Malli, jota perustulokokeilussa kokeillaan, olisi koko väestöön sovellettuna noin 15 miljardia euroa alijäämäinen. En pysty laskemaan tarkasti eikä kannata laskeakaan: olennaista on, että tämä on järjettömästi alijäämäinen
Oikeassa perustulomallissa perustulo ei todellakaan pienene, vaikka ansiotulot kasvavat, mutta verotus alkaa ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Siksi oikea perustulo ei tuo nettotuloja lisää keskimääräistä palkkaa ansaitseville.
Tässä kokeilussa verotus säilyy ennallaan. Jos pääsee 4 000 euron kuukausipalkalla töihin, ansaitsee 560 euroa nettona enemmän kuin samaa työtä viereisellä sorvilla tekevä. Meillä ei ole varaa lisätä jokaisen ansiotuloja saavan ansiota 560 eurolla kuussa.
Tältä osin kokeiltava malli vastaa niitä syytteitä, joita perustuloa vastaan ovat esittäneet ne, jotka eivät ymmärrä, miten perustulo toimii.
Miksi näin hölmöä mallia kokeillaan?
Koska kokeeseen osallistuminen perustuu satunnaisotantaan ja pakollisuuteen. Oikea perustulomalli on joidenkin kannalta nykyistä edullisempi ja toisten kannalta nykyistä epäedullisempi. Siksi kokeeseen joutuminen voisi myös heikentää henkilön asemaa.
Sosiaalipoliittisia kokeita ei voi järjestää niin, että kokeeseen osallistuja joutuu muuta väestöä huonompaan asemaan. Lääketieteellisissä kokeissa koeryhmä ja vertailuryhmä saavat erilaista hoitoa, eikä siinä nähdä ongelmaa, mutta siinähän onkin kyse vain terveydestä ja elämästä, kun tässä on kyse sentään rahasta.
Minä olisi tehnyt otannan niin, että osallistuminen olisi ollut vapaaehtoista. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista puolet arvottaisiin kokeeseen mukaan ja toinen puoli jäisi sen ulkopuolelle. Molemmat joukot olisivat olleet arvonnan ansiosta keskenään samanlaisia, vaikka tietysti valikoitumisen johdosta erilaisia kuin koko väestö, joten näitä kohta joukkoa vertaamalla olisi ratkaistu vapaaehtoisuuteen liittyvän valikoitumisen ongelma. Olisi voitu kokeilla realistista perustulomallia tällaisen jättikalliin sijasta.
Aika voimakkaasti valikoitunut on myös tämä työmarkkinatuen saajiin rajattu joukko.
Mitä tällä tutkimuksella sitten voidaan osoittaa?
Mikrotasolla voidaan osoittaa, hakeutuvatko ihmiset enemmän töihin, jos se on heidän kannaltaan nykyistä kannattavampaa. Jos eivät hakeutu edes näin ylimitoitettujen kannustimien vuoksi, on se selvä tulos. Jos he hakeutuvat, tulos on helppo kysedenalaistaa sillä, ettei tällainen perustulomalli ole sovellettavissa koko väestöön.
Sitä ei voida selvittää, saisiko perustulo jotkut laiskottelemaan ja vähentämään työpanostaan, koska kenenkään työpanos ei voi vähentyä perustulon vuoksi. Ovathan kaikki ovat lähtötilanteessa työttömiä.
Oikeaan perustuloon nähden ongelma liittyy myös työmarkkinoiden toimintaan. Jokainen ymmärtää, että kun aikanaan seiväshypyssä siirryttiin terässeipäistä lasikuituseipäisiin se, paransiko tämä hyppääjän mahdollisuutta voittaa mitali olympialaisista, riippui ratkaisevasti siitä, siirtyivätkö muutkin käyttämään lasikuituseivästä. Sama koskee työmarkkinoita. Oikea perustulo merkitsee automaattista tukea pienipalkkaisille. Parantaako tämä saajan työmarkkina-asemaa riippuu ratkaisevasti siitä, saavatko muutkin perustuloa.
Perustulon muodossa maksettava matalapalkkatuki muuttaa kaiken järjen mukaan työmarkkinoiden tasapainoa. Voisi olettaa, että matalan tuottavuuden työtehtäviä tulisi tarjolla enemmän, mikä parantaisi työllistymismahdollisuuksia vähän koulutettujen kohdalla. Tämä jää nyt oletuksen varaan, koska perustulon vaikutusta työmarkkinoiden tasapainoon ei pystytä tutkimaan.
Kahden vuoden määräaikainen kokeilu ei kerro, miten perustulo vaikuttaisi koko elämää koskeviin valintoihin. Kukaan ei tämän kokeilun innottamana lähde lammasfarmariksi aidonpaa elämää etsimään.
Onko tämä perustulokokeilu järjestetty, jotta voidaan varmistaa seuraavaksi pariksi kymmeneksi vuodeksi perustulon hautaaminen ja samalla kaikkien sitä ajavien puolueiden hautaaminen.
Jos minä olisin vihreissä, alkaisin uudelleenbrändätä perustuloa sosiaaliturvauudistukseksi.
Kyllä siitä minun mielestäni voi tehdä kaksi päinvastaista johtopäätöstä. Joko ongelma on työn kysyntä, jolloin työn tarjontaan liittyvät kannusteet eivät vaikuta. Tai sitten ongelma on se, että työttömät ovat patalaiskoja, eivätkä viitsi tehdä töitä vaikka siitä maksettaisiin, joten tarvitaan keppiä.
Sen pohtminen, onko jälkimmäisessä johtopäätöksessä järkeä, ja onko se juuri se johtopäätös, jonka hallitus tulee tekemään, jätetään harjoitustehtäväksi.
Tuo heitto lääketieteellisistä kokeista ei osunut ihan nappiin sikäli, että kriteerit lääketieteellisille kokeille ovat jossain määrin samankaltaiset kuin sosiaaliturvassa. Jos joku lääketieteellinen hoito tiedetään vaikuttavaksi ja toinen ei-vaikuttavaksi, niin sellaiseen tutkimukseen ei saa lupaa, missä osalle potilaista annetaan tahallaan huonoksi tiedettyä hoitoa, jos toimivakin hoito olisi tiedossa.
Äkkiä siis vaikuttaisi, että ovela poliittinen veto perustulon vastustajilta. Hyvä Osmo että nostit esille tämän.
Miksi ylipäätään puhutaan jostain perustulosta? Se on mahdoton toteuttaa.
Ainoa järkevä perustulo on sellainen että sillä korvataan kaikki nykyiset harkintaperustaiset köyhäinavustukset jotta saadaan kenkäistyä pellolle parisataatuhatta niitä käsittelevää virkanaista.
