Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suo­men työ­mark­ki­noi­ta vai­vaa osaa­mis­vi­nou­ma. Osaa­jis­ta on puu­tet­ta samal­la kun vähem­män kou­lu­te­tut eivät löy­dä töitä.

Vuon­na 2016 työt­tö­myys­pro­sent­ti oli pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa kak­si­kym­men­tä­kuusi ja aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa seitsemän.

Pitäi­si siis pitää huol­ta sii­tä, ettei nuo­ris­ta kukaan jäi­si vail­le toi­sen asteen kou­lu­tus­ta.  Täs­sä ei kui­ten­kaan ole koko totuus.

Vie­lä 1980-luvun lopul­la pel­kän kan­sa- tai perus­kou­lun käy­nei­den kes­kuu­des­sa työt­tö­myys oli samaa luok­kaa kuin aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa nyt. Ovat­ko työt muut­tu­neet vaa­ti­vam­mik­si, työ­nan­ta­jat kran­tum­mik­si vai kou­lut­ta­mat­to­mat huonommiksi?

Ilman toi­sen asteen kou­lu­tus­ta jää nyt noin kuu­den­nes ikä­luo­kas­ta. Se on lii­kaa, mut­ta pal­jon vähem­män kuin ennen. Jäl­jel­le jää­neet ovat vali­koi­tu­neem­pia ja eri­tyi­ses­ti työ­nan­ta­jien sil­mis­sä leimaantuneempia.

Vaik­ka työt ovat muut­tu­neet vaa­ti­vam­mik­si, jäl­jel­lä on yhä pal­jon niin hel­pos­ti opit­ta­via töi­tä, että pel­käl­lä perus­kou­lul­la pitäi­si selvitä.

Kou­lu­te­tut kui­ten­kin syr­jäyt­tä­vät kou­lut­ta­mat­to­mat myös teh­tä­vis­sä, jois­sa kou­lu­tus­ta ei vält­tä­mät­tä tar­vit­tai­si. Tämä kou­lu­tusin­flaa­tio on haas­kaus­ta maas­sa, jos­sa osaa­jis­ta on pulaa.

On pal­jon töi­tä, joi­hin vaa­di­taan usean vuo­den ammat­ti­tut­kin­to, mut­ta joi­hin opis­ke­li­joi­ta ote­taan kesä­töik­si ilman mitään alan kou­lu­tus­ta. Eivät he ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä tie­tys­ti ole päte­viä, mut­ta oppi­vat työt nopeasti.

Suo­rit­ta­mal­la tut­kin­non osoit­taa myös kyen­neen­sä suo­rit­ta­maan tut­kin­non. Isoi­sä­ni toi­mi sääs­tö­pan­kin joh­ta­ja­na taka­naan yli­opis­to­tut­kin­to klas­si­ses­ta krei­kas­ta. Sii­tä tus­kin oli suur­ta käy­tän­nön hyö­tyä pank­ki­työs­sä. Tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen on pelk­kä­nä sovel­tu­vuus­ko­kee­na tur­han kal­lis ja aikaa vievä.

= = =

Hel­sin­gis­sä on kou­lu­tus­lau­ta­kun­nan sijas­ta ope­tus­lau­ta­kun­ta, kos­ka vain koi­ria (ja kuu­lem­ma avio­mie­hiä) kou­lu­te­taan, mut­ta lap­sia ope­te­taan. Todel­li­suu­des­sa ope­tuk­seen sisäl­tyy pal­jon ”kou­lu­tus­ta”, jol­la oppi­lais­ta kou­li­taan pit­kä­jän­tei­siä, jär­jes­tel­mäl­li­siä, itse­ku­riin kyke­ne­viä ja hyvin käyt­täy­ty­viä.  Sik­si mer­ko­no­mi ohit­taa perus­kou­lu­to­dis­tuk­sel­la töi­tä hake­van ja isoi­sä­ni menes­tyi pankinjohtajana.

Ammat­tio­pin­toi­hin kuu­luu pal­jon myös yleis­si­vis­tä­vää ja teo­reet­tis­ta ope­tus­ta, jot­ta oli­si väy­lä kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin. Tämä on hyvä nii­den kan­nal­ta, jot­ka käyt­tä­vät väy­lää kor­kea­kou­lui­hin – ja mui­den­kin kan­nal­ta ihan elä­mää aja­tel­len – mut­ta perin huo­no nii­tä aja­tel­len, joi­den opin­not tys­sää­vät tähän.

Yhdis­tet­ty­nä kou­lu­tusin­flaa­tioon tämä syr­jäyt­tää työ­elä­mäs­tä oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­viä, jot­ka oppi­si­vat kyl­lä työ­tä teke­mäl­lä mut­ta eivät kir­jo­ja pänttäämällä.

Tule­vai­suu­des­sa moni jou­tuu oppi­maan aikui­siäl­lä uuden amma­tin, kos­ka van­ha menee alta pois. Ammat­tia vaih­ta­va ei tar­vit­se uudes­taan ”kou­lu­tus­ta”. Ker­taal­leen kou­lu­tet­tu­ja aikui­sia var­ten tar­vit­tai­siin ope­tus­mo­du­le­ja, jois­sa opit­tai­siin uuden amma­tin vaa­ti­mat tie­dot ja tai­dot ja vain ne.

Kaik­kien pitäi­si päi­vit­tää osaa­mis­taan jat­ku­vas­ti. Par­hai­ten tämä kävi­si työ­pai­kan tar­joa­ma­na ope­tuk­se­na, mut­ta lyhyi­den työ­suh­tei­den maa­il­mas­sa työ­nan­ta­jil­la ei ole tähän riit­tä­viä kan­nus­tei­ta. Nehän voi­vat vahin­gos­sa kou­lut­taa vaik­ka työ­voi­maa kil­pai­li­jal­leen. Kol­mi­kan­nas­sa voi­si­vat mureh­tia tätä­kin kysymystä.

= = =

Hel­po­tus­ta osaa­mis­vi­nou­maan saa­tai­siin, jos töis­sä har­jaan­tu­neet siir­tyi­si­vät työ­ural­la eteen­päin ja jät­täi­si­vät hel­poik­si käy­neet työt työ­uraan­sa aloitteleville.

Työn­vä­li­tyk­ses­sä kes­ki­ty­tään lii­kaa etsi­mään töi­tä työt­tö­mil­le. Pitäi­si etsiä parem­pia työ­paik­ko­ja jo töis­sä oleville.

Teko­ä­ly tar­joai­si tähän oivat mah­dol­li­suu­det. Ohjel­ma voi­si ver­ra­ta työs­sä ole­via poten­ti­aa­li­siin työ­paik­koi­hin ja voi­si ker­toa sel­lai­sel­le­kin, joka ei ole edes etsi­mäs­sä uut­ta työ­paik­kaa, että aika lähel­lä oli­si sinul­le parem­pi paik­ka, jos­ta sai­sit 300 €/kk parem­paa liksaa.

Parem­pi ura­kier­to hel­pot­tai­si työ­voi­ma­pu­laa osaa­mis­ta vaa­ti­vis­sa teh­tä­vis­sä samal­la kun hel­pot työt vapau­tusi­vat niil­le, joi­den osaa­mi­nen ei vie­lä rii­tä vaa­ti­vam­piin töihin.

Monen nuo­ren oli­si tär­ke­ää saa­da ensim­mäi­nen työ­paik­ka. Työ­tä teke­mäl­lä sekä oppii työs­sä tar­vit­ta­via tai­to­ja että saa sitä vaa­dit­tua ”kou­lu­tus­ta”.

Ennen yri­tyk­set inves­toi­vat nuo­riin, vaik­ka hei­dän palk­kaa­mi­sen­sa tuot­ti­kin aluk­si tap­pio­ta. Heis­tä kui­ten­kin kehit­tyi tai­ta­via ja tuot­ta­via työn­te­ki­jöi­tä. Lyhyi­den työ­suh­tei­den maa­il­mas­sa ei oikein kan­na­ta olla ensim­mäi­nen työnantaja.

Jos yhteis­kun­ta on val­mis mak­sa­maan nuo­ren kou­lut­ta­mi­ses­ta oppi­lai­tok­ses­sa, sen pitäi­si olla val­mis mak­sa­maan myös nuo­ren työs­sä oppimisesta.

Nuo­ria otet­tai­siin her­kem­min töi­hin, jos heil­le voi­si mak­saa pie­nem­pää palk­kaa kuin koke­neem­mil­le. Kor­kei­den vuo­krien kas­vu­kes­kuk­sis­sa pie­ni­palk­kai­sen työn teke­mi­nen ei kui­ten­kaan moti­voi talou­del­li­ses­ti. Ihan mität­tö­mil­lä tuloil­la ei nuo­ri­kaan pär­jää. Pitäi­si esi­mer­kik­si perus­taa oma koti kaik­ki­ne hankintoineen.

Vuo­teen 1975 saak­ka alle 24-vuo­ti­aat mak­soi­vat veroa alem­man astei­kon mukaan – hei­hin sovel­let­tiin yksi­näi­si­nä­kin per­he­ve­ro­tuk­sen asteik­koa. Voi­si­ko nuo­ril­le nyt antaa mui­ta ante­li­aam­man työ­tu­lo­vä­hen­nyk­sen tuke­maan pie­ni­palk­kai­sia nuo­ria ja samal­la sal­lit­tai­siin mak­saa heil­le vähän alem­paa palkkaa?

Lap­sia este­tään kii­peä­mäs­tä katol­le pois­ta­mal­la tika­puis­ta alin por­ras. Moni tar­vit­see sel­lai­sen pääs­täk­seen aloit­ta­maan työelämässä.

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-artikkelina

38 vastausta artikkeliin “Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota”

  1. > Jos yhteis­kun­ta on val­mis mak­sa­maan nuoren
    > kou­lut­ta­mi­ses­ta oppi­lai­tok­ses­sa, sen pitäi­si olla
    > val­mis mak­sa­maan myös nuo­ren työs­sä oppimisesta.

    Ker­ro se OAJ:lle ja vas­taa­vil­le ammat­ti­lii­toil­le, jot­ka käy­tän­nös­sä pyö­rit­tä­vät Suo­men kou­lu­tus­bis­nes­tä. Tässä(kin) asias­sa val­ta on karan­nut vir­ka­mies­ten hal­tuun. — Tämä on erit­täin suu­ri ongel­ma. — Nyky­ään kaik­ki sat­sauk­set “kou­lu­tuk­seen” valu­vat suo­raan vir­ka­mies­ten palk­ka­pus­siin. Näin ei pitäi­si olla. Hyvin­voin­nin pitää tul­la kou­lu­tet­ta­vien hyväk­si, ei virkamiesten.

  2. Vie­lä 1980-luvun lopul­la pel­kän kan­sa- tai perus­kou­lun käy­nei­den kes­kuu­des­sa työt­tö­myys oli samaa luok­kaa kuin aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa nyt. Ovat­ko työt muut­tu­neet vaa­ti­vam­mik­si, työ­nan­ta­jat kran­tum­mik­si vai kou­lut­ta­mat­to­mat huonommiksi?”

    80- ja vie­lä 90-luvul­la­kin oli monia töi­tä, joi­hin voi­tiin ottaa kuka vaan sen kum­mem­min ihmet­te­le­mät­tä. Ei tar­vit­tu lupia ja kort­te­ja ja pas­se­ja yms. 80-luvul­la oli myös kova pula teki­jöis­tä esim. raken­nusa­lal­la, pal­kat saat­toi­vat olla eri­kois­osaa­mis­ta vaa­ti­vis­sa töis­sä todel­la hui­mat, ja yksi­tyis­asiak­kaal­le ei vält­tä­mät­tä ollut tar­jol­la kuin har­maa­ta työ­voi­maa… Aika kul­taa muistot.

  3. Alem­man pal­kan sijaan voi­si tul­la kysee­seen myös kevyem­pi TyEL-mak­su tai sii­tä koko­naan vapaut­ta­mi­nen. Sen oli­si yksin­ker­tai­sem­pi rat­kai­su, jol­la oli­si sekin etu, että alem­pi palk­ka nuo­ril­le kuu­los­taa monen kor­vis­sa jon­kin­lai­sel­ta ikä­ra­sis­mil­ta, kun taas elä­ke­mak­suis­ta ei moni muu pait­si työ­nan­ta­jat pahem­min piittaa.

    1. Kuka mak­sai­si sen Tyel-makun vai ajat­te­lit­ko, että nuo­ret ansait­si­si­vat vähem­män elä­ket­tä? Täs­sä­hän esi­tet­tiin alem­paa verotusta.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka mak­sai­si sen Tyel-makun vai ajat­te­lit­ko, että nuo­ret ansait­si­si­vat vähem­män elä­ket­tä? Täs­sä­hän esi­tet­tiin alem­paa verotusta.

    No mut­ta se elä­ke­hän on ket­ju­kir­je-jär­jes­tel­mä, jon­ka ehdot voi­daan moneen ker­taan muut­taa ennen kuin nämä nuo­rey pää­se­vät eläk­keel­le. Ja parem­pi teh­dä töi­tä kuin olla teke­mät­tä, vaik­kei elä­ke kertyisi.

  5. Luu­li­si nyt, että työ­nan­ta­jan halut­to­muu­teen kou­lut­taa hen­ki­lö­kun­taa voi­tai­siin vai­kut­taa ihan sopi­muk­sin. Työn­te­ki­jä sitou­tuu x ajak­si ole­maan työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa kou­lu­tus­ta vas­taan. Tai sit­ten itse jou­tuu kus­tan­ta­maan kou­lu­tuk­sen, jos omin ehdoin läh­tee. Käsit­tääk­se­ni aina­kin ylem­män val­ko­kau­lus­väen EMBA-kou­lu­tuk­sis­sa täl­läi­nen sopi­mus on ihan vakio. Eivät­kö nämä uudet “opis­ke­le muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa JAVA/­BI-osaa­jak­si” jo toteu­ta tätä, kun pitää sitou­tua vuo­dek­si kon­sult­ti­fir­man palvelukseen?

  6. Noin 1/6 väki­lu­vus­ta on älyk­kyy­del­tään ‘mata­la’, eli yhden stan­dar­di­ja­kau­man (ÄO < 85) alle väes­tön kes­kiar­von. Täl­le poru­kal­le yhdys­sa­nat tai pil­kun käyt­tö eivät mene peril­le edes opet­ta­mal­la, eikä kysees­sä ole luki­häi­riö tai oppi­mis­vai­keu­det muu­ten nor­maa­liä­lyk­käis­sä ihmisissä. 

    Perus­hoi­ta­jak­si tai CNC-koneis­ta­jak­si täl­lai­ses­ta ihmi­ses­tä ei ole vaik­ka lukuai­neet lei­kat­tai­siin mini­miin. Raken­nus­työ­mail­la­kin on nyky­ään niin vähän väkeä, että yksin­ker­tai­sia apu­poi­kia ei tar­vi­ta kan­ta­maan tava­roi­ta. Tar­vi­taan aivan yksin­ker­tai­sia töi­tä jois­sa ei ole vas­tuu­ta. Jat­ku­va ammat­ti­kou­lu­tuk­sen tason las­ku ei hyö­dy­tä ketään. 

    Län­si­mais­sa kou­lu­tuk­sen tuo­mat hyö­dyt on koh­ta ulos­mi­tat­tu ja kou­lu­tuk­sen lisää­mi­sel­lä on nopeas­ti las­ke­va rajahyöty.

  7. Olen luke­nut vii­me­ai­koi­na pari artik­ke­lia jot­ka liip­paa­vat minus­ta tätä aihet­ta. Ensim­mäi­nen tosin kos­kee yhtä­ai­kai­sen työt­tö­myy­den ja työ­voi­ma­pu­lan para­dig­maa ja jäl­kim­mäi­nen sit­ten kou­lu­tus­ta. Vali­tet­ta­vas­ti molem­mat ovat englan­nik­si ja esi­mer­kit Ame­rik­ka­kes­kei­siä, mut­ta uskoi­sin nii­den aina­kin jos­sain mää­rin päte­vän Suo­meen­kin. Jäl­kim­mäi­nen ehkä liit­tyy tähän Osmon kir­joi­tuk­seen enemmän.

    http://econlog.econlib.org/archives/2017/04/how_can_there_b.html

    https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2018/01/whats-college-good-for/546590/

    Itse en juu­ri usko, että kou­lu­tuk­sen lisäys aut­taa oikeas­taan juu­ri mihin­kään muu­hun kuin maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­seen. Jos kou­lu­tus­ta lisä­tään vuo­si­na, pitää perus­duu­nei­hin tuo­da ulko­mail­ta kou­lut­ta­ma­ton­ta jen­giä tai muu­ten vaan poruk­kaa joka suos­tuu teke­mään pie­nel­lä lik­sal­la mata­lan tuot­ta­vuu­den hom­mia, kun oma nuo­ri­so on pis­tet­ty kouluun.

    Ja nuo­ri­son osaa­mi­sen kan­nal­ta on kar­keas­ti ottaen sama, että ovat­ko he kou­lus­sa vai työssä.

    En toki sano, että kaik­ki mais­te­ri­kou­lu­tus pitäi­si lopet­taa, vaan ainoas­taan, että lähes­kään nykyis­tä mää­rää ei tar­vit­si­si aka­tee­mi­ses­ti kou­lut­taa. Suu­rin osa ope­te­tuis­ta asiois­ta on aivan tur­hia suu­rim­mal­le osal­le ihmisistä.

  8. Onko minun nel­jä vuot­ta van­ha kom­ment­ti­ni (kts. alla) pai­nu­nut jon­ne­kin taka­rai­voon ja siel­tä pääs­syt vaikuttamaan 😉

    Täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta voi olla har­vi­nai­sen samaa mieltä.

    —————————————

    Sylt­ty kir­joit­ti 20.11.2012 kel­lo 21:54


    “Eikä noi­ta koko­nai­sia sel­lu­teh­dai­ta vasem­mal­la kädel­lä suun­nit­te­le­via super-pro­jek­ti-insi­nöö­re­jä tule kou­lus­ta. Kyl­lä ne hom­mat pitää aloit­taa tik­kai­den ala­pääs­tä, mut­ta jos kaik­ki tuo­tan­to on Kii­nas­sa, niin on myös perus­suun­nit­te­lu­kin ja tik­kai­den ensim­mäi­nen tika­puu poik­ki. Mis­tä ne kai­ken näh­neet pää­suun­nit­te­li­jat oikein nouse­vat, ellei­vät koke­nei­den suun­nit­te­li­joi­den joukosta?”

    http://www.soininvaara.fi/2012/11/18/kasvualoja-tukeva-yritysverotus/

    ————————————-

    PS Löy­sin van­han kom­ment­ti­ni muu­ten Alta­vis­tal­la, Googles­ta ei ollut täs­sä tapauk­ses­sa mihinkään…

  9. Ehkä kan­nat­tai­si kui­ten­kin yllä­pi­tää näi­tä vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­via työ­teh­tä­viä, eikä kor­va­ta kaik­kea yksin­ker­tais­ta työ­tä roboteilla?

    Kum­pi­ko ketut­taa viik­se­käs­tä pank­kii­ria enem­män: työ­tön ja kou­lut­ta­ma­ton, joka nos­taa työt­tö­myys­kor­vaus­ta vai työs­sä ole­va ja kou­lut­ta­ma­ton, joka nos­taa palkkaa?

  10. Mik­si vaih­tai­sin sii­hen tuot­ta­vam­paan työ­paik­kaan, jos­sa työ­pa­nok­sen­sa nos­tai­si mui­den­kin tuot­ta­vuut­ta ja työl­li­syyt­tä. Elä­män­laa­tu­ni las­ki­si ja val­tio ottai­si hyö­dys­tä lei­jo­nan­osan itsel­leen veroi­na ja sivu­ku­lui­na. Minut vie­lä lei­mat­tai­siin pahak­si, suurituloiseksi.

    Jos lopet­tai­sit­te kateu­den ja himo­ve­ro­tuk­sen, moni valit­si­si kan­nal­tan­ne paremmin.

  11. Suu­rin osa kou­lu­tuk­ses­ta on tuol­lai­sia suo­dat­ti­mia tai “sovel­tu­vuus­ko­kei­ta”. Myös tit­te­lin­ki­peys ja tit­te­lien yliar­vos­tus on Suo­mes­sa yleis­tä. Nämä joh­ta­vat tosi­aan kou­lu­tusin­flaa­tioon ja sii­hen että ihmi­set hank­ki­vat tut­kin­to­ja aivan mielipuolisesti. 

    Minun töi­tä­ni voi­si oikeas­ti teh­dä lukion käy­nyt ihmi­nen jos hän vaan teki­si sitä riit­tä­vän pit­kään, oppi kyl­lä tart­tui­si muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, esim lukion jäl­keen. Ei oli­si tar­vit­tu liki 10 vuot­ta yli­opis­to­kou­lu­tus­ta (DI + Tekn. Tri) ja pääl­le 10 vuot­ta tut­ki­ja­na, yli­opis­to­pe­da­go­gi­sia opin­to­ja ja näön vuok­si ulko­mail­la Post Doci­na työs­ken­te­lyä. Kun olen vaan lopul­ta mate­ma­tii­kan opettaja.

  12. LK: eikä kor­va­ta kaik­kea yksin­ker­tais­ta työ­tä roboteilla?

    Arve­len että “teko­ä­ly” ja AR (vah­vis­tet­tu todel­li­suus) tuo­vat muu­ta­mas­sa vuo­des­sa mark­ki­noil­le lait­tei­ta, jot­ka opas­ta­vat teki­jään­sä työ­hön. Jol­loin yksin­ker­tai­nen duu­na­ri kyke­nee moni­mut­kai­sem­piin työ­teh­tä­viin, kun ympä­ris­töä ja esi­nei­tä ana­ly­soi­va lait­teis­to tar­jo­aa jat­ku­vas­ti ohjei­ta näkyville.

    Esim. IKEAn 3D AR sovel­lus näyt­tää jo aavis­tuk­sen tule­vas­ta. Pape­ris­ten kasaus­oh­jei­den sijaan voi­si näh­dä työ­vai­heet, osat ja ohjeet suo­raan edessään.

    Raken­nus­työ­mail­la käy­te­tään jo iPa­de­ja joil­la näkee koh­teen tie­dot, ja joil­la voi ottaa kuvia työvaiheista.

  13. Mie­les­tä­ni suu­rin ongel­ma on sii­nä, että nuo­ril­le ei tar­jo­ta koko-aika töi­tä, vaan jopa kas­sa­työt elin­tar­vi­ke­kau­pois­sa tar­joa­vat 20–25 h/viikko töi­tä. Sil­lä pysyy juu­ri ja juu­ri hen­gis­sä mut­ta ei saa tukia­kaan ja tois­ta työ­tä on vai­kea sovit­taa toi­sen työn kans­sa. Toi­saal­ta on pal­jon töi­tä jot­ka sopi­vat opis­ke­li­joil­le, meil­lä­kin on samaa työ­tä ollut teke­mäs­sä, yli­op­pi­las, mer­ko­no­mi, tra­de­no­mi, his­to­rian lisens­si­aat­ti, por­tu­ga­li­lais­ta filo­lo­gia opis­ke­le­va, KTM opis­ke­li­ja, opet­ta­jak­si opis­ke­le­va ja kai­kis­ta vähi­ten kyseis­tä alaa opis­ke­le­vat jot­ka eivät ole jää­neet töi­hin pakol­li­sen har­joit­te­lu­jak­son jälkeen.

  14. K‑Veikko: OAJ:lle ja vas­taa­vil­le ammattiliitoille 

    Kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää vie­lä­kin katastro­faalisempi kustannus­järjestelmä on terveyden­hoito. Ja syy­kin on tämä sama: Asian­osaiset toi­mi­vat järjes­telmän suun­nit­te­lus­sa konsult­teina ja asian­tuntijoina. — “Henkilö­kuntaa on kuultava!”

    Ter­vey­den­hoi­don ongel­ma ei ole henkilö­kunnan ase­ma ja viih­ty­vyys vaan ongel­ma on koko­naan poti­laal­la. Poti­laan olo­ti­la on jär­jes­tel­män tuo­te. Samoin koulutus­järjestelmää­kään ei saa raken­taa tuotanto-orientoituneesti.

  15. Juu­ri näin­hän on amma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa toi­mit­tu jo yli 20 vuot­ta. Näyt­tö­tut­kin­to tuli käyt­töön muis­taak­se­ni 1994. Näin se on kir­jat­tu Ope­tus­hal­li­tuk­sen sivuille:
    “Näyt­tö­tut­kin­to suo­ri­te­taan osoit­ta­mal­la tut­kin­non perus­teis­sa edel­ly­tet­ty ammat­ti­tai­to ensi­si­jai­ses­ti aidois­sa työ­elä­män tuo­tan­to- ja pal­ve­lu­ti­lan­teis­sa. Näyt­tö­tut­kin­non suo­rit­ta­ja osal­lis­tuu usein val­mis­ta­vaan kou­lu­tuk­seen, jon­ka avul­la han­ki­taan tar­vit­ta­vaa ammat­ti­tai­toa. Hen­ki­lö, jol­la on jo riit­tä­vä ammat­ti­tai­to voi suo­rit­taa näyt­tö­tut­kin­non tai sen osan osal­lis­tu­mat­ta koulutukseen.”

