Sijoitusvarallisuuden verotus on ongelmallista

STTK:n pääekon­o­misti Patrizio Lainà esit­tää omaisu­usveron palaut­tamista Suomeen. Ker­ron tässä, mik­si en kan­na­ta, vaik­ka jaan kiukun siitä, että hal­li­tus kas­vat­taa tuloeroja.

Pääomatulot ovat liian liukkaita verotettavaksi

Opti­maalises­sa maail­mas­sa pääo­mia ja pääo­mat­u­lo­ja verotet­taisi­in paljon nyky­istä enem­män ja ansio­tu­lo­ja vas­taavasti vähem­män. Jok­seenkin kaik­ki maat kuitenkin verot­ta­vat pääo­mat­u­lo­ja palkkat­u­lo­ja kevyem­min niin, että vero­tus kokon­aisu­udessaan ei ole  kovinkaan pro­gres­si­ivista. Näin on pakko tehdä.

Pääo­mia on help­po siir­rel­lä maas­ta toiseen. Jos niitä yritetään verot­taa yhdessä maas­sa mui­ta ankaram­min, pääo­ma livah­taa johonkin kevyen vero­tuk­sen maa­han ja korkeaa veroa yrit­tänyt maa ampuu vain itseään jalkaan.

Thomas Piket­ty esit­tää ratkaisuk­si globaalia vero­tus­ta. Tässä hän on oike­as­sa. Asi­aa ei voi ratkaista yhdessä maas­sa. Aika vaa­ti­ma­ton­ta min­imiverosopimus­ta­han ollaan tekemässäkin. Myön­nän, että yleis­maail­mallisen ratkaisun syn­tymi­nen on vaikeata.

Suomalaisilla kotitalouksilla vähän sijoitusvarallisuutta

Suomen ongel­ma on koti­talouk­sien vähäi­nen var­al­lisu­us ver­rat­tuna vaikka­pa Ruot­si­in. Tähän san­o­taan, että Ruot­si ei ole sot­in­ut pari­in sataan vuo­teen ja viimeisen sotansakin se kävi Suomes­sa. Ruot­sis­sa on sik­si enem­män van­haa rahaa kuin Suomes­sa. Näin minäkin luulin, mut­ta tosi­asi­as­sa ero on syn­tynyt vuo­den 2000 jäl­keen. Vuon­na 2000 suo­ma­lais­ten ja ruot­salais­ten koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­us oli suun­nilleen yhtä suur­ta, nyt ruot­salais­ten keskimääräi­nen net­to­var­al­lisu­us on kaksinker­taista suo­ma­laisi­in nähden.

Sen lisäk­si, että suo­ma­laisil­la koti­talouk­sil­la on vähän var­al­lisu­ut­ta, se on val­taos­altaan kiin­ni asun­nois­sa. Sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta on ruot­salaisil­la kolme ker­taa niin paljon kuin suo­ma­laisil­la ja tan­skalaisil­la tätäkin enemmän.

Ruot­sis­sa näyt­tää ole­van poli­it­ti­nen kon­sen­sus siitä, että rikkaat ruot­salaiset sijoit­ta­jat ovat voimavara koko maalle. Sik­si maas­sa ei ole per­in­töveroa eikä omaisu­usveroa. Näin on toisaal­ta saatu aikaan hyvin suuret varallisuuserot.

Suomes­sa syn­tyy kiitet­tävästi lupaavia tuote- ja yri­tysin­no­vaa­tioi­ta, mut­ta kun on aika skaala­ta lupaa­va idea isom­paan mit­takaavaan, yri­tys on pakko myy­dä ja yleen­sä ulko­maille. Suo­ma­laisil­la ei ole rahaa ostaa. Kun taloudelli­nen kasvu on kovin inno­vaa­tiove­toista, kasvu siir­tyy pois Suomes­ta. Tämä on yksi syy siihen, että taloutemme ole kas­vanut 16 vuo­teen ja olemme jääneen toiv­ot­tomasti muista Pohjoismaista.

Sijoi­tus­var­al­lisu­u­den vähäisyys on Suomen kansan­taloudelle iso ongel­ma, jos­ta kär­sivät kaikki.

Verotus kannustaa myymään

Sil­loinkin, kun alku­peräiset omis­ta­jat pysty­i­sivät skaalaa­maan yri­tys­tään ylöspäin, vero­tus houkut­telee myymään. Yri­tyk­sen kas­va­va men­estys saa omis­ta­jan haikaile­maan pur­jeve­neen perään jo tässä elämässä eikä vas­ta las­ten tai las­ten­las­ten elämässä. Jos ottaa yri­tyk­ses­tä rahaa ulos ison pur­jeve­neen ver­ran joko palkkana tai osinkona, veroa menee selvästi yli 50 %. Lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen ver­al­lisu­ud­es­ta voi jakaa kevyesti verotet­tuna (vero noin 26 %) kahdek­san pros­ent­tia net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, mut­ta jos var­al­lisu­ut­ta on lähin­nä nerokas idea ja pari läp­päriä, osinko verote­taan ansiotulona.

Jos taas panee kaik­ki tule­vatkin tuo­tot lihoik­si myymäl­lä yri­tyk­sen, veroa menee vain noin 20 % myyn­ti­t­u­losta. Myyn­tivoit­toa verote­taan pääo­mat­u­lona, mut­ta 40 % myyn­ti­t­u­losta on vero­ton­ta han­k­in­ta­meno-olet­ta­man ansiosta.

En ota kan­taa siihen, kumpi näistä vero­pros­en­teista on enem­män väärin, mut­ta niiden keskinäi­nen suhde ainakin on. Mitä järkeä on kan­nus­taa myymään lupaa­vat yri­tyk­set ulko­maille?  Seurasin noin kymme­nen vuot­ta sit­ten yhden täl­laisen lupaa­van yri­tyk­sen myyn­tiä Japaniin.

Edelli­nen pienel­lä varauk­sel­la. Olen ymmärtänyt, että vero­juris­tit ovat keksi­neet tavan saa­da melkein kuin­ka suuret osin­got tahansa mata­lasti verote­tuik­si pump­paa­mal­la yri­tyk­sen arvos­tus­ta keinotekois­es­ti ylös. Se tehdään muun­ta­mal­la tuot­to-odotuk­set var­al­lisu­udek­si. Tämä inno­vaa­tio taas on syy lakkaut­taa koko huo­jen­netun osin­gon peri­aate, kos­ka nyt se vääristää tilan­net­ta pahasti.

Vero omaisuudella vai sen tuotolle?

Jos omis­ta­jia pitäisi verot­taa enem­män, onko parem­pi verot­taa omaisu­us­tu­lo­ja vai itse omaisu­ut­ta? Esimerkik­si, pitäisikö verot­taa met­sän­myyn­ti­t­u­lo­ja vai met­sän omis­tus­ta? Jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto sopii met­säy­htiöille, kos­ka se pakot­taa myymään met­sä omaisu­usveron mak­samisek­si. Luon­non­suo­jeli­ja ei siitä oikein pidä.

Omaisu­usvero rankaisee omaisu­u­den huonos­ta tuo­to­s­ta, vaikka­pa suo­jel­lus­ta met­sästä tai hal­val­la vuokra­tu­ista sijoi­tusasun­noista. Omaisu­ut­taan huonos­ti hoita­van omaisu­u­den se kon­fiskoi pikkuhil­jaa valtiolle.

Tämän takia en ollut eri­tyisen innos­tunut STTK:n pääekon­o­misti Patrizio Lainàn esi­tyk­ses­tä palaut­taa omaisu­usvero Suomeen. Jos halu­an pääo­man omis­ta­jien mak­sa­van enem­män vero­ja, verot­taisin pääo­mat­u­loa, en pääomaa.

Puolen pros­entin pääo­mavero ei itseasi­as­sa ole aivan mitätön. Sijoi­tusasun­noista arvioidaan tule­van tuot­toa noin 3%/vuosi. Tästä 0,5 % merk­it­see kuu­den­nek­sen leikkaus­ta eli vas­taa 16,7 pros­ent­tiyk­sikön koro­tus­ta pääomatuloveroon.

Lainàn esitys on asuntopoliittisesti arveluttava

Kum­mallis­in­ta esi­tyk­sessä oli kuitenkin oman asun­non jät­tämi­nen omaisu­usveron ulkop­uolelle. Kun veroa muutenkin menisi vas­ta yli miljoo­nan euron omaisu­ud­es­ta, mitään poikamies­bok­se­ja täl­lä varauk­sel­la ei tuettaisi .

Vero­tus suosii jo nyt omis­tusasun­to­ja ja syr­jii vuokral­la asum­ista. Esi­tys vain kär­jistäisi tätä epäko­htaa, kos­ka vero kohdis­tu­isi vuokral­la-asumiseen mut­ta ei omis­tusasumiseen. Vuokral­la asumis­es­ta tulisi kalli­im­paa ja omis­tusasumis­es­ta halvempaa.

Olet­taisin Lainàn ekon­o­misti­na ymmärtävän, ettei ole aivan yksikäsit­teistä, kei­den mak­set­tavak­si mikin vero lop­ul­ta menee.  Jos vero kohdis­tu­isi kaikki­in vuokra-asun­toi­hin, se jäisi vuokralais­ten mak­set­tavak­si. Jos se kohdis­tu­isi vain osaan vuokra-asun­noista, kus­tan­nus jakau­tu­isi omis­ta­jien ja vuokralais­ten välil­lä. Minä en tiedä, miten suo­ma­laiset vuokra-asun­not omis­te­taan, mut­ta omaisu­usveroista vapautet­tavia omis­ta­jia lie­nee run­saasti. Näitä ovat ulko­maiset omis­ta­jat ja esimerkik­si ay-liike ja yleishyödyl­liset säätiöt. Nämä kaik­ki hyö­ty­i­sivät siitä, että omaisu­usvero nos­taisi vuokria.

Progressiivinen menovero

Suomes­sa ei ole oikein varaa siihen, että vero­tus pyrkii hidas­ta­maan koti­maisen sijoi­tus­var­al­lisu­u­den kart­tumista. Se kiihdyt­täisi Suomen tietä köy­htyväk­si tytäry­htiö­taloudek­si, takaisin erään­laisek­si Ruotsin köy­häk­si taka­maak­si. Toisaal­ta räikeät erot kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sis­sa ovat sosi­aalis­es­ti ikävä asia nekin.

Olen esit­tänyt ennenkin (esim. kir­jas­sa 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka) ratkaisuk­si pro­gres­si­ivista men­overoa – sitä että verotet­tavas­ta tulosta saisi vähen­tää säästämisen ja siihen lisät­täisi­in kaik­ki säästö­jen syömi­nen. Täl­löin ei olisi tarvet­ta edes eriyt­tää ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen verotusta.

25 vastausta artikkeliin “Sijoitusvarallisuuden verotus on ongelmallista”

  1. Eikös eläk­er­a­has­to­jenkin varat ole pääosin sijoitet­tuna ulko­maille? Mis­tähän tämä johtuu? Mikä meil­lä on pielessä, että Suomeen ei kan­na­ta sijoittaa?

    1. Ei eläk­er­a­ho­ja kan­na­ta (enim­mäk­seen) sijoit­taa omaan maa­han. Se menisi hajaut­tamisen peri­aatet­ta vas­taan. Jos sijoituk­set oli­si­vat Suomes­sa, niin lamat Suomes­sa pienen­täi­sivät sijoi­tus­tuot­to­ja ja sisään tule­via eläke­mak­su­ja samaan aikaan.

  2. Olisi­pa hal­li­tus tajun­nut muut­taa per­in­töveron Ruotsin mallin mukaises­ti. Olisi ollut poli­it­tis­es­ti suosit­tu toi­mi ja verot­taisi myyn­tiä, eikä johtaisi nykyiseen epäreilu­un tilanteeseen jos­sa veron­mak­sajien koulut­ta­mat vero­juris­tit piilot­ta­vat rikkaiden omaisu­udet verot­ta­jal­ta ja muut saa mak­saa moninker­roin ja tehdä älytön­tä paper­i­työtä. Kaikille olisi helpom­paa mak­saa sit­ten myy­dessä veroa. Suomeenkin jäisi vau­raut­ta kun sitä ei vietäisi verot­ta­jaa karku­un tai myytäisi veron takia pois rikkaam­mille jol­loin var­al­lisu­us kerään­tyy harvemmille.

    1. Ruotsin malli tarkoit­taa siis, että isot omaisu­udet (hold­ingy­htiöt) on vapautet­tu per­in­töveros­ta, mut­ta pienet perin­nöt (asun­not) ovat entistä kovem­man veron piiris­sä, ellei pe4rijä pysty muut­ta­maan juuri siihen asun­tonn. Tämän luovu­tusvoit­toveron suuria heikkouk­sia on sen luk­i­tus­vaiku­tus. On sin­niteltävä per­i­tyssä asun­nos­sa, vaik­ka se olisi aivan väärän kokoinen ja sijait­sisi aivan väärässä paikassa.

  3. Mik­si asun­to­var­al­lisu­u­teen kohdis­tu­va var­al­lisu­usvero nos­taisi vuokria mut­ta kiin­teistövero ei?

    1. En ajatel­lut kir­joit­taa tähän mikro­talousti­eteen oppikir­jaa, mut­ta ero on siinä, että kiin­teistövero kohdis­tuu kaikki­in asun­toi­hin yhtä lail­la ja tässä omaisu­usvero kohdis­tu­isi vain vuokra-asun­toi­hin. Edelleen se kiin­tistövero, jos­ta olen kir­joit­tanut kohdis­tuu vain tont­tei­hin, ei rak­en­tamiseen, mut­ta tämä omaisu­usvero kohdis­tu­isi raken­nuksin. Raken­nuk­si­in kohdis­tu­va kiin­teistövero nos­taa asumisen hintaa.

      1. Ode kir­joitaa asi­aa: “Suomes­sa syn­tyy kiitet­tävästi lupaavia tuote- ja yri­tysin­no­vaa­tioi­ta, mut­ta kun on aika skaala­ta lupaa­va idea isom­paan mit­takaavaan, yri­tys on pakko myy­dä ja yleen­sä ulkomaille.”

        Komp­paan täysil­lä sel­l­aista vero­tus­muu­tos­ta, jon­ka perus­teel­la parhai­ta pk-yri­tyk­siä ei kan­nat­taisi myy­dä ulko­maille ja niille tehtäisi­in mah­dol­lisek­si / kiin­nos­tavak­si investoi­da ja työl­listää Suomessa.

