57 vastausta artikkeliin “Tekoäly taiteilijana”

1. Tekoä­ly kyl­lä osaa laulaa.
   http://suppelaiset.blogspot.com/2024/04/tekoaly-laulaa.html

   Vastaa

2. Aikoinaan, kun syn­teti­saat­tori tuli, pelät­ti­in että se vie muusikoil­ta työt. Toiset oli­vat sitä mieltä, että syn­teti­saat­to­ril­la ei voi tehdä “oikeaa” musi­ikkia. Keskustelu oli siis aika saman­laista kuin tekoälystä nyt. Saa nähdä miten tilanne muut­tuu esim. 20 vuodessa.

   Vastaa

   1. Kom­ment­ti­na Joni Kär­jelle että olet oike­as­sa siinä että syn­teti­saat­to­ril­la tutoet­tu elek­tron­i­nen musi­ik­ki jakoi yleistä mielipi­dett­tä mut­ta siinäkin oli kyseessä ihmisen tekemästä musi­ik­ista joi­ta suo­jasi tek­i­jänoikeus. Tekoä­ly on taas aivan jotain muu­ta kos­ka sitä voidaan käyt­tää ihan mihin tahansa luo­van alan työhön. 3D tulostin on lähempänä tekoä­lyä kos­ka 3D tulostimel­la voi jo nytkin käytän­nössä tulostaa automaat­ti­a­sei­ta. ilman vira­nomais­ten tietoa asiasta.

      Vastaa

3. Mielestäni esit­tävät taiteil­i­jat ja ainakin öljyväri­maalar­it ovat tur­vas­sa. Tekoä­lyn lavashow ei tai­da ainakaan nykytekni­ikalla olla kum­moinen. Samoin taulu­jen tekem­i­nen, joka on jos­sain määrin kolmi­u­lot­teista, voi olla mah­do­ton­ta. Kai tähän lait­teet kek­sitään jos oikein yritetään. Kir­jail­i­jat ja säveltäjät voivat olla han­kalas­sa tilanteessa. Pian ei enää tiede­tä, onko joku tek­sti tai musi­ik­ki itse tehtyä, vai väit­tääkö joku keskinker­taisu­us tekoä­lyn tuotan­toa omakseen.

   Vastaa

4. Taiteil­i­ja­han itse voi vaikut­taa siihen, pää­tyvätkö teok­set Inter­net­ti­in tekoä­lyn saataville. En usko, että tekoä­ly­jen kehit­täjät käyvät fyy­sis­es­ti mis­sään gal­le­ri­ois­sa räp­simässä val­oku­via tai kon­serteis­sa äänit­tämässä musi­ikkia. Eli uskaltaisin sanoa, että jos teostaan ei Inter­net­ti­in lai­ta, niin se ei tekoä­lyn ope­tus­ma­te­ri­aa­lik­sikaan päädy.

   Sel­l­aista lakia voisi harki­ta, että net­ti­sivus­ton käyt­töe­hdois­sa voisi kieltää mate­ri­aalin käyt­tämisen tekoä­lyn kehi­tyk­sessä. Täl­löin teok­sia voisi lait­taa myös Inter­net­ti­in ilman, että tekoä­ly käyt­tää niitä oppi­ma­te­ri­aali­naan. Gal­le­ri­ois­sa, esi­tyk­sis­sä yms teok­sen tal­tioin­nin voi käsit­tääk­seni kieltää jo nyt.

   Vastaa

   1. Teok­sia voi olla vaikea saa­da kau­pak­si jos niistä ei edes minkään­laista pre­vikkaa ole joko suo­raan inter­netis­sä, tai sinne ladattavissa. 

      Muutenkin tässä keskustelus­sa nyt ymmär­retään selvästi ‘taiteil­i­ja’ jon­ain Rem­brandti­na, joka atel­jeessaan tekee yksit­täisiä mes­tari­teok­sia joil­la on (tai niille tulee) huikea keräil­yar­vo. Ei tekoä­ly hei­dän ase­maansa het­kau­ta. Eri asia on ne kymmenet tuhan­net graafikot, säveltäjät ja kir­joit­ta­jat joille taide on leipä­työ. Jos kuka tahansa voi alkaa syytämään rajat­to­mia määriä vas­taa­van tasoisia töitä, niin mitä nämä ihmiset alkaa sit­ten tekemään? Sel­l­ainen aja­tus että heistä tulisi “tekoä­ly­trainere­i­ta” on täysin nai­ivi, ei tekoä­ly­fir­mo­jen tarvitse heille mitään mak­saa sel­l­ais­es­ta kun nykykäytän­nössä ne saa­vat kaiken ilmaisek­si. Tai jos joku kor­vausjär­jestelmä tulisikin, niin se olisi joku Spo­ti­fy-tyy­li­nen nimelli­nen kor­vaus, jol­la kukaan ei voi itseään elät­tää. Tekoä­ly­fir­mo­jen bis­nes­malli ei isom­pia kor­vauk­sia kestäisi.

      Vastaa

   2. Jos on mis­tään merkit­tävästä tai yleisöä saavas­ta taiteesta kyse, kyl­lä sen joku net­ti­in laittaa.

      Tekoä­lyjä voi jo nyt teknis­es­ti kieltää käyt­tää sivus­ton mate­ri­aale­ja ope­tus­sisältöön, mut­ta jälleen, netis­sä asi­at monis­tu­vat ja kiel­let­tykin asia voi pää­tyä paikkaan jos­sa sitä ei ole kiel­let­ty. Eikä toisaal­ta tois­taisek­si mikään laki pako­ta tekoä­lyn kehit­täjiä nou­dat­ta­maan kieltoa.

      Vastaa

      1. Ei pako­ta, ja vaik­ka pakot­taisikin, niin mikä estää tekoä­ly­fir­maa vain ole­maan piit­taa­mat­ta täl­lai­sista kiel­loista? Todis­t­a­mi­nen yksit­täiselle taiteil­i­jalle olisi todel­la vaikeaa ja oikeuspros­es­si pitkä.
         Eikä mikään estä tekoä­ly-yhtiötä rek­isteröi­tymästä vaik­ka Maledi­iveille, voitele­maan paikalli­nen hallinto niin ettei turhaa sääte­lyä tule, kopi­oimaan inter­netistä kaik­ki irti lähtevä, ja sit­ten tar­jo­ta palvelu­ja kehit­tyneisi­in mai­hin alihankintana.

5. Olisi kiin­nos­ta­va kuul­la eri taide­la­jien asiantun­ti­joil­ta edus­taako tekoä­lyn aikaansaa­ma taide todel­lista taidet­ta siinä merk­i­tyk­sessä että se luo jotain uut­ta ja muut­taa ihmis­ten käsi­tyk­siä ympäröivästä maailmasta?
   Mun käsi­tys on että tekoä­ly voi toimia apu­vä­li­neenä taiteil­i­jalle mut­ta ei kor­va­ta taiteilijaa.

   Vastaa

6. Kyl­lä nykyään useim­mat lisenssit varsin yksiselit­teis­es­ti kieltävät “teok­sen tai sen osan” hyö­dyn­tämisen kau­pal­lis­esi­in tarkoituk­si­in ilman eril­listä lupaa, tai vähin­täänkin alku­peräi­nen tek­i­jä pitäisi maini­ta. Kos­ka tekoä­ly tal­len­taa alku­peräisen teok­sen kokon­aisu­udessaan ja se on peri­aat­teessa palautet­tavis­sa, niin sitä ei voi ver­ra­ta ihmis­taiteil­i­jan tekemään “tyylin matkimiseen”.

   Pub­lic domainia ole­vat teok­set ovat tietysti asia erikseen.

   Moot­torisa­ha- tai lud­di­it­tiver­tailut ovat tietysti peri­aat­teessa osu­via. Mut­ta ei tule­vaisu­us ole aina his­to­ri­an tois­toa. Moot­torisa­ha vapaut­ti ihmisiä met­sätöistä taiteen tekemiseen, mut­ta mihin taiteil­i­jat sit­ten vapau­tu­vat, jos tekoä­ly rupeaa tekemään taiteen? Kuka kulut­taa kaiken sen viih­teen ja taiteen jota tekoä­lyl­lä voi rajat­tomasti tehdä? Ei ihmiset rajat­tomasti voi kas­vat­taa musi­ikin kuun­telua, kir­jo­jen lukemista tai kuvien katselua.

   Tästä kat­san­tokan­nas­ta kat­soen puheet “gen­er­ati­ivisen tekoä­lyn demokrati­soivas­ta vaiku­tuk­ses­ta” kuu­losta­vat hai­hat­telul­ta. Jos tekoä­ly tekee tästä läh­tien kaiken taiteen, niin ain­oas­taan tekoä­lyjätit voivat enää taiteen teol­la tien­ata suu­ru­u­den ekono­mi­an avulla.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Yamalle kom­ment­ti­na tuo­hon että moot­torisa­ha olisi vapaut­tanut met­sure­i­ta taitelijoik­si. No en tiedä kuin­ka mon­ta met­suria vai­h­toi alaa ja alkoi­vat tehdä luo­vaa taidet­ta. Moni met­suri siir­tyi Etelä-Suomen ja Ruotsin isoi­hin kaupunkei­hin teol­lisu­u­den palveluk­seen. Moni lud­di­it­ti jou­tui vai­h­ta­maan alaa ja moni heistä pää­tyi tehtaisi­in joiden työolo­suh­teet 1800-luvun alus­sa ei ollut mitenkään kehut­tavia. Itse asi­as­sa jos ollaan tarkko­ja niin met­surit oli­vat oman aikansa hyvin palkat­tu­ja työvoimaa ja samoin lud­di­itit oli­vat ylem­män keskilu­okkaan kuu­lu­via käsi­työläisiä joiden medi­aan­i­t­u­lot oli­vat yläkan­ti­in. Pro­gres­si­ivises­sa vero­tuk­ses­sa lud­di­itit oli­vat ns. tämän päivän “hyvä­tu­loisia”.