    Jokai­sen aikui­sen kans­sa käy­dään läpi aiem­pi osaa­mi­nen ja kar­toi­te­taan, mitä ja miten hänen pitää osaa­mis­taan täy­den­tää, jot­ta voi­si suo­rit­taa tut­kin­non. Sama käy­tän­tö on tulos­sa myös suo­raan perus­kou­lus­ta tule­vil­le. Vaik­ka tut­kin­not on mitoi­tet­tu kol­men vuo­den opis­ke­lua var­ten kuten lukio­kin, voi kyvy­käs opis­ke­li­ja suo­rit­taa amma­til­li­sen tut­kin­non nopeammin. 

    Parem­pi ilmai­su on mie­les­tä­ni “kuu­luu JONKIN VERRAN ver­ran yleis­si­vis­tää ja TARPEELLINEN MÄÄRÄ teo­reet­tis­ta ope­tus­ta. Amma­til­li­seen ope­tuk­seen teh­tä­vät leik­kauk­set uhkaa­vat tosin nyt supis­taa kou­lus­sa tapah­tu­vaa “teo­riaop­pi­mis­ta”.

    Ei vaik­ka­pa säh­kö­töi­tä tai lähi­hoi­ta­jan töi­tä opi­ta pel­käs­tään har­joit­te­le­mal­la, kyl­lä teo­ria on tar­peen kai­kis­sa ammateissa.

  16. Teko­ä­ly työn­ha­kua avustamaan?
    Elä­ke­läi­sel­le ei asia ole onnek­si ajan­koh­tai­nen mut­ta eikös pitäi­si ensin pal­ka­ta teko­ä­ly avus­ta­maan työ­voi­ma­vi­ran­omai­sen ja kan­nus­tin­lou­kun uhre­ja. Kone, joka antaa vain oikei­ta ja täs­mäl­li­siä ohjei­ta ja pää­tök­siä 60 sekun­nin mie­tin­nän jäl­keen. Leh­ti­tie­to­jen ja var­sin­kin nii­den kes­kus­te­lu­pals­to­jen perus­teel­la täm­möi­sel­le oli­si tarvetta. 

    Sään­nöt­hän ovat var­mas­ti sel­keät, nehän on Suo­mes­sa sää­det­ty, mut­ta nii­tä on ehkä pari lii­kaa ihmi­sai­vo­jen kapa­si­teet­tiin verrattuna.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka mak­sai­si sen Tyel-makun vai ajat­te­lit­ko, että nuo­ret ansait­si­si­vat vähem­män elä­ket­tä? Täs­sä­hän esi­tet­tiin alem­paa verotusta. 

    Aja­tuk­se­na­ni oli siis, että val­tio mak­sai­si ero­tuk­sen vero­va­rois­ta, kuten teh­dään esim. MYEL-eläk­kei­den kohdalla.

  18. Juuso Kopo­nen: Aja­tuk­se­na­ni oli siis, että val­tio mak­sai­si ero­tuk­sen vero­va­rois­ta, kuten teh­dään esim. MYEL-eläk­kei­den kohdalla. 

    Voi­tai­siin­ko ihan vaan tukea suo­raan, val­tio mak­saa vaik­ka 100€/kk lisää nuo­ril­le töi­tä teke­vil­le? Tai vero­tuk­sen kaut­ta, ikään perus­tu­va yli­mää­räi­nen vero­vä­hen­nys? Jos ensim­mäi­nen mah­dol­lis­tai­si jotain kik­kai­lua muka­työl­lä, jäl­kim­mäi­nen aina­kin koh­dis­tui­si suo­raan työtuloon.

    Ei siis teh­dä poik­keuk­sia sin­ne sun tän­ne vaan sama sys­tee­mi kai­kil­le ja jos tar­vi­taan tukea niin sel­keä ja suo­ra tuki jon­ka kaik­ki ymmärtävät.

    1. Tai vero­tuk­sen kaut­ta, ikään perus­tu­va yli­mää­räi­nen verovähennys?

      Luit­ko alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen? Sii­nä ehdotettiintuota.

  19. Hen­ki­lös­tön haku­pal­ve­lu­ja suo­rit­ta­vien kon­sult­tien ammat­ti­tai­toa pitäi­si nos­taa esi­mer­kik­si panos­ta­mal­la alan yli­opis­tol­li­seen tut­ki­muk­seen. Monien ura­ke­hi­tys hidas­tuu onnet­to­mien kon­sult­tien hou­no­jen arvioi­den johdosta. 

    Samal­la yri­tyk­set sai­si­vat parem­paa hen­ki­lö­kun­taa ja menes­tyi­si­vät parem­min. Näin syn­tyi­si enem­män parem­pia työpaikkoja.

  20. Toi­sel­le asteel­le pitäi­si luo­da nuo­ril­le­kin oikeas­ti työ­elä­mään val­men­ta­via kou­lu­tus­lin­jo­ja. Nyt ne kaik­ki val­men­ta­vat kor­kea­kou­lui­hin, jon­ne ei todel­la­kaan kaik­ki tähtää.Työelämään suo­raan val­men­ta­via kou­lu­tus­lin­jo­ja on tar­jol­la ainoas­taan aikui­sil­le. Niil­le pääs­täk­seen pitää ensin nor­koil­la 3 vuot­ta jos­sa­kin “amma­til­li­ses­sa” kou­lus­sa. Työ­elä­mä­lin­jan kävi­jöil­le pitää tie­tys­ti luo­da uusi väy­lä kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin, jos jos­kus mie­li muut­tuu. Vaik­ka­pa iltao­pin­to­jen kautta.

  21. Suu­rin ongel­ma on työ­voi­man val­ta­va ylitarjonta.Kun meil­lä on liki 600000 työn­ha­ki­jaa ja 60000 työ­paik­kaa niin työ­nan­ta­jail­la on vara valita

    Lop­pu­tu­le­ma on, että yli­tar­jon­ta tekee työ­nan­ta­jis­ta nir­so­ja ja vain täy­sin 100 % sopi­va rekrytoidaan.

    Ennen uusi piti kou­lut­taa työ­hön jos­sain mitas­sa , sil­lä täy­sin sopi­va on harvinaisuus

  22. Ismo: Voi­tai­siin­ko ihan vaan tukea suo­raan, val­tio mak­saa vaik­ka 100€/kk lisää nuo­ril­le töi­tä teke­vil­le? Tai vero­tuk­sen kaut­ta, ikään perus­tu­va yli­mää­räi­nen vero­vä­hen­nys? Jos ensim­mäi­nen mah­dol­lis­tai­si jotain kik­kai­lua muka­työl­lä, jäl­kim­mäi­nen aina­kin koh­dis­tui­si suo­raan työtuloon.

