lai­nen, joka hakee töi­tä on kie­li­tai­toi­se­na pal­jon parem­mas­sa ase­mas­sa, jos hänen työn­ha­kua­lu­een­sa on Suo­mi — Ruot­si — Tans­ka ja Nor­ja. Tähän mei­dän pitäi­si panos­taa , poh­jois­maat oavat lähem­pä­nä omaa iden­ti­teet­tiäm­me kuin venä­läi­set. Myös lait ja yhteis­kun­ta­jär­jes­tys ovat poh­jois­mais­sa samantapaisia. 

    Vil­kais­kaa­pa Suo­men kart­ta kehä­kol­mo­sen poh­jois­puo­lel­le. Koko pit­kä ran­nik­ko­seu­tu on muu­ta­man tun­nin mat­kan pääs­sä Ruot­sis­ta ja perä­poh­jo­las­sa on yhtei­nen maa­ra­ja ja Nor­ja­kin lähel­lä. Lapin työl­li­syys­ti­lan­ne on erit­täin heik­ko tehot­to­man alue­po­li­tii­kan vuoksi.

    Mik­si emme käy­tä Ruot­si — Nor­ja­kort­tia enem­män ? Hau­dat­kaa jo vii­mein van­ha­kan­tai­set asenteet.

  119. Kir­joi­tin ruot­sis­ta lau­da­tu­rin lähes 40 vuot­ta sit­ten, ja olen toi­mi­nut pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ter­vey­den­huol­lon asia­kas­pal­ve­lus­sa (= lää­kä­ri­nä) suu­rim­man osan vir­kau­ras­ta­ni. Mik­si ruot­sin kes­kus­te­lu­tai­to­ni on rapis­tu­nut, vaik­ka edel­leen luen suju­vas­ti ruot­sin­kie­lis­tä kir­jal­li­suut­ta ja leh­tiä? Syy on se, että RUOTSINKIELISET VAIHTAVAT SUOMENKIELEEN, kun puhu­vat suo­men­kie­li­sen kans­sa; jopa sil­loin, kun tämä aloit­ti kes­kus­te­lun ruot­sik­si. Kuin­ka usein olen­kaan kuul­lut lauseen:“Vi kan nog tala fins­ka också”!
    Vuo­si­kym­men­ten koke­muk­sen valos­sa en tosi­aan­kaan ymmär­rä, mik­si minun oli pak­ko opis­kel­la kou­lus­sa ruot­sia. Mate­ma­tiik­ka­lin­ja­lai­se­na en tuo­hon aikaan saa­nut ottaa lukios­sa­kaan haa­vei­le­maa­ni ranskaa.

  120. eemil: Tär­kein ammat­ti­ryh­mä kiel­tä tar­vit­se­vis­ta on suo­ma­lai­nen rek­ka- ja bus­si­kus­ki, joka ajaa akse­lil­la Suo­mi – Ruot­si- Tans­ka – Norja.

    Tämä on katoa­va ammat­ti­ryh­mä, jota kor­vaa­vat venä­läi­set ja bul­ga­ria­lai­set rek­ka­kus­kit. Tar­vit­se­vat­ko he aja­mi­seen ruot­sia? Ei. Eivät he suo­mea­kaan osaa.

    Kyl­lä rek­ka­kus­kit pär­jää­vät muu­ta­mal­la englan­nin sanal­la niin Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa kuin jopa Rans­kas­sa­kin; sen takia ei kan­na­ta kiusa­ta koko ikä­luok­kaa Suo­men peruskoulussa.

    Sen sijaan oli­si kyl­lä pai­kal­laan, että rek­ka­kus­keil­ta Suo­mes­sa vaa­dit­tai­siin asial­li­nen ajo­tai­to ja asial­li­nen ajo­neu­vo, siis ei esi­mer­kik­si silei­tä kesäs­lick­se­jä, kun tul­laan Nor­jas­ta Suo­men läpi Suo­men­lah­del­le. Radios­sa saa tal­vi­sin yhte­nään kuul­la lii­ken­ne­tie­dot­tei­ta, miten Kola­ris­sa on kola­ri tai muu­al­la ras­kas ajo­neu­vo on kaa­tu­nut, ajo­neu­voa nos­te­taan ja lii­ken­ne on poik­ki. Näis­tä hyvin suu­ri osa on ulko­mai­sia rek­ko­ja, joi­den varus­tuk­sel­la ei Suo­men tal­ves­sa voi ajaa tur­val­li­ses­ti. Kuo­lon­ko­la­rien pie­ni mää­rä suo­ras­taan häm­mäs­tyt­tää, mut­ta noi­ta tiel­tä­ajo­ja ja kaa­tu­mi­sia sat­tuu paljon.

  121. Anna S: … suu­ri osa näis­tä Ris­tois­ta ja Rii­tois­ta, jot­ka mus­sut­ta­vat pak­ko­ruot­sis­ta, ei todel­la­kaan nyt puhui­si suju­vaa rans­kaa tai venä­jää, jos (hei­dän van­hem­mat) oli­si­vat saa­neet vali­ta toi­sin. Ne ihmi­set osai­si­vat edel­leen pel­käs­tään suomea.

    Eli pois­ta­mal­la pak­ko­ruot­si hei­dän kie­li­tai­ton­sa ei heik­ke­ne vaan pysyy täs­mäl­leen sama­na (vain suo­mi), mut­ta se saa­vu­tet­tai­siin vähem­mäl­lä itkul­la ja ham­mas­ten­ki­ris­te­lyl­lä. Tämä­hän oli­si huo­mat­ta­va paran­nus nykytilaan.

    Ruot­sin oppi­mis­tu­lok­set eivät ole tyy­dyt­tä­viä, sen on ope­tus­mi­nis­te­riö­kin viral­li­ses­ti toden­nut, eli ruot­sin ope­tuk­sen kans­sa on ongel­ma. Pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­jat sai­si­vat­kin pon­nek­kaas­ti esit­tää omia rat­kai­su­jaan tähän ongel­maan sen sijaan että kes­kit­tyi­si­vät vain sta­tus quon puolustamiseen.

  122. Eemil: olet aivan oikeas­sa, ruot­si on suo­ma­lai­sil­le yksi hyö­dyl­li­sim­piä kie­liä ja mai­nit­se­ma­si kult­tuu­ri­sen lähei­syy­den vuok­si esi­mer­kik­si venä­jää pal­jon tär­keäm­pi. Pari asi­aa kuitenkin:

    1. Kukaan ei ole kiel­tä­mäs­sä ruot­si­no­pis­ke­lua. Ne, jot­ka oppi­vat aut­ta­vas­ti ruot­sia pak­ko­ruot­sis­sa, mel­ko suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä luki­si­vat sitä vapaa­eh­toi­ses­ti. Siis se pie­ni vähem­mis­tö. Val­tao­sa vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­neis­ta aka­tee­mi­sis­ta ei osaa ruot­sia käy­tän­nös­sä ollen­kaan vuo­sien pak­ko-opis­ke­lus­ta huolimatta.

    2. Poh­jois­mais­sa tulee erit­täin hyvin englan­nil­la. Olen itse nii­tä har­vo­ja, joi­den kans­sa rii­kin­ruot­sa­lai­set eivät vaih­da englan­nik­si (mikä on jos­kus minul­le kiusal­lis­ta­kin) mut­ta suu­ri osa tut­ta­vis­ta­ni käyt­tää Ruot­sis­sa pelk­kää englan­tia ja pär­jää aivan yhtä hyvin. Myös sel­lai­set, jot­ka käy­vät syys­tä tai toi­ses­ta Ruot­sis­sa sään­nöl­li­ses­ti. Kau­pas­sa ja kadul­la tar­vit­ta­vat ruot­sin sanat ja ilmauk­set kyl­lä oppii käy­tän­nös­sä muutenkin.

    Tois­tan itseä­ni: pak­ko­ruot­sis­sa ei opis­kel­la kie­li­tai­toa pit­kin ham­pain vaan jär­jes­te­tään veron­mak­sa­jien piik­kiin val­ta­vas­ti oppi­tun­te­ja, joil­la kukaan ei opi yhtään mitään, ja jot­ka vain liet­so­vat häiriökäyttäytymistä. 

    Jos pakol­la voi­tai­siin truu­ta­ta kou­lu­lais­ten pää­hän tie­toa, opin­to­suun­ni­tel­mas­sa voi­si olla vaik­ka Hora­tiuk­sen oode­ja. Kyl­lä niil­le­kin var­mas­ti on käyt­töä jos ne ker­ran sat­tuu ole­maan. Eläm­me kui­ten­kin pla­nee­tal­la, jos­sa oppi­mis­tu­los­ten saa­vut­ta­mi­nen on ras­kas­ta, kal­lis­ta ja epävarmaa.

  123. Koke­muk­se­ni on sama kuin Sil­ja­maa­ri­tin. Ruot­si­ni sujuu kun olen Ruot­sis­sa opis­kel­lut ja työs­ken­nel­lyt. Mut­ta suo­meen suo­men­ruot­sa­lai­set halua­vat vaih­taa. Ehkä kyse onkin oman yhtei­sön, pii­rin rajoit­ta­mi­ses­ta. Sii­hen kie­li on mai­nio väline.

  124. Kes­kus­te­lua on mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta, mut­ta haluai­sin heit­tää tähän vie­lä yhden ainek­sen lisää.

    Omien koke­mus­te­ni mukaan toi­sen koti­mai­sen pakol­li­suu­den kan­nat­ta­mi­nen liit­tyy hyvin voi­mak­kaas­ti hen­ki­lön omaan osaa­mi­seen. Mitä parem­min ruot­si sol­juu, sitä var­mem­min sitä kannattaa.

    Tämä tuo mie­len­kiin­toi­sia jako­lin­jo­ja. Suku­pol­vien välil­lä on yksi sel­vä jako­lin­ja, kos­ka suur­ten ikä­luok­kien kes­kuu­des­sa ruot­sin osaa­mi­nen on suh­tees­sa parem­paa kuin nuo­rem­mil­la, joil­la englan­ti on ykköskieli. 

    Kie­len koet­tu tar­ve on luon­nol­li­ses­ti toi­nen jako­lin­ja, ja sii­nä eri alo­jen erot näky­vät hyvin sel­väs­ti. Esi­mer­kik­si insi­nöö­ria­loil­la ruot­sia tar­vi­taan ja käy­te­tään myyn­ti­teh­tä­viä lukuu­not­ta­mat­ta vähän. Talous­a­lal­la ruot­sil­la oli aiem­min vah­va ase­ma, mut­ta se tun­tuu ole­van vähän vähe­ne­mään päin. 

    Poli­tii­kan puo­lel­la kui­ten­kin poh­jois­mai­suus elää voi­mak­kaam­min kuin oikeas­taan mis­sään muu­al­la, mikä luon­nol­li­ses­ti luo mie­li­ku­vaa kie­len ylei­ses­tä tar­peel­li­suu­des­ta. Tämä voi osal­taan selit­tää polii­tik­ko­jen ja kan­san mie­li­pi­tei­den ero­ja. Mui­ta seli­tyk­siä on myös mah­dol­lis­ta löy­tää niin arvo­maa­il­mas­ta kuin reaalipolitiikastakin.

    Jako on tie­ten­kin ole­mas­sa myös maan­tie­teel­li­ses­ti. Raa­se­po­ris­sa ja Ilo­mant­sis­sa käsi­tys kie­len tar­peel­li­suu­des­ta voi olla vähän eri­lai­nen. Sama toi­mii tie­tys­ti pei­la­ten myös sii­nä, että Pam­pak­sel­la asu­val­le Ruot­siin suun­tau­tu­neel­le hen­ki­löl­le suo­men tar­peel­li­suus voi olla hiu­kan vähäi­sem­pi kuin Lam­min kun­nan ainoal­le ruotsinkieliselle.

    = = =

    Tämä kaik­ki mie­li­pi­de­bias on inhi­mil­lis­tä, mut­ta kak­si­kie­li­syys­kes­kus­te­lun kan­nal­ta vähän vää­rään suun­taan ohjaa­vaa. Suo­men kak­si­kie­li­syyt­tä ei mää­rää se, mitä kou­lus­sa ollaan opet­ta­vi­naan, vaan se, miten asiat toi­mi­vat todel­li­suu­des­sa. Jos vaik­ka­pa Poh­jan­maan ruot­sin­kie­li­nen jou­tuu kärä­jä­oi­keu­teen, jos­sa tuo­ma­ri­na on juu­ri ja juu­ri vir­ka­mies­ruot­sin läpäis­syt suo­men­kie­li­nen, oikeus­tur­va pois­tuu kärä­jä­sa­lin ikku­nas­ta istun­non alkaessa.

    Aivan samal­la taval­la on niin, että jos me haluam­me myy­dä ruot­sa­lai­sil­le jotain, se pitää teh­dä suju­val­la ruot­sil­la. Sii­nä tar­vi­taan aivan oike­aa kie­li­tai­toa. On ilman muu­ta sel­vää, että niin toi­mi­van kak­si­kie­li­syy­den yllä­pi­tä­mi­nen kuin kau­pal­li­set­kin syyt edel­lyt­tä­vät sitä, että Suo­mes­sa on riit­tä­vä mää­rä ihmi­siä, jot­ka osaa­vat ruot­sia erit­täin hyvin.

    Se taas on pal­jon vähem­män sel­vää, toteu­tuu­ko asia nykyi­sel­lään kovin hyvin. Käy­tän­nös­sä­hän on tie­ten­kin niin, ettei sitä ummik­ko­suo­ma­lais­ta lai­te­ta ruot­sin­kie­li­seen oikeu­den­käyn­tiin tuo­ma­rik­si tai myyn­ti­mie­hek­si Ruot­siin. Kum­paan­kin hom­maan lai­te­taan mie­lui­ten äidin­kie­lel­tään ruot­sin­kie­li­nen tai sit­ten pal­jon ruot­sik­si työs­ken­nel­lyt suo­men­kie­li­nen, kos­ka kaik­ki tie­tä­vät, ettei kou­lu­ruot­sil­la tee oikeas­ti yhtään mitään.

    Minus­ta ongel­ma ei kui­ten­kaan näy­tä kovin vai­keal­ta rat­kais­ta­val­ta. Täs­sä kak­si toi­men­pi­det­tä, jol­la käy­tän­nön asiat saa­daan nykyis­tä pal­jon parem­paan kuntoon:

    - mää­ri­tel­lään ne virat, jois­sa tar­vi­taan hyvää toi­min­nal­lis­ta kie­li­tai­toa, ja ase­te­taan nii­hin riit­tä­vän tiu­kat kielikokeet

    - lai­te­taan ruot­si kou­lus­sa valin­nai­sek­si mui­den kiel­ten kans­sa (joi­hin ei kuu­lu englanti)

    Ensim­mäi­nen koh­ta huo­leh­tii insen­tii­vis­tä; ruot­sin kun­nol­li­nen osaa­mi­nen paran­taa mer­kit­tä­väs­ti työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Jäl­kim­mäi­nen taas huo­leh­tii sii­tä, että suu­rin osa kan­sas­ta kui­ten­kin lukee ruot­sia. Aina­kin minun on vai­kea näh­dä suur­ta ryn­täys­tä venä­jän tai rans­kan suun­taan, kos­ka eten­kin suo­men­ruot­si on kui­ten­kin suo­men­kie­li­sel­le hel­poim­mas­ta pääs­tä vie­rai­ta kie­liä. Sen jäl­keen “ei pak­ko­ruot­sia” ‑argu­men­tin tilal­le pitää kek­siä jotain muu­ta siel­lä ruotsintunnilla…

    Jos sit­ten joku ruot­sia myö­hem­min tar­vit­se­va jät­tää sen otta­mat­ta, kie­len myö­hem­pi opis­ke­le­mi­nen vir­ka­mies­ta­sol­le vaik­ka­pa englan­nin ja sak­san poh­jal­ta ei ole ihan koh­tuu­ton ponnistus.

    = = =

    Tämä siis prag­maat­ti­ses­ta läh­tö­koh­das­ta. Kult­tuu­ril­li­set argu­men­tit kie­len osaa­mi­sen puo­les­ta ovat­kin sit­ten jo ihan toi­nen jut­tu. Niis­sä puhu­taan arvoi­ta, ja sopi­vas­sa arvo­maa­il­mas­sa on aivan jär­ke­vää vaa­tia pakol­lis­ta kum­man­kin koti­mai­sen opis­ke­lua kaikilta.

  125. Olli Pot­to­nen: Eli pois­ta­mal­la pak­ko­ruot­si hei­dän kie­li­tai­ton­sa ei heik­ke­ne vaan pysyy täs­mäl­leen sama­na (vain suo­mi), mut­ta se saa­vu­tet­tai­siin vähem­mäl­lä itkul­la ja ham­mas­ten­ki­ris­te­lyl­lä. Tämä­hän oli­si huo­mat­ta­va paran­nus nykytilaan.

    Pel­kän pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­nen ei tun­nu oikein hyväl­tä aja­tuk­sel­ta. Hyvin olen­nai­nen kysy­mys on se, mitä tilal­le tuodaan.

    Muis­taak­se­ni EU:kin kovas­ti toi­voo vähin­tään kah­den vie­raan kie­len luke­mis­ta, jol­loin ruot­si tuli­si sen­kin vuok­si ensi­si­jai­ses­ti kor­va­ta jol­lain toi­sel­la kielellä.

  126. Minul­la on idea, joka var­maan kuu­los­taa aika hur­jal­ta. Ei ote­ta pak­ko­ruot­sin tilal­le mitään muu­ta pakol­lis­ta vaan vähen­ne­tään pak­ko­ja ja nau­ti­taan lisään­ty­nees­tä vapau­des­ta ja valin­nan­va­ras­ta päät­tää itse, miten aikan­sa ja vai­van­sa käyt­tää! Ja sääs­ty­neis­tä mää­rä­ra­hois­ta. Miten oli­si kun rahas­ta­kin on kuu­lem­ma vähän pula?

  127. Vihe­rins­si:

    Omien koke­mus­te­ni mukaan toi­sen koti­mai­sen pakol­li­suu­den kan­nat­ta­mi­nen liit­tyy hyvin voi­mak­kaas­ti hen­ki­lön omaan osaa­mi­seen. Mitä parem­min ruot­si sol­juu, sitä var­mem­min sitä kannattaa.

    Jos hyvä ruot­sin­tai­to tosi­aan kor­re­loi huo­non ajat­te­lun kans­sa, onko­han sii­nä myös kausa­li­teet­ti? Eli joh­taa­ko sol­ju­va ruot­si kyvyt­tö­myy­teen erot­taa hyvä argu­ment­ti huo­nos­ta vai päin­vas­toin? Vai sat­tu­vat­ko type­ryk­set tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä oppi­maan ruot­sin jär­ke­viä helpommin?

    Koh­dal­ta­ni voin kui­ten­kin sanoa, että ruot­si­ni on erin­omai­nen, eikä se ole aina­kaan täs­sä kysy­myk­ses­sä han­ka­loit­ta­nut jär­ke­vän kan­nan valitsemisessa.

  128. svg­fu­fu: mel­ko suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä luki­si­vat sitä vapaa­eh­toi­ses­ti. Siis se pie­ni vähem­mis­tö. Val­tao­sa vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­neis­ta aka­tee­mi­sis­ta ei osaa ruot­sia käy­tän­nös­sä ollen­kaan vuo­sien pak­ko-opis­ke­lus­ta huolimatta.

    Tie­dän, että ala- ja ylä­kou­lu­lai­nen eivät osaa vie­lä vali­ta oppiai­nei­ta tule­vai­suut­taan var­ten. Sik­si on hyvä , että kaik­ki saa­vat saman “roko­tus­oh­jel­man”, joka on tie­teel­li­ses­ti tut­kit­tu ole­van hyvä lap­sil­le ja nuorille.

    Valin­nai­suu­del­la voi­daan sit­ten kie­li­tai­toa laven­taa ikä­vuo­sien karttuessa.

    svg­fu­fu: Poh­jois­mais­sa tulee erit­täin hyvin englan­nil­la. Olen itse nii­tä har­vo­ja, joi­den kans­sa rii­kin­ruot­sa­lai­set eivät vaih­da englan­nik­si (mikä on jos­kus minul­le kiusal­lis­ta­kin) mut­ta suu­ri osa tut­ta­vis­ta­ni käyt­tää Ruot­sis­sa pelk­kää englan­tia ja pär­jää aivan yhtä hyvin. 

    Jos menee töi­hin, niin kyl­lä riit­tä­vä kie­li­tai­to on kotou­tu­mi­sen näkö­kul­mas­ta aivan ehdo­ton edel­ly­tys. Päi­vi­täi­nen sosi­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen on pal­jon rik­kaam­paa alkua­suk­kai­den kans­sa yhtei­sel­lä kielellä.

    pjt: Tämä on katoa­va ammat­ti­ryh­mä, jota kor­vaa­vat venä­läi­set ja bul­ga­ria­lai­set rek­ka­kus­kit. Tar­vit­se­vat­ko he aja­mi­seen ruot­sia? Ei. Eivät he suo­mea­kaan osaa.

    Pide­tään­kö näi­tä itä­suo­ma­lai­sia kus­ke­ja jos­sa­kin arvos­sa Suo­men puo­lel­la ? Kie­li­tai­to paran­taa myös­kin lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta esim. sää­tie­to­jen kuun­te­le­mi­sen kaut­ta. Ei näy­tä kum­moi­sel­ta­kaan työ­elä­mäl­tä kun bul­ga­ria­lai­set rek­ka­kus­kit kyk­ki­vät tran­gian ympä­ril­lä ABC-huol­ta­moi­den rek­ka­par­keis­sa. Ja yöt nuku­taan rekan makuu­ti­lois­sa ja huol­tik­sel­la käy­dään vain tar­peil­laan (osin). Jos osai­si kiel­tä , niin voi­si asioi­da luon­te­vas­ti mui­den ihmis­ten jou­kos­sa. Sama kos­kee suo­ma­lai­sia kus­ke­ja ulkomailla.

  129. Sil­ja­maa­rit: ”Vi kan nog tala fins­ka också”!
    Vuo­si­kym­men­ten koke­muk­sen valos­sa en tosi­aan­kaan ymmär­rä, mik­si minun oli pak­ko opis­kel­la kou­lus­sa ruot­sia. Mate­ma­tiik­ka­lin­ja­lai­se­na en tuo­hon aikaan saa­nut ottaa lukios­sa­kaan haa­vei­le­maa­ni ranskaa.

    He halua­vat hoi­toa suo­mek­si sik­si, että jokai­nen jän­nit­tää lää­kä­ris­sä kayn­tiä ja halu­aa saa­da paras­ta mah­dol­lis­ta hoi­toa. Sii­hen väliin ei halu­ta kie­lel­li­siä epä­var­muus­te­ki­jöi­tä. Lisäk­si he ovat koh­te­liai­ta, kos­ka halua­vat lää­kä­rin ole­van 100 pro­sent­ti­ses­ti vahvuusalueellaan.

    Voit kui­ten­kin vaa­tia saa­da puhua ruot­sia, eivät he sii­tä pahastu. 

    Jk. onkos nii­tä frans­man­ne­ja käy­nyt pal­jon vastaanotolla ?

  130. Pakol­li­sen toi­sen ulko­mai­sen kie­len pois­ta­mi­nen ei ole jär­ke­vää. Sen toi­sen ei vain oli­si pak­ko olla ruot­si (tai suo­mi, jos puhuu ruosia).

    Käy­tän­nös­sä­hän suu­rel­la osal­la kou­luis­ta ei oli­si pit­kiin aikoi­hin juu­ri­kaan mah­dol­li­suuk­sia jär­jes­tää muu­ta kuin ruot­sia, vaik­ka ope­tus vapau­tet­tai­siin jo huomenna.

  131. Todel­li­suus on jo aiko­ja sit­ten jyrän­nyt toi­vea­jat­te­lun yli.

    Aikai­sem­mas­sa puheen­vuo­ros­sa vii­tat­tiin sii­hen, että Kok­ko­las­ta ei halut­tu men­nä OYKS:iin, kos­ka ei voi­tu olla var­mo­ja saa­ko pal­ve­lua på svens­ka ja tämän vuok­si suun­tau­dut­tiin eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa Vaa­san kes­kus­sai­raa­laan puoleen.
    Tämä voi tul­la joil­lek­kin jär­ky­tyk­se­nä mut­ta n. 10 vuot­ta sit­ten Vaa­san kes­kus­sai­raa­las­sa luo­vut­tiin ruot­sin kie­len osaa­mi­sen vaa­ti­muk­ses­ta eri­kois­lää­kä­rei­den suh­teen. Suo­mes­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti löy­ty­nyt tar­peek­si päte­viä eri­kois­lää­kä­rei­tä, jot­ka oli­si­vat osan­neet ruot­sia niin hyvin, että oli­si­vat voi­neet kom­mu­ni­koi­da ruot­sia puhu­van poti­laan kanssa.

    Häm­mäs­tyt­tä­vää, kos­ka meil­lä on lää­kik­sen pää­sy­ko­keis­sa eril­li­set kiin­tiöt ruot­sia puhu­vil­le, jot­ta suo­men­ruot­sa­lais­ten pal­ve­lut voi­tai­siin turvata.

  132. eemil: Jk. onkos nii­tä frans­man­ne­ja käy­nyt pal­jon vastaanotolla ?

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri saa toden­nä­köi­ses­ti katet­tua suu­rem­man osan poti­las­kan­nas­taan osaa­mal­la suo­mea, englan­tia ja rans­kaa kuin osaa­mal­la suo­mea, englan­tia ja ruotsia.

    Seli­tys ei löy­dy frans­man­neis­ta kuin välil­li­ses­ti, mut­ta tie­tyt maa­han­muut­ta­ja­ryh­mät ovat sel­lai­sia, jois­sa rans­kaa osa­taan var­sin hyvin, englan­tia tai suo­mea ei. Pää­kau­pun­ki­seu­dun suo­men­ruot­sa­lai­set osaa­vat suo­mea pää­sään­töi­ses­ti hyvin, ja Ruot­sis­ta muut­ta­neet taas yleen­sä puhu­vat englantia.

    Lisäk­si toi­nen asia on se, että suju­vaa rans­kaa puhu­via lää­kä­rei­tä lie­nee var­sin vähän, kun taas suju­vaa ruot­sia puhu­via on pal­jon enem­män. Sekään ei vält­tä­mät­tä ole ide­aa­li­ti­lan­ne, että kaik­ki lää­kä­rit osaa­vat täs­mäl­leen samo­ja kie­liä. Oli­si siis toden­nä­köi­ses­ti ollut koko­nai­suu­del­le hyväk­si, jos Sil­ja­maa­rit oli­si käyt­tä­nyt aikan­sa ja tar­mon­sa rans­kan opiskeluun.

    (Tun­ti­mää­rä on kyl­lä sit­ten suo­men­kie­li­sel­le vähän eri­lai­nen, jos tavoit­teek­si ase­te­taan suju­va rans­ka kuin jos tavoit­teek­si ase­te­taan suju­va suomenruotsi.)

  133. eemil: Kie­li­tai­to paran­taa myös­kin lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta esim. sää­tie­to­jen kuun­te­le­mi­sen kautta. 

    Juu. Ja täs­sä mie­les­sä rele­vant­ti kie­li­tai­to on englan­ti. Bul­ga­ria­lai­set rek­ka­kus­kit eivät tule osaa­maan suo­mea, ruot­sia, nor­jaa, viroa, lät­tiä ja liet­tu­aa, vaik­ka saat­ta­vat ymmär­tää muu­ta­man sanan puolaa.

  134. Hesa­rin jut­tu tar­kal­leen 22 vuo­den takaa. Pert­ti Salo­lai­sen puheen­joh­ta­ja­kau­te­na kokoo­mus suh­tau­tui pak­ko­ruot­siin vähem­män hys­tee­ri­ses­ti. Per­jan­tain äänes­tyk­ses­sä­hän Salo­lai­nen kuu­lui takinkääntäjiin:

    Koti­maa
    TORSTAINA 11.3.1993

    Hal­li­tus päät­ti pitää ruot­sin pakol­li­se­na Tun­ti­ja­ko­uu­dis­tus tulee voi­maan jo syk­syl­lä 1994
    Pen­ti­käi­nen Mikael

    Toi­nen koti­mai­nen kie­li pysyy pakol­li­se­na myös perus­kou­lus­sa. Hal­li­tus tote­si kes­ki­viik­ko­na ilta­kou­lus­saan, että enem­mis­tö minis­te­reis­tä kan­nat­taa ruot­sin säi­lyt­tä­mis­tä pakol­li­se­na kielenä.

    Val­tio­neu­vos­to tekee tänään tors­tai­na peri­aa­te­pää­tök­sen koko tuntijakouudistuksesta.

    Pää­tök­sen mukaan kun­nat voi­vat ottaa uuden tun­ti­jaon käyt­töön jo syk­syl­lä 1994. Jos kun­ta ei halua, se voi tyy­tyä nykyi­seen tuntijakomalliin.
    Aho otti kie­li­kiis­tan yllät­täen esille

    Hal­li­tus ei äänes­tä­nyt ilta­kou­lus­sa, mut­ta tote­si, että val­tio­neu­vos­ton istun­nos­sa mah­dol­li­nen äänes­tys päät­tyi­si 10–6 pak­ko­ruot­sin puo­les­ta. Asias­ta ei äänes­te­tä myös­kään tänään val­tio­neu­vos­tos­sa, mut­ta vähem­mis­tö jät­tä­nee pöy­tä­kir­jaan oman lausumansa.

    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Iiro Vii­na­nen (kok) on Japa­nis­sa eikä voi osal­lis­tua äänes­tyk­seen. Hän oli­si äänes­tä­nyt vähem­mis­tön mukana.
    Kaner­va tuki pakkoruotsia

    Sisä­mi­nis­te­ri Mau­ri Pek­ka­ri­nen (kesk) oli val­mis pois­ta­maan pak­ko­ruot­sin ja työ­mi­nis­te­ri Ilk­ka Kaner­va (kok) oli sen kan­nal­la. Kaner­va perus­te­li kan­taan­sa sil­lä, että Turun puo­les­sa pakol­lis­ta ruot­sia pide­tään tarpeellisena.

    Kokoo­mus teki juu­ri ennen ilta­kou­lua ryh­mä­pää­tök­sen tukea ope­tus­mi­nis­te­ri Riit­ta Uosu­kais­ta (kok) kiistassa.

    Myös kan­taan­sa jul­ki­suu­del­ta var­jel­lut puheen­joh­ta­ja, ulko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri Pert­ti Salo­lai­nen (kok) tuli ope­tus­mi­nis­te­rin tuek­si. Salo­lai­sen esi­vaa­li­kam­pan­jan joh­to­ryh­mä on patis­ta­nut ehdo­kas­taan aset­tu­maan pon­te­vas­ti Uosu­kai­sen tueksi.”

    Ei tai­da tul­la ihan val­mis­ta vieläkään…

  135. R.Silfverberg:
    Itse ruot­sin­kie­li­se­nä hyvä­ky­si­sin sel­lai­sen rat­kai­sun että perus­kou­luis­sa ja ammat­ti­kou­luis­sa ruot­si ei enää oli­si pakol­li­nen mut­ta lukiois­sa ja kor­kea­kou­luis­sa sen pitäis olla. 

    Mik­si? Opis­ke­lin ruot­sia ylä­as­teen ja lukion ajan, 6 vuot­ta. Sen jäl­keen en 6 vuo­teen puhu­nut Ruot­sia kuin muu­ta­man lauseen. Yli­opis­tos­sa suo­ri­tin pakol­li­sen vir­ka­mies­ruot­sin, 2 vii­kon ker­taus­kurs­si vas­ten­tah­toi­sil­le “insi­nöö­reil­le” jot­ka mur­jot­ti­vat kaik­ki tun­nit ja osa­si­vat suul­li­ses­sa tes­tis­sa sanoa “Jag heter pert­ti, jag tyc­ker om cof­fee tack”. Sain vir­ka­mies­ruot­sis­ta hyvät arvo­sa­nat, 2.5/3. Sen jäl­keen en ole kym­me­neen vuo­teen puhu­nut sanaa­kaan ruotsia. 

    En näe ruot­sa­lai­sia kos­kaan mis­sään, pait­si Ruot­sis­sa. En osaa enää edes lukea ruot­sia. Tai tun­nis­tan joka kol­man­nen sanan ja päät­te­len ja arvaan loput.

    Oli­si­ko tulos parem­pi, jos oli­sin opis­kel­lut ruot­sia 3 vuot­ta vähemmän?

    R.Silfverberg
    jäl­jel­le jää siis kysy­mys että ovat­ko kau­ko­mai­den kie­let niin pal­jon tär­keäm­piä että ruot­sia ei nii­den takia tar­vit­tai­si opiskella. 

    Olen työs­ken­nel­lyt yli 10 vuot­ta kii­na­lais­ten ja intia­lais­ten kans­sa. Ja Venä­jää kuu­lee kadul­la ja kau­pois­sa mel­kein päi­vit­täin. Ruot­sia en vain kuu­le kos­kaan mis­sään. Sak­saa­kin kuu­lee useam­min, ja monet itä-Euroop­pa­lai­set työ­ka­ve­rit puhu­vat hyvin sak­saa. Usein olen har­mi­tel­lut että Sak­saa oli­si ollut hyvä opetella.

  136. Anna S:
    Ala­kou­lu- tai ylä­kou­lui­käi­nen on aivan lii­an nuo­ri pys­tyäk­seen kyp­säs­ti arvioi­maan tulee­ko myö­hem­min elä­mäs­sään tar­vit­se­maan vir­ka­mies­ruot­sia (tai yli­pään­sä ruot­sin kie­len tai­toa). Pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­nen loi­si todel­la suu­ren eriar­voi­suu­den uhan, kun ruot­sia osaa­vat (kuten suo­men­ruot­sa­lai­set ja ne hen­ki­löt, joi­den van­hem­mat ovat ymmär­tä­neet ruot­sin kie­len opis­ke­lun tär­key­den) oli­si­vat noin ylei­ses­ti ottaen parem­mas­sa ase­mas­sa työnhaussa. 

    Miten ihmees­sä min­kää­ni­käi­nen kou­lu­lai­nen tai hänen van­hem­pan­sa kyke­ni­si arvioi­maan jon­kin kie­len tar­peel­li­suut­ta, kun tule­vai­suu­des­ta ei tie­dä kukaan?

    Englan­nin osaa­mi­nen on toki tar­peel­lis­ta, kos­ka se nyt sat­tuu ole­maan tie­teen ja kau­pan kie­li maa­il­mal­la. Englan­ti on vai­kea kie­li osa­ta hyvin, mut­ta eipä sitä ole valit­se­mal­la valit­tu­kaan kan­sain­vä­li­seen käyttöön.

    Mui­den kiel­ten tar­peel­li­suut­ta ei voi oikeas­taan miten­kään tie­tää. Toi­set tar­vit­se­vat työs­sään ruot­sia ja jot­kut ehkä löy­tä­vät ruot­sin­kie­li­sen puo­li­son, mut­ta sit­ten on nii­tä, jot­ka eivät juu­ri kos­kaan tar­vit­se ruot­sia yhtään mis­sään. Sen sijaan, että käy­te­tään resurs­se­ja kah­den lähi­su­ku­lais­kie­len opis­ke­luun (englan­ti ja ruot­si), oli­si pal­jon jär­ke­väm­pää opis­kel­la eri­lai­sia kie­liä, kos­ka se antai­si pal­jon parem­man poh­jan ope­tel­la uusia kie­liä sit­ten, kun nii­tä tarvitsee.

    Esi­mer­kik­si minul­le oli­si ollut huo­mat­ta­vas­ti ruot­sia huo­mat­ta­vas­ti enem­män hyö­tyä rans­kan osaa­mi­ses­ta euroop­pa­lai­sen yhteis­työn takia (rans­ka­lai­set osaa­vat huo­nos­ti englan­tia) tai por­tu­ga­lis­ta, jota oli­si ollut hyvä osa­ta pit­kä­ai­kai­sen yhteis­työ­pro­jek­tin takia. Omal­la alal­la­ni kii­nan tai japa­nin osaa­mi­nen oli­si todel­li­nen kilpailuvaltti.

    Omal­la alal­la­ni tut­ki­joi­den poh­jois­mai­nen yhteis­työ hoi­de­taan englan­nik­si jo pel­käs­tään sii­tä syys­tä, että kai­kis­sa Poh­jois­mais­sa on pal­jon ulko­maa­lai­sia tut­ki­joi­ta, jot­ka eivät osaa ruot­sia. Ruot­sia en ole tar­vin­nut vii­meis­ten 25 vuo­den aika­na mihin­kään muu­hun kuin opas­tei­den luke­mi­seen Ruot­sin mat­koil­la tai hyvin satun­nai­seen ruot­sin­kie­lis­ten leh­ti­jut­tu­jen tai vas­taa­vien luke­mi­seen. Ilman­kin oli­sin pärjännyt.

    Minun näke­myk­se­ni on se, että ruot­sin osaa­mi­ses­ta ei ole hait­taa lap­sil­le­ni tule­vai­suu­des­sa, jos ruot­sin voi oppia menet­tä­mät­tä mah­dol­li­suut­ta ope­tel­la jotain hyö­dyl­li­sem­pää kiel­tä. Käy­tän­nös­sä kai­kil­la ei ole kykyä ope­tel­la kah­ta saa­ti sit­ten kol­mea vie­ras­ta kiel­tä, joten pakol­li­nen ruot­si saat­taa hyvin­kin olla rasi­te tai suo­ra­nai­nen haitta.

  137. TL:
    Oli­si­ko tulos parem­pi, jos oli­sin opis­kel­lut ruot­sia 3 vuot­ta vähemmän? 

    Ei, vaan jos oli­sit yli­op­pi­las, oli­sit tie­ten­kin luke­nut perus­kou­lun ruot­sin ennen lukio­ta että yli­pään­sä voi­sit men­nä lukioon, eli saman mää­rän kuin nyt, mut­ta jos oli­sit men­nyt ammik­seen, ei sinun oli­si tar­vin­nut lukea ruot­sia ollenkaan. 

    Mie­les­tä­ni pitäi­si perus­ta uudel­leen ns “pit­kä lin­ja” niil­le insi­nöö­rik­si aiko­vil­le jot­ka eivät halua sivis­tää itse­ään lukion pakol­li­sil­la kieli‑, his­to­ria- ja muil­la huma­nis­ti­sil­la opin­noil­la joi­ta he eivät arvos­ta tip­paa­kaan. Eli perus­kou­lus­ta suo­raan ammat­ti­kou­luun ja siel­tä AMK:hon, mah­dol­li­ses­ti Polil­le vielä.

    Toi­saal­ta sil­loin kun itse opis­ke­lin, eikä sii­tä ole kuin vajaat 30 vuot­ta, arvos­tet­tiin työ­mark­ki­noil­la että insi­nöö­ri osaa ruot­sia ja sak­saa, aina­kin jos oli kone­puo­len, puun­ja­los­tuk­sen, kemian, vuo­ri­tek­nii­kan tai säh­kö­tek­nii­kan DI. Arvaas miksi? 

    Jos­tain syys­tä nyt ei tee noil­la kie­lil­lä mitään enää? 

    TL:
    Olen työs­ken­nel­lyt yli 10 vuot­ta kii­na­lais­ten ja intia­lais­ten kans­sa. Ja Venä­jää kuu­lee kadul­la ja kau­pois­sa mel­kein päi­vit­täin. Ruot­sia en vain kuu­le kos­kaan mis­sään. Sak­saa­kin kuu­lee useam­min, ja monet itä-Euroop­pa­lai­set työ­ka­ve­rit puhu­vat hyvin sak­saa. Usein olen har­mi­tel­lut että Sak­saa oli­si ollut hyvä opetella.

    Et ole ker­to­nut mis­sä maas­sa asut ja työskentelet. 

    On aika kum­maa jos asut Suo­mes­sa ja luul­ta­vas­ti ete­lä-Suo­mes­sa, ettet ole kuul­lut ruot­sia puhut­ta­van mis­sään? Sul­keu­dut­ko työ­ai­ka­si jäl­keen nel­jän sei­nän sisäl­le vai mitä teet?

    Samoin jos asuu Oulus­sa, jos­ta on n 100 km mat­ka Ruot­sin rajal­le, viit­sii­kö sil­loin pok­ka­na väit­tää sil­loin ettei kuu­le siel­lä­kään ruot­sin tai nor­jan kiel­tä puhuttavan?

  138. Kun olen kuun­nel­lut suo­men­ruot­sa­lais­ten jut­tu­ja sivu­kor­val­la, olen huo­man­nut, että hekin käyt­tä­vät ruot­sis­saan pie­nem­pää sana­va­ras­toa kuin suo­mes­saan, ja vaih­ta­vat usein suo­mek­si moni­mut­kai­sis­sa asiois­sa (esi­mer­kik­si neu­voes­saan toi­si­aan) tai jos tar­vit­se­vat erikoissanastoa.

    Taan­noin kir­joi­tet­tiin, että ruot­sin­kie­lis­ten kou­lu­lais­ten äidin­kie­len­tai­dot ovat niin huo­not, että hait­taa­vat muu­ta­kin opis­ke­lua. Olen itse kuul­lut tutuil­ta, että oppi­tun­tien pitä­mi­se­nä ruot­sin­kie­li­si­nä on hie­man haastetta.

    Jopa ruot­sin­kie­lis­ten luvus­sa on meil­lä pal­jon ilmaa: ruot­sin­kie­li­sek­si luo­kit­te­lus­ta on sen ver­ran etua, ettei se tar­koi­ta, että ruot­si oli­si suo­mea parem­paa vaan että ruot­si on riit­tä­vän hyvää, että sen keh­taa ilmoit­taa äidin­kie­lek­si. Tämä siis sii­hen, että kuin­ka suu­ri on oikeas­ti tar­ve “saa­da pal­ve­lua omal­la kielellään.”

  139. Kyl­lä­hän tämän ruot­sin kie­len tilan­ne näyt­tää tyys­tin eri­lai­sel­ta eri puo­lil­la maa­ta. Oman koke­muk­se­ni mukaan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on asu­nut ja asuu edel­leen suo­men­ruot­sa­lai­sia lähes joka talos­sa. Kai­kis­sa fir­mois­sa, jois­sa olen ollut töis­sä, on tar­vit­tu ruot­sia, tai aina­kin sii­tä on ollut pal­jon hyö­tyä. Usei­ta työ­paik­ko­ja ei oli­si edes saa­nut ilman ruot­sin osaa­mis­ta, eikä nyt ole kyse suo­men­ruot­sa­lais­ten asia­kas­pal­ve­lus­ta tis­kin yli vaan kan­sain­vä­li­ses­tä yhteis­työs­tä eri ilman­suun­tiin, myös Ruot­siin. Joka fir­mas­sa osa hen­ki­lö­kun­nas­ta on ollut kak­si­kie­lis­tä, ja heil­tä on oppi­nut lisää ruot­sia, jos on viit­si­nyt pitää kor­van­sa auki.

    Hel­sin­gis­sä tut­ta­va­pii­ri käsit­tää hel­pos­ti koko jou­kon suo­men­ruot­sa­lai­sia edel­lyt­täen, että itse ei ole ennak­ko­luu­loi­nen. Ja hei­dän kans­saan voi ihan vapaas­ti sopia, puhu­taan­ko suo­mea vai ruot­sia. Useim­mi­ten kui­ten­kin suo­mea, kos­ka kaik­ki osaa­vat sitä, monet suo­men­ruot­sa­lai­set täy­sin virheettömästi.

    Tilan­ne on tie­tys­ti aivan toi­nen puh­taas­ti yksi­kie­li­sil­lä paik­ka­kun­nil­la esim. ran­ni­kol­la tai Itä-Suo­mes­sa. Eivät samat vii­sau­det päde joka puo­lel­la, eikä sik­si kan­na­ta tyr­kyt­tää samaa mal­lia jokai­sel­le ja joka suuntaan.

    En usko het­keä­kään, että into ruot­sin oppi­mi­seen lisään­tyi­si, jos se ei oli­si pakol­lis­ta, niin­kuin tääl­lä on yri­tet­ty esit­tää. Suo­ma­lai­suu­den Lii­ton vies­ti on iskey­ty­nyt syväs­ti monen tajun­taan. Suo­men kie­len arvoa yri­te­tään nos­taa pai­na­mal­la ruot­sia alas, maan his­to­rias­ta ja kult­tuu­ris­ta viis.

    Kun ruot­sin kie­len tai­to täs­tä vie­lä heik­ke­nee, meil­lä on tule­vai­suu­des­sa koko jouk­ko poruk­kaa, joka ei osaa ään­tää suo­ma­lais­ten etu- ja suku­ni­miä tai pai­kan- ja kadunn­ni­miä, kos­ka niis­tä edel­leen suu­ri osa on ruot­sa­lais­ta alku­pe­rää. Tämä on jo nyt näh­tä­vis­sä, kun hel­sin­ki­läi­set kadun­ni­met tuot­ta­vat monil­le tuskaa. 

    Mut­ta ehkä seu­raa­vak­si on tulos­sa taas suu­ri suo­men­ta­mi­saal­to? Lind­strö­mit voi­vat muut­taa nimen­sä vaik­ka Puna­juu­ri­pih­vik­si ja Ruu­ne­kree­nin­ka­dus­ta voi­daan teh­dä Satusedänpolku.

  140. pjt: Juu. Ja täs­sä mie­les­sä rele­vant­ti kie­li­tai­to on englan­ti. Bul­ga­ria­lai­set rek­ka­kus­kit eivät tule osaa­maan suo­mea, ruot­sia, nor­jaa, viroa, lät­tiä ja liet­tu­aa, vaik­ka saat­ta­vat ymmär­tää muu­ta­man sanan puolaa.

    Point­ti­ni ei ole oikein avau­tu­nut. Alun­pe­rin tar­koi­tin, että ruot­sin kie­les­tä eni­ten hyö­ty­vät suo­ma­lai­set ovat ns. amis­po­ruk­kaa. Ei hal­ven­ta­va ter­mi. Työn­ha­kua­lu­ee­na on koko skan­di­na­via , jos kie­li­tai­to on moni­puo­li­nen , sisäl­täen aut­ta­van ruot­sin­kie­len taidon.

    Ammat­ti­kou­lun kaut­ta val­mis­tuu mui­ta­kin , kuin kul­je­tus­lan ihmisiä:

    Opin­not koos­tu­vat pää­osin amma­til­li­sis­ta opin­nois­ta, jot­ka anta­vat tie­tyn alan ammat­ti­tai­don. Ammat­ti­tai­toa kar­tu­te­taan myös 20 opin­to­vii­kon mit­tai­sel­la har­joit­te­lu­jak­sol­la. Lisäk­si opis­kel­laan yhtei­so­pin­to­ja, joi­hin kuu­luu esi­mer­kik­si kie­lio­pin­to­ja, mate­ma­tiik­kaa ja luonnontieteitä.

    Amma­til­li­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta voi val­mis­tua kah­dek­sal­ta eri kou­lu­tusa­lal­ta yli sataan ammat­tiin. Ammat­ti­tut­kin­non yhtey­des­sä voi suo­rit­taa myös ylioppilastutkinnon.

    Vihe­rins­si: Oli­si siis toden­nä­köi­ses­ti ollut koko­nai­suu­del­le hyväk­si, jos Sil­ja­maa­rit oli­si käyt­tä­nyt aikan­sa ja tar­mon­sa rans­kan opiskeluun.

    Lah­jak­kaa­na aikuis­opis­ke­li­ja­na hän pys­tyy oppi­maan suju­van rans­kan­kie­len tai­don hyvän ruot­sin­kie­len lisäk­si. Ruot­sin opis­ke­lu nuo­re­na on lisäk­si tuo­nut hänel­le opis­ke­lu­val­miuk­sia ja nor­jia neu­ro­niyh­teyk­siä, joil­la pys­tyy omak­su­maan nopeas­ti rans­kan­kie­len taidot.

  141. R.Silfverberg:
    Mie­les­tä­ni pitäi­si perus­ta uudel­leen ns “pit­kä lin­ja” niil­le insi­nöö­rik­si aiko­vil­le jot­ka eivät halua sivis­tää itse­ään lukion pakol­li­sil­la kieli‑, his­to­ria- ja muil­la huma­nis­ti­sil­la opin­noil­la joi­ta he eivät arvos­ta tippaakaan.

    Olen aina pitä­nyt suu­res­ti his­to­rias­ta, luen edel­leen mie­lel­lä­ni kai­ken­lais­ta his­to­rias­ta. Mut­ta insi­nöö­ri­hen­ki­se­nä en väli­tä kie­lis­tä sinäl­lään, ne ovat vain tapo­ja välit­tää informaatiota. 

    Opis­ke­lin lukios­sa myös rans­kaa, lisäk­si olen jon­kin ver­ran ope­tel­lut espan­jan fraa­se­ja espan­jas­sa mat­kail­les­sa ja kyril­li­siä kir­jai­mia Venä­jäl­lä mat­kus­tel­les­sa. Kun osaa kään­tää kyril­li­set aak­ko­set, pys­tyy aika pit­käl­le päät­te­le­mään venä­jäs­tä­kin mitä mis­sä­kin lukee. 

    Englan­ti on kui­ten­kin se uni­ver­saa­li kie­li, jol­la kom­mu­ni­koin mm. ruot­sa­lais­ten asiak­kai­de­ni kans­sa. Mui­ta kie­liä, joi­ta luen ja kir­joi­tan suju­vas­ti, ovat mm. Java, C#, C++, Pyt­hon, Javasc­ript, Perl, Sca­la, ja tusi­na muu­ta kieltä. 

    Mitä tulee vasem­mis­to­lai­siin huma­nis­tei­hin, koen usein että he ovat hei­kos­ti asiois­ta ymmär­tä­viä, kapeas­ti ajat­te­le­via asen­ne­vam­mai­sia ja hie­man nai­ve­ja. Mut­ta ymmär­rän että vasem­mis­to­lai­set ajat­te­le­vat samoin meis­tä “insi­nöö­reis­tä”. Tai olen siis FM koulutukseltani.

    R.Silfverberg:
    Arvaas miksi? 

    Ehkä 30 vuot­ta sit­ten Suo­men kaup­pa­kump­pa­nit oli­vat vie­lä Sak­sa ja Ruot­si. Nyt vii­mei­set 10 vuot­ta olen työs­ken­nel­lyt pää­asias­sa kii­na­lais­ten ja intia­lais­ten kanssa. 

    R.Silfverberg:
    Jos­tain syys­tä nyt ei tee noil­la kie­lil­lä mitään enää? 

    Sak­saa oli­sin tar­vin­nut usein, sak­sa­lai­set puhu­vat huo­noa englan­tia ja Poh­jois- Ita­lias­sa / itä-Euroo­pas­sa kaik­ki osaa­vat sak­saa mut­ta har­va osaa englan­tia. Olen usein har­mi­tel­lut että mik­sen opis­kel­lut Saksaa. 

    On aika kum­maa jos asut Suo­mes­sa ja luul­ta­vas­ti ete­lä-Suo­mes­sa, ettet ole kuul­lut ruot­sia puhut­ta­van missään? 

    Ter­ve­tu­loa Tam­pe­reen kes­kus­taan. Ruot­sia ei puhu kukaan mis­sään eikä sitä kuu­le mis­sään. Tam­pe­reel­la asuu ehkä 200 ruot­sa­lais­ta, jot­ka kaik­ki puhu­vat Suo­mea. Yli 5 vuot­ta tein asia­kas­pal­ve­lu­teh­tä­viä, muis­tan että ker­ran asiak­kaak­si tuli ruot­sa­lai­nen paris­kun­ta, jol­le yri­tin puhua ruot­sia. Vaih­toi­vat heti englantiin. 

    Samoin jos asuu Oulus­sa, jos­ta on n 100 km mat­ka Ruot­sin rajal­le, viit­sii­kö sil­loin pok­ka­na väit­tää sil­loin ettei kuu­le siel­lä­kään ruot­sin tai nor­jan kiel­tä puhuttavan? 

    Ihan var­mas­ti siel­lä kuu­lee, olen käy­nyt muu­ta­man ker­ran Haa­pa­ran­nan Ikeas­sa ja Sys­tem­bo­la­ge­tis­sa. Olen myös mat­kail­lut Nor­jas­sa, ja kuten mai­nit­sin muu­ta­ma pos­taus aiem­min, niin isoi­sä­ni oli ruot­sa­lai­nen ja äiti­ni ruot­sin­kie­li­sel­tä ran­nik­ko­seu­dul­ta. Oulus­sa ruot­sil­la onkin aivan eri mer­ki­tys. Tai Turussa.

    En kui­ten­kaan kuu­le tääl­lä sisä­maas­sa kos­kaan Ruot­sia, enkä sitä kos­kaan tar­vit­se mis­sään. Se on vain fak­ta. Venä­jää kuu­len lähes päivittäin.

    Libe­raa­li­na ihmi­se­nä haluai­sin vapaut­taa kiel­ten opiskelun.

  142. eemil: He halua­vat hoi­toa suo­mek­si sik­si, että jokai­nen jän­nit­tää lää­kä­ris­sä kayn­tiä ja halu­aa saa­da paras­ta mah­dol­lis­ta hoi­toa. Sii­hen väliin ei halu­ta­kie­lel­li­siä epä­var­muus­te­ki­jöi­tä. Lisäk­si he ovat koh­te­liai­ta, kos­ka halua­vat lää­kä­rin ole­van 100 pro­sent­ti­ses­ti vahvuusalueellaan.

    Voit kui­ten­kin vaa­tia saa­da puhua ruot­sia, eivät he sii­tä pahastu.

    Ei tämä pidä paik­kaan­sa. Suo­men­ruot­sa­lai­set eivät halua puhua ruot­sia suo­ma­lais­ten kans­sa. Ei tämä kos­ke vain lää­kä­rin vas­taan­ot­toa vaan se on laa­jem­pi ilmiö.

    Itse olen suo­men­kie­li­nen joka asuu ruot­sis­sa ja puhuu töi­sää ainoas­taan ruot­sia. Suo­ma­lai­nen aksent­ti tosin kuu­luu puheesta.

    Ruot­sa­lai­set puhu­vat kans­sa­ni ruot­sia eivät­kä tee nume­roa sii­tä, että joku puhuu ulko­maa­lai­sel­la koros­tuk­sel­la. Mut­ta myös tääl­lä Ruot­sis­sa on suo­men­ruot­sa­lai­sil­le tär­ke­ää vaih­taa kans­sa­ni kie­li heti suo­mek­si kun sii­hen tulee tilai­suus. Näin tapah­tuu joka ker­ta. Tämä on fakta.

  143. Anna S:
    1) Ruot­sin kie­len osaa­mi­ses­ta ei ole hyö­tyä kai­kil­le, mut­ta niin kau­an kuin Suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa, tulee se ole­maan ylei­ses­ti ottaen hyö­dyl­li­sin kie­li osa­ta suo­men ja englan­nin ohella.
    2) Vanhemmille/peruskouluikäisille ei voi antaa mah­dol­li­suut­ta tyh­myyt­tään pila­ta lap­sen tule­vai­suut­ta –> joh­taa eriarvoisuuteen
    3) Jos lap­sel­la on kie­li­pää­tä – mitä esim ihan sen venä­jän­kin oppi­mi­nen edel­lyt­tää –voi hän opis­kel­la sitä pakol­lis­ten kie­lien ohel­la –> Soi­nin­vaa­ral­le tie­dok­si, että opis­ke­lin ylä­as­teel­la ruot­sin, suo­men ja englan­nin kie­len lisäk­si rans­kaa ja sak­saa. Kun valit­see valin­nai­si­na muu­ta­kin kuin koti­ta­lout­ta ja lii­kun­taa, mah­tuu nii­tä kie­lio­pin­to­ja­kin ihan enem­män­kin sin­ne lukujärjestykseen.

