Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

44 vastausta artikkeliin “Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?”

1. Naivis­mi on euroop­palaisen poli­ti­ikan nykyi­nen johtoa­ja­tus. Se on syn­onyy­mi kyvyt­tömyy­delle tehdä päