Syntyvyyden romahdus (1): ilmiö on yleismaailmallinen ja näyttää pysyvältä

Olen seu­ran­nut muu­ta­man vuo­den syn­tyvyy­den laskua Suomes­sa lähin­nä miet­tien, miltä huolto­suhde näyt­tää 2050-luvul­la. Pidin aluk­si toden­näköisenä, että kyse olisi tilapäis­es­tä laskus­ta vähän niin kuin vuosi­na 1972 ja 1973, jol­loin jostain syys­tä johtuen las­ten tekoa lykät­ti­in. Nyt syn­tyvyy­den laskua on kuitenkin jatkunut niin pitkään, että pelkästä lapsen­teon myöhen­tämis­es­tä ei voi enää olla kyse.

Kir­joitin täl­lä blogilla, että syn­tyvyy­den rom­ah­t­a­mi­nen on paljon val­tion velkaa suurem­pi ongel­ma Suomelle.

Eräs tut­tuni vinkkasi Anna Rotkirchin X‑viestiin eri maid­en syn­tyvyys­ti­las­toista. Kiitos siitä molem­mille. Tätä tietoa olin yrit­tänyt etsiä, mut­ta olin löytänyt vain van­hen­tunei­ta luku­ja. Rotkirchin tilas­tot osoit­ti­vat, että vuodes­ta 2015 vuo­teen 2023 – siis kahdek­san vuo­den aikana – syn­tyvyys on laskenut voimakkaasti jok­seenkin kaikkial­la maail­mas­sa. Kun ilmiö on yleis­maail­malli­nen, koti­maiset syyt kan­nat­taa pan­na syrjemmälle.

Jotain on muut­tunut perus­teel­lis­es­ti eikä vain Suomes­sa. Olin kat­sonut asi­aa liian Suo­mi-keskeis­es­ti, ja olisin sik­si yrit­tänyt löytää koti­maisia syitä syn­tyvyy­den laskulle.

Suomes­sa sataa naista kohden syn­tyy nyt noin 62 tyt­töä. Kos­ka lap­sia ja nuo­ria myös kuolee, niin san­ot­tu net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on noin 0,6. Jos kaik­ki jatkuu ennal­laan, jokainen syn­tyvä sukupolvi on 60 % van­hempi­en­sa sukupolves­ta ja  36 % iso­van­hempi­en­sa sukupolves­ta. Ilman maa­han­muut­toa Suomen asukasluku putoaisi sadas­sa vuodessa jon­nekin alle kah­den miljoo­nan. En jak­sa laskea tätä tarkasti, kos­ka ole­tus tasan saman­laise­na pysyvästä syn­tyvyy­destä ei ole realistinen.

Suomen tilanne ei ole mitään ver­rat­tuna Etelä-Kore­aan, jos­sa sataa naista kohden syn­tyy vain run­saat 30 tyt­töä. Tämän mukaan Etelä-Kore­as­sa jatkos­sa las­ten ikälu­ok­ka on 30 % van­hempi­en ikälu­okas­ta ja alle 10 % iso­van­hempi­en ikälu­okas­ta. Maa on lopet­ta­mas­sa olemes­saolon­sa. Etelä-Kore­as­sa jotkut työ­nan­ta­jat mak­sa­vat henkilökun­nalleen 70 000 euroa bonus­ta lapsesta.

Etelä-Kore­aa merkit­tävämpi on kuitenkin Kiina. Kiina syn­tyvyys mullis­taa maail­man­his­to­ri­an. Maa luopui yhden lapsen poli­ti­ikas­taan vuon­na 2015. Sen jäl­keen syn­tyvyys ei ole nous­sut kuten oli tarkoi­tus vaan suo­ras­taan rom­ah­tanut. Kokon­aishedelmäl­lisyys on laskenut 1,75:stä 1,02:een. Sataa naista kohden syn­tyy enää noin 45 tyt­töä. Lukua las­kee tyt­tösik­iöi­den abor­toin­ti. Syn­tyvistä lap­sista on tyt­töjä vain 44 %. Kiinan asukasluku kään­tyy jyrkkään lasku­un. Maan hal­li­tus on epä­toivos­saan velvoit­tanut puolueen jäsenet han­kki­maan kolme las­ta, mut­ta sekään ei näytä pelittävän.

Kiinas­sa kiin­teistöala on suuris­sa vaikeuk­sis­sa. Nopeasti vähenevä väestö ei asi­aa ainakaan auta.

Suomessa syntyvyyden lasku Euroopan toiseksi nopeinta

Hedelmäl­lisyys on laskenut Suomes­sa seit­semässä vuodessa 24 pros­en­til­la. Se on toisek­si jyrkin lasku Euroopas­sa Liet­tuan jäl­keen, mut­ta emme me silti pohjil­la ole. Vielä alem­pi syn­tyvyys on Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa, Puo­las­sa, Liet­tuas­sa ja Bosnia-Herze­gov­inas­sa. Kiinas­sa kansa ei oikein totel­lut hal­li­tuk­sen määräys­tä tehdä lisää lap­sia, mut­ta ei mene hyvin paavillakaan.

Olisi help­po etsiä syitä syn­tyvyy­den alen­tu­miselle hal­li­tuk­sen huonos­ta poli­ti­ikas­ta, mut­ta yhdek­sän kuukau­den toim­i­tu­sai­ka huomioon ottaen nyky­hal­li­tus ei ole voin­ut vuo­den 2023 lukui­hin vaikut­taa. Aika vähäisessä roolis­sa taitaa olla per­he­p­oli­ti­ik­ka olla, vaik­ka ei sekään täysin merk­i­tyk­setön­tä ole.

Lap­sil­isiä suurem­pi ongel­ma liit­tyy asumiseen. Lap­siper­he ei oikein pär­jää yksiössä. Lisäneliöi­den han­kkimi­nen on todel­la kallista kaupungeis­sa, jois­sa val­taosa lap­sista syn­tyy, kos­ka val­taosa nuorista nai­sista asuu kaupungeissa.

Merkit­tävä syy syn­tyvyy­den alen­e­miseen on, etteivät nuoret aikuiset löy­dä kump­pa­nia. Lapset­to­mia miehiä on vielä paljon enem­män kuin lapset­to­mia naisia, mis­tä voi hel­posti päätel­lä, että merkit­tävä osa miehistä tekee lap­sia use­am­man kuin yhden naisen kanssa. Erään­laista peräkkäistä moni­avioisu­ut­ta siis.

Nais­ten koulu­tus­ta­son nousu miehiä korkeam­mak­si tarkoit­taa, että yhä use­am­mas­sa parisuh­teessa nainen on miestään suu­rit­u­loisem­pi. Tämäkin alen­taa syn­tyvyyt­tä, kun per­in­tei­sistä rooli­malleista ei het­kessä päästä eroon.

Parhaan kuule­mani seli­tyk­sen syn­tyvyy­den laskulle antoi mielestäni Suomen yrit­täjien pääekon­o­misti Juhana Brotherus. Hänen mukaansa las­ten­teon vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on noussut.

Tämän tehokkaan ekon­o­mistikielisen ter­min kään­tämi­nen suomek­si on hie­man haas­tavaa, mut­ta yleiskielel­lä se tarkoit­taa, että las­ten van­hem­mat joutu­vat luop­umaan aiem­paa enem­män kaikesta kivas­ta, jos­ta lapset­tomat voivat naut­tia. Nuorten aikuis­ten elämä on muut­tunut mie­lenki­in­toisem­mak­si ja antoisam­mak­si, ja paljos­ta siitä jäävät lap­siper­heet paitsi.

Loogi­nen vas­taus tähän olisi tietysti, että elämästä pitää tehdä tylsem­pää, jot­ta mal­te­taan tehdä lap­si­akin, mut­ta ehkä ei nyt sen­tään mitään elämäniloveroja.

Elämän­muo­tomme ei ole kovin lap­simyön­teinen. En mene tähän syvem­min, mut­ta perussyynä pidän eristäy­tymistä yhä pienenevään ydin­per­heeseen. Mui­ta ihmisiä ei tapaa arkielämässä erik­seen kodin kuin ulkop­uolel­la, kuka missäkin.

Sama ongel­ma näyt­tää vaivaa­van koko teol­lista maail­maa. Sik­si kallis­tun sille kan­nalle, että muu­tos on pitkäaikainen.

Vas­taus voisi olla lisään­tyvä yhteisöl­lisyys, mut­ta siihen suu­taan ei juuri olla menos­sa. Jos elet­täisi­in yhteisöl­lisem­min, use­ampi nuori aikuinen tulisi tekemiseen vau­vaiäis­ten kanssa. Vau­vaku­ume tart­tuu epi­demi­an tavoin.

Voi olla, että lähivu­osikym­meninä maail­ma muut­tuu sel­l­aisek­si, että syn­tyvyy­den nousulle on edel­ly­tyk­siä, mut­ta en pysty ole­maan siitä varma.

Seu­raavis­sa postauk­sis­sa pohdin, mihin kaik­keen syn­tyvyy­den rom­ah­dus vaikut­taa ja miten esimerkik­si hyv­in­voin­ti­val­tio pide­tään yllä, kun ikäpyra­mi­di kään­tyy kärjelleen.

 

 

 

43 vastausta artikkeliin “Syntyvyyden romahdus (1): ilmiö on yleismaailmallinen ja näyttää pysyvältä”

  1. Hyvin mie­lenki­in­toinen ana­lyysi. Paljon uut­ta tietoa. Kiinan syn­tyvyy­den lasku ei ollut mitään uut­ta. Mut­ta se mikä oli uut­ta oli syn­tyvyys oli alhais­in­ta kato­lilai­sis­sa mais­sa kuten Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa, Puo­las­sa ja Liet­tuas­sa . Mikä selit­tää näi­den neljän katolisen maid­en syn­tyvyy­den laskua? Se että abort­ti on ollut per­in­teis­es­ti rajoitet­tua katoli­sis­sa mais­sa on ollut korkean syn­tyvyy­den syy.

      1. Kom­ment­ti­na Soin­in­vaar­alle tuo­hon Espan­jan ja Ital­ian alhaiseen syn­tyvyy­teen niin se on var­maan pidem­pi ilmiö mut­ta yleen­sä kato­lilais­ten maid­en syn­tyvyys on korkeampi kuin protes­tant­tis­ten maid­en. Globaalin etelän eri­tyis­es­ti Lati­nalaisen Amerikan korkean syn­tynyy­den taustal­la oli ehkäisyn kiel­to. Osaatko ker­toa mikä on syy Ital­ian ja Espan­jan alhaiselle syntynyydelle?

  2. Jos­sakin ihme­telti­in, miten koron­a­pan­demia itse asi­as­sa kohot­ti syn­tyvyyt­tä kun odotuk­sis­sa oli, että se lask­isi. Min­ulle tuo syn­tyvyy­den kasvu oli ihan päivän­selvää: pan­demia ja siitä aiheutuneet rajoi­tus­toimet lask­i­vat dra­maat­tis­es­ti tuo­ta lapsen han­kkimisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta ja sai­vat aikaan tilapäisen pom­pun tilastoihin.

    Köy­hem­mis­sä mais­sa yksi moti­vaa­tio las­ten han­k­in­taan on oman van­hu­u­den tur­vaami­nen. Voi olla, että tämä insen­ti­ivi nousee meil­läkin taas esille kun van­hus­ten hoito väistämät­tä heikke­nee tule­vaisu­udessa dra­maat­tis­es­ti eikä omaa van­hu­ut­ta voi enää laskea pelkästään yhteiskun­nan palvelu­jen varaan..

    1. Syn­tyvyy­den laskun yksi syistä globaal­isti saat­taa olla mm. OECD suosi­tuksi­neen, jot­ka ovat lisän­neet työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta ja lisän­neet per­heel­listyvien vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia. Suomes­sakin nimeno­maan OECD jär­jestönä on koit­tanut ajaa vuosia koti­hoidon­tukea alas. OECD on ehkä sivu­vaiku­tuk­se­na onnis­tunut lisäämään per­heel­listymät­tömyy­den kannatusta.

      Iso syy lie­nee myös kän­nyköil­lä ja somel­la ylipäätään. Äly­lait­tei­den ja somen ansios­ta kel­lään ei ole enää ylimääräistä aikaa, jona ei olisi mitään tekemistä, jol­loin las­ten han­k­in­nas­ta aiheutuu aiem­paa enem­män hait­taa oma­l­la viihdyttämiselle.

      Eläke­jär­jestelmät on ympäri maail­man kehitet­ty puolestaan takaa­maan sitä, että lap­sia saanei­den lapset rahoit­ta­vat lak­isääteis­es­ti lapset­tomienkin eläkkeitä, mikä on osaltaan lisän­nyt lapset­tomana tai vähälap­sise­na pysymisen taloudel­lista kannattavuutta.

      Lisäk­si esimerkik­si lapsen kas­vatuk­ses­ta on tehty vaikeaa. On tul­lut kaiken­laisia uusia ide­l­o­gisia kas­va­tuslin­jauk­sia koului­hin yms. Jos poten­ti­aa­li­nen van­hempi ei niitä jaa, sit­ten hän saat­taa päät­tää olla syn­nyt­tämät­tä lap­si­akaan, jot­tei joudu sel­l­ais­ten asioiden kanssa tais­tele­maan, jos ei itse uusia lin­jauk­sia jaa. Aiem­min van­hem­man kas­va­tus­vas­tuu- ja oikeus oli paljon isom­pi. Nykyään on kaiken­laisia vira­nomaisia, jot­ka pait­si tekevät hyvää, myös vaikeut­ta­vat kas­va­tuste­htävää, ja lisäävät van­hem­muu­den vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta lapset­to­muu­teen tai vähälap­sisu­u­teen ver­rat­tuna. Kaiken­laiset koulu­jen Wilmat uuvut­ta­vat van­hem­mat, etenkin jos lap­sia on use­ampia ja vieste­jä tulee lap­sista jokaisen osalta luet­tavak­si keskimäärin pari päivässä. Enti­sai­ka kun ei tarvin­nut koko ajan kom­mu­nikoi­da koulun kanssa, oli van­hem­mille kog­ni­ti­ivis­es­ti paljon helpom­paa aikaa.

  3. Hyvää pohd­in­taa merk­i­tyk­sel­lis­es­tä asiasta.

    Ylipäätään pla­nee­tan ekolo­gian kannal­ta syn­tyvyy­den lasku on mitä eri­no­maisin ilmiö. Saha­ran eteläpuol­ta ja lähi-itää pitäisi vielä saa­da mukaan. 

    Ker­rankin ter­min nimeno­maise­na merk­i­tyk­senä 1st world prob­lem ‑haas­teena on tietenkin, miten sote-valin­nat huono­jen vai­h­toe­hto­jen välil­lä ratkaistaan kun ikään­tynei­den osu­us väestöstä on suuri. Eli sitä seu­raavaa postaus­ta odotel­lessa. Mut­ta se on isos­sa kuvas­sa luk­su­songel­ma, vaikkakin toki vaikut­taa suuresti yhteiskuntaamme. 

    (Vas­tus­tan muuten “hyv­in­voin­ti­val­tio” ‑ter­min käyt­töä tässäkin yhtey­dessä, kos­ka se tarkoit­taa eri ihmisille niin eri asioi­ta ja vetoaa lähin­nä tun­teisi­in — konkreet­ti­nen päätök­sen­teko ja val­in­to­jen arvioin­ti lähin­nä vaikeu­tuu. Mui­ta vas­taavia ovat “alasajo”, “tur­vaverkko” jne )

    Ilman mitään fak­taa mutu­il­isin että par­in­muo­dos­tuk­sen dig­i­tal­isoi­tu­misel­la län­si­mais­sa voi olla kohta­laisen suuri merk­i­tys tuon yleisem­män kult­tuuril­lisen “jos tek­isimme lapsen, emme pää­sisi enää halutes­samme ex-tem­pore rep­pureis­saa­maan Viet­nami­in” ‑vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen rin­nal­la. Digi­maail­ma luo helpom­min illu­u­sion, että aina voi ajatel­la löytävän­sä vielä parem­man puolisoe­hdokkaan jos vaan vielä jak­saa klikkail­la lisää. Samoin dig­i­todel­lisu­us kyt­kee ainakin jos­sain määrin helpom­min sek­sielämän irti parisuh­teesta — ja aset­taa siihen saman illu­u­sion että vielä jos klikkail­isi vielä vähän lisää, voisi löytää päräyt­tävämpiä elämyksiä.

    Vaikea ennus­taa, miten digi­par­in­muo­dos­tus vaikut­taa syn­tyvyy­teen jatkos­sa. Ensim­mäiset anek­dootit viit­taa­vat siis vah­vasti suhtei­den keston lyhen­tymiseen, vai­h­tu­vu­u­den lisään­tymiseen ja las­ten han­kkimisen vähenemiseen. 

    Pitkän aikavälin vaiku­tuk­set eivät silti täysin väistämät­tä ole kohtalokkaasti syn­tyvyyt­tä laske­vat. Näin on, kos­ka peri­aat­teessa digisti on myös mah­dol­lista löytää lisään­tymiskump­pani helpom­min, kun tar­jokkaiden etsimisessä ei tarvitse enää rajau­tua niihin jot­ka kohtaa ensin kasvokkain. 

    Konkreet­ti­nen toimen­pide-ehdo­tus syn­tyvyyskäyrän loiven­tamisek­si: määritel­lään val­tioon lem­mikkikoiraki­in­tiö, joka on noin 50% nykyis­es­tä. Kansalaiset saa­vat vapaasti myy­dä ja ostaa koiralu­pia, mut­ta vain kiin­tiön puit­teis­sa, vrt päästöoikeudet tai pysäköin­ti Japanis­sa. Ekologi­nen vaiku­tus olisi var­maankin samaa luokkaa, ellei jopa selvästi isom­pi, kuin vaik­ka koti­talousjät­tei­den lajit­telul­la — ja lapsen­saan­nin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­laskel­mat voisi­vat väestö­ta­sol­la muut­tua yllät­tävän merkittävästi.

    1. “Konkreet­ti­nen toimen­pide-ehdo­tus syn­tyvyyskäyrän loiven­tamisek­si: määritel­lään val­tioon lem­mikkikoiraki­in­tiö, joka on noin 50% nykyis­es­tä. Kansalaiset saa­vat vapaasti myy­dä ja ostaa koiralu­pia, mut­ta vain kiin­tiön puit­teis­sa, vrt päästöoikeudet tai pysäköin­ti Japanis­sa. Ekologi­nen vaiku­tus olisi var­maankin samaa luokkaa, ellei jopa selvästi isom­pi, kuin vaik­ka koti­talousjät­tei­den lajit­telul­la — ja lapsen­saan­nin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­laskel­mat voisi­vat väestö­ta­sol­la muut­tua yllät­tävän merkittävästi.”

      Veikkaan, että koirien määrä kään­tyy koh­ta ainakin lievään lasku­un Suomes­sa joka tapauk­ses­sa, kos­ka val­tion meno­ja koite­taan leika­ta. Lehdis­tössä on viime aikoina julka­istu use­ampi haas­tat­telu, jos­sa pien­i­t­u­loinen työtön ker­too, kuin­ka ei tule toimeen kor­vausten leikkausten jäl­keen, kos­ka lem­mikkieläin­ten hoit­o­menot, kuten eläin­lääkärikäyn­nit, ovat keskeinen osa meno­ja ja niiden jäl­keen jää niin vähän rahaa ruokaan, eikä toimeen­tu­lotues­sa huomioi­da lem­mikkien meno­ja. Uusien lem­mikkieläin­ten han­k­in­ta vähen­tynee Suomes­sa työt­tömyysko­r­vausten ja asum­istuen kutis­tu­misen myötä. Lem­mik­ki on mon­es­sa tapauk­ses­sa tosi­aan sub­sti­tu­ut­ti lapsen han­k­in­nalle. Monil­la paikkakun­nil­la nykyään syn­tyy enem­män koiria kuin ihmislapsia.

    2. Kuvailet yllä deit­ti­sovel­lus­ten vaiku­tus­ta kuin se olisi kaikkien kohdal­la sama. Tin­der yms. vaikut­ta­vat ihan eri taval­la eri ryh­mi­in. Esimerkik­si miesten deit­tailua se taitaa jopa vähen­tää, kos­ka naiset val­it­se­vat, ja nyt he voivat vali­ta entistä helpom­min halut­tavimpia miehiä. 

      Miehet jät­tävät nämä sovel­luk­set, kos­ka eivät niiden kaut­ta saa seu­raa. Naiset taas jät­tävät ne, kos­ka tar­jon­nan paljous alkaa rasit­taa ja kos­ka “sar­jadeit­tail­e­vat” miehet eivät sitoudu. Se myös katkeroit­taa naisia ja syn­nyt­tää epälu­u­loa kaikkia miehiä kohtaan. Har­va nainen nimit­täin ymmärtää kovin hyvin hyper­gamisia taipumuk­si­aan — vai pitäiskö sanoa “hyepergamistista strate­gista ase­maansa” — kos­ka siitä puhumi­nen on tabu. (Hyper­gamia siis tarkoit­taa nais­ten kesku­udessa yleistä taipumus­ta pyrk­iä par­i­u­tu­maan miehen kanssa, joka kuu­luu taval­la tai toisel­la miesten “eli­it­ti­in”.)