    1) Ei val­tion kak­si­kie­li­syys joh­da sii­hen, että ruot­sin osaa­mi­nen oli­si hyö­dyl­li­sem­pää kuin jon­kin maa­il­man­kie­len osaa­mi­nen. Val­tion kak­si­kie­li­syys ei myös­kään edel­ly­tä, että kaik­kien kan­sa­lais­ten pitäi­si osa­ta näi­tä kie­liä. Suo­mes­sa pär­jää erin­omai­ses­ti suo­mel­la ja englan­nil­la. Ruot­sin­kie­li­set puhu­vat näi­tä kie­liä yleen­sä niin hyvin, että enem­mis­tön ei kan­nat­tai­si tuh­la­ta ener­gi­aa ruot­sin opis­ke­luun. Kal­le Iso­kal­lio­ta lai­na­tak­se­ni, oli­si talou­del­li­ses­ti pal­jon kan­nat­ta­vam­paa tar­jo­ta ruot­sin­kie­li­sil­le tehos­tet­tu suo­men ope­tus ja vapaut­taa suo­men­kie­li­set pakkoruotsista.

    2) Eriar­vois­tu­mi­sel­la pelot­te­lu on täy­sin lii­oi­tel­tua. Har­vois­sa amma­teis­sa pitää osa­ta oikeas­ti ruot­sia. Yleen­sä vaa­ti­mus on täy­sin nimel­li­nen. Kai­kis­ta ei tule myös­kään vir­ka­mie­hiä, eivät­kä kaik­ki työs­ken­te­le ran­ni­kol­la ter­veys­pal­ve­lui­den paris­sa. Aito kil­pai­lue­tu työ­mark­ki­noil­la on osa­ta mui­ta kie­liä kuin englan­tia ja ruotsia.

    3) Jos lap­sel­la on kie­li­pää­tä, ruot­sin voi opis­kel­la hel­pos­ti myö­hem­min­kin. Sehän on help­po kie­li. Ne vai­keam­mat kie­let kan­nat­tai­si opis­kel­la aikaisemmin.

  144. Maan­tie­teen kovil­le tosi­asioil­le emme voi mitään. Suo­mea on aina vai­van­nut tiet­ty ambi­va­lens­si kuu­lua­ko Poh­jois­mai­seen vai­ko bal­tia­lais­ten reu­na­val­tioi­den vii­te­ryh­mään. Esim. venä­jää tms. voi jo nyky­sys­tee­mis­sä opis­kel­la vapaa­eh­toi­suu­den poh­jal­ta val­lan mai­nios­ti, usein vain nämä eni­ten vapaa­eh­toi­suu­den nimeen huu­ta­vat eivät hal­lit­se kovin hyvin edes omaa äidin­kiel­tään. Jäl­jet joh­ta­vat täs­sä­kin sylt­ty­teh­taal­le eli kai­kil­la asteil­la, ml. vir­ka­mies­ruot­si, vapaa­eh­tois­ta ruot­sia aja­vien kova ydin löy­tyy ns. Suo­ma­lai­suu­den lii­ton ja per­su­jen lie­peil­tä, tavoit­tee­na viral­li­ses­ti yksi­kie­li­nen Suo­mi. Kam­pea­vat mei­tä, tie­täen tai tah­to­mat­taan, bal­tia­lais­ten reu­na­val­tioi­den viiteryhmään.

    Kaik­kien mui­den vie­rai­den kiel­ten pait­si englan­nin opis­ke­lu on nyt jo hälyt­tä­vän pien­tä ja osaan mel­kein luva­ta että se yksi­puo­lis­tuu enti­ses­tään jos ruot­si vapaa­eh­tois­te­taan. Englan­nin osaa­mi­ses­ta ei nyky­ään saa min­kään­lais­ta plus­saa, niin itses­tään sel­vää on sen osaa­mi­sen vaa­ti­mus, mut­ta kyl­lä­kin mii­nus­ta sen osaa­mat­to­muu­des­ta. Pakol­li­nen ruot­si pitäi­si siis kor­va­ta muul­la pakol­li­sel­la kie­lel­lä (käy­tän­nös­sä venä­jä tai sak­sa) kes­ki­ver­to-oppi­las kun menee siel­tä mis­tä aita on mata­lin. Ai niin, mut­ta pak­ko­han on huo­no moti­voi­ja, niin­hän meil­le vakuut­ta­vat vapaa­eh­toi­suu­den puolustajat.

  145. Kak­si asiaa.

    En juo mai­toa, enkä puhu ruotsia.

    Kevät 2003: impro­ba­tur kah­del­la mii­nuk­sel­la ja yli­op­pi­las­lak­ki pää­hän kah­dek­sal­la­tois­ta kompensaatiopisteellä.

    Ja ylpeäs­ti olen kan­ta­nut ylioppilaslakkiani!

    Ruot­sin kie­len mer­ki­tys on jos­sain infi­ni­te­si­maa­lin ja nol­lan tie­noil­la. Siis aika vähäinen.

    Pak­ko­ruot­si toki hidas­taa val­mis­tu­mis­ta­ni mais­te­rik­si, mut­ta eikö­hän sii­tä­kin sel­vi­tä yli­ver­tai­sel­la tehok­kuu­del­la, eli mini­mi mää­rä fraa­se­ja ja sano­ja, joil­la hom­ma hoi­de­taan kotiin.

    Ammat­ti­kou­lus­sa ruot­sin­kie­len kurs­si hoi­det­tiin siten, että minä luin pape­ris­ta ruot­sia kou­lut­ta­jal­le, enkä tien­nyt mis­tä puhuin. Sit­ten kou­lut­ta­ja puhui omas­ta pape­ris­taan, jos­ta hän ei ymmär­tä­nyt puo­lia­kaan. Lopuk­si lyö­tiin lei­mat pape­riin ja hom­ma oli tapu­tel­tu. Noin 30 minuut­tia tuh­lat­tiin yhteis­kun­nan resursseja.

    Zài­jiàn!

  146. Mik­si muu­ten kukaan ei ole teh­nyt kyse­ly­tut­ki­mus­ta sii­tä, kuin­ka pal­jon ruot­sia perus­kou­lus­sa opis­kel­leet ovat kat­so­neet täs­tä kie­li­tai­dos­taan hyö­ty­neen­sä ja kuin­ka usein he ruot­sia puhu­vat, luke­vat tai kuun­te­le­vat. Tuli­si jotain kät­tä pidem­pää tähän­kin väittelyyn.”

    Kum­ma kyl­lä, minul­la on ollut ruot­sin kie­len tai­dos­ta enem­män hyö­tyä kuin oli­sin osan­nut arva­ta. Osaa­jil­le tun­tuu ole­van kum­mas­ti kysyntää …

  147. eemil: “tar­koi­tin, että ruot­sin kie­les­tä eni­ten hyö­ty­vät suo­ma­lai­set ovat ns. amis­po­ruk­kaa. Ei hal­ven­ta­va ter­mi. Työn­ha­kua­lu­ee­na on koko skan­di­na­via , jos kie­li­tai­to on moni­puo­li­nen , sisäl­täen aut­ta­van ruot­sin­kie­len taidon.”

    Hiu­kan rea­lis­mia. Amik­sen opet­ta­ja ker­toi, että oppi­lail­la on kes­ki­mää­rin kym­me­nen ruot­sin sanaa hal­lus­sa kurs­sin alkaes­sa eikä tilan­ne kurs­sil­la juu­ri para­ne: “Jos ryh­män (n. 20 opis­ke­li­jaa) ylei­sin perus­kou­lun ruot­sin arvo­sa­na on 5 (jou­kos­sa luon­nol­li­ses­ti myös muu­ta­ma ruot­sis­sa mukau­tet­tu) ja monel­la on sel­viä tark­kaa­vai­suu­den ongel­mia, niin miten kes­kit­ty­mi­nen onnis­tui­si esim. auto­hal­liss­sa, jos­sa oles­ke­lu oli­si huo­mat­ta­vas­ti vapaam­paa kuin pul­pe­tis­sa istu­mi­nen ja virik­kei­tä joka puo­lel­la…? Käy­tän­nös­sä­hän ruot­sin kie­len tai­to voi olla n. 5–10 sanaa pahim­mas­sa tapauk­ses­sa. Moti­vaa­tio-ongel­mis­ta ja nii­den tuo­mis­ta haas­teis­ta ope­tuk­ses­sa en täs­sä edes viit­si läh­teä kirjoittamaan. —”

  148. Kun ruot­sin kie­len tai­to täs­tä vie­lä heik­ke­nee, meil­lä on tule­vai­suu­des­sa koko jouk­ko poruk­kaa, joka ei osaa ään­tää suo­ma­lais­ten etu- ja suku­ni­miä tai pai­kan- ja kadunn­ni­miä, kos­ka niis­tä edel­leen suu­ri osa on ruot­sa­lais­ta alkuperää.”

    Tämän takia­ko lap­sem­me pan­naan opis­ke­le­maan ruot­sia ala­kou­lus­ta yliopistoon?

    Pien­tä rajaa nyt!

  149. Mie­les­tä­ni pitäi­si perus­ta uudel­leen ns “pit­kä lin­ja” niil­le insi­nöö­rik­si aiko­vil­le jot­ka eivät halua sivis­tää itse­ään lukion pakol­li­sil­la kieli‑, his­to­ria- ja muil­la huma­nis­ti­sil­la opin­noil­la joi­ta he eivät arvos­ta tippaakaan.”

    Edel­leen­kin pien­tä rajaa. Kyl­lä tek­ni­ses­ti lah­jak­kaat ovat kiin­nos­tu­nei­ta his­to­rias­ta, yhteis­kun­tao­pis­ta, media­lu­ku­tai­dos­ta — osal­le vain kiel­te­nop­pi­mi­nen on erit­täin kovan työn taka­na. Emme me pilk­kaa lyhyen mate­ma­tii­kan luki­joi­ta­kaan, mik­si sit­ten pitäi­si pil­ka­ta nii­tä, joil­le riit­täi­si vah­va englanti?

    Ei mis­sään maa­il­mas­sa ihmi­sen päte­vyy­den mit­ta­ri­na ja val­mis­tu­mi­sen ehto­na pide­tä pie­nen vähem­mis­tö­kie­len osaa­mis­ta. Yli­pää­tään maa­il­mal­la kor­kea­kou­lu­tuk­sen kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ei-huma­nis­ti­sil­la aloil­la ovat äärim­mäi­sen niu­kat ja niis­sä luo­te­taan opis­ke­li­jan omaan valintaan.

  150. Miten ihmees­sä min­kää­ni­käi­nen kou­lu­lai­nen tai hänen van­hem­pan­sa kyke­ni­si arvioi­maan jon­kin kie­len tar­peel­li­suut­ta, kun tule­vai­suu­des­ta ei tie­dä kukaan?”

    Van­hem­mat sen­tään tun­te­vat las­ten­sa taus­tan, tai­pu­muk­set ja sen het­ki­set tar­peet puhu­mat­ta­kaan per­heen siteis­tä mui­hin kult­tuu­rei­hin ja kieliin.

    Edus­kun­ta­ko muka tie­täi­si nämä asiat parem­min — ja oli­si­vat­ko ne muka kai­kil­le nuo­ril­le samat?

  151. Minus­ta on val­ta­va yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, että nuo­riam­me kar­si­taan pak­ko­ruot­sin avul­la. En aikai­sem­min tien­nyt, että moni jää vail­le tut­kin­to­to­dis­tus­ta pak­ko­ruot­sin takia. Nyt tiedän.

    On mei­dän las­tem­me oikeus pääs­tä val­mis­tu­maan ilman noi­ta kat­ke­roit­ta­via koke­muk­sia, että on tul­lut lei­ma­tuk­si tyh­mäk­si, lais­kak­si ja oppi­mat­to­mak­si. Nime­no­maan poi­kiam­me kar­si­taan pakkoruotsilla.

    - “Eri­tyi­sen han­ka­la tilan­ne on tek­nii­kan alal­la, jos­sa opis­ke­le­vil­le insi­nöö­rin aluil­le on pak­ko jär­jes­tää jopa kol­me val­men­ta­vaa opin­to­jak­soa ennen var­si­nai­sel­le kurs­sil­le osal­lis­tu­mis­ta — tukio­pe­tus­jak­soil­la käy­dään läpi koko lukion oppi­mää­rä, eli työ­mää­rä on suu­ri.” Näin vas­taa siis ammat­ti­kor­kean hen­ki­lö­kun­ta Satakunta-lehdessä.

    - Opet­ta­ja-leh­des­sä insi­nöö­rio­pin­nois­ta: “Jos työ­nan­ta­ja tar­jo­aa sopi­mus­ta mel­kein val­miil­le opis­ke­li­jal­le, jol­la on esi­mer­kik­si ruot­sin­kurs­si teke­mät­tä, ei hän sitä enää palaa suorittamaan.”

    - Opis­ke­li­ja blo­gis­saan: “Opis­ke­len Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lus­sa kan­sain­vä­lis­tä mark­ki­noin­tia ja tois­tai­sek­si ehkä eni­ten häm­men­nys­tä kurs­si­ka­ve­rie­ni kes­kuu­des­sa on aiheut­ta­nut Affärss­vens­ka, joka tut­ta­val­li­ses­sem­min tun­ne­taan nimel­lä vir­ka­mies­ruot­si. Kun ei aikai­sem­mis­sa opin­nois­sa, jois­ta on palt­tia­ral­laa pirus­ti aikaa, tuo ruot­sin­kie­li ollut kiin­nos­tuk­sen koh­de nume­ro 1, niin se tuo tiet­tyä hän­di­käp­piä tämän het­ki­seen tilan­tee­seen. — Onko siis pak­ko haka­ta pää­tä sei­nään vai voi­si­ko asial­le teh­dä jotain?”

    Lähi­pii­rin tie­to­läh­de ker­too, että suu­rim­mal­la osal­la lukion pojis­ta on vai­keuk­sia ruot­sin suo­rit­ta­mi­ses­sa. Viral­li­sem­pi tie­to­läh­de ker­too näin:
    — “Ruot­sin kie­len valit­se­mi­nen yli­op­pi­las­tut­kin­toon on pai­nu­nut ennä­ty­sal­haal­le. Pojis­ta ruot­sin kir­joit­ti tänä kevää­nä enää kol­man­nes, tytöis­tä vie­lä seit­se­män kym­me­nes­tä. — Suo­men­kie­li­sis­tä päi­vä­lu­kiois­ta jo 40 pro­sent­tia on sel­lai­sia, jois­sa alle puo­let kir­joit­taa ruot­sin. Lukioi­ta, jois­sa alle kol­man­nes kir­joit­taa ruot­sin on jo kol­mi­sen­kym­men­tä. Ruot­sin­kie­li­sis­sä lukiois­sa suo­men toi­se­na koti­mai­se­na suo­rit­taa edel­leen hie­man alle 90 pro­sent­tia yli­op­pi­lais­ta. — Joen­suun nor­maa­li­kou­lun lukios­sa — pojis­ta ruot­sin kir­joit­ti vain 17 prosenttia —”

    Turun yli­opis­ton kie­li­kes­kuk­sen joh­ta­ja sanoi opis­ke­li­ja­leh­den haas­tat­te­lus­sa, että kaik­kein epä­toi­voi­sim­mil­le on jär­jes­tet­ty jopa yksi­tyi­so­pe­tus­ta: ”Karu totuus on se, että kaik­ki ihmi­set eivät yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty saa­maan osaa­mis­taan vaa­dit­ta­val­le tasol­le. Me emme pys­ty aut­ta­maan loputtomiin.”

    Jos vir­ka­ruot­si jat­kaa, yhä useam­pi nuo­ri mies kar­sii jat­ko-opin­to­ha­lu­jaan sen sijaan, että pakot­tai­si itsen­sä luke­maan enem­män ruot­sia koulussa.

    Siis mikä­li emme halua enti­ses­tään syr­jäyt­tää poi­kia ja mie­hiä kou­lu­tuk­ses­ta (ja mik­si haluai­sim­me — vain jot­ta osoi­tet­tai­siin kovien mies­ten pär­jää­vän ilman kou­lu­ja­kin?), pakol­li­set tur­hat kie­lio­pin­not on saa­ta­va kar­sit­tua kou­lu­tuk­sen kai­kil­ta tasoil­ta. Ja kun vie­lä muis­tam­me, että mei­dän maa­han­muut­ta­ja­nuor­tem­me mää­rää kas­vaa kou­luil­la kohis­ten ja heil­lä on ihan oman­lai­set kie­li­tar­peen­sa, tätä ongel­maa ei voi vähätellä.

    Pak­ko­ruot­si on myös yksin­ker­tai­nen tolk­ku­tes­ti (sani­ty check): jos ihmi­nen, polii­tik­ko tai opet­ta­ja tai kou­lu­tuk­sen vir­ka­mies, ei tajua näin sel­ke­ää ongel­maa ja sen rat­kai­sua, niin miten heil­le voi­daan uskoa enää min­kään­lai­sia tehtäviä?

  152. eemil: Lah­jak­kaa­na aikuis­opis­ke­li­ja­na hän pys­tyy oppi­maan suju­van rans­kan­kie­len tai­don hyvän ruot­sin­kie­len lisäk­si. Ruot­sin opis­ke­lu nuo­re­na on lisäk­si tuo­nut hänel­le opis­ke­lu­val­miuk­sia ja nor­jia neu­ro­niyh­teyk­siä, joil­la pys­tyy omak­su­maan nopeas­ti rans­kan­kie­len taidot.

    Kir­joi­tin ilman ongel­mia kol­me ällää kie­lis­tä, mut­ta kou­lun jäl­keen en ole saa­nut aikai­sek­si ope­tel­la yhtään uut­ta kiel­tä. Kyl­lä se pak­ko tuot­taa tulok­sia­kin: jos saa itse päät­tää, voi lus­mu­ta niin pal­jon kuin haluaa.

  153. Lisään tähän vie­lä suo­ran vas­tauk­sen Osmon esit­tä­män kysy­myk­sen ruot­sin kie­len käyt­tö­taa­juut­ta kos­ke­vaan osaan: jos ei päi­vit­täin, niin muu­ta­man päi­vän välein, vähin­tään joka viik­ko. Luke­mi­nen joh­taa sel­väs­ti omaa “käyt­tö­taa­juus­ti­las­toa­ni”. Seu­raa­vi­na tule­vat kir­joit­ta­mi­nen ja kuun­te­lu, nel­jän­nel­lä sijal­la on sit­ten se puhu­mi­nen. Käy­tön puut­tees­sa voi hyvä­kin kie­li­tai­to rapis­tua, mut­ta sehän on sit­ten vain uudel­leen elvy­tet­tä­vä, jos tar­vet­ta ilmaantuu. 

    En oikein ymmär­rä, mikä tuos­ta ruot­sin kie­les­tä tekee niin kiih­keän aiheen. Ovat­ko sii­tä pur­naa­vat vain “kova­päi­siä jul­li­koi­ta”? Sil­tä välil­lä tun­tuu, kun tätä­kin kes­kus­te­lua on seu­ran­nut. Eikö myös aivoil­le pidä antaa riit­tä­väs­ti moni­puo­lis­ta har­joi­tus­ta ja töi­tä? Muis­taak­se­ni Ruot­si sijoit­tuu Suo­men ulko­maan­kau­pan vien­ti­ti­las­tois­sa (tois­tai­sek­si?) kär­ki­kol­mi­kon joukkoon. 

    Kie­li­tai­to on osa ihmi­sen sivis­tys­tä, ja antaa kul­le­kin parem­mat mah­dol­li­suu­det mm. kans­sa­käy­mi­seen sekä laa­jen­taa ja syven­tää omaa osaa­mis- ja tie­to­poh­jaan­sa muil­la­kin aloil­la. Englan­ti on toki nykyi­sin var­sin tär­keä kie­li, mut­ta pel­käs­tään sitä osaa­vat ovat kan­sain­vä­li­sis­sä suh­teis­sa, ja välil­lä koti­maas­sa­kin, jos­kus jopa suo­ras­taan mel­kein­pä sää­lit­tä­viä, kuin “ram­po­ja ank­ko­ja”, kuten minä­kin, aina sil­loin kun tar­vet­ta oli­si esi­mer­kik­si suju­vam­mil­le ja laa­jem­mil­le espan­jan, kii­nan, rans­kan tai venä­jän tai­doil­le. Moni­ko suo­ma­lai­nen osaa mie­les­tään riit­tä­väs­ti kii­nan kiel­tä tai venä­jää. Minä en, mut­ta ruot­sin opis­ke­lu aikoi­naan ei mie­les­tä­ni ole tuo­hon syy­nä, pikem­min se antoi hyvän pon­nah­dus­poh­jan ja mah­dol­li­suu­den mui­den­kin kiel­ten oppimiselle.

    Pitää kui­ten­kin muis­taa, että pelk­kä suju­va kie­li­tai­to ei yksin rii­tä. Pitää olla myös sitä muu­ta­kin osaa­mis­ta, mie­lui­ten laadukasta!

  154. Työ­ka­ve­ri­ni puhuu erit­täin kau­nis­ta ja sel­ke­ää mur­tee­ton­ta fin­landss­vens­kaa. Hän sanoi, että noin 50 % ruot­sin­kie­li­sik­si mer­ki­tyis­tä asiak­kais­ta asioi mie­luum­min suomeksi.

  155. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Pak­ko­ruot­si on puhee­nai­he sik­si, että se osoit­taa kon­kreet­ti­ses­ti, ettei äänes­tä­mi­sel­lä ole vai­ku­tus­ta. Kan­san­edus­ta­jat lupai­le­vat kai­ken­lais­ta, mut­ta äänes­tä­vät kuten on sovit­tu ja ylhääl­tä käsketään. 

    Täl­lai­set asiat herät­tä­vät mie­len­kiin­toa vaa­lien alla. Suu­ri osa kohus­ta ja ruot­sin tar­peel­li­suu­des­ta sai­var­te­lus­ta on yri­tys­tä hau­da­ta tämä poh­jal­la loju­va ikä­vä tosiasia.

  156. eräs ope:
    Ei mis­sään maa­il­mas­sa ihmi­sen päte­vyy­den mit­ta­ri­na ja val­mis­tu­mi­sen ehto­na pide­tä pie­nen vähem­mis­tö­kie­len osaa­mis­ta. Yli­pää­tään maa­il­mal­la kor­kea­kou­lu­tuk­sen kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ei-huma­nis­ti­sil­la aloil­la ovat äärim­mäi­sen niu­kat ja niis­sä luo­te­taan opis­ke­li­jan omaan valintaan. 

    Kak­si tai moni­kie­li­sis­sä mais­sa se on käy­tän­tö ja viran saa­mi­sen ehto­na että opis­kel­laan maan tois­ta kiel­tä oli se sit­ten vähem­mis­tö­kie­li tai ei, tai har­vi­nai­nen kie­li tai ei. Ruot­sin kie­li on Suo­mes­sa vähemms­tö­kie­li mut­ta sitä puhuu maa­il­mal­la n 20 mil­joo­naa ihmis­tä ja suu­rin osa ihan lähel­lä Suo­mea. Tilan­ne muis­tut­taa Bel­gi­aa jos­sa rans­kan­kie­li­set jou­tu­vat oppi­maan hol­lan­tia vaik­ka he eivät omas­ta mie­les­tään tar­vit­se sitä mihinkään. 

    Mä en pilk­kaa insi­nöö­re­jä kos­ka olen itse mut­ta olen huo­man­nut että insi­nöö­re­jä palk­kaa­vis­sa yksi­tyi­sen sek­to­rin yri­tyk­sis­sä, var­sin­kin IT-alal­la ei kou­lu­tut­kin­to­ja tai kie­li­tai­toa arvos­te­ta juu­ri lain­kaan, useil­la työ­ka­ve­reil­la­ni, myös pomo­ta­sol­la, ei ole mitään tut­kin­toa yli­op­pi­las­tut­kin­non lisäk­si, osal­la vain amamt­ti­kou­lu. Lii­ka yleis­si­vis­tys on vain hai­tak­si alal­la. Tär­kein­tä on että osaa nip­pe­li­tek­niik­kaa ja jak­saa pais­kia töi­tä ja joustaa.

  157. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Pitää kui­ten­kin muis­taa, että pelk­kä suju­va kie­li­tai­to ei yksin riitä.

    Suju­va kie­li­tai­to? Herä­tys nyt, me puhum­me pakkoruotsista! 

    KOULULAISISTA, JATKO-OPISKELIJOISTA JA JOPA YLIMMMÄN KORKEA-ASTEEN OPISKELIJOISTA AIVAN PIKKURUINEN MURTO-OSA SAAVUTTAA MILLÄÄN TASOLLA SUJUVAN KIELITAIDON. Siis­pä suju­vas­ta kie­li­tai­dos­ta puhu­mi­nen täs­sä koh­taa osoit­taa täy­del­lis­tä suh­teel­li­suu­den­ta­jun ja har­kin­nan puu­tet­ta. Olen aivan var­maa että nau­ret­ta­van pie­ni mur­to-osa toh­to­reik­si väi­tel­leis­tä pär­jäi­si ruotsilla!

    Mitä tulee tuol­la aikai­sem­paan heit­toon sii­tä amis-AMK-poli-lin­jas­ta ja sii­tä, että se pitäi­si ottaa takai­sin niin sehän on ole­mas­sa. Pol­ku amis-AMK on mah­dol­li­nen mel­ko ylei­nen vie­lä. Pol­ku asen­ta­ja-insi­nöö­ri-diplo­mi-insi­nöö­ri on täy­sin mah­dol­li­nen, ei tar­vit­se kuin pääs­tä pää­sy­ko­keis­ta läpi. Meil­le hakee kokoa­jan töi­hin ihmi­siä, jot­ka ovat men­neet amik­ses­ta AMK:hon ja luke­neet ins­sik­si (ilman kak­sois­tuk­tin­toa, eli pel­käl­lä amis­poh­jal­la). Amik­ses­ta pää­see kyl­lä myös suo­raan yli­opis­toon, jos pää­see pää­sy­ko­keis­ta läpi.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337323534.html

  158. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: En oikein ymmär­rä, mikä tuos­ta ruot­sin kie­les­tä tekee niin kiih­keän aiheen. Ovat­ko sii­tä pur­naa­vat vain “kova­päi­siä jullikoita”?

    On sii­nä tie­tys­ti sitä­kin, mut­ta on jou­kos­sa myös nii­tä, jot­ka yksin­ker­tai­ses­ti pitä­vät mas­sii­vis­ta panos­tus­ta nime­no­maan ruot­sin ope­tuk­seen huo­nos­ti perus­tel­tu­na ideo­lo­gi­se­na valintana.

    Kie­li­tai­to on tär­ke­ää, ja Ruot­si on tär­keä kaup­pa­kump­pa­ni. Ruot­si ei kui­ten­kaan ole ainoa kauppakumppani.

    Kos­ka täl­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa hel­pos­ti jää epä­sel­väk­si mitä vas­ta­puo­li oikeas­taan tar­koit­taa, niin lai­te­taan tähän vie­lä min­kä­lais­ta kie­len­ope­tuk­sen mie­les­tä­ni pitäi­si olla:

    1. äidin­kie­len­ope­tus alka­maan jo esi­kou­lus­ta, joka nyt vuo­den­vaih­tees­sa muut­tui pakol­li­sek­si. Läh­tö­koh­ta­na se, että ensim­mäi­sel­le luo­kal­le tul­taes­sa kaik­ki osaa­vat lukea, ja kir­joit­taa auttavasti.

    2. Ensim­mäi­nen, vapaas­ti valit­ta­va vie­ras kie­li aloi­te­taan jo ensim­mäi­sel­lä luo­kal­la. Kou­lut vel­voi­te­taan tar­joa­maan vähin­tään nel­jää vie­ras­ta kiel­tä, jois­ta yhden on olta­va ruot­si (kui­ten­kin viral­li­nen kieli).

    3. Toi­nen, edel­leen vapaas­ti valit­ta­va vie­ras kie­li aloi­te­taan kol­man­nel­la luo­kal­la. Tavoit­tee­na on, että ala­kou­lun lopus­sa molem­mat vie­raat kie­let ovat samal­la tasol­la (ns. A‑kieli).

    4. ylä­kou­lun alus­sa, seit­se­män­nel­lä luo­kal­la voi joko jat­kaa aikai­sem­min valit­tu­ja kie­liä, vaih­taa toi­sen kie­lis­tä johon­kin muu­hun, tai halu­tes­saan aloit­taa kol­man­nen kie­len (ns. B‑kieli).

    5. kah­dek­san­nel­la luo­kal­la voi sit­ten vali­ta valin­nai­se­na vie­lä lisää kie­liä (ns. B‑kieli).

    6. Lukios­sa on valit­ta­va edel­leen vähin­tään kak­si vie­ras­ta kiel­tä, jois­ta toi­sen on olta­va A‑tasoinen.

    7. Pois­te­taan pakol­li­nen kiel­te­no­pis­ke­lu yli­opis­tois­ta. Yli­opis­tot eivät enää ole yleis­si­vis­tä­viä lai­tok­sia, vaan tär­keäm­pää on tul­la oman eri­koi­sa­lan­sa asiantuntijaksi.

  159. TL: Olen aina pitä­nyt suu­res­ti his­to­rias­ta, luen edel­leen mie­lel­lä­ni kai­ken­lais­ta his­to­rias­ta. Mut­ta insi­nöö­ri­hen­ki­se­nä en väli­tä kie­lis­tä sinäl­lään, ne ovat vain tapo­ja välit­tää informaatiota.
    .…
    Mitä tulee vasem­mis­to­lai­siin huma­nis­tei­hin, koen usein että he ovat hei­kos­ti asiois­ta ymmär­tä­viä, kapeas­ti ajat­te­le­via asen­ne­vam­mai­sia ja hie­man nai­ve­ja. Mut­ta ymmär­rän että vasem­mis­to­lai­set ajat­te­le­vat samoin meis­tä “insi­nöö­reis­tä”. Tai olen siis FM koulutukseltani. 

    Täs­sä se siis tuli: Mä olen itse insi­nöö­ri mut­ta en voi mitään sil­le että pidän mui­ta insi­nöö­re­jä asen­ne­vam­mai­si­na. Enkä ole vasem­mis­to­lai­nen. Ehkä amma­tin­va­li­ta ei osu­nut mun koh­dal­la nap­piin vaan oli­si pitä­nyt ryh­tyä humanistiksi? 

    Tai vaih­taa suku­ni­mi? Nimit­täin eräs pomo­ni sanoi ker­ran että jos mul­la oli­si eri suku­ni­mi niin pää­si­sin ural­la­ni todel­la pit­käl­le: hän kehui että kos­ka osaan ruot­sia ja suo­mea ilman koros­tus­ta, ja mui­ta­kin kei­liä hyvin ja muu­ten­kin käyt­täy­tyä, mut­ta suku­ni­mi pitäi­si vaih­taa supi­suo­ma­lai­sek­si kos­ka hur­ri­ni­met pis­tä­vät silmiin. 

    Eikä hän ollut mikään van­ha ukke­li vaan pari vuot­ta minua van­hem­pi perusinsinööri.

  160. eräs ope: Hiu­kan rea­lis­mia. Amik­sen opet­ta­ja ker­toi, että oppi­lail­la on kes­ki­mää­rin kym­me­nen ruot­sin sanaa hal­lus­sa kurs­sin alkaes­sa eikä tilan­ne kurs­sil­la juu­ri parane: 

    Olen samaa miel­tä, ruot­sin ope­tus­ta pitäi­si lisä­tä enti­ses­tään. Ope­tus­ta voi teh­dä toi­min­nal­li­sem­mak­si ja käy­tän­nön lähei­sek­si. Esim. kie­len ope­tus tuli­si kyt­keä tii­viim­min ammat­tiai­nei­den ope­tuk­seen. Sehän on perus­ped­go­gi­aa, ei mitään rakettitiedettä.

    Mutu­ho­ke­ma, että pojat eivät opi ruot­sin­kiel­tä on täyt­tä fuu­laa. Ainoa asia, mikä estää oppi­mi­sen on lais­kuus ja velt­tous. Kun aikui­set vie­lä hoke­vat kie­len tar­peet­to­muu­des­ta, niin nuo­ret saa­vat oivan teko­syyn olla luke­mat­ta moko­maa pakkoruotsia.

    Jos lukee puo­li tun­tia ruot­sin kie­len läk­sy­jä ja tekee asian­mu­kai­set teh­tä­vät , toi­sen puo­li­tun­ti­sen, niin pom­min­var­mas­ti oppii ruot­sia. Ja oppii mitä tahan­sa muu­ta­kin peruskouluainetta.

    Kou­luop­pi­mi­nen vaa­tii hiuk­ka­sen sitä van­haa luk­ka­rin­kou­lua­sen­net­ta, istu­ma­li­has­ten käyttöä.

  161. eräs ope: N

    Älä irro­ta lausei­ta asiayh­tey­des­tä. Toki per­heel­lä itsel­lään on jon­kin­lai­nen käsi­tys sii­tä, mitä kie­liä hei­dän lap­sen­sa saat­taa tule­vai­suu­des­sa tar­vi­ta, mut­ta mitään takei­ta sii­tä ei ole.

    Esi­mer­kik­si minun nuo­ruu­des­sa­ni 1980-luvul­la näyt­ti sil­tä, että tär­kei­tä kie­liä oli­si­vat kah­den suur­val­lan eli Yhdys­val­to­jen ja Neu­vos­to­lii­ton kie­let englan­ti ja venä­jä ja ehkä ruot­si, jon­ka saat­toi arvel­la ole­van tär­ke­ää poh­jois­mai­ses­sa yhteis­työs­sä. Sit­ten Neu­vos­to­liit­to hajo­si ja Suo­mes­ta tuli EU:n jäsen. Tär­kei­tä kie­li oli­si­vat­kin olleet englan­ti, rans­ka ja ehkä sak­sa. Myö­hem­min teol­li­nen tuo­tan­to alkoi siir­tyä Kii­naan, Inti­aan ja mui­hin Aasian mai­hin ja se on luo­nut tar­peen osa­ta kiinaa.

    Ruot­sin osaa­mi­nen ei ole hait­ta, jos se ei estä mui­den kiel­ten oppi­mis­ta. Vali­tet­ta­vas­ti vain kai­kil­la ei ole saman­lais­ta kie­li­pää­tä ja aika har­va kyke­nee kou­lus­sa oppi­maan kol­me vie­ras­ta kiel­tä niin hyvin, että opi­tul­la kie­li­tai­dol­la oli­si jotain merkitystä.

    Minun mie­les­tä­ni oli­si hyvä, että perus­kou­lus­sa oli­si kak­si pakol­lis­ta vie­ras­ta kiel­tä. Lisäk­si oppi­lai­den pitäi­si voi­da vali­ta kol­mas ja ehkä nel­jäs­kin vie­ras kie­li, jos kou­lul­la on tar­vit­ta­vat resurs­sit ja oppi­laal­la kiin­nos­tus­ta ja kyky­jä. Aivan eri­tyi­ses­ti haluai­sin, että oppi­lail­la oli­si mah­dol­li­suus vali­ta kol­man­te­na kie­le­nä lisäenglan­ti, jos­sa syven­net­täi­siin englan­nin osaa­mis­ta ja mm. ope­tet­tai­siin eri­lai­sia englan­te­ja, joi­ta maa­il­mal­la käytetään.

    Yllät­tä­vän har­va tun­tuu ymmär­tä­vän, että englan­ti on vai­kea kie­li oppia. Toki englan­nin alkeet on help­po oppia ja sik­si monet näyt­tä­vät luu­le­van, että englan­ti on help­po kie­li, jota jokai­nen oppii lähes itses­tään ja sik­si englan­nin osaa­mis­ta pide­tään mel­kein­pä itses­tään­sel­vyy­te­nä. Monet jopa kehus­ke­le­vat luke­van­sa kir­jat alku­kie­lel­lä (ja tar­koit­ta­vat sil­lä yleen­sä englan­tia), mut­ta epäi­len, että moni kehu­jis­ta ei saa kir­jas­ta irti lähes­kään sitä, min­kä vas­taa­vas­ti kou­lu­tet­tu äidin­kie­li­nen sii­tä ymmär­tää. Englan­nin ongel­ma­na on val­ta­va sanas­to (sisäl­tää idio­mit sun muut fraa­sit), jon­ka oppi­mi­nen vie aikaa. Minä tie­dän osaa­va­ni englan­tia koh­ta­lai­sen hyvin, mut­ta tie­dän myös, että englan­nin­tai­to­ni on sil­ti hyvin rajal­li­nen. Suu­rim­mat ongel­mat ovat kie­len tuot­ta­mi­ses­sa, sil­lä vaik­ka suo­mek­si pys­tyn sano­maan sen, mitä haluan, englan­nik­si voin sanoa vain sen, min­kä osaan, kos­ka kie­li­tai­to­ni ei rii­tä parempaan.

  162. Tie­dän että kiih­keim­mät pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­jat eivät tut­ki­muk­sia tai sel­vi­tyk­siä lue, mut­ta yri­tän kui­ten­kin sel­lai­sen tarjota.

    Tuo­reim­man tut­ki­muk­sen mukaan kes­ki­pit­kän ruot­sin yli­op­pi­las­ko­kees­sa saa­dut kol­me kor­kein­ta arvo­sa­naa vas­taa­vat euroop­pa­lai­sen vii­te­ke­hyk­sen tai­to­ta­soa B siten, että M vas­taa mata­laa B1.1‑tasoa, E kes­ki­ta­sois­ta B1.1‑tasoa ja L B1.2‑tasoa. Arvo­sa­na C vas­taa puo­les­taan vah­vaa A2.2‑tasoa tai jopa osin mata­laa B1.1‑tasoa, B kes­ki­ta­sois­ta A2.2‑tasoa ja A mata­laa A2.2‑tasoa. (Juu­rak­ko-Paa­vo­la 2013.)”

    Kor­keam­pien­kin arvo­sa­no­jen tasot ovat niin mata­lia, ettei kie­lel­lä ole juu­ri mitään käyt­tö­ar­voa. Siis par­haim­mat­kaan ruot­sin kir­joit­ta­jat eivät kie­les­tä hyö­dy, jos eivät jat­ka sen opintoja.

    Tai­to­ta­so B1 on täl­lä taval­la las­ket­tu­na kes­ki­mää­rin 44 pro­sen­til­la B‑ruotsin kir­joit­ta­neis­ta. Kes­ki­mää­rin 56 % uusis­ta yli­opis­to-opis­ke­li­jois­ta ei siis saa­vut­tai­si tasoa B1.”

    Eikö jo lopul­ta­kin voi­tai­si lopet­taa puheet sii­tä, että pak­ko­ruot­si joh­tai­si ruot­sin osaa­mi­seen. Se tar­jo­aa alkeet, aivan perus­teet, mut­ta suju­vaan kie­li­tai­toon kor­kean­kin arvo­sa­nan kir­joit­ta­neil­la on hyvin pit­kä mat­ka, vuo­sien opis­ke­lu ja asu­mi­nen ruot­sin­kie­li­ses­sä ympäristössä.

    http://www.kieliverkosto.fi/article/uusien-yliopisto-opiskelijoiden-ruotsin-kielen-taitotaso-ylioppilasarvosanoilla-mitattuna/

  163. Jos et itse kuu­lu pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jiin, et mie­les­tä­ni voi ruve­ta myös­kään lait­ta­maan sano­ja tois­ten suu­hun. Et voi myös­kään tul­ki­ta mui­den tar­koi­tus­pe­riä, vaik­ka kuin­ka kuvit­te­li­sit hei­dän ole­van sivis­ty­mät­tö­miä moukkia.

    Vas­tus­tan pakkoruotsia!
    Kan­na­tan maa­han­muut­ta­jil­le ruot­sin­kie­len tar­joa­mis­ta kotouttamiskielivaihtoehtona.
    Vaa­din oikeut­ta saa­da pal­ve­lui­ta suo­mek­si, ruot­sik­si, saa­mek­si sekä viit­to­ma­kie­lek­si. Roma­ni­kie­len tark­kaa ase­maa en muista.
    Kan­na­tan vähin­tään kah­den kie­len pakol­li­suut­ta oman äidin­kie­len lisäksi.
    Kan­na­tan ruot­sin­kie­len pitä­mi­sen kie­li­tar­jot­ti­mel­la, alun­pe­rin ruot­sin­kie­li­sen suo­ma­lai­sen kult­tu­ri­his­to­rian ope­tus­ta sekä yhteis­työ­tä Poh­jois­mai­den kesken.

    Kuin­ka moni on pak­ko­ruot­sia äärim­mäi­syyk­siin asti kan­nat­ta­vis­ta on luke­nut Astrid Lindgre­nin­sä tai Stieg Lars­so­nin­sa alku­pe­räis­kie­lel­lä? Pal­jon­ko kult­tuu­rin­ku­lu­tus kär­si­si, jos kaik­kien ei ole pak­ko opis­kel­la kie­len alkei­ta? Eikö kie­liplä­jäys saa­vu­tet­tai­si jo kat­so­mal­la muu­ta­ma valit­tu Beck.

    Olen kir­joit­ta­nut ruot­sin­kie­les­tä aikoi­naan lau­da­tu­rin ja kir­joi­tin kaik­ki­aan kol­me kiel­tä. Olen val­mis­tu­nut yli­opis­tos­ta ja suo­rit­ta­nut vir­ka­mies­ruot­sin. Olen kas­va­nut ruot­sin­kie­li­sel­lä alu­eel­la, ja ollut töis­sä­kin Ruot­sa­lai­ses­sa pörssiyrityksessä.
    Koen täs­tä huo­li­mat­ta, että tar­pei­sii­ni oli­si vas­tan­nut parem­min moni muu kie­li kuin ruot­si, ja uskon tilan­teen ole­van sama huo­mat­ta­van suu­rel­la osal­la muitakin.

    Sal­lin toki sen, että jos joku on frii­kah­ta­nut suo­men­ruot­sin opis­ke­luun, niin se valin­ta hänel­le suo­ta­koon. Vaa­din samaa valin­nan­vaih­toeh­toa myös muis­ta kie­lis­tä enem­män kiin­nos­tu­neil­le. Suo­mes­sa ei edes ope­te­ta kan­sain­vä­lis­tä nor­dis­kaa tai Ruot­sis­sa puhut­ta­vaa kiel­tä vaan pai­kal­lis­mur­ret­ta. Eihän äidin­kie­len opis­ke­lu­kaan ole Savoa.

    Örk­ki:
    Useim­mat pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jat ovat sen ver­ran rehel­li­siä, että tun­nus­ta­vat var­si­nai­se­na pää­mää­rä­nä ole­van Suo­men muut­ta­mi­nen viral­li­ses­ti yksi­kie­li­sek­si. Sii­tä­hän on perim­mäl­tään kysy­mys, ei perus­kou­lun kieliopinnoista.

    Vain muu­ta­ma vuo­si sit­ten­suun­ni­tel­tiin vaka­vas­ti, että perus­kou­lun oppi­tun­te­ja oli­si tuh­lat­tu pak­ko­draa­maan ja pak­koe­tiik­kaan. Täs­sä ei voi­nut olla mitään muu­ta ide­aa kuin aka­tee­mi­sen ongel­ma­jät­teen työl­lis­tä­mi­nen. Onnek­si aja­tus hau­dat­tiin hil­jai­suu­des­sa, mut­ta ana­sait­tua älä­mö­löä ideas­ta ei syntynyt.

  164. Hi Osmo.

    I’d like to throw in my two cents on the sub­ject. I spo­ke only Swe­dish until I was 6 years old. Pic­ked up Fin­nish on playgrounds and at school. I would pro­bably have lost much of my Swe­dish if not for my parents’ insis­tence on spea­king Swe­dish at home, and stu­dying in school. Yes, even Swe­dish spea­kers need to stu­dy the lan­gua­ge just like Fin­nish spea­kers do. In many com­mu­ni­ties in Fin­land the­re are no Swe­dish schools, whe­re all kids have to attend Fin­nish schools.

    I left Fin­land in the 70’s to attend uni­ver­si­ty in Cana­da. If not for lan­gua­ges lear­ned at school, pri­ma­ri­ly English, but with some help from Ger­man and Swe­dish — I don’t think I would have made it past the first semes­ter. I never plan­ned it this way but the lan­gua­ges I lear­ned in school gran­ted me the oppor­tu­ni­ty (my other option was the Swe­dish School of Busi­ness in Tur­ku). On the other hand, I have never had much use of bota­ny or che­mi­stry we had to study.

    As I grow older I’ve beca­me more awa­re of my heri­ta­ge. It’s not quan­ti­fiable and can easi­ly be dis­mis­sed as not impor­tant, but it gives me cer­tain satis­fac­tion — my culture.
    Here in Cana­da, Que­bec and French is always a hot topic; fac­tions in Que­bec even wan­ting to go as war as sepa­ra­ting from Cana­da to pro­tect their iden­ti­ty. I get them wan­ting to pro­tect their heri­ta­ge — even through legis­la­tion. Many Anglop­ho­ne Cana­dians have the same atti­tu­de many Finns have about Swe­dish. I always try to con­vince people I talk to that Cana­da is ric­her for the diver­si­ty and heri­ta­ge, and that is part of what makes this count­ry great (haven’t for­got­ten whe­re I came from).

    Swe­dish spea­king popu­la­tion in Fin­land was, unfor­tu­na­te­ly, seen as a threat by the Fin­nish spea­king majo­ri­ty. I can only think of it as a form of jea­lousy. Somet­hing that ‘they’ have that we don’t. Also, Finland’s iso­la­tion, pri­de and want of ‘inde­pen­dence’ suppres­sed other views. I haven’t been back to Fin­land for a whi­le, but with com­mu­nica­tion having made the world a litt­le smal­ler, and the Euro­pean Union, I don’t see a rea­son for Finns nee­ding to feel any threats from the smal­ler mino­ri­ty. Fin­land should see it as an oppor­tu­ni­ty and ack­now­led­ge and che­rish the mul­ti-cul­tu­ral socie­ty it is.

  165. teek­ka­ri: On sii­nä tie­tys­ti sitä­kin, mut­ta on jou­kos­sa myös nii­tä, jot­ka yksin­ker­tai­ses­ti pitä­vät mas­sii­vis­ta panos­tus­ta nime­no­maan ruot­sin ope­tuk­seen huo­nos­ti perus­tel­tu­na ideo­lo­gi­se­na valintana.

    Kie­li­tai­to on tär­ke­ää, ja Ruot­si on tär­keä kaup­pa­kump­pa­ni. Ruot­si ei kui­ten­kaan ole ainoa kauppakumppani.

    Kos­ka täl­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa hel­pos­ti jää epä­sel­väk­si mitä vas­ta­puo­li oikeas­taan tar­koit­taa, niin lai­te­taan tähän vie­lä min­kä­lais­ta kie­len­ope­tuk­sen mie­les­tä­ni pitäi­si olla:

    1. äidin­kie­len­ope­tus alka­maan jo esi­kou­lus­ta, joka nyt vuo­den­vaih­tees­sa muut­tui pakol­li­sek­si. Läh­tö­koh­ta­na se, että ensim­mäi­sel­le luo­kal­le tul­taes­sa kaik­ki osaa­vat lukea, ja kir­joit­taa auttavasti.

    2. Ensim­mäi­nen, vapaas­ti valit­ta­va vie­ras kie­li aloi­te­taan jo ensim­mäi­sel­lä luo­kal­la. Kou­lut vel­voi­te­taan tar­joa­maan vähin­tään nel­jää vie­ras­ta kiel­tä, jois­ta yhden on olta­va ruot­si (kui­ten­kin viral­li­nen kieli).

    3. Toi­nen, edel­leen vapaas­ti valit­ta­va vie­ras kie­li aloi­te­taan kol­man­nel­la luo­kal­la. Tavoit­tee­na on, että ala­kou­lun lopus­sa molem­mat vie­raat kie­let ovat samal­la tasol­la (ns. A‑kieli).

    4. ylä­kou­lun alus­sa, seit­se­män­nel­lä luo­kal­la voi joko jat­kaa aikai­sem­min valit­tu­ja kie­liä, vaih­taa toi­sen kie­lis­tä johon­kin muu­hun, tai halu­tes­saan aloit­taa kol­man­nen kie­len (ns. B‑kieli).

    5. kah­dek­san­nel­la luo­kal­la voi sit­ten vali­ta valin­nai­se­na vie­lä lisää kie­liä (ns. B‑kieli).

    6. Lukios­sa on valit­ta­va edel­leen vähin­tään kak­si vie­ras­ta kiel­tä, jois­ta toi­sen on olta­va A‑tasoinen.

    7. Pois­te­taan pakol­li­nen kiel­te­no­pis­ke­lu yli­opis­tois­ta. Yli­opis­tot eivät enää ole yleis­si­vis­tä­viä lai­tok­sia, vaan tär­keäm­pää on tul­la oman eri­koi­sa­lan­sa asiantuntijaksi. 

    Mik­sei tuo noin­kin kävi­si, mut­ta jos ei muus­ta, niin aina­kin koh­das­ta 7 olen eri miel­tä. Asian­tun­ti­juus edel­lyt­tää myös sitä, että voi lukea ammat­ti­kir­jal­li­suut­ta eri kie­lil­lä ja että sen sanas­to ei ole lii­an vieras.

  166. Jalan­kul­ki­ja:
    Kun ruot­sin kie­len tai­to täs­tä vie­lä heik­ke­nee, meil­lä on tule­vai­suu­des­sa koko jouk­ko poruk­kaa, joka ei osaa ään­tää suo­ma­lais­ten etu- ja suku­ni­miä tai pai­kan- ja kadunn­ni­miä, kos­ka niis­tä edel­leen suu­ri osa on ruot­sa­lais­ta alkuperää. 

    Lap­peen­ran­nas­sa on stan­detsk­jöl­din­ka­tu. Vaik­ka joku osai­si ään­tää sen, niin ilkeäi­si­kö niin teh­dä? Van­hem­mat puhu­vat mil­joo­na­ties­tä ja nuo­rem­mat puhu­vat stan­kas­ta. Tois­ta ruot­sin­kie­lis­tä nimeä ei tule mieleen.

    Yksi ystä­vä­ni oli Vaa­sas­sa työ­hom­mis­sa olles­sam­me hyvin ärty­nyt sii­tä, että siel­lä ei osat­tu sanoa hänen nime­ään, vaan vään­net­tiin se ruot­sik­si. Kova paik­ka 26 vuo­ti­aal­le insi­nöö­ril­le taju­ta, että oma suku­ni­mi on perin­tei­nen ruot­sa­lai­nen nimi. Vähem­pi­kin hävettää.

  167. R.Silfverberg: Toi­vo­tan venä­jän kie­len ter­ve­tul­leek­si Suo­men kol­man­nek­si viral­li­sek­si kie­lek­si ja valin­nai­sek­si oppiai­neek­si ruot­sil­le sit­ten kun:
    – Venä­jän ja Suomen/EU:n suh­teet ovat nor­ma­li­soi­tu­neet, Venä­jä ei uhkaa naa­pu­ri­mai­taan sodal­la, Venä­jän työ- asun­to- ja elin­kei­no­mark­ki­nat ovat avoi­met myös suo­ma­lai­sil­le, mat­kai­li­jat eivät tar­vit­se viisumia
    – venä­jän­kie­li­siä Suo­men kan­sa­lai­sia on vähin­tään 250.000 (nyt asuu n 30.000), ja on takei­ta että he jää­vät pysy­väs­ti asu­maan tänne
    – Venä­jä tekee jotain suo­men­su­kuis­ten kan­so­jen­sa ase­man paran­ta­mi­sek­si ja että sii­tä on kon­kreet­tis­ta näyttöä

    Mie­les­tä­ni Suo­men ei tar­vit­se suh­tau­tua venä­jän kie­leen näin yltiö­po­si­tii­vi­ses­ti. Vie­lä vii­me vuon­na kaik­ki muut mää­reet oli­si ollut perus­tel­ta­vis­sa luku­mää­rä pois­sul­jet­tu­na. Luku­mää­rä täyt­tyy ennus­teen mukaan 35 vuo­den päästä.

  168. On mei­dän las­tem­me oikeus pääs­tä val­mis­tu­maan ilman noi­ta kat­ke­roit­ta­via koke­muk­sia, että on tul­lut lei­ma­tuk­si tyh­mäk­si, lais­kak­si ja oppimattomaksi”

    Lap­set eivät lei­maan­nu pak­ko­ruot­sin vuok­si. Oikeas­ti ketään ei kiin­nos­ta pak­ko­ruot­si alueil­la, joil­la ei ole ollen­kaan ruot­sin­kie­li­siä eikä kukaan kuu­le ruot­sia kos­kaan missään. 

    Ongel­ma tulee vas­ta yli­opis­tos­sa. Olet oikeas­ti ilman min­kään­lais­ta ruot­sin kie­len tai­toa samal­la vii­val­la tur­ku­lais­ten kans­sa. Et ole kos­kaan saa­nut mitään ope­tus­ta ruot­sis­ta, et osaa sitä ollen­kaan ja sit­ten on pak­ko tent­tiä virkamiesvaatimukset. 

    Tosia­sia on, että jot­kut kurs­sit yli­opis­tos­sa ovat useam­man opin­to­pis­teen arvoi­sia eivät­kä tee­tä juu­ri ollen­kaan työ­tä. Pak­ko­ruot­si on ruot­sia puhu­val­le sel­lai­nen. Minul­le se ei ollut sitä kun taas oma ammat­tiai­neen kurs­sit oli­vat sitä vah­vas­ti. Jos arvioi­sin ope­tus­ta akse­lil­la kaik­ki yli­opis­ton ammat­tiai­neet ver­sus pak­ko­ruot­si, niin veik­kai­sin nii­den työl­lis­tä­neen minua suun­nil­leen saman ver­ran. Käy­tin suun­nil­leen saman ver­ran resurs­se­ja pakol­li­siin ruo­tin kurs­sei­hin mitä kaik­kiin ammat­tiai­nei­siin. Olen siis itse­kin virkamiesruotsalainen. 

    Pak­ko­ruot­sis­sa on pal­jon kyse sii­tä, että sil­lä luo­daan maa­han eriar­voi­suut­ta ja saa­daan pön­ki­tet­tyä tiet­ty­jen ryh­mien ase­maa. Se on suu­rel­ta osin kou­lu­tuk­sen eli kär­keäm­min tulon siir­to itä-suo­ma­lai­sil­ta länsi-suomalaisille.

  169. Mika: Kaik­kien mui­den vie­rai­den kiel­ten pait­si englan­nin opis­ke­lu on nyt jo hälyt­tä­vän pien­tä ja osaan mel­kein luva­ta että se yksi­puo­lis­tuu enti­ses­tään jos ruot­si vapaaehtoistetaan. 

    Mie­len­kiin­toi­nen näkö­kan­ta, jos tar­jot­ti­mel­la on vaih­toeh­to­na toi­nen koti­mai­nen (*) tai jokin muu vie­ras kie­li. Jos kaik­ki valit­se­vat toi­sen koti­mai­sen, tilan­ne pysyy nykyi­sel­lään mut­ta muti­na vähe­nee. Paha puhua pakos­ta, jos on vali­nann­va­raa. Jos sit­ten edes joku osa ottaa toi­sen koti­mai­sen tilal­le jon­kin muun kie­len, kie­li­tai­to levenee.

    Se täs­sä tulee kou­lu­jär­jes­tel­mäl­le pie­nek­si haas­teek­si, että perus­kou­lun tulee kye­tä tar­joa­maan kah­den koti­mai­sen ja englan­nin lisäk­si aina­kin kak­si muu­ta kiel­tä. Kiel­ten­opet­ta­jat osaa­vat yleen­sä opet­taa vähin­tään kah­ta kiel­tä, mut­ta pie­nis­sä kou­luis­sa täs­tä voi tul­la vähän jumppaa.

    (*) Kes­kus­te­lus­sa näkyy joten­kin ruot­sis­ta tule­van toi­sen koti­mai­sen kie­len syno­nyy­mi. Muis­te­taan kui­ten­kin, että meil­lä edel­leen­kin on mer­kit­tä­vä vähem­mis­tö, jol­la äidin­kie­li on ruot­si. Täl­löin toi­nen koti­mai­nen kie­li on suo­mi, jon­ka luon­nol­li­ses­ti samoil­la sään­nöil­lä pitää tul­la valin­nai­sek­si. Sit­ten men­nään jon­ne­kin Suo­ma­lai­suu­den lii­ton mär­kiin unel­miin, jos ruot­sin­kie­li­set pako­te­taan luke­maan suo­mea, mut­ta suo­men­kie­li­set voi­vat lukea mitä huvittaa.

  170. Örk­ki: Useim­mat pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jat ovat sen ver­ran rehel­li­siä, että tun­nus­ta­vat var­si­nai­se­na pää­mää­rä­nä ole­van Suo­men muut­ta­mi­nen viral­li­ses­ti yksikieliseksi.

    Onko “Örk­ki” syno­nyy­mi sanal­le “trol­li”?

  171. Olen nämä point­ti­ni aiem­min­kin toden­nut, mut­ta tois­to lie­nee sallittua:

    -Pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jat ampu­vat itse­ään tai aina­kin suo­men­ruot­sa­lais­ta kult­tuu­ria jal­kaan. Pak­ko­ruot­si lak­kau­te­taan ennem­min tai myö­hem­min. Kysy­mys on vain sii­tä, lak­kau­te­taan­ko se sivis­ty­nees­ti ja ruot­sin­kie­li­sen vähem­mis­tön oikeuk­sia asial­li­ses­ti tukien vai jon­kin tule­van per­su-kepu-hal­li­tuk­sen aikana

    -Argu­men­tit, joi­den mukaan ruot­sin kie­len opis­ke­lu joko “ei ole mis­tään pois” tai “tukee mui­den kie­lien oppi­mis­ta” ovat aivan käsit­tä­mät­tö­män vie­raan­tu­nei­ta todel­li­suu­des­ta. On pal­jon ihmi­siä, joi­den kan­nat­tai­si pis­tää kaik­ki pau­kut yhden vie­raan kie­len edes koh­tuul­li­seen oppimiseen.

  172. itä-suo­men ääni: Et ole kos­kaan saa­nut mitään ope­tus­ta ruot­sis­ta, et osaa sitä ollen­kaan ja sit­ten on pak­ko tent­tiä virkamiesvaatimukset.

    Tähän on kek­sit­ty rat­kai­su Tek­nil­li­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa jo 1990-luvun alus­sa. Vir­ka­mies­ruot­sin sai ten­tit­tyä sil­lä, että istui ruot­sin kurs­sin kaik­ki oppi­tun­nit. Jos osa­si sanoa jotain, se oli plus­saa, mut­ta istu­mal­la pää­si läpi.

    Ja tämä on se kie­li­tai­to, jol­la vir­ka­mie­hiä tosia­sial­li­ses­ti pal­ka­taan. Ei sil­lä mitään ylei­sön­pal­ve­lu­teh­tä­viä ruot­sik­si hoi­de­ta, eikä ole hoi­det­tu kos­kaan. Kie­li­tai­toa ker­tyy, jos kiel­tä käyt­tää, kou­lus­sa sitä ei opi paljoakaan.

  173. - 7. Pois­te­taan pakol­li­nen kiel­te­no­pis­ke­lu yli­opis­tois­ta. Yli­opis­tot eivät enää ole yleis­si­vis­tä­viä lai­tok­sia, vaan tär­keäm­pää on tul­la oman eri­koi­sa­lan­sa asiantuntijaksi. 

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Mik­sei tuo noin­kin kävi­si, mut­ta jos ei muus­ta, niin aina­kin koh­das­ta 7 olen eri miel­tä. Asian­tun­ti­juus edel­lyt­tää myös sitä, että voi lukea ammat­ti­kir­jal­li­suut­ta eri kie­lil­lä ja että sen sanas­to ei ole lii­an vieras. 

    Minul­le lähei­set nuo­ret asu­vat Sveit­sis­sä ja opis­ke­li­vat jon­kin ver­ran rans­kaa (maa­il­man­kie­li) kou­lu­kie­len­sä sak­san (maa­il­man­kie­li) ja englan­nin (must) ohel­la. Kyse­lin, mitä kie­liä on pak­ko opis­kel­la yli­opis­tos­sa: No ei mitään, jokai­nen valit­see kie­liä, mikä­li nii­tä todel­la amma­tis­saan tar­vit­see. Yli­opis­tol­la ja kor­kea­kou­lus­sa ei enää tar­kis­te­ta kie­li­tai­toa vaan luo­te­taan sii­hen, että ihmi­set osaa­vat hakeu­tua kie­lio­pin­toi­hin tar­vit­taes­sa. Niin­pä tut­tu tek­no­lo­gi­aa opis­ke­le­va nuo­ri luki yli­opis­tos­sa jon­kin ver­ran espan­jaa, kos­ka halusi sijoit­tua Ete­lä-Ame­rik­kaa kos­ke­vaan luon­non­suo­je­lu­pro­jek­tiin. Mut­ta ei siis pakolla. 

    Muu­al­la ei opis­kel­la kie­liä pakol­la. Onkin jär­je­tön­tä, että meil­lä tek­nis­ten alo­jen opis­ke­li­ja jää val­mis­tu­mat­ta, kun ruot­si ei onnis­tu — vaik­ka hän on täs­mäl­leen yhtä päte­vä muu­ten kuin muu­al­la maa­il­mas­sa opis­kel­leet ja muu­al­la hän oli­si val­mis­tu­nut. Tämä ei voi olla oikein!

  174. Nyt rak­kaus ruot­siin saa hal­vek­si­maan mui­ta ja ihan tur­haan. Hiu­kan rei­luut­ta, kiitos.

    eemil: — ruot­sin ope­tus­ta pitäi­si lisä­tä enti­ses­tään. Ope­tus­ta voi teh­dä toi­min­nal­li­sem­mak­si ja käy­tän­nön lähei­sek­si. Esim. kie­len ope­tus tuli­si kyt­keä tii­viim­min ammat­tiai­nei­den ope­tuk­seen. Sehän on perus­ped­go­gi­aa, ei mitään rakettitiedettä.

    Ammat­ti­kou­lus­sa oppi­lai­den läh­tö­ta­so ja oppi­mi­sen vai­keu­det ovat äärim­mäi­sen eri­lai­set. Puhe sii­tä, että hei­dän ammat­tio­pin­ton­sa pitäi­si antaa vie­raal­la kie­lel­lä, aset­taa opis­ke­lun vaa­raan — monet eivät saa­vu­ta edes suo­mek­si käsit­tei­den ja työ­ka­lu­jen tun­te­mus­ta, kuten pitäisi.

    Yhtä jär­je­tön­tä on vaa­tia vaik­ka­pa koti­ta­lou­den ope­tus­ta perus­kou­lus­sa ruot­sik­si. Käy­tän­nöl­li­set­kin aineet ovat täyn­nä käsit­teel­lis­tä tie­toa ja uut­ta sanas­toa suo­mek­si. Tämä­kin on monel­le jo iso haaste.

    Ter­ve­tu­loa perus­kou­luun tai ammat­ti­kou­luun seu­raa­maan tilan­net­ta ja miet­ti­mään, mihin oppi­lail­la on oikeus.

    eemil:
    Mutu­ho­ke­ma, että pojat eivät opi ruot­sin­kiel­tä on täyt­tä fuu­laa. Ainoa asia, mikä estää oppi­mi­sen on lais­kuus ja velttous.

    Asen­tee­si on hävy­tön­tä niin poi­kiam­me koh­taan kuin eri­lai­sia oppi­lai­ta kohtaan. 

    Pojil­la on sel­keäs­ti enem­män ongel­mia kiel­ten oppi­mi­ses­sa kuin tytöil­lä, enem­män oppi­mi­sen ongel­mia yli­pää­tään. Pojil­la on sel­keäs­ti myös vähem­män tar­vet­ta osoit­taa ole­van­sa “kilt­ti ja ahke­ra” ja pon­nis­tel­la sik­si asioi­den kans­sa, joil­la ei ole heil­le mer­ki­tys­tä. Pojil­la on myös sel­keäs­ti enem­män panos­tus­ta itsel­le tär­kei­siin asioi­hin vain sik­si, että ne kiinnostavat.

    eemil:Jos lukee puo­li tun­tia ruot­sin kie­len läk­sy­jä ja tekee asian­mu­kai­set teh­tä­vät , toi­sen puo­li­tun­ti­sen, niin pom­min­var­mas­ti oppii ruot­sia. Ja oppii mitä tahan­sa muu­ta­kin peruskouluainetta.

    Hei­koim­mat saa­vat jo tuon ver­ran eri­tyio­pe­tus­ta ruot­sin­sa tuek­si, eikä tun­nu mis­sään. Et voi myös­kään rin­nas­taa kaik­kia ainei­ta, kiel­te­no­pis­ke­lun onnis­tu­mi­nen jakaa oppi­lai­ta, toi­sil­la kie­len oppi­mi­nen alkaa vas­ta, kun kie­li on jat­ku­vas­ti käy­tös­sä. (Muu­ten puo­li tun­tia koti­läk­sy­jä joka lukuai­nees­ta tar­koit­taa usei­ta tun­te­ja kou­lun jäl­keis­tä opis­ke­lua — realismia?)

    Nämä syyt­tä­vät ja hal­ven­ta­vat kom­men­tit kuvaa­vat hyvin sitä asen­net­ta, joka pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jil­la on: jos lap­si tai nuo­ri ei opi ruot­sia, vika on hänen, hän on lais­ka ja velt­to, ja/tai vika on van­hem­pien. Kui­ten­kaan mis­sään maa­il­mas­sa ei ole pak­ko­ruot­sim­me kal­tais­ta jär­jes­te­lyä, kan­nat­tai­si­ko miet­tiä sitä?

    Åbo Aka­de­min laa­jas­sa kys­lys­sä 75% halusi ruot­sin vapaa­eh­toi­sek­si (ja lopuis­ta­kin vain pie­ni osa oli “täy­sin” pakon kan­nal­la). Mik­si 75% kan­sa­lai­sis­ta oli­si asenneongelmaisia?

    Mik­si suo­ma­lai­sen kou­lun käy­nyt nuo­ri oli­si ilman ruot­sia epä­pä­te­vä ja jou­taa jää­dä vail­le todis­tus­ta, kun vas­taa­van kou­lu­tuk­sen jäl­keen ja edel­leen­kin ilman ruot­sia, hän oli­si ihan päte­vä jos­sain muus­sa maassa?

  175. pjt: — Tek­nil­li­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa jo 1990-luvun alus­sa. Vir­ka­mies­ruot­sin sai ten­tit­tyä sil­lä, että istui ruot­sin kurs­sin kaik­ki oppi­tun­nit. Jos osa­si sanoa jotain, se oli plus­saa, mut­ta istu­mal­la pää­si läpi. 

    Hyvä jär­jes­te­ly 😉 Vali­tet­ta­vas­ti nykyi­sin pak­ko­vir­ka­ruot­sin kurs­se­ja ei saa tuol­la läpi vaan vaa­di­taan todel­lis­ta osaa­mis­ta, toki vain het­kel­lis­tä, sil­lä hävi­ää­hän se tie­to nopeasti.

    Pak­ko­vir­ka­ruot­si on nyt tul­lut myös jo viras­sa toi­mi­vien ongel­mak­si vir­ko­jen muut­tues­sa ja aluei­den yhdis­tyes­sa, täs­sä alla teks­tiä polii­sien tilan­tees­ta Uudellamaalla.

    Kes­ki-Uuden­maan ja Itä-Uuden­maan polii­si­lai­tos­ten yhdis­tä­mi­sen jäl­keen myös Kes­ki-Uuden­maan polii­si­lai­tok­sen polii­seil­ta on vaa­di­taan ruot­sin kie­len tyy­dyt­tä­vää suul­lis­ta ja kir­jal­lis­ta taitoa.

    Kie­li­tai­don todis­ta­mi­sek­si vaa­di­taan käy­tän­nös­sä kie­li­tut­kin­to, jota jär­jes­tää esi­mer­kik­si opetushallitus.

    Itä-Uuden­maan polii­si­lai­tos jär­jes­ti marras–joulukuussa val­men­nus­ta ruot­sin kie­leen, jot­ta kie­li­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen helpottuisi.

    Yksi tut­kin­non kans­sa tus­kai­le­vis­ta on van­hem­pi kons­taa­pe­li MLJ polii­sia­se­mal­ta. Hän val­mis­tui polii­sik­si vuon­na 2000, eikä kie­li­tut­kin­to kuu­lu­nut sil­loin kou­lu­tus­oh­jel­maan, kuten nykyi­sin polii­si­kou­lus­ta polii­seik­si valmistuvilla.

    – Olen tar­vin­nut ruot­sia ker­ran tai kah­des­ti työ­ura­ni aika­na. Ennem­min tar­vit­tai­siin englan­nin, viron ja venä­jän kie­len tai­toa, hän huokaa.

    Val­men­nuk­sen tut­kin­toon kus­tan­si työ­nan­ta­ja, mut­ta kie­li­tut­kin­to pitää kus­tan­taa itse. Suul­li­nen ja kir­jal­li­nen koe mak­sa­vat yhteen­sä 158 euroa. Kokeet voi suo­rit­taa erik­seen­kin, mut­ta molem­mis­ta on pääs­tä­vä läpi tyy­dyt­tä­vin arvosanoin.

    Osa ei pääs­syt mis­tään osios­ta läpi.

    MJL kävi kie­li­tut­kin­to­ko­kees­sa heti val­men­nus­jak­son jäl­keen jou­lu­kuus­sa. Hän ei läpäis­syt sitä.

    – Ensik­si ajat­te­lin, että antaa olla, mut­ta kun vain yhdes­tä kuu­des­ta osios­ta tuli hylät­ty, ajat­te­lin, että yri­tän vie­lä toi­sen kerran.

    Hän ker­too, että myös tut­kin­toon osal­lis­tu­neet kol­le­gat piti­vät koet­ta vaikeana.

    – Osa ei pääs­syt mis­tään osios­ta läpi. Minä olen sen­tään luke­nut pit­kän ruot­sin kou­lus­sa, enkä sil­ti läpäis­syt koet­ta, hän miettii.

    Hänen mie­les­tään koko vaa­ti­mus ruot­sin kie­len osaa­mi­ses­ta on turha.

    MJL arvioi, että vain noin 20–30 pro­sent­tia tut­kin­to­ko­kees­sa olleis­ta läpäi­si sen.

  176. Se, oppii­ko kou­lus­sa mitään, on hyvin pal­jol­ti riip­pu­vais­ta sii­tä, min­kä­lai­sel­la asen­teel­la ja moti­vaa­tiol­la siel­lä pul­pe­tis­sa istu­taan. Toki oppi­mi­seen liit­tyy monia mui­ta­kin teki­jöi­tä, jois­ta osa on oppi­laa­seen, osa ope­tuk­seen ja ehkä osa myös ope­tusym­pä­ris­töön liittyviä. 

    Hiu­kan ihmet­te­len sitä, eikö opet­ta­ja jos­sain Itä-Suo­men kou­lus­sa voi­si sit­ten antaa ’ ”jul­li­koil­le” nykyis­tä moti­voi­vam­paa aineis­toa luet­ta­vak­si (esim. tek­niik­kaan tai johon­kin muu­hun, oppi­lai­ta itse­ään kiin­nos­ta­vaan ja myös kie­len oppi­mi­sen mielk­kääm­mäk­si teke­vään aihee­seen liittyvää?). 

    On syy­tä epäil­lä, että esim. pak­ko­ve­nä­jä oli­si sil­ti vie­lä­kin vas­ten­mie­li­sem­pi oppiai­ne näil­le ruot­sia muka oppi­mat­to­mil­le (?) “juku­ri­päil­le”, myös Itä-Suo­mes­sa. Ulkoa­päin tule­va pak­ko ei lie­ne aina paras moti­vaa­tion läh­de, mut­ta vaih­toeh­toi­sia käy­tän­tö­jä kan­nat­tai­si ehkä kar­toit­taa. (Oli­si­ko­han täs­sä sit­ten mal­li parem­man moti­vaa­tion, jo hyvin­kin nuo­ril­le oppi­lail­le(!), anta­vas­ta oppiai­nees­ta, esim. sen pak­ko­ruot­sin kor­vaa­jak­si: “yle.fi/uutiset/venalaiskoulussa_kasvatetaan_lapsia_valmistautumaan_sotaan_7858526” ?)

    Aikoi­naan, käsit­tääk­se­ni mm. perus­kou­lu­jär­jes­tel­mää pys­ty­tet­täes­sä, oli tavoit­tee­na antaa kai­kil­le oppi­lail­le samat läh­tö­koh­dat, jot­ta myö­hem­min täy­den­ty­vät, aiem­mat puut­teet ymmär­ryk­ses­sä oppiai­ne ja — mää­rä­va­lin­to­ja teh­des­sä (kum­pi on etusi­jal­la: lais­kuus vai oma etu pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä) eivät hait­tai­si ketään jat­kos­sa. Oli­ko tuo läh­tö­koh­ta vää­rä, jos ruot­si ei “kova­kal­loi­seen pää­hän” istu?

    On päi­vän­sel­vää, että lähes alal­la kuin alal­la vas­ta riit­tä­vä har­joi­tus (esim. kie­len käyt­tö) tekee ‘mes­ta­rin’. Jos mitä hyvän­sä kiel­tä halu­aa oppia kun­nol­la, ei se useim­mil­le ilman ver­rat­tain “rank­kaa pää­hän pänt­tää­mis­tä” tai­da onnis­tua. Jos tuo­hon ei ole val­mis, voi unoh­taa toi­veet kun­nol­li­ses­ta, tar­peek­si hyväs­tä kielitaidosta. 

    Vii­mek­si­mai­ni­tun, riit­tä­väs­sä mää­rin, omaa­via ammat­ti­lai­sia maam­me kui­ten­kin tar­vit­see, var­sin monel­la eri alal­la. Täs­tä syys­tä joh­tuen kie­lio­pin­not­kin kan­nat­taa (aina­kin nii­den, jot­ka sitä jos­kus tar­vit­se­vat) aloit­taa var­hain. Tar­vit­se­vat­ko kaik­ki täs­mäl­leen kaik­ki samat ja yhtä “perin­poh­jai­set” tai­dot kai­kis­sa oppiai­neis­sa on mie­les­tä­ni hyvä kysymys. 

    Toi­saal­ta, eikö esim. Ruot­sis­sa asiakk­kan luo­na käy­vän myyn­ti­ty­kin oli­si hyvä ymmär­tää, mitä asiak­kaan edus­ta­jat siel­lä myyn­ti­ti­lan­tees­sa kes­ke­nään puhu­vat, vaik­ka kaik­ki muu kes­kus­te­lu englan­nik­si käytäisiinkin?

    Jot­kin tai­dot ovat kai­kil­le tar­peen, mut­ta ehkä eivät kaik­ki tai­dot kai­kil­le. Ilman eri­lais­ten tai­to­jen moni­puo­li­sia osaa­jia ja osaa­jien tii­me­jä on maam­me vaa­ras­sa muut­tua vai­vai­sek­si perä­ky­läk­si. Kou­lu­tus on kan­sa­kun­nan eli­neh­to, monin eri tavoin. Oppi­mi­nen, osaa­mi­nen ja eri­lai­set tai­dot, mm. yhteis­työ­tai­dot, aut­ta­vat niin yksi­löä kuin koko kan­saa­kin sel­viy­ty­mään myös tulevaisuudessa.

  177. eemil</

    Lah­jak­kaa­na aikuis­opis­ke­li­ja­na hän pys­tyy oppi­maan suju­van rans­kan­kie­len tai­don hyvän ruot­sin­kie­len lisäk­si. Ruot­sin opis­ke­lu nuo­re­na on lisäk­si tuo­nut hänel­le opis­ke­lu­val­miuk­sia janor­jia neu­ro­niyh­teyk­siä, joil­la pys­tyy omak­su­maan nopeas­ti rans­kan­kie­len taidot.

    Itse asias­sa opis­ke­lin vapaa-ajal­la yhteen aikaan ruot­sia, ja pyy­sin sil­loin suo­men­ruot­sa­lai­sia työ­ka­ve­rei­ta­ni puhu­maan kans­sa­ni ruot­sia lou­nas­pöy­däs­sä. He eivät suos­tu­neet: ei kuu­lem­ma onnis­tu, kun he ovat jo alka­neet puhua kans­sa­ni suo­mea! Tämän väit­teen olen kuul­lut muul­loin­kin. En voi käsit­tää, miten niin. Itse voin aivan hel­pos­ti suk­ku­loi­da suo­men ja englan­nin välil­lä, kun toi­si­naan seu­ru­ees­sa on sekä suo­mea huo­nos­ti osaa­na brit­ti että englan­tia vain aut­ta­vas­ti osaa­via suomalaisia.
    No, nyt olen töis­sä eri pai­kas­sa, ja suo­men­ruot­sa­lai­set uudet työ­ka­ve­ri­ni kyl­lä puhu­vat kans­sa­ni ruot­sia. Siis tuo yli­mie­li­syys ei kos­ke kaik­kia suomenruotsalaisia.
    Olen myös samaa miel­tä kiel­te­no­pis­ke­lun hyö­dyl­li­syy­des­tä aikui­siäl­lä. Ahke­ruu­del­la olen saa­nut puhu­tun englan­ti­ni lähel­le äidin­kie­li­sen tasoa, vaik­ken ole asu­nut englan­nin­kie­li­sis­sä maissa.

  178. eemil: Olen samaa miel­tä, ruot­sin ope­tus­ta pitäi­si lisä­tä entisestään.

    Tämä mene nau­ret­ta­vuuuk­siin. Ammik­seen mene­vät eivät pää­se peruskoulun/amiksen ruot­sia lpi ja sinun rat­kai­susi on siis tar­jo­ta *lisää* kurs­se­ja, jois­ta voi sit­ten vedel­lä nelo­sia ja hyl­sy­jä, eli käy­tän­nös­sä lisää tipu­tus­kurs­se­ja joi­den ansios­ta jää sit­ten ammat­ti­kin hank­ki­mat­ta! Jos aja­tuk­se­na on että lisä­tään ope­tus­ta, mut­ta este­tään hyl­syt tipu­ta­mal­la rimaa, niin WTF? Eivät­hän ne opi sen­kään vertaa.

    :face­palm:

    Ainoa asia, mikä estää oppi­mi­sen on lais­kuus ja velttous.

    Niin? Olet­ko sit­ten kehit­tä­nyt nap­pa­ke­pin tai moti­vaa­tio­pil­le­rin? Moti­vaa­tio-ongel­mia on käy­tän­nös­sä täy­sin mah­do­ton­ta korjata.

    Jos lukee puo­li tun­tia ruot­sin kie­len läk­sy­jä ja tekee asian­mu­kai­set teh­tä­vät , toi­sen puo­li­tun­ti­sen, niin pom­min­var­mas­ti oppii ruotsia. 

    Suu­rin osa oppii, ei kui­ten­kaan aivan kaik­ki. Mut­ta mitä sit­ten? Etkö sinä onne­ton ymmär­rä ettei kyse ole tuos­ta, vaan sii­tä että kou­lu­lai­set eivät opis­ke­le ruotsia?

  179. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Toi­saal­ta, eikö esim. Ruot­sis­sa asiakk­kan luo­na käy­vän myyn­ti­ty­kin oli­si hyvä ymmär­tää, mitä asiak­kaan edus­ta­jat siel­lä myyn­ti­ti­lan­tees­sa kes­ke­nään puhu­vat, vaik­ka kaik­ki muu kes­kus­te­lu englan­nik­si käytäisiinkin?

    Mä nyt ihan tosis­saan hyö­dyn­täi­sin täs­sä tilan­tees­sa tätä mei­dän ihan luon­nol­lis­ta kie­li­re­ser­viä, eli suo­men­ruot­sa­lai­sia. Kyl­lä sii­tä jou­kos­ta pitäi­si löy­tyä myyn­ti­ty­kit nii­hin yri­tyk­siin, jot­ka aktii­vi­ses­ti käy­vät kaup­paa Ruot­sis­sa. Tai jos ei, niin sit­ten niis­tä, jot­ka luki­si­vat ruot­sia vapaaehtoisestikin.

    Pal­jon enem­män olen huo­lis­sa­ni sii­tä, mitä myyn­ti­ty­kit Rans­kas­sa, Sak­sas­sa, Venä­jäl­lä tai vaik­ka Kii­nas­sa ymmär­tä­vät vas­ta­puo­len puhees­ta. Ruot­sa­lai­set sen­tään ovat kes­ki­mää­rin var­sin rehel­lis­tä, ja kult­tuu­ri­ses­ti Suo­mea lähel­lä ole­va kansaa.

    Suo­mes­sa kie­li­poh­ja on hävyt­tö­män kapea. Tämä on se todel­li­nen ongel­ma. Jos pakol­li­nen ruot­si vaih­det­tai­siin pakol­li­seen vapaa­va­lin­tai­seen vie­raa­seen kie­leen, ruot­si psyi­si toden­nä­köiss­ti edel­leen suo­si­tuim­pa­na kie­le­nä englan­nin jäl­keen, se kun on suh­teel­li­sen help­poa. Kui­ten­kin aut­ta­vas­ti Sak­saa, Rans­kaa, ja mui­ta suu­ria kie­liä osaa­vien mää­rä kas­vai­si mer­kit­tä­väs­ti, ja voi olla että myyn­ti­hom­mat­kin läh­ti­si­vät uudel­leen kasvuun.

  180. teek­ka­ri:Pal­jon enem­män olen huo­lis­sa­ni sii­tä, mitä myyn­ti­ty­kit Rans­kas­sa, Sak­sas­sa, Venä­jäl­lä tai vaik­ka Kii­nas­sa ymmär­tä­vät vas­ta­puo­len puheesta.

    Ei vie­rai­ta kie­liä osaa­via myyn­ti­tyk­ke­jä oikeas­ti tar­vi­ta. Jos tar­vit­tai­siin, fir­mat kou­lut­tai­si­vat hei­tä. Esi­mer­kik­si venä­jä yhdis­tet­ty­nä kau­pal­li­siin ainei­siin ei työl­lis­tä. Sen on moni venä­jän mais­te­ri kar­vaas­ti koke­nut. Suo­sit­te­len­kin luke­maan tämän blogikirjoituksen.

    http://katiilomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131598-suomessa-on-riittavasti-venajan-kielen-osaajia

  181. itä-suo­men ääni: Mie­les­tä­ni Suo­men ei tar­vit­se suh­tau­tua venä­jän kie­leen näin yltiö­po­si­tii­vi­ses­ti. Vie­lä vii­me vuon­na kaik­ki muut mää­reet oli­si ollut perus­tel­ta­vis­sa luku­mää­rä pois­sul­jet­tu­na. Luku­mää­rä täyt­tyy ennus­teen mukaan 35 vuo­den päästä. 

    Ei täy­ty kos­ka venä­läis­ten muut­to tän­ne on vähen­ty­nyt, muut­to voi kään­tyä takai­sin­päin tai muu­al­le Suo­mes­ta ja tääl­lä asu­vien venä­läis­ten lap­set ja lap­sen­lap­set suo­ma­lais­tu­vat kos­ka he käy­vät suo­ma­lais­ta kou­lua, ja hyvin moni tulee mene­mään suo­ma­lai­sen kans­sa nai­mi­siin. Jos Putin vie­lä sös­sii ja saa län­nen vihat vie­lä enem­män nis­kaan­sa niin veik­kaan että sel­lai­set venä­lä­set joi­la ei ole sitei­tä Suo­meen, läh­te­vät lätkimään. 

    Aikoi­naan Suo­men itse­näis­tyes­sä tääl­lä asu­vat sadat­tu­han­net Venä­läi­set vain “kato­si­vat” kuka min­ne­kin ja ne joi­den suku­ni­men perus­te­lel­la voi pää­tel­lä ole­van emi­grant­tien jäl­ke­läi­siä ovat täy­sin suo­ma­lais­tu­neet tai suomenruotsalaistuneet.

  182. Kan­sain­vä­lis­ty­väs­sä ja digi­ta­li­soi­tu­vas­sa maa­il­mas­sa suur­ten maa­il­man­kiel­ten ope­tus­ta pitäi­si lisä­tä, samoin mate­maat­tis­ten ainei­den ja ohjel­moin­nin. Huma­nis­ti­sis­ta reaa­liai­neis­ta suu­rem­pi osa voi­si olla vapaa­eh­toi­sia. Englan­nin viik­ko­tun­ti­mää­riä on kaut­ta kou­lua­jan lisät­tä­vä, jot­ta kou­lus­sa oikeas­ti saa­vu­tet­tai­siin englan­nin osaa­mi­sen taso, joka työ­elä­mäs­sä vaa­di­taan. Muis­sa poh­jois­mais­sa englan­tia opis­kel­laan tun­ti­mää­ris­sä enem­män, vaik­ka se on heil­le sukukieli.
    Ruot­sin pakol­li­suus kou­lus­sa on vail­la perus­tei­ta. Mik­si kaik­kien on ope­tel­ta­va pie­nen vähem­mis­tön äidin­kie­li, kun sitä ei käy­tän­nös­sä tar­vit­se eikä sik­si kui­ten­kaan pys­ty yllä­pi­tä­mään ja kehit­tä­mään muu­ten kuin jat­ka­mal­la aikui­se­na­kin ko. kie­len opis­ke­lua? Ruot­sin­kie­li­set men­kää itseen­ne: me opis­ke­lim­me tei­dän kiel­tän­ne koko kou­lua­jan, mut­ta se unoh­tuu, kun te ette halua puhua ruot­sia kans­sa­me. Ja mik­si seu­raa­van­kin suku­pol­ven täy­tyy käyt­tää aikaa tähän tur­hak­si osoit­tau­tu­nee­seen oppiaineeseen?

  183. Kari N: Huo­noa­kin ruot­sin­kie­len on myö­hem­min hel­pom­pi paran­taa kuin, että alkai­si täy­sin nol­lil­ta. Ruot­sil­la pär­jää myös Tans­kas­sa ja Nor­jas­sa. Pak­koa tai ei, mut­ta suo­ma­lais­ten pitäi­si opis­kel­la enem­män kie­liä. Opis­ke­lu­tun­te­ja lisää!
    Mis­sä tv:n kie­lio­pin­not? Ne hävi­si­vät ja tosi­tee­veet tulivat.

    Tämä on itse asias­sa hyvä huo­mio ruot­sin puo­les­ta. Muut poh­jois­mai­set kie­let ovat todel­la lähel­lä toi­si­aan. Monil­le on var­maan SVT:n lähe­tyk­sis­tä tut­tu näky, kuin­ka toi­mit­ta­ja kysyy urhei­lu­kil­pai­lu­jen jäl­keen ruot­sin kie­lel­lä, ja urhei­li­ja vas­taa suju­vas­ti nor­jak­si. NRK:lla sama näkyy toi­sin päin. Ruot­sin alkeet, vaik­ka sit­ten pako­tet­tu­na, anta­vat hyvän pon­nah­dus­lau­dan myös nor­jan ja tans­kan kie­leen, jos nii­tä sit­ten jos­kus tar­vit­see­kin. Ja kyn­nys läh­teä alenee.

    Pak­ko­ruot­sia ei pidä minus­ta perus­tel­la näil­lä koti­mai­sil­la kie­li­pal­ve­lu­la­eil­la tms. kak­si­kie­li­syys­höm­pö­tyk­sil­lä, vaan sil­lä yksin­ker­tai­sel­la fak­tal­la, että meil­lä on pirus­ti yhteis­työ­tä mui­den poh­jois­mai­den kans­sa ja näi­den kiel­ten osaa­mi­nen voi nous­ta arvoon arvaa­mat­to­maan. Englan­nil­la pär­jää joo, mut­ta sitä puhuu kaik­ki. Englan­nil­la ei ero­tu, jos halu­aa vaik­ka myy­dä. Sik­si pitää aina puhua kump­pa­nin kiel­tä. Kie­li­tai­to on eräs hel­poim­pia tapo­ja paran­taa Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä ilman, että tar­vit­see kek­siä pol­ku­pyö­rää uudelleen.

    Kes­kus­te­lu­kom­ment­te­ja lukies­sa jää edel­leen ilmaan tun­nel­ma, että ruot­sin pakol­li­suu­den pois­ta­mi­nen joten­kin lisäi­si auto­maat­ti­ses­ti mui­den kiel­ten osaa­mis­ta. Täs­tä pitäi­si pys­tyä esit­tä­mään jotain näyt­töä — ja tie­tääk­se­ni sitä ei ole sit­ten minkäänlaista.

  184. Jos sai­sin päätt­tä muut­tai­sin kiel­ten ope­tus­ta ja opis­ke­lua seuraavasti:

    1. Huo­mat­ta­vas­ti lisää kielikylpypäiväkerhoa.
    2. Huo­mat­ta­vas­ti lisää kie­le­ten ope­tus­tar­jon­taa jo perus­kou­lui­hin ensim­mäi­sel­tä luo­kal­ta alkaen.
    3. Kaik­ki kiel­ten opis­ke­lu vapaaehtoiseksi.

  185. Sylt­ty: Moti­vaa­tio-ongel­mia on käy­tän­nös­sä täy­sin mah­do­ton­ta korjata.

    Mis­säs sel­lai­nen tut­ki­mus on teh­ty ko. asias­ta ? Lan­see­raan nyt sel­lai­sen sanan, joka on kiel­let­ty. Se on kuri. 

    Se läh­tee kotoa, van­hem­pien teh­tä­vä on kas­vat­taa lap­set työn­te­koon jo pie­nes­tä pitäen. Jos mar­ko­ja­ni­pet­te­ri saa kai­ken ilman mitään vel­vol­li­suuk­sia , niin tulos on nykyi­sen kal­tai­nen. Kou­lu­teh­tä­viin ei viit­sis­tä panos­taa kun­nol­la. Arvos­tuk­sen puu­te läh­tee pal­jon van­hem­mis­ta, ilmais­ta perus­kou­lua ei arvos­te­ta riittävästi. 

    Eräät van­hem­mat kek­si­vät hyvän moti­voin­ti­kei­non. Jos poi­ka oli kak­si viik­koa kou­lus­sa kun­nol­la (ei pin­nauk­sia ja jälk­kä­rei­tä), niin hän sai pal­kak­si mopoau­ton. Niin kävi ja, mopoau­ton saan­nin jäl­keen meni n. vii­kon kou­lu­päi­vät ajel­len (kus­ki ajoi) kaupungilla.

    Ymmär­rän kyl­lä syl­tyn kas­va­tus­pes­si­mis­min, mut­ta emme me aikui­set voi antaa perik­si ja lyö­dä läs­kik­si, on kan­net­ta­va vastuumme.

  186. R.Silfverberg:

    Mä en pilk­kaa insi­nöö­re­jä kos­ka olen itse mut­ta olen huo­man­nut että insi­nöö­re­jä palk­kaa­vis­sa yksi­tyi­sen sek­to­rin yri­tyk­sis­sä, var­sin­kin IT-alal­la ei kou­lu­tut­kin­to­ja tai kie­li­tai­toa arvos­te­ta juu­ri lain­kaan, useil­la työ­ka­ve­reil­la­ni, myös pomo­ta­sol­la, ei ole mitään tut­kin­toa yli­op­pi­las­tut­kin­non lisäk­si, osal­la vain amamt­ti­kou­lu. Lii­ka yleis­si­vis­tys on vain hai­tak­si alal­la. Tär­kein­tä on että osaa nip­pe­li­tek­niik­kaa ja jak­saa pais­kia töi­tä ja joustaa.

    Yri­tyk­sen teh­tä­vä on tuot­taa voit­toa omistajilleen.

    Yri­tys palk­kaa työn­te­ki­jän tuot­ta­maan tuo­ta voit­toa omistajilleen.

    Yri­tys ei palk­kaa työn­te­ki­jöi­tä pelaa­maan Tri­vial Pursuittia.

  187. eemil: Mis­säs sel­lai­nen tut­ki­mus on teh­ty ko. asias­ta ? Lan­see­raan nyt sel­lai­sen sanan, joka on kiel­let­ty. Se on kuri. 

    Se läh­tee kotoa, van­hem­pien teh­tä­vä on kas­vat­taa lap­set työn­te­koon jo pie­nes­tä pitäen. Jos mar­ko­ja­ni­pet­te­ri saa kai­ken ilman mitään vel­vol­li­suuk­sia , niin tulos on nykyi­sen kal­tai­nen. Kou­lu­teh­tä­viin ei viit­sis­tä panos­taa kun­nol­la. Arvos­tuk­sen puu­te läh­tee pal­jon van­hem­mis­ta, ilmais­ta perus­kou­lua ei arvos­te­ta riittävästi. 

    Eräät van­hem­mat kek­si­vät hyvän moti­voin­ti­kei­non. Jos poi­ka oli kak­si viik­koa kou­lus­sa kun­nol­la (ei pin­nauk­sia ja jälk­kä­rei­tä), niin hän sai pal­kak­si mopoau­ton. Niin kävi ja, mopoau­ton saan­nin jäl­keen meni n. vii­kon kou­lu­päi­vät ajel­len (kus­ki ajoi) kaupungilla.

    Ymmär­rän kyl­lä syl­tyn kas­va­tus­pes­si­mis­min, mut­ta emme me aikui­set voi antaa perik­si ja lyö­dä läs­kik­si, on kan­net­ta­va vastuumme.

    Tuo nyt on tuol­lais­ta suo­men­ruot­sa­lais­ten tis­si­pos­kien pal­kit­se­mis­kult­tuu­ria. Itsel­lä­ni on ylä-aste ikäi­siä lap­sia enkä ole kos­kaan kuul­lut kenen­kään hei­dän kave­ri­pii­ris­tään saa­neen jäl­ki-istun­toa tai pin­nan­neen kou­lus­ta. Hur­ri ostaa mopoau­ton, jos näin tapah­tuu kah­den vii­kon ajan. Ja antaa sit­ten rel­les­tää sil­lä kylil­lä ja taas jää vel­vot­teet suorittamatta.

    Onko mikään ihme, että ruot­sin kie­li­set tar­vit­se­vat tuplas­ti euro­ja jokais­ta kor­kea­kou­lut­tet­tua koh­den, jos pitää läh­tö­koh­tai­ses­ti kou­lut­taa täl­läi­sen koti­kas­va­tuk­sen saa­nei­den lapsia?

  188. Maa­seu­tu­lai­nen: Ei vie­rai­ta kie­liä osaa­via myyn­ti­tyk­ke­jä oikeas­ti tar­vi­ta. Jos tar­vit­tai­siin, fir­mat kou­lut­tai­si­vat hei­tä. Esi­mer­kik­si venä­jä yhdis­tet­ty­nä kau­pal­li­siin ainei­siin ei työl­lis­tä. Sen on moni venä­jän mais­te­ri kar­vaas­ti koke­nut. Suo­sit­te­len­kin luke­maan tämän blogikirjoituksen.

    http://katiilomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131598-suomessa-on-riittavasti-venajan-kielen-osaajia

    Kie­li­tai­to ja tut­kin­non teke­mi­nen pel­käs­tään kysei­ses­tä kie­les­tä tai­ta­vat kui­ten­kin olla aika eri asioi­ta? Sen nyt ei pitäi­si olla kenel­le­kään mikään uuti­nen, että kie­li­tie­tei­den tut­kin­to on työ­mark­ki­noil­la aika tyh­jä arpa, vaik­ka sii­hen kuin­ka lisäi­si sivuaineopintoja.

  189. Osmon plo­ki alkaa ole­maan lii­an suo­sit­tu. Ei Anders­kaan jak­sa lukea kaik­kia kommentteja.

    Suo­mel­le EU:ta pal­jon parem­pi “liit­to­val­tio” löy­tyi­si Poh­jois­mai­ses­ta yhteis­työs­tä. Pak­ko­ruot­si pois, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti löy­tyy moti­voi­tu­nei­ta kou­lu­lai­sia sitä opis­ke­le­maan, kai­ken varalta.

  190. eemil: Mis­säs sel­lai­nen tut­ki­mus on teh­ty ko. asias­ta ? Lan­see­raan nyt sel­lai­sen sanan, joka on kiel­let­ty. Se on kuri. 

    Se läh­tee kotoa, van­hem­pien teh­tä­vä on kas­vat­taa lap­set työn­te­koon jo pie­nes­tä pitäen.

    Ajat­te­lit­ko että ruot­si­no­pe matk­su­taa aika­ko­neel­la epä­mo­ti­voi­tu­nei­den opis­ke­li­joi­den lap­suu­teen muut­ta­maan asioi­ta, vai miten­kä ajat­te­lit järjestää?

  191. Sha­keem:

    Pak­ko­ruot­sia ei pidä minus­ta perus­tel­la näil­lä koti­mai­sil­la kie­li­pal­ve­lu­la­eil­la tms. kak­si­kie­li­syys­höm­pö­tyk­sil­lä, vaan sil­lä yksin­ker­tai­sel­la fak­tal­la, että meil­lä on pirus­ti yhteis­työ­tä mui­den poh­jois­mai­den kans­sa ja näi­den kiel­ten osaa­mi­nen voi nous­ta arvoon arvaa­mat­to­maan. Englan­nil­la pär­jää joo, mut­ta sitä puhuu kaik­ki. Englan­nil­la ei ero­tu, jos halu­aa vaik­ka myy­dä. Sik­si pitää aina puhua kump­pa­nin kiel­tä. Kie­li­tai­to on eräs hel­poim­pia tapo­ja paran­taa Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä ilman, että tar­vit­see kek­siä pol­ku­pyö­rää uudelleen.

    Eikä sitä kan­na­ta perus­tel­la poh­jois­mai­sel­la yhteis­työl­lä­kään. Logii­kal­la­si ruot­sa­lai­set var­mas­ti pakot­tai­si­vat lap­sen­sa opis­ke­le­maan suo­mea, jot­ta he voi­si­vat teh­dä yhteis­työ­tä mei­dän kans­sam­me. Englan­ti on pal­jon tasa-arvoi­sem­pi kie­li yhteis­työ­hön, sil­lä äidin­kiel­tään puhu­va on aina etu­lyön­tia­se­mas­sa vie­raal­la kie­lel­lä kom­mu­ni­koi­vaan näh­den. Eikä sitä yhteis­työ­tä niin eri­tyi­sen pal­jon ole. 

    Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä on yri­tet­ty “paran­taa” yli nel­jä vuo­si­kym­men­tä kes­tä­neel­lä pak­ko­ruot­si­ko­kei­lul­la lai­hoin tulok­sin. Nyt oli­si kor­kea aika laa­jen­taa kie­li­pa­let­tiam­me, jot­ta kil­pai­lu­ky­kyä voi­tai­siin aidos­ti parantaa.

    Kes­kei­nen kysy­mys, joka näis­sä kes­kus­te­luis­sa tun­tuu unohtuvan:

    Mitä hait­taa oli­si sii­tä, jos ruot­sis­ta teh­täi­siin valin­nai­nen kieli?

  192. teek­ka­ri: Kie­li­tai­to ja tut­kin­non teke­mi­nen pel­käs­tään kysei­ses­tä kie­les­tä tai­ta­vat kui­ten­kin olla aika eri asioita?

    Mut­ta mik­si pit­kät­kään sivuai­neet eivät auta? Jos ker­ran myyn­ti­ty­keis­tä on pula, niin luu­li­si, että venä­jän mais­te­ri ja pit­kät kau­pal­li­set sivuai­neet oli­si­vat kel­po perus­ta lisä­kou­lu­tuk­seen, jos fir­mat oikeas­ti kiel­ten osaa­jia tarvitsisivat. 

    Mik­si kie­li­tai­don tar­pees­ta jau­he­taan, kun käy­tän­nös­sä näyt­tää ole­van niin, että ammat­ti­tai­to yhdis­tet­ty­nä riit­tä­vään englan­tiin riit­tää. Mui­den kiel­ten kuin englan­nin mer­ki­tys näyt­tää ole­van vähäi­nen. Aina­kin kysyn­tä on pientä. 

    Jul­ki­suu­des­sa kui­ten­kin jak­se­taan toi­tot­taa, kuin­ka kiel­ten osaa­jia tarvitaan.

  193. Lukio on lii­an myö­häi­nen aika opet­taa enää uut­ta kiel­tä, var­sin­kaan ei-kie­li­päil­le jot­ka eivät sit­ten Soi­nin­vaa­ran kie­li­mal­lin mukaan oli­si sitä vapaa­eh­toi­ses­ti ennen lukio­ta opetelleet.

    Suu­rin­osa suo­men­kie­li­sis­tä opis­ke­li­jois­ta aloit­taa ruot­sin kie­len opis­ke­lun B1 kie­le­nä eli 7:ltä luo­kal­ta läh­tien. Se on aivan lii­an myö­hään sekin. Muis­tan kuin­ka vai­ke­aa oli oppia uut­ta kiel­tä kun englan­ti vain kum­mit­te­li pääs­sä. Ruot­sis­sa on myös pal­jon sija­muo­to­ja, joi­ta hel­pom­mas­sa englan­nis­sa ei ole.

    Mie­les­tä­ni siis ruot­sin kie­len opis­ke­lu pitäi­si alkaa samaan aikaan englan­nin kans­sa, tai sit­ten ei ollen­kaan. En nyt ota kan­taa, kum­pi oli­si parempi.

  194. Maa­seu­tu­lai­nen: Ei vie­rai­ta kie­liä osaa­via myyn­ti­tyk­ke­jä oikeas­ti tar­vi­ta. Jos tar­vit­tai­siin, fir­mat kou­lut­tai­si­vat heitä. 

    Olen ison osan uras­ta­ni toi­mi­nut kan­sain­vä­li­ses­sä ympä­ris­tös­sä tek­ni­sel­lä alal­la. Voin vakuut­taa, että nii­tä asiak­kai­den kie­liä osaa­via myyn­ti­tyk­ke­jä tar­vi­taan. Eikä se asiak­kai­den kie­len osaa­mi­nen ole pahak­si tek­ni­sem­mäl­le­kään porukalle.

    Toki on niin, että yleen­sä suo­ma­lai­nen ei suo­raan pää­kont­to­ris­ta Sak­saan myy, vaan Sak­sas­sa on tytä­ry­ri­tys tai jake­lu­ver­kos­to. Kui­ten­kin jake­li­joi­den­kin kans­sa toi­mies­sa ne oikeat asiak­kaat ovat aika lähel­lä, ja siel­lä on Sak­sas­sa hyvä puhua sak­saa. Van­han peri­aat­teen mukaan myy­jä puhuu osta­jan kieltä.

    Sama tie­ten­kin kos­kee myös Ruot­sia, siel­lä puhu­taan ruot­sia. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin on niin, ettei sen ruot­sin­tai­toi­sen myyn­ti­ty­kin hank­ki­mi­nen ole kovin vai­ke­aa. Sii­hen usein pal­ka­taan suo­men­ruot­sa­lai­nen, kos­ka äidin­kie­lel­tään ruot­sin­kie­li­nen omak­suu nor­jan ja tans­kan var­sin vik­ke­läs­ti. Lisäk­si suo­men­kie­li­sis­sä­kin työn­ha­ki­jois­sa on nii­tä, joil­la on työ­ko­ke­mus­ta Ruotsista.

    Täs­tä pers­pek­tii­vis­tä kat­sot­tu­na on kol­me help­poa kiel­tä (englan­ti, ruot­si ja suo­mi), joi­den osaa­jis­ta ei ole pulaa. Kui­ten­kin käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si por­tu­ga­li, kii­na ja japa­ni oli­si­vat monel­la alal­la hyvin­kin tar­peel­li­sia kie­liä, eikä sak­san ja rans­kan­kaan suju­via osaa­jia lii­kaa Suo­mes­sa ole.

    Asi­aa han­ka­loit­taa se, että kie­len lisäk­si pitäi­si osa­ta muu­ta subs­tans­sia. Eri­tyi­ses­ti insi­nöö­rit ovat ste­reo­tyyp­pi­ses­ti luke­neet pal­jon mate­maat­ti­sia ainei­ta ja vähän kie­liä kou­lus­sa. Osit­tain tämä ste­reo­ty­pia pitää paik­kan­sa jo ihan työ­mää­räl­li­sis­tä syis­tä (laa­jat mate­maat­ti­set aineet vie­vät kie­lil­tä tilaa). Kos­ka ruot­sin­osaa­jis­ta ei ole pulaa, oli­si edul­lis­ta, jos osa vaih­tai­si sen vaik­ka­pa sak­saan tai ranskaan.

  195. vipu­nen: Eikä sitä kan­na­ta perus­tel­la poh­jois­mai­sel­la yhteis­työl­lä­kään. Logii­kal­la­si ruot­sa­lai­set var­mas­ti pakot­tai­si­vat lap­sen­sa opis­ke­le­maan suo­mea, jot­ta he voi­si­vat teh­dä yhteis­työ­tä mei­dän kans­sam­me. Englan­ti on pal­jon tasa-arvoi­sem­pi kie­li yhteis­työ­hön, sil­lä äidin­kiel­tään puhu­va on aina etu­lyön­tia­se­mas­sa vie­raal­la kie­lel­lä kom­mu­ni­koi­vaan näh­den. Eikä sitä yhteis­työ­tä niin eri­tyi­sen pal­jon ole. 

    Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä on yri­tet­ty “paran­taa” yli nel­jä vuo­si­kym­men­tä kes­tä­neel­lä pak­ko­ruot­si­ko­kei­lul­la lai­hoin tulok­sin. Nyt oli­si kor­kea aika laa­jen­taa kie­li­pa­let­tiam­me, jot­ta kil­pai­lu­ky­kyä voi­tai­siin aidos­ti parantaa.

    Kes­kei­nen kysy­mys, joka näis­sä kes­kus­te­luis­sa tun­tuu unohtuvan:

    Mitä hait­taa oli­si sii­tä, jos ruot­sis­ta teh­täi­siin valin­nai­nen kieli? 

    Poh­jois­mais­ta yhteis­työ­tä on sen ver­ran kuin halu­taan ja mihin edel­ly­tyk­siä on. Vaik­ka tans­ka­lais­ten tai islan­ti­lais­ten kans­sa voi­kin olla hel­pom­paa kom­mu­ni­koi­da englan­nik­si, olen itse saa­nut monet ker­rat tode­ta, että ruot­sin kie­len tai­dos­ta­ni­kin on ollut todel­lis­ta hyö­tyä. Tämä havain­to­ni on ollut oman koke­muk­se­ni perus­teel­la ennem­min “sään­tö” kuin poik­keus, vaik­ka ruot­sa­lais­ten­kin kans­sa oli­si ne viral­li­set kes­kus­te­lut käy­ty englanniksi. 

    Mitä hait­taa oli­si sii­tä, että ruot­sis­ta teh­täi­siin valin­nai­nen kie­li? Veik­kaan, että sil­loin lii­an moni huo­mai­si vas­ta lii­an myö­hään, että ne ruot­sin kie­len opin­not jou­tui­si aloit­ta­maan lii­an myöhään. 

    Voi toki olla, että ihan joka iik­ka ei tuo­ta tar­vit­se, mut­ta samaa voi­nee sanoa mones­ta muus­ta­kin asias­ta. Myös suo­men kie­len tai­dois­sa on monel­la vali­tet­ta­vas­ti puut­tei­ta vie­lä kou­lun­kin jäl­keen. Itsen­sä ymmär­ret­tä­väk­si teke­mi­nen on tär­keä tai­to, kie­les­tä riippumatta.

  196. Sylt­ty: Ajat­te­lit­ko että ruot­si­no­pe matk­su­taa aika­ko­neel­la epä­mo­ti­voi­tu­nei­den opis­ke­li­joi­den lap­suu­teen muut­ta­maan asioi­ta, vai miten­kä ajat­te­lit järjestää?

    Ei tar­vi­ta ruot­si­no­pea. Putin tekee sen ihan tänä päivänä.

  197. itä-suo­men ääni: Tuo nyt on tuol­lais­ta suo­men­ruot­sa­lais­ten tis­si­pos­kien pal­kit­se­mis­kult­tuu­ria. Itsel­lä­ni on ylä-aste ikäi­siä lap­sia enkä ole kos­kaan kuul­lut kenen­kään hei­dän kave­ri­pii­ris­tään saa­neen jäl­ki-istun­toa tai pin­nan­neen koulusta. 

    Kysees­sä oli taval­li­nen suo­men­kie­li­nen per­he. Mis­sä­hän tuol­lai­nen lin­tu­ko­to sijait­see, jos­sa mur­kut­kin ovat pyhä­kou­lu­lai­sia ? Ter­ve­tu­loa teol­li­suus­paik­ka­kun­tien ylä­as­teil­le näke­mään todel­lis­ta kouluelämää.

    Sylt­ty: Ajat­te­lit­ko että ruot­si­no­pe matk­su­taa aika­ko­neel­la epä­mo­ti­voi­tu­nei­den opis­ke­li­joi­den lap­suu­teen muut­ta­maan asioi­ta, vai miten­kä ajat­te­lit järjestää?

    Niin, ne tut­ki­muk­set lois­ta­vat pois­sao­lol­laan. Mut­ta asias­ta kysyt­täes­sä: anne­taan kun­nian­pa­lau­tus van­hoil­le hyvil­le kas­va­tus­pe­ri­aat­teil­le. Nuor­ten elä­män­hal­lin­ta lujan, mut­ta lem­peän kas­va­tusot­teen avul­la oikeil­le uril­le. Näin toi­mien alkaa työn­te­ko kou­lus­sa mais­tua ja oppi­mi­nen tehostuu.

    Ei men­nä sii­hen help­poon, että mei­jän miro­pet­te­rii ei ruot­si kiin­nos­ta yhtään ja sen vuok­si kai­kil­le yhtei­nen oppiai­ne pitää pois­taa koulusta.

    -miro­pet­te­ri ruo­tuun , niin kyl­lä lähtee-

  198. Mie­len­kiin­toi­nen yhty­mä­koh­ta tähän aihee­seen Var­tiai­sen loik­ka-artik­ke­lia­kin sivu­ten oli eili­nen Borg-Var­tiai­nen ‑rapor­tin tie­do­tus­ti­lai­suus. Esim. Talous­e­lä­mä ‑leh­ti esit­ti kysy­myk­sen­sä Bor­gil­le englan­nik­si. Osin tilai­suu­den vuo­ro­pu­he­lua käy­tiin toki myös ruot­sik­si, mut­ta isol­ta osal­ta suo­mek­si. 🙂 Vei­kein­tä oli kun Borg vas­ta­si aina­kin yhteen pak­ko­ruot­sik­si esi­tet­tyyn kysy­myk­seen englanniksi.

  199. Vihe­rins­si: Olen ison osan uras­ta­ni toi­mi­nut kan­sain­vä­li­ses­sä ympä­ris­tös­sä tek­ni­sel­lä alal­la. Voin vakuut­taa, että nii­tä asiak­kai­den kie­liä osaa­via myyn­ti­tyk­ke­jä tarvitaan.

    Min­nä taas tun­nen har­vi­nai­sem­pien kiel­ten osaa­jia, joil­la on myös muu­ta kou­lu­tus­ta joko sivuai­neen tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non muo­dos­sa, eikä ura urke­ne kuin par­haim­mil­laan kau­pan kas­sa­na, vaik­ka hake­muk­sia on taa­tus­ti lähe­tel­ty ja suh­tei­ta yri­tet­ty luoda.

    Tätä taus­taa vas­ten en mihin­kään todel­li­seen tar­pee­seen usko. Jos kie­li­tai­don puu­te oli­si teki­jä, jol­la oli­si rat­kai­se­va vai­ku­tus fir­man tulok­seen, niin tot­ta he*vetissä fir­mat teki­si­vät kaik­ken­sa kou­lut­taak­seen kie­li­tai­toi­sis­ta ihmi­sis­tä myyntitykkejä.

    Puheet ovat puhei­ta, todel­li­suus on todellisuutta.

  200. Maa­seu­tu­lai­nen: Mik­si kie­li­tai­don tar­pees­ta jau­he­taan, kun käy­tän­nös­sä näyt­tää ole­van niin, että ammat­ti­tai­to yhdis­tet­ty­nä riit­tä­vään englan­tiin riit­tää. Mui­den kiel­ten kuin englan­nin mer­ki­tys näyt­tää ole­van vähäi­nen. Aina­kin kysyn­tä on pientä. 

    Englan­nin kie­len tai­to riit­tää englan­nin­kie­li­sis­sä suu­ris­sa mais­sa ja monis­sa pie­nis­sä mais­sa. Sen sijaan muun­kie­li­sis­sä suu­ris­sa mais­sa hen­ki­lö­suh­tei­den ja kaup­po­jen syn­ty­mis­tä hel­pot­taa oleel­li­ses­ti, jos puhuu maan kiel­tä. Jo kes­kin­ker­tai­ses­ta tai­dos­ta on mer­kit­tä­vä etu. 

    Insi­nöö­rit tie­tys­ti solk­kaa­vat asiat sel­väk­si englan­nil­la­kin, mut­ta se on aivan eri asia kuin kaup­pa­suh­tei­den luon­ti. Vää­rän­kie­li­nen tar­jous menee hel­pos­ti roskakoriin.

    Olen puo­li­to­sis­sa­ni sano­nut mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le lap­sil­le, että opis­kel­kaa perus­kou­lus­sa kie­liä ja otta­kaa matik­ka tosis­san­ne vas­ta lukiossa.

    Perus­kou­lus­sa ja lukios­saa on ainei­ta, jot­ka voi­tai­siin pois­taa, tai joi­den tun­te­ja voi­tai­siin vähen­tää, jot­ta kie­lil­le saa­tai­siin tilaa.

  201. Eemil: huo­maa, ettet ole opet­ta­ja. Et ymmär­rä, ettei työn­tö auta, jos vetoa ei ole. Toi­sin sanoen par­haan­kin opet­ta­jan auk­to­ri­teet­ti aut­taa vain het­kel­li­ses­ti. Jos seu­raa­muk­sia (ran­gais­tuk­sia, hyö­ty­jä, pal­kin­to­ja) ei ole, kuri menee väis­tä­mät­tä kun uuden opet­ta­jan tyy­liin ja uhkaus­ten tyh­jyy­teen on totut­tu. Min­kään­lai­sia väli­nei­tä kurin­pi­toon ei nyky­kou­lu tar­joa, kos­ka häi­ri­köt ja oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät pitää nykyi­han­tei­den (eli inte­graa­tion) nimes­sä raa­ha­ta joka tapauk­ses­sa mui­den muka­na eteen­päin, ettei­vät syr­jäy­dy (eikä tar­vit­se perus­taa eri­tyis­luok­kia, jot­ka näyt­tä­vät jos­sain kou­lu­joh­dol­le mer­kit­tä­väs­sä las­ken­ta­mal­lis­sa pahem­mal­ta kuin huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­pi kou­lua­vus­ta­jien jne. käyttö.)

    Samoin aikuis­ten ruot­sin huo­non (siis ole­mat­to­man) tai­don taka­na ei ole huo­not opet­ta­jat tai viha ruot­sin kiel­tä koh­taan vaan se, ettei ruot­sil­la ker­ta kaik­ki­aan ole mitään käyt­töä nor­maa­lie­lä­mäs­sä, jos käyt­tö­ti­lai­suuk­sia ei var­ta vas­ten hae. Väi­tän, että ruot­sin kii­tet­tä­väs­ti kir­joit­ta­nei­den­kin kes­ki­mää­räi­nen kie­li­tai­to romah­taa seu­raa­van kym­me­nen elin­vuo­den aika­na sil­kas­ta käy­tön ja käyt­tö­tar­peen puutteesta.

    (En rupea vinoi­le­maan sii­tä, miten sinul­la on niin huo­not koke­muk­set nuo­ri­son kuris­ta vaik­ka kas­va­tuk­sen oikeat peri­aat­teet ovat sinul­le niin sel­vät ja varmat.)

  202. eemil:Ei men­nä sii­hen help­poon, että mei­jän miro­pet­te­rii ei ruot­si kiin­nos­ta yhtään ja sen vuok­si kai­kil­le yhtei­nen oppiai­ne pitää pois­taa koulusta.

    Eli ehdo­tuk­se­si perus­tuu sii­hen, että pako­te­taan van­hem­mat tiu­ken­ta­maan kuria esi­mer­kik­si ajatustenhallintalaitteella. 

    Oikein muu­ta en kek­si, kos­ka suu­rin osa kan­sa­lai­sis­ta, eli siis myös suu­rin osa las­ten van­he­mis­ta, vas­tus­taa pakol­lis­ta ruot­sin opis­ke­lua. Jos he vas­tus­ta­vat pakol­lis­ta ruot­sin opis­ke­lua, he tus­kin näke­vät sitä niin tär­keä­nä, että sii­hen pitää omat­kin lap­set pakottaa.

  203. Jan­ne Vir­ka­jär­vi: Ruot­sis­sa on myös pal­jon sija­muo­to­ja, joi­ta hel­pom­mas­sa englan­nis­sa ei ole.

    Ruot­sis­sa on yhtä mon­ta sija­muo­toa kuin englan­nis­sa­kin eli ei yhtään. (Sanan­lop­pui­sen s:n tul­kit­se­mi­nen gene­tii­vi­si­jak­si on tur­haa kun mitään mui­ta jään­tei­tä sijois­ta ei ole, jos ei las­ke­ta persoonapronomineja.)

  204. pjt: Tähän on kek­sit­ty rat­kai­su Tek­nil­li­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa jo 1990-luvun alus­sa. Vir­ka­mies­ruot­sin sai ten­tit­tyä sil­lä, että istui ruot­sin kurs­sin kaik­ki oppi­tun­nit. Jos osa­si sanoa jotain, se oli plus­saa, mut­ta istu­mal­la pää­si läpi.

    Sama sys­tee­mi oli Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa 1980-luvun lopul­la. Jos ruot­sin tai­to ei riit­tä­nyt taso­ko­kees­sa, jou­tui kurs­sil­le. Kurs­sin aika­na jot­kut alkoi­vat kysel­lä kokees­ta, jot­ta voi­vat val­mis­tau­tua. Kurs­sin opet­ta­ja sanoi palaa­van­sa asi­aan lähem­pä­nä kurs­sin lop­pua. Kurs­sin lopul­la asias­ta kysyt­tiin taas ja nyt opet­ta­ja ker­toi, että koe on ollut menos­sa koko ajan ja kaik­ki pää­se­vät läpi. Osaa­mi­sen taso ei kyl­lä pää­tä hui­man­nut, joten epäi­len, että ketään ei oikeas­ti halut­tu hylätä.

  205. N: Osaa­mi­sen taso ei kyl­lä pää­tä hui­man­nut, joten epäi­len, että ketään ei oikeas­ti halut­tu hylätä. 

    Yli­opis­tot saa­vat rahoi­tuk­sen­sa val­mis­tu­nei­den mää­rän perus­teel­la (tai siis aina­kin jos­sain vai­hees­sa sai­vat, en tie­dä muut­ti­ko se taan­noi­nen uudis­tus tätä), joten sii­nä on kyl­lä mel­koi­nen kan­nus­te saa­da yhtä kurs­sia vail­le val­miit val­mis­tu­maan taval­la taik­ka toi­sel­la. ainoas­taan umpi­hul­lu reh­to­ri mää­räi­si ruot­sin­kurs­sis­ta sel­lai­sen, ettei sii­tä pää­si­si läpi. Aina­kin tek­nil­li­sel­lä puo­lel­la tuol­la kei­noil­la leik­kai­si omas­ta rahoi­tuk­ses­ta ker­ta­laa­kis­ta usei­ta kym­me­niä prosentteja.

    Mitä tulee kie­lil­lä työl­lis­ty­mi­seen, niin näki­sin ettei kie­li­tai­dos­ta pal­joa hyö­tyä ole, jos ei osaa teh­dä jotain muu­ta. Myyn­ti­hom­miin siir­ry­tään tek­ni­sel­lä­kin puo­lel­la yleen­sä vas­ta sit­ten, kun on ala hal­lus­sa ja jos ei ole sovel­tu­vaa poh­ja­kou­lu­tus­ta, niin ei ole ensim­mäis­tä askel­ta mis­tä sit­ten ponnistaa. 

    Aina­kin kaik­ki itse tek­ni­sen alan myy­jät ovat kysei­sen alan insi­nöö­re­jä/­diplo­mi-insi­nöö­re­jä ja usein aloit­ta­neet suunnittelussa/projektinhallinnassa ennen myyn­ti­teh­tä­viä. Huma­nis­til­le tämä pol­ku on yksin­ker­tai­ses­ti tukos­sa. Itse­kin teen aina välil­lä myyn­tiä, mut­ta sekin on suo­ra seu­raus sii­tä että teen myös rivi-ins­sin töi­tä. Meil­lä­kin oli­si var­mas­ti hyvä olla kie­li­tai­toi­sia työn­te­ki­jöi­tä, mut­ta kun se kie­li­tai­to on vain bonus­ta, kun taas tek­ni­nen osaa­mi­nen on ihan pakollista. 

    Eli sum­ma sum­ma­rum: pel­käl­lä kie­li­tai­dol­la ei var­mas­ti työl­lis­ty, mut­ta jos oli­si osan­nut vaik­ka­pa koneen­ra­ken­nus­ta + por­tu­ga­lia ja espan­jaa, niin oli­si var­maan ollut koh­tuu­help­poa löy­tää taka­vuo­si­na töi­tä E‑Amerikan sellutehdasprojekteista.

  206. Tapio:Sen sijaan muun­kie­li­sis­sä suu­ris­sa mais­sa hen­ki­lö­suh­tei­den ja kaup­po­jen syn­ty­mis­tä hel­pot­taa oleel­li­ses­ti, jos puhuu maan kieltä. 

    Tulee aina­kin hel­pom­min kuse­te­tuk­si, kun luo­vut­taa kie­lie­dun äidinkielisille. 

    Suo­ma­lais­taus­tai­sen kes­ki­ver­ron venä­jän mais­te­rin käy­tän­nön kie­li­tai­to on niin heik­ko, että jon­kin ver­ran ihme­tyt­tää, jos hänet las­ke­taan teke­mään kaup­po­ja venäjäksi. 

    Ja mais­te­ri­kou­lu­tus on kui­ten­kin mais­te­ri­kou­lu­tus. Lukui­sia kie­li­kurs­se­ja käy­nyt insi­nöö­ri osaa kie­len mais­te­riin ver­rat­tu­na vain alkeet.

    Mitä jos panos­tet­tai­siin englan­tiin ja luo­vut­tai­siin muis­ta kie­lis­tä koko­naan. Näin kaup­pa­kump­pa­nit­kin oli­si­vat kie­li­tai­dol­li­ses­ti tasoissa.

  207. Yli­opis­tot saa­vat rahoi­tuk­sen­sa val­mis­tu­nei­den mää­rän perus­teel­la — ainoas­taan umpi­hul­lu reh­to­ri mää­räi­si ruot­sin­kurs­sis­ta sel­lai­sen, ettei sii­tä pää­si­si läpi. 

    Reh­to­reil­la ei ole mitään teke­mis­tä vir­ka­pak­ko­ruot­sin kans­sa, se ei ole hei­dän käsissään.

    Vir­ka­pak­ko­ruot­sin suo­ri­tuk­sia ohjaa­vat ja myön­tä­vät vir­ka­vas­tuul­la kie­li­kes­kus­ten ruot­sin­opet­ta­jat, jot­ka jou­tu­vat nou­dat­ta­maan ennet­tu­ja määräyksiä. 

    Turun yli­op­pi­las­leh­des­sä oli tänä tal­ve­na hyvä kir­joi­tus otsi­kol­la “Ruot­sia vail­le val­mis”. Sii­nä käy­tiin yhden esi­merk­ki­ta­pauk­sen valos­sa läpi pak­ko­vir­ka­ruot­sin monel­le aiheut­ta­mat ongelmat:

    Ruot­sin kie­len ope­tuk­seen menee nykyi­sin enem­män resurs­se­ja kuin mihin­kään muu­hun kieleen.

    Toni osal­lis­tui kie­li­kes­kuk­sen jär­jes­tä­mäl­le ker­taus­kurs­sil­le. Hän ajoi Hel­sin­gis­tä Tur­kuun jokai­sel­le luen­nol­le, teki läk­syt ja pyr­ki ole­maan aktii­vi­nen tun­nil­la. Yrit­tä­mi­ses­tä huo­li­mat­ta hän ei pääs­syt läpi edes kertauskurssista.

    Kurs­sin anti jäi Tonin mukaan vähäiseksi —
    Toni sai suul­li­sen ruot­sin suo­ri­tet­tua hyväk­sy­tys­ti, mut­ta kir­jal­li­sen koh­dal­la tie nousi pys­tyyn. Hän otti yhteyt­tä kielikeskukseen.

    ”Olin kuin jon­kin­lai­nen idioot­ti, jol­le tokais­tiin vain, että sori, et pääs­syt ker­taus­kurs­sia läpi, ala opis­kel­la vaik­ka kan­san­opis­tol­la. Val­mis­tu­mi­sel­la­si ei ole kiire.”

    Kie­li­kes­kuk­sen joh­ta­ja — sanoo, että kaik­kein epä­toi­voi­sim­mil­le on jär­jes­tet­ty jopa yksityisopetusta.

    ”Karu totuus on se, että kaik­ki ihmi­set eivät yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty saa­maan osaa­mis­taan vaa­dit­ta­val­le tasol­le. Me emme pys­ty aut­ta­maan loputtomiin.”


    Toni haki kak­si ker­taa kie­li­kes­kuk­sen Ruot­sia vail­le val­mis ‑tuki­kurs­sil­le, joka on tar­koi­tet­tu val­mis­tu­vas­sa ole­vil­le opiskelijoille.

    ”Tilan­ne oli aika loh­du­ton. Pääs­sä kuu­mot­ti, kun tie­sin opin­to­je­ni päät­ty­vän kan­di­daa­tin tutkielmaan.”
    — kie­li­kes­kus tar­jo­aa myös Kie­likli­nik­ka-kurs­sia niil­le, jot­ka eivät ole pääs­seet läpi pakol­li­ses­ta kurs­sis­ta. Tänä syk­sy­nä kie­likli­ni­kal­le pää­si 18 opis­ke­li­jaa 42 hakijasta. 

    Totuus on se, että vir­ka­pak­ko­ruot­si vaa­tii enem­män kie­li­lah­jak­kuut­ta kuin nykyi­sil­lä kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joil­la on. On joko ryh­dyt­tä­vä tiu­kem­min kar­si­maan kor­kea­kou­luil­le tuli­joi­ta nime­no­maan kie­li­lah­jak­kuu­den perus­teel­la (kuten wan­haan ei-niin-hywään aikaan) tai on pääs­tet­tä­vä irti pak­ko­vir­ka­ruot­sis­ta. Mitään vas­taa­vaa ei muu­ten ole mis­sään muus­sa maassa.

  208. svg­fu­fu: Min­kään­lai­sia väli­nei­tä kurin­pi­toon ei nyky­kou­lu tar­joa, kos­ka häi­ri­köt ja oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät pitää nykyi­han­tei­den (eli inte­graa­tion) nimes­sä raa­ha­ta joka tapauk­ses­sa mui­den muka­na eteen­päin, ettei­vät syr­jäy­dy (eikä tar­vit­se perus­taa eri­tyis­luok­kia, jot­ka näyt­tä­vät jos­sain kou­lu­joh­dol­le mer­kit­tä­väs­sä las­ken­ta­mal­lis­sa pahem­mal­ta kuin huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­pi kou­lua­vus­ta­jien jne. käyttö.)

    Tun­nen tuon tilan­teen parem­min kuin arvaat­kaan. En kui­ten­kaan tar­koi­ta kou­lu­ku­rin lisää­mis­tä rat­kai­su­kei­no­na ruot­sin­kie­len opetusongelmaan.Enkä myös­kään syl­tyn tek­no­lo­gis­ta innovaatiota :

    Sylt­ty: aja­tus­ten­hal­lin­ta­lait­teel­la.

    Oikein muu­ta en kek­si, kos­ka suu­rin osa kan­sa­lai­sis­ta, eli siis myös suu­rin osa las­ten van­he­mis­ta, vas­tus­taa pakol­lis­ta ruot­sin opiskelua.

    Ongel­ma­kent­tä on pal­jon laa­jem­pi. Luet­te­lon­omai­ses­ti: kie­li­po­li­tiik­ka (pers.), hur­ri­vi­ha, her­ra­vi­ha (koh­dis­tuu opet­ta­jiin ja kunin­kaal­li­siin), his­to­ria (sodat , ruot­sin­val­lan aika), alue­po­li­tiik­ka ym.ym…

    Nopeim­min aut­tai­si per­he­kas­va­tuk­sen koko­nais­re­for­mi. Sii­nä ovat polt­to­pis­tees­sä nyky- ja tule­vat las­ten van­hem­mat. Kotoa pitää tul­la lap­sil­le moder­nin yhteis­kun­ta­kä­sit­teen mukai­nen kas­va­tus. Se käsit­tää kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suu­den , eet­ti­ses­ti kes­tä­vän arvo­poh­jan, kor­kean moraa­li­kä­si­tyk­sen , ts. arvot, jot­ka ovat sivis­ty­neen hyvin­voin­ti­val­tion tavoitteena. 

    Mones­ti tun­tuu, että suu­rin työ­sar­ka oli­si­kin käsis­sä las­ten van­hem­pien kohdalla.

  209. svg­fu­fu:
    Samoin aikuis­ten ruot­sin huo­non (siis ole­mat­to­man) tai­don taka­na ei ole huo­not opet­ta­jat tai viha ruot­sin kiel­tä koh­taan vaan se, ettei ruot­sil­la ker­ta kaik­ki­aan ole mitään käyt­töä nor­maa­lie­lä­mäs­sä, jos käyt­tö­ti­lai­suuk­sia ei var­ta vas­ten hae. Väi­tän, että ruot­sin kii­tet­tä­väs­ti kir­joit­ta­nei­den­kin kes­ki­mää­räi­nen kie­li­tai­to romah­taa seu­raa­van kym­me­nen elin­vuo­den aika­na sil­kas­ta käy­tön ja käyt­tö­tar­peen puutteesta.

    Kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sia voi aina ruka­ta tai por­ras­taa. Tär­kein­tä on että vir­ka­mie­hil­le tar­koi­te­tun ruot­sin perus­kurs­sin suo­ri­tet­tua osaa lukea ruo­sin­kie­lis­tä teks­tiä, kos­ka sel­lai­siin tilan­tei­siin kyl­lä tosie­lä­mäs­sä jou­tuu enne­min tai myö­hem­min. Lisäk­si luke­mi­sen har­joit­te­lua aut­taa se että ei tar­vit­se mat­kus­taa ruot­sin­kie­li­sel­le paik­ka­kun­nal­le vaan mate­ri­aa­lia löy­tyy netis­tä. Kir­joit­ta­mis­ta­kin voi har­joi­tel­la kir­joit­ta­mal­la ruot­sin­kie­li­siin sosi­aa­li­siin foo­ru­mei­hin, nii­tä löy­tyy sekä tääl­tä että Ruotsista.

    Samal­la taval­la minä opin aikoi­naan tei­ni-ikäi­se­nä sak­saa, luin sak­san­kie­li­siä har­ras­te- ja mui­ta leh­tiä ja ymmär­sin ihan hyvin, vaik­ka en ollut opis­kel­lut kiel­tä kou­lus­sa kuin vuoden.

  210. Maa­seu­tu­lai­nen: Tulee aina­kin hel­pom­min kuse­te­tuk­si, kun luo­vut­taa kie­lie­dun äidinkielisille. 

    Lii­ke­suh­tei­den luo­mi­nen on eri asia kuin neu­vot­te­lut kauppasopimuksesta. 

    Kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa on ylei­se­nä käy­tän­tö­nä, että var­si­nai­set neu­vot­te­lut käy­dään ja sopi­mus kir­ja­taan jol­la­kin yhtei­ses­ti hyväk­sy­tyl­lä kie­lel­lä käyt­täen stan­dar­di­soi­tua ter­mi­no­lo­gi­aa ja fra­seo­lo­gi­aa. Täl­tä osin ei tar­vi­ta mitään suu­ren­mois­ta kielitaitoa.

    No, myön­nän että omat koke­muk­se­ni ovat tava­ra­kau­pas­ta. Pro­jek­ti- ja pal­ve­lu­kaup­pa­neu­vot­te­lut saat­ta­vat vaa­tia täy­del­li­sem­pää kielitaitoa.

  211. eemil:
    Nopeim­min aut­tai­si per­he­kas­va­tuk­sen koko­nais­re­for­mi. Sii­nä ovat polt­to­pis­tees­sä nyky- ja tule­vat las­ten van­hem­mat. Kotoa pitää tul­la lap­sil­le moder­nin yhteis­kun­ta­kä­sit­teen mukai­nen kas­va­tus. Se käsit­tää kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suu­den , eet­ti­ses­ti kes­tä­vän arvo­poh­jan, kor­kean moraa­li­kä­si­tyk­sen , ts. arvot, jot­ka ovat sivis­ty­neen hyvin­voin­ti­val­tion tavoitteena. 

    Nopeim­min? Että jos nyt vain jos­tain löy­det­täi­siin se tai­ka­kau­lin, jol­la pau­kut­ta­mal­la ihmi­set saa­daan lopul­ta­kin ajat­te­le­maan oikein, niin jo rat­ke­ai­si moti­vaa­tio-ongel­mat ja resurs­si­huk­ka. Siis aina­kin jos­kus tule­vai­suu­des­sa, kun seu­raa­va suku­pol­vi astuu kou­lun oves­ta sisään. Fak­ta­han nyt on se, että vaik­ka jokai­ki­nen pek­ka ja niko (puhu­mat­ta­kaan sit­ten abdis­ta ja mic­he­lis­tä) saa­tai­siin opis­ke­le­maan ruot­sia hymy kor­vis­sa asti ja vetä­mään pelk­kiä kymp­pe­jä kokeis­ta, ei näis­tä mer­kit­tä­väl­le osal­le sil­ti täs­tä panos­tuk­ses­ta tuli­si ole­maan mitään hyö­tyä. Kos­ka heil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mitään käyt­töä ko. kielelle.

    Itse en edes vas­tus­ta vält­tä­mät­tä (vaik­ka pidän­kin hyö­dyt­tö­mä­nä) perus­kou­lu­ta­son ruot­sin ope­tus­ta, että jokai­nen suo­ma­lai­nen oppi­si, mitä tar­koit­taa ykkös­mai­to — ettans mjölk. Vas­tus­tan sen sijaan suu­res­ti sitä oikeas­ti mer­kit­tä­vää resurs­sien haas­kaus­ta, eli ns. vir­ka­mies­ruot­sia, jos­ta aiheu­tu­vat mm. kor­kea-asteen kou­lu­tuk­sen ongel­mat (à la ruot­sin­kurs­sia vail­le val­miit insi­nöö­rit) ja jon­ka var­jol­la tees­ken­nel­lään, että ruot­sin­kie­li­set muka “voi­vat saa­da pal­ve­lua äidinkielellään”.

    Toi­nen aspek­ti on sit­ten tie­tys­ti se, että monel­la eemi­lil­lä on oma leh­mä ojas­sa hyö­dyt­tö­män pak­ko-ope­tuk­sen ja kei­no­te­kois­ten kie­li­vaa­ti­mus­ten tuo­des­sa (perus­tee­ton­ta) suh­tee­ton­ta etua työ­mark­ki­noil­la. Täs­sä­pä ker­ran­kin sitä pal­jon puhut­tua ihan oike­aa “raken­teel­lis­ta rasis­mia”, jon­ka avul­la taa­taan, että Pek­ka Joen­suus­ta saa­daan pidet­tyä oikeal­la pai­kal­laan (=haju­raon pääs­sä Åkes­ta ja Jan-Oskarista).

  212. sunimh: vir­ka­mies­ruot­sia,

    Tuo on aivan lii­an kapea näkö­ala, kuten vies­ti­ket­jus­sa jo aikai­sem­min on tul­lut esille. 

    Jos ammat­ti­kor­keao­pis­ke­li­ja ei saa kie­li­tent­te­jä läpi, niin kyse on kyl­lä 100 pro­sent­ti­ses­ti asen­ne­vam­mas­ta. No tie­ten­kin se juon­ta­nee juu­ren­sa perus­kou­lun ja lukion ajoil­ta, huo­nol­le perus­tal­le on vai­keam­pi raken­taa. Sil­ti, ei kai joku voi tosis­saan väit­tää, että 

    sunimh: ruot­sin kie­li­vaa­ti­muk­sis­ta aiheu­tu­vat mm. kor­kea-asteen kou­lu­tuk­sen ongel­mat (à la ruot­sin­kurs­sia vail­le val­miit insinöörit)

  213. eemil: Tuo on aivan lii­an kapea näkö­ala, kuten vies­ti­ket­jus­sa jo aikai­sem­min on tul­lut esille. 

    Mitä­hän mah­taa tar­koit­taa kapea näkö­ala? Toki pak­ko­ruot­sis­ta yhteis­kun­nan eri tasoil­la on pal­jon laa­jem­min­kin hait­taa, kuten luke­mat­to­mis­sa yhteyk­sis­sä on jo tul­lut ilmi, mut­ta en nyt jak­sa yhteen vies­tiin tois­taa kaik­kia itsestäänselvyyksiä.

    eemil:
    Sil­ti, ei kai joku voi tosis­saan väit­tää, että […] 

    No lue nyt tuos­ta ylem­pää (uudes­taan) mitä “eräs ope kir­joit­ti 12.3.2015 kel­lo 20:17”. En minä noi­ta ongel­mia ole kek­si­nyt, vaan tuo­kin lai­naus oli Turun yli­op­pi­las­leh­des­tä. Ihan huvin vuok­si­ko tuol­lai­sia kli­ni­koi­ta jär­jes­te­tään, jos ker­ran kukaan ei voi tosis­saan väit­tää niil­le ole­van (tur­his­ta vaa­ti­muk­sis­ta joh­tu­vaa) tarvetta?

  214. Seu­raa­va link­ki on pal­jol­ti “out of topics”, mut­ta sii­nä on sen ver­ran rele­vant­tia asi­aa, että kopioin sen:

    http://www.economist.com/news/international/21645759-boys-are-being-outclassed-girls-both-school-and-university-and-gap

    Artik­ke­lin poh­ja­na on OECD:n tuo­re tut­ki­mus. Sii­nä on tie­toa koulu/opiskelumotivaation syn­nys­tä ja kuo­le­mi­ses­ta ja nii­hin vai­kut­ta­vis­ta tekijöistä.

    Var­sin­kin aktii­vio­pet­ta­jien kan­nat­tai­si lukea se.

  215. eemil:

    Jos ammat­ti­kor­keao­pis­ke­li­ja­ei saa kie­li­tent­te­jä läpi, niin kyse on kyl­lä 100 pro­sent­ti­ses­ti asen­ne­vam­mas­ta. No tie­ten­kin se juon­ta­nee juu­ren­sa perus­kou­lun ja lukion ajoil­ta, huo­nol­le perus­tal­le on vai­keam­pi rakentaa.

    Täl­lai­nen asen­ne­vam­ma syn­tyy sik­si, kos­ka niin moni kokee ruot­sin tar­peet­to­mak­si aineek­si ja pak­ko-ope­tuk­sen oikeus­ta­jun vas­tai­sek­si. Vas­taa­vas­ti har­val­la on asen­ne­vam­maa englan­nin opis­ke­lua koh­taan, sil­lä tämä kie­li koe­taan aidos­ti tarpeelliseksi. 

    Ongel­ma on nime­no­maan pak­ko­ruot­si. Suh­tau­tu­mi­nen ruot­siin paran­tui­si var­mas­ti, jos sii­tä teh­täi­siin valinnainen.

  216. eemil: Jos ammat­ti­kor­keao­pis­ke­li­ja ei saa kie­li­tent­te­jä läpi, niin kyse on kyl­lä 100 pro­sent­ti­ses­ti asennevammasta.

    Muis­ta, ettei pidä antaa vää­rää todis­tus­ta lähimmäisestä. 

    Meil­lä on eri­lai­sia oppi­joi­ta kai­kis­sa kou­lu­tuk­sis­sa ja kai­kil­la tasoil­la, vaik­ka kie­li­pai­not­tei­nen kou­lu eri­tyi­sen tehok­kaas­ti kar­sii­kin nii­tä, joil­le kie­let eivät ole helppoja. 

    Oppi­mi­sen ongel­mat ovat yksi­löl­li­siä, mut­ta yleen­sä nii­hin liit­tyy ongel­mia sekä sanojen/kirjainten hah­mot­ta­mi­ses­sa että sano­jen mieleenpainamisessa/mielestä palaut­ta­mi­ses­sa. Oppi­mi­seen tar­vit­ta­vien tois­to­jen mää­rä voi olla val­ta­va ja pie­ni­kin tau­ko tuu­let­taa aivot aivan puh­taik­si. Perus­kou­lu­lai­nen voi aloit­taa kesä­lo­man jäl­keen aina nol­las­ta, ammat­ti­kou­lu­lai­sel­la on ken­ties vain kym­me­nen sanaa ja lukio­lai­nen voi hakea ihan perus­sa­nas­toa (mut­ta, mis­sä, me) ja kor­kea­kou­lus­sa vään­ne­tään edel­leen itkua ruotsinkurssilla. 

    Mik­si oppi­laat sit­ten oppi­vat englan­tia, jos ker­ran ruot­si ei suju. Sik­si että englan­nin tois­to­ja on arjes­sa val­ta­va mää­rä. Se on nuor­ten arki­käy­tös­sä ole­va kieli. 

    Ymmär­rän tie­tys­ti, että meil­le on pit­kään ope­tet­tu, että jos joku ei opi ruot­sia, hän on tyh­mä eikä hänen paik­kan­sa ole sil­loin kou­lu­tuk­ses­sa vaan jos­sain vähem­män vaa­ti­vas­sa duu­nis­sa. Mut­ta nyt oli­si aika päi­vit­tää tämä näke­mys. Ihmi­set ovat eri­lai­sia ja hei­dän paik­kan­sa on kai­kes­ta huo­li­mat­ta kou­lu­tuk­ses­sa, mikä­li he pys­ty­vät vah­vuuk­sil­laan otta­maan kou­lu­tuk­sen ammat­tio­saa­mi­sen haltuunsa.

    Maa­han­muut­ta­jien muka­na kou­lu­tuk­seen on tul­lut uusi ryh­mä laa­jo­ja kie­lel­li­siä ongel­mia. Osa oppi­lais­ta ei osaa kun­nol­la koti­kiel­tään eikä kou­lu­kiel­tä – sil­ti heil­lä on oikeus kou­lut­tau­tua niin pit­käl­le kuin mahdollista. 

    Asen­noi­tu­mi­nen kie­leen ja eri­lai­suu­teen tulee muut­taa sal­li­vak­si. Kiel­ten­ope­tus ei voi olla se kar­si­va teki­jä kai­kil­la aloilla.

    Mut­ta mik­si pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jil­le on niin tär­ke­ää mitä­töi­dä tämä tie­toi­suus? Luu­ta­vas­ti sik­si, että pak­ko­ruot­sin perus­tee­na on nime­no­maan sen kuvi­tel­tu siu­nauk­sel­li­suus. Halu­taan uskoa, että pak­ko­ruot­si vain avaa ovia ja sivis­tää. Muun­lais­ten tari­noi­den tun­nus­ta­mi­nen muren­tai­si koko maailmankuvan.

    Pakon kan­nat­ta­jien tuli­si nyt miet­tiä, onko heis­tä oikeas­ti toden­nä­köis­tä, että suo­ma­lais­ten “asen­ne­vam­mat” ovat niin suu­ria, että he mie­lum­min tär­vää­vät opis­ke­lun­sa kuin suo­rit­ta­vat sen pak­ko­ruot­sin, jos se on koh­tuul­li­sel­la vai­val­la suo­ri­tet­ta­vis­sa? Entä mik­si esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa opis­ke­li­joi­den eri­lai­suus ote­taan huo­mioon siten, että noin kol­man­nes oppi­lais­ta ei lue lain­kaan tois­ta vie­ras­ta kiel­tä, joko oppi­mi­son­gel­man tai kodin moni­kie­li­syy­den vuok­si? Mik­sei muis­sa mais­sa ole mitään pak­ko­vir­ka­ruot­sin kaltaista? 

    Ruot­sin­kie­li­nen voi läh­teä aina Ruot­siin ja suo­rit­taa opin­ton­sa siel­lä. Suo­men­kie­li­sel­lä ei ole paik­kaa min­ne men­nä. Jos koti­maas­sa opis­ke­lul­le nos­te­taan sei­nä pys­tyyn, se on sit­ten siinä. 

    Onko meil­lä varaa huka­ta yhtä­kään nuor­ta ihmis­tä, joka halu­aa kou­lut­tau­tua ja sai­si opin­ton­sa suo­ri­tet­tua ilman pakkoruotsia?

  217. eräs ope: Oppi­mi­sen ongel­mat ovat yksi­löl­li­siä, mut­ta yleen­sä nii­hin liit­tyy ongel­mia sekä sanojen/kirjainten hah­mot­ta­mi­ses­sa että sano­jen mieleenpainamisessa/mielestä

    Kuvai­let jon­ki­nas­teis­ta luki­häi­riö­tä. Ne oikeut­ta­vat rää­tä­löi­tyyn tent­tien suo­rit­ta­mi­seen ja “hoi­toon” var­hai­ses­sa vai­hees­sa (kou­lu­tien ala­kes­sa). Kysei­sel­lä ilmiöl­lä ja pak­ko­ruot­sil­la ei ole kes­ki­näi­siä yhteyksiä.

    Mitä tulee yli­op­pi­las­leh­den tapaus­ku­vauk­seen, niin läh­de ei ole luo­tet­ta­va suur­ten ilmiöi­den selit­tä­mi­ses­sä. Nykyi­sin pyri­tään vai­kut­ta­maan tari­noi­den avul­la. Median eri muo­dot ovat käyt­tä­neet kyseis­tä tapaa levi­kin kas­vuun (lue mai­no­seu­rot). Tie­teel­li­seen selit­tä­mi­seen ne eivät kelpaa.

    eräs ope: Mik­si oppi­laat sit­ten oppi­vat englan­tia, jos ker­ran ruot­si ei suju. Sik­si että englan­nin tois­to­ja on arjes­sa val­ta­va mää­rä. Se on nuor­ten arki­käy­tös­sä ole­va kieli. 

    Täs­sä tulet todis­ta­neek­si, että ruot­sia­kin voi oppia tois­to­jen mää­rää lisää­mäl­lä. Yksi kei­no on ruot­sin­läk­sy­jen teke­mi­nen heti ylä­kou­lus­ta alkaen.

    1. Eräs ope tai­si tar­koit­taa, että kos­ka englan­ti on elä­vä kie­li, sitä tulee kuul­luk­si, luke­neek­si ja phu­neek­si ihan kie­lipó­pin­to­jen ulkopuolellakin.

  218. eemil: Kuvai­let jon­ki­nas­teis­ta luki­häi­riö­tä. Ne oikeut­ta­vat rää­tä­löi­tyyn tent­tien suo­rit­ta­mi­seen ja “hoi­toon” var­hai­ses­sa vai­hees­sa (kou­lu­tien ala­kes­sa). Kysei­sel­lä ilmiöl­lä ja pak­ko­ruot­sil­la ei ole kes­ki­näi­siä yhteyksiä.

    Oppi­mi­sen ongelmat/haasteet ovat ylei­siä ja useim­mi­ten ne seu­raa­vat läpi elä­män, vaik­ka eri­lai­sin tuki­muo­doin osaa voi­daan avit­taa­kin. Nii­den ei kui­ten­kaan tar­vit­se antaa estää kouluttautumista. 

    Meil­lä on vali­tet­ta­vas­ti van­han oppi­kou­lun peru­na hyvin kie­li­pai­not­tei­nen näke­mys opis­ke­lus­ta. Oppi­kou­lu­han oli alku­jaan kou­lu vir­ka­mies­ten ja pap­pien kou­li­mi­sek­si maas­sa, jos­sa eliit­ti puhui ruot­sia. Kie­let oli­vat var­sin kes­kei­nen osa ope­tus­ta. Täl­lai­set perin­teet jää­vät hel­pos­ti elä­mään vie­lä sit­ten­kin, kun maa­il­ma muut­tuu. Muu­al­la maa­il­mas­sa esi­mer­kik­si on erik­seen kie­li­pai­not­tei­sia lukio­lin­jo­ja ja sit­ten mui­ta painotuksia.

    Olet itse aika hyvä esi­merk­ki sii­tä jou­kos­ta, joka kiel­täy­tyy näke­mäs­tä kiel­ten­ope­tuk­sen ongel­mia ruot­sin koh­dal­la. Mie­ti het­ken, mik­si Ruot­sis­sa on pää­dyt­ty tilan­tee­seen, jos­sa jopa yli kol­man­nes oppi­lais­ta ei lue tois­ta vie­ras­ta kiel­tä, vaan vah­vis­taa itsel­leen tär­kein­tä kie­li­tai­toa (kou­lu­kie­li, koti­kie­li, englanti).

    Jos ruot­sin tar­ve oli­si aito ja läh­ti­si ihmi­sis­tä itses­tään, kiel­tä tar­vit­tai­siin arjes­sa niin, että sen omak­su­mi­nen oli­si sekä moti­voi­vaa että hel­pom­paa. Näin ei oikeas­ti ole. Tämä täy­tyy ymmär­tää, vaik­ka rakas­tai­si ruot­sia kuinka. 

    Kyse­hän ei ole nyt suo­men­kie­lis­tä kou­lua käy­vien las­ten ja nuor­ten edus­ta, vaan ruot­sin­kie­lis­ten omas­ta edus­ta. Näin kir­joit­taa tämän ket­jun alus­sa eräs ruot­sin­kie­li­nen pakon puolustaja:
    “Kaik­kien suo­ma­lais­ten pakol­lis­ta ruot­sin opis­ke­lua ja mui­ta tuki­muo­to­ja kie­len viral­li­sen ase­man säi­lyt­tä­mi­sek­si ei tar­vit­tai­si jos ruot­sin­kie­li­siä oli­si mas­sam­me n 20%. Sil­loin suo­men­ruot­sa­lai­nen yhtei­sö tuli­si täy­sin omil­laan toi­meen ja yhteis­työ Poh­jois­mai­hin hoi­tui­si käy­tän­nös­sä koko­naan hei­dän avul­la. 20% oli se osuus joka val­lit­si ennen Suo­men Sotaa 1808-09.” 

    Tämä läh­tö­koh­ta on eet­ti­ses­ti väärä.

    Tähän epäeet­ti­seen läh­tö­koh­taan noja­ten pak­ko­ruot­sis­ta on teh­ty kie­li, joka muka “ei ole pois­sa mis­tään” ja jota muka “oppi­vat kaik­ki, joil­la ei ole asen­neon­gel­mia”. Täl­lä reto­rii­kal­la on vie­ty perus­teet toi­mi­vil­ta joustoilta. 

    On sel­vää, että useim­mat niis­tä, jot­ka käy­vät lukio­ta vuo­den tai kak­si pitem­pään ruot­sin vuok­si, tule­vat kor­kea­kou­luun ammat­ti­kou­lus­ta tai joi­den val­mis­tu­mi­nen kor­kea­kou­lus­ta jää kiin­ni ruot­sis­ta, oli­si­vat tar­vin­neet vapau­tuk­sen. Sel­lai­sia ei vain voi­da antaa, kos­ka sil­loin pak­ko­ruot­sin­sa suo­rit­ta­vien moti­vaa­tio las­ki­si enti­ses­tään. Vain uhka jää­dä vail­le todis­tus­ta pitää oikeas­ti nyt pak­ko­ruot­sin luki­jat edes jol­lain tapaa kiin­ni opin­nois­sa. Muu­ta­mas­sa aikuis­lu­kios­sa kan­ne­taan esim. maa­han­muut­ta­jia ruot­sin läpi anta­mal­la hei­dän istua kurs­sil­la tupla­tun­ti­mää­rä ja lupaa­mal­la kurs­sin läpäi­sy, vaik­kei koe oli­si­kaan läpäis­ty. Mis­tä tämä kertoo?

    Per­jan­tai­na eräs ysin soma­li­poi­ka tuli luok­se­ni sil­mät pyö­rei­nä ja kysyi, että “onko tot­ta, että lukios­sa ruot­si on pakol­li­nen”. Myön­sin näin ole­van. “Ei VOI olla tot­ta”, hän vas­ta­si sel­väs­ti jär­kyt­ty­nee­nä. — Pak­ko­ruot­si tulee mure­ne­maan käy­tän­nön mah­dot­to­muu­teen. Se oikeas­ti jakaa ja ohjaa resurs­se­ja täy­sin väärin.

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä, jos­sa kai­kes­ta kou­lu­tuk­ses­sa sääs­te­tään ja jos­sa uusi ilmiö­poh­jai­nen ops yri­te­tään toteut­taa ilman sil­le alku­jaan kaa­vail­tua parin tun­nin lisä­pa­ket­tia, niin Hel­sin­gis­sä pak­ko­ruot­siin on siir­ret­ty kak­si yli­mää­räis­tä tun­tia (mikä hin­ta!, ruot­sin­opet­ta­jien tun­ti­mää­rä nousi ker­ral­la kol­man­nek­sen!), kos­ka RKP:n vaa­ti­ma var­hais­tus jät­täi­si muu­ten kak­si vuot­ta yhden tun­nin varaan. Aivan käsit­tä­mä­tön resurs­sien siir­to tänä aika­na, jol­loin maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten ja moni­kie­lis­ten oppi­lai­den mää­rä kou­lus­sa kasvaa.

    Kou­lus­sa ja kou­lu­tuk­ses­sa on pal­jon ongel­mia ja pal­jon eri­lai­sia oppi­lai­ta. Pitäi­si pääs­tä puhu­maan oppi­lai­den tar­vit­se­mas­ta ope­tuk­ses­ta, hei­dän par­haas­taan. Mut­ta nyt kes­kus­tel­laan ja resurs­soi­daan vain yhden pie­nen vähem­mis­tö­kie­len ope­tus­ta. Täs­tä ei ker­ro­ta kan­sa­lai­sil­le, jois­ta jo 74% haluai­si ruot­sin heti vapaaehtoiseksi.

    Ymmär­rän, että monel­le ruot­si on rakas, nyt valit­tu tie sen rak­kau­den poh­jal­ta on vain ehdot­to­man väärä.

  219. Opis­ke­li­jat voi­si­vat myös men­nä “lak­koon”.

    Käy­dään tut­kin­to muu­ten läpi, mut­ta jäte­tään ruot­si käy­mät­tä. Riit­tä­vän moni tut­kin­to roik­ku­maan ruot­sin takia ja muu­tos tapah­tuu nopeasti.

    Tämä sik­si, että rahoi­tus kyt­key­tyy suo­ri­tet­tui­hin tutkintoihin.

    Työl­lis­ty­mi­sen kan­nal­ta sil­lä val­mis­tu­mi­sel­la ei ole mer­ki­tys­tä. Opin­to­re­kis­te­riot­teen voi ottaa pihal­le ja lop­pu­työn­kin (gra­du, ym.) arvos­te­lu teh­dään ennen kuin val­mis­tu­taan. Ainoas­taan se lopul­li­nen pape­ri, jäi­si saamatta.

    Työ­haas­tat­te­luis­sa kui­ten­kin olen­nais­ta ovat edel­li­set työ­to­dis­tuk­set ja kysees­sä ole­van työn osaa­mi­sen osoittaminen.

    Työ­paik­koi­hin halu­taan työn­te­ki­jä, joka osaa kysees­sä ole­van työ­teh­tä­vän ja, joka sopeu­tuu työporukkaan.

    Jos taas vähem­mis­töis­tä puhu­taan, niin miten­käs venä­jä, ara­bia, saa­me ja niin edel­leen? Jäi taas saa­me­lais­ky­sy­mys­kin roik­ku­maan seu­raa­val­le hal­li­tus­kau­del­le. Odo­tel­laan, että vii­mei­nen­kin kuol­la kup­sah­taa ja saa­me­lais­ky­sy­mys rat­ke­aa itses­tään. Aika nau­ret­ta­vaa edes puhua vähem­mis­tö­jen oikeuk­sis­ta, kun Euroo­pan ainoan alku­pe­räis­kan­san oikeuk­sia on pol­jet­tu ja maat vie­ty heil­tä siir­to­maa­isän­nän ottein.

    Kii­nan kie­len ope­tuk­sen pitäi­si olla englan­nin rin­nal­la, kos­ka noin joka vii­des maa­pal­lon asu­kas on kii­na­lai­nen. Samoin lähes joka vii­des maa­pal­lon asu­kas on intialainen.

    Ruot­sa­lai­sia taas maa­pal­lon asuk­kais­ta on noin promille.

  220. Pak­ko­ruot­si tulee­kin pois­tu­maan jos­sain vai­hees­sa ryti­näl­lä. Oli­si ruot­sin­kie­lis­ten­kin oma etu, että he eivät niin innok­kaas­ti ajai­si asi­aa joka saa suu­rim­man osan kou­lu­po­jis­ta yksin­ker­tai­ses­ti “vihaa­maan hurreja”. 

    Sur­keam­paa PR-työ­tä ruot­sin­kie­lis­ten edes­tä ei vaan voi tehdä.

  221. Tapio: Englan­nin kie­len tai­to riit­tää englan­nin­kie­li­sis­sä suu­ris­sa mais­sa ja monis­sa pie­nis­sä mais­sa. Sen sijaan muun­kie­li­sis­sä suu­ris­sa mais­sa hen­ki­lö­suh­tei­den ja kaup­po­jen syn­ty­mis­tä hel­pot­taa oleel­li­ses­ti, jos puhuu maan kiel­tä. Jo kes­kin­ker­tai­ses­ta tai­dos­ta on mer­kit­tä­vä etu.

    Ja edel­leen kan­nat­taa muis­taa se, että kau­pat yleen­sä syn­ty­vät samaa kiel­tä äidin­kie­le­nään puhu­vien välil­lä. Asiak­kaan luok­se on vai­kea men­nä myy­mään, jos asiak­kaan kans­sa ei ole erit­täin suju­vaa yhteis­tä kiel­tä. Tek­nis­tä tukea voi toki tar­jo­ta englan­nik­si, mut­ta myyn­ti on eri asia.

    Toi­saal­ta taas yri­tys­ten väli­set suu­rem­mat sopi­muk­set syn­ty­vät toi­sen­lai­sis­ta hyö­ty­läh­tö­koh­dis­ta, jol­loin neu­vot­te­li­jat voi­vat kom­mu­ni­koi­da vaik­ka tul­kin välityksellä.

    Tämä läh­tö­koh­ta joh­taa sii­hen, että vähän alas­ta riip­puen yri­tyk­sil­lä on jon­kin­lai­nen pai­kal­li­nen ver­kos­to joko oman toi­mis­ton tai jäl­leen­myyn­ti­ka­na­vien kaut­ta. Kie­li­tai­toa tar­vi­taan tuon oman toi­mis­ton ja kana­vien kans­sa asioi­mi­seen, mut­ta sii­nä­kin usein englan­ti riittää.

    Omat koke­muk­se­ni tek­no­lo­gia-alan kv-toi­min­nas­ta B2B-alal­la viit­taa­vat sii­hen, että oikeas­ti ainoa laa­jas­ti tar­vit­ta­va kie­li on englan­ti. Mat­kus­tel­les­sa toki pai­kal­lis­ten kiel­ten aut­ta­vas­ta solk­kaa­mi­ses­ta on pal­jon iloa, mut­ta var­si­nai­nen kau­pal­li­nen ja tek­ni­nen toi­min­ta menee englan­nik­si tai pai­kal­lis­ten kääntämänä.

    Itse en var­si­nai­ses­ti ole tar­vin­nut edes koti­mai­sia kie­liä tek­nis­luon­tei­sis­sa teh­tä­vis­sä. Jopa joh­ta­mi­seen liit­ty­vät teh­tä­vät oli­si voi­nut hoi­taa Suo­mes­sa­kin pää­osin pel­käl­lä englan­nil­la, mut­ta esi­mies­teh­tä­vis­sä on syy­tä löy­tyä hyvä yhtei­nen kie­li alais­ten kans­sa. Kehi­tys­kes­kus­te­lut ja esi­mies­toi­min­nan haas­ta­vam­mat tilan­teet ovat ihan riit­tä­vän vai­kei­ta ilman yli­mää­räi­siä kielivaikeuksia.

    En mil­lään muo­toa halua vähek­syä äidin­kie­len osaa­mis­ta, kos­ka se on port­ti kom­mu­ni­kaa­tioon kie­les­tä riip­pu­mat­ta. Meil­lä pitäi­si opet­taa pal­jon enem­män esiin­ty­mis­tai­to­ja, suu­rin osa vas­ta­val­mis­tu­neis­ta ammat­ti­lai­sis­ta­kin on var­sin huo­no­ja esiin­ty­jiä. Sama kyl­lä kos­kee asia­teks­tin kir­joit­ta­mis­ta­kin vali­tet­ta­van usein. Insi­nöö­rien oikein Kir­joi­tuk­sel­le vinoi­le­mi­nen ei ole aina ihan perusteetonta.

    Englan­nin­tai­dot­kin voi­si­vat olla nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti parem­pia, vaik­ka opsi­ke­li­jat nyky­ään opis­ke­le­vat kurs­se­ja englan­nik­si. Kyse ei ole ään­tä­myk­sen hio­mi­ses­ta — nokiainklis toi­mii ihan hyvin — vaan ymmär­tä­mi­ses­tä ja ilmai­sun help­pou­des­ta. (Itse asias­sa esi­mer­kik­si kau­koi­däs­sä voi olla hel­pom­pi saa­da kon­tak­ti vähän köm­pe­löl­lä englan­nil­la kuin suju­val­la brit­tiak­sen­til­la tai amerikkalaishölötyksellä.)

    Täs­sä kon­teks­tis­sa minun on vai­kea näh­dä sitä, mik­si ruot­si oli­si eri­tyi­sen tär­keä panos­tuk­sen koh­de hyö­ty­na­ko­kui­mas­ta. En myös­kään kek­si kuin kult­tuu­ril­li­sia arvo­syi­tä sii­hen, mik­si osa väes­tös­tä ei voi­si ruot­sin sijas­ta opis­kel­la jotain tois­ta itsel­leen vie­ras­ta kiel­tä. Enkä kyl­lä ole ihan vakuut­tu­nut sii­tä­kään, että ihan koko ikä­luo­kan pitäi­si opis­kel­la kah­ta vie­ras­ta kiel­tä aina­kaan kovin pal­jon, mut­ta kor­kea­kou­lu­te­tuil­ta tuo­ta odotan.

  222. Valin­nai­suus ja vapaa­eh­toi­suus pn ainoa tapa pelas­taa ruot­sin osaaminen. 

    RKP sahaa omia etu­jaan ideo­lo­gi­sil­la kie­li­po­li­tii­kal­laan. Noloa on, että perus­te­lu­na on kan­sal­lis­lie­li — ikään kuin saa­me, roma­ni ja viit­to­ma­kie­li eivät sel­viä ilman usean vuo­den kai­kil­le suun­nat­tua opetusta. 

    Opet­ta­jat ja kurs­sit jää­vät, ima­go para­ni­si ja tou­hus­ta voi­si olla jotain hyö­tyä­kin. Kyl­lä ruot­sia oppii tar­vit­taes­sa, kuten mui­ta­kin kieliä.
    Eräs ope, kii­tos hyväs­tä kom­men­tis­ta. Hyvin perusteltu.

  223. eräs ope: os ruot­sin tar­ve oli­si aito ja läh­ti­si ihmi­sis­tä itses­tään, kiel­tä tar­vit­tai­siin arjes­sa niin, että sen omak­su­mi­nen oli­si sekä moti­voi­vaa että helpompaa. 

    Mihin nuo­ret tar­vit­se­vat englan­tia ? Musii­kin kuun­te­luun, elo­ku­vien kat­se­luun , netin selai­luun, video ym. mui­den pelien pelai­luun, ts. viih­ty­mi­seen. Vähem­män englan­tia tar­vi­taan sosi­aa­li­seen kans­sa­käy­mi­seen , mut­ta onhan sil­loin kun koh­taa­mi­nen tapah­tuu kie­len val­miu­det englan­nil­la parempia.

    Alku­pe­räi­nen aja­tuk­se­ni oli, että ruot­sin osaa­mi­nen laa­jen­tai­si työ­mark­ki­nam­me poh­jois­mai­sel­le tasol­le. Toki­han mais­sa pär­jää englan­nil­la pää­sään­töi­ses­ti, mut­ta alku­pe­räis­kan­san kie­lel­lä mah­dol­li­suu­det ovat pal­jon parem­pia. Eni­ten ruot­sin kiel­tä tar­vit­se­vat rek­ka- , bus­si­kus­kit ja ammat­ti­kou­lun käy­neet kone- ym. asen­ta­jat. Samoin pal­ve­lua­lan työ­mah­dol­li­suu­det ovat parem­mat kun työn­ha­kua­lu­ee­na on koko pohjola. 

    Ruot­sin opis­ke­lu perus­kou­lus­sa, lukios­sa ja ammat­ti­kou­lus­sa eivät ole pak­ko vaan oikeus ja mahdollisuus.

    eräs ope: Aivan käsit­tä­mä­tön resurs­sien siir­to tänä aika­na, jol­loin maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten ja moni­kie­lis­ten oppi­lai­den mää­rä kou­lus­sa kasvaa.

    Tuos­sa tai­taa­kin olla vil­la­koi­ran ydin; eräs ope on kat­ke­ra ruot­sin­opet­ta­jien työl­li­syy­den paran­tu­mi­ses­ta. Onko sil­ti oikein rin­nas­taa maa­han­muut­ta­jien tar­vit­se­ma lisä­ope­tus ruot­sin kie­len opetukseen? 

    eräs ope: Oppi­mi­sen ongelmat/haasteet ovat ylei­siä ja useim­mi­ten ne seu­raa­vat läpi elä­män, vaik­ka eri­lai­sin tuki­muo­doin osaa voi­daan avit­taa­kin. Nii­den ei kui­ten­kaan tar­vit­se antaa estää kouluttautumista. 

    Eivät luki­häi­riöt ja eri­lai­set oppi­mis­häi­riöt ole perus­tee­na sil­le, että kai­kil­le yhtei­nen kie­len­ope­tus pitäi­si muut­ta täy­sin vapaaehtoiseksi.

  224. Nimi­merk­ki eemil!

    Mihin nuo­ret tar­vit­se­vat englantia ?”

    Nuo­ril­la on var­sin kan­sain­vä­li­set kon­tak­tit sekä netin kaut­ta että live­nä. Oma poi­ka­ni käy nuo­ri­so­ta­lol­la, jos­sa koko ryh­mä puhuu englan­tia, sil­lä muka­na on useam­pi maa­han­muut­ta­ja, joi­den vah­vin kie­li on englan­ti, jopa yksi ohjaa­jis­ta puhuu par­hai­ten englantia.

    Nuo­ret myös mat­kus­te­le­vat pal­jon per­heit­ten­sä muka­na, per­heil­lä on ulko­mai­sia ystäviä,…

    Suu­rin osa esim. tie­to­ko­neoh­jel­mien ja pelien videoi­duis­taoh­jeis­ta you­tu­bis­sa ovat englan­nik­si ‑oppi­laat opis­ke­le­vat siis var­sin pal­jon englan­nik­si heil­le itsel­leen tär­keis­sä aihe­pii­reis­sä. Monet seu­raa­vat sään­nöl­li­ses­ti englan­nin­kie­li­siä video­blo­ge­ja omas­sa har­ras­tuk­ses­saan tai yhteis­kun­nal­li­sis­sa asioissa.

    Ruot­sin opis­ke­lu perus­kou­lus­sa, lukios­sa ja ammat­ti­kou­lus­sa eivät ole pak­ko vaan oikeus ja mahdollisuus.”

    Tuo on Orwel­li­lais­ta kie­len­käyt­töä. Kyl­lä pakol­li­nen kie­li on pakol­li­nen. Kun 74% kan­sa­lai­sis­ta haluai­si sen vapaa­eh­toi­sek­si, on irvo­kas­ta puhua “oikeu­des­ta”.

    Aivan hui­kean pal­jas­ta­van kuvan täs­tä “pak­ko on oikeus”-asenteesta piir­si pre­si­dent­tieh­do­kas Biau­det ver­taa­mal­la pak­ko­ruot­sia kri­ti­soi­vaa suo­ma­lais­per­het­tä intia­lais­per­hee­seen, jos­sa ei halut­tai­si kou­lut­taa tyt­tö­las­ta ja tyt­tö itse­kin oli­si val­mis tämän hyväk­sy­mään. Ikään kuin suo­ma­lai­nen Pisa-huip­pua edus­ta­va oppi­las oli­si kehi­tys­maan luku­tai­dot­to­man lap­sen tasol­la ilman pakkoruotsiaan.

    eräs ope on kat­ke­ra ruot­sin­opet­ta­jien työl­li­syy­den parantumisesta”

    Tämä on argu­men­toin­ti­vir­he nimel­tä “kai­von myr­kyt­tä­mi­nen”: ohi­te­taan toi­sen perus­te­lut ja sen sijaan yri­te­tään mus­ta­maa­la­ta toista.

