Ylhäältä aloitettu perustulo

Perus­tu­lon idean yhä use­ampi alkaa hyväksyä, mut­ta moni on sitä mieltä, että sen toteut­ta­mi­nen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perus­tu­loon pitäisi siir­tyä liuku­vasti aloit­taen pien­estä perus­tu­losta, joka ei riitä kor­vaa­maan syype­r­usteista sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta pienen­täisi sen haitallisia vaiku­tus­ta. Työ­markki­natukea esimerkik­si las­ket­taisi­in niin paljon, että se yhdessä perus­tu­lon kanssa on yhtä suuri kuin aiem­min. Näin se tuk­isi lähin­nä pieniä palkko­ja – pieni perus­tu­lo tuk­isi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisi­inkin toisin päin? Aloite­taan pieniä palkko­ja tukev­as­ta perus­tu­losta ja siir­retään sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­t­a­mi­nen seu­raavi­in aske­li­in. Täl­löin perus­tu­lo on ajatelta­va negati­ivise­na tuloverona. (Negati­ivi­nen tulovero johtaa täysin samaan tulok­seen kuin perus­tu­lo.) Yksinker­tais­es­ti jatke­taan veroast­eikkoa vähän nol­lan ala­puolelle. Oheinen kuva näyt­tää tämän yksinker­tais­tet­tuna. Yht­enäi­nen punainen vii­va vas­taa tuloveroa, joka on verotet­ta­van tulon alara­jan ala­puolel­la nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo
Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo. Yht­enäi­nen vii­va kuvaa nyky­istä veroa ja katkovi­i­va siihen lisät­tyä negati­ivisen tuloveron osaa. 

Katkovi­i­va kuvaa ehdo­tus­tani pien­estä perus­tu­losta. Jatke­taan veroast­eikkoa esimerkik­si sata euroa nol­la ala­puolelle. Jos ansio­tu­lot ovat tätä pienem­piä, saa negati­ivista veroa. Jos tästä saadaan hyviä koke­muk­sia, ote­taan seu­raa­va askel ja taas seu­raa­va, kunnes negati­ivi­nen tulovero jatkuu lin­eaaris­es­ti kohti y‑akselia, jol­loin olem­mekin per­in­teisessä perus­tu­los­sa (ohut viiva).

Tämä ei mak­sa paljon mitään, jos lähtöko­htana on, etteivät tulon­si­ir­rot net­tomääräis­es­ti kas­va. Niitä joko pienen­netään tuon negati­ivisen tuloveron ver­ran tai negati­ivi­nen vero saadaan aikaan ansio­tulovähen­nyk­sel­lä, joka voi olla veroa suurem­pi. (Jotkut tulon­si­ir­rot painu­vat täl­löin nol­laan, eli vähän sosi­aal­i­tur­vakin yksinker­tais­tuu jo tässä ensim­mäisessä vaiheessa.)

Voi tämän tietysti toteut­taa oikeana pienenä perus­tu­lon­akin. Sitä mak­se­taan sil­loin kaikille, mut­ta verotet­ta­van tulon alara­jaa las­ke­taan alaspäin niin paljon, että perus­tu­lo ja mak­set­ta­va vero kumoa­vat toisen­sa pis­teessä, jos­sa nyt vero­tus alkaa. Tämä poikkeaa klas­sis­es­ta perus­tu­lo­ma­llista siinä, että klas­sises­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa verotet­ta­van tulon alara­ja on yleen­sä nolla.

Perus­tu­lon muo­dos­sa tapah­tu­va on helpom­pi toteut­taa, mut­ta tuos­ta ansio­tulovähen­nyk­sen kaut­ta tapah­tu­vas­ta on helpom­pi kir­joit­taa laki.

Todel­lisu­us on yllä esitet­tyä kuvaa. Veroast­eikko ei ole lin­eaari­nen, vaan siinä on mon­ta por­ras­ta. Tämä uud­is­tuk­sen hen­gen mukaista olisi pois­taa val­tion­vero­tuk­ses­sa alin por­ras niin, että verotet­ta­van tulon alara­ja vähän nousee ja jatkaa tätä viivaa nol­lan ala­puolelle. Kun­nal­lisveroa voisi per­iä nykyiseen tapaan. Alla olevas­sa kuvas­sa on mukana tuloveroast­eikon ensim­mäi­nen progressioporras.

vero-ylhaalta-yksi-progressio-pois
Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo ja tuloveroast­eikon ensim­mäisen pro­gres­sio­por­taan oikaisu

Näin määritel­ty pieni perus­tu­lo olisi luon­teeltaan automaat­ti­nen mata­la­palkkatu­ki. Se ei alku­vai­heessa juuri yksinker­tais­taisi sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta se tek­isi pieni­palkkaisen työn kan­nat­tavam­mak­si. Eniten siitä tietysti hyö­ty­i­sivät osa-aikatyötä tekevät.

44 vastausta artikkeliin “Ylhäältä aloitettu perustulo”

  1. Vaik­ka perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero ekon­o­mistin mielessä ovatkin yksi ja sama asia, itse pidän kuitenkin perus­tu­loa parem­pana. Syy tähän on se, että se on hie­man vähem­män byrokra­ti­aa vaa­ti­va. Negati­ivista perus­tu­loa varten­han täy­tyy jos­sain kohtaa mak­supros­es­sia jonkun selvit­tää ihmisen tulota­so tai sit­ten ihmisen pitää itse se rapor­toi­da. Tiedän että vero­tus­ta varten se selvitetään joka tapauk­ses­sa, mut­ta sil­loinkin syn­tyy lisää kitkaa tapauk­sis­sa jois­sa ennakkotiedot on ilmoitet­tu väärin, yms. 

    Myön­nän että läh­es merk­i­tyk­set­tömän pien­tähän tämä lisäk­it­ka negati­ivis­es­ta tuloveros­ta ver­rat­tuna perus­tu­loon on, mut­ta silti tun­tuu jotenkin siis­tim­mältä toteut­taa perus­tu­lo nimeno­maan perus­tu­lona. Byrokra­ti­as­sa­han aina pienistä puroista syn­tyy iso joki jol­loin myös niitä pieniä puro­ja kan­nat­taisi vält­tää aina kuin vain pystyy.

  2. Olen ajatel­lut että perus­tu­los­sa yksi erit­täin merkillepan­ta­va piirre on tulo­jen­tasaus­vaiku­tus, joka voisi tehdä tulovero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­ud­es­ta tarpee­ton­ta. Ja käsit­tääk­seni kun tulo­jen­tasaus­ta tehdään pro­gres­si­ol­la, tulovero­ta­so aset­tuu sen myötä tiet­tyyn suu­ru­us­lu­okkaan, joka on vero­jär­jestelmän raken­net­ta ajatellen epä­tarkoituk­sen­mukaisen korkea. Vien­tiä ja työl­lisyyt­tä ajatellen kaiketi raken­nemuu­tos kohti mm. kulu­tusveroa olisi toivottavaa.

    Ts. muun ohel­la perus­tu­lon erit­täin vah­vak­si meri­itik­si olisi las­ket­ta­va sen mah­dol­lis­ta­ma liikku­mavara vero­tuk­ses­sa. Tätä näkökul­maa ei näe tuo­ta­van esi­in liki­main yhtään, eivätkä sinän­sä skarpit äänekkäät perus­tu­lon kri­itikot (Juhana Var­ti­ainen, Olli Kärkkäi­nen) näytä noteer­aa­van tätä ollenkaan. Joten olenko vain hakoteillä?

  3. Tämä Suomen, EUn ja kaikkien muidenkin apinay­hteisö­jemme val­ta­va mul­ti­epäti­etoisu­us on otolli­nen markki­narako aidosti vapaalle ja oikeu­den­mukaiselle avoimelle rehdin meiningin hyvinvointimarkkinataloudelle.

    MaKu‑, SoTe- ja KiKy-sopimuk­ses­ta — YmHysopimukseksi

    MaKu­SoTeKiKyn vai­h­t­a­mi­nen YmHyk­si on paras lääke myös tähän ja kaiken­laisi­in mui­hinkin yhteikun­nal­lisi­in sairauk­si­in sekä, — kaikkien yhteinen myön­teinen asia ja tavoite:

    Näin Suomes­takin taas edel­läkävi­jä, (elleivät kaik­ki muut toteu­ta aiemmin).
    — Ei siis nyky­isil­lä fos­si­il­i­maisil­la toteu­tu­mat­tomil­la kokeel­lisil­la “reaal­i­u­to­pi­oil­la”, vaan todel­lisil­la tämänkin het­ken ja “lop­un” tule­vaisu­u­den todel­lisil­la mahdollisuuksilla:

    Jotkut “asiantun­ti­jat” ovat “rehdisti” jankutelleet, että poli­ti­ikkamme on rik­ki, demokra­ti­amme rapau­tunut ja par­la­men­taris­mimme on pan­tu tuhan­nen p.…n päreik­si. — Onhan tämä mitä ilmeisim­min tot­ta, mut­ta valitet­tavasti suurim­mat syyl­liset ko. seikkoi­hin ovat lie­nee iha ite seikko­jen ensim­mäiset jankut­ta­jat, todel­lisen val­taeli­itin pahissis­aruk­set ja laa­jasti sullemulleko­r­rup­tioon sortuneet?

    Siis­pä, siir­ry­tään riekaleis­es­ta myl­lynkivirekidemokra­ti­as­ta kestävään Ympäristö- ja Hyvinvointidemokratiaan:

    1. Suomen YmHy­demokra­t­ian kestävyys­loik­ka tulevaisuuteen, -
    tarkoi­tus, nykyti­lanne ja toteutus:

    1.1. Yhteiskun­nal­lamme voi olla ja on vain yksi ensisi­jainen tarkoi­tus, — ympäristömme, kaiken elämän ja siinä ohes­sa apinala­jimme hyv­in­voin­nin ylläpitämi­nen ja edistäminen.

    1.2. Ympäristön ja ihmis­ten hyv­in­voin­tidemokraat­ti­nen ratkaisu ja kestävyys­loik­ka on vält­tämätön myös sik­si, että nykyratkaisut nojaa­vat edelleen val­heel­lis­es­ti fos­si­iliseen käsi­tyk­seen, jatku­van talous- ja valitet­tavasti mate­ri­aali- sekä samal­la ener­giakasvun ikuis­es­ta mahdollisuudesta.

    1.3. Val­is­tuneim­mat ovat jo aikaa sit­ten ymmärtäneet jatku­van kasvun rajal­lisu­udet ja var­masti moni on jo aikaa sit­ten väsynyt kulut­ta­maan tarpeettomasti.

    1.4. Hallinto ja vira­nomaiset ovat, oltuaan vuosia sivus­takat­so­ji­na, — osal­lisia ja myös syyl­lisiä globaali­in kan­sain­väliseen jär­jestäy­tyneeseen ympäristö‑, kiinteistö‑, irtaimisto‑, palvelu‑, media‑, digi‑, finanssi‑, talous- ja veroparasi­it­timis­mirikol­lisu­u­teen ja näi­hin liit­tyvi­in: kor­rup­tioon, petok­si­in, oikeusmurhi­in ja virkavirheisiin.

    1.5. Päin­vas­toin kuin nykyisessä fos­si­il­i­taan­tu­muk­sel­lises­sa ja riekaleises­sa pahissis­arusve­toises­sa myllynkivirekidemokratiassamme,
    — YmHy­demokraat­tises­sa reilus­sa meiningis­sä voit­taa tekemäl­lä oikein, ja menet­tää tekemäl­lä väärin.

    2. Kuten inti­aa­nipääl­likkö Seat­tlen san­o­taan sanoneen: “Me emme omista maa­ta, vaan maa omis­taa mei­dät”, — ryhtykäämme siis huole­hti­maan ympäristöstämme, — niin ympäristömme huole­htii meistä!

    2.1. YmHyn mukaisen ja edel­lyt­tämän, tasaver­taisen ja oikeu­den­mukaisen maan- ja vesistö­jen käytön tulee olla tasaver­tainen, oikeu­den­mukainen, keinot­telun pois­sulke­va kansalaisoikeus, riit­tävän kansalaisan­sion lisäksi.

    2.2. Muu­tos tulee toteut­taa nyky­lake­ja ja ase­tuk­sia soveltaen, demokraat­tis­ten päätösten mukaises­ti sopi­en! — Täl­löin määritel­lään myös minkä arvoinen maaki­in­teistö tai osu­us siitä on mah­dol­lista kunkin hal­li­ta asuak­seen sillä?

    2.3. Suomen rajo­jen sisäl­lä kaik­ki maa ja vesistöt tulee jär­jestää kau­pal­lis­es­ti jms. sopi­en Suomen val­tion, kun­tien ja mah­dol­lis­es­ti tarvit­taes­sa eläkey­htiöi­den sekä vas­taavien yleishyödyl­lis­ten taho­jen omis­tuk­seen ja hallintaan:

    2.4. Vain Suomen val­tion, kun­tien ja mah­dol­lis­es­ti ja tarvit­taes­sa eläke­vaku­u­tus­laitosten sekä vas­taavien yleishyödyl­lis­ten taho­jen omis­tamien maid­en ja vesistö­jen tuo­tol­la, ongelma‑, energia‑, hait­ta- ja kulu­tusveroil­la sekä mak­suil­la kate­taan perus­tu­lo kaikille kansalaisille ja:

    2.5. Liiken­n­ev­erkot, koulu­tus ja YmHy-suo­ja on paras­ta säi­lyt­tää ainakin pääosin julkises­sa hallinnas­sa ja ne ylläpi­de­tään mm. liikenne- ja käyt­tö­mak­suil­la sekä myös 2.3.-kohdan mak­suil­la ja veroilla:

    2.6. Uud­is­tuneen jär­jestelmämme globaalit ris­tiri­idat väl­tetään aluk­si ennal­ta, tarvit­tavil­la tuon­ti- ja vien­ti­tavarat tas­apäistävil­lä päätök­sil­lä ja tulleil­la sekä myöhem­min luon­nol­lis­es­ti sil­lä, että sama myön­teinen kehi­tys tapah­tuu kaikkial­la apinala­jimme keskuudessa. 

    3. Suomen YmHy­demokra­ti­as­sa MaKu‑, SoTe- ja KiKysopimusu­ud­is­tus vai­hde­taankin sit­ten oikopäätä YmHysopimusu­ud­is­tuk­sek­si, ja kaik­ki muukin meinin­ki ja toimeli­aisu­us tapah­tuu YmHyn ehdoilla.

    3.1. Riit­tävien maid­en ja vesistö­jen vuokrien ja vaku­us­mak­su­jen, ongelma‑, energia‑, hait­ta- ja kulu­tusvero­jen sekä mak­su­jen toteutuessa:

    - Ei tarvi­ta mitään mui­ta vero­ja ja mak­su­ja, joten kaiken­lainen eri­ar­voisu­us ja keinot­telu sekä valvon­nan­tarve vähenevät hyödyt­töminä ja tarpeettomina.

    - Paras­ta kil­pailua toteu­tuu kun pyritään eroon haitalli­sista toimin­noista ja niiden kustannuksista.

    - Seu­rauk­se­na on val­ta­va kehi­tys­loik­ka, jon­ka seu­rauk­se­na Suomen ja koko Tel­luk­semme taloudet myös kehit­tyvät YmHyisen kestävästi.

    3.2. Kaikille tavaroiden ja rak­en­tei­den mate­ri­aaleille määritel­lään tarvit­tavien hait­tavero­jen lisäk­si mate­ri­aa­liko­htaiset pant­ti­mak­sut, joil­la kier­rä­tys­meininkikin eli myös ns. kier­to­talous toteu­tuu täy­del­lis­es­ti luon­nos­taan ja myös niin työl­listytään hyväl­lä meiningillä.

    4. Talouden ja hyv­in­voin­nin edis­täjäk­si toteutetaan itsenäis­ten uusi­u­tu­vien ener­giantuotan­to- ja käyt­tö­muo­to­jen paikallispaket­tien kehit­tämi­nen ja toteut­ta­mi­nen, kos­ka niiden kil­pailukyky­loik­ka toteu­tuu välit­tömästi, kun ne eivät tarvitse verkko­ja, verkko­jen häviöitä ja kustannuksia.

    4.1. Jo siten Suomenkin talous pon­nah­taa reilu­un mousu­un kun vain siir­rymme ripeästi ja kat­tavasti paikallisi­in uusi­u­tu­vi­in energiajärjestelmiin.

    4.2. Sähköverkos­to­jen kaik­ki kus­tan­nuk­set jäävät siis keskitet­ty­jen suu­ru­u­den­hul­lu­jen ener­giantuotan­to­muo­to­jen, kuten mm. hiipu­vien, haitallisi­na ja siten myös kan­nat­ta­mat­tom­i­na, lyhytikäisik­si pää­tyvien, (Mitä ilmeisim­min käytän­nössä reilusti alle 200 ja 100 vuot­ta.) ja sik­si jo nyt, jo käytössäol­lessaankin, his­to­ri­al­lis­ten fos­si­ili- ja ydin­voimailun harteille, jot­ka tule­vat mitä ilmeisim­min jät­tämään jäl­keen­sä läh­es ikuisen vaaran elämälle, ellei ko. voimailuille sälytetä kaikkia riit­täviä tarvit­tavia kus­tan­nuk­sia ja velvoitteita.

    4.3. Edel­läol­ev­as­ta johtuen TVO 3:llekaan ei saisi antaa lataus- eli saat­tut­tamis­lu­paa, vaan se voisi ehkä toimia var­avoimana nesteytetyl­lä maakaa­sul­la ja sen aikaa kun uusi­u­tu­vat ener­giatatkaisut saadaan kat­tavasti käyt­töön. Fen­no- / rosy­d­in­voimailu For­tumhir­toksi­neen on syytä lopet­taa nyt alkutekijöihinsä.

    5. YmHy­demokra­t­ian puit­teis­sa on  ratkaistavis­sa kaik­ki ympäristö‑, ihmisoikeus‑, hyvinvointi‑, kurjuus‑, ener­gia- ja talousongel­mat kaikkial­la telluksellamme.

    5.1. Voisiko Suo­mi ryhtyä myös tes­ti­val­tiok­si, EUn ja YKn sekä ehkä myös WTOn tuel­la ja myötävaikutuksella?

    5.2. Kaiken ollessa YmHyn mukaista, ympäristömme puhdis­tuu ja ter­ve­htyy sekä talous rul­laa ket­terästi ilman globaalia kan­sain­välistä jär­jestäy­tynyt­tä ympäristö‑, kiinteistö‑, irtaimisto‑, palvelu‑, media‑, digi‑, finanssi‑, talous- ja veroparasi­it­timis­mirikol­lisu­ut­ta sekä niihin liit­tyviä: kor­rup­tio­ta, petok­sia, oikeusmurhia ja virkavirheitä!

    Näin menetellen kaik­ista nyky­i­sistä ja mah­dol­li­sista tule­vis­takin ongelmahärkä­sistä tullee mität­tömiä “-kär­päsiä”, — päin­vas­toin kuin nykyisin?

  4. Luulen, että järkevät tulon­jako­ma­llit mukaan lukien perus­tu­lo­ma­lli, kohtaa­vat pel­lon ensim­mäisen kyyn vasem­mis­ton ajatuk­ses­ta ”työ­pal­ka­lla pitää pystyä elämään”. Toinen aja­tus on Björn Wal­roosin suudel­man laatu, kun hän kan­nat­taa perus­tu­loa. Kan­natan kuitenkin yksinker­taisen taloudel­lis­sosi­aalisen työkalun kehit­tämistä, jota käytet­täisi­in val­tion myötä- ja vastoinkäymisissä.
    Toivoa sopii, että malli johtaisi vapaaseen sopimiseen laajemminkin.

  5. Näin­hän se perus­tu­lokokeilu olisi pitänyt tehdä. Kos­ka täl­lainen kokeilu olisi ollut läh­es kus­tan­nus­neu­traali, osal­lis­tu­jia olisi voin­ut olla sato­ja tuhan­sia, eikä kenenkään virka­henkilön olisi tarvin­nut olla huolis­saan työ­paikkansa puolesta.

    Sääli, että oival­lus syn­tyi vas­ta nyt. Vai eikö sitä perus­tu­lopi­ireis­sä noteerattu?

  6. Israelis­sa näyt­täisi ole­van kol­man­nen­lainen negati­ivi­nen tulovero käytössä. Jos olen asian oikein ymmärtänyt, aja­tus on seu­raa­va: Jos kansalainen saa tulo­ja vähem­män kuin min­imi­palkan ver­ran, yhteiskun­ta palaut­taa kansalaiselle 30% hänen tulo­jen­sa ja min­imi­palkan erosta.

    Täl­lainen jär­jeste­ly hyväksyt­ti­in kym­menkunt­ta vuot­ta sit­ten. Mitkä lie kokemukset?

  7. Anonyy­mi: Negati­ivista perus­tu­loa varten­han täy­tyy jos­sain kohtaa mak­supros­es­sia jonkun selvit­tää ihmisen tulota­so tai sit­ten ihmisen pitää itse se raportoida.

    Muis­taak­seni 2019 ote­taan käyt­töön kansalli­nen tulorek­isteri, jol­loin käsit­tääk­seni jokaises­ta palka­n­mak­sus­ta rapor­toidaan jär­jestelmään samal­la, kun rahat kilah­ta­vat tilille. Verot­ta­ja siis tietää pitkin vuot­ta koko ajan sen vuo­den ker­tyneen palkka­sum­man, ja vero­pros­ent­tia voidaan säätää ihan automaat­tis­es­ti ilman ihmistyötä kuukausi­ta­sol­la tarvit­taes­sa posi­ti­ivisek­si, tarvit­taes­sa negatiiviseksi.

    Ei enää kankei­ta ker­ran vuodessa edel­lisvuo­den tulo­jen perus­teel­la arvot­tavia vero­pros­ent­te­ja, ei veromätkyjä, ei veron­palau­tuk­sia. Ja on mah­dol­lisu­us rak­en­taa helpohkosti negati­iviseen tuloveroon perus­tu­va perustulojärjestelmä.

  8. HS vieraskynässä Jari Ehrn­rooth kir­joit­taa, että ”Vastik­kee­ton sosi­aal­i­tur­va ei ole elinkeino – työt­tömille on tar­jot­ta­va työtä ja se pitää ottaa vas­taan.” Kir­joi­tus muis­tut­taa min­ua entisen Neu­vos­toli­iton los­si­vahdista, joka tuli päivit­täin töi­hin joen­ran­taan, jos­ta los­si oli kor­jat­tu pois vuosia sit­ten. Yhteiskun­ta voi ohit­taa työn talouden kri­teer­it ja luo­da jonkin­laiset ”risu­jen poim­inta­markki­nat” Onko tämä järkevä suun­ta, mielestäni ei. Tois­in­päin vastik­kee­ton sosi­aal­i­tur­va syn­nyt­tää kysymyk­sen mik­si osa työt­tömistä asuu Helsingis­sä? Eikö heitä olisi halvem­pi pitää reservis­sä jos­sain muualla?
    Kun siir­retään pelin nap­pu­loi­ta eteen­päin, niin mitä löy­tyy ”pal­ka­lla pitää pystyä elämään” (joka sisältää ajatuk­sen, että jokaisel­la on työ ja palk­ka so. Jari Ehrn­rooth­in malli) tai vastik­kee­ton perus­tu­lo ‑ajat­telu­jen takaa? Jos val­tio val­it­see perus­tu­lon, se voi mm. irtau­tua ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van mak­sa­jan roolista, romut­taa kolmikan­nan. Eli työn­tek­i­jä hoitaa itse eläke yms. asi­at vaku­u­tuksi­na ja kil­pailut­taa työan­ta­jat etu­isuuk­sista. Työt­tömien pakko­muut­to Helsingistä voi myös toteu­tua. Kaik­ki var­maan näkevät, että kyseessä on amerikkalainen malli: sopimis­va­paus ja ruokakupon­git. Mielestäni Suo­mi joutuu taipumaan kohti sopimis­va­paus­mall­ia, mut­ta ensin käy­dään per­in­teinen poli­it­ti­nen vasemmisto/oikeisto ‑tais­telu, jos­sa kuluu paljon aikaa, joka on pois perus­tu­lo­ma­llin kehittämiseltä.

  9. Eero Kär­ki: Kaik­ki var­maan näkevät, että kyseessä on amerikkalainen malli: sopimis­va­paus ja ruokakupon­git. Mielestäni Suo­mi joutuu taipumaan kohti sopimis­va­paus­mall­ia, mut­ta ensin käy­dään per­in­teinen poli­it­ti­nen vasemmisto/oikeisto ‑tais­telu, jos­sa kuluu paljon aikaa, joka on pois perus­tu­lo­ma­llin kehittämiseltä.

    Sopimus­va­paus on har­vo­jen onni.

    Nykyi­nen uus­lib­er­al­isti­nen talous­poli­ti­ik­ka korostaa työvoiman yli­tar­jon­taa eli palkko­jen kuris­s­apitämisek­si työvoimaa pitää olla reilusti yli tarpeen

    Täystyöl­lisyys on suurin onnet­to­muus, joka voi koh­da­ta uus­lib­er­aalia maailmaa

    Niin­pä oikea sopimus­va­paus kos­kee vain pien­tä joukkoa asiantun­ti­joi­ta ja johta­jia, he voivat kil­pailut­taa työ­nanat­ja, jos hekään. Mut­ta heil­lä on var­al­ta verkos­to eli kaveri, joka jär­jestää hyvän työn.

    Tavikset eivät kil­pailu­ta ketään vaan he voivat vali­ta huonoista vai­h­toe­hdoista vähiten huonon

    Eli meil­lä 10 % voi neu­votel­la aidosti työe­hdoista, muidne on tyy­dyt­tävä mitä työ­nan­ta­jat tarjoavat

  10. Eero Kär­ki:
    Tois­in­päin vastik­kee­ton sosi­aal­i­tur­va syn­nyt­tää kysymyk­sen mik­si osa työt­tömistä asuu Helsingis­sä? Eikö heitä olisi halvem­pi pitää reservis­sä jos­sain muualla? 

    Työt­tömis­säkin on var­masti aika mon­en­laisia tilantei­ta. Osal­la on per­het­tä, osa (toiv­ot­tavasti suurin osa) halu­aa opiskel­la. Se, että työt­tömyy­den koh­dates­saan työtön pakotet­taisi­in johonkin met­sään asumaan, ei var­masti johtaisi työl­listymiseen tule­vaisu­udessa. Enem­mänkin ihmisiä pitäisi ohja­ta ja opas­taa uudelle polulle jos van­hal­la osaamisel­la ei ole enää käyt­töä. Uuden oppimi­nen tapah­tuu oppi­laitok­sis­sa kaupungeis­sa, eikä mis­sään työt­tömien parakeis­sa metsissä.

  11. Tapio:
    Israelis­sa näyt­täisi ole­vankol­man­nen­lainen negati­ivi­nen tulovero käytössä. Jos olen asian oikein ymmärtänyt, aja­tus on seu­raa­va: Jos kansalainen saat­u­lo­ja vähem­män kuin min­imi­palkan verran,yhteiskunta palaut­taa kansalaiselle30% hänen tulo­jen­sa ja min­imi­palkan erosta.

    Täl­lainen jär­jeste­ly hyväksyt­ti­in kym­menkunt­ta vuot­ta sit­ten. Mitkä lie kokemukset?

    Israelis­sa tuki­in oikeutet­tu­jen on osat­ta­va hakeu­tua itse negati­ivisen tuloveron piiri­in. Negati­ivista tuloveroa voi saa­da kuukausit­tain enin­tään 470 Israelin seke­liä eli noin 100 euroa

    Tuol­la satasel­la ei paljoa köy­hän oloa helpoteta

  12. Eikö työt­tömien helsingis­sä asumisen voisi rahoit­taa maapo­h­javerol­la? Mitä enem­män ihmisiä tun­kee stadi­in, sitä arvokkaam­paa se asuin­ti­la on ja sitä korkeampi ton­tin arvo. Sen sijaan että annetaan yhteiskun­nan tiivistymis­es­tä aiheutu­vien arvon­nousu­jen ja maavuokrien pääomit­tua mei­dän maan­omis­ta­jien kukkaroi­hin, voisi ne verot­taa yhteiskunnalle. 

    Ei se stadi­laisen maan­omis­ta­jan (eli min­un) aikaansaan­nos­ta ole, että kaupungis­tu­mi­nen ete­nee niin nopeasti tai että ihmiset halu­a­vat min­un ton­til­leni muut­taa. Hienos­ti rem­patun sijoi­tusasun­non tuot­ta­maa arvolisää­men en vält­tämät­tä ehdo­ta nyky­istä enem­pää verotettavaksi.

    Olisi helpom­pi kus­tan­taa ne tulon­si­ir­rot työt­tömille jos työt­tömien pk-seudulle pakkau­tu­mis­es­ta ker­tyvät jatku­vasti kas­va­vat vuokrat­u­lot ulos­mi­tat­taisi­in tehokkaam­min yhteiskunnalle.

    Liian van­ha: Sopimus­va­paus on har­vo­jen onni.

    Nykyi­nen uus­lib­er­al­isti­nen talous­poli­ti­ik­ka korostaa työvoiman yli­tar­jon­taa eli palkko­jen kuris­s­apitämisek­si työvoimaa pitää olla reilusti yli tarpeen

    Täystyöl­lisyys on suurin onnet­to­muus, joka voi koh­da­ta uus­lib­er­aalia maailmaa

    Niin­pä oikea sopimus­va­paus kos­kee vain pien­tä joukkoa asiantun­ti­joi­ta ja johta­jia, he voivat kil­pailut­taa työ­nanat­ja, jos hekään. Mut­ta heil­lä on var­al­ta verkos­to eli kaveri, joka jär­jestää hyvän työn.

    Tavikset eivät kil­pailu­ta ketään vaan he voivat vali­ta huonoista vai­h­toe­hdoista vähiten huonon

    Eli meil­lä 10 % voi neu­votel­la aidosti työe­hdoista, muidne on tyy­dyt­tävä mitä työ­nan­ta­jat tarjoavat 

    En mä kyl­lä kek­si mik­si mei­dän pitäisi jotenkin nyky­istä enem­pää rajoit­taa lain­säädän­nöl­lis­esi työvoiman tar­jon­taa Suomen rajo­jen sisällä.

    Meil­lähän on aivan älytön kort­ti- ja pätevyys­vaa­timus­sirkus about kaikki­in suorit­tavi­in töi­hin, jol­la kyl­lä tehokkaasti ehkäistään työvoiman tar­jon­taa monil­la aloil­la. Kaiken maail­man hygien­ia­pas­sia, kuor­mali­inankiristys­tutk­in­toa ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen monop­o­lioikeut­ta työn tar­jon­taan vähän alal­la kuin alal­la. Oikein mak­si­maalis­es­ti estetään työn­tek­i­jöitä kil­paile­mas­ta keskenään työpaikoista.

    Tämän lisäk­si ihmisille mak­se­taan vielä suht. Avokä­tis­es­ti siitä hyvästä, että eivät vahin­gos­sakaan mene töi­hin, etenkään osa-aikaisi­in ja pienipalkkaisiin…

  13. Sepi: Meil­lähän on aivan älytön kort­ti- ja pätevyys­vaa­timus­sirkus about kaikki­in suorit­tavi­in töihin, 

    Byrokra­tia on syn­tynyt vaku­u­tusy­htiöi­den vaa­timuk­ses­ta . Korkeat kor­vauk­set on pakot­tanut nos­ta­maan vak­t­tus­tus­mak­su­ja se on taas johtanut sääntelyvaatimuksiin

  14. Huvit­tavin­ta silmänkään­tämis­temp­pua ajaa hal­li­tus :Jos on tun­nin töis­sä niin säi­lyt­tää työt­tömyysko­r­vauk­sen, mut­ta on sen jäleekn kak­si viikkoa työllinen

    Näin syn­tyy lti­las­toi­hi­ni 10000 työl­listä ja jopa enemmän.
    Mut­ta todel­lisia työl­lisiä nolla

  15. Liian van­ha: Israelis­sa tuki­in oikeutet­tu­jen on osat­ta­va hakeu­tua itse negati­ivisen tuloveron piiri­in. Negati­ivista tuloveroa voi saa­da kuukausit­tain enin­tään 470 Israelin seke­liä eli noin 100 euroa

    Tuol­la satasel­la ei paljoa köy­hän oloa helpoteta

    Kiitok­sia tiedosta. 

    Ei tuo 470 seke­liä ole Israelis­sa ihan mitätön sum­ma, sil­lä min­imi­palk­ka siel­lä lie­nee 4500 seke­lin tienoil­la. Lisäk­si veron­palau­tus voi olla suurem­pi, jos siihen on esim. sosi­aal­isia perusteita.

    Israelin malli muis­tut­taa monis­sa USA:n osaval­tiois­sa käytössä ole­vaa EITC:tä, jon­ka vaiku­tuk­sia on tutkit­tu ainakin jonkin verran.

    Mutkikkai­ta ovat.

  16. Liian van­ha: Byrokra­tia on syn­tynyt vaku­u­tusy­htiöi­den vaa­timuk­ses­ta . Korkeat kor­vauk­set on pakot­tanut nos­ta­maan vak­t­tus­tus­mak­su­ja se on taas johtanut sääntelyvaatimuksiin

    Työ­suo­joelu on “byrokra­ti­aa”?

    Tässä pari tilas­tolinkkiä osoit­ta­maan “byrokra­t­ian” saavutuksia:

    http://www.stat.fi/til/ttap/2013/ttap_2013_2015-11–27_tau_003_fi.html

    http://www.stat.fi/til/ttap/2013/ttap_2013_2015-11–27_tau_001_fi.html

    Voisiko mitenkään olla niin, että työn­tek­i­jöi­den suo­jak­si annetut säädök­set todel­la toimi­vat ja niitä myös on alet­tu noudattaa?

  17. KISS Tasaveros­ta on hyviä koke­muk­sia juuri pien­i­t­u­loisimpi­en kannal­ta, mut­ta se ei ole sig­naali hyväksyä lor­vailua. Perus­tu­lon ongel­ma ei ole taloudelli­nen vaan psykologi­nen. Jotenkin tasavero tun­tuu ole­van joillekin suo­ma­laisille han­kala asia hahmottaa.

  18. Janis Petke: Työ­suo­joelu on “byrokra­ti­aa”?

    Tietenkin sään­te­ly luo aina byrokra­ti­aa, vaik­ka sään­te­ly olisi kuin­ka hyvästä.

    MUTTA kyl­lä nois­sa men­nään vähän överik­si. Mietitään vaikka­pa työ­tur­val­lisu­usko­rt­tia. Se pitää uusia viiden vuo­den välein. Joko viisi vuot­ta on jär­jet­tömän lyhyt aika, tai sit­ten elämässä mon­en muun asian koulu­tus on täysin retuperällä.

  19. Sepi:

    Tämän lisäk­si ihmisille mak­se­taan vielä suht. avokä­tis­es­ti siitä hyvästä, että eivät vahin­gos­sakaan mene töi­hin, etenkään osa-aikaisi­in ja pienipalkkaisiin…

    Esimerkik­si itse saan 843 euroa toimeen­tu­lo­tukea kuus­sa, jos elän sil­lä. Jos tek­isin töitä, jon­ka brut­topalk­ka on vain 1 800 euroa kuus­sa, saisin pait­si net­tona 1 585 euroa kuus­sa, myös edelleen vielä yleistä asum­is­tukea päälle. En nyt oikein ymmär­rä miten mata­la sosi­aal­i­tur­van pitäisi olla, jos yli 800 euroa kuus­sa lisää on edelleen pelkkään laiskot­telu­un kan­nus­ta­va summa.

  20. Perus­tu­losta voisi saa­da keinon päästää ihmiset töi­hin, näin pelas­taa Suomen talouden ja ehkäpä myös samal­la lopet­taa ay-liik­keen törkeä, ulkopar­la­men­taari­nen ja maan edun vas­tainen toiminta.

    Kysymys on oikeas­t­aan siitä, että Suomen koko talousjär­jestelmä on mätä ja kor­rup­toitunut. Tilanne on siten pidem­män päälle kestämätön.

    Peruste­lut:

    Huoli­mat­ta päin­vas­tai­sista väit­teistä, Suo­mi on oma­l­la taval­laan varsin kor­rup­toitunut maa, jos­sa ay-liike, kor­rup­toitunei­den poli­itikko­jen ja suur­te­ol­lisu­u­den lob­barei­den myötä­vaiku­tuk­sel­la pitävät valtaa. 

    Tässä on tietenkin taustal­la his­to­ri­alli­nen kehi­tys sodan­jälkeiseltä ajal­ta, jol­loin Suo­mi tais­teli Neu­vos­toli­iton tukemien kom­mu­nistien val­tapyrkimyk­siä vas­taan ja samal­la rak­en­si men­estyk­sel­lis­es­ti nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme.

    Noina aikoina Suomeen tun­netusti muo­dos­tui ulkopar­la­men­taaris­es­ti toimi­va hyväveli-verkos­to, johon kuu­lui­v­at kepun ja demarien avain­henkilöt, sekä suur­te­ol­lisu­u­den vuorineu­vok­set. Voidaan perustel­lusti sanoa, että käytän­nössä he pelas­ti­vat tuol­loin Suomen ja loi­vat hyv­in­voin­timme taloudel­lisen perustan.

    Nyt kuitenkin talouden ja maail­man­poli­ti­ikan reunae­hdot ovat glob­al­isaa­tion ja kom­mu­nis­min rom­ah­tamisen joh­dos­ta täysin muuttuneet.

    Suomes­sa kuitenkin edel­lä mainit­tu hyväveli-verkos­to on edelleen pääosin toimin­nas­sa ja tämä toim­inta on työvoimakartellil­la ja yleis­si­tovu­udel­la semen­toitu. Perus­tus­laki­valiokun­nan kor­rup­toituneet poli­itikot ovat jopa päästäneet läpi niitä suo­jaa­vat lait, jot­ka ovat räikeässä ris­tiri­idas­sa Suomen perus­tus­lain 2 luku / Peru­soikeudet kanssa.

    Tulok­se­na on ay-liik­keen aiheut­ta­ma mas­satyöt­tömyys, joka on maan edun vastaista. 

    Näi­nollen ay-liike on menet­tänyt oikeuten­sa yleishyödylli­nen yhteisölle myön­net­tävään verovapauteen. 

    Taloudel­lisel­la puolel­la Suomel­la on kor­rup­tios­ta pitkät ja laa­ja-alaiset per­in­teet, jot­ka taita­vat olla peräisin jo Venäjän­val­lan läpiko­r­rup­toituneelta ajalta.

    Tästä esimerkkinä Urho Kekkosen rikas­tu­mi­nen, joka on ollut näi­hin aikoi­hin saak­ka salaisu­us. Kekko­nen oli Suomen rikkain mies yli 300 miljoo­nan markan omaisu­udel­laan, jon­ka hän oli kerän­nyt pyörit­tämäl­lä eri­laisia val­tion talousop­er­aa­tioi­ta omien henkilöko­htais­ten yhtiöi­den­sä kaut­ta. Kepun laa­jamit­tainen kor­rup­tio on saas­tu vas­ta äsket­täin jotenkin päivänvaloon.

    Demaripuolel­la varsinkin ay-liik­keen on annet­tu perus­taa Hakaniemeen oikea veroparati­isi, jon­ka kaut­ta pyöritetään val­tavaa busines­ta. Kor­rup­toituneet poli­itikot ja ay-pam­put saa­vat tästä toimin­nas­ta ruhti­naal­liset palkkiot.

    Suomen taloudelle ennuste­taan pitkälle tule­vaisu­u­teen vain niin pien­tä kasvua, että se ei mitenkään voi tur­va­ta hyv­in­voin­timme tule­vaisu­ut­ta. Näkyvis­sä on vain lisäve­lan ottoa ja hir­muisen kokon­aisveroas­t­een jatkuminen. 

    Suomen talouden voi pelas­taa vain 90% uusista työ­paikoista luo­va pk-sek­torimme. Se on kuitenkin tun­netusti sysät­ty syr­jään maamme kaikesta taloudel­lis­es­ta päätöksenteosta. 

    Ihmis­ten tasa-arvoiseen kohtelu­un perus­tu­va peri­aate ei siis todel­lakaan nyt koske suo­ma­laista pk-yrit­täjää. Eikä ole koskenut ennenkään, kun muis­taa ne tuhan­net yrit­täjät, jot­ka Koivis­ton kon­klaavi ajoi turhi­in konkurs­sei­hin 90-luvulla.

    Suury­htiömme ovat jo paljolti hylän­nyt Suomen, vähen­tävät tääl­lä väkeä ja investoi pääosin ulko­maille. Nyt lähtevät perässä kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiset pk-yri­tyk­set ja osaajat.

    Paasikivikin sanoi jotenkin näin: ”Tosi­a­sioiden tun­nus­tamien on viisauden alku.”

    Lopete­taan edel­lä mainit­se­mani laa­ja, val­tion verovaro­ja syövä ja yhteiskun­nan moraalia rapaut­ta­va korruptio!

    Annetaan pk-sek­to­rille mah­dol­lisu­us työl­listää ja investoi­da Suomeen, ja näin nos­taa maa tästä suosta!

    Pitäsiköhän jatkos­sa äänestää vihre­itä? Jospa he oli­si­vat vähem­män korruptoituneita…

    Sep­po Korp­poo, isän­maas­taan huolestunut pk-vientiyrittäjä

  21. Sep­po Korp­poo: Noina aikoina Suomeen tun­netusti muo­dos­tui ulkopar­la­men­taaris­es­ti toimi­va hyväveli-verkos­to, johon kuu­lui­v­at kepun ja demarien avain­henkilöt, sekä suur­te­ol­lisu­u­den vuorineuvokset.

    Toisaal­ta, kun kat­soo tätä nyky­istä voitelu­ve­liv­erkos­ton toim­intaa, niin taval­laan tulee vähän ikävä tuo­ta van­haa hyväveliverkostoa.

    Var­maan koko Suomen it-ala on ollut tyr­mistynyt Apo­tista ja kuten alus­ta asti arvelin, se että se tehdään Sote-uud­is­tuk­sen aikaan ei voi tarkoit­taa mitään muu­ta kuin sitä, että yksi suomen kri­it­tismpiä it-jär­jestelmiä siir­tyy täysin ulko­maiseen omistukseen.

    Yhdys­val­lois­sa täm­möistä ei ikinä voisi tapah­tua. Vaik­ka kuin­ka sovit­taisi­in vapaakau­pas­ta, se on niin sisään­päin lämpiävä markki­na, että sinne on aina ollut ja toden­näköis­es­ti aina tulee ole­maankin hyvin vaikea men­nä mil­lään muul­la kuin todel­la poikkeuk­sel­lisen hyväl­lä teknolo­gial­la tai liikeidealla.

    Sen vuok­si tämä perus­tutkimuk­sen alasajo on lähin­nä tyr­mistyt­tävää — tääl­lä on ihan liikaa ihmisiä ja fik­su­ja ihmisiä, tekemässä markki­noin­tia tai viihdet­tä ja ihan liian vähän tekemässä raakaa perustyötä, jon­ka poh­jal­ta voidaan luo­da vuosikym­meniä kestävää kilpailuetua.

  22. San­ot:
    “Veroast­eikko ei ole lin­eaari­nen, vaan siinä on mon­ta por­ras­ta. Tämä uud­is­tuk­sen hen­gen mukaista olisi pois­taa val­tion­vero­tuk­ses­sa alin por­ras niin, että verotet­ta­van tulon alara­ja vähän nousee ja jatkaa tätä viivaa nol­lan alapuolelle. ”

    En ole koskaan ymmärtänyt, mik­si siinä pitää olla por­tai­ta. Mik­si sen edes pitäisi olla lin­eaari­nen? Pro­gres­si­ivisen veron voisi hyvin määritel­lä epä­lin­eaarisek­si mut­ta tietenkin monot­o­nis­es­ti kas­vavak­si funk­tiok­si esim. kolmel­la para­metril­la siten, että nuo para­metrit kat­taisi­vat olen­nais­es­ti kaik­ki vai­h­toe­hdot: mah­dol­lisu­u­den negati­iviseen tuloveroon, sopi­van pro­gres­sion keski­t­u­loisille, ja jonkin­laisen veroas­t­een asymp­toot­tisen sat­u­raa­tion isoil­la tuloil­la. Nimetään noi­ta para­me­tre­ja vaikka­pa a:ksi, b:ksi ja c:ksi — käytän­nössä niille tietenkin kan­nat­taisi antaa jokin kuvaavampi nimi. Annetul­la (olete­tul­la) tulo­jakau­mal­la voitaisi­in hyvin määrit­tää eri para­me­tre­ja vas­taa­va vero­ker­tymä. Poli­it­ti­nen keskustelu muut­tuisi paljon yksinker­taisem­mak­si, kun vero­ker­tymän suu­ru­us voitaisi­in vakioi­da, ja väit­te­ly koskisi sitä, pitäisikö a:ta laskea ja samal­la b:tä nos­taa, vai olisiko edullista muut­taa juuri c:tä a:n ja b:n kus­tan­nuk­sel­la. Toki tuos­sa kestäisi het­ken, ennen kuin ihmiset tot­tuisi­vat noi­hin para­me­trei­hin, mut­ta tämän voisi hyvin ottaa osak­si kouluopetusta.

    Tähän ehkäpä voidaan vas­ta­ta, että ihmiset eivät ymmär­rä epä­lin­eaarisia funk­tioi­ta. Mut­ta kuka muka ymmärtää por­tait­taista vero­tus­ta? Joku sen­tään ymmärtää epä­lin­eaarisia funk­tioi­ta, kun taas en usko, että Suomes­sa on mon­taakaan, joka pysty­isi ulkoa latele­maan kaik­ki vero­por­taat. Ja tietokone­han ne verot lop­ul­ta las­kee, sille tuol­laiset funk­tiot ovat helppoja.

  23. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Esimerkik­si itse saan 843 euroa toimeen­tu­lo­tukea kuus­sa, jos elän sil­lä. Jos tek­isin töitä, jon­ka brut­topalk­ka on vain 1 800 euroa kuus­sa, saisin pait­si net­tona 1 585 euroa kuus­sa, myös edelleen vielä yleistä asum­is­tukea päälle. En nyt oikein ymmär­rä miten mata­la sosi­aal­i­tur­van pitäisi olla, jos yli 800 euroa kuus­sa lisää on edelleen pelkkään laiskot­telu­un kan­nus­ta­va summa. 

    Et asu markki­navuokraises­sa asun­nos­sa. Oikea sum­ma toimeen­tu­lotuelle on n. 1200e net­tona. 680€/kk vuokraan, sekä sähkö ja ves­i­mak­su. Ja 485.50e peru­sosaa päälle.

    Jos tekee tuo­ta 1800e/kk duu­nia esim. 30:llä viikko­tun­nil­la, niin hyvin vähän jää käteen extraa.

  24. Tero: En ole koskaan ymmärtänyt, mik­si siinä pitää olla por­tai­ta. Mik­si sen edes pitäisi olla lineaarinen? 

    No, tähän on, tai ainakin oli syyn­nä se, että ennakon­pidä­tys pitää pystyä laske­maan myös paper­il­la, siis ilman laskinta.

    Aikoinaan, vajaat 50 vuot­ta sit­ten, lain­säätäjä kehit­ti sel­l­aisen ver­baalisen mallin varas­to­va­rauk­selle, että sen numeeriseen ratkaisu­un tarvit­ti­in toisen asteen yhtälöä.

    Syn­tyi hir­muinen härdel­li ja verot­ta­ja jou­tui julkaise­maan todel­la pak­sun taulukkokir­jan, jot­ta ilman yliop­pi­las­tutk­in­toa ole­vat kirjanpitäjät/talousjohtajat oli­si­vat voineet tehtävän­sä hoitaa.

  25. Tero: Pro­gres­si­ivisen veron voisi hyvin määritel­lä epä­lin­eaarisek­si mut­ta tietenkin monot­o­nis­es­ti kas­vavak­si funk­tiok­si esim. kolmel­la para­metril­la siten, että nuo para­metrit kat­taisi­vat olen­nais­es­ti kaik­ki vai­h­toe­hdot: mah­dol­lisu­u­den negati­iviseen tuloveroon, sopi­van pro­gres­sion keski­t­u­loisille, ja jonkin­laisen veroas­t­een asymp­toot­tisen sat­u­raa­tion isoil­la tuloil­la. Nimetään noi­ta para­me­tre­ja vaikka­pa a:ksi, b:ksi ja c:ksi – käytän­nössä niille tietenkin kan­nat­taisi antaa jokin kuvaavampi nimi. Annetul­la (olete­tul­la) tulo­jakau­mal­la voitaisi­in hyvin määrit­tää eri para­me­tre­ja vas­taa­va vero­ker­tymä. Poli­it­ti­nen keskustelu muut­tuisi paljon yksinker­taisem­mak­si, kun vero­ker­tymän suu­ru­us voitaisi­in vakioi­da, ja väit­te­ly koskisi sitä, pitäisikö a:ta laskea ja samal­la b:tä nos­taa, vai olisiko edullista muut­taa juuri c:tä a:n ja b:n kustannuksella.

    Todel­la mie­lenki­in­toinen aja­tus. Olisiko sin­ul­la ideoita funk­tiok­si ja sen parametreiksi?

  26. Sepi: Et asu markki­navuokraises­sa asun­nos­sa. Oikea sum­ma toimeen­tu­lotuelle on n. 1200enettona. 680€/kk vuokraan, sekä sähkö ja ves­i­mak­su. Ja 485.50e peru­sosaa päälle.

    Jos tekee tuo­ta 1800e/kk duu­nia esim. 30:llä viikko­tun­nil­la, niin hyvin vähän jää käteen extraa.

    Tuol­laisel­la vuokral­la net­topalk­ka ja yleinen asum­is­tu­ki on yhteen­sä 1 720 €/kk, eli yli 500 euroa kuus­sa saa enem­män käteen. Vain vähän töitä ei kan­na­ta tehdä ollenkaan nykyisen sosi­aal­i­tur­va­mallin takia, mut­ta sen­hän perus­tu­lo ratkaisisi.

  27. Tapio: Todel­la mie­lenki­in­toinen aja­tus. Olisiko sin­ul­la ideoita funk­tiok­si ja sen parametreiksi?

    No mietitään­pä. Itse asi­as­sa funk­tion pitäisi määrit­tää veron määrää eikä vero­pros­ent­tia, jot­ta perus­tu­lo saataisi­in sisään. Sil­lä olisi siis off­set-osa, joka määrit­täisi perus­tu­lon p. Sit­ten pie­nil­lä tuloil­la vero­pros­entin pitäisi kas­vaa ilmeis­es­ti neliöju­ure­na tulo­jen t kas­vaes­sa (tältä se näyt­tää tässä kuvas­sa), ja sat­ur­oitua johonkin määrään r isoil­la tuloil­la. Kaik­ki nuo tulot voisi skaala­ta jol­lain yleisel­lä skaalaustek­i­jäl­lä s. Tuo skaalaustek­i­jä olisi yksinker­tainen tapa laskea kuukausi- tai vuosi­palka­s­ta veroa (vuosi­palkan skaalaustek­i­jä olisi 12 ker­taa isom­pi), ja se voisi olla herkkä esim. inflaa­ti­olle. Nuo määrit­teet täyt­tävä funk­tio on esim.

    vero = ‑p + r tanh(sqrt((t+p)/s)) (t+p),

    mis­sä tanh on hyber­bo­li­nen tan­gent­ti ja sqrt on neliöjuuri. 