        Kan­nataa muis­taa, että 85% uusista työ­paikoista muo­dos­tuu juuri pk-sektorille!

        Suo­mi pitää muutenkin tehdä taas dynaamisek­si ja tule­vaisu­u­teen­sa usko­vak­si maak­si, jos­sa voi tehdä lap­sia, saa­da huip­puk­oulu­tus­ta, hyvää ter­vey­den­hoitoa, jne.

        Pitää tun­nus­taa, että sosial­is­min rak­en­tamisen aikakausi on Suomes­sa nyt lop­punut ja tilalle tulee armot­tomas­sa talous­todel­lisu­u­den paineessa “väk­isin” globaali markkinatalous!

      2. Sep­po taas ker­taa van­haa: pääo­ma­l­ta verot nol­li­in ja duunareil­ta selkäno­ja pois. Ihme jut­tu, ennen Suomes­sa kyl­lä syn­tyi men­estyviä yri­tyk­siä (ei kaikille) vaik­ka veroaste oli korkeampi ja ay voimis­saan. Ehkä osaav­im­mat tek­i­jät hakeu­tu­i­v­at hyville työ­nan­ta­jille ja tulosta syn­tyi (ei siis kaikille).. — Tietääköhän Sep­po mitä se sel­l­ainen Sosial­is­mi on? Tai ylipään­sä mis­tään mitään?

  4. Huvit­ta­va oli EK:n reak­tio Lainàn ehdo­tuk­si­in, joista osa oli ihan käyt­tökelpoisia, mut­ta tietysti EK:n tavoit­tei­den kannal­ta ikäviä. Ter­veysvero­jen toteut­ta­mi­nenkin on EK:n edus­ta­jan mukaan “äärim­mäisen vaikeaa”. Onhan se tietysti vaikeam­paa kuin halpo­jen ras­van, sok­erin ja suolan ymp­päämi­nen elin­tarvikkeisi­in kansan­ter­vey­destä piittaamatta.

    1. Paljonko pitäisi esim sok­erin hait­taveron olla että makeis­ten kulu­tus vähenisi? Nyt sok­eri mak­saa mitä, euron kilo­l­ta, ja makeiset jotain kympin kilo­l­ta. Vaik­ka sok­erin hin­ta vero­tuk­sel­la tuplat­taisi­in, ei se vält­tämät­tä paljoa karkkien hin­nas­sa näky­isi, josko ollenkaan. Jos taas näky­isi, siir­ty­isi makeis­ten myyn­ti ulko­maisi­in verkkokauppoihin.

      1. THL:n Salmi­nen on ehdot­tanut että sip­sien ja makeis­ten pitäisi mak­saa tuplas­ti enem­män kuin nyt ja että muille run­saasti suo­laa, kovaa ras­vaa ja sok­e­ria sisältäville tuot­teille tulisi noin 20 %:n vero. Siis lop­putuot­teille, eihän olut­takaan verote­ta niin että vaikka­pa mal­taille lätkäistäisi­in hir­muinen vero. Nyt näi­den tuot­tei­den kulu­tus mak­saa sato­ja miljoo­nia vuodessa ter­veyshait­to­jen muo­dos­sa. Aika paljon pitää karkki­ham­mas­ta kolot­taa, että viit­sii tila­ta tuot­teet netistä. Nyt ne ovat usein herä­teostok­sia, kun ovat halpo­ja ja houkut­tel­ev­asti tarjolla.

      2. Doom­say­er
        Miten määritel­lään se mikä on makeinen. Aikoinaan siir­tyi paljon eri­laisia karkkipatukoi­ta kek­si­hyl­lyyn. Jos taas nos­te­taan kaikkia tuot­tei­ta mis­sä on korkeat pitoisu­udet, voi koro­tus koskea mm. eri­laisia leip­iä. Miten verotet­taisi­in puo­li­valmis­tei­ta. Pakaster­an­skalaiset eivät juurikaan sisäl­lä kovaa ras­vaa tai suolaa?
        Onhan jo nyt esim. pan­i­mo­tuot­teis­sakin kauhea kina tuos­ta vero­tuk­ses­ta ja siitä mitä saa ja mitä ei saa olla kaupoissa.
        Sok­e­ria taasen on lisät­ty vähän sinne sun tänne (tai ei sok­e­ria vaan glukoosisi­irap­pia, joka on pahempi)

  5. Johtuuko ruot­salais­ten suurem­pi sijoi­tus­var­al­lisu­us osin siitä, että siel­lä ihmiset saa­vat itse sijoit­ta omia eläkesäästöjään? Jos näin on, sehän tarkoit­taisi, että myös ruot­salaiset ovat län­si­maisit­tain rutiköyhiä.

    Niin tai näin, demareil­ta on tivat­tu omaa ratkaisua talouden katas­trofi­in. On se surkeaa, jos tämä on paras­ta, mihin enti­nen luotet­tu val­tion­hoita­japuolue pystyy.