  4. Joopa joo. San­na Ukko­la ruotii samaa aihep­i­ir­iä teräväl­lä tyylil­lään tämän päivän (4.4.) Iltale­hdessä (“Hei mies – Olet luuseri ja vässykkä, halu­atko rakastel­la?”, ja ker­too salaisuute­na, että “todel­lisu­udessa useim­mat tun­te­mani naiset halu­a­vat sänkyyn­sä raavaan alfau­roksen, eivät sukupuoli­häpeään­sä pil­lit­tävää, saam­a­ton­ta vässykkää.” Ja miten naiset kohtel­e­vat puheis­saan tai kir­joituk­sis­saan noi­ta raavai­ta alfau­roksia? Kyl­lä nämä miehet ovat varsinkin itseään täyn­nä oleville fem­i­nis­teille vapaa­ta riis­taa, jota voi väheksyä ja sol­va­ta mielin määrin. Taitaa olla län­si­mais­sa varsin yleinen tilanne, että yhä suurem­pi osa miehistä toteut­taa elämässään MGTOW (men going their own way) ‑peri­aatet­ta. Good rid­dance, akat!

  5. Näyt­tää tosi­aan ole­van niin, että kaupungeis­sa ihmiset ovat paljon enem­män yksin kuin maal­la, vaik­ka maal­lakin tilanne on muut­tunut huonom­mak­si. Kyläy­hteisössä kaik­ki tun­si­vat kaik­ki ja eri­lai­sis­sa kokoon­tu­mi­sis­sa naa­purikyläläisetkin. Tämä ei voi olla vaikut­ta­mat­ta myös par­in­muo­dos­tuk­seen ja siihen, kuin­ka hyvin tun­netaan se vas­takkaisen sukupuolen yksilö, johon sat­u­taan tör­määmään ja ihas­tu­maan. Huono tun­tem­i­nen aiheut­taa pet­tymyk­siä ja avio­ero­ja. Jopa kouluis­sa oman luokan tai opiske­li­jakurssin tun­te­mus on heikentynyt.

    1. Suo­ma­lais­ten geneet­ti­nen ter­veys parani olan­nais­es­ti fil­lar­in mukana, kun riiureis­sulle voiti­in lähteä kotikylää kauem­mak­si, eikä tarvin­nut tur­vau­tua serkkutyttöön.

      1. Muuten pohdiskel­e­val­ta kir­joit­ta­jal­ta hie­man alatyy­li­nen kom­ment­ti. Kun ajat­teien sukuani ja suuria tiheästi raken­net­tu­ja joki­var­sikyliä Etelä-Poh­jan­maal­la, puoliso haet­ti­in kauem­paa jo ennen polkupyörää. Serkun kanssa avioi­tu­miseen on liit­tynyt aikamoisia kult­tuurisia pidäkkeitä. Itä-ja Pohjois-Suomes­sa on toki tavat­tu joitakin sairauk­sia, joiden taustal­la on ollut se, että väestön geneet­ti­nen poh­ja on ollut kapea.

      2. Saa­toin sanoa vähän rumasti, mut­ta kyl­lä har­vaan asu­tu­il­la alueil­la meil­lä esi­in­tyy nor­maalia enem­män geneet­tisiä sairauk­sia sen takia, että puoliso haet­ti­in liian pien­estä poiiristä.

      3. Puhu­mat­takaan moottoripyörästä. 🙂

      4. Osmo, minus­ta nyt vähän vaikut­taa, ettet osaa erot­taa perus­ta­jae­fek­te­jä (kapea poh­ja, kos­kee esim. koko koiraro­tua tai jonkin alueen pien­estä pop­u­laa­tios­ta polveu­tunut­ta väestöä) ja sisäsi­it­toisu­ut­ta (serkusavi­o­li­it­to, con­san­guin­i­ty). Geen­it eivät mene pilalle kum­mas­sakaan, vaan reses­si­ivis­es­ti haitalliset geen­it ilmenevät enem­män. Ensin­mainit­tu tietenkin han­kalampi ongelma. 

        Israelis­sa yleisimpi­en hait­to­jen vält­tämi­nen alkio­di­ag­nos­ti­ikalla kuu­luu julkiseen ter­vey­den­huoltoon. Mik­sei meil­läkin? Halu­am­me­han toki ratkaista näitä ongelmia, emmekä pelkästään pilkata ja osoitel­la sormel­la kierosilmäisiä sahure­i­ta. Oman arvon­sa tun­te­val­la ihmisel­lä ei ole tarvet­ta kiusa­ta mui­ta. Olemme kaik­ki “toisen­laisia fren­de­jä”, kun oikein silmi­in katsotaan.

      5. Tiedän hyvin sen, että rodun­jalostuk­ses­sa har­raste­taan sisäsi­it­toisu­ut­ta, jot­ta saadaan haitalliset piilevät geen­it elim­i­noitua pois, mutta..

      6. Nyt on taas mah­dol­lisu­us sekaan­nuk­seen 2 eri ilmiön välillä.

        Ken­nelk­lu­bit ym. eläin­ten jalosta­jat har­ras­ta­vat sisäsi­itos­ta, kos­ka se on karkea keino saavut­taa ja varmis­taa jonkun halu­tun kos­meet­tisen piir­teen vaki­in­tu­mi­nen l. fik­saa­tio. Tässä ei siis pois­te­ta reses­si­ive­jä vaan halu­tulle piir­teelle vai­h­toe­htoisia alleelei­ta, useim­miten dom­i­nant­te­ja, kos­ka se on helpom­paa ja kos­ka useim­miten rikkinäi­nen ja reses­si­ivi­nen geeni on se joka aiheut­taa jonkin halu­tun piirteen.

        En ole kuul­lut, että eläin­ten jalosta­jat tarkoituk­sel­la vähen­täi­sivät haitallis­ten reses­si­ivien määrää sisäsi­itok­sel­la, se on paljon hitaam­paa ja kalli­im­paa. Näin kuitenkin pitkäl­lä aikavälil­lä käy, jos haitallis­es­ti homot­sy­goot­tisia yksilöitä ja niiden sis­aruk­sia ei käytetä jalostuk­seen. Mut­ta rotu­in­toil­i­jat ovat tun­netusti varsin suruttomia.

        Luon­non­va­lin­nas­ta seu­raavaa puhdis­tavaa sisäsi­it­toisu­ut­ta toden­näköis­es­ti tapah­tuu mitat­tavis­sa määrin. Esim. his­to­ri­al­lis­es­ti kauan ja usein serkusavi­o­li­it­to­ja har­ras­taneis­sa ihmis­pop­u­laa­tiois­sa on otak­sut­tavasti vähem­män haitallisia resessiivejä.

  6. Täy­tyy myös harki­ta että kyse on ympäristöl­lis­es­tä seikas­ta, mah­dol­lis­es­ti käyt­täy­tymiseen liit­tyvän lisäksi.

    Voi olla että ihmis­ten ympäristöstään saa­ma haitallis­ten kemikaalien kuor­mi­tus on nous­sut niin suurek­si että se näkyy jo merkit­tävänä hedelmäl­lisyy­den lasku­na. Eli tämäntyylisiä:
    https://yle.fi/a/74–20080206

    Lisäk­si vaikka­pa mikro­muovit ja PFAS-ikuisu­uskemikaalit joi­ta on jo sadevedessäkin ihmisille haitallisia määriä (hai­ta­ton­ta määrää tosin ei tai­da ollakaan), ja nämä kaik­ki ker­tau­tu­vat kun niihin tör­määvät pait­si ihmiset omas­sa elinympäristössään yhä enem­män, niin kaik­ki rav­in­tom­mekin altistuu näille samoille haitallisille kemikaaleille ja ympäristöhaitoille. Ne kulkeu­tu­vat sit­ten ravin­non myötä myös mei­hin. Kuor­mi­tus siis ker­tau­tuu eikä ole lineaarista.

