Valtuusto hyväksyi Kruunuratikoiden kohonneet kustannukset

Kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa käsi­tel­tiin tänään run­saat kak­si tun­tia Kruu­nu­ra­ti­koi­den kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia ratik­ka­hank­keen osal­ta.  Esi­tys hyväk­syt­tiin ja kaik­ki pon­net hylättiin.

Aloi­te­taan hin­nas­ta. Alun perin hank­keen piti mak­saa 259,2 mil­joo­naa euroa vuo­den 2015 kus­tan­nus­ta­sos­sa, mut­ta se mak­saa­kin nyt 326 mil­joo­naa euroa vuo­den 2020 kustannustasossa.

Vapaavuoren disinformaatio

Sopi­vas­ti ennen kun­nal­lis­vaa­le­ja por­mes­ta­ri Vapaa­vuo­ri saat­toi jul­ki­suu­teen tie­don, että kus­tan­nuk­set nousi­si­vat 800 mil­joo­naan euroon. Se oli sumei­le­ma­ton­ta disin­for­maa­tio­ta, sil­lä hän otti las­kuun mukaan kaik­ki muut­kin hank­keet, joi­ta toteu­te­taan samaan aikaan, mut­ta vaa­lien aikaan kaik­ki filun­ki on sal­lit­tua. Näi­hin mui­hin hank­kei­siin kuu­luu muun muas­sa ran­ta­ra­ken­ta­mi­nen Haka­nie­mes­sä, mikä tuot­taa sin­ne 50 000 k‑m2 raken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia ja Haka­nie­men auto­lii­ken­ne­sil­lan uusi­mi­nen. Kum­mal­la­kaan ei ole mitään muu­ta teke­mis­tä rati­kan kans­sa kuin, että työ­maat kan­nat­taa toteut­taa samaan aikaan. Jat­ka luke­mis­ta “Val­tuus­to hyväk­syi Kruu­nu­ra­ti­koi­den kohon­neet kustannukset”

Ylen “uutinen” Sinnemäen rikosepäilystä oli likainen vaalitemppu

Ylen jul­kai­se­ma ”uuti­nen” Sin­ne­mäen ”riko­se­päi­lys­tä” oli mie­les­tä­ni tör­keä vaa­li­temp­pu, joka ei sovi Yleis­ra­diol­le. Kos­ka kyse on vii­si vuot­ta van­has­ta tapah­tu­mas­ta, on vai­kea pitää uuti­sen ajoit­ta­mis­ta jul­kais­ta­vak­si kak­si päi­vää ennen vaa­le­ja sat­tu­ma­na. Ajan­koh­ta oli niin aikai­nen, että se ehti vai­kut­taa vaa­lei­hin, mut­ta niin myö­häi­nen, ettei täy­sin tuu­les­ta tem­mat­tua uutis­ta ehdit­ty kumoa­maan. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan tuon aikai­se­na vara­pu­heen­joh­ta­ja­na tie­dän suun­nil­leen, miten asiat meni­vät. Jos Yle sai jut­tu­vih­jeen tai­ta­vas­ti ajoi­tet­tu­na, uuti­sen subs­tans­si oli­si pitä­nyt tes­ta­ta. Aihees­ta uuti­soi­mi­ses­sa ei ole mitään vikaa, mut­ta oli­si pitä­nyt käyt­tää aikaa fak­to­jen tar­kis­ta­mi­seen.  Se kuu­luu laa­tu­jour­na­lis­miin. Polii­tik­koi­hin koh­dis­te­taan riko­sil­moi­tuk­sia nykyi­sin yhte­nään ja polii­sin on ne kaik­ki tut­kit­ta­va. Toi­mit­ta­jan pitäi­si ymmär­tää, ettei ilmoi­tuk­sen koh­teek­si ole­mi­nen osoi­ta vie­lä syyl­lis­ty­mis­tä mihin­kään ja niin asia pitäi­si myös ylei­söl­le ker­toa. Jat­ka luke­mis­ta “Ylen “uuti­nen” Sin­ne­mäen riko­se­päi­lys­tä oli likai­nen vaalitemppu”

Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?

Kuvi­tel­kaam­me, että hyvin­voin­tia­lu­eel­la kek­si­tään, että mei­dän asuk­kail­le­pa tar­jo­taan muka­va mut­ta aika kal­lis lisä­pal­ve­lu, jot­ta meil­lä oli­si kivaa ja päät­tä­jät suo­sit­tu­ja. Tar­kas­tel­kaam­me kah­ta jär­jes­tel­mää, kaa­vail­tua man­ku­mi­seen perus­tu­vaa rahoi­tus­jär­jes­tel­mää ja maa­kun­ta­ve­roon perus­tu­vaa rahoitusta.

  • Man­ku­mis­jär­jes­tel­mä. Syk­syä koh­den men­täes­sä on sel­vää, että rahat lop­pu­vat. Sii­tä vain kir­je val­tio­val­lal­le, että tilan­ne 0n kur­ja ja jou­dum­me sul­ke­maan syn­nys­tys­sai­raa­lat lop­pu­vuo­dek­si ja mää­rää­mään syn­nyt­tä­jät koti­syn­ny­tyk­seen, ellem­me saa lisää rahaa. Lisää rahaa tulee tie­tys­ti, kos­ka kuo­le­via äite­jä ja lap­sia val­tio ei voi ottaa vas­tuul­leen. Päät­tä­jät voi­vat elvis­tel­lä, että saa­tiin­pa tän­ne meil­le yli­mää­räis­tä val­tion rahaa ja kal­lis lisä­pal­ve­lu asuk­kail­lem­me.  Kan­sa hur­raa! Ensi vuon­na kek­si­tään jokin toi­nen rahareikä.

Jat­ka luke­mis­ta “Mihin tar­vit­sem­me maakuntaveroa?”

Progressiivinen kunnallisvero kannattaa unohtaa

Pää­mi­nis­te­ri San­na Marin esit­ti dema­rien vaa­li­ten­tis­sä kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mis­ta progres­sii­vi­sek­si. Täl­lä hän var­maan halusi kuu­los­taa vasem­mis­to­lai­sel­ta, mut­ta aja­tus on ker­ta­kaik­ki­ses­ti tur­miol­li­nen. Se lisäi­si eriar­voi­suut­ta sekä kun­tien sisäl­lä että nii­den välillä.

Sivuu­tan kysy­myk­sen sii­tä, pitäi­si­kö vero­tuk­sen olla progres­sii­vi­sem­paa kuin se nyt on, sil­lä vaik­ka halut­tai­siin nykyis­tä progres­sii­vi­sem­paa vero­tus­ta, se pitäi­si toteut­taa val­tion tulo­ve­ron puolella.

Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si varak­kaim­pien val­taa kun­nis­sa. Hen­ki­lö, jon­ka vuo­si­tu­lot ovat vaik­ka 20 mil­joo­naa euroa, toi­si muka­van raha­po­tin muka­naan muut­taes­saan kun­taan. On aika help­po pyy­tää kun­taa kaa­voit­ta­maan mie­lui­nen tont­ti, jon­ne aset­tua asu­maan. Vaik­ka Hel­sin­kiin ei var­maan­kaan tuli­si sen­tään mil­jo­nää­rien öky­asun­to­ja Töö­lön­lah­den ran­nal­le, rik­kai­den asui­na­luei­den kaa­voit­ta­mi­nen sai­si vauhtia.

Jo nyt pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien kil­pai­lu yhtei­sö­ve­ro­tu­lois­ta on joh­ta­nut sii­hen, että yri­tyk­set voi­vat kiris­tää kun­nil­ta edul­li­sia kaa­vo­ja toimitiloilleen.

Minä ete­ni­sin täy­sin päin­vas­tai­seen suun­taan kuin San­na Marin. Lait­tai­sin yhden hen­ki­lön mak­sa­mil­le kun­nal­lis­ve­roil­le katon kan­nus­taak­se­ni kun­tia koh­te­le­maan kun­ta­lai­si­aan tas­a­puo­li­sem­min, sil­lä kyl­lä nii­tä hyviä veron mak­sa­jia tavoi­tel­laan nyt­kin arve­lut­ta­vin kei­noin. Varak­kaim­pien vero­ja en kui­ten­kaan alen­tai­si. Yli mene­vän osan vain ohjai­sin val­tiol­le. Tämä alen­tai­si varak­kaim­pien kun­tien vero­tu­lo­ja, mut­ta se tie­tys­ti otet­tai­siin huo­mioon kun­tien väli­ses­sä vero­tu­lo­jen tasauksessa.

Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si myös enti­ses­tään kun­tien väli­siä ero­ja vero­tu­lois­sa. Rik­kaat kun eivät ole tasai­ses­ti jakau­tu­neet ympä­ri maa­ta. San­na Mari­nin ehdo­tus on suo­ra­nais­ta man­naa Kauniaisille.

En tie­dä, kum­mas­ta olen enem­män huo­lis­sa­ni. Sii­tä, että pää­mi­nis­te­ri ehkä tie­si puhu­van­sa vaa­li­ten­tis­sä puu­ta hei­nää vai sii­tä, ettei ehkä tiennyt.

