Ketkä pääsevät kaupunkiin?

Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Euroopan suuret kaupun­git tem­pau­tu­i­v­at nopeaan kasvu­un. Imuun tart­tui myös Helsin­ki, jos­sa seudun väk­iluku on kas­vanut jo 330 000 asukkaal­la. Monis­sa kas­vavis­sa kaupungeis­sa asumisen hin­ta on nous­sut tuskallisesti.

Helsingis­sä asum­i­nen on kallis­tunut vähem­män, kos­ka asun­to­tuotan­toa on pystyt­ty lisäämään. Asukkaat tosin eivät ole tästä päät­täjiä kiit­täneet. Nyt asun­to­tuotan­to jumit­taa, vaik­ka väk­iluku kas­vaa entistä nopeam­min. Pian rak­en­ta­mat­ta jääneitä asun­to­ja tarvit­taisi­in. Rak­en­ta­jat ovat palan­neet koti­mai­hin­sa ja saat­ta­vat jäädä sinne.

Suh­dan­nevai­hte­lut ovat markki­na­t­alouden vit­saus, jota vas­taan viisas val­tion toimii. Helsin­ki on jotain tehnytkin. Asun­to­tuotan­to kyykkää Helsingis­sä paljon vähem­män kuin seudun muis­sa kunnissa.

Jos kaik­ki halukkaat eivät mah­du, miten val­i­taan ne onnekkaat, jot­ka pää­sevät kaupunkiin?

Mak­sukyky ratkaisee, jos ei tehdä mitään. Mon­en mielestä näin tulee ollakin, kos­ka usko­vat, että suu­rit­u­loiset hyödyt­tävät kaupunkia eniten.

Eniten kaupun­ki kuitenkin hyö­tyy luo­vas­ta luokas­ta ja luo­va luok­ka kaupungista. Lon­toon ase­ma Bri­tann­ian talouden moot­to­ri­na on heiken­tynyt, kun rikkaat työn­tävät luo­vaa luokkaa ulos kaupungista.

Berli­i­ni oli parikym­men­tä vuot­ta sit­ten suuri start­up ‑hau­to­mo. Kaupungis­sa oli 150 000 tyhjää asun­toa. Asum­i­nen oli hal­paa jopa kaupun­gin keskus­tas­sa. Nyt vuokrat ovat nousseet siel­läkin. Men­estyneim­mät star­tupit men­estyvät yhä, mut­ta uusia ei juuri synny.

Pitäisikö työt­tömien tehdä kaupungeis­sa tilaa työssä käyville? Sil­loin he ainakin pysy­i­sivät työt­töminä, ja on heil­läkin ystävän­sä ja suku­laisen­sa. Entä mata­la­palk­ka-alo­jen työntekijät?

On vaa­dit­tu hin­tasään­nöste­lyä, mut­ta siitä seu­raa jono. Joskus ihail­imme Tukhol­man edullisia vuokria. Vuokra-asun­not ovat siel­lä yhä edullisia, mut­ta niihin on yli kymme­nen vuo­den jono. Tukhol­man pelas­tuk­se­na ovat pimeät markki­nat ja omis­tusasun­not, jot­ka vas­ta kalli­ita ovatkin.

Wien oli pitkään kuu­luisa edulli­sista asun­nois­taan. Kun niitä ei enää riitä kaikille, kaupun­ki varaa ne syn­type­r­äisille asukkailleen. Se olisi Suomes­sa kiel­let­tyä, eikä muutenkaan hyvä aja­tus. Omis­tusasumisen kaut­ta mah­dol­lisu­us asua Helsin­gin kan­takaupungis­sa kuitenkin kul­kee jo osit­tain perintönä.

Pari­isi antaa rahan ratkaista pääsyn itse kaupunki­in. Pieni­palkkaiset ovat ter­ve­tullei­ta radan­var­silähiöi­hin. Seu­rauk­se­na ovat val­ta­vat seg­re­gaa­tio-ongel­mat. Keltali­ivimie­lenosoituk­set läh­tivät polt­toaineen hin­nas­ta, mut­ta kään­tyivät nopeasti pari­isi­laiseli­itin vastustamiseksi.

Hal­li­tuk­sen toteut­ta­mat leikkauk­set asum­is­tu­keen ja ARA- ja ASO-tuotan­non alasajo tarkoit­ta­vat, että myös Helsin­gin seudun asu­jaimis­to tulee seg­re­goi­tu­maan samaan tapaan kuin Pariisissa

Suomes­sa hal­li­tus näyt­tää tähtäävän tähän malli­in ajaes­saan alas sekä asum­is­tukea että ARA-tuotantoa.

Helsingis­sä on tois­taisek­si seka­muo­to, jos­sa jotkut onnekkaat pää­sevät edullisi­in ARA-asun­toi­hin ja muut ovat markki­navoimien armoil­la. Kaikessa epälo­ogisuuk­sis­taan se pelit­tää jotenkuten. Toinen vai­h­toe­hto olisi, että pieni­palkkaiset saisi­vat selvästi korkeam­paa palkkaa ja mak­saisi­vat markki­navuokraa. Sik­si elinkei­noelämä kan­nat­taa ARA-asuntoja.

Voidaan kiis­tel­lä siitä, olisiko parem­pi­en palkko­jen ja markki­nahin­taisen asumisen vai­h­toe­hto parem­pi, mut­ta poli­ti­ikan vai­h­t­a­mi­nen merk­it­sisi vuosien ellei vuosikym­menten mit­taista tuskaa.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Talouselämä-lehdessä. Tämä ver­sio on vähän pidem­pi kuin lehdessä julka­istu, kos­ka lehdessä merkkimäärän raja on ehdoton.

64 vastausta artikkeliin “Ketkä pääsevät kaupunkiin?”

  1. Paras tietenkin olisi että eri­ar­voisu­us olisi merkit­tävästi vähempää. Sil­loin rikkail­la olisi vähem­män mah­dol­lisuuk­sia pitää “oop­pera-asun­to­ja” tai muuten asun­to­ja vajaakäytöl­lä joka on isom­mis­sa kaupungeis­sa aina vain isom­pi ongelma:
    https://yle.fi/a/3–12371198

    Ja toisaal­ta heil­lä pienem­mil­läkin tulode­si­ileil­lä olisi varaa asua lähel­lä työ­paikkaansa tai mikä sijain­ti nyt kellekin parhaan hyv­in­voin­nin tuot­taa. Valitet­tavasti juuri kukaan ei ota eri­ar­voisu­ut­ta niin vaka­vana ongel­mana kuin se on. 

    Nythän hal­li­tus yrit­tää tosi­aan ottaa selkävoiton eri­ar­voisu­uskamp­pailus­sa, siis nimeno­maan sen puoles­ta että eri­ar­voisu­ut­ta ale­taan vielä nykyis­es­tään oleel­lis­es­ti kas­vat­taa. Tämä tulee hei­jas­tu­maan hyvin negati­ivis­es­ti moni­in yhteiskun­nan osa-alueisi­in. Myös asumiskysymyk­si­in kuten Soin­in­vaara kir­joituk­ses­saan toikin esiin.

