Satamatunnelivaihtoehdoista “halvin” on kallein.

23 vastausta artikkeliin “Satamatunnelivaihtoehdoista “halvin” on kallein.”

1. Oletko ajanut Porkkalan­niemeen rekalla? Tiehän on mäki­nen ja mutkainen kuin ral­li­ra­ta. Ei sinne rekkali­iken­net­tä pidä ohja­ta. Vuosaari olisi oikeampi kohde.

   Vastaa

2. Mis­tä rekkalau­toista tässä puhut? “Oikea lai­turi­paik­ka rekkalau­toille on Kirkkon­um­mel­la, Porkkalan­niemel­lä. Se on vas­ta päätä Tallinnaa, toisin kuin Helsin­ki, joka on vähän syr­jässä. Muu­gas­ta tule­vat lau­tat kan­nat­taisi ohja­ta Vuosaa­reen niin kuin ohjataan Travemün­destä tulevatkin.
   Vain Tallinnas­ta tule­va henkilöli­ikenne kan­nat­taa ohja­ta Jätkäsaareen.”

   Rekkalau­tathan menevät täl­lä het­kel­lä Vuosaa­reen. Siis ne jot­ka tule­vat Sak­sas­ta, Puo­las­ta, tai vaik­ka Viron Muu­gas­ta. Muu­gan lau­toil­la kul­kee myös henkilöau­to­ja ja hitusen jopa jalka­matkus­ta­jia. Henkilöau­to­ja, rekko­ja ja matkus­ta­jia kul­jet­ta­vat “yhdis­telmät” menevät Jätkäsaareen.

   Helsin­gin sata­ma on ennen kaikkea tuon­ti­sa­ta­ma. Sen maanti­eteelli­nen etu johtuu pääkaupunkiseudun kulu­tuskeskit­tymästä. Tänne tuo­daan enem­män kulu­tus­tavaraa kuin mihinkään muualle maa­hamme. Ja kos­ka aluk­set tuo­vat tänne kulu­tus­tavaraa, myös yksiköis­sä kulke­va vien­ti reit­tit­ty tätä kaut­ta ulos. Logi­ik­ka menee kuitenkin niin, että tuon­ti määrää (johtuen siitä että tuo­ta­va tuote on kalli­im­paa, joten sen rahdi­mak­sukyky on suurempi).

   Vuosaari on Suomen logis­ti­ikkarak­en­teen kannal­ta paras, kos­ka tuon­ti­tuot­teet kul­jete­taan sieltä Kehä kol­mosen var­rel­la (ja lento­ken­tän takana sekä vier­essä) ole­vi­in varas­toi­hin. Nämä varas­tokeskit­tymät palvel­e­vat siis sekä Vuosaar­ta että lento­kent­tää. Siel­lä ne pure­taan ja las­tataan uud­estaan määrän­päätä varten, osa pääkaupunkiseudulle — osa matkaa jopa Rovaniemelle.

   Kantvik on maanti­eteel­lis­es­ti huono (kaukana varas­tovyöhyk­keeltä). Lisäk­si meil­lä on maail­man tehokkaimpi­in kuu­lu­vat sata­mat sekä Län­sisa­ta­mas­sa että Vuosaa­res­sa. Niitä voi ja pitääkin kehit­tää, mut­ta ei ole syytä hajoit­ta las­tivir­to­ja jon­nekin kauem­mas — rekoille tiheä frekvenssi eli odotu­saiko­jen min­i­moin­ti on erit­täin tärkeää. Suomes­sa on riit­tävästi satamia “jos­sain muual­la” palvele­mas­sa teol­lisu­ut­ta ilman kulutustavaratuontia. 

   (Turku/Naantali palvel­e­vat sit­ten samal­la tavoin Ruot­sista ja muista Pohjo­is­maista saa­pu­via tuotteita).