    Sil­loin kun kou­lul­la sääs­te­tään kai­kes­ta, tuli­si polii­tik­ko­jen olla eri­tyi­sen tark­ko­ja sii­tä, mihin sit­ten sat­sa­taan. Ei ihme, että media on ollut hil­jaa täs­tä Hel­sin­gin ja muu­ta­man muun kun­nan sat­sauk­ses­ta ruot­siin, sil­lä se ei var­mas­ti vas­taa oppi­lai­den van­hem­pien eikä myös­kään ope­tuk­sen ammat­ti­lais­ten näke­mys­tä suu­rim­mis­ta tarpeista.

    Eivät luki­häi­riöt ja eri­lai­set oppi­mis­häi­riöt ole perus­tee­na sil­le, että kai­kil­le yhtei­nen kie­len­ope­tus pitäi­si muut­ta täy­sin vapaaehtoiseksi.”

    Tämä nyt on taas argu­men­toin­ti­vir­he nimel­tä “olkiuk­ko”. Olet muo­van­nut vies­teis­tä­ni muka minun näke­myk­se­ni “kaik­ki kiel­ten­ope­tus vapaa­eh­toi­sek­si” ja nyt kri­ti­soit muka sitä. Vali­tan. Minä kan­na­tan ns. Ruot­sin mal­lia eli kah­ta vie­ras­ta kiel­tä, jois­ta toi­sen tilal­le voi oppi­mis­vai­keu­den tai maa­han­muut­ta­ja­taus­tan perus­teel­la vali­ta joko lisää koti­kiel­tä, lisää kou­lu­kiel­tä tai lisää englan­tia (joka on useim­mil­la se pit­kä vie­ras kieli).

    Kyse on siis kiel­ten­ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­ses­tä jär­ke­väs­ti eri­lais­ten yksi­löi­den kan­nal­ta, niin että he saa­vat itsel­leen par­haat läh­tö­koh­dat jat­ko-opin­toi­hin ja elämään.

    Eivät­kö sinus­ta­kin per­heet ja nuo­ret Suo­mes­sa ole vähin­tään yhtä kyp­siä teke­mään näi­tä kie­li­va­lin­to­ja kuin per­heet ja nuo­ret muis­sa maissa?

  225. eemil: Mihin nuo­ret tar­vit­se­vat englan­tia ? Musii­kin kuun­te­luun, elo­ku­vien kat­se­luun , netin selai­luun, video ym. mui­den pelien pelai­luun, ts. viih­ty­mi­seen. Vähem­män englan­tia tar­vi­taan sosi­aa­li­seen kans­sa­käy­mi­seen , mut­ta onhan sil­loin kun koh­taa­mi­nen tapah­tuu kie­len val­miu­det englan­nil­la parempia. 

    No voi jee­sus ja maria. How about työl­lis­ty­mi­seen, min­kään­lai­sen kah­vi­kup­pia syvem­män tie­teel­li­sen työn/opiskelun teke­mi­seen, opis­ke­luun yleen­sä, mat­kus­ta­mi­seen mihin­kään Suo­men (ja Ruot­sin) ulko­puo­lel­le, kes­kus­te­luun kenen tahan­sa ei-suo­ma­lai­sen kans­sa (netis­sä tai kasvotusten)…

    eemil:
    Alku­pe­räi­nen aja­tuk­se­ni oli, että ruot­sin osaa­mi­nen laa­jen­tai­si työ­mark­ki­nam­me poh­jois­mai­sel­le tasol­le. Toki­han mais­sa pär­jää englan­nil­la pää­sään­töi­ses­ti, mut­ta alku­pe­räis­kan­san kie­lel­lä mah­dol­li­suu­det ovat pal­jon parem­pia. Eni­ten ruot­sin kiel­tä tar­vit­se­vat rek­ka- , bus­si­kus­kit ja ammat­ti­kou­lun käy­neet kone- ym. asen­ta­jat. Samoin pal­ve­lua­lan työ­mah­dol­li­suu­det ovat parem­mat kun työn­ha­kua­lu­ee­na on koko pohjola. 

    Jos­tain syys­tä argu­ment­ti “ruot­sin opin­not aut­ta­vat oppi­maan mui­ta kie­liä” ei kui­ten­kaan täs­sä toi­mi toi­seen suun­taan, eli (pakol­li­set) englan­nin opin­not eivät auta­kaan oppi­maan ruot­sia… Ruot­sis­sa muu­ten on hatus­ta vetäis­ten 1.000.000+ maa­han­muut­ta­jaa, jois­ta mer­kit­tä­väl­lä osal­la ei ole oikein min­kään­lais­ta hyö­dyl­lis­tä kie­li­tai­toa ja näi­den­kin pitäi­si työl­lis­tyä joten­kin, mut­ta sil­ti ainoas­taan kaik­kien suo­ma­lais­ten pitää edel­leen ope­tel­la sano­maan har du redan redan­re­dan. Eikö kan­nat­tai­si laa­jen­taa ne työ­mark­ki­nat saman­tien maailmanlaajuisiksi?

  226. eräs ope: Kun 74% kan­sa­lai­sis­ta haluai­si sen vapaa­eh­toi­sek­si, on irvo­kas­ta puhua “oikeu­des­ta”.

    Yhtä irvo­kas­ta on puhua sii­tä, että mil­joo­na kär­päs­tä on oikeas­sa. Kuten on täs­sä­kin ket­jus­sa havait­tu, niin motii­vit ruot­sin­kie­len vapaut­ta­mi­seen ovat moni­nai­set. Eivät­kä lähes­kään kaik­ki motii­vit ole päte­viä. Luo­tan enem­män val­tion kou­lu­tus­po­liit­ti­seen , tie­teel­li­ses­ti tut­kit­tuun perus­te­luun ruot­sin kie­len opetuksessa.

    eräs ope: Nuo­ret myös mat­kus­te­le­vat pal­jon per­heit­ten­sä muka­na, per­heil­lä on ulko­mai­sia ystäviä,…

    Tämä kuvaa ete­lä­suo­ma­lai­sen elii­tin elä­män­ta­paa, mikä on suu­rim­mas­sa osas­sa suo­mea vain haa­ve­ku­va. Oli­si sil­miä avaa­vaa vie­rail­la jos­kus maa­kun­tien Suo­mes­sa ja tutus­tua päi­vit­täi­seen elä­mään, työt­tö­myy­teen ja työntekoon.

    eräs ope: ohi­te­taan toi­sen perus­te­lut ja sen sijaan yri­te­tään mus­ta­maa­la­ta toista.

    Itsep­pä aloitit: 

    eräs ope: Ymmär­rän, että monel­le ruot­si on rakas, nyt valit­tu tie sen rak­kau­den poh­jal­ta on vain ehdot­to­man väärä.

    eräs ope: kaik­ki kiel­ten­ope­tus vapaaehtoiseksi

    Ei pidä paik­kaan­sa , olen koko ajan puhu­nut ruot­sin kie­len valinnaisuus/pakollisuus ‑asias­ta. Kai­kil­le yhtei­nen kiel­ten ope­tus on viral­li­nen ter­mi, oli kysees­sä kie­li mikä tahan­sa . Pak­ko­ruot­si on pro­pa­gan­dis­ti­nen , perus­suo­ma­lai­nen termi.

    eräs ope: Kyse on siis kiel­ten­ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­ses­tä jär­ke­väs­ti eri­lais­ten yksi­löi­den kan­nal­ta, niin että he saa­vat itsel­leen par­haat läh­tö­koh­dat jat­ko-opin­toi­hin ja elämään.

    Tuos­sa olen samaa miel­tä, siis yksi­löi­den koh­dal­la. Ei koko ikä­luo­kan, siis, että ruot­sin kie­li vapau­tet­tai­siin koko ikä­luo­kal­le valinnaiseksi.

    eräs ope: Eivät­kö sinus­ta­kin per­heet ja nuo­ret Suo­mes­sa ole vähin­tään yhtä kyp­siä teke­mään näi­tä kie­li­va­lin­to­ja kuin per­heet ja nuo­ret muis­sa maissa?

    Luo­tan enem­män ns. viral­li­seen, tut­kit­tuun kou­lu­tus­rat­kai­suun. Eivät­kä jäl­jet esim. Ruot­sin kou­luop­pi­mi­ses­ta miten­kään hou­kut­te­le otta­maan nii­tä esi­ku­vak­si. Ruot­si ei tie­tääk­se­ni myös­kään ole viral­li­ses­ti Suo­men lail­la kaksikielinen.

    sunimh: “ruot­sin opin­not aut­ta­vat oppi­maan mui­ta kie­liä” ei kui­ten­kaan täs­sä toi­mi toi­seen suun­taan, eli (pakol­li­set) englan­nin opin­not eivät auta­kaan oppi­maan ruotsia… 

    Tot­ta­kai kiel­ten opis­ke­lus­sa on syner­gia­vai­ku­tus toi­siin­sa, eihä täs­sä ole puhut­tu englan­nin lopettamisesta.

    sunimh: No voi jee­sus ja maria. How about työl­lis­ty­mi­seen, min­kään­lai­sen kah­vi­kup­pia syvem­män tie­teel­li­sen työn/opiskelun tekemiseen

    Esi­merk­ki­ni ker­toi sii­tä, että nuo­ret oppi­vat englan­tia parem­min kuin ruot­sia sen vuok­si, että sitä tois­te­taan enem­män. Ruot­sin oppi­mat­to­muus ei joh­du sii­tä, että kie­li oli­si joten­kin mah­do­ton­ta oppia. Siis tois­to­ja lisää perus­o­pe­tuk­ses­sa, niin kie­li­ten­tit alka­vat men­nä läpi ammattikorkeassa.

    sunimh: Eikö kan­nat­tai­si laa­jen­taa ne työ­mark­ki­nat saman­tien maailmanlaajuisiksi?

    Tie­tys­ti nehän ovat sitä jo, mut­ta eikö kan­nat­tai­si käyt­tää kehit­ty­nyt­tä Ruot­sia lähialuetyöllistymisessä ?

  227. eemil, nyt en tie­dä, olet­ko lain­kaan tosissasi.

    Pis­tät edel­leen minun kir­joit­ta­mak­se­ni “kaik­ki kiel­ten­ope­tus vapaa­eh­toi­sek­si”, vaik­ka olen tois­ta­mi­seen oiko­nut tätä ja ker­to­nut kan­nat­ta­va­ni ns. Ruot­sin mal­lia eli kah­ta vie­ras­ta kiel­tä, jois­ta toi­sen tilal­le voi oppi­mis­vai­keu­den tai maa­han­muut­ta­ja­taus­tan perus­teel­la vali­ta joko lisää koti­kiel­tä, lisää kou­lu­kiel­tä tai lisää englan­tia (joka on useim­mil­la se pit­kä vie­ras kieli).

    Kun huo­mau­tin sinul­le, että aihee­seen liit­ty­vän poh­din­nan sijaan yri­tät mus­ta­maa­la­ta minua, et edes kiis­tä tätä vaan vedät sel­lai­sen hiek­ka­laa­tik­ko­vas­ti­neen, että “itsep­pä aloi­tit” ja nos­tat muka louk­kauk­sek­si lausee­ni: “Ymmär­rän, että monel­le ruot­si on rakas, nyt valit­tu tie sen rak­kau­den poh­jal­ta on vain ehdot­to­man väärä.”

    Sanot luot­ta­va­si “enem­män val­tion kou­lu­tus­po­liit­ti­seen , tie­teel­li­ses­ti tut­kit­tuun perus­te­luun ruot­sin kie­len ope­tuk­ses­sa” kuin mei­dän kan­sa­lais­ten kykyyn teh­dä itsel­lem­me oikei­ta kie­li­va­lin­to­ja. Mitä tar­koi­tat tie­teel­li­ses­ti tut­ki­tul­la perustelulla?

  228. eräs ope: kai­kil­le yhtei­nen kielenopetus 

    Vie­lä ker­ran: eräs ope käyt­tää ter­miä pak­ko­ruot­si, mut­ta oikea ter­mi on kai­kil­le yhtei­nen ruot­sin­kie­len opetus.

    Olet kyl­lä oikeas­sa ja minä vää­räs­sä. Käyt­täes­sä­si pak­ko­ruot­si­ter­miä olen luo­ki­tel­lut sinut sii­hen kas­tiin, joka pois­tai­si yhtei­sen ruot­sin­kie­len opis­ke­lun kai­kil­ta. Nii­tä­hän ovat juu­ri ne n. 74 prosenttia.

    Olem­me täy­sin samoil­la lin­joil­la oppi­mis­vai­keuk­sien huo­mioo­not­ta­mi­ses­sa. Diag­nos­ti­soi­tu­jen oppi­mis­vai­keuk­sien perus­teel­la voi­daan ope­tus­ta rää­tä­löi­dä jo nyt jon­kin verran.

    Perus­te­luik­si ei rii­tä, että 74 pro­sent­tia halu­aa pois­taa pakkoruotsin.

    eräs ope: kuin mei­dän kan­sa­lais­ten kykyyn teh­dä itsel­lem­me oikei­ta kie­li­va­lin­to­ja. Mitä tar­koi­tat tie­teel­li­ses­ti tut­ki­tul­la perustelulla?

    Tämän­kal­tai­sia sel­vi­tyk­siä, jois­ta lin­kis­sä esi­merk­ki. Kun tuo ei tie­ten­kään sinul­le rii­tä, niin voit laa­jen­taa haku­ja eteen­päin, kaik­ki ei tule valmiina.

    http://www.oph.fi/download/49224_toisen_kotimaisen_kielen_opetuksen_kehittamisen_suuntaviivoja.pdf

  229. eemil:
    Esi­merk­ki­ni ker­toi sii­tä, että nuo­ret oppi­vat englan­tia parem­min kuin ruot­sia sen vuok­si, että sitä tois­te­taan enem­män. Ruot­sin oppi­mat­to­muus ei joh­du sii­tä, että kie­li oli­si joten­kin mah­do­ton­ta oppia. Siis tois­to­ja lisää perus­o­pe­tuk­ses­sa, niin kie­li­ten­tit alka­vat men­nä läpi ammattikorkeassa

    Tie­ten­kin. Kysy­mys onkin sii­tä, että kou­lus­sa han­kit­tu ruot­sin tai­to unoh­tuu pian, kun sil­le ei Suo­mes­sa useim­mil­le ole mitään käyt­töä; “tois­to­ja” ei tule arkie­lä­mäs­sä. Lap­suus- ja nuo­ruus­vuo­sien herk­kyys oppia kie­liä kan­nat­tai­si käyt­tää sel­lai­siin kie­liin, joil­le on tar­vet­ta joko työ­elä­mäs­sä (rans­ka, sak­sa, japa­ni, kii­na…) tai suo­si­tuis­sa mat­kai­lu­mais­sa (ita­lia, espan­ja…). Vapaa­eh­toi­nen ruot­si on OK.
    Pak­ko­ruot­si on jään­ne ajoil­ta, jol­loin meil­lä oli ruot­sin­kie­li­nen kan­san­osa, joka ei osan­nut suo­mea. Nykyi­sil­lä väes­tö­ja­kau­mil­la ja “ruot­sin­kie­lis­ten” täy­del­li­sen kak­si­kie­li­syy­den huo­mioon ottaen voi­si yhtä lail­la vaa­tia kaik­kia opet­te­le­maan saa­mea (alku­pe­räis­kan­san kie­li meil­lä) tai viroa (mer­kit­tä­vä kie­li­vä­hem­mis­tö, lisäk­si monel­le työ- ja matkailumaa).
    Tähän takuul­la tuo­daan argu­men­tik­si his­to­ria osa­na Ruot­sia. Vii­mek­si oltiin kui­ten­kin osa Venä­jää. Suo­mi itse­näis­tyi v. 1917; oli­si jo aika irrot­taa mui­nai­sen emä­maan ikees­tä ja olla rei­lus­ti osa Euroop­paa ja maailmaa.

  230. eräs ope: Sanot luot­ta­va­si “enem­män val­tion kou­lu­tus­po­liit­ti­seen , tie­teel­li­ses­ti tut­kit­tuun perus­te­luun ruot­sin kie­len ope­tuk­ses­sa” kuin mei­dän kan­sa­lais­ten kykyyn teh­dä itsel­lem­me oikei­ta kie­li­va­lin­to­ja. Mitä tar­koi­tat tie­teel­li­ses­ti tut­ki­tul­la perustelulla?

    Vai­ke­aa ymmär­tää mitä eemil sil­lä mah­taa tarkoittaa. 

    Empii­ri­ses­ti voim­me kui­ten­kin havai­ta nyky­muo­toi­sen, pakol­li­sen ruot­sin ope­tuk­sen vai­ku­tuk­sen kan­sa­lais­ten ruot­sin kie­len tai­toi­hin. Kuten kaik­ki tie­däm­me, tulok­set sijoit­tu­vat pää­osin astei­kol­le hei­kos­ta äärim­mäi­sen heik­koon. Fik­su ihmi­nen teki­si jo täs­tä joh­to­pää­tök­sen, että mal­lis­ta tulee luopua.

    Ongel­ma­na ei voi myös­kään olla tois­to­jen puu­te, kuten eemil tuos­sa ylem­pä­nä ehdot­taa. Soi­sin, että jokai­nen (yleen­sä itse ruot­sin­kie­li­nen ja sik­si pak­ko­ruot­sin tun­neil­la käy­mä­tön) hen­ki­lö kävi­si tutus­tu­mas­sa sii­hen, min­kä­lais­ta tuo ope­tus käy­tän­nös­sä on. Sii­hen­hän sisäl­tyy tois­toa, tois­toa ja tois­ta­mi­sen jäl­keen tois­toa niin jär­kyt­tä­vät mää­rät, että kuu­den ope­tus­vuo­den aika­na perus­kou­lus­sa ja lukios­sa ei pääs­tä opin­nois­sa juu­ri­kaan ete­ne­mään. Itse kir­joi­tin ruot­sis­ta (uuden) lau­da­tu­rin avaa­mat­ta lukion aika­na suu­rin­ta osaa oppi­kir­jois­ta ker­taa­kaan, teke­mät­tä koti­teh­tä­viä kos­kaan ja val­mis­tau­tu­mat­ta luku­lo­mal­la miten­kään. Se ker­to­nee jo jota­kin tasos­ta, jol­le on mah­dol­lis­ta pääs­tä raa­haa­mal­la jokais­ta ei-moti­voi­tu­nut­ta oppi­jaa kivi­re­ke­nä peräs­sä. Täs­tä ei siis suin­kaan ole hait­taa pel­käs­tään heil­le, joil­la on oppi­mis­vai­keuk­sia, vaan myös meil­le kai­kil­le muil­le, jot­ka oppi­sim­me pal­jon enem­män jos ope­tus oli­si sel­lais­ta nor­maa­lia kiel­ten­ope­tus­ta, jota se mui­den kie­lien koh­dal­la on.

    Lukion jäl­kei­sis­sä opin­nois­sa ope­tuk­sen tasos­sa men­tiin sit­ten vie­lä hui­ma harp­paus taak­se­päin, jot­ta hitaam­mat­kin pää­si­vät taas kär­ryil­le. Ja taas tois­tet­tiin ja tois­tet­tiin ja tois­tet­tiin ja tois­tet­tiin (tuli­ko riit­tä­vän yksi­toik­koi­nen vai­ku­tel­ma vai lai­tan­ko vie­lä muu­ta­man ker­ran?), totaa­li­kyl­läs­ty­mi­seen asti ja sen jäl­keen vie­lä muu­ta­mia ker­to­ja lisää.

    Joten ei, tois­ton puut­tees­ta ei ole aina­kaan kysy­mys sii­nä, jos joku ei täs­sä maas­sa opi ruot­sia. Kysy­mys on sii­tä, että kiel­ten oppi­mi­ses­sa tar­vi­taan hen­ki­lö­koh­tais­ta, sisäis­tä moti­vaa­tio­ta ja heit­täy­ty­mis­tä. Ei-moti­voi­tu­nut ei heit­täy­dy, eikä hän­tä voi kukaan ulko­puo­li­nen sii­hen mil­lään kei­nol­la pakot­taa, joten oppi­mi­nen jää tapahtumatta.

    Täl­lai­nen pako­tus on var­sin­kin täs­sä talous­ti­lan­tees­sa aivan jää­tä­vän kam­mot­ta­vaa voi­ma­va­ro­jen — sekä hen­kis­ten että talou­del­lis­ten — tuh­laus­ta. Itse en kos­kaan äänes­tä yhtä­kään pak­ko­ruot­sin puo­les­ta puhu­vaa ehdo­kas­ta, kos­ka pidän noi­ta puhei­ta (eten­kin kun nii­tä tulee suo­men­kie­li­sil­tä ja muu­ten fik­suil­ta ihmi­sil­tä) osoi­tuk­se­na vää­räl­tä tahol­ta vas­taa­no­te­tus­ta vaalirahoituksesta.

    Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti Lau­ri Kum­pu­lai­sen ehdot­ta­maa lak­koa kai­kil­le aihee­seen kyl­läs­ty­neil­le opis­ke­li­joil­le. Itse sain ruot­sin läpi istu­mat­ta tun­neil­la, vaik­ka sen ei tuol­loin oli­si pitä­nyt olla ammat­ti­kor­kea­kou­lus­sa sal­lit­tua. Mut­ta onnis­tui­han se, kun ker­roin että en tosi­aan­kaan ollut aikeis­sa tuh­la­ta aikaa­ni moi­seen ja jät­täi­sin vaik­ka pape­rit otta­mat­ta ulos, jos en muul­la tavoin sai­si suo­ri­tus­mer­kin­tää. Toki “hyvä” (mui­hin opis­ke­li­joi­hin ver­rat­tu­na) kie­len osaa­mi­se­ni var­maan ede­saut­toi asi­aa. Mut­ta jos jokai­nen opis­ke­li­ja kiel­täy­tyi­si mene­mäs­tä ruot­sin tun­neil­le, jär­jes­tel­mä oli­si pak­ko pur­kaa pika­vauh­tia tai tut­kin­to­ja tar­joa­vil­ta tahoil­ta jäi­si­vät mää­rä­ra­hat saamatta.

  231. Saa­ra: tse en kos­kaan äänes­tä yhtä­kään pak­ko­ruot­sin puo­les­ta puhu­vaa ehdo­kas­ta, kos­ka pidän noi­ta puhei­ta (eten­kin kun nii­tä tulee suo­men­kie­li­sil­tä ja muu­ten fik­suil­ta ihmi­sil­tä) osoi­tuk­se­na vää­räl­tä tahol­ta vas­taa­no­te­tus­ta vaalirahoituksesta.

    En usko että vaa­li­ra­hoi­tus on täs­sä kovin mer­kit­tä­vä jut­tu. Kyl­lä pak­ko­ruot­sin kan­na­tus on usein ideo­lo­gis­ta, ja vilpitöntäkin. 

    Sil­ti se on type­rää, kuten osu­vas­ti ker­rot. Omat koke­muk­se­ni 30 vuo­den takaa oli­vat saman­lai­sia, ja kun kat­son omien las­te­ni opis­ke­lua, ilmiö on vain voi­mis­tu­nut: ruot­sin opis­ke­lun moti­vaa­tio on äärim­mäi­sen keh­no ja koko tou­hu on ajan ja resurs­sien haas­kaus­ta ja häi­rit­see nii­tä, jot­ka oikeas­ti haluai­si­vat oppia.

    Saam­me enem­män ja parem­pia ruot­sin­osaa­jia, kun ope­tuk­ses­ta teh­dään vapaaehtoista.

  232. Sanot, eemil, luot­ta­va­si “enem­män val­tion kou­lu­tus­po­liit­ti­seen , tie­teel­li­ses­ti tut­kit­tuun perus­te­luun ruot­sin kie­len ope­tuk­ses­sa” kuin mei­dän kan­sa­lais­ten kykyyn teh­dä itsel­lem­me oikei­ta kie­li­va­lin­to­ja. Ihmet­te­lin sil­loin, mitä tar­koi­tat tie­teel­li­ses­ti tut­ki­tul­la perus­te­lul­la, johon vas­ta­sit näin:

    eemil: Tämän­kal­tai­sia sel­vi­tyk­siä, jois­ta lin­kis­sä esi­merk­ki. Kun tuo ei tie­ten­kään sinul­le rii­tä, niin voit laa­jen­taa haku­ja eteen­päin, kaik­ki ei tule valmiina.
    http://www.oph.fi/download/49224_toisen_kotimaisen_kielen_opetuksen_kehittamisen_suuntaviivoja.pdf

    Link­ki vie muis­tioon, jos­sa ope­tus­hal­li­tus on teh­tä­vän saa­tu­aan koon­nut tie­toa “toi­sen koti­mai­sen” ope­tuk­ses­ta eri tasoil­la ja laa­ti­nut toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia ope­tuk­sen kehittämiseksi.

    Vas­taa­va sel­vi­tys voi­daan laa­tia vaik­ka­pa sak­san kie­les­tä, joka ei ole kai­kil­le pakol­li­nen. Täs­sä ei siis miten­kään perus­tel­la tie­teel­li­ses­ti tai muu­ten pak­ko­ruot­sin pakollisuutta.

    Täs­sä­kin muis­tios­sa on kui­ten­kin häi­väh­dys rea­lis­mia: “Arvioin­nin tulos­ten mukaan kie­li­tai­don tar­pees­sa esiin­tyi eri tut­kin­to­jen ja eri kiel­ten välil­lä tilas­tol­li­ses­ti erit­täin mer­kit­se­viä ero­ja. — Kiel­te­no­pin­to­jen laa­juu­des­sa, pakol­li­suu­des­sa ja valin­nai­suu­des­sa tuli­si ottaa huo­mioon se, että kaik­ki opis­ke­li­jat eivät tule­vai­suu­des­sa­kaan moti­voi­du kielten
    opis­ke­lus­ta eivät­kä tar­vit­se tai aina­kaan koe tar­vit­se­van­sa kie­li­tai­toa työs­sään tai
    myö­hem­min elä­mäs­sään. Arvioin­nis­sa tuli esiin kri­tiik­kiä eri­tyi­ses­ti pakol­lis­ta ruot­sin kiel­tä kohtaan. —”

    Niin­pä.

    On ehkä parem­pi, ettet jat­kos­sa puhu pak­ko­ruot­sin “tie­teel­li­sis­tä perus­teis­ta”, kos­ka nii­tä ei ole.

  233. Tilan­ne: kou­lusa ope­taan ruot­sia, ope­tus ei tuo­ta osaa­mis­ta. Tämä on tut­kit­tu. Mui­ta ainei­ta opi­taan ja ope­tuk­sel­la on tuloksia. 

    Pel­lei­ly “pak­ko­ruot­sin” tuo­mal­la “osaa­mi­sel­la” on lope­tet­ta­va. Ensim­mäi­nen askel on erot­taa yli­opi­to­tut­kin­nois­sa vir­ka­mies­ruot­si omak­si eril­li­sek­si osiok­seen, jon­ka voi suo­rit­taa tai olla suo­rit­ta­mat­ta. Nykyi­sin­kin sen voi suo­rit­taa jäl­ki­kä­teen tarvittaessa.

    Rat­kai­su­ja?

  234. Sil­ja­maa­rit: Pak­ko­ruot­si on jään­ne ajoil­ta, jol­loin meil­lä oli ruot­sin­kie­li­nen kan­san­osa, joka ei osan­nut suomea. 

    Kom­men­toi­kaa mie­luum­min lähia­lue­työl­lis­ty­mis­tä ja muu­ta yhteis­työ­tä Ruot­sin kans­sa. Eikö todel­la­kaan täs­tä löy­dy mitään mahdollisuutta ?

    Ollaan niin avooi­mia ja moder­ne­ja, mut­ta Ruot­si on out. Ennem­min vaik­ka Kii­na ja vin­kuin­tia, mut­ta ei Ruotsi.

    Luke­kaa link­ki toi­sen koti­mai­sen kie­len ope­tuk­sen kehit­tä­mi­sen suun­ta­vii­vois­ta. Saat­te jota­kin vihiä sii­tä, että asioi­ta mie­ti­tään ja kehitetään. 

    Saa­ral­le tuos­sa ei ole mitään, oli­sin­pa minä­kin noin lah­ja­kas. Tosin 99,9 pro­sent­tia muis­ta­kaan suo­ma­lai­sis­ta ei ole.

  235. eemil:

    Tämän­kal­tai­sia sel­vi­tyk­siä, jois­ta lin­kis­sä esi­merk­ki. Kun tuo ei tie­ten­kään sinul­le rii­tä, niin voit laa­jen­taa haku­ja eteen­päin, kaik­ki ei tule valmiina.

    http://www.oph.fi/download/49224_toisen_kotimaisen_kielen_opetuksen_kehittamisen_suuntaviivoja.pdf

    Täs­sä sel­vi­tyk­ses­sä ote­taan läh­tö­koh­ta­na, että ruot­sin ope­tus täy­tyy pitää pakol­li­se­na, ja etsi­tään kei­no­ja paran­taa oppi­mis­tu­lok­sia pakol­li­sen ope­tuk­sen puit­teis­sa. Tulok­se­na on pili­pa­lia kuten “OPH osal­lis­tuu … esit­teen ‘Mik­si ruot­sia? Sik­si ruot­sia!’ jake­luun”. En antai­si täs­sä kes­kus­te­lus­sa pal­joa­kaan pai­noa sel­vi­tyk­sen toimenpide-ehdotuksille.

    Taus­tao­sios­sa on refe­roi­tu mie­len­kiin­tois­ta tut­ki­mus­tie­toa, esi­mer­kik­si seuraavat:

    Opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio vai­kut­taa vah­vas­ti oppi­mis­tu­lok­siin. Moti­vaa­tio on kai­kis­ta kie­lis­tä alhai­sin ruot­sis­sa. Työ­nan­ta­jat arvioi­vat ruot­sin tar­peen pysy­vän ennal­laan tai vähe­ne­vän; mui­den kie­lien tar­ve lisään­tyy. Englan­ti on nuo­ril­la päi­vit­täi­ses­sä käy­tös­sä, moti­vaa­tio-ongel­maa ei ole, ja oppi­mis­tu­lok­set ovat hyvät.

    Käy­tet­tä­vis­sä ole­va ruot­sin kie­len oppi­mis­tu­los­ten seu­ran­ta­tie­to on van­haa ja
    tar­ve­tut­ki­mus kapea-alaista.”

    Nikin mukaan kiel­ten opis­ke­lun mää­rän lisää­mi­ses­sä niiden
    teke­mi­nen pakol­li­sek­si on help­po kei­no. Tut­ki­muk­sia sii­tä, min­kä­lai­sia täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa ovat oppi­mis­tu­lok­set, ei ole.”

    Jos pakon ja valin­nai­suu­den vaih­toeh­to­ja ryh­dy­tään todel­la har­kit­se­maan, jou­du­taan poh­ti­maan myös sitä, tuot­taa­ko mää­räl­li­ses­ti laa­ja ja pak­koon perus­tu­va kie­li­kou­lu­tus yhteis­kun­nan tar­vit­se­man riit­tä­vän kie­li­tai­tois­ten ihmis­ten mää­rän vai oli­si­ko mää­räl­li­ses­ti sup­peam­pi ja omaan valin­taan sekä motii­vei­hin perus­tu­va kie­li­kou­lu­tus tehok­kaam­pi tur­vaa­maan tar­vit­ta­van kiel­ten todel­lis­ten osaa­jien määrän.”

    En siis oikein näe sel­vi­tyk­sen tut­ki­mus­tie­toa sisäl­tä­väs­sä puo­les­sa perus­tei­ta pakol­li­sel­le ruot­sil­le. Lähin­nä joh­dan­nos­sa hei­te­tään poh­jois­mai­nen yhteistyö.

  236. Saa­ra: Kysy­mys on sii­tä, että kiel­ten oppi­mi­ses­sa tar­vi­taan hen­ki­lö­koh­tais­ta, sisäis­tä moti­vaa­tio­ta ja heit­täy­ty­mis­tä. Ei-moti­voi­tu­nut ei heit­täy­dy, eikä hän­tä voi kukaan ulko­puo­li­nen sii­hen mil­lään kei­nol­la pakot­taa, joten oppi­mi­nen jää tapahtumatta.

    Ei kaik­ki voi olla vaan iha­naa ja kivaa. Työ­tä pitää teh­dä ja puur­taa. Sit­ten on joi­ta­kin het­kiä, jol­loin saa kokea onnis­tu­mis­ta ja iloa.

    Kou­luop­pi­mi­seen on tul­lut myyt­ti , että koko ajan pitäi­si olla haus­kaa, help­poa ja moti­voi­tu­nut­ta. Suu­rin osa kou­luop­pi­mi­sen moti­vaa­tios­ta tulee ulko­syn­tyi­se­nä. Opet­ta­ja ja tut­kin­non lop­puun­saat­ta­mi­nen vaa­tii teke­mään eteen­tu­le­vat työt. Moti­vaa­tio tulee sii­tä, että saa­tua­ni tut­kin­non val­miik­si val­mis­tun ja voin hakea työtä. 

    Har­va vieh­tyy kie­len hie­nois­ta lause­ra­ken­teis­ta ja ään­tä­mi­sen kau­niis­ta soin­nut­te­lus­ta nasaa­lion­te­lois­sa. Kou­luop­pi­mi­sen ongel­ma on infor­maa­tio ja ärsy­ke­tul­va. Tava­raa tulee lii­kaa, jol­loin opis­ke­li­ja tur­tuu eikä pys­ty innos­tu­maan jokai­ses­ta eteen tule­vas­ta tehtävästä.

    Nyky­ai­ka­na vapaa-ajan mark­ki­na on vie­lä ryös­tä­nyt työn ulko­puo­li­ses­ta ajas­ta leo­jo­nan­osan. Prio­ri­soin­ti työn ja viih­ty­mi­sen välil­lä on entis­tä vai­keam­paa aika­syöp­pö­mark­ki­noi­den tarjousähkyssä.

  237. eemil: Kom­men­toi­kaa mie­luum­min lähia­lue­työl­lis­ty­mis­tä ja muu­ta yhteis­työ­tä­Ruot­sin kans­sa. Eikö todel­la­kaan täs­tä löy­dy mitään mahdollisuutta ?

    Poh­jois­mai­den väli­ses­sä yhteis­työs­sä on jo vuo­sia, jos­sei vuo­si­kym­me­niä käy­tet­ty englan­nin kieltä.

  238. eemil: Ei kaik­ki voi olla vaan iha­naa ja kivaa. Työ­tä pitää teh­dä ja puurtaa.

    Elä­mä on. Mut­ta min­kään oppiai­neen teh­tä­vä ei kui­ten­kaan voi olla se, että se opet­taa kes­tä­mään ikä­vää, rank­kaa ja hyö­dy­tön­tä työn­te­koa ja kiel­tä­mään kriit­ti­nen ajat­te­lu, omien tavoit­tei­den poh­din­ta ja ihmis­ten erilaisuus. 

    Aiem­min puhut­tiin enem­män yleis­si­vis­tyk­ses­tä, joka saa­tet­tiin miel­tää lis­tak­si asioi­ta, jot­ka sivis­ty­neen ihmi­sen kuu­luu muis­taa ja osa­ta. Nyt puhu­taan esi­mer­kik­si moni­lu­ku­tai­dos­ta. Olen anta­nut itse­ni ymmär­tää, että kysees­sä on tai­to “lukea” niin runo­ja kuin val­tion bud­jet­tia, niin jal­ka­pal­lo-otte­lua kuin jon­kin tie­tee­na­lan tut­ki­mus­ta — kaik­kien ei tosin tar­vit­se osa­ta täs­mäl­leen samo­ja asioita. 

    Kou­lus­sa nuo­ril­le tar­jo­taan tai­to­ja osal­lis­tua kult­tuu­rin moni­nai­siin pro­ses­sei­hin ja mah­dol­li­suut­ta val­mis­tau­tua tule­vai­suu­teen, jota emme tun­ne. Ollaan ehkä entis­tä enem­män siir­ryt­ty ajat­te­le­maan, ettei ihmi­nen ole­kaan astia, joka täy­te­tään, vaan tuli joka sytytetään.

    eemil:
    Nyky­ai­ka­na vapaa-ajan mark­ki­na on vie­lä ryös­tä­nyt työn ulko­puo­li­ses­ta ajas­ta lei­jo­nan­osan. Prio­ri­soin­ti työn ja viih­ty­mi­sen välil­lä on entis­tä vai­keam­paa aika­syöp­pö­mark­ki­noi­den tarjousähkyssä.

    Täs­tä voi­daan jat­kaa kes­kus­te­lua, mut­ta ei pak­ko­ruot­si aina­kaan paran­na tilannetta 😉

    Olet, eemil, jää­nyt ainoa­na puo­lus­ta­maan pak­ko­ruot­sia, ihan kun­nioi­tet­ta­vaa. Yleen­sä pakon puo­lus­ta­jat kar­kaa­vat kes­kus­te­luis­ta, jot­tei hei­dän tar­vit­si­si poh­tia asi­aa kenen­kään muun kannalta.

    Pak­ko­ruot­si­väit­te­lyis­sä vas­tak­kain ovat ne, jot­ka halua­vat lap­sil­leen ja las­ten­lap­sil­leen mah­dol­li­suu­den vali­ta vii­saas­ti mah­dol­li­sim­man omis­ta läh­tö­koh­dis­ta kou­lus­sa opis­kel­ta­vat kie­let, ja ne, joi­den mie­les­tä he ovat par­haat voi­mat päät­tä­mään muit­ten las­ten ja las­ten­las­ten kie­lio­pin­nois­ta. Kysy­mys on demokratiasta.

  239. eemil: Ei kaik­ki voi olla vaan iha­naa ja kivaa.

    Se, että oppi­las on sisäi­ses­ti moti­voi­tu­nut opet­te­le­maan vie­ras­ta kiel­tä, ei suin­kaan tee tuos­ta opet­te­lus­ta auto­maat­ti­ses­ti “iha­naa ja kivaa”. Se tekee sii­tä mah­dol­lis­ta. Itsel­le­ni mm. ara­bian opis­ke­lu oli todel­la vai­ke­aa, vaik­ka olin­kin moti­voi­tu­nut. Monel­le muul­le ruot­sin opis­ke­lu voi olla yhtä vai­ke­aa, ja ilman moti­vaa­tio­ta min­kä tahan­sa kie­len oppi­mi­nen on mahdotonta.

    Haluam­me­ko me, että kaik­kien ruot­sin opin­toi­hin osal­lis­tu­vien on mah­dol­lis­ta oppia ruot­sia? Jos kyl­lä, annam­me jokai­sen vapaas­ti vali­ta ne vie­raat kie­let, joi­ta hän opis­ke­lee. Näin ruot­sin valit­se­vat ovat moti­voi­tu­nei­ta opis­ke­le­maan juu­ri sitä kiel­tä, ja tulok­set paranevat.

    Täl­lä het­kel­lä tun­neil­la ede­tään ei-moti­voi­tu­nei­den omak­su­man tason mukai­ses­ti, joka ei siis tosi­aan­kaan ole hää­vi (samat ihmi­set oppi­vat kui­ten­kin yleen­sä englan­tia ihan hyvin, kos­ka moti­vaa­tio on parem­pi). Seu­rauk­se­na myös moti­voi­tu­neet oppi­laat menet­tä­vät mah­dol­li­suu­den oppia kie­len kun­nol­la. Kaik­ki häviä­vät, eivät­kä vähi­ten ne ruot­sin­kie­li­set, jot­ka toi­vo­vat pal­ve­lua omal­la äidinkielellään.

  240. eemil:

    Luke­kaa link­ki toi­sen koti­mai­sen kie­len ope­tuk­sen kehit­tä­mi­sen suun­ta­vii­vois­ta. Saat­te jota­kin vihiä sii­tä, että asioi­ta mie­ti­tään ja kehitetään. 

    15 vuot­ta van­ha lin­ja­pa­pe­ri kel­paa muut­tu­nei­den ope­tus­suun­ni­tel­mien ja jat­ku­van kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen jäl­keen lähin­nä sytyk­keek­si. Esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jien mää­rä Suo­mes­sa on tuos­sa ajas­sa yli kak­sin­ker­tais­tu­nut, ja toi­saal­ta inter­ne­tin mer­ki­tys on jotain aivan muu­ta kuin vuon­na 2000 (muis­taa­ko joku vie­lä, mitä rapor­tis­sa suo­si­tel­lut CD-rom ‑levyt olivat?). 

    Nyky­ai­kai­nen kou­lu­lai­nen on inter­ne­tin myö­tä monin­ver­roin kan­sain­vä­li­ses­ti ver­kos­toi­tu­neem­pi kuin juu­ri kukaan vuon­na 2000, ja seu­rauk­se­na ruot­sin käy­tän­nön mer­ki­tys mui­den kiel­ten rin­nal­la on romah­ta­nut täy­sin. Vuon­na 2000 vie­lä saat­toi kuvi­tel­la, että ruot­si oli­si useim­mil­le suo­ma­lai­sil­le luon­te­vin lähiul­ko­maa, mut­ta sen jäl­keen esi­mer­kik­si len­to­lip­pu­jen hin­nat ovat ovat pudon­neet hin­ta­kil­pai­lun vuok­si. Tuk­hol­ma on entis­tä har­vem­mal­le suo­ma­lai­sel­le ensim­mäi­nen ulkomaanmatkakohde.

    Kai­ken­lai­nen vie­ras­kie­li­sen mate­ri­aa­lin saa­ta­vuus on räjäh­tä­nyt käsiin, ja toi­saal­ta tar­ve kom­mu­ni­koi­da vie­rail­la kie­lil­lä on lisään­ty­nyt. Perus­te­lut juu­ri ruot­sin kie­len pakol­li­sel­le ope­tuk­sel­le ovat nyky­ään vie­lä pal­jon hei­kom­mat kuin 15 vuot­ta sitten.

    Löy­tyy­kö jotain parempaa/tuoreempaa?

  241. Itä-Suo­men ääni: Poh­jois­mai­den väli­ses­sä yhteis­työs­sä on jo vuo­sia, jos­sei vuo­si­kym­me­niä käy­tet­ty englan­nin kieltä.

    Sil­loin kun on muka­na suo­ma­lai­sia ja tans­ka­lai­sia jot­ka osa­vat ruo­sia, on käy­tet­ty ruot­sia, mut­ta jos suo­ma­lai­set eivät osaa ruot­sia tai tans­ka­lai­set vain huo­nos­ti, käy­te­tään englan­tia. Jois­sa­kin yksit­täi­sis­sä tapauk­sis­sa, jos ruot­sa­lai­set tai nor­ja­lai­set ovat osa­neet suo­mea, on jopa käy­tet­ty suo­mea tai jos on ollut yhteis­saa­me­lai­ses­ta asias­ta, saa­men kieltä.

  242. eräs ope: Mut­ta min­kään oppiai­neen teh­tä­vä ei kui­ten­kaan voi olla se, että se opet­taa kes­tä­mään ikä­vää, rank­kaa ja 

    En tar­koi­ta, että se oli­si ainoas­taan ruot­sin teh­tä­vä. Sama teh­tä­vä on kai­kil­la oppiai­neil­la. Moni voi aja­tel­la, että epäyh­tä­löi­den rat­kai­se­mi­nen on aivan tur­haa, en tar­vit­se epäyh­tä­lö­rat­kai­sua kos­kaan. Saman­lai­sia esi­merk­ke­jä löy­tyy jokai­ses­ta oppiai­nees­ta , nii­den kai­kil­le yhtei­sis­tä kurs­seis­ta. Ei voi aja­tel­la niin, että jokai­nen yksi­lö valit­si­si vain ne asiat, joi­ta hän luu­lee tarvitsevansa.

    Epäyh­tä­lö on minul­le niin vai­kea asia, ei edes yhtä­lö, vaan epä­sel­lai­nen. Haluan vapau­tuk­sen pakkomatematiikasta.

    Tie­tyn­lai­nen kou­lu­tus­rat­kai­su , koko­nai­suus , täy­tyy olla. Ja sen rat­kai­sun tekee viral­li­nen kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa ohjaa­va jär­jes­tel­mä. tut­ki­muk­siin perustuen.

    eräs ope: jää­nyt ainoa­na puo­lus­ta­maan pakkoruotsia, 

    En kui­ten­kaa yleis­täi­si, että 5,5 mil­joo­naa vas­tus­taa kai­kil­le yhtei­sen ruot­sin kie­len ope­tus­ta, ja yksi puo­lus­taa sitä. Suo­men viral­li­nen jär­jes­tel­mä puo­lus­taa opetusta. 

    eräs ope: Pak­ko­ruot­si­väit­te­lyis­sä vas­tak­kain ovat ne, jot­ka halua­vat lap­sil­leen ja las­ten­lap­sil­leen mah­dol­li­suu­den vali­ta vii­saas­ti mah­dol­li­sim­man omis­ta läh­tö­koh­dis­ta kou­lus­sa opis­kel­ta­vat kie­let, ja ne, joi­den mie­les­tä he ovat par­haat voi­mat päät­tä­mään muit­ten las­ten ja las­ten­las­ten kie­lio­pin­nois­ta. Kysy­mys on demokratiasta.

    Tuos­ta­han ei nime­no­maan ole kysy­mys. Suo­men kou­lu­lai­tos on valin­nai­suu­den­kin suh­teen edis­tyk­sel­li­nen. Samoin oppi­mis­vai­keuk­sien diag­no­soin­nis­sa ja ope­tuk­sen mukaut­ta­mi­ses­sa nii­den tulos­ten poh­jal­ta. Aina kui­ten­kin on paran­ta­mi­sen varaa, mut­ta se vaa­tii lisää rahaa, pelkistettynä.

    Demo­kra­tia toteu­tuu jo nyt, tus­kin tar­vit­see läh­teä par­la­men­ta­ris­min perus­tei­ta avaa­maan. Ei näi­tä kou­lu­tus­po­liit­ti­sia toi­mia mikään dik­taat­to­ri määrää.

    Erään open ja mui­den pak­ko­ruot­sin­pois­to­peu­kut­ta­jien aja­tus­mal­li sopii hyvin nyky­päi­vän yksi­löl­lis­tä­mi­sen kaa­vaan. Yksi­lön tar­peet ja oikeu­det nos­te­taan tär­keim­mäk­si toi­min­taa ohjaa­vak­si arvoksi. 

    Nykyi­nen valin­nai­suus ja “hoi­too­noh­jaus­mal­li” oppi­mis­vai­keuk­sis­sa ovat koko­nai­suu­den kan­nal­ta jär­ke­vin rat­kai­su. Yksi­lö­koh­tai­sen tar­peen vuok­si ei ole mie­le­käs­tä romut­taa kou­lu­tus­jär­jes­tel­män yhtä osaa pois­ta­mal­la yhtei­sen kie­len ope­tuk­sen osuus koko­naan. Tämä ei tie­ten­kään sul­je pois jär­jes­tel­män kehit­tä­mis­tä ja hiomista.

  243. eemil:
    Yksi­lö­koh­tai­sen tar­peen vuok­si ei ole mie­le­käs­tä romut­taa kou­lu­tus­jär­jes­tel­män yhtä osaa pois­ta­mal­la yhtei­sen kie­len ope­tuk­sen osuus koko­naan. Tämä ei tie­ten­kään sul­je pois jär­jes­tel­män kehit­tä­mis­tä ja hiomista. 

    Niin, kos­ka ruot­sin pakol­li­suu­den muut­ta­mi­sel­la vapaa­eh­toi­sek­si tavoi­tel­laan juu­ri sitä, että ruot­sin ope­tus Suo­mes­sa yhtäk­kiä lop­puu koko­naan ja sini­kel­tais­ten vaat­tei­den käyt­tö kiel­le­tään kar­ko­tuk­sen uhal­la. Kes­kus­te­le täs­sä sit­ten näi­den kanssa.

    Suo­mes­sa muu­ten on jo n. 98%:lle väes­tös­tä yhtei­nen kie­li, ja se on suomi.

    Sen “viral­li­sen kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa ohjaa­van jär­jes­tel­män” nimi taas on edus­kun­ta, ja sin­ne pää­see ohjai­le­maan kun tulee vaa­leis­sa vali­tuk­si; esi­mer­kik­si pak­ko­ruot­sin pois­ta­mis­ta ajamalla.

  244. eemil: Ei voi aja­tel­la niin, että jokai­nen yksi­lö valit­si­si vain ne asiat, joi­ta hän luu­lee tarvitsevansa. 

    Ette­kö te ruot­sin pakol­li­suu­den puo­lus­ta­jat oikeak­si kek­si olkiuk­ko­ja parem­pia argu­ment­te­ja? Ruot­sin valin­nai­suu­des­ta ei mie­les­tä­ni kyl­lä miten­kään seu­raa se, että äidin­kie­li, mate­ma­tiik­ka taik­ka oppi­vel­vol­li­suus muut­tui­si valinnaiseksi.

    Kas kum­maa kun ruot­sin pakol­li­suut­ta ei perus­tel­la ase­vel­vol­li­suu­del­la! Eli jos ruot­sis­ta teh­tään valin­nai­nen, niin sit­ten on armei­jas­ta­kin teh­tä­vä! Ergo, pak­kor­ruot­si on olen­nai­nen osa maan­puo­lus­tus­tam­me! Tai vero­tuk­sel­la, ei voi­da läh­teä sii­tä että kan­sa­lai­set valit­se­vat luet­ta­vat kie­let ja mak­set­ta­vat verot, tämä ei vaan käy päinsä.

  245. Eemil: vain pie­nel­lä osal­la yli­op­pi­laak­si mini­mi­ma­ti­kal­la kir­joit­tai­neis­ta on mitään käsi­tys­tä koko epäyh­tä­löis­tä. Oppi­suun­ni­tel­man mukaan sitä ope­te­taan, kuten ruot­sia­kin, ilman että ole­tet­tai­siin sen jää­vän oppi­lai­den mie­leen. Sinä res­suk­ka vie­lä­kin elät­te­let pääs­sä­si, että vali­tet­tai­siin tur­has­ta oppi­mi­ses­ta. Ei näis­sä pak­koai­neis­sa ole min­kään­lai­ses­ta oppi­mi­ses­ta kyse vaan oppi­lai­den tun­nil­la istut­ta­mi­ses­ta ilman mitään jär­ke­vää teke­mis­tä. Se on kou­lu­jen todellisuus.

  246. Eemil: täy­den­nän vie­lä, että olen itse kou­lu­tuk­sel­ta­ni mati­kan­opet­ta­ja, mut­ta minus­ta tuo kaik­ki tyh­jän­päi­väi­nen min­kään­lai­sia oppi­mis­tu­lok­sia edel­lyt­tä­mä­tön pak­ko-ope­tus omal­ta alal­ta­ni­kin kan­nat­tai­si lopet­taa, vaik­ka sii­nä pitäi­si pot­kia puo­let meis­tä opet­ta­jis­ta kor­tis­toon. On pal­jon parem­pi olla vaik­ka työt­tö­mä­nä kuin teh­dä työ­tä, mis­sä ei ole mitään järkeä.

  247. eemil, eri­lai­suut­ta ei tar­vit­se “hoi­taa”, se on oleel­li­nen osa ihmi­syh­tei­söä ja sil­le on annet­ta­va tilaa.

    Mik­sei kiel­ten­ope­tus sai­si pal­vel­la yksi­lön hyvää? Kenen hyvää pak­ko­ruot­si pal­ve­lee? Kenen edun vas­tais­ta oli­si pak­ko­ruot­sin pois­to? Mietitäänpä. 

    Ruot­siin opis­ke­le­maan läh­ti­jöi­tä on vähem­män kuin Viroon läh­ti­jöi­tä ja Eurooppa/maailma tar­jo­aa pal­jon laa­jem­mat työ­mark­ki­nat kuin Ruot­si — sitä pait­si nyky­suo­ma­lai­sil­la uus­suo­ma­lai­si­neen on jo pil­vin pimein kon­tak­te­ja mui­hin kie­lia­luei­siin ja kulttuureihin. 

    Siis aina­kaan opis­ke­li­joi­den edun vas­tais­ta pakon pois­to ei olisi.

    Vir­ka­mies­ten kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set eivät ole tätä päi­vää. Esi­mer­kik­si polii­se­ja vir­ka­ruot­si­te­taan samaan aikaan, kun eläk­keel­le jää­vä polii­siy­li­joh­ta­ja sanoo, että polii­seik­si on saa­ta­va lisää maa­han­muut­ta­jia ja hei­dän koh­dal­laan pitää voi tin­kiä jopa suo­men kie­len tai­dos­ta. Myös maa­han­muut­ta­jat van­he­ne­vat, tar­vit­se­vat tera­pi­aa — mut­ta hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa kar­si­taan pak­ko­ruot­sil­la. Aina­kin Turun amk:n hoi­to­työn lin­jal­le jopa pää­sy­ko­keis­sa on pak­ko­ruot­sin osio.

    Moni­kult­tuu­ri­sen pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan etu pak­ko­ruot­si ei siis ole. 

    Yhä vai­meam­min puhu­taan ruot­sin­kie­li­sis­tä pal­ve­luis­ta, sil­lä ne voi­daan hank­kia vaik­ka osto­pal­ve­lui­na. Jo nyt vir­ka­mies­kun­nas­sa todel­li­sen ruot­sin­kie­li­sen pal­ve­lun hoi­taa aidos­ti ruot­sin­kie­li­nen, kaik­kien onnek­si. Koko vir­ka­pak­ko­ruot­si on mer­kil­li­nen hämäys, jol­la tee­te­tään muil­la tur­haa työ­tä ja sit­ten tur­hau­te­taan pal­ve­lun käyt­tä­jät, jot­ka tie­tys­ti näke­vät, ettei pak­ko­vir­ka­ruot­si toi­mi kuin vas­tauk­ses­sa “Vän­ta lite, jag häm­tar Gunilla”.

    Siis eivät vir­ka­mie­hik­si aiko­vat eivät­kä pal­ve­lu­je­ne käyt­tä­jät kär­si­si pakon pois­tos­ta. Kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set tuli­si­kin ajan­mu­kais­taa ja myön­tää toi­mi­vien ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen edel­lyt­tä­vän tiet­tyä mää­rä ruot­sin­kie­li­siä pave­li­joi­ta ja oman verkostonsa.

    Ajat­te­lee­ko joku ken­ties, että suo­ma­lai­set vie­raan­tu­vat demo­kra­tias­ta ja muis­ta hyveis­tä, mikä­li eivät osaa ostaa kah­vi­kup­pi­aan ruot­sik­si Tuk­hol­mas­sa? Ei kai.

  248. eemil: Epäyh­tä­lö on minul­le niin vai­kea asia, ei edes yhtä­lö, vaan epä­sel­lai­nen. Haluan vapau­tuk­sen pakkomatematiikasta.

    Sii­nä­hän se sit­ten tuli­kin syy sil­le, mik­si sinun on niin vai­kea ymmär­tää, että ruot­siin käy­te­tyn ajan voi­si käyt­tää hyö­dyl­li­sem­min­kin. Kyse­hän on ihan yksin­ker­tai­ses­ta epäyh­tä­lös­tä: ruot­si < suu­ret maailmankielet.

    Itse epäi­len, että monen suo­ma­lai­sen ongel­man taus­tal­la onkin juu­ri pak­ko­ma­te­ma­tii­kan vähäi­syys. Jos epäyh­tä­lön mer­ki­tys­tä ei käsi­tä, on hyvin vai­kea muo­dos­taa jär­ke­vää (tut­kit­tuun tie­toon perus­tu­vaa) käsi­tys­tä tai argu­ment­tia oikeas­taan yhtään mistään.

  249. eräs ope: Ruot­siin opis­ke­le­maan läh­ti­jöi­tä on vähem­män kuin Viroon läh­ti­jöi­tä ja Eurooppa/maailma tar­jo­aa pal­jon laa­jem­mat työ­mark­ki­nat kuin Ruot­si – sitä pait­si nyky­suo­ma­lai­sil­la uus­suo­ma­lai­si­neen on jo pil­vin pimein kon­tak­te­ja mui­hin kie­lia­luei­siin ja kulttuureihin. 

    Tuo ja vir­ka­mies­ruot­sin vas­tus­ta­mi­nen on eli­tis­ti­nen ajat­te­lu­mal­li. Taval­li­nen duu­na­ri , hyvän ammat­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nut, voi läh­teä Ruot­siin töi­hin. Ruot­si on mei­dän lähia­lue­mah­dol­li­suus, suo­ma­lais­ten Amerikka.