  6. “Suomen ongel­ma on koti­talouk­sien vähäi­nen var­al­lisu­us ver­rat­tuna vaikka­pa Ruot­si­in. Tähän san­o­taan, että Ruot­si ei ole sot­in­ut pari­in sataan vuo­teen ja viimeisen sotansakin se kävi Suomes­sa. Ruot­sis­sa on sik­si enem­män van­haa rahaa kuin Suomes­sa. Näin minäkin luulin, mut­ta tosi­asi­as­sa ero on syn­tynyt vuo­den 2000 jäl­keen. Vuon­na 2000 suo­ma­lais­ten ja ruot­salais­ten koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­us oli suun­nilleen yhtä suur­ta, nyt ruot­salais­ten keskimääräi­nen net­to­var­al­lisu­us on kaksinker­taista suo­ma­laisi­in nähden.”

    En usko pätkääkään tuon tilas­ton paikkansapitävyy­teen. Olen näh­nyt eri­laisin menetelmin tehtyjä laskelmia koti­talouk­sien var­al­lisu­ud­es­ta eri mais­sa, ja niiden tulok­sis­sa on sato­jen pros­ent­tien heit­toa saman maan var­al­lisu­udek­si samana ajanko­htana. En usko Sveit­siläis­pankin tekemän arvion luotet­tavu­u­teen Suomen ja Ruotsin sel­l­ais­es­ta var­al­lisu­ud­es­ta, jota tilas­toista ei käy suo­raan ilmi, kovinkaan paljon. Tuo arvio lie­nee perus­tunut lähin­nä arvioon koti­talouk­sien asun­to- ja finanssi­var­al­lisu­u­den arvos­ta, ja his­to­ri­ake­hi­tyk­sen kannal­ta ihan hirveän keskeinen asia on, että minkä val­u­ut­to­jen kaut­ta arvo­ja on men­neisyy­den osalta kat­sot­tu ja mil­laisin vaihtokurssein.

    Tilas­tokeskuk­sen arvio koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­ud­es­ta Suomes­sa sisältää koti­talouk­sien var­al­lisu­us­la­jeista ilmeis­es­ti ain­oas­taan rahoi­tus­var­al­lisu­u­den sekä oman asun­non — kos­ka niistä on rek­ister­i­ti­eto­ja helpoim­min saatavil­la — ja sivu­ut­taa ison osan koti­talouk­sien muus­ta var­al­lisu­ud­es­ta, ja Ruot­sis­sa lie­nee sama tilanne. Jos koti­taloudet siirtävät var­al­lisu­ut­taan vaik­ka lis­taa­mat­tomi­in osakkeisi­in tai vaik­ka vaku­u­tuskuorten taakse, niin tuol­lai­sista ver­tailuista ne var­al­lisu­userät katoa­vat pois.

    Koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­ud­es­ta tilas­toista käyvät ilmi lähin­nä pankki­tili­varat koti­maan pankeis­sa, ja pörssiosakkei­den sekä rahas­to­jen arvot. Lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den arvon­määri­tys on jo varsin vaikeaa, mut­ta nimeno­maan sel­l­aisi­a­han kaik­ki koti­talouk­sien omis­ta­mat pienyri­tyk­set ovat. Ruot­sis­sa jo pelkästään koti­talouk­sien omis­ta­man auto- ja venekan­nan arvo on huo­mat­tavasti suo­ma­laista suurem­pi. Mut­ta yksinker­taisim­mis­sa koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­usarviois­sa autot jäävät pois arvios­ta, kun niiden arvoasi­at ovat jo liian mon­imutkaisia, ja veneet puut­tuvat liki kaik­ista arvioista, kun niistä ei ole kan­sain­välis­es­ti ver­tailukelpoi­sai rek­istere­itä. Koti­talouk­sien omis­ta­mat arvoesineet ovat kaut­taal­taan han­kala asia tuol­lai­sis­sa ver­tailuis­sa kun niistä ei ole edes rekisterejä.

  7. Soin­in­vaara:

    “Sen lisäk­si, että suo­ma­laisil­la koti­talouk­sil­la on vähän var­al­lisu­ut­ta, se on val­taos­altaan kiin­ni asun­nois­sa. Sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta on ruot­salaisil­la kolme ker­taa niin paljon kuin suo­ma­laisil­la ja tan­skalaisil­la tätäkin enemmän.”