      Vastaa

      1. Ei ennen ollut met­sure­i­ta, jot­ka oli­si­vat olleet “puunkaadon ammat­ti­laisia” . Met­si­in palkat­ti­in kaiken­laisia maat­aloustyöläisiä, joil­la ei ollut mui­ta töitä talvella.
         En tiedä onko met­sätöistä “hyvin” palkkaa mut­ta kohtu­ulliseesti ainakin. Ainakaan oma isoisäni ei päässyt rikas­tu­maan, vaik­ka niitäkin hom­mia teki! Met­surit ovat sit­ten syn­tyneet juurikin tuon moot­torisa­han myötä.

   2. Jos tarkoite­taan tekoä­lyä, jota täl­lä het­kel­lä yleisim­min käytetään eri­lais­ten teosta muis­tut­tavien tuo­to­sten aikaansaamiseen eli LLM-malle­ja, niin totea­mus alku­peräisen teok­sen tal­len­tamis­es­ta kokon­aisu­udessaan ei pidä paikkaansa.

      LLM-menetelmässä teok­ses­ta muokataan joukko vek­tor­e­i­ta eli tokenei­ta, joil­la on muu­ta­ma mil­jar­di ulot­tuvu­ut­ta. Muokkaus perus­tuu pait­si teok­seen itseen­sä, sen suh­teeseen mui­hin vas­taavi­in teok­si­in. Mallis­sa tieto säi­lytetään joukkona liuku­luku­ja. Siten itse LLM-mallista teok­sen palaut­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lista, ainakaan ilman tiedon suh­teut­tamista mui­hin teoksiin.

      Eri asia on sit­ten tietokan­ta, jos­ta LLM-malli lasketaan.

      Vastaa

   3. Yama:
      Mitäkö taiteil­i­jat tekevät? Siir­tyvät hoita­maan vanhuksia.

      Vastaa

      1. Käytän­nössä taiteel­la ei pysty elät­tämään itseään vaan taiteil­i­jat tekevät todel­la jotain muu­ta työtä ohes­sa. Tai sit­ten puoliso tai van­hem­mat elät­tävät. Tekoä­ly pystyy luo­maan vain tusi­nataidet­ta, en nyt lähde avaa­maan sen enem­män mitä se tarkoittaa.

      2. Juu, voin hel­posti kuvitel­la että useim­mat taiteil­i­jat sopi­vat henk.koht. omi­naisuuk­sien­sa puoles­ta hyvin sille alalle…

7. Tekoä­lyn koulut­tamiseen on kaiketi käytet­ty kaik­ki dig­i­taa­li­nen infor­maa­tio ja aineis­to, minkä tekoä­lyä kehit­täneet yri­tyk­set ovat saa­neet käsi­in­sä. Eli ihmiskun­nan koko dig­i­taa­li­nen ja/tai dig­i­toitu kult­tuuriper­in­tö on varastet­tu. Poikani teki AI:llä alle min­uutis­sa hilly­bil­ly-tyyp­pisen bal­laadin pojas­taan ja sen kavereista telttaretkel­lä nyt viikon­lop­puna. Mah­ta­va runous ja ihan käypää musi­ikkia. Sanoi kuitenkin, kun esitin ylläol­e­van varkaus mielip­i­teen, että pitää kat­soa eteen­päin, mitä oikeasti hyödyl­listä tekoä­lyl­lä voitaisi­in tehdä, ja sit­ten tehdä se. 

   Tämä on todel­la iso mur­rosko­h­ta ihmiskun­nan kehi­tyk­sessä. Paho­ja mur­roksia on kyl­lä nyt kasas­sa aika monta:
   ‑Venäjän impe­ri­al­is­min ryntäys
   ‑lähi­avaru­u­den saas­tu­mi­nen avaruusromulla
   ‑vesistö­jen pilaan­tu­mi­nen oji­tuk­sil­la ja lannoitteilla
   ‑muovi­ros­ka mer­essä ja muovi­hi­tuset ihmisen sisällä
   ‑C-19 lev­iämi­nen uusien infek­tioiden myötä long covid­i­na yhä laa­jem­pi­in ihmisjoukkoihin
   ‑hallinnon ja toimin­nan tah­maan­tu­mi­nen yri­tyk­sis­sä ja julkisel­la sek­to­ril­la uusil­la “pikku” tarpeil­la, paran­nuk­sil­la ja vaatimuksilla.
   ‑kän­nykkä­some tah­maa lapset ja nuoret
   ‑jne.….

   Vastaa

   1. Vapaus pelas­taa mei­dät, eli siis sot­kee, likaa ja pilaa kaiken.

      Mik­si rajoit­taa mitään, jos rajo­ja ei ole?

      Vastaa

8. Olen kyl­lä sitä mieltä että jos tekoä­lyä pitää rajoit­taa ja pitääkin niin lain­säädän­tö pitäisi säätää Euroopan par­la­mentin toimes­ta. Se että kaik­ki Euroopan maat säätäisi erik­seen lain tekoälystä ei toi­mi. Yhdys­val­lat ja Kiina saa­vat tehdä omia lake­ja. Kat­so­taan sit­ten kum­man laki on parempi.

   Vastaa

   1. Olen kyl­lä sitä mieltä että jos tekoä­lyä pitää rajoit­taa ja pitääkin niin lain­säädän­tö pitäisi säätää Euroopan par­la­mentin toimesta. 

      Näin­hän se yleen­sä menee, muual­la maail­mas­sa kehitetään ja EU keskit­tyy sääte­lyyn ja rajoittamiseen.

      Vastaa

   2. Tekoä­lyn käyt­töä olisi toki hyvä säädel­lä, mut­ta Euroopas­sa hom­ma on taas ker­ran menos­sa liial­lisuuk­si­in. Toki tarkoituk­set lienevät hyvät, mut­ta toteu­tus näyt­tää ajau­tu­van kohtilop­putu­losta, joka jät­tää kaiken tekoä­lyn kehit­tämisen ylle uhan säädösten tulkin­nas­ta — miten voin olla var­ma, ettei pro­jek­tis­sa X tehtävä työ tulisi (EU-)oikeudessa tulk­i­tuk­si sään­tö­jen vastaiseksi?

      No, kan­sain­välis­es­ti toimiville yri­tyk­sille ja riski­ra­hoit­ta­jille ongel­maan on yksinker­tainen ratkaisu — tehdään hom­mat sit­ten jos­sain muual­la kuin EU-alueel­la. Meille EU-kansalaisille tämä ei kuitenkaan pidem­män päälle ole kovinkaan kiva vaihtoehto.

      Tämähän on jo aiem­min nähty aiem­man sääte­lyn puit­teis­sa — fir­mo­jen lakimiehet pelaa­vat mielum­min var­man päälle ja jos jos­sain tutkimuk­ses­sa voi hyvin vilkkaan mieliku­vi­tuk­sen siivit­tämänä tulki­ta vaik­ka syn­tyvän (tahat­tomana sivu­tuot­teena) henkilörek­isteri, niin hom­ma pan­naan EU-alueel­la seis — ja samaa työtä jatke­taan muualla.

      Vastaa

   3. lyhyt ver­sio:
      tek­i­jänoikeudet ja niihin liit­tyvät lait tarvit­see globaalia koordi­noin­tia, käytän­nössä vähin­tään e.u. ja usa. mut­ta mielel­lään myös muitakin, brasil­ia, japani, u.k., intia.

      eu ei tai­da riit­tää, mut­ta on hyvä aloittamaan.

      Vastaa

      1. Uskotko sinä ihan tosis­sasi että intia, Brasil­ia, kiina. (se näkyi uno­htuneen) alka­isi eu:n neu­vos­ta noi­ta jut­tu­ja rajoit­ta­maan, oli esimerk­ki kuin­ka hyvä tahansa 🙂

      2. Kiinan ja muiden sanan­va­paut­ta rajoit­tavien maid­en on kai mah­do­ton kehit­tää tekoä­lyä ilman sanan­va­pau­den piiris­sä tuotet­tu­ja sisältöjä. En tiedä, miten aiko­vat ongel­man ratkaista, että heikäläi­nen AI ei toista puolueen pro­pa­gan­daa eli puhu soopaa. Toki maail­mas­sa on paljon esim. euroop­palaista tek­stiä, jota voivat hyö­dyn­tää, mut­ta sit­ten­hän se Kiinan AI alkaa taas puhua sopi­mat­to­mia ja sitä pitää sensuroida.