    Tutkimuk­set eivät saa näistä hirveästi kiin­ni, sil­lä tutk­i­joil­la ei ole käytet­tävis­sään dataa siitä paljonko esimerkik­si suo­jaa­mat­to­mia yhdyn­töjä tehdään. Kyse­ly­tutkimuk­sia voidaan tehdä, mut­ta ne eivät vält­tämät­tä ole hirveän luotet­tavia (joinain aikoina häveliäisyyssy­istä luku­ja voidaan kau­nis­tel­la vas­tauk­sis­sa alakant­ti­in, toisi­na aikoina rehvastel­la yläkant­ti­in jne). Ja paljonko tuol­laista tutkimus­ta edes tehtäisi­in, sil­lä tiede- ja tutkimus­maail­ma on jatku­vasti enem­män val­jastet­tu tulos­vas­tu­ullisik­si inno­vaa­tiopöhinöik­si­jöik­si. Eikä hedelmäl­lisyys­tutkimus alana oikein haise mas­sipääl­liköi­den sieraimi­in rahantekomahdollisuuksille.

    Myös muun­laiset ympäristö­vaiku­tuk­set voivat olla oleel­lisia, esimerkik­si että istu­matyö on aina vain yleisem­pää. Päivät penkil­lä kas­sit hiessä pönöt­tämi­nen ei ole siit­tiöi­den hyv­in­voin­nin kannal­ta mikään hyvä asia. Toisaal­ta par­i­u­tu­miskäyt­täy­tymisen muu­tok­set taas nimeno­maan suo­si­vat penkil­läpönöt­täjiä, sil­lä sel­l­aisia töitä ne korkeastik­oulute­tut ja hyvä­palkkaiset työ­paikat tah­to­vat olla.

    Kaik­ki nämä ovat tietenkin arvailua, mut­ta fik­sut yhteiskun­nat panos­taisi­vat täl­läis­ten asioiden tutkimuk­si­inkin kun kyse on tämän­tyyli­sistä ihan eksis­ten­taaleista uhista. Valitet­tavasti emme elä sel­l­aises­sa, vaan aina vain tiivim­min “markki­nat hoitaa” pöhinäy­hteiskun­nas­sa mis­sä mil­lään ei ole mitään väliä pait­si lyhyt­näköisen talouden kehitysnäkymillä.

    1. Ainakin län­nessä deit­tailu, sek­si, yhdessä asum­i­nen ja avi­o­li­itot ovat merkit­tävästi vähen­tyneet viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana. Lisäk­si nuorista jenkki­tytöistä jo 15 % ilmoit­taa ole­vansa les­bo­ja tai bisek­suaale­ja, kun vielä joku aika sit­ten osu­us oli 2 %.Naiset ovatkin merkit­tävsti harvem­min sinkkuja. 

      Nuorista miehistä yhä use­ampi asuu yksin ja useim­miten van­hempi­en­sa kotona. Heil­lä menee huonom­min kuin par­i­u­tuneil­la miehillä. Naisil­la asia on päin­vas­toin, mikä tietysti ker­too jenkkiy­hteiskun­nan mieselät­täjä­mallista. Ihmettelisin kuitenkin, jos Suomes­sa ei olisi tapah­tunut saman­laista kehi­tys­tä. Ilman per­het­tä mies usein ajau­tuu tuu­li­a­jolle, vaik­ka ueim­miten ei.

      Näitä asioi­ta kuitenkin tutk­i­taan käsit­tääk­seni vähän­lais­es­ti tääl­lä siitä päätellen, että ei useinkaan ei googlet­ta­mal­la tai tekoä­lyn kanssa jut­tele­mal­la löy­dy tietoa keskei­sistäkään indikaat­tor­eista. Suomeen pitäisi perus­taa oppi­aine, joka koulut­taisi ihmisiä tutki­maan nais­ten mut­ta myös miesten ase­maa ja keskenäisiä suhtei­ta ilman ide­ol­o­gista agen­daa. Nyt pitää vedo­ta jenkkitilastoihin.

  7. Syn­tyvyy­den vähen­e­misen alka­misa­janko­h­ta globaal­isti 2015 täs­mää täy­del­lis­es­ti äly­puhe­lin­ten sekä niiden deit­ti­sovel­lus­tenkin yleistymisen kanssa. Vakavia seu­rauk­sia uskon nähtävän vielä jatkos­sa kun noi­hin maail­manaikoi­hin syn­tyneet alka­vat oireile­maan suuris­sa määrin henkises­ti jos vah­nem­mat sekä lapset on viet­tänyt paljon aikaa äly­lait­teil­la. Tämä on vas­ta alkua. Ihmi­nen on vier­aan­tunut liian kauas laji­tyyp­il­lis­es­tä elämästä ja kansaa olisi tarpeen val­is­taa asiasta.

    1. Euroopas­sa 2015 täs­mää myös nol­lako­rko­jen alun aikaan — ihmisil­lä katse kään­tyi pois kodista, kun heil­lä oli enem­män rahaa, jota kulut­taa kodin ulkop­uolel­la? Noh, asun­tove­lan sit­o­mi­nen Euri­bori­in on toki suo­ma­lainen ilmiö. Toki on huo­mat­ta­va, että Suomes­sa syn­ny­tysikäi­nen väestö on pakkau­tunut kaupunkei­hin, jois­sa nol­lako­rot entis­es­tään kiihdyt­tivät asun­to­jen hin­to­jen nousua. Sen sijaan esimerkik­si julkisen sek­torin palkat eivät ole todel­lakaan ole nousseet samaa vauhtia.

      Jokin aika sit­ten Helsin­gin Sanomis­sa julka­isti­in yksi­lap­sisen toimit­ta­jan “essee”-nimellä kulkenut tek­sti, jos­sa hän ker­toi tut­tava­pi­irin­sä syitä siihen, mik­si per­heen lap­siluku on jäänyt vain yhteen. Peräti kolme ker­taa tek­stis­sä tois­tui syynä isom­pi­en asun­to­jen korkea hin­ta halu­tul­la asuinalueel­la. Per­hea­sun­to vaikka­pa Töölöstä mak­saa noin 700 000 e. Tämän het­ken korko­ta­sol­la 25 vuo­den lainan kuukausieräk­si tulee 3800 e. Ei tarvitse hakea tilas­to­ja huo­matak­seen, miten isok­si palkko­jen ja asun­to­jen hin­to­jen väli­nen hin­takuilu on reven­nyt näil­lä ns. halu­tu­il­la alueilla.

  8. Tuhan­sista miljoon­aan vuot­ta nainen on tarvin­nut miestä, tur­vak­seen, met­sästäjäk­seen ym.
    Tuhan­sista miljoon­aan vuot­ta mies on tarvin­nut naista, keit­täjäk­seen par­si­jak­seen ym. kun mies on keräily-metsästämässä.
    (Jois­sain kivikau­den heimoissa mies on naitet­tu vaik­ka mum­mo-ikäiselle jot­ta häl­lä olisi edes joku keit­tämässä ruuan, muuten mies ei jak­sais kauan met­sästel­lä jos itse pitänyt tehdä kaikki.)