    Käsit­tääk­seni tuostakaan asi­as­ta ei ole oikein tietoa. Kos­ka on vain tilas­to­ja koti­talouk­sien suorista osakeomis­tuk­sista. Kaiken­laiset mil­jardöörit katoa­vat omis­tuksi­neen niistä tilas­toista, kun he ovat jär­jestäneet omis­tuk­sen­sa eri­lais­ten yhtiöi­den kaut­ta, mut­ta tipah­taa siinä sivus­sa yksinyrit­täjienkin osakey­htiöi­den sijoi­tus­var­al­lisu­udet tarkasteluista pois, ja kaik­ki yhtiöi­den ja vaku­u­tuskuorten takaa tehdyt sijoituk­set siltä väliltä. Taitaa­pa Osu­us­pank­ki ja S‑kauppaketjukin olla nimeno­maan koti­talouk­sien omis­tamia. Mut­ta kumpaakaan ei osa­ta useinkaan lainkaan käsitel­lä koti­talouk­sien sijoi­tus­var­al­lisu­usti­las­tois­sa, kun ovat liian han­kalia ja työläitä asioi­ta huomioitavak­si tilas­toi­jalle, kun eivät ole tal­letuk­sia, rahas­to­ja eivätkä pörssiosakkeitakaan, joille olisi jos­sain rek­isteris­sä valmis markkina-arvo.

    Tarkoi­tan sitä, että kun san­o­taan, että suo­ma­lais­ten koti­talouk­sien var­al­lisu­us on kolmelta neljäs­tos­altaan kiin­ni asun­nois­sa, arvion taustal­la on se, että on uno­hdet­tu lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den omis­tuk­set ja niiden merk­i­tys osana koti­talouk­sien sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta. Koti­talouk­sil­la voi silti olla kym­me­nien tuhan­sien, sato­jen tuhan­sien tai miljoonienkin euro­jen arvoisia yri­tysomis­tuk­sia (ja löy­tyy Suomes­ta jokunen yli mil­jardin euron arvoinen lis­taam­a­ton yri­tysomis­tuskin), joiden kokon­ais­ar­vo voi olla varovais­es­tikin arvioiden sato­ja mil­jar­dia euro­ja, ja toden­näköi­nen markki­na-arvo yhteen­sä yli tuhat mil­jar­dia euroa. Sieltä löy­tyy kaiken­laista pien­tä ja vähän suurem­paakin ohjelmis­toy­htiötä, autoko­r­jaamoa, sijoi­tusy­htiötä, konepa­jaa, kaup­paa, kään­nös­toimis­toa ja siis kaikkea sitä, mil­laisia lis­taa­mat­to­mia yhtiöitä koti­taloudet suo­raan omistavat.

    Omaisu­usverot eivät ole kohdis­tuneet koskaan lis­taa­mat­tomi­in yhtiöi­hin. Niiden markki­na-arvoa verot­ta­ja ei osaa määrit­tää, eikä sen poh­jal­ta vero­jakaan osa­ta tehdä. Yhtiöi­den matemaat­ti­nen arvo osa­taan laskea, mut­ta se on täysin toinen asia kuin tosi­asialli­nen markkina-arvo.

  8. Pääo­mat­u­lo­jen ja ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta on turhaut­tavaa ver­tail­la ellei huomioi­da yhtiön kan­ta­maa tuloveroa 20%! Tun­tuu, että palka­nsaa­japuoli ei tätä tiedä, tai tahal­lis­es­ti sen yleen­sä uno­htaa kauhis­tel­ev­as­ta retori­ikas­taan. Samaa voisi myös jatkaa ”verot­tomien” osinko­jen kohdal­la. ”Vero­ton” on 7,5%, ja se siis jo mak­se­tun 20% päälle. Hyvin mini palka­nsaa­ja jää tuon alle. Voidak­seen mak­saa jotain alen­netul­la osinkovero­tuk­sel­la, kas­sa pitää olla melkoises­sa kun­nos­sa edel­lisvu­osien hyvien vuosien tuloksena.

  9. Ideakin on varallisuutta

    Emme ole vielä sosi­aalis­es­ti kehit­tyneet sille tasolle, että luovu­ut­ta voitaisi­in käsitel­lä var­al­lisuute­na ja hyv­in­voin­nin kas­vat­ta­jana. Se mikä mil­loinkin on ymmär­retään var­al­lisu­udek­si on jatku­vasti muut­tu­va käsite.

    Ensin oli maao­maisu­us (jo sil­loin Malthus panikoi väestön liikakasvun kanssa);
    sit­ten tuli­vat mukaan myös tehtaat ja tuotan­to­var­al­lisu­us (Marx panikoi, että pääo­ma joutuu har­vo­jen tasku­un ja hei­dän mukana karkaa ulko­maille tai jon­nekin ulkoavaruuteen);
    sit­ten var­al­lisu­u­teen tuli mukaan kansakun­nan työvoima eli tuotan­tokyky (joka hal­lit­see työvoimaa saa itselleen isoim­man jako-osu­u­den työn tulok­sista ja rikkaat alkoi­vat haal­i­maan itselleen poli­itikko­ja ja val­tioi­ta). — Val­tion arvo mitataan sen kyvyl­lä verot­taa omaa kansaansa.
    Onko tässä välis­sä infor­maa­tio miel­let­tävä var­al­lisuute­na? — Ainakin sille on kova kysyn­tä ja val­taa pitävien vank­ka tah­to kieltää se kansalta.
    Luovu­us lie­nee nykya­jan oras­ta­va var­al­lisu­usar­vo, mut­ta sen syn­tymi­nen on mah­do­ton komen­to­taloudessa; ei toista voi käskeä kek­simään sel­l­aista, mitä kukaan ei tiedä ole­van ole­mas­sakaan. Luovu­us on uhka val­tio­val­lalle ja tämän uhkan tor­ju­misek­si on kehitet­ty esimerkik­si patent­ti­jär­jestelmä: kaik­ki uudet keksin­nöt pitää ilmoit­taa val­ti­olle tai ne ote­taan pois (yhteiseen käyt­töönkö ja kaikkien vahingoksi).