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itse­ään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tai­le­vat näi­nä päi­vi­nä Ant­ti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hii­li­neut­raa­li ja luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­te­ko sitou­tu­neet glo­baa­lis­ti ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen? Olet­te­ko sitou­tu­neet sii­hen, että Suo­mi on hii­li­neut­raa­li vuo­teen 2035 men­nes­sä ja sen jäl­keen nopeas­ti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäy­tä, mut­ta Suo­men on teh­tä­vä oma osuu­ten­sa ja vähän enem­män­kin, kos­ka van­hat syn­tim­me ovat niin ras­kaat. Ilma­ke­häs­sä on pal­jon Suo­men lipul­la varus­tet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­lai­sia toi­men­pi­tei­tä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mie­les­tän­ne edel­lyt­tää eri yhteis­kun­nan osa-alueilla?

Hin­taoh­jaus on tehok­kain­ta, siis eri­lai­sia hii­li­ve­ro­ja ja pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja. Paras­ta oli­si, jos EU vähen­täi­si pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää niin, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousi­si nopeas­ti sataan euroon ton­nil­ta. Nii­tä jou­dut­tai­si ehkä tuke­maan hii­li­tul­leil­la mais­ta, jois­sa ei ole omaa pääs­tö­oi­keus­jär­jes­tel­mää. Osa näin pääs­tö­kau­pan tulois­ta tulee jakaa hii­lio­sin­ko­na kan­sal­le takai­sin, jot­ta tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set eivät oli­si niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hii­li­nie­lu­jen kyt­ke­mis­tä pääs­tö­oi­keus­kaup­paan Ante­ro Var­tian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaa­de­taan. Sil­loin met­sis­sä on kes­ki­mää­rin enem­män hiil­tä sitou­tu­nee­na samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saa­daan parem­pi tuot­to. kos­ka tuk­ki­puu on arvokkaampaa.

c) Mit­kä näet­te kes­kei­si­nä kei­noi­na luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­sek­si ja parantamiseksi?

On suo­jel­ta­va huo­mat­ta­vas­ti isom­pi osan Suo­men metsistä.

2. Suo­mi on koko­aan suu­rem­pi maailmalla

a .Miten Euroo­pan unio­nia tulee kehit­tää? Mit­kä ovat Suo­men EU-puheen­joh­ta­juus­kau­den kes­kei­set tavoitteet?

Koh­ti mää­räe­nem­mis­tö­pää­tök­siä, että pää­tök­siä noin yli­pään­sä saa­tai­siin aikaan. Suo­men puheen­joh­ta­ja­kau­del­la pääs­tö­kaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men ulko­po­li­tii­kan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä roo­li Euroo­pan on otet­ta­va yhteis­työs­sä Afri­kan unio­nin ja sen jäsen­mai­den kans­sa Afri­kan kehittämisessä?

Ymmär­tää­kö kysy­jä itse­kään, kuin­ka tär­keä asia tämä on. Nyt on vii­mei­nen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väes­tö­ka­ta­stro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten kou­lu­tuk­sen ja talou­del­li­sen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voi­si­vat kyl­lä Afri­kan maat teh­dä asias­sa itse­kin. Mil­jar­di afrik­ka­lais­ta näl­kä­pa­ko­lais­ta oli­si Euroo­pal­le vähän liikaa.

Perus­suo­ma­lai­set vas­tus­ta­vat tie­tys­ti tätä­kin, kos­ka joh­don­mu­kai­suus oli­si elitismiä.

3. Tur­val­li­nen oikeus­val­tio Suomi

a) Kuvat­kaa käsi­tyk­sen­ne Suo­mes­ta oikeus­val­tio­na ja ker­to­kaa kei­not sen vah­vis­ta­mi­sek­si. Miten edis­täi­sit­te ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mis­ta Suo­mes­sa? Mil­lä tavoin olet­te val­miit kehit­tä­mään kan­sal­lis­kiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuo­miois­tuin­ten pitäi­si kehit­tää toi­min­taan­sa, jot­ta rat­kai­sut eivät vii­pyi­si niin koh­tuut­to­man pit­kään. Tus­kin kan­sal­lis­kiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lis­ta toi­sen koti­mai­sen opis­ke­lua vält­tä­mät­tö­mä­nä, kos­ka suu­rim­mal­le osal­le ei ole sil­le tai­dol­le mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­sen­ne lain­val­mis­te­lun laa­dus­ta ja olet­te­ko val­miit hyväk­sy­mään komi­tea­pe­rus­tei­sen lainvalmistelun?

Aika heik­koa on lain­val­mis­te­lu ollut. Sata-komi­teas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toi­von joi­den­kin mui­den uhrau­tu­van komi­teoi­den jäse­nik­si. Ehkä komi­teoi­den työ kan­nat­tai­si aloit­taa ensin asian­tun­ti­ja­voi­min ja vas­ta kun poh­jaeh­do­tus on val­mis, pääs­tää edun­val­vo­jat irti.

c) Mit­kä ovat sisäi­sen tur­val­li­suu­den ris­ki­te­ki­jät ja kuin­ka vah­vis­tai­sit­te sisäis­tä turvallisuutta?

Autoi­li­jat tap­pa­vat 200 ihmis­tä vuo­des­ta. Sen rin­nal­la muut uhkai­li­jat ovat aika kesy­jä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men puo­lus­tus­po­li­tii­kan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokai­sel­le kan­san­edus­ta­jal­le nimik­ko­hä­vit­tä­jä oman valin­nan mukaan. Mar­kus Mus­ta­jär­vi esi­mer­kik­si valit­si­si var­maan­kin tutun ja tur­val­li­sen MIG-15:n. Jos Mik­ko Ala­ta­lo oli­si vie­lä edus­kun­nas­sa, hän valit­si­si Fou­ga Magis­te­rin, jos­ta Eero Rait­ti­nen lau­laa niin tun­teik­kaas­ti: “yöhön kesäi­seen Fou­ga kau­nii­na kul­kee. Hän kant­to­rik­si aikoo…”.

4. Elin­voi­mai­nen Suomi

a) Näet­te­kö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja mui­den megat­ren­dien rat­kai­su­jen kaut­ta raken­taa itsel­leen uut­ta, kes­tä­vää vien­ti­ve­tois­ta kas­vua? Näet­te­kö tar­peel­li­se­na, että Suo­meen laa­di­taan yhtei­nen stra­te­gia vah­vis­tu­van elin­voi­man ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen talous­kas­vun tur­vaa­mi­sek­si? Mit­kä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den rai­vaa­mi­nen kau­pun­kien kas­vun tiel­tä, kos­ka talous­kas­vu tapah­tuu kau­pun­geis­sa. Aikaa on vain nel­jä vuot­ta. Sit­ten Kes­kus­ta änke­ää taas hal­li­tuk­seen sabo­toi­maan kau­pun­kien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen rat­kai­sua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­lai­sil­la toi­men­pi­teil­lä kehi­te­tään met­ro­po­lia­luet­ta, kas­va­via kau­pun­ki­seu­tu­ja, seu­tu­kes­kuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kui­ten­kaan ole, pitää met­ro­po­lia­lu­eel­le antaa toi­min­ta­va­pauk­sia. Val­tio voi­si vetäy­tyä koko­naan met­ro­po­lia­lu­een infrain­ves­toin­neis­ta ja kor­va­ta se seu­dun kun­nil­le kiin­teäl­lä vuo­sit­tai­sel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kes­ken asu­kas­lu­vun kas­vun suh­tees­sa. Yksi itse­päi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nil­le oikea kan­nus­tin nykyi­sen man­ku­mis­kult­tuu­rin tilalle.

c) Miten var­mis­tai­sit­te Suo­men lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin yllä­pi­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen? Mikä on mal­lin­ne rahoi­tuk­sen kehittämiseksi?

Hal­vin­ta oli­si tie­tys­ti, että val­tio ottai­si nol­la­kor­kois­ta lai­naa ja rahoit­tai­si infran, mut­ta jos itse teh­ty­jen sään­tö­jen kier­tä­mi­nen edel­lyt­tää ulko­puo­li­sil­le mak­sa­mis­ta, niin mak­se­taan sit­ten. Voi­si teh­dä infrayh­tiös­tä kan­san­osak­keen, jon­ne ihmi­set voi­si­vat siir­tää rahan­sa nol­la­kor­koi­sil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työ­mark­ki­noi­den Suomi

a) Miten kehit­täi­sit­te työ­elä­mää ja sen sään­te­lyä yhteis­työs­sä työ­elä­män osa­puol­ten kans­sa? Hyväk­syt­te­kö työ­elä­män vähim­mäi­seh­to­jen sään­te­lyn nykyi­sel­tä pohjalta?

Vähim­mäi­seh­dois­ta voi­tai­siin sää­tää lail­la, ettei työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä tar­vit­se aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uudis­tai­sit­te perhevapaita?

Me mie­het vaa­dim­me tas­a­puo­li­ses­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mit­kä ovat kes­kei­set kei­non­ne mies­ten ja nais­ten väli­sen palk­ka­ta­sa-arvon toteuttamiseksi?

Nai­sil­le lisää kun­nian­hi­moa ja terä­väm­mät kyynärpäät.

6. Kes­tä­vän talou­den Suomi

a) Mil­lä kei­noil­la var­mis­tai­sit­te työl­li­syy­sas­teen kas­vun sel­väs­ti yli 75 pro­sent­tiin 2020-luvun aikana?

Jäl­jel­le on jää­nyt lähin­nä vain vai­keam­min työl­lis­tet­tä­viä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palk­ka­tuen käyt­tö Ruot­sin tasol­le saa­daan heti kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kui­ten­kin täy­den­tä­vät tulon­siir­rot, kos­ka palk­ka­tu­ki sitoo tuet­ta­van hen­ki­lön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täy­si ääliö. (Miten SAK voi puol­taa tätä vaih­toeh­toa?) Veroas­teik­ko voi­tai­siin vetää tulo­jen ala­pääs­sä pari­sa­taa euroa nol­lan ala­puo­lel­le pie­ni­palk­kai­sen auto­maat­ti­se­na palk­ka­tu­ke­na. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt taas voi­si­vat sopia tämän tur­vin har­joit­te­li­ja- ym alem­mis­ta pal­kois­ta niil­le, jot­ka eivät nyt pää­se töi­hin. Net­toan­siot eivät täs­tä las­ke, kun on se 200 euron nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pohjalla.

Perus­tur­va­na mak­set­ta­va työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke muu­tet­ta­koon vam­mais­tuek­si, joka ei pie­ne­ne, vaik­ka ansait­see kuin­ka pal­jon hyvän­sä. Siis sama peri­aa­te kuin näkövammaisilla.

b) Kuvat­kaa teki­jät, joil­la jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys tur­va­taan eri­tyi­ses­ti väes­tö­ke­hi­tys huo­mioon ottaen.

Varo­taan nyt aina­kin kat­teet­to­mia elä­ke­lu­pauk­sia. Jos saa­daan Suo­men Yri­tys­tu­ki­puo­lue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pek­ka­roi­ja perä­ti Brys­se­liin, voi­daan alkaa kar­sia yri­tys­tu­kia alkaen eni­ten vahin­koa tuot­ta­vis­ta ja teh­dä niil­lä­kin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vah­vis­tai­sit­te hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pal­ve­lui­ta ja ihmis­ten toi­meen­tu­lon tur­vaa­via etuuk­sia? Kuvat­kaa eri­tyi­ses­ti kei­non­ne, joil­la vah­vis­tat­te ikään­ty­vien ihmis­ten pal­ve­lui­ta ja toi­meen­tu­loa. Mit­kä ovat kei­non­ne lap­si­per­he­köy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­li­kam­pan­jan panii­kis­ta huo­li­mat­ta ei men­nä mihin­kään tasai­seen hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­seen, vaan arvioi­daan jokai­sen hoi­don tar­ve erik­seen ja näi­den sum­ma­na teh­dään kun­kin yksi­kön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitä­vät hen­ki­hie­ve­ris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehos­te­taan työ­tä sääs­tä­vän auto­maa­tio­ta hoi­va­työs­sä ja hyväk­sy­tään sen otta­mi­nen huo­mioon hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­sa. Kun minä ja minun kave­rit ollaan sii­nä iäs­sä, mei­tä on pal­jon eikä hen­ki­lö­kun­taa rii­tä mitenkään.

c) Miten rahoit­tai­sit­te edel­li­ses­sä koh­das­sa kuvaa­man­ne toi­men­pi­teet? Kuvat­kaa kei­non­ne konkreettisesti.

Kun puo­lu­eet ovat pääs­seet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäi­si olla roh­keut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tu­neis­ta kohteista.

d) Mit­kä eriar­voi­suus­te­ki­jät suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa tun­nis­tat­te ja miten vähen­täi­sit­te eriarvoisuutta?

Työ­elä­mä on muut­tu­nut eriar­voi­sem­mak­si, kos­ka lah­jak­kaim­mat ja hyvin kou­lu­te­tut voi­vat pyy­tää mil­lais­ta palk­kaa tahan­sa ja perus­duu­na­rit ovat mark­ki­noi­den armoil­la. Sik­si on hyväk­syt­tä­vä suu­rem­mat palk­kae­rot ja tasat­ta­va nii­tä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

a) Tun­nis­tat­te­ko, että kes­tä­vän talous­kas­vun perus­tan vah­vis­ta­mi­sek­si on teh­tä­vä inves­toin­te­ja kou­lu­tuk­seen, tut­ki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tuu­riin? Kuvat­kaa kon­kreet­ti­set keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää sanot­ta­vaa kuin sen, että anka­ran laman olois­sa se panos­ti kou­lu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nis­tat­te­ko tar­peen, että koko ikä­luo­kan tuli­si suo­rit­taa vähin­tään toi­sen asteen tut­kin­to? Kuvat­kaa kei­non­ne tähän pääsemiseksi.

Aloi­te­taan sii­tä, että jokai­nen suo­rit­tai­si perus­kou­lun kun­nol­la. Alas armo­vi­to­set. Jot­kut kehit­ty­vät hitaam­min kuin toi­set, joten luo­kal­le jää­mi­nen ei ole aina miten­kään huo­no vaih­toeh­to. Jos perus­kou­lun saa val­miik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen, jon­ka pitäi­si olla koko­naan ilmainen

c)  Miten var­mis­tai­sit­te sen, että jokai­sen oppi­mi­nen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen jat­kuu läpi työuran?

Kai­kil­le oikeus ja vel­vol­li­suus vii­kon mit­tai­seen kou­lu­tuk­seen vuo­sit­tain. Oppi­vel­vol­li­suusi­kä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täi­sit­te kult­tuu­rin ase­maa Suomessa?

Yri­tän rahoit­taa sitä par­haa­ni mukaan käy­mäl­lä kon­ser­teis­sa ja teat­te­ris­sa ja uusia kesä­kuus­sa taas Museo­kort­ti­ni. Puhu­mat­ta­kaan kir­jas­tois­ta: Haluan huo­maut­taa, että Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­ton ruot­sin­kie­li­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaa­li­kausia. Olet­te­ko val­mii­ta yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syy­pe­rus­teil­la siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyt­tä, nos­taa kou­lu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eriar­voi­suut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä raken­tai­sin perus­tur­van nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron varaan. Kun työ­elä­män käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen on joil­le­kin vah­va usko­na­sia, niin lisä­tään tämä vaa­ti­mus sii­hen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blo­gil­la­ni ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aa­li­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­tä­kää läh­tö­koh­tan­ne sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veys­kes­kus­lää­kä­riä perus­ter­vey­den­hoi­toon ja se on siinä.

Vii­si sote-aluet­ta oli­si hyvä, kos­ka mil­joo­na­pii­rit ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le ris­kiä, että näis­tä tuli­si maa­kun­tia, jot­ka sot­keu­tui­si­vat esi­mer­kik­si maan­käyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­te­ko val­mii­ta osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien joh­ta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­mi­sel­len­ne mah­dol­li­sia kynnyskysymyksiä?

Ei lie­ne pel­koa, että otettaisiin.

 

Perussuomalaisten uusi tuleminen

Twit­te­ris­sä on ilkut­tu sii­tä, kuin­ka vää­rin veik­ka­sin kak­si vuot­ta sit­ten perus­suo­ma­lais­ten tule­vai­suu­den Hal­la-ahon joh­ta­ma­na. Ana­lyy­si­ni perus­tui sii­hen, että Soi­nin perus­ta­ma puo­lue jou­tui omaa tyh­myyt­tään viha­mie­li­sen val­tauk­sen koh­teek­si. Eri­lai­sil­la ulko­maa­lais­vas­tai­sil­la ja äärioi­keis­to­lai­sil­la sivus­toil­la oli aika avoi­mes­ti kes­kus­tel­tu sii­tä, että on talou­del­li­ses­ti edul­li­sem­paa val­la­ta van­ha puo­lue kuin perus­taa uusi.

Ole­tuk­se­ni oli, että Hal­la-ahon joh­ta­ma­na puo­lue kerää taak­seen eri­lai­sis­ta kiih­ko­kan­sal­lis­mie­li­sis­tä pii­reis­tä koos­tu­van pis­kui­sen jouk­kion, mut­ta pet­ty­nyt duu­na­ri­po­ruk­ka palaa dema­rei­hin, joi­den kan­na­tus nousee sel­väs­ti yli 20 prosentin.

Näin ei kui­ten­kaan käy­nyt, osit­tain dema­reis­ta joh­tu­vis­ta syis­tä. Hal­la-ahon puo­lue onnis­tui ole­tuk­se­ni vas­tai­ses­ti aja­maan kak­sil­la vank­ku­reil­la. Tosin edus­kun­ta­ryh­mä näyt­tää pai­not­tu­van kovas­ti noi­hin toi­siin vank­ku­rei­hin niin, että Hal­la-aho­kin alkaa tun­tua sii­nä jou­kos­sa maltilliselta.

Vaa­li­kes­kus­te­luis­sa muut puo­lu­eet teki­vät las­ten­tar­ha­mai­sel­la kinas­te­lul­laan Hal­la-ahol­le hel­pok­si argu­men­toi­da omaa agen­daan­sa. Hän puhui loo­gi­ses­ti ja voit­ti väit­te­lyt sil­loin­kin, kun oli vää­räs­sä. Täs­sä hän on Pet­te­ri Orpon pei­li­ku­va. Orpo onnis­tui esi­mer­kik­si hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­sa häviä­mään väit­te­lyn, vaik­ka oli oikeas­sa vain kos­ka ei osan­nut asiaansa.

En jak­sa­nut kaik­kia vaa­li­kes­kus­te­lu­ja kuun­nel­la, kos­ka niis­tä tuli niin huo­no olo, mut­ta tämä kes­kus­te­lu on kuvaava:

Juon­ta­ja: Eikö pidä lisä­tä työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, kos­ka työ­pe­räis­ten maa­han­muut­ta­jien kes­kuu­des­sa työl­li­syy­sas­te on kor­keam­pi kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa? 

Hal­la-aho: Tämä joh­tuu asian­tun­ti­jois­ta. Tar­ve­har­kin­nan pii­ris­sä ole­vien kes­kuu­des­sa työl­li­syys on vain aluk­si kor­keam­pi, mut­ta las­kee muu­ta­man vuo­den kulut­tua kan­ta­väes­tön alapuolelle.

Tähän ei vas­tat­tu mitään, joten Hal­la-aho voit­ti argu­men­toin­nin, vaik­ka oli vää­räs­sä. Oli­si pitä­nyt sanoa, että kan­ta­suo­ma­lai­ses­ta on mak­set­tu 17 vuot­ta lap­si­li­sää ja hänet on kou­lu­tet­tu ilmai­sek­si, kun taas työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suo­meen työi­käi­se­nä. Sik­si hän on elä­män­kaar­ta aja­tel­len sel­keä net­to­mak­sa­ja vähän mata­lam­mal­la­kin työllisyysasteella.

Täl­lai­sia kes­kus­te­lu­ja oli luke­mat­to­mia. Hal­la-ahon kun­niak­si on sanot­ta­va, että hän argu­men­toi huo­mat­ta­vas­ti loo­gi­sem­min kuin muut puo­lue­joh­ta­jat. Haa­vis­to myös yrit­ti, mut­ta ei saa­nut puheen­vuo­ro­ja. En ymmär­rä, mik­si puo­lue­joh­ta­jat kuvit­te­le­vat, että menes­ty­vät vaa­leis­sa parem­min, jos näyt­te­le­vät tyh­mem­pää kuin ovat.

Hal­la-ahoa­kin parem­min vaa­li­kes­kus­te­luis­sa menes­tyi Sam­po Ter­ho, mut­ta vaa­li­me­nes­tys jäi vaatimattomaksi.

Mut­ta ei perus­suo­ma­lais­ten uusi nousu vaa­li­kes­kus­te­luis­ta johtunut.

Tek­no­lo­gian muu­tos on koh­del­lut työ­väen­luok­kais­ta mies­tä huo­nos­ti. Duu­na­ri­työ­paik­ko­jen katoa­mi­nen pan­naan her­käs­ti glo­ba­li­saa­tion piik­kiin, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti työ­paik­ka­ka­to joh­tuu tek­no­lo­gias­ta ja auto­maa­tios­ta. Teol­li­suus­tuo­tan­to on kyl­lä Suo­mes­sa kas­va­nut, vaik­ka työ­pai­kat ovat teh­das­sa­leis­ta kadonneet.

Kun työ­mie­hel­tä vie­dään työ­mie­hen kun­nia, hän on vihai­nen. Aika­naan pien­vil­je­li­jät­kin oli­vat vihai­sia pel­to­jen pake­toin­nis­ta, vaik­ka kukaan ei käs­ke­nyt pake­toi­maan pel­to­ja. Mut­ta itse­tun­to vie­tiin, kos­ka tar­jous osoit­ti, ettei omal­la työl­lä ollut arvoa.

Työ­läis­taus­tai­sen kes­ki­luo­kan ahdin­ko on syy­nä elii­tin vas­tai­seen kat­ke­ruu­teen ja suu­reen osan epä-älyl­li­sen oikeis­ton nousus­ta, joka näkyy Trum­pin valin­ta­na ja Brexit-äänes­tyk­ses­sä. Se on asia, jol­le ei oikein osa­ta teh­dä mitään. Kun Bri­tan­nia toi­vot­ta­vas­ti pian ero­aa EU:sta, ne kan­san­osat, jot­ka Brexi­tin puo­les­ta äänes­ti­vät, saa­vat huo­ma­ta ase­man­sa hei­ken­ty­neen enti­ses­tään. Mitä­hän sit­ten tapahtuu?

Tämä on iso ongel­ma, mut­ta ei sii­hen kukaan, eivät popu­lis­tit­kaan, ole mitään lää­ket­tä löytäneet.

On kyl­lä vaa­dit­tu teol­li­suusau­to­maa­tion kiel­tä­mis­tä työ­pai­ko­jen säi­lyt­tä­mi­sek­si. Ihan­ko oikeas­ti? Jos esi­mer­kik­si päät­täi­sim­me, että teol­li­suusau­to­maa­tio kiel­let­täi­siin auto­teh­tail­la, auto­jen hin­nat moninkertaistuisivat.

Kes­ki-luo­kan ase­ma las­ki muu­ten myös 1930-luvulla.

Mut­ta sit­ten ovat myös luon­ne­ky­sy­myk­set. Kuu­lim­me juu­ri väi­tös­kir­jas­ta, jon­ka mukaan perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jiin kuu­luu pal­jon ihmi­siä, jot­ka luot­ta­vat huo­nos­ti kans­saih­mi­siin­sä. Hei­dän tär­kein moti­voi­va tun­teen­sa on viha. Maa­il­mas­sa tulee aina ole­maan para­noi­di­sia ihmi­siä, eikä sitä mil­lään poliit­ti­sel­la ohjel­mal­la muuk­si muu­ta­ta. Van­han hyvän luok­ka­vi­han aika­na näi­den viha kana­voi­tui perin­teis­ten puo­luei­den kaut­ta. Hert­ta Kuusi­nen oli­si vetä­nyt hei­dät Vasemmistoliittoon.

(Saman tut­ki­muk­sen mukaan kokoo­mus­lai­set ovat pin­nal­li­sia kulu­tus­kes­kei­siä shop­pai­li­joi­ta. Minun sil­mis­sä­ni ei kovin mai­rit­te­le­va omi­nai­suus tämäkään. )

Hal­la-aho ryh­tyi heti sopui­le­maan. Hän ilmoit­ti, että kiin­tiö­pa­ko­lais­ten mää­rää voi­si nos­taa, jos tur­va­paik­kas­hop­pai­luun puu­tut­tai­siin. Minus­ta täs­sä on jär­keä. Suo­men on kan­net­ta­va osuu­ten­sa pako­lai­son­gel­mas­ta, mut­ta osa täs­tä rahas­ta menee vää­riin koh­tei­siin. Spon­taa­ni­pa­ko­lai­sik­si ei vali­koi­du suu­rim­mas­sa hädäs­sä ole­via vaan nii­tä, joil­la on resurs­se­ja mat­kus­taa tuhan­sia kilo­met­re­jä ja mak­saa ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jil­le ja jos­kus myös viranomaisille.

Pai­ne tur­va­paik­kas­hop­pai­luun pie­ne­ni­si, jos ovia työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le avat­tai­siin. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to antaa oikeu­den tul­la maa­han ansait­se­maan elan­ton­sa työl­lä, mut­ta ei oikeu­ta muut­ta­maan maa­han elä­mään sosi­aa­li­tur­van varas­sa. Se ei ole kus­tan­nus vaan tukee talout­ta. Esi­mer­kik­si van­hus­ten hoi­dos­ta ei sel­vi­tä ilman työ­pe­räis­tä maahanmuuttoa.

Miksi hoitajamitoitus kannattaa määritellä vanhuksen kunnon, ei keskiarvon perusteella.

Kun vies­ti ei men­nyt peril­le, yri­tän nyt vie­lä ker­ran selos­taa, mik­si kiin­teä, kaik­kia eri­kun­toi­sia van­huk­sia samal­la taval­la koh­te­le­va hen­ki­lö­mi­toi­tus on hai­tal­li­nen, haas­kaa rahaa ja joh­taa van­hus­ten huo­noon hoitoon.

On tär­keä­tä paran­taa van­hus­ten hoi­don laa­tua ja voi olla perus­tel­tua pal­ka­ta todel­la 4 500 hoi­ta­jaa lisää, mut­ta se ei tar­koi­ta sil­ti, että sään­tö­jen pitäi­si olla sel­lai­sia, että ne joh­ta­vat type­rään käyttäytymiseen.

Ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen hoi­toon tule­vat van­huk­set ovat nykyi­sin pal­jon huo­no­kun­toi­sem­pia kuin oli­vat 20 vuot­ta sit­ten. Sik­si on perus­tel­tua nos­taa kes­ki­mää­räis­tä mitoi­tus­ta. Van­hus­ten kes­ki­mää­räi­nen huo­no­kun­toi­suus on kui­ten­kin juu­ri huo­non ohjauk­sen tulos­ta, ja tämä tuli­si vain pahen­ta­maan sitä entisestää.

Mei­dän pitäi­si men­nä samaan käy­tän­töön kuin Hol­lan­nis­sa, jos­sa van­huk­set pis­tey­te­tään RAI-indek­sil­lä. Koh­ta­lai­sen hyvä­kun­toi­nen van­hus tar­vit­see hoi­to­jaa ehkä mitoi­tuk­sel­la 0,2 ja hyvin huo­no­kun­toi­nen mitoi­tuk­sel­la 1,2. Suu­rin piir­tein tätä suu­ruus­luok­kaa ovat hoi­toi­suuse­rot. Jos tämä on kes­ki­mää­rin 0,7, eikö 0,7 ole sil­loin hyvä luku?

Ei ole, sil­lä kun­nat eivät pääs­tä näi­tä 0,2‑vanhuksia hoi­to­lai­tok­siin, vaan pakot­ta­vat nämä koti­hoi­toon. Minä puol­lan voi­mak­kaas­ti van­huk­sen oikeut­ta asua mah­dol­li­sim­man pit­kään koto­na, mut­ta pidän todel­la huo­no­na, ettei van­hus halu­tes­saan pää­se kun­nan mak­sa­maan hoi­to­lai­tok­seen vain sik­si, ettei ole tar­peek­si huonokuntoinen.

Eri­tyi­ses­ti pelk­kää muis­ti­sai­raut­ta pote­va ei vaa­ti­si pal­jon­kaan hoi­toa, mut­ta hänen asu­mi­sen­sa yksin koto­na ei ole turvallista.

Puhu­taan täs­tä eteen­päin rahas­ta, jot­ta voim­me ver­ra­ta hoi­to­lai­tos­ta koti­hoi­toon, kos­ka lai­tok­sen hoi­to­mi­toi­tus­ta ei voi muu­ten ver­ra­ta kotihoitoon.

Tuo 0,7:n mitoi­tus tar­koit­taa, että hoi­to­kuu­kausi mak­saa noin 4 000 euroa. Tuo 0:2:n mitoi­tus hyvä­kun­toi­sel­le muis­ti­sai­raal­le tar­koit­taa, että hoi­to­kuu­kausi mak­saa ehkä 1 500 euroa.

Mis­sä vai­hees­sa van­hus kan­nat­taa siir­tää koti­hoi­dos­ta lai­tos­hoi­toon? Peri­aat­tees­sa sii­nä vai­hees­sa, kun hänen hoi­ton­sa lai­tok­ses­sa on hal­vem­paa kuin koto­na. Tämä raja tulee vas­taan yllät­tä­vän nopeas­ti, sil­lä onhan joten­kin ratio­naa­li­sem­paa annos­tel­la lää­ke van­huk­sel­le, joka on lai­tok­ses­sa, kuin van­huk­sel­le, jon­ka luo pitää mat­kus­taa pit­kä matka.

(Tähän las­kel­maan vai­kut­taa huo­mat­ta­vas­ti se, miten suh­tau­dum­me asu­mis­kus­tan­nuk­siin. Koto­na asu­val­la van­huk­sel­la on tie­tys­ti olta­va se asun­to. Kuva muut­tui­si aivan toi­sek­si, jos tämä asun­to pan­tai­siin vuo­kral­le ja vuo­kra­tu­lol­la mak­set­tai­siin lai­tos­hoi­toa, mut­ta se on taas oman tari­nan­sa aihe. Nyt jär­jes­tel­mä kan­nus­taa jät­tä­mään asun­to tyhjäksi.)

Jos mitoi­tus ja hoi­to­lai­tok­sen las­ku­tus kun­nal­le perus­tui­si RAI-indek­siin, jol­loin koh­ta­lai­sen hyvä­kun­toi­nen van­hus mak­sai­si 1 500 euroa, hän pää­si­si halu­tes­saan huo­mat­ta­vas­ti aikai­sem­min lai­tok­seen. Kodin­omai­ses­sa lai­tok­ses­sa elä­mä voi­si olla pal­jon muka­vam­paa kuin yksin pelois­saan koto­na. Van­huk­sen kun­to yleen­sä las­kee ajan mit­taan. Sik­si RAI-indek­si tulee mita­ta sään­nöl­li­sin välein uudes­taan. Kos­ka hoi­to­lai­tos saa rahan­sa RAI-indek­sin peruis­teel­la, ei ole pel­koa, ettei lai­tos rea­goi­si van­huk­sen kun­non alentumiseen.

Käy­tin täs­sä sanaa las­ku­tus, joka viit­taa osto­pal­ve­lui­hin. Asia ei muu­tu muuk­si sil­lä, että hoi­to­lai­tos on kun­nan oma.

Nyt van­hus pää­see lai­tok­seen vas­ta, kun hän on niin huo­no­kun­toi­nen, että koti­hoi­don hin­ta on tuo 4 000 euroa tai aina­kin lähel­lä sitä. Se on jo lähel­lä heit­teil­le jät­töä, mut­ta jok­seen­kin jokai­sen kun­nan stra­te­gias­sa on pyr­kiä hoi­ta­maan van­huk­sia koto­na kau­em­min. Huo­maam­me, että lai­tok­sis­sa on tämän jäl­keen van­huk­sia, joi­den hoi­don­tar­ve vaih­te­lee välil­lä 0,7 – 1,2. Hoi­to on taas ali­mi­toi­tet­tua, joten nor­mi nos­te­taan 0,9:ään ja ihan aihees­ta. Sen jäl­keen lai­tok­sis­sa on van­huk­sia, joi­den hoi­don tar­ve vaih­te­lee 0,9 – 1,2 välillä.

Joku voi­si sanoa, että kun­nat­han ovat onnis­tu­neet nos­ta­maan rajaa lai­tos­hoi­toon pää­sys­tä ilman­kin kiin­te­ää hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus­ta. Ovat, sil­lä kun­tien kyky las­kea eri vaih­toeh­to­jen talou­del­li­suut­ta on heik­ko. Täs­sä ehkä yksi syy sii­hen, että yksi­tyi­set tuot­ta­vat yhtä hyvää hoi­toa hal­vem­mal­la. Mut­ta tuo lakiin semen­toi­tu hoi­ta­ja­mi­toi­tus teki­si täs­tä vää­rin las­ke­mi­ses­ta pakollista.

Sik­si oli­si pal­jon parem­pi mää­rit­tää hoi­don tar­ve yksi­lö­koh­tai­ses­ti eikä val­ta­kun­nal­lis­ta kes­kiar­voa käyt­täen. Hoi­to oli­si parem­paa ja rahaa säästyisi.

On hyvä, että van­hus­ten hoi­don huo­nos­ta tilas­ta on nousut häly, mut­ta on myös hyvä, ettei asias­ta sää­de­tä vaa­li­kii­man olois­sa. Uskon, että vaa­lien jäl­keen pää­dy­tään kel­vol­li­seen ratkaisuun.

Voi Petteri, minkä teit!

Kokoo­mus ja Pet­te­ri Orpo jäi­vät vähän yksin kysy­myk­ses­sä, pitäi­si­kö van­hus­ten­huol­toon tul­la tiuk­ka ja jous­ta­ma­ton mitoi­tus seit­se­män hoi­ta­jaa kym­men­tä hoi­det­ta­vaa koh­taan. Nyt Pet­te­ri on muut­ta­nut miel­tään, var­maan­kin kos­ka vaa­lit ovat lähel­lä ja pää­mi­nis­te­rin paik­ka on uhattuna.

Jos täl­lai­nen van­hem­pi polii­tik­ko saa neu­vo­ta nuo­rem­paan­sa, tuo ei kan­na­ta. Jos olet ensin suu­tut­ta­nut ihmi­set ole­mal­la yhdel­lä kan­nal­la, et saa menet­tä­miä­si tuki­joi­ta ker­to­mal­la, että olit koko ajan vää­räs­sä. Sen sijaan mene­tät loputkin.

Sinän­sä on aivan oikein, jos vaih­taa kan­taa huo­mat­tu­aan ereh­ty­neen­sä. Tämän voi ker­toa ihmi­sil­le selos­ta­mal­la, mikä on muut­tu­nut täs­sä välis­sä.  Minä olen mon­ta ker­taa huo­man­nut ollee­ni vää­räs­sä ja ker­to­nut, mikä sai mie­le­ni muuttumaan.

On pal­jon hel­pom­pi ker­toa, mik­si on ollut vää­räs­sä, jos ei ole itse asias­sa ollut oikeas­sa. Pet­te­ri Orpo oli ensin oikeas­sa, mut­ta on nyt väärässä.

Tämä kiin­teä 0,7‑kerroin kai­kil­le van­huk­sel­la nimit­täin sekä hei­ken­tää van­hus­ten hoi­toa että tulee kalliiksi.

Ensik­si on todet­ta­va, että on erin­omai­nen asia, että van­hus­ten hoi­don heik­koon laa­tuun kiin­ni­te­tään huo­mio­ta. Sii­nä­kään ei voi tar­koi­tuk­se­na olla käyt­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa vaan saa­da mah­dol­li­sim­man hyvää hoi­toa. Tuo dema­rien 0,7‑mitoitus on täs­sä suh­tees­sa aivan pöhkö.

Ensim­mäi­nen ongel­ma on, että kan­nat­taa­ko hoi­don laa­tu mita­ta sii­hen käy­te­tyil­lä panok­sil­la. Se on vähän sama kuin kan­nat­taa­ko asun­to­tuo­tan­toa mita­ta asun­to­ne­liöil­lä vai käy­te­tyn beto­nin mää­räl­lä. Sivuu­te­taan kui­ten­kin tämä. Jos ei pys­ty­tä mit­taa­maan hoi­don laa­tua, on toi­sek­si paras vaih­toeh­to mita­ta käy­tet­ty­jä panok­sia. Siis vaik­ka asun­to­tuo­tan­toa beto­nin määrällä.

Tuos­sa kiin­teäs­sä hoi­to­mi­toi­tuk­ses­sa suu­rin ongel­ma on se, että van­huk­set eivät ole kes­ke­nään saman­lai­sia. Toi­set tar­vit­se­vat enem­män hoi­toa, vaik­ka­pa ker­toi­mel­la 0,9 ja toi­sen todel­la pal­jon vähem­män, vaik­ka­pa ker­toi­mel­la 0,2. Jou­du­taan suu­riin vai­keuk­siin, jos kai­kil­le mää­rä­tään sama ker­roin, 0,7. Tämän seu­rauk­se­na mene­te­tään hihas­ta vede­tyn arvion mukaan aina­kin sata mil­joo­naa euroa ver­rat­tu­na sii­hen, että samaan hoi­don tasoon pyrit­täi­siin ilman tuo­ta kiin­teä­tä normia.

Huo­mat­ta­koon, että nor­mi koh­dis­tuu kun­tiin, ei raha­nah­nei­siin Pör­riä­siin. Jos nii­den suit­si­mi­ses­ta oli­si kyse, se kävi­si par­hai­ten kun­nil­ta, kun nämä teke­vät ostosopimuksia.

Kun kun­ta jou­tuu irti­sa­no­maan yhden opet­ta­jan (bud­jet­ti­ra­joi­tus) aina kun se ottaa koti­hoi­dos­ta kak­si van­hus­ta lai­tos­hoi­toon, kun­ta tie­tys­ti yrit­tää hoi­taa van­huk­sia koto­na niin pit­kään kuin mah­dol­lis­ta ja vali­tet­ta­vas­ti vähän sen ylikin.

Täs­sä on kak­si ongel­maa. Haja-asu­tusa­lueil­la koti­hoi­to tulee tosi kal­liik­si, kos­ka yhtä lääk­keen jake­lua var­ten pitää ajaa kym­me­niä kilo­met­re­jä autol­la. Tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa tilan­ne on toi­nen.  Sik­si mel­ko hyvä­kun­toi­sia van­huk­sia kan­nat­tai­si ottaa lai­tos­hoi­toon, mut­ta ei kan­na­ta, jos on tuo mitoi­tus, joka hei­dän koh­dal­laan on tär­keäs­ti yliväljä.

Toi­sen ongel­ma ovat hyvä­kun­toi­set muis­ti­sai­raat. Muis­ti­sai­ras saat­taa kye­tä huo­leh­ti­maan itses­tään aivan hyvin, jol­loin tuo mitoi­tus 0.2 on lähem­pä­nä totuut­ta kuin 0,7, mut­ta hänen jät­tä­mi­sen­sä asu­maan kak­sis­taan kaa­su­hel­lan kans­sa on vain vaa­ral­lis­ta. Nyt pako­te­taan jät­tä­mään. Toi­vot­ta­vas­ti ulko­puo­li­sia ei kuo­le tuli­pa­los­sa. Lähi­pii­ris­sä­ni on täl­lai­nen van­hus, joka hoi­to­jak­son­sa alku­vai­hees­sa oli mel­kein enem­män resurs­si per­he­muo­toi­ses­sa hoi­dos­sa, kos­ka hän oli halu­kas aut­ta­maan kaikessa.

Ei ole opti­maa­lis­ta mita­ta hoi­don laa­tua sii­hen käy­te­tyil­lä panok­sil­la, mut­ta voi olla, että ei ole parem­paa­kaan ei ole, joten tyy­dy­tään siis huonompaan.

Jos men­nään hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­seen, pitää mitoit­taa hoi­don tar­ve yksi­lö­koh­tai­ses­ti. Tähän on ole­mas­sa eri­lai­sia hoi­don tar­peen mit­ta­rei­ta, jois­ta ylei­sim­min on RAI-indek­si. Se on kau­pal­li­nen tuo­te, joten en mai­nos­ta sitä sen enempää. 

Olen­nais­ta on, että jokin osta­jas­ta ja myy­jäs­tä riip­pu­ma­ton taho mit­taa van­huk­sen hoi­don tar­peen ja hoi­ta­ja­mi­toi­tus teh­dään tämän mukaan. Sil­loin ei tar­vit­se pitää huo­no­kun­toi­sia van­huk­sia heit­teil­le jätet­tyi­nä koti­hoi­dos­sa, kuten täs­sä demarien/Orpon mallissa.

Täs­sä on kysy­mys todel­la suu­ris­ta raha­sum­mis­ta ja pal­jon parem­mas­ta hoi­dos­ta ver­rat­tu­na tuo­hon onnet­to­maan kiin­te­ään 0,7‑mitoitukseen van­huk­sen kun­nos­ta rippumatta. 

Tämä oli­si jo pal­jon parem­pi kuin tuo nor­su­mai­nen sama mitoi­tus kai­kil­le malli. 

Voi­si myös laa­tia ker­toi­men tiloil­la. Kuten Hesa­ri muu­ta­ma päi­vä sit­ten kir­joit­ti, yksi­tyi­set sel­viä­vät pie­nem­mäl­lä mitoi­tuk­sel­la kos­ka nii­den tilat ovat tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­pia. Tiloil­le pitää antaa oma kertoimensa.

Mut­ta sit­ten tek­no­lo­gia. Yllä oli tuo esi­merk­ki beto­nin mää­rän käyt­tä­mi­ses­tä asun­to­tuo­tan­non mit­ta­ri­na. Aina­kin se syr­jii puurakentamista.

Me monet ajat­te­lem­me kou­lua sel­lai­se­na kuin se oli omas­sa nuo­ruu­des­sam­me ja jot­kut van­hus­ten hoi­toa sel­lai­se­na kuin se oli aika­naan kun­nal­lis­ko­deis­sa. Hoi­ta­via käsiä tar­vi­taan aina, mut­ta moder­ni tek­no­lo­gia voi vapaut­taa ihmis­työ­tä juu­ri sii­hen, mitä ihmi­nen tar­vit­see, inhi­mil­li­seen kanssakäymiseen.

Sit­ten kun minä ja luok­ka­to­ve­ri­ni olem­me lai­tos­hoi­toiäs­sä, mei­tä on pal­jon ja työi­käi­siä on vähän. Emme voi jää­dä sii­hen kun­nal­lis­ko­tien toi­mi­ta­ta­poi­hin, vaan on otet­ta­va huo­mioon tek­no­lo­gian kehi­tys ja orga­ni­saa­tioi­den kehi­tys. Sii­tä­kin pitäi­si saa­da tähän nor­miin jokin parametri.

Dema­rit ovat vas­tan­neet tähän, että muu­tos voi­daan teh­dä sit­ten, kun tätä tek­no­lo­gi­aa on otet­tu laa­jal­ti käyt­töön. Miten sitä voi­daan kehit­tää ja ottaa käyt­töön, jos sen käyt­tä­mi­nen on kannattamatonta?

 

Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona

Kun joi­den­kin, Ben Zys­kowicz mukaan luet­tu­na, on vai­kea ymmär­tää, miten perus­tu­lo toi­mii, esi­tän vih­rei­den mal­lin ymmär­ret­tä­väm­min nega­tii­vi­se­na tulo­ve­ro­na, joka on ident­ti­ses­ti sama asia perus­tu­lon kanssa. 

Mal­lin mukaan vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja on 16 390 € vuo­des­sa  eli 1 366 € kuu­kau­des­sa. Tämän rajan yli mene­väl­tä osal­ta vero­tus on 41 % sisäl­täen kun­nal­lis­ve­ron. (Käy­tän­nös­sä kun­nal­lis­ve­ro vaih­te­lee kun­nit­tain, mut­ta tämä on las­ket­tu yhdel­lä kun­nal­lis­ve­ro­pro­sen­til­la.) Vero­tuk­ses­sa on yksi progres­sio­pis­te 50 000 euron vuo­si­tu­lo­jen eli 4 167 euron kuu­kausi­tu­lo­jen koh­dal­la. Sen ylit­tä­vien tulo­jen osal­ta vero­pro­sent­ti oli­si 51%. Tämä vero­mal­li ei poik­kea nyky­jär­jes­tel­mäs­tä juu­ri­kaan, pait­si, että pie­nis­tä ansio­tu­lois­ta menee vähän vähem­män veroa ja suu­ris­ta tulois­ta vähän enem­män. Tämä ero taas on aika pie­ni, eikä rii­pu olen­nai­ses­ti miten­kään perus­tu­lon aja­tuk­ses­ta. Se voi­daan sää­tää juu­ri niin kuin halu­taan. Vih­rei­den puo­lue­hal­li­tus halusi sää­tää sen noin.