         Vaik­ka onhan tekoä­lyl­lä saman apaisia ongelmia län­nessäkin. Mon­et tekoä­lyt, ainakin Gem­i­ni ja ChatGPT/Copilot, näyt­täi­sivät lehti­ti­eto­jan — ja omien kokeilu­jen — mukaan suo­si­van vah­vasti “wokeilua”. Sit­ten taas Face­bookin Meta AI on ehkä vähän puolueet­tomampi — vai kut­sut­ti­inko sitä konservatiivimieliseksi?

9. Tekoä­ly saat­taa itse asi­as­sa olla taiteen kehi­tyk­selle ja varsinkin sen taloudel­lis­ten arvon hyö­dyn­tämiselle hyödyllinen. 

   Tekni­ikan puolel­la on per­in­teis­es­ti tehty ero ‘kovien’ IP-oikeuk­sien eli lähin­nä patent­tien ja tek­i­jänoikeudel­la suo­jat­tu­jen tuo­to­sten, esimerkik­si ohjelmis­to­jen välil­lä. 1990-luvul­ta alka­nut kehi­tys on johtanut siihen, että tek­i­jänoikeu­den suo­jan merk­i­tys on vähen­tynyt. Suuri yleisö puhuu tästä kehi­tysku­lus­ta avoimen lähdekood­in yleistymisenä. Tek­i­jänoikeu­teen perus­tu­vien lisenssien myyn­nin sisään alan liike­toim­inta­mallit perus­tu­vat nykyään asi­akkaan tarvit­se­man palvelun tuot­tamiseen. Yksinker­taise­na esimerkkinä virus­ten­tor­jun­tao­hjelmis­tot: niis­sä asi­akas mak­saa jatku­vasti ajan tasal­la olev­as­ta suo­jas­ta, ei suo­jaa toteut­tavas­ta koodista.

   Taiteen puolel­la ehkä yksi tekoä­lyn esi­in tuo­ma muu­tos voi olla ‘kovan’ teok­sel­lisu­u­den erot­tumi­nen ruti­ini­tuot­tamis­es­ta. Mikään tekoä­lyn Hem­ing­way-malli ei olisi kaikel­la siihen syötetyl­lä Papan tuotan­nol­la ja maail­mankir­jal­lisu­udel­la pystynyt kir­joit­ta­maan 1950-luvun alus­sa teosta Van­hus ja meri. Sen sijaan 1970-luvul­la best­seller-kir­jail­i­ja Alis­tar MacLeanin olisi voin­ut kor­va­ta tekoä­lyl­lä. Tekoä­ly voi ehkä taiteen puolel­la toimia ‘min­uutin insinöörin’ korvikkeena eli aut­taa määrit­tämään sen, mikä on aidosti luo­vaa ja mikä on kenen tahansa alan osaa­jan ruti­in­isti tuotettavissa.

   Tekoä­lyyn liit­tyviä tek­i­jänoikeuk­si­aan ovat innokkaim­min läht­e­neet puo­lus­ta­maan ne, joil­la itse tässä kat­san­tokan­nas­sa on vähiten puo­lus­tet­tavaa eli uutis- ja ajanko­htaisme­dioiden kus­tan­ta­ja. Niiden haaste on, se että tiedol­la ei ole tekijänoikeutta.

   Tämä kaik­ki san­ot­tuna olen ehdot­tomasti Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä, että uut­ta lain­säädän­töä tarvi­taan. Sen lähtöko­htana ei kuitenkaan voi olla, että kaik­ki se, mitä tek­i­jänoikeuk­sil­la on aiem­min yritet­ty suo­ja­ta säi­lyy jatkos­sakin suojattuna.

   Vastaa

   1. “Sen lähtöko­htana ei kuitenkaan voi olla, että kaik­ki se, mitä tek­i­jänoikeuk­sil­la on aiem­min yritet­ty suo­ja­ta säi­lyy jatkos­sakin suojattuna.”

      Mik­si ei?
      Jos tekoä­ly­fir­mat saa­vat vapaasti kopi­oi­da ja hyö­dyn­tää mitä tahansa taidet­ta, niin mik­si taidet­ta kan­nat­taisi kenenkään ihmisen enää tehdä?

      Vastaa

      1. Kos­ka tek­i­jänoikeu­den suo­ja on tar­jon­nut hyvän liike­toim­inta­mallin, vuosien mit­taan on tapah­tunut inflaa­tio­ta. Yhä use­ampi asioi­ta on pyrit­ty suo­jaa­maan tek­i­jänoikeuk­sil­la. Samal­la on alka­nut hämär­tyä, mikä on teok­sel­lisu­us. Tek­i­jänoikeushan suo­jaa teoksia.

         Tästä inflaa­tios­ta on seu­ran­nut ihan käytän­nön ongelmia: esimerkik­si eri­laiseen dig­i­taaliseen videoaineis­toon kohdis­tuu niin paljon tek­i­jänoikeuk­sia, että aineis­ton luvalli­nen hyö­dyn­tämi­nen on mon­esti byrokraat­ti­nen. Esimerkkinä on YLE:n näke­mys, että hei­dän logon­sa lisäämi­nen TV-lähetyk­sen yläkul­maan tuot­taa heille tek­i­jänoikeu­den lähetykseen.

10. Muu­ta­ma havain­to “moot­torisa­haon­gel­mas­ta”. Aiem­mat teknolo­gia­harp­pauk­set ovat aiheut­ta­neet tur­bu­lenssia työelämässä, kun uudet teknolo­giat ovat lisän­neet tuot­tavu­ut­ta ja siten aja­neet työn­tek­i­jät uusille‑, usein van­ho­ja alo­ja tuot­tavam­mille aloille.

    Nyt ollaan sikäli uuden ilmiön äärel­lä, että tekoä­lyn san­o­taan ylit­tävän parhaimpi­en ihmi­esten kyvyt kon­ser­vati­ivis­es­tikin arvioiden viiden, kymme­nen vuo­den sisäl­lä. Ja tässä puhutaan kaik­ista luo­van työn aloista ver­rat­taes­sa näi­den parhaimpi­in ihmisosaajiin. 

    Jos aiem­mis­sa tuot­tavu­us­loikissa on voitu koulut­tau­tua uusille aloille, minne men­nä tilanteessa, jos­sa AGI-tekoälya­gen­tit ovat levit­tay­tyneet kaikkialle? En tiedä, mut­ta voinee melko tur­val­lis­es­ti tode­ta, että yhteiskun­ta ei ole valmis muu­tok­seen täl­lä nopeudella.

    Vastaa

    1. En oikein jak­sa uskoa, että todel­li­nen AGI olisi vielä 5–10 vuo­den kulut­tua saatavil­la. Ei ainakaan LLM-poh­jais­es­ti tähän päästä mil­lään, vaik­ka ko. mallit pystynevätkin ehkä jok­seenkin uskot­tavasti esit­tämään AGIa. Ongel­ma on siinä, että ne eivät kuitenkaan varsi­nais­es­ti pysty ymmärtämään mitään vaan ain­oas­taan matki­maan oppi­mansa pohjalta.

       Suurin ris­ki lähi­aikoina voi hyvin tul­la siitä, että LLMi­in luote­taan liikaa ja niille annetaan perus­teet­tomasti vas­tui­ta eri­lais­ten tehtävien hoi­dos­sa. Vast’ikään on ollut jut­tu­ja ensim­mäistä AI-madoista, jot­ka pystyvät saas­tut­ta­maan toi­sis­taan eril­lisiä ja eri LLM-mallei­hin poh­jau­tu­via AI-jär­jestelmiä. Kun tähän las­ke­taan myös mukaan LLMien taipumus hal­lusi­noi­da (kek­siä paikkansapitämät­tömiä vas­tauk­sia aiheisi­in, joista ne eivät tiedä mitään), niin toivoa vain sopii, että LLM:t pidet­täisi­in niille sopivis­sa tehtävis­sä — tylsien ruti­ini­jut­tu­jen selvit­tämiseen ihmistyön­tek­i­jöi­den apureina.

       Jos taas LLM:t päästetään rellestämään vapaana, niin kuvitelka­a­pa mitä mah­dol­lisuuk­sia avau­tuu niin vähän fik­suim­mille rikoil­lisille kuin val­ti­ol­lisille APTeille.

       Vastaa

11. Kuvataide
    — ei ole pelkästään joku maalaus tms. vaan myös tari­na kuvan tek­i­jästä tai muus­ta mielenkiintoisesta
    — on usein uni­ik­ki eli sitä on ole­mas­sa vain yksi kap­pale eli sen voi omis­taa vain yksi ihmi­nen tai muu taho
    — mah­dol­lis­taa taloudel­lisen erot­tau­tu­misen lisäk­si kult­tuurisen, kun­han osaa höpöt­tää uskottavasti

    Tekoä­ly ei ainakaan tois­taisek­si tavoita samo­ja, teok­sen arvoa nos­tavia sfääre­jä. Tosin kuvat ovat uni­ikke­ja mut­ta kuitenkin geneerisel­lä taval­la. Tarkoi­tan jotain sel­l­aista, että kuvas­ta on vaikea tai ehkä mah­do­ton tehdä aidosti yksilöl­listä ja “nerokas­ta”, vaik­ka kak­si kuvaa eivät koskaan olekaan täysin samanlaisia.

    Muis­sa taiteen­la­jeis­sa tekoä­ly kohtaa samo­ja haastei­ta vaik­ka ei vält­tämät­tä kaikkia ja yhtä voimakkaana. Taide­teos ei ole koskaan pelkästään se teos vaan osa jotain paljon suurem­paa: oppineisu­ut­ta, val­lankäyt­töä, sosi­aal­isia hier­arkioi­ta, myyt­te­jä, suuria tari­noi­ta, samais­tu­mista, erottautumista…

    Vastaa

    1. Tule­vaisu­udessa ei ehkä ole mah­dol­lista toden­taa taiteen ja siihen sisäl­tyvän vaivan­näön aitout­ta. Tämä lask­isi taiteen merk­i­tys­tä sig­naloin­nis­sa. Aika ikävä ske­naario olisi, jos ilmeisen ener­giain­ten­si­ivisen kulu­tuk­sen käyt­tö sig­naloin­ti­in lisään­tyy tämän takia.

       Vastaa

12. Eri­tyis­es­ti kun kopi­oimisen raja on kolme tah­tia, mah­dol­lis­ten melo­di­apätkien lukumäärä on rajallinen.

    Mil­loin se on kolme tah­tia, mil­loin neljä, mut­ta mitään sään­töä asi­as­ta ei oikeasti ole ole­mas­sa vaan kyseessä on sitkeähenk­i­nen kaupunki­le­gen­da. Asia arvioidaan todel­lisu­udessa aina tapauskohtaisesti.

    Ks. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005903824.html

    Mozart sävel­si aikanaan yli 40 sin­fo­ni­aa, jot­ka ovat niin tun­nis­tet­tavia, että tekoä­ly laatisi niitä hel­posti sadoit­tain lisää. Mozartin musi­ik­ki lie­nee vapaa­ta riistaa.

    Klas­sisen musi­ikin puolel­la on keskeisessä ase­mas­sa aja­tus, että musi­ik­ki muut­tuu ajan myötä kehit­tyneem­mäk­si. Sitä, joka aivan käsipelil­läkin säveltäisi tänä päivänä Mozartin sin­fo­nioi­ta muis­tut­tavia sin­fo­nioi­ta, pidet­täisi­in säälit­tävästi ajas­taan jääneenä, samal­la taval­la kuin kaunokir­jal­lisu­u­den puolel­la vaikka­pa mitallisen ja lop­pu­soin­nullisen runouden kir­joit­ta­jaa. (Ja tässä on eräs näköko­h­ta, joka yleen­sä sivu­ute­taan: tekoä­ly voi kopi­oi­da mitä tahansa sille syötetäänkin, mut­ta se ei voi aut­taa kek­simään uusia tapo­ja olla taiteessa omaperäinen.)

    Vastaa

    1. (Ja tässä on eräs näköko­h­ta, joka yleen­sä sivu­ute­taan: tekoä­ly voi kopi­oi­da mitä tahansa sille syötetäänkin, mut­ta se ei voi aut­taa kek­simään uusia tapo­ja olla taiteessa omaperäinen.) 

       Tässä olet mielestäni aikalail­la väärässä — voi olla, etteivät LLM-poh­jaiset mallit vält­tämät­tä pysty kek­simään mitään varsi­nais­es­ti omaperäistä (vaik­ka pystyvätkin hal­lusi­noimaan olemat­to­mia asioi­ta). Keino­ja on kuitenkin muitakin eikä mitään ope­tus­ma­te­ri­aalia tarvi­ta poh­jak­si vaan jopa puh­taasti sat­un­nainen lähtöti­lanne ja muun­telu voi tuot­taa kaiken­laista uut­ta ja ihmeellistä.

       Muis­telin, että geneet­tisiä algo­rime­ja oli käytet­ty jo aiko­ja sit­ten “taiteen” luomiseen — ja näyt­tää aiheeseen ole­van jälleen kiin­nos­tus­ta, esim.

       https://shahriyarshahrabi.medium.com/procedural-paintings-with-genetic-evolution-algorithm-6838a6e64703
       https://medium.com/dc-csr/how-i-made-a-genetic-algorithm-that-generates-music-67b90cd0d05e

       Tietysti tuos­sa tarvi­taan aina joku mit­tari siitä, mikä on hyvä ratkaisu ja mikä huono — mut­ta jär­jestelmähän voisi olla joku hybri­di (GA+LLM+…), joka seu­raisi ihmis­ten reak­tioi­ta tuotoksiinsa?

       Vastaa

       1. Alpha­Go pystyy spar­raa­maan itseään yli-inhim­mil­lisi­in taitoi­hin, kos­ka lau­tapele­jä on help­po simu­loi­da koneel­la. Taiteen ja taiteel­lisen har­joi­tus­ma­te­ri­aalin merk­i­tys sen sijaan on sidok­sis­sa tosielämään. Suurin osa tekoä­ly­tuo­to­sten työstä on jo tehty kun tämä har­joi­tus­ma­te­ri­aali on tuotet­tu viimeisen 14 mil­jardin vuo­den aikana.

          Tekoä­ly voi yhdis­tel­lä ja täy­den­tää har­joi­tusavaruuten­sa sisältöjä, tuot­taen tosi­aan mit­taa­mat­tomat määrät ennen­näkemätön­tä ja arvokas­ta. Määräl­lä on myös oma laatun­sa. Mut­ta uusien ulot­tuvuuk­sien lisäämi­nen, kan­nan laa­jen­t­a­mi­nen, vaatisi oikei­ta ihmiselämän kokemuksia.

          Tekoä­lyä on jo men­estyk­sekkäästi käytet­ty uuden taiteen ja hausko­jen kikko­jen luomiseen. Ehkä uusia tyyle­jäkin olisi mah­dol­lista luo­da rikko­ma­l­la malle­ja sopi­vasti, kuten taide­his­to­ri­as­sakin skit­soilul­la ja psykoo­seil­la on ollut yhteyt­tä innovaatioihin.

       2. Olli S — ei geneet­tisil­lä algo­rit­meil­la ole mitään har­joi­tus­ma­te­ri­aalia vaan ne aloit­ta­vat sat­un­nais­es­ta lähtöko­hdas­ta ja käyt­tävät sat­un­naista muuntelua.

          Toki jokin mit­tari sille mikä on hyvä tulos on olta­va ja tämä on var­maankin täysin uuden luomises­sa ehkä haas­teel­lis­in­ta. Jotain kaavo­ja tälle on kehitel­ty ja ehkä joidenkin kaut­ta saadaan täysin uut­ta aikaiseksi.

       3. No joo, puolsin ehkä enem­män edel­listä kom­ment­tia kuin vas­tasin sin­un kommenttiisi.

          En ole mikään asiantun­ti­ja, mut­ta geneet­tiset algo­rit­mit ovat kon­septi­na tut­tu­ja paris­takin yhtey­destä. Kauan sit­ten ne oli­vat yksi kehi­tys­su­un­ta ohjel­moin­nin automa­ti­soin­nis­sa, mut­ta se ongel­ma on nyt aika pitkälti ratkaistu GPTl­lä yms.

          Geneet­tisiä algo­rit­me­ja käytetään edelleen teknisil­lä aloil­la opti­moin­ti­in. Mut­ta tuskin sanomme GA:n keksi­neen jonkun lin­eaari­gen­er­aat­torin tai kom­posi­it­tikier­re­jousen, jos se on vain hak­enut parhaat para­metrit tiety­ille tavoite­muut­tu­jien pain­o­tuk­sille. GA nyky­muo­dos­saan muis­tut­taa enem­mänkin työkalua tai bak­tee­rien jalostus­ta kemi­ante­ol­lisu­u­den tarpeisi­in, kun taas ihmis­ten tuo­tok­sil­la neu­roverkko­ja koulut­ta­mal­la saadaan aikaan otus jon­ka tuo­tok­set ovat ihmis­mäisiä. Kuu­luisas­sa esimerkissä Daniel Hillisin kir­jas­sa GA:n tuot­ta­ma pieni ohjel­ma oli paljon nopeampi kuin mitä kir­jail­i­ja olisi itse osan­nut koo­da­ta ja sen toim­inta erit­täin vaikea käsit­tää. GPT:t sen sijaan lisäävät pul­laut­ta­maansa kood­i­in kommentitkin.

          Ihmisiä usein kiin­nos­taa taiteil­i­joiden oma maku muiden tuo­to­sten suh­teen. Ehkä kos­ka se ker­too jotain siitä sisäis­es­tä kri­itikos­ta, joka on taiteil­i­jan aivois­sa aivan yhtä tärkeä tek­i­jä kuin ne (hori­se­vat? soti­vat?) luo­vat homunku­luk­set. Kuten itse kysy­itkin, mikä olisi se taide-GA:n kri­itikko eli kelpoisu­us­funk­tio? Neu­roverkkomenetelmil­lä pysty­isi var­maan oppi­maan aika kat­tavasti sen, minkälaisia asioi­ta ihmiset yleen­sä pitävät hauskana ja uutuudenviehättävänä.

          Olet kyl­lä sinän­sä oike­as­sa. En ole ikinä pitänytkään ihmisiä tai mitään muu­takaan paljon tuon kum­memp­ina kek­si­jöinä enkä usko mihinkään elan vitali­in. Mut­ta Uschanov on myös oike­as­sa jos “tekoä­lyl­lä” käsitetään vain valmis kuvia tuot­ta­va tuote­in­stanssi, tiet­ty kiin­nitet­ty neu­roverkkomenetelmä ja sen koulutusaineisto.