    Tule­vaisu­udel­la (kehi­tyk­sel­lä) ei kuitenkaan ole suun­taa. Että se menisi aina vain parem­paan päin. Sik­si tarvi­taan sota: pom­mite­taan van­ha jär­jestelmä pois päiviltä, että uusi saa mah­dol­lisu­u­den nous­ta kukois­tuk­seen. Itse pidän demokraat­tista hallintoma­llia var­mana tienä sotaan ja tuhoon, kos­ka se ei pysty uud­is­tu­maan. Itse­val­tias sen­tään ennen pitkää kuoli pois ja hänen mukanaan van­hat lait lakka­si­vat ole­mas­ta. Uusi hal­lit­si­ja sit­ten (van­noes­saan virkavalan) määräsi mitä van­has­ta jätetään voimaan.

    Tämän päivän suuri ongel­ma on: mitä demokra­t­ian jäl­keen. Jos tätä aihet­ta ei ote­ta laa­jan kansalaiskeskustelun aiheek­si, ja heti, seu­rauk­se­na on, että vain hyvin har­vat päät­tävät asi­as­ta. — Ja omak­si eduk­seen. Tietenkin!

  10. Kom­menteis­sa on esitet­ty täysin valide­ja huo­lia tämän tilas­ton paikkaansapitävyy­destä ja ver­tailukelpoisu­ud­es­ta esim. Ruotsiin:

    1) Suo­ma­lais­ten isoin sijoi­tus­var­al­lisu­us näkyy val­tion var­al­lisuute­na kos­ka Suomen eläk­er­a­has­tot las­ke­taan julkisen sek­torin var­al­lisu­u­teen, jon­ka joh­dos­ta Suomen val­tio onkin Euroopan net­to­var­al­lisu­udeltaan toisek­si rikkain val­tio Nor­jan jälkeen.

    2) Suo­ma­laisen tilas­toin­nin var­al­lisu­u­den ja sen tulo­jen tun­netut puut­teet. Tilas­tot perus­tu­vat verot­ta­jan tietoi­hin, ja siitä puut­tuu käytän­nössä vau­raimpi­en sijoi­tus­var­al­lisu­udet sil­lä ne ovat sijoi­tusin­stru­menteis­sa joista niitä ei ilmoite­ta verot­ta­jalle pait­si kun niitä real­isoidaan henkilöko­htaiseen käyt­töön, joka vau­raimpi­en kohdal­la tehdään usein ulko­mail­la vält­tääk­sen vero­jen mak­su Suomeen (samas­ta syys­tä Suomen eri­ar­voisu­usti­las­tot vähät­televät maamme eri­ar­voisu­ut­ta). Lisäk­si suo­ma­laisen yri­tysvero­tuk­sen eri­ty­ispi­irre eli lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den huo­jen­net­tu osinko pienen­tää verot­ta­jalle näkyviä lukuja.

    Olisi hölmöä vetää näin puut­tel­li­sista ja ver­tailukelvot­tomista tilas­toista pitkälle meneviä johtopäätök­siä ellei näitä tilas­toin­nin eroavaisuuk­sia ota huomioon.

  11. Pro­gres­si­ivi­nen men­overo oli mah­ta­va asia. En tiedä onko mis­sään päin maail­maa mitään oikeaa liike­hd­in­tää tähän suuntaan.

    > Opti­maalises­sa maail­mas­sa pääo­mia ja pääo­mat­u­lo­ja verotet­taisi­in paljon nyky­istä enem­män ja ansio­tu­lo­ja vas­taavasti vähemmän.

    Oletko Ode kir­joit­tanut tätä jos­sain enem­män auki kun esi­tit sen niin selvänä väit­teenä? Mik­si säästämistä pitäisi verot­taa enem­män ja kan­nus­taa kulu­tuk­seen tässä hetkessä?

    1. Säästämistä ei pidä verot­taa lainkaan mut­ta säästö­jen syömistä verot­taa kuin tuloa. Olen kir­joit­tanut tästä kir­jas­sa 2020-luvun hyvinvointivaltio.

  12. Vero­ja ja var­al­lisu­ut­ta on lop­pu­jen lopuk­si todel­la vaikea ver­tail­la eri val­tioiden jär­jestelmien välil­lä, kuten aiem­mat keskusteli­jat huomauttivatkin. 