   Tässä vielä vähän piedem­min https://ullatapaninen.net/2021/04/30/uusimaa-logistiikan-solmuna/

   Vastaa

3. Tämäkin on yksi turk­istarhaus. Ei kan­nat­tavu­ut­ta ja hyödyt liiken­teeseen kuvit­teel­lisia, kun ruuh­ka vain siir­tyy paikas­ta toiseen kun rekat liit­tyvät kuitenkin muun liiken­teen sekaan, mut­ta kokoomus ajaa vain autoiden­ti­teet­tin­sä vuok­si. Hukataan val­tavasti rahaa ja perustel­laan ihan hatus­ta vede­ty­il­lä. Ja taas menetetään keskus­tas­sa val­tavasti asun­to­ja ja sit­ten ihme­tel­lään ettei riitä asi­akkai­ta kaup­poi­hin. Hauskin­ta tragikomi­ikkaa oli kun kokoomuk­sen luot­topää­toimit­ta­ja Helsin­gin Uuti­sis­sa väit­ti tun­nelin ole­van vält­tämät­tömyys koko Suomen huolto­var­muudelle. Jos logis­ti­ikan suju­vu­ut­ta ajateltaisi­in, niin liikenne siir­ty­isi Vuosaa­reen. Kun kaupun­gin media on men­nyt näin räikeästi kokoomuk­sen val­hei­den taakse kaavoituk­ses­sa, niin asi­at menevät nopeasti todel­la pieleen vaali vaalil­ta. Hal­li­tus palaut­taa jo Suomen ympäristöa­siois­sa vuosikym­menten taakse ja seu­raa­va val­tu­us­to kaavoituk­sen 1970-luvulle, kun taas esimerkik­si Pari­isi menee ihan eri suun­taan. Hesari ja HU tule­vat aut­ta­maan mitä räikeim­min val­hein taas kokoomus­ta. Kan­nat­taa muis­taa miten Hesari aut­toi kokoomus­ta 800 miljoo­nan sil­taval­heel­laan ja yhä ihmiset luule­vat sil­lan mak­sa­van 800 miljoonaa.

   Vastaa

4. Tal­li­nan laut­tali­iken­net­tä ja sitä tuke­van tun­nelin kan­nat­tavu­ut­ta pitäisi miet­tiä pitkän aikavälin tren­di­en näkökul­mas­ta. Nyky­malli­nen nopeisi­in yök­er­hol­la varustet­tui­hin auto­laut­toi­hin perus­tu­va yhdis­tet­ty henkilö- ja rahtili­ikenne ei vaiku­ta kovin tule­vaisu­uskestävältä ratkaisul­ta, ainakaan siitä näkökul­mas­ta että sen edis­tämiseen kan­nat­taisi rak­en­taa tun­neli joka parhaim­mil­laankin valmis­tu­isi aikaisin­taan kymme­nen vuo­den kulut­tua ja jon­ka takaisin­mak­suai­ka opti­mistisim­mil­laan olisi usei­ta vuosikym­meniä. Omilleen päästäisi­in siis nopeim­mil­laankin joskus 2070-luvul­la, olet­taen että maail­ma näyt­tää sil­loin samal­ta kuin nyt.

   Ja on erit­täin epä­to­den­näköistä että näyt­täisi. Pitkän aikavälin tren­de­jä ovat ainakin 

   -Tallinnan ja Helsin­gin kus­tan­nus­ta­so­eron kaven­tu­mi­nen, mikä vähen­tää kan­nustin­ta matkus­taa Viroon halpo­jen palvelu­jen perässä ja toisaal­ta Tallinnas­ta Helsinki­in töihin

   -Polt­toainekus­tan­nusten nousu, mikä tekee eri­tyis­es­ti nopeas­ta rahti­laivas­ta huonos­ti kan­nat­ta­van. Laivan polt­toaineenku­lu­tus kas­vaa jyrkästi nopeu­den kas­vaes­sa, ja hitaam­mat pelkkää rah­tia kul­jet­ta­vat aluk­set paran­ta­vat kustannuskilpailukykyään

   -Edel­lisen rin­nal­la akkusähköi­nen laivali­ikenne, mikä toimii parhait­en kevyis­sä ja vir­tavi­ivai­sis­sa pelkästään matkus­ta­jia kul­jet­tavis­sa aluk­sis­sa, akku­jen syödessä merkit­tävän osan aluk­sen kantavuudesta.