Tämä ei onnistu kommunistimaassa.
Miksei näin tärkeää kokeilua tuoda julkiseen debattiin jo suunnitteluvaiheessa? Vai onko tuotu, mutta toimittajat ovat taas nukkuneet?
Ensin julkisuuteen tarkasti ne tavoitteet jota tutkitaan ja muutamia malleja toteuttamiseen, sitten julkista (akateemista) debattia, sitten valmisteleva ministeriö kerää eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet ja lopulta ministeriö tekee päätöksen.
Tämä olisi sitä avoimmuutta päätöksenteossa jota kaivataan. Tällä tavalla toteuttamalla Liberat ja muut ajatuspajat ja akateemikot pääsisivät mukaan prosessiin. Näin jälkikäteen ei jää meillä ulkopuolisille mitään muuta kuin sietämätön ketutus kun ”taas tämäkin sössittiin”.
Kelan tutkimusblogissa todetaan, että ”mutkia suoristettiin, jotta kokeilu voisi alkaa suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.” ( http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3271 ). Eli syy siihen, miksi perustulokokeilu toteutetaan tällaisessa muodossa on ilmeisesti se, että hallitusohjelmaan oli kirjattu, että perustuloa pitää kokeilla, ja mielekkäimpien koeasetelmien oletettiin tulevan valiokuntakäsittelyssä tyrmätyiksi. Kokeilu päätettiin siksi esittää toteutettavaksi torsona.
Tosin kattavan kokeilun toteuttaminen olisi kieltämättä hankalaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvan mallin ongelma olisi siinä, että siihenkin kokeiluun osallistujat olisivat valikoituneet. Monet vaikeimmin työllistyvät eivät vaivaudu sen enempää äänestämään kuin osallistumaan vapaaehtoisiin kokeiluihinkaan, kun taas niihin lähtee innolla muutoinkin vapaaehtoisista asioista ja kokeiluista kiinnostuneita. Nämä puolestaan voivat olla myös herkempiä esim. vaihtamaan asuinmaata. Itselleni on muutenkin ollut ihan epäselvää perustuloehdotuksissa se, että miten monesta maasta verotettavia tuloja keräävien kohdalla perustuloasia olisi tarkoitettu toimimaan: miten esim. perustuloehdotukset suhteutuvat sellaiseen sosiaaliturva- ja verosuunnitteluun, jossa henkilö nostaa Suomesta perustulon verottomana ja on muutoin ainakin lähes kokonaan verovelvollisena vain muissa maissa? Jos viimeksi mainittu on mahdollista, monen EU-maan kansalaisen kannattaisi olla Suomen perustulojärjestelmässä ja samaan aikaan muiden maiden verotusjärjestelmissä. Kysymys ei ole ihan teoreettinen, sillä yhä suurempi osa kansalaisista kuuluu usean maan verotuksen piiriin. Esim. ulkomailla asuva eläkeläinen, joka on tehnyt osan työhistoriastaan Suomessa, voi olla Suomen sosiaaliturvassa, mutta eläkkeiden verotus voi mennä pääosin muiden maiden verotusten mukaan.
Nimenomaan kansainvälinen sosiaaliturva- ja verosuunnittelu on asia, jonka takia itse olen aika epäileväinen perustuloehdotuksia kohtaan. En ole nähnyt vielä yhtään perustuloehdotusta, joka olisi jollain tavalla ratkaissut perustulojärjestelmiin liittyvät kansainvälisen verosuunnittelun ongelmakohdat.
Tällä voidaan tutkia sitä miten peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella oleviin toimii rahalliset ja ei-rahalliset kannustimet (esim. tuen saamisen varmuus versus pienten työtilaisuuksien hyödyntäminen).
Mutta laajasti ottaen asia on niin kuten Osmo meille kertoi.
Onhan tämä silti tyhjää parempi kokeilu tähän väliin jonka tuloksista jotain voidaan päätellä.
Laajemman ja tieteellisesti enemmän tuloksia antavan kokeilun voi järjestää kun kansallinen tulorekisteri valmistuu. Helpottaa huomattavasti sitä käytännön toteutusta tuo.
Ei tarvita mitään tulorekisteriä. Jos ei kajota veroasteikkoon, pitää perustulo muuttaa negatiiviseksi tuloveroksi niin, että ansiotulot pienentävät sitä, mutta siis vähemmän kuin sosiaaliturvaa nyt. Se taas voidaan tehdä yksinkertaisesti ennakonpidätyksellä.
Mikä on perustulon töihin motivoiva vaikutus, kun vähemmälläkin työllä saa riittävän toimeentulon. Etenkin pariskunnan ollessa kyseessä.
Kiitti vaan vituust sitten. Koeta itse elää peruspäivärahalla, mihin perustulo olisi melkoinen kohennus. Saatanan ylemmyydentuntoinen elitisti.
Onpa harmi, että kokeilu tehdään näin hölmösti. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä miten aito perustulo toimisi, sillä täystyöllisyyden ja kokopäiväisen työajan tavoitteisiin perustuva nykyinen järjestelmä, joka on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen, kaipaisi totisesti uusimista.
Kieltämättä tulee kyynisesti mieleen nimimerkki Sepin esittämä epäily.
Kuinkahan ketterästi verolainsäädäntö tai -järjestelmät sopeutuisivat pienen rajatun porukan erilaiseen tuloverotukseen, jossa vieläpä progression sijasta verotettaisiin tasaveroasteella? Ja miten tämä suhteuisi kunnallis- ja valtionverotukseen? (Oletan tässä, että sinulle mieluisampi kokeilumalli olisi ollut Vihreiden perustulomallin suuntainen.)
Luulen, että laajamittaisempi kokeilu olisi ollut monimutkaisuudessaan ja lainsäädännöllisesti täyttä utopiaa, eikä siltikään olisi vastannut läheskään kaikkiin heränneisiin kysymyksiin. Torso kun se kokeilu on joka tapauksessa, tutkitaan tuosta se mikä voidaan asetelman torsous tunnistaen.
Yleisesti ottaen perustulolla on turha haikailla helppoja voittoja. Jos esimerkiksi avokätinen sosiaaliturva katsotaan loukuksi jota tulee kannustimien vuoksi laskea, se voidaan tehdä varmaan asioista suoraan puhuenkin eikä minkään teknisen perustulomallin sanelemaan pakkoon verhoten.
Eihän vastaavasti myöskään vihreiden esittämä ja laskema noin 560 euron nettomalli poista sitä tosiasiaa, että edelleenkin pitää olla julkisen sektorin ylläpitämä sosiaalitoimi (toimeentulotuki), että saisi vuokran/ asumisen ja elämisen jotenkuten riittämään kuukausitasolla jos tippuu kannustinloukkuun.
