Avainsana: protektionismi

Pres­i­dent­ti Trumpin out­oon talous­poli­it­tiseen pro­tek­tion­is­mi­in on etsit­ty syitä hänen huonos­ta kansan­talouden osaamis­es­taan. Ikään kuin mies ei ymmärtäisi, kuin­ka val­tavia taloudel­lisia tap­pi­oi­ta pro­tek­tion­is­mi tuot­taa maail­man­taloudelle ja Yhdys­val­loille itselleen.

On yleen­sä aika huono seli­tys, että val­tion­jo­hta­jan kum­malli­nen käyt­täy­tymi­nen johtuu hänen tyh­myy­destään. Jospa asia vain näyt­tää amerikkalaisen kon­ser­vati­ivisen oikeis­ton silmis­sä erilaiselta.

Yhdys­val­loista on san­ot­tu, että maa koos­t­uu val­ta­van rikkaista ja edis­tyneistä suurkaupungeista, joiden väliset alueet ovat kehi­tys­maa­ta. Kansan ja eri­tyis­es­ti aluei­den jakau­tu­mi­nen men­estyvi­in ja kelka­s­ta putoavi­in on Yhdys­val­ois­sa vielä jyrkem­pää kuin meil­lä Euroopas­sa. Yhdys­val­loista puut­tuu sosi­aal­isia ero­ja lievit­tävä sosi­aal­i­tur­va ja jär­jestelmälli­nen aluei­den kehi­ty­sero­ja tasaa­va aluepolitiikka.

Kelka­s­ta putoamista edis­tää myös maan heikko koulu­tusjär­jestelmä, joka takaa kelvol­lisen koulu­tuk­sen vain varakkaiden aluei­den lap­sille. Suuri osa amerikkalai­sista on mei­dän stan­dard­iemme mukaan heikosti koulutettuja.

Yhdys­val­lois­sa on maail­man parhaat yliopis­tot, mut­ta niiden men­estys nojaa aiv­o­tuon­ti­in. Muual­ta tulleet tekevät jo yli puo­let väitöskir­joista Yhdys­val­tain yliopistoissa.

Amerikkalais­ten hylkysyr­jien tule­vaisu­us näyt­tää glob­al­isaa­tion edis­tyessä yhä surkeam­mal­ta. Mod­ern­im­mat ja halvem­mat tuon­ti­tavarat jyräävät ne alleen. Euroopan ja eri­tyis­es­ti Aasian tavaratuotan­to – auton valmis­tuk­ses­ta alka­en – on niin paljon kilpailukykyisempää.

Hylkysyr­jät nos­ti­vat Trumpin pres­i­den­tik­si. Niiden kon­ser­vati­ivi­nen arvo­maail­ma vas­taa Trumpin omaa. Tämä osa hänestä on ilmeis­es­ti aitoa eikä näyteltyä.

Jos Yhdys­val­lat jatkaa nykyisel­lä talous­lib­er­aalil­la, val­tion puut­tumista kai­h­taval­la lin­jal­la, yhteiskun­nal­liset erot maas­sa saat­ta­vat kär­jistyä kestämät­tömik­si. Ehkäpä Trump ja hänen joukkon­sa ajat­tel­e­vat, että pro­tek­tion­is­min tuot­ta­ma tehot­to­muus on hin­ta, joka kan­nat­taa mak­saa siitä, etteivät nuo alueet ja niiden asukkaat tyystin syr­jäy­dy. Tai ainakin ne kan­nat­taa saa­da usko­maan, että toivoa on.

Toinen yksinäi­nen susi, Bernie Sanders, tar­josi ratkaisuk­si pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, voimakas­ta tulo­jen tasaus­ta ja alue­poli­it­tisia tulon­si­ir­to­ja ja sai suur­ta ja innos­tunut­ta kan­na­tus­ta. Joidenkin arvioiden mukaan hän olisi voit­tanut Trumpin, mut­ta demokraatit val­it­si­vat ehdokkaak­seen Hilary Clin­tonin, jon­ka vai­h­toe­hto oli pitää kaik­ki ennallaan.

Trumpille hyv­in­voin­ti­val­tio edus­taa sekä vas­ten­mielistä sosial­is­tista ajat­telua että taloudel­lista tehot­to­muut­ta. Hän saat­taa ajatel­la, ettei pro­tek­tion­is­min aiheut­ta­ma tehot­to­muus ole sen huonom­paa tehot­to­muut­ta kuin euroop­palainen sosiaalipolitiikka.

On kaikille selvää, että pro­tek­tion­is­min vuok­si amerikkalaiset joutu­vat mak­samaan tavaroista enem­män, mut­ta eihän tavaroista ylipään­sä mak­se­ta juuri mitään. Nykyaikainen talous pyörii palvelu­jen ympärillä.

Trumpin perus­teet muun maail­man epäreilun edulli­sista tuot­teista syr­jäyt­tämässä amerikkalaista teol­lisu­ut­ta muis­tut­ta­vat suuresti kotoista keskustelu­amme maat­aloud­es­ta. Emme ain­oas­taan me suo­ma­laiset, vaan koko Euroop­pa on sitä mieltä, ettei vapaakaup­pa sovi maat­alouteen, kos­ka muual­la tuote­taan elin­tarvikkei­ta halvem­mal­la. Huolto­var­muud­es­ta ei ole kyse. Ran­skas­sa pide­tään yllä teho­ton­ta maanvil­je­lyä osana ran­skalaista elämän­muo­toa ja jopa Sveit­si tukee samas­ta syys­tä avokä­tis­es­ti vuoristoviljelijöitä.

====

Trump tun­tuu kuvit­tel­e­van, että hän voi aset­taa tulle­ja ilman, että muut maat vas­taisi­vat niihin omil­la tulleil­laan. Tämä kuu­lostaa real­is­tisu­udessaan brit­tien Brexit-tavoitteilta.

Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa Yhdys­val­tain soti­laalli­nen ylivoima, joka voi antaa sille pont­ta talous­neu­vot­teluis­sa Euroopan kanssa. En tarkoi­ta, että Yhdys­val­lat tulisi käyt­tämään asevoimi­aan minkään Ira­nia merkit­täväm­män tahon taivut­telu­un, mut­ta Euroop­paa se voi kiristää soti­laal­lisen tuen epäämisellä.

Uhkaus irtau­tua Natos­ta on tehokas kiristys­ru­u­vi. Se on sitä tehokkaampi, mitä aggres­si­ivisem­min Venäjä esi­in­tyy. Tässä Trump ja Putin voivat löytää yhteisiä tavoit­tei­ta. Putinin lihas­ten pullis­telu saat­taa tehdä EU:sta nöyrän Yhdys­val­tain edessä.

Myös Bri­tan­nia on vah­va soti­las­mahti. Ties vaik­ka kysymys Euroopan yhteis­es­tä puo­lus­tuk­ses­ta nousisi esille Brex­it-neu­vot­telu­jen loppusuoralla.

Kiinan pain­os­tamiseen Yhdys­val­tain soti­laal­lis­es­ta ylivoimaista ei kuitenkaan ole. Se ei voi uha­ta soti­laal­lisen liit­to­suh­teen katkaisul­la, kos­ka sel­l­aista ei ole koskaan ollutkaan, mut­ta ei myöskään soti­laal­lisel­la uhal­la, kos­ka Kiina nyt vain on liian iso. Oop­i­um­so­dan ajat ovat ollei­ta ja menneitä.

====

Trumpin pro­tek­tion­is­mi voi todel­la suo­jel­la joitakin amerikkalaisia työ­paikko­ja muu­ta­man vuo­den, mut­ta pitkän ajan vaiku­tuk­set ovat vähin­täänkin epä­var­mo­ja. Talousti­eteil­i­jöistä ei ole Trumpille apua vai­h­toe­hdon rak­en­tamis­es­ta, kos­ka kun­non talousti­eteil­i­jät eivät täl­laisia ohjelmia rak­en­tele. Aika hapuile­via ovat toimet tähän asti olleetkin.

Jos Yhdys­val­lat eristäy­tyy pitkäaikaises­ti pro­tek­tion­is­mi­in­sa, Kiinan ja Euroopan talous­suh­teet voivat muut­tua paljon vahvem­mik­si. Niistä voi peräti tul­la maail­man­poli­ti­ikas­sa liittolaisia.

Se taas voi tehdä maail­mas­ta kovin erilaisen.

===

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä. Oli vähän epäon­ni­nen, sil­lä kun olin jät­tänyt tämän tek­stin, seu­raa­vana päivänä Trump teki Junck­erin kanssa “dealin”. Se ei muut­tanut asi­aa, mut­ta päivää myöhem­min kir­joitet­tuna olis­in­muo­toil­lut tek­stin hie­man toisin ja toden­nut, että tuo sopimus ei muut­tanut asetelmaa.