    Ei siis teh­dä poik­keuk­sia sin­ne sun tän­ne vaan sama sys­tee­mi kai­kil­le ja jos tar­vi­taan tukea niin sel­keä ja suo­ra tuki jon­ka kaik­ki ymmärtävät.

    Mie­les­tä­ni elä­ke­mak­sun keven­tä­mi­nen oli­si nime­no­maan näis­tä kai­kis­ta vaih­toeh­dois­ta kaik­kein sel­kein. TyEL-mak­suis­sa on jo nyt kak­si (tai oikeas­taan kol­me) ikään perus­tu­vaa mak­su­ka­te­go­ri­aa, joten yhden lisää­mi­nen ei oli­si han­ka­laa. Erik­seen haet­ta­vat palk­ka­tuet ovat moni­mut­kai­sem­pia, vero­vä­hen­nys han­ka­lam­min hahmotettava.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­paik­ko­ja on kyl­lä pal­jon enem­män kuin 60 000. Nii­tä täy­te­tään vuo­des­sa noin 500 000. 

    Vuo­des­sa täy­tet­tä­vien työ­paik­ko­jen mää­rä ei ole täs­sä mie­len­kiin­toi­nen suu­re, kos­ka se ei kuvaa vuo­den aika­na syn­ty­nei­tä uusia työ­paik­ko­ja. Esi­mer­kik­si uuden työ­pai­kan voi täyt­tää hen­ki­lö A, joka läh­ti työ­pai­kas­ta, jon­ka täyt­tää hen­ki­lö B, …, joka läh­ti työ­pai­kas­ta, jon­ka täyt­tää hen­ki­lö Z, joka oli aiem­min työ­tön. Näin on saa­tu 26 työ­pai­kan täyt­töä yhdes­tä uudes­ta työpaikasta.

    Sinään­sä 60 k työ­paik­kaa on ihan hyvä arvio, kos­ka jos jokai­nen näis­tä täy­tet­täi­siin nyt, niin vie­lä jäi­si sato­ja tuhan­sia työt­tö­miä jäl­jel­le. Lähes­kään kai­kil­le ei siis ole töi­tä nykyjärjestelmällä.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­paik­ko­ja on kyl­lä pal­jon enem­män kuin 60 000. Nii­tä täy­te­tään vuo­des­sa noin 500 000.

    Kysees­sä onkin kuu­kausi­ta­son määrät.Eivät ne työt­tö­mät­kään ole pysy­vä jouk­ko vaan ala­ti vaih­tu­va porukka.

    Vuo­den työt­tö­mä­nä on n 100000 ja yli kak­si vuot­ta 50000 eli työn­ha­ki­joi­den mää­rään näh­den pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä on vähän.

    Työt­tö­myy­teen pätee samat sään­nöt kuin varastoon.Kun toi­ses­ta pääs­tä ote­taan niin toi­ses­ta pääs­tä tulee uusia

    Kurant­ti tava­ra kier­tää nop­saan ja mitä epä­ku­ran­tim­paa tava­ra on niin sitä hitaam­min vas­to kiertää

    Yksi epä­ku­rant­ti­suu­ren mää­re on ikä, mitä iäk­kääm­pää tava­ra on, sitä hitaam­min se kiertää

    http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2018/01/180108-Honkanen_Aktiivimalli_2018-1_kuvio2.jpg

  25. TimoT:
    Toi­sel­le asteel­le pitäi­si luo­da nuo­ril­le­kin oikeas­ti työ­elä­mään val­men­ta­via kou­lu­tus­lin­jo­ja. Nyt ne kaik­ki val­men­ta­vat kor­kea­kou­lui­hin, jon­ne ei todel­la­kaan kaik­ki tähtää.Työelämään suo­raan val­men­ta­via kou­lu­tus­lin­jo­ja on tar­jol­la ainoas­taan aikuisille. 

    Mitä ihmet­tä TimoT täs­sä tar­koit­taa? Kaik­ki toi­sen asteen kou­lu­tus­lin­jat val­men­ta­vat työ­elä­mään sekä nuo­ria että aikui­sia. Toi­sen asteen kou­lu­tuk­sel­la tar­koi­te­taan joko lukio­ta tai amma­til­li­sen perus­tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta. Ammat­ti­lis­ta oppi­lai­tok­sis­ta val­mis­tuu ja siir­tyy nuo­ria ihan suo­raan työ­elä­mään, vain pie­ni osa jat­kaa korkeakouluihin.

  26. Sylt­ty:
    Onko minun nel­jä vuot­ta van­ha kom­ment­ti­ni (kts. alla) pai­nu­nut jon­ne­kin taka­rai­voon ja siel­tä pääs­syt vaikuttamaan 

    Täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta voi olla har­vi­nai­sen samaa mieltä.

    —————————————

    Sylt­ty kir­joit­ti 20.11.2012 kel­lo 21:54


    “Eikä noi­ta koko­nai­sia sel­lu­teh­dai­ta vasem­mal­la kädel­lä suun­nit­te­le­via super-pro­jek­ti-insi­nöö­re­jä tule kou­lus­ta. Kyl­lä ne hom­mat pitää aloit­taa tik­kai­den ala­pääs­tä, mut­ta jos kaik­ki tuo­tan­to on Kii­nas­sa, niin on myös perus­suun­nit­te­lu­kin ja tik­kai­den ensim­mäi­nen tika­puu poik­ki. Mis­tä ne kai­ken näh­neet pää­suun­nit­te­li­jat oikein nouse­vat, ellei­vät koke­nei­den suun­nit­te­li­joi­den joukosta?”

    http://www.soininvaara.fi/2012/11/18/kasvualoja-tukeva-yritysverotus/

    ————————————-

    PS Löy­sin van­han kom­ment­ti­ni muu­ten Alta­vis­tal­la, Googles­ta ei ollut täs­sä tapauk­ses­sa mihinkään…

    Tuos­ta tuli mie­leen ajan­koh­tai­nen tapah­tu­ma Sak­sas­ta: https://www.wsj.com/articles/german-engineering-yields-new-warship-that-isnt-fit-for-sea-1515753000

  27. Elä­keo­pe: Mitä ihmet­tä TimoT täs­sä tar­koit­taa? Kaik­ki toi­sen asteen kou­lu­tus­lin­jat val­men­ta­vat työ­elä­mään sekä nuo­ria että aikui­sia. Toi­sen asteen kou­lu­tuk­sel­la tar­koi­te­taan joko lukio­ta tai amma­til­li­sen perus­tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta. Ammat­ti­lis­ta oppi­lai­tok­sis­ta val­mis­tuu ja siir­tyy nuo­ria ihan suo­raan työ­elä­mään, vain pie­ni osa jat­kaa korkeakouluihin.