   -Juo­makult­tuurin ja alko­holipoli­ti­ikan muu­tok­set, eli nuoriso juo vähem­män kuin ennen, ja nykyiset juopot kuol­e­vat pois ennen kuin tun­neli mak­saa itsen­sä takaisin. Samoin alko­holin verkkokau­pan väistämätön avau­tu­mi­nen tule­vaisu­udessa syö viinar­allin markkinaosuutta

   -Ja lop­ul­ta tietysti lop­ullise­na niit­tinä nopealle rekkalaut­tali­iken­teelle Helsin­ki-Tallinna rautati­etun­nelin rak­en­t­a­mi­nen, joka sekin on ihan real­is­tis­es­ti toteu­tu­mas­sa ennen kuin tämä uusi sata­matun­neli on kus­tan­nuk­sen­sa kat­tanut, niin huono sata­matun­nelin hyöty/kustannussuhde on.

   Vastaa

   1. Vielä reilut 10 vuot­ta sit­ten kul­ki nopei­ta kata­ma­raane­ja Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä jot­ka veivät matkus­ta­jia ja henkilöau­to­ja mut­ta ei rekko­ja. Rekat taas kulki­vat isoil­la, hitail­la laivoil­la. Jos näin olisi jatkunut niin rekkalai­vat olisi voitu kaik­ki siirtää Vuosaa­reen mut­ta niin ei käynyt. 

      Se joh­tui siitä että kata­ma­raan­it eivät pystyneet kulke­maan talvel­la. Suomen­lahti jätyy ja sik­si varus­ta­moille on taloudel­lis­in­ta ajaa ympärivuo­tis­es­ti isoil­la, nopeil­la laivoil­la jot­ka otta­vat sekä matkus­ta­jia, henkilöau­to­ja, lin­ja-auto­ja että rekko­ja. Yök­er­ho­ja niis­sä ei ole kos­ka palket­ti­matkalaiset yöpyvät Tallinnan hotelleis­sa ja tutus­tu­vat kaupun­gin yöelämään joka on run­saam­paa kuin laivan kup­pa­nen karaokebaari-tanssilattia.

      Reit­ti­matkus­ta­jat halu­a­vat lisäk­si päästä nopeasti Tallinnaan. Kos­kee sekä suo­ma­laisia shop­pailumatkail­i­joi­ta että viro­laisia jot­ka tulee tänne töi­hin. Kolme-neljä tun­tia joka on rekkalau­tan ajoai­ka on liian pitkä. Sik­si aje­taan suht nopeil­la laivoil­la salmen yli jot­ka selviävät 2 tun­nisa ympäri vuoden. 

      Kirkkon­um­mi ei oikein toi­mi sata­mana kos­ka Porkkalan­niemen pää on luon­non­suo­jelu­aluet­ta ja niemel­lä on muu­toin tiheää kesämökki­a­su­tus­ta. Upin­nie­mi taas on sul­jet­tu laivas­to­tukiko­h­ta ja Kantvik ei sit­ten olekaan enää niin lähel­lä että voit­taisi mitään jos laivo­jen sata­ma siir­ty­isi sinne. 

      Ain­oat vai­h­toe­hdot Tallinnan laivo­jen lähtösa­tamik­si ovat Vuosaari ja Jätkäsaari. Molem­mis­sa on hyvät ja huonot puolen­sa. Ulkopaikkakun­ta­laise­na min­ua ei häir­itse Jätkäsaaren rekkar­al­li. Tuke­htukoot jätkäsaare­laiset diesel­pakokaa­su­un jos ei kaupun­ki saa aikaisek­si tun­nelia sinne. En usko että Salmisaares­ta tulisi koskaan mitään viihty­isää asuinaluet­ta jos sil­lä veruk­keel­la Vihreä Liit­to ajaa tun­nelille vai­h­toe­htoa D. Län­siväylän jatku­va pöli­sevä liikenne pitää huolen siitä. 

      Rak­en­takaa ennem­min uusia asun­to­ja mahd pian sinne Malmin lento­ken­tälle niin kauan kuin se on vielä mah­dol­lista. Jos seu­raavas­sa val­tus­tossa on oikeis­toen­em­mistö ja PS suurin puolue niin Malmin lento­kent­tä voi vielä palau­tua lentokentäksi.

      Vastaa

5. Miet­tisin tätä sata­matun­nelia uud­estaan sen jäl­keen, kun maat­aloustuet varus­ta­moille on evät­ty, tax free ‑myyn­ti lakkautet­tu ja rak­en­t­a­mi­nen hyy­tynyt niin, ettei viro­lais­ten kokkien tarvitse käy­dä Suomes­sa laa­toit­ta­mas­sa kylpyhuoneita.

