Miksi Suomen taloudellinen kasvu on tyssännyt?

95 vastausta artikkeliin “Miksi Suomen taloudellinen kasvu on tyssännyt?”

1. Kir­joitit kasarmil­la kir­jan Linkolan kanssa. Siinä sanoit, että maail­mas­sa, jos­sa luon­non­va­rat ovat niukko­ja ja jos­sa iso osa maail­mas­ta muut­tuisi ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si asuinkelvot­tomak­si, Suomea kohtaa­vat uhka ei ehkä tulisikaan enää idästä.

   Noinko­han tuos­sa on käynyt? Luon­non­va­rat viedään ja maail­ma lämpenee.

   Vastaa

   1. Soin­in­vaara sanoi ettei tiedä, miten sotes­sa BKT las­ke­taan. Samoin Hyv­in­voin­tialueil­la kuin muual­lakin julkises­sa sek­toris­sa. Eli viral­lisel­la taval­la palkkat­u­lo­jen ja pois­to­jen sum­mana. Mitä korkeam­mat palkat, sitä korkeampi BKT julkisen sek­torin työn osalta. Suomen BKT:n kasvun on julkisen sek­torin osalta pysäyt­täneet mata­lat palkankorotukset.

      Vastaa

2. Tien­asin Suomes­sa viime vuon­na muu­ta­man euron yli 50 kE. Juuri ennen korona tulemista tien­asin Kiinas­sa samal­la osaamisel­la melkein 20 kE kuukaudessa. Koro­nan jäl­keen olen päässyt palkoille muu­ta­man ker­ran ja molem­mat ker­rat ovat olleet ulko­maan komennuksilla. 

   Suomes­sa lupasin juuri, että olisin pysäköinyt pur­jeve­neen yhden kesämökkikun­tana tun­netun kylä­pa­hasen sata­maan ja tehnyt mas­sia tälle muut­to­tap­pios­ta kär­sivälle kun­nalle. Yhden tai kak­si kesä­työn­tek­i­jää olisi voin­ut palkata sil­lä hyväl­lä, mitä olisin tuot­tanut. Ei taivu bud­jet­ti­in, sil­lä julkisel­la puolel­la sote- työn­tek­i­jän tekemä tulos ei ole käytet­tävis­sä saman yksikön bud­jetis­sa ja lin­jaor­gan­isaa­tio ei taivu tulok­sen tek­i­jälle vaik­ka mikä olisi. Sel­l­aista se on, kun palkan mak­sa­ja on eri kuin tulok­ses­ta nauttija.

   Vastaa

   1. @ I.L.
      Sitä minäkin ihmette­len. Suu­rit­u­loiset Suomes­sa pää­sevät aika helpol­la kos­ka tääl­lä yhteiskun­ta kus­tan­taa ter­vey­den­hoidon ja las­ten koulunkäyn­nin ja opiskelun, toisin kuin USA:ssa jos­sa sit­ten on pienet verot.

      @Timo A.
      Astrid Lind­gren kir­joit­ti kuu­luisan Pom­peri­pos­sa ‑pak­i­nansa 1970-luvul­la jol­loin suu­rit­u­loisimpi­en mar­gin­aaliv­ero Ruot­sis­sa oli todel­la yli 100%. Siitä on n 50 vuot­ta ja nykyiset mar­gin­aaaliv­erot ovat luokkaa 50% . Eli pikkasen eroa on kuitenkin.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na Sil­fver­bergille että Astrid Lind­gren oli saanut tulo­ja muun muas­sa eloku­va oikeuk­sista teok­sis­taan joista oli tul­lut hänelle lisä­tu­lo­ja . Myös Ing­mar Bergman lähti Ruot­sista sen jäl­keen kun hän­tä syytet­ti­in vero­jen vält­tämis­es­tä vaik­ka lop­pu­jen lopuk­si syyt­teistä luovut­ti­in. Bergman muut­ti Län­si-Sak­saan joka ei ole mitään eri­tyis­es­ti mata­lan vero­tuk­sen maa

      2. Ääripäil­lä osoite­taan ne todel­liset käyrän suun­nat. Tääl­lä on nyt esitet­ty kum­mallisia näke­myk­siä vero­tuk­sen vaiku­tuk­ses­ta työhalukku­u­teen. Yksit­täistapauk­sis­sa mikä vain voi olla mah­dol­lista, mut­ta keskimäärin toimeli­aisu­us ale­nee vero­tuk­sen kiristyessä ja päinvastoin.

         Virossa tasavero on 20 eikä 80 prosenttia.

      3. Timo A: “Virossa tasavero on 20 eikä 80 prosenttia.”
         Tarkastetaampa:
         https://assets.aeaweb.org/asset-server/files/17479.pdf
         Suo­mi s. 242.: 20%-90% tulo­joukos­sa vero­prossa n. 45%.
         Viro s. 228: Ehkä n. 43%.

         HURRRJA 2(kahden) pros­entin ero!

      4. Tähän täy­tyy syventyä.

3. Eihän se palk­ka pelkän koulu­tus­ta­son mukaan tule vaan sen tuot­tavu­u­den. Suomes­sa pitäisi mak­saa täyt­tä tes palkkaa vajaal­la tehokku­udel­la työsken­televällekin. Sik­si nämä puo­lite­hoiset jää työt­tömik­si ja heil­lä voi olka ookoo koulu­tuskin. Jos Suomes­sa sijoit­ta­ja ei voi luot­taa vero­tuk­seen eikä kus­tan­nus­ta­soon niin tänne ei kan­na­ta investoi­da. Ei se ole PELKKÄ työvoimakysymys pro­gres­sio myös kan­nus­taa lep­pois­ta­maan työhom­mis­sa vaik­ka 4 päivän viikkoon

   Vastaa

   1. Ei min­ua ainakaan ole pro­gres­sio kan­nus­tanut lep­pois­ta­maan, vaan se, että asiantun­ti­ja-amma­tis­sa työn tuot­tavu­us on jo nyt niin hyvä, että se mah­dol­lis­taa leppoistamisen.

      Jos jostain syys­tä halut­taisi­in, että teen enem­män töitä, ain­oa tapa toteut­taa se olisi päin­vas­toin nimeno­maan vero­tuk­seni kiristämi­nen — kos­ka jou­tu­isin nykyisen kulu­tus­ta­soni säi­lyt­tämisek­si tekemään enem­män. Juuri tämä on se, mikä on kokoomus­laista maail­manku­vaa edus­taville ihmisille täysin mah­do­ton­ta ymmärtää, vaik­ka sen kuin­ka mon­ta ker­taa yrit­täisi selit­tää heille.

      Vastaa

      1. Kulutkin eli­it­ti­in
         Eikainille työ ole tärkeää tai kiinnostavaa

      2. Ja rahat voi sit­ten jakaa niille joille työn­teko ei mai­ta ollenkaan… Sosial­is­tit oli­si­vat kyl­lä hupaisia jos eivät aiheut­taisi niin hirvit­tävää tuhoa mihin ikinä pää­sevätkään käsiksi.

         “Social­ism in gen­er­al has a record of fail­ure so bla­tant that only an intel­lec­tu­al could ignore or evade it.”

      3. Juuri tämä on se, mikä on kokoomus­laista maail­manku­vaa edus­taville ihmisille täysin mah­do­ton­ta ymmärtää, vaik­ka sen kuin­ka mon­ta ker­taa yrit­täisi selit­tää heille.

         Tuos­sa yllä kak­si esimerkkiä tästä.

      4. Ei min­ua ainakaan ole pro­gres­sio kan­nus­tanut lep­pois­ta­maan, vaan se, että asiantun­ti­ja-amma­tis­sa työn tuot­tavu­us on jo nyt niin hyvä, että se mah­dol­lis­taa leppoistamisen.

         Jos jostain syys­tä halut­taisi­in, että teen enem­män töitä, ain­oa tapa toteut­taa se olisi päin­vas­toin nimeno­maan vero­tuk­seni kiristämi­nen — kos­ka jou­tu­isin nykyisen kulu­tus­ta­soni säi­lyt­tämisek­si tekemään enem­män. Juuri tämä on se, mikä on kokoomus­laista maail­manku­vaa edus­taville ihmisille täysin mah­do­ton­ta ymmärtää, vaik­ka sen kuin­ka mon­ta ker­taa yrit­täisi selit­tää heille. 

         Samat sanat. Teen asiantun­ti­jatyötä jos­sa tun­tipalk­ka on aivan mainio. Olen tapel­lut itsel­leni lyhyem­män työpäivän, eli 6h mit­taisen. Palkkani on alen­net­tu tun­tien suh­teessa, eli tun­tipalkkani on sama. Tämä oli min­ulle ihan ok kom­pro­mis­si, uskon että oli win-win (itse sain lyhyem­män työpäivän, työ­nan­ta­ja paljon parem­man tuot­tavu­u­den, jopa niin että uskon että se saa saman työ­panok­sen kuin pidem­mäl­läkin päivällä).

         Min­ulle on myös tar­jot­tu merkit­tävästi korkeampi­palkkaisi­akin töitä. Kieltäy­dyin sil­lä olisi pitänyt luop­ua etätöistä, ja pidän nyky­istä työ­paikas­tani. Palkkani on aivan riit­tävä nykyisel­läänkin että voin kulut­taa aivan tarpeek­si, ja rahaa jää säästöönkin merkit­tävästi pahan päivän var­alle. Jos nykyvero­tuk­seni olisi kireäm­pää, niin juuri se nimeno­maan kan­nus­taisi min­ua käyt­tämään mah­dol­lisuuk­siani lisära­han tekemiseen.

         Toisin­sa­noen, olen tyy­tynyt merkit­tävästi pienem­pään ansio­tu­loon kuin mihin min­ul­la olisi mah­dol­lisuuk­sia. Olen tietois­es­ti valin­nut arvot­taa mui­ta asioi­ta elämässäni enem­män kuin tulo­ja. Esim. per­het­täni, aikaani, sekä fyy­sistä ja henkistä hyvinvointiani.

         Joku voisi sanoa että tämä on pohjo­is­maisen mallin epäon­nis­tu­mi­nen. Minä taas sanois­in että se on yksi pohjo­is­maisen mallin parhai­ta puo­lia. Yhteiskun­nan tur­vaverkot mah­dol­lis­ta­vat sen että sin­un ei tarvitse uhra­ta kaikkea muu­ta jot­ta voi kah­mia niin paljon mam­mon­aa kuin vain ikinä voit.

         Esim. Yhdys­val­lois­sa ymmär­rän että on pakko takoa kun “rauta on kuumaa”, sil­lä yhteiskun­ta on kar­rikoiden “upporikas tai rutiköy­hä (tai ainakin uhka sel­l­aisek­si jou­tu­misek­si)”. Se on parem­pi malli tako­maan taloudel­lista tulosta, mut­ta pohjo­is­mainen malli on parem­pi anta­maan ihmisille hyvän elämän. Itse val­it­sen pohjo­is­maisen mallin parem­mak­si ilman pien­in­täkään epäröintiä.

         Ei ole ihme että pohjo­is­maat miehit­tävät kärk­isi­jo­ja käytän­nössä kaikissa elämän­laat­ua mit­taavis­sa asiois­sa. Tääl­lä ihmisil­lä on varaa antaa arvoa muillekin asioille kuin rahan tekemiselle.

      5. Naf­tali Frenke­lil­lä oli myös sinän­sä aivan loogiselta kuu­lostavia ajatuk­sia työn, kan­nustin­ten ja kon­trol­lin suh­teesta. Eivät kuitenkaan päte­neet reaal­i­maail­mas­sa, ain­oas­taan sel­l­aises­sa kon­tek­stis­sa jos­sa on päätet­ty muoka­ta todel­lisu­us vas­taa­maan teoriaa.

         Pohjim­mil­taan ongel­ma on siinä että kyken­emme varsin vai­vat­ta ajat­tele­maan ja päät­telemään näin mut­ta ei näin. Parem­pi­en ajat­telun välinei­den puut­teessa val­tion, vapau­den ja yhteiskun­nan suhdet­ta joudu­taan tule­van kehi­tyk­sen sijaan arvioimaan toteu­tuneesta lop­putu­lok­ses­ta läh­tien, eikä sen perus­teel­la vaiku­ta siltä että Suomes­sa juuri nyt tarvit­taisi­in lisää kon­trol­lia ja vahvem­paa valtiota.

