Pitääkö minun vaihtaa kantaani työmarkkinoiden palkkamallista?
Miksi taloudellinen kasvumme loppui 16 vuotta sitten, kun muissa Pohjoismassa kasvu jatkuu? Ekonomisti sanoo, että taloutemme ei kasva, koska työn tuottavuus ei ole noussut niin kuin ennen. Tai tarkemmin sanoen, ei ole noussut lainkaan. Minua tämä selitys ei vakuuta, koska olen aina arvostellut 1970- ja 1980-lukujen tuottavuuskehityksen vertaamista 2000-luvun tuottavuuteen.
Maaltamuuton vuosikymmeninä oli helppo nostaa tuottavuutta, kun väki siirtyi pientiloilta töihin tehtaisiin ja toimistoihin. Tämä kasvun lähde on loppunut.
Työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun runsaat kymmenen vuotta sitten. Lasku ei ole ollut mitenkään dramaattinen, vain noin 10 000 henkeä kymmenessä vuodessa. Olennaista on, ettei työikäinen väestö enää kasva niin kuin kasvoi ennen.
1970-luvulla maatalous luovutti työvoimaa 150 000 hengen verran ja 1980-luvullakn vielä satatuhatta. Koska maataloustuotanto ei laskenut, tämä kaikki oli voittoa tuottavuuden kannalta. Nyt maataloudesta ei vapaudu työvoimaa juuri lainkaan. Maatalousväestö kyllä supistuu, mutta se on jo nyt niin pieni, ettei se vapauttaisi paljonkaan työvoimaa, vaikka koko maataloustuotanto lopetettaisiin.
Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalvelut sitovat joka vuosi enemmän työvoimaa – 15 vuodessa peräti 70 000 henkeä – ja tämä jatkuu, sanoo hallitus mitä vain, koska väestömme ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa.
Muun kansantalouden käytettävissä oleva työvoima siis laskee.
Osittain tämän takia meillä on työvoimapula. Melkoinen osa yrityksistä raportoi osaavan työvoiman puutteen olevan merkittävä este yrityksen kasvulle.
Osaavasta työvoimasta on pulaa myös siksi, että nuorten koulutustaso on kääntynyt laskuun – se on säästöjen hinta – ja koska ammattikoulujen laadun kanssa on kasvavia ongelmia. Silläkin taitaa olla tekemistä säästöjen kanssa.
Koulutettuja suomalaisia muuttaa pois maasta. Tilalle tulee olennaisesti huonommin koulutettuja työperäisenä maahanmuuttona.
Oli miten olisi, työvoimapula estää taloudellisen kasvun. Silloin työn tuottavuuden pitäisi kasvaa; pitäisi, sanan molemmissa merkityksessä. Tuottavuuden kasvu olisi tarpeen, mutta niin myös luulisi tapahtuvan. Markkinatalous on yleensä varsin hyvä tehostamaan sen tuotantovälineen käyttöä, josta on pulaa.
Tuottavuuden pitäisi kaiken järjen mukaan nousta, mutta ei se vain nouse. Miksi?
Soten kasvu laskee mitattua tuottavuutta?
En tiedä, miten työn tuottavuus sote-alalla lasketaan, mutta oletan, että työvoiman siirtyminen muista elinkeinoista sotepalveluihin näkyy mittarissa tuottavuuden alentumisena. Niinpä, kun ennen saimme ilmaista tuottavuuden nousua työvoima siirtyessä pientiloilta muihin elinkeinoihin, nyt saamme automaattista tuottavuuden laskua työvoiman siirtyessä muista elinkeinoista sote-palveluihin.
Tämä selittää tuottavuuden kasvun hidastumista, mutta vain vähän. Tuo 70 000 henkeä on alle kolme prosenttia työvoimasta ja siihen meni 15 vuotta, joten ei sen pitäisi paljon vuotuisessa tuottavuuden kasvussa näkyä.
Tuottavuuden pitäisi nousta niin, että työvoima siirtyy tehottomista ja huonoa palkkaa maksavista yrityksistä parempiin yrityksiin, jotka maksavat korkeampaa palkkaa. Tämä mekanismi ei Suomessa toimi niin kuin sen pitäisi toimia. Miksi ei siirrytä korkeampaa palkkaa maksaviin yrityksiin? Eikö raha kiinnosta? Miksi luova tuho ei toimi?
Vika on työmarkkinoiden huonossa toiminnassa, mutta mistä se taas johtuu.
Syynä EU:n matalin kaupungistumisaste?
Suurimmalle osalla suomalaisista siirtyminen paremman palkan perässä merkitsisi myös muuttoa toiselle paikkakunnalle. Se taas merkitsisi kalliimpaa asuntoa, jolloin puhutaan perheen kohdalla suurista summista. Palkkaeron olisi oltava todella suuri, ennen kuin muutto paremman palkan perässä kannattaa.
Olisi mukava tietää, toimiiko palkan perässä siirtyminen paremmin suurissa kaupungeissa, joita Suomessa ei ole kovin monta. Niissä on paljon helpompi vaihtaa työpaikkaa vaihtamatta asuntoa. Harmi, etten ole töissä missään sellaisessa tutkimuslaitoksessa, jossa tietoaineistot ovat vaivatta saatavilla. Tämä olisi kiintoisa tutkimusaihe. Toimivatko työmarkkinat Helsingin seudulla paremmin kuin muualla?
Ainakin tulotaso on Helsingin seudulla korkeampi kuin muualla maassa.
Yleensäkin työmarkkinat toimivat sitä paremmin, mitä suuremmasta työssäkäyntialueesta on kyse. Ehkäpä työn tuottavuuden ongelmat meillä johtuvat siitä, ettei Suomessa ole yhtään suurta kaupunkia ja että kaupungistumisasteemme on EU:n matalin. Vaikka viisi miljoonaa on enemmän kuin yksi miljoona, käytännössä ero ei ole valtava, joten miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu lienee lähes riittävän suuri.
Tekstiiliteollisuus ajettiin nurin solidaarisella palkkapolitiikalla
Tässä vaiheessa jouduin pohdinnoissa aiempien kantojeni kanssa ristiriitaan. Aiemmin kaupungistumisaste oli vielä paljon alempi, mutta 1980-luvulla luova tuho toimi hyvin. Solidaarinen palkkapolitiikka tuhosi lyhyessä ajassa Suomesta tekstiiliteollisuuden, koska palkankorotukset olivat tekstiiliteollisuudelle aivan liian suuret. Näin tuottavammat yritykset saivat työvoimaa.
Yksittäisen työntekijän kannalta tämä ei ollut välttämättä hyvä asia, vaikka hän siirtyikin paremmin palkattuun työhön. Omakotitalo piti jättää taakse, eikä siitä silloinkaan saanut kunnon hintaa. Nyt vielä huonommin. Kansantalouden kannalta tämä oli kuitenkin hyvä asia kuten myös verotulojen kannalta. Erityisen iloisia olivat tuottavuuden kasvua mittaavat ekonomistit.
Talousteorian mukaan työvoiman pitäisi siirtyä isomman palkan perässä. Olisi se tekstiiliteollisuus tämän mekanisminkin kautta pikku hiljaa hiipunut, mutta paljon sutjakammin se kävi, kun firmat menivät nurin ja työpaikka alta.
Olen ollut sitä mieltä, että markkinaehtoiset palkat ovat parempi kuin keskitetysti sovitut, koska ne johtavat parempaan työllisyyteen.
Luovaa tuhoa ajatellen meillä olisi ehkä pitänyt nostaa palkkoja enemmän ja erityisesti matalia palkkoja rohkeammin. Nopein tapa nostaa tuottavuutta on ajaa huonotuottoiset työpaikat nurin luovan tuhon hengessä – siis jos työvoima siirtyy tuottavampiin yrityksiin eikä jää työttömäksi.
Sitten meille tulee tietysti vähän koulutetun työvoima ongelma. Jos alimmat palkat ovat kovin korkeita, he eivät pääse töihin mihinkään. Palkat koulutustason mukaan siis.
Suomi siirtyy kohti matalaa jalostusastetta
Hieman olen huolestunut kansantaloutemme suunnasta kohden yhä vain matalampaa jalostusastetta. Matala jalostusaste tietää matalaa tuottavuutta. Ennen suomalaisesta puusta tehtiin sentään paperia, nyt se viedään ulos selluloosana. Nettikaupassa Suomen ja Ruotsin työnjaoksi näyttää muodostuvan se, että ruotsalaiset tuottavat pakettiin sisällön ja suomalaiset pahvipakkauksen.
Vihreässä siirtymässä suomalaiset tuottavat sähkön ja muut jalostavat sähkön tuotteiksi. Kaivosväen unelmana on tehdä Suomesta Euroopan Kongo päämääränä, että lapsille ei jätetä mitään vaan maaperämme tyhjennetään mineraalivaroista pikaisesti. Merkittävänä syynä tähän on, että vaikka nämä työpaikat ovat huonoja työpaikkoja, ne ovat sentään haja-asutusalueilla.
Vähän ihmettelin, että Suomi meni hyväksymään energiatehokkuusdirektiivissä katon energian kokonaiskulutukselle Suomessa. Sehän tarkoittaa, että emme kasvavana vihreän sähkön suurtuottajana saa jalostaa sähköämme Suomessa, vaan se on myytävä teollisuuden käyttöön Keski-Eurooppaan. Toivottavasti olen ymmärtänyt asian väärin.
Kirjoitit kasarmilla kirjan Linkolan kanssa. Siinä sanoit, että maailmassa, jossa luonnonvarat ovat niukkoja ja jossa iso osa maailmasta muuttuisi ilmastonmuutoksen vuoksi asuinkelvottomaksi, Suomea kohtaavat uhka ei ehkä tulisikaan enää idästä.
Noinkohan tuossa on käynyt? Luonnonvarat viedään ja maailma lämpenee.
Soininvaara sanoi ettei tiedä, miten sotessa BKT lasketaan. Samoin Hyvinvointialueilla kuin muuallakin julkisessa sektorissa. Eli virallisella tavalla palkkatulojen ja poistojen summana. Mitä korkeammat palkat, sitä korkeampi BKT julkisen sektorin työn osalta. Suomen BKT:n kasvun on julkisen sektorin osalta pysäyttäneet matalat palkankorotukset.
Tienasin Suomessa viime vuonna muutaman euron yli 50 kE. Juuri ennen korona tulemista tienasin Kiinassa samalla osaamisella melkein 20 kE kuukaudessa. Koronan jälkeen olen päässyt palkoille muutaman kerran ja molemmat kerrat ovat olleet ulkomaan komennuksilla.