Eli 560e perustulo nettona ja lisäksi toimeentulotuki ja asumislisä plus muut avustukset/ lisät. Menee vieläkin monimutkaisemmaksi kuin nykyjärjestelmä.
Miksette suoraan ehdota ja laske noin tonnin (1000e) nettoperustuloa koska silloin jää kannustinloukut pois ja ei tarvitse julkista sektoria niin paljon sekä pystyy elämään säällistä elämää jos työttömyys tms. iskee.
”Tässä kokeilussa verotus säilyy ennallaan. Jos pääsee 4 000 euron kuukausipalkalla töihin, ansaitsee 560 euroa nettona enemmän kuin samaa työtä viereisellä sorvilla tekevä. Meillä ei ole varaa lisätä jokaisen ansiotuloja saavan ansiota 560 eurolla kuussa.”
Ihanko oikeasti meinaat, että tuosta koeryhmästä ”satunnaisesti 2 000 Kelan _työttömyysturvaetuuksia_ saavaa 25–58 -vuotiasta suomalaista” löytyy seuraavan kahden vuoden aikana henkilö, joka saa työpaiksan ja palkkaa 4000 euroa kuussa?
tuen maksaja
Tässä joukossa ei varmaankaan ole paljnkaan niitä, jotka tulevat saamaan 4000 euron kuukaisupalkkaa, mutta jos kokeilu laajennettaisiin koskemaan koko väestöä, niitäkin olisi. Siksi tämä kokeilu ei kerro mitään sellaisesta perustulomallista, joka on laajennettavissa koko väestöön.
Kun on selvää, että eivät halua perustuloa niin miksi ihmeessä pitää järjestää tällainen teatteri jonka jälkeen pääsevät vain sanomaan että ei toimi, on kallis ja mehän sanottiin. Politiikka on kyllä nykyään aivan lapsellisen pelleilyn tasolla, jota säestää täysin osaamaton lauma toimittajia.
Kun ensin viikkoja jauhavat kuinka matalapalkkatyötä pitäisi tukea, niin sitten se tukikokeilu pilataan tahallaan koska kyseessä perustulo, eikä sama asia jollain muulla nimellä. Paljon palvottu Vartiainenkin on aivan ulalla perustulon kanssa.
Olisi kivaa jos voitaisiin usuttaa jokin pieni itsehallintoalue ottamaan perustulo käyttöön pidemmäksi aikaa. Esim. Ahvenanmaa, Färsaaret tai Islanti.
Voitaisiin ainakin vinkata Ahvenanmaalle, että jos haluatte yrittää perustuloa, emme estä ja tulee henkistä tukea.
1/2
perustulo sinänsä hyvä idea, mutten usko sen toimivan. Työ on pakollinen paha, jota suurin osa haluaisi tehdä mahdollisimman vähän. Lainaan taas Soikun blogia vuodelta 2012:
”””vOlis myös kiinnostavaa nähdä joku kunnollinen tutkimus tän ilmiön syistä. Kieltämättä haastava toteutettava, kun potentiaalisia muuttujia on niin paljon.
Epäilen että yhtenä suht oleellisena mutta vähälle huomiolle jääneenä tekijänä voi olla yksinkertaisesti se, että absoluuttinen elintaso ilman työntekoakin on nykyään niin korkee ja työnteon vaihtoehtoiskustannus on monien nuorten(etenkin miesten) näkökulmasta noussu huikeesti. 20v jannut saa helposti viihdytettyä itteään loputtomasti ja puolilmaseks pelkän tietokoneen, nettiyhteyden, pleikkarin ja cokiksen voimalla. Tällasta realistista vaihtoehtoa ei aikasemmin oo ollu. Jos olit työttömänä, niin pyörittelit peukaloita himassa tai syljeskelit kadulle jonkun ostarin kulmalla. Nykyään tylsistymisestä ei oo pelkoa. Etenkin siltä voi tuntua nuorena kun on paljon kavereitakin joilla on paljon vapaa-aikaa, oli ne työttöminä tai ei. 20-vuotiaana ei myöskään täysin vielä ymmärrä kuinka valtavan oleellista työmarkkinoille osallistuminen tulee myöhemmin olemaan paritumismarkkinoilla menestymisen kannalta. Jo 30-vuotiaana tilanne on täysin toinen ja työttömän äijän markkinat seitin ohuet.
”””
”””Nimimerkki Rogue:n viesti on saanut paljon suositteluja, mutta muuten jäänyt liian vähälle huomiolle. Toivoisin siihen kannanottoja muiltakin.
Nuorten työttömien itsensäviihdyttämismahdollisuudet ovat nykyään tosiaan aivan toiset kuin 50 vuotta sitten. Niin hyvät, että vain hullu on valmis uhraamaan aikansa parin lisäeuron takia. Ja hulluillehan nimenomaan ei ole kysyntää työmarkkinoilla.
Rohkenen epäillä, että jopa moni tällä blogilla nähty kirjoittaja on motivaatiorajoitteinen valtion elätti.
Sellaisia nuoria työttömiä, joiden taidot riittäisivät vallan mainiosti esim. kotitaloussiivoojaksi, löytyy pilvin pimein.
Absoluuttisen elintason nousu on ongelma myös monien työssäkäyvien motivaation kannalta. Toisin kuin 60-luvulla, suhteellisen pienellä palkalla ja työpanoksella työntekijä, varsinkin koulutettu työntekijä, saa nykyään kaiken tavaran mitä vain keksii tarvita.
Ja jos työntekijä on jo onnellisesti parisuhteessa, on kovin vaikeaa keksiä aikuiseen ihmiseen vetoavia hyviä syitä lisätöiden tekemiseen tai uralla ylöspäin puskemiseen. Ennemminkin on paineita siirtyä osa-aikaiseen työhön.
Käytännön seurauksia on monia. Jos lääkärille antaa 10% palkankorotuksen, lääkäri palkitsee tämän tekemällä 10% lyhyempää työpäivää.
Miten motivoida vapaa ihminen työskentelemään kovemmin, jos lisätyöskentelystä ei ole ihmiselle huvia eikä hyötyä? Kas siinä pulma.
Kun tuloerojen kasvaminen ei ole vaihtoehto, tulevat työttömyystuet vastaisuudessakin kasvamaan keskipalkkojen tahdissa. Ainoaksi keinoksi työttömien motivoinnissa uhkaa jäädä pakkokeinot, tai jonkinlainen nykyistäkin äärimmäisempi työttömyyden stigmatisointi. Tarvitaan valtion kustantamia mielikuvakampanjoita. “Jos näet työttömän, sylkäise päälle”, tai “Nuori nainen, ota yhteiskuntavastuuta pysymällä kaukana työttömästä
”””
Työ on pakkopullaa, jota kannattaa tehdä niin vähän kuin mahdollista ellei se ole mukavaa. Suurimalle osalle töistä nauttivista tärkeää onkin sen sosiaalinen puoli, ei työ itsessään.