      6. Minäkin olen tätä usein miet­tinyt. Vai­moni kanssa kuu­lumme molem­mat ylimpään palkkat­u­lode­si­ili­in ja varsinkin vai­mon työmäärä ison yri­tyk­sen keski­jo­h­dos­sa on val­ta­va. Ja lap­sillekin olisi kiva jäädä aikaa.

         Mikä ihmeen logi­ik­ka se on, että vero­jen alen­t­a­mi­nen ”kan­nus­taisi” mei­dät tekemään enem­män töitä?

      7. Astrid Lind­gren ainakin oli tyy­tymätön, kun vero­pros­ent­ti kiipesi yli sadan. Kuvit­telisin, että se myös vähen­si hänen työhalujaan.

      8. Timo A. Tämä nyt on aika ääri­ta­paus. Lind­gren oli jo kir­joit­tanut kuu­luisim­mat teok­sen­sa Ron­jaa luku­un otta­mat­ta! Mah­toiko­han Beat­lesin kon­sert­tien lopet­ta­mi­nen johtua samas­ta syystä?

      9. Onko joku lopet­tanut työn­teon liian alhaisen vero­pros­entin takia?

      10. Moni suuren perin­nön saanut on lopet­tanut työn­teon. Jos per­in­tövero olisi ollut korkeampi, ei ehkä olisi lopettanut.

      11. Astrid Lind­gren ainakin oli tyy­tymätön, kun vero­pros­ent­ti kiipesi yli sadan. Kuvit­telisin, että se myös vähen­si hänen työhalujaan. 

          Astrid Lind­gren (160 miljoon­aa myy­tyä kir­jaa) ja Bea­t­les (500 miljoon­aa myy­tyä levyä) tuskin ovat argu­ment­te­ja sen puoles­ta että korkeat tuloverot estävät ahkeru­u­den, enem­mänkin todis­tei­ta sen puoles­ta että korkeat verot eivät olleet ahkeru­u­den ja tuot­teliaisu­u­den este.

          Tosin tuskin kukaan halu­aa yhtä korkei­ta veroast­ei­ta kuin tul­loin oli. Sil­loinkin yli 90% mar­gin­aaliv­eroas­t­eet oli­vat jär­jet­tömiä myös rikkaim­mille, kuten ne ovat tänäkin päivänä jär­jet­tömiä kenelle vain. Tosin nykyään sel­l­aisia efek­ti­ivisiä mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta mak­sa­vat vain köy­him­mät. Näin ne heil­u­rit heilu­vat ajan myötä.

          Talouskasvu oli muuten tuol­loin his­to­ri­an nopein­ta, eli toisen maail­man­so­dan jälkeis­inä vuosikym­meninä. Samaan aikaan kuin korkeim­mat veroas­t­eet oli­vat erit­täin korkei­ta, ja pääo­man liikku­vu­us oli hyvin rajoitettua.

      12. Sanois­in että hyvä­tu­lois­t­en lep­pois­tamiseen kan­nus­taa vielä sekin, että yleen­sä siinä vai­heessa on asun­to­laina mak­set­tu ja täysin vero­ton asun­to­tu­lo kat­taa merkit­tävän osan kulu­tuk­ses­ta, eli asumisen pääomakustannuksen.

          Vero­tuk­sen raken­nemuu­tok­sel­la saataisi­in kan­nus­timet muutet­tua, eli asun­to­tu­lo verolle ja vas­taavasti ansio­tuloveroa alas. Asun­to­tu­losta voisi loogis­es­ti tehdä myös asun­to­lainan korkovähen­nyk­set, jol­loin korko­jen heilahte­lut eivät ihan niin rajusti vaikut­taisi yksi­tyisen kulu­tuk­sen suuruuteen.

      13. Onko joku lopet­tanut työn­teon liian alhaisen vero­pros­entin takia? 

          Lue kir­ja Huip­putu­loiset. Sielä use­ampikin Suomen rikkaim­mista itse ker­too kuin­ka on lopet­tanut rikas­tu­misen myötä työn­teon kun rahaa on ja tulee ilmankin aivan riittävästi.

      14. Käsit­tääk­seni kyse ei sil­loin ole työn­teon lopet­tamis­es­ta liian alhaisen vero­pros­entin vuok­si, vaan sik­si, että rahaa on riittävästi.

4. Liika on näitä tar­jol­la — en osaa mitään mut­ta kiva työ pitää olla lois­taval­la pal­ka­lla ja päätän itse mil­loin tulen töi­hin. Kos on han­kalaa en tule ja palkan on juosta­va silti. Mik­si työ­nan­ta­ja ei mak­sa kaikkea kivaa extraa. No ei. Mak­sa kun et tien­aa edes palkkaasi ….

   Vastaa

   1. Ei se vähen­tänyt. Omaisu­ut­ta oli jo niin paljon, että se olisi riitänyt vaik­ka 200 vuo­ti­aak­si. Ja sen mielestä oli hauskaa kirjoitella.

      Vastaa

5. “kos­ka väestömme ikään­tyy ja hoidon tarve kas­vaa” Kyl­lä var­maan näinkin on, mut­ta on myöskin niin, että ikään­tymis­es­tä johtuen ihmisiä myös kuolee kovaan tahti­in. Tämä taas jos­sain vai­heessa saavut­taa sel­l­aisen pis­teen, että hoidon tarve alkaa vähen­emään. Samoin eläkkeitä ei tarvitse mak­saa kuolleille. Kat­so­taan nyt vaik­ka 20 vuot­ta eteen­päin, jos vaik­ka kuollei­ta tulisi enem­män, kun “van­huk­sia” valmistuu.

   Vastaa

6. Suo­ma­laisen tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den tap­poi Neu­vos­toli­iton rom­ah­dus ja globalisaatio.
   Suo­ma­laisen kulu­tuse­lek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den tap­poi Apple Inc. ja USA:n protektionismi.

   Euroopan matal­in kaupungis­tu­misas­te on johtanut siihen että suurim­mat teol­lisu­us­laitok­set sijait­se­vat maaseudul­la tai hyvin pienis­sä kaupungeis­sa, ja niiden ei tarvitse kil­pail­la työvoimas­ta eikä raa­ka-aineista, sik­si inno­vaa­tiot laa­haa perässä ja jalostusaste jää matalaksi. 

   Mui­ta Suomelle omi­naisia piirteitä on muus­ta Euroopas­ta eris­tet­ty rautatiev­erkko, huolto­var­muu­den vuok­si ylläpi­det­tävä mut­ta kallis maat­aloussek­tori ja Venäjä.

   Vastaa

   1. Sähkönku­lu­tuk­sen kat­to tun­tuu kyl­lä hölmöltä ajatuk­selta. Hiilen hin­ta määräy­tyy markki­nae­htois­es­ti, ydin­voiman käyt­töä rajoit­taa myös hin­ta ja uusi­u­tu­vien ei luulisi eri­tyis­es­ti luon­toa haittaavan.

      Vastaa

   2. Kom­ment­ti­na Sil­fver­bergille tuo­hon tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den tap­pi­oon. Soin­in­vaara uno­hti maini­ta että tek­sti­ili­te­ol­lisu­us oli tul­lut ruot­salais­ten yhtiöi­den päätök­ses­tä sijoit­taa tuotan­toa Suomeen kos­ka tääl­lä oli alhaisem­mat palkat ver­rat­tuna Ruot­si­in. Suomes­ta tuo tek­sti­ili­te­ol­lisu­us siir­tyi Por­tu­gali­in jos­sa oli vielä alhaisem­mat palkat jos­ta se 2000-luvun alus­sa oli siir­tynyt taas Kiinaan ja muualle Kaakkois ‑Aasi­aan. Suomeen jäi tek­sti­ili­te­ol­lisu­us jon­ka pääasialli­nen markki­na oli Neu­vos­toli­it­to jos­sa taas ei ollut yhtään kil­pailua. Kun Neu­vos­toli­it­to päät­ti jo 1989 luop­ua clear­ing jär­jestelystä ja siir­tyä val­u­ut­ta kaup­paan eli vapaaseen kil­pailu­un oli itse asi­as­sa koko tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den lop­pu. Por­tu­galin talouskri­isi 2011 oli myös syynä että tek­sti­ili­te­ol­lisu­us oli aiheut­tanut ison aukon Por­tu­galin talouteen jota se oli yrit­tänyt paika­ta ulko­maalaisel­la velal­la. Suomes­sa tilanne on eri. Suomeen on syn­tymässä täl­lä het­kel­lä start up yri­tyk­siä mut­ta niiden vaiku­tus talouteen ei ole vielä niinkään dynaami­nen. Start up yhtiöt eivät mak­sa vielä sitä vero pot­tia jon­ka Nokia mak­soi vielä vuo­teen 2011 asti. Ruot­sis­sa tilanne on aina ollut toinen kos­ka siel­lä on Wal­len­ber­gin yri­tys­rypäs joka omis­taa aina pankeista teol­lisu­us­laitok­si­in. Ruotsin ja Tan­skan elinkei­noelämä on paljon monipuolisem­pi kuin Suomes­sa. Nor­jan talouden jalokivi on kalan jalostus joka on täl­lä het­kel­lä joutunut kri­isi­in. Nor­ja paikkaa sitä hyö­dyn­tämäl­lä uusia öljy ja maakaa­su kent­tiä. Islanti on löy­tynyt matkailus­ta uuden raha sam­mon. Suomel­la on mah­dol­lisuuk­sia hyö­dyn­tää esimerkik­si Itä-Suomen matkailu. Kun Venäjän ja Suomen rajalle on laskeu­tunut uusi rautae­sirip­pu sitäkin voidaan käyt­tää matkakailu valt­ti­na. Suo­ma­lais­ten pitäisi osa­ta käyt­tää enem­män luovu­ut­ta. Olemme liian insinöörimäisiä

      Vastaa

7. Minä veikkaisin kah­ta syytä: Nokia ja Venäjä.

   Suomen taloudel­la ei men­nyt ennen finanssikri­isiä niin hyvin kuin luku­jen perus­teel­la näyt­ti. Nokial­la meni, kos­ka se oli onnis­tunut arvaa­maan 90-luvul­la oikein. Kos­ka Suo­mi on pieni maa, vaikut­ti yhden kan­sain­välisen suuryri­tyk­sen tuuri merkit­tävästi kansan­talouteen niin kauan kuin sitä riit­ti. Muu talous ei ehkä ollutkaan niin kil­pailukykyi­nen kuin sen kuvitelti­in olevan.

   Maal­la, joka ei pysty käymään nor­maal­isti kaup­paa naa­purei­den­sa kanssa, menee keskimääräistä huonom­min. Venäjän pitäisi olla yksi Suomen suurim­mista kaup­pakump­paneista. Nyt ulko­maankau­pas­ta puut­tuu iso siivu, kun Venäjä ei osaa käyt­täy­tyä. Tämä näkyy väk­isinkin taloudessa.

   Näin Suomes­ta reilu vuosikym­men sit­ten pois muut­ta­neen näkökul­mas­ta Suomes­sa ei ole pulaa niinkään osaavas­ta työvoimas­ta kuin mie­lenki­in­toi­sista työ­paikoista. Päädyin aikanaan tutk­i­jak­si, kos­ka IT-ala vaikut­ti sil­loin ole­van lähin­nä hiipu­vaa Nokia-sek­to­ria ja sih­tee­rien töi­den automa­ti­soin­tia. Tutk­i­jana taas huo­masin, ettei Suomes­sa ollut yliopis­to­jen lisäk­si mui­ta mielekkäitä työ­nan­ta­jia. Yri­tyk­set, jois­sa osaamisel­leni olisi ollut kysyn­tää, oli­vat kaik­ki ulkomailla.

   Vastaa

   1. Jouni kir­joit­taa suurin piirtein niinkuin minäkin ajattelen.

      Lisäisin syyk­si siihen, että taloutemme on ollut parikym­men­tä vuot­ta stag­naa­tios­sa tämän näkökohdan:

      Suomen talouden veto­juh­ta on 45%:n pain­ol­la vien­ti, joka puolestaan jakaan­tuu karkeasti kah­teen osaan, “van­hoi­hin” tehdas / mas­sat­uot­teisi­in ja uuteen tekni­ikkaan / palveluihin.