13. Tärkeän asian on nyt Osmo nos­tanut esille.
    Minus­ta tuo tekoä­ly on epälu­otet­ta­va kaikin puolin. Tulee mieleen ns ”aivope­su”. Minus­ta on täysin mah­dol­lista, että on toim­i­joi­ta, jot­ka voivat käyt­tää aivope­su-tekni­ikkaa tekoä­lyn manip­u­loimiseen. Sen jäl­keen tekoä­lyn tuot­ta­ma aineis­to on käyttökelvotonta.
    Puhu­vat jo tekoä­lyn seu­raavas­ta sukupolves­ta, jol­la pysty­isi tun­nista­maan ”tekoä­lyn” tuot­ta­man tiedon. Kyseessä olisi siis itse ajat­tel­e­va tekoä­ly. Puhu­vat, että siinä vai­heessa ihmiskun­ta on vaaras­sa. Miten lie.

    Vastaa

14. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010380241.html

    Hesari äsken että kult­turi­alal­la Suomes­sa pää­toimis­es­ti työskentelee
    yli 100 000 ihmistä!
    Jos näin, minä putosin. Suurem­pi kuin mikään teol­lisu­u­den­haara tässä maassa?

    Ei kai voi­da sanoa että kult­tuuria ei tässä maas­sa tehdä, arvoste­ta, tuote­ta, kulute­ta, rahoiteta.….aikamoinen elinkeinoala.

    Onko tämä tilas­to­harha vai mikä? Kyse kuitenkin päätoimisuudesta?

    Vastaa

15. Ei tekoä­ly ole uhka niinkään per­in­teiselle kankaalle ja paper­ille pää­tyvälle taiteelle, vaan dig­i­taaliselle tuotan­nolle. Taiteil­i­jois­takin iso osa tien­aa nykyään leipän­sä tekemäl­lä taidet­ta sosi­aalisen medi­an yleisölle twit­teris­sä, Insta­gramis­sa yms. Ansiot tule­vat tila­tu­ista töistä tai Patre­onin tyyp­pi­sistä kuukausi­lahjoi­tus­palveluista. Juuri tämä poruk­ka pää­tyy herkim­min tekoä­lyn syr­jäyt­tämäk­si, mikä on eri­tyisen epäreilua kos­ka hei­dän töitä varas­ta­mal­la moni algo­rit­mi on opetettu. 

    Samaan uhat­tuun ryh­mään voisi lisätä graafiset suun­nit­teli­jat, ani­maat­torit, main­osku­vaa­jat ja vaik­ka pelisu­un­nit­teli­jat. Kaik­ki suh­teel­lisen kova­palkkaisia luo­van alan ammat­te­ja, jot­ka tähän asti ovat olleet mukana talouskasvun muu­tok­ses­sa kohti palveluita.

    Vastaa

16. Tämä inhimil­lisen osaamisen (nykyter­mein) varas­t­a­mi­nen tai (uusioter­mein) inhimil­lis­es­tä osamis­es­ta oppimi­nen voi olla vielä paljon laa­jem­paa kuin kuvit­telemme. Nykyisenä pil­vipalvelu­iden aikana tekno­jäteil­lä on peri­aat­teessa pääsy kaik­keen pil­veen tal­len­net­tuun, mukaan­lukien Out­look- ja GMail-sähkö­postien sisältö, fir­mo­jen sisäiset Teams-keskuste­lut, kaik­ki tekniset piirus­tuk­set ja muut doku­men­tit jot­ka on tal­len­net­tu Google Documents‑, Onedrive- tai mui­hin tallennuspalveluihin. 

    Ain­oa mikä pidät­telee näi­den tieto­jen käytöstä kie­li­mallien, dif­fu­u­sio-kuvagen­er­aat­tor­ei­den, ja uusien tois­taisek­si tun­tem­at­tomien jär­jestelmien koulut­tamiseen, on lait ja sopimuk­set. Tekni­nen pääsy doku­ment­tei­hin ei ole enää este. Käytön sosi­aa­li­nen sopi­vaisu­us on sumen­e­mas­sa: (i) enää käytöstä ei jää samal­la taval­la kiin­ni kuin asian X suo­ras­ta kopi­oin­nista, kos­ka AI pystyy sumen­ta­maan ja yhdis­tämään asi­aa X mui­hin asioi­hin, niin että ei ole enää selvää mis­tä AI on X‑vaikutteensa saanut [1]. (ii) osaamisen varas­t­a­mi­nen saataa muut­tua sosi­aalis­es­ti hyväksy­tyk­si, niin kuin on käynyt YouTuben, maail­man suurim­man tek­i­jäoikeusrikko­muk­sen suh­teen; tai niin kuin ihmiset ovat tot­tuneet myymään yksi­ty­isyyten­sä ‘hyväksyn sopimuse­hdot’ ‑nap­pia paina­mal­la ties minkä kissavideo­gen­er­aat­torin saadakseen.

    Itseäni huolestut­ti aikaisem­min esim. Microsoft­in palvelu­iden EULA, jos­sa lop­pukäyt­täjä myön­tää Microsoft­ille kor­vauk­set­toman, maail­man­laa­juisen je ei-eksklusi­ivisen oikeu­den tal­letet­tuun sisältöön, siinä määrin kuin se on tarpeen palvelu­iden tar­joamisek­si ja Microsoft­in tuot­tei­den paran­tamisek­si. Mut­ta uusim­mis­sa Microsoft­in blogikir­joituk­sis­sa MS-Copi­lo­tista vakuutel­laan että lop­pukäyt­täjän sisäl­löl­lä ei koulute­ta kie­li­malle­ja, joten kaipa huoli on tunnistettu. 

    Mene ja tiedä. Sam Alt­manin taan­noinen hissipuhe, jos­sa hän olisi halun­nut saa­da sijoit­ta­jil­ta 5 000 — 7 000 mil­jar­dia viit­taa että hänel­lä on joku todel­la iso kala pyy­dys­tet­tävänä. Maail­man kaiken insinööriosaamisen ja muun ammat­tivi­isauden kokoami­nen oman fir­man omaisu­udek­si AI:n alle olisi sem­moinen iso kala, ehkäpä viimeinen bis­nes­si­ir­to joka ihmiskun­nan liike­maail­mas­sa tapah­tuu (no, hie­man liioitellen). AI toki myös yhdis­telisi kerättyä/varastettua osaamista tavoil­la joka ei yhdenkään inhimil­lisen yksilön kalloon mahtuisi.

    Viime kädessä asia on toki tulon­jakokysymys: kenen laari­in sataa se tolku­ton tuot­tavu­u­den kasvu ja monop­o­liase­maan pääsem­i­nen, jon­ka tuo maail­man ain­oan insinööri­toimistn pystyt­tämi­nen tarjoaa.

    [1] Mis­tä herää kysymys että toimi­vatko inhimil­liset oppi­jat sen kum­mem­mal­la taval­la. AI:n esi­in­marssi pakot­taa pohti­maan uudelleen yhteiskun­nan perus­tan, sen mitä pide­tään oikeu­den­mukaise­na ja mitä pahana.

    Vastaa

    1. Yksi asia jak­saa häm­men­tää ainakin min­ua läh­es lop­ut­tomasti — miten ihmeessä yri­tys­ten johto (ja omis­ta­jat) kieltäy­tyvät ikään kuin ymmärtämästä pil­vipalvelu­iden ehto­ja — ja sitä raadol­lista todel­lisu­ut­ta, ettei mikään estä pil­vipalvelu­fir­mo­ja rikko­mas­ta niitä löysiä ehto­ja niin halutes­saan. Kun tieto on jo jonkin aikaa ollut arvokkain­ta mitä suuri­mal­la osal­la yri­tyk­sistä voi olla, niin mik­si ihmeessä sitä ei pide­tä vis­usti suo­jas­sa kaik­il­ta ulkopuolisilta?

       No, raha lie­nee toden­näköisin seli­tys — pil­vipalvelu­iden kuukausi­mak­sut ainakin vaikut­ta­vat edelleen edullisim­mil­ta kuin oman infran pyörit­tämi­nen ja ammat­ti­lais­ten pitämi­nen palkkalis­toil­la (vaan kuin­ka käy, kun yri­tyk­sil­lä ei enää ole mitään osaamista harki­ta mui­ta vai­h­toe­hto­ja) — ja sik­si on var­maankin oman henkisen tas­apain­on vuok­si mukavampi uskoa siihen, että pil­vipalve­lut ovat tur­val­lisem­pia ja niitä pitää yllä val­ta­va huip­puam­mat­ti­lais­ten joukko (eikä suinkaan yli­työl­lis­tet­ty intialais­ten vas­tavalmis­tunei­den tiimi).

