Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa?

Mal­li, jota perus­tu­lo­ko­kei­lus­sa kokeil­laan, oli­si koko väes­töön sovel­let­tu­na noin 15 mil­jar­dia euroa ali­jää­mäi­nen. En pys­ty las­ke­maan tar­kas­ti eikä kan­na­ta las­kea­kaan: olen­nais­ta on, että tämä on jär­jet­tö­mäs­ti alijäämäinen

Oikeas­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa perus­tu­lo ei todel­la­kaan pie­ne­ne, vaik­ka ansio­tu­lot kas­va­vat, mut­ta vero­tus alkaa ensim­mäi­ses­tä ansai­tus­ta euros­ta. Sik­si oikea perus­tu­lo ei tuo net­to­tu­lo­ja lisää kes­ki­mää­räis­tä palk­kaa ansaitseville.

Täs­sä kokei­lus­sa vero­tus säi­lyy ennal­laan. Jos pää­see 4 000 euron kuu­kausi­pal­kal­la töi­hin, ansait­see 560 euroa net­to­na enem­män kuin samaa työ­tä vie­rei­sel­lä sor­vil­la teke­vä. Meil­lä ei ole varaa lisä­tä jokai­sen ansio­tu­lo­ja saa­van ansio­ta 560 eurol­la kuussa.

Täl­tä osin kokeil­ta­va mal­li vas­taa nii­tä syyt­tei­tä, joi­ta perus­tu­loa vas­taan ovat esit­tä­neet ne, jot­ka eivät ymmär­rä, miten perus­tu­lo toimii.

Mik­si näin höl­möä mal­lia kokeillaan?

Kos­ka kokee­seen osal­lis­tu­mi­nen perus­tuu satun­nai­so­tan­taan ja pakol­li­suu­teen. Oikea perus­tu­lo­mal­li on joi­den­kin kan­nal­ta nykyis­tä edul­li­sem­pi ja tois­ten kan­nal­ta nykyis­tä epäe­dul­li­sem­pi. Sik­si kokee­seen jou­tu­mi­nen voi­si myös hei­ken­tää hen­ki­lön asemaa.

Sosi­aa­li­po­liit­ti­sia kokei­ta ei voi jär­jes­tää niin, että kokee­seen osal­lis­tu­ja jou­tuu muu­ta väes­töä huo­nom­paan ase­maan. Lää­ke­tie­teel­li­sis­sä kokeis­sa koe­ryh­mä ja ver­tai­lu­ryh­mä saa­vat eri­lais­ta hoi­toa, eikä sii­nä näh­dä ongel­maa, mut­ta sii­nä­hän onkin kyse vain ter­vey­des­tä ja elä­mäs­tä, kun täs­sä on kyse sen­tään rahasta.

Minä oli­si teh­nyt otan­nan niin, että osal­lis­tu­mi­nen oli­si ollut vapaa­eh­tois­ta. Vapaa­eh­toi­sek­si ilmoit­tau­tu­neis­ta puo­let arvot­tai­siin kokee­seen mukaan ja toi­nen puo­li jäi­si sen ulko­puo­lel­le. Molem­mat jou­kot oli­si­vat olleet arvon­nan ansios­ta kes­ke­nään saman­lai­sia, vaik­ka tie­tys­ti vali­koi­tu­mi­sen joh­dos­ta eri­lai­sia kuin koko väes­tö, joten näi­tä koh­ta jouk­koa ver­taa­mal­la oli­si rat­kais­tu vapaa­eh­toi­suu­teen liit­ty­vän vali­koi­tu­mi­sen ongel­ma. Oli­si voi­tu kokeil­la rea­lis­tis­ta perus­tu­lo­mal­lia täl­lai­sen jät­ti­kal­liin sijasta.

Aika voi­mak­kaas­ti vali­koi­tu­nut on myös tämä työ­mark­ki­na­tuen saa­jiin rajat­tu joukko.

Mitä täl­lä tut­ki­muk­sel­la sit­ten voi­daan osoittaa?

Mik­ro­ta­sol­la voi­daan osoit­taa, hakeu­tu­vat­ko ihmi­set enem­män töi­hin, jos se on hei­dän kan­nal­taan nykyis­tä kan­nat­ta­vam­paa. Jos eivät hakeu­tu edes näin yli­mi­toi­tet­tu­jen kan­nus­ti­mien vuok­si, on se sel­vä tulos. Jos he hakeu­tu­vat, tulos on help­po kyse­de­na­lais­taa sil­lä, ettei täl­lai­nen perus­tu­lo­mal­li ole sovel­let­ta­vis­sa koko väestöön.

Sitä ei voi­da sel­vit­tää, sai­si­ko perus­tu­lo jot­kut lais­kot­te­le­maan ja vähen­tä­mään työ­pa­nos­taan, kos­ka kenen­kään työ­pa­nos ei voi vähen­tyä perus­tu­lon vuok­si. Ovat­han kaik­ki ovat läh­tö­ti­lan­tees­sa työttömiä.

Oike­aan perus­tu­loon näh­den ongel­ma liit­tyy myös työ­mark­ki­noi­den toi­min­taan. Jokai­nen ymmär­tää, että kun aika­naan sei­väs­hy­pys­sä siir­ryt­tiin teräs­sei­päis­tä lasi­kui­tusei­päi­siin se, paran­si­ko tämä hyp­pää­jän mah­dol­li­suut­ta voit­taa mita­li olym­pia­lai­sis­ta, riip­pui rat­kai­se­vas­ti sii­tä, siir­tyi­vät­kö muut­kin käyt­tä­mään lasi­kui­tusei­väs­tä. Sama kos­kee työ­mark­ki­noi­ta. Oikea perus­tu­lo mer­kit­see auto­maat­tis­ta tukea pie­ni­palk­kai­sil­le. Paran­taa­ko tämä saa­jan työ­mark­ki­na-ase­maa riip­puu rat­kai­se­vas­ti sii­tä, saa­vat­ko muut­kin perustuloa.

Perus­tu­lon muo­dos­sa mak­set­ta­va mata­la­palk­ka­tu­ki muut­taa kai­ken jär­jen mukaan työ­mark­ki­noi­den tasa­pai­noa. Voi­si olet­taa, että mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­teh­tä­viä tuli­si tar­jol­la enem­män, mikä paran­tai­si työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia vähän kou­lu­tet­tu­jen koh­dal­la. Tämä jää nyt ole­tuk­sen varaan, kos­ka perus­tu­lon vai­ku­tus­ta työ­mark­ki­noi­den tasa­pai­noon ei pys­ty­tä tutkimaan.

Kah­den vuo­den mää­rä­ai­kai­nen kokei­lu ei ker­ro, miten perus­tu­lo vai­kut­tai­si koko elä­mää kos­ke­viin valin­toi­hin. Kukaan ei tämän kokei­lun innot­ta­ma­na läh­de lam­mas­far­ma­rik­si aidon­paa elä­mää etsimään.

84 thoughts on “Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa?”

  1. Onko tämä perus­tu­lo­ko­kei­lu jär­jes­tet­ty, jot­ta voi­daan var­mis­taa seu­raa­vak­si parik­si kym­me­nek­si vuo­dek­si perus­tu­lon hau­taa­mi­nen ja samal­la kaik­kien sitä aja­vien puo­luei­den hautaaminen.

    Jos minä oli­sin vih­reis­sä, alkai­sin uudel­leenbrän­dä­tä perus­tu­loa sosiaaliturvauudistukseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Jos eivät hakeu­tu edes näin yli­mi­toi­tet­tu­jen kan­nus­ti­mien vuok­si, on se sel­vä tulos.

    Kyl­lä sii­tä minun mie­les­tä­ni voi teh­dä kak­si päin­vas­tais­ta joh­to­pää­tös­tä. Joko ongel­ma on työn kysyn­tä, jol­loin työn tar­jon­taan liit­ty­vät kan­nus­teet eivät vai­ku­ta. Tai sit­ten ongel­ma on se, että työt­tö­mät ovat pata­lais­ko­ja, eivät­kä viit­si teh­dä töi­tä vaik­ka sii­tä mak­set­tai­siin, joten tar­vi­taan keppiä. 

    Sen poht­mi­nen, onko jäl­kim­mäi­ses­sä joh­to­pää­tök­ses­sä jär­keä, ja onko se juu­ri se joh­to­pää­tös, jon­ka hal­li­tus tulee teke­mään, jäte­tään harjoitustehtäväksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tuo heit­to lää­ke­tie­teel­li­sis­tä kokeis­ta ei osu­nut ihan nap­piin sikä­li, että kri­tee­rit lää­ke­tie­teel­li­sil­le kokeil­le ovat jos­sain mää­rin saman­kal­tai­set kuin sosi­aa­li­tur­vas­sa. Jos joku lää­ke­tie­teel­li­nen hoi­to tie­de­tään vai­kut­ta­vak­si ja toi­nen ei-vai­kut­ta­vak­si, niin sel­lai­seen tut­ki­muk­seen ei saa lupaa, mis­sä osal­le poti­lais­ta anne­taan tahal­laan huo­nok­si tie­det­tyä hoi­toa, jos toi­mi­va­kin hoi­to oli­si tiedossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Mik­si yli­pää­tään puhu­taan jos­tain perus­tu­los­ta? Se on mah­do­ton toteuttaa.

    Ainoa jär­ke­vä perus­tu­lo on sel­lai­nen että sil­lä kor­va­taan kaik­ki nykyi­set har­kin­ta­pe­rus­tai­set köy­häi­na­vus­tuk­set jot­ta saa­daan ken­käis­tyä pel­lol­le pari­sa­taa­tu­hat­ta nii­tä käsit­te­le­vää virkanaista.

    Tämä ei onnis­tu kommunistimaassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mik­sei näin tär­ke­ää kokei­lua tuo­da jul­ki­seen debat­tiin jo suun­nit­te­lu­vai­hees­sa? Vai onko tuo­tu, mut­ta toi­mit­ta­jat ovat taas nukkuneet?

    Ensin jul­ki­suu­teen tar­kas­ti ne tavoit­teet jota tut­ki­taan ja muu­ta­mia mal­le­ja toteut­ta­mi­seen, sit­ten jul­kis­ta (aka­tee­mis­ta) debat­tia, sit­ten val­mis­te­le­va minis­te­riö kerää eri vaih­toeh­to­jen hyvät ja huo­not puo­let ja lopul­ta minis­te­riö tekee päätöksen. 

    Tämä oli­si sitä avoim­muut­ta pää­tök­sen­teos­sa jota kai­va­taan. Täl­lä taval­la toteut­ta­mal­la Libe­rat ja muut aja­tus­pa­jat ja aka­tee­mi­kot pää­si­si­vät mukaan pro­ses­siin. Näin jäl­ki­kä­teen ei jää meil­lä ulko­puo­li­sil­le mitään muu­ta kuin sie­tä­mä­tön ketu­tus kun “taas tämä­kin sössittiin”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kelan tut­ki­mus­blo­gis­sa tode­taan, että “mut­kia suo­ris­tet­tiin, jot­ta kokei­lu voi­si alkaa suun­ni­tel­man mukai­ses­ti 1.1.2017.” ( http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3271 ). Eli syy sii­hen, mik­si perus­tu­lo­ko­kei­lu toteu­te­taan täl­lai­ses­sa muo­dos­sa on ilmei­ses­ti se, että hal­li­tus­oh­jel­maan oli kir­jat­tu, että perus­tu­loa pitää kokeil­la, ja mie­lek­käim­pien koea­se­tel­mien ole­tet­tiin tule­van valio­kun­ta­kä­sit­te­lys­sä tyr­mä­tyik­si. Kokei­lu pää­tet­tiin sik­si esit­tää toteu­tet­ta­vak­si torsona.

    Tosin kat­ta­van kokei­lun toteut­ta­mi­nen oli­si kiel­tä­mät­tä han­ka­laa. Vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­van mal­lin ongel­ma oli­si sii­nä, että sii­hen­kin kokei­luun osal­lis­tu­jat oli­si­vat vali­koi­tu­neet. Monet vai­keim­min työl­lis­ty­vät eivät vai­vau­du sen enem­pää äänes­tä­mään kuin osal­lis­tu­maan vapaa­eh­toi­siin kokei­lui­hin­kaan, kun taas nii­hin läh­tee innol­la muu­toin­kin vapaa­eh­toi­sis­ta asiois­ta ja kokei­luis­ta kiin­nos­tu­nei­ta. Nämä puo­les­taan voi­vat olla myös her­kem­piä esim. vaih­ta­maan asuin­maa­ta. Itsel­le­ni on muu­ten­kin ollut ihan epä­sel­vää perus­tu­loeh­do­tuk­sis­sa se, että miten mones­ta maas­ta vero­tet­ta­via tulo­ja kerää­vien koh­dal­la perus­tu­loa­sia oli­si tar­koi­tet­tu toi­mi­maan: miten esim. perus­tu­loeh­do­tuk­set suh­teu­tu­vat sel­lai­seen sosi­aa­li­tur­va- ja vero­suun­nit­te­luun, jos­sa hen­ki­lö nos­taa Suo­mes­ta perus­tu­lon verot­to­ma­na ja on muu­toin aina­kin lähes koko­naan vero­vel­vol­li­se­na vain muis­sa mais­sa? Jos vii­mek­si mai­nit­tu on mah­dol­lis­ta, monen EU-maan kan­sa­lai­sen kan­nat­tai­si olla Suo­men perus­tu­lo­jär­jes­tel­mäs­sä ja samaan aikaan mui­den mai­den vero­tus­jär­jes­tel­mis­sä. Kysy­mys ei ole ihan teo­reet­ti­nen, sil­lä yhä suu­rem­pi osa kan­sa­lai­sis­ta kuu­luu usean maan vero­tuk­sen pii­riin. Esim. ulko­mail­la asu­va elä­ke­läi­nen, joka on teh­nyt osan työ­his­to­rias­taan Suo­mes­sa, voi olla Suo­men sosi­aa­li­tur­vas­sa, mut­ta eläk­kei­den vero­tus voi men­nä pää­osin mui­den mai­den vero­tus­ten mukaan.

    Nime­no­maan kan­sain­vä­li­nen sosi­aa­li­tur­va- ja vero­suun­nit­te­lu on asia, jon­ka takia itse olen aika epäi­le­väi­nen perus­tu­loeh­do­tuk­sia koh­taan. En ole näh­nyt vie­lä yhtään perus­tu­loeh­do­tus­ta, joka oli­si jol­lain taval­la rat­kais­sut perus­tu­lo­jär­jes­tel­miin liit­ty­vät kan­sain­vä­li­sen vero­suun­nit­te­lun ongelmakohdat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Täl­lä voi­daan tut­kia sitä miten perus­päi­vä­ra­hal­la tai työ­mark­ki­na­tuel­la ole­viin toi­mii rahal­li­set ja ei-rahal­li­set kan­nus­ti­met (esim. tuen saa­mi­sen var­muus ver­sus pien­ten työ­ti­lai­suuk­sien hyödyntäminen).

    Mut­ta laa­jas­ti ottaen asia on niin kuten Osmo meil­le kertoi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Onhan tämä sil­ti tyh­jää parem­pi kokei­lu tähän väliin jon­ka tulok­sis­ta jotain voi­daan päätellä. 

    Laa­jem­man ja tie­teel­li­ses­ti enem­män tulok­sia anta­van kokei­lun voi jär­jes­tää kun kan­sal­li­nen tulo­re­kis­te­ri val­mis­tuu. Hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti sitä käy­tän­nön toteu­tus­ta tuo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ei tar­vi­ta mitään tulo­re­kis­te­riä. Jos ei kajo­ta veroas­teik­koon, pitää perus­tu­lo muut­taa nega­tii­vi­sek­si tulo­ve­rok­si niin, että ansio­tu­lot pie­nen­tä­vät sitä, mut­ta siis vähem­män kuin sosi­aa­li­tur­vaa nyt. Se taas voi­daan teh­dä yksin­ker­tai­ses­ti ennakonpidätyksellä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Onpa har­mi, että kokei­lu teh­dään näin höl­mös­ti. Oli­si ollut mie­len­kiin­tois­ta näh­dä miten aito perus­tu­lo toi­mi­si, sil­lä täys­työl­li­syy­den ja koko­päi­väi­sen työ­ajan tavoit­tei­siin perus­tu­va nykyi­nen jär­jes­tel­mä, joka on jää­nyt pahas­ti ajas­taan jäl­keen, kai­pai­si toti­ses­ti uusimista.

    Kiel­tä­mät­tä tulee kyy­ni­ses­ti mie­leen nimi­merk­ki Sepin esit­tä­mä epäily.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kuin­ka­han ket­te­räs­ti vero­lain­sää­dän­tö tai ‑jär­jes­tel­mät sopeu­tui­si­vat pie­nen raja­tun poru­kan eri­lai­seen tulo­ve­ro­tuk­seen, jos­sa vie­lä­pä progres­sion sijas­ta vero­tet­tai­siin tasa­ve­roas­teel­la? Ja miten tämä suh­teui­si kun­nal­lis- ja val­tion­ve­ro­tuk­seen? (Ole­tan täs­sä, että sinul­le mie­lui­sam­pi kokei­lu­mal­li oli­si ollut Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lin suuntainen.)

    Luu­len, että laa­ja­mit­tai­sem­pi kokei­lu oli­si ollut moni­mut­kai­suu­des­saan ja lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti täyt­tä uto­pi­aa, eikä sil­ti­kään oli­si vas­tan­nut lähes­kään kaik­kiin herän­nei­siin kysy­myk­siin. Tor­so kun se kokei­lu on joka tapauk­ses­sa, tut­ki­taan tuos­ta se mikä voi­daan ase­tel­man tor­sous tunnistaen.

    Ylei­ses­ti ottaen perus­tu­lol­la on tur­ha hai­kail­la help­po­ja voit­to­ja. Jos esi­mer­kik­si avo­kä­ti­nen sosi­aa­li­tur­va kat­so­taan lou­kuk­si jota tulee kan­nus­ti­mien vuok­si las­kea, se voi­daan teh­dä var­maan asiois­ta suo­raan puhuen­kin eikä min­kään tek­ni­sen perus­tu­lo­mal­lin sane­le­maan pak­koon verhoten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Eihän vas­taa­vas­ti myös­kään vih­rei­den esit­tä­mä ja las­ke­ma noin 560 euron net­to­mal­li pois­ta sitä tosia­si­aa, että edel­leen­kin pitää olla jul­ki­sen sek­to­rin yllä­pi­tä­mä sosi­aa­li­toi­mi (toi­meen­tu­lo­tu­ki), että sai­si vuokran/ asu­mi­sen ja elä­mi­sen joten­ku­ten riit­tä­mään kuu­kausi­ta­sol­la jos tip­puu kannustinloukkuun.

    Eli 560e perus­tu­lo net­to­na ja lisäk­si toi­meen­tu­lo­tu­ki ja asu­mis­li­sä plus muut avustukset/ lisät. Menee vie­lä­kin moni­mut­kai­sem­mak­si kuin nykyjärjestelmä.

    Mik­set­te suo­raan ehdo­ta ja las­ke noin ton­nin (1000e) net­to­pe­rus­tu­loa kos­ka sil­loin jää kan­nus­tin­lou­kut pois ja ei tar­vit­se jul­kis­ta sek­to­ria niin pal­jon sekä pys­tyy elä­mään sääl­lis­tä elä­mää jos työt­tö­myys tms. iskee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Täs­sä kokei­lus­sa vero­tus säi­lyy ennal­laan. Jos pää­see 4 000 euron kuu­kausi­pal­kal­la töi­hin, ansait­see 560 euroa net­to­na enem­män kuin samaa työ­tä vie­rei­sel­lä sor­vil­la teke­vä. Meil­lä ei ole varaa lisä­tä jokai­sen ansio­tu­lo­ja saa­van ansio­ta 560 eurol­la kuussa.”

    Ihan­ko oikeas­ti mei­naat, että tuos­ta koe­ryh­mäs­tä “satun­nai­ses­ti 2 000 Kelan _työttömyysturvaetuuksia_ saa­vaa 25–58 ‑vuo­tias­ta suo­ma­lais­ta” löy­tyy seu­raa­van kah­den vuo­den aika­na hen­ki­lö, joka saa työ­paik­san ja palk­kaa 4000 euroa kuussa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. tuen mak­sa­ja
      Täs­sä jou­kos­sa ei var­maan­kaan ole paljn­kaan nii­tä, jot­ka tule­vat saa­maan 4000 euron kuu­kai­su­palk­kaa, mut­ta jos kokei­lu laa­jen­net­tai­siin kos­ke­maan koko väes­töä, nii­tä­kin oli­si. Sik­si tämä kokei­lu ei ker­ro mitään sel­lai­ses­ta perus­tu­lo­mal­lis­ta, joka on laa­jen­net­ta­vis­sa koko väestöön.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kun on sel­vää, että eivät halua perus­tu­loa niin mik­si ihmees­sä pitää jär­jes­tää täl­lai­nen teat­te­ri jon­ka jäl­keen pää­se­vät vain sano­maan että ei toi­mi, on kal­lis ja mehän sanot­tiin. Poli­tiik­ka on kyl­lä nyky­ään aivan lap­sel­li­sen pel­lei­lyn tasol­la, jota säes­tää täy­sin osaa­ma­ton lau­ma toimittajia.

    Kun ensin viik­ko­ja jau­ha­vat kuin­ka mata­la­palk­ka­työ­tä pitäi­si tukea, niin sit­ten se tuki­ko­kei­lu pila­taan tahal­laan kos­ka kysees­sä perus­tu­lo, eikä sama asia jol­lain muul­la nimel­lä. Pal­jon pal­vot­tu Var­tiai­nen­kin on aivan ulal­la perus­tu­lon kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Oli­si kivaa jos voi­tai­siin usut­taa jokin pie­ni itse­hal­lin­toa­lue otta­maan perus­tu­lo käyt­töön pidem­mäk­si aikaa. Esim. Ahve­nan­maa, Fär­saa­ret tai Islanti. 