      Nuo van­hat tehdas­tuot­teet ovat jun­nan­neet jo pitkään paikallaan, eikä merkit­tävämpiä uusia tuot­tei­ta ole tullut.

      Koska­pa suury­htiömme ovat pääosin jo läht­e­neet maas­ta investoimaan ja työl­listämään siel­lä, kat­seet kään­tyvät pk-sek­to­rille, joka luo 85% uusi­ta työ­paikoista ja jois­sa syn­tyy jatku­vasti uut­ta, tuot­tavu­ut­ta nos­tavaa tekniikkaa.

      Tästä on 2022 tehnyt mie­lenki­in­toisen opin­näyte­työn Olli Haavio Cen­tri­an ammattikorkeakoulussa. 

      Työssään hän tut­ki PK-yri­tys­ten lähtöjä ulko­maille. Niitä on jo läht­enyt 67 000 ja tuhan­sit­tain lisää läh­tee joka vuosi perässä. Ulko­mail­la ne toimi­vat omien sis­aryri­tys­ten tai yhteisyri­tys­ten kautta.

      PK-yri­tys­ten osu­us vien­nistämme on 20%:n luokkaa ja on selvää, että nuo ulko­maille läht­e­neet ovat juuri tuo­ta vien­tiä har­ras­tavaa joukkoa. Siel­lä ne sit­ten käyt­tävät Suomes­sa han­kki­maansa tekni­ikkaa ja osaamista.

      Kan­nataa muis­taa sekin, että ulko­maiset yri­tyk­set / investoi­jat osta­vat koko ajan parhai­ta PK-yri­tyk­siämme ja vievät niit­ten osaamisen ulkomaille.

      Johtopäätös: Suomen paras uusi osaami­nen karkaa koko ajan pois isän­maas­tamme, hyödyt­tämään siel­lä muita.

      Bern­seiniläi­nen sosial­isti Mauno Koivis­to tokaisi n. 1980: “Tart­tis tehrä jotain…” Ja sit­ten hänen oppi­en­sa mukaan meille raken­net­ti­in sosial­is­mi, jol­ta lop­pui juuri rahat.

      Nyt tart­tis viedä Suo­mi markki­na­t­alouteen, jos­sa voi / kan­nat­taa kehit­tää uut­ta, tuot­tavu­ut­ta lisäävää tekni­ikkaa / palvelui­ta, investoi­da ja työllistää.…tietenkin ilman ay-politrukkien “apua”…

      Vastaa

   2. Olen taipu­vainen ole­maan samaa mieltä. Ainakin on var­ma, että Nokia ryp­päi­neen vaikut­ti niin voimakkaasti kokon­aistalouden numeroi­hin, että huo­maa­mat­ta jäi miten vähän muus­sa tuotan­nos­sa kehi­tys­tä tapah­tui. Yri­tys­tukien semen­toi­tu­mi­nen ker­too samasta.

      Vastaa

   3. “Muu talous ei ehkä ollutkaan niin kil­pailukykyi­nen kuin sen kuvitelti­in olevan.”

      Omas­ta per­spek­ti­ivistäni vielä 1980 ja 90-luvuil­la Suomes­sa kyl­lä oli päte­viä yri­tyk­siä, mut­ta ne palve­li­v­at pääosin koti­maisia Nokioi­ta, Met­so­ja, Konei­ta yms. Kun näi­den markki­na järkkyi, se se saat­toi viedä ali­hankki­jan koko liiketoiminnan.

      Vastaa

      1. Samal­la taval­la esim. Sak­sas­sa on PK-yri­tyk­siä, joiden osa arvoketjus­sa on siinä ”väli­por­taas­sa”. Oma havain­toni on, että Suomes­sa nämä yri­tyk­set sijait­se­vat mon­esti kaukana suurem­mista kaupungeista ja jokainen talouden taan­tu­ma heiken­tää näitä yri­tyk­siä eläköi­tymisen, kaupungis­tu­misen ja puut­teel­lisen koulu­tuk­sen kautta.

8. Enti­saiko­jen luo­va tuho tuskin olisi toim­imut nykyisel­lä sosi­aal­i­tur­val­la, yhteiskun­nan rak­en­teel­la ja tekni­ikalla. Työt­tömik­si jääneet pienvil­jeli­jät ja tek­sti­il­i­työn­tek­i­jät oli­si­vat jääneet niille sijoilleen kat­se­le­maan Net­flix­iä ja odot­tele­maan parem­pia työ­paikko­ja. Eli yksi syy aikaisem­paan nopeaan talouskasvu­un voi olla myös siinä, että ihmiset oli­vat jostain syys­tä nyky­istä valmi­impia muut­ta­maan työn perässä. 

   Eihän nytkään ole minkään­laista työt­tömien mas­samuut­toa ulko­maille parem­pi­en työ­paikko­jen perässä. Pikem­minkin sinne lähtevät ne, joil­la on hyvä koulu­tus ja jot­ka halu­a­vat vauh­tia uraputkeen. 

   Minkälainen taloudelli­nen katas­trofi tarvit­taisi­in, että täältä muut­taisi 400 000 ihmistä Ruotsiin? 

   Kos­ka Suomen työt­tömyysaste maas­ta­muu­ton vuosi­na oli alle 5%, niin ainakaan taloudel­lista pakkoa men­nä Ruot­si­in ei ollut. Siis pakkoa siinä mielessä,että muuten nään­ty­isi työt­tömänä lumi­hankeen. Päät­te­len tästä, että kun ker­ran men­ti­in sankoin joukoin jopa Ruot­si­in asti, niin ihmiset oli­vat nyky­istä valmi­impia muut­ta­maan työn perässä.

   Vastaa

   1. Hyvä kom­ment­ti ja näkökul­ma. Joka herät­tää kak­si arvokas­ta näkökulmaa:

      * Ihmiset oli­vat ennen halukkaampia muut­ta­maan työn perässä, kos­ka paljon mui­ta mah­dol­lisuuk­sia ei ollut.

      * Ihmisil­lä on nyky­isin ihan hyvä olla vaik­ka eivät tek­isikään kaikkea mah­dol­lista mak­si­moidak­seen tulo­jaan. Eikö tämä ole onnis­tuneen yhteiskun­nan merk­ki, että ihmiset voivat hyvin ilman että kaik­ki täy­tyy uhra­ta talouden eteen (aina siihen asti että joutuu muut­ta­maan pois kotimaastaan)?

      Vastaa

   2. Kos­ka Suomen työt­tömyysaste maas­ta­muu­ton vuosi­na oli alle 5%, niin ainakaan taloudel­lista pakkoa men­nä Ruot­si­in ei ollut. Siis pakkoa siinä mielessä,että muuten nään­ty­isi työt­tömänä lumihankeen.

      Toisaal­ta Ruot­si­in muu­ton päästessä vauhti­in Suomes­sa oli vielä voimis­saan työt­tömyy­den hoidon ns. lapi­olin­ja. Joka juuri selit­ti sen, mik­si (lasken­nalli­nen) työt­tömyysaste oli vain alle 5 %. Valin­nat eivät olleet nään­tymi­nen lumi­hankeen Suomes­sa / tehdastyö Ruot­sis­sa vaan lapi­on var­teen tietyö­maalle määrä­tyk­si jou­tu­mi­nen Suomes­sa / tehdastyö Ruotsissa.

      Vastaa

      1. Juuri näin. Käsit­tääk­seni työt­tömyyspros­en­tit eivät ole muutenkaan ver­tailukelpoisia liit­tyen lasken­tat­apo­jen eroista.
         Ruot­si­in muu­ton taus­to­ja val­ot­taa main­iosti SKS:n teos Göte­borg ‑Sal­lan suurin kylä.

   3. Tuo pitää paikkansa mut­ta voiko syynä olla että Ruot­sis­sa palkkata­so oli sil­loin niin paljon Suomea parem­pi että muut­to kan­nat­ti, ja että Suomes­sa ei ker­ta kaikki­aan ollut töitä kaikille. Taloudelli­nen pakko oli kos­ka työt­tömät määrät­ti­in sil­loin pakko­työhön lapi­o­hom­mi­in, usein kauas kotoa. Nyt Suomen ja Ruotsin palkkaero on pieni ja mui­ta korkeam­man palkkata­son mai­ta lähel­lä ei ole mui­ta kuin Nor­ja jos­sa taas elinkus­tan­nuk­setkin ovat korkeat. 

      Muutenkin voi tode­ta että 1960–70 luku­jen Suomes­sa ei ollut muu­ta hal­li­tus­po­h­jaa kuin puna­mul­ta, ja päämin­is­teri oli melkein aina Maalaisliitosta/Keskustasta kuten pres­i­dent­tikin. Ei sel­l­ainen hal­li­tus joka näki suurim­pana ongel­mana voin yli­tuotan­non voin­ut saa­da aikaan houkut­tele­via työ­paikko­ja työn­sä menet­täneelle maatalousväestölle.

      Vastaa

      1. Oli pakko muut­taa Ruot­si­in, kos­ka kaupungeis­sa ei ollut asuntoja.

   4. Eli yksi syy aikaisem­paan nopeaan talouskasvu­un voi olla myös siinä, että ihmiset oli­vat jostain syys­tä nyky­istä valmi­impia muut­ta­maan työn perässä. 

      Tänä päivänä per­heessä on tyyp­il­lis­es­ti kak­si uraa, joten muut­to yhden uran perässä voi tarkoit­taa toisen jou­tu­mista työt­tömäk­si. Yhä koulute­tumpi­en erikoisam­mat­ti­lais­ten maail­mas­sa kun puoli­son työ vaatii yhä suurem­man väestöpo­h­jan tar­joa­maa työ­markki­nan lik­vidi­teet­tiä. Ei sitä englan­ninopet­ta­japuolisoakaan hyödytä, jos kun­nas­sa on matem­ati­ikan opet­ta­jan vakanssi auki, mut­ta nykyi­nen englan­ninopet­ta­ja ei ole eläköi­tymässä kym­meni­in vuosi­in. Eikä kemi­an­insinööri kel­paa kun­nan kaavoituspäälliköksi.

      Lisäk­si tänä päivänä ollaan hyvin paljon herkem­piä miet­timään las­ten koulua, kavere­i­ta ja harrastuksia.

      Vastaa

9. Suo­mi on pussinperä
   Ei saisi lentää ja laivoille nyrpistellään
   SAK pitää tämän tästä satamia kiinni
   En kyl­lä tehdas­ta tänne tekisi 

   Suomes­sa on help­po jäädä koti­in makaa­maan kun ole­tus on että itse ei tartte tien­ata raho­jaan ja mukaopiskel­laan kymme­nen vuot­ta. Iltap­pin­toina työn ohes­sa tar­jon­taa on vähän jos vaik­ka tek­isin työt ja opiske­lisin illat. Mis­sä niin onnis­tuu vaik­ka uusi ammat­ti vanhalle?

   Vastaa

   1. Tuo onkin se suurin ongel­ma. Mon­imuo­to­tutk­in­to­ja on vähän sekä absolu­ut­tis­es­ti lin­joina ja aloi­tu­s­paikkoina, vaik­ka työn­tek­i­jöistä löy­ty­isi var­maankin keskimäärin paljon motivoituneem­pia opiske­li­joi­ta kuin nuorista. Nyt vielä hal­li­tus räjäyt­ti aikuisk­oulu­tustuen ja siir­tyy ilmeis­es­ti malli­in jos­sa työn­tek­i­jä on riip­pu­vaisem­pi työn­ta­jan myötämielisyy­destä jatko- tai uudelleen koulut­tau­tu­mises­sa. Pro Busi­ness Kokoomus keskit­tyy näin ehkäisemään luo­vaa tuhoa ja työvoiman uudelleen allokoin­tia, jot­ta voidaan varmis­taa työvoima taan­tuville mata­lan jalostusas­teen aloille. Sama ilmiö on yleisem­minkin Suomes­sa, työ­paikan vai­h­to on aina ris­ki sil­lä jos olet itse irti­sanoutunut niin karenssit lävähtävät. Koko jär­jestelmä vaikut­taa ole­van raken­net­tu ehkäisemään työvoiman liikku­mista kaikin keinoin, nimeno­maan Pro Busi­ness otteel­la, jos­ta saamme kiit­tää myös “isän­maal­lisia” oikeis­to demareita.