    Perus­tu­lo on tässä näem­män hie­man han­kala asia, jota pitää pohtia vielä lisää. Ensim­mäisessä sys­tee­mis­säni nimit­täin perus­tu­lon ja nol­lat­u­lo­jen nol­lapros­entin yhdis­telmä aikaan­sai liiankin pienet verot pie­nille tuloille, tai vas­taavasti skaalaustek­i­jä piti painaa alas, mikä nos­ti pros­entin liian nopeasti ylös. Tuo palkan siir­to perus­tu­lol­la ylöspäin kaavas­sa aut­taa vähän.

    Kokeil­laan­pa ensin ihan pienel­lä perus­tu­lol­la p=200 euroa. Korkein vero­pros­ent­ti ilmeis­es­ti on nykyään r=56.5 %. Jos esim. kuukausi­pal­ka­lle s=7200 euroa, 2000 euron palka­s­ta mak­set­taisi­in veroa 20.7 % (nyt 21.4 %), 4000 euron palka­s­ta 32.6 % (nyt 33.6 %), 6000 euron palka­s­ta 38.7 % (nyt 39.3 %), 8000 euron palka­s­ta 42.7 % (nyt 43.9 %), 10000 euron palka­s­ta 45.4 % (nyt 47 %), ja niin edelleen. Kaik­ki pros­en­tit oli­vat vähän mata­lampia kuin nyt, mut­ta tuon saa kor­jat­tua hiukan pienen­tämäl­lä tek­i­jää s (en jak­sanut enää vekslailla). 

    Niille, jot­ka ihmettelevät luku­ja: ei, en ole esit­tämässä tuol­laista perus­tu­loa, tai tuol­laisia veronalen­nuk­sia. Yritän vain esit­tää vero­jär­jestelmän ja siitä käytävän keskustelun yksinkertaistamista.

  28. Tero: No mietitään­pä. Itse asi­as­sa funk­tion pitäisi määrit­tää veron määrää eikä vero­pros­ent­tia, jot­ta perus­tu­lo saataisi­in sisään. Sil­lä olisi siis off­set-osa, joka määrit­täisi perus­tu­lon p. Sit­ten pie­nil­lä tuloil­la vero­pros­entin pitäisi kas­vaa ilmeis­es­ti neliöju­ure­na tulo­jen t kas­vaes­sa (tältä se näyt­tää tässä kuvas­sa), ja sat­ur­oitua johonkin määrään r isoil­la tuloil­la. Kaik­ki nuo tulot voisi skaala­ta jol­lain yleisel­lä skaalaustek­i­jäl­lä s. Tuo skaalaustek­i­jä olisi yksinker­tainen tapa laskea kuukausi- tai vuosi­palka­s­ta veroa (vuosi­palkan skaalaustek­i­jä olisi 12 ker­taa isom­pi), ja se voisi olla herkkä esim. inflaa­ti­olle. Nuo määrit­teet täyt­tävä funk­tio on esim.

    vero = ‑p + r tanh(sqrt((t+p)/s)) (t+p),

    mis­sä tanh on hyber­bo­li­nen tan­gent­ti ja sqrt on neliöjuuri. 

    Perus­tu­lo on tässä näem­män hie­man han­kala asia, jota pitää pohtia vielä lisää. Ensim­mäisessä sys­tee­mis­säni nimit­täin perus­tu­lon ja nol­lat­u­lo­jen nol­lapros­entin yhdis­telmä aikaan­sai liiankin pienet verot pie­nille tuloille, tai vas­taavasti skaalaustek­i­jä piti painaa alas, mikä nos­ti pros­entin liian nopeasti ylös. Tuo palkan siir­to perus­tu­lol­la ylöspäin kaavas­sa aut­taa vähän.

    Kokeil­laan­pa ensin ihan pienel­lä perus­tu­lol­la p=200 euroa. Korkein vero­pros­ent­ti ilmeis­es­ti on nykyään r=56.5 %. Jos esim. kuukausi­pal­ka­lle s=7200 euroa, 2000 euron palka­s­ta mak­set­taisi­in veroa 20.7 % (nyt 21.4 %), 4000 euron palkasta32.6 % (nyt 33.6 %), 6000 euron palka­s­ta 38.7 % (nyt 39.3 %), 8000 euron palka­s­ta 42.7 % (nyt 43.9 %), 10000 euron palka­s­ta 45.4 % (nyt 47 %), ja niin edelleen. Kaik­ki pros­en­tit oli­vat vähän mata­lampia kuin nyt, mut­ta tuon saa kor­jat­tua hiukan pienen­tämäl­lä tek­i­jää s (en jak­sanut enää vekslailla). 

    Niille, jot­ka ihmettelevät luku­ja: ei, en ole esit­tämässä tuol­laista perus­tu­loa, tai tuol­laisia veronalen­nuk­sia. Yritän vain esit­tää vero­jär­jestelmän ja siitä käytävän keskustelun yksinkertaistamista.

    Ai niin, vielä kor­jaus skaalaustek­i­jään: jot­ta voisi laskea vuosit­taisen veron, perus­tu­lo p pitäisi myös skaala­ta samoin kuin tuo tek­i­jä s. Perus­tu­lon voisi tietenkin myös ilmaista osuute­na skaalaustek­i­jästä, jol­loin tarvit­sisi skaala­ta vain yhtä muut­tu­jaa, mut­ta tämä saat­taisi olla han­kalampi ymmärtää.

    Noille kolmelle muut­tu­jalle löy­tyy hel­posti nimi:
    p = perustulo
    r = suurin vero­pros­ent­ti (jota ei muuten koskaan täysin saavuteta)
    s = hyväo­saisen tulo (s määrää mil­loin vero­pros­ent­ti ei enää kas­va suh­teessa tuloi­hin yhtä nopeasti), tosin tämä voi olla vähän poli­it­tis­es­ti latau­tunut termi.

  29. Tuos­sa edel­lä Tero Tolop­nen kir­joit­ti ihan asiaa.

    Kyl­lä Suomes­sa val­tion ja kun­tien pitäisi vetää puoli-härskisti koti­in päin. Siis juonitel­la kau­pat suo­ma­laisille fir­moille ja näin aut­taa Suomen talous nousuun.

    Näin­hän kak­ki muutkin maat menettelevät.

    Useil­la mail­la on tähän oikein ulko­maisia tuot­tei­ta hylkimään määräävät laitkin, kuten esimerkik­si Venäjäl­lä ja USAssa.

    Joskus tun­tuu aivan siltä, että suo­ma­laiset vira­nomaiset aivan piruuk­sis­saan anta­vat ulko­maiselle etusi­jan, ettei kukaan vaan pää­sisi syyt­tämään virkavirheestä ja “lait­tomas­ta ja kor­rup­toituneesta” koti­maisen suosimisesta.

    Täl­lai­sista tapauk­sista voisin tehdä pitkänkin lis­tan, mut­ta ei tai­da kannattaa.…

    Vai olisiko syy toinen, eli perisuo­ma­lainen kateus?

    Tullee tässä sel­l­ainenkin tapaus mieleen, että juuri ennekuin Nobel-komitea päät­ti antaa Mart­ti Ahti­saarelle rauhan-Nobelin, eräs suo­ma­lainen merkki­henkilö lähet­ti komitealle kir­jeen, jos­sa perusteli mik­sei Mar­tille sitä saa antaa.

    Olisi sekin kiin­nos­tavaa tietää, että kuin­ka paljon suo­ma­laiset ovat nyt kir­jelmöi­neet siitä, ettei Bengt Holm­strömille saisi antaa talousti­eteen Nobelia.

    Van­ha suo­ma­lainen sanan­lasku on vieläkin kovaa val­u­ut­taa: “Kateus vie kalatkin vedestä”… ja kau­pat suo­ma­laisil­ta firmoilta.

    Onko näin?

    Sep­po Korp­poo, pk-yrit­täjä, joka ottaa suurim­man osan kaupois­taan ulkomailta.

  30. Sep­po Korp­poo:

    …Olisi sekin kiin­nos­tavaa tietää, että kuin­ka paljon suo­ma­laiset ovat nyt kir­jelmöi­neet siitä, ettei Bengt Holm­strömille saisi antaa talousti­eteen Nobelia… 

    Lehti­ju­tu­ista päätellen ainakaan Tam­pereen marx­i­lais — lenin­isti­nen yliopis­to ei pidä palk­in­toa oikeaan osuneena. 😀 En muista, että olisin koskaan kuul­lut mitään järkevää Tam­pereen yliopis­tos­ta. Joku parem­min tiede­poli­ti­ikkaa tun­te­va voisi ker­toa, miten tuol­lainen on päässyt syn­tymään Suomeen. 

    Itse “yliopis­ton” syn­ty­his­to­ri­an toki tun­nen, mut­ta miten tiede­maail­ma voi hyväksyä tuon tasoista “ope­tus­ta” ja “tutkimus­ta”. Vai onko niin, että media tart­tuu vain marx­i­lais — lenin­is­tisi­in ylilyönteihin?

  31. Por­tait­tainen vero­tus­taan on yksinker­taisin tapa hoitaa mar­gin­aaliv­ero. Se on niin help­po laskeakin verot­ta­jan taulukon avulla.

    Tosin nykyään­hän verot­ta­jan sivuil­la tar­jo­taan vero­laskure­i­ta, joten sen puoles­ta vero­tuk­sen ei tarvitse olla enää niin yksinker­taista. Kuitenkin on tärkeää, että vero­tuk­sen määräy­tymisen olisi läpinäkyvää ja selkeää. 

    Tänä päivänä en itse yrit­täjänä enää esimerkik­si ole selvil­lä, paljonko osinko­jen kokon­aisvero­pros­ent­ti lop­pu­jen­lopuk­si on, kun se las­ke­taan niin mon­imutkaises­ti. Ker­ran vuo­teen se min­ul­la on aina tiedos­sa, kun kir­jan­pitäjä sen esit­tää, mut­ta sit­ten se sekä uno­htuu että seu­raa­vana vuon­na jotain pilkkua juster­ataan johonkin suun­taan. Ei hyvä.

  32. Sylt­ty:
    Por­tait­tainen vero­tus­taan on yksinker­taisin tapa hoitaa mar­gin­aaliv­ero. Se on niin help­po laskeakin verot­ta­jan taulukon avulla. 

    Mihin tämä perus­tuu? Mar­gin­aaliv­ero on vero­funk­tion derivaat­ta. Yksinker­taisin ja läpinäkyvin tapa on tehdä vero­funk­tio, jol­la on mah­dol­lisim­man vähän para­me­tre­ja. Por­tait­taises­sa vero­tuk­ses­sa para­me­tre­ja on kak­si ker­taa niin paljon kuin por­tai­ta (ts., mis­sä kohtaa por­ras on, ja kuin­ka paljon vero aina nousee). Käytän­nössä por­tai­ta on val­ta­va määrä, jol­loin vero­funk­tio lähe­nee jatku­vaa käyrää. Mik­sei käyrää voisi spe­si­fioidakin jatku­val­la funk­ti­ol­la, jol­loin muu­ta­mas­ta sadas­ta para­metrista päästäisi­in kolmeen (tai ehkä neljään, jos se on vält­tämätön­tä)? Kolme numeroa on help­po muis­taa, paria sataa numeroa ei muista kukaan. Tuol­lainen jatku­va funk­tio siis edes antaisi mah­dol­lisu­u­den muis­taa tuo vero­funk­tio, ja laskea vaikka­pa oma vero­pros­ent­ti laskimella.

    Nyt joku sit­ten var­maan sanoo, ettei osaa derivoi­da, tai ymmär­rä hyber­bolisia funk­tioi­ta (tms.). Ei tietenkään tarvitse ymmärtää — jatku­val­la vero­funk­ti­ol­la on hyvin help­poa tehdä www-sivu, joka antaa sekä kokon­aisveron, että mar­gin­aaliv­eron annetul­la kokon­ais­tu­lol­la. Mik­si ihmeessä se pitäisi lukea jostain taulukosta?

    Oman vero­pros­entin laskemisen help­pous ei olisi täl­laisen kol­men para­metrin jatku­van funk­tion olen­naisin päämäärä, kos­ka saman­lainen vero­pros­entin anta­va ohjel­ma voidaan tehdä (ja on tehty) myös por­tait­taisel­la vero­tuk­sel­la. Olen­naisem­paa on veroista keskustelun yksinker­taisu­us ja läpinäkyvyys: Nykyti­lanteessa yksi puolue voi vaa­tia perus­tu­loa kyken­emät­tä ker­tomaan miten vero­tus­ta pitäisi muut­taa jot­ta se voitaisi­in saa­da aikaisek­si. Toinen puolue saat­taa halu­ta nos­taa ylimpiä verokan­to­ja, taaskaan ker­tomat­ta miten täl­löin saadaan vakioitua vero­tu­lot (alem­pia siis nos­ta­mal­la, mut­ta kuin­ka paljon?). Kol­men para­metrin vero­funk­ti­ol­la ja tulo­jakau­man tietämyk­sel­lä tuo olisi help­po kertoa. 

    Wittgen­steinin sanoin: Wovon man nicht sprechen kann, davon muss man schweigen. Jos vero­tuk­sen pro­gres­sion perus­teet eivät ole läpinäkyviä, niistä ei voi­da keskustel­la järkevästi.

  33. Sep­po Korp­poo: ehkäpä myös samal­la lopet­taa ay-liik­keen törkeä, ulkopar­la­men­taari­nen ja maan edun vas­tainen toiminta. 

    Suury­htiömme ovat jo paljolti hylän­nyt Suomen, vähen­tävät tääl­lä väkeä ja investoi pääosin ulko­maille. Nyt lähtevät perässä kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiset pk-yri­tyk­set ja osaajat. 

    Kukako­han lopet­taisi elinkei­noelämän edus­ta­jien törkeän, ulkopar­la­men­taarisen ja maan edun vas­taisen toimin­nan? Kum­mallista, ettei se koskaan tun­nu kiin­nos­ta­van maan etua ajavia…

  34. anonyy­mi:
    Kukako­han lopet­taisi elinkei­noelämän edus­ta­jien törkeän, ulkopar­la­men­taarisen ja maan edun vas­taisen toimin­nan? Kum­mallista, ettei se koskaan tun­nu kiin­nos­ta­van maan etua ajavia…

    No, on siinä sel­l­ainen ero, että ammat­tiy­hdis­tys­li­ike tun­tuu nyky­isin kahi­noivan ensisi­jais­es­ti maan lail­lisen hal­li­tuk­sen kanssa. Toki elinkei­noelämäkin lob­baa omien etu­jen­sa puoles­ta, mut­ten muista sen väläytelleen esimerkik­si laa­jaa työ­sulkua maan hal­li­tuk­sen toimien takia.

  35. Tapio: No, on siinä sel­l­ainen ero, että ammat­tiy­hdis­tys­li­ike tun­tuu nyky­isin kahi­noivan ensisi­jais­es­ti maan lail­lisen hal­li­tuk­sen kanssa. Toki elinkei­noelämäkin lob­baa omien etu­jen­sa puoles­ta, mut­ten muista sen väläytelleen esimerkik­si laa­jaa työ­sulkua maan hal­li­tuk­sen toimien takia. 

    Sat­tuneesta syys­tä joukkovoimaan luot­taval­la ay-liik­keel­lä on eri­lainen keino­va­likoima kuin elinkei­noelämäl­lä, jon­ka keinoina ovat työ­paikko­jen ja investoin­tien ulko­maille siirtämisel­lä kiristämi­nen, tiedo­tusvä­linei­den käyt­tämi­nen mielip­i­teen­muokkauk­seen, vaali­ra­hoituk­sen keskit­tämi­nen tiety­ille sym­pa­at­tisille henkilöille, yleinen samo­jen eli­it­tipi­irien jakami­nen, lob­baus, mak­set­tu­jen lausun­to­jen tuot­ta­mi­nen, jne..

    Täl­lä ker­taa hal­li­tus ajaa nimeno­mais­es­ti oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa täl­läkin ker­taa tutul­la uus­lib­er­al­is­tisel­la rajauk­sel­la (johon vasem­mis­tokin jostain syys­tä aina hak­sah­taa), joten EK:n ei tarvitse kuin noja­ta tuolis­sa taak­sepäin. Johan se on ollut selvää alus­ta asti tämän hal­li­tuk­sen kanssa, kun yhteiskun­ta­sopimuk­ses­sa ei mietit­ty yhteiskun­taa eikä yritet­ty sopia ja kil­pailukykysopimuk­sel­la lähdet­ti­in heikon­ta­maan yhteiskun­nan kil­pailukykyä. Hyökät­ti­in suo­raan EK:n bul­vaan­i­na ammat­tiy­hdis­tys­ten ja palka­nsaa­jien kimp­pu­un eikä edes yritet­ty pienen­tää osinko­jen jne. mak­sua, jol­loin yri­tyk­sille olisi jäänyt enem­män varaa ja suurem­pi pakko kehit­tää ja investoi­da. Nuo palka­nalen­nuk­setkin jne. olisi voitu tehdä ehdol­lisi­na. Val­tion rahan vastik­kee­ton jakami­nen yri­tyk­sille ei ole tähänkään men­nessä tuot­tanut mitään posi­ti­ivista tulosta ennal­ta annet­tui­hin tavoit­teisi­in vaan on vain ilmaista rahaa voit­toina jaet­tavk­si ja silti sitä taas halut­ti­in. Esimerkik­si Met­allili­iton kymme­nen kohdan ehdo­tuk­seen ei reagoitu mitenkään.

    EK itse ei kymme­neen vuo­teen edes halun­nut tehdä iso­ja sopimuk­sia ja tämä luet­ti­in nyt hal­li­tuk­ses­sa ja tiedo­tusvä­lineis­sä AY:n syyk­si. Kuka tässä nyt siis oikein kahinoikaan?

  36. Kalle: Lehti­ju­tu­ista päätellen ainakaan Tam­pereen marx­i­lais – lenin­isti­nen yliopis­to ei pidä palk­in­toa oikeaan osuneena. En muista, että olisin koskaan kuul­lut mitään järkevää Tam­pereen yliopis­tos­ta. Joku parem­min tiede­poli­ti­ikkaa tun­te­va voisi ker­toa, miten tuol­lainen on päässyt syn­tymään Suomeen. 

    Itse “yliopis­ton” syn­ty­his­to­ri­an toki tun­nen, mut­ta miten tiede­maail­ma voi hyväksyä tuon tasoista “ope­tus­ta” ja “tutkimus­ta”. Vai onko niin, että media tart­tuu vain marx­i­lais – lenin­is­tisi­in ylilyönteihin?

    Jotain omi­tu­ista tuos­sa yhteiskun­nal­lisen korkeak­oulun taustal­la on. Komukkak­oulu kieltäy­tyy kat­e­goris­es­ti kaikesta yhteistyöstä oikei­den korkeak­oulu­jen ja yliopis­ton kanssa. Edes turku­lais­ten kanssa ei ole samanlaista.

  37. anonyy­mi: Sat­tuneesta syys­tä joukkovoimaan luot­taval­la ay-liik­keel­lä on eri­lainen keino­va­likoima kuin elinkei­noelämäl­lä, jon­ka keinoina ovat työ­paikko­jen ja investoin­tien ulko­maille siirtämisel­lä kiristämi­nen, tiedo­tusvä­linei­den käyt­tämi­nen mielip­i­teen­muokkauk­seen, vaali­ra­hoituk­sen keskit­tämi­nen tiety­ille sym­pa­at­tisille henkilöille, yleinen samo­jen eli­it­tipi­irien jakami­nen, lob­baus, mak­set­tu­jen lausun­to­jen tuot­ta­mi­nen, jne..

    Ei elinkei­noelämä (EK) kiristä työ­paikko­jen ja investoin­tien ulko­maille siirtämisel­lä. Se vain ker­too täl­lais­es­ta uhas­ta, mon­esti vähän liioitellen. Yksit­täiset yri­tyk­set, ei EK, tekevät päätök­set kukin itse. Lähtevät pois, jos ne arvioi­vat sen Suomeen jäämistä parem­mak­si vaihtoehdoksi. 

    Kaikkia mui­ta mainit­semi­asi vaikut­tamiskeino­ja taita­vat myös muut käyttää.

    anonyy­mi: Val­tion rahan vastik­kee­ton jakami­nen yri­tyk­sille ei ole tähänkään men­nessä tuot­tanut mitään posi­ti­ivista tulosta ennal­ta annet­tui­hin tavoit­teisi­in vaan on vain ilmaista rahaa voit­toina jaet­tavk­si ja silti sitä taas haluttiin. 