    Vai­kut­taa kui­ten­kin vah­vas­ti sil­tä, että pak­ko­ruot­si­suo­ma­lai­sil­la on jon­kin­lai­nen alem­muus­komplek­si tai kau­na ruot­sa­lai­suut­ta kohtaan.

    eräs ope: Aina­kin Turun amk:n hoi­to­työn lin­jal­le jopa pää­sy­ko­keis­sa on pak­ko­ruot­sin osio.

    Mikä lois­ta­va mah­dol­li­suus hakea töi­tä Suo­mes­ta, Ruot­sis­ta ja Norjasta.

  250. Aihe herät­tää pal­jon kes­kus­te­lua. Vie­lä vii­mei­set kom­ment­ti­ni täl­tä erää.

    1- suo­men­ruot­sa­lai­set eivät halua puhua ruot­sia suo­ma­lais­ten kanssa
    2- ruot­si on suo­mes­sa hyö­dy­ton kie­li työelämässä
    3- vir­ka­mies­ruot­si on jään­ne men­nei­syy­des­tä ja kuol­lut kirjain
    4- kou­lu­ruot­sin poh­jal­ta voi hank­kia hyvän kie­li­tai­don 2–3 vuo­des­sa. Edel­ly­tys on että muut­taa ruotsiin.
    5- kou­lu­ruot­si ei sinäl­lään mah­dol­lis­ta toi­me­hen­ki­lön työl­lis­ty­mis­tä ruot­sis­sa kos­ka kou­lus­sa ei opi­ta puhu­maan vaan lukemaan
    6- kou­lu­ruot­sin poh­jal­ta ei osaa tans­kaa ja nor­ja on hyvin vaikeaa
    7- ruot­sia pitää osa­ta puhua suju­vas­ti että sii­tä on hyö­tyä mut­ta sit­ten sii­tä voi olla pal­jon hyötyä

  251. eräs ope: Mik­sei kiel­ten­ope­tus sai­si pal­vel­la yksi­lön hyvää? Kenen hyvää pak­ko­ruot­si pal­ve­lee? Kenen edun vas­tais­ta oli­si pak­ko­ruot­sin pois­to? Mietitäänpä.

    Ruot­siin opis­ke­le­maan läh­ti­jöi­tä on vähem­män kuin Viroon läh­ti­jöi­tä ja Eurooppa/maailma tar­jo­aa pal­jon laa­jem­mat työ­mark­ki­nat kuin Ruot­si – sitä pait­si nyky­suo­ma­lai­sil­la uus­suo­ma­lai­si­neen on jo pil­vin pimein kon­tak­te­ja mui­hin kie­lia­luei­siin ja kulttuureihin. 

    Yksi­löl­le hyvä tulee jou­kon syner­gias­ta. Mitä suu­rem­pi on kie­li­tai­to­re­surs­si ruot­sin kie­les­sä lähia­lu­eel­la, sitä enem­män yksi­lö hyö­tyy kokonaisuudesta. 

    Kon­tak­teis­ta ulko­mail­le on tie­ten­kin hyö­tyä, mut­ta ne ovat aivan eri koko­luok­kaa (pie­nem­piä) kuin mah­dol­li­suu­det lähia­lue­mark­ki­nal­la. Miet­ti­kää nyt vähän tavis­suo­ma­lais­ta (ei ete­län eliit­tiä), onko hänel­lä pie­nem­pi kyn­nys hakeu­tua naa­pu­ri­maan työ­mark­ki­noil­le ruot­sin­kie­len tai­toi­se­na, kuin ulko­mail­le englannilla ?

    Kyse on siis suu­ris­ta mää­ris­tä “työ­läi­siä” , ei yksit­täi­sis­tä esim. it-alan huip­puo­saa­jis­ta. Joku kir­joit­taa , että hei­tä on sato­ja, tuhan­sia, mut­ta lähia­lue­mark­ki­nois­sa puhu­taan­kin 10 tuhan­sien työllistymismahdollisuuksista. 

    Päte­vä argu­ment­ti ei ole se, että niin ja niin vähän työl­lis­tyy Ruot­siin. Pitää miet­tiä sitä , miten tätä mah­dol­li­suut­ta voi­daan kehit­tää ja hyö­dyn­tää. Ei aina­kaan pro­pa­goi­mal­la pakkoruotsista.

  252. Koko pak­ko­ruot­si asia on pelk­kää pas­kaa, jos­ta ei voi kes­kus­tel­la jär­ke­väs­ti. Se, että perus­kou­lus­sa ja 2‑asteen kou­lus­sa istu­taan ruot­sin tun­nil­la on mer­ki­tyk­se­tön­tä. Jos joku halu­aa, että näin teh­dään niin kas­vat­taa­han se aina­kin luonnetta. 

    Se, että pak­ko­ruot­sin jat­kok­si on saa­tu ajet­tua vii­me vuo­si­na pakol­li­nen vir­ka­mies­ruot­si vaa­ti­mus on pelk­kää rasis­mia. Hans­son imee äidin­mai­dos­taan sen, mihin itä­suo­ma­lai­nen ei saa mitään ope­tus­ta. Ja sit­ten ollaan samal­la vii­val­la tasavertaisina. 

    Sen pitäi­si riit­tää, että kor­kea asteen kou­lu­paik­ko­ja on ruot­sin­kie­li­sil­le kol­me ker­taa enem­män ja kou­lu­tus on kak­si ker­taa kal­liim­paa. Ja tie­ten­kin ero on pie­nem­pi sos­sua­loil­la, mut­ta esim. eko­no­meis­ta yli 20% kou­lu­te­taan ruotsinkielellä. 

    Jos joku väit­tää, että pakko/ vir­ka­mies­ruot­sis­sa on kyse jos­tain muus­ta kuin rasis­mis­ta, niin tar­vit­tai­siin vah­vo­ja perus­te­lu­ja. Se ei rii­tä, että ruot­sin­kie­li­set on niin tyh­miä, että sel­lai­sen kou­lut­ta­mi­nen mak­saa monin­ker­tai­ses­ti suo­ma­lai­seen verrattuna.

  253. eemil: Yksi­löl­le hyvä tulee jou­kon syner­gias­ta. Mitä suu­rem­pi on kie­li­tai­to­re­surs­si ruot­sin kie­les­sä lähia­lu­eel­la, sitä enem­män yksi­lö hyö­tyy kokonaisuudesta. 

    Mei­naat että yksi­löl­le on enem­män hyö­tyä sil­mät kiin­ni ja sin­ne­päin suo­ri­te­tus­ta kou­lu­ruot­sis­ta, jon­ka ver­ran kaik­ki muut­kin osaa­vat, kuin ehkä jopa aut­ta­val­la moti­vaa­tiol­la suo­ri­te­tus­ta maa­il­man­kie­les­tä jol­la erot­tuu jou­kos­ta? Olet­ko kuul­lut kysyn­nän ja tar­jon­nan lais­ta? Pitäi­si­kö kes­kit­tää reaa­liai­nei­ta­kin siten että täs­tä­lä­hin kaik­ki luke­vat pelk­kää ter­veys­tie­toa, ja jäte­tään fysiik­ka ja kemia oman har­ras­tuk­sen varaan. Saa­tai­siin yhtä hur­jat synergiaedut.

    Kon­tak­teis­ta ulko­mail­le on tie­ten­kin hyö­tyä, mut­ta ne ovat aivan eri koko­luok­kaa (pie­nem­piä) kuin mah­dol­li­suu­det lähia­lue­mark­ki­nal­la. Miet­ti­kää nyt vähän tavis­suo­ma­lais­ta (ei ete­län eliit­tiä), onko hänel­lä pie­nem­pi kyn­nys hakeu­tua naa­pu­ri­maan työ­mark­ki­noil­le ruot­sin­kie­len tai­toi­se­na, kuin ulko­mail­le englannilla ?

    Kyse on siis suu­ris­ta mää­ris­tä “työ­läi­siä” , ei yksit­täi­sis­tä esim. it-alan huip­puo­saa­jis­ta. Joku kir­joit­taa , että hei­tä on sato­ja, tuhan­sia, mut­ta lähia­lue­mark­ki­nois­sa puhu­taan­kin 10 tuhan­sien työllistymismahdollisuuksista. 

    Päte­vä argu­ment­ti ei ole se, että niin ja niin vähän työl­lis­tyy Ruot­siin. Pitää miet­tiä sitä , miten tätä mah­dol­li­suut­ta voi­daan kehit­tää ja hyö­dyn­tää. Ei aina­kaan pro­pa­goi­mal­la pakkoruotsista. 

    Sak­sa on aivan eri koko­luo­kan (suu­rem­man) talous ja työ­mark­ki­na kuin poh­jois­maat yhteen­sä, ja käy­tän­nös­sä yhtä lähel­lä, niin logis­ti­ses­ti kuin kult­tuu­rin kan­nal­ta. Omal­ta paik­ka­kun­nal­ta­ni len­tää Sak­saan edes­ta­kai­sin hal­pa­na päi­vä­nä hin­taan 60e; Ruot­siin 220e.

    En tie­dä kuin­ka hyvin kave­ri­pii­ri­ni edus­taa kan­san syviä rive­jä, mut­ta sitä kiin­nos­taa muut­to­koh­tee­na sel­keäs­ti enem­män aurin­koi­nen, hal­van oluen Sak­sa kuin hyi­nen kor­kean vero­tusas­teen Ruot­si. “Työ­läi­siä” län­si­naa­pu­ri ei eten­kään tun­nu sytyt­tä­vän, ja toi­saal­ta alma mate­ris­ta­ni läh­tee sin­ne nel­jä ker­taa vähem­män vaih­to-opis­ke­li­joi­ta kuin Sak­saan ja sak­san­kie­li­siin naa­pu­ri­mai­hin. Kan­nat­tai­si­ko hajaut­taa kiel­ten opis­ke­lua siten että työ­läi­sil­lä oli­si parem­mat rah­keet hakea töi­tä suur­mais­ta jot­ka EU-inte­graa­tio on tuo­nut lähelle?

  254. Suo­mi vs. Ahve­nan­maa on mie­len­kiin­toi­nen ver­tai­lu­pa­ri. Avoi­men rasis­ti­ses­sa maa­kun­nas­sa on eriar­vois­ta­vas­ta lain­sää­dän­nös­tä, koti­paik­ka­oi­keus­lais­ta, kie­li­vaa­ti­muk­ses­ta ja maa­nos­to­kiel­los­ta huo­li­mat­ta enem­män suo­mea äidin­kie­le­nään puhu­via mitä man­ner­suo­mes­sa on ruot­sia puhuvia.

  255. teek­ka­ri:
    Itse epäi­len, että monen suo­ma­lai­sen ongel­man taus­tal­la onkin juu­ri pak­ko­ma­te­ma­tii­kan vähäi­syys. Jos epäyh­tä­lön mer­ki­tys­tä ei käsi­tä, on hyvin vai­kea muo­dos­taa jär­ke­vää (tut­kit­tuun tie­toon perus­tu­vaa) käsi­tys­tä tai argu­ment­tia oikeas­taan yhtään mistään. 

    En tie­dä miten pal­jon pak­ko­ma­te­ma­tii­kaa kou­luis­sa on nykyi­sin mut­ta sil­loin kun itse kävin kou­lua ja opis­ke­lin 30–40 vuot­ta sit­ten, sitä oli ihan riittävästi. 

    OK, tie­sin että jos halu­aa saa­da DI:n pape­rit niin on vain suo­ri­tet­ta­va kaik­ki vaa­dit­ta­vat kurs­sit, ja minä en ollut ainoa ikä­to­ve­reis­ta­ni joka valit­ti sitä että mati­kan tent­te­jä jou­tui uusi­maan moneen ottee­seen että sai hyväk­sy­tyn arvo­sa­nan. Toi­nen jut­tu että työ­elä­mäs­sä kai­kes­ta sii­tä mate­ma­tii­kas­ta jota pää­hän pau­ku­tet­tiin ei ole ollut juu­ri mitään käyt­töä. Perus­kou­lun oppi­mää­rän geo­met­ria ja Pyt­ha­go­raan teo­ree­ma on ainoa jota on tar­vin­nut aikui­se­lä­mäs­sä, ja sekin vain kesä­mö­kin ulko­ra­ken­nus­ta rakentaessa. 

    Kukaan ei sii­hen aikaan valit­ta­nut kiel­ten opis­ke­lun run­sau­des­ta, ei edes ruot­sis­ta. Sii­hen aikaan oli itis­tään sel­vä että insi­nöö­ri osa ruot­sia ja sak­saa englan­nin lisäk­si, jot­kut raken­nus- ja konein­si­nöö­rit venäjäänkin. 

    Kiel­ten opis­ke­lu on mul­le aina ollut mate­ma­tii­kan, fysii­kan ja mui­den nip­pe­li­tie­tei­den opis­ke­luun ver­rat­tu­na suo­ra­nais­ta lepoa. Mut­ta täy­tyy myön­tää että amma­tin­va­lin­ta ei muu­ten­kaan osu­nut ihan nap­piin, mut­ta sil­loin yli 30 vuot­ta sit­ten ei ollut niin help­po päät­tää, pojil­ta vaa­dit­tiin sil­loin vain ns kovien asioi­den osaa­mis­ta, mitään vaih­toeh­toa heit­täy­tyä huma­nis­tik­si ei sii­hen aikaan ollut.

  256. eemil:
    Päte­vä argu­ment­ti ei ole se, että niin ja niin vähän työl­lis­tyy Ruot­siin. Pitää miet­tiä sitä , miten tätä mah­dol­li­suut­ta voi­daan kehit­tää ja hyö­dyn­tää. Ei aina­kaan pro­pa­goi­mal­la pakkoruotsista. 

    Nor­jan työ­mark­ki­nat­han vetä­vät nykyi­sin parem­min kuin Ruot­sin, ja moni suo­ma­lai­nen on sin­ne läh­te­nyt­kin, ja siel­lä todel­la pär­jää ruotsillakin.

  257. Eemil, tai­dat elää vie­lä 1960-luvul­la? Sil­loin kie­li­tai­dot­to­mia suo­ma­lai­sia muut­ti Ruot­siin ja vaih­toi maa­seu­dun kaupunkiin. 

    Lähia­lue työ­elä­män kan­nal­ta nykyi­sin on EU ja sen vapaa liik­ku­vuus ja liikenneyhteydet. 

    Sitä edel­si Poh­jois­mai­nen pas­si­va­paus 1950-luvun puo­li­vä­lis­tä. Lii­ken­neyh­tey­det oli­vat sil­loin ruot­sin­lai­vo­jen varassa.

    Maa­il­man­ku­va vuo­del­ta 1970 suo­sii pak­ko­ruot­sia. Keven­nä me naa­pu­ri­maan taak­kaa kie­li­kou­lu­tuk­sen osal­ta ja vähen­näm­me siel­lä sosi­aa­li­sia ongel­mia, rikok­sia ja murhia.
    2015 tilan­ne on jo toinen. 

    Pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jil­ta toi­voi­si asial­li­sia syi­tä. “Kou­lu on pak­ko” ja “muut­to Ruot­siin on toden­nä­köi­nen” eivät ole sel­lai­sia. Kan­sal­lis­kie­li saa­me on ilman koko ikä­luo­kan pakol­lis­ta opetusta. 

    Jos ruot­sin vas­tus­ta­mi­nen tuot­taa keh­no­ja syi­tä, kan­nat­ta­jien pitäi­si pys­tyä parem­paan. Katu­ky­lit­tien vaih­ta­mi­nen kie­li­vä­hem­mis­tön mää­rän mukaan on taas aitoa hölmöilyä.

  258. Itä-Suo­men ääni: Poh­jois­mai­den väli­ses­sä yhteis­työs­sä on jo vuo­sia, jos­sei vuo­si­kym­me­niä käy­tet­ty englan­nin kieltä.

    Muka­na ovat Viro, Lat­via ja Liet­tua, jol­loin skan­di­na­vis­ka ei ole optio. Skan­di­na­vis­ka on muu­ten jotain kou­lu­ruot­sin ulko­puo­lel­la ole­vaa tans­kaa, jos­sa on enem­män ruot­sa­lai­sia sano­ja muka­na. Sitä ei oikein kukaan ymmär­rä. Islan­ti­lai­set taas kun eivät osaa ruot­sia vaan tanskaa.

  259. Tämä menee vähän jan­kut­ta­mi­sek­si, mut­ta kos­ka Osmo on mer­kit­tä­vä polii­tik­ko, haluai­sin hie­man lia­ta opet­ta­ja­na omaa pesää­ni hänen­kin kuultensa.

    Ruot­si on tie­ten­kin räi­kein esi­merk­ki, mut­ta suu­rel­le osal­le oppi­lais­ta ei jää mitään muis­ti­jäl­keä esi­mer­kik­si koko kou­luai­ko­jen­sa kemian tai fysii­kan­tun­neis­ta. Ainees­sa kuin ainees­sa medi­aa­niop­pi­laal­le jää käteen niin vähän, että käy­tän­nös­sä hän oli­si voi­nut jät­tää koko ope­tuk­sen väliin.

    Tähän on syy­nä ennen kaik­kea opet­ta­jien etu­ja aja­vat tahot. Näi­den tavoit­tee­na on ollut vuo­si­kym­me­niä lisä­tä opet­ta­jien työl­li­syyt­tä lisää­mäl­lä kou­lun teh­tä­viä ja yleen­sä kaik­kea, mikä vaa­tii lisää oppi­tun­te­ja ja pie­nem­piä ryhmiä. 

    Toi­saal­ta on kai­ken­lai­sen kas­va­tuk­sel­li­suu­den, post­mo­der­nis­min ja muun maa­il­man­ha­lauk­sen nimis­sä teh­ty opet­ta­mi­sen tulok­sis­ta mah­dol­li­sim­man vai­keas­ti mitat­ta­via. Ulko­puo­li­sel­la ei ole mitään dataa käsis­sään, jol­la hän voi­si arvos­tel­la sitä, tekee­kö kou­lu mitää lupaa vai ei.

    Nämä asiat ovat teh­neet ope­tuk­ses­ta ont­toa: tun­te­ja pide­tään, mut­ta niil­lä ei tar­vit­se oppia mitään. Inkluusio­ta puo­lus­tel­laan hel­lyt­tä­vil­lä argu­men­teil­la, mut­ta käy­tän­nös­sä kou­lu ja sen kaut­ta opet­ta­jat saa­vat rahaa oppi­lai­den pää­lu­vun mukaan. Oppi­mis­vai­keuk­sil­la kerrottuna.

    Kun täs­tä kai­kes­ta tulee ongel­mia, syy­te­tään yksit­täis­tä opet­ta­jaa (kri­ti­soi­mal­la jär­jes­tel­mää lei­mau­tuu huo­nok­si opet­ta­jak­si) ja koros­ta­mal­la opet­ta­mis­ta pro­fes­sio­na, jota tue­taan kiris­tä­mäl­lä päte­vyys­vaa­ti­muk­sia enti­ses­tään. Näin luo­daan jär­jes­tel­mä, joka kup­paa yhteis­kun­nal­ta resurs­se­ja ura­put­keen pääs­seel­le opet­ta­ja­kun­nal­le niin, että kou­lusys­tee­min tar­vit­see antaa vas­ti­neek­si mah­dol­li­sim­man vähän ja toi­saal­ta suo­ja­taan opet­ta­ja­kun­taa ulko­puo­lis­ta kil­pai­lua vas­taan. Medias­sa jär­jes­te­tään sään­nöl­li­ses­ti hys­te­ri­aa “epä­pä­te­viä” opet­ta­jia vastaan.

    Syr­jäy­ty­mi­sen vas­tus­ta­mi­nen ja kaik­kien läpi saat­ta­mi­nen tekee oppi­laal­le tavat­to­man vai­keak­si saa­vut­taa oppi­mis­tu­lok­sia. Hänel­lä pitää olla val­ta­va moti­vaa­tio ja hel­ty­mä­tön itse­ku­ri, että hän oppii rau­hat­to­mas­sa ympä­ris­tös­sä, jos­sa lop­pu­jen lopuk­si pal­joa­kaan kon­kreet­tis­ta osaa­mis­ta ei voi­da vaatia. 

    Ennen aja­tel­tiin, että kuu­luu oppi­laan kulut­ta­ja­suo­jaan, että suo­rit­ta­mal­la tie­tyn tason kou­lu­tuk­sen hän saa eväät jat­kaa halu­tes­saan opis­ke­lua seu­raa­val­la tasol­la. Nyky­ään on pal­jon oppi­lai­ta, jot­ka pääs­te­tään armol­la eteen­päin, kun­nes he jää­vät täy­sin tyh­jän päälle. 

    Minul­la on serk­ku, jon­ka lukio jäi kes­ken. Hänel­le on diag­no­soi­tu kai­ken­lais­ta autis­min­ta­pais­ta. Annoin hänel­le yksi­tyis­tun­te­ja ja huo­ma­sin, ettei hänen älys­sään eikä tark­kaa­vai­suu­des­saan ollut mitään vikaa, mut­ta hän ei hal­lin­nut asioi­ta, jot­ka ope­te­taan ala-asteel­la vii­den­nel­lä luo­kal­la. Jokai­nen kou­lu oli vain syl­ke­nyt hänet eteen­päin onnel­li­se­na kun pää­si eroon vai­keas­ta oppi­laas­ta, mut­ta mitään todel­lis­ta tai­toa tai tie­toa hän ei ollut saa­nut. Muu­ta kuin koke­muk­sen, että hän on tyh­mä ja elä­mään­sä hal­lit­se­ma­ton vam­mai­nen häirikkö. 

    Tai­dan­kin kään­tää kelk­ka­ni ja ruve­ta kan­nat­ta­maan pak­ko­ruot­sia, jos sen saa vah­ven­net­tua niin, ettei mis­tään kou­lu­ta­sol­ta saa val­mis­tua, jos ei osaa jok­seen­kin täy­del­li­ses­ti ruot­sin pre­po­si­tioi­ta ja nii­den käyt­töä. Yksi­kin kova ja todel­li­sen kon­kreet­ti­nen tai­to­vaa­ti­mus riit­täi­si romaut­ta­maan nykyi­sen kou­lu­jär­jes­tel­män, ja sen jäl­keen pääs­täi­siin ehkä teke­mään jotain jär­ke­vää­kin ope­tuk­sen nimissä.

  260. eemil: Yksi­löl­le hyvä tulee jou­kon syner­gias­ta. Mitä suu­rem­pi on kie­li­tai­to­re­surs­si ruot­sin kie­les­sä lähia­lu­eel­la, sitä enem­män yksi­lö hyö­tyy kokonaisuudesta.

    Ja mitä täl­lä tar­koi­tat, eemil?

    Eikö­hän asia ole niin, että mitä suu­rem­pi on kie­li­va­ran­to (eri ihmi­set osaa­vat eri kie­liä), sitä suu­rem­pi hyö­ty yksi­löi­den kie­li­tai­dos­ta on kokonaisuudelle.

    Mut­ta nyt puhum­me ennen kaik­kea ihmis­ten oikeu­des­ta heil­le mie­lek­kää­seen kie­li­tai­toon. Tähän tar­pee­seen pak­ko­ruot­si ei kyke­ne vas­taa­maan. Pysäh­dy miet­ti­mään tätä.

    eemil: Kon­tak­teis­ta ulko­mail­le on tie­ten­kin hyö­tyä, mut­ta ne ovat aivan eri koko­luok­kaa (pie­nem­piä) kuin mah­dol­li­suu­det lähialuemarkkinalla. 

    Pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­mi­nen lähi­mark­ki­noil­la vie vain uusien kysy­mys­ten eteen: 

    Ruot­si ei ole enää edes suu­rin kaup­pa­kump­pa­nim­me, mik­si sen mer­ki­tys ohit­tai­si kai­ken muun ja oikeut­tai­si ala­kou­lus­ta yli­opis­toon jat­ku­vat ruot­si­no­pin­not, joil­la vie­lä kar­si­taan opiskelijoita?

    Eivät­kö Viro ja Venä­jä ole lähi­mark­ki­noi­ta? Itä­me­ren alu­eel­le kuu­luu Viron, Venä­jän ja Skan­di­na­vian mai­den lisäk­si Sak­sa, Liet­tua, Lat­via, Puo­la. Eivät­kö nämä ole lähi­mark­ki­noi­ta? Entä Euroop­pa, joka on koot­tu yhtei­sen Unio­nin alle?

    Nuo­rem­me kou­lut­tau­tu­vat ryh­mis­sä, jois­sa on pal­jon maa­han­muut­ta­jia ja meil­lä useim­mil­la lie­nee tule­vai­suu­des­sa las­ten­las­tem­me jou­kos­sa moni­kie­li­siä lap­sia, joi­den juu­ret tule­vat Suo­men ja Skan­di­na­vian ulko­puo­lel­ta. Näi­den las­ten oikeus yllä­pi­tää ja raken­taa kie­li­tai­toa hei­dän omis­ta läh­tö­koh­dis­taan on sekä hyö­dyl­lis­tä että välttämätöntä. 

    eemilMiet­ti­kää nyt vähän tavis­suo­ma­lais­ta (ei ete­län eliit­tiä), onko hänel­lä pie­nem­pi kyn­nys hakeu­tua naa­pu­ri­maan työ­mark­ki­noil­le ruot­sin­kie­len tai­toi­se­na, kuin ulko­mail­le englannilla ?

    Kyse on siis suu­ris­ta mää­ris­tä “työ­läi­siä” , ei yksit­täi­sis­tä esim. it-alan huip­puo­saa­jis­ta. Joku kir­joit­taa , että hei­tä on sato­ja, tuhan­sia, mut­ta lähia­lue­mark­ki­nois­sa puhu­taan­kin 10 tuhan­sien työllistymismahdollisuuksista. 

    Siis ehdot­to­mas­ti englan­ti on se kie­li, jon­ka useim­mat tavis­suo­ma­lai­set “työ­läi­set” omak­su­vat — tar­pee­seen ja ilol­la. Englan­nin tai­to on oleel­li­nen — sil­ti luo­tam­me vapaa­eh­toi­suu­teen. Moni­kult­tuu­ri­suus­tut­ki­ja Sauk­ko­nen ker­toi vii­me kesä­nä Suo­mi-foo­ru­mil­la kan­sain­vä­li­ses­tä semi­naa­ris­ta, mis­sä tut­ki­jat oli­vat sitä miel­tä, että englan­ti on aikam­me lin­gua franca ja englan­nin suju­va tai­to, pal­jon kou­lu­tai­toa laa­jem­pi, on oleel­li­nen tulevaisuudessa.

    Puhut kym­me­nien tuhan­sien “ei ete­län elii­tin” jäsen­ten lähet­tä­mi­ses­tä Ruot­sin. Aika rei­pas arvio — mut­ta ole­te­taan het­ki, että oli­sit oikeas­sa: Miten täs­tä syys­tä voi pak­ko­ruot­sit­taa vii­si mil­joo­naa? Jos ruot­si oikeas­ti on hyö­dil­li­nen, niin kyl­lä sitä vali­taan. Vali­taan­han englan­tia­kin nime­no­maan sik­si, että se on hyö­dyl­li­nen — englan­ti ei nimit­täin ole meil­lä pakol­li­nen kuten Skan­di­na­vias­sa tai Ahvenanmaalla.

    Vähin­tään­kin tämä argu­ment­ti­si, jos­sa jo vapau­tat “ete­län elii­tin” ja “IT-alan huip­puo­saa­jat” ruot­sin tar­pees­ta, viit­taa alu­eel­li­siin ratkaisuihin 😉

    eemil
    Päte­vä argu­ment­ti ei ole se, että niin ja niin vähän työl­lis­tyy Ruot­siin. Pitää miet­tiä sitä , miten tätä mah­dol­li­suut­ta voi­daan kehit­tää ja hyö­dyn­tää. Ei aina­kaan pro­pa­goi­mal­la pakkoruotsista.

    Päte­vä argu­ment­ti kie­li­va­pau­den puo­les­ta nime­no­maan on se, että niin ja niin vähän työl­lis­tyy Ruot­siin ja ruot­sin avulla. 

    Mikä­li sinul­le on eri­tyi­sen tär­ke­ää, että omat lap­se­si voi­vat työl­lis­tyä Ruot­siin, voit toki ilmoit­taa, että sinus­ta lap­sil­la­si tulee olla sekä mah­dol­li­suus vali­ta ruot­si että tääl­tä Ruot­siin läh­te­mi­sen “mah­dol­li­suut­ta voi­daan kehit­tää ja hyö­dyn­tää”. Saat vapaas­ti teh­dä arvion omal­la ja las­te­si koh­dal­la. Mut­ta nime­no­maan täl­lä sinun argu­men­til­la­si, joka nojaa omal­le arviol­le­si sii­tä, miten asioi­den pitäi­si olla, ei voi perus­tel­la mui­den lap­sil­le pakkoruotsia.

  261. R.Silfverberg: Nor­jan työ­mark­ki­nat­han vetä­vät nykyi­sin parem­min kuin Ruot­sin, ja moni suo­ma­lai­nen on sin­ne läh­te­nyt­kin, ja siel­lä todel­la pär­jää ruotsillakin.

    Ylen uuti­sis­sa jokin aika sit­ten oijot­tiin norjahehkutusta:
    — Tosia­sias­sa Nor­jan kol­mes­sa poh­joi­sim­mas­sa lää­nis­sä on täl­le het­kel­lä avoin­na 650 työ­paik­kaa. Kysyn­tää on hen­ki­löil­le jot­ka puhu­vat hyvää ruot­sia. Pelk­kä suo­ma­lai­nen kou­lu­ruot­si ei rii­tä. Tai sit­ten täy­tyy puhua suju­vaa tans­kaa tai nor­jaa, lataa EURES-neu­vo­ja Hall­geir Jens­sen NAV:n Troms­san toimistolta.

  262. svg­fu­fu: aidan­kin kään­tää kelk­ka­ni ja ruve­ta kan­nat­ta­maan pak­ko­ruot­sia, jos sen saa vah­ven­net­tua niin, ettei mis­tään kou­lu­ta­sol­ta saa val­mis­tua, jos ei osaa jok­seen­kin täy­del­li­ses­ti ruot­sin pre­po­si­tioi­ta ja nii­den käyt­töä. Yksi­kin kova ja todel­li­sen kon­kreet­ti­nen tai­to­vaa­ti­mus riit­täi­si romaut­ta­maan nykyi­sen kou­lu­jär­jes­tel­män, ja sen jäl­keen pääs­täi­siin ehkä teke­mään jotain jär­ke­vää­kin ope­tuk­sen nimissä.

    Tätä­kin kes­kus­te­lua pää­osin sivus­ta pää­tä pyö­ri­tel­len seu­ran­nee­na ehdot­tai­sin kyl­lä, että täy­si­val­tai­sek­si kan­sa­lai­sek­si pää­see vas­ta tie­tyn osaamis/ymmärrysosoituksen jäl­keen, mut­ta ruot­sin kie­len pre­po­si­tioi­den sijaan ehdot­tai­sin alkeel­lis­ta mate­maat­ti­sen ajat­te­lun ymmär­ryk­sen osoi­tus­ta (Tuo­te mak­saa 100 Euroa. Hin­taa nos­te­taan ensin 10% ja sit­ten las­ke­taan 10%. Pal­jon­ko tuo­te mak­saa?), ja jos jon­kin kie­len, niin ohjel­moin­tikie­len alkeel­lis­ta osaa­mis­ta (vaik­ka puo­li­tus­ha­kual­go­rit­mi). On aivan käsit­tä­mä­tön­tä että yli­op­pi­las­ko­keen voi(?) nyky­ään suo­rit­taa ilman yhtä aino­aa mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­lis­tä vas­taus­ta, ja vie­lä tuon­kin jäl­keen jol­la­kul­la on pok­kaa vaa­tia pak­ko­ruot­sia joen­suu­lai­se­le tule­val­le automekaanikolle.

    Suo­sit­te­li­sin nii­tä, jot­ka ker­to­vat kuin­ka “help­poa” ruot­sin kie­li on, tutus­tu­maan Dun­ning-Kru­ger-efek­tin käsitteeseen.

  263. eräs ope: Jos ruot­si oikeas­ti on hyö­dil­li­nen, niin kyl­lä sitä valitaan.

    Onko ylä­kou­lui­käi­sil­lä kyp­syyt­tä ja tie­to­poh­jaa vali­ta kiel­tä, jota tulee tar­vit­se­maan ? Kaik­kien las­ten van­hem­mat eivät ole opet­ta­jia tai pit­käl­le kouluttautuneita.

    eräs ope: Vähin­tään­kin tämä argu­ment­ti­si, jos­sa jo vapau­tat “ete­län elii­tin” ja “IT-alan huip­puo­saa­jat” ruot­sin tar­pees­ta, viit­taa alu­eel­li­siin ratkaisuihin 

    Kir­joi­tin epä­sel­väs­ti jos asia­ni voi käsit­tä tuol­la tavalla.

    eräs ope: Eikö­hän asia ole niin, että mitä suu­rem­pi on kie­li­va­ran­to (eri ihmi­set osaa­vat eri kie­liä), sitä suu­rem­pi hyö­ty yksi­löi­den kie­li­tai­dos­ta on kokonaisuudelle.

    Tuo­kin on tot­ta, asia ei ole kui­ten­kaan mus­ta­val­koi­nen. Jos ammat­ti­kou­lus­ta val­mis­tu­neil­la on jon­kin­lai­nen ruot­sin kie­li­tai­to, niin useam­pi heis­tä roh­kais­tuu jou­kon muka­na hakeu­tu­maan työ­elä­mään ulko­mail­le. Ruot­si ja muut poh­jois­maat ovat mei­tä lähel­lä ja edus­ta­vat saman­lai­sia arvo­ja, kyn­nys on kor­keam­pi kaik­kial­la muualla.

    Huo­no kou­lus­ta saa­tu ruot­sin­kie­len tai­to ei oikeu­ta lopet­ta­maan kai­kil­le yhtei­sen kie­len ope­tus­ta. Ope­tus­ta pitää tehos­taa, ja toi­sek­seen men­nes­sään töi­hin vie­raa­seen maa­han oppii kie­les­tä todel­la pal­jon lisää.

    Ja on aivan eri­lai­set mah­dol­li­suu­det integroi­tua työyh­tei­söön , ker­ros­ta­lo­yh­tei­söön, naa­pu­rus­toon , har­ras­tuk­siin ja päi­vit­täi­seen arkeen kun osaa alku­pe­räis­kan­san kiel­tä edes auttavasti.

    eräs ope: Mut­ta nime­no­maan täl­lä sinun argu­men­til­la­si, joka nojaa omal­le arviol­le­si sii­tä, miten asioi­den pitäi­si olla, ei voi perus­tel­la mui­den lap­sil­le pakkoruotsia.

    Kii­tok­sia vain arvos­tuk­ses­ta, mut­ta en voi ottaa tuos­ta kun­ni­aa. Nykyi­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä toteut­taa ope­tus­ta näin ja se perus­tuu lakiin.

    teek­ka­ri: Jos epäyh­tä­lön mer­ki­tys­tä ei käsi­tä, on hyvin vai­kea muo­dos­taa jär­ke­vää (tut­kit­tuun tie­toon perus­tu­vaa) käsi­tys­tä tai argu­ment­tia oikeas­taan yhtään mistään.

    Arva­sin jo kir­joit­taes­sa­ni, että joku opet­ta­ja alkaa nipot­taa yhtä­lö­rat­kai­su­ky­vyn yli­ver­tai­suu­des­ta. Har­va mate­maa­tik­ko osaa lukea kir­joi­tus­ta­ni “epäyh­tä­lö ei ole yhtä­lö ensin­kään” oikein. Ja , että sitä ei voi rat­kais­ta. Point­ti­ni oli sii­nä, että jos läh­de­tään täy­del­li­sel­le yksi­löis­tä­mi­sen tiel­le, niin kou­lus­sa ope­tet­ta­vat koko­nai­suu­det pirs­ta­loi­tu­vat sadoik­si eri vari­aa­tioik­si. Mit­kään rahat ja kou­lu­tun­nit eivät rii­tä sen pale­tin läpiviemiseen.

    Umpi­ma­te­ma­tii­kon voi vol­la vai­kea hah­mot­taa käsi­tet­tä vii­te­ke­hys, ellei ilmoi­te­ta sen pis­tei­tä x- ja y‑akselilla. heh, leik­ki­sä anek­doot­ti, ei pahalla…

  264. R.Silfverberg: En tie­dä miten pal­jon pak­ko­ma­te­ma­tii­kaa kou­luis­sa on nykyi­sin mut­ta sil­loin kun itse kävin kou­lua ja opis­ke­lin 30–40 vuot­ta sit­ten, sitä oli ihan riittävästi.— 

    svg­fu­fu:
    — Tai­dan­kin kään­tää kelk­ka­ni ja ruve­ta kan­nat­ta­maan pak­ko­ruot­sia, jos sen saa vah­ven­net­tua niin, ettei mis­tään kou­lu­ta­sol­ta saa val­mis­tua, jos ei osaa jok­seen­kin täy­del­li­ses­ti ruot­sin pre­po­si­tioi­ta ja nii­den käyt­töä. Yksi­kin kova ja todel­li­sen kon­kreet­ti­nen tai­to­vaa­ti­mus riit­täi­si romaut­ta­maan nykyi­sen kou­lu­jär­jes­tel­män, ja sen jäl­keen pääs­täi­siin ehkä teke­mään jotain jär­ke­vää­kin ope­tuk­sen nimissä. 

    Niin kou­lus­ta, kou­luai­neis­ta, ope­tus­suun­ni­tel­mis­ta ja opet­ta­jis­ta voi, saa ja pitää käy­dä kovaa­kin keskustelua. 

    Mut­ta nyt tee­ma­na on ruot­sin pakol­li­suus. On kyse vähem­mis­tö­kie­les­tä, jon­ka pakol­li­suus ala­kou­lus­ta yli­opis­toon on täy­sin uniik­ki kaik­kiin mui­hin maa­il­man kou­luis­sa ope­tet­ta­viin kie­liin ver­rat­tu­na. On kyse kie­les­tä, jon­ka aina­kin 74% suo­men­kie­li­sis­tä halu­aa pois pakol­lis­ten ainei­den jou­kos­ta ja jol­la ei ole­tet­ta­vas­ti ole ollut päi­vää­kään kan­sa­lais­ten enem­mis­tön tukea takanaan. 

    Puhu­taan siis nyt pak­ko­ruot­sis­ta, sil­lä riip­pu­mat­ta muis­ta aineis­ta ja kou­lun koh­ta­los­ta, ruot­sin pakol­li­suu­den perus­teet joko löy­ty­vät tai eivät löy­dy. Kuten JTS kirjoitti:

    JTS: Pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jil­ta toi­voi­si asial­li­sia syi­tä. “Kou­lu on pak­ko” ja “muut­to Ruot­siin on toden­nä­köi­nen” eivät ole sellaisia.

  265. eemil: Onko ylä­kou­lui­käi­sil­lä kyp­syyt­tä ja tie­to­poh­jaa vali­ta kiel­tä, jota tulee tarvitsemaan ? 

    Kaik­kial­la maa­il­mas­sa per­heet teke­vät näi­tä ja vie­lä mer­ki­tyk­sel­li­sem­piä­kin valin­to­ja yhdes­sä lapsen/nuoren kans­sa. Mik­si se, mikä toi­mii esi­mer­kik­si muis­sa Poh­jois­mais­sa ja jopa Ahve­nan­maal­la, ei meil­lä tule kuuloonkaan?

    Pelk­kä kan­sal­lis­kie­lia­se­ma ei voi olla perus­te pakol­li­suu­del­le. Moni­kult­tuu­ri­suus­tut­ki­ja Sauk­ko­nen on esit­tä­nyt saa­men kiel­ten nos­ta­mis­ta kan­sal­lis­kie­lik­si. Pakol­li­sek­si nämä kie­let eivät nimi­ke­muun­nok­sel­la muuttuisi.

    eemil:
    Nykyi­nen­kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä toteut­taa ope­tus­ta näin­ja se perus­tuu lakiin. 

    Sik­si­pä tätä kes­kus­te­lua käydäänkin. 

    Lait ja nor­mit ovat aikan­sa lap­sia. Nii­den taka­na ole­vat arvot ja perus­te­lut täy­tyy olla avoi­mes­ti esil­lä ja kyseenalaistettavissa. 

    Se, että suomalais/uussuomalaisperheet teki­si­vät kie­li­va­lin­to­jen suh­teen huo­nom­pia rat­kai­su­ja kuin per­heet muis­sa mais­sa, vaa­tii perusteluja.

  266. eräs ope: Mik­si se, mikä toi­mii esi­mer­kik­si muis­sa Poh­jois­mais­sa ja jopa Ahve­nan­maal­la, ei meil­lä tule kuuloonkaan?

    Toi­mii, ja huo­nos­ti. Suo­ma­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män tulok­set ovat Pisan valos­sa maa­il­man huip­pua. Ruot­si tulee kau­ka­na perässä.

    Yhtei­sen ruot­sin poist­jat halua­vat perus­te­lui­ta mik­si kie­len­ope­tus pitäi­si säi­lyt­tää. Mitä­hän pois­ta­mi­sen kan­nal­la ole­vien argu­men­tit ovat?

    Hevos­mie­hen tie­to­toi­mis­ton kal­lup­pi, että 74 pro­sent­tia on vas­taan. Vir­ka­mies­ruot­sin kie­li­koe on joil­le­kin lii­an vai­kea. Suo­mi ei ole enää Ruot­sin­val­lan alai­se­na. Lap­set käyt­tä­vät englan­tia enem­män. Maa­han­muut­ta­jil­le ruot­si on lii­an vai­kea puut­tu­van poh­jan vuok­si (sen takia pois­to kaikilta).

    Eivät ker­ta­kaik­ki­aan vakuu­ta. Muis­tu­tuk­sek­si vie­lä , että englan­nin ope­tus­ta ei ole vähen­net­ty . Eikä sak­san, venä­jän, espan­jan valit­se­mis­ta ole estetty.

  267. - Mik­si se [kie­li­va­paus], mikä toi­mii esi­mer­kik­si muis­sa Poh­jois­mais­sa ja jopa Ahve­nan­maal­la, ei meil­lä tule kuuloonkaan?

    eemil: Toi­mii, ja huo­nos­ti. Suo­ma­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män tulok­set ovat Pisan valos­sa maa­il­man huip­pua. Ruot­si tulee kau­ka­na perässä.

    Pisa­tu­lok­sia ei ole saa­vu­tet­tu pak­ko­ruot­sil­la. Pak­ko­ruot­sin oppi­mis­tu­lok­set­han ovat sur­keat. Ja sil­ti kiel­tä on luet­tu perus­kou­lus­ta yliopistoon. 

    Mik­set vas­taa kysymykseen?

  268. eemil: sak­san, venä­jän, espan­jan valit­se­mis­ta ole estetty

    Onko tämä tosi­aan perus­te pak­ko­ruot­sil­le? Ala­kou­lus­ta yli­opis­toon pakol­lis­ta ruot­sia, mut­ta ei muu­ta­kaan opis­ke­lua ole estet­ty. Täl­lä perus­teel­la voi­si lisä­tä pakol­li­suut­ta vaik­ka kuin­ka ja mihin.

  269. eemil: Hevos­mie­hen tie­to­toi­mis­ton kal­lup­pi, että 74 pro­sent­tia on vastaan

    No joo, se oli Åbo Akademi 😉
    Tosin tois­tai­sek­si kaik­ki muut­kin gal­lu­pit ovat anta­neet saman­suun­tai­sia tulok­sia. Pel­käs­tään hevos­mie­het­kö meil­lä teke­vät gal­lup­pe­ja? Min­kä tahon teke­män gal­lu­pin voi­sit hyväksyä?

  270. eemil: Yhtei­sen ruot­sin poist­jat halua­vat perus­te­lui­ta mik­si kie­len­ope­tus pitäi­si säi­lyt­tää. Mitä­hän pois­ta­mi­sen kan­nal­la ole­vien argu­men­tit ovat?

    Ei kyse ole kie­len­ope­tuk­sen pois­ta­mi­ses­ta, kielen/kieltenopetus jat­kuu kai­kis­sa maa­il­man kou­luis­sa ja Suo­mes­sa myös, vaan kyse on pak­ko­ruot­sin siir­tä­mi­ses­tä valin­nai­sek­si kie­lek­si. Muis­ta käyt­tää sano­ja oikein, jot­tet tuli­si vää­ris­tä­neek­si tois­ten mie­li­pi­tei­tä. Ihmi­nen, joka pys­tyy puo­lus­ta­maan näkö­kan­to­jaan, ei vää­ris­te­le tilannetta.

    Vapaam­man kie­li­va­lin­nan perus­teet ovat monet, mut­ta täs­sä ope­tus­mi­nis­te­riöl­le Itä-Suo­men kokei­lu­lu­paa hakies­sa toi­mi­tet­tu lista:

    Pak­ko­ruot­sil­le ei ole perus­tei­ta eikä kannatusta
    — Suo­mi on kak­si­kie­li­nen vain pape­ril­la, todel­li­suus ja kie­li­la­ki ovat pahas­ti ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään suu­rim­mas­sa osas­sa Suomea.
    — Ruot­si on suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea joka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä tar­pee­ton kieli
    — Pakol­li­suu­teen perus­tu­va ruot­sin­ope­tus ei vas­taa kan­san enem­mis­tön tah­toa, eli demo­kra­tia ei toteu­du täs­sä asiassa.
    — Kan­sain­vä­li­ses­ti tun­nus­ta­miem­me oikeus­pe­ri­aat­tei­den mukaan on kes­tä­mä­tön­tä, että huo­nos­ti suo­mea puhu­van n. 100 000 ruot­sin­kie­li­sen takia 5 mil­joo­naa muu­ta kan­sa­lais­ta pako­te­taan hank­ki­maan val­miu­det pal­vel­la hei­tä ruotsiksi.
    — Pelk­kään pakol­li­suu­teen perus­tu­va opis­ke­lu muren­taa nuor­ten kun­nioi­tus­ta lakia ja kou­lu­lai­tos­ta kohtaan
    — Pakol­li­suus tuot­taa vahin­koa ruot­sin ja ruot­sin­kie­lis­ten ima­gol­le ja aiheut­taa tur­hia ennak­ko­luu­lo­ja ruot­sin kiel­tä ja ruot­sa­lais­ta kult­tuu­ria kohtaan.

    Pak­ko­ruot­si syö taloutta
    — Pakol­li­suus syö resurs­se­ja moni­puo­li­sel­ta kiel­ten opis­ke­lul­ta niin yksi­lön kuin yhteis­kun­nan kannalta.
    — Elin­kei­noe­lä­mä tar­vit­see moni­puo­lis­ta kielitaitoa
    — Eri­tyi­ses­ti Itä-Suo­men elin­kei­noe­lä­män kan­nal­ta yksi­puo­li­nen resurs­sien suun­taa­mi­nen tar­peet­to­maan kie­leen on talou­del­li­ses­ti sekä kil­pai­lul­li­ses­ti vahingollista.
    — Pakol­li­suu­den aiheut­ta­miin raken­tei­siin kulu­te­taan val­ta­via sum­mia sääs­tö­kuu­ril­la elä­vän jul­ki­sen val­lan varoja
    — Pakol­li­nen ruot­si antaa mer­kit­tä­väl­le kil­pai­li­ja­maal­lem­me Ruot­sil­le huo­mat­ta­van talou­del­li­sen ja kou­lu­tuk­sel­li­sen edun Suo­meen nähden.

    Pak­ko­ruot­si on rie­sa ja rajoite
    — Pakol­li­suus syö resurs­se­ja moni­puo­li­sel­ta kiel­ten opis­ke­lul­ta niin yksi­lön kuin yhteis­kun­nan kannalta.
    — Kai­kil­le ei ole mah­dol­lis­ta omak­sua kah­ta vie­ras­ta kieltä
    — Vir­ka­mies­ruot­sin vaa­ti­mus estää usein päte­vän ulko­mail­ta muut­ta­neen ammat­ti­lai­sen palk­kaa­mi­sen kou­lu­tus­taan vas­taa­vaan tehtävään.
    — Kun pak­ko­ruot­si pois­tuu, kou­lu­ruot­si jatkaa
    — Vapaa­eh­toi­se­na­kin ruot­sin opis­ke­lu Suo­mes­sa jat­kuu riit­tä­vis­sä määrin.

  271. eemil, kun mää­ri­tel­lään pak­ko, mää­ri­tel­lään myös perus­teet. Perus­teet­to­man pakon pois­ta­mi­sel­le riit­tää perus­teek­si se, ettei pak­koa tar­vi­ta ja että se on hai­tak­si niin monelle.

    Esi­mer­kik­si pak­ko­ruot­sis­ta opis­ke­lus­saan kär­si­vien maa­han­muut­ta­jien, moni­kie­lis­ten per­hei­den las­ten ja eri­tyi­sop­pi­lai­den mää­rä on jo monin ver­roin suu­rem­pi kuin se ruot­sin­kie­li­nen vähem­mis­tö, jon­ka pal­ve­lui­den takaa­mi­sek­si pak­koa muka tarvitaan. 

    Kat­so­kaa tätä asi­aa nyt avoi­min sil­min, eemil ja kump­pa­nit, jot­ka pak­ko kan­na­tat­te: On eri asia vaa­tia omil­le lap­sil­leen oikeut­ta lukea ruot­sia kuin vaa­tia mui­den lap­sil­le pakkoruotsia.

  272. eräs ope: Yhtei­sen ruot­sin poist­jat haluavat

    Pitää osa­ta lukea , siis yhtei­sen kie­len­ope­tuk­sen. Mik­si tämän pitää olla näin vaikeaa?

    eräs ope: Kan­sain­vä­li­ses­ti tun­nus­ta­miem­me oikeus­pe­ri­aat­tei­den mukaan on kes­tä­mä­tön­tä, että huo­nos­ti suo­mea puhu­van n. 100 000 ruot­sin­kie­li­sen takia 5 mil­joo­naa muu­ta kan­sa­lais­ta pako­te­taan hank­ki­maan val­miu­det pal­vel­la hei­tä ruotsiksi

    Onko tuol­lai­nen lis­ta toi­mi­tet­tu Ope­tus­mi­nis­te­ri­öön, eipä ole ihme, ettei asia ole edennyt?

    Suo­mes­sa oli vie­ras­kie­li­siä 289 068 ja ruot­sia puhu­via 290 910. Molem­pien osuus väes­tös­tä on 5,3 prosenttia.

    Suu­rim­man vie­ras­kie­lis­ten ryh­män muo­dos­ti­vat venä­jää puhu­vat; hei­tä oli lähes 66 400. Toi­sek­si suu­rim­mas­sa ryh­mäs­sä oli­vat viron­kie­li­set lähes 43 000 hen­ki­löl­lä. Kol­man­te­na oli­vat soma­lin­kie­li­set lähes 15 800 hen­ki­löl­lä, ja nel­jän­nel­le sijal­le ylsi­vät ara­bian­kie­li­set lähes 13 200 henkilöllä.

    Pitä­nee vie­lä het­ken odot­taa, että venä­jä on ruot­sin lail­la toi­nen koti­mai­nen kieli. 

    eräs ope: Esi­mer­kik­si pak­ko­ruot­sis­ta opis­ke­lus­saan kär­si­vien maa­han­muut­ta­jien, moni­kie­lis­ten per­hei­den las­ten ja eri­tyi­sop­pi­lai­den mää­rä on jo monin ver­roin suu­rem­pi kuin se ruot­sin­kie­li­nen vähem­mis­tö, jon­ka pal­ve­lui­den takaa­mi­sek­si pak­koa muka tarvitaan

    Onko­han noin ? Pitää­kö mei­dän ensi­si­jai­ses­ti ope­tel­la pal­ve­le­maan maa­han­muut­ta­jia hei­dän omal­la kie­lel­lään vai muut­ta­jien ope­tel­la koh­de­maan kiel­tä ? Eikös maa­han­muut­ta­jil­le ole jo jär­jes­tet­ty eri­tyis­pal­ve­lui­ta ja — ohjel­mia kie­len opis­ke­luun kouluissa ?

  273. Kan­sain­vä­li­ses­ti tun­nus­ta­miem­me oikeus­pe­ri­aat­tei­den mukaan on kes­tä­mä­tön­tä, että huo­nos­ti suo­mea puhu­van n. 100 000 ruot­sin­kie­li­sen takia 5 mil­joo­naa muu­ta kan­sa­lais­ta pako­te­taan hank­ki­maan val­miu­det pal­vel­la hei­tä ruotsiksi”

    eemil: Suo­mes­sa oli vie­ras­kie­li­siä 289 068 ja ruot­sia puhu­via 290 910. Molem­pien osuus väes­tös­tä on 5,3 prosenttia.

    Tuos­sa hake­muk­ses­sa ei puhut­tu­kaan ruot­sin­kie­li­sen vähem­mis­tön koos­ta vaan niis­tä ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­vis­ta, jot­ka eivät ole kaksikielisiä.

    Kolum­nis­saan vii­me vuon­na maa­il­man­ku­va­leh­des­sä Husein Muham­med uskoi kak­si­kie­li­sis­tä tule­van suu­rin vähem­mis­töm­me. Hän toi­voi myös, että kak­si­kie­li­syyt­tä eri­lai­sin kom­po­nen­tein alet­tai­siin rekis­te­röi­dä mui­den mai­den tapaan. Näin meil­lä oli­si sel­keä käsi­tys sii­tä, min­kä­lai­sia pal­ve­lu­ja ja mil­lä kie­lel­lä kaivataan. 

    Maa­han­muut­ta­ja­kiel­ten koh­dal­la pal­ve­lu­ja toi­vot­ta­vas­ti pys­ty­tään pian tar­joa­maan inhi­mil­li­ses­ti tär­keis­sä tilan­teis­sa: van­hus­ten hoi­va, maa­han­muut­ta­jat­han van­he­ne­vat ja moni unoh­taa aikui­se­na han­ki­tun kie­li­tai­don, sekä eri­lai­set tera­pia­pal­ve­lut, moni maa­han­muut­ta­ja kan­taa taus­tan­sa vuok­si sodan tai muun kata­stro­fin trau­mo­ja ja itse muut­to­kin on hen­ki­ses­ti ras­kas pro­ses­si. Pal­ve­lu­ja tar­vi­taan monil­la kie­lil­lä ja ensi­si­jai­ses­ti nii­den anta­jat puhu­vat äidin­kie­le­nään näi­tä kie­liä. Sik­si on tär­ke­ää var­mis­taa, että mei­dän maa­han­muut­ta­ja­nuo­ris­tam­me val­mis­tuu psy­ko­lo­ge­ja, polii­se­ja, lää­kä­rei­tä, tulk­ke­ja — ja että hei­dän koti­kie­len­sä säi­lyy. Tämän tulee olla yksi kie­li­po­li­tii­kan tavoitteita.

    Ope­tus­neu­vos Mus­ta­par­ta sanoi joku vuo­si sit­ten haas­tat­te­lus­saan sure­van­sa sitä, että maa­han­muut­ta­jis­ta puhu­taan usein rik­kau­te­na, mut­ta ”sit­ten kun se rik­kaus on meil­lä käsil­lä, niin me ei käsi­te­tä, että tuos­sa se on.” Hän piti posi­tii­vi­se­na kehi­tyk­se­nä sitä, että maa­han­muut­ta­jien äidin­kie­li tulee arvo­sa­nak­si todis­tuk­seen, mut­ta toi­voi myös, että sil­lä kie­lel­lä pys­tyi­si tule­vai­suu­des­sa kor­vaa­maan mui­ta kie­lio­pin­to­ja. Samal­la ope­tus­neu­vos sanoi, että hänes­tä tar­vit­tai­siin “avoin­ta ja vil­pi­tön­tä kes­kus­te­lua sii­tä, mil­lai­set ope­tus­jär­jes­te­lyt tur­vai­si­vat par­hai­ten ruot­sin­kie­li­sen väes­tön laki­sää­tei­set pal­ve­lut”. Minus­ta ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lut oli­si jo aika irrot­taa koko­naan kiel­ten­ope­tuk­ses­ta. Ne tulee hoi­taa, mut­ta ne on suun­ni­tel­ta­va irral­laan mui­den kie­li­ryh­mien pakol­li­sis­ta opinnoista.