    Näin tie­tys­ti on, mut­ta amma­til­li­nen­kin perus­tut­kin­to antaa saman val­miu­den kor­kea­kou­lui­hin kuin lukio. Molem­mis­sa kuluu sama aika nuo­ren elä­mäs­tä. Joko lukiot ovat pelk­kää ajan­huk­kaa tai sit­ten amma­til­li­nen kou­lu ei anna ollen­kaan val­miuk­sia työelämään.
    Jos itse sai­sin suun­ni­tel­la ope­tus­oh­jel­mat, niin en opet­tai­si lukio­ai­nei­ta ollen­kaan ammat­tiin täh­tää­vil­le, vaan pel­käs­tään ammat­ti­asioi­ta. Kor­kea­kou­luun läh­te­vil­le ammat­ti­kou­lu­lai­sil­le jär­jes­täi­sin kor­kea­kou­luun val­men­ta­van ope­tuk­sen erik­seen. Näin amma­til­li­sen tut­kin­non voi­si suo­rit­taa huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­mäs­sä ajas­sa tai sit­ten pereh­tyä amma­tin saloi­hin pal­jon pidem­mäl­le kuin nykyisin.

  28. Kes­ki­tu­loi­nen:
    Mik­si vaih­tai­sin sii­hen tuot­ta­vam­paan työ­paik­kaan, jos­sa työ­pa­nok­sen­sa nos­tai­si mui­den­kin tuot­ta­vuut­ta ja työl­li­syyt­tä. Elä­män­laa­tu­ni las­ki­si ja val­tio ottai­si hyö­dys­tä lei­jo­nan­osan itsel­leen veroi­na ja sivu­ku­lui­na. Minut vie­lä lei­mat­tai­siin pahak­si, suurituloiseksi.

    Jos lopet­tai­sit­te kateu­den ja himo­ve­ro­tuk­sen, moni valit­si­si kan­nal­tan­ne paremmin.

    Täl­lä videol­la Soi­nin­vaa­ra kehot­taa vält­te­le­mään kor­kean tuot­ta­vuu­den ja hake­maan help­po­ja töi­tä työ­paik­ko­ja, ettei kadu­ta vanhana:

    https://vimeo.com/1246566

  29. TimoT: Jos itse sai­sin suun­ni­tel­la ope­tus­oh­jel­mat, niin en opet­tai­si lukio­ai­nei­ta ollen­kaan ammat­tiin täh­tää­vil­le, vaan pel­käs­tään ammat­ti­asioi­ta. Kor­kea­kou­luun läh­te­vil­le ammat­ti­kou­lu­lai­sil­le jär­jes­täi­sin kor­kea­kou­luun val­men­ta­van ope­tuk­sen erik­seen. Näin amma­til­li­sen tut­kin­non voi­si suo­rit­taa huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­mäs­sä ajas­sa tai sit­ten pereh­tyä amma­tin saloi­hin pal­jon pidem­mäl­le kuin nykyisin.

    Joo­pa joo… Amma­til­li­sen perus­tut­kin­non laa­juus on 180 osaa­mis­pis­tet­tä, mis­tä ns. lukio­ai­nei­ta 35 osaa­mis­pis­tet­tä (tai 45 jos halu­aa opis­ke­li­ja niin halu­aa). Jos kaik­ki nuo 35 jät­täi­si pois, lyhe­ni­si­vät opin­not teo­rias­sa luku­kau­den ver­ran. Käy­tän­nös­sä vähem­män, sil­lä kyl­lä kai­kil­la aloil­la tar­vi­taan ko. ammat­tiin suun­nat­tua mate­ma­tiik­kaa, äidin­kiel­tä, englan­tia jne. Ja jos kor­kea­kou­luun val­men­ta­va ope­tus jär­jes­tet­täi­siin erik­seen, moni jät­täi­si sen “lais­kuut­taan” pois. Kyn­nys aloit­taa muu­ta­man työ­vuo­den ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­not nousi­si, kos­ka edes­sä oli­si ensin tuo puo­len vuo­den “val­men­nus”. Oli­si suo­ta­vaa, että oli­si peril­lä asiois­ta ennen kuin kir­joit­taa niis­tä vah­vo­ja mielipiteitä.

  30. Elä­keo­pe: Joo­pa joo… Amma­til­li­sen perus­tut­kin­non laa­juus on 180 osaa­mis­pis­tet­tä, mis­tä ns. lukio­ai­nei­ta 35 osaa­mis­pis­tet­tä (tai 45 jos halu­aa opis­ke­li­ja niin halu­aa). Jos kaik­ki nuo 35 jät­täi­si pois, lyhe­ni­si­vät opin­not teo­rias­sa luku­kau­den ver­ran. Käy­tän­nös­sä vähem­män, sil­lä­kyl­lä kai­kil­la aloil­la tar­vi­taan ko. ammat­tiin suun­nat­tua mate­ma­tiik­kaa, äidin­kiel­tä, englan­tia jne. Ja jos kor­kea­kou­luun val­men­ta­va ope­tus jär­jes­tet­täi­siin erik­seen, moni jät­täi­si sen “lais­kuut­taan” pois. Kyn­nys aloit­taa muu­ta­man työ­vuo­den ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­not nousi­si, kos­ka edes­sä oli­si ensin tuo puo­len vuo­den “val­men­nus”. Oli­si suo­ta­vaa, että oli­si peril­lä asiois­ta ennen kuin kir­joit­taa niis­tä vah­vo­ja mielipiteitä.

    Tämä on han­ka­la kysy­mys, kos­ka kaik­ki mitä sanot on tot­ta: sitä “tur­haa teo­ri­aa” ei hir­veäs­ti ole nyt­kään osa­na tut­kin­toa ja sen pois jät­tä­mäl­lä nos­te­taan kyn­nys­tä jat­kaa kou­lut­tau­tu­mis­ta myö­hem­min. Sil­ti ymmär­rän myös sai­raan­hoi­ta­jik­si kou­lut­tau­tu­nei­ta ystä­viä­ni, jot­ka osa­na omaa tut­kin­to­aan eivät omas­ta mie­les­tään teh­neet tar­peek­si oman ammat­tin­sa kan­nal­ta oleel­li­sia käy­tän­nön har­joit­tei­ta ja käyt­ti­vät lii­kaa aikaa tut­ki­muk­sen teke­mi­sen opet­te­luun. Joku kul­tai­nen kes­ki­tie täs­sä­kin pitäi­si var­maan löytää.