    No, tässä olen pitkälti samaa mieltä. 

    PS: On työn­tek­i­jäl­läkin mah­dol­lisu­us lähteä Suomes­ta pois. Aiem­min muut­ti­vat duu­nar­it, nyt korkeak­oulute­tut. Mik­sikähän näin?

  38. Entä jos aluk­si asetet­taisi­in työt­tömät samaan ase­maan opiske­li­joiden kanssa?

    Opiske­li­jan opin­to­tukea seu­rataan vuosi­ta­sol­la. Ts. ker­ran vuodessa tark­iste­taan, että onko opiskel­tu riit­tävästi. Jos ei ole, niin ylimääräiset kuukaudet lähtevät perintään.

    Työt­tömän kohdal­la tätä seu­ran­taa toteutetaan joka kuukausi. Joka kuukausi tark­iste­taan, että onko työtön ollut töis­sä vai työtön.

    Miten on mah­dol­lista, että opiske­li­jan kohdal­la val­tio ottaa riskin hävitä noin 5000 euroa per opiske­li­ja, mut­ta työt­tömän kohdal­la val­tio ei uskalla ottaa kuin 500 euron riskin?

  39. Tapio: Ei elinkei­noelämä (EK) kiristä työ­paikko­jen ja investoin­tien ulko­maille siirtämisel­lä. Se vain ker­too täl­lais­es­ta uhas­ta, mon­esti vähän liioitellen. 

    Green­mail vs. black­mail. Toki jos­sain määrin merkit­täviä ero­ja, mut­ta peri­aat­teessa saman­laista toim­intaa. EK voisi myös antaa päin­vas­taisia sig­naale­ja, jol­loin uhka pienenisi, kos­ka yri­tyk­sille tulisi suurem­pia kyn­nys toteut­taa se sekä oman keskus­li­iton että työn­tek­i­jäpuolen ollessa sitä vas­taan. Maan etua vaa­di­taan edelleenkin vain toiselta osapuolelta.

    Kyse on koko tuon poli­it­tisen ilman­su­un­nan sym­bioot­tis­es­ta lau­makäyt­täy­tymis­es­tä, jota vauhdite­taan omien aja­tus­pa­jo­jen lausun­noil­la ja mak­se­tu­il­la aja­tuskoepa­pereil­la. Jär­jestäy­tymi­nen on hie­man eri­laista tuol­la puolen neu­vot­telupöytää.* Eikä EK:n koskaan tarvitse itse mitään uha­ta, kun Kokoomus­nuoret suo­raan kehot­taa yrit­täjiä siirtämään toim­intansa (tai ainakin kir­jat) ulko­maille ja muut yksit­täiset saman puolen tahot anta­vat vas­taavia lausuntoja.

    * AY:hän tarvit­see tiukem­man kurin, kos­ka yksilön väl­itön etu on jois­sain tilanteis­sa neu­votelta­van kokon­aise­dun kanssa vas­takkainen. Tietyssä mielessä voisi ajatel­la täl­laisen tilanteen ole­van myös työ­nan­ta­jien puolel­la, mut­ta se on puh­taan teo­reet­tista, kos­ka työ­nan­ta­jien jär­jestöt eivät ikinä aja tuol­laista ris­tiri­itaista kokon­aise­t­ua. Jonkin­lainen ris­tiri­ita on toki elinkei­noelämän (käsit­teenä) ja omis­ta­jien etu­jen välil­lä, mut­ta tämä on yleen­sä ratkaistu rak­en­ta­mal­la suurem­paa koali­tio­ta uno­hta­mal­la ris­tiri­itat­a­puk­sis­sa edellinen.

  40. Tapio: Kaikkia mui­ta mainit­semi­asi vaikut­tamiskeino­ja taita­vat myös muut käyttää. 

    Miten sen nyt ottaa.

    Eli­it­tipi­irien hil­jaista ajat­te­lu­ta­van kor­rup­tio­ta “omi­na” eivät köy­hät pääse käyt­tämään, kos­ka eivät liiku samoissa piireis­sä. Sitä pait­si miljonääril­lä on aina per­sauk­ista parem­mat saumat päästä val­lankäyt­täjien puheille.

    Tiedo­tusvä­lineitä käytet­täessä omis­ta­jal­la on aina viimeinen sana ja Yle on tuos­sa suh­teessa melko puoluee­ton, yksi­ty­i­somis­tei­sis­sa taas jois­tain aiheista ei vain ker­ro­ta ja jois­tain ker­ro­taan vain tietyltä suunnal­ta jour­nal­istien omista elämänkat­so­muk­sista riip­pumat­ta, vaikkei selvää toim­i­tuk­sel­lista lin­jaa olisikaan. Eli on pari hil­jaista keinoa vastapuol­ta enemmän.

    Vaali­ra­hoi­tus­ta keskitetään enem­män oikeistopi­ireis­sä ja täl­lä saadaan luo­tua yksilökarismaa.

    Lob­bauk­ses­sa kansalaisjär­jestöt ovat resurssien­pu­ut­teen vuok­si alakyn­nessä ja ay-liike on yksit­täi­nen, hel­posti ohitet­ta­va mono­li­it­ti­nen taho. Vastapuolel­la pienem­piä, mon­i­naisem­pia eril­lisiä toim­i­joi­ta, joiden moniäänisyys (vaik­ka edus­ta­vatkin yleen­sä pienem­pää ihmis­määrää) antaa ymmärtää todel­lista suurem­paa kan­na­tus­ta ja korostaa hei­dän sanomaansa. (Vaikkei tähän asi­aan suo­ranais­es­ti liitykään, tek­i­jänoikeuste­ol­lisu­u­den hydral­ta löy­tyy tähän tarkoituk­seen mon­ta puhu­vaa tahoa ja, kas kum­maa, muut mielip­i­teet jätetään aina huomiotta.)

    Mak­set­tu­ja lausun­to­ja toki käytetään yleis­es­ti, mut­ta vain toisen osa­puolen per­im­mäi­nen pääasialli­nen vaikut­tamiskeinot on raha (joko käytet­tynä tai sta­tuskeinona) ja se osa­puoli rahoit­taa omia “riip­pumat­to­mia” aja­tus­pa­jo­ja ja tutkimus­laitok­sia ja lainaa tarvit­taes­sa ulko­mais­ten vas­taavien lausuntoja.

  41. Tapio: On työn­tek­i­jäl­läkin mah­dol­lisu­us lähteä Suomes­ta pois. 

    Kyn­nys on paljon korkeampi. Lojali­teet­tia löy­tyy enem­män ja ulko­maille on vaikea­ta toista Koto-Suomea rak­en­taa. Tämän vuok­si pitäisi ihmis­ten tarpei­ta pain­ot­taa yri­tys­ten tarpei­ta merkit­tävästi enem­män yhteiskun­taa ohjat­taes­sa ja rakennettaessa.

  42. Anonyymil­la on nyt ihan kum­malli­nen näke­mys talouden toiminnasta.

    “EK voisi myös antaa päin­vas­taisia sig­naale­ja, jol­loin uhka pienenisi, kos­ka yri­tyk­sille tulisi suurem­pia kyn­nys toteuttaa”

    On ihan turha kuvitel­la, että isos­sa pörssi­fir­mas­sa toim­i­tusjo­hta­ja saisi säi­lyt­tää paikkansa, jos pääo­man tuot­to ja tulos mata­vat vuodes­ta toiseen ala­mais­sa ver­rokkei­hin ver­rat­tuna. Niin­pä, jos tuotan­to Suomes­sa ei tuo­ta tarpeek­si, tj joko siirtää sen ulko­maille tai saa ennem­min tai myöhem­min potkut.

    Maan etua vaa­di­taan edelleenkin vain toiselta osapuolelta.

    Tämä on vähän has­su näke­mys, sil­lä suo­ma­lais­ten yri­tys­ten pääo­man tuot­to suh­teessa pääo­makan­taan sekä toim­intayli­jäämä on Suomes­sa rom­ah­tanut. Voisi­pa siis aivan perustel­lusti väit­tää, että että yri­tyk­set ovat jo voitois­taan tin­k­i­neet ja nyt on työn­tek­i­jöi­den vuoro tin­kiä omista palkois­taan (mikäli halu­taan reilusti enem­män työ­paikko­ja ja investoin­te­ja, jos nykyti­lanne on ok niin eihän tässä tarvitse tehdä yhtikäs mitään).

    Lähde:
    “Pääo­man tuot­to mitat­tuna arvon­lisäl­lä suh­teessa pääo­makan­taan on laskenut viime vuosi­na (kuvio 7).”

    http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/kuihtuva-paaoma/

    Tämän vuok­si pitäisi ihmis­ten tarpei­ta pain­ot­taa yri­tys­ten tarpei­ta merkit­tävästi enem­män yhteiskun­taa ohjat­taes­sa ja rakennettaessa.

    Kun ote­taan huomioon korkea työt­tömyysas­teemme, arvelisim­pa että näin on juuri tehty. Jos yri­tys­ten edut olisi otet­tu huomioon, niin mik­si ihmeessä sinäkin val­i­tat siitä, että yri­tyk­siä on siir­tynyt ulkomaille?

  43. anonyy­mi: Mak­set­tu­ja lausun­to­ja toki käytetään yleis­es­ti, mut­ta vain toisen osa­puolen per­im­mäi­nen pääasialli­nen vaikut­tamiskeinot on raha (joko käytet­tynä tai sta­tuskeinona) ja se osa­puoli rahoit­taa omia “riip­pumat­to­mia” aja­tus­pa­jo­ja ja tutkimus­laitok­sia ja lainaa tarvit­taes­sa ulko­mais­ten vas­taavien lausuntoja.

    Vain toinen osapuoli? 

    Jot­tei tulisi väärinkäsi­tyk­siä ker­ron, että arvostan SDP:tä ja suurelta osin myös ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä, esim SAK:ta, takavu­osien patri­oot­tisu­ud­es­ta ja selkärankaisu­ud­es­ta. Nyt vain skleroosi on päässyt iskemään.

  44. Tapio: Nyt vain skleroosi on päässyt iskemään. 

    Edelleenkin ihmette­len, mik­si se kat­so­taan vain työn­tek­i­jäpuolen ongelmaksi.

    Sylt­ty: Anonyymil­la on nyt ihan kum­malli­nen näke­mys talouden toiminnasta. 

    Kyse ei ole talouden toimin­nas­ta vaan “maan edus­ta” ja siitä, miten sitä vaa­di­taan vain toiselta osapuolelta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.