  274. eräs ope:
    – Mik­si se [kie­li­va­paus], mikä toi­mii esi­mer­kik­si muis­sa Poh­jois­mais­sa ja jopa Ahve­nan­maal­la, ei meil­lä tule kuuloonkaan?

    Pisa­tu­lok­sia ei ole saa­vu­tet­tu pak­ko­ruot­sil­la. Pak­ko­ruot­sin oppi­mis­tu­lok­set­han ovat sur­keat. Ja sil­ti kiel­tä on luet­tu perus­kou­lus­ta yliopistoon.

    Jos jon­kin kan­san­osan “oppi­mis­tu­lok­set ovat sur­keat”, voi ehkä olla myös niin, ettei asian­omai­sis­ta ole opin­tiel­le (pit­käl­le). Nykyi­sin pitäi­si kai kou­lut­taa nime­no­maan monio­saa­jia, jot­ka pär­jää­vät alal­la kuin alal­la, eri­tyi­ses­ti jos ne monet van­hat alat ja amma­tit kor­vau­tu­vat uusilla. 

    Ruot­sin­kie­len oppimattomuus/osaamattomuus lie­nee jon­kin­lai­nen kie­lel­li­sen ja/tai asen­teel­li­sen kan­keu­den merk­ki. Sel­lai­nen merk­ki ei tai­da olla yleen­sä mikään hyvä merkki …

    Mik­si meil­lä on yli­pää­tään ylei­nen oppi­vel­vol­li­suus, eli pak­ko opis­kel­la jokin vähim­mäis­vaa­ti­mus­ten mukai­nen oppi­mää­rä (oppiai­neis­ta ja kurs­seis­ta riip­pu­mat­ta)? Pak­ko, mikä pak­ko. Kus­tan­nus-hyö­ty-ana­lyy­siä voi ja pitää­kin ehkä tehdä.

    Lie­nee­kö maas­sam­me jon­kin­moi­nen jouk­ko kou­lu­luok­kia, jois­sa hei­koin aines tar­peet­to­mas­ti hait­taa ja häi­rit­see mui­den oppi­lai­den oppi­mis­ta? Tok­ko se nyt on pel­käs­tään sii­tä kiin­ni, että oppiai­nee­na sat­tui­si ole­maan ruotsinkieli.

    En kat­so ole­va­ni mikään into­hi­moi­nen pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­ja. Näen kui­ten­kin (ilmei­ses­ti monien kan­san­edus­ta­jien tavoin?) ruot­sin­kie­len opis­ke­lun kai­kil­le hyö­dyl­li­se­nä, tosin aina­kin osit­tain myös vähän samaan tapaan kuin esim. ver­ryt­te­lyn ennen lihas­ten reip­paam­paa käyt­töä. Ei tule ihan niin hel­pos­ti kramp­pe­ja tms. vai­vo­ja, jos ensin ver­ryt­te­lee … Eikös nyrk­kei­li­jöil­lä­kin ole nii­tä harjoitusvastustajia? 

    Mui­ta­kin syi­tä toki on (ja jo aina­kin yhtä useam­pien kir­joit­ta­jien toi­mes­ta edel­lä ole­vas­sa pit­käh­kös­sä blo­gi­kes­kus­te­lus­sa lueteltu).

  275. Sak­ke: En kat­so ole­va­ni mikään into­hi­moi­nen pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­ja. Näen kui­ten­kin (ilmei­ses­ti monien kan­san­edus­ta­jien tavoin?) ruot­sin­kie­len opis­ke­lun kai­kil­le hyö­dyl­li­se­nä, tosin aina­kin osit­tain myös vähän samaan tapaan kuin esim. ver­ryt­te­lyn ennen lihas­ten reip­paam­paa käyt­töä. Ei tule ihan niin hel­pos­ti kramp­pe­ja tms. vai­vo­ja, jos ensin ver­ryt­te­lee … Eikös nyrk­kei­li­jöil­lä­kin ole nii­tä harjoitusvastustajia?

    Mui­ta­kin syi­tä toki on

    Jos mui­ta­kin syi­tä on, mik­si tääl­lä tois­tel­laan näi­tä kaik­kein hullunkurisimpia?

    Vai tar­vit­se­vat suo­men­kie­li­sen kou­lun oppi­laat pak­ko­ruot­sin “har­joi­tus­vas­tus­ta­jak­si” karais­tuak­seen elä­män taisteluun? 

    Tääl­lä jo kom­men­toi­tiin näi­tä heittoja:

    JTS: Pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jil­ta toi­voi­si asial­li­sia syi­tä. “Kou­lu on pak­ko” ja “muut­to Ruot­siin on toden­nä­köi­nen” eivät ole sellaisia.

    Nyt tuli sit­ten har­joi­tus­vas­tus­ta­ja. Vai oli­ko tämä huumoria?

    Näi­tä pak­ko­ruot­sin perus­tei­ta lukies­sa ei tie­dä itkeä­kö vai nauraa.

    Ruot­sin­opet­ta­jien vii­me­ke­säi­ses­sä kou­lu­tus­päi­väs­sä ins­pi­raa­tio­pu­hu­ja­na oli tun­net­tu suo­men­ruot­sa­lai­nen media­hah­mo, joka runoi­li näin:
    “Ruot­sin kie­li ei ole suo­ma­lai­sil­le pel­käs­tään vies­tin­tä­vä­li­ne, vaan sil­lä on myös laa­jem­pi mer­ki­tys ajat­te­luun ja maa­il­man­ku­van hah­mot­ta­mi­seen. Mik­si sanom­me­kaan Pek­ka Töpö­hän­tä ja ruot­sa­lai­sil­le tämä hah­mo on Pel­le Svans­lös? Kie­let siis eroa­vat toi­min­nal­li­suu­del­taan. Indoeu­roop­pa­lai­set kie­let ovat toi­min­nal­li­sem­pia, suo­ma­lais-ugri­lai­set kie­let puo­les­taan ovat staat­ti­sem­pia. Näin Suo­mes­sa kak­si eri ajat­te­lu­mal­lia koh­taa toi­sen­sa, mikä maa­il­mas­sa on mel­ko ainutlaatuista.”

    Tämä kie­len­käy­tön ammat­ti­lai­nen lopuk­si toi­voi suo­ma­lai­sen kou­lun pai­not­ta­van enem­män kie­liä vaik­ka­pa sit­ten mui­den sisäl­tö­jen kus­tan­nuk­sel­la! Huh! 

    Sak­ke: Jos jon­kin kan­san­osan “oppi­mis­tu­lok­set ovat sur­keat”, voi ehkä olla myös niin, ettei asian­omai­sis­ta ole opin­tiel­le (pit­käl­le).

    Ihan kiva asen­ne: jos ei opi ruot­sia, ei ole kou­lu­kyp­sä tai ammat­ti­tai­toi­nen — siis Suo­mes­sa. Muu­al­la ei pide­tä tar­peel­li­se­na kar­sia ihmi­siä kou­lu­tuk­ses­ta ja amma­teis­ta pak­ko­ruot­sin kal­tai­sil­la jär­jes­te­lyil­lä — mitään mei­dän pak­ko­ruot­si­jat­ku­mom­me kal­tais­ta ei muu­al­la ole.

    Minus­ta­kin tämä pak­ko­ruot­si­ky­sy­mys on oival­li­nen tolk­ku­tes­ti: jos ei ymmär­rä näin help­poa ja yksin­ker­tais­ta yhteis­kun­nal­lis­ta asi­aa, niin …

  276. Sak­ke: Jos jon­kin kan­san­osan “oppi­mis­tu­lok­set ovat sur­keat”, voi ehkä olla myös niin, ettei asian­omai­sis­ta ole opin­tiel­le (pit­käl­le).

    Jep. Ruot­sa­lais­ten oppi­mis­tu­lok­set suo­men kie­les­sä ovat kes­ki­mää­rin ole­mat­to­mat. Ruot­sa­lai­sis­ta ei siis ole opintielle!

    Ai niin, mut­ta eihän suo­mi ole pakol­li­nen Ruot­sis­sa joten tämä ei päde. Perus­te­lus­ta siis jää jäl­jel­le, että ruot­sin on olta­va pakol­lis­ta, kos­ka se on pakollista.

    Tämä kes­kus­te­lu on kyl­lä aika usko­ma­ton­ta seu­rat­ta­vaa. Pak­ko­ruot­si on jo aivo­kuol­lut. Nyt kes­kus­tel­laan enää sii­tä, että kuka irroit­taa let­kut, kun sän­ky­pai­kal­la on oikei­ta­kin tarvitsijoita.

  277. eräs ope: van­hus­ten hoi­va, maa­han­muut­ta­jat­han van­he­ne­vat ja moni unoh­taa aikui­se­na han­ki­tun kie­li­tai­don, sekä eri­lai­set tera­pia­pal­ve­lut, moni maa­han­muut­ta­ja kan­taa taus­tan­sa vuok­si sodan tai muun kata­stro­fin trau­mo­ja ja itse muut­to­kin on hen­ki­ses­ti ras­kas pro­ses­si. Pal­ve­lu­ja tar­vi­taan monil­la kie­lil­lä ja ensi­si­jai­ses­ti nii­den anta­jat puhu­vat äidin­kie­le­nään näi­tä kie­liä. Sik­si on tär­ke­ää var­mis­taa, että mei­dän maa­han­muut­ta­ja­nuo­ris­tam­me val­mis­tuu psy­ko­lo­ge­ja, polii­se­ja, lää­kä­rei­tä, tulk­ke­ja – ja että hei­dän koti­kie­len­sä säi­lyy. Tämän tulee olla yksi kie­li­po­li­tii­kan tavoitteita.

    Tuon vuok­si­ko pitää kai­kil­le yhtei­nen ruot­sin­kieln ope­tus pois­taa ? Rin­nas­tat siis maam­me toi­sen viral­li­sen kie­len maa­han­muut­ta­ja­kiel­ten kans­sa täy­sin samaan ase­maan ? Ja , että sen tuli­si olla viral­li­sen kie­li­po­li­tii­kan tavoite.

    En ole sinun taval­la­si pil­kan­nut vas­ta­poo­lin argu­ment­te­ja vaan fak­toin osoit­ta­nut väit­teet perus­teet­to­mak­si. Suo­net anteek­si, että tätä vii­mei­sin­tä en kom­men­toi mil­lään tavalla.

  278. Tosia­sia on, että vie­rai­den kiel­ten tar­ve vähe­nee kovaa vauh­tia. Pian jokai­nen sivis­ty­nyt ja talou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­vä maa­pal­lon asu­kas osaa englantia. 

    Jos suo­ma­lai­nen sat­tuu osaa­maan vaik­ka­pa venä­jää tai espan­jaa, hänel­le on var­mas­ti kie­li­tai­dos­taan enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että näi­den kiel­ten voi­ma­pe­räi­ses­sä opet­ta­mi­ses­sa ja tuput­ta­mi­ses­sa kou­lu­lai­sil­le hyö­dyt miten­kään ylit­täi­si­vät kustannukset. 

    Tär­kein kie­li meil­lä on suo­mi. Äidin­kie­len tai­toon perus­tuu kaik­ki kyky oppia mui­ta kie­liä. Kou­lun pitäi­si opet­taa asioi­den hoi­ta­mi­nen suo­mek­si ja englan­nik­si ilman, että tosi­pai­kan tul­len ale­taan kil­jua, että apua mitä mä tähän kirjoitan? 

    Vali­tet­ta­vas­ti tätä­kään ei ope­te­ta, kuten oman kom­ment­ti­ni kama­las­ta kie­lia­sus­ta voi pää­tel­lä. Äidin­kie­les­sä hyvät lorui­le­vat mil­tä romaa­nien luke­mi­nen heis­tä tun­tuu ja huo­not eivät opi mitään.

    Suo­men ja englan­nin ulko­puo­lel­la han­kit­tu kie­li­tai­to on koke­mus­te­ni mukaan jok­seen­kin har­vo­ja poik­keuk­sia (on tyy­pil­li­ses­ti vie­tet­ty aikaa koh­de­maas­sa) lukuu­not­ta­mat­ta sel­lais­ta, ettei saa­da ensim­mäis­tä­kään vir­hee­tön­tä lauset­ta aikai­sek­si ja tosi­pai­kan tul­len sanat jää­vät kurkkuun. 

    Ope­tus on löy­sää fii­lis­te­lyä ja noja­tuo­li­mat­kai­lua, joka ei anna juu­ri min­kään­lai­sia eväi­tä saa­ti sit­ten var­muut­ta kie­len todel­li­seen käyt­töön. Tämä­kin hel­po­tus opet­ta­jien vas­tuuseen on myy­ty muka­vam­pa­na ja epä­muo­dol­li­sem­pa­na ope­tuk­se­na oppi­lail­le ja muul­le yhteiskunnalle.

  279. eemil: Tuon vuok­si­ko pitää kai­kil­le yhtei­nen ruot­sin­kieln ope­tus pois­taa ? Rin­nas­tat siis maam­me toi­sen viral­li­sen kie­len­maa­han­muut­ta­ja­kiel­ten kans­sa täy­sin­sa­maan ase­maan ? Ja , että sen tuli­si olla viral­li­sen kie­li­po­li­tii­kan tavoite.

    En ole sinun taval­la­si pil­kan­nut vas­ta­poo­lin argu­ment­te­ja vaan fak­toin osoit­ta­nut väit­teet perus­teet­to­mak­si. Suo­net anteek­si, että tätä vii­mei­sin­tä en kom­men­toi mil­lään tavalla. 

    eemil, en ymmär­rä viestiäsi.

    Olen lis­tan­nut sinul­le pakon pois­ta­mi­sen taus­tal­la ole­via argu­ment­te­ja viestissä
    eräs ope kir­joit­ti 24.3.2015 kel­lo 9:36

    Sii­nä on ylei­sim­mät. Tosin läh­tö­koh­ta on, kuten jo sanoin, että pakol­le on olta­va perus­teet tai se on puret­ta­va. Noi­ta pak­ko­ruot­sin perus­tei­ta täs­sä on kaivattu.

    Nyt kui­ten­kin nos­tit vain maa­han­muut­ta­ja­kiel­ten ase­man esiin nois­ta pakon pois­ta­mi­sen argu­men­teis­ta. Vas­ta­sin sinul­le, että on tär­ke­ää var­mis­taa, että mei­dän maa­han­muut­ta­ja­nuo­ris­tam­me val­mis­tuu psy­ko­lo­ge­ja, polii­se­ja, lää­kä­rei­tä, tulk­ke­ja – ja että hei­dän koti­kie­len­sä säi­lyy. Kir­joi­tin, että tämän tulee olla yksi kie­li­po­li­tii­kan tavoitteista.

    Nyt ryh­dyit taas raken­ta­maan olkiuk­koa. Muka rin­nas­tan maa­han­muut­ta­ja­kie­let täy­sin samaan ase­maan maas­sa van­has­taan puhut­tu­jen kiel­ten kans­sa. Lue uudes­taan. En vaa­di, että kaik­ki pal­ve­lut on saa­ta­va kai­kil­la kie­lil­lä — nyt kyse on vain ihmil­li­syy­des­tä. Mie­les­tä­ni meil­lä on sii­hen hyvät perus­teet ja maa­han­muut­ta­jien, jot­ka olem­me muu­ten itse ter­ve­tul­leik­si tän­ne toi­vot­ta­neet ja joi­den työ­pa­nos­ta toi­vom­me elä­köi­ty­vän kan­sam­me pelas­ta­jak­si, kie­lel­li­set tar­peet on kui­ten­kin mah­dol­li­suuk­sien mukaan huo­mioi­ta­va, hei­dän eri­tyi­syy­ten­sä kiel­ten oppi­joi­na ja pal­ve­lu­jen tar­vit­si­joi­na. Koti­kie­li on tär­keä, samoin inhi­mil­li­ses­ti kes­kei­set pal­ve­lut omal­la kielellä.

    Olet käyt­tä­nyt niin mon­ta argu­men­toin­ti­vir­het­tä, etten muis­ta käy­nee­ni vas­taa­vaa dia­lo­gia. Mitä sinä uskot osoittaneesi?

  280. eemil:Hevos­mie­hen tie­to­toi­mis­ton kal­lup­pi, että 74 pro­sent­tia on vas­taan. Vir­ka­mies­ruot­sin kie­li­koe on joil­le­kin lii­an vai­kea. Suo­mi ei ole enää Ruot­sin­val­lan alai­se­na. Lap­set käyt­tä­vät englan­tia enem­män. Maa­han­muut­ta­jil­le ruot­si on lii­an vai­kea puut­tu­van poh­jan vuok­si (sen takia pois­to kaikilta).

    Eivät ker­ta­kaik­ki­aan vakuuta. 

    Unoh­dit sen tär­keim­män: kukaan ei opi mitään.

    En siis ker­ta­kaik­ki­ses­ti ymmärrä,mitä jär­keä on käyt­tää sato­ja tun­te­ja asi­aan, joka ei joh­da mihin­kään jär­ke­vään lopputulokseen.

  281. Sak­ke: Jos jon­kin kan­san­osan “oppi­mis­tu­lok­set ovat sur­keat”, voi ehkä olla myös niin, ettei asian­omai­sis­ta ole opin­tiel­le (pit­käl­le). Nykyi­sin pitäi­si kai kou­lut­taa nime­no­maan monio­saa­jia, jot­ka pär­jää­vät alal­la kuin alal­la, eri­tyi­ses­ti jos ne monet van­hat alat ja amma­tit kor­vau­tu­vat uusilla.

    Tar­kem­min sanot­tu­na mitä oikein ehdo­tat tai yri­tät perus­tel­la täs­sä? Että ylei­seen oppi­vel­vol­li­suu­teen pitää­kin sisäl­tyä asi­aa, jota suu­rin osa ei opi, kos­ka nämä, jois­ta “ei ole opin­tiel­le” sie­tä­vät­kin jää­dä kou­lus­sa mui­den jal­koi­hin, ali­suo­riu­tua ja epäonnistua? 

    Mik­si emme siis ruot­sin sijas­ta opet­tai­si kai­kil­le pakol­li­se­na ainee­na teo­reet­tis­ta fysiik­kaa? Se oli­si huo­mat­ta­van pal­jon tär­keäm­pi aine kuin ruot­sin kie­li. Jos se ei ole min­kään­lai­nen ongel­ma, että kaik­ki pako­te­taan suo­rit­ta­maan suu­ri mää­rä kurs­se­ja ainees­sa, jota suu­rin osa ei opi, niin vali­taan sit­ten hyö­dyl­li­sin mah­dol­li­nen aine opiskeltavaksi.

    Minun mie­les­tä­ni oppi­vel­vol­li­suu­den pii­riin kuu­lu­van ope­tuk­sen tar­koi­tus ei voi olla oppi­lai­den läh­tö­koh­tai­nen jaka­mi­nen onnis­tu­jiin ja epäonnistujiin.

  282. Luu­len­pa, että kes­kus­te­lus­sa edis­tyt­täi­siin pal­jon parem­min, jos ruot­sa­lai­set otet­tai­siin parem­min huo­mioon. Voi­si sanoa, miten pal­jon me heis­tä tyk­kääm­me, miten pal­jon arvos­tam­me ruot­sa­lai­sia suur­mie­hiä ja ammat­ti­lai­sia, ja miten hie­noa hei­dän kult­tuu­rin­sa on. Ja että he ovat ehkä paras vähem­mis­tö koko maa­il­mas­sa, lukuun otta­mat­ta par­se­ja ja joi­ta­kin sellaisia.

    Heil­lä on ihan oikeas­ti eksis­ten­ti­aa­li­nen pel­ko pääl­lä, vii­den­nek­ses­tä-nel­jän­nek­ses­tä on tul­tu 5 pro­sent­tiin. Ja pese­mät­tö­mät savo­lai­set tuli­vat ja val­ta­si­vat Uuden­maan­kin. Mil­tä tun­tui­si, jos koti­seu­dun val­tai­si yhtäk­kiä yli­voi­mai­nen mää­rä venä­läi­siä ja soma­lei­ta? Niinpä.

    Pak­ko­ruot­si on aika huo­no rat­kai­su tähän pel­koon, kos­ka se tai­taa lisä­tä sulau­tu­mis­ta val­ta­väes­töön. Sii­tä pide­tään kiin­ni enem­män­kin vii­mei­se­nä muis­to­na men­neis­tä hyvis­tä ajois­ta ja jon­kin­lai­se­na pakol­li­se­na arvon­an­to­na ruot­sa­lai­sil­le. Meil­le suo­ma­lai­sil­le kai kuu­luu kek­siä joku jär­ke­väm­pi tapa osoit­taa, että ruot­sa­lai­set ovat tär­keä ja arvos­tet­tu osa Suo­mea, osa jon­ka ei anne­ta kadota.

    Pak­ko­ruot­sin pois­ton vas­ti­nee­na oli­si var­maan annet­ta­va joi­ta­kin poliit­ti­sia myön­ny­tyk­siä. Minun puo­les­ta­ni ruot­sa­lais­ten koti­seu­tuoi­keuk­sia voi­si hyvin laa­jen­taa. Ken­ties voi­tai­siin perus­taa ruot­sa­lai­sia “sisä­kun­tia” omi­ne kou­lui­neen ja ter­veys­kes­kuk­si­neen. Ehkä ruot­sa­lai­sil­le voi­si antaa oman sote-alueenkin?

  283. Ano­muu­mi:Heil­lä on ihan oikeas­ti eksis­ten­ti­aa­li­nen pel­ko pääl­lä, vii­den­nek­ses­tä-nel­jän­nek­ses­tä on tul­tu 5 pro­sent­tiin. Ja pese­mät­tö­mät savo­lai­set tuli­vat ja val­ta­si­vat Uuden­maan­kin. Mil­tä tun­tui­si, jos koti­seu­dun val­tai­si yhtäk­kiä yli­voi­mai­nen mää­rä venä­läi­siä ja soma­lei­ta? Niinpä.

    Pak­ko­ruot­si on aika huo­no rat­kai­su tähän pel­koon, kos­ka se tai­taa lisä­tä sulau­tu­mis­ta val­ta­väes­töön. Sii­tä pide­tään kiin­ni enem­män­kin vii­mei­se­nä muis­to­na men­neis­tä hyvis­tä ajois­ta ja jon­kin­lai­se­na pakol­li­se­na arvon­an­to­na ruot­sa­lai­sil­le. Meil­le suo­ma­lai­sil­le kai kuu­luu kek­siä joku jär­ke­väm­pi tapa osoit­taa, että ruot­sa­lai­set ovat tär­keä ja arvos­tet­tu osa Suo­mea, osa jon­ka ei anne­ta kadota.

    Aika hur­jaa teks­tiä. Tähän pitäi­si saa­da suo­men­ruot­sa­lai­sil­ta rehel­lis­tä kommenttia.

    Ne, joil­le pak­ko­ruot­si on jo käy­nyt yli­voi­mai­sek­si taa­kak­si tus­kin jak­sa­vat enää pitää val­heel­li­sen ylis­tä­viä kulis­se­ja yllä. Rie­sa mikä riesa.

    Olen kir­joit­ta­nut aihees­ta enke­lien kie­lil­lä, siis aina kau­niis­ti ja usein jopa ruot­sik­si — ei mitään vai­ku­tus­ta. Folk­tin­get-ver­kos­to ei kes­kus­te­le aiheesta.

    Taan­noin tv:ssä tuli suo­men­ruot­sa­lai­sen viu­lis­tin ja kapel­li­mes­ta­rin haas­tat­te­lu, jota kuun­nel­les­sa oli pak­ko ihail­la tämän muusi­kon tark­ka­nä­köis­tä havain­noin­tia. Muusik­ko sanoi suo­raan, että ruot­sin­kie­li­sil­lä on unel­ma Suo­mes­ta, jos­sa kaik­ki oppi­vat ruot­sia ja puhu­vat iloi­ses­ti ruot­sia. Hän jat­koi, ettei tie­dä, kuka uskoo tähän, mut­ta arve­lee, että joku pitää mie­lel­lään kiin­ni vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta, joka syn­tyy, kun tämä unel­ma ei ole­kaan tot­ta. Näi­tä tark­ka­sil­mäi­siä ja rehel­li­siä ihmi­siä kai­paan mukaan keskusteluun.

    Minul­le siis käy ihan mikä tahan­sa pakon lie­ven­nys — mut­ta vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na, yo-kokeen pak­ko­ruot­sin pois­tut­tua, pak­ko on vain lujit­tu­nut ja laajentunut. 

    Pak­ko­ruot­si vie­tiin väki­sin ala­kou­lui­hin. Jokai­seen ala­kou­luun maas­sa on nyt pal­kat­ta­va ruots­ti­no­pe tai luo­ka­no­pe täy­den­nys­kou­lu­tet­ta­va ruot­si­no­pek­si. Kiel­ten­opet­ta­jien kou­lu­tus on täy­sin vinou­tu­nut, kun lähes jokai­nen kiel­te­no­pe on vir­ko­jen vuok­si myös ruotsinope. 

    Nyt Raa­se­po­ris­sa ohi­tet­tiin las­ten van­hem­pien toi­ve alka­vas­ta englan­nis­ta ja vie­dään läpi suo­ma­lai­siin kou­lui­hin A1-ruot­si, englan­ti tulee myö­hem­min. Samaa suun­ni­tel­laan Sipoos­sa, Por­voos­sa,… Hel­sin­gis­sä nos­tet­tiin pak­ko­ruot­sin tun­ti­mää­rä kol­man­nek­sel­la aika­na, jol­loin kai­kes­ta muus­ta leikataaan!

    Edes lain suo­mia vapau­tuk­sia ei aina­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jae­ta, vaik­ka ruot­si tök­ki­si kuin­ka, sil­lä pelä­tään domi­noe­fek­tiä: kun joku voi val­mis­tua ilman ruot­sia, se aiheut­taa muis­sa kateut­ta ja lisä­pai­net­ta pak­koa vas­taan. Moni lukioi­käi­sen van­hem­pi ker­too vään­tä­vän­sä rau­ta­lan­gast­ta lap­sel­leen, että “tämä ruot­si on suo­ri­tet­ta­va, muu­ten ei pää­se eteen­päin”. Jos oli­si pie­ni­kin mah­dol­li­suus pääs­tä eteen­päin ilman ruot­sia, pato alkai­si heti murtua…

    Ymmär­rän, että suo­men­ruot­sa­lais­ten ja median ja vir­ka­mies­ten ja polii­tik­ko­jen pii­ris­sä on nyt jar­rut ja sen­suu­ri pääl­lä. Pak­ko­ruot­sis­ta puhu­taan vain kau­niis­ti ja lei­ki­tään, että se on tasa-arvoa. Orwel­li­lai­nen puhe hätkähdyttää.

    Maa­il­mas­sa ei ole tois­ta maa­ta, jos­sa oli­si mei­dän pak­ko­ruot­sim­me kal­tai­nen jär­jes­te­ly. Sil­ti ruot­sin­kie­li­set Suo­mes­sa ovat kie­li­vä­hem­mis­tö, jol­la on mihin tahan­sa ver­tail­tu­na erin­omai­set mah­dol­li­suu­det säi­lyt­tää kie­len­sä ja kult­tuu­rin­sa ja jat­kaa yhteis­kun­nas­sa mer­kit­tä­vä­nä ryh­mä­nä: kesi­mää­rin erin­omai­nen kou­lu­tus­ta­so, pal­jon omaa varal­li­suut­ta, omat kou­lut ja jopa yli­opis­to ja pal­jon edus­ta­jia muka­na eri puo­lueis­sa,… ja vie­lä vie­res­sä omaa kiel­tä puhu­va hyvin­voi­va kie­lia­lue, Ruotsi.

    Entä jos suo­men­ruot­sa­lai­set ovat pelän­neet ruot­sin häviä­mis­tä jo kak­si­sa­taa vuot­ta ja ovat aikeis­sa pelä­tä sitä aina­kin seu­raa­vat kak­si­sa­taa vuotta?

    Voi­ko kan­san­osal­le tila­ta rat­kai­su­kes­keis­tä lyhyt­te­ra­pi­aa? Heti.

  284. kes­kus­te­lus­sa edis­tyt­täi­siin pal­jon parem­min, jos ruot­sa­lai­set otet­tai­siin parem­min huomioon.”

    Hmm- Koko kie­li­po­li­tii­kan punai­nen lan­ka­han läh­tee siitä,
    että “ruot­sin­kie­li­sil­lä on tar­peet”, ja koko muu kan­sa mukau­te­taan näi­hin tarpeisiin..
    eli suo­men­kie­li­nen on kie­li­po­li­tii­kan objek­ti, ruot­sin­kie­li­nen on kie­li­po­li­tii­kan subjekti!

    Kes­kus­te­lu pitäi­si suun­na­ta sii­hen, miten suo­men­kie­lis­ten tar­peet ylipäätään
    otet­tai­siin huomioon!
    On meil­lä­kin tar­pei­ta, toi­vei­ta ja haluja! 

    Emme me ole mitään har­maa­ta mas­saa, jota voi muo­va­ta ruot­sin­kie­lis­ten tar­pei­siin, kuten nykyi­nen poli­tiik­ka tekee! 

    Kak­si­kie­li­syy­den “rik­kaus” täs­sä muo­dos­sa on meil­le ensi­si­jai­ses­ti vel­voit­ta­va koke­mus, kun se ruot­sin­kie­li­sel­le on vapaut­ta­va kokemus. 

    Kan­nat­tai­si alkaa poh­tia sitä, mitä tämä jär­jes­tel­mä lop­pu­jen lopuk­si antaa enem­mis­töl­le, siis pak­ko­ruot­si­ra­sit­teen lisäksi!

    Mikä on mei­dän saa­mam­me hyö­ty ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa maas­sa oli­si vain yksi viral­li­nen pää­kie­li, maan enem­mis­tön kieli.

    Mitä etua enem­mis­tö saa nykyi­ses­sä tilan­tees­sa ver­rat­tu­na Ruot­sin mal­lin mukai­seen pääkielitilanteeseen ?

    Mitä hait­taa enem­mis­töl­le on nykyi­ses­tä tilan­tees­ta ver­rat­tu­na poh­jois­mai­seen käy­tän­töön, viral­li­seen yksikielisyyteen ? 

    Ana­lyy­se­jä kehiin!

  285. Ruot­sin­kie­lis­ten tar­peis­ta veik­kaan, että vähin­tään puo­let ruot­sin­kie­li­sik­si mer­ki­tyis­tä osaa vain sen ver­ran ruot­sia, että keh­taa­vat ilmoit­taa sen äidin­kie­lek­seen, mut­ta suo­mi on heil­lä huo­mat­ta­vas­ti vah­vem­pi kieli. 

    Nuo­rem­mis­sa ikä­luo­kis­sa oikeas­ti ruot­sin­kie­li­siä on Poh­jan­maan kapeal­la ja har­vaan asu­tul­la ran­nik­ko­kais­ta­leel­la ja val­tao­sal­taan autios­sa saaristossa. 

    Minus­ta pitäi­si olla myös hei­dän asian­sa puo­lus­ta­vat­ko har­vi­nais­ta koti­kiel­tään ole­mal­la opis­ke­le­mat­ta val­ta­kiel­tä vai koke­vat­ko suo­men niin tär­keäk­si täs­sä maas­sa menes­ty­mi­sen edel­lyt­tä­mäk­si tai­dok­si, että opis­ke­le­vat sitä. Siis myös pak­ko­suo­mi pois! Antaa ihmis­ten vali­ta itse.

  286. svg­fu­fu: Nuo­rem­mis­sa ikä­luo­kis­sa oikeas­ti ruot­sin­kie­li­siä on Poh­jan­maan kapeal­la ja har­vaan asu­tul­la ran­nik­ko­kais­ta­leel­la ja val­tao­sal­taan autios­sa saaristossa.

    Minus­ta pitäi­si olla myös hei­dän asian­sa puo­lus­ta­vat­ko har­vi­nais­ta koti­kiel­tään ole­mal­la opis­ke­le­mat­ta val­ta­kiel­tä vai koke­vat­ko suo­men niin tär­keäk­si täs­sä maas­sa menes­ty­mi­sen edel­lyt­tä­mäk­si tai­dok­si, että opis­ke­le­vat sitä. Siis myös pak­ko­suo­mi pois!

    Niin Ahve­nan­maal­ta pak­ko­suo­mi pois­tui kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Nyt englan­nin oheen toi­nen kie­li vali­taan lau­ta­sel­ta, jos­sa on suo­men rin­nal­la sak­saa, rans­kaa ja venä­jää, ja joi­na­kin vuo­si­na myös espanjaa. 

    Perus­tee­na pak­ko­suo­men pois­tol­le oli se, että pak­ko­suo­mi söi ahve­nan­maa­lais­nuor­ten muun kie­li­tai­don. Niinpä.

  287. eräs ope: Aika hur­jaa teks­tiä. Tähän pitäi­si saa­da suo­men­ruot­sa­lai­sil­ta rehel­lis­tä kommenttia.

    http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/finlandssvenskar-ar-svenskar_223187.svd:

    Vi svens­kar i andra län­der behö­ver idag en sam­lan­de kraft som kan se att natio­na­li­tet hand­lar om mera än landsgrän­ser. Och vi behö­ver Sve­ri­ges stöd.

    Utan Sve­ri­ges hjälp går fin­landss­vens­kar­na genom tvåsprå­kig­het över till ensprå­kig finsk­het och en del av Sve­ri­ges his­to­ria går i gra­ven. Det här är en verklig­het som pågår just nu. Finns det någon i Sve­ri­ge som bryr sig?

    Tämä Sör­han­nus vai­kut­taa vähän eri­koi­sel­ta kave­ril­ta, mut­ta ei tuo tai­da olla ihan uniik­ki näke­mys. Kun luin HBL:ää yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sia var­ten ja sen lisäk­si vuo­den opis­ke­li­ja­ti­lauk­se­na (9–7 vuot­ta sit­ten), mie­li­pi­de­si­vul­la näkyi saman­suun­tai­sia näke­myk­siä. Jois­sa­kin puhut­tiin Ruot­sis­ta jon­kin­lai­se­na kult­tuu­ri­se­na mie­len­mai­se­ma­na, toi­sis­sa taas ihan suo­raa poli­tiik­kaa sel­lai­seen tyy­liin, joka aina­kin itsel­tä­ni sai kor­vat punoittamaan.

    Wahl­roo­sit ja Faze­rit ovat vain osa Ruot­siin suun­tau­tu­vas­ta muut­to­liik­kees­tä. Eikä sekään ole hyvä, jos sie­lut kar­kaa­vat sin­ne. Meil­lä on tosi iso ongel­ma käsis­sä, jos ruot­sa­lai­set eivät näe itsel­leen tule­vai­suut­ta Suomessa.

    Olem­me vai­hees­sa “tun­tuu­ko vai­mo­si kos­kaan pois­sao­le­val­ta, kun kat­sot­te yhdes­sä TV:tä?”

  288. eräs ope: Perus­tee­na pak­ko­suo­men pois­tol­le oli se, että pak­ko­suo­mi söi ahve­nan­maa­lais­nuor­ten muun kie­li­tai­don. Niinpä.

    Siis ruot­sin opin­not eivät ole mil­lään taval­la pois mis­tään, mut­ta suo­men opin­not ovat. Säke­nöi­vää älyl­lis­tä rehellisyyttä!

    Ano­muu­mil­le kom­ment­ti­na: minä­hän esi­mer­kik­si ihai­len suo­men­ruot­sa­lais­ta kult­tuu­ria ja se on mie­les­tä­ni äärim­mäi­sen tär­keä osa suo­ma­lai­suut­ta. Oli­sin ihan tosis­sa­ni surul­li­nen, jos se tääl­tä kuih­tui­si tai katoai­si. Ja juu­ri sik­si vas­tus­tan pak­ko­ruot­sia hen­keen ja vereen! Olen itse näh­nyt, miten tehok­kaas­ti ko. jär­jes­te­ly rapaut­taa suo­men­ruot­sa­lai­suu­den arvos­tus­ta Suo­mes­sa. Kie­len osaa­mi­ses­ta puhumattakaan.

    Kai­kil­le parem­pi vaih­toeh­to oli­si sel­lai­nen, jos­sa oli­si kak­si pakol­lis­ta mut­ta vapaas­ti valit­ta­vaa kiel­tä, ja kou­lu­jen oli­si pak­ko var­mis­taa, että aina­kin ruot­sin kie­li on mah­dol­lis­ta vali­ta. Olen var­ma, että ruot­sia valit­tai­siin edel­leen. Ruot­sin kie­les­sä on etu­ja, jot­ka hyvin tun­nem­me: se avaa osaa­mi­sen moneen muu­hun­kin poh­jois­mai­seen kie­leen, se tutus­tut­taa syväl­li­sem­min poh­joi­siin kult­tuu­rei­hin, se on help­po oppia, sen osaa­jil­la on parem­mat mah­dol­li­suu­det työl­lis­tyä Suo­mes­sa ja aina­kin täl­lä het­kel­lä myös parem­mat mah­dol­li­suu­det pääs­tä opis­ke­le­maan. Itse­kin oli­sin var­mas­ti valin­nut ruot­sin, mut­ta vas­ta lukios­sa. Oli­sin sil­ti ehti­nyt oppia sen yhtä hyvin tai parem­min kuin nyt pak­ko­ruot­si­jär­jes­tel­mäs­sä opin. Lisäk­si oli­sin oppi­nut hyvin myös vai­keam­pia kie­liä, joi­den opin­nois­ta pak­ko­ruot­si on nyt syö­nyt niin suu­ren tun­ti­mää­rän, että syn­ty­nyt­tä osaa­mis­va­jet­ta on vai­ke­aa enää kuroa umpeen, vaik­ka työs­ken­te­len osit­tain sel­lai­sil­la kie­lia­lueil­la, jois­sa näil­le kie­lil­le tulee käyttöäkin.

    Siis vaik­ka rakas­tan suo­men­ruot­sa­lais­ta kiel­tä ja kult­tuu­ria, niin tun­nen vihaa ja suut­tu­mus­ta sii­tä, että ko. kult­tuu­rin edus­ta­jat ovat alis­ta­neet minut oman kie­li­po­li­tiik­kan­sa peli­vä­li­neek­si, joka on koi­tu­nut minun vahin­gok­se­ni työ­elä­mäs­sä aikui­siäl­lä. Olen aivan oikeu­te­tus­ti täs­tä vihai­nen. Vie­lä sie­tä­mät­tö­mäm­män asias­ta tekee tuon kysei­sen kie­li­po­li­tii­kan suun­na­ton älyt­tö­myys ja se, ettei sil­lä ole edes ollut mis­sään mää­rin toi­vot­tua vai­ku­tus­ta. Se on toi­sin sanoen ollut sekä type­rää että tur­haa. Se hen­ki­lö­koh­tai­nen uhraus joka minut on vas­ten tah­toa­ni pako­tet­tu teke­mään, ei ole hyö­dyt­tä­nyt ketään.

    Omia lap­sia­ni en tule sal­li­maan käy­tet­tä­väk­si tur­han ja tulok­set­to­man poli­tii­kan väli­nei­nä hei­dän oman etun­sa vas­tai­ses­ti. Teen mitä täy­tyy teh­dä, että he saa­vat tilai­suu­den vapaas­ti opis­kel­la halua­mi­aan kie­liä. Nyky­maa­il­mas­sa kie­li­tai­to on aina­kin itsel­le­ni osoit­tau­tu­nut huo­mat­ta­van tär­keäk­si asiak­si, ja nime­no­maan suu­rien maa­il­man­kie­lien tai­to. Perus­kou­lus­sa pitäi­si tar­jo­ta par­haat mah­dol­li­set edel­ly­tyk­set elä­mään, sen sijaan että tar­jo­taan sel­lais­ta pakol­lis­ta ope­tus­ta, johon osal­lis­tu­mi­nen käy­tän­nös­sä hei­ken­tää hen­ki­lön mah­dol­li­suuk­sia pärjätä.

  289. Ano­muu­mi:Meil­lä on tosi iso ongel­ma käsis­sä, jos ruot­sa­lai­set eivät näe itsel­leen tule­vai­suut­ta Suomessa. 

    Kyl­lä kir­ve­lee arve­lusi, että sit­ten vas­ta meil­lä on iso ongel­ma, jos ruot­sin­kie­li­set eivät enää viih­dy osa­na moni­ää­nis­tä Suo­mea, jos­sa mui­den­kin kie­li­ryh­mien tar­pei­ta kuunnellaan. 

    Mikä muu meil­lä on kuin iso ongel­ma nyt, kun kaik­kien suo­men­kie­lis­ten ja uus­suo­ma­lais­ten kou­lu­tus on sidot­tu pak­ko­ruot­siin ala­kou­lus­ta yliopistoon?

  290. JV Leh­to­nen:
    “kes­kus­te­lus­sa edis­tyt­täi­siin pal­jon parem­min, jos ruot­sa­lai­set otet­tai­siin parem­min huomioon.”

    Hmm- Koko kie­li­po­li­tii­kan punai­nen lan­ka­han läh­tee sii­tä, että “ruot­sin­kie­li­sil­lä on tar­peet”, ja koko muu kan­sa mukau­te­taan näi­hin tar­pei­siin.. eli suo­men­kie­li­nen on kie­li­po­li­tii­kan objek­ti, ruot­sin­kie­li­nen on kie­li­po­li­tii­kan subjekti!

    Kes­kus­te­lu pitäi­si suun­na­ta sii­hen, miten suo­men­kie­lis­ten tar­peet ylipäätään
    otet­tai­siin huomioon!
    On meil­lä­kin tar­pei­ta, toi­vei­ta ja haluja! 

    Tot­ta. Ja vie­lä tar­kem­min: ruot­sin­kie­lis­ten tar­peet nos­te­taan esiin, mut­ta niin suo­men­kie­lis­ten kuin mui­den kie­li­vä­hem­mis­tö­jen tar­peet ohi­te­taan — tai orwel­li­lai­ses­ti mää­ri­tel­lään pak­ko­ruot­si muit­ten tar­peek­si yhteis­kun­nas­sa, jos­sa niin moni vir­ka on vas­toin todel­lis­ta tar­vet­ta ase­tet­tu vaa­ti­maan pape­ria pak­ko­ruot­sin suorituksesta.

    Mil­loin pääs­tään kysy­mään, mil­lai­set kie­lio­pin­not par­hai­ten pal­ve­le­vat eri­lai­sin tai­to­pro­fii­lein ja eri­lai­sin taus­toin kou­lu­tuk­seen tule­via lap­sia ja nuoria? 

    Koko kiel­te­no­pis­ke­lu ja sii­tä käy­tä­vä kes­kus­te­lu on meil­lä pak­ko­ruot­sin van­ki­na. Esi­mer­kik­si Stubb empii suvai­ta edes kokei­lu­ja, jois­sa ruot­sil­la oli­si vaih­toeh­to, ja suo­sit­taa sen sijaan kai­kil­le kah­ta vie­ras­ta kiel­tä (jois­ta toi­nen ruot­si) jo ekal­le luo­kal­le. Samaan aikaan lap­sia­sia­val­tuu­tet­tu Tuo­mas Kurt­ti­la arvioi, että las­ten yhden­ver­tai­suus on rapau­tu­mas­sa, kun joka kah­dek­sas 15-vuo­tias poi­ka ei osaa lukea tasol­la, joka tar­vi­taan jat­ko-opin­toi­hin. Luku­tai­dot­to­mis­sa pojis­sa ovat Kurt­ti­lan mukaan ylie­dus­tet­tui­na vie­ras­kie­li­set lap­set, joi­den ris­ki jou­tua kou­lu­tuk­sen ja työ­elä­män ulko­puo­lel­le on jopa vii­sin­ker­tai­nen mui­hin verrattuna.

  291. http://www.peda.net/veraja/kuusankoski/naukio/opinto-ohjaaja/tulevat_seiskat

    Lap­sen siir­tyes­sä seis­kal­le ainut asia, mikä ruot­sis­ta nos­te­taan esil­le itä-suo­mes­sa on se, että se on pak­ko. Van­hem­pien ja kou­lun kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa mer­kit­tä­vää on se, että rin­ta­ma­lin­ja omien las­ten pak­ko­ruot­sia vas­taan on hyvin yhte­näi­nen van­hem­pien kou­lu­tus­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta. En tie­dä, onko ylem­mis­sä tulo­luo­kis­sa kos­kaan kan­na­tet­tu ruot­sia, mut­ta täl­läi­sen mie­li­ku­van olen saanut.

    Tek­nii­kan aka­tee­mi­sil­la ja kaup­pa­tie­tei­li­jöil­lä on aika vah­va näke­mys sii­tä, että omat lap­set hank­ki­vat tut­kin­ton­sa kou­luis­ta, jois­sa ei ole pak­ko­ruot­sia. Viit­tä vail­le val­mis voi siir­tää opin­ton­sa vaik­ka Tuk­hol­maan ja val­mis­tua sieltä.

  292. Saa­ra: Tar­kem­min sanot­tu­na mitä oikein ehdo­tat tai yri­tät perus­tel­la täs­sä? Että ylei­seen oppi­vel­vol­li­suu­teen pitää­kin sisäl­tyä asi­aa, jota suu­rin osa ei opi, kos­ka nämä, jois­ta “ei ole opin­tiel­le” sie­tä­vät­kin jää­dä kou­lus­sa mui­den jal­koi­hin, ali­suo­riu­tua ja epäonnistua?

    Mik­si emme siis ruot­sin sijas­ta opet­tai­si kai­kil­le pakol­li­se­na ainee­na teo­reet­tis­ta fysiik­kaa? Se oli­si huo­mat­ta­van pal­jon tär­keäm­pi aine kuin ruot­sin kie­li. Jos se ei ole min­kään­lai­nen ongel­ma, että kaik­ki pako­te­taan suo­rit­ta­maan suu­ri mää­rä kurs­se­ja ainees­sa, jota suu­rin osa ei opi, niin vali­taan sit­ten hyö­dyl­li­sin mah­dol­li­nen aine opiskeltavaksi.

    Minun mie­les­tä­ni oppi­vel­vol­li­suu­den pii­riin kuu­lu­van ope­tuk­sen tar­koi­tus ei voi olla oppi­lai­den läh­tö­koh­tai­nen jaka­mi­nen onnis­tu­jiin ja epäonnistujiin. 

    Taso­kurs­sit, tai lisä­ope­tus sitä tar­vit­se­vil­le, voi­si­vat olla rat­kai­sun avai­mia, niin ruot­sin­kie­les­sä kuin ‘teo­reet­ti­ses­sa’ fysii­kas­sa­kin. Olet­ko muu­ten todel­la­kin sitä miel­tä, jäl­kim­mäi­nen on tär­keäm­pi oppiai­ne kai­kil­le koululaisille? 

    Tun­te­mat­ta kovin hyvin fysii­kan kou­luo­pe­tuk­sen nykyi­siä vaa­ti­muk­sia voi­sin tuo­ta ehdo­tus­ta osin kan­nat­taa, var­sin läm­pi­mäs­ti­kin, mut­ta roh­ke­nen sil­ti epäil­lä väi­tet­tä­si, ja eri­tyi­ses­ti sanan ‘teo­reet­ti­nen’ käyt­töä sii­nä. Monil­le fysiik­kaa ymmär­tä­mät­tö­mil­le voi­si olla suu­ri apu edes jo muu­ta­mas­ta “käy­tän­nöl­li­sem­män­kin” fysii­kan lisäkurssista. 

    Sama pätee mata­ma­tiik­kaan ja jopa niin­kin yksin­ker­tai­siin asioi­hin kuin pro­sent­ti­las­ku sekä logiik­ka (ja loo­gi­nen ajat­te­lu). Vii­mek­si­mai­ni­tuis­ta voi­si olla monel­le suu­ri hyö­ty, var­sin­kin jos oppi­mis­tu­lok­set saa­vu­te­taan riit­tä­vän var­hai­ses­sa vai­hees­sa eli­ni­käi­sen oppi­mi­sen puitteissa. 

    Mitä muu­ta voi pää­tel­lä esim. kir­joi­tuk­sis­ta, joi­ta nykyi­sin kum­mal­li­sen usein leh­dis­sä ja muu­al­la­kin näkee, jois­sa ker­ro­taan esim. että jon­kin muu­tok­sen ansios­ta jota­kin kertyy/syntyy kak­si ker­taa aiem­paa VÄHEMMÄN(!)? Taju­aa­ko tuol­lais­ta kir­joit­ta­va itse­kään, saa­ti sit­ten luki­ja, mitä oikeis­taan ilmai­sul­la tarkoitetaan?

  293. Voi­si­ko sää­tää lain, että aina kun Suo­meen muut­taa vaik­ka­pa sata vau­ras­ta ihmis­tä, jot­ka eivät puhu suo­mea tai ruot­sia vaan jotain kol­mat­ta kiel­tä, kaik­ki suo­ma­lai­set mää­rä­tään pakol­la opis­ke­le­maan muut­ta­jien kiel­tä? Näin nämä ihmi­set var­maan jäi­si­vät Suo­meen eivät­kä muut­tai­si Ruotsiin.

    Ano­muu­mi pitää var­maan tätä ehdo­tus­ta loistavana.

    En tie­dä kuin­ka mon­ta ker­taa tämä on tääl­lä jo sanot­tu, mut­ta RKP, jos ette ole huo­man­neet, nos­taa pak­ko­ruot­sin aina esiin vaa­lien alla. RKP mobi­li­soi äänes­tä­ji­ään (ja tyh­miä) liet­so­mal­la eri­pu­raa. RKP elää eri­pu­raa liet­so­mal­la (kuten pari muu­ta­kin puo­luet­ta) ja jär­je­tön pak­ko­ruot­si on erin­omai­nen väli­ne siihen.

    Pal­jon­ko Suo­mes­sa, muu­ten, on ruot­sin­kie­li­siä? Tapa­na on väit­tää, että hui­mat vii­si pro­sent­tia (ja kuka nyt oli­si sitä miel­tä että vii­si pro­sent­tia ei riit­täi­si kan­san­kun­nan kie­li­tai­don sabo­toin­tiin). Todel­li­suus on kui­ten­kin muu­ta. Ruot­sin­kie­li­sis­sä kou­luis­sa oppi­laat osaa­vat hälyt­tä­vän huo­nos­ti ruot­sia. Täs­tä­hän saa uuti­sis­ta lukea. Jos sai­sim­me tie­tää, kuin­ka suu­ri osuus lap­sis­ta osaa ruot­sia huo­nos­ti ruot­sin­kie­li­sis­sä kou­luis­sa, tie­täi­sim­me hiu­kan tar­kem­min kuin­ka suu­ri osuus suo­men­ruot­sa­lais­ta on oikeas­ti ruot­sin­kie­li­siä. Van­hem­mat­han mie­lel­lään rekis­te­röi­vät itsen­sä ja lap­sen­sa suo­men­ruot­sa­lai­sik­si, kun­han vain on joku link­ki kie­leen, kos­ka sii­tä seu­raa monen­lai­sia etu­ja. Oma ruot­sin­tai­to voi olla niin ja näin tai jopa liki olematon.

  294. Sak­ke: Taso­kurs­sit, tai lisä­ope­tus sitä tar­vit­se­vil­le, voi­si­vat olla rat­kai­sun avai­mia, niin ruot­sin­kie­les­sä kuin ‘teo­reet­ti­ses­sa’ fysiikassakin.

    Fysiik­ka ei täl­lä het­kel­lä kar­si oppi­lai­ta jat­ko­kou­lu­tuk­ses­ta. Ruot­si kar­sii. Lukios­sa fysiik­ka on pakol­li­se­na vain yksi kurs­si, lähin­nä perus­kou­lun ker­taus­ta. Ruot­sia on jat­ket­ta­va läpi lukion ja korkeakoulun.

    Monet pojat (kes­kim.), joil­la on kii­tet­tä­vät arvo­sa­nat mati­kas­sa ja fysii­kas­sa siir­ty­vät ammat­ti­kou­luun, kos­ka kie­let ja eri­tyi­ses­ti ruot­si eivät suju. He tie­tä­vät, että lukio on kielikoulu.

    Sen sijaan monet tytöt (kes­kim.), joil­la on mati­kas­sa ja luon­non­tie­teis­sä vaa­ti­mat­to­mam­mat nume­rot, mut­ta kii­tet­tä­vät kie­lis­sä, mene­vät yleen­sä lukioon. Hekin tie­tä­vät, että lukio on kie­li­kou­lu, sitä pait­si pian myös nais­ten koulu.

    Mik­si jat­kaa tätä tie­tä? Mik­si taso­kurs­sit ruot­sis­sa oli­si­vat parem­pi rat­kai­su kuin Ruot­sin mal­lin mukai­nen tilan­ne, jos­sa toi­nen vie­ras kie­li on valit­ta­vis­sa useam­mas­ta vaih­toeh­dos­ta (aina­kin sak­sa, rans­ka, espan­ja) ja oppi­laat, jot­ka tar­vit­se­vat kie­lis­sä tukea, voi­vat toi­sen vie­raan kie­len sijaan lukea esi­mer­kik­si omaa koti­kiel­tään tai osal­lis­tua kou­lu­kie­len vahvistamiseen.

    Meil­lä menee jo nyt eri­tyi­so­pe­tuk­sen tun­te­ja pal­jon ruot­siin, erään­lai­nen taso­kurs­si on siis jo menos­sa, mut­ta sil­ti ruot­si kar­sii opis­ke­li­joi­ta. Nuo­ri voi­daan kan­taa läpi perus­kou­lu­ruot­sin, mut­ta sit­ten hän on vii­to­sen­sa kans­sa lukios­sa samal­la kurs­sil­la kym­pin ruot­sin­osaa­jien kans­sa. Lukios­sa har­voin lisä­tu­kea saa, opis­ke­li­jat ohja­taan lisä­opin­toi­hin yksi­tyi­siin Tutor­ta­loi­hin tai oppi­mis­vai­keuk­siin kes­kit­ty­vil­le kli­ni­koil­le — nämä tule­vat kal­liik­si. Yksi­tyi­nen tes­taus (siis pelk­kä oppi­mis­vai­keus­tes­ti) mak­soi vuo­si sit­ten kysyes­sä­ni yli 700 euroa.

    Lopul­ta kaik­kia reit­te­jä kul­je­taan kor­ke­kou­luun — mis­sä on aina vaan, maa­il­mas­sa aivan ainut­laa­tui­nen pie­ni pakol­li­nen vir­ka­kie­li. Aiem­min vir­ka­ruot­sin suo­rit­ti­vat oma­na kurs­si­naan ja tent­ti­nään vain pie­ni osa opis­ke­li­jois­ta — ja tämä aika­na, jol­loin ruot­sil­la vie­lä oli merkitystä.

    Kiel­ten­ope­tuk­sen uudis­ta­mi­nen oli­si var­sin nope­aa ja help­poa esi­mer­kik­si näin: Joka kou­lu sai­si tar­jo­ta B1-ruot­sin rin­nal­la myös jotain tois­ta kiel­tä, mah­dol­li­ses­ti samaa kiel­tä, jota jo tar­jo­taan A2-kie­le­nä. Myös oman koti­kie­len opin­not kor­vai­si­vat B1-kie­len tasos­ta riip­pu­mat­ta. Muut­taes­saan paik­kaan, mis­sä ei ole tar­jol­la valit­tua B1-kiel­tä, oppi­las valit­si­si B2-kie­len uuden tar­jon­nan perus­teel­la. Myös A2-kie­len valin­neis­ta osa voi­si pudo­ta B1-kie­leen ja B1-kie­les­tä voi­si pudo­ta B2-kie­leen. Tämä vas­tai­si taso­kurs­se­ja. Myös vapau­tuk­set oli­si­vat mah­dol­li­sia per­heen toi­veen ja eri­tyi­so­pet­ta­jan lausun­non perus­teel­la. Jos joku ei saa koti­kiel­tä tai B‑kieltä perus­kou­lus­ta, hänel­lä oli­si mah­dol­li­suus vali­ta kie­li uudel­leen toi­sel­la asteel­la — tai mah­dol­li­suus saa­da vapautus. 