    1. Hyvin toden­näköi­nen seu­raus asum­istuen ja työt­tömyys­tur­van leikkauk­sista sekä ARA-asun­to­tuotan­non vähen­tämi­saikeista on ainakin se, että reaalivuokrat nyt laske­vat. Myös Helsingis­sä. Reaalivuokrat ovat jo hal­li­tu­so­hjel­man julka­isun jäl­keen olleet laskus­sa. Ihmiset alka­vat ainakin väli­aikaises­ti asua vähem­män, eli han­kki­vat suh­teessa viime vuosia vähem­män esimerkik­si yksiöitä, ja tukien lask­ies­sa tyy­tyvät ennem­min vaik­ka kimp­pakäm­pässä asumiseen, jot­ta varoista jää enem­män muuhunkin kuin asumiseen.

      Suo­mi on siitä jän­nä maa, että tilas­to­jen mukaan pien­i­t­u­loinen väestö keskit­tyy eri­tyis­es­ti itäiseen ja pohjoiseen osaan maas­ta, mut­ta asum­is­tukien mak­su taas on keskit­tynyt etelään ja länteen.

      Halv­in­ta asum­i­nen on ympäri Suomen perusko­r­jaa­mat­tomis­sa van­hois­sa taloissa.

    2. Mitä ihmettä tom­mo­nen “eri­ar­voisu­us” edes tarkoittaa?

      Jokaisel­la­han on mah­dol­lisu­us, saman­ver­tainen mah­dol­lisu­us men­estyä ja tehdä fyrkkaa!

    3. Suomes­sa palkka­haitari on kapea ja tulovero­tus on ankaran pro­gres­si­ivistä — seu­rauk­se­na kv. ver­tailus­sa pienet tulo­erot ja yksi voim­maikkaim­min tulo­ero­ja tasoit­tavista verojärjestelmistä.

      Eikö tämä muka­mas riitä? Mitä vielä pitää tehdä “eri­ar­voisu­u­den” hävit­tämisek­si? Vero­pros­en­tik­si 100 ja kaik­ki asumaan kom­muuneis­sa saman­lai­sis­sa val­tion kus­tan­ta­mis­sa uni­for­muis­sa ja ruokaile­mas­sa kom­muu­nien yhteiskeit­tiöis­sä, ruokana haaleaa kaalisoppaa?

      1. Suomen tulovero­tus on “ankaran pro­gres­si­ivista” vain jos kat­soo asi­aa toinen silmä sul­jet­tuna. Syitä on tähän kaksi:

        1) Köy­hät joutu­vat sovit­ta­maan yhteen sosi­aal­i­tur­vat­u­lot ja palkkat­u­lot, ja jostain syys­tä Suomes­sa on näi­den sovit­ta­mi­nen raken­net­tu erit­täin epäkan­nus­tavak­si ja jopa rankai­se­vak­si. Efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti on käytän­nössä läh­es aina yli 70% joka on siis korkeampi kuin hyvä­tu­loisim­mil­lakaan yri­tysjo­hta­jal­la. Toimeen­tu­lotuen­saa­jan joka tekee päälle hie­man palkkat­u­lo­ja efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti on esimerkik­si 100%, eli jokainen tien­at­tu palkkaeu­ro tiput­taa saatavaa toimeen­tu­lo­tukea samal­la sum­mal­la (kun ansio­tu­lot ylit­tävät 150€ suo­jaosan, ellei hal­li­tus ehtinyt jo sitäkin suo­jaosaa pois­taa, en ole seu­ran­nut). Jois­sain tapauk­sis­sa tuo vero­pros­ent­ti nousee myös yli sataan, eli tekemäl­lä lisätöitä net­to­tu­lot vähentyvät.

        2) Pääo­mat­u­lo­ja verote­taan selkeästi keveäm­min mitä palkkat­u­lo­ja. Köy­hillä ei ole pääo­mat­u­lo­ja, ja pääo­mat­u­lot kasautu­vatkin isos­sa kuvas­sa läh­es yksi­no­maan hyväo­saisille. Lisäk­si pitämäl­lä pääo­mat­u­lot sijoi­tusin­stru­men­tis­sa (vaku­u­tuskuori, hold­ing-yhtiö etc) voi Suomeen veron­mak­sul­ta vält­tyä kokon­aan, tarvit­see vain muut­taa mata­lam­man vero­tuk­sen maa­han ennen tulo­jen real­isoin­tia instru­men­tista itselle.

        Näi­den myötä väite että Suomes­sa tulo­jen vero­tus on pro­gres­si­ivista on hyvin kapean näkökul­man tulosta ja täysin teo­reet­tista. Reaal­i­maail­mas­sa Suomen tulovero­tus on regres­si­ivistä. Korkeimpia efek­ti­ivisiä mar­gin­aaliv­ero­ja mak­sa­vat kaik­ista köy­him­mät, ja pien­impiä kaik­ista rikkaimmat.

        Eri­ar­voisu­u­den suh­teen eri­tyis­es­ti tuo köy­himpi­en efek­ti­ivis­ten mar­gin­aaliv­ero­jen kor­jaus olisi aku­ut­tia. Nyky­malli­nen sosi­aal­i­tur­vamme on suuri köy­hyys­loukku, eri­toten kun siihen yhdis­tetään TE/Kelan toteut­ta­ma kyt­täys­malli mis­sä oma-aloit­teeisu­ud­es­ta rankaistaan. Esimerk­ki eilis­es­tä uutisesta:
        https://www.aamulehti.fi/tyoelama/art-2000010263832.html

  2. Suomelle olisi hyvä asia, jos luo­va luok­ka muut­taisi vaik­ka Tam­pereelle Helsin­gin sijaan. Suo­mi tarvit­sisi koural­lisen elinkelpoisia kaupunkeja.

    1. Se luo­va luok­ka pitäisi määritel­lä. Jos sil­lä tarkoite­taan täyspäiväisiä taiteil­i­joi­ta niin Suomes­sa he ainakin osan ajan akti­ivielämästään ovat halun­neet asua ulko­mail­la, kos­ka tääl­lä ei ole oikein markki­noi­ta eikä saa inspi­raa­tio­ta työlleen.

      Osa-aika taiteil­i­joille tai sel­l­aisille joiden puoliso on “por­var­il­lises­sa” amma­tis­sa on tyyp­il­listä että asu­taan kaupungis­sa kos­ka sil­loin markki­noi­ta on, ja on yhteisö, ja yleen­sä puoli­son työ. Jotkut osta­vat van­ho­ja kansak­oulu­ja maaseudul­ta kos­ka saa­vat hyvät työti­lat, mut­ta jonkun ajan päästä tulee ikävä kaupunki­in kun läm­mi­tys ei ole ilmaista eikä sieltä pääse noin vaan taiteilijakapakkaan.