Suomessa lupasin juuri, että olisin pysäköinyt purjeveneen yhden kesämökkikuntana tunnetun kyläpahasen satamaan ja tehnyt massia tälle muuttotappiosta kärsivälle kunnalle. Yhden tai kaksi kesätyöntekijää olisi voinut palkata sillä hyvällä, mitä olisin tuottanut. Ei taivu budjettiin, sillä julkisella puolella sote- työntekijän tekemä tulos ei ole käytettävissä saman yksikön budjetissa ja linjaorganisaatio ei taivu tuloksen tekijälle vaikka mikä olisi. Sellaista se on, kun palkan maksaja on eri kuin tuloksesta nauttija.
@ I.L.
Sitä minäkin ihmettelen. Suurituloiset Suomessa pääsevät aika helpolla koska täällä yhteiskunta kustantaa terveydenhoidon ja lasten koulunkäynnin ja opiskelun, toisin kuin USA:ssa jossa sitten on pienet verot.
@Timo A.
Astrid Lindgren kirjoitti kuuluisan Pomperipossa -pakinansa 1970-luvulla jolloin suurituloisimpien marginaalivero Ruotsissa oli todella yli 100%. Siitä on n 50 vuotta ja nykyiset marginaaaliverot ovat luokkaa 50% . Eli pikkasen eroa on kuitenkin.
Kommenttina Silfverbergille että Astrid Lindgren oli saanut tuloja muun muassa elokuva oikeuksista teoksistaan joista oli tullut hänelle lisätuloja . Myös Ingmar Bergman lähti Ruotsista sen jälkeen kun häntä syytettiin verojen välttämisestä vaikka loppujen lopuksi syytteistä luovuttiin. Bergman muutti Länsi-Saksaan joka ei ole mitään erityisesti matalan verotuksen maa
Ääripäillä osoitetaan ne todelliset käyrän suunnat. Täällä on nyt esitetty kummallisia näkemyksiä verotuksen vaikutuksesta työhalukkuuteen. Yksittäistapauksissa mikä vain voi olla mahdollista, mutta keskimäärin toimeliaisuus alenee verotuksen kiristyessä ja päinvastoin.
Virossa tasavero on 20 eikä 80 prosenttia.
Timo A: ”Virossa tasavero on 20 eikä 80 prosenttia.”
Tarkastetaampa:
https://assets.aeaweb.org/asset-server/files/17479.pdf
Suomi s. 242.: 20%-90% tulojoukossa veroprossa n. 45%.
Viro s. 228: Ehkä n. 43%.
HURRRJA 2(kahden) prosentin ero!
Tähän täytyy syventyä.
Eihän se palkka pelkän koulutustason mukaan tule vaan sen tuottavuuden. Suomessa pitäisi maksaa täyttä tes palkkaa vajaalla tehokkuudella työskentelevällekin. Siksi nämä puolitehoiset jää työttömiksi ja heillä voi olka ookoo koulutuskin. Jos Suomessa sijoittaja ei voi luottaa verotukseen eikä kustannustasoon niin tänne ei kannata investoida. Ei se ole PELKKÄ työvoimakysymys progressio myös kannustaa leppoistamaan työhommissa vaikka 4 päivän viikkoon
Ei minua ainakaan ole progressio kannustanut leppoistamaan, vaan se, että asiantuntija-ammatissa työn tuottavuus on jo nyt niin hyvä, että se mahdollistaa leppoistamisen.
Jos jostain syystä haluttaisiin, että teen enemmän töitä, ainoa tapa toteuttaa se olisi päinvastoin nimenomaan verotukseni kiristäminen – koska joutuisin nykyisen kulutustasoni säilyttämiseksi tekemään enemmän. Juuri tämä on se, mikä on kokoomuslaista maailmankuvaa edustaville ihmisille täysin mahdotonta ymmärtää, vaikka sen kuinka monta kertaa yrittäisi selittää heille.
Kulutkin eliittiin
Eikainille työ ole tärkeää tai kiinnostavaa
Ja rahat voi sitten jakaa niille joille työnteko ei maita ollenkaan… Sosialistit olisivat kyllä hupaisia jos eivät aiheuttaisi niin hirvittävää tuhoa mihin ikinä pääsevätkään käsiksi.
”Socialism in general has a record of failure so blatant that only an intellectual could ignore or evade it.”
Tuossa yllä kaksi esimerkkiä tästä.
Samat sanat. Teen asiantuntijatyötä jossa tuntipalkka on aivan mainio. Olen tapellut itselleni lyhyemmän työpäivän, eli 6h mittaisen. Palkkani on alennettu tuntien suhteessa, eli tuntipalkkani on sama. Tämä oli minulle ihan ok kompromissi, uskon että oli win-win (itse sain lyhyemmän työpäivän, työnantaja paljon paremman tuottavuuden, jopa niin että uskon että se saa saman työpanoksen kuin pidemmälläkin päivällä).
Minulle on myös tarjottu merkittävästi korkeampipalkkaisiakin töitä. Kieltäydyin sillä olisi pitänyt luopua etätöistä, ja pidän nykyistä työpaikastani. Palkkani on aivan riittävä nykyiselläänkin että voin kuluttaa aivan tarpeeksi, ja rahaa jää säästöönkin merkittävästi pahan päivän varalle. Jos nykyverotukseni olisi kireämpää, niin juuri se nimenomaan kannustaisi minua käyttämään mahdollisuuksiani lisärahan tekemiseen.
Toisinsanoen, olen tyytynyt merkittävästi pienempään ansiotuloon kuin mihin minulla olisi mahdollisuuksia. Olen tietoisesti valinnut arvottaa muita asioita elämässäni enemmän kuin tuloja. Esim. perhettäni, aikaani, sekä fyysistä ja henkistä hyvinvointiani.
Joku voisi sanoa että tämä on pohjoismaisen mallin epäonnistuminen. Minä taas sanoisin että se on yksi pohjoismaisen mallin parhaita puolia. Yhteiskunnan turvaverkot mahdollistavat sen että sinun ei tarvitse uhrata kaikkea muuta jotta voi kahmia niin paljon mammonaa kuin vain ikinä voit.
Esim. Yhdysvalloissa ymmärrän että on pakko takoa kun ”rauta on kuumaa”, sillä yhteiskunta on karrikoiden ”upporikas tai rutiköyhä (tai ainakin uhka sellaiseksi joutumiseksi)”. Se on parempi malli takomaan taloudellista tulosta, mutta pohjoismainen malli on parempi antamaan ihmisille hyvän elämän. Itse valitsen pohjoismaisen mallin paremmaksi ilman pienintäkään epäröintiä.
Ei ole ihme että pohjoismaat miehittävät kärkisijoja käytännössä kaikissa elämänlaatua mittaavissa asioissa. Täällä ihmisillä on varaa antaa arvoa muillekin asioille kuin rahan tekemiselle.
Naftali Frenkelillä oli myös sinänsä aivan loogiselta kuulostavia ajatuksia työn, kannustinten ja kontrollin suhteesta. Eivät kuitenkaan päteneet reaalimaailmassa, ainoastaan sellaisessa kontekstissa jossa on päätetty muokata todellisuus vastaamaan teoriaa.
Pohjimmiltaan ongelma on siinä että kykenemme varsin vaivatta ajattelemaan ja päättelemään näin mutta ei näin. Parempien ajattelun välineiden puutteessa valtion, vapauden ja yhteiskunnan suhdetta joudutaan tulevan kehityksen sijaan arvioimaan toteutuneesta lopputuloksesta lähtien, eikä sen perusteella vaikuta siltä että Suomessa juuri nyt tarvittaisiin lisää kontrollia ja vahvempaa valtiota.
Minäkin olen tätä usein miettinyt. Vaimoni kanssa kuulumme molemmat ylimpään palkkatulodesiiliin ja varsinkin vaimon työmäärä ison yrityksen keskijohdossa on valtava. Ja lapsillekin olisi kiva jäädä aikaa.
Mikä ihmeen logiikka se on, että verojen alentaminen ”kannustaisi” meidät tekemään enemmän töitä?
Astrid Lindgren ainakin oli tyytymätön, kun veroprosentti kiipesi yli sadan. Kuvittelisin, että se myös vähensi hänen työhalujaan.
Timo A. Tämä nyt on aika ääritapaus. Lindgren oli jo kirjoittanut kuuluisimmat teoksensa Ronjaa lukuun ottamatta! Mahtoikohan Beatlesin konserttien lopettaminen johtua samasta syystä?
Onko joku lopettanut työnteon liian alhaisen veroprosentin takia?
Moni suuren perinnön saanut on lopettanut työnteon. Jos perintövero olisi ollut korkeampi, ei ehkä olisi lopettanut.
Astrid Lindgren (160 miljoonaa myytyä kirjaa) ja Beatles (500 miljoonaa myytyä levyä) tuskin ovat argumentteja sen puolesta että korkeat tuloverot estävät ahkeruuden, enemmänkin todisteita sen puolesta että korkeat verot eivät olleet ahkeruuden ja tuotteliaisuuden este.
Tosin tuskin kukaan haluaa yhtä korkeita veroasteita kuin tulloin oli. Silloinkin yli 90% marginaaliveroasteet olivat järjettömiä myös rikkaimmille, kuten ne ovat tänäkin päivänä järjettömiä kenelle vain. Tosin nykyään sellaisia efektiivisiä marginaaliveroasteita maksavat vain köyhimmät. Näin ne heilurit heiluvat ajan myötä.
Talouskasvu oli muuten tuolloin historian nopeinta, eli toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Samaan aikaan kuin korkeimmat veroasteet olivat erittäin korkeita, ja pääoman liikkuvuus oli hyvin rajoitettua.
Sanoisin että hyvätuloisten leppoistamiseen kannustaa vielä sekin, että yleensä siinä vaiheessa on asuntolaina maksettu ja täysin veroton asuntotulo kattaa merkittävän osan kulutuksesta, eli asumisen pääomakustannuksen.
Verotuksen rakennemuutoksella saataisiin kannustimet muutettua, eli asuntotulo verolle ja vastaavasti ansiotuloveroa alas. Asuntotulosta voisi loogisesti tehdä myös asuntolainan korkovähennykset, jolloin korkojen heilahtelut eivät ihan niin rajusti vaikuttaisi yksityisen kulutuksen suuruuteen.
Lue kirja Huipputuloiset. Sielä useampikin Suomen rikkaimmista itse kertoo kuinka on lopettanut rikastumisen myötä työnteon kun rahaa on ja tulee ilmankin aivan riittävästi.