Perustulo tekisi mahdolliseksi sen, että vain mukavia töitä tehtäisiin. Toisaalta tuo voi olla skenaario muutenkin, kun automaatio etenee
On oikeustajuni vastaista että työkykyinen ihminen saa euroakin olemalla passiivinen.
On totta, että Suomessa on pula työpaikoista.Ne ihmiset joille ei ”oikeaa työtä” riitä tulisi velvoittaa vaikka keräämään käpyjä metsästä.
Pääasia, että lonkkaa vetämällä yhteiskunnalta ei saa mitään tukea. Ei mitään.
Osmo Soininvaara: ”Oikeassa perustulomallissa perustulo ei todellakaan pienene, vaikka ansiotulot kasvavat, mutta verotus alkaa ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Siksi oikea perustulo ei tuo nettotuloja lisää keskimääräistä palkkaa ansaitseville.”
Sehän on käytännön kannalta yhdentekevää, pieneneekö perustulo ansiotulojen myötä vai verotetaanko sama summa pois suurempana ansiotuloverona.
Ehkäpä rajoitettua kokeilua varten olisi yksinkertaisempaa, että perustulo pienenisi tulojen mukana kuin että kokeiluun osallistujilla olisi erilainen verotus.
Totta kai kokeilussa perustulo pitäisi muuttaa negatiiviseksi tuloveroksi, koska erilainen verotus olisi perin hankalaa.
Itse pohdin perustuloa seuraavasti.
Riippuu pitkälti nykyisestä tuottavuudesta, voiko tollaista ylläpitää. Jos tärkeimpien perustarpeiden ylläpito vie riittävän vähän koko tuotannosta, niin tuon luulisi olevan järkevää.
Niinku Soinivaara loppupuolella sano, niin tuo mahollistais vähemmän tuottavat työt. Edellyttäen että minimipalkka lasketaan tai poistetaan kokonaan. Jää sitten työntekijän päätettäväksi kuinka pienipalkkaisie töitä ottaa vastaan. Tosa ei välttämättä ois paljo apua taloudelle, jos palkat pysyis yhtä korkeina.
Toisaalta mikäli tuo riittää edes vähään elämiseen, niin luultavasti helpottais opiskelua. Tukien byrokratian väheneminen vaikuttaisi varmasti myös. Voisi liiemmittä esteittä vähentää työaikaa opiskelua varten. Ainoa este olisi tulojen riittävyys.
Sikäli kuin tulot ovat pienet, niin se kannustaisi muuttamaan sinne missä asuminen on halvempaa. Sieläki vois ottaa myös jonku työn mikäli saatavilla. Opiskella ja muutta stadiin kunhan saa hyvän duunin.
Kenties myös työkokeiluista sais näin joustavampia. Voi motivoida erillai, jos pääsee tekemään. Sitä kautta teoriaki vois kiinnostaa enämpi.
Kokeilua aatellen ei ole järkeä nykysesä taloustilanteessa ulottaa kokeilua kaikkiin. Mikäli siinä saadaan hyviä tuloksia, niin sillonkaan ei kannattane lähtä, ku alhaalta käsin, misä sitä tarvii. Toisaalta jos siitä koituu hyviä tuloksia talouden kannalta, niin sitä kautta voisi laajentaa.
Nuo tulokset voisivat tuskin tulla muuta kautta kuin investoinneista viiveellä. Lyhyellä aikavälillä tuloveron tuoto mahtais laskea. Sikäli vois olla parempi siirtyä asteittain.
Tämmösesä kokeilusa ois paljo avuksi, jos väkeä sais valistettua sikäli vastuullisiksi että eivät käyttäis systeemiä hyväkseen. Kuitenki jos tommonen malli ois, niin se tekis asioista jouhevampia siltä osin. Sama on vähän kaikesa misä saattaa tarvita olla epäitsekäs. Luottamusta vaativissa systeemeisä ylipäänsä. Luottamus tekee asioista jouhevampia. Esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa.
Siirtymisen voisi aloittaa vaikka niin, että joka ny haluaisi tähän ryhtyä, niin ehto olisi, että minimipalkka laskisi tai menisi kokonaan. Pitäs kai suoda mahis perääntyä jos homma ei toimi.
Oisko toi tosa
Tämä kokeilu kuitenkin poistaa sen huomattavan epäkohdan että pienikin työtulo viivästyttää tuen maksamista jopa kuukausilla, ja ilman rahaa ei enää tarvitse kärvistellä.
Eikös ”perustulokeilu” ollut hallitusohjelmassa? Tällä kokeilulla se toteutetaan ja ainakin yksi lupaus on täytetty. Olkoon järkeä tai ei.
Kelassa on töissä n 6000 henkeä ja Kela aikoo suoriutua suurin piirtein samalla henkilökunnalla ensi vuoden alussa Kelan maksettavaksi tulevasta toimeentulotuen perusosasta
Kuntiin jää vielä ns harkinnanvaraisen tuen maksaminen , mutta se on vain n 3 % toimeentulotuesta eli n 25 miljoonaa ja sitä saa vain n 38000 taloutta kun perustukea sai n 250000 taloutta.
Työeläkeyhtiöissä oli henkilökuntaa n 3000
Työttömyyskassoissa ja TVR ehkä jotain 3000
Harkinnanvaraista sosiaalirahan jakamista ei juuri ole vaan kaikki perustuu lainsäädäntöön
Jutut 200000 rahan jakajasta ovat huonoja kalavaleita
Samanlaisesta asunnosta maksettavan vuokran suuruus vaihtelee liikaa vuokrantajan ja sijainnin mukaan. Tuo 1 000 euroa tarkoittaa sitä, että vuokran jälkeen jää käteen vain 320 €/kk, jos asuu Helsingin kaupungin toimeentulotuen maksimin mukaisessa asunnossa. Toisaalta pikaisella haulla Helsingin kaupungin vuokra-asuntojakin löytyy jo 230 eurolla, jolloin käteen jäisi siis peräti 770 €/kk. Käytännössä perustulo jouduttaisiin mitoittamaan 680 euron vuokran mukaan, jolloin sosiaaliturvasta tulisi suurimmalle osalle liian hyvä. Ja DINK-pariskunnan perustulo olisi mitoitettu 1 360 euron vuokran mukaan.
Vihreitten perustulomalli vaikuttaa hyvältä. Tähän vielä päälle työn ostajien ennakonpidätysvelvoitteiden yksinkertaistaminen, niin ollaan tehty aika paljon hyvää.
Osmo, mitä mieltä olet perustulon vaikutuksesta opintorahalla eläviin opiskelijoihin? Kannatatko opiskelijoiden tulotason tuntuvaa nostoa nykyisestä (sekä luonnollisesti opintojen etenemisen seuraamisen lakkauttamista, tuen ollessa ikuinen), tai kenties erotuksen leikkaamista esim. lukukausimaksuilla?
Entä kotihoidon tuen korvaavana etuutena? Näetkö kotihoidontuen vähentävän nykyään naisten työllisyyttä, ja katsotko perustulon mahdollistavan vapaan tulojenhankinnan kompensoivan tämän negativiisen vaikutuksen?
Vai onko nämä juuri niitä kysymyksiä, joihin olisit kokeilulta toivonut vastauksia?
Tässä on ainoastaan se ongelma, että niitä parisataatuhattaa ei ole olemassa. Laajemmin, (hieman esittämääsi realistisemman) perustulon mahdollistamia byrokratian purkamishyötyjä on liioiteltu aivan valtavasti. Heitän hatusta, että mahdollinen säästö lasketaan korkeintaan muutamassa sadassa miljoonassa, todennäköisemmin kymmenissä.
Sinänsä olen ensimmäisestä lauseestasi lähes samaa mieltä. Perustuloa on mahdoton toteuttaa tinkimättä joidenkin ihmisryhmien tukitasosta erittäin merkittävästi, ja tämä ei mene ikinä vasemmistopuolueille pl. ehkä Vihreät läpi, todennäköisesti ei myöskään kansalle joka kauhistelee lööpeissä reviteltävien ennen tt-tuella eläneiden yksinhuoltajaperheiden kohtaloa tukitason pudotessa.
Opintorahahan on jo aika lähellä perustuloa, mikäli opiskelee päätoimisest. Täysipäiväisesti opiskelevan on suhteellisen hankala hankkia niin paljon lisätuloja, että opintoraha alkaisi leikkaantumaan opiskelukuukausiltakin.
Edesmenneen Matti Hyryläisen kirjoitus vuodelta 2012:
http://mhyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97354-perustulon-perusteista
Tästä on hyvä esimerkki Helsingin pomot, joilla työtehtävät loppuu, mutta palkan maksu ei 🙂
Pienissä kunnissa virkamiesten osuus voi olla äärettömän suuri suhteessa yksityiseen sektoriin.
Aika harva helsinkiläinen asuu 230 € vuokra-asunnossa. Tarvitaan hyviä suhteita.
Ei juuri ole? Se on noin 10 % sosiaalimaksuista.
Voisi olla vielä paljon enemmän, jos jokainen osaisi käyttää sitä. Nyt vain hyvän tiedon osaavat käyttää sossua parhaiten hyväksi.
Tonnin perustulo ei ole mitenkään mahdollinen, koska perustuloon olisivat oikeutettuja (en nyt tarkoita tätä kokeilua, vaan tilannetta, jossa olisi yleinen perustulo) monet sellaiset, jotka eivät nyt saa asumis- tai toimeentulotukea. Esimerkiksi pitkäaikaistyötön, joka ei puolisonsa tulojen takia saa asumistukea. Tai vanhempiensa kodissa asuva 18-vuotias lukiolainen/ammattikoululainen, joka ei ole vanhempiensa tulojen takia oikeutettu tällä hetkellä minkäänlaiseen yhteiskunnan tukeen.
Rahat eivät vain kerta kaikkiaan riitä siihen, että kaikille tällaisille ja vastaaville tapauksille ruvetaan maksamaan tonnin perustuloa. Jos taas perustulon maksamisessa ruvetaan käyttämään tarveharkintaa, niin siinä menee koko perustulon idea.
Juuri tämä minua mietityttää perustulossa kaikista eniten: sen mahdollinen taso on niin pieni, että kannustinloukut silti jäävät suurelle osalle työttömistä.
Ei perustulolla tarvitse mahdollistaa 680 e/kk vuokran mukaan elämistä (kuten nykyäänkään ei mahdollisteta 1500 e/kk vuokran maksamista yksin asuvalle). Mikäli perustulon käyttöönotossa annettaisiin edes puolen vuoden varoitusaika, suurin osa ihmisistä tajuaa ja ehtii hankkiutua halvempaan asuntoon mikäli se on heille tarpeen.
Perustulon sopiva taso (tai tasot, mikäli haluaa hivenen monimutkaisemman järjestelmän: esimerkiksi 50 % korkeampi eläkeiässä oleville ja työkyvyttömille [ja toki korkeampi veroprosentti myös heille, jotta korotus palautuu mikäli käyvät paljon töissä]) on toki hyvä keskustelunaihe.
Ei ole ongelma: perustulolla elävät voivat asua edullisemmissa asunnoissa, ei ole pakko asua kalliisti.
Mikä on ”riittävä toimeentulo”? Suomen BKT/henki on tällä hetkellä käyvin hinnoin n. kaksinkertainen verrattuna siihen, missä se oli juuri enne 1990-luvun lamaa. Keskimääräinen toimeentulo on siis kaksinkertaistunut niistä ajoista. Eikö silloin valtaosalla ihmisiä ollut ”riittävä toimeentulo”? Jos oli, niin miksi he eivät nyt tee puolta määrää työtä verrattuna siihen, mitä tekivät silloin, kun sillä saisivat sen ajan mittapuun mukaan ”riittävän toimeentulon”?
Minusta vastaus on selvä: ”Riittävän toimeentulon” täyttävä taso nousee sitä mukaa, kun ihmisten keskitulot nousevat. Ja tämä on siis se, joka ajaa ihmisiä jatkossakin tekemään töitä.
On – off työllä+ansioturvalla sinnitellään, kunnes lapset ovat täysi-ikäiset, siinä vaiheessa nelihenkinen perhe elää neljän ihmisen perustulolla, joka taas ei riittäisikään yksin asuvan opiskelijan elämiseen? Jos vielä ameriikan malliin opiskelu tulee maksulliseksi, niin loppuu köyhiltä työnteon lisäksi opiskelukin?
Täytyy kyllä todeta, että Matti Hyryläinen on osuvasti tiivistänyt asiain tilan. Kannattaa lukea yllä mainittu kirjoitus.
Ei voi*. Ja tässä oli kysymys siitä, että erilaisia tukia maksuun hoitelisi 200000 virkanaista.
*Ääretön = ei mitään rajaa, niinku, ikinä.