Muu­tos nykyi­seen on, että jos kuu­kausi­tu­lot alit­ta­vat vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jan,  mak­se­taan nega­tii­vis­ta veroa 41 % sii­tä mää­räs­tä, jol­la tulot alit­ta­vat tuon ala­ra­jan. Jos tulo­ja ei ole lain­kaan, nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on 560 €/kk.

Huo­ma­taan, ettei tämä mal­li lisää vero­ja lain­kaan – itse asias­sa se vähen­tää nii­den koko­nais­mää­rää, mut­ta tämä on yhtä mer­ki­tyk­se­tön­tä kuin se, että var­si­nai­nen perus­tu­lo­mal­li lisää nii­tä mil­jar­di­tol­kul­la. Vähe­ne­mi­nen joh­tuu sii­tä, että vero­jen koko­nais­mää­räs­tä pois­tu­vat verot työ­mark­ki­na­tues­ta ja muis­ta tulon­siir­rois­ta, jot­ka perustulo/negatiivinen tulo­ve­ro korvaa.

Tuo nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro­kaan ei ole kovin mer­kit­tä­vä uudis­tus. Jok­seen­kin kaik­ki tulot­to­mat saa­vat jotain tulon­siir­to­ja. Oikeas­taan ainoa mer­kit­tä­vä muu­tos on, että myös pie­ni­palk­kai­set pää­se­vät tulon­siir­to­jen pii­riin, vaik­ka eivät oli­si ”osa-aika­työt­tö­miä”.

Tämä nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro oli­si ihan hyvä mal­li ja sel­vä paran­nus nyky­ti­laan, mut­ta tuot­tai­si pal­jon pape­ri­työ­tä. Vero­tus val­mis­tuu vas­ta vero­vuo­den jäl­keen, mut­ta tulo­ja tar­vit­tai­siin joka kuu­kausi. Reaa­liai­kai­nen tulo­re­kis­te­ri sai­si tämän toi­mi­maan joten­kin, mut­ta jokai­ses­ta nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa saa­vas­ta pitäi­si joka kuu­kausi päät­tää erik­seen, pal­jon­ko hänel­le mak­se­taan. Han­ka­laa, mut­ta niin on nykyi­nen jär­jes­tel­mä­kin hankala

Sik­si on yksin­ker­tai­sem­paa teh­dä tämä niin, että mak­se­taan se 560 €/kk jokai­sel­le ja peri­tään 41 % veroa ensim­mäi­ses­tä ansai­tus­ta euros­ta alkaen. Tur­vau­tu­mal­la perus­kou­lun mate­ma­tiik­kaan tai Exce­liin havait­set­te, että tämä tuot­taa täs­mäl­leen saman tuloksen.

Rahaa kul­kee enem­män edes­ta­kai­sin, mut­ta net­to­ve­ro­jen (mak­set­tu vero – saa­tu perus­tu­lo) on pie­nem­pi. Kun nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ei ollut kovin suu­ri mää­räl­li­nen muu­tos tulon­ja­koon ja kun se itse asias­sa vähen­si vero­tus­ta, ei tämä ident­ti­nen jär­jes­tel­mä­kään oli­si sen radikaalimpi.

Ben Zys­kowiczin pelot­te­lu val­ta­val­la jul­kis­ten meno­jen kas­vul­la ja väit­teet vero­jen radi­kaa­lil­la kiris­ty­mi­sel­lä ovat aivan tuu­les­ta temmattuja. 

Sitä, miten Vasem­mis­to­liit­to aikoo rahoit­taa 800 euron perus­tu­lon, en pys­ty edes arvaamaan. 

Me oikeas­taan vain kään­sim­me nyky­jär­jes­tel­män perus­tu­lon kie­lel­le, jär­ke­väm­min ja ratio­naa­li­sem­min toi­mi­vak­si. Tulon­jaon suu­ri myl­ler­rys on asia erik­seen. Se voi­daan teh­dä nyky­jär­jes­tel­mäs­sä tai sää­tä­mäl­lä perus­tu­lon para­met­re­ja, mut­ta perus­tu­lo­mal­li itses­sään ei sisäl­lä mitään mullistavaa.

Hyö­dyt sel­keäs­tä perustulosta/negatiivisesta tulo­ve­ros­ta ver­rat­tu­na nykyi­seen tulon­siir­to­jen seka­mels­kaan ovat ilmei­set. Työn vas­taa­not­ta­mi­nen kan­nat­tai­si aina ja jokai­nen tie­täi­si, pal­jon­ko sii­tä jää lopul­ta käteen, jos heit­tää 400 euron työkeikan.

Make it simple, stupid!

Irtisanomislaista

Ajat­te­lin pysyä hil­jaa pie­ny­ri­tys­ten irti­sa­no­mis­lais­ta, kos­ka täs­sä kes­kus­te­lus­sa ei ole enää kyse asiois­ta eikä argu­men­teis­ta vaan mie­li­ku­vis­ta, joil­la men­nään edus­kun­ta­vaa­lei­hin. Kun nyt kui­ten­kin blo­gi­kir­joi­tuk­se­ni asias­ta alku­vuo­des­ta on kai­vet­tu esil­le, esi­tän asias­ta muu­ta­mia näkökohtia.

Osal­lis­tuin alku­vii­kos­ta erää­seen tilai­suu­teen, jon­ka alus­sa kes­kus­tel­tiin irti­sa­no­mis­lais­ta. Kom­men­toin täs­sä myös eräi­tä argu­ment­te­ja, joi­ta käy­tet­tiin lain vastustamiseen.

Ensik­si haluan sanoa, että pidän hal­li­tuk­sen toi­min­taa täy­sin pöh­kö­nä. Asia on aika vähä­mer­ki­tyk­se­tön kum­mal­le­kin osa­puo­lel­le, mut­ta jos­tain syys­tä on halut­tu lah­joit­taa vaa­li­voit­to dema­reil­le. Se ei taas oikein pal­ve­le tavoi­tet­ta saa­da työ­mark­ki­nat toi­mi­maan parem­min. Täl­lai­set asiat hoi­de­taan vaa­li­kau­den alus­sa, ei juu­ri ennen eduskuntavaaleja.

Itse asias­ta. Niil­le, joi­den osaa­mi­ses­ta ja työ­pa­nok­ses­ta työ­nan­ta­jat kil­pai­le­vat veri­ses­ti, asial­la ei ole mer­ki­tys­tä. Työ­suh­de­tur­val­la on mer­ki­tys­tä vai nii­den kan­nal­ta, joi­den ase­ma työ­mark­ki­noil­la on heik­ko. Heil­lä ei ole sel­lais­ta eri­tyis­ky­kyä, jos­ta yri­tyk­set oli­si­vat riip­pu­vai­sia. Joko täl­lais­ta eri­tys­osaa­mis­ta ei ole kos­kaan ollut­kaan tai se on kadon­nut ajan kulues­sa, ter­vey­den hei­ken­tyes­sä ja maa­il­man muut­tues­sa. Eri­tyis­ky­ky ei ole mitään kovin eli­tis­tis­tä. Hyvä raken­nusa­lan ammat­ti­lai­nen on todel­la kysyt­ty juu­ri nyt.

Työ­mark­ki­naa­se­mal­taan heik­ko­jen kes­kuu­des­sa vah­va työ­suh­de­tur­va on hyvä nii­den kan­nal­ta, joil­la on työ­paik­ka ja vas­taa­vas­ti huo­no asia nii­den kan­nal­ta, joil­la ei ole työ­paik­kaa, kos­ka kyn­nys hei­dän työl­lis­tä­mi­seen­sä nousee. Kun työs­sä ole­vaa lus­mua ei voi irti­sa­noa, ei vas­taa­vas­ti hevil­lä pal­ka­ta ketään, jon­ka pelä­tään alka­van lus­muil­la heti koe­jan päätyttyä

Koko yhteis­kun­taa aja­tel­len on hyvä asia, että yri­tys­ten on vai­kea irti­sa­noa ikään­ty­vää työn­te­ki­jää sen vuok­si, että tämän työ­pa­nos alkaa olla vähän hei­ken­ty­nyt, kos­ka sen jäl­keen työ­pa­nok­sen arvo puto­aa nol­laan. Tämän var­jo­puo­le­na on se, että jos ikään­ty­vä kui­ten­kin jou­tuu työt­tö­mäk­si, näil­lä peli­sään­nöil­lä hän­tä ei kan­na­ta pal­ka­ta toi­seen yri­tyk­seen. Tulok­sen näkee tilastoista.

Hyvän irti­sa­no­mis­suo­jan hyö­dyt työn­te­ki­jäl­le ovat isois­sa ja pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä työn­te­ki­jäl­le yhtä suu­ret, mut­ta hai­tat pie­nil­le yri­tyk­sil­le huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kuin suu­ril­le. Isos­sa yri­tyk­ses­sä voi­daan aina löy­tää muu­ta teke­mis­tä sel­lai­sel­le, joka ei enää sel­viä sii­tä teh­tä­väs­tä, johon hänet on pal­kat­tu, mut­ta pie­nis­sä ei tätä mah­dol­li­suut­ta usein­kaan ole. Tämä puol­tai­si sitä, että laki oli­si eri­lai­nen eri koi­koi­sil­le yri­tyk­sil­le niin kuin se on Italiassakin.