Käsittääkseni kyse ei silloin ole työnteon lopettamisesta liian alhaisen veroprosentin vuoksi, vaan siksi, että rahaa on riittävästi.
Liika on näitä tarjolla – en osaa mitään mutta kiva työ pitää olla loistavalla palkalla ja päätän itse milloin tulen töihin. Kos on hankalaa en tule ja palkan on juostava silti. Miksi työnantaja ei maksa kaikkea kivaa extraa. No ei. Maksa kun et tienaa edes palkkaasi ….
Ei se vähentänyt. Omaisuutta oli jo niin paljon, että se olisi riitänyt vaikka 200 vuotiaaksi. Ja sen mielestä oli hauskaa kirjoitella.
”koska väestömme ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa” Kyllä varmaan näinkin on, mutta on myöskin niin, että ikääntymisestä johtuen ihmisiä myös kuolee kovaan tahtiin. Tämä taas jossain vaiheessa saavuttaa sellaisen pisteen, että hoidon tarve alkaa vähenemään. Samoin eläkkeitä ei tarvitse maksaa kuolleille. Katsotaan nyt vaikka 20 vuotta eteenpäin, jos vaikka kuolleita tulisi enemmän, kun ”vanhuksia” valmistuu.
Suomalaisen tekstiiliteollisuuden tappoi Neuvostoliiton romahdus ja globalisaatio.
Suomalaisen kulutuselektroniikkateollisuuden tappoi Apple Inc. ja USA:n protektionismi.
Euroopan matalin kaupungistumisaste on johtanut siihen että suurimmat teollisuuslaitokset sijaitsevat maaseudulla tai hyvin pienissä kaupungeissa, ja niiden ei tarvitse kilpailla työvoimasta eikä raaka-aineista, siksi innovaatiot laahaa perässä ja jalostusaste jää matalaksi.
Muita Suomelle ominaisia piirteitä on muusta Euroopasta eristetty rautatieverkko, huoltovarmuuden vuoksi ylläpidettävä mutta kallis maataloussektori ja Venäjä.
Sähkönkulutuksen katto tuntuu kyllä hölmöltä ajatukselta. Hiilen hinta määräytyy markkinaehtoisesti, ydinvoiman käyttöä rajoittaa myös hinta ja uusiutuvien ei luulisi erityisesti luontoa haittaavan.
Kommenttina Silfverbergille tuohon tekstiiliteollisuuden tappioon. Soininvaara unohti mainita että tekstiiliteollisuus oli tullut ruotsalaisten yhtiöiden päätöksestä sijoittaa tuotantoa Suomeen koska täällä oli alhaisemmat palkat verrattuna Ruotsiin. Suomesta tuo tekstiiliteollisuus siirtyi Portugaliin jossa oli vielä alhaisemmat palkat josta se 2000-luvun alussa oli siirtynyt taas Kiinaan ja muualle Kaakkois -Aasiaan. Suomeen jäi tekstiiliteollisuus jonka pääasiallinen markkina oli Neuvostoliitto jossa taas ei ollut yhtään kilpailua. Kun Neuvostoliitto päätti jo 1989 luopua clearing järjestelystä ja siirtyä valuutta kauppaan eli vapaaseen kilpailuun oli itse asiassa koko tekstiiliteollisuuden loppu. Portugalin talouskriisi 2011 oli myös syynä että tekstiiliteollisuus oli aiheuttanut ison aukon Portugalin talouteen jota se oli yrittänyt paikata ulkomaalaisella velalla. Suomessa tilanne on eri. Suomeen on syntymässä tällä hetkellä start up yrityksiä mutta niiden vaikutus talouteen ei ole vielä niinkään dynaaminen. Start up yhtiöt eivät maksa vielä sitä vero pottia jonka Nokia maksoi vielä vuoteen 2011 asti. Ruotsissa tilanne on aina ollut toinen koska siellä on Wallenbergin yritysrypäs joka omistaa aina pankeista teollisuuslaitoksiin. Ruotsin ja Tanskan elinkeinoelämä on paljon monipuolisempi kuin Suomessa. Norjan talouden jalokivi on kalan jalostus joka on tällä hetkellä joutunut kriisiin. Norja paikkaa sitä hyödyntämällä uusia öljy ja maakaasu kenttiä. Islanti on löytynyt matkailusta uuden raha sammon. Suomella on mahdollisuuksia hyödyntää esimerkiksi Itä-Suomen matkailu. Kun Venäjän ja Suomen rajalle on laskeutunut uusi rautaesirippu sitäkin voidaan käyttää matkakailu valttina. Suomalaisten pitäisi osata käyttää enemmän luovuutta. Olemme liian insinöörimäisiä
Minä veikkaisin kahta syytä: Nokia ja Venäjä.
Suomen taloudella ei mennyt ennen finanssikriisiä niin hyvin kuin lukujen perusteella näytti. Nokialla meni, koska se oli onnistunut arvaamaan 90-luvulla oikein. Koska Suomi on pieni maa, vaikutti yhden kansainvälisen suuryrityksen tuuri merkittävästi kansantalouteen niin kauan kuin sitä riitti. Muu talous ei ehkä ollutkaan niin kilpailukykyinen kuin sen kuviteltiin olevan.
Maalla, joka ei pysty käymään normaalisti kauppaa naapureidensa kanssa, menee keskimääräistä huonommin. Venäjän pitäisi olla yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista. Nyt ulkomaankaupasta puuttuu iso siivu, kun Venäjä ei osaa käyttäytyä. Tämä näkyy väkisinkin taloudessa.
Näin Suomesta reilu vuosikymmen sitten pois muuttaneen näkökulmasta Suomessa ei ole pulaa niinkään osaavasta työvoimasta kuin mielenkiintoisista työpaikoista. Päädyin aikanaan tutkijaksi, koska IT-ala vaikutti silloin olevan lähinnä hiipuvaa Nokia-sektoria ja sihteerien töiden automatisointia. Tutkijana taas huomasin, ettei Suomessa ollut yliopistojen lisäksi muita mielekkäitä työnantajia. Yritykset, joissa osaamiselleni olisi ollut kysyntää, olivat kaikki ulkomailla.
Jouni kirjoittaa suurin piirtein niinkuin minäkin ajattelen.
Lisäisin syyksi siihen, että taloutemme on ollut parikymmentä vuotta stagnaatiossa tämän näkökohdan:
Suomen talouden vetojuhta on 45%:n painolla vienti, joka puolestaan jakaantuu karkeasti kahteen osaan, ”vanhoihin” tehdas / massatuotteisiin ja uuteen tekniikkaan / palveluihin.
Nuo vanhat tehdastuotteet ovat junnanneet jo pitkään paikallaan, eikä merkittävämpiä uusia tuotteita ole tullut.
Koskapa suuryhtiömme ovat pääosin jo lähteneet maasta investoimaan ja työllistämään siellä, katseet kääntyvät pk-sektorille, joka luo 85% uusita työpaikoista ja joissa syntyy jatkuvasti uutta, tuottavuutta nostavaa tekniikkaa.
Tästä on 2022 tehnyt mielenkiintoisen opinnäytetyön Olli Haavio Centrian ammattikorkeakoulussa.
Työssään hän tutki PK-yritysten lähtöjä ulkomaille. Niitä on jo lähtenyt 67 000 ja tuhansittain lisää lähtee joka vuosi perässä. Ulkomailla ne toimivat omien sisaryritysten tai yhteisyritysten kautta.
PK-yritysten osuus viennistämme on 20%:n luokkaa ja on selvää, että nuo ulkomaille lähteneet ovat juuri tuota vientiä harrastavaa joukkoa. Siellä ne sitten käyttävät Suomessa hankkimaansa tekniikkaa ja osaamista.
Kannataa muistaa sekin, että ulkomaiset yritykset / investoijat ostavat koko ajan parhaita PK-yrityksiämme ja vievät niitten osaamisen ulkomaille.
Johtopäätös: Suomen paras uusi osaaminen karkaa koko ajan pois isänmaastamme, hyödyttämään siellä muita.
Bernseiniläinen sosialisti Mauno Koivisto tokaisi n. 1980: ”Tarttis tehrä jotain…” Ja sitten hänen oppiensa mukaan meille rakennettiin sosialismi, jolta loppui juuri rahat.
Nyt tarttis viedä Suomi markkinatalouteen, jossa voi / kannattaa kehittää uutta, tuottavuutta lisäävää tekniikkaa / palveluita, investoida ja työllistää….tietenkin ilman ay-politrukkien ”apua”…
Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä. Ainakin on varma, että Nokia ryppäineen vaikutti niin voimakkaasti kokonaistalouden numeroihin, että huomaamatta jäi miten vähän muussa tuotannossa kehitystä tapahtui. Yritystukien sementoituminen kertoo samasta.
”Muu talous ei ehkä ollutkaan niin kilpailukykyinen kuin sen kuviteltiin olevan.”
Omasta perspektiivistäni vielä 1980 ja 90-luvuilla Suomessa kyllä oli päteviä yrityksiä, mutta ne palvelivat pääosin kotimaisia Nokioita, Metsoja, Koneita yms. Kun näiden markkina järkkyi, se se saattoi viedä alihankkijan koko liiketoiminnan.
Samalla tavalla esim. Saksassa on PK-yrityksiä, joiden osa arvoketjussa on siinä ”väliportaassa”. Oma havaintoni on, että Suomessa nämä yritykset sijaitsevat monesti kaukana suuremmista kaupungeista ja jokainen talouden taantuma heikentää näitä yrityksiä eläköitymisen, kaupungistumisen ja puutteellisen koulutuksen kautta.
Entisaikojen luova tuho tuskin olisi toimimut nykyisellä sosiaaliturvalla, yhteiskunnan rakenteella ja tekniikalla. Työttömiksi jääneet pienviljelijät ja tekstiilityöntekijät olisivat jääneet niille sijoilleen katselemaan Netflixiä ja odottelemaan parempia työpaikkoja. Eli yksi syy aikaisempaan nopeaan talouskasvuun voi olla myös siinä, että ihmiset olivat jostain syystä nykyistä valmiimpia muuttamaan työn perässä.
Eihän nytkään ole minkäänlaista työttömien massamuuttoa ulkomaille parempien työpaikkojen perässä. Pikemminkin sinne lähtevät ne, joilla on hyvä koulutus ja jotka haluavat vauhtia uraputkeen.
Minkälainen taloudellinen katastrofi tarvittaisiin, että täältä muuttaisi 400 000 ihmistä Ruotsiin?