      Vastaa

      1. Onnis­tui se pres­i­dent­ti Koivis­toltakinnkoilut­tau­tua itse kir­jekurssin avul­la 50 luvul­la ihan itse. Mik­si se ei onnis­tu­isi nyt? Ihan ilman työ­nan­ta­jaakin voisin opiskel­la sitä mitä min­ua kiin­nos­taa. En ole­ta että tätä tuet­taisi­in rahoil­la vaan voisin mak­saakin jotain tutkin­nos­ta ja olla silti töis­sä. Iltak­oulua siis etänä, sekoit­ta­mat­ta nyky­istä työ­nan­ta­jaa touhuun.

      2. @Omat pro­jek­tit

         Onhan tuo mahdollista.

         Aika har­vo­ja tutk­in­to­ja kuitenkin tar­jo­taan kirjekursseina.

         Nykyisen tutk­in­toin­flaa­tion aikana myöskään itseop­pi­neet mais­ter­it eivät kel­paa min­nekään [ohjelmis­toala on asia erik­seen], vaan pitää olla se oikea tutk­in­to että aukeaa minkään­laiset ovet.

      3. Jos oikeasti halut­taisi­in luo­vaa tuhoa, niin irti­sanomiselle ei tarvit­taisi perustei­ta ja irti­sanou­tu­mis­es­ta ei seu­raisi karenssia. 

         Nykyisessä tilanteessa ollaan jo työ­nan­ta­jan armoil­la, jos halu­aa koulut­tau­tua työn ohes­sa. Mon­imuo­tok­oulu­tuk­seen ammat­tiko­rkeak­oulu­tuk­ses­sa tarvi­taan työ­paik­ka, jos­sa suorit­taa harjoittelut. 

         Tämän päivän työelämässä vaa­di­taan tutk­in­to­ja ja työkoke­mus­ta aloi­tus­ta­son työ­paikkoi­hin. Mikäli halu­aa vai­h­taa alaa, niin opiskelu töi­den ohes­sa tuot­taa teo­ri­ati­etoa, mut­ta ei käytän­nön osaamista. Tämän lisäk­si opiskelu työn ohes­sa saat­taa lait­taa työn­tek­i­jän irti­san­ot­tavien listalle seu­raavis­sa YT-”neuvotteluissa”. Siinä on sit­ten help­po hakea työt­tömyy­se­tu­ut­ta tai opin­to­tukea, joi­ta et vält­tämät­tä saa. Toimeen­tu­lotuel­la onkin ”help­poa” mak­saa asum­i­nen, velat ja ruoka.

10. Tarkem­min ottaen, mik­si Suomen tulisi men­estyä? Jos ennen pohjois­es­ta nuori muut­ti Helsinki­in, jos­sa oli vau­raut­ta, niin miten tuo eroaisi siitä, jos tule­vaisu­udessa pohjois­es­ta muutet­taisi­in vaik­ka Saksaan?

    Olisiko nuorten kannal­ta niin väliä, vaik­ka Suomen luon­non­va­rat vietäisi­in Euroop­paan, jos vapaa liikku­vu­us säilyy?

    Vastaa

11. Voisiko jopa ajatel­la, että nuo­rille olisi hyvä asia, jos Suomen luon­non­va­rat ja ener­gia vietäisi­in Euroop­paan, jos Suo­mi on tuomit­tu sisäis­ten syi­den takia pysyvään jumi­ti­lanteeseen talouden osalta. Euroopas­sa sen­tään nuoret voisi­vat saa­da avau­tu­via mah­dol­lisuuk­sia, jos siel­lä osat­taisi­in fik­susti toimia.

    Vastaa

12. Suomes­sa meni niin kauan hyvin kun puhe­lin oli vain puhe­lin ja älyä ei tarvit­tu. Kun Ollilat määrää, niin uut­ta ei tule ja sato­ja miljoo­nia tekevät UPÄm­mät saa samat kymmenet miljoonat tuki­aisi­na vuodes­ta toiseen. Sit­ten vaan annetaan helpo­tus­ta siihen miten osinkoina saa yhä lisää tilket­tä lomp­saan, joka myy­dään investoin­tilu­pausten var­jol­la mut­ta sit­ten ei investoi­da vaan jae­taan osinkoina. Koko hom­man kuvio näkyi siinä, että Stub­bi juh­li näi­den samo­jen tuk­i­jaisia vaa­tivien oli­garkin alku­jen kanssa onnis­tu­mis­taan. Poli­it­ti­nen eli­it­ti on ostet­tu kuten muuallakin.

    Vastaa

    1. “Suomes­sa meni niin kauan hyvin kun puhe­lin oli vain puhe­lin ja älyä ei tarvittu.”

       Googlaa Nokia Communicator.

       Vastaa

       1. Nokial­la oli vielä com­marin kehit­tämisen aikaan toivoa, mut­ta sit­ten iski hybris ja Ollilan jor­man johdol­la karautet­ti­in paat­ti tukev­asti kiville. Jos­sain vai­heessa­han Nokian johto­ryh­mässä saati­in neron­leimaus, ettei kän­nykkä­te­ol­lisu­us olekaan enää teknolo­gia­te­ol­lisu­ut­ta vaan ennem­min kulu­tus­tavaroiden tuotan­toa. Tämän seu­rauk­se­na fir­ma trim­mat­ti­in tuotan­non ehdoil­la toimi­vak­si ja johto­ryh­mään rekry­toiti­in kaiken­maail­man kulut­ta­jatuot­teis­sa ja vaikka­pa kasi­noiden pyörit­tämisessä kan­nuk­sen­sa han­kkinei­ta osaajia.

          Tämähän johti siihen, että mm. com­marei­den oma käyt­töjär­jestelmä ver­sio tapet­tii ja kor­vat­ti­in sil­lois­t­en nok­sun älykän­nyköi­den käyt­tik­sel­lä — ehkä com­mar­it oli­vat muutenkin elinkaaren­sa päässä, mut­ta käyt­töjär­jestelmän vai­h­tu­mi­nen toim­i­mat­tomaan taa­tusti joudut­ti tämän businek­sen kuole­maa huo­mat­tavasti. Meego-kän­nyköi­den kehi­tys takel­teli busi­ness uni­tien sitkeään vas­tus­tuk­seen — uuden tuotelin­jan pelät­ti­in häir­it­sevän tuotan­toa ja vaaran­ta­van pomo­jen bonuk­set. Niin­pä kehi­tystyötä piti tehdä Nokian ekosys­teemin ulkop­uolis­ten ali­hankki­joiden varas­sa ja sehän sujui niin kuin nyt tiedämme. Oli Nokial­la myös kos­ke­tus­näytöt, tabletit ja muut myös ainakin esi­tuotan­toas­t­eel­la ennen lop­ul­ta muiden valmis­ta­jien läpi­lyöneitä lait­tei­ta, mut­ta kaik­ki kaa­tui sisäiseen riite­lyyn ja ylim­män johdon tuen puut­teeseen. Ei ymmäret­ty mitä poten­ti­aal­isia kul­ta­mu­nia käsis­sä oli.

          Nokian val­lan­nut hybris oli myös jotain aivan käsit­tämätön­tä — oli se joku “Nokia Way” ja jos se ei kel­van­nut, niin sit­ten se oli “high­way” — jotain yhteistyötä tuol­loin tehneenä muis­tan miten sitä use­am­paan ker­taan sai häm­mästel­lä, miten mitkään ideat tai ehdo­tuk­set (saati kri­ti­ik­ki) ei vain men­nyt läpi, kos­ka “Nokia Way”. Jois­sain asiois­sa oli päätet­ty, että kaik­ki mah­dolli­nen jär­ki asuu USAs­sa ja varsinkaan Suomes­sa ei osa­ta mitään — eikä tähän mitkään peruste­lut pystyneet mitenkään vaikut­ta­maan. No, näk­i­hän sen miten aika monis­sa tapauk­sis­sa teknis­es­ti tois­taitoiset, mut­ta puheis­sa lah­jakkaat koi­jar­it veivät nokialaisia kuin litran mittaa…

13. Miten Ruot­si on pystynyt säi­lyt­tämään riit­tävän työl­lisyysas­teen niiden henkilöi­den osalta, joiden tuot­tavu­us on keskiver­toa pienempi?

    Vastaa

    1. Ruot­sis­sa mak­se­taan suh­teessa kuusi ker­taa enem­män palkkatukea.

       Vastaa

    2. Ja var­maan ainakin se vaikut­taa että Ruot­sis­sa, kuten muis­sakin pohjo­is­mais­sa, julkiselle sek­to­rille on työl­listynyt enem­män ihmisiä kuin Suomes­sa. https://labore.fi/t&y/otetaan-mallia-ruotsista-ja-muista-pohjoismaista/

       Vaik­ka Suomes­sa on suuret julkiset menot, niin ne eivät suinkaan johdu julkisen sek­torin työn­tek­i­jämäärästä, tai siitä että niil­lä tuet­taisi­in suo­raan työl­lisyyt­tä kuten muis­sa pohjo­is­mais­sa. Ehkäpä siinä että piileekin syy siihen mik­si Suomen talouden kehi­tys on jäänyt viime vuosi­na jäl­keen muista pohjoismaista.

       Vastaa

       1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki AKK:lle että julk­ista sek­to­ria voidaan ver­ra­ta vain siten että paljonkon on työvoimaa on julkisel­la sek­to­ril­la ja yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la yhtä aikaa. Ruot­sis­sa on henkilömäärältään suurem­pi julki­nen sek­tori mut­ta myös enem­män ihmisiä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la kuin Suomes­sa. Ruot­sis­sa on kun­tia vähem­män kuin Suomes­sa. Ruot­sis­sa on täl­lä het­kel­lä 290 kun­taa ja Suomes­sa on 309 kun­taa. Eli 19 kun­taa vähem­män on Ruot­sis­sa ja se on iso ero jos tark­istel­laan kun­tien tehtäviä Ruot­si nja Suomen välil­lä .Vaik­ka hyv­in­voin­tialueet vas­taa­vatkin nyt mon­es­ta tehtävistä niiden rahoi­tus on riip­pu­vainen val­tion­ra­hoista. Koko sote-uud­is­tus lev­isi kun kak­si oleel­lista asi­aa jäi tekemät­tä yksi oli rahoi­tus ja toinen oli kokon­ais­määrä. Maakun­tavero olisi ratkaissut hyv­in­voin­tialuei­den rahoituk­sen pitkäl­lä aikavälil­lä (siir­tymäkaudel­la olisi toki tarvit­tu val­tion­tukea ja siir­tymäkausi olisi pitänyt olla pidem­pi ja por­rastet­tu). Määrä on toinen oleelli­nen asia. 6 hyv­in­voin­tialuet­ta riit­täisi Suomeen ja maakun­tavero päälle. Isoille kaupunkiseuduille taas omat ratkaissut kuten Helsingis­sä on tehty. Tan­skas­sa tehti­in iso kun­tau­ud­is­tus vuon­na 2007 jos­sa kun­tien määrää supis­tet­ti­in 271 kun­nas­ta 98 kun­taan. Samal­la Tan­skas­sa supis­tet­ti­in ns. maakun­ta­hallintoa eli 16 maakun­nan tilalle perustet­ti­in 5 hallintoluet­ta mukaan lukien pääkaupunkiseu­tu jos­ta tehti­in yksi iso kokon­aisu­us. Tan­skan uud­is­tuk­sel­la julki­nen sek­tori saati­in tehokkaam­mak­si. Suomes­sa on men­ty hyv­in­voin­tialuei­den kanssa ihan toiseen suun­taan. Jon­ka seu­rauk­se­na julki­nen sek­torin bud­jet­ti paisuu kuin pulla.