En oikein ymmärrä miksi puolison pitää kustantaa se, jos toinen jää työttömäksi?
Käsittääkseni kai veroja maksetaan siksi, että olisi kansakunnan yhteinen potti josta rahaa jaetaan tilanteessa jossa henkilökohtainen talous muuttuu hankalaksi. Eikä sillä pitäisi olla merkitystä mikä on parisuhdetilanne.
Mikäli puolison tuet vievät tuet, tulee mieleen, että eikö tällöin olisi järkevämpää vaikka muuttaa nimellisesti erilleen, jotta toinen saisi yksin asuvana näitä tukia ja voisi mahdollisesti vaikka vuokrata omaa asuntoa esim. airbnb:n kautta eteenpäin?
Eli systeemin pitäisi toimia niin, että on järkevämpää asua yhdessä ja osallistua yhteisasumisen kuluihin kuin että on pakotettu hommaamaan jokin alter-ego asumaan jonnekin jotta olisi valtakunnan virallinen köyhä.
Tämmöiset typerät säännöt pitäisi korjata vaikka perustuloa ei tulisikaan.
Kimppa-asumista sopiikin suosia. Perustulon ei tarvitse riittää kovinkaan tasokkaaseen yksinasumiseen, vaatimaton solukämppä riittää. Tällä hetkellä maksetaan turhan suuria asumistukia, jopa yli 500 euroa/kk yksin asuvalle; tästä voidaan säästää paljon.
On pakko. Osa saa 230 euron kaupungin vuokra-asunnon tai muun kaupungin, valtion tai yleishyödyllisen järjestön asunnon, mutta osa ei saa ja joutuu asumaan markkinahintaisessa asunnossa. Siksi perustulon ilman erillistä asumistukea pitäisi olla vähintään 1165 €/kk ainakin työkyvyttömille henkilöille, muutenhan osalla työkyvyttömistä toimeentulotuen normi alittuisi.
”Käyvin hinnoin” tarkoittaa, että noita lukuja pöhöttää myös inflaation vaikutus.
Toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä alle 500 euroa/kk. Yksiön vuokra on Suomessa keskimäärin 17 euroa/neliö. Siispä perustuloksi riittää noin 850 euroa/kk. Kenties tuo mainittu tonni oli hieman liioittelua… Ja perustulolla eläviä pitäisikin kannustaa asumaan paremmalla hinta–laatu -suhteella yhteis-/soluasunnoissa.
Jospa oikeuden perustuloon menettää, jos ei asu Suomessa eikä maksa kaikista tuloistaan veroja Suomeen?
Opiskelija olisi hyvin onnellinen tonnin perustulosta. Tai edes viidensadan.
Helsingissä saa tällä hetkellä tuloton ja varaton sinkku asuntoon 675,00 €, käyttörahaa 485,50 € + lääkekulut + kotivakuutus + lääkärikulut + vesikulut + sähkökulut yms…
Pelkästään nuo tekee jo päälle 1100 € nettona.
Musta tuntuu että hätäaputöiden teettäminen tulisi kalliimmaksi kuin jauhosäkin kustantaminen lonkavetäjille vastikkeetta.
Paljonko olet valmis maksamaan enemmän veroja, jotta saadaan kustannettua työleirien vanginvartijat ja hakut, kävynkeräyssäkit?
Aikalailla noin itsekin asian näen. Etenkin tuota menneiden sukupolvien tekemään työhön perustuvaa filosofiaa on tullut pohdittua paljon itsekin, kun monien nykypäivän teknisten keksintöjen pohjatyö on tehty joskus 1800 -luvulla ja ne on täydennetty lähes huippuunsa joskus 1900-luvun aikana.
Nykyään ihmiskunnalla on lähestulkoon kaikkea elämämme pituuteen nähden riittävästi, paitsi biologisia resursseja. Eli maapallo on liian pieni.
Tästä näkökulmasta katsottuna, jokainen ihminen joka vapaaehtoisesti tai pakosta elää pelkästään perustulon varassa osallistuu kuitenkin ekosysteemin ylläpitämiseen yksinkertaisesti kuluttamalla vähemmän.
Toisaalta, muille ihmisille tämä ei ole suuri kustannus, koska jos joku kuluttaa kaiken mitä saa, tällöin raha palaa takaisin talousjärjestelmään muutamassa viikossa ja verotuloina tämä kustannus saadaan takaisin todennäköisesti muutaman vuoden viiveellä.
Ihmiskunnan tulevaisuus näyttää todella mielenkiintoiselta tällä hetkellä, uhkia on paljon mutta toisaalta ratkaisuja keksitään nopeammin kuin ennen.
Minusta 775 miljoonasta 25 miljoonaa on n 3 % ?
Ja valtion ja kuntien menoista tuo 25 miljoonaa hukkuu jo kirjanpitovirheisiin
Perustuslaki takaa meille oikeuden valita asuinpaikkamme. Mutta entä jos tuota tulkittaisiin vähän tiukemmin? Jospa esimerkiksi kuuden kuukauden tuilla elämisen jälkeen yhteiskunta osoittaisikin sen asuinpaikan vaikkapa Kajaanista, tai mistä nyt sattuukaan edullisia asuntoja löytymään. Muuttokulut maksetaan, ja perustulo uudella asuinpaikkakunnalla. Jos ei kelpaa, jää ilman tukia.
Hurskastellen voi sanoa, ettei yksilö siellä Kajaanissa ainakaan työllisty. Mutta jos ei se onnistunut kuudessa kuukaudessa Helsingissäkään, niin olisiko kokonaisuuden kannalta sittenkin parempi, että se Helsingin asunto vapautuisi jollekulle, joka työllistyy?
Tuo 675+ onkin mielestäni aivan liikaa — 400 riittää asumismenoihin, eli näiden saajat ja kenties tietyt vuokranantajat ovat perustulouudistuksen häviäjiä. Voittajia ovat edullisesti asuvat.
Oliko perustulolla tarkoitus korvata kaikki muutkin kunnan palkolliset suunnitteluinsinööristä perushoitajan kautta opettajaan?
Voihan tuo sinun 3 % olla oikeinkin. Toki moni ei silti ole varmasti tietoinen, että mihin kaikkialle tuota harkinnanvaraista voi saada.