  31. Juk­kis: Joku kul­tai­nen­kes­ki­tie täs­sä­kin pitäi­si var­maan löytää.

    Pidem­pi opis­ke­luai­ka (puo­li vuot­ta lisää), koko lisäys amma­til­li­seen ope­tuk­seen ja työs­sä harjoitteluun?

  32. Elä­keo­pe: Joo­pa joo… Amma­til­li­sen perus­tut­kin­non laa­juus on 180 osaa­mis­pis­tet­tä, mis­tä ns. lukio­ai­nei­ta 35 osaa­mis­pis­tet­tä (tai 45 jos halu­aa opis­ke­li­ja niin halu­aa). Jos kaik­ki nuo 35 jät­täi­si pois, lyhe­ni­si­vät opin­not teo­rias­sa luku­kau­den ver­ran. Käy­tän­nös­sä vähem­män, sil­lä­kyl­lä kai­kil­la aloil­la tar­vi­taan ko. ammat­tiin suun­nat­tua mate­ma­tiik­kaa, äidin­kiel­tä, englan­tia jne. Ja jos kor­kea­kou­luun val­men­ta­va ope­tus jär­jes­tet­täi­siin erik­seen, moni jät­täi­si sen “lais­kuut­taan” pois. Kyn­nys aloit­taa muu­ta­man työ­vuo­den ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­not nousi­si, kos­ka edes­sä oli­si ensin tuo puo­len vuo­den “val­men­nus”. Oli­si suo­ta­vaa, että oli­si peril­lä asiois­ta ennen kuin kir­joit­taa niis­tä vah­vo­ja mielipiteitä.

    Sit­ten var­maan lukion laa­juus on tuo 35 pis­tet­tä, jos se riit­tää kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin? Ammat­tio­pin­to­ja­han siel­lä ei ilmei­ses­ti ole. Minä olin aikoi­naan opet­ta­ja­na amma­til­li­ses­sa kou­lus­sa. Sil­loin siel­lä tar­jot­tiin ope­tus­ta 38 tun­tia vii­kos­sa. Pis­tei­tä ei las­ket­tu. Nyt poi­ka­ni opis­ke­lee ammat­tia. Hänel­lä ope­tus­ta on 3 päi­vä­nä vii­kos­sa ja nekin vajai­ta. Mie­les­tä­ni aika­mois­ta tyh­jä­käyn­tiä. Tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sai­ka on veny­nyt 2 vuo­des­ta 3 vuoteen.

  33. Jos työl­lis­ty­mis­tä halu­taan edis­tää, aikui­sen ja työ­ko­ke­mus­ta omaa­van ihmi­sen saa­mi­nen työ­hön onnis­tui­si alle kuu­kau­den työvoimakoulutuksena:
    — ensia­pu koulutus
    — työturvallisuuskortti
    — hygieniakortti
    — tulityökortin
    — b‑ajokorttitaitojen päi­vi­tys (ope­tel­laan aja­maan Pau­la ja perä­kär­ryn kera)
    — järjestysmieskortti
    — trukkikortti

    Tämä antaa poh­jan monen­lai­seen keik­ka­työ­hön. Näi­den hank­ki­mi­nen muu­ten aiheut­tai­si karan­tee­niin tai parin kuu­kau­den selvittelyn.

  34. JTS:
    Jos työl­lis­ty­mis­tä halu­taan edis­tää, aikui­sen ja työ­ko­ke­mus­ta omaa­van ihmi­sen saa­mi­nen työ­hön onnis­tui­si alle kuu­kau­den työvoimakoulutuksena:

    Ja Tans­kas­sa­han kaik­ki nämä oli­si­vat saa­ta­vil­la työt­tö­mil­le, tosin pai­not­tuen aina sen mukaan mitä eni­ten tarvitaan.

    Kai­kil­le kaik­ki ym. kort­tien tar­joa­mat mah­dol­li­suu­det eivät kui­ten­kaan sovi. Kai­kil­le kui­ten­kin osan niis­tä pitäi­si sopia.

    Jos­kus (aika­naan? vuo­sia sit­ten? min­kä laman yhtey­des­sä?) nousi esil­le aja­tus, että TE-kes­kuk­set alkai­si­vat har­joit­ta­maan hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­ta. Ole­tet­ta­vas­ti oli­si perus­tet­ty jul­ki­so­mis­tei­nen yhtiö tätä var­ten. Asia ei kui­ten­kaan eden­nyt ja unoh­tui. Mikä sii­hen oli syy­nä? Kil­pai­lun vää­ris­ty­mi­nen kun jul­ki­nen taho tulee teke­mään sitä mitä yksi­tyi­nen­kin? Oli­si­ko aika ottaa uudel­leen esiin, sil­lä sitä kaut­ta te-kes­kuk­set voi­si­vat mah­dol­lis­taa aktii­vi­mal­lin vaa­ti­man (ja suu­rem­man­kin) keik­ka­työn. Ja jos TE-kes­kuk­set eivät onnis­tui­si oman hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen­sa kaut­ta saa­maan töi­tä työt­tö­mäl­le, tie­täi­si­vät aina­kin ettei akti­voi­tu­mi­nen ollut työt­tö­män vika vaan joh­tui sii­tä, ettei viras­to yksin­ker­tai­ses­ti löy­tä­nyt töi­tä tälle.

  35. Mis­sä ovat ne työ­nan­ta­jien väit­tä­mät tuhan­net avoi­met työ­pai­kat joi­hin ei tul­lut yhtään hake­mus­ta? Onko niis­tä kos­kaan koot­tu lis­taa? Ovat­ko ne todis­te­tus­ti ole­mas­sa? Mil­lai­sia ne ovat? Onko palk­ka­ta­so lähel­lä­kään alan stan­dar­dia? Ovat­ko pätevyys‑, kou­lu­tus- ja koke­mus­vaa­ti­muk­set rea­lis­ti­set vai yliammutut?

    Näin aka­tee­mi­se­na IT-alan työt­tö­mä­nä minun on kovin vai­kea uskoa että mikään jul­ki­seen hakuun lai­tet­tu työ­paik­ka voi­si vuon­na 2018 jää­dä ilman yhtään hake­mus­ta ellei joko työ­pai­kas­sa tai ilmoi­tuk­ses­sa ole jotain todel­la vaka­vas­ti vialla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.