      Kuvit­telisin kum­minkin että Turku vetää luo­vaa luokkaa parem­min kuin Tam­pere, samoin esim Por­voo ja jotkut muut puu­talokaupun­git. Helsingis­sä se luo­va luok­ka jää jotenkin näkymät­tömi­in kos­ka kaupun­ki on niin iso, vaik­ka mon­et kuu­luisat kir­jail­i­jat ym jot­ka eivät vaa­di suuria työtilo­ja, ovat helsinkiläisiä.

      1. En tarkoi­ta luo­val­la luokalla (vain) taiteil­i­joi­ta, vaan myös esimerkik­si niitä tule­via rikkai­ta, joil­la yri­tys on vas­ta kehit­teil­lä. Niitä joiden vahvu­us on oma pää eikä pääoma.

      2. Yleen­sä ter­miä “luo­va luok­ka” käytetään suun­nilleen siinä merk­i­tyk­sessä, mis­sä Richard Flori­da määrit­teli sen vuon­na 2002 ilmestyneessä teok­ses­saan The Rise of the Cre­ative Class (suom. Luo­van luokan esi­in­marssi). Suosit­te­len tutustumaan.

        Luo­van luokan ammateis­sa esimerkik­si suun­nitel­laan ja toteutetaan uusia tuot­tei­ta, palvelu­ja ja sisältöjä, tai havaitaan ja ratkaistaan ongelmia. Tähän ryh­mään kuu­lu­vat mm. ohjel­moi­jat, tekniset suun­nit­teli­jat, tutk­i­jat, main­os­su­un­nit­teli­jat, teol­liset muo­toil­i­jat, arkkite­hdit, toimit­ta­jat ja taiteilijat.

      3. Johonkin täy­tyy raja vetää luovi­in ja mui­hin. Jokainen yrit­täjä ei vält­tämät­tä ole luo­va, osa on, osa ei. Esim tili­toimis­ton omis­ta­jaa en laske luo­vak­si enkä vältämät­tä IT-start­up yrit­täjää. Arkkite­hti tai graafikko useim­mis­sa tapauk­sis­sa on. Puusep­pä on mut­ta kor­jaus­rak­en­ta­ja ei välttämättä.

        Mut­ta ymmär­rän pointin, useim­mat luo­vat ammat­ti­laiset tarvit­se­vat työti­laa tai ainakin varas­toti­laa ja sitä ei ole niin help­po jär­jestää suurkaupun­gin keskus­tas­sa. On tietysti seikko­ja jot­ka puhu­vat päinvastaista.

      4. Ode: “En tarkoi­ta luo­val­la luokalla (vain) taiteil­i­joi­ta, vaan myös esimerkik­si niitä tule­via rikkai­ta, joil­la yri­tys on vas­ta kehit­teil­lä. Niitä joiden vahvu­us on oma pää eikä pääoma.”

        Kuitenkin, aika iso osa uusis­takin yri­tyk­sistä on sel­l­aisia, että käsit­televät myös jotain muu­ta kuin imma­te­ri­aal­isia asioita.
        Jol­loin se “suo­ra paikkari­ip­pumat­to­muus” katoaa.

        Jos ajatel­laan, että tuon luokan “luovu­us” tarkoit­taa bis­nesideoiden kek­simistä, niin ehkä tuo luok­ka on aina ollut olemassa?

    2. mul­la menee paljon enem­män veroa mun osin­go­ista ja osake­myyn­tivoitoista tän 30 tai 34 prossan pääo­mat­ule veron takia, kuin jos mun pääo­mat­u­lot verotet­taisi­in samoin kuin palkkat­u­lot (joi­ta ei ole)

      1. Et ajatel­lut muut­taa pääo­mat­u­lo­jasi palkkat­u­lok­si. Pääo­ma osakey­htiöön, palkkaa itsesi salku hoita­jakai­ja mak­sa koko­tuot­to itselle­si palkkaa. Voi tul­la yllätys

      2. Palkan mak­sus­ta menee sivuku­lu­ja, jot­ka tekevät pääo­mat­u­lon muun­tamis­es­ta palkkat­u­lok­si kan­nat­tam­a­ton­ta. Toisin päin tätä ongel­maa ei ole.

      3. Ongel­masi pois­tu­isi, jos 1993 erote­tut verokan­nat taas yhdis­tet­täisi­in, jol­loin pääo­mat­u­loista tulisi taas pro­gres­si­ivis­es­ti verotettuja.

        Jos on sitä mieltä, että pien­i­t­u­loiset ansait­se­vat pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen, on vaikea nähdä, mik­si kukaan tuo­ta vastustaisi.

      4. Ode: “Et ajatel­lut muut­taa pääo­mat­u­lo­jasi palkkat­u­lok­si. Pääo­ma osakey­htiöön, palkkaa itsesi salku hoita­jakai­ja mak­sa koko­tuot­to itselle­si palkkaa. Voi tul­la yllätys”

        Yllä­tys taitaa tul­la 60k€:n kohdalla?
        Ehkei niitä pääo­mat­u­lo­ja ole niin paljoa?

        Ja var­maankin taaskin uno­hde­taan se eläke­mak­su­jen 25%?

        Tim­o­T­sanoo 4.4.2024 10:34:
        “Palkan mak­sus­ta menee sivuku­lu­ja, jot­ka tekevät pääo­mat­u­lon muun­tamis­es­ta palkkat­u­lok­si kan­nat­tam­a­ton­ta. Toisin päin tätä ongel­maa ei ole.”

        Juuri näin.
        Läh­es aina uno­htuu, että ansio­tu­loista mak­se­taan eläke­mak­sut + kun­nal­lisvero + val­tion­vero (+yle-vero).

  3. “ARA- ja ASO-tuotan­non alasajo”

    ASO rak­en­t­a­mi­nen on lopetet­tu mut­ta muun ARA-tuotan­non alasajos­ta hal­li­tuk­semme toimes­ta en ole kuullutkaan..

    “Pitäisikö työt­tömien tehdä kaupungeis­sa tilaa työssä käyville?”

    Ehdot­tomasti. On saata­va joku työt­tömyys­sai­ka- /vuosituloraja työt­tömän tuet­tuun asumiseen (myös itse mak­set­tuun ARA-asun­toon) alueel­la jos­sa asun­noista on suuri kysyn­tä, jon­ka jäl­keen työt­tömän asum­ista tue­taan vain muut­to­tap­pioalueel­la vaik­ka olisi kuin­ka luo­va henkilö. Jos on perusk­ouluikäisiä lap­sia, niin pitäisi ehkä antaa löy­hem­mät perus­teet tue­tulle asumiselle, jot­ta lap­sil­la säi­lyy mah­dol­lisim­man hyvät edel­ly­tyk­set men­estyä elämässään.

    1. kei­jo kekkone: “muun ARA-tuotan­non alasajos­ta hal­li­tuk­semme toimes­ta en ole kuullutkaan”

      Ainakin hal­li­tu­so­hjel­mas­sa lukee:

      “Hal­li­tus vähen­tää yhteiskun­nan tuke­maa ARA-asun­to­tuotan­toa hallitusti.”