14. Mie­lenki­in­tois­es­ti talous­teo­ri­an ja käytän­nön havain­to­jen mukaan omis­tusasu­jat ovat “jäykem­piä” työvoiman liikku­vu­u­den kannal­ta. Kuitenkin pien­i­t­u­loisen ja ‑varaisen vuokra-asu­jan on myös suuri taloudelli­nen ris­ki muut­taa työn perässä toiselle paikkakun­nalle. Ongel­ma on kak­sio­sainen: jos muu­tat syr­jäiselle paikalle niin saatat olla siel­lä jumis­sa 12 kk vuokra­sopimusten käytän­tö­jen vuok­si. Kuka halu­aa ottaa riskiä hel­posti 1000€ kokon­aisku­luista jos koeaikakin on 12 kuukaut­ta ja määräaikainen sopimus? Käytän­nössä vain toimeen­tu­lotuen asi­akkaat saa­vat muut­toavus­tus­ta, eivät he jot­ka eivät ole vielä pas­sivoituneet sosiaaliturvajärjestelmässä.
    Isoon kaupunki­in sit­ten on puoles­ta samat riskit, eli muu­tat kalli­iseen kämp­pään työt­tömäk­si jos hom­mat ei jatkukkaan.

    Juuri mata­lasti koulute­tun ja heikko­lah­jaisen ei kan­na­ta juuri mitään yrit­tää, sil­lä rankaisu on kova jos ja kun ei onnis­tukaan. Tästä kiitos kuu­luu niille, ketkä rak­en­si­vat maan jär­jestelmät täy­teen eri­laisia paikalleen luk­it­se­via mekanismeja.

    Mut­ta ei, ratkaisu ei ole potkia köy­hiä päähän entistä kovem­paa, sen sijaan pitää antaa rahaa niille ketkä yrit­tävät yhtään mitään, tämä kos­kee sekä työn­tek­i­jöitä ja yrit­täjiä. Jär­jestelmän pitää olla sel­l­ainen ettet joudu velka­or­ju­u­teen ja yleiseen köy­hyy­teen sik­si että vain yri­tit enem­män kuin pas­sivoituneet. En siis laske suuren ja vaki­in­tuneen yri­tyk­sen toim­intaa yrit­tämisek­si, kyseessä on ihan eri asia.

    Vastaa

    1. Kir­joitit aika selkeästi suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van kan­nusti­non­gel­man. Akti­ivi­su­ud­es­ta ja yrit­tämis­es­tä ran­gais­taan. Pas­si­ivi­su­us on ok.

       Vastaa

       1. Tämä kan­nusti­non­gel­ma vain mielestäni ymmär­retään usein väärin. Jär­jestelmä ei nimeno­maan kan­nus­ta mitään yrit­tämään, kyt­täyk­sen määrä ja tavoit­tei­den toteu­tu­misen seu­ran­ta on todel­la tiukkaa esimerkik­si työt­tömyystuel­la opiskeltaes­sa. Samoin työt­tömyys­tu­il­la opiskelu ei käytän­nössä ole mah­dol­lista AMK:ssa, sil­lä näil­lä tuil­la opiskelua ei tue­ta yleen­sä 3,5 vuo­den ajan. Mut­ta silti iso ongel­ma on se, että tähänkin on raken­net­tu kovat kuri­tus­mekanis­mit: Jos ei saa tarpeek­si opin­topis­teitä niin sit­ten kaik­ki tuet per­itään takau­tu­vasti takaisin eli KELA kat­soo, että olet tehnyt petoksen/sopimusrikkomuksen.

          Oikeistop­uolueet katso­vat, että sosi­aal­i­tur­va on liian antelias ja kieltäy­tyvät muut­ta­mas­ta jär­jestelmää tavoil­la, joka ohjaisi nykyiset rahat viisaam­min kan­nus­taviksi — sen sijaan aina pitää saa­da leikkauk­sia eikä oikeas­t­aan edes halu­ta refor­moi­da jär­jestelmää pas­sivoivas­ta. Lyhyesti ilmais­tu­na heil­lä on yksi työvä­line, kep­pi, ja sitä ollaan valmi­ita käyt­tämään. Nykyisenkin hal­li­tuk­sen leikkauk­set osa-aikatyön­tek­i­jöille toden­näköis­es­ti vähen­tävät kokon­aistyön­tekoa sen vuok­si, että läh­eskään kaik­ki osa-aikatyön­tek­i­jät eivät ole elämän­ta­palaiskot­telijoi­ta, eli lop­putu­lok­se­na moni osatyökykyi­nen ja tule­vat osatyökykyi­nen toden­näköisem­min jää jatkos­sa toimeen­tu­lotuelle kuin osa-aikatyöhön. Suomes­sa ja län­nessä kun on tämä yleinen ja yhä yleistyvä piirre, että mitä fyy­sis­es­ti ja henkises­ti kulut­tavampi työ, sitä heikom­mat kor­vauk­set siitä saa ja sit­ten merkit­tävä osa mata­lasti koulute­tu­ista (jot­ka ajau­tu­vat näi­hin töi­hin) kär­sii fyy­sisen ja henkisen puolen heikkouk­sista tai rajoit­teista. Myös muut pohjo­is­maat tuke­vat osa-aikatyötä enem­män, mikä on outo fak­ta ottaen huomioon kuin­ka usein Sato­nen ja Orpo tykkäävät vedo­ta mui­hin pohjo­is­mai­hin omia päätök­siä perustellessaan.

15. Muitakin syitä on tiedos­sa: euro, Venäjän kaup­pa, Nokia, koali­tio­hal­li­tuk­set, per­su­jen pelko etenkin vasem­mal­la, per­he­in­sti­tuu­tion muren­tu­mi­nen, nuorten, etenkin poikien syr­jäy­tymi­nen ja monia muita. 

    Yksi keskeinen syy on omahyväisyys ja siitä johtunut puut­teelli­nen kri­isi­ti­etoisu­us. Olen juuri lueskel­lut Ilk­ka Taipaleen toimit­ta­maa kir­jaa “100 sosi­aal­ista inno­vaa­tio­ta Suomes­ta” vuodelta 2012. Siinä val­lan­pitäjät kir­joit­ta­vat lyhy­itä artikkelei­ta syistä maamme maail­man­his­to­ri­al­lis­ten saavu­tusten taustal­la. Suosit­te­len. Kir­ja kuvaa hyvin sitä aikaa, kun Suo­mi vielä luuli ole­vansa onnettaren suosik­ki ja yhteiskun­nal­lisen viisauden kehto. 

    Eikä suot­ta. Vielä 15 vuot­ta sit­ten Suo­mi oli ehkä maail­man paras maa tai ainakin parhaiden joukos­sa. Melkein mikään ei tun­tunut menevän vikaan ja jos meni, insti­tuu­tiot kor­ja­si­vat pian tilanteen oikeille raiteille.

    Tätä tyy­tyväistä hyrinää sit­ten jatkui ja jatkui ja jatkui, vaik­ka mit­tar­it alkoi­vat osoit­taa etelään. Turha oli muka huolestua, sil­lä koh­ta kaik­ki taas olisi hyvin, kun­han maa kor­jaisi itsen­sä. Sil­lä välin piti vain ottaa lainaa. Aloin ihme­tel­lä tätä vaiton­aisu­ut­ta yli kym­men vuot­ta sit­ten ja ihme­tys vain kasvoi vuosien kuluessa.

    Vih­doin viime vuon­na näyt­täisi tapah­tunee jonkin­lainen ahaa-elämys — vaik­ka suuri osa kansalai­sista — ja demar­it — ei vieläkään tun­nu tietävä kri­i­sistä mitään. Nyt ehkä saadaan käänne aikaiseksi.

    Syytän puoluei­ta ja ennen kaikkea mediaa.

    Suurin “oikea” syy on kai kuitenkin vääristynyt ikäpyra­mi­di. Mik­si kan­nat­taisi investoi­da Suomeen, jos tääl­lä koh­ta melkein kaik­ki ovat eläk­keel­lä tai sote-hom­mis­sa. Tämä ris­ki olisi pitänyt nos­taa poli­ti­ikan ykkösagendalle.

    Vastaa

16. Uskot­tavin kuule­mani seli­tys huonolle tuot­tavu­udelle ovat huonot suo­ma­laiset kap­i­tal­is­tit. Toisek­seen, kap­i­tal­is­te­ja on vähän. Osal­la on liikaa rahaa jot­ta pienen yri­tyk­sen (=tuot­tavu­us­loikkien) kehit­tämi­nen kiin­nos­taisi, osal­la taas liian vähän joka sul­kee hei­dät oikeas­t­aan jo määritelmäl­lis­es­ti pois kap­i­tal­istien joukosta.

    Toinen seli­tys on tekni­nen jäl­keen­jääneisyys jopa Euroopan mit­takaavas­sa. Korkean jalostusas­teen teol­lista valmis­tus­ta ei enää osa­ta, joka on hei­jas­tunut ensin valmis­tuk­sen kyl­jessä ole­vaan teol­liseen suun­nit­telu­un, ja lop­ul­ta on rapaut­tanut kon­sep­ti­ta­son näke­myk­sen siitä mihin ja miten investoin­nit pitäisi kohdis­taa. Tyh­mät ja ahk­er­at ovat val­lan­neet organ­isaa­tiot, joiden kaut­ta julki­nen raha val­uu tuoteke­hi­tyk­seen ja ylipäätään kansal­lisen tek­nis-taloudel­lisen klus­terin ylläpi­toon, ja se näkyy. Luo­van tuhon voisi aloit­taa Busi­ness Fin­lan­dista, ja jakaa nekin rahat korkeak­oulu­jen liepeil­lä vaikut­tavien hau­to­mo­jen kautta.

    Vastaa

    1. Heh. Muis­te­len lukeeni jo joskus pari vuosikym­men­tä sit­ten ulkoimais­ten arvio­jien raportin suo­ma­lais­es­ta inno­vaa­tio­jär­jestelmästä. Yksi keskeisiä havain­to­ja oli se, että sil­loisen Tekesin rahoi­tus suun­tau­tuu pääasi­as­sa ole­mas­saole­vien yri­tys­ten tukemiseen ja tuot­taa varsin heikosti merkit­täviä uusia inno­vaa­tioi­ta. Arvi­joi­jien suosi­tus oli suun­na­ta rahoi­tus­ta enem­män mm. korkeak­ouluis­sa syn­tyvien keksin­tö­jen kau­pal­lis­tamiseen star­tupi­en kautta.

       Eipä ole sys­tee­mi paljoa muut­tunut sen jäl­keen vaan hom­ma on käytän­nössä mon­elta osin men­nyt jatku­vasti surullisem­paan suun­taan ja nyt ollaan sit­ten aika puh­taasti suurten fir­mo­jen vetämässä veturimallissa.

       Jos en val­lan vääri muista, niin Mau­ri “per­heeni ei hyödy tuulivoima­tu­ista” Pekkari­nen olisi ollut tuon em. raportin teon aikaan TEM:n min­is­ter­inä ja yleis­es­tä kansal­lis­es­ta tyylistä poiketen haukkunut ko. raportin pataluhak­si jo julk­istusti­laisu­udessa — ja sen jäl­keen raport­ti (ja myöhem­min tulleet samaa toden­neet) on hau­dat­tu vis­usti TEM:n alim­man kel­larik­er­roksen lat­tialuukun alla ole­vaan laskiämpäriin.

       No, fik­suin teko­han olisi lopet­taa yri­tystuet kokon­aan ja alen­taa vas­taaval­la sum­mal­la yhteisövero­ja — mut­ta sehän veisi val­lan­tun­teen poli­itikoil­ta — varsinkin sil­tarumpu sellaisilta.

       Vastaa

17. Arvatkaas mitä pikku­por­var­it: Suo­ma­laiset ovat täysin onnel­lisia köy­hinäkin. Niin se vain menee. Sori luuserit!

    Vastaa

18. Suomen talous saadaan nousu­un, kun tehdään man­ner-Suomelle kuten Ahve­nan­maalle. Kiin­teistövero pois, asevelvol­lisu­us pois ja yri­tystuet kolminkertaiseksi.

    Vastaa

19. Koulute­tun koti­maisen­väestön laa­jamit­tainen lähtö muille maille on ykkö­songel­ma. Sinne men­nään mm. taloudel­li­sista syistä, palk­ka ja vero­tus, ja toki myös luon­nol­li­sista syistä, haas­teet, rakkaus, kun­ni­an­hi­mo… joille ei voi mitään ja joille ei pidäkään voi­da mitään, ihmisel­lä on vapaus lähteä. 