Tässä esimerkkejä Kankaanpään kaupungilta:
6. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT
6.1. Päivähoito
6.2. Muut erityismenot
6.2.1. Auton käytöstä aiheutuvat kulut ja polkupyörä
6.2.2. Elatusapumaksut
6.2.3. Hautauskustannukset
6.2.4. Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus
6.2.5. Lasten harrastemenot
6.2.6. Kodin hankinnat ja – perustamiskustannukset
6.2.7. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet
6.2.8. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut
6.2.9. Vuokrasopimusvakuus ja muuttokustannukset
6.2.11 Opiskelukustannukset
6.2.12 Opintolainojen korot
6.2.13 Vaatetus
Tuon 10 % sanoi Vantaan joku sosiaalijohtaja tms televisiossa. Olisikohan tuohon 10 % laskettu sitten mukaan nämä lääkekulut, lääkärikulut, kotivakuutus, sähkökulut yms, jotka lasketaan perusosan päälle.
Varmastikin totta. Samaten työttömien aktivointitoimenpiteet ovat kalliimpia, kuin pelkän korvauksen maksaminen.
Mutta tuollaisten vippaskonstien perimmäinen tarkoitus on varastaa työttömien vapaa-aika, eli tehdä työttömyydestä ankeampaa. Vähän huonokin työpaikka alkaa tuntuvaan hyvältä idealta siinä vaiheessa, kun joutuu tuhlaamaan aikaansa jokatapauksessa jossain höpönlöpön-koulutuksessa.
Kämppäkaverin hakuilmoitukset ovat arkipäivää maissa, joissa ei ole näin anteliasta asumistukea. Tällöin asuntojen kysyntä ja hinnat laskisivat.
Aikoinaan yksi syy työttömyystöiden lopettamiseen oli sen aiheuttama tuho esim metsän raivauksessa raivaajat tuhosivat taimikoita tai metsänistutuksessa taimet päätyivät turpeen alle
Nuokaan eivät ole harkinnanvaraisia vaan perustuvat lakiin ja kunnan päätöksiin ja ne on maksettava automaattiseti, joten ne eivät tipu keplottelemalla vaan dokumenttien mukaan
Ehkäisevä toimenetulotuki on harkinnanvaraista ja siitä voi päättää viranomainen itsenäisemmin, toki kunnan päätökset rajoittavat tätäkin
Lasten harrastemenot nyt esimerkiksi ovat harkinnanvaraisia. Ymmärtääkseni ehkäisevän toimeentulotuen puolelta maksettavat. Mitä harrastemenoja hyvänsä ei makseta.
Logiikallasi perustulon pitäisi olla vähintään viisisataa vajaa miljoona euroa kuussa, koska joku saattaa maksaa asunnostaan miljoonan kuussa. Vaihtoehtoisesti voit perustella, miksi muuttaminen halvempaan (huomautus: halvempaan, ei halvimpaan mahdolliseen turhan rajallisesti tarjolla olevaan tukiasuntoon) asuntoon on mielestäsi mahdotonta?
Tämänkin ketjun vastaukset Oden mainioon kirjoitukseen sen taas osoittaa, että perustulosta käytävä keskustelu on meillä lähinnä surkuhupaisaa: Suuri osa vastustajista vastustaa sellaista, mikä meillä jo on, ja suuri osa puolestapuhujista kannattaa jotain sellaista, mitä meille ei voi tulla.
Tuo on täysin mahdollista, jos kunnassa ei ole yksityistä sektoria tai virkamiehiä yksityisellä sektorilla..
Kaikkein halvin mahdollinen yksiö, joka löytyy Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kirkkonummelta, Keravalta tai Järvenpäästä, on pikaisen haun: http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot?cardType=101&locations=%5B%5B64,6,”Helsinki”%5D,%5B39,6,”Espoo”%5D,%5B65,6,”Vantaa”%5D,%5B137,6,”Kerava”%5D,%5B109,6,”Järvenpää”%5D,%5B147,6,”Kirkkonummi”%5D%5D&sc=1&pagination=2 mukaan 500 euroa kuussa. Alle 500 eurolla ei ole yksinkertaisesti tarjolla ainuttakaan yksiötä, muuten kuin sellaisia joihin on tyyliin 3 kuukauden vuokrasopimus kissanhoitovelvollisuudella. Sen lisäksi 500 euron yksiöitä riittää vain osalle ihmisiä, joten marginaali on päätetty asettaa 680 euroon asti, jotta kaikki löytävät haarukkaan sopivan asunnon. Muuttaminen halvempaan on siis yksinkertaisesti mahdotonta.
Osmo: ”Sosiaalipoliittisia kokeita ei voi järjestää niin, että kokeeseen osallistuja joutuu muuta väestöä huonompaan asemaan. Lääketieteellisissä kokeissa koeryhmä ja vertailuryhmä saavat erilaista hoitoa, eikä siinä nähdä ongelmaa, mutta siinähän onkin kyse vain terveydestä ja elämästä, kun tässä on kyse sentään rahasta.”
Lääketieteellisissä ihmiskokeissa nykyään pyritään vertailemaan parasta tunnettua hoitoa uuteen, tutkimuksen alla olevaan ehdotettuun hoitomuotoon. Lisäksi pitää olla hyvät perusteet sille, että tutkimuksen alla oleva hoitomuoto voisi olla parempi kuin paras tunnettu hoitomuoto esim. eläinkokeiden perusteella. Tämän takia on vähän hassua väittää että siinä ”ei nähdä ongelmaa”, koska ongelmallisia kokeiluja ei yksinkertaisesti sallita. Tietenkin kontrolli joskus pettää ja puoskarit pääsevät tekemään epäeettisiä kokeiluja, mutta tämä on poikkeus.
Jos sovelletaan lääketieteellisten kokeilujen etiikkaan sosiaalipoliittiseen kokeiluun, perustulokokeilussa pitää olla jokin peruste, jonka mukaan uusi malli on kokeilun kohteille parempi kuin ”paras tunnettu”, eli nykyinen, sosiaaliturvamalli. Ja näinhän tässä kokeilussa on toimittu. Tulosten hyödyllisyys onkin sitten ihan eri keskustelu.
Toisikin olisi voitu toimia, jos olisi empiiristä tutkimustietoa tai edes hyvä teoria joka osoittaisi, että uusi, valtion kannalta menoneutraali perustulomalli olisi kohteille (tilastollisesti) vähintää yhtä hyvä kuin nykyinen sosiaaliturva. En ole tehnyt katsausta aiheen tutkimuskirjallisuuteen, joten valitettavasti en osaa sanoa onko tutkimustieto riittävän laadukasta tähän tarkoitukseen.
Oikea perustulomalli ei voi olla tasaisesti edullisempi, koska muuten se olisi kallis.
Lääketieteellisessä kokeessa potilas voi joutua huonompaan asemaan, jos kokeiltava uusi lääke tai hoito ei ole yhtä hyvä kuin tunnetuista paras. Eivät ne kaikki voi olla tasaisesti parempia – siis sekä yhtä hyviä tai parempia ja vielä kaikille. Jos tiedettäisiin, että on, mitä kokeilemista siinä silloin olisi? Tavoitteena tietysti on, että uusi lääke olisi parempi, koska ei kai sitä olisi muuten kehitetty.