Asian­tun­ti­jan tilan­ne on eri asia kuin lukuhihnatyöntekijän

Aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa­ni yri­tin havain­nol­lis­taa eri­tyis­osaa­jan erot­ta­mat­to­muut­ta sii­hen, mitä tapah­tui­si jää­kiek­ko­jouk­ku­eel­le, jos se ei sai­si irti­sa­noa epä­on­nis­tu­nut­ta val­men­ta­jaan­sa. Monel­ta jäi esi­mer­kin sisäl­tö ymmär­tä­mät­tä, kos­ka he kes­kit­tyi­vät ker­to­maan, mik­si tämä on juri­di­ses­ti eri asia, kun minä yri­tin kes­kit­tyä asian sisäl­löl­li­siin vaikutuksiin.

Ker­rot­tiin, että val­men­ta­ja on pal­kat­tu mää­rä­ai­kai­seen työ­suh­tee­seen, ja pal­kan­mak­su jat­kuu mää­rä­ajan lop­puun. Mää­rä­ai­kai­suus kai pitää perus­tel­la. Eikö HIFK tie­dä, tar­vit­see­ko se val­men­ta­jaa vuo­den kulut­tua ja muut­tuu­ko mää­rä­ai­kai­nen työ­suh­de pysy­väk­si, jos mää­rä­ai­kai­suuk­sia on mon­ta peräk­käin?  Olen­nais­ta­han täs­sä on, että erot­ta­mat­to­muus ei sovi val­men­ta­jan työ­hön niin kuin se ei sovi toi­mi­tus­joh­ta­jan teh­tä­vään­kään. Ei se ole juri­di­nen vaan hyvin käy­tän­nöl­li­nen asia.

Jos yri­tys hank­kii asian­tun­ti­jan tuo­maan yri­tyk­seen osaa­mis­ta, jota yri­tyk­ses­sä ei ole, se muis­tut­taa enem­män jää­kiek­ko­val­men­ta­jan pes­tiä kuin kah­vi­lan tar­joi­li­jan työ­tä. Jos tar­joi­li­ja ei osaa työ­tään, työ­nan­ta­jan on opas­tet­ta­va, mut­ta työ­nan­ta­ja ei voi opas­taa asian­tun­ti­jaa, jon­ka piti osa­ta juu­ri sitä, mitä kukaan muu yri­tyk­ses­sä ei osaa.

Jos asi­aan halu­taan raken­ta­vaa rat­kai­sua, voi­si aja­tel­la, että oli­si eri­lai­sia työ­suh­tei­ta, sel­lai­sia kuin on jää­kiek­ko­val­men­ta­jil­la ja sel­lai­sia kuin on kah­vi­lan tar­joi­li­jal­la. Irti­sa­no­mis­la­ki siir­ret­täi­siin toi­sin sanoa Aka­van mur­heek­si. Työ­suh­teen alus­sa ker­rot­tai­sin, kum­paa lakia täs­sä nou­da­te­taan ja sen hei­kom­man irti­sa­no­mis­suo­jan mukai­sen (mut­ta mah­dol­li­ses­ti muu­ten työn­te­ki­jäl­le edul­li­sem­man) käyt­tö pitäi­si perus­tel­la niin kuin pitää perus­tel­la määräaikaisuuskin.

Isot yri­tyk­set voi­vat irti­sa­noa kenet haluavat

Sii­nä alku­vii­kon kes­kus­te­lus­sa irti­sa­no­mis­la­kia vas­tus­ta­nut piti sitä perus­teet­to­ma­na. Hän toi­mi kor­keas­sa ase­mas­sa osaa­mi­sa­lal­la ja ker­toi, että on jou­tu­nut irti­sa­no­maan hen­ki­löön mene­vis­tä syis­tä pal­jon työn­te­ki­jöi­tä, kos­ka nämä eivät ole sel­vin­neet töis­tään. Tämä teh­dään siir­tä­mäl­lä irti­sa­not­ta­vat ensin omaan yksik­köön ja sit­ten YT-menet­te­lys­sä lak­kaut­ta­mal­la tämä yksik­kö tar­peet­to­ma­na. Ihan by the book! Ei ihme, että isot yri­tyk­set pitä­vät asi­aa tar­peet­to­ma­na, kun mikään ei estä hei­tä irti­sa­no­mas­ta ketä huvit­taa. Tätä kik­kaa ei voi käyt­tää kol­men hen­gen yrityksessä.

Pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä työn­te­ki­jän ase­ma on joko hyvä tai hyvin huono

Loo­gi­set argu­men­tit ovat pie­ny­ri­tys­ten hel­pom­man irti­sa­no­mi­sen puo­lel­la, mut­ta sit­ten tule­vat ne reaa­li­maa­il­man kysy­myk­set. Hen­ki on pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä yleen­sä parem­pi kuin suu­ris­sa, mut­ta ei aina. Kaik­ki yrit­tä­jät eivät ole mitään pul­musia, vaan jou­kos­sa on var­si­nai­sia siko­ja. Sel­lai­nen yrit­tä­jä voi käyt­tää irti­sa­no­mis­mah­dol­li­suut­ta pai­nos­taak­seen työn­te­ki­jöi­tä luo­pu­maan lail­li­sis­ta oikeuk­sis­taan. Jos et suos­tu ilmai­seen yli­työ­hön, saat ken­kää. Tämä voi olla mer­kit­tä­vä argu­ment­ti irti­sa­no­mis­la­kia vas­taan – tai sen puo­les­ta, että ongel­maan etsi­tään parem­pi ratkaisu.

Pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä ei ole lai­no­pil­lis­ta osastoa

Kes­kus­te­lus­sa kävi myös ilmi, että kun pie­ny­ri­tys on hävin­nyt irti­sa­no­mi­sen työ­tuo­miois­tui­mes­sa, syy­nä on yleen­sä se, ettei yrit­tä­jä ole osan­nut teh­dä irti­sa­no­mis­ta pykä­lien mukaan. Itse irti­sa­no­mi­nen sinän­sä oli­si ollut perus­te­lua, mut­ta ensin pitää esi­mer­kik­si antaa varoi­tus. Näis­tä tilan­teis­ta sikiä­vät nämä kau­pun­ki­ta­ri­nat sii­tä, kuin­ka mah­do­ton oli työn­te­ki­jä ja sil­ti yrit­tä­jä hävi­si jut­tun­sa. Älkää siis pal­kat­ko kuin sukulaisianne!

Pie­ny­rit­tä­jät osaa­vat yleen­sä oman työn­sä, mut­ta heil­lä ei ole oikeus­tie­teel­lis­tä tut­kin­toa. Niin­pä lähe­tän ter­vei­siä Suo­men yrit­tä­jil­le. Kun te nyt kui­ten­kin häviät­te tämän jutun, kan­nat­tai­si­ko perus­taa pie­ny­ri­tyk­sen irti­sa­no­mis­pal­ve­lu, joka neu­voo jäsen­mak­sua vas­taan irti­sa­no­mis­ti­lan­teis­sa, jot­ta ilmi­sel­vät tapauk­set eivät kaa­du yrit­tä­jän osaamattomuuteen.

Tämä ei tuki­si sitä sikai­li­jay­rit­tä­jää, joka käyt­täi­si irti­sa­no­mis­mah­dol­li­suut­ta lait­to­maan työn­te­ki­jöi­den painostamiseen.

Riit­tää­kö piden­net­ty koeaika?

On vedot­tu sii­hen, että puo­len vuo­den koea­jan pitäi­si riit­tää. Se oli sel­vä paran­nus, mut­ta ei pois­ta ongel­maa. Ihmi­set voi­vat ajan mit­taa myös muut­tua. Jos­kus pää­dy­tään myös vuo­sien jäl­keen avio­eroon, vaik­ka aluk­si meni ihan hyvin.

Tämän kes­kus­te­lun ikä­vin puo­li on sii­nä, että se on anta­nut monil­le yri­tyk­sil­le vies­tin: olkaa todel­la varo­vai­sia ja vali­koi­via pal­ka­tes­san­ne työ­voi­maa. Kos­ka lus­mus­ta ei pää­se eroon kuin isol­la rahal­la, pal­kat­kaa vain sel­lai­sia, jois­ta olet­te täy­sin var­mo­ja. Tämä lisää raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä. Dema­rit vie­lä julis­ta­vat, että kun vain äänes­tät­te hei­tä, riis­tä­jä­siat eivät pää­se lus­muis­ta eroon mitenkään.

= = = =

Oli­si­ko täs­sä sisäl­löl­tään vähä­mer­ki­tyk­si­ses­sä kiis­tas­sa kyse ihan jos­tain muus­ta? Ay-puo­lel­ta moni on sano­nut, että hal­li­tuk­sen suu­rin syn­ti on, että se on teh­nyt pää­tök­sen kol­mi­kan­tai­sen menet­te­lyn ulko­puo­lel­le. Monil­la bar­ri­ka­din molem­mil­la puo­lil­la näyt­tää ole­van itse asias­sa kysy­mys sii­tä, tulee­ko ay-liik­keel­le olla Suo­mes­sa veto-oikeus edus­kun­nan päätöksiin.