    Hin­taa täl­le muu­tok­sel­le ei tuli­si nykyis­tä enem­pää. Oppi­laat vain jaet­tai­siin hiu­kan toi­sin ryh­miin kuin nyt, opet­ta­jien mää­rä oli­si sama, opet­tet­ta­via kie­liä vain oli­si vähin­tään kak­si. Eri­tyi­so­pe tai S2-ope voi­si vetää B‑kielen tun­tien aika­na äidin­kie­len lisä­ope­tus­ta — eri­lai­sia tuki­toi­mia on joka tapauk­ses­sa olta­va. Vas­ti­neek­si voi­daan saa­da enem­män oppi­lai­den mie­lek­kääk­si koke­maa ope­tus­ta ja aitoa osaa­mis­ta, jota oppi­lai­den taus­ta ja har­ras­tuk­set tukisivat.

    Kor­kea­kou­luis­sa oli­si vain vapaa­eh­toi­sia opis­ke­lua tuke­via kie­li­kurs­se­ja, ei pakkopullaa.

    Winwin?

  295. Sak­ke: Vii­mek­si­mai­ni­tuis­ta voi­si olla monel­le suu­ri hyö­ty, var­sin­kin jos oppi­mis­tu­lok­set saa­vu­te­taan riit­tä­vän var­hai­ses­sa vai­hees­sa eli­ni­käi­sen oppi­mi­sen puitteissa.

    Point­ti tai­si nyt men­nä ohi.

    Teks­tis­sä­si oli (impli­siit­ti­se­nä) läh­tö­ole­tuk­se­na, että on aivan sama, kuin­ka suu­ri osa oppi­lais­ta käy­tän­nös­sä oppii ope­tet­ta­van sisäl­lön. Tie­de­tään, että ruot­sia ei yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa opi taval­la, jos­ta oli­si hyö­tyä tosie­lä­mäs­sä. Sil­ti mie­les­tä­si ruot­sia tulee edel­leen opet­taa. Oppi­mis­tu­lok­sia tai nii­den saa­vut­ta­mis­ta ei täl­lä ajat­te­lu­ta­val­la tule pitää min­kään­lai­se­na kri­tee­ri­nä, kun ope­tus­ta suunnitellaan.

    Yleen­sä kui­ten­kin oppi­mis­tu­lok­sia, ja koko ikä­luo­kan mah­dol­li­suut­ta saa­vut­taa hyväk­syt­tä­vä osaa­mi­sen taso, halu­taan pitää kri­tee­ri­nä. Esim. mate­maat­tis­ten ainei­den sisäl­tö­jä on ymmär­tääk­se­ni hel­po­tet­tu sen jäl­keen kun todet­tiin, että riit­tä­vän suu­ri osa ikä­luo­kas­ta ei muu­ten omak­su nii­tä riit­tä­vän hyvin (joku parem­min tie­tä­vä kor­jat­koon, jos olen ymmär­tä­nyt väärin). 

    Jos tämä kos­kee kaik­kia mui­ta ainei­ta pait­si yhtä ainet­ta, tuo yhden aineen tuli­si sit­ten aina­kin olla sel­lai­nen, että vaik­ka ainoas­taan yksi hen­ki­lö per ikä­luok­ka pys­tyi­si sen sisäl­löt omak­su­maan, täs­tä oli­si koko kan­sa­kun­nal­le poten­ti­aa­li­ses­ti huo­mat­ta­vaa hyö­tyä. Sii­tä, mikä oli­si täl­lai­nen aine, voi­daan toki kiis­tel­lä loput­to­miin, mut­ta sel­vää on että ruot­sin kie­li (tai mikään muu­kaan kie­li) ei ole sellainen. 

    Sak­ke: Olet­ko muu­ten todel­la­kin sitä miel­tä, jäl­kim­mäi­nen on tär­keäm­pi oppiai­ne kai­kil­le koululaisille?

    En ole. Jos mie­ti­tään, mikä kie­li oli­si tär­kein “kai­kil­le kou­lu­lai­sil­le”, niin vas­taus on sel­vä: vapaa­va­lin­tai­nen kie­li, kos­ka se joh­taa moni­puo­li­sim­paan osaa­mi­seen, kor­keim­paan moti­vaa­tioon, ja siis par­haim­piin oppi­mis­tu­lok­siin. Hyvä tai­to mis­sä tahan­sa kie­les­sä on hyö­dyl­li­sem­pää oppi­laal­le kuin huo­no tai­to ruot­sin kielessä.

    Jos taas sano­taan, että ruot­sin opis­ke­lun tulee olla pakol­lis­ta kai­kil­le, on impli­siit­ti­ses­ti sel­vää että tar­koi­tuk­se­na ei ole tar­jo­ta “kaik­kien kou­lu­lais­ten” näkö­kul­mas­ta mah­dol­li­sim­man hyö­dyl­lis­tä ope­tus­ta. Mikä tahan­sa asia, jon­ka kou­lu­lai­nen oppii, on hänel­le itsel­leen hyö­dyl­li­sem­pää kuin sel­lai­nen asia, jota hän ei opi. Maa­il­man­kie­lien osaa­mi­nen on jo tilas­tol­li­ses­ti arvioi­den pal­jon hyö­dyl­li­sem­pää kuin pik­ku­kie­len osaa­mi­nen, var­sin­kin nykyi­se­nä glo­ba­li­saa­tion aika­na. Eri­tyi­ses­ti nii­den kie­lien, joi­den alu­eel­la asu­vat itse puhu­vat hei­kos­ti mui­ta kie­liä, on hyö­dyl­lis­tä. Ruot­sis­sa puhu­taan yhtä hyvin englan­tia kuin Suomessakin.

    Kuten jo aiem­min ker­roin, tois­to­jen mää­rä (ehdot­ta­ma­si tukio­pe­tus) ei ole teho­kas kei­no saa­da ei-moti­voi­tu­nut oppi­las oppi­maan kiel­tä. Haas­te on saman­lai­nen kuin näyt­te­li­jän­työn tai lau­lu­tai­don opet­ta­mi­nen hen­ki­löl­le, joka ei halua nii­tä ope­tel­la. Näis­sä, kuten kie­len puhu­mi­ses­sa, tar­vi­taan heit­täy­ty­mis­tä ja roh­keut­ta, itsen­sä likoon lait­ta­mis­ta. Sel­lai­seen ei voi ketään pakot­taa, vaik­ka tun­nil­la istu­mi­seen ja mekaa­ni­seen teh­tä­vien suo­rit­ta­mi­seen jos­sain mää­rin voi­kin. Ope­tuk­sen mää­rän lisää­mi­nen ei paran­na tilan­net­ta mil­lään tavalla.

    Kuvit­te­le, että et ole musi­kaa­li­nen tai lau­lu­tai­to­si kehit­tä­mi­ses­tä kiin­nos­tu­nut ihmi­nen. Kuvit­te­le­pa sit­ten, että sinul­le oli­si ope­tet­tu pakol­li­se­na ainee­na lau­la­mis­ta perus­kou­lun 7. luo­kal­ta alkaen aina lukion lop­puun asti ja sen jäl­keen vie­lä yli­opis­tos­sa­kin. Eikä mitä tahan­sa lau­la­mis­ta, vaan kapea-alais­ta ja glo­baa­lis­ti epä­suo­sit­tua, esim. ev. lut. vir­sien vei­suu­ta. Perus­te­lu­na oli­si, että tämä opet­taa sinut ymmär­tä­mään parem­min omaa kult­tuu­ria­si, opit parem­min lau­la­maan mui­ta musiik­ki­tyy­le­jä kun ensin olet oppi­nut hyväk­si vir­sien lau­la­jak­si, tai­to on äärim­mäi­sen hyö­dyl­li­nen, sen opet­te­lu ei ole suu­res­ta tun­ti­mää­räs­tä huo­li­mat­ta mis­tään muus­ta pois, jne. Mis­sään muu­al­la maa­il­mas­sa ei kui­ten­kaan tätä äärim­mäi­sen hyö­dyl­lis­tä tai­toa ope­te­ta pakol­li­se­na. Eikö tuli­si väki­sin­kin mie­leen, että täs­sä on nyt jon­kun muun etu kysy­myk­ses­sä kuin omasi?

  296. Saa­ra: “Eikö tuli­si väki­sin­kin mie­leen, että täs­sä on nyt jon­kun muun etu kysy­myk­ses­sä kuin omasi?”

    Mut­ta kenen etu? Ruot­sin­suo­ma­lai­set toki hyö­ty­vät työ­mark­ki­noil­la suo­ma­lais­ten kie­li­tai­don sabo­toin­nis­ta. RKP hyö­tyy epä­so­vun levit­tä­mi­ses­tä, kos­ka saa pelo­tel­tua ihmi­siä äänes­tä­mään. Mut­ta kyse on pie­nes­tä vähemmistöstä.

    Enem­mis­tös­tä osa on tyh­miä tai niin lais­ko­ja, että eivät jak­sa tse­ka­ta fak­to­ja. Mut­ta mik­si monet vai­ku­tus­val­tai­set polii­ti­kot, kan­nat­ta­vat pak­ko­ruot­sia. Kenen etu on kyseessä?

  297. tcrown: Suo­sit­te­li­sin nii­tä, jot­ka ker­to­vat kuin­ka “help­poa” ruot­sin kie­li on, tutus­tu­maan Dun­ning-Kru­ger-efek­tin käsitteeseen.

  298. No minä tai­dan tilai­suu­den tul­len rekis­te­röi­dä itse­ni venä­jän­kie­li­sek­si. Kai se tai­to sii­hen riittää.

  299. Tom­pe­lo: mik­si monet vai­ku­tus­val­tai­set polii­ti­kot, kan­nat­ta­vat pak­ko­ruot­sia. Kenen etu on kyseessä?

    Heil­lä lie­nee syyn­sä. On huo­mat­ta­va, että moni pak­ko­ruot­siin kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­nut kään­tää tak­ki­aan nous­tes­saan puo­lue­hie­rar­kias­sa. Tähän täy­tyy olla syyn­sä. Yksi on ken­tiess se, että joh­ta­vil­ta polii­ti­koil­ta edel­ly­te­tään hyvää ruot­sin­tai­toa ja he jou­tu­vat ahke­roi­maan sen etten. Siis joh­ta­va polii­tik­ko on yksi niis­tä har­vois­ta pos­teis­ta, jois­sa pak­ko­ruot­sia tar­vi­taan, noin näy­tös­luon­toi­ses­ti. Täs­tä kir­joit­ti ehkä avoi­mem­min kuin oli aja­tel­lut­kaan nuo­ri Vih­reä polii­tik­ko joku vuo­si sit­ten: “jos aikoi­si koho­ta vaik­ka puo­lu­een puheen­joh­ta­jak­si — pitäi­si osa­ta puhua suju­vaa ruot­sia, kos­ka muu­ten kaik­ki pilk­kaa­vat oppi­mat­to­mak­si nolok­si mouk­ka­tan­ke­rok­si, jota saa häve­tä” (Rosa Meri­läi­nen Vih­reäs­sä lan­gas­sa 2010)

    Mui­ta­kin syi­tä lie­nee. Nii­tä voi uumoil­la miet­ties­sä sitä, min­kä­lai­sin ver­kos­toin polii­ti­kot on sidot­tu toi­siin­sa ja poliit­ti­siin realiteetteihin.

    Nuo­re­na oli­sin var­maan kysyt­täes­sä kan­nat­ta­nut pak­ko­ruot­sia. Tie­tä­mät­tö­myyt­tä­ni. Ymmärtämättömyyttäni.

    Nuor­ta itseä­ni näin kriit­ti­ses­ti arvioi­den ainoa sana, joka tulee mie­lee­ni, on “oppor­tu­nis­ti”. Kos­ka se on ilkeä sana, käy­tän sitä vain itses­tä­ni. Lie­ven­tä­vä­nä asian­haa­ra­na mai­nit­ta­koon, että kie­lel­li­ses­ti koh­tuu­lah­ja­kas ihmi­nen ei vält­tä­mät­tä ymmär­rä, että työ­mää­rä kiel­ten oppi­mi­sen taka­na on var­sin eri­lai­nen eri yksi­löil­lä, joil­la­kin ihan fik­suil­la ihmi­sil­lä todel­la suu­ri ja muu­ta opis­ke­lua verot­ta­va. Sitä pait­si mah­dol­li­suus kier­tää pää­sy­ko­kei­ta ruot­sin­kie­lis­ten kiin­tiöi­den kaut­ta tai ohit­taa mui­ta ruot­sin­tai­don avul­la, sopii peh­meäm­mil­le­kin kyynärpäille.

    Nuo­re­na en vie­lä tien­nyt, miten kou­lu­lah­jak­kuus voi teh­dä ihmi­ses­tä tyh­män ja itsek­kään. Myös menes­tys voi teh­dä niin. Sel­lai­seen sokeu­tuu nopeasti.

    Nuo­re­na itsel­lä­ni oli vain valoi­sia aja­tuk­sia ruot­sin suh­teen, pidin sii­tä ja omal­la taval­la­ni pidän vie­lä­kin, vaik­ka nyt sii­hen liit­tyy kat­ke­ra tie­toi­suus pak­ko­ruot­sin ongel­mis­ta. Pitäi­si jak­saa muis­taa, että ruot­si ja pak­ko­ruot­si ovat tyys­tin eri kie­liä, eri kom­mu­ni­kaa­tion muotoja. 

    Monet ruot­sin­kie­li­set koke­vat tämän puhee­ni hur­ri­vi­ha­na. Heil­le on mah­do­ton­ta ymmär­tää, että kie­li, jol­la on luo­tu niin pal­jon täs­sä maas­sa, ei oli­si­kaan “lah­ja” vaan voi­si olla jol­le­kin hai­tak­si. Mut­ta epäi­le­mät­tä tämä lopul­ta ymmär­re­tään eikä sit­ten kukaan voi enää mani­pu­loi­da ruot­sin­kie­li­siä samais­ta­maan oikeuk­si­aan muit­ten pakkoruotsiin.

    Oma herää­mi­se­ni tapah­tui vas­ta, kun eri­lais­ten suo­ma­lais­ten rea­li­tee­tit avau­tui­vat niin yksi­tyi­se­lä­mäs­sä­ni kuin ammatissani. 

    Luo­tan sii­hen, että nyt nouse­va suku­pol­vi kyl­lä pois­taa pak­ko­ruot­sin — mut­ta sii­hen uhkaa men­nä lii­an kau­an aikaa nyt kou­lu­tuk­ses­sa ole­via ajatellen. 

    Nyt oli­si muu­tok­sen aika. Kai­kil­le kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joil­le pakol­li­nen vir­ka­ruot­si tuli­si pois­taa heti (sel­lais­ta ei todel­la­kaan ole mis­sään muu­al­la!) ja vapau­tuk­sil­le on annet­ta­va siu­naus. Samaan sys­syyn kokei­lu B‑kielen valin­nas­ta kah­den tai useam­man vaih­toeh­don kes­ken tuli­si aloit­taa kaik­kial­la, mis­sä kou­lu sitä pyytää. 

    Vapaa­eh­toi­nen ruot­si oli­si kaik­kien etu — ja nyt myös mahdollista.

  300. Saa­ra: Point­ti tai­si nyt men­nä ohi.
    1) Teks­tis­sä­si oli (impli­siit­ti­se­nä) läh­tö­ole­tuk­se­na, että on aivan sama, kuin­ka suu­ri osa oppi­lais­ta käy­tän­nös­sä oppii ope­tet­ta­van sisällön.

    2) Tie­de­tään, että ruot­sia ei yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa opi taval­la, jos­ta oli­si hyö­tyä tosielämässä. 

    1) Läh­tö­ole­tuk­se­ni -, oliko? 

    Onko kie­li­tai­to muka jokin binää­ri­nen käsi­te, vai onko tilan­ne kai­kis­sa kou­luis­sam­me muka jo noin vaka­va, kuin tah­do­taan antaa ymmärtää? 

    Lie­nem­me kaik­ki, aina­kin jos­sain mää­rin, eri­lai­sia oppi­joi­ta? (Huom! En tar­koi­ta täl­lä ns. “eri­lais­ten oppi­joi­den erityisryhmää.”)

    2) Tie­de­tään­kö? Onko näyt­töä? Miten mää­rit­te­let hyödyn?

    Tosie­lä­mäs­sä voi olla hyö­tyä jopa yhden­kin vie­ras­kie­li­sen sanan osaa­mi­ses­ta. Hyö­ty yleen­sä kas­vaa, ei vähe­ne, jos sano­ja osaa tuo­ta enem­män ja ymmär­tää riit­tä­väs­ti mm. nii­den jär­jes­tyk­sen merkityksestä. 

    Jokin tai­to, kuten kie­li­tai­to, antaa mah­dol­li­suuk­sia. Mie­les­tä­ni on hie­noa, että Suo­mes­sa kou­lu­lai­tos nii­tä mah­dol­li­suuk­sia tai­to­jen oppi­mi­seen myös kai­kil­le antaa.

    Jos joku väit­tää, että ei oppi­nut kou­lus­sa ruot­sia lain­kaan, voi­si olla mie­les­tä­ni aihet­ta har­ki­ta hänen osal­taan esim. kysei­seen ope­tuk­seen liit­ty­vien kus­tan­nus­ten takai­sin­pe­rin­tää. Veik­kaan­pa, että sil­loin alkai­si moni kynt­ti­län­pät­kä­kin nous­ta esiin siel­tä “vakan alta”!

    En ole ns. “pak­ko­ruot­sin” varauk­se­ton kan­nat­ta­ja tai vas­tus­ta­ja, mut­ta kaik­ki tämä pro­pa­goin­ti itse­ni hyö­dyl­li­sek­si koke­man kie­len ope­tus­ta vas­taan minua hie­man hämmästyttää. 

    Ottai­sin esil­le kou­lu­tus­kus­tan­nus­ten suh­teen hyö­tyyn, joka on mie­les­tä­ni oma, eril­li­nen, hyvä kysy­mys, johon liit­ty­vät rat­kai­sut tai muu­tok­set edel­lyt­tä­vät pää­tök­sen­teon poh­jak­si tut­kit­tua ja vah­vis­tet­tua tie­toa, siis myös muu­al­ta­kin kuin esi­mer­kik­si yksi­no­maan Itä-Suo­men yli­opis­tos­ta. Vali­tet­ta­vas­ti vain riit­tä­vä tut­ki­mus näin laa­ja­kan­toi­ses­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ta aihees­ta, ei tai­tai­si ihan pik­ku­ra­hal­la syntyä.

  301. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1427514554416

    Kii­nas­sa sement­tiä tuo­te­taan kol­mes­sa vuo­des­sa enem­män kuin USA:ssa koko 1900-luvulla”

    Jos Suo­mes­sa oli­si alet­tu opet­ta­maan kii­naa ala­kou­lus­ta alkaen, vaik­ka­pa 1970-luvul­ta alkaen, niin Suo­mi oli­si voi­nut olla osa tätä mas­sii­vis­ta infrastruktuurirakentamista.

    Vie­lä on mah­dol­li­suus, kos­ka Aasias­sa ja Afri­kas­sa on niin jär­kyt­tä­vän suu­ret infra­struk­tuu­ri­mark­ki­nat, ettei sitä oikein kyke­ne käsittämään.

    Yli 3 mil­jar­dia ihmis­tä kau­pun­gis­tuu mei­dän sil­miem­me edes­sä ja tääl­lä vaan mie­ti­tään pak­ko­ruot­sin jat­ka­mis­ta ja Ruot­sin kans­sa kaupankäyntiä.

    Isot rahat ovat Aasias­sa ja Afri­kas­sa. Siel­lä ei pär­jä­tä ruot­sia osaamalla.

  302. Sak­ke: En ole ns. “pak­ko­ruot­sin” varauk­se­ton kan­nat­ta­ja tai vas­tus­ta­ja, mut­ta kaik­ki tämä pro­pa­goin­ti itse­ni hyö­dyl­li­sek­si koke­man kie­len ope­tus­ta vas­taan minua hie­man hämmästyttää. 

    Nyt on vain sitä, ettei ruot­si voi olla pakol­li­nen, vie­lä­pä ainoa kai­kil­le pakol­li­nen oppiai­ne ala­kou­lus­ta yliopistoon. 

    Ruot­sin ope­tus­ta vas­taan ei olla nyt sanot­tu juu­ta eikä jaa­ta, se jat­kuu pak­ko­ruot­sin kadotessa.

    Kun 74% suo­men­kie­li­sis­tä halu­aa ruot­sin vapaa­eh­toi­sek­si, sii­nä jou­kos­sa on ihan hir­mui­nen mää­rä fik­su­ja ja elä­mää näh­nei­tä ihmi­siä, jot­ka ovat pak­ko­ruot­sin­sa luke­neet ja sen hyö­dyl­li­syyt­tä pun­nin­neet. Kun­nioi­te­taan tätä.

    Koke­muk­se­si ruot­sin hyö­dyl­li­syy­des­tä eivät rii­tä puol­ta­maan pak­koa muil­le, mut­ta ne voi nos­taa esiin mark­ki­noi­taes­sa vapaa­eh­tois­ta ruotsia.

  303. eräs ope: tcrown: Suo­sit­te­li­sin nii­tä, jot­ka ker­to­vat kuin­ka “help­poa” ruot­sin kie­li on, tutus­tu­maan Dun­ning-Kru­ger-efek­tin käsitteeseen.

    Ruot­si on kyl­lä ään­tä­myk­sel­tään ja kir­joi­tusa­sul­taan hel­poin ja englan­nin jäl­keen eni­ten altis­tus­mah­dol­li­suuk­sia omaa­va kie­li Suo­mes­sa. Ruot­si ei ole raken­teel­taan ihan yhtä dege­ne­roi­tu­nut kreo­li­kie­li kuin englan­ti, mut­ta sil­lä on pie­nem­pi käyt­tö­sa­nas­to ja sivis­tys­sa­nat ovat usein samoja.

    Tie­ten­kin mikä tahan­sa kie­li on erit­täin vai­kea oppia kes­kus­te­lu­ta­sol­le, aina­kin useim­mil­le. Saa olla mel­koi­nen ihme­lap­si jos vain kou­lu­tun­neil­la käy­mäl­lä ja hie­man itseo­pis­ke­le­mal­la “oppii kie­len” suju­val­le tasol­le ja pys­tyy pitä­mään sen teräs­sä ilman jat­ku­vaa ja ras­kas­ta käyttöä.

    Kun vuo­ro­kau­des­sa on vain 24 tun­tia ja ruot­sa­lai­set ja suo­ma­lai­set molem­mat osaa­vat englan­tia erin­omai­ses­ti, herää väki­sin­kin kysy­mys sii­tä, voi­si­ko ajan käyt­tää hyö­dyl­li­sem­min­kin. Ruot­si on erin­omai­nen varoit­ta­va esi­merk­ki, mut­ta eikö ketään huo­les­tu­ta miten vähän me ver­rat­tain tie­däm­me Venä­jäs­tä (eksis­ten­ti­aa­li­nen uhka), saa­ti sit­ten Kii­nas­ta (seu­raa­va maa­il­man­mah­ti)? Onko meil­lä lähes­kään tar­peek­si Venä­jän osaa­jia tie­dus­te­lus­sa ja sota­väes­sä? Eikö mei­dän pitäi­si osa­ta sak­saa jos aiom­me Sak­san osavaltioksi?

    Kiel­te­no­pis­ke­lu voi olla työ­läy­des­sään­kin pal­kit­se­vaa, mut­ta eihän se oikeas­ti mitään ajat­te­lua kehi­tä. Sen sijaan pie­nel­lä lisä­työl­lä voi­tai­siin mate­ma­tii­kas­sa, luon­non­tie­teis­sä ja yhteis­kun­tao­pis­sa lisä­tä kovaa kamaa työ­ka­lu­pak­kiin ja kehit­tää intui­tio­ta oikeas­ti tär­kei­den asioi­den suh­teen. Jokai­nen joka on opis­kel­lut vähän­kään em. aihei­ta yli­opis­tos­sa tie­tää mis­tä puhu­taan. Tun­tuu sil­le, että koko sii­he­nas­ti­nen kou­lu­tus on ollut yhtä panttaamista.

    Myös lah­jat­to­mam­mil­le voi­tai­siin kiel­te­no­pis­ke­lus­ta sääs­ty­neel­lä ajal­la esim. takoa ener­gian, arkie­lä­män ja yhteis­kun­nan suu­ruus­luok­kia pää­hän. Vii­me aikoi­na on puhut­tu pal­jon talous­tie­tei­den perus­asioi­den sisäl­lyt­tä­mi­ses­tä perus­kou­luun ja lukioon. Tosi­aan, jos me emme jaa talous­tie­teel­lis­tä kark­kia nuo­ril­le, joku ame­rik­ka­lai­nen aja­tus­pa­ja kyl­lä huo­leh­tii siitä.

    Opis­ke­lus­sa on myös aina kii­re. Nuo­ret kan­gis­tu­vat, ja aikui­si­na lopul­li­ses­ti jää­ty­vät ja menet­tä­vät kyvyn oppi­mi­seen ja mie­len muut­ta­mi­seen. Toi­saal­ta, mitä aikai­sem­min joku asia opi­taan ja har­joi­tel­laan, sitä luon­te­vam­min ja hel­pom­min se käy van­ha­na­kin. Yli­mää­räi­nen kiel­ten­opet­ta­mi­nen toi­sen­lai­sia tai­pu­muk­sia omaa­vil­le lap­sil­le tun­tuu täs­sä suh­tees­sa usko­mat­to­mal­le tuhlaukselle.

  304. eräs ope: Kyl­lä kir­ve­lee arve­lusi, että sit­ten vas­ta meil­lä on iso ongel­ma, jos ruot­sin­kie­li­set eivät enää viih­dy osa­na moni­ää­nis­tä Suo­mea, jos­sa mui­den­kin kie­li­ryh­mien tar­pei­ta kuunnellaan. 

    Pak­ko­ruot­si on huo­no jut­tu, kyl­lä. Yri­tän vain sanoa, että ei kär­pä­siä eti­kal­la hou­ku­tel­la (tai no, joku etik­ka­nik­si banaa­ni­kär­pä­sil­le kyl­lä on, mut­ta tajuat varmaan).

    Ja ruot­sa­lai­set ovat muu­ten iki­van­ha, orgaa­ni­nen ja perus­tus­lail­li­nen osa tätä maa­ta. “Uus­suo­ma­lai­set” eivät ole, eikä heil­lä ole mitään vas­taa­via oikeuk­sia Suo­men suh­teen. Meil­lä on kan­sal­lis­val­tiot mm. sitä var­ten, ettei syn­ny tuhot­to­man teho­ton­ta käy­töss­tan­dar­dien ja kiel­ten seka­mels­kaa. Mik­si emme sovel­tai­si tätä koh­te­li­aan eril­li­syy­den peri­aa­tet­ta myös Suo­men sisäl­lä ja lisäi­si ruot­sa­lais­ten itsemääräämisoikeutta?

    Huip­pu­po­lii­ti­koi­den pak­ko­ruot­si­myön­tei­syy­des­tä, rahas­ta jne.: Tilan­ne on pit­käl­ti ana­lo­gi­nen keis­siin Yhdys­val­to­jen sii­onis­mia kan­nat­ta­vat juu­ta­lai­set ja maan ulko­po­li­tiik­ka. (Ruot­sa­lai­set ver­tai­si­vat itse­ään mie­luum­min nat­si-Sak­san juu­ta­lai­siin.) Vai­ku­tus­val­tai­nen vähem­mis­tö on mie­hit­tä­nyt mon­ta mer­kit­tä­vää paik­kaa yhteis­kun­nas­sa ja mii­noit­ta­nut sal­li­tun kes­kus­te­lun rajat itsel­leen mie­lei­sek­si. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa ei auta rai­vo­ta vas­ta­puo­len teko­py­hyy­des­tä ja sii­tä miten vähem­mis­tö hyväk­si­käyt­tää kans­sa­kan­sa­lai­si­aan. Jos esi­tät ras­kai­ta syy­tök­siä ns. suo­jat­tua vähem­mis­töä koh­taan, herä­tät välit­tö­mäs­ti kysy­myk­sen omas­ta viha­mie­li­syy­des­tä­si. (Kysy­myk­sen? Pikem­min­kin var­muu­den.) Voi vain esit­tää niin hyvän­tah­tois­ta ja neut­raa­lia kuin osaa. “Juu­ta­lai­set ovat hie­no kan­sa ja Israe­lil­la on oikeus ole­mas­sao­loon, mut­ta ei ole liit­to­val­tion teh­tä­vä teh­dä maa­il­maa tur­val­li­sek­si juu­ta­lai­sil­le, sen enem­pää kuin kreik­ka­lai­sil­le, intia­lai­sil­le, arabeille…”

  305. Ano­muu­mi: Pak­ko­ruot­si on huo­no jut­tu, kyl­lä. Yri­tän vain sanoa, että ei kär­pä­siä eti­kal­la hou­ku­tel­la (tai no, joku etik­ka­nik­si banaa­ni­kär­pä­sil­le kyl­lä on, mut­ta tajuat varmaan).

    Tajuan mut­ta 😉 Ruot­sin­kie­lis­ten viih­ty­mät­tö­myys on huo­no jut­tu, kyl­lä. Heil­lä on kui­ten­kin kaik­ki mah­dol­li­suu­det kou­lut­tau­tua, ede­tä elä­mäs­sään ja jos kie­li­tai­to nousee ehdot­to­mas­ti ongel­mak­si, heil­lä on oma maa­kun­ta (Ahve­nan­maa ilman pak­ko­suo­mea) ja vie­res­sä maa, jos­sa koko yhteis­kun­ta toi­mii vain ruotsiksi. 

    Mut­ta miten on suo­men­kie­lis­tä kou­lua käy­vän kie­lis­sä vähem­män lah­jak­kaan suo­men­kie­li­sen tai uus­suo­ma­lai­sen lai­ta? Ei ole plan‑B:tä. Jos pak­ko­ruot­si syö voi­mia perus­kou­lus­sa, nos­taa tien pys­tyyn lukios­sa tai kor­kea­kou­lus­sa, se on sit­ten siinä.

    Jos oli­si edes yksi kau­pun­ki kou­lui­neen, vaik­ka­pa Joen­suu, mis­sä pak­ko­ruot­sis­ta sai­si tar­vit­taes­sa vapau­tuk­sen (diag­noo­sil­la, maa­han­muut­ta­ja­taus­tal­la, per­heen moni­kie­li­syy­den vuok­si tms.), voi­sim­me lähet­tää lap­sem­me sin­ne val­mis­tu­maan. Mut­ta näin ei voi olla, kos­ka pie­ni­kin mure­ne­ma pak­ko­ruot­sin pados­sa aiheut­tai­si pakon­vas­tai­sen tul­van ja muren­tai­si koko järjestelmän.

    Kos­ka meil­lä ei asias­ta puhu­ta muu­ta kuin vähä­tel­len ja ihmi­siä lei­ma­ten, moni arve­lee, että nii­den mää­rä, jot­ka pak­ko­ruot­sin vuok­si jou­tu­vat koh­tuut­to­mas­ti piden­tä­mään opin­to­jaan tai jät­tä­mään ne kes­ken, on niin pie­ni, ettei heil­lä ole väliä. Mut­ta hei­tä ei ole vähän ja heil­lä on väliä. Kyse on myös inhimillisyydestä.

    Ano­muu­mi:Ja ruot­sa­lai­set ovat muu­ten iki­van­ha, orgaa­ni­nen ja perus­tus­lail­li­nen osa tätä maa­ta. “Uus­suo­ma­lai­set” eivät ole, eikä heil­lä ole mitään vas­taa­via oikeuk­sia Suo­men suhteen.

    Ei vas­taa­via oikeuk­sia (= oikeus oman­kie­li­seen kou­lu­tuk­seen, oman­kie­li­siin pal­ve­lui­hin viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä, oman­kie­li­sen kult­tuu­rin tukeen,…) mut­ta inhi­mil­li­siä oikeuk­sia kyl­lä. Kir­joi­tin täs­tä aiemmin:

    eräs ope: Vir­ka­mies­ten kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set eivät ole tätä päi­vää. Esi­mer­kik­si polii­se­ja vir­ka­ruot­si­te­taan samaan aikaan, kun eläk­keel­le jää­vä polii­siy­li­joh­ta­ja sanoo, että polii­seik­si on saa­ta­va lisää maa­han­muut­ta­jia ja hei­dän koh­dal­laan pitää voi tin­kiä jopa suo­men kie­len tai­dos­ta. Myös maa­han­muut­ta­jat van­he­ne­vat, tar­vit­se­vat tera­pi­aa – mut­ta hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa kar­si­taan pak­ko­ruot­sil­la. Aina­kin Turun amk:n hoi­to­työn lin­jal­le jopa pää­sy­ko­keis­sa on pak­ko­ruot­sin osio.

    Moni­kult­tuu­ri­sen pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan etu pak­ko­ruot­si ei siis ole. 

    Tilan­net­ta aut­tai­si suun­nat­to­mas­ti, jos nyt toteu­tet­tai­siin moni­kult­tuu­ri­suus­tut­ki­ja Pasi Sauk­ko­sen ehdo­tus, että myös saa­met nos­tet­tai­siin kan­sal­lis­kie­lik­si. Sil­loin ymmär­ret­täi­siin parem­min, mitä kan­sal­lis­kie­li tar­koit­taa ja mitä se ei tarkoita.

    Ano­muu­mi:
    Mik­si emme sovel­tai­si tätä koh­te­li­aan eril­li­syy­den peri­aa­tet­ta myös Suo­men sisäl­lä ja lisäi­si ruot­sa­lais­ten itsemääräämisoikeutta? 

    Pak­ko­ruot­sis­sa ei ole kyse ruot­sin­kie­lis­ten oikeuk­sis­ta. On hyvä kysyä, mik­si esi­mer­kik­si folk­tin­get ei ole nos­ta­nut kär­ki­hank­keek­seen ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen toi­mi­vuut­ta vaan Ahti­saa­ri­pa­pe­rin toteut­ta­mi­sen (= pak­ko­ruot­sin vah­vis­ta­mis­asia­kir­ja) Folk­tin­get tila­si Ahti­saa­ri­pa­pe­rin vuot­ta ennen vii­me vaa­le­ja uuden hal­li­tuk­sen hal­li­tus­oh­jel­man kie­li­po­liit­ti­sek­si osiok­si. Vaik­ka tuol­loin­kin pakon krii­ti­kot sai­vat enem­mis­tön edus­kun­taan, RKP sai tämän pape­rin hal­li­tus­oh­jel­maan ja sitä on nou­da­tet­tu, sen vuok­si mm. pak­ko­ruot­si var­hais­tet­tiin ala­kou­lui­hin ja vain yo-ruot­sin paluu on enää toteu­tu­mat­ta, mut­ta sitä­kin yri­te­tään muka kol­men pakol­li­sen kie­li­ko­keen kaut­ta (vaik­ka yo-kokeen raken­ne uudis­tet­tiin nime­no­maan sik­si, että se oli lii­an kielipainotteinen).

    Meil­lä ei käy­dä asial­lis­ta kes­kus­te­lua pak­ko­ruot­sis­ta vaan mediat tar­joa­vat vain pak­koa puo­lus­ta­vien taho­jen näke­myk­siä. Hel­sin­gin yli­opis­ton net­ti­leh­des­tä löy­tyi jokin aika sit­ten näky­vä uuti­nen, jol­la halut­tiin nol­la­ta kes­kus­te­lu kan­sa­lais­aloit­tees­ta ruot­sin vapaa­eh­tois­ta­mi­sek­si: “Kan­sa­lais­aloit­tees­ta uut­ta vir­taa saa­nut pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lu har­mit­taa kie­li­pro­fes­so­rei­ta” ja miten sel­viäi­sim­me ilman pakol­lis­ta ruot­sia, kun “Poh­jois­mai­nen yhteis­työ vah­vis­tuu, ja moni­kie­li­syy­del­le riit­tää kysyn­tää…” Satun­nai­sel­le luki­jal­le ei ker­ro­ta, mitä on teks­tin taus­tal­la. Mil­tä kuu­los­tai­si rehel­li­nen uuti­soin­ti: “Ruot­sin ope­tuk­ses­ta palk­kan­sa saa­vat pro­fes­so­rit eivät halua saat­taa lei­pä­puu­taan uha­na­lai­sek­si. He haluai­si­vat kut­sua pak­ko­ruot­sia moni­kie­li­syy­dek­si. Pak­ko­ruot­sin vaih­toeh­to­na on heis­tä tilan­ne, jos­sa mitään kie­liä ei ole pakol­li­se­na, sik­si he väit­tä­vät, että pakon pois­ta­mi­nen vaa­ran­taa kiel­ten­ope­tuk­sen. Hei­tä haas­tat­te­li yli­opis­ton ruot­sin­kie­lis­tä toi­mit­ta­ja­kou­lu­tus­ta anta­van ruot­sin­kie­li­sen yksi­kön tiedottaja.”

    Mui­den kie­li­ryh­mien näkö­kul­mat on meil­lä sään­nön­mu­kai­ses­ti ohi­tet­tu. Sik­si eksym­me näis­sä kes­kus­te­luis­sa puhu­maan epä­oleel­li­suuk­sia ja vat­vo­maan ruot­sin­kie­lis­ten tyy­ty­väi­syyt­tä (jota ei tule), kun oikeas­ti meil­lä on ihmis­ten voi­ma­va­ro­ja naker­ta­va ja ihmis­ten oikeuk­sia louk­kaa­va pak­ko­ruot­si, jon­ka pur­ka­mi­nen oli­si enem­män kuin ajankohtaista.

    Ano­muu­mi: Tilan­ne on pit­käl­ti ana­lo­gi­nen keis­siin Yhdys­val­to­jen sii­onis­mia kan­nat­ta­vat juu­ta­lai­set ja maan ulko­po­li­tiik­ka. — Voi vain esit­tää niin hyvän­tah­tois­ta ja neut­raa­lia kuin osaa. “Juu­ta­lai­set ovat hie­no kan­sa ja —”

    Aika pahan pis­tit. Yri­tät­kö kau­niis­ti sanoa, ettei pak­ko­ruot­sin pur­ka­mi­nen tule onnis­tu­maan vie­lä lastenlapsiltammekaan?

  306. eräs ope:

    Koke­muk­se­si ruot­sin hyö­dyl­li­syy­des­tä eivät rii­tä puol­ta­maan pak­koa muil­le, mut­ta ne voi nos­taa esiin mark­ki­noi­taes­sa vapaa­eh­tois­ta ruotsia. 

    Ei yksi pääs­ky kesää tee, ei toki. Oli­si ehkä syy­tä sel­vit­tää, onko eri kiel­ten oppi­mis­jär­jes­tyk­sel­lä mer­ki­tys­tä seu­raa­vien kiel­ten oppi­mis­tu­lok­siin. Aineis­toa luu­li­si tähän Suo­mes­ta ja muu­al­ta­kin löy­ty­vän eri kou­lu­jen pii­ris­tä hyvin­kin paljon. 

    Pitäi­si siis sel­vit­tää, mikä on N eri kiel­tä yli­op­pi­las­tut­kin­nos­sa suo­rit­ta­nei­den arvo­sa­na­ja­kau­tu­ma niis­sä kie­lis­sä suh­tees­sa käy­tet­tyi­hin ope­tus­tun­tei­hin, kun aloi­te­taan esi­mer­kik­si a) englan­nin­kie­lel­lä, tai b) ruot­sin­kie­lel­lä? Täs­tä ver­tai­lus­ta pitäi­si tie­tys­ti sul­kea koko­naan pois ne oppi­laat, jot­ka ovat jät­tä­neet yli­op­pi­la­sai­neen (tai useam­man) suo­rit­ta­mat­ta, tai jaka­vat, kuten osal­la nykyi­sin tapa­na on, kysei­set kokeet ajal­li­ses­ti osit­taen, jol­loin lisä­ai­ka pie­nem­pää koe­mää­rään val­mis­tau­tu­mi­seen aut­taa toden­nä­köi­ses­ti koh­ti kor­keam­pia arvosanoja. 

    Tuon­ta­pai­nen tut­ki­mus pitäi­si suun­ni­tel­la hyvin huo­lel­li­ses­ti, jot­ta yli­mää­räi­set sei­kat eivät vää­ris­täi­si tulok­sia, ja jot­ta saa­tai­siin tut­kit­tua tie­toa monia kiin­nos­ta­vas­ta asias­ta, mukaan­lu­kien kou­lus­sa anne­tun ope­tus­tun­ti­mää­rän vai­ku­tuk­ses­ta oppi­mi­seen. Ei ehkä ihan niin yksin­ker­tai­nen teh­tä­vä kuin äkki­säl­tään ajat­te­lin, mut­ta mah­dol­li­suuk­sia sil­ti löytynee. 

    Tut­ki­mus­tu­los­ten sel­keyt­tä häi­rit­se­vi­nä teki­jöi­nä löy­tyy var­maan­kin myös oppi­laan kaik­kien kurs­sien yhteen­las­ket­tu tun­ti­mää­rä (täs­sä­kin on kai­ke­ti iso­ja ero­ja), sekä kou­luo­pe­tuk­sen ulko­puo­lel­la (kesäi­sin) jär­jes­tet­ty­jä kie­li­kurs­se­ja, lähi­pii­rin kie­let ja moni muu­kin asia. Voi­si kui­ten­kin olet­taa, että jotain uut­ta­kin tie­toa oli­si mah­dol­lis­ta saa­da sel­vil­le, ellei aihees­ta ole jo riit­tä­viä tut­ki­muk­sia tehty.

    En tie­dä uskoo­ko kukaan, että muu­ta­mien vuo­sien kou­luo­pin­not antai­si­vat sel­lai­se­naan riit­tä­vän tai täy­del­li­sen kie­li­tai­don mis­sään kie­les­sä. Eräs olen­nai­nen seik­ka lie­nee se, syn­tyy­kö kou­lus­sa tar­peek­si hyvä poh­ja, jot­ta sil­le voi sitä myö­hem­min, esim. työ­elä­mäs­sä tar­vit­ta­vaa laa­jem­paa ja syväl­li­sem­pää kie­li­tai­toa raken­taa. Se kai oli­si toivottavaa?

    Suo­men kak­si­kie­li­syys on kui­ten­kin asia, jota ei myös­kään pidä jät­tää huo­miot­ta. Tähän­hän oli jo aiem­min viitattu.

  307. Ano­muu­mi: Mik­si emme sovel­tai­si tätä koh­te­li­aan eril­li­syy­den peri­aa­tet­ta myös Suo­men sisäl­lä ja lisäi­si ruot­sa­lais­ten itsemääräämisoikeutta? 

    Heh. Afri­kaan­sik­si tuol­le on ihan oma, kir­jai­mel­li­nen kään­nök­sen­sä­kin. Jos­tain syys­tä se ei vain ole kovin hyväs­sä huu­dos­sa maa­il­mal­la, mut­ta kuvaa­han se erin­omai­ses­ti Suo­men nyky­ti­lan­net­ta, pis­teet siitä.

  308. Irlan­ti on kak­si­keie­li­nen maa ja samaa kes­kus­te­lua siel­lä­kin käydään.

    Pakol­li­suus tuot­taa gae­lin kie­lel­le enem­män hait­taa kuin hyö­tyä ja vie­roit­taa tehok­kaas­ti ihmi­set kie­len osaamisesta. 

    Raken­ta­vaa oli­si miet­tiä jon­kin­lai­nen suun­ni­tel­ma valin­nai­suu­den tuo­mi­sek­si. Luon­te­vin­ta oli­si luo­pua yli­opis­to­jen “vir­ka­kie­li” kokees­ta, joka on jo nyt teat­te­ria. Muu­tok­seen liit­tyi­si vie­lä opin­to­reii­ti opis­kel­la ruot­sia alus­ta aikui­se­na ja lyhye­nä lukio­kie­le­nä. Ylä­as­tel­le jon­kin tutus­tuis­kurs­sin jät­tä­mi­nen voi­si olla paikallaan.

    Ruot­sin naa­puus­ruus ja kul­tuu­rin elin­voi­ma kyl­lä säi­lyt­tä­vät ruot­sin Suo­mes­sa. Seli­tys­tä mik­si tulok­set­to­man ope­tuk­sen vähen­tä­mi­nen huo­non­tai­si ruot­sin­suo­ma­lais­ten ase­maa miten­kään en ole myös­kään kuullut.

  309. Sak­ke: Pitäi­si siis sel­vit­tää, mikä on N eri kiel­tä yli­op­pi­las­tut­kin­nos­sa suo­rit­ta­nei­den arvo­sa­na­ja­kau­tu­ma niis­sä kie­lis­sä suh­tees­sa käy­tet­tyi­hin ope­tus­tun­tei­hin, kun aloi­te­taan esi­mer­kik­si a) englan­nin­kie­lel­lä, tai b) ruotsinkielellä? 

    Mik­si ihmeessä?

    A1-ruot­sin valin­neet ovat aina poi­keus­jouk­ko ja vie­lä pie­ni sel­lai­nen — joko ovat osin ruot­sin­kie­li­ses­tä suvus­ta tai elä­vät ruot­sin­kie­li­ses­sä kun­nas­sa tai ovat sel­keäs­ti kie­lel­li­ses­ti lah­jak­kai­ta ja kie­liin suun­tau­tu­nees­ta per­hees­tä, joten van­hem­mat ovat uskal­tau­tu­neet valit­se­maan muun A2-kie­len kuin englan­nin. Ei näin voi teh­dä mitään aitoa vertailua. 

    Tai sit­ten pitäi­si riit­tä­vän suu­ri jouk­ko lap­sia arpoa eri A1-kie­li­ryh­miin eri puo­lil­la Suo­mea … sii­nä ei mene seu­ran­nas­sa kuin sem­moi­nen pari­kym­men­tä vuotta. 

    Toi­mi­va mal­li on se, että aloi­te­taan kie­lel­lä, jota tar­vi­taan eni­ten (englan­ti) tai per­he valit­see halu­tes­saan kie­lel­li­ses­ti hyvin kehit­ty­neel­le muk­sul­leen jon­kin kie­li­pai­no­tuk­sen (esim. kou­lu vie­raal­la kei­lel­lä, kii­na­kyl­py jon­kin kou­lun pai­no­tuk­se­na, usei­ta pit­kiä kie­liä…) tie­täen, että kysei­seen pai­no­tuk­seen tulee sitou­tua niin asuin­pai­kan kuin kodin tuen suhteen.

    Tie­tys­ti on lupa seu­ra­ta ja ver­ra­ta eri kie­lien luki­joi­ta, mut­ta ei täl­lä tavoin voi­da pit­kit­tää pak­ko­ruot­sis­ta luo­pu­mis­ta ja raken­taa muka tie­teel­lis­tä kie­li­pol­kua tavis­lap­sil­le. Edel­leen­kin per­heet ovat par­hai­ta valit­si­joi­ta, kak­si vie­ras­ta kiel­tä hyvä läh­tö­koh­ta mut­ta vapau­tuk­set tar­vit­taes­sa välttämättömiä.

  310. Sak­ke: 1) Läh­tö­ole­tuk­se­ni -, oliko? 

    2) Tie­de­tään­kö? Onko näyt­töä? Miten mää­rit­te­let hyödyn? 

    Jos sinul­la ei ollut läh­tö­ole­tuk­se­na tuo­ta, mitä sanoin, minul­ta jäi var­maan­kin täy­del­li­ses­ti ymmär­tä­mät­tä mitä yri­tit sanoa. Saa selventää.

    Hyö­tyä voi­daan mää­ri­tel­lä ja mita­ta monin tavoin, mm. suh­tees­sa ope­tus­tun­tien mää­rään ja koko­nai­suu­den rahal­li­siin kus­tan­nuk­siin, vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ten kaut­ta, tai mit­taa­mal­la nii­den tavoit­tei­den toteu­tu­mis­ta jot­ka pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jat ovat ilmoit­ta­neet pak­ko­ruot­sin syiksi.

    Et var­maan­kaan ole eri miel­tä sii­tä, että jos oppi­las oppii yhden sanan kie­les­tä, jon­ka ope­tuk­seen käy­te­tään usei­ta sato­ja tun­te­ja oppi­laan elä­mäs­tä, voi­daan sanoa että ope­tuk­ses­ta ehdot­to­mas­ti ei ole saa­tu riit­tä­vää hyö­tyä. Sen yhden sanan kun oppii yhtä hyvin ilman sato­jen tun­tien pakol­lis­ta ope­tus­ta, joten nuo tun­nit oli­si jär­ke­vin­tä käyt­tää hyö­dyl­li­siin kie­lio­pin­toi­hin ja opet­taa se yksi sana ruot­sia vaik­ka näi­den yhtey­des­sä. Ker­ran­kin pak­ko­ruot­si ei oikeas­ti oli­si mis­tään muus­ta pois!

    Pak­ko­ruot­sia ker­ro­taan tar­vit­ta­van sii­tä syys­tä, että ruot­sin­kie­li­siä on pal­vel­ta­va hei­dän omal­la äidin­kie­lel­lään. Kui­ten­kin tie­de­tään (eikä lie­ne kovin kal­lis­ta sel­vit­tää viral­li­sem­min­kaan), että teh­tä­viin, jois­sa tämän kie­len tai­toa todel­la tar­vi­taan, ei pal­ka­ta suo­men­kie­li­siä vaan äidin­kie­lel­tään ruot­sin­kie­li­siä. Ruot­sin­kie­li­set eivät siis edes itse usko pak­ko­ruot­sil­la saa­ta­van aikaan sitä lop­pu­tu­los­ta, jol­la tätä pak­koa kui­ten­kin jat­ku­vas­ti perustellaan. 

    Lopuk­si vie­lä ne vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set. Ruot­sin kie­len ope­tus, toi­sin kuin väi­te­tään, on täs­mäl­leen sii­hen käy­tet­tä­vän tun­ti­mää­rän ver­ran pois muus­ta ope­tuk­ses­ta. On siis syy­tä kysyä, mitä tuo muu ope­tus voi­si olla ja min­kä ver­ran enem­män tai vähem­män hyö­tyä sii­tä oli­si pak­ko­ruot­siin verrattuna. 

    Kuten sanoin aiem­min, suu­ren maa­il­man­kie­len osaa­mi­nen ja eri­tyi­ses­ti sel­lai­sen kie­len, jon­ka avul­la voi tavoit­taa englan­tia osaa­mat­to­mia ihmi­siä mah­dol­li­sim­man pal­jon, on läh­tö­koh­tai­ses­ti ruot­sin osaa­mis­ta hyö­dyl­li­sem­pää. Maa­il­mas­sa kun on vain hyvin vähän ruot­sin­kie­li­siä, ja heis­tä häviä­vän pie­ni osa sel­lai­sia, jot­ka eivät puhu englantia.

    Vapaas­ti valit­ta­van kie­len ope­tus on pakol­la osoi­te­tun kie­len opis­ke­lua hyö­dyl­li­sem­pää, kos­ka edel­li­nen joh­taa kor­keam­paan osaa­mis­ta­soon samal­la ope­tuk­sen mää­räl­lä (tämän selit­tää eri­lai­nen moti­voi­tu­nei­suu­den aste). Täs­sä­kin tar­kas­te­lus­sa siis pak­ko­ruot­si hävi­ää vapaa­eh­toi­ses­ti vali­tul­le ruot­sil­le, ja vie­lä enem­män vapaa­eh­toi­ses­ti vali­tul­le suu­rel­le maailmankielelle.

    Sil­le pakol­le ei yksin­ker­tai­ses­ti ole jär­ke­viä perusteita.

  311. Ano­muu­mi: Kiel­te­no­pis­ke­lu voi olla työ­läy­des­sään­kin pal­kit­se­vaa, mut­ta eihän se oikeas­ti mitään ajat­te­lua kehi­tä. Sen sijaan pie­nel­lä lisä­työl­lä voi­tai­siin mate­ma­tii­kas­sa, luon­non­tie­teis­sä ja yhteis­kun­tao­pis­sa lisä­tä kovaa kamaa työ­ka­lu­pak­kiin ja kehit­tää intui­tio­ta oikeas­ti tär­kei­den asioi­den suh­teen. Jokai­nen joka on opis­kel­lut vähän­kään em. aihei­ta yli­opis­tos­sa tie­tää mis­tä puhu­taan. Tun­tuu sil­le, että koko sii­he­nas­ti­nen kou­lu­tus on ollut yhtä panttaamista.

    Myös lah­jat­to­mam­mil­le voi­tai­siin kiel­te­no­pis­ke­lus­ta sääs­ty­neel­lä ajal­la esim. takoa ener­gian, arkie­lä­män ja yhteis­kun­nan suu­ruus­luok­kia pää­hän. Vii­me aikoi­na on puhut­tu pal­jon talous­tie­tei­den perus­asioi­den sisäl­lyt­tä­mi­ses­tä perus­kou­luun ja lukioon. Tosi­aan, jos me emme jaa talous­tie­teel­lis­tä kark­kia nuo­ril­le, joku ame­rik­ka­lai­nen aja­tus­pa­ja kyl­lä huo­leh­tii siitä.

    Tsot tsot, kyl­lä kehittää! 

    Olen sil­ti samaa miel­tä kans­sa­si sii­tä, että täl­lä het­kel­lä perus­kou­lu sivuut­taa koko­naan tai suu­rek­si osak­si sel­lai­sia­kin sisäl­tö­jä, jois­ta oli­si meil­le kan­san­ta­lou­te­na pal­jon enem­män hyö­tyä kuin ruot­sin opet­ta­mi­ses­ta pakollisena.

    Pidän kui­ten­kin kah­den vie­raan kie­len opis­ke­lua tär­keä­nä jo sen maa­il­man­ku­vaa avar­ta­van vai­ku­tuk­sen vuok­si: eri­kie­li­sis­sä kult­tuu­reis­sa asiois­ta aja­tel­laan eri tavoin, ja tämä hei­jas­tuu myös kie­liin itseen­sä. Kie­len oppi­mi­nen opet­taa myös oman näkö­kul­man vaih­ta­mis­ta itsel­le vieraa(mma)n kult­tuu­rin jäse­nien näkö­kul­maan, mis­tä toki seu­raa monia hyö­ty­jä mm. kau­pan­käyn­nis­sä ja ylei­sem­min kult­tuu­rien kehit­ty­mi­sen näkökulmasta. 

    ..Tosin jos opis­ke­lee englan­nin lisäk­si sak­saa tai ruot­sia, ko. oppi tai­taa jää­dä suu­rim­mak­si osak­si omak­su­mat­ta. Samoin kävi­si niil­le, jot­ka eivät ole lain­kaan hyviä oppi­maan kie­liä. Ehkä siis tämä pakol­li­nen aine voi­si olla vapaas­ti valit­ta­vis­sa mui­den­kin kuin kie­lio­pin­to­jen joukosta.

    Lisäk­si ehdo­tan pak­kous­kon­non tilal­le pakol­lis­ta elä­män­kat­so­mus­tie­toa jos­sa käsi­tel­lään kai­ken­lai­sia uskon­to­ja ja elä­män­kat­so­muk­sia tas­a­puo­li­ses­ti (“omaa uskon­toa” sai­si halu­tes­saan opis­kel­la vapaa­va­lin­tai­se­na ainee­na). Osan tun­neis­ta voi­si käyt­tää ihmi­sen psy­ko­lo­gian perus­asioi­den oppi­mi­seen. Eihän meil­le myön­ne­tä ajo­kort­tia­kaan vail­la mitään käsi­tys­tä sii­tä, mil­lä meka­nis­meil­la auto ja lii­ken­ne toimivat.

    Sit­ten vaik­ka­pa his­to­rian tun­ti­mää­rää pie­nem­mäk­si ja tilal­le lisää yhteis­kun­taop­pia, jot­ta voi­tai­siin käy­dä talous­tie­teen ja yrit­tä­jyy­den perus­asioi­ta läpi. Men­nei­syy­teen on toki hyvä kat­sel­la aina välil­lä, mut­ta jos kukaan ei ymmär­rä tai osaa kat­soa tule­vai­suu­teen niin mitä sii­tä seuraa?

    Mate­maat­ti­siin ainei­siin pitäi­si saa­da taso­kurs­sit takai­sin siten, että oikeas­ti ete­vil­le ope­tet­tai­siin hei­dän ajat­te­lu­aan sti­mu­loi­via asioi­ta. Kaik­kia (luku)aineita pitäi­si alkaa opet­taa enem­män sys­tee­mi­ses­tä näkö­kul­mas­ta, siis tar­kas­tel­len asioi­den väli­siä yhteyk­siä sel­lai­si­na kuin ne ovat, ideo­lo­giois­ta vapaasti.