   Ts. laivali­iken­net­tä Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä tue­taan julk­i­sista varoista ja se on suh­dan­neherkkää. Laskel­mat tun­nelin tarpeesta on tehty suh­dan­nehui­pus­sa. Ja kun ei ole varaa hoitaa sairai­ta ja ylläpitää teitä, niin jos­sain vai­heessa var­maan nuorem­mil­la ja fik­sum­mil­la poli­itikoil­la tulee mieleen, että tarvit­seeko elämämkallu­jen viinar­al­li julk­ista rahoitusta.

   Helsin­gin sata­malle suuret liikenne- ja matkus­tamäärät ovat tietysti tavoite ja jopa ylpey­de­nai­he. Ongel­ma vaan on siinä, että sata­mali­iken­teel­lä on ulkois­vaiku­tuk­sia, jon­ka kaupunki­laiset mak­sa­vat viihty­isyy­dessään ja terveydellään.

   Suomen taka­pa­juisu­ud­es­ta kyl­lä ker­too, että siinä kun muual­la Län­si­mais­sa ollaan herät­ty laivali­iken­teen lähipäästöi­hin ja halu­taan häätää ris­teil­i­jät kaupunkien keskus­toista kauem­mas, niin Helsingis­sä kokoomuk­sen johdol­la halu­taan lisää laivali­iken­net­tä keskustaan.

   Noh, kokoomus taitaa olla Jätkäsaaren äänestysalueil­la vaaleista toiseen suosi­tu­in puolue, niin tuke­htukoot NOxi­in siel­lä sit­ten niin.

   Vastaa

   1. Muu­ta­ma korjaus:
      — Matkalla Viroon ei ole tax-free­ta. Kuu­luu Euroopan unioniin.
      — Suurin varus­ta­mo Län­sisa­ta­mas­sa Tallink ei saa suo­ma­laisia varustamotukia.
      — Viro­lainen työvoima Suomes­sa on jo kään­tynyt lasku­un. Tämä on suuri ongel­ma, kun taloutemme tästä alkaa taas nous­ta. Tallinnan palkkata­so on jos läh­es Helsin­gin luokkaa, ja vero­tus alhaisempi.
      https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009957329.html

      Suomel­la ja Helsingillä on tukalat paikat kan­sain­välisessä kil­pailus­sa tule­vaisu­udessa. Yksi tapa kehit­tää kil­pailukykyämme on Helsin­ki-Tallinna kak­soiskaupun­ki, jos­sa tuplamäärä korkeak­oulu­ja, opiske­li­joi­ta, työn­tek­i­jöitä, kulut­ta­jia, yri­tyk­siä ja innovaatioita.

      Vastaa

      1. Näin on. Ne ovat lähin­nä Suomes­ta Ruot­si­in kulke­vat lai­vat jot­ka elävät varus­ta­mo­tu­il­la ja tax-freel­lä mikä on mah­dol­lista kos­ka poikkea­vat Maar­i­an­ham­i­nas­sa, mut­ta nehän eivät Län­sisa­ta­mas­ta lähde.

      2. Ulla Tapa­ni­nen kirjoitti:

         “Muu­ta­ma korjaus:
         — Matkalla Viroon ei ole tax-free­ta. Kuu­luu Euroopan unioniin.
         — Suurin varus­ta­mo Län­sisa­ta­mas­sa Tallink ei saa suo­ma­laisia varustamotukia.”

         Matkalla Viroon ei tosi­aan ole tax-free­ta, ellei kier­rä Ahve­nan­maan kaut­ta, joka ei Suomen EU-sopimuk­sen eri­tyise­hdon mukaan ole muus­ta Suomes­ta poiketen EU:n ALV-aluet­ta. Tosin ei Suo­mi Helsin­gin ja Tallinna välisil­lä matkoil­la tehdys­tä myyn­nistä paljoakaan vero­tu­lo­ja myöskään saa, sil­lä Suomen ja Viron välisen laivali­iken­teen arvon­lisäverot mak­se­taan alem­man ALVin maa­han eli Viroon, jos­ta elin­tarvike- ja tuote­hank­in­natkin näille laivoille pääsään­töis­es­ti tehdään.

         Usein uno­hde­taan se, että osa varus­ta­mo­tu­ista kos­kee kaikkien maid­en laivo­ja. Myös muut kuin Suomen lipun alla ole­vat lai­vat saa­vat tuke­na Suomen val­tion lasku­un nyky­is­ten lakien mukaan mm. puo­let väylä­mak­su­ista Suomen aluevesillä.

6. Asuimme aikaisem­min pien­talos­sa Otaniemessä Kehä I:n tun­tu­mas­sa Hagalundin kar­tanon vier­essä. Rekkali­ikenne Län­sisa­ta­mas­ta jyrisi parin­sadan metrin päässä yötä päivää. Odotimme Vuosaaren sata­man valmis­tu­mista kuin kuu­ta nou­se­vaa. Sil­lä olikin jokin vaiku­tus liiken­teen määrään mut­ta vain väli­aikaises­ti, sit­ten rekkali­iken­teen volyy­mi tun­tui palan­neen ennalleen. Eli kun puhutaan tun­nelista ja rekkali­iken­teestä, pitäisi ottaa huomioon myös Tapi­olan puu­tarhakaupun­gin 1950-luvun pien­talo­jen ja em. Otaniemen puolen ja muut kehä­tien var­ren asukkaat. Suurin osa rekoista kur­vaa Län­siväylältä Kehä 1:lle.

   Vastaa

   1. Kehä I on laitet­tu tun­neli­in Keilaniemen ja Otso­lah­den välistä. Samoin Lep­pä­vaaras­sa. Tule­vaisu­udessa muute­taan myös Otaniemen risteys eri­ta­soli­it­tymäk­si jol­loin on mah­dol­lista että melu ja pakokaa­suhaitoille tulee joku tunneliratkaisu.

      Tapi­olan valt­ti on että se on iso yri­tyskeskit­tymä ja viere­inen Otanie­mi Suomen johta­va tiedekeskit­tymä ja molem­mat ovat hyvin lähel­lä Helsinkiä. Työ­paikat ja kam­puk­set val­taa­vat tilaa entiseltä asu­tuk­selta ja joutomail­ta. Se on ollut Espoon strate­gia Tapi­olan-Otaniemen osalta jo 40 vuot­ta. Pien­talot Kehän var­rel­la itä-Tapi­o­las­sa ja Laa­jalahdessa ovat jo teknisen käyt­töiän ylit­täneitä. Aika näyt­tää säi­lyykö ne vai ei. Itse en val­it­sisi kyseistä seu­tua asuin­paikak­seni. Muual­la Espoos­sa on viihtyisämpää.

      Vastaa

      1. Par­i­taloalue, jos­sa asuimme, oli valmis­tunut vuon­na 2000, raken­net­tu muis­tut­ta­maan viereistä 1800-luvun alus­sa raken­net­tua Hagalundin kar­tanoa, idyl­lisessä puu­tarhamiljöössä. Keilaniemen tun­neli on paljon eteläm­pänä ja Kehän toisel­la puolel­la Tapi­olan suo­jel­tu pien­talomiljöö. Kehän kat­tamis­es­ta on ollut puhet­ta mut­ta ei ole toteutettu.

7. “Sitä en tiedä, kauanko Ruotsin­lai­vat liiken­nöivät Helsinki­in. Uusia laut­to­ja ei ainakaan ole ostet­tu pitkään aikaan.”

   Niin kauan kuin Ahve­nan­maan kaut­ta kulke­val­la liiken­teel­lä on sekä ALVit­to­muuse­tu että päästökaup­paan liit­tyvä eri­ty­isoikeus päästel­lä kasvi­huonekaa­su­ja vapaasti jou­tu­mat­ta mak­samaan siitä yhteiskun­nalle. Hal­li­tus on medioiden mukaan poht­in­ut ALVin korot­tamista, jol­loin sen edun merk­i­tys jatkos­sa ehkä kas­vaa vielä entisestään.