       Sama toki pätee melkein kaik­keen muuhunkin kuten vaik­ka toim­i­tiloi­hin — val­ta­va määrä tutkimuk­sia osoit­taa avokont­tor­ei­den (anteek­si “moni­toim­i­ti­lat”) turmi­ol­lisu­u­den työn­tuot­tavu­udelle ja työn­tek­i­jöi­den jak­samiselle, niin johto näyt­tää edelleen usko­van vankasti kaiken­maail­man “tör­mäytetään ihmisiä ja ideoita” ‑hölyn­pö­lyyn ja sijoit­ta­jat ovat onnes­ta soikeana, kun yri­tys on säästäv­inään toim­i­tiloista ja siir­tyy “mod­ernei­hin” toimistotiloihin.

       On tain­nut jär­ki jät­tää länsimaat…

       Vastaa

    2. OpenAI:n argu­ment­ti esimerkik­si The Timesin lak­i­jut­tua vas­taan on että tekoä­ly­jen tekemä datankeruu menee “Fair usen” alle. Täl­laises­sa väit­teessä ei ole minkään­laista perää. “Fair use” on tarkoitet­tu ensisi­jais­es­ti non-profit-toimintaan.

       Tekoä­ly­fir­mo­jen perustelu toimin­nalleen on, että kos­ka he tahkoa­vat (joillekin) paljon rahaa, hei­dän tulee saa­da viedä mitä tahansa dataa ilmaiseksi.

       On todel­la vaikea käsit­tää tämän menet­te­lyn puolustelua.

       Vastaa

    3. Nykyisenä pil­vipalvelu­iden aikana tekno­jäteil­lä on peri­aat­teessa pääsy kaik­keen pil­veen tal­len­net­tuun, mukaan­lukien Out­look- ja GMail-sähkö­postien sisältö, fir­mo­jen sisäiset Teams-keskuste­lut … Ain­oa mikä pidät­telee näi­den tieto­jen käyt­töä kie­li­mallien, dif­fu­u­sio-kuvagen­er­aat­tor­ei­den, ja uusien tois­taisek­si tun­tem­at­tomien jär­jestelmien koulut­tamiseen, ovat lait ja sopimukset. 

       Ensim­mäistä ker­taa osui oma­lle kohdalle se että AI on tuot­tanut tek­stimuo­toisen tran­skriptin eräässä teknisessä kok­ouk­ses­sa ääneen keskustelemis­tamme asioista. On hie­man aave­maista nähdä omat puheen­sa, kaikkine öö-itte­lyi­neen puh­taak­si kir­joitet­tuna, tilanteessa jos­sa en etukä­teen tien­nyt että kaik­ki menee nauhalle, tulee pikakir­joite­tuk­si, ja siir­tyy palve­limille mah­dol­lis­es­ti Irlan­ti­in tai jon­nekin. Ottaen huomioon että keskustelu kos­ket­teli poten­ti­aalis­es­ti arvokas­ta tietoa ja osaamista, toivon todel­lakin että käytän­nön laki- ja sopimustekni­nen taus­ta on huolel­la varmistettu. 

       Toki kaik­ki Android- tai IPhone-puhe­lin­ta taskus­saan kan­ta­vat ovat luul­tavasti jo tietämät­tään altistuneet vas­taavalle, mut­ta ilmiö muut­tui heti todem­man tun­tuisek­si kun näki itse lop­putu­lok­sen joka on per­in­teis­es­ti jäänyt vain tekno­jät­tien tietoon.

       Ne palve­limet Irlan­nis­sa (tai jos­sain), joil­la on nähtävis­sä ja konevoimal­la analysoitavis­sa melkein kaikissa europ­palai­sis­sa fir­moissa käy­dyt melkein kaik­ki suullisetkin keskuste­lut — ne muo­dosta­vat sem­moi­sen huna­japurkin että houku­tuk­sen purkin käyt­tämiseen täy­tyy olla val­ta­va, minkä lakiteknisen vedä­tyk­sen asia sit­ten vaati­ikin. Joku Snow­den 2.0 tulee var­maan sit­ten vuosien kulut­tua ker­tomaan kuin­ka kaik­ki tapahtui.

       Samoin kyseessä on huna­japurk­ki jota var­masti kaikin voimin kop­ut­tel­e­vat eri­laiset APT:t.

       Ymmär­rän hyvin että kie­li­malle­hin ja tek­stin tran­skrip­tioon sisäl­tyy myös val­ta­va voima, jota ei oikein voi jät­tää käyt­tämät­tä jos halu­aa säi­lyt­tää kil­pailukykyn­sä. Mut­ta ihmette­len syvästi että en näe mitään keskustelua tai pun­taroin­tia tästä AI:n aspek­tista. Ehkä en vain ole istunut oikeis­sa pöydissä.

       Vastaa

17. Tässä nyt läh­estytään metafy­y­sisem­pää kysymys­tä “mitä on taide”. Jos “taiteen” voi täysimääräis­es­ti kor­va­ta tekoä­lyn tuo­tok­sel­la, oliko se taidet­ta ensinkään?

    Oma näkökul­ma on, että gen­er­ati­ivi­nen tekoä­ly on työkalu. Osaavis­sa käsis­sä työkalul­la voi tuot­taa hienoa jälkeä joka on ilmi­selvästi taidet­ta etenkin jos se asete­taan taiteen kon­tek­sti­in, mut­ta toisaal­ta sil­lä voi tuot­taa ääret­tömän määrän “ei-taidet­ta”, joka sinän­sä voi nykyti­las­sa ennen gen­er­ati­ivista tekoä­lyä olla luo­van työn ammat­ti­lais­ten tuottamaa. 

    Tekoä­ly tulee kor­vaa­maan ison määrän kult­tuuriken­tän käsi­työstä, alka­en nyt vaik­ka eloku­vien tehosteista; jos tähän asti taus­tan vai­h­t­a­mi­nen on vaat­in­ut jokaisen kuvaru­udun käymistä käsin läpi ja äärivi­ivo­jen piirtämistä, pystyy sopi­vasti koulutet­tu tekoä­ly samaan paljon pienem­mäl­lä käsi­työn määräl­lä. Min­un on vaikea nähdä tässä mitään ongel­maa. Samoin jos kie­li­malli tuot­taa käsikir­joit­ta­jalle syöt­tei­den perus­teel­la kymme­nen dialo­gi­vai­h­toe­htoa arvioitavak­si sekun­neis­sa, paran­taa se selvästi käsikir­joit­ta­jan tuot­tavu­ut­ta. Lop­putu­lok­se­na syn­tyvä eloku­va kuitenkin ansait­see ase­mansa kult­tuu­rituot­teena ain­oas­taan ihmis­ten luo­man kon­tek­stin vuoksi.

    Samoin jos kon­sultin pow­er­point-esi­tyk­sen geneer­i­nen kuva­pankkiku­va näyt­töä osoit­tavas­ta tieto­työläis­es­tä vai­h­tuu val­oku­vaa­jan otta­mas­ta val­oku­vas­ta tekoä­lyn gen­eroimak­si kuvak­si, on tosi vaikea nähdä mis­sä tapah­tuu vääryyt­tä vaik­ka val­oku­vaa­ja saakin vähem­män rojal­tia kuva­pankil­ta; ei se val­oku­vaa­jankaan kuva mikään luo­van työn mes­tari­teos ollut, vaik­ka ehkä nimel­lis­es­ti teoskyn­nyk­sen ylittikin.

    Omas­sa amma­tis­sani arkkite­htu­uris­sa tulee var­masti käymään niin, että asi­akas on jo ennen ensim­mäistä kon­sul­taa­tio­ta laat­in­ut tekoä­ly­mallin avul­la kuvia siitä, mitä halu­aa. Eikä siinä mitään, ammat­ti­laisen osaamiselle on edelleen tarvet­ta kun pelkästä kuvas­ta työstetään aidosti toteutet­tavis­sa ole­va suun­nitel­ma, ja jos tekoä­ly aut­taa asi­akas­ta artiku­loimaan toiveen­sa, niin aina parem­pi. Arkkite­htu­uris­sa­han ei varsi­naisia tek­i­jänoikeuk­sia ole koskaan ollutkaan, puhu­mat­takaan jostain tyylin suojaamisesta.

    Vastaa

18. ” Samoin jos kie­li­malli tuot­taa käsikir­joit­ta­jalle syöt­tei­den perus­teel­la kymme­nen dialo­gi­vai­h­toe­htoa arvioitavak­si sekun­neis­sa, paran­taa se selvästi käsikir­joit­ta­jan tuottavuutta. ”

    Tämä on se taso jol­la kie­li­mallit toimi­vat nykyään, mut­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua kehi­tys onkin kehit­tynyt jo merkit­tävästi: sil­loin kie­li­mallia voi käskeä tekemään kokon­aisen käsikir­joituk­sen — tai vaik­ka 30. Ihmisen ain­oa hom­ma on valkata niistä paras, tai senkin työn voi var­maan tehdä toinen tekoäly.

    Tai jos siir­ry­tään kir­jal­lisu­u­teen, niin per­in­teinen kus­tan­ta­mo mak­saa ihmiskir­jail­i­jalle, ja toivoo että hänen kir­jaansa myy­dään 10 000 kap­palet­ta: tekoä­lykus­tan­ta­mo kir­joitut­taa 100 000 kir­jaa, ja toivoo että joka kymmenet­tä myy­dään yksi kappale.