    Maa­han­muu­tossa saamme tilalle vähem­män koulutet­tua väkeä, usein erit­täin vähän koulutet­tu­ja, keskimäärin näin. 

    Tämä vai­h­to­suhde kumu­loituu vuosi vuodelta väärään suun­taan. Päästämme karku­un koulutet­tu­ja tekijöitä. 

    EU-maista olisi houkutelta­va maa­hamme paljon enem­män asiantun­ti­jata­son tek­i­jöitä. Ja Itä-Aasi­as­ta. Luulemme itse että mei­dän “puh­das luon­to” on hieno houkutin. Joillekin voi ollakin mut­ta ei laa­jas­sa mitas­sa. Saa kyl­lä lehteen kivan jutun yksit­täi­sistä luon­non vuok­si muut­ta­jista mut­ta siinäpä se. 

    Taval­lis­es­ti ensin ratkaisee raha — siis palkkata­so, vero­tus ja ostovoima.

    Vastaa

20. Kun­non kap­i­tal­is­tit on häipyneet Sveit­si­in ja maailmalle. 

    Investoin­ti Suomeen ei houku­ta kos­ta ay liike ja Venäjäkin on liian lähel­lä. Nes­teen Ex pomo Sveit­sis­sä ja jalosta­mo Hol­lan­nis­sa. Upm tehdas Etelä-Amerikas­sa ja Ex pomo Sveit­sis­sä. Faz­erin seu­raa­va tehdas meneekin Puo­laan — Euroopan miniki­inaan? Ei se suomi­työmies ole kovin tuot­ta­va tai ahk­era, mut­ta kallis kyl­lä taatusti. 

    Raha kyl­lä ratkaisee kannattavuuden.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Him­putille kom­ment­ti­na että Sveit­si on käytän­nössä veroparati­isi. En ollut yllät­tynyt siitä mik­si Neste investoi uuden jalosta­mon nimeno­maan Hol­lan­ti­in. Onhan Hol­lan­nis­sa Euroopan suurin sata­ma siis Rot­ter­dam. Puolan talous on kas­vanut koko 2000-luvun. Siel­läkin on paljon ulko­maalaisia työvoimaa etenkin Ukrainas­ta. Puo­la sijait­see keskel­lä Euroop­paa. Suomen suurin haaste ei ole vain työvoiman kus­tan­nuk­set vaan myös logis­ti­ik­ka kustannukset

       Vastaa

       1. Joo ja sata­mat sul­je­taan jos joku mitätön ryp­py rakkaudessa kai­her­taa AKT:ta. Lisäk­si kum­matkaan tänne on pitkä ksik­ki gitfo55 mak­saa tuplas­ti enem­män täällä. 

          Logis­ti­ik­ka on Suomen ongel­ma Idän Karhun lisäk­si ja työvoiman saatavu­us / työn­teon halukkuus

       2. Sveit­si on suurem­pi talous kuin Suo­mi ja Ruot­si yhdessä.. Pankkisek­tori on mukana kaikissa kan­sain­väli­sis­sä sopimuk­sis­sa automaat­tista tieto­jen­vai­h­toa myöten jne..

          Johtuen hajaute­tus­ta hallinnos­ta ja todel­lis­es­ta paikallis­es­ta demokra­ti­as­ta jos­sa on suo­ran demokra­t­ian elementtejä,täällä ei ole lähdet­ty poli­iti­ikko­jen vetämänä rak­en­ta­maan val­tavaa keskusjo­htoista julkeaasek­to­ria saati hyv­in­voivaa valtiota. 

          Sen takia ihmisiä ei tarvitse verot­taa ja sään­nel­lä kuo­li­aak­si, mikä tietenkin vasem­mis­ton pin­ta-ajat­telijoille on veroparati­isi tai nat­sikul­taa jotain jotain

21. Richard Koo ‑nimisen ekon­o­mistin mukaan makro­talouden ideaalis­sa tas­apain­os­sa on neljä piir­ret­tä: 1) koti­taloudet net­tosäästäjinä 2) yri­tyk­set net­tove­lal­lise­na sek­to­ri­na 3) val­tion ali­jäämät eivät poikkea nol­las­ta liikaa 4) net­tovi­en­nin jäämä (vai­h­to­tase) nol­la. Täl­lä resep­til­lä voisi tarkastel­la Suomea. 

    1. Val­tion ali­jäämät ovat pysyneet
    2. Vai­h­to­tase on ollut kumu­lati­ivis­es­ti paljon pakkasella

    On myös eräs hypo­teesi, mille on katet­ta: vai­h­to­taseen ali­jäämä kor­reloi bud­jet­tial­i­jäämien kanssa. Mikä selittäisi? 

    Kasvun puute ken­ties siitä johtuen, että koti­markki­nat sat­ur­oituneet eikä koti­mainen kulu­tus saa potkaistua kasvua käyn­ti­in. Entäpä net­tovi­en­ti? Ken­ties Suo­mi voisi saa­da siitä vauhtia?

    Mut­ta­mut­ta­mut­ta. Vai­h­to­taseen ali­jäämät ker­to­vat heikos­ta kil­pailukyvys­tä. Huono kil­pailukyky ei houkut­tele investoin­te­ja. Kan­nat­taako täältä viedä mitään, jos se on ulko­maille liian kallista? Kan­nat­taako tänne investoi­da, jos koti­mainen kulu­tus kate­taan jo koti­maisel­la tuotan­nol­la sekä tuonnilla?

    Mikä kor­jaisi huonon kil­pailukyvyn? Sisäi­nen deval­vaa­tio on kivu­lias, ja sekään ei ole näköpi­iris­sä. Ehkä on vielä ulospääsytie…

    Vastaa

22. Joo, kat­se­lee vau­raan kehyskun­nan tien­risteyk­sessä vartin yli neljän liiken­net­tä; kansakun­nan finest palailee jukkat­aloi­hin­sa. Sata autol­lista insinööre­jä, jokaisel­la valkoinen sak­salainen järk­i­far­mari ja beessi neule­pusero. Ei min­ul­la insinööre­jä vas­taan ole mitään, mut­ta täy­tyy arvel­la että inno­vati­ivi­su­us ei noin homogenises­sa porukas­sa ole se vahvin omi­naisu­us. Tulee hyvät pumput ja teräs­rak­en­teet, ja opti­moidaan postin­la­jit­telun pros­es­sia joka vuosi 2% tehokkaam­mak­si, mut­ta nämä asi­at toimi­vat jokaises­sa muus­sakin teollisuusmaassa.
    Nokian men­estys oli liian suuri Suomelle. Van­han koulukun­nan matem­ati­ikanosaa­jat loi­vat Nokian, sit­ten nämä ihmis­ten tarpei­ta ymmärtämät­tömät, järkyt­tävän huonos­sa johtamiskult­tuuris­sa piehtaroi­vat teknokraatit pila­si­vat sen. Poli­itikoille jäi illu­u­sio lop­ut­tomista rikkauk­sista ja viisaud­es­ta, hallinnon uudek­si yleism­c­gyverik­si nos­tet­ti­in insinööri, ja siitä läh­tien kaik­keen etsitään tek­nol­o­gista tai teknokraat­tista ratkaisua.
    Kehno joht­a­mi­nen, liian pienet piir­it, ja jon­nekin vuo­den 1918 juok­suhau­toi­hin kotiu­tunut AY-liik­keen änkyräy­din; näil­lä mennään.

    Vastaa

23. Vielä 2000-luvul­la johtamisk­oulu­tuk­ses­sa korostet­ti­in “keskit­tymistä ydi­nosaamiseen” eli uudet ideat oli lähtöko­htais­es­ti vääriä, jos ne ei osuneet ydin­toim­intaan. Nokia vai­h­toi ydin­toim­intaansa melko sukke­lasti, mut­ta se lie­nee poikkeus.

    Toinen aja­tus on rahoi­tusjär­jestelmän ongel­ma: pankit osaa vain gryndereiden/ uud­is­as­un­to­tuotan­non rahoituk­sen, mikä onkin johtanut yliko­ros­tuneeseen raken­nus­tuotan­toon (osu­us ehkä 10% suurem­pi Suomes­sa muuhun Euroop­paan ver­rat­tuna ja vas­taavasti ne rahat ovat pois­sa tuotan­nol­li­sista investoinneista.

    Kol­mas on vuo­den 2020 jäl­keen monien ( c‑19) infek­tioiden kaut­ta lisään­tynyt (2–5% sairas­tuneista joka kier­roksel­la) tosi­asialli­nen työkyvyt­tömyys ja siten työvoimapula.

    Vastaa

24. No, pari syytä tulee mieleen.

    Ensin­näkin nol­lako­rot aiheut­ti­vat sen, ettei tuot­tavu­u­den tarvin­nut kas­vaa. Esimerkkinä raken­nusala: rak­en­tamisen ja kor­jaus­rak­en­tamisen hin­ta nousi kuin pul­lataik­i­na nou­se­vien asun­to­jen hin­to­jen var­jos­sa. Kus­tan­nuk­sien kon­trol­loin­ti tarkoit­ti lähin­nä sitä, että sitä mukaa kun viro­laisetkin alkoi­vat vaa­tia ammat­timiehen palkan, pikavoit­to­jen tavoit­teli­jat toi­vat kauem­paa ja kauem­paa töi­hin halvem­pia aloit­telijoi­ta joil­la ei vält­tämät­tä edes ollut yhteistä kieltä työn­jo­hta­jien kanssa. Miten tuot­tavu­us voisi nous­ta täl­laises­sa tilanteessa, jos­sa voiti­in tehdä huonoa laat­ua todel­la tehot­tomasti ja se meni kau­pak­si? Kaikkien laatukri­teer­it puto­si­vat — nythän keikkatyöläiset ovat var­mas­tikin palan­neet koti­in, mut­ta laatuon­gel­mat jatku­vat. Ja raken­nusalal­la meneil­lään sel­l­ainen matoku­uri, että poti­las saat­taa kuol­la leikkauspöydälle.

    Toinen, globaalimpi point­ti: kos­ka lainara­ha oli hal­paa, star­tupit kan­nat­ti ostaa pois ennen kuin niistä tuli kil­pail­i­joi­ta. Isot teknolo­giafir­mat kasvoivat ja rikas­tu­i­v­at usko­mat­tomasti — Suomes­sa Nokia vain jäi tästä junasta.

    Meil­lä ei ollutkaan enää sitä omaa wannabe-oli­gop­o­lis­tia, mut­ta lisäk­si tuli vielä Suomen eri­ty­ispi­ir­teenä lisäon­gel­ma: omien koke­muk­sieni perus­teel­la merkit­tävä määrä Nokian entistä kes­ki- ja ylem­pää johtoa levit­ti kri­isin jäl­keen keskisu­uri­in suo­ma­laisi­in yri­tyk­si­in 2000-luvun puolen­välis­sä oppi­maansa organ­isaa­tioma­llia matri­i­sei­neen, kok­ous­tamisi­neen ja laatikkoleikkei­neen, siis juuri sitä mikä johti katas­trofi­in matka­puhe­li­nalal­la. Hal­val­la lainara­hal­la pystyi yrit­tämään kasvua, ja sitä kasvua varten “piti” valmis­tau­tua strate­gisil­la organisaatiomuutoksilla…

    Myöskin jonkin­lainen tuti­na on, että ulkois­tus­tren­di sai myös lisäbu­us­tia — tuoteke­hi­tyk­sen ulkois­t­a­mi­nen­han johtaa ainakin pikkupuljuis­sa ylimääräisi­in hallintok­er­roksi­in (mut­ta onnek­si niitä entisiä Nokian pomo­ja joil­la oli ulkois­tamiskoke­mus­ta oli paljon saatavil­la, jobs for boys!). Tämä hajau­tuk­sen aika johti menetet­tyyn vuosikymme­neen tuot­tavu­u­den osalta.

    Sum­ma sum­marum, nol­lako­rkoai­ka peit­ti mon­ta syn­tiä ja hidasti tai jopa esti toim­intat­apo­jen paran­tamista. Rikkaat rikas­tu­vat-vuosikym­men jät­ti Noki­at­toman pikku-Suomen polke­maan paikallaan, mut­ta sitä ei oikein huo­mat­tu, vaan kuvitelti­in että asi­at kor­jau­tu­vat lisäämäl­lä fir­mo­jen hallintok­er­roksia ja ulkois­ta­mal­la — sen sijaan että oltaisi­in panos­tet­tu todel­liseen, pitkäjän­teiseen kehi­tyk­seen (joka kuitenkin pitkässä juok­sus­sa se, mikä mah­dol­lis­taa tuot­tavu­u­den kasvun).