    Lähde­tään eläke­jär­jestelmästä: perus­tuuko eläke­jär­jestelmä val­tioon, puoli­julk­isi­in rahas­toi­hin kuten meil­lä vai yksilöi­den omi­in tai ainakin heille nimet­ty­i­hin sijoi­tustilei­hin. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa ne näkyvät yksi­tyisenä finanssi­var­al­lisuute­na, edel­li­sis­sä eivät.

    Vero­jär­jestelmis­sä vähän sama asia. Jos lap­sil­isien sijaan annetaan samankokoinen veronalen­nus, niin veroaste putoaa, mut­ta fak­til­lis­es­ti tilanne pysyy samana. Sit­ten on mai­ta, jois­sa asukkaiden pitää mak­saa yksi­ty­isille tahoille siitä, minkä esimerkik­si Suomes­sa saa ilmaisek­si tai hyvin sub­ven­toidul­la hin­nalle: las­ten päivähoito, yliopis­tok­oulu­tus ja moot­toriteil­lä ajami­nen nyt esimerkik­si. Suomes­sa moot­tori­ti­et ovat mak­sut­to­mia, Ital­ias­sa niil­lä aja­va mak­saa yksi­tyiselle pörssiy­htiölle tiemak­sua, mikä ei tietenkään näy veroti­las­tossa. Tätä ei useim­mis­sa Ital­ian vero­ta­soa kom­men­toivis­sa kir­joituk­sis­sa ote­ta huomioon.

    Yksi niit­ti var­al­lisu­usveron arkku­un on se, että brut­to­var­al­lisu­ut­ta ei oikein voi verot­taa, on verotet­ta­va net­to­var­al­lisu­ut­ta. Velat on vähen­net­tävä eurolleen, mut­ta omaisu­u­den arvo on epä­vakaa. Sijoi­tusko­hteesta riip­puu miten epä­vakaa. Sik­si vero­tuk­ses­sa joudu­taan arvot­ta­maan omaisu­ut­ta alaspäin, onhan monia omaisu­us­la­je­ja jot­ka eivät niin vain ole edes muutet­tavis­sa rahak­si (kuten vähem­mistöo­su­udet osakey­htiöis­sä). Asun­nonkaan hin­ta ei ole 100 % var­ma, joten var­muus­ra­jansa silläkin.

    Var­al­lisu­usveron ongel­maa havain­nol­listi muis­taak­seni 2006 pres­i­dentin­vaaleis­sa jonkun iltapäiväle­hden tekemä ver­tailu pres­i­dent­tiehdokkaiden viimek­si vero­tuk­ses­sa määritellystä var­al­lisu­ud­es­ta. Osoit­tau­tui, että verotet­ta­van net­to­var­al­lisu­u­den määrä oli aika lail­la sat­un­nainen eikä kovin paljon riip­punut ehdokkaan todel­liselta tun­tu­vas­ta var­al­lisu­ud­es­ta. Isot asun­tove­lat esimerkik­si saat­toi­vat painaa verotet­ta­van net­to­var­al­lisu­u­den negatiiviseksi.

  13. Cham­ley-Judd teo­ree­man mukaan pääo­mat­u­lo­ja ei pitäisi verot­taa ollenkaan.

  14. Osinkovero­tuk­ses­sa pitäisi pyrk­iä tas­a­puolisu­u­teen. Minä mak­san saamis­tani pörssiy­htiöi­den osin­go­ista läh­es 30% veroa mut­ta on las­ket­tu että jos kaik­ki osin­gon­saa­jat mak­saisi­vat kaik­ista saamis­taan osin­go­ista veroa, riit­täisi nykyisen vero­ker­tymän ylläpitämiseen 3% verotaso. 

    Ruot­sis­sa asun­to­lain­oista mak­se­taan usein lähin­nä vain korko­ja. Pienem­pi­en lyhen­nys­ten ansios­ta rahaa jää sijoitettavaksikin. 

    Var­al­lisu­usveron hyvä puoli olisi se että se kan­nus­taisi sijoit­ta­maan var­al­lisu­u­den mah­dol­lisim­man tuot­tavasti. Nyt suo­ma­laisil­la makaa mil­jarde­ja nol­lako­rkoisil­la tileil­lä. Jos nämä sijoitet­taisi­in mah­dol­lisim­man tuot­tavasti, se toisi kansan­talouteen ison piristysruiskeen.

    1. Jos muut mak­sa­vat tuon 30 pin­naa oma­l­la työl­lään tien­atus­ta tulosta, en näe syytä pienem­mälle % tois­t­en työl­lä tien­aamiselle. — Kaik­ki por­saan­reiät tukkoon (siis ihan kaik­ki, lis­taa­mat­tomat, yleishyödyl­liset, säätiöt jne) ja pros­en­tit ennal­laan riit­täisi jo pitkälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.