    Voi­tai­siin aina­kin vin­ka­ta Ahve­nan­maal­le, että jos haluat­te yrit­tää perus­tu­loa, emme estä ja tulee hen­kis­tä tukea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. 1/2

    perus­tu­lo sinän­sä hyvä idea, mut­ten usko sen toi­mi­van. Työ on pakol­li­nen paha, jota suu­rin osa haluai­si teh­dä mah­dol­li­sim­man vähän. Lai­naan taas Soi­kun blo­gia vuo­del­ta 2012:

    ”“vOlis myös kiin­nos­ta­vaa näh­dä joku kun­nol­li­nen tut­ki­mus tän ilmiön syis­tä. Kiel­tä­mät­tä haas­ta­va toteu­tet­ta­va, kun poten­ti­aa­li­sia muut­tu­jia on niin paljon. 

    Epäi­len että yhte­nä suht oleel­li­se­na mut­ta vähäl­le huo­miol­le jää­nee­nä teki­jä­nä voi olla yksin­ker­tai­ses­ti se, että abso­luut­ti­nen elin­ta­so ilman työn­te­koa­kin on nyky­ään niin kor­kee ja työn­teon vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on monien nuorten(etenkin mies­ten) näkö­kul­mas­ta nous­su hui­kees­ti. 20v jan­nut saa hel­pos­ti viih­dy­tet­tyä itte­ään loput­to­mas­ti ja puo­lil­ma­seks pel­kän tie­to­ko­neen, net­tiyh­tey­den, pleik­ka­rin ja cokik­sen voi­mal­la. Täl­las­ta rea­lis­tis­ta vaih­toeh­toa ei aika­sem­min oo ollu. Jos olit työt­tö­mä­nä, niin pyö­rit­te­lit peu­ka­loi­ta himas­sa tai syl­jes­ke­lit kadul­le jon­kun osta­rin kul­mal­la. Nyky­ään tyl­sis­ty­mi­ses­tä ei oo pel­koa. Eten­kin sil­tä voi tun­tua nuo­re­na kun on pal­jon kave­rei­ta­kin joil­la on pal­jon vapaa-aikaa, oli ne työt­tö­mi­nä tai ei. 20-vuo­ti­aa­na ei myös­kään täy­sin vie­lä ymmär­rä kuin­ka val­ta­van oleel­lis­ta työ­mark­ki­noil­le osal­lis­tu­mi­nen tulee myö­hem­min ole­maan pari­tu­mis­mark­ki­noil­la menes­ty­mi­sen kan­nal­ta. Jo 30-vuo­ti­aa­na tilan­ne on täy­sin toi­nen ja työt­tö­män äijän mark­ki­nat sei­tin ohuet.
    “””

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. ”“Nimi­merk­ki Rogue:n vies­ti on saa­nut pal­jon suo­sit­te­lu­ja, mut­ta muu­ten jää­nyt lii­an vähäl­le huo­miol­le. Toi­voi­sin sii­hen kan­nan­ot­to­ja muiltakin. 

    Nuor­ten työt­tö­mien itsen­sä­viih­dyt­tä­mis­mah­dol­li­suu­det ovat nyky­ään tosi­aan aivan toi­set kuin 50 vuot­ta sit­ten. Niin hyvät, että vain hul­lu on val­mis uhraa­maan aikan­sa parin lisäeu­ron takia. Ja hul­luil­le­han nime­no­maan ei ole kysyn­tää työmarkkinoilla.

    Roh­ke­nen epäil­lä, että jopa moni täl­lä blo­gil­la näh­ty kir­joit­ta­ja on moti­vaa­tio­ra­joit­tei­nen val­tion elätti.

    Sel­lai­sia nuo­ria työt­tö­miä, joi­den tai­dot riit­täi­si­vät val­lan mai­nios­ti esim. koti­ta­lous­sii­voo­jak­si, löy­tyy pil­vin pimein.

    Abso­luut­ti­sen elin­ta­son nousu on ongel­ma myös monien työs­sä­käy­vien moti­vaa­tion kan­nal­ta. Toi­sin kuin 60-luvul­la, suh­teel­li­sen pie­nel­lä pal­kal­la ja työ­pa­nok­sel­la työn­te­ki­jä, var­sin­kin kou­lu­tet­tu työn­te­ki­jä, saa nyky­ään kai­ken tava­ran mitä vain kek­sii tarvita. 

    Ja jos työn­te­ki­jä on jo onnel­li­ses­ti pari­suh­tees­sa, on kovin vai­ke­aa kek­siä aikui­seen ihmi­seen vetoa­via hyviä syi­tä lisä­töi­den teke­mi­seen tai ural­la ylös­päin pus­ke­mi­seen. Ennem­min­kin on pai­nei­ta siir­tyä osa-aikai­seen työhön. 

    Käy­tän­nön seu­rauk­sia on monia. Jos lää­kä­ril­le antaa 10% pal­kan­ko­ro­tuk­sen, lää­kä­ri pal­kit­see tämän teke­mäl­lä 10% lyhyem­pää työpäivää.

    Miten moti­voi­da vapaa ihmi­nen työs­ken­te­le­mään kovem­min, jos lisä­työs­ken­te­lys­tä ei ole ihmi­sel­le huvia eikä hyö­tyä? Kas sii­nä pulma.

    Kun tuloe­ro­jen kas­va­mi­nen ei ole vaih­toeh­to, tule­vat työt­tö­myys­tuet vas­tai­suu­des­sa­kin kas­va­maan kes­ki­palk­ko­jen tah­dis­sa. Ainoak­si kei­nok­si työt­tö­mien moti­voin­nis­sa uhkaa jää­dä pak­ko­kei­not, tai jon­kin­lai­nen nykyis­tä­kin äärim­mäi­sem­pi työt­tö­myy­den stig­ma­ti­soin­ti. Tar­vi­taan val­tion kus­tan­ta­mia mie­li­ku­va­kam­pan­joi­ta. “Jos näet työt­tö­män, syl­käi­se pääl­le”, tai “Nuo­ri nai­nen, ota yhteis­kun­ta­vas­tuu­ta pysy­mäl­lä kau­ka­na työttömästä
    “””

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Työ on pak­ko­pul­laa, jota kan­nat­taa teh­dä niin vähän kuin mah­dol­lis­ta ellei se ole muka­vaa. Suu­ri­mal­le osal­le töis­tä naut­ti­vis­ta tär­ke­ää onkin sen sosi­aa­li­nen puo­li, ei työ itsessään.
    Perus­tu­lo teki­si mah­dol­li­sek­si sen, että vain muka­via töi­tä teh­täi­siin. Toi­saal­ta tuo voi olla ske­naa­rio muu­ten­kin, kun auto­maa­tio etenee

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. On oikeus­ta­ju­ni vas­tais­ta että työ­ky­kyi­nen ihmi­nen saa euroa­kin ole­mal­la passiivinen. 

    On tot­ta, että Suo­mes­sa on pula työpaikoista.Ne ihmi­set joil­le ei “oike­aa työ­tä” rii­tä tuli­si vel­voit­taa vaik­ka kerää­mään käpy­jä metsästä. 

    Pää­asia, että lonk­kaa vetä­mäl­lä yhteis­kun­nal­ta ei saa mitään tukea. Ei mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Oikeas­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa perus­tu­lo ei todel­la­kaan pie­ne­ne, vaik­ka ansio­tu­lot kas­va­vat, mut­ta vero­tus alkaa ensim­mäi­ses­tä ansai­tus­ta euros­ta. Sik­si oikea perus­tu­lo ei tuo net­to­tu­lo­ja lisää kes­ki­mää­räis­tä palk­kaa ansaitseville.”

    Sehän on käy­tän­nön kan­nal­ta yhden­te­ke­vää, pie­ne­nee­kö perus­tu­lo ansio­tu­lo­jen myö­tä vai vero­te­taan­ko sama sum­ma pois suu­rem­pa­na ansiotuloverona.

    Ehkä­pä rajoi­tet­tua kokei­lua var­ten oli­si yksin­ker­tai­sem­paa, että perus­tu­lo pie­ne­ni­si tulo­jen muka­na kuin että kokei­luun osal­lis­tu­jil­la oli­si eri­lai­nen verotus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Itse poh­din perus­tu­loa seuraavasti.

    Riip­puu pit­käl­ti nykyi­ses­tä tuot­ta­vuu­des­ta, voi­ko tol­lais­ta yllä­pi­tää. Jos tär­keim­pien perus­tar­pei­den yllä­pi­to vie riit­tä­vän vähän koko tuo­tan­nos­ta, niin tuon luu­li­si ole­van järkevää.

    Niin­ku Soi­ni­vaa­ra lop­pu­puo­lel­la sano, niin tuo mahol­lis­tais vähem­män tuot­ta­vat työt. Edel­lyt­täen että mini­mi­palk­ka las­ke­taan tai pois­te­taan koko­naan. Jää sit­ten työn­te­ki­jän pää­tet­tä­väk­si kuin­ka pie­ni­palk­kai­sie töi­tä ottaa vas­taan. Tosa ei vält­tä­mät­tä ois pal­jo apua talou­del­le, jos pal­kat pysyis yhtä korkeina.

    Toi­saal­ta mikä­li tuo riit­tää edes vähään elä­mi­seen, niin luul­ta­vas­ti hel­pot­tais opis­ke­lua. Tukien byro­kra­tian vähe­ne­mi­nen vai­kut­tai­si var­mas­ti myös. Voi­si lii­em­mit­tä esteit­tä vähen­tää työ­ai­kaa opis­ke­lua var­ten. Ainoa este oli­si tulo­jen riittävyys.

    Sikä­li kuin tulot ovat pie­net, niin se kan­nus­tai­si muut­ta­maan sin­ne mis­sä asu­mi­nen on hal­vem­paa. Sie­lä­ki vois ottaa myös jon­ku työn mikä­li saa­ta­vil­la. Opis­kel­la ja muut­ta sta­diin kun­han saa hyvän duunin.

    Ken­ties myös työ­ko­kei­luis­ta sais näin jous­ta­vam­pia. Voi moti­voi­da eril­lai, jos pää­see teke­mään. Sitä kaut­ta teo­ria­ki vois kiin­nos­taa enämpi.

    Kokei­lua aatel­len ei ole jär­keä nyky­se­sä talous­ti­lan­tees­sa ulot­taa kokei­lua kaik­kiin. Mikä­li sii­nä saa­daan hyviä tulok­sia, niin sil­lon­kaan ei kan­nat­ta­ne läh­tä, ku alhaal­ta käsin, misä sitä tar­vii. Toi­saal­ta jos sii­tä koi­tuu hyviä tulok­sia talou­den kan­nal­ta, niin sitä kaut­ta voi­si laajentaa. 

    Nuo tulok­set voi­si­vat tus­kin tul­la muu­ta kaut­ta kuin inves­toin­neis­ta vii­veel­lä. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä tulo­ve­ron tuo­to mah­tais las­kea. Sikä­li vois olla parem­pi siir­tyä asteittain.

    Täm­mö­se­sä kokei­lusa ois pal­jo avuk­si, jos väkeä sais valis­tet­tua sikä­li vas­tuul­li­sik­si että eivät käyt­täis sys­tee­miä hyväk­seen. Kui­ten­ki jos tom­mo­nen mal­li ois, niin se tekis asiois­ta jou­he­vam­pia sil­tä osin. Sama on vähän kai­ke­sa misä saat­taa tar­vi­ta olla epäit­se­käs. Luot­ta­mus­ta vaa­ti­vis­sa sys­tee­mei­sä yli­pään­sä. Luot­ta­mus tekee asiois­ta jou­he­vam­pia. Esi­mer­kik­si vähen­tä­mäl­lä byrokratiaa.

    Siir­ty­mi­sen voi­si aloit­taa vaik­ka niin, että joka ny haluai­si tähän ryh­tyä, niin ehto oli­si, että mini­mi­palk­ka las­ki­si tai meni­si koko­naan. Pitäs kai suo­da mahis perään­tyä jos hom­ma ei toimi.

    Ois­ko toi tosa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. uusi kas­vo tääl­lä:

    Eli 560e perus­tu­lo net­to­na ja lisäk­si toi­meen­tu­lo­tu­ki ja asu­mis­li­sä plus muut avustukset/ lisät. Menee vie­lä­kin moni­mut­kai­sem­mak­si kuin nykyjärjestelmä.

    Tämä kokei­lu kui­ten­kin pois­taa sen huo­mat­ta­van epä­koh­dan että pie­ni­kin työ­tu­lo vii­väs­tyt­tää tuen mak­sa­mis­ta jopa kuu­kausil­la, ja ilman rahaa ei enää tar­vit­se kärvistellä.

    Eikös “perus­tu­lo­kei­lu” ollut hal­li­tus­oh­jel­mas­sa? Täl­lä kokei­lul­la se toteu­te­taan ja aina­kin yksi lupaus on täy­tet­ty. Olkoon jär­keä tai ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Jori Pus­ka:
    Mik­si yli­pää­tään puhu­taan jos­tain perus­tu­los­ta? Se on mah­do­ton toteuttaa.

    Ainoa jär­ke­vä perus­tu­lo on sel­lai­nen että sil­lä kor­va­taan kaik­ki nykyi­set har­kin­ta­pe­rus­tai­set köy­häi­na­vus­tuk­set jot­ta saa­daan ken­käis­tyä pel­lol­le pari­sa­taa­tu­hat­ta nii­tä käsit­te­le­vää virkanaista.

    Tämä ei onnis­tu kommunistimaassa.

    Kelas­sa on töis­sä n 6000 hen­keä ja Kela aikoo suo­riu­tua suu­rin piir­tein samal­la hen­ki­lö­kun­nal­la ensi vuo­den alus­sa Kelan mak­set­ta­vak­si tule­vas­ta toi­meen­tu­lo­tuen perusosasta

    Kun­tiin jää vie­lä ns har­kin­nan­va­rai­sen tuen mak­sa­mi­nen , mut­ta se on vain n 3 % toi­meen­tu­lo­tues­ta eli n 25 mil­joo­naa ja sitä saa vain n 38000 talout­ta kun perus­tu­kea sai n 250000 taloutta.

    Työ­elä­keyh­tiöis­sä oli hen­ki­lö­kun­taa n 3000 

    Työt­tö­myys­kas­sois­sa ja TVR ehkä jotain 3000 

    Har­kin­nan­va­rais­ta sosi­aa­li­ra­han jaka­mis­ta ei juu­ri ole vaan kaik­ki perus­tuu lainsäädäntöön

    Jutut 200000 rahan jaka­jas­ta ovat huo­no­ja kalavaleita

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. uusi kas­vo tääl­lä:

    Mik­set­te suo­raan ehdo­ta ja las­ke noin ton­nin (1000e) net­to­pe­rus­tu­loa kos­ka sil­loin jää kan­nus­tin­lou­kut pois ja ei tar­vit­se jul­kis­ta sek­to­ria niin pal­jon sekä pys­tyy elä­mään sääl­lis­tä elä­mää jos työt­tö­myys tms. iskee.

    Saman­lai­ses­ta asun­nos­ta mak­set­ta­van vuo­kran suu­ruus vaih­te­lee lii­kaa vuo­kran­ta­jan ja sijain­nin mukaan. Tuo 1 000 euroa tar­koit­taa sitä, että vuo­kran jäl­keen jää käteen vain 320 €/kk, jos asuu Hel­sin­gin kau­pun­gin toi­meen­tu­lo­tuen mak­si­min mukai­ses­sa asun­nos­sa. Toi­saal­ta pikai­sel­la haul­la Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja­kin löy­tyy jo 230 eurol­la, jol­loin käteen jäi­si siis perä­ti 770 €/kk. Käy­tän­nös­sä perus­tu­lo jou­dut­tai­siin mitoit­ta­maan 680 euron vuo­kran mukaan, jol­loin sosi­aa­li­tur­vas­ta tuli­si suu­rim­mal­le osal­le lii­an hyvä. Ja DINK-paris­kun­nan perus­tu­lo oli­si mitoi­tet­tu 1 360 euron vuo­kran mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo, mitä miel­tä olet perus­tu­lon vai­ku­tuk­ses­ta opin­to­ra­hal­la elä­viin opis­ke­li­joi­hin? Kan­na­tat­ko opis­ke­li­joi­den tulo­ta­son tun­tu­vaa nos­toa nykyi­ses­tä (sekä luon­nol­li­ses­ti opin­to­jen ete­ne­mi­sen seu­raa­mi­sen lak­kaut­ta­mis­ta, tuen olles­sa ikui­nen), tai ken­ties ero­tuk­sen leik­kaa­mis­ta esim. lukukausimaksuilla?

    Entä koti­hoi­don tuen kor­vaa­va­na etuu­te­na? Näet­kö koti­hoi­don­tuen vähen­tä­vän nyky­ään nais­ten työl­li­syyt­tä, ja kat­sot­ko perus­tu­lon mah­dol­lis­ta­van vapaan tulo­jen­han­kin­nan kom­pen­soi­van tämän nega­ti­vii­sen vaikutuksen?

    Vai onko nämä juu­ri nii­tä kysy­myk­siä, joi­hin oli­sit kokei­lul­ta toi­vo­nut vastauksia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Jori Pus­ka:
    Mik­si yli­pää­tään puhu­taan jos­tain perus­tu­los­ta? Se on mah­do­ton toteuttaa.

    Ainoa jär­ke­vä perus­tu­lo on sel­lai­nen että sil­lä kor­va­taan kaik­ki nykyi­set har­kin­ta­pe­rus­tai­set köy­häi­na­vus­tuk­set jot­ta saa­daan ken­käis­tyä pel­lol­le pari­sa­taa­tu­hat­ta nii­tä käsit­te­le­vää virkanaista.

    Tämä ei onnis­tu kommunistimaassa.

    Täs­sä on ainoas­taan se ongel­ma, että nii­tä pari­sa­taa­tu­hat­taa ei ole ole­mas­sa. Laa­jem­min, (hie­man esit­tä­mää­si rea­lis­ti­sem­man) perus­tu­lon mah­dol­lis­ta­mia byro­kra­tian pur­ka­mis­hyö­ty­jä on lii­oi­tel­tu aivan val­ta­vas­ti. Hei­tän hatus­ta, että mah­dol­li­nen sääs­tö las­ke­taan kor­kein­taan muu­ta­mas­sa sadas­sa mil­joo­nas­sa, toden­nä­köi­sem­min kymmenissä.

    Sinän­sä olen ensim­mäi­ses­tä lausees­ta­si lähes samaa miel­tä. Perus­tu­loa on mah­do­ton toteut­taa tin­ki­mät­tä joi­den­kin ihmis­ryh­mien tuki­ta­sos­ta erit­täin mer­kit­tä­väs­ti, ja tämä ei mene iki­nä vasem­mis­to­puo­lueil­le pl. ehkä Vih­reät läpi, toden­nä­köi­ses­ti ei myös­kään kan­sal­le joka kau­his­te­lee löö­peis­sä revi­tel­tä­vien ennen tt-tuel­la elä­nei­den yksin­huol­ta­ja­per­hei­den koh­ta­loa tuki­ta­son pudotessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Eero:
    Osmo, mitä miel­tä olet perus­tu­lon vai­ku­tuk­ses­ta opin­to­ra­hal­la elä­viin opiskelijoihin? 

    Opin­to­ra­ha­han on jo aika lähel­lä perus­tu­loa, mikä­li opis­ke­lee pää­toi­mi­sest. Täy­si­päi­väi­ses­ti opis­ke­le­van on suh­teel­li­sen han­ka­la hank­kia niin pal­jon lisä­tu­lo­ja, että opin­to­ra­ha alkai­si leik­kaan­tu­maan opiskelukuukausiltakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Jori Pus­ka: Ainoa jär­ke­vä perus­tu­lo on sel­lai­nen että sil­lä kor­va­taan kaik­ki nykyi­set har­kin­ta­pe­rus­tai­set köy­häi­na­vus­tuk­set jot­ta saa­daan ken­käis­tyä pel­lol­le pari­sa­taa­tu­hat­ta nii­tä käsit­te­le­vää virkanaista.

    Tämä ei onnis­tu kommunistimaassa.

    Täs­tä on hyvä esi­merk­ki Hel­sin­gin pomot, joil­la työ­teh­tä­vät lop­puu, mut­ta pal­kan mak­su ei 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Lii­an van­ha: Har­kin­nan­va­rais­ta sosi­aa­li­ra­han jaka­mis­ta ei juu­ri ole vaan kaik­ki perus­tuu lainsäädäntöön

    Ei juu­ri ole? Se on noin 10 % sosiaalimaksuista.

    Voi­si olla vie­lä pal­jon enem­män, jos jokai­nen osai­si käyt­tää sitä. Nyt vain hyvän tie­don osaa­vat käyt­tää sos­sua par­hai­ten hyväksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. uusi kas­vo tääl­lä:

    Mik­set­te suo­raan ehdo­ta ja las­ke noin ton­nin (1000e) net­to­pe­rus­tu­loa kos­ka sil­loin jää kan­nus­tin­lou­kut pois ja ei tar­vit­se jul­kis­ta sek­to­ria niin pal­jon sekä pys­tyy elä­mään sääl­lis­tä elä­mää jos työt­tö­myys tms. iskee.