    Vastaa

25. Lai­tan oman kom­ment­ti­ni pitkähkön, mut­ta tuoreehkon linkkilis­tan muo­dos­sa. Siitä voi päätel­lä mitä mieltä minä olen asi­as­ta. Kyl­lähän tuo ensim­mäi­nenkin link­ki osoit­taa aika terävän huomion siitä, mik­si suomen talous junnaa.

    https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/raportit/vuosiraportit/raportti-2023/

    https://www.ttl.fi/etla-laski-mika-pysayttaisi-tyovoiman-vahenemisen-suomessa-liki-kolminkertainen-nettomaahanmuutto

    https://vatt.fi/maahanmuuttajien-tyollisyys-kehittynyt-suotuisasti-viime-vuosina

    https://www.verkkouutiset.fi/a/maahanmuuton-tutkija-lyo-luvut-poytaan-ja-ihmettelee-psn-puheita-liikkeelle-lahdetaan-likimain-nollasta/#f42102e9

    https://tem.fi/-/ministerityoryhma-hyvaksyi-uudistetun-tyo-ja-koulutusperaisen-maahanmuuton-talent-boost-ohjelman-2023–2027

    https://yle.fi/a/74–20022080

    https://www.ttl.fi/ajankohtaista/uutinen/ulkomailla-syntyneilla-hoiva-alan-tyontekijoilla-keskimaaraista-vahemman-sairauspoissaoloja

    https://tilastot.migri.fi/#decisions/21205/59/2?end=635

    https://sosiaalivakuutus.fi/maahan-muuttaneiden-tyollisyys-on-kasvanut-vauhdilla-nain-se-nakyy-suomen-taloudessa/

    Vastaa

26. Yksi merkit­tävä syy kasvun tyssäämiseen on tässä:
    “Tutkimus: Yri­tysvero­tuk­sen uud­is­t­a­mi­nen kohti neu­traalia vero­tus­ta vahvis­taisi parhait­en tuot­tavu­uske­hi­tys­tä ja talouskasvua
    val­tioneu­vos­ton viestintäosasto
    Julkaisuajankohta11.1.2017 14.07
    TIEDOTE
    Suomen yri­tys- ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tus vääristää yri­tys­ten rahoi­tus- ja investoin­tipäätök­siä suosi­mal­la investoin­tien rahoit­tamista velal­la ja ohjaa­mal­la investoin­tiko­htei­den val­in­taa, ilme­nee Elinkei­noelämän tutkimus­laitok­sen (Etla) ja Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen (VATT) raportista. Tavoit­teek­si tulisi raportin mukaan ottaa kohtu­ullisi­in veroast­eisi­in perus­tu­va yri­tys- ja pääo­mat­ulovero­tus, joka vääristää yri­tys­ten ja näi­den omis­ta­jien taloudel­lisia val­in­to­ja mah­dol­lisim­man vähän.”
    “Osinkovero­tuk­sen ilmeisin ongel­ma on lis­taa­mat­tomista yhtiöistä saatavien osinko­jen veroas­t­een vai­htelu. Nykyiseen vero­jär­jestelmään sisäl­tyvä kahdek­san pros­entin tuot­tora­ja on hyvin korkea, mis­tä seu­raa jois­sakin tapauk­sis­sa liiankin voimakas kan­nuste kas­vat­taa net­to­var­al­lisu­ut­ta. Kan­nuste voi jar­rut­taa investoin­tien kohden­tu­mista parhait­en tuot­tavi­in kohteisiin”
    Nykyi­nen sys­tee­mi kan­nus­taa myös enem­mänkin vero­jen kier­toon kuin aitoon talouden kas­vat­tamiseen. Siihen voi tutus­tua googlet­ta­mal­la, “Pieni veronkierto-opas”.

    Eikä talouden kasvun kannal­ta liene ainakaan opti­maal­is­in­ta, että var­al­lisu­us Suomes­sa on sitoutunut niin vah­vasti maanvil­je­lyyn. Tuon var­al­lisu­u­den avul­la aika monel­la maanvil­jeli­jäl­lä on sit­ten mah­dol­lisu­us hyö­dyn­tää myös noi­ta lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den kohtu­ut­to­mia veroe­tu­ja ja jär­jestelmän por­saan­reik­iä. “Huolto­var­muu­teen” vetoa­mal­la ja lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten vero­tuk­sen kor­jaamista vas­tus­ta­mal­la on jar­rutet­tu Suomen talouden kasvua jo pitkään ja niin tekee nykyi­nenkin hallitus.
    https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1402148471348551685

    Sen sijaan, että nykyi­nen hal­li­tus tart­tuisi oikeisi­in kasvun esteisi­in, se yrit­tää viedä huomion julkiseen sek­tori­in, syyl­listää työn­tek­i­jöitä ja kaikkia niitä jot­ka kaikkein vähiten ovat syyl­lisiä siihen, että vaik­ka varakkaimpi­en omaisu­us ja suu­rit­u­loisimpi­en tulot kas­va­vat, niin Suomen talous ei kas­va. Ohes­sa yksi esimerk­ki syyl­listämis­es­tä ja kuin­ka totu­ut­ta vääris­tellen pyritään aja­maan omaa ide­ol­o­gista agen­daa Suomes­ta ja suo­ma­lai­sista välittämättä:
    Kolum­ni: Syytök­set paisuneesta val­tion­hallinnos­ta ovat vuo­sisadan silmänkääntötemppu
    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/28d12bcf-fd81-4214-bf3e-3c2946ff42f5

    Vastaa

27. Eikä taloudel­lista kasvua lisää yhtään sekään, että ide­ol­o­gisil­la päätök­sil­lä lisätään sote-kus­tan­nuk­sia. Eihän siinä ole mitään järkeä että julk­isil­la varoil­la ihmisiä tue­taan käyttämään.yksityisiä palvelui­ta ja samal­la näivetetään julkiset palve­lut. https://x.com/MKorja/status/1781548675816157366

    Eikös yksi­ty­is­ten palvelu­iden pitäisi olla niin kil­pailukyky­isiä että ne vetävät asi­akkai­ta puoleen­sa ilman että niitä jatku­vasti rahoite­taan julk­isil­la varoil­la. Kela-kor­vauk­sethan ovat täysin turha yri­tys­tu­ki ja vain jar­runa sille että yksi­tyiset ter­veyspalve­lut kil­pail­i­si­vat aidosti asi­akkaista, hin­nal­la, palvelu­a­jal­la ja ‑laadul­la, kuten markki­na­t­alouteen kuu­luu. Nuo tuet ovat este myös tuot­tavu­u­den kehittymiselle.

    Vastaa

28. Val­tion virkamieskun­ta kas­vanut viimeisen 10 vuo­den aikana 8000:lla. Näin Hesarissa.
    Toinen: THL:ssä tuhat työntekijää.
    Kyl­lä jokainen tajuaa ettei näin pieni, viisim­iljoon­ainen kansa, tarvitse hallintoa joka on noin suuri eikä tutkimus­ta, jota pyörit­tävät tuhan­net tutk­i­jat eri laitok­sis­sa. Varsinkaan kun tiedämme että tutkimus on eilisen paperi paris­sa päivässä, kun tulee uut­ta tutkimus­ta kuin ikili­ikku­jas­ta jon­ka veron­mak­sa­jat rahoit­ta­vat johtaa tutkimus mihinkään tai ei. 

    Julki­nen hallinto pienem­mäk­si, mikä onkin nyt viimein hal­li­tuk­sen pyrkimys, tavoite jos­ta on puhut­tu kym­meniä vuosia, ja vapau­tuu koulutet­tua väkeä niin työvoima­pu­la-aloille kuin yksi­tyiselle sek­to­rille tahkoa­maan maa­han oikeasti brut­tokansan­tuotet­ta ja verotuottoja.

    Vastaa

    1. Korona-aikana kär­simme huo­mat­tavasti siitä, ettei THL:llä ollut resursse­ja riittäväst6i. Seu­raa­va pan­demia tulee men­emään huonommin.
       Val­tion virkamieskun­nan kasvu keskit­tyy poli­isi­in, suo­jelupoli­isi­in ja armeijaan.

       Vastaa

       1. Enpä tiedä tuos­ta korona-ajasta…jos THL:llä tuhat työn­tek­i­jää on sitä aika paljon. Hyvin erim­ielisiä kaik­ki kykenivät ainakin ole­maan keskenään; niin lääkärikun­ta, THL ja hallituskin.
          Oma­l­la työ­paikallani THL:n toim­inta näkyi siten että tuli sähkö­posteis­sa ohjei­ta joi­ta sit­ten oli mah­do­ton­ta mitenkään nou­dat­taa. Korona teki sen mitä se halusi, oikeas­t­aan vain roko­tuk­sil­la oli merkitystä.

          Eri hallinnon aloil­la on viras­ton­sa. Niis­sä tuhan­sia työn­tek­i­jöitä ja tutk­i­joi­ta. Ote­taan vai­h­teek­si esimerkik­si Ope­tushal­li­tus, 1400 työn­tek­i­jää. Viisim­iljoon­aisen kansan koul­u­laitok­sen pyörit­tämiseen? Määrä vas­taa yli kah­denkymme­nen suuren yht­enäisk­oulun (luokat 1–9) koko opettajakuntaa.
          Kent­tä­du­u­na­r­i­na voin ker­toa että läh­es mah­do­ton­ta kokea, nähdä tai havai­ta kyseisen Ope­tushal­li­tuk­sen toim­intaa, vaiku­tus­ta tms. mitenkään työssäni.

       2. Voisiko tätä hie­man täs­men­tää. THL:n (ja min­un) kan­ta koro­nan alku­vai­heessa oli se, jota Ruot­si pitkälti nou­dat­ti ja joka oli yhteis­po­hjo­is­mais­es­ti laa­dit­tu: ei tehdä oikein mitään. Poli­itikko­jen puut­tumi­nen asioi­hin muut­ti kuviot katas­tro­faal­isin seurauksin.

          Mis­säköhän muuten viipyy korona­toimien jälki­selvi­tys? Tehtäisi­inkö nyt kaik­ki uud­estaan kuten sil­loin? Mon­tako teho­hoitopaikkaa Suomes­sa nyt on?

       3. Julkisen hallinnon työn­tek­i­jöik­si voi hyvin laskea ne tuhan­net ry:t jot­ka on val­tion rahoit­tamia ja myös kaik­ki kon­sult­ti­toimis­totkin voi laskea kun­nan­työn­tekjöik­si joiden pääasi­akas on helsinki.

29. Olen lukenut Osmo sin­un muis­telmi­asi ja sin­ul­la on siinä mie­lenki­in­toinen luku Pan­demi­an ajas­ta kun olit Kot­sa-ryh­män jäsen. Min­ulle tuli sel­l­ainen kuva että ongel­ma ei ollut niinkään THL:n resurssit vaan erään nimeltä mainit­se­mat­toman perus­palve­lu­min­is­terin mes­taroin­ti jos­sa valmis­lain mukaises­ti hänen min­is­ter­iön vas­tu­ulle annet­ti­in yksinker­tais­es­ti liikaa val­taa. THL on vain neu­voa anta­va elin. Lop­ul­ta kaik­ki vas­tuu on Val­tioneu­vos­tol­la. Minus­ta henkilöko­htais­es­ti olisi ollut parem­pi vai­h­toe­hto että mitä tasaval­lan pres­i­dent­ti Sauli Niin­istö ehdot­ti sil­loin eli nyrkkiä. Se ei olisi tarkoit­tanut sitä että nyrk­ki kor­vaisi val­tioneu­vos­tol­la mutta
    nyrkin jäsenet oli­si­vat olleet siis THL:n ja sairaan­hoitopi­irien ylilääkäre­itä. Kyseessä olisi siis erään­lainen sotak­abi­net­ti. Mikäli tulee seu­raa­va pan­demia niin siihen on kyl­lä parem­min varaudut­tu. Pan­demista eteen­päin 30 vuot­ta kaikil­la päät­täjil­lä on poli­it­tises­sa muis­tis­sa pan­demia. Kuten oli kaikil­la päät­täjil­lä poli­it­tises­sa muis­tis­sa 1990-luvun lama ja pankkikri­isi aina vuo­teen 2019. Nyrk­ki ja sotak­abi­net­ti on toden­näköis­es­ti se mikä ote­taan käyt­töön seu­raa­van Pan­demi­an aikana

    Vastaa

30. Min­is­teri päs­märöi ja komentelu ympäri­in­sä heikol­la osaamisel­la ohit­taen thl:n osaa­jat. Kun­han on vain val­taa. Lait­to­muuk­si­akin tekivät ja eniten siitä kär­sii lapset yhä vieläkin. Van­huk­set kuo­li­vat yksin sairaalois­sa ilman omaisia. Muis­taak­seni ja telkkaris­sakin sanoi että koti­in tule­vat suo­ma­laiset pan­naan vanki­laan. Ulkon­ali­ikku­miskiel­toa eivät sen­tään saa­neet aikaan. Huono­ja yri­tyk­siäkin tuet­ti­in mut­ta hyvät sai men­nä konkkaan kun tuis­sa ei ollut järkeä. 