      Tämä ei toki vält­tämät­tä tarkoi­ta sen lopet­tamista kokon­aan, joten sana­muo­to “alasajo” saat­taa olla pien­tä liioittelua.

      1. ksee: “Tuuli on vis­si­in kään­tynyt suh­dan­tei­den vuoksi.”

        Jol­lain yhden vuo­den teko­hen­gi­tyk­sel­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä isos­sa kuvassa.

        Hki ampui itseään jalka­an lopet­ta­mal­la Hitaksen.
        Kun vai­h­toe­htona olisi ollut sen korjaaminen.

    2. Vaikut­taa tosi autori­taariselta valvon­tay­hteiskunnal­ta. Ja ainakin olis tehokas seg­re­gaa­tion ja alueel­lis­ten ero­jen kiihdytin. Mut­ta taisi ollakin vitsi.

  4. Minä en ymmär­rä mik­si kaikkien halukkaiden on pakko päästä Helsin­gin kan­takaupunki­in asumaan. Se on selvä että asum­i­nen siel­lä on kallista kos­ka sil­lä on sta­tus­ta ja siitä halu­taan mak­saa. Mut­ta on kan­takaupungis­sa halpo­jakin kaupungi­nosia kuten Sörnäi­nen, Her­man­ni, Vallila ja Alppila. 

    Pikku­lap­siper­heen joka halu­aa selvitä asumiskus­tan­nuk­sisaan halvim­mal­la on kätev­in­tä asua lähiössä, riv­i­talos­sa tai parem­pi­maineises­sa ker­rostalos­sa. Keskus­ta on tarkoitet­tu sinkuille, varakkaille ja pal­jas­jalka­isille mum­moille ja vaareille. Aikaa myöten boomeri-ikälu­okan keskus­ta-asun­to­jakin vapautuu.

    1. Itse asuin lap­suuteni Pitäjän­mäel­lä. Muis­tan keskus­tas­ta muut­ta­neen naa­purin n. 10 v pojan pojan sanat. “Asuimme ennen keskus­tas­sa. Siel­lä ei ollut muu­ta tekemistä kuin kat­soa ikku­nas­ta ulos.”

    2. Kom­ment­ti­na Sil­fver­bergille tuo­hon että Sörnäi­nen, Her­man­ni, Vallila ja Alp­pi­la oli­si­vat halpo­ja asuinaluei­ta. Nuo asuinalueet ovat Helsin­gin ydinkeskus­tan kalli­impia asuinaluei­ta. Soin­in­vaaran nos­ta­ma luo­val­u­ok­ka joka pääasi­as­sa ulko­mail­ta asut­tuu asumaan Espooseen ihan senkin takia kos­ka Espoos­sa on lähilu­on­toa ja omakoti/rivitaloja joiden koko on suurem­pi kuin Helsin­gin keskus­tan yksiöt ja kaksiot.

      1. Itäisen kan­takaupun­gin, Kallio­ta ja Kalasa­ta­maa luku­unot­ta­mat­ta, asun­not ovat huo­mat­tavasti halvem­pia kaut­ta lin­jan kuin län­tisen ja eteläisen.

    3. “Itäisen kan­takaupun­gin, Kallio­ta ja Kalasa­ta­maa luku­unot­ta­mat­ta, asun­not ovat huo­mat­tavasti halvem­pia kaut­ta lin­jan kuin län­tisen ja eteläisen.”

      Kan­nat­taa joku ker­ta vilka­ista niitä hin­to­ja ihan oikeasti.
      Eivät ole enää sitä mitä 90-luvulla.
      Eli siis tark­istapa Alp­pi­har­ju ja Sörnäinen.

    4. “Minä en ymmär­rä mik­si kaikkien halukkaiden on pakko päästä Helsin­gin kan­takaupunki­in asumaan.”

      Onko tuo kom­ment­ti sen puoles­ta, että seg­re­gaa­tio­ta ei tarvitse vas­tus­taa kantakaupungissa?

      Mik­si ei samantien lait­taa sitä rajaa Kehä 1:een? Ja sit­ten siirtää Kehä 3:een?

      Kun kan­takaupun­ki on voit­top­uolis­es­ti jo raken­net­tu alueek­si, jos­sa on hyvin vähän “kohtu­uhin­taista” asum­ista, niin tilan­net­ta ei ehkä ole syytä pahentaa.
      Jos kan­takaup­ngista pois­tet­taisi­in kaik­ki “kohtu­uhin­taisu­us”, se toimisi vielä tehokkaam­pana rikkaiden imu­ri­na, joka tietysti aiheut­taa sen, että muil­la alueil­la niitä ylimpiä desi­ile­jä on entistä vähemmän.
      Jälleen ker­ran sgre­gaa­tio­ta ei voi vas­tus­taa pakot­ta­mal­la rikkai­ta muut­ta­maan “huonoille alueille”. Jol­loin ain­oa mah­dol­lisu­us on antaa köy­hem­mille mah­dol­lisu­us muut­taa “hyville alueille”.
      Ja köy­hyys on silleen tässä suh­teel­lista, että kan­takaupungis­sa se tarkoit­taa per­het­tä, joka voi mak­saa asun­nos­taan esim. 300k€, mut­ta ei 500k€.

  5. Onko joku onni päästä kaupunki­in asumaan ? Itse ainakin asun paljon mielu­um­min kaupunkien ulkop­uolel­la luon­nos­ta nauttien.
    Ja luo­vaa työtä voi tehdä mis­sä tahansa.

    1. Toisille on, toisille ei.
      Ihan jokainen ei vieläkään ole “luo­val­la alalla”.

  6. Ei hätää, ennustei­den mukaan maa­pal­lon väk­iluku alkaa vähen­tyä noin 2050 ja Suomen jo tätä aikaisem­m­min. Väk­ilu­vun lasku jyrkke­nee ja vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä kaupun­git tule­vat “tais­tele­maan” kaik­ista asukkaista.

  7. Jotenkin alkaa tun­tua, että tälle ”luo­valle” luokalla annetaan ansait­se­ma­ton­ta ylistys­tä. En usko, että täl­laiset ”luo­vat” yksilöt kuten esim taiteil­i­jat ja pelike­hit­täjät tai useim­mat start upit ovat mikään ratkaisu kaupunkien eri­no­maisu­u­teen. Hehän keräävät tulon­sa tavis­ten rahoista.
    Älymys­tö ja tieteen tek­i­jät kuu­lu­vat sel­l­aiseen luo­vaan luokkaan, jos­ta on jotain yhteiskun­nal­lis­takin hyötyä.
    Media syöt­tää omaa totu­ut­taan. Jotenkin tun­tuu kuitenkin, että siel­lä ei paljoa luovia yksilöitä ole. Vaik­ka joku taisi niitä siihen ryh­mään tunkea. Onnek­si on joitain älymys­töön kuu­lu­via toimit­ta­jia, että on edes jotain mitä seu­ra­ta mediasta.

    1. Ihan huikea kom­ment­ti. Taiteil­i­joista ei ole mitään hyö­tyä, tieteil­i­jöistä sen­tään jotain. Kuulit­teko taiteil­i­jat, oikeisi­in töi­hin tehtaisi­in nyt siitä joka iik­ka tuot­ta­maan jotain hyödyl­listä, vaik­ka kaljatölkkejä.

      1. Mon­et taiteil­i­jat tekevät “oikea­ta” työtä ja taidet­ta tehdään vapaa-aikana, kos­ka taiteel­la ei voi oikein elää, ellei ole varakas­ta puolisoa tai van­hempia. Tilanne on ihan sama kuin urheil­i­joil­la jot­ka eivät ole korkeim­mal­la sarjatasolla.

      2. Jaakko K lla on näköjään hyvä luku­taito. Hiukan olisi kuitenkin siinä kehit­tämistä, kun sano­jen takaa pitäisi löytää esitet­ty ajatus.
        Taiteil­i­joil­la, pelinke­hit­täjil­lä, urheil­i­joil­la yms näyt­tää ole­van kovia palkko­jakin. Tuo tulo ja sen vero­tus on ajateltavis­sa erään­laise­na väli­por­taana kerätä pien­palkkaisil­ta vero­ja. Palkoista, joi­ta he ovat ansain­neet tekemäl­lä yhteiskun­nan kannal­ta pakol­lisia töitä. Nämä pakol­liset työt kun näyt­tävät ole­van niin huonos­ti palkat­tu­ja, että vero­ja ei niistä paljoa kerry.

      3. Mikähän mah­taisi olla pakolli­nen työ. BKT:sta aika huo­mat­ta­va osa taitaa muo­dos­tua sel­l­ais­es­ta, joka ei ole vält­tämätön­tä. Näin jopa alku­tuotan­nos­sa. Koron­akri­isin aikaan mm. pohdit­ti­in sitä, pitäisikö ulko­maiset man­sikan­poim­i­jat päästää maa­han. Man­sikat ovat maat­alous­tuot­tei­den parhaim­mas­ta päästä kun kat­teen näkökul­mas­ta kat­so­taan. Tuol­loin pohdit­ti­in asi­aa taas siitä näkökul­mas­ta ovatko man­sikat itse asi­as­sa kovinkaan tarpeel­lisia. Jos siis ruve­taan pahek­sumaan kaikkea ei-pakol­lista hyödyt­tömänä, ei tai­da jäädä kovin paljon jäljelle.

  8. Kom­ment­ti­na Soin­in­vaar­alle Lon­toon keskus­tan asun­to­jen hin­noista. Suurin osa Lon­toon keskus­tan asun­to­jen omis­tus on ulko­maalais­ten pääasi­as­sa Aasian ja Lähi-idän uus­rikkaiden pääo­masi­joit­ta­jien omis­tamia jot­ka eivät asu Lon­toos­sa. Berli­inin, Tukhol­man ja Wienin vuokra-asun­to­jen alhaisu­ut­ta selit­tää vuokrasään­te­ly jon­ka var­jop­uoli on se että uusia vuokra-asun­to­ja ei raken­neta. Pari­isin keskus­tas­sa oli aikoinaan edullisia asun­to­ja muu­ta Macronin aikana hin­nat ovat nous­set kos­ka vuo­rasään­te­ly puret­ti­in. En silti usko että Helsin­gin seudul­la tul­laan näkemään Pari­isin kaltaista segeraa­tio­ta. Syynä on se että maa­han­muut­ta­jien määrä on pääkaupunkiseudul­la todel­la pieni ver­rat­tuna Pari­isin ja Pari­isin ongel­mat alkoi­vat sil­loin kun Ran­skaan alkoi muut­ta­mana 1960-luvul­la miljoo­nia siir­to­laisia Pohjois-Afrikasta.

  9. Min­ua ihme­tyt­tää se mitä nämä uudet sadat tuhan­net ihmiset kaupungeis­sa tekevät työk­seen, han­kki­ak­seen elantonsa.
    Talo­ja tulee kuin sieniä sateel­la kaikkalle ympäri pk-seu­tua. Ja ihmisiä.
    Mut­ta mis­sä on ihmis­ten duu­ni? Mis­tä kuu­luu lisäar­von syn­tymisen tuot­ta­ma työn kolke? 

    Vai: uuskaupunki­laiset istu­vat päät­tei­den­sä ääressä ja myyvät aineet­to­mia palvelui­ta toisille aineet­tomien palvelu­iden myyjille?
    Kestääköhän laskel­ma nyt ihan oikeasti tämän luupin? 

    Vai pide­täänkö yllä, ja vielä suuren­netaan, niin suur­ta julk­ista sek­to­ria että kaik­ki ovat kaupungilla tai val­ti­ol­la, tai kaupun­gin ja val­tion kil­pailut­ta­mas­sa yri­tyk­sessä töis­sä esimerkik­si siivoa­mas­sa, hoita­mas­sa lap­sia tai aja­mas­sa pikaraitsikoita?

    1. Tekee mieli vas­ta­ta tähän, kos­ka juuri yritin selit­tää asian eräälle nuorukaiselle, joka väit­ti, että talous ei enää perus­tu millekään. Raha vain vai­h­taa omis­ta­jaa ilman, että mitään konkreet­tista saadaan aikaiseksi.

      Sanoin, että oikeasti raha on hyödyke tai raa­ka-aine, ja sitä voi jalostaa kuten muitakin hyödykkeitä. Käytön­nössä rahan jalostamista tehdään pankeis­sa, kun ne ensin lainaa­vat rahaa keskus­pankil­ta eli EKP:ltä ja sit­ten löytävät luotet­ta­van kirvesmiehen, jolle lainaa­vat rahan seu­raavak­si. Kirvesmies tekee jotain hyödyl­listä, esimerkik­si keit­tiön, ja pystyy siten mak­samaan lainan korkoi­neen takaisin. Sit­ten pank­ki vuorostaan mak­saa lainan korkoi­neen rahaa tekevälle tehtaalle eli keskuspankille.

      Mut­ta muutkin osa­vat jalostaa rahaa kuin kirvesmiehet. Esimerkik­si kon­sult­ti osaa lisätä rahan arvo anta­mal­la raha­nar­voisia vinkkejä.

      Nuorukainen ei suos­tunut usko­maan. Lopuk­si, juuri ennen kuin olimme per­il­lä, sanoin, että sin­un pitää ymmärtää rahan ole­van hyödyke siinä kuin mikä tahansa hyödyke. Hän lupasi miet­tiä asiaa.

      Hiukan mie­lenki­in­toisem­pi kysymys kuu­luu: mik­si vain val­tioil­la on lupa valmis­taa rahaa. Siis sel­l­aista rahaa, jon­ka voi olet­taa säi­lyt­tävän arvon­sa ja jota ei käytetä huumekau­pan yms. rahoit­tamiseen. Pohjim­mil­taan kyse on väkivaltamonopolista.

      Mut­ta kum­mallisen vaikea on tätä, lop­ul­ta yksinker­taista asi­aa ymmärtää.

      1. Muuten ihan hyvä mut­ta ne pankit luo­vat sen rahan ihan itse. Ei sitä tarvitse mis­tään keskus­pankista haalia!
        Kun puhutaan, ettei se raha tule seinästä niin nykyään tulee.

    2. Nim­imerk­ki Mut­ta mitä tehdään työk­si kom­ment­ti­na tuo­hon työ­paikko­jen syn­tyyn kaupungeis­sä. Kaupun­git kil­pail­e­vat kan­sain­välis­es­ti osaa­jista ja työ­paikoista. Jos pääkaupunkiseudul­la asu­vat ihmiset val­it­se­vat Tukhol­man ja Nurmek­sen väliltä mis­sä he mielum­min asu­vat voin lyödä vetoa mis­tä sum­mas­ta tahansa että jos vai­h­toe­htoina on Tukhol­ma tai Nurmes val­in­ta olisi Tukholma.

  10. Miten niin asum­i­nen Helsingis­sä olisi kallista? Hyvil­lä alueil­la vaikka­pa Kallios­sa tai Etelä-Haa­gas­sa on run­saasti vapai­ta vuokrayk­siöitä hin­talu­okas­sa 600 — 700 euroa. Siis samaan hin­taan tai halvem­mal­la kuin 10 vuot­ta sit­ten. Jos pieni­palkkainen työn­tek­i­jä tien­aa net­tona esim. 1500 euroa, jää siitä riit­tävästi asumisku­lui­hin ihan ilman asum­is­tukeakin. Kak­siot ja isom­mat asun­not ovat neliövuokral­taan vielä halvempia.

    1. Ei hit­to.

      Minä lai­tan ruokakaup­paan 1350 ‑1550 euroa kuukaudessa. Enkä mielestäni edes syö kalliisti

      1. Riip­puu siitä mon­tako henkeä syö, mut­ta yli 1000 euroa kuukaudessa vain yhdelle on kyl­lä tosi kallista ruokaa.

      2. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki kom­men­tille että ruokaa voi myös säästää kil­pailut­ta­mal­la mis­tä kau­pas­ta ostaa ruuan.

  11. Jälkikasvu ker­too, että pari fir­maa on kieltäy­tynyt palkkaa­mas­ta hän, kos­ka ei asu Helsingis­sä vaan parin tun­nin matkan päässä. No, hei­dän tap­pi­onsa, kos­ka kyse on lah­jaku­ud­es­ta, jon­ka poikkeuk­sel­lis­es­ta tuot­tavu­ud­es­ta kilpaillaan. 

    Mut­ta jotenkin sitä ajat­telee, että Suomen talous hyö­ty­isi, kun kaikkien ei tarvit­sisi asua Helsingis­sä. Moni fir­ma ei suos­tu sitä ymmärtämään, että moni halu­aa asua lähel­lä van­hempiaan, lap­si­aan tai mui­ta suku­laisia. Ihmiset eivät ole mas­sahyödykkeitä, joi­ta voidaan siir­rel­lä sinne tänne taloudel­lis­tan kan­nus­timien avulla.

    Björn Wahlroos kir­joit­ti tästä jos­sain kir­jas­saan. Ihmisen on vaikea muut­taa pois samankielis­ten kesku­ud­es­ta, kauas lähei­sistä. Björniltä muut­ta­mi­nen Ruot­si­in onnis­tui, kos­ka on ruotsinkieli­nen ja lapsetkin jos­sain maailmalla.

    No, eksyin puhu­maan Wahlroosista, vaik­ka hän elää ihan jos­sain toises­sa todellisuudessa. 

    Silti olen sitä mieltä, että ihmis­ten ei kan­nat­taisi muut­taa Helsinki­in, jos juuret ovat muual­la ja varsinkin, jo juuret ovat jos­sain mukavas­sa kaupungis­sa kuten vaik­ka Turus­sa, Tam­pereel­la tai mik­sei jos­sain Poris­sa. Elämän­laatu on var­masti parem­pi, kos­ka kaikkia raho­ja ei tarvitse käyt­tää asuntolainaan. 

    Kun­han vain tietää, mitä tekee. Mut­ta sehän on se vaikein prob­lee­mi, että tietää, mitä tekee.

    1. Tämä tuli vas­taan nuore­na, kun puoliso oli tehnyt dip­patyön ja saanut työ­paikan Turun telakalta. Olin aikanani pyrkinyt oikkik­seenkin niin, etten edes rastit­tanut Turkua kakkos­vai­h­toe­hdok­si. Sit­ten huo­masin työn­televäni las­ten­vaunu­ja Uit­ta­mol­la vier­aas­sa ympäristössä ja juuret­tomana. Puo­len­toista vuo­den kulut­tua palasimme tut­tuun Espooseen. Näin, vaik­ka yritimme motivoitua edullis­es­ta asumis­es­ta ym.

    2. Mik­si ihmeessä pitäisi työsken­nel­lä Helsingis­sä, tai edes hakea sieltä työ­paikkaa, jos ei halua asua lähelläkään?

      1. “Mik­si ihmeessä pitäisi työsken­nel­lä Helsingis­sä, tai edes hakea sieltä työ­paikkaa, jos ei halua asua lähelläkään?”

        Moni ei saa hyvää työ­paikkaa Helsin­gin, pääkaupunkiseudun ulkop­uolelta. Pitää olla jotain poikkeuk­sel­lista kyvykkyyt­tä ja mah­dol­lisu­us etä­työhän, jot­ta voi jäädä muualle, jos on korkeak­oulutet­tu.. Ennen Koron­aa oli vielä vaikeam­paa, kos­ka etä­työtä oli han­kala saada. 

        Pitkään oli muodikas­ta uskoa, että lop­ul­ta vain suuret miljoon­akaupun­git pystyvät tuot­ta­maan tarpeek­si osaamista. Koko Suomen olisi pitänyt muut­taa Hes­lin­gin seudulle, jot­ta olisi saatu edes yksi tarpee­ki iso asutuskeskittymä.

        Nyt alkaa näyt­taa siltä, ettei Helsingis­sä tarvit­sisi edes käy­dä kuin fir­man pikku­joulus­sa, kos­ka etä­työ. Silti mon­et pääkaupunkiseudun fir­mat eivät suos­tu palkkaa­maan muual­la asu­via. Jotain van­ho­jen aiko­jen aikuja?

      2. Nim­imerk­ki Sylt­tylle kom­ment­ti­na että tässä kohtaa voisin sanoa että jo Anti­ikin Kreikas­sa työt­tömät oli­vat parem­mas­sa sosioekonomises­sa ase­mas­sa kaupungeis­sä kuin maaseudul­la. Se on vain fak­ta että kaupunkei­hin syn­tyy uusia työpaikkoja.Oliko kaupun­ki sit­ten pääkaupunkiseu­tu, Turun seu­ta tai Tam­pereen seutu.

    3. Nim­imerk­ki Atom­istille kom­ment­ti­na että vaik­ka mainise­masi Björn Wahlroos muut­tikin Ruot­si­in vero­tuk­sel­lis­ten syi­den takia hän oli kuitenkin suo­ma­lais­ten pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­sen jäsen.Wahlroos ei pää­sisi koskaan suo­ma­laise­na ruot­salais­ten pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­sen jäsenek­si. Nordean pääkont­tori on Helsingis­sä samoin UMP:n. Ruotsin elinkei­noelämä on sen ver­ran sisään­päinkääny­tynyt että sinne ei huoli­ta ulko­maalaisia korkeisi­in asemi­in pait­si ehkä muu­tamia poikkeuk­sia avi­o­li­iton kautta.

  12. Mun mielestä toi kysymys on absur­di, kaupunki­in pää­sevät tietysti suomen­ruot­salaiset ja vihreät joiden arvo­maail­ma ja asenne on aika yhtä yhteen hiedän lisäk­seen tietysti pää­sevät hallinnos­sa työsken­televät yhden­ver­taisu­us ja tasa-arvo henkilöo­lete­tut ja kaik­ki kova­palkkaiset yhtä tärkeis­sä tehtävis­sä ole­vat, mik­si edes tol­laista pohtimaan.

  13. Puhutaanko vielä het­ki sodas­ta ja suomen osal­lisu­ud­es­ta tässä sodassa?

    Venäjän tyk­istöam­mus tuotan­to on riip­pu­vainen siitä kuparista, jota Suo­mi koko ajan kiihtyvässä määrin vie Venäjälle Lappeen­ran­nan kaut­ta. VR kieltäy­tyi tästä logis­ti­ikas­ta, joten meil­lä on nyt Venäjän har­mai­ta sota­ju­nia Lappeen­ran­ta täyn­nä ja logis­ti­ik­ka toimii ras­vat­tuna. Pitääkö paikkaansa, että Venäjän tyk­istöam­mus­tuotan­to on täy­del­lisen riip­pu­vainen Suomes­ta tulev­as­ta kuparista eikä Venäjä ilman sitä pysty­isi tuot­ta­maan messinkiä ammuksiin?

    Tuos­ta johdet­tuna kak­si kysymys­tä. Onko venäjän ase­te­ol­lisu­us todel­lakin riip­pu­vainen tästä ja jos on, niin mik­si OrpoP­urra lisää koko ajan venäjänkaup­paa ja sekä rahoit­taa että tuot­taa mate­ri­aalin Venäjän rin­ta­malle ja mik­si samal­la Ukrainan tuki on leikat­tu pois?

    (Ukrainan tuen leikkaamis­es­ta en tiedä fak­to­ja, mut­ta Stub­bin Joen­su­us­sa esit­tämä luku Ukrainan saa­mas­ta kokon­aistues­ta oli sama, mikä Marinin kau­den lopulla)

    1. Venäjä on kuu­den­nek­si suurin kuparin tuot­ta­ja maail­mas­sa wikipedi­an mukaan.

    2. Jos puhutaan sodas­sa, niin puhutaan sit­ten ker­rankin tot­ta: korkein­taan 10–15 pros­ent­tia Ukrainan rin­ta­makelpoi­sista miesikälu­ok­ista on rintamalla.
      Siinä sitä miettimistä.
      Viimein, noin kak­si vuot­ta myöhässä, jopa Suomen media on tähän huomion­sa kiinnittänyt. 

      Ukrainaa on tuet­ta­va kaikin voimin, mut­ta myös Ukrainan on tuet­ta­va itseään kaikin käytet­tävis­sä olevin voimin.

  14. Entä jos eläkeläis­ten ja pitkäaikaistyöt­tömien siir­tymistä pois Helsingistä tuet­taisi­in ? Insen­ti­iveinä voisi olla mm. parem­mat hoiva­palve­lut. Pie­nil­lä paikkakun­nil­la asum­i­nen ja elinkus­tan­nuk­set ovat alhaisem­pia, jol­loin hoita­jien (kieltämät­tä pie­nil­lä) paikoil­la tulisi parem­min toimeen.

    Usein nämä paikkakun­nat ovat sosiode­mografis­es­ti mies­val­taisem­pia, jol­loin nais­val­tais­ten hoi­va-alo­jen työ­paikko­jen siir­tymi­nen pie­nille paikkakun­nille paran­taisi aluei­den väestötasapainoa. 

    Kos­ka ikään­tyvä väestö sekä usein sosi­aalion­gel­maiset pitkäaikaistyöt­tömät aiheut­ta­vat vas­taan­ot­tavalle paikkakun­nalle lisäkus­tan­nuk­sia, tulisi lähet­tävän alueen osal­lis­tua kustannuksiin.

    Tilanteesta voisi kuitenkin rak­en­taa win-win ratkaisun, jos­sa muut­to­tap­pi­opaikkakun­ta saisi asukkai­ta tyhji­in asun­toi­hin, hoi­vatyö­paikko­ja ja taloudel­lista toim­intaa kasvukeskuk­sen kus­tan­nuk­sel­la. Samal­la kasvukeskuk­sis­sa vapau­tu­isi asun­tokan­taa mm. “luo­van luokan” sekä pieni­palkkaisen työvoiman tarpeisi­in. Samal­la tarvet­ta hoiva­palvelu­iden rak­en­tamiseen voitaisi­in vähentää.

    1. Hoivan jär­jestämi­nen ei toimisi jos iso­jen kaupunkien eläkeläiset pakotet­taisi­in muut­ta­maan pie­nille paikkakun­nille. Heil­lä on usein sel­l­aisia sairauk­sia että vain yliopis­tol­liset sairaalat pystyvät hoita­maan heitä, ja etäisyy­det esim koti­hoidon jär­jestämistä varten oli­si­vat liian pitkät. Kukaan ei voit­taisi sillä.

      Ain­oas­taan sel­l­ainen hoivan hajasi­joit­ta­mi­nen voisi toimia että jos jonkun muun hyv­in­voin­tialueen keskus­sairaalas­sa on tyhjäkäyn­tiä voisi HUS:ista poti­lai­ta ohja­ta niihin, eri­laisia oper­aa­tioi­ta varten, mut­ta sil­loin olisi kyseessä ter­veem­mät ja nuorem­mat poti­laat jot­ka pystyvät matkus­ta­maan itsenäisesti.

    2. Hyvä aja­tus, oikeasti! Ottaisin mielel­läni vas­taan tar­jouk­sia vas­taan sisem­män Suomen pienistä kaupungeista, kun jään eläk­keelle noin viiden vuo­den päästä. Eläk­keeni tulee ole­maan noin 23oo euroa kuukaudessa. Eli olisin edelleen net­toveron­mak­sa­ja min­ut vas­taan­ot­tavalle kun­nalle. Vasti­neek­si halu­aisin vain hyvin edullisen asum­is­ratkaisun ja houku­tuslin­nuk­si vaikka­pa ensim­mäisen vuo­den kokon­aan ilmaisen asumisen. Ottaen huomioon mukanani tuo­mat vero­tuo­tot, kyseinen kun­ta jäisi tod.näk. silti voitolle.
      Toisin kuin moni kuvit­telee, vuokrata­sot eivät ole samas­sa suh­teessa matalia kuin asum­isosak­keeet syr­jem­mässä Suomes­sa. Jos vaa­ti­ma­ton kak­sio on pk-seudul­la 1000 euroa, se on pikkukaupungis­sakin 700–800 euroa. Tätä eroa voisi­vat muut­to­tap­piokun­nat suurentaa saadak­seen mak­savia asukkai­ta. Nimi voisi olla vaikka­pa “muut­to­tu­ki.”

      Tässä olisi saumaa. Otan mielel­läni vas­taan tar­jouk­sia esim. Heino­las­ta, Lappeen­ran­nas­ta, Mikke­listä, Forssas­ta jne. Sta­di on pian 40 vuo­den asumisen jäl­keen so last sea­son. Kaik­ki kult­tuuri on nähtävis­sä ja luet­tavis­sa kaikkial­la muual­lakin. Ja pääsen loma­lle Pari­isi­in esimerkik­si Kouvolastakin.

      1. Jos sin­ul­la ei ole per­het­tä niin ter­ve­menoa vaan provinssi­in. Kos­ka sin­ul­la on näköjään varaa muut­taa ilman tuki­aisia niin mik­si et muu­ta? Kaik­ki voit­taisi sil­lä mut­ta kun päätös on tehty nii ei sieltä niin hel­posti takaisin tul­la, ellet palaa laste­si nurkki­in riesak­si asumaan.
        Min­ul­la on sairas vaimo joka vaatii hoitoa jota saa vain kehäkol­mosen sisäpuolel­la. Eli tääl­lä so last sea­son kaupungis­sa lusi­taan ja Pari­isi saa odottaa.
        Olen seu­ran­nut myös yhden iäkkään (80
        + ) pariskun­nan touhu­ja provinssisa. Mies niin pihi että ei vie vaimoaan lääkäri­in. Heil­lä olisi varaa myy­dä torp­pa ja muut­taa hissil­liseen taloon ja jopa stadi­in mut­ta ei. Auto kuitenkin pitää vai­h­taa joka vuosi.

  15. “Helsingis­sä on tois­taisek­si seka­muo­to, jos­sa jotkut onnekkaat pää­sevät edullisi­in ARA-asun­toi­hin ja muut ovat markki­navoimien armoil­la. Kaikessa epälo­ogisuuk­sis­taan se pelit­tää jotenkuten.”

    Miten se pelit­tää “jotenkuten”?
    Asumaan pääsee käytän­nössä köy­hin desiili?
    (Joka taas käytän­nössä ei täitä tee.)
    Desi­ilit 2–4, jot­ka sit­ten tekee ne mata­la-palkkatyöt joutuu pois­tu­maan Hkistä.
    Tätä kuvataan sit­ten ter­mil­lä “jotenkuten”?

    Ode,
    oletko muuten tietoinen, ettei Ruot­sis­sa juurikaan ole omistuskerrostaloja.
    Sik­si omis­tusasum­i­nen on siel­lä kallista, kos­ka se poikkeuk­set­ta tarkoit­taa pientaloasumista.
    https://www.kiinteistolehti.fi/omistusasuntoja-alkaa-tulla-kerrostaloihinkin-ruotsissa

  16. Eihän työtön luo­val­u­okkalainen ole työt­tömänä tukien varas­sa ole enää luova? 

    Ei luovu­us tarkoi­ta sitä että tuki­aisil­la pelkästään voi elää vuosikau­sia. Pöhinästä pitää tien­ata. Pörinä pärinän vuok­si on oikeas­t­aan turhaa

  17. Onhan se kum­ma että lap­siper­heille jot­ka mak­saa asumisen itse onnu­sein pienem­mät läm­pät kuin pelkästään tuk­i­sisil­la asuvilla 

    Ei saa pien­i­t­u­loiset kaupungilta neliötä ja kaik­ki las­ten­hoitoa myöten mak­saa enem­män. Elin­ta­soa ei saa työssä käymäl­lä vaan työtä vält­tämäl­lä — se on väärin

  18. Jätän eriävän mielip­i­teen tästä kuten ennenkin: “Helsingis­sä asum­i­nen on kallis­tunut vähem­män, kos­ka asun­to­tuotan­toa on pysyt­ty lisäämään.”. Jos Helsingis­sä ei olisi raken­net­tu kym­meni­in vuosi­in se olisi sen 330000 pienem­pi ja aika paljon ankeampi. Asun­not siel­lä oli­si­vat nyky­istä edullisem­pia. Asun­not oli­si­vat kalli­impia jos­sain muual­la, siel­lä mis­sä tuli­joille olisi raken­net­tu tarvit­ta­vat asun­not ja coolit cityt. Rak­en­t­a­mi­nen ei laske asun­to­jen hin­to­ja. Se nos­taa niitä.

    1. Ros­mo, olet oike­as­sa, että rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen voi laskea asun­to­hin­to­ja. Mut­ta vain jos kaupun­ki samal­la epäon­nis­tuu niin, ettei sinne enää halu­ta muut­taa. Olisiko näin Helsingis­sä käynyt samaan aikaan kun muu pks-seu­tu kasvoi, sitä voi pohtia. Epäilen, että Helsin­ki silti olisi seudun kalleimpi­en asun­to­jen aluet­ta. Asun­tokysyn­tään vas­taami­nen rak­en­ta­mal­la, sekin voi laskea hin­to­ja vain jos tulok­se­na on huonoa kaupunkia. Se, että rak­en­ta­jat rak­en­taisi pitkään enem­män kuin on kysyn­tää ja hin­tata­so näin lask­isi, sitä ei voi tapah­tua. Viime ajat ovat taas tämän näyt­täneet. Muut­topaineen jatkues­sa rahoituk­sen hin­ta ja saatavu­us ratkaisee.

  19. Sen perus­teel­la kuin­ka ääret­tömän surkeasti spårali­ikenne toimii kaupungis­sa Helsin­gin ei tarvitse kas­vaa yhtään lisää kos­ka kasvun hallinta on jo nyt ala-arvoista. Työ­maa­ta joka puolel­la tai mis­tä syys­tä lie että liikenne ei toi­mi, spårat kulke­vat mil­loin kulke­vat ylip­itkin vuorovälein, kävellen kaik­ki matkat <5 pysäkin väliä ovat nopeampia.

    Hell­skin­s­ki, tuo län­sisiperi­alainen ken­raa­liku­verne­ment­tikaupun­ki mis­sä veron­mak­sa­jat ovat ole­mas­sa jär­jestelmää varten eikä päinvastoin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.