Voi muttaa vaikka Lahteen jos kimppakämppääkään ei löydy, kunnes markkinat sopeutuvat uuteen järjestelmään (s.o. ei korkeita asumistukia). Helsinki alkaa toivottavasti pian rakentaa konttikomplekseja edullista asumista varten.
Katajanokalta 36m² + 1h+kk, 440 €/kk
http://www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi/ilmoitukset/17492
Jos tuon vaihtaa ja tulot/omaisuus ovat nousseet, niin tarkistetaanko tuloja/omaisuutta?
Vai onko tuo etu voimassa koko lopun elämänsä vaihtelemalla asuntoa.
Tulee mieleen yksi vuokranantaja, jonka oma osoite oli hekan taloyhtiössä… 🙂
Pienissä kunnissa pitäisi voida vähentää turhaa byrokratiaa tai sitten ne pitää pakkoliittäää muihin kuntiin, että ne edes jotenkin tulisi omillaan toimeen.
Miksi asumistuki ja toimeentulotuki pitää aina sotkea kaikkiin malleihin? Eikö perustulon aito ja oikea idea ole kiinteä summa* puhtaana käteen eikä mitään muita tukia?
OS on tähän jo varmaankin vastannut, mutta voisiko vastauksen saada kerran vielä?
*) Riippuu luonnollisesti summan koosta rohkaiseeko perustulo elbailuun vai onko kyseessä pakottaminen työhön, mutta väittely tästä on oma keskustelunsa. Asumistuki ja toimeentulotuki nyt eivät ainakaan ole mitään työhön kannustavia…
Perustelu on käsittääkseni, että pelkkä kiinteä summa perustuloa kaikille käteen kaikesta riippumatta asettaisi ihmiset eri puolella Suomea eri asemaan. Kaupunkikeskuksien ulkopuolella asuvilla jäisi asumiskulujen jälkeen perustulosta käteen huomattavasti enemmän kuin korkeiden asumiskustannusten alueilla. Tämä nähdään joissain piireissä ongelmaksi yhdenvertaisuuden kannalta.
Kaiketi tämäkin asia lopulta palautuu ajatukseen siitä, onko yhteiskunnan tehtävä taata jäsenilleen tasavertaiset mahdollisuudet menestyä elämässä, vaiko tasavertaiset lopputulokset. Suomalainen malli on kallellaan jälkimmäiseen.
Jännä nähdä miten Janin maintsemalle http://www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi/
palvelulle käy kun ARA-asuntojen tulorajat astuvat jälleen voimaan. Taitaa kaupungin vuokra-asunnon lottovoitto jäädä kertaluonteiseksi ja HEKA-asunnosta tulee HITAKSEN veroinen jarru järkevälle asuinpaikalle. En ollut ennen palvelua selannut. Onpa Helsingissä todella komeita merinäköala-asuntoja mukavan matalalla vuokralla. Ja silti halutaan vaihtaa…ehkä vielä parempaan maisemaan..
Vieläpä niin, että jotkut lääkkeet ovat rasistisia ja tehoavat eri tavalla geneettisesti erilaisiin potilaisiin… 😉
Suomeen näyttää syntyneen uusi riistettyjen luokka.
Se on työttömien ja syrjäytettyjen luokka, johon varmaan kuuluu reippaasti yli miljoona suomalaista.
Riistäjä-luokan muodostavat hyväosaiset työssäkäyvät, jotka ovat työvoimakartellilla riistäneet työttömiltä ja syrjäytetyiltä työpaikan saamisen mahdollisuuden.
Seppo Korppoo, työllistäjä
Kaveri on tekniikan tohtori ja on yliopistossa ja tienaa sen yli 4000 euroa. On myös ollut työttömänäkin joskus ja jos nyt jäisi työttömäksi, tuskin palkka jatkuisi tuosta 4000 euroasta. Eli turha pelko että saisi 560 euroa kokeilurahaa lisäksi.
Toinen tuttu on media-alalla tuottajana, en usko että sekään 4000 euron kuukausipalkkaan pääsee enää kun jää työttömäksi, on ollut säännöllisesti työtön ja jää varmaan vieläkin. Ikää vasta noin 35-vuotta.
Molemmat kaverini on alle 40-vuotiaita ja usemman kerran ollut työttömänä. En usko että palkat tuosta nousee ainakaan jos vielä jäävät työttömäksi. Yhteiskunta on vaan muuttunut niin että Osmon kavereilla on vaan pysyvät työpaikat, muilla se on katoavaista.
Muut mitä tiedän, eivät tienaakkaan noin paljon. Tekevät paljon hommia mitkä eivät vastaa esim. koulutusta. Itse täytän vasta 31 ja siivoan 1626 euron kuukausipalkalla. Perussiivoukssia ja ikkunan pesuja.
Nyt kun luin itsekin perustulokokeilun ehdoista, ymmärrän, että kyseessä ei ole mikään kokeilu. Vain yksi tapa jakaa rahaa valitulle kohderyhmälle. Mutta miten sitten itse toteuttaisin perustulokokeilun?
– Kokeiluun valittava hyväksyy, että hänet voidaan pakottaa kokeilusta poistamisen ja saatujen etuuksien takaisinperinnän uhalla palkkatyöhön.
– Osallistuja tekee tarjouksen perustulon suuruudesta. (0 – 100% palkasta).
– Osallistuja on velvollinen ottamaan työtä vastaan palkalla, joka on hänen lakisääteinen minimipalkka vähennettynä hänen henkilökohtaisen perustulon määrällä.
Vaikeutena lienee, että kansalaiset ovat lain edessä oikeutettuja eri suuruiseen minimipalkkaan sen mukaan mihin liittoon kuuluu ja mitä työtä tekee. Muuten tarjous tehtaisiin väliltä 0 eur – minimipalkka.
Esimerkki:
Jos ”kahden tonnin mies” on tehnyt sopimuksen tonnin perustulosta (1’000 eur), on hän velvollinen ottamaan työtä vastaan tonnin palkalla. Hänen ansionsa ei alita minimipalkkaa, koska perustulo korvaa erotuksen.
Jos tuo kahden tonnin mies ei saa työtä, hänelle maksetaan tonni perustuloa.
Tällä tavalla jokainen joutuu erikseen hinnoittelemaan oman vapaa-aikansa. Jos ottaa vastaan ”liian korkean” perustulon, joutuu aivan varmasti töihin. – Vapaa-aikaa ei voi mitenkään hinnoitella hallinnollisella päätöksellä.