   Uusia laivo­ja ei ole Helsin­gin ja Ruotsin väliseen liiken­teeseen ostet­tu, kos­ka on ollut epä­selvää, tarvit­seeko Suomen mer­ili­iken­teen mil­loin alkaa yrit­tää leika­ta päästöjä. Nyky­hal­li­tus toteut­ti edel­lisen hal­li­tuk­sen sisäl­löl­lis­es­ti valmi­ik­si neu­vot­tele­man ja valmis­tele­man lakiesi­tyk­sen, jon­ka mukaan päästökau­pas­ta pääsi Suomen laivali­ikenne eroon, jos lai­va käy kulke­mas­sa Ahve­nan­maan alueen kaut­ta. Suomen ilmastopa­neeli oli lausun­nois­sa asi­as­ta aika pöyristynyt, ja kat­soi esi­tyk­sen vievän Suomen mer­ili­iken­teeltä päästö­jen vähen­tämiseen liit­tyviä kan­nustei­ta. Esi­tys meni eduskun­nas­sa läpi. Siinä esitet­ti­in mm. seuraavaa:

   “Hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti esi­tyk­sessä ehdote­taan otet­tavak­si käyt­töön määräaikainen saaripoikkeus, jon­ka myötä matkus­ta­ja-aluk­sille ei muo­dos­tu­isi päästöoikeuk­sien palaut­tamisvelvoitet­ta Ahve­nan­maan ja man­ner­maan välis­ten matko­jen osalta ennen vuot­ta 2031.”

   https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2023/20230071

   Joten ainakin vuo­teen 2031 asti monien Helsingistä lähte­vien laivo­jen kan­nat­taa tehdä kier­tomat­ka Ahve­nan­maan kaut­ta, matkaa sit­ten vaik­ka Ruot­si­in tai vaik­ka keski-Eurooppaan.

   Ympäristönäkökul­mas­ta tuol­lainen on aivan älytön­tä ja kestämätön­tä lainsäädäntöä.

   Vastaa

8. Viitat­tu Ilmastopa­neel­in lausun­to löy­tyy tästä:
   https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2023/11/Asiantuntijalausunto_HE-712023-vp-Hallituksen-esitys-eduskunnalle-paastokauppalaiksi_LiV.pdf

   Siinä on mm. todettu:
   “Saaripoikkeusta ehdote­taan hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti otet­tavak­si käyt­töön. Täl­lä olisi usei­ta negati­ivisia vaiku­tuk­sia. Se heiken­täisi kan­nus­timia mer­ili­iken­teen päästö­jen vähen­tämiseen ja vääristäisi kil­pailua alus­ten kesken. Saaripoikkeuk­sen sovelt­a­mi­nen ei siten ole johdon­mukaista fos­si­il­i­sista polt­toaineista irtaan­tu­mista. Hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessäkin tode­taan, että saaripoikkeuk­sen sovelt­a­mi­nen voi heiken­tää päästökau­pan vaiku­tus­ta mer­ili­iken­teen päästö­jen vähen­tämiseen, sil­lä päästöoikeuk­sien han­kkimis­es­ta johtu­va taloudelli­nen kan­nustin vähen­tää päästöjä puut­tuu väli­aikaises­ti Ahve­nan­maa-Man­ner-Suo­mi ‑välin matkus­ta­ja-auto­lau­toil­ta. Samal­la se vaikut­taa kil­pailu­ase­maan niiden laut­to­jen välil­lä, jot­ka pysähtyvät Ahve­nan­maal­la, ja niil­lä, jot­ka eivät.”

   Suomek­si san­ot­tuna tuo laki johti siihen, että mm. Hang­on suo­ra matkusta­laivali­ikenne sit­ten lop­pui, joka ei ollut kulkenut tuo­ta reit­tiä, ja vas­taavasti moni Suomeen tule­va tai Suomes­ta lähtevä alus nyt sit­ten kiertää Ahve­nan­maan kaut­ta päästöjä lisää aiheut­taen suo­ran reitin sijaan päästäk­seen eroon päästökau­pan kus­tan­nuk­sista. Tämä meri­ral­li jatkunee ainakin vuo­teen 2031 asti.

   Vastaa

   1. Päästökau­pan vaiku­tus on tänä vuon­na 0.7 pros­ent­tia ulko­maankaup­pamme arvos­ta. Se ei tule mis­sään vai­heessa muut­ta­maan merenku­lun las­tivir­to­ja, vaik­ka osu­us tästä kohoaakin. Myös nuo “helpo­tus­toimen­piteet” ovat mität­tömiä — lähin­nä mainehaittoja.

      Sen sijaan tule­va hiilineu­traalin polt­toaineen käyt­tövelvoite vaikut­taa jo huomattavasti.