    Suo­ma­laisil­la on Euroopan heikoin moti­vaa­tio työn­tekoon ja kotona jak­set­taisi­in olla ja mökil­läkin. Eipä ihme että talous ei kas­va. Voisiko vih­doin oppia että oikeasti ei ole ilmaisia lounaita

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki KePY:lle kom­ment­ti­na että van­huk­sia kuoli sairaalois­sa pan­demi­an aikana myös muis­sakin Euroopan mais­sa enem­män kuin Suomes­sa. Ruot­sis­sa tietääk­seni kuoli Pohjo­is­maista eniten suh­teessa väk­iluku­un. Suosit­te­len luke­maan Soin­in­vaaran muis­tel­mat jos­sa kuvataan perus­palve­lu­min­is­terin mes­taroin­ti pan­demi­an aikana. Kuun­telin eilen YLE Areenas­ta Ruben Stil­lerin ohjel­man helmiku­ul­ta 2021 jos­sa Soin­in­vaara oli Stil­lerin vier­aana. Siinä oli aiheena koulu­jen ja liikun­tatilo­jen sulkem­i­nen etenkin pääkaupunkiseudul­la. Min­is­teri Kiu­ru vas­taan Helsin­gin sil­loinen pormes­tari Vapaavuori. Näin jälkikä­teen minus­ta Soin­in­vaara ja Vapaavuori oli­vat siinä oike­as­sa että nuoret eivät olleet mil­lään taval­la riskiryh­mässä pan­demi­an aikana ja koulu­jen ja liikun­tatilo­jen sulkem­i­nen ei ollut vält­tämätön­tä pitkäl­lä aikavälil­lä. Syy mik­si sulku­ja jatket­ti­in vielä 2021 kevään puolel­la joh­tui rokot­tei­den jakelus­ta. Siinä oli alue­poli­it­ti­nen arvo­val­ta kysymys Kepun ja muiden hal­li­tus­puoluei­den välil­lä. Suurim­mat tar­tun­ta luvut oli­vat isois­sa kaupungeis­sa etelässä jonne rokot­tei­ta olisi pitänyt jakaa eniten mut­ta näin ei tehnyt kos­ka Kepu halusi rokot­tei­ta tas­a­puolis­es­ti kaikkialle maa­han. Kain­u­us­sa oli koko pan­demi­an aikana yksi henkilö teho­hoi­dos­sa. Sin­nekin Kepu vaati rokot­tei­ta tas­a­puolis­es­ti vaik­ka aku­ut­ti tilanne oli aivan muual­la. Mitä olisi sit­ten pitänyt tehdä toisin? Itse olen kyl­lä edelleen sil­loisen tasaval­lan pres­i­dent­ti Sauli Niin­istön nyrkin kan­nal­la. Hal­li­tuk­ses­ta olisi pitänyt muo­dostaa myös ns sotak­abi­net­ti johon olisi tul­lut vain tärkeim­mät min­is­ter­iöt . Val­ta olisi pitänyt siirtää val­tioneu­vos­tolle valmis­lain mukaises­ti jota johtaa vain päämin­is­teri. Myös min­is­teri vai­h­dok­sia olisi pitänyt tehdä rohkeam­min. Onnek­si Suo­mi selvisi pan­demi­as­ta parem­min kuin Italia tai Espan­ja . Aku­ut­ti velka­an­tu­mi­nen alkoi itse vas­ta vuo­den 2021 lop­ul­la ja vuo­den 2022 alus­sa kun korot oli­vat jo nousseet ja inflaa­tio oli saavut­tanut 2% tason.

       Vastaa

31. Korona ei ole vieläkään kadon­nut mihinkään, siihen sairas­tu­taan edelleen. Kukaan ei vain enää jak­sa välit­tää siitä. Rajoituk­set oli­vat suurelta osin turhia.

    Vastaa

    1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki Maalaisvihreälle että korona ja muutkin viruk­set muut­ta­vat muo­toaan. Rajoituk­sia on mon­en­laisia ja viimeistään roko­tuk­set palaut­ta­vat tilanteen nor­maalisek­si. En tiedä mitään virus­ta joka olisi saatu roko­tuk­sil­la 100% kokon­aan pois.

       Vastaa

    2. Korona ei ole hävin­nyt min­nekään, mut­ta kun ihmiset on nyt pääsään­töis­es­ti rokotet­tu, niin vakavia sairas­tu­misia sat­tuu nykyään enää harvoin.

       Toki enem­mistön mielestä rajoituk­set oli­vat tarpeen sil­loin kun vakavia sairas­tu­misia oli paljon, eivätkä roko­tuk­set vielä aut­ta­neet hillit­semään sairas­tu­misia. Mut­ta on niitäkin joiden­ka mielestä rajoituk­set ihmishenkien suo­jelemisek­si oli­vat turhia ja että olisi ollut parem­pi vaan antaa tuonelan viikat­teen nit­tää satoaan. Pääa­sia että olisi itse saanut tehdä muista välit­tämät­tä mitä huvit­taa. Ja sitä mieltä he oli­vat jo sil­loin kun epi­demia jyl­läsi pahim­mil­laan. Sit­ten oli niitä jot­ka vaa­ti­vat paljon tiukem­pia toimia kuin mihin hal­li­tus ryhtyi ja niitä vaa­timuk­sia edusti eri­tyis­es­ti eduskun­nan oppo­si­tio perus­suo­ma­lais­ten ja kokoomuk­sen johdolla.

       Sit­ten on vielä niitä jot­ka har­ras­ta­vat mielel­lään sitä imelin­tä viisauden lajia jota Veikko Huovi­nen kuvaa näin:
       ”Kaik­ista paras ja imelin viisauven laji on jälkivi­isaus, sil­lä alal­la saa­haan eniten aikaan. Siinä on tapaus men­nyt­tä aikakaut­ta, mut­ta se kuvitel­laan esi­in­tule­vak­si ja sakil­la setvitään, miten olisi paras­ta käyt­täy­tyä. Tässä lajis­sa ihmi­nen on vii­saim­mil­laan… Jälkivi­isaan silmä on somas­sa paikas­sa, se kah­too taaksepäin…”

       Vastaa

       1. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että kaik­ki eduskun­ta­puolueet oli­vat yksimielisiä valmius­lain käyt­töön ottamis­es­ta. Kokoomus ja perus­suo­ma­laiset vaa­ti­vat län­sir­a­jan sulkemista ja lentoasemille parem­paa kon­trol­lia jos­sa hal­li­tus oli riitainen. Jälkivi­isaut­ta on toki aina hyvä har­ras­taa mut­ta virheistäkin pitää oppia. Selvästi hal­li­tus teki korona-aikana virheitä. Niistäkin Soin­in­vaara on kir­joit­tanut blo­gis­sa ja muistelmissaan.

32. Helen onnek­si nos­taa tuot­tavu­ut­taan pyöreästi 25% yhdel­lä sival­luk­sel­la. Eli pörssisähkö-tuot­teen mar­gin­aalia nos­te­taan noin 26% ja kuukausi­mak­su nousee noin 25%. Pörssisähkön jalostusaste saati­in siis yhtiössä nouse­maan, näin help­poa se taisi olla.

    En muuten mainit­sisi asi­as­ta, mut­ta Osmo­han sil­loin Helenin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana propagoi pörssisähkön autu­u­den puoles­ta… nyt on ilmeis­es­ti saatu riit­tävästi ihmisiä pörssisähköasi­akkaik­si, ja voidaan aloit­taa hivut­ta­va rahastus.

    Vastaa

    1. Nos­telkoon Helen sähköen­er­gian hin­to­ja miten lystää kun sitä voi ostaa muil­takin, kun­han pitäisi monop­o­lisi­ir­ton­sa ja kaukoläm­pön­sä Suomen halvim­pana — toimi­ihan sen­tään ylivoimais­es­ti tiheit­en asu­tul­la alueel­la jos­sa se luulisi onnis­tu­van hyvin hel­posti. Orpo voisi leika­ta sieltäkin ylimääräistä väli­jo­htoa pois ja jät­tää tuot­ta­vat tek­i­jät hoita­maan hommansa.

       Vastaa

    2. Onnek­si on muitakin pörssisähkön myyjiä joi­hin voi vai­h­taa mut­ta pelkään että kaik­ki seu­raa­vat Helenin esimerkkiä eli varsi­naista kil­pailua ei ole.

       Vastaa

33. Saanko ker­toa nimet­tömänä lapseni tarinan? 

    Lukios­ta hyvät paper­it, paljon säästöjä kesätöistä ja suun­nitel­ma käy­dä int­ti, jon­ka jäl­keen asua ulko­mail­la het­ki ja men­nä yliopistoon.

    Int­ti ei men­nyt ihan put­keen taloudel­lis­es­ti. Jou­tui mak­samaan syy­hylääkkeitä läheisilleen tuodessaan tar­tun­tataute­ja lomille. Siihen päälle se, että kyytiä pie­neen varuskun­taan ei ollut, joten tuli vielä matkaku­lu­ja. Ja ain­oana var­tiomiehenä pienessä varuskun­nas­sa int­ti säästää eikä tar­joa ruokaa yöl­lä, joten noin kol­mannes varus­miesa­jas­ta on pitänyt ostaa omat ruoat. 

    Lop­putu­los: velkaa ja ulko­maille muut­to jäis­sä. Suo­mi en anna euroakaan. Ei siis sent­tiäkään, kos­ka ei ole hak­enut opin­toi­hin ennen int­tiä. Täl­läistä mei­dän ruk:ssa.

    Vastaa

34. No esim. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0a38a65f-de18-43d5-b37e-2e140f50912a tarkoit­taa sitä, että heka suosii suo­ma­lais­ten työt­tömyyt­tä… Joku edus­ta­ja taan­noin kir­joit­ti, että “rak­en­ta­jat” ovat palan­neet koti­mai­hin­sa, heh jos näin olisi olisi suo­ma­lais­ten työt­tömyys­lu­vut jotain ihan muuta..

    Toivoa tietenkin sopii metronkin uud­is­ta­jista puo­let oli­vat venäläisiä..

    Vastaa

35. Tuot­tavu­u­den kasvua ei ole juuri muual­la tapah­tunut kuin maat­aloudessa. Nyt ei enää siel­läkään ole juuri siihen mah­dol­lisuuk­sia. Nyt olisi muiden elinkeino­jen vuoro kor­ja­ta tuottavuutta.

    Vastaa

36. Suomes­sa­han on vuosikym­meniä ajet­tu työt­tömiä yrit­täjik­si, jois­sa tekevät tehot­to­mia hommia.

    Vero­ma­lli ajaa yksinyrit­täjyy­teen, jos­sa tietenkään ei sit­ten kehi­ty mitään kun­nol­lista yhteistyötä ja kehi­tys­tä ja kasvua.

    Kerätään tyh­mää tuot­tam­a­ton­ta taset­ta sen ver­ran, että voidaan lop­putyöikä jatkaa niiden tuot­ta­mat­tomien töi­den tekemistä, kos­ka mak­se­taan vain 8% veroja.

    Vastaa