    Nykyään eivät niin tarvi toisi­aan kuin sen yhden illan — 3 vuo­den rakkau­den huumaan. Koneet ja yhteiskun­ta kor­vaa­vat lop­ul­ta osin miehen/naisen työt.

    1. Tämä on niin his­to­ri­a­ton näke­mys. Ei se noin mennyt!!
      Lie­neekö kivikaudel­la edes ollut “parisuhtei­ta” ja safkat on keit­el­ty koko porukalle. (naiset muuten vas­ta­si­vat suurim­mas­ta osas­ta ener­gian saan­nista kos­ka keräi­ly on tehokkaam­paa kuin metsästys)

      1. Saatat olla jopa oike­as­sa, his­to­ri­ati­eto on muu­tok­ses­sa, soturi­vaina­jia on pal­jas­tunut nais­puolisek­si ja nais­met­sästäjyys oli ja on yleisem­pää kuin aiem­min luultiin.

      2. Var­maan suosi­tu­im­man antropol­o­gisen teo­ri­an mukaan asia oli nimeno­maan niin, että ihmis­ten perusas­tus on parisuhde tai jos­sain olo­suhteis­sa miehen moni­avioisu­us. Tutkimusten mukaan kehi­tys olisi alka­nut noin 3,5 miljoon­aa vuot­ta sit­ten. Tämä on tai oli yleistä myös tun­ne­tuis­sa “prim­i­ti­ivi­sis­sä” heimoissa. (Syy, jos kiin­nos­taa, on tämä: Ihmisen pää alkoi kas­vaa. Sik­si piti syn­nyt­tää puo­li­valmi­ita vau­vo­ja. Sik­si nainen ja vau­va tarvit­si­vat suo­jeli­jan ja ravin­non­hankki­jan use­am­mak­si vuodek­si. Parhait­en se sujui isältä, joka valmi­ik­si tun­si kiin­tymys­tä omaan lapseen­sa ja halusi sitoutua.)

  9. Vähän kuu­lostaa siltä, että san­ot mod­ernin yhteiskun­tamme hajoit­ta­van yhteisöt.

    Mitä sit­ten on yhteiskun­ta ilman yhteisöjä? Ei var­maan enää yhteiskun­ta, mut­ta se nyt ei ole ihme, että yksilökeskeinen lib­er­al­is­mi siir­tyy kohti yksilökuntaa.

  10. Juhana Brotheruk­sen ana­lyysi osuu naulan kan­taan ainakin oma­l­la kohdallani.

    Olemme puolisoni kanssa hyv­in­voivia ja hyvin toimeen­tule­via tieto­työläisiä pääkaupunkiseudul­ta. Meil­lä olisi main­iosti rahaa ja rahkei­ta han­kkia lap­sia. Syy lapset­to­muu­teen ei ole val­tion tuis­sa, hedelmät­tömyy­dessä saati San­na Ukkolan fantasiaskenaarioissa.

    Nautin nykyis­es­tä arjes­ta ja elämän­tyylistämme ihan per­hanan paljon. Ympäril­läni on usei­ta lap­siper­heitä, joiden arkeen kurk­ist­a­mi­nen on tuonut min­ut johtopäätök­seen, että ne asi­at jot­ka tuo­vat min­ut onnel­lisek­si jou­tu­isi­vat lentämään vuosik­si romukop­paan las­ten han­k­in­nan myötä. Ehkä lapset toisi­vat tilalle jotain muu­ta hienoa, mut­ta ainakaan vielä en halua päästää irti nykyisestä.

  11. Ukrainan sota tulee ole­maan mie­lenki­in­toinen testi teo­ri­al­leni tap­pa­jien (tai uskot­tavien “tap­pa­jao­letet­tu­jen”) suurem­mas­ta kelpoisu­ud­es­ta siit­täjik­si. Israel on jo yksi, mut­ta vain yksi. Jos tulok­set näyt­tävät plus­saa, pitänee alkaa kehit­tää jotain sisäistä hös­seliä tääl­läkin. Nyt kun on tiedustelu­jo­htokin poli­it­tis­es­ti suo­tu­isa. Tule­vaisu­us on mei­dän omis­sa käsis­sämme, eikä kanis­sa joil­lain ihmisoikeustalibaneilla.

    1. Et avaa teo­ri­aasi kovin tarkkaan, mut­ta väk­isinkin tulee tässä mieleen ettet nyt vain yrit­täisi omia nimi­isi “sur­vival of the fittest”-teoriaa, joka yleen­sä annetaan Charles Dar­winin kun­ni­ak­si. Oma mielip­i­teeni on se, että ko. teo­ri­aa on aav­is­tuk­sen han­kala sovit­taa yhteen nykyisen tek­nol­o­gisen sodankäyn­nin kanssa, kaikkine joukko­tuhoa­sei­neen. Olet siinä kyl­lä oike­as­sa, että kuol­lut ei voi enää siit­tää ketään. Jos tap­pami­nen on mielestäsi paras keino siitoskelpoisu­u­den selvit­tämiseen, eikö sitä kan­nat­taisi sit­ten ruve­ta enem­pää miet­timät­tä tääl­lä koti­maas­sa jo sovelta­maan? Mitä enem­män tap­pamista, sitä vahvem­pi ja selviy­tymiskykyisem­pi Suomen kansa?

    2. OLLI,S
      ” Ukrainan sota tulee ole­maan mie­lenki­in­toinen testi teo­ri­al­leni tap­pa­jien (tai uskot­tavien “tap­pa­jao­letet­tu­jen”) suurem­mas­ta kelpoisu­ud­es­ta siittäjiksi”

      Eli miten tämä,siis näkyy? Voisin veika­ta, että kelpoisu­us Tap­pa­jis­sa menee siten, että tykkimiehet ovat kaikkein parhaimpia ja jalka­vä­ki ylivoimais­es­ti surkeinta.

      1. Naiset eivät tiedä tarkalleen, miten sotavä­ki tai mafia tai muut väki­val­taor­gan­isaa­tiot toimi­vat. Oleel­lista on, että siel­lä tapetaan ja annetaan käskyjä, joi­ta muut tottelevat.

        Täl­lä teo­ri­al­la olen aiem­min selit­tänyt suurten ikälu­okkien syntymistä.

        Ehkä aikuise­na miehenä tiedät miten psykolo­gia tässä asi­as­sa toimii. Jos imuroit ja raken­nat terassin, saat palkak­si lisää ystäväl­lisiä neu­vo­ja kodin paran­nuk­si­in. Jos taas ammut ja pistät sian, peli­paikak­si kel­paa vaik­ka tuon ruhon päällys.

      2. “Naiset eivät tiedä tarkalleen, miten sotavä­ki tai mafia tai muut väki­val­taor­gan­isaa­tiot toimi­vat. Oleel­lista on, että siel­lä tapetaan ja annetaan käskyjä, joi­ta muut tottelevat.

        Täl­lä teo­ri­al­la olen aiem­min selit­tänyt suurten ikälu­okkien syntymistä.”

        Siis suuria ikälu­okkia ei olisi, jos naiset tietäi­sivät tarkalleen, miten väki­val­taor­gan­isaa­tiot toimivat?