    Ton­nin perus­tu­lo ei ole miten­kään mah­dol­li­nen, kos­ka perus­tu­loon oli­si­vat oikeu­tet­tu­ja (en nyt tar­koi­ta tätä kokei­lua, vaan tilan­net­ta, jos­sa oli­si ylei­nen perus­tu­lo) monet sel­lai­set, jot­ka eivät nyt saa asu­mis- tai toi­meen­tu­lo­tu­kea. Esi­mer­kik­si pit­kä­ai­kais­työ­tön, joka ei puo­li­son­sa tulo­jen takia saa asu­mis­tu­kea. Tai van­hem­pien­sa kodis­sa asu­va 18-vuo­tias lukiolainen/ammattikoululainen, joka ei ole van­hem­pien­sa tulo­jen takia oikeu­tet­tu täl­lä het­kel­lä min­kään­lai­seen yhteis­kun­nan tukeen.

    Rahat eivät vain ker­ta kaik­ki­aan rii­tä sii­hen, että kai­kil­le täl­lai­sil­le ja vas­taa­vil­le tapauk­sil­le ruve­taan mak­sa­maan ton­nin perus­tu­loa. Jos taas perus­tu­lon mak­sa­mi­ses­sa ruve­taan käyt­tä­mään tar­ve­har­kin­taa, niin sii­nä menee koko perus­tu­lon idea.

    Juu­ri tämä minua mie­ti­tyt­tää perus­tu­los­sa kai­kis­ta eni­ten: sen mah­dol­li­nen taso on niin pie­ni, että kan­nus­tin­lou­kut sil­ti jää­vät suu­rel­le osal­le työttömistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Käy­tän­nös­sä perus­tu­lo jou­dut­tai­siin mitoit­ta­maan 680 euron vuo­kran mukaan, jol­loin sosi­aa­li­tur­vas­ta tuli­si suu­rim­mal­le osal­le lii­an hyvä. Ja DINK-paris­kun­nan perus­tu­lo oli­si mitoi­tet­tu 1 360 euron vuo­kran mukaan. 

    Ei perus­tu­lol­la tar­vit­se mah­dol­lis­taa 680 e/kk vuo­kran mukaan elä­mis­tä (kuten nyky­ään­kään ei mah­dol­lis­te­ta 1500 e/kk vuo­kran mak­sa­mis­ta yksin asu­val­le). Mikä­li perus­tu­lon käyt­töö­no­tos­sa annet­tai­siin edes puo­len vuo­den varoi­tusai­ka, suu­rin osa ihmi­sis­tä taju­aa ja ehtii hank­kiu­tua hal­vem­paan asun­toon mikä­li se on heil­le tarpeen.

    Perus­tu­lon sopi­va taso (tai tasot, mikä­li halu­aa hive­nen moni­mut­kai­sem­man jär­jes­tel­män: esi­mer­kik­si 50 % kor­keam­pi elä­keiäs­sä ole­vil­le ja työ­ky­vyt­tö­mil­le [ja toki kor­keam­pi vero­pro­sent­ti myös heil­le, jot­ta koro­tus palau­tuu mikä­li käy­vät pal­jon töis­sä]) on toki hyvä keskustelunaihe.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Saman­lai­ses­ta asun­nos­ta mak­set­ta­van vuo­kran suu­ruus vaih­te­lee lii­kaa vuo­kran­ta­jan ja sijain­nin mukaan. Tuo 1 000 euroa tar­koit­taa sitä, että vuo­kran jäl­keen jää käteen vain 320 €/kk, jos asuu Hel­sin­gin kau­pun­gin toi­meen­tu­lo­tuen mak­si­min mukai­ses­sa asun­nos­sa. Toi­saal­ta pikai­sel­la haul­la Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja­kin löy­tyy jo 230 eurol­la, jol­loin käteen jäi­si siis perä­ti 770 €/kk.

    Ei ole ongel­ma: perus­tu­lol­la elä­vät voi­vat asua edul­li­sem­mis­sa asun­nois­sa, ei ole pak­ko asua kalliisti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Mie vuan:
    Mikä on perus­tu­lon töi­hin moti­voi­va vai­ku­tus, kun vähem­mäl­lä­kin työl­lä saa riit­tä­vän toi­meen­tu­lon. Eten­kin paris­kun­nan olles­sa kyseessä. 

    Mikä on “riit­tä­vä toi­meen­tu­lo”? Suo­men BKT/henki on täl­lä het­kel­lä käy­vin hin­noin n. kak­sin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na sii­hen, mis­sä se oli juu­ri enne 1990-luvun lamaa. Kes­ki­mää­räi­nen toi­meen­tu­lo on siis kak­sin­ker­tais­tu­nut niis­tä ajois­ta. Eikö sil­loin val­tao­sal­la ihmi­siä ollut “riit­tä­vä toi­meen­tu­lo”? Jos oli, niin mik­si he eivät nyt tee puol­ta mää­rää työ­tä ver­rat­tu­na sii­hen, mitä teki­vät sil­loin, kun sil­lä sai­si­vat sen ajan mit­ta­puun mukaan “riit­tä­vän toimeentulon”?

    Minus­ta vas­taus on sel­vä: “Riit­tä­vän toi­meen­tu­lon” täyt­tä­vä taso nousee sitä mukaa, kun ihmis­ten kes­ki­tu­lot nouse­vat. Ja tämä on siis se, joka ajaa ihmi­siä jat­kos­sa­kin teke­mään töitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. On — off työllä+ansioturvalla sin­ni­tel­lään, kun­nes lap­set ovat täy­si-ikäi­set, sii­nä vai­hees­sa neli­hen­ki­nen per­he elää nel­jän ihmi­sen perus­tu­lol­la, joka taas ei riit­täi­si­kään yksin asu­van opis­ke­li­jan elä­mi­seen? Jos vie­lä ame­rii­kan mal­liin opis­ke­lu tulee mak­sul­li­sek­si, niin lop­puu köy­hil­tä työn­teon lisäk­si opiskelukin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Jani: Pie­nis­sä kun­nis­sa vir­ka­mies­ten osuus voi olla ääret­tö­män suu­ri suh­tees­sa yksi­tyi­seen sektoriin.

    Ei voi*. Ja täs­sä oli kysy­mys sii­tä, että eri­lai­sia tukia mak­suun hoi­te­li­si 200000 virkanaista.

    *Ääre­tön = ei mitään rajaa, niin­ku, ikinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Kepa: Ton­nin perus­tu­lo ei ole miten­kään mah­dol­li­nen, kos­ka perus­tu­loon oli­si­vat oikeu­tet­tu­ja (en nyt tar­koi­ta tätä kokei­lua, vaan tilan­net­ta, jos­sa oli­si ylei­nen perus­tu­lo) monet sel­lai­set, jot­ka eivät nyt saa asu­mis- tai toi­meen­tu­lo­tu­kea. Esi­mer­kik­si pit­kä­ai­kais­työ­tön, joka ei puo­li­son­sa tulo­jen takia saa asumistukea.

    En oikein ymmär­rä mik­si puo­li­son pitää kus­tan­taa se, jos toi­nen jää työttömäksi?

    Käsit­tääk­se­ni kai vero­ja mak­se­taan sik­si, että oli­si kan­sa­kun­nan yhtei­nen pot­ti jos­ta rahaa jae­taan tilan­tees­sa jos­sa hen­ki­lö­koh­tai­nen talous muut­tuu han­ka­lak­si. Eikä sil­lä pitäi­si olla mer­ki­tys­tä mikä on parisuhdetilanne.

    Mikä­li puo­li­son tuet vie­vät tuet, tulee mie­leen, että eikö täl­löin oli­si jär­ke­väm­pää vaik­ka muut­taa nimel­li­ses­ti eril­leen, jot­ta toi­nen sai­si yksin asu­va­na näi­tä tukia ja voi­si mah­dol­li­ses­ti vaik­ka vuo­kra­ta omaa asun­toa esim. airbnb:n kaut­ta eteenpäin?

    Eli sys­tee­min pitäi­si toi­mia niin, että on jär­ke­väm­pää asua yhdes­sä ja osal­lis­tua yhtei­sa­su­mi­sen kului­hin kuin että on pako­tet­tu hom­maa­maan jokin alter-ego asu­maan jon­ne­kin jot­ta oli­si val­ta­kun­nan viral­li­nen köyhä.

    Täm­möi­set type­rät sään­nöt pitäi­si kor­ja­ta vaik­ka perus­tu­loa ei tulisikaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kepa: Ton­nin perus­tu­lo ei ole miten­kään mah­dol­li­nen, kos­ka perus­tu­loon oli­si­vat oikeu­tet­tu­ja (en nyt tar­koi­ta tätä kokei­lua, vaan tilan­net­ta, jos­sa oli­si ylei­nen perus­tu­lo) monet sel­lai­set, jot­ka eivät nyt saa asu­mis- tai toi­meen­tu­lo­tu­kea. Esi­mer­kik­si pit­kä­ai­kais­työ­tön, joka ei puo­li­son­sa tulo­jen takia saa asumistukea. 

    Kimp­pa-asu­mis­ta sopii­kin suo­sia. Perus­tu­lon ei tar­vit­se riit­tää kovin­kaan tasok­kaa­seen yksi­na­su­mi­seen, vaa­ti­ma­ton solu­kämp­pä riit­tää. Täl­lä het­kel­lä mak­se­taan tur­han suu­ria asu­mis­tu­kia, jopa yli 500 euroa/kk yksin asu­val­le; täs­tä voi­daan sääs­tää paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. perus­e­lä­ke: Ei ole ongel­ma: perus­tu­lol­la elä­vät voi­vat asua edul­li­sem­mis­sa asun­nois­sa, ei ole pak­ko asua kalliisti.

    On pak­ko. Osa saa 230 euron kau­pun­gin vuo­kra-asun­non tai muun kau­pun­gin, val­tion tai yleis­hyö­dyl­li­sen jär­jes­tön asun­non, mut­ta osa ei saa ja jou­tuu asu­maan mark­ki­na­hin­tai­ses­sa asun­nos­sa. Sik­si perus­tu­lon ilman eril­lis­tä asu­mis­tu­kea pitäi­si olla vähin­tään 1165 €/kk aina­kin työ­ky­vyt­tö­mil­le hen­ki­löil­le, muu­ten­han osal­la työ­ky­vyt­tö­mis­tä toi­meen­tu­lo­tuen nor­mi alittuisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: On pak­ko. Osa saa 230 euron kau­pun­gin vuo­kra-asun­non tai muun kau­pun­gin, val­tion tai yleis­hyö­dyl­li­sen jär­jes­tön asun­non, mut­ta osa ei saa ja jou­tuu asu­maan mark­ki­na­hin­tai­ses­sa asunnossa. 

    Toi­meen­tu­lo­tuen perus­osa on täl­lä het­kel­lä alle 500 euroa/kk. Yksiön vuo­kra on Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin 17 euroa/neliö. Siis­pä perus­tu­lok­si riit­tää noin 850 euroa/kk. Ken­ties tuo mai­nit­tu ton­ni oli hie­man lii­oit­te­lua… Ja perus­tu­lol­la elä­viä pitäi­si­kin kan­nus­taa asu­maan parem­mal­la hinta–laatu ‑suh­teel­la yhteis-/so­lua­sun­nois­sa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. kom­ment­ti:
    Nime­no­maan kan­sain­vä­li­nen sosi­aa­li­tur­va- ja vero­suun­nit­te­lu on asia, jon­ka takia itse olen aika epäi­le­väi­nen perus­tu­loeh­do­tuk­sia koh­taan. En ole näh­nyt vie­lä yhtään perus­tu­loeh­do­tus­ta, joka oli­si jol­lain taval­la rat­kais­sut perus­tu­lo­jär­jes­tel­miin liit­ty­vät kan­sain­vä­li­sen vero­suun­nit­te­lun ongelmakohdat.

    Jos­pa oikeu­den perus­tu­loon menet­tää, jos ei asu Suo­mes­sa eikä mak­sa kai­kis­ta tulois­taan vero­ja Suomeen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. perus­e­lä­ke: Toi­meen­tu­lo­tuen perus­osa on täl­lä het­kel­lä alle 500 euroa/kk. Yksiön vuo­kra on Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin 17 euroa/neliö. Siis­pä perus­tu­lok­si riit­tää noin 850 euroa/kk. Ken­ties tuo mai­nit­tu ton­ni oli hie­man lii­oit­te­lua… Ja perus­tu­lol­la elä­viä pitäi­si­kin kan­nus­taa asu­maan parem­mal­la hinta–laatu ‑suh­teel­la yhteis-/so­lua­sun­nois­sa.

    Hel­sin­gis­sä saa täl­lä het­kel­lä tulo­ton ja vara­ton sink­ku asun­toon 675,00 €, käyt­tö­ra­haa 485,50 € + lää­ke­ku­lut + koti­va­kuu­tus + lää­kä­ri­ku­lut + vesi­ku­lut + säh­kö­ku­lut yms…

    Pel­käs­tään nuo tekee jo pääl­le 1100 € nettona.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Lau­ri Kam­pe­la:
    On oikeus­ta­ju­ni vas­tais­ta että työ­ky­kyi­nen ihmi­nen saa euroa­kin ole­mal­la passiivinen. 

    On tot­ta, että Suo­mes­sa on pula työpaikoista.Ne ihmi­set joil­le ei “oike­aa työ­tä” rii­tä tuli­si vel­voit­taa vaik­ka kerää­mään käpy­jä metsästä. 

    Pää­asia, että lonk­kaa vetä­mäl­lä yhteis­kun­nal­ta ei saa mitään tukea. Ei mitään.

    Mus­ta tun­tuu että hätä­apu­töi­den teet­tä­mi­nen tuli­si kal­liim­mak­si kuin jau­ho­sä­kin kus­tan­ta­mi­nen lon­ka­ve­tä­jil­le vastikkeetta.

    Pal­jon­ko olet val­mis mak­sa­maan enem­män vero­ja, jot­ta saa­daan kus­tan­net­tua työ­lei­rien van­gin­var­ti­jat ja hakut, kävynkeräyssäkit?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. R. V.: Täy­tyy kyl­lä tode­ta, että Mat­ti Hyry­läi­nen on osu­vas­ti tii­vis­tä­nyt asiain tilan. Kan­nat­taa lukea yllä mai­nit­tu kirjoitus. 

    Aika­lail­la noin itse­kin asian näen. Eten­kin tuo­ta men­nei­den suku­pol­vien teke­mään työ­hön perus­tu­vaa filo­so­fi­aa on tul­lut poh­dit­tua pal­jon itse­kin, kun monien nyky­päi­vän tek­nis­ten kek­sin­tö­jen poh­ja­työ on teh­ty jos­kus 1800 ‑luvul­la ja ne on täy­den­net­ty lähes huip­puun­sa jos­kus 1900-luvun aikana.

    Nyky­ään ihmis­kun­nal­la on lähes­tul­koon kaik­kea elä­mäm­me pituu­teen näh­den riit­tä­väs­ti, pait­si bio­lo­gi­sia resurs­se­ja. Eli maa­pal­lo on lii­an pieni.

    Täs­tä näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na, jokai­nen ihmi­nen joka vapaa­eh­toi­ses­ti tai pakos­ta elää pel­käs­tään perus­tu­lon varas­sa osal­lis­tuu kui­ten­kin eko­sys­tee­min yllä­pi­tä­mi­seen yksin­ker­tai­ses­ti kulut­ta­mal­la vähemmän.

    Toi­saal­ta, muil­le ihmi­sil­le tämä ei ole suu­ri kus­tan­nus, kos­ka jos joku kulut­taa kai­ken mitä saa, täl­löin raha palaa takai­sin talous­jär­jes­tel­mään muu­ta­mas­sa vii­kos­sa ja vero­tu­loi­na tämä kus­tan­nus saa­daan takai­sin toden­nä­köi­ses­ti muu­ta­man vuo­den viiveellä.

    Ihmis­kun­nan tule­vai­suus näyt­tää todel­la mie­len­kiin­toi­sel­ta täl­lä het­kel­lä, uhkia on pal­jon mut­ta toi­saal­ta rat­kai­su­ja kek­si­tään nopeam­min kuin ennen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Jani: Ei juu­ri ole? Se on noin 10 % sosiaalimaksuista.

    Voi­si olla vie­lä pal­jon enem­män, jos jokai­nen osai­si käyt­tää sitä. Nyt vain hyvän tie­don osaa­vat käyt­tää sos­sua par­hai­ten hyväksi.

    Minus­ta 775 mil­joo­nas­ta 25 mil­joo­naa on n 3 % ?

    Ja val­tion ja kun­tien menois­ta tuo 25 mil­joo­naa huk­kuu jo kirjanpitovirheisiin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Jani: Hel­sin­gis­sä saa täl­lä het­kel­lä tulo­ton ja vara­ton sink­ku asun­toon 675,00 €, käyt­tö­ra­haa 485,50 € + lää­ke­ku­lut + koti­va­kuu­tus + lää­kä­ri­ku­lut + vesi­ku­lut + säh­kö­ku­lut yms…

    Pel­käs­tään nuo tekee jo pääl­le 1100 € nettona.

    Perus­tus­la­ki takaa meil­le oikeu­den vali­ta asuin­paik­kam­me. Mut­ta entä jos tuo­ta tul­kit­tai­siin vähän tiu­kem­min? Jos­pa esi­mer­kik­si kuu­den kuu­kau­den tuil­la elä­mi­sen jäl­keen yhteis­kun­ta osoit­tai­si­kin sen asuin­pai­kan vaik­ka­pa Kajaa­nis­ta, tai mis­tä nyt sat­tuu­kaan edul­li­sia asun­to­ja löy­ty­mään. Muut­to­ku­lut mak­se­taan, ja perus­tu­lo uudel­la asuin­paik­ka­kun­nal­la. Jos ei kel­paa, jää ilman tukia.

    Hurs­kas­tel­len voi sanoa, ettei yksi­lö siel­lä Kajaa­nis­sa aina­kaan työl­lis­ty. Mut­ta jos ei se onnis­tu­nut kuu­des­sa kuu­kau­des­sa Hel­sin­gis­sä­kään, niin oli­si­ko koko­nai­suu­den kan­nal­ta sit­ten­kin parem­pi, että se Hel­sin­gin asun­to vapau­tui­si jol­le­kul­le, joka työllistyy?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Jani: Hel­sin­gis­sä saa täl­lä het­kel­lä tulo­ton ja vara­ton sink­ku asun­toon 675,00 €, käyt­tö­ra­haa 485,50 € + lää­ke­ku­lut + koti­va­kuu­tus + lää­kä­ri­ku­lut + vesi­ku­lut + säh­kö­ku­lut yms…

    Pel­käs­tään nuo tekee jo pääl­le 1100 € nettona.

    Tuo 675+ onkin mie­les­tä­ni aivan lii­kaa — 400 riit­tää asu­mis­me­noi­hin, eli näi­den saa­jat ja ken­ties tie­tyt vuo­kra­nan­ta­jat ovat perus­tu­lo­uu­dis­tuk­sen häviä­jiä. Voit­ta­jia ovat edul­li­ses­ti asuvat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Jani: Pie­nis­sä kun­nis­sa vir­ka­mies­ten osuus voi olla ääret­tö­män suu­ri suh­tees­sa yksi­tyi­seen sektoriin. 

    Oli­ko perus­tu­lol­la tar­koi­tus kor­va­ta kaik­ki muut­kin kun­nan pal­kol­li­set suun­nit­te­luin­si­nöö­ris­tä perus­hoi­ta­jan kaut­ta opettajaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Lii­an van­ha: Minus­ta 775 mil­joo­nas­ta 25 mil­joo­naa on n 3 % ?

    Voi­han tuo sinun 3 % olla oikein­kin. Toki moni ei sil­ti ole var­mas­ti tie­toi­nen, että mihin kaik­kial­le tuo­ta har­kin­nan­va­rais­ta voi saada.

    Täs­sä esi­merk­ke­jä Kan­kaan­pään kaupungilta:

    6. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT
    6.1. Päivähoito
    6.2. Muut erityismenot
    6.2.1. Auton käy­tös­tä aiheu­tu­vat kulut ja polkupyörä
    6.2.2. Elatusapumaksut
    6.2.3. Hautauskustannukset
    6.2.4. Hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tus, pas­si tai kansalaisuushakemus
    6.2.5. Las­ten harrastemenot
    6.2.6. Kodin han­kin­nat ja – perustamiskustannukset
    6.2.7. Las­ten­hoi­toon liit­ty­vät tarvikkeet
    6.2.8. Lap­sen tapaa­mi­soi­keu­des­ta ja luo­na­pi­dos­ta aiheu­tu­vat kulut
    6.2.9. Vuo­kra­so­pi­mus­va­kuus ja muuttokustannukset
    6.2.11 Opiskelukustannukset
    6.2.12 Opin­to­lai­no­jen korot
    6.2.13 Vaatetus

    Tuon 10 % sanoi Van­taan joku sosi­aa­li­joh­ta­ja tms tele­vi­sios­sa. Oli­si­ko­han tuo­hon 10 % las­ket­tu sit­ten mukaan nämä lää­ke­ku­lut, lää­kä­ri­ku­lut, koti­va­kuu­tus, säh­kö­ku­lut yms, jot­ka las­ke­taan perus­osan päälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. tapio-kal­le rau­ta­vaa­ra-pää­ta­lo: Mus­ta tun­tuu että hätä­apu­töi­den teet­tä­mi­nen tuli­si kal­liim­mak­si kuin jau­ho­sä­kin kus­tan­ta­mi­nen lon­ka­ve­tä­jil­le vastikkeetta. 

    Var­mas­ti­kin tot­ta. Sama­ten työt­tö­mien akti­voin­ti­toi­men­pi­teet ovat kal­liim­pia, kuin pel­kän kor­vauk­sen maksaminen.

    Mut­ta tuol­lais­ten vip­pas­kons­tien perim­mäi­nen tar­koi­tus on varas­taa työt­tö­mien vapaa-aika, eli teh­dä työt­tö­myy­des­tä ankeam­paa. Vähän huo­no­kin työ­paik­ka alkaa tun­tu­vaan hyväl­tä ideal­ta sii­nä vai­hees­sa, kun jou­tuu tuh­laa­maan aikaan­sa joka­ta­pauk­ses­sa jos­sain höpönlöpön-koulutuksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Sylt­ty: Var­mas­ti­kin tot­ta. Sama­ten työt­tö­mien akti­voin­ti­toi­men­pi­teet ovat kal­liim­pia, kuin pel­kän kor­vauk­sen maksaminen.

    Mut­ta tuol­lais­ten vip­pas­kons­tien perim­mäi­nen tar­koi­tus on varas­taa työt­tö­mien vapaa-aika, eli teh­dä työt­tö­myy­des­tä ankeam­paa. Vähän huo­no­kin työ­paik­ka alkaa tun­tu­vaan hyväl­tä ideal­ta sii­nä vai­hees­sa, kun jou­tuu tuh­laa­maan aikaan­sa joka­ta­pauk­ses­sa jos­sain höpönlöpön-koulutuksessa.

    Aikoi­naan yksi syy työt­tö­myys­töi­den lopet­ta­mi­seen oli sen aiheut­ta­ma tuho esim met­sän rai­vauk­ses­sa rai­vaa­jat tuho­si­vat tai­mi­koi­ta tai met­sä­nis­tu­tuk­ses­sa tai­met pää­tyi­vät tur­peen alle

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Jani: Voi­han tuo sinun 3 % olla oikein­kin. Toki moni ei sil­ti ole var­mas­ti tie­toi­nen, että mihin kaik­kial­le tuo­ta har­kin­nan­va­rais­ta voi saada.

    Täs­sä esi­merk­ke­jä Kan­kaan­pään kaupungilta:

    6. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT
    6.1. Päivähoito
    6.2. Muut erityismenot
    6.2.1. Auton käy­tös­tä aiheu­tu­vat kulut ja polkupyörä
    6.2.2. Elatusapumaksut
    6.2.3. Hautauskustannukset
    6.2.4. Hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tus, pas­si tai kansalaisuushakemus
    6.2.5. Las­ten harrastemenot
    6.2.6. Kodin han­kin­nat ja – perustamiskustannukset
    6.2.7. Las­ten­hoi­toon liit­ty­vät tarvikkeet
    6.2.8. Lap­sen tapaa­mi­soi­keu­des­ta ja luo­na­pi­dos­ta aiheu­tu­vat kulut
    6.2.9. Vuo­kra­so­pi­mus­va­kuus ja muuttokustannukset
    6.2.11 Opiskelukustannukset
    6.2.12 Opin­to­lai­no­jen korot
    6.2.13 Vaatetus

    Tuon 10 % sanoi Van­taan joku sosi­aa­li­joh­ta­ja tms tele­vi­sios­sa. Oli­si­ko­han tuo­hon 10 % las­ket­tu sit­ten mukaan nämä lää­ke­ku­lut, lää­kä­ri­ku­lut, koti­va­kuu­tus, säh­kö­ku­lut yms, jot­ka las­ke­taan perus­osan päälle.

    Nuo­kaan eivät ole har­kin­nan­va­rai­sia vaan perus­tu­vat lakiin ja kun­nan pää­tök­siin ja ne on mak­set­ta­va auto­maat­ti­se­ti, joten ne eivät tipu keplot­te­le­mal­la vaan doku­ment­tien mukaan

    Ehkäi­se­vä toi­me­ne­tu­lo­tu­ki on har­kin­nan­va­rais­ta ja sii­tä voi päät­tää viran­omai­nen itse­näi­sem­min, toki kun­nan pää­tök­set rajoit­ta­vat tätäkin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: On pak­ko. Osa saa 230 euron kau­pun­gin vuo­kra-asun­non tai muun kau­pun­gin, val­tion tai yleis­hyö­dyl­li­sen jär­jes­tön asun­non, mut­ta osa ei saa ja jou­tuu asu­maan mark­ki­na­hin­tai­ses­sa asun­nos­sa. Sik­si perus­tu­lon ilman eril­lis­tä asu­mis­tu­kea pitäi­si olla vähin­tään 1165 €/kk aina­kin työ­ky­vyt­tö­mil­le hen­ki­löil­le, muu­ten­han osal­la työ­ky­vyt­tö­mis­tä toi­meen­tu­lo­tuen nor­mi alittuisi.

    Logii­kal­la­si perus­tu­lon pitäi­si olla vähin­tään vii­si­sa­taa vajaa mil­joo­na euroa kuus­sa, kos­ka joku saat­taa mak­saa asun­nos­taan mil­joo­nan kuus­sa. Vaih­toeh­toi­ses­ti voit perus­tel­la, mik­si muut­ta­mi­nen hal­vem­paan (huo­mau­tus: hal­vem­paan, ei hal­vim­paan mah­dol­li­seen tur­han rajal­li­ses­ti tar­jol­la ole­vaan tukia­sun­toon) asun­toon on mie­les­tä­si mahdotonta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Tämän­kin ket­jun vas­tauk­set Oden mai­nioon kir­joi­tuk­seen sen taas osoit­taa, että perus­tu­los­ta käy­tä­vä kes­kus­te­lu on meil­lä lähin­nä sur­ku­hu­pai­saa: Suu­ri osa vas­tus­ta­jis­ta vas­tus­taa sel­lais­ta, mikä meil­lä jo on, ja suu­ri osa puo­les­ta­pu­hu­jis­ta kan­nat­taa jotain sel­lais­ta, mitä meil­le ei voi tulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Jani: Pie­nis­sä kun­nis­sa vir­ka­mies­ten osuus voi olla ääret­tö­män suu­ri suh­tees­sa yksi­tyi­seen sektoriin. 

    tuen mak­sa­ja: Ei voi*. […]
    *Ääre­tön = ei mitään rajaa, niin­ku, ikinä. 

    Tuo on täy­sin mah­dol­lis­ta, jos kun­nas­sa ei ole yksi­tyis­tä sek­to­ria tai vir­ka­mie­hiä yksi­tyi­sel­lä sektorilla..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. R. V.: Logii­kal­la­si perus­tu­lon pitäi­si olla vähin­tään vii­si­sa­taa vajaa mil­joo­na euroa kuus­sa, kos­ka joku saat­taa mak­saa asun­nos­taan mil­joo­nan kuus­sa. Vaih­toeh­toi­ses­ti voit perus­tel­la, mik­si muut­ta­mi­nen hal­vem­paan (huo­mau­tus: hal­vem­paan, ei hal­vim­paan mah­dol­li­seen tur­han rajal­li­ses­ti tar­jol­la ole­vaan tukia­sun­toon) asun­toon on mie­les­tä­si mahdotonta?

    Kaik­kein hal­vin mah­dol­li­nen yksiö, joka löy­tyy Hel­sin­gis­tä, Espoos­ta, Van­taal­ta, Kirk­ko­num­mel­ta, Kera­val­ta tai Jär­ven­pääs­tä, on pikai­sen haun: http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot?cardType=101&locations=%5B%5B64,6,“Helsinki”%5D,%5B39,6,“Espoo”%5D,%5B65,6,“Vantaa”%5D,%5B137,6,“Kerava”%5D,%5B109,6,“Järvenpää”%5D,%5B147,6,“Kirkkonummi”%5D%5D&sc=1&pagination=2 mukaan 500 euroa kuus­sa. Alle 500 eurol­la ei ole yksin­ker­tai­ses­ti tar­jol­la ainut­ta­kaan yksiö­tä, muu­ten kuin sel­lai­sia joi­hin on tyy­liin 3 kuu­kau­den vuo­kra­so­pi­mus kis­san­hoi­to­vel­vol­li­suu­del­la. Sen lisäk­si 500 euron yksiöi­tä riit­tää vain osal­le ihmi­siä, joten mar­gi­naa­li on pää­tet­ty aset­taa 680 euroon asti, jot­ta kaik­ki löy­tä­vät haa­ruk­kaan sopi­van asun­non. Muut­ta­mi­nen hal­vem­paan on siis yksin­ker­tai­ses­ti mahdotonta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Osmo: “Sosi­aa­li­po­liit­ti­sia kokei­ta ei voi jär­jes­tää niin, että kokee­seen osal­lis­tu­ja jou­tuu muu­ta väes­töä huo­nom­paan ase­maan. Lää­ke­tie­teel­li­sis­sä kokeis­sa koe­ryh­mä ja ver­tai­lu­ryh­mä saa­vat eri­lais­ta hoi­toa, eikä sii­nä näh­dä ongel­maa, mut­ta sii­nä­hän onkin kyse vain ter­vey­des­tä ja elä­mäs­tä, kun täs­sä on kyse sen­tään rahasta.”

    Lää­ke­tie­teel­li­sis­sä ihmis­ko­keis­sa nyky­ään pyri­tään ver­tai­le­maan paras­ta tun­net­tua hoi­toa uuteen, tut­ki­muk­sen alla ole­vaan ehdo­tet­tuun hoi­to­muo­toon. Lisäk­si pitää olla hyvät perus­teet sil­le, että tut­ki­muk­sen alla ole­va hoi­to­muo­to voi­si olla parem­pi kuin paras tun­net­tu hoi­to­muo­to esim. eläin­ko­kei­den perus­teel­la. Tämän takia on vähän has­sua väit­tää että sii­nä “ei näh­dä ongel­maa”, kos­ka ongel­mal­li­sia kokei­lu­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti sal­li­ta. Tie­ten­kin kont­rol­li jos­kus pet­tää ja puos­ka­rit pää­se­vät teke­mään epäeet­ti­siä kokei­lu­ja, mut­ta tämä on poikkeus.

    Jos sovel­le­taan lää­ke­tie­teel­lis­ten kokei­lu­jen etiik­kaan sosi­aa­li­po­liit­ti­seen kokei­luun, perus­tu­lo­ko­kei­lus­sa pitää olla jokin perus­te, jon­ka mukaan uusi mal­li on kokei­lun koh­teil­le parem­pi kuin “paras tun­net­tu”, eli nykyi­nen, sosi­aa­li­tur­va­mal­li. Ja näin­hän täs­sä kokei­lus­sa on toi­mit­tu. Tulos­ten hyö­dyl­li­syys onkin sit­ten ihan eri keskustelu. 

    Toi­si­kin oli­si voi­tu toi­mia, jos oli­si empii­ris­tä tut­ki­mus­tie­toa tai edes hyvä teo­ria joka osoit­tai­si, että uusi, val­tion kan­nal­ta meno­neut­raa­li perus­tu­lo­mal­li oli­si koh­teil­le (tilas­tol­li­ses­ti) vähin­tää yhtä hyvä kuin nykyi­nen sosi­aa­li­tur­va. En ole teh­nyt kat­saus­ta aiheen tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­teen, joten vali­tet­ta­vas­ti en osaa sanoa onko tut­ki­mus­tie­to riit­tä­vän laa­du­kas­ta tähän tarkoitukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Oikea perus­tu­lo­mal­li ei voi olla tasai­ses­ti edul­li­sem­pi, kos­ka muu­ten se oli­si kallis.
      Lää­ke­tie­teel­li­ses­sä kokees­sa poti­las voi jou­tua huo­nom­paan ase­maan, jos kokeil­ta­va uusi lää­ke tai hoi­to ei ole yhtä hyvä kuin tun­ne­tuis­ta paras. Eivät ne kaik­ki voi olla tasai­ses­ti parem­pia — siis sekä yhtä hyviä tai parem­pia ja vie­lä kai­kil­le. Jos tie­det­täi­siin, että on, mitä kokei­le­mis­ta sii­nä sil­loin oli­si? Tavoit­tee­na tie­tys­ti on, että uusi lää­ke oli­si parem­pi, kos­ka ei kai sitä oli­si muu­ten kehitetty.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Muut­ta­mi­nen hal­vem­paan on siis yksin­ker­tai­ses­ti mahdotonta.

    Voi mut­taa vaik­ka Lah­teen jos kimp­pa­kämp­pää­kään ei löy­dy, kun­nes mark­ki­nat sopeu­tu­vat uuteen jär­jes­tel­mään (s.o. ei kor­kei­ta asu­mis­tu­kia). Hel­sin­ki alkaa toi­vot­ta­vas­ti pian raken­taa kont­ti­komplek­se­ja edul­lis­ta asu­mis­ta varten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Alle 500 eurol­la ei ole yksin­ker­tai­ses­ti tar­jol­la ainut­ta­kaan yksiö­tä, muu­ten kuin sel­lai­sia joi­hin on tyy­liin 3 kuu­kau­den vuo­kra­so­pi­mus kissanhoitovelvollisuudella. 

    Kata­ja­no­kal­ta 36m² + 1h+kk, 440 €/kk

    http://www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi/ilmoitukset/17492

    Jos tuon vaih­taa ja tulot/omaisuus ovat nous­seet, niin tar­kis­te­taan­ko tuloja/omaisuutta?

    Vai onko tuo etu voi­mas­sa koko lopun elä­män­sä vaih­te­le­mal­la asuntoa.

    Tulee mie­leen yksi vuo­kra­nan­ta­ja, jon­ka oma osoi­te oli hekan taloyhtiössä… 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Ris­to: Oli­ko perus­tu­lol­la tar­koi­tus kor­va­ta kaik­ki muut­kin kun­nan pal­kol­li­set suun­nit­te­luin­si­nöö­ris­tä perus­hoi­ta­jan kaut­ta opettajaan?

    Pie­nis­sä kun­nis­sa pitäi­si voi­da vähen­tää tur­haa byro­kra­ti­aa tai sit­ten ne pitää pak­ko­liit­täää mui­hin kun­tiin, että ne edes joten­kin tuli­si omil­laan toimeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Mik­si asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki pitää aina sot­kea kaik­kiin mal­lei­hin? Eikö perus­tu­lon aito ja oikea idea ole kiin­teä sum­ma* puh­taa­na käteen eikä mitään mui­ta tukia? 

    OS on tähän jo var­maan­kin vas­tan­nut, mut­ta voi­si­ko vas­tauk­sen saa­da ker­ran vielä?

    *) Riip­puu luon­nol­li­ses­ti sum­man koos­ta roh­kai­see­ko perus­tu­lo elbai­luun vai onko kysees­sä pakot­ta­mi­nen työ­hön, mut­ta väit­te­ly täs­tä on oma kes­kus­te­lun­sa. Asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki nyt eivät aina­kaan ole mitään työ­hön kannustavia…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. tsih:
    Mik­si asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki pitää aina sot­kea kaik­kiin mal­lei­hin? Eikö perus­tu­lon aito ja oikea idea ole kiin­teä sum­ma* puh­taa­na käteen eikä mitään mui­ta tukia? 

    Perus­te­lu on käsit­tääk­se­ni, että pelk­kä kiin­teä sum­ma perus­tu­loa kai­kil­le käteen kai­kes­ta riip­pu­mat­ta aset­tai­si ihmi­set eri puo­lel­la Suo­mea eri ase­maan. Kau­pun­ki­kes­kuk­sien ulko­puo­lel­la asu­vil­la jäi­si asu­mis­ku­lu­jen jäl­keen perus­tu­los­ta käteen huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin kor­kei­den asu­mis­kus­tan­nus­ten alueil­la. Tämä näh­dään jois­sain pii­reis­sä ongel­mak­si yhden­ver­tai­suu­den kannalta.

    Kai­ke­ti tämä­kin asia lopul­ta palau­tuu aja­tuk­seen sii­tä, onko yhteis­kun­nan teh­tä­vä taa­ta jäse­nil­leen tasa­ver­tai­set mah­dol­li­suu­det menes­tyä elä­mäs­sä, vai­ko tasa­ver­tai­set lop­pu­tu­lok­set. Suo­ma­lai­nen mal­li on kal­lel­laan jälkimmäiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Jän­nä näh­dä miten Janin maint­se­mal­le http://www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi/
    pal­ve­lul­le käy kun ARA-asun­to­jen tulo­ra­jat astu­vat jäl­leen voi­maan. Tai­taa kau­pun­gin vuo­kra-asun­non lot­to­voit­to jää­dä ker­ta­luon­tei­sek­si ja HEKA-asun­nos­ta tulee HITAKSEN veroi­nen jar­ru jär­ke­väl­le asuin­pai­kal­le. En ollut ennen pal­ve­lua selan­nut. Onpa Hel­sin­gis­sä todel­la komei­ta meri­nä­kö­ala-asun­to­ja muka­van mata­lal­la vuo­kral­la. Ja sil­ti halu­taan vaihtaa…ehkä vie­lä parem­paan maisemaan..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lää­ke­tie­teel­li­ses­sä kokees­sa poti­las voi jou­tua huo­nom­paan ase­maan, jos kokeil­ta­va uusi lää­ke tai hoi­to ei ole yhtä hyvä kuin tun­ne­tuis­ta paras. 

    Vie­lä­pä niin, että jot­kut lääk­keet ovat rasis­ti­sia ja tehoa­vat eri taval­la geneet­ti­ses­ti eri­lai­siin potilaisiin… 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Suo­meen näyt­tää syn­ty­neen uusi riis­tet­ty­jen luokka.

    Se on työt­tö­mien ja syr­jäy­tet­ty­jen luok­ka, johon var­maan kuu­luu reip­paas­ti yli mil­joo­na suomalaista.

    Riis­tä­jä-luo­kan muo­dos­ta­vat hyvä­osai­set työs­sä­käy­vät, jot­ka ovat työ­voi­ma­kar­tel­lil­la riis­tä­neet työt­tö­mil­tä ja syr­jäy­te­tyil­tä työ­pai­kan saa­mi­sen mahdollisuuden.

    Sep­po Korp­poo, työllistäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Kave­ri on tek­nii­kan toh­to­ri ja on yli­opis­tos­sa ja tie­naa sen yli 4000 euroa. On myös ollut työt­tö­mä­nä­kin jos­kus ja jos nyt jäi­si työt­tö­mäk­si, tus­kin palk­ka jat­kui­si tuos­ta 4000 euroas­ta. Eli tur­ha pel­ko että sai­si 560 euroa kokei­lu­ra­haa lisäksi. 

    Toi­nen tut­tu on media-alal­la tuot­ta­ja­na, en usko että sekään 4000 euron kuu­kausi­palk­kaan pää­see enää kun jää työt­tö­mäk­si, on ollut sään­nöl­li­ses­ti työ­tön ja jää var­maan vie­lä­kin. Ikää vas­ta noin 35-vuotta.

    Molem­mat kave­ri­ni on alle 40-vuo­tiai­ta ja usem­man ker­ran ollut työt­tö­mä­nä. En usko että pal­kat tuos­ta nousee aina­kaan jos vie­lä jää­vät työt­tö­mäk­si. Yhteis­kun­ta on vaan muut­tu­nut niin että Osmon kave­reil­la on vaan pysy­vät työ­pai­kat, muil­la se on katoavaista.

    Muut mitä tie­dän, eivät tie­naak­kaan noin pal­jon. Teke­vät pal­jon hom­mia mit­kä eivät vas­taa esim. kou­lu­tus­ta. Itse täy­tän vas­ta 31 ja sii­voan 1626 euron kuu­kausi­pal­kal­la. Perus­sii­vouks­sia ja ikku­nan pesuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Nyt kun luin itse­kin perus­tu­lo­ko­kei­lun ehdois­ta, ymmär­rän, että kysees­sä ei ole mikään kokei­lu. Vain yksi tapa jakaa rahaa vali­tul­le koh­de­ryh­mäl­le. Mut­ta miten sit­ten itse toteut­tai­sin perustulokokeilun?

    – Kokei­luun valit­ta­va hyväk­syy, että hänet voi­daan pakot­taa kokei­lus­ta pois­ta­mi­sen ja saa­tu­jen etuuk­sien takai­sin­pe­rin­nän uhal­la palkkatyöhön.

    – Osal­lis­tu­ja tekee tar­jouk­sen perus­tu­lon suu­ruu­des­ta. (0 — 100% palkasta).

    – Osal­lis­tu­ja on vel­vol­li­nen otta­maan työ­tä vas­taan pal­kal­la, joka on hänen laki­sää­tei­nen mini­mi­palk­ka vähen­net­ty­nä hänen hen­ki­lö­koh­tai­sen perus­tu­lon määrällä.

    Vai­keu­te­na lie­nee, että kan­sa­lai­set ovat lain edes­sä oikeu­tet­tu­ja eri suu­rui­seen mini­mi­palk­kaan sen mukaan mihin liit­toon kuu­luu ja mitä työ­tä tekee. Muu­ten tar­jous teh­tai­siin välil­tä 0 eur — minimipalkka.

    Esi­merk­ki:

    Jos “kah­den ton­nin mies” on teh­nyt sopi­muk­sen ton­nin perus­tu­los­ta (1’000 eur), on hän vel­vol­li­nen otta­maan työ­tä vas­taan ton­nin pal­kal­la. Hänen ansion­sa ei ali­ta mini­mi­palk­kaa, kos­ka perus­tu­lo kor­vaa erotuksen.

    Jos tuo kah­den ton­nin mies ei saa työ­tä, hänel­le mak­se­taan ton­ni perustuloa.

    Täl­lä taval­la jokai­nen jou­tuu erik­seen hin­noit­te­le­maan oman vapaa-aikan­sa. Jos ottaa vas­taan “lii­an kor­kean” perus­tu­lon, jou­tuu aivan var­mas­ti töi­hin. – Vapaa-aikaa ei voi miten­kään hin­noi­tel­la hal­lin­nol­li­sel­la päätöksellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.