    “Samoin jos kon­sultin pow­er­point-esi­tyk­sen geneer­i­nen kuva­pankkiku­va näyt­töä osoit­tavas­ta tieto­työläis­es­tä vai­h­tuu val­oku­vaa­jan otta­mas­ta val­oku­vas­ta tekoä­lyn gen­eroimak­si kuvak­si, on tosi vaikea nähdä mis­sä tapah­tuu vääryyt­tä vaik­ka val­oku­vaa­ja saakin vähem­män rojal­tia kuvapankilta;”

    Mitä rojalt­te­ja? Ei tekoä­ly­fir­mat mak­sa mitään rojal­te­ja: jos ne jou­tu­isi sel­l­aisia mak­samaan, niin kuvan käytön jäljit­tämi­nen ja mak­sami­nen oikeuk­sien omis­ta­jalle olisi aivan tolku­ton suo.

    Ei kan­na­ta ajatel­la gen­er­ati­ivista tekoä­lyä vain tuot­tavu­us­loikkana, kos­ka ne asi­at mitä se tuot­taa, on sel­l­aista jota tuote­taan jo nyt liikaa. Funtsi­pa kuin­ka mon­ta main­os­ta, pro­mootiovideo­ta ja ‑kuvaa, uuti­s­ar­tikke­lia, some­julka­isua ja pow­er­point-esi­tys­tä olet näh­nyt tänään? Halu­aisitko nähdä niitä 30 ker­taa enem­män? Arve­len että et. Sat­u­raa­tiopiste on jo saavutet­tu, eikä myyn­tivolyymia voi­da mainit­tavasti kas­vat­taa, vaik­ka työt tek­isikin botti.

    Vastaa

    1. “Tai jos siir­ry­tään kir­jal­lisu­u­teen, niin per­in­teinen kus­tan­ta­mo mak­saa ihmiskir­jail­i­jalle, ja toivoo että hänen kir­jaansa myy­dään 10 000 kap­palet­ta: tekoä­lykus­tan­ta­mo kir­joitut­taa 100 000 kir­jaa, ja toivoo että joka kymmenet­tä myy­dään yksi kappale.”

       Entä sit­ten? Jo nyt globaaleil­la markki­noil­la on myyn­nis­sä miljoo­nia kir­jal­lisia tuot­tei­ta, joi­ta ei kukaan ole koskaan ostanyt yhtä ain­ut­ta kap­palet­ta. Toiveikkaiden kir­jail­i­joiden pöytälaatikois­sa vielä paljon enem­män. Dig­i­taa­li­nen lev­i­tys tap­poi jo kus­tan­ta­moiden roolin kir­jal­lisu­u­den port­in­var­ti­joina. Kir­jan arvo syn­tyy yhteisöl­lisyy­destä, lukupi­ireistä, kir­james­su­ista, kri­itikkoar­vosteluista. Ei se ole min­nekään katomas­sa vaik­ka tekoä­lyn avul­la pysty­isi tuot­ta­maan minkälaisen sanavuoren tahansa.

       Isom­pi kysymys on luoko tekoä­ly kokon­aan uusia kult­tuu­rituot­teen muo­to­ja, jot­ka kil­pail­e­vat ihmis­ten rajal­lis­es­ta huomios­ta per­in­teisiä medioi­ta vas­taan. Samal­la taval­la kuin pelit ja video­sisäl­löt ovat syöneet tilaa kir­jo­jen lukemiselta ja elokuvil­ta, voi jonkin­lainen lennos­sa gen­eroitu tekoäl­y­sisältö kaa­p­a­ta isonkin markki­nao­su­u­den. San­o­taan nyt vaik­ka sykemit­tarin, GPS-paikan­nuk­sen ja algoritmi-PT:n har­joi­tu­so­hjel­man perus­teel­la juok­su­lenkille tah­tia lyövä taus­ta­musi­ik­ki, joka saavut­taa huip­pupis­teen juuri oikeaan aikaan mak­si­maalisen elämyk­sen luomiseksi.

       Vastaa

       1. “Entä sit­ten? Jo nyt globaaleil­la markki­noil­la on myyn­nis­sä miljoo­nia kir­jal­lisia tuot­tei­ta, joi­ta ei kukaan ole koskaan ostanyt yhtä ain­ut­ta kap­palet­ta. Toiveikkaiden kir­jail­i­joiden pöytälaatikois­sa vielä paljon enemmän.”

          Tää oli vähän niinkuin se point­ti, eli täl­laista tavaraa tuote­taan nyt jo yli tarpeen, mihin “tuot­tavu­us­loikkaa” tarvi­taan? Kult­tuuris­sa ja viih­teessä alku­tuotan­non kehi­tys ei siir­rä työ­paikko­ja jalostuk­seen, kos­ka alku­tuotan­to ja jalostus ovat sama asia.

          “Kir­jan arvo syn­tyy yhteisöl­lisyy­destä, lukupi­ireistä, kir­james­su­ista, kri­itikkoar­vosteluista. Ei se ole min­nekään katomas­sa vaik­ka tekoä­lyn avul­la pysty­isi tuot­ta­maan minkälaisen sanavuoren tahansa.”

          Tulee vaan paljon vaikeam­paa saa­da kir­jaa mes­suille, lukupi­irei­hin tai kri­itikoiden käteen, kun tar­jon­taa on sato­ja ker­to­ja enem­män. Eihän julka­isi­jan ole mikään pakko ker­toa että nämä tsiljoona teosta ovat tekoä­lyn rus­taamia — ja vaik­ka olisikin, niin aina voi valehdella. 

          Lisäk­si tietysti valekir­jail­i­joiden määrä tulee moninker­tais­tu­maan, kun tekoä­lyl­lä on paljon helpom­pi teet­tää kir­ja kuin toimit­ta­jakaver­il­la tai kenialaisel­la haa­mukir­joit­ta­jal­la. Tämän merk­i­tys tosin on vähäisem­pi, kun siihen tarvit­see aina kuitenkin jonkun oikean ihmisen taakse.

       2. @Yama 26.4.2024 12:03
          Kaiken­laista gen­re­fik­tio­ta on jo haitak­si asti, net­ti on täyn­nä fan­fic­tio­nia ja muu­ta kuraa, jon­ka kanssa tekoä­ly epäilemät­tä pysty­isi kil­paile­maan, mut­ta kan­nat­taako siihen kil­pailu­un lähteä? Ote­taan lähtöaineis­tok­si kymmene­tuhat­ta harleki­inia ja pystytään tuot­ta­maan rajat­tomasti uusia harleki­ine­ja, mut­ta mitä tässä on saavutet­tu ja kuka siitä maksaa?
          Jos nyt koi­tan kek­siä käyt­töä tekoä­lylle kir­jal­lisel­la puolel­la, niin on asi­akir­joit­ta­jia, joil­la on kiin­nos­ta­va aihe ja asiantun­te­mus­ta, mut­ta vajavainen ilmaisu­taito, jos tek­stin voisi ajaa läpi jostain ohjel­mas­ta, joka tek­isi siitä tyylil­lis­es­ti vähem­män pökkelöä, niin tämä voisi olla paran­nus. Vaatisi tietysti inhimil­lisen fak­tan­ta­rkas­tuk­sen viimeisenä työ­vai­heena, kos­ka tekoä­ly ei väl­itä faktoista.

       3. “Ote­taan lähtöaineis­tok­si kymme­nen­tuhat­ta harleki­inia ja pystytään tuot­ta­maan rajat­tomasti uusia harleki­ine­ja, mut­ta mitä tässä on saavutet­tu ja kuka siitä maksaa?”

          Jos ihmisen kir­joit­ta­ma harleki­i­ni mak­saa vitosen ja tekoä­lyn 5 sent­tiä (hin­nat hatus­ta) niin mik­sikä jälkim­mäi­nen ei voisi käy­dä kau­pak­si? Kyl­lä sitä joku tulee var­maan ainakin yrit­tämään. Jo jonkun aikaa on itse asi­as­sa ollut kau­pan bot­tien kir­joit­tamia ‘kir­jo­ja’ jot­ka tyyp­il­lis­es­ti perus­tu­vat wikipedia-artikke­li­in yms: lähin­nä täl­lais­ten kohdal­la voi puhua hui­jauk­sen tapaisesta.

          Kir­jal­lisu­us ei var­maan ole kuitenkaan ensim­mäi­nen ala jota tekoä­ly voi täl­lä tavoin dis­rup­toi­da. Jour­nal­is­mis­sa muu­tos on jo käyn­nis­sä, on ole­mas­sa yri­tyk­siä jot­ka tar­joa­vat eri por­taaleille ja vas­taav­ille tekoä­lyn kir­joit­tamia artikkelei­ta ja tuotearvosteluja.

       4. “Kir­jal­lisu­us ei var­maan ole kuitenkaan ensim­mäi­nen ala jota tekoä­ly voi täl­lä tavoin disruptoida”

          En tiedä ensim­mäis­es­tä mut­ta suurin on koh­ta porno.

    2. Tämä on se taso jol­la kie­li­mallit toimi­vat nykyään, mut­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua kehi­tys onkin kehit­tynyt jo merkit­tävästi: sil­loin kie­li­mallia voi käskeä tekemään kokon­aisen käsikir­joituk­sen — tai vaik­ka 30. Ihmisen ain­oa hom­ma on valkata niistä paras, tai senkin työn voi var­maan tehdä toinen tekoäly. 

