Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen työmarkkinoita vaivaa osaamisvinouma. Osaajista on puutetta samalla kun vähemmän koulutetut eivät löydä töitä.

Vuonna 2016 työttömyysprosentti oli pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa kaksikymmentäkuusi ja akateemisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa seitsemän.

Pitäisi siis pitää huolta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulutusta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Vielä 1980-luvun lopulla pelkän kansa- tai peruskoulun käyneiden keskuudessa työttömyys oli samaa luokkaa kuin akateemisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa nyt. Ovatko työt muuttuneet vaativammiksi, työnantajat krantummiksi vai kouluttamattomat huonommiksi?

Ilman toisen asteen koulutusta jää nyt noin kuudennes ikäluokasta. Se on liikaa, mutta paljon vähemmän kuin ennen. Jäljelle jääneet ovat valikoituneempia ja erityisesti työnantajien silmissä leimaantuneempia.

Vaikka työt ovat muuttuneet vaativammiksi, jäljellä on yhä paljon niin helposti opittavia töitä, että pelkällä peruskoululla pitäisi selvitä.

Koulutetut kuitenkin syrjäyttävät kouluttamattomat myös tehtävissä, joissa koulutusta ei välttämättä tarvittaisi. Tämä koulutusinflaatio on haaskausta maassa, jossa osaajista on pulaa.

On paljon töitä, joihin vaaditaan usean vuoden ammattitutkinto, mutta joihin opiskelijoita otetaan kesätöiksi ilman mitään alan koulutusta. Eivät he ensimmäisenä päivänä tietysti ole päteviä, mutta oppivat työt nopeasti.

Suorittamalla tutkinnon osoittaa myös kyenneensä suorittamaan tutkinnon. Isoisäni toimi säästöpankin johtajana takanaan yliopistotutkinto klassisesta kreikasta. Siitä tuskin oli suurta käytännön hyötyä pankkityössä. Tutkinnon suorittaminen on pelkkänä soveltuvuuskokeena turhan kallis ja aikaa vievä.

= = =

Helsingissä on koulutuslautakunnan sijasta opetuslautakunta, koska vain koiria (ja kuulemma aviomiehiä) koulutetaan, mutta lapsia opetetaan. Todellisuudessa opetukseen sisältyy paljon ”koulutusta”, jolla oppilaista koulitaan pitkäjänteisiä, järjestelmällisiä, itsekuriin kykeneviä ja hyvin käyttäytyviä.  Siksi merkonomi ohittaa peruskoulutodistuksella töitä hakevan ja isoisäni menestyi pankinjohtajana.

Ammattiopintoihin kuuluu paljon myös yleissivistävää ja teoreettista opetusta, jotta olisi väylä korkeakouluopintoihin. Tämä on hyvä niiden kannalta, jotka käyttävät väylää korkeakouluihin – ja muidenkin kannalta ihan elämää ajatellen – mutta perin huono niitä ajatellen, joiden opinnot tyssäävät tähän.

Yhdistettynä koulutusinflaatioon tämä syrjäyttää työelämästä oppimisvaikeuksista kärsiviä, jotka oppisivat kyllä työtä tekemällä mutta eivät kirjoja pänttäämällä.

Tulevaisuudessa moni joutuu oppimaan aikuisiällä uuden ammatin, koska vanha menee alta pois. Ammattia vaihtava ei tarvitse uudestaan ”koulutusta”. Kertaalleen koulutettuja aikuisia varten tarvittaisiin opetusmoduleja, joissa opittaisiin uuden ammatin vaatimat tiedot ja taidot ja vain ne.

Kaikkien pitäisi päivittää osaamistaan jatkuvasti. Parhaiten tämä kävisi työpaikan tarjoamana opetuksena, mutta lyhyiden työsuhteiden maailmassa työnantajilla ei ole tähän riittäviä kannusteita. Nehän voivat vahingossa kouluttaa vaikka työvoimaa kilpailijalleen. Kolmikannassa voisivat murehtia tätäkin kysymystä.

= = =

Helpotusta osaamisvinoumaan saataisiin, jos töissä harjaantuneet siirtyisivät työuralla eteenpäin ja jättäisivät helpoiksi käyneet työt työuraansa aloitteleville.

Työnvälityksessä keskitytään liikaa etsimään töitä työttömille. Pitäisi etsiä parempia työpaikkoja jo töissä oleville.

Tekoäly tarjoaisi tähän oivat mahdollisuudet. Ohjelma voisi verrata työssä olevia potentiaalisiin työpaikkoihin ja voisi kertoa sellaisellekin, joka ei ole edes etsimässä uutta työpaikkaa, että aika lähellä olisi sinulle parempi paikka, josta saisit 300 €/kk parempaa liksaa.

Parempi urakierto helpottaisi työvoimapulaa osaamista vaativissa tehtävissä samalla kun helpot työt vapautusivat niille, joiden osaaminen ei vielä riitä vaativampiin töihin.

Monen nuoren olisi tärkeää saada ensimmäinen työpaikka. Työtä tekemällä sekä oppii työssä tarvittavia taitoja että saa sitä vaadittua ”koulutusta”.

Ennen yritykset investoivat nuoriin, vaikka heidän palkkaamisensa tuottikin aluksi tappiota. Heistä kuitenkin kehittyi taitavia ja tuottavia työntekijöitä. Lyhyiden työsuhteiden maailmassa ei oikein kannata olla ensimmäinen työnantaja.

Jos yhteiskunta on valmis maksamaan nuoren kouluttamisesta oppilaitoksessa, sen pitäisi olla valmis maksamaan myös nuoren työssä oppimisesta.

Nuoria otettaisiin herkemmin töihin, jos heille voisi maksaa pienempää palkkaa kuin kokeneemmille. Korkeiden vuokrien kasvukeskuksissa pienipalkkaisen työn tekeminen ei kuitenkaan motivoi taloudellisesti. Ihan mitättömillä tuloilla ei nuorikaan pärjää. Pitäisi esimerkiksi perustaa oma koti kaikkine hankintoineen.

Vuoteen 1975 saakka alle 24-vuotiaat maksoivat veroa alemman asteikon mukaan – heihin sovellettiin yksinäisinäkin perheverotuksen asteikkoa. Voisiko nuorille nyt antaa muita anteliaamman työtulovähennyksen tukemaan pienipalkkaisia nuoria ja samalla sallittaisiin maksaa heille vähän alempaa palkkaa?

Lapsia estetään kiipeämästä katolle poistamalla tikapuista alin porras. Moni tarvitsee sellaisen päästäkseen aloittamaan työelämässä.

= = = =

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehdessä Näkökulma-artikkelina

38 vastausta artikkeliin “Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota”

  1. > Jos yhteiskunta on valmis maksamaan nuoren
    > kouluttamisesta oppilaitoksessa, sen pitäisi olla
    > valmis maksamaan myös nuoren työssä oppimisesta.

    Kerro se OAJ:lle ja vastaaville ammattiliitoille, jotka käytännössä pyörittävät Suomen koulutusbisnestä. Tässä(kin) asiassa valta on karannut virkamiesten haltuun. — Tämä on erittäin suuri ongelma. — Nykyään kaikki satsaukset ”koulutukseen” valuvat suoraan virkamiesten palkkapussiin. Näin ei pitäisi olla. Hyvinvoinnin pitää tulla koulutettavien hyväksi, ei virkamiesten.

  2. ”Vielä 1980-luvun lopulla pelkän kansa- tai peruskoulun käyneiden keskuudessa työttömyys oli samaa luokkaa kuin akateemisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa nyt. Ovatko työt muuttuneet vaativammiksi, työnantajat krantummiksi vai kouluttamattomat huonommiksi?”

    80- ja vielä 90-luvullakin oli monia töitä, joihin voitiin ottaa kuka vaan sen kummemmin ihmettelemättä. Ei tarvittu lupia ja kortteja ja passeja yms. 80-luvulla oli myös kova pula tekijöistä esim. rakennusalalla, palkat saattoivat olla erikoisosaamista vaativissa töissä todella huimat, ja yksityisasiakkaalle ei välttämättä ollut tarjolla kuin harmaata työvoimaa… Aika kultaa muistot.

  3. Alemman palkan sijaan voisi tulla kyseeseen myös kevyempi TyEL-maksu tai siitä kokonaan vapauttaminen. Sen olisi yksinkertaisempi ratkaisu, jolla olisi sekin etu, että alempi palkka nuorille kuulostaa monen korvissa jonkinlaiselta ikärasismilta, kun taas eläkemaksuista ei moni muu paitsi työnantajat pahemmin piittaa.

    1. Kuka maksaisi sen Tyel-makun vai ajattelitko, että nuoret ansaitsisivat vähemmän eläkettä? Tässähän esitettiin alempaa verotusta.

  4. Osmo Soininvaara:
    Kuka maksaisi sen Tyel-makun vai ajattelitko, että nuoret ansaitsisivat vähemmän eläkettä? Tässähän esitettiin alempaa verotusta.

    No mutta se eläkehän on ketjukirje-järjestelmä, jonka ehdot voidaan moneen kertaan muuttaa ennen kuin nämä nuorey pääsevät eläkkeelle. Ja parempi tehdä töitä kuin olla tekemättä, vaikkei eläke kertyisi.

  5. Luulisi nyt, että työnantajan haluttomuuteen kouluttaa henkilökuntaa voitaisiin vaikuttaa ihan sopimuksin. Työntekijä sitoutuu x ajaksi olemaan työnantajan palveluksessa koulutusta vastaan. Tai sitten itse joutuu kustantamaan koulutuksen, jos omin ehdoin lähtee. Käsittääkseni ainakin ylemmän valkokaulusväen EMBA-koulutuksissa tälläinen sopimus on ihan vakio. Eivätkö nämä uudet ”opiskele muutamassa kuukaudessa JAVA/BI-osaajaksi” jo toteuta tätä, kun pitää sitoutua vuodeksi konsulttifirman palvelukseen?

  6. Noin 1/6 väkiluvusta on älykkyydeltään ’matala’, eli yhden standardijakauman (ÄO < 85) alle väestön keskiarvon. Tälle porukalle yhdyssanat tai pilkun käyttö eivät mene perille edes opettamalla, eikä kyseessä ole lukihäiriö tai oppimisvaikeudet muuten normaaliälykkäissä ihmisissä.

    Perushoitajaksi tai CNC-koneistajaksi tällaisesta ihmisestä ei ole vaikka lukuaineet leikattaisiin minimiin. Rakennustyömaillakin on nykyään niin vähän väkeä, että yksinkertaisia apupoikia ei tarvita kantamaan tavaroita. Tarvitaan aivan yksinkertaisia töitä joissa ei ole vastuuta. Jatkuva ammattikoulutuksen tason lasku ei hyödytä ketään.

    Länsimaissa koulutuksen tuomat hyödyt on kohta ulosmitattu ja koulutuksen lisäämisellä on nopeasti laskeva rajahyöty.

  7. Olen lukenut viimeaikoina pari artikkelia jotka liippaavat minusta tätä aihetta. Ensimmäinen tosin koskee yhtäaikaisen työttömyyden ja työvoimapulan paradigmaa ja jälkimmäinen sitten koulutusta. Valitettavasti molemmat ovat englanniksi ja esimerkit Amerikkakeskeisiä, mutta uskoisin niiden ainakin jossain määrin pätevän Suomeenkin. Jälkimmäinen ehkä liittyy tähän Osmon kirjoitukseen enemmän.

    http://econlog.econlib.org/archives/2017/04/how_can_there_b.html

    https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2018/01/whats-college-good-for/546590/

    Itse en juuri usko, että koulutuksen lisäys auttaa oikeastaan juuri mihinkään muuhun kuin maahanmuuttajien työllistymiseen. Jos koulutusta lisätään vuosina, pitää perusduuneihin tuoda ulkomailta kouluttamatonta jengiä tai muuten vaan porukkaa joka suostuu tekemään pienellä liksalla matalan tuottavuuden hommia, kun oma nuoriso on pistetty kouluun.

    Ja nuorison osaamisen kannalta on karkeasti ottaen sama, että ovatko he koulussa vai työssä.

    En toki sano, että kaikki maisterikoulutus pitäisi lopettaa, vaan ainoastaan, että läheskään nykyistä määrää ei tarvitsisi akateemisesti kouluttaa. Suurin osa opetetuista asioista on aivan turhia suurimmalle osalle ihmisistä.

  8. Onko minun neljä vuotta vanha kommenttini (kts. alla) painunut jonnekin takaraivoon ja sieltä päässyt vaikuttamaan 😉

    Tästä kirjoituksesta voi olla harvinaisen samaa mieltä.

    —————————————

    Syltty kirjoitti 20.11.2012 kello 21:54


    ”Eikä noita kokonaisia sellutehdaita vasemmalla kädellä suunnittelevia super-projekti-insinöörejä tule koulusta. Kyllä ne hommat pitää aloittaa tikkaiden alapäästä, mutta jos kaikki tuotanto on Kiinassa, niin on myös perussuunnittelukin ja tikkaiden ensimmäinen tikapuu poikki. Mistä ne kaiken nähneet pääsuunnittelijat oikein nousevat, elleivät kokeneiden suunnittelijoiden joukosta?”

    http://www.soininvaara.fi/2012/11/18/kasvualoja-tukeva-yritysverotus/

    ————————————-

    PS Löysin vanhan kommenttini muuten Altavistalla, Googlesta ei ollut tässä tapauksessa mihinkään…

  9. Ehkä kannattaisi kuitenkin ylläpitää näitä vähän koulutusta vaativia työtehtäviä, eikä korvata kaikkea yksinkertaista työtä roboteilla?

    Kumpiko ketuttaa viiksekästä pankkiiria enemmän: työtön ja kouluttamaton, joka nostaa työttömyyskorvausta vai työssä oleva ja kouluttamaton, joka nostaa palkkaa?

  10. Miksi vaihtaisin siihen tuottavampaan työpaikkaan, jossa työpanoksensa nostaisi muidenkin tuottavuutta ja työllisyyttä. Elämänlaatuni laskisi ja valtio ottaisi hyödystä leijonanosan itselleen veroina ja sivukuluina. Minut vielä leimattaisiin pahaksi, suurituloiseksi.

    Jos lopettaisitte kateuden ja himoverotuksen, moni valitsisi kannaltanne paremmin.

  11. Suurin osa koulutuksesta on tuollaisia suodattimia tai ”soveltuvuuskokeita”. Myös tittelinkipeys ja tittelien yliarvostus on Suomessa yleistä. Nämä johtavat tosiaan koulutusinflaatioon ja siihen että ihmiset hankkivat tutkintoja aivan mielipuolisesti.

    Minun töitäni voisi oikeasti tehdä lukion käynyt ihminen jos hän vaan tekisi sitä riittävän pitkään, oppi kyllä tarttuisi muutamassa vuodessa, esim lukion jälkeen. Ei olisi tarvittu liki 10 vuotta yliopistokoulutusta (DI + Tekn. Tri) ja päälle 10 vuotta tutkijana, yliopistopedagogisia opintoja ja näön vuoksi ulkomailla Post Docina työskentelyä. Kun olen vaan lopulta matematiikan opettaja.

  12. LK: eikä korvata kaikkea yksinkertaista työtä roboteilla?

    Arvelen että ”tekoäly” ja AR (vahvistettu todellisuus) tuovat muutamassa vuodessa markkinoille laitteita, jotka opastavat tekijäänsä työhön. Jolloin yksinkertainen duunari kykenee monimutkaisempiin työtehtäviin, kun ympäristöä ja esineitä analysoiva laitteisto tarjoaa jatkuvasti ohjeita näkyville.

    Esim. IKEAn 3D AR sovellus näyttää jo aavistuksen tulevasta. Paperisten kasausohjeiden sijaan voisi nähdä työvaiheet, osat ja ohjeet suoraan edessään.

    Rakennustyömailla käytetään jo iPadeja joilla näkee kohteen tiedot, ja joilla voi ottaa kuvia työvaiheista.

  13. Mielestäni suurin ongelma on siinä, että nuorille ei tarjota koko-aika töitä, vaan jopa kassatyöt elintarvikekaupoissa tarjoavat 20-25 h/viikko töitä. Sillä pysyy juuri ja juuri hengissä mutta ei saa tukiakaan ja toista työtä on vaikea sovittaa toisen työn kanssa. Toisaalta on paljon töitä jotka sopivat opiskelijoille, meilläkin on samaa työtä ollut tekemässä, ylioppilas, merkonomi, tradenomi, historian lisenssiaatti, portugalilaista filologia opiskeleva, KTM opiskelija, opettajaksi opiskeleva ja kaikista vähiten kyseistä alaa opiskelevat jotka eivät ole jääneet töihin pakollisen harjoittelujakson jälkeen.

  14. K-Veikko: OAJ:lle ja vastaaville ammattiliitoille

    Koulutusjärjestelmää vieläkin katastro­faalisempi kustannus­järjestelmä on terveyden­hoito. Ja syykin on tämä sama: Asian­osaiset toimivat järjes­telmän suunnittelussa konsult­teina ja asian­tuntijoina. — ”Henkilö­kuntaa on kuultava!”

    Terveydenhoidon ongelma ei ole henkilö­kunnan asema ja viihtyvyys vaan ongelma on kokonaan potilaalla. Potilaan olotila on järjestelmän tuote. Samoin koulutus­järjestelmää­kään ei saa rakentaa tuotanto-orientoituneesti.

  15. Juuri näinhän on ammatillisessa koulutuksessa toimittu jo yli 20 vuotta. Näyttötutkinto tuli käyttöön muistaakseni 1994. Näin se on kirjattu Opetushallituksen sivuille:
    ”Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen.”

    Jokaisen aikuisen kanssa käydään läpi aiempi osaaminen ja kartoitetaan, mitä ja miten hänen pitää osaamistaan täydentää, jotta voisi suorittaa tutkinnon. Sama käytäntö on tulossa myös suoraan peruskoulusta tuleville. Vaikka tutkinnot on mitoitettu kolmen vuoden opiskelua varten kuten lukiokin, voi kyvykäs opiskelija suorittaa ammatillisen tutkinnon nopeammin.

    Parempi ilmaisu on mielestäni ”kuuluu JONKIN VERRAN verran yleissivistää ja TARPEELLINEN MÄÄRÄ teoreettista opetusta. Ammatilliseen opetukseen tehtävät leikkaukset uhkaavat tosin nyt supistaa koulussa tapahtuvaa ”teoriaoppimista”.

    Ei vaikkapa sähkötöitä tai lähihoitajan töitä opita pelkästään harjoittelemalla, kyllä teoria on tarpeen kaikissa ammateissa.

  16. Tekoäly työnhakua avustamaan?
    Eläkeläiselle ei asia ole onneksi ajankohtainen mutta eikös pitäisi ensin palkata tekoäly avustamaan työvoimaviranomaisen ja kannustinloukun uhreja. Kone, joka antaa vain oikeita ja täsmällisiä ohjeita ja päätöksiä 60 sekunnin mietinnän jälkeen. Lehtitietojen ja varsinkin niiden keskustelupalstojen perusteella tämmöiselle olisi tarvetta.

    Säännöthän ovat varmasti selkeät, nehän on Suomessa säädetty, mutta niitä on ehkä pari liikaa ihmisaivojen kapasiteettiin verrattuna.

  17. Osmo Soininvaara:
    Kuka maksaisi sen Tyel-makun vai ajattelitko, että nuoret ansaitsisivat vähemmän eläkettä? Tässähän esitettiin alempaa verotusta.

    Ajatuksenani oli siis, että valtio maksaisi erotuksen verovaroista, kuten tehdään esim. MYEL-eläkkeiden kohdalla.

  18. Juuso Koponen: Ajatuksenani oli siis, että valtio maksaisi erotuksen verovaroista, kuten tehdään esim. MYEL-eläkkeiden kohdalla.

    Voitaisiinko ihan vaan tukea suoraan, valtio maksaa vaikka 100€/kk lisää nuorille töitä tekeville? Tai verotuksen kautta, ikään perustuva ylimääräinen verovähennys? Jos ensimmäinen mahdollistaisi jotain kikkailua mukatyöllä, jälkimmäinen ainakin kohdistuisi suoraan työtuloon.

    Ei siis tehdä poikkeuksia sinne sun tänne vaan sama systeemi kaikille ja jos tarvitaan tukea niin selkeä ja suora tuki jonka kaikki ymmärtävät.

  19. Henkilöstön hakupalveluja suorittavien konsulttien ammattitaitoa pitäisi nostaa esimerkiksi panostamalla alan yliopistolliseen tutkimukseen. Monien urakehitys hidastuu onnettomien konsulttien hounojen arvioiden johdosta.

    Samalla yritykset saisivat parempaa henkilökuntaa ja menestyisivät paremmin. Näin syntyisi enemmän parempia työpaikkoja.

  20. Toiselle asteelle pitäisi luoda nuorillekin oikeasti työelämään valmentavia koulutuslinjoja. Nyt ne kaikki valmentavat korkeakouluihin, jonne ei todellakaan kaikki tähtää.Työelämään suoraan valmentavia koulutuslinjoja on tarjolla ainoastaan aikuisille. Niille päästäkseen pitää ensin norkoilla 3 vuotta jossakin ”ammatillisessa” koulussa. Työelämälinjan kävijöille pitää tietysti luoda uusi väylä korkeakouluopintoihin, jos joskus mieli muuttuu. Vaikkapa iltaopintojen kautta.

  21. Suurin ongelma on työvoiman valtava ylitarjonta.Kun meillä on liki 600000 työnhakijaa ja 60000 työpaikkaa niin työnantajailla on vara valita

    Lopputulema on, että ylitarjonta tekee työnantajista nirsoja ja vain täysin 100 % sopiva rekrytoidaan.

    Ennen uusi piti kouluttaa työhön jossain mitassa , sillä täysin sopiva on harvinaisuus

  22. Ismo: Voitaisiinko ihan vaan tukea suoraan, valtio maksaa vaikka 100€/kk lisää nuorille töitä tekeville? Tai verotuksen kautta, ikään perustuva ylimääräinen verovähennys? Jos ensimmäinen mahdollistaisi jotain kikkailua mukatyöllä, jälkimmäinen ainakin kohdistuisi suoraan työtuloon.

    Ei siis tehdä poikkeuksia sinne sun tänne vaan sama systeemi kaikille ja jos tarvitaan tukea niin selkeä ja suora tuki jonka kaikki ymmärtävät.

    Mielestäni eläkemaksun keventäminen olisi nimenomaan näistä kaikista vaihtoehdoista kaikkein selkein. TyEL-maksuissa on jo nyt kaksi (tai oikeastaan kolme) ikään perustuvaa maksukategoriaa, joten yhden lisääminen ei olisi hankalaa. Erikseen haettavat palkkatuet ovat monimutkaisempia, verovähennys hankalammin hahmotettava.

  23. Osmo Soininvaara:
    Työpaikkoja on kyllä paljon enemmän kuin 60 000. Niitä täytetään vuodessa noin 500 000.

    Vuodessa täytettävien työpaikkojen määrä ei ole tässä mielenkiintoinen suure, koska se ei kuvaa vuoden aikana syntyneitä uusia työpaikkoja. Esimerkiksi uuden työpaikan voi täyttää henkilö A, joka lähti työpaikasta, jonka täyttää henkilö B, …, joka lähti työpaikasta, jonka täyttää henkilö Z, joka oli aiemmin työtön. Näin on saatu 26 työpaikan täyttöä yhdestä uudesta työpaikasta.

    Sinäänsä 60 k työpaikkaa on ihan hyvä arvio, koska jos jokainen näistä täytettäisiin nyt, niin vielä jäisi satoja tuhansia työttömiä jäljelle. Läheskään kaikille ei siis ole töitä nykyjärjestelmällä.

  24. Osmo Soininvaara:
    Työpaikkoja on kyllä paljon enemmän kuin 60 000. Niitä täytetään vuodessa noin 500 000.

    Kyseessä onkin kuukausitason määrät.Eivät ne työttömätkään ole pysyvä joukko vaan alati vaihtuva porukka.

    Vuoden työttömänä on n 100000 ja yli kaksi vuotta 50000 eli työnhakijoiden määrään nähden pitkäaikaistyöttömiä on vähän.

    Työttömyyteen pätee samat säännöt kuin varastoon.Kun toisesta päästä otetaan niin toisesta päästä tulee uusia

    Kurantti tavara kiertää nopsaan ja mitä epäkurantimpaa tavara on niin sitä hitaammin vasto kiertää

    Yksi epäkuranttisuuren määre on ikä, mitä iäkkäämpää tavara on, sitä hitaammin se kiertää

    http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2018/01/180108-Honkanen_Aktiivimalli_2018-1_kuvio2.jpg

  25. TimoT:
    Toiselle asteelle pitäisi luoda nuorillekin oikeasti työelämään valmentavia koulutuslinjoja. Nyt ne kaikki valmentavat korkeakouluihin, jonne ei todellakaan kaikki tähtää.Työelämään suoraan valmentavia koulutuslinjoja on tarjolla ainoastaan aikuisille.

    Mitä ihmettä TimoT tässä tarkoittaa? Kaikki toisen asteen koulutuslinjat valmentavat työelämään sekä nuoria että aikuisia. Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan joko lukiota tai ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Ammattilista oppilaitoksista valmistuu ja siirtyy nuoria ihan suoraan työelämään, vain pieni osa jatkaa korkeakouluihin.

  26. Syltty:
    Onko minun neljä vuotta vanha kommenttini (kts. alla) painunut jonnekin takaraivoon ja sieltä päässyt vaikuttamaan

    Tästä kirjoituksesta voi olla harvinaisen samaa mieltä.

    —————————————

    Syltty kirjoitti 20.11.2012 kello 21:54


    “Eikä noita kokonaisia sellutehdaita vasemmalla kädellä suunnittelevia super-projekti-insinöörejä tule koulusta. Kyllä ne hommat pitää aloittaa tikkaiden alapäästä, mutta jos kaikki tuotanto on Kiinassa, niin on myös perussuunnittelukin ja tikkaiden ensimmäinen tikapuu poikki. Mistä ne kaiken nähneet pääsuunnittelijat oikein nousevat, elleivät kokeneiden suunnittelijoiden joukosta?”

    http://www.soininvaara.fi/2012/11/18/kasvualoja-tukeva-yritysverotus/

    ————————————-

    PS Löysin vanhan kommenttini muuten Altavistalla, Googlesta ei ollut tässä tapauksessa mihinkään…

    Tuosta tuli mieleen ajankohtainen tapahtuma Saksasta: https://www.wsj.com/articles/german-engineering-yields-new-warship-that-isnt-fit-for-sea-1515753000

  27. Eläkeope: Mitä ihmettä TimoT tässä tarkoittaa? Kaikki toisen asteen koulutuslinjat valmentavat työelämään sekä nuoria että aikuisia. Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan joko lukiota tai ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Ammattilista oppilaitoksista valmistuu ja siirtyy nuoria ihan suoraan työelämään, vain pieni osa jatkaa korkeakouluihin.

    Näin tietysti on, mutta ammatillinenkin perustutkinto antaa saman valmiuden korkeakouluihin kuin lukio. Molemmissa kuluu sama aika nuoren elämästä. Joko lukiot ovat pelkkää ajanhukkaa tai sitten ammatillinen koulu ei anna ollenkaan valmiuksia työelämään.
    Jos itse saisin suunnitella opetusohjelmat, niin en opettaisi lukioaineita ollenkaan ammattiin tähtääville, vaan pelkästään ammattiasioita. Korkeakouluun lähteville ammattikoululaisille järjestäisin korkeakouluun valmentavan opetuksen erikseen. Näin ammatillisen tutkinnon voisi suorittaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa tai sitten perehtyä ammatin saloihin paljon pidemmälle kuin nykyisin.

  28. Keskituloinen:
    Miksi vaihtaisin siihen tuottavampaan työpaikkaan, jossa työpanoksensa nostaisi muidenkin tuottavuutta ja työllisyyttä. Elämänlaatuni laskisi ja valtio ottaisi hyödystä leijonanosan itselleen veroina ja sivukuluina. Minut vielä leimattaisiin pahaksi, suurituloiseksi.

    Jos lopettaisitte kateuden ja himoverotuksen, moni valitsisi kannaltanne paremmin.

    Tällä videolla Soininvaara kehottaa välttelemään korkean tuottavuuden ja hakemaan helppoja töitä työpaikkoja, ettei kaduta vanhana:

    https://vimeo.com/1246566

  29. TimoT: Jos itse saisin suunnitella opetusohjelmat, niin en opettaisi lukioaineita ollenkaan ammattiin tähtääville, vaan pelkästään ammattiasioita. Korkeakouluun lähteville ammattikoululaisille järjestäisin korkeakouluun valmentavan opetuksen erikseen. Näin ammatillisen tutkinnon voisi suorittaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa tai sitten perehtyä ammatin saloihin paljon pidemmälle kuin nykyisin.

    Joopa joo… Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, mistä ns. lukioaineita 35 osaamispistettä (tai 45 jos haluaa opiskelija niin haluaa). Jos kaikki nuo 35 jättäisi pois, lyhenisivät opinnot teoriassa lukukauden verran. Käytännössä vähemmän, sillä kyllä kaikilla aloilla tarvitaan ko. ammattiin suunnattua matematiikkaa, äidinkieltä, englantia jne. Ja jos korkeakouluun valmentava opetus järjestettäisiin erikseen, moni jättäisi sen ”laiskuuttaan” pois. Kynnys aloittaa muutaman työvuoden ammattikorkeakouluopinnot nousisi, koska edessä olisi ensin tuo puolen vuoden ”valmennus”. Olisi suotavaa, että olisi perillä asioista ennen kuin kirjoittaa niistä vahvoja mielipiteitä.

  30. Eläkeope: Joopa joo… Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, mistä ns. lukioaineita 35 osaamispistettä (tai 45 jos haluaa opiskelija niin haluaa). Jos kaikki nuo 35 jättäisi pois, lyhenisivät opinnot teoriassa lukukauden verran. Käytännössä vähemmän, silläkyllä kaikilla aloilla tarvitaan ko. ammattiin suunnattua matematiikkaa, äidinkieltä, englantia jne. Ja jos korkeakouluun valmentava opetus järjestettäisiin erikseen, moni jättäisi sen “laiskuuttaan” pois. Kynnys aloittaa muutaman työvuoden ammattikorkeakouluopinnot nousisi, koska edessä olisi ensin tuo puolen vuoden “valmennus”. Olisi suotavaa, että olisi perillä asioista ennen kuin kirjoittaa niistä vahvoja mielipiteitä.

    Tämä on hankala kysymys, koska kaikki mitä sanot on totta: sitä ”turhaa teoriaa” ei hirveästi ole nytkään osana tutkintoa ja sen pois jättämällä nostetaan kynnystä jatkaa kouluttautumista myöhemmin. Silti ymmärrän myös sairaanhoitajiksi kouluttautuneita ystäviäni, jotka osana omaa tutkintoaan eivät omasta mielestään tehneet tarpeeksi oman ammattinsa kannalta oleellisia käytännön harjoitteita ja käyttivät liikaa aikaa tutkimuksen tekemisen opetteluun. Joku kultainen keskitie tässäkin pitäisi varmaan löytää.

  31. Jukkis: Joku kultainenkeskitie tässäkin pitäisi varmaan löytää.

    Pidempi opiskeluaika (puoli vuotta lisää), koko lisäys ammatilliseen opetukseen ja työssä harjoitteluun?

  32. Eläkeope: Joopa joo… Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, mistä ns. lukioaineita 35 osaamispistettä (tai 45 jos haluaa opiskelija niin haluaa). Jos kaikki nuo 35 jättäisi pois, lyhenisivät opinnot teoriassa lukukauden verran. Käytännössä vähemmän, silläkyllä kaikilla aloilla tarvitaan ko. ammattiin suunnattua matematiikkaa, äidinkieltä, englantia jne. Ja jos korkeakouluun valmentava opetus järjestettäisiin erikseen, moni jättäisi sen “laiskuuttaan” pois. Kynnys aloittaa muutaman työvuoden ammattikorkeakouluopinnot nousisi, koska edessä olisi ensin tuo puolen vuoden “valmennus”. Olisi suotavaa, että olisi perillä asioista ennen kuin kirjoittaa niistä vahvoja mielipiteitä.

    Sitten varmaan lukion laajuus on tuo 35 pistettä, jos se riittää korkeakouluopintoihin? Ammattiopintojahan siellä ei ilmeisesti ole. Minä olin aikoinaan opettajana ammatillisessa koulussa. Silloin siellä tarjottiin opetusta 38 tuntia viikossa. Pisteitä ei laskettu. Nyt poikani opiskelee ammattia. Hänellä opetusta on 3 päivänä viikossa ja nekin vajaita. Mielestäni aikamoista tyhjäkäyntiä. Tutkinnon suorittamisaika on venynyt 2 vuodesta 3 vuoteen.

  33. Jos työllistymistä halutaan edistää, aikuisen ja työkokemusta omaavan ihmisen saaminen työhön onnistuisi alle kuukauden työvoimakoulutuksena:
    – ensiapu koulutus
    – työturvallisuuskortti
    – hygieniakortti
    – tulityökortin
    – b-ajokorttitaitojen päivitys (opetellaan ajamaan Paula ja peräkärryn kera)
    – järjestysmieskortti
    – trukkikortti

    Tämä antaa pohjan monenlaiseen keikkatyöhön. Näiden hankkiminen muuten aiheuttaisi karanteeniin tai parin kuukauden selvittelyn.

  34. JTS:
    Jos työllistymistä halutaan edistää, aikuisen ja työkokemusta omaavan ihmisen saaminen työhön onnistuisi alle kuukauden työvoimakoulutuksena:

    Ja Tanskassahan kaikki nämä olisivat saatavilla työttömille, tosin painottuen aina sen mukaan mitä eniten tarvitaan.

    Kaikille kaikki ym. korttien tarjoamat mahdollisuudet eivät kuitenkaan sovi. Kaikille kuitenkin osan niistä pitäisi sopia.

    Joskus (aikanaan? vuosia sitten? minkä laman yhteydessä?) nousi esille ajatus, että TE-keskukset alkaisivat harjoittamaan henkilöstövuokrausta. Oletettavasti olisi perustetty julkisomisteinen yhtiö tätä varten. Asia ei kuitenkaan edennyt ja unohtui. Mikä siihen oli syynä? Kilpailun vääristyminen kun julkinen taho tulee tekemään sitä mitä yksityinenkin? Olisiko aika ottaa uudelleen esiin, sillä sitä kautta te-keskukset voisivat mahdollistaa aktiivimallin vaatiman (ja suuremmankin) keikkatyön. Ja jos TE-keskukset eivät onnistuisi oman henkilöstövuokrauksensa kautta saamaan töitä työttömälle, tietäisivät ainakin ettei aktivoituminen ollut työttömän vika vaan johtui siitä, ettei virasto yksinkertaisesti löytänyt töitä tälle.

  35. Missä ovat ne työnantajien väittämät tuhannet avoimet työpaikat joihin ei tullut yhtään hakemusta? Onko niistä koskaan koottu listaa? Ovatko ne todistetusti olemassa? Millaisia ne ovat? Onko palkkataso lähelläkään alan standardia? Ovatko pätevyys-, koulutus- ja kokemusvaatimukset realistiset vai yliammutut?

    Näin akateemisena IT-alan työttömänä minun on kovin vaikea uskoa että mikään julkiseen hakuun laitettu työpaikka voisi vuonna 2018 jäädä ilman yhtään hakemusta ellei joko työpaikassa tai ilmoituksessa ole jotain todella vakavasti vialla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.