  12. Ehkä mata­la syn­tyvyys on luon­nolli­nen seu­raus liian suures­ta väestön­ti­hey­destä. Näin­hän kaik­ki eläin­la­jit — mik­sei siis myös ihmi­nen? — toimi­vat. Väestö kas­vaa, kunnes ympäristön kan­tokyky läh­estyy ja sit­ten saavut­taa vakiokoon. Meil­lä ihmisil­lä tuo kan­tokyky ei tarkoi­ta ehkä ihan samaa kuin jol­lain päästäisel­lä — eli kykyä pitää itsen­sä hengis­sä — vaan jonkin­laista “psykol­o­gista kan­tokykyä”; kuin­ka paljon ihmisiä voi tunkea samaan maail­maan niin että ne pysyvät vielä tarpeek­si jär­jis­sään tuot­taak­seen jälkikasvua.

  13. Vapaae­htoinen lapset­to­muus on globaali ilmiö eli mega­tren­di. Sitä ei voi pysäyt­tää, hidas­taa tai kään­tää yhdenkään val­tion “per­he­p­oli­ti­ikalla” eli verora­han jakamisel­la. Boomer-sukupol­ven päät­täjien tulisi tun­nus­taa tosi­asi­at. Eläke­jär­jestelmä on pyra­midi­hui­jaus. Se on huono peruste tehdä lapsia. 

    Vapaae­htoinen lapset­to­muus lisään­tyy, kos­ka ihmisil­lä on valin­nan­va­paus. Se on hyvä asia. Oli aiko­ja, jol­loin ihmisil­lä ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta vali­ta, vaan lisään­tymi­nen oli käytän­nössä pakol­lista. Kuka halu­aa sitä aikaa takaisin? Elämän­laatu para­nee, kun valin­nan­va­paus lisään­tyy. On myös las­ten kannal­ta parem­pi, että lap­siluku on pienem­pi, kos­ka aikuiset voivat panos­taa vähempi­in lap­si­in enem­män. On las­ten kannal­ta parem­pi, että ei syn­ny köyhyyteen.

    Vapaae­htoinen lapset­to­muus tuo objek­ti­ivis­es­ti kat­sot­tuna paljon enem­män aineel­lista ja ainee­ton­ta hyö­tyä las­ten han­k­in­taan ver­rat­tuna. Yhden lapsen kas­vat­ta­mi­nen täysi-ikäisek­si mak­saa län­si­mais­sa noin 200 000 euroa. Jos saman rahan investoisi pörssi­in, voisi olla miljonääri seniori-iässä. Mitä use­ampia lap­sia tekee, sitä varmem­min tulee jäämään vähä­varaisek­si. Las­ten teko siis köy­hdyt­tää ihmistä, kos­ka se mak­saa. Se on tosi­a­sia. Vaik­ka raha ei tek­isikään onnel­lisek­si, kyl­lä raha antaa paljon parem­mat mah­dol­lisu­udet onnel­lisem­paan elämään.

    Lapset eivät ole tae van­hu­u­den tur­vas­ta. Käykää kat­so­mas­sa, kuin­ka paljon iäkkäi­den aikuis­ten lap­sia käy vieraile­mas­sa van­hainkodeis­sa. Hil­jaista on. Ei ole myöskään mitään taet­ta, että lap­si eläisi pidem­pään kuin van­hempansa. Tämäkin on tosi­a­sia. Kukaan ei syn­ny van­hempansa elät­täjäk­si tai huolta­jak­si, kos­ka jokainen syn­tyy vapaana ihmisenä. Kel­lään ei ole sel­l­aista velvol­lisu­ut­ta syn­tyessään, kos­ka kukaan ei ole pyytänyt syn­tyä tähän maail­maan. On van­hempi­en itsen­sä vas­tu­ul­la jär­jestää oma van­hu­u­den hoi­va eikä pakot­taa mui­ta kotiorjaksi. 

    Las­ten tekemät­tä jät­tämi­nen on henkilöko­htainen val­in­ta ja ihmisoikeus. Tämä val­in­ta ei kuu­lu poli­itikoille, suku­laisille eikä naa­pureille. Jokaisen keho kuu­luu hänelle itselleen. Valitet­tavasti on ole­mas­sa näke­myk­siä, että näin ei olisi. He, jot­ka har­mit­tel­e­vat las­ten vähen­tymistä, voivat itse tehdä oma­l­la kehol­laan lisää lap­sia ja kor­ja­ta ns. “ongel­maa”, jos he koke­vat sen ongel­mak­si. Mut­ta ei omaan poliittiseen/uskonolliseen fan­tasi­aan tarvitse mui­ta ihmisiä vetää mukaan. On kum­mallista, miten ihmiset ovat niin kiin­nos­tunei­ta tois­t­en ihmis­ten munasar­joista ja maku­uhuoneista. Keskit­ty­i­sivät vain omaan elämäänsä.

    1. Tiedos­sa on jokunen esimerk­ki his­to­ri­as­ta, jos­sa val­tion tietoisin toimin syn­tyvyys on kään­net­ty huo­mat­tavaan nousu­un. Mah­do­ton­ta se ei siis ole. Nuo tilanteet ovat tosin usein liit­tyneet sotaa käyvi­in tai käyneisi­in mai­hin, jois­sa val­ti­ol­la on ollut viestin­nässä poikkeuskeino­ja käytössä. Vapaaseen medi­aan asian yhdis­tämi­nen voi olla hankalaa.

      “On myös las­ten kannal­ta parem­pi, että lap­siluku on pienem­pi, kos­ka aikuiset voivat panos­taa vähempi­in lap­si­in enem­män. On las­ten kannal­ta parem­pi, että ei syn­ny köyhyyteen.”

      Näyt­tää kuitenkin siltä, että nykyään kun syn­tyvyys on mata­lal­la, van­hem­mat käyt­tävät keskimäärin vähem­män aikaa lap­si­in­sa kuin aikaan, jol­loin syn­tyvyys oli korkeal­la. Kän­nykät ja muut äly­lait­teet verot­ta­vat aikuis­ten ja las­ten keskinäistä aikaa myös lap­siper­heis­sä. Näyt­tää myös siltä, että syn­tyvyy­den rom­ah­dus kos­kee eri­tyis­es­ti vau­rai­ta yhteiskun­tia. Monis­sa köy­hissä ja sotaa käyvis­sä mais­sa syn­tyvyys on globaal­isti yhä reilusti yli kah­den. Globaal­isti syn­tyvyys pain­ot­tuu köy­hi­in lap­siper­heisi­in syntymiseen.

      “Lapset eivät ole tae van­hu­u­den tur­vas­ta. Käykää kat­so­mas­sa, kuin­ka paljon iäkkäi­den aikuis­ten lap­sia käy vieraile­mas­sa van­hainkodeis­sa. Hil­jaista on. ”

      Tuo on tot­ta, mut­ta se on nykyään aika heikko mit­tari asi­aan. Van­hainkoti­in van­hus laite­taan sen jäl­keen, kun omaiset eivät jak­sa tai kykene enää hoita­maan ilman ympärivuorokautista ammat­ti­a­pua. Van­hainkodis­sa eletään nykyään yleen­sä alle 2 vuot­ta, tilanteessa jos­sa fyysi­nen kun­to on varsin huono ja muis­tikin usein men­nyt. Siihen asti on saatet­tu kuitenkin hoitaa omais­ten toimesta.