       Tai jos siir­ry­tään kir­jal­lisu­u­teen, niin per­in­teinen kus­tan­ta­mo mak­saa ihmiskir­jail­i­jalle, ja toivoo että hänen kir­jaansa myy­dään 10 000 kap­palet­ta: tekoä­lykus­tan­ta­mo kir­joitut­taa 100 000 kir­jaa, ja toivoo että joka kymmenet­tä myy­dään yksi kappale. 

       Mik­si jäädä tähän? Tule­vaisu­udessa tekoä­ly voi hel­posti gen­eroi­da jokaiselle 1‑N päät­tymätön­tä (tai päät­tyvää, miten kulutt­ta­ja halu­aa) äänikir­jaa, eloku­vaa ja tv-sar­jaa. VR-lasit päähän ja seu­raa­maan päät­tymätön­tä avaru­us­saa­gaa, rikos­draa­maa, fan­tasi­a­seikkailua tms. — ehkä jatkos­sa myös jonki­laisen suo­ran aivolinkin kautta.

       Toivoa vain sopii, että tuol­loin ongel­mat lasken­ta- ja ener­giate­hokku­u­den kanssa saadaan ratko­tuk­si joit­tei jokaista ihmistä varten tarvit­taisi muu­ta­man saunankiukaan tehon vievää GPU-farmia…

       Vastaa

19. “Human­isti­nen harha” taitaa vai­va­ta usei­ta ihmisiä tekoä­lyn suh­teen myös taiteil­i­joi­ta ja puo­lus­tusvoimi­akin. Toi käsite on mie­lenki­in­toinen. Luin netistä, että pro­fes­sori Kari Enqvist olisi sitä käyt­tänyt jos­sain puheti­laisu­udessa ja selit­tänyt sen. Se meni suun­nilleen näin. Ihmi­nen ajat­telee, että sille jää aina joku rooli eli kun tekoä­ly on oppin­ut tämän ja tämän, niin tätä se ei osaa ja siinä tarvi­taan sit­ten ihmistä. Kuitenkin tekoä­lyn kehi­tyk­sel­lä ei ole mit­taa eikä määrää.

    Tekoä­lyn tuot­ta­mas­ta bulkki­taiteesta sen ver­ran, että tekoä­ly kyl­lä tulee oppi­maan tekemään yhtä laadukas­ta taidet­ta kuin ihmisetkin eikä sitä ero­ta onko se tekoä­lyn vai ihmisen tekemää. Olen työk­seni joka päivä tekoä­lyn kanssa tekemi­sis­sä ja joudun työssä pere­htymään laa­jasti eri­laisi­in tekoä­lyn sovellutuksiin. 

    Se mikä min­ua “kir­paisee” suuresti, mut­ta joka täy­tyy hyväksyä, niin on tekoä­lyn kyky luo­da 3D grafi­ikkaa ja se kehit­tyy siinä kokoa­jan huo­mat­tavasti. Olen käyt­tänyt mon­ta vuot­ta 20 vuo­den aikana 3D grafi­ikan tekemisen opet­telu­un. Se vaatii val­ta­van työmäärän. Nyt osaan jo aika hyvin sitä. Koh­ta sitä taitoa ei tarvita.

    Vastaa

    1. Tekoä­lyn tuot­ta­mas­ta bulkki­taiteesta sen ver­ran, että tekoä­ly kyl­lä tulee oppi­maan tekemään yhtä laadukas­ta taidet­ta kuin ihmisetkin eikä sitä ero­ta onko se tekoä­lyn vai ihmisen tekemää.

       Mut­ta kun esimerkik­si kuvataiteessa teok­sen taiteelli­nen arvo ei ole enää pitkään aikaan liit­tynyt teok­sen esteet­tisi­in omi­naisuuk­si­in (esim. sen kauneu­teen) kuin satunnaisesti.

       Mar­cel Duchamp ilmoit­ti jo yli sata vuot­ta sit­ten taidenäyt­te­lyyn posli­inisen pisoaarin ja tote­si, että se on hänen teok­sen­sa (tai oikeam­min hän käyt­ti salanimeä R. Mutt). Tämä hyväksyt­ti­in ajan myötä taide­in­sti­tuu­tios­sa ja hän jäi sil­lä taide­his­to­ri­aan suurek­si klas­sikok­si. Tun­tu­isi aivan älyt­tömältä nyt sit­ten vakuutel­la, että “kyl­lä nykyään tekoä­ly on jo niin kehit­tynyt­tä, ettei enää erot­taisi, onko pisoaari tekoä­lyn vai ihmisen tekemä”. Kos­ka eihän se ollut ihmisen tekemä sil­loin sata vuot­ta sit­tenkään, vaan jonkin WC-kalus­tete­htaan, ja juuri tämä oli koko se vit­si siinä teoksessa.

       Edelleen on vaikea ajatel­la, kuin­ka tekoä­ly voisi mitenkään tehdä taidet­ta, jos­sa se koko juju on taiteil­i­jan teok­sel­laan tekemässä, nurkan takaa tulevas­sa eleessä, ei itse teok­ses­sa. Kuten se on enenevässä määrin ollut sadan viime vuo­den aikana.

       Vastaa

20. Minä juok­sen kil­paa tekoä­lyn kanssa ja toden­näköis­es­ti häviän sen. Olen tekemässä kuvi­tus­ta las­tenkir­jaa varten 3D grafi­ikkana Blender­il­lä. Se työ toden­näköis­es­ti muut­tuu koh­ta arvottomaksi. 

    Osmo, kir­joi­ta jut­tu miten tekoä­lyn käyt­tö aut­taisi Julk­isten palvelu­iden resurssi­haasteisi­in. Esim lääkärin työa­jas­ta puo­let menee hallinnol­liseen työhön. Tekoä­lyä hyö­dyn­tämäl­lä siitä voisi 30 pros­ent­tia siirtää hoito­työhön. Use­at yri­tyk­set kil­pail­e­vat maail­mal­la hoitoro­bot­tien kehit­tämisessä. Syy on globaali hoita­japu­la. Näitä yri­tyk­siä ovat esimerkik­si Boston Dynam­ics ja Tes­la. Myös Ope­nAI on mukana yhteistyössä jonkun robot­tite­knolo­giayri­tyk­sen pro­jek­tis­sa. Ensim­mäiset kie­li­mallia käyt­tävät leluro­bot­it ovat jo markki­noil­la, joten kehi­tys on huimaa.

    Vastaa

    1. Lääkärin sih­teer­inä toimi­va AI on aika pom­min­var­ma tuot­tavu­u­den kas­vat­ta­ja. Herää kysymys, voisiko tekoä­ly toimia poti­laan his­to­ri­an tun­tien myös “oma­lääkärinä”, jol­loin lääkärin ja työ­nan­ta­jan suh­teessa säi­ly­isi jous­tavu­us ja fun­gi­bili­teet­ti. Mut­ta miten tekoä­ly voi sit­ten eksplisi­it­tis­es­ti ker­toa sen, minkä oma­lääkäri vain hil­jaa itsek­seen ajat­telee poti­lais­taan? Joko jotain oleel­lista tietoa kadote­taan, tai sit­ten joku jos­sain välis­sä loukkaantuu.

       Vastaa

       1. Kieli ilmen­tää vain pien­tä osaa kom­mu­nikaa­tios­ta. On vaikea kek­siä, miten tekoä­ly voisi tavoit­taa inhimil­lisen koke­muk­sen tuo­man inhimil­lisen viisauden, jota lääkärit parhaim­mil­laan ilmen­tävät. Samaan sar­jaan kuu­lu kysymys eläin­ten tekoälystä. Voiko sel­l­ainen joskus olla ja mitä para­me­tre­jä se sil­loin lukee ja toden­näköisyyk­siä kavan­tifioi? Kun ei ker­ran ole kieltä, jota mallintaa. Wittgen­steinil­la olisi var­maan ollut jotain mie­lenki­in­toista san­ot­tavaa tästä ja leijonista.

21. Täl­lä het­kel­lä kie­li­mallit (tekoä­ly) kykenevät toim­i­maan oppi­laan tuto­ri­na ja kom­mu­nikaa­tio on saman­laista kuin ihmis­ten kom­mu­nikoin­ti. Itse olen käyt­tänyt tekoä­lyä kun valmis­tauduin vaa­ti­vaan tutkimu­sop­er­aa­tioon. Kysyin neu­vo­ja ChatGPT:ltä. (GPT4) Se antoi sel­l­aiset neu­vot joi­ta hoita­jat eivät olleet koskaan anta­neet. Myös ker­toi ohjei­ta henkiseen val­men­tau­tu­miseen tutkimus­ta varten. Tutkimus onnis­tui hyvin. Se ei ollut onnis­tunut kymme­neen vuo­teen. Täl­lä oli siihen osavaiku­tus. Toinen syy oli “inno­vati­ivisem­pi” maa­han­muut­ta­jalääkäri, joka suh­tau­tui eri taval­la kuin suo­ma­laiset lääkärit.
    Hoita­jat ja lääkärit eivät kerkeä anta­maan riit­tävästi ohjei­ta, eikä poti­las hok­saa lyhyessä ajas­sa kaikkea kysyä. Siinä kohtaa tekoälystä on paljon hyötyä.

    Vastaa