Koska Suomen työttömyysaste maastamuuton vuosina oli alle 5%, niin ainakaan taloudellista pakkoa mennä Ruotsiin ei ollut. Siis pakkoa siinä mielessä,että muuten nääntyisi työttömänä lumihankeen. Päättelen tästä, että kun kerran mentiin sankoin joukoin jopa Ruotsiin asti, niin ihmiset olivat nykyistä valmiimpia muuttamaan työn perässä.
Hyvä kommentti ja näkökulma. Joka herättää kaksi arvokasta näkökulmaa:
* Ihmiset olivat ennen halukkaampia muuttamaan työn perässä, koska paljon muita mahdollisuuksia ei ollut.
* Ihmisillä on nykyisin ihan hyvä olla vaikka eivät tekisikään kaikkea mahdollista maksimoidakseen tulojaan. Eikö tämä ole onnistuneen yhteiskunnan merkki, että ihmiset voivat hyvin ilman että kaikki täytyy uhrata talouden eteen (aina siihen asti että joutuu muuttamaan pois kotimaastaan)?
Toisaalta Ruotsiin muuton päästessä vauhtiin Suomessa oli vielä voimissaan työttömyyden hoidon ns. lapiolinja. Joka juuri selitti sen, miksi (laskennallinen) työttömyysaste oli vain alle 5 %. Valinnat eivät olleet nääntyminen lumihankeen Suomessa / tehdastyö Ruotsissa vaan lapion varteen tietyömaalle määrätyksi joutuminen Suomessa / tehdastyö Ruotsissa.
Juuri näin. Käsittääkseni työttömyysprosentit eivät ole muutenkaan vertailukelpoisia liittyen laskentatapojen eroista.
Ruotsiin muuton taustoja valottaa mainiosti SKS:n teos Göteborg -Sallan suurin kylä.
Tuo pitää paikkansa mutta voiko syynä olla että Ruotsissa palkkataso oli silloin niin paljon Suomea parempi että muutto kannatti, ja että Suomessa ei kerta kaikkiaan ollut töitä kaikille. Taloudellinen pakko oli koska työttömät määrättiin silloin pakkotyöhön lapiohommiin, usein kauas kotoa. Nyt Suomen ja Ruotsin palkkaero on pieni ja muita korkeamman palkkatason maita lähellä ei ole muita kuin Norja jossa taas elinkustannuksetkin ovat korkeat.
Muutenkin voi todeta että 1960-70 lukujen Suomessa ei ollut muuta hallituspohjaa kuin punamulta, ja pääministeri oli melkein aina Maalaisliitosta/Keskustasta kuten presidenttikin. Ei sellainen hallitus joka näki suurimpana ongelmana voin ylituotannon voinut saada aikaan houkuttelevia työpaikkoja työnsä menettäneelle maatalousväestölle.
Oli pakko muuttaa Ruotsiin, koska kaupungeissa ei ollut asuntoja.
Tänä päivänä perheessä on tyypillisesti kaksi uraa, joten muutto yhden uran perässä voi tarkoittaa toisen joutumista työttömäksi. Yhä koulutetumpien erikoisammattilaisten maailmassa kun puolison työ vaatii yhä suuremman väestöpohjan tarjoamaa työmarkkinan likviditeettiä. Ei sitä englanninopettajapuolisoakaan hyödytä, jos kunnassa on matematiikan opettajan vakanssi auki, mutta nykyinen englanninopettaja ei ole eläköitymässä kymmeniin vuosiin. Eikä kemianinsinööri kelpaa kunnan kaavoituspäälliköksi.
Lisäksi tänä päivänä ollaan hyvin paljon herkempiä miettimään lasten koulua, kavereita ja harrastuksia.
Suomi on pussinperä
Ei saisi lentää ja laivoille nyrpistellään
SAK pitää tämän tästä satamia kiinni
En kyllä tehdasta tänne tekisi
Suomessa on helppo jäädä kotiin makaamaan kun oletus on että itse ei tartte tienata rahojaan ja mukaopiskellaan kymmenen vuotta. Iltappintoina työn ohessa tarjontaa on vähän jos vaikka tekisin työt ja opiskelisin illat. Missä niin onnistuu vaikka uusi ammatti vanhalle?
Tuo onkin se suurin ongelma. Monimuototutkintoja on vähän sekä absoluuttisesti linjoina ja aloituspaikkoina, vaikka työntekijöistä löytyisi varmaankin keskimäärin paljon motivoituneempia opiskelijoita kuin nuorista. Nyt vielä hallitus räjäytti aikuiskoulutustuen ja siirtyy ilmeisesti malliin jossa työntekijä on riippuvaisempi työntajan myötämielisyydestä jatko- tai uudelleen kouluttautumisessa. Pro Business Kokoomus keskittyy näin ehkäisemään luovaa tuhoa ja työvoiman uudelleen allokointia, jotta voidaan varmistaa työvoima taantuville matalan jalostusasteen aloille. Sama ilmiö on yleisemminkin Suomessa, työpaikan vaihto on aina riski sillä jos olet itse irtisanoutunut niin karenssit lävähtävät. Koko järjestelmä vaikuttaa olevan rakennettu ehkäisemään työvoiman liikkumista kaikin keinoin, nimenomaan Pro Business otteella, josta saamme kiittää myös ”isänmaallisia” oikeisto demareita.
Onnistui se presidentti Koivistoltakinnkoiluttautua itse kirjekurssin avulla 50 luvulla ihan itse. Miksi se ei onnistuisi nyt? Ihan ilman työnantajaakin voisin opiskella sitä mitä minua kiinnostaa. En oleta että tätä tuettaisiin rahoilla vaan voisin maksaakin jotain tutkinnosta ja olla silti töissä. Iltakoulua siis etänä, sekoittamatta nykyistä työnantajaa touhuun.
@Omat projektit
Onhan tuo mahdollista.
Aika harvoja tutkintoja kuitenkin tarjotaan kirjekursseina.
Nykyisen tutkintoinflaation aikana myöskään itseoppineet maisterit eivät kelpaa minnekään [ohjelmistoala on asia erikseen], vaan pitää olla se oikea tutkinto että aukeaa minkäänlaiset ovet.
Jos oikeasti haluttaisiin luovaa tuhoa, niin irtisanomiselle ei tarvittaisi perusteita ja irtisanoutumisesta ei seuraisi karenssia.
Nykyisessä tilanteessa ollaan jo työnantajan armoilla, jos haluaa kouluttautua työn ohessa. Monimuotokoulutukseen ammattikorkeakoulutuksessa tarvitaan työpaikka, jossa suorittaa harjoittelut.
Tämän päivän työelämässä vaaditaan tutkintoja ja työkokemusta aloitustason työpaikkoihin. Mikäli haluaa vaihtaa alaa, niin opiskelu töiden ohessa tuottaa teoriatietoa, mutta ei käytännön osaamista. Tämän lisäksi opiskelu työn ohessa saattaa laittaa työntekijän irtisanottavien listalle seuraavissa YT-”neuvotteluissa”. Siinä on sitten helppo hakea työttömyysetuutta tai opintotukea, joita et välttämättä saa. Toimeentulotuella onkin ”helppoa” maksaa asuminen, velat ja ruoka.
Tarkemmin ottaen, miksi Suomen tulisi menestyä? Jos ennen pohjoisesta nuori muutti Helsinkiin, jossa oli vaurautta, niin miten tuo eroaisi siitä, jos tulevaisuudessa pohjoisesta muutettaisiin vaikka Saksaan?
Olisiko nuorten kannalta niin väliä, vaikka Suomen luonnonvarat vietäisiin Eurooppaan, jos vapaa liikkuvuus säilyy?
Voisiko jopa ajatella, että nuorille olisi hyvä asia, jos Suomen luonnonvarat ja energia vietäisiin Eurooppaan, jos Suomi on tuomittu sisäisten syiden takia pysyvään jumitilanteeseen talouden osalta. Euroopassa sentään nuoret voisivat saada avautuvia mahdollisuuksia, jos siellä osattaisiin fiksusti toimia.
Suomessa meni niin kauan hyvin kun puhelin oli vain puhelin ja älyä ei tarvittu. Kun Ollilat määrää, niin uutta ei tule ja satoja miljoonia tekevät UPÄmmät saa samat kymmenet miljoonat tukiaisina vuodesta toiseen. Sitten vaan annetaan helpotusta siihen miten osinkoina saa yhä lisää tilkettä lompsaan, joka myydään investointilupausten varjolla mutta sitten ei investoida vaan jaetaan osinkoina. Koko homman kuvio näkyi siinä, että Stubbi juhli näiden samojen tukijaisia vaativien oligarkin alkujen kanssa onnistumistaan. Poliittinen eliitti on ostettu kuten muuallakin.
”Suomessa meni niin kauan hyvin kun puhelin oli vain puhelin ja älyä ei tarvittu.”
Googlaa Nokia Communicator.
Nokialla oli vielä commarin kehittämisen aikaan toivoa, mutta sitten iski hybris ja Ollilan jorman johdolla karautettiin paatti tukevasti kiville. Jossain vaiheessahan Nokian johtoryhmässä saatiin neronleimaus, ettei kännykkäteollisuus olekaan enää teknologiateollisuutta vaan ennemmin kulutustavaroiden tuotantoa. Tämän seurauksena firma trimmattiin tuotannon ehdoilla toimivaksi ja johtoryhmään rekrytoitiin kaikenmaailman kuluttajatuotteissa ja vaikkapa kasinoiden pyörittämisessä kannuksensa hankkineita osaajia.
Tämähän johti siihen, että mm. commareiden oma käyttöjärjestelmä versio tapettii ja korvattiin silloisten noksun älykännyköiden käyttiksellä – ehkä commarit olivat muutenkin elinkaarensa päässä, mutta käyttöjärjestelmän vaihtuminen toimimattomaan taatusti joudutti tämän busineksen kuolemaa huomattavasti. Meego-kännyköiden kehitys takelteli business unitien sitkeään vastustukseen – uuden tuotelinjan pelättiin häiritsevän tuotantoa ja vaarantavan pomojen bonukset. Niinpä kehitystyötä piti tehdä Nokian ekosysteemin ulkopuolisten alihankkijoiden varassa ja sehän sujui niin kuin nyt tiedämme. Oli Nokialla myös kosketusnäytöt, tabletit ja muut myös ainakin esituotantoasteella ennen lopulta muiden valmistajien läpilyöneitä laitteita, mutta kaikki kaatui sisäiseen riitelyyn ja ylimmän johdon tuen puutteeseen. Ei ymmäretty mitä potentiaalisia kultamunia käsissä oli.