      Tässä lisää päästökau­pas­ta: https://ullatapaninen.net/2023/12/17/valtiovalta-ei-saa-hidastaa-merenkulun-vihreaa-siirtymaa/

      Kokon­ais­ti­lanteesta saa ehkä parhain­ten kuvaa tästä vähän pidem­mästä tari­nas­ta: https://ullatapaninen.net/2023/12/04/raha-ohjaa-merenkulun-vihreaa-siirtymaa/

      Vastaa

   2. Itse toivoisin että Helsin­ki-Tukhol­ma lai­vat vähitellen katoaisi­vat ja matkus­ta­ja-auto­laut­tali­ikenne Suomes­ta Ruot­si­in keskitet­täisi­in län­sir­an­nikol­ta eli Turus­ta, Naan­talista tai Hang­os­ta lähte­vi­in lyhempi­in reit­tei­hin, kuten oli asian lai­ta jo 1800-luvul­la kun liikenne alkoi. Ympärivuoti­nen liikenne Helsingistä Tukhol­maan alkoi niin myöhään kuin 1972.

      Ahve­nan­maan Långnäin satama­han on suo­raan Turku-Tukhol­ma reitin var­rel­la eli alus ei joudu “kiertämään” turhaan sen takia.
      Kun­han ensin junay­hteys Helsingistä Turku­un saataisi­in sel­l­aiseen kun­toon etteivät ihmiset marise siitä miten rasit­tavaa Turku­un pääsem­i­nen on.

      Vastaa

9. Sata­ma vie kaupunkia kuin litran mit­taa. En ymmär­rä. (Tai siis taval­laan ymmär­rän, onhan Helsin­gin kaupun­ki sen­tään organ­isaa­tio, joka ei osaa edes mak­saa työn­tek­i­jöit­ten­sä palkkoja.)

   Hin­tao­h­jauk­sel­la voisi ratkaista Jätkäsaaren ruuhkat kos­ka tahansa (auto parkki­in laivalle ‑ris­teily­jen tukem­i­nen tuskin on kansan­taloudel­lis­es­ti eri­tyisen järkevää), mut­ta eihän se käy. Ehkä pelätään sen toimi­van port­ti­na ruuhka­mak­sui­hin? Nyt sit­ten raken­netaan tun­neli, jon­ka oheis­tuot­teena taitaa tul­la se hintaohjauskin.

   Vastaa

10. Paljonko sata­ma tulout­taa kaupungille vuosittain ? 

    Olisiko tulot hyvä päästää Kirkkonummelle

    Vastaa

    1. Sata­man tulou­tus on aika mar­gin­aal­ista, kun ottaa huomioon, paljonko sil­lä on käytössä todel­la arvokas­ta maata.

       Vastaa

       1. Vuosaaren sata­man aja­tushan oli että siir­retään rahti­laivasa­ta­mat pois Jätkäsaares­ta ja Som­pasaares­ta, ja saadaan siten tont­ti­maa­ta asun­torak­en­tamiselle. Kan­takaupun­gin jäl­jel­lä ole­vat sata­mat ovat pieniä niihin ver­rat­tuna. Vuosaar­ta olisi toisaal­ta pitänyt jo heti alku­un suun­nitel­la isom­mak­si että matkus­ta­jalai­vatkin mah­tu­vat, jos ne nyt herät­tävät närää kaupunkilaisissa.

       2. Ei se var­maan ketään työl­listäkään ? Eikä Helsin­ki tartte rah­tia kun kaupun­ki pöhisee ja rak­en­tuu ihan luo­van luokan ajatuksella

11. Monop­o­lis­tisen sata­man pitää olla varovainen hinnoittelussaan 

    Tallinnas­sa sata­ma on jo oikeudessa ja häviön pelos­sa jäädyt­ti maksut

    Vastaa

12. Joo satamia ja rah­tia tarvitaan
    Myös rsksamue­hiä js siivoa­jia jne 

    Ne tulee autol­la ja laival­la, osas­ta tulee vielä helsinkiläisiä ajan myötä 

    Sen sijaan tur­is­tit on turhia. Helsin­ki voisi hiilineu­traal­i­u­den nimis­sä kieltää ris­teil­i­jäaluk­set kokonaan.

    Vastaa