      Se on tot­ta, että eläke­jär­jestelmä on erään­lainen pyra­midi­hui­jaus, jos­sa myöhem­min sys­teemin tulleet mak­sa­vat aiem­min mukana ollei­den eläk­keet. Se toi­mi hyvin aikaan kun eläkeläisiä oli vähän, eläk­keet oli­vat pieniä ja eläke­mak­su­jen mak­sajia oli paljon. Mata­lan syn­tyvyy­den tilanteessa asi­at ovat osin toisin. Pieniä ikälu­okkia ei voi rasit­taa mah­dot­toman korkeil­la eläke­mak­suil­la nykyisenä glob­al­isaa­tion aikana, tai muuten yhä use­ampi siirtää kir­jat toiseen maa­han vero­tuk­sen­sa ja eläke­mak­su­jen­sa osalta.

      1. Voiko nim­imerk­ki No antaa esimerkke­jä maista jot­ka ovat his­to­ri­as­sa saa­neet tietoisin toimin syn­tyvyys on kään­net­ty huo­mat­tavaan nousu­un val­tion avul­la? Oliko mie­lenki­in­toista pere­htyä asi­aan tarkemmin.

      2. “Voiko nim­imerk­ki No antaa esimerkke­jä maista jot­ka ovat his­to­ri­as­sa saa­neet tietoisin toimin syn­tyvyys on kään­net­ty huo­mat­tavaan nousu­un val­tion avulla?”

        Toki. Yksi suh­teel­lisen lähel­lä ole­va esimerk­ki on Sak­sa. 1920- ja 1930-luvus­sa syn­tyvyys oli sikäläisen mit­ta­pu­un mukaan mata­lal­la. Val­tio aloit­ti syn­tyvyy­den kas­vat­tamis­toimet, mikä näkyi sit­ten hyp­päyk­senä myös syn­tyvyys­ti­las­tois­sa voimakkaana nousuna 1930-luvun jälkipuoliskol­la ja myös vielä vuo­den 1940 luvuis­sa. Sit­ten sota tiput­ti syn­tyvyy­den, ja sodan jäl­keen se lähti taas nousu­un, kunnes kään­tyi 1960-luvun lop­ul­la pysyväm­min mata­lam­malle tasolle. Mut­ta tuo 1930- ja 1940 ‑luvun tilanne Sak­sas­ta on yksi esimerk­ki siitä, miten val­tion toimin syn­tyvyyt­tä on joskus selkeästi nos­tet­tu. Jos tuon ajan syn­tyvyyskäyrää ver­taa esim. Suomeen, niin kehi­tys on olen­nais­es­ti eri­lainen 1930-luvun lopulla.

        https://www.statista.com/statistics/1033102/fertility-rate-germany-1800–2020/

        Sak­sas­sa yksi mie­lenki­in­toinen myöhempi ilmiö on entisen itä-Sak­san syn­tyvyy­den kehi­tys. Entis­ten län­si- ja itä-Sak­san ver­tailu­asetel­maa kuvail­tu uni­ikik­si syn­tyvyy­den tutkimusalus­tak­si maail­mas­sa (ks. esim. https://www.demogr.mpg.de/papers/working/wp-2010–033.pdf ). 1990-luvun alus­sa Sak­so­jen yhdis­tyessä las­ten syn­tyvyys tip­pui samantien peräti 60 % idässä. Pohjil­ta on nous­tu merkit­tävästi. Mata­laa syn­tyvyys siel­lä on toki yhä, mut­ta 1990-luvun alkupuolen poh­jata­sol­ta 0,77 on nous­tu 2010-luvun lop­ul­la yli 1,6:n. Osasyyn­sä asi­as­sa on ollut maa­han­muu­tol­la ja sil­lä, että maa­han­muut­ta­jil­la on ollut korkeampi syn­tyvyys. Entisen itä- ja län­sisak­san aiem­min varsin suuri­nakin olleet keskinäiset syn­tyvyy­serot ovat käytän­nössä jo tasoit­tuneet. Viimeinen tilas­toluku on entis­es­tä itä-Sak­sas­ta 1,3. Se on mata­la luku, mut­ta selvästi korkeampi kuin 1990-luvun alun alle 0,8:n luvut.

        https://www.statista.com/statistics/1087303/number-of-children-per-woman-germany/

      3. Nim­imerk­ki no:lle kom­ment­ti­na en oikein usko että Val­tio aloit­ti syn­tyvyy­den kas­vat­tamis­toimet Sak­sas­sa vaan taustal­la oli muitakin tek­i­jöitä. Esim Itä-Sak­san korkean syn­tyvyy­den syy oli se että abor­tit oli­vat kokon­aan kiel­let­ty. Tei­ni raskaudet oli­vat Itä-Sak­sas­sa hyvin yleisiä. En oikein tiedä kuin­ka inhimil­listä per­he poi­iti­ikaa tämä oli?

      4. “Nim­imerk­ki no:lle kom­ment­ti­na en oikein usko että Val­tio aloit­ti syn­tyvyy­den kas­vat­tamis­toimet Saksassa ”

        En tiedä, kir­joitinko epä­selvästi. Mut­ta siis väit­teeni oli, että 1930-luvul­la Sak­sas­sa val­tio mobil­isoi syn­tyvyy­den kas­vat­tamis­toimet, jot­ka teho­si­vat. 1933 Sak­sas­sa aloitet­ti­in ihan viral­lis­es­ti syn­tyvyy­den kas­vat­tamiseen tähdän­neet ohjel­mat, jot­ka mitä ilmeisim­min todel­la nos­ti­vat syntyvyyttä.

        Syn­tyvyys toki kor­reloi mm. työl­lisyyske­hi­tyk­sen kanssa, mut­ta se on sit­ten oma keskustelun­sa, että mis­sä määrin mikäkin oli syy ja mikä seu­raus ja miltä osin sekä työl­lisyys että syn­tyvyys oli­vat seu­raus­ta kol­man­sista asioista… mut­ta viimek­si maini­tus­ta asi­as­ta voi lukea esim. tästä:

        https://www.milbank.org/wp-content/uploads/mq/volume-20/issue-02.1/20–2‑The-Relations-of-Employment-Levels-to-Births-in-Germany.pdf

        Län­si-Sak­sa ja Itä-Sak­sa ‑osio oli pohd­in­taa tuoreem­mas­ta tilanteesta, jon­ka osalta Sak­san eri osat ovat olleet erään­lainen reaal­i­maail­man lab­o­ra­to­rio syn­tyvyy­den kehi­tyk­ses­tä. Siltä osin en tietääk­seni esit­tänyt väitet­tä val­tion roolista syn­tyvyy­den kas­vat­tamises­sa, vaan tarkoituk­seni oli nos­taa varsi­naisek­si esimerkik­si 1930-luvun Saksa.

      5. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki no:n Sak­san syn­tyvyy­den nousu­un 1930-luvul­la. Tuo tarkoit­ti myös sitä että moni sak­salainen nainen jäi koti­in ja mies oli työelämässä. Vaik­ka syn­tyvyys nousi Itä-Sak­sas­sa niin naisia kan­nustet­ti­in työelämään ja syy syn­tyvyy­teen oli irto­suh­teet ja teini­raskaudet. Itä-Sak­sa lail­listi avoli­it­tot paljon ennen kuin Länsi-Saksa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.