Nokian vallannut hybris oli myös jotain aivan käsittämätöntä – oli se joku ”Nokia Way” ja jos se ei kelvannut, niin sitten se oli ”highway” – jotain yhteistyötä tuolloin tehneenä muistan miten sitä useampaan kertaan sai hämmästellä, miten mitkään ideat tai ehdotukset (saati kritiikki) ei vain mennyt läpi, koska ”Nokia Way”. Joissain asioissa oli päätetty, että kaikki mahdollinen järki asuu USAssa ja varsinkaan Suomessa ei osata mitään – eikä tähän mitkään perustelut pystyneet mitenkään vaikuttamaan. No, näkihän sen miten aika monissa tapauksissa teknisesti toistaitoiset, mutta puheissa lahjakkaat koijarit veivät nokialaisia kuin litran mittaa…
Miten Ruotsi on pystynyt säilyttämään riittävän työllisyysasteen niiden henkilöiden osalta, joiden tuottavuus on keskivertoa pienempi?
Ruotsissa maksetaan suhteessa kuusi kertaa enemmän palkkatukea.
Ja varmaan ainakin se vaikuttaa että Ruotsissa, kuten muissakin pohjoismaissa, julkiselle sektorille on työllistynyt enemmän ihmisiä kuin Suomessa. https://labore.fi/t&y/otetaan-mallia-ruotsista-ja-muista-pohjoismaista/
Vaikka Suomessa on suuret julkiset menot, niin ne eivät suinkaan johdu julkisen sektorin työntekijämäärästä, tai siitä että niillä tuettaisiin suoraan työllisyyttä kuten muissa pohjoismaissa. Ehkäpä siinä että piileekin syy siihen miksi Suomen talouden kehitys on jäänyt viime vuosina jälkeen muista pohjoismaista.
Kommenttina nimimerkki AKK:lle että julkista sektoria voidaan verrata vain siten että paljonkon on työvoimaa on julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla yhtä aikaa. Ruotsissa on henkilömäärältään suurempi julkinen sektori mutta myös enemmän ihmisiä yksityisellä sektorilla kuin Suomessa. Ruotsissa on kuntia vähemmän kuin Suomessa. Ruotsissa on tällä hetkellä 290 kuntaa ja Suomessa on 309 kuntaa. Eli 19 kuntaa vähemmän on Ruotsissa ja se on iso ero jos tarkistellaan kuntien tehtäviä Ruotsi nja Suomen välillä .Vaikka hyvinvointialueet vastaavatkin nyt monesta tehtävistä niiden rahoitus on riippuvainen valtionrahoista. Koko sote-uudistus levisi kun kaksi oleellista asiaa jäi tekemättä yksi oli rahoitus ja toinen oli kokonaismäärä. Maakuntavero olisi ratkaissut hyvinvointialueiden rahoituksen pitkällä aikavälillä (siirtymäkaudella olisi toki tarvittu valtiontukea ja siirtymäkausi olisi pitänyt olla pidempi ja porrastettu). Määrä on toinen oleellinen asia. 6 hyvinvointialuetta riittäisi Suomeen ja maakuntavero päälle. Isoille kaupunkiseuduille taas omat ratkaissut kuten Helsingissä on tehty. Tanskassa tehtiin iso kuntauudistus vuonna 2007 jossa kuntien määrää supistettiin 271 kunnasta 98 kuntaan. Samalla Tanskassa supistettiin ns. maakuntahallintoa eli 16 maakunnan tilalle perustettiin 5 hallintoluetta mukaan lukien pääkaupunkiseutu josta tehtiin yksi iso kokonaisuus. Tanskan uudistuksella julkinen sektori saatiin tehokkaammaksi. Suomessa on menty hyvinvointialueiden kanssa ihan toiseen suuntaan. Jonka seurauksena julkinen sektorin budjetti paisuu kuin pulla.
Mielenkiintoisesti talousteorian ja käytännön havaintojen mukaan omistusasujat ovat ”jäykempiä” työvoiman liikkuvuuden kannalta. Kuitenkin pienituloisen ja -varaisen vuokra-asujan on myös suuri taloudellinen riski muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Ongelma on kaksiosainen: jos muutat syrjäiselle paikalle niin saatat olla siellä jumissa 12 kk vuokrasopimusten käytäntöjen vuoksi. Kuka haluaa ottaa riskiä helposti 1000€ kokonaiskuluista jos koeaikakin on 12 kuukautta ja määräaikainen sopimus? Käytännössä vain toimeentulotuen asiakkaat saavat muuttoavustusta, eivät he jotka eivät ole vielä passivoituneet sosiaaliturvajärjestelmässä.
Isoon kaupunkiin sitten on puolesta samat riskit, eli muutat kalliiseen kämppään työttömäksi jos hommat ei jatkukkaan.
Juuri matalasti koulutetun ja heikkolahjaisen ei kannata juuri mitään yrittää, sillä rankaisu on kova jos ja kun ei onnistukaan. Tästä kiitos kuuluu niille, ketkä rakensivat maan järjestelmät täyteen erilaisia paikalleen lukitsevia mekanismeja.
Mutta ei, ratkaisu ei ole potkia köyhiä päähän entistä kovempaa, sen sijaan pitää antaa rahaa niille ketkä yrittävät yhtään mitään, tämä koskee sekä työntekijöitä ja yrittäjiä. Järjestelmän pitää olla sellainen ettet joudu velkaorjuuteen ja yleiseen köyhyyteen siksi että vain yritit enemmän kuin passivoituneet. En siis laske suuren ja vakiintuneen yrityksen toimintaa yrittämiseksi, kyseessä on ihan eri asia.
Kirjoitit aika selkeästi suomalaisen sosiaaliturvan kannustinongelman. Aktiivisuudesta ja yrittämisestä rangaistaan. Passiivisuus on ok.
Tämä kannustinongelma vain mielestäni ymmärretään usein väärin. Järjestelmä ei nimenomaan kannusta mitään yrittämään, kyttäyksen määrä ja tavoitteiden toteutumisen seuranta on todella tiukkaa esimerkiksi työttömyystuella opiskeltaessa. Samoin työttömyystuilla opiskelu ei käytännössä ole mahdollista AMK:ssa, sillä näillä tuilla opiskelua ei tueta yleensä 3,5 vuoden ajan. Mutta silti iso ongelma on se, että tähänkin on rakennettu kovat kuritusmekanismit: Jos ei saa tarpeeksi opintopisteitä niin sitten kaikki tuet peritään takautuvasti takaisin eli KELA katsoo, että olet tehnyt petoksen/sopimusrikkomuksen.
Oikeistopuolueet katsovat, että sosiaaliturva on liian antelias ja kieltäytyvät muuttamasta järjestelmää tavoilla, joka ohjaisi nykyiset rahat viisaammin kannustaviksi – sen sijaan aina pitää saada leikkauksia eikä oikeastaan edes haluta reformoida järjestelmää passivoivasta. Lyhyesti ilmaistuna heillä on yksi työväline, keppi, ja sitä ollaan valmiita käyttämään. Nykyisenkin hallituksen leikkaukset osa-aikatyöntekijöille todennäköisesti vähentävät kokonaistyöntekoa sen vuoksi, että läheskään kaikki osa-aikatyöntekijät eivät ole elämäntapalaiskottelijoita, eli lopputuloksena moni osatyökykyinen ja tulevat osatyökykyinen todennäköisemmin jää jatkossa toimeentulotuelle kuin osa-aikatyöhön. Suomessa ja lännessä kun on tämä yleinen ja yhä yleistyvä piirre, että mitä fyysisesti ja henkisesti kuluttavampi työ, sitä heikommat korvaukset siitä saa ja sitten merkittävä osa matalasti koulutetuista (jotka ajautuvat näihin töihin) kärsii fyysisen ja henkisen puolen heikkouksista tai rajoitteista. Myös muut pohjoismaat tukevat osa-aikatyötä enemmän, mikä on outo fakta ottaen huomioon kuinka usein Satonen ja Orpo tykkäävät vedota muihin pohjoismaihin omia päätöksiä perustellessaan.
Muitakin syitä on tiedossa: euro, Venäjän kauppa, Nokia, koalitiohallitukset, persujen pelko etenkin vasemmalla, perheinstituution murentuminen, nuorten, etenkin poikien syrjäytyminen ja monia muita.
Yksi keskeinen syy on omahyväisyys ja siitä johtunut puutteellinen kriisitietoisuus. Olen juuri lueskellut Ilkka Taipaleen toimittamaa kirjaa ”100 sosiaalista innovaatiota Suomesta” vuodelta 2012. Siinä vallanpitäjät kirjoittavat lyhyitä artikkeleita syistä maamme maailmanhistoriallisten saavutusten taustalla. Suosittelen. Kirja kuvaa hyvin sitä aikaa, kun Suomi vielä luuli olevansa onnettaren suosikki ja yhteiskunnallisen viisauden kehto.
Eikä suotta. Vielä 15 vuotta sitten Suomi oli ehkä maailman paras maa tai ainakin parhaiden joukossa. Melkein mikään ei tuntunut menevän vikaan ja jos meni, instituutiot korjasivat pian tilanteen oikeille raiteille.
Tätä tyytyväistä hyrinää sitten jatkui ja jatkui ja jatkui, vaikka mittarit alkoivat osoittaa etelään. Turha oli muka huolestua, sillä kohta kaikki taas olisi hyvin, kunhan maa korjaisi itsensä. Sillä välin piti vain ottaa lainaa. Aloin ihmetellä tätä vaitonaisuutta yli kymmen vuotta sitten ja ihmetys vain kasvoi vuosien kuluessa.
Vihdoin viime vuonna näyttäisi tapahtunee jonkinlainen ahaa-elämys – vaikka suuri osa kansalaisista – ja demarit – ei vieläkään tunnu tietävä kriisistä mitään. Nyt ehkä saadaan käänne aikaiseksi.
Syytän puolueita ja ennen kaikkea mediaa.
Suurin ”oikea” syy on kai kuitenkin vääristynyt ikäpyramidi. Miksi kannattaisi investoida Suomeen, jos täällä kohta melkein kaikki ovat eläkkeellä tai sote-hommissa. Tämä riski olisi pitänyt nostaa politiikan ykkösagendalle.
Uskottavin kuulemani selitys huonolle tuottavuudelle ovat huonot suomalaiset kapitalistit. Toisekseen, kapitalisteja on vähän. Osalla on liikaa rahaa jotta pienen yrityksen (=tuottavuusloikkien) kehittäminen kiinnostaisi, osalla taas liian vähän joka sulkee heidät oikeastaan jo määritelmällisesti pois kapitalistien joukosta.
Toinen selitys on tekninen jälkeenjääneisyys jopa Euroopan mittakaavassa. Korkean jalostusasteen teollista valmistusta ei enää osata, joka on heijastunut ensin valmistuksen kyljessä olevaan teolliseen suunnitteluun, ja lopulta on rapauttanut konseptitason näkemyksen siitä mihin ja miten investoinnit pitäisi kohdistaa. Tyhmät ja ahkerat ovat vallanneet organisaatiot, joiden kautta julkinen raha valuu tuotekehitykseen ja ylipäätään kansallisen teknis-taloudellisen klusterin ylläpitoon, ja se näkyy. Luovan tuhon voisi aloittaa Business Finlandista, ja jakaa nekin rahat korkeakoulujen liepeillä vaikuttavien hautomojen kautta.
Heh. Muistelen lukeeni jo joskus pari vuosikymmentä sitten ulkoimaisten arviojien raportin suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä. Yksi keskeisiä havaintoja oli se, että silloisen Tekesin rahoitus suuntautuu pääasiassa olemassaolevien yritysten tukemiseen ja tuottaa varsin heikosti merkittäviä uusia innovaatioita. Arvijoijien suositus oli suunnata rahoitusta enemmän mm. korkeakouluissa syntyvien keksintöjen kaupallistamiseen startupien kautta.
Eipä ole systeemi paljoa muuttunut sen jälkeen vaan homma on käytännössä monelta osin mennyt jatkuvasti surullisempaan suuntaan ja nyt ollaan sitten aika puhtaasti suurten firmojen vetämässä veturimallissa.
Jos en vallan vääri muista, niin Mauri ”perheeni ei hyödy tuulivoimatuista” Pekkarinen olisi ollut tuon em. raportin teon aikaan TEM:n ministerinä ja yleisestä kansallisesta tyylistä poiketen haukkunut ko. raportin pataluhaksi jo julkistustilaisuudessa – ja sen jälkeen raportti (ja myöhemmin tulleet samaa todenneet) on haudattu visusti TEM:n alimman kellarikerroksen lattialuukun alla olevaan laskiämpäriin.
No, fiksuin tekohan olisi lopettaa yritystuet kokonaan ja alentaa vastaavalla summalla yhteisöveroja – mutta sehän veisi vallantunteen poliitikoilta – varsinkin siltarumpu sellaisilta.
Arvatkaas mitä pikkuporvarit: Suomalaiset ovat täysin onnellisia köyhinäkin. Niin se vain menee. Sori luuserit!
Suomen talous saadaan nousuun, kun tehdään manner-Suomelle kuten Ahvenanmaalle. Kiinteistövero pois, asevelvollisuus pois ja yritystuet kolminkertaiseksi.
Koulutetun kotimaisenväestön laajamittainen lähtö muille maille on ykkösongelma. Sinne mennään mm. taloudellisista syistä, palkka ja verotus, ja toki myös luonnollisista syistä, haasteet, rakkaus, kunnianhimo… joille ei voi mitään ja joille ei pidäkään voida mitään, ihmisellä on vapaus lähteä.
Maahanmuutossa saamme tilalle vähemmän koulutettua väkeä, usein erittäin vähän koulutettuja, keskimäärin näin.
Tämä vaihtosuhde kumuloituu vuosi vuodelta väärään suuntaan. Päästämme karkuun koulutettuja tekijöitä.
EU-maista olisi houkuteltava maahamme paljon enemmän asiantuntijatason tekijöitä. Ja Itä-Aasiasta. Luulemme itse että meidän ”puhdas luonto” on hieno houkutin. Joillekin voi ollakin mutta ei laajassa mitassa. Saa kyllä lehteen kivan jutun yksittäisistä luonnon vuoksi muuttajista mutta siinäpä se.
Tavallisesti ensin ratkaisee raha – siis palkkataso, verotus ja ostovoima.
Kunnon kapitalistit on häipyneet Sveitsiin ja maailmalle.
Investointi Suomeen ei houkuta kosta ay liike ja Venäjäkin on liian lähellä. Nesteen Ex pomo Sveitsissä ja jalostamo Hollannissa. Upm tehdas Etelä-Amerikassa ja Ex pomo Sveitsissä. Fazerin seuraava tehdas meneekin Puolaan – Euroopan minikiinaan? Ei se suomityömies ole kovin tuottava tai ahkera, mutta kallis kyllä taatusti.
Raha kyllä ratkaisee kannattavuuden.
Nimimerkki Himputille kommenttina että Sveitsi on käytännössä veroparatiisi. En ollut yllättynyt siitä miksi Neste investoi uuden jalostamon nimenomaan Hollantiin. Onhan Hollannissa Euroopan suurin satama siis Rotterdam. Puolan talous on kasvanut koko 2000-luvun. Sielläkin on paljon ulkomaalaisia työvoimaa etenkin Ukrainasta. Puola sijaitsee keskellä Eurooppaa. Suomen suurin haaste ei ole vain työvoiman kustannukset vaan myös logistiikka kustannukset
Joo ja satamat suljetaan jos joku mitätön ryppy rakkaudessa kaihertaa AKT:ta. Lisäksi kummatkaan tänne on pitkä ksikki gitfo55 maksaa tuplasti enemmän täällä.
Logistiikka on Suomen ongelma Idän Karhun lisäksi ja työvoiman saatavuus / työnteon halukkuus
Sveitsi on suurempi talous kuin Suomi ja Ruotsi yhdessä.. Pankkisektori on mukana kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa automaattista tietojenvaihtoa myöten jne..
Johtuen hajautetusta hallinnosta ja todellisesta paikallisesta demokratiasta jossa on suoran demokratian elementtejä,täällä ei ole lähdetty poliitiikkojen vetämänä rakentamaan valtavaa keskusjohtoista julkeaasektoria saati hyvinvoivaa valtiota.
Sen takia ihmisiä ei tarvitse verottaa ja säännellä kuoliaaksi, mikä tietenkin vasemmiston pinta-ajattelijoille on veroparatiisi tai natsikultaa jotain jotain
Richard Koo -nimisen ekonomistin mukaan makrotalouden ideaalissa tasapainossa on neljä piirrettä: 1) kotitaloudet nettosäästäjinä 2) yritykset nettovelallisena sektorina 3) valtion alijäämät eivät poikkea nollasta liikaa 4) nettoviennin jäämä (vaihtotase) nolla. Tällä reseptillä voisi tarkastella Suomea.
1. Valtion alijäämät ovat pysyneet
2. Vaihtotase on ollut kumulatiivisesti paljon pakkasella
On myös eräs hypoteesi, mille on katetta: vaihtotaseen alijäämä korreloi budjettialijäämien kanssa. Mikä selittäisi?
Kasvun puute kenties siitä johtuen, että kotimarkkinat saturoituneet eikä kotimainen kulutus saa potkaistua kasvua käyntiin. Entäpä nettovienti? Kenties Suomi voisi saada siitä vauhtia?
Muttamuttamutta. Vaihtotaseen alijäämät kertovat heikosta kilpailukyvystä. Huono kilpailukyky ei houkuttele investointeja. Kannattaako täältä viedä mitään, jos se on ulkomaille liian kallista? Kannattaako tänne investoida, jos kotimainen kulutus katetaan jo kotimaisella tuotannolla sekä tuonnilla?
Mikä korjaisi huonon kilpailukyvyn? Sisäinen devalvaatio on kivulias, ja sekään ei ole näköpiirissä. Ehkä on vielä ulospääsytie…
Joo, katselee vauraan kehyskunnan tienristeyksessä vartin yli neljän liikennettä; kansakunnan finest palailee jukkataloihinsa. Sata autollista insinöörejä, jokaisella valkoinen saksalainen järkifarmari ja beessi neulepusero. Ei minulla insinöörejä vastaan ole mitään, mutta täytyy arvella että innovatiivisuus ei noin homogenisessa porukassa ole se vahvin ominaisuus. Tulee hyvät pumput ja teräsrakenteet, ja optimoidaan postinlajittelun prosessia joka vuosi 2% tehokkaammaksi, mutta nämä asiat toimivat jokaisessa muussakin teollisuusmaassa.
Nokian menestys oli liian suuri Suomelle. Vanhan koulukunnan matematiikanosaajat loivat Nokian, sitten nämä ihmisten tarpeita ymmärtämättömät, järkyttävän huonossa johtamiskulttuurissa piehtaroivat teknokraatit pilasivat sen. Poliitikoille jäi illuusio loputtomista rikkauksista ja viisaudesta, hallinnon uudeksi yleismcgyveriksi nostettiin insinööri, ja siitä lähtien kaikkeen etsitään teknologista tai teknokraattista ratkaisua.
Kehno johtaminen, liian pienet piirit, ja jonnekin vuoden 1918 juoksuhautoihin kotiutunut AY-liikkeen änkyräydin; näillä mennään.
Vielä 2000-luvulla johtamiskoulutuksessa korostettiin ”keskittymistä ydinosaamiseen” eli uudet ideat oli lähtökohtaisesti vääriä, jos ne ei osuneet ydintoimintaan. Nokia vaihtoi ydintoimintaansa melko sukkelasti, mutta se lienee poikkeus.
Toinen ajatus on rahoitusjärjestelmän ongelma: pankit osaa vain gryndereiden/ uudisasuntotuotannon rahoituksen, mikä onkin johtanut ylikorostuneeseen rakennustuotantoon (osuus ehkä 10% suurempi Suomessa muuhun Eurooppaan verrattuna ja vastaavasti ne rahat ovat poissa tuotannollisista investoinneista.
Kolmas on vuoden 2020 jälkeen monien ( c-19) infektioiden kautta lisääntynyt (2-5% sairastuneista joka kierroksella) tosiasiallinen työkyvyttömyys ja siten työvoimapula.
No, pari syytä tulee mieleen.
Ensinnäkin nollakorot aiheuttivat sen, ettei tuottavuuden tarvinnut kasvaa. Esimerkkinä rakennusala: rakentamisen ja korjausrakentamisen hinta nousi kuin pullataikina nousevien asuntojen hintojen varjossa. Kustannuksien kontrollointi tarkoitti lähinnä sitä, että sitä mukaa kun virolaisetkin alkoivat vaatia ammattimiehen palkan, pikavoittojen tavoittelijat toivat kauempaa ja kauempaa töihin halvempia aloittelijoita joilla ei välttämättä edes ollut yhteistä kieltä työnjohtajien kanssa. Miten tuottavuus voisi nousta tällaisessa tilanteessa, jossa voitiin tehdä huonoa laatua todella tehottomasti ja se meni kaupaksi? Kaikkien laatukriteerit putosivat – nythän keikkatyöläiset ovat varmastikin palanneet kotiin, mutta laatuongelmat jatkuvat. Ja rakennusalalla meneillään sellainen matokuuri, että potilas saattaa kuolla leikkauspöydälle.
Toinen, globaalimpi pointti: koska lainaraha oli halpaa, startupit kannatti ostaa pois ennen kuin niistä tuli kilpailijoita. Isot teknologiafirmat kasvoivat ja rikastuivat uskomattomasti – Suomessa Nokia vain jäi tästä junasta.
Meillä ei ollutkaan enää sitä omaa wannabe-oligopolistia, mutta lisäksi tuli vielä Suomen erityispiirteenä lisäongelma: omien kokemuksieni perusteella merkittävä määrä Nokian entistä keski- ja ylempää johtoa levitti kriisin jälkeen keskisuuriin suomalaisiin yrityksiin 2000-luvun puolenvälissä oppimaansa organisaatiomallia matriiseineen, kokoustamisineen ja laatikkoleikkeineen, siis juuri sitä mikä johti katastrofiin matkapuhelinalalla. Halvalla lainarahalla pystyi yrittämään kasvua, ja sitä kasvua varten ”piti” valmistautua strategisilla organisaatiomuutoksilla…
Myöskin jonkinlainen tutina on, että ulkoistustrendi sai myös lisäbuustia – tuotekehityksen ulkoistaminenhan johtaa ainakin pikkupuljuissa ylimääräisiin hallintokerroksiin (mutta onneksi niitä entisiä Nokian pomoja joilla oli ulkoistamiskokemusta oli paljon saatavilla, jobs for boys!). Tämä hajautuksen aika johti menetettyyn vuosikymmeneen tuottavuuden osalta.
Summa summarum, nollakorkoaika peitti monta syntiä ja hidasti tai jopa esti toimintatapojen parantamista. Rikkaat rikastuvat-vuosikymmen jätti Nokiattoman pikku-Suomen polkemaan paikallaan, mutta sitä ei oikein huomattu, vaan kuviteltiin että asiat korjautuvat lisäämällä firmojen hallintokerroksia ja ulkoistamalla – sen sijaan että oltaisiin panostettu todelliseen, pitkäjänteiseen kehitykseen (joka kuitenkin pitkässä juoksussa se, mikä mahdollistaa tuottavuuden kasvun).
Laitan oman kommenttini pitkähkön, mutta tuoreehkon linkkilistan muodossa. Siitä voi päätellä mitä mieltä minä olen asiasta. Kyllähän tuo ensimmäinenkin linkki osoittaa aika terävän huomion siitä, miksi suomen talous junnaa.
https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/raportit/vuosiraportit/raportti-2023/
https://www.ttl.fi/etla-laski-mika-pysayttaisi-tyovoiman-vahenemisen-suomessa-liki-kolminkertainen-nettomaahanmuutto
https://vatt.fi/maahanmuuttajien-tyollisyys-kehittynyt-suotuisasti-viime-vuosina
https://www.verkkouutiset.fi/a/maahanmuuton-tutkija-lyo-luvut-poytaan-ja-ihmettelee-psn-puheita-liikkeelle-lahdetaan-likimain-nollasta/#f42102e9
https://tem.fi/-/ministerityoryhma-hyvaksyi-uudistetun-tyo-ja-koulutusperaisen-maahanmuuton-talent-boost-ohjelman-2023-2027
https://yle.fi/a/74-20022080
https://www.ttl.fi/ajankohtaista/uutinen/ulkomailla-syntyneilla-hoiva-alan-tyontekijoilla-keskimaaraista-vahemman-sairauspoissaoloja
https://tilastot.migri.fi/#decisions/21205/59/2?end=635
https://sosiaalivakuutus.fi/maahan-muuttaneiden-tyollisyys-on-kasvanut-vauhdilla-nain-se-nakyy-suomen-taloudessa/
Yksi merkittävä syy kasvun tyssäämiseen on tässä:
”Tutkimus: Yritysverotuksen uudistaminen kohti neutraalia verotusta vahvistaisi parhaiten tuottavuuskehitystä ja talouskasvua
valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta11.1.2017 14.07
TIEDOTE
Suomen yritys- ja pääomatulojen verotus vääristää yritysten rahoitus- ja investointipäätöksiä suosimalla investointien rahoittamista velalla ja ohjaamalla investointikohteiden valintaa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportista. Tavoitteeksi tulisi raportin mukaan ottaa kohtuullisiin veroasteisiin perustuva yritys- ja pääomatuloverotus, joka vääristää yritysten ja näiden omistajien taloudellisia valintoja mahdollisimman vähän.”
”Osinkoverotuksen ilmeisin ongelma on listaamattomista yhtiöistä saatavien osinkojen veroasteen vaihtelu. Nykyiseen verojärjestelmään sisältyvä kahdeksan prosentin tuottoraja on hyvin korkea, mistä seuraa joissakin tapauksissa liiankin voimakas kannuste kasvattaa nettovarallisuutta. Kannuste voi jarruttaa investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin”
Nykyinen systeemi kannustaa myös enemmänkin verojen kiertoon kuin aitoon talouden kasvattamiseen. Siihen voi tutustua googlettamalla, ”Pieni veronkierto-opas”.
Eikä talouden kasvun kannalta liene ainakaan optimaalisinta, että varallisuus Suomessa on sitoutunut niin vahvasti maanviljelyyn. Tuon varallisuuden avulla aika monella maanviljelijällä on sitten mahdollisuus hyödyntää myös noita listaamattomien yhtiöiden kohtuuttomia veroetuja ja järjestelmän porsaanreikiä. ”Huoltovarmuuteen” vetoamalla ja listaamattomien yritysten verotuksen korjaamista vastustamalla on jarrutettu Suomen talouden kasvua jo pitkään ja niin tekee nykyinenkin hallitus.
https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1402148471348551685
Sen sijaan, että nykyinen hallitus tarttuisi oikeisiin kasvun esteisiin, se yrittää viedä huomion julkiseen sektoriin, syyllistää työntekijöitä ja kaikkia niitä jotka kaikkein vähiten ovat syyllisiä siihen, että vaikka varakkaimpien omaisuus ja suurituloisimpien tulot kasvavat, niin Suomen talous ei kasva. Ohessa yksi esimerkki syyllistämisestä ja kuinka totuutta vääristellen pyritään ajamaan omaa ideologista agendaa Suomesta ja suomalaisista välittämättä:
Kolumni: Syytökset paisuneesta valtionhallinnosta ovat vuosisadan silmänkääntötemppu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/28d12bcf-fd81-4214-bf3e-3c2946ff42f5
Eikä taloudellista kasvua lisää yhtään sekään, että ideologisilla päätöksillä lisätään sote-kustannuksia. Eihän siinä ole mitään järkeä että julkisilla varoilla ihmisiä tuetaan käyttämään.yksityisiä palveluita ja samalla näivetetään julkiset palvelut. https://x.com/MKorja/status/1781548675816157366
Eikös yksityisten palveluiden pitäisi olla niin kilpailukykyisiä että ne vetävät asiakkaita puoleensa ilman että niitä jatkuvasti rahoitetaan julkisilla varoilla. Kela-korvauksethan ovat täysin turha yritystuki ja vain jarruna sille että yksityiset terveyspalvelut kilpailisivat aidosti asiakkaista, hinnalla, palveluajalla ja -laadulla, kuten markkinatalouteen kuuluu. Nuo tuet ovat este myös tuottavuuden kehittymiselle.
Valtion virkamieskunta kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana 8000:lla. Näin Hesarissa.
Toinen: THL:ssä tuhat työntekijää.
Kyllä jokainen tajuaa ettei näin pieni, viisimiljoonainen kansa, tarvitse hallintoa joka on noin suuri eikä tutkimusta, jota pyörittävät tuhannet tutkijat eri laitoksissa. Varsinkaan kun tiedämme että tutkimus on eilisen paperi parissa päivässä, kun tulee uutta tutkimusta kuin ikiliikkujasta jonka veronmaksajat rahoittavat johtaa tutkimus mihinkään tai ei.
Julkinen hallinto pienemmäksi, mikä onkin nyt viimein hallituksen pyrkimys, tavoite josta on puhuttu kymmeniä vuosia, ja vapautuu koulutettua väkeä niin työvoimapula-aloille kuin yksityiselle sektorille tahkoamaan maahan oikeasti bruttokansantuotetta ja verotuottoja.
Korona-aikana kärsimme huomattavasti siitä, ettei THL:llä ollut resursseja riittäväst6i. Seuraava pandemia tulee menemään huonommin.
Valtion virkamieskunnan kasvu keskittyy poliisiin, suojelupoliisiin ja armeijaan.
Enpä tiedä tuosta korona-ajasta…jos THL:llä tuhat työntekijää on sitä aika paljon. Hyvin erimielisiä kaikki kykenivät ainakin olemaan keskenään; niin lääkärikunta, THL ja hallituskin.
Omalla työpaikallani THL:n toiminta näkyi siten että tuli sähköposteissa ohjeita joita sitten oli mahdotonta mitenkään noudattaa. Korona teki sen mitä se halusi, oikeastaan vain rokotuksilla oli merkitystä.
Eri hallinnon aloilla on virastonsa. Niissä tuhansia työntekijöitä ja tutkijoita. Otetaan vaihteeksi esimerkiksi Opetushallitus, 1400 työntekijää. Viisimiljoonaisen kansan koululaitoksen pyörittämiseen? Määrä vastaa yli kahdenkymmenen suuren yhtenäiskoulun (luokat 1-9) koko opettajakuntaa.
Kenttäduunarina voin kertoa että lähes mahdotonta kokea, nähdä tai havaita kyseisen Opetushallituksen toimintaa, vaikutusta tms. mitenkään työssäni.
Voisiko tätä hieman täsmentää. THL:n (ja minun) kanta koronan alkuvaiheessa oli se, jota Ruotsi pitkälti noudatti ja joka oli yhteispohjoismaisesti laadittu: ei tehdä oikein mitään. Poliitikkojen puuttuminen asioihin muutti kuviot katastrofaalisin seurauksin.
Missäköhän muuten viipyy koronatoimien jälkiselvitys? Tehtäisiinkö nyt kaikki uudestaan kuten silloin? Montako tehohoitopaikkaa Suomessa nyt on?
Julkisen hallinnon työntekijöiksi voi hyvin laskea ne tuhannet ry:t jotka on valtion rahoittamia ja myös kaikki konsulttitoimistotkin voi laskea kunnantyöntekjöiksi joiden pääasiakas on helsinki.
Olen lukenut Osmo sinun muistelmiasi ja sinulla on siinä mielenkiintoinen luku Pandemian ajasta kun olit Kotsa-ryhmän jäsen. Minulle tuli sellainen kuva että ongelma ei ollut niinkään THL:n resurssit vaan erään nimeltä mainitsemattoman peruspalveluministerin mestarointi jossa valmislain mukaisesti hänen ministeriön vastuulle annettiin yksinkertaisesti liikaa valtaa. THL on vain neuvoa antava elin. Lopulta kaikki vastuu on Valtioneuvostolla. Minusta henkilökohtaisesti olisi ollut parempi vaihtoehto että mitä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehdotti silloin eli nyrkkiä. Se ei olisi tarkoittanut sitä että nyrkki korvaisi valtioneuvostolla mutta
nyrkin jäsenet olisivat olleet siis THL:n ja sairaanhoitopiirien ylilääkäreitä. Kyseessä olisi siis eräänlainen sotakabinetti. Mikäli tulee seuraava pandemia niin siihen on kyllä paremmin varauduttu. Pandemista eteenpäin 30 vuotta kaikilla päättäjillä on poliittisessa muistissa pandemia. Kuten oli kaikilla päättäjillä poliittisessa muistissa 1990-luvun lama ja pankkikriisi aina vuoteen 2019. Nyrkki ja sotakabinetti on todennäköisesti se mikä otetaan käyttöön seuraavan Pandemian aikana
Ministeri päsmäröi ja komentelu ympäriinsä heikolla osaamisella ohittaen thl:n osaajat. Kunhan on vain valtaa. Laittomuuksiakin tekivät ja eniten siitä kärsii lapset yhä vieläkin. Vanhukset kuolivat yksin sairaaloissa ilman omaisia. Muistaakseni ja telkkarissakin sanoi että kotiin tulevat suomalaiset pannaan vankilaan. Ulkonaliikkumiskieltoa eivät sentään saaneet aikaan. Huonoja yrityksiäkin tuettiin mutta hyvät sai mennä konkkaan kun tuissa ei ollut järkeä.
Suomalaisilla on Euroopan heikoin motivaatio työntekoon ja kotona jaksettaisiin olla ja mökilläkin. Eipä ihme että talous ei kasva. Voisiko vihdoin oppia että oikeasti ei ole ilmaisia lounaita
Nimimerkki KePY:lle kommenttina että vanhuksia kuoli sairaaloissa pandemian aikana myös muissakin Euroopan maissa enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa tietääkseni kuoli Pohjoismaista eniten suhteessa väkilukuun. Suosittelen lukemaan Soininvaaran muistelmat jossa kuvataan peruspalveluministerin mestarointi pandemian aikana. Kuuntelin eilen YLE Areenasta Ruben Stillerin ohjelman helmikuulta 2021 jossa Soininvaara oli Stillerin vieraana. Siinä oli aiheena koulujen ja liikuntatilojen sulkeminen etenkin pääkaupunkiseudulla. Ministeri Kiuru vastaan Helsingin silloinen pormestari Vapaavuori. Näin jälkikäteen minusta Soininvaara ja Vapaavuori olivat siinä oikeassa että nuoret eivät olleet millään tavalla riskiryhmässä pandemian aikana ja koulujen ja liikuntatilojen sulkeminen ei ollut välttämätöntä pitkällä aikavälillä. Syy miksi sulkuja jatkettiin vielä 2021 kevään puolella johtui rokotteiden jakelusta. Siinä oli aluepoliittinen arvovalta kysymys Kepun ja muiden hallituspuolueiden välillä. Suurimmat tartunta luvut olivat isoissa kaupungeissa etelässä jonne rokotteita olisi pitänyt jakaa eniten mutta näin ei tehnyt koska Kepu halusi rokotteita tasapuolisesti kaikkialle maahan. Kainuussa oli koko pandemian aikana yksi henkilö tehohoidossa. Sinnekin Kepu vaati rokotteita tasapuolisesti vaikka akuutti tilanne oli aivan muualla. Mitä olisi sitten pitänyt tehdä toisin? Itse olen kyllä edelleen silloisen tasavallan presidentti Sauli Niinistön nyrkin kannalla. Hallituksesta olisi pitänyt muodostaa myös ns sotakabinetti johon olisi tullut vain tärkeimmät ministeriöt . Valta olisi pitänyt siirtää valtioneuvostolle valmislain mukaisesti jota johtaa vain pääministeri. Myös ministeri vaihdoksia olisi pitänyt tehdä rohkeammin. Onneksi Suomi selvisi pandemiasta paremmin kuin Italia tai Espanja . Akuutti velkaantuminen alkoi itse vasta vuoden 2021 lopulla ja vuoden 2022 alussa kun korot olivat jo nousseet ja inflaatio oli saavuttanut 2% tason.
Korona ei ole vieläkään kadonnut mihinkään, siihen sairastutaan edelleen. Kukaan ei vain enää jaksa välittää siitä. Rajoitukset olivat suurelta osin turhia.
Kommenttina nimimerkki Maalaisvihreälle että korona ja muutkin virukset muuttavat muotoaan. Rajoituksia on monenlaisia ja viimeistään rokotukset palauttavat tilanteen normaaliseksi. En tiedä mitään virusta joka olisi saatu rokotuksilla 100% kokonaan pois.
Korona ei ole hävinnyt minnekään, mutta kun ihmiset on nyt pääsääntöisesti rokotettu, niin vakavia sairastumisia sattuu nykyään enää harvoin.
Toki enemmistön mielestä rajoitukset olivat tarpeen silloin kun vakavia sairastumisia oli paljon, eivätkä rokotukset vielä auttaneet hillitsemään sairastumisia. Mutta on niitäkin joidenka mielestä rajoitukset ihmishenkien suojelemiseksi olivat turhia ja että olisi ollut parempi vaan antaa tuonelan viikatteen nittää satoaan. Pääasia että olisi itse saanut tehdä muista välittämättä mitä huvittaa. Ja sitä mieltä he olivat jo silloin kun epidemia jylläsi pahimmillaan. Sitten oli niitä jotka vaativat paljon tiukempia toimia kuin mihin hallitus ryhtyi ja niitä vaatimuksia edusti erityisesti eduskunnan oppositio perussuomalaisten ja kokoomuksen johdolla.
Sitten on vielä niitä jotka harrastavat mielellään sitä imelintä viisauden lajia jota Veikko Huovinen kuvaa näin:
”Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi parasta käyttäytyä. Tässä lajissa ihminen on viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…”
Nimimerkki AKK:lle kommenttina että kaikki eduskuntapuolueet olivat yksimielisiä valmiuslain käyttöön ottamisesta. Kokoomus ja perussuomalaiset vaativat länsirajan sulkemista ja lentoasemille parempaa kontrollia jossa hallitus oli riitainen. Jälkiviisautta on toki aina hyvä harrastaa mutta virheistäkin pitää oppia. Selvästi hallitus teki korona-aikana virheitä. Niistäkin Soininvaara on kirjoittanut blogissa ja muistelmissaan.
Helen onneksi nostaa tuottavuuttaan pyöreästi 25% yhdellä sivalluksella. Eli pörssisähkö-tuotteen marginaalia nostetaan noin 26% ja kuukausimaksu nousee noin 25%. Pörssisähkön jalostusaste saatiin siis yhtiössä nousemaan, näin helppoa se taisi olla.
En muuten mainitsisi asiasta, mutta Osmohan silloin Helenin hallituksen puheenjohtajana propagoi pörssisähkön autuuden puolesta… nyt on ilmeisesti saatu riittävästi ihmisiä pörssisähköasiakkaiksi, ja voidaan aloittaa hivuttava rahastus.
Nostelkoon Helen sähköenergian hintoja miten lystää kun sitä voi ostaa muiltakin, kunhan pitäisi monopolisiirtonsa ja kaukolämpönsä Suomen halvimpana – toimiihan sentään ylivoimaisesti tiheiten asutulla alueella jossa se luulisi onnistuvan hyvin helposti. Orpo voisi leikata sieltäkin ylimääräistä välijohtoa pois ja jättää tuottavat tekijät hoitamaan hommansa.
Onneksi on muitakin pörssisähkön myyjiä joihin voi vaihtaa mutta pelkään että kaikki seuraavat Helenin esimerkkiä eli varsinaista kilpailua ei ole.
Saanko kertoa nimettömänä lapseni tarinan?
Lukiosta hyvät paperit, paljon säästöjä kesätöistä ja suunnitelma käydä intti, jonka jälkeen asua ulkomailla hetki ja mennä yliopistoon.
Intti ei mennyt ihan putkeen taloudellisesti. Joutui maksamaan syyhylääkkeitä läheisilleen tuodessaan tartuntatauteja lomille. Siihen päälle se, että kyytiä pieneen varuskuntaan ei ollut, joten tuli vielä matkakuluja. Ja ainoana vartiomiehenä pienessä varuskunnassa intti säästää eikä tarjoa ruokaa yöllä, joten noin kolmannes varusmiesajasta on pitänyt ostaa omat ruoat.
Lopputulos: velkaa ja ulkomaille muutto jäissä. Suomi en anna euroakaan. Ei siis senttiäkään, koska ei ole hakenut opintoihin ennen inttiä. Tälläistä meidän ruk:ssa.
No esim. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0a38a65f-de18-43d5-b37e-2e140f50912a tarkoittaa sitä, että heka suosii suomalaisten työttömyyttä… Joku edustaja taannoin kirjoitti, että ”rakentajat” ovat palanneet kotimaihinsa, heh jos näin olisi olisi suomalaisten työttömyysluvut jotain ihan muuta..
Toivoa tietenkin sopii metronkin uudistajista puolet olivat venäläisiä..
Tuottavuuden kasvua ei ole juuri muualla tapahtunut kuin maataloudessa. Nyt ei enää sielläkään ole juuri siihen mahdollisuuksia. Nyt olisi muiden elinkeinojen vuoro korjata tuottavuutta.
Suomessahan on vuosikymmeniä ajettu työttömiä yrittäjiksi, joissa tekevät tehottomia hommia.
Veromalli ajaa yksinyrittäjyyteen, jossa tietenkään ei sitten kehity mitään kunnollista yhteistyötä ja kehitystä ja kasvua.
Kerätään tyhmää tuottamatonta tasetta sen verran, että voidaan lopputyöikä jatkaa niiden tuottamattomien töiden tekemistä, koska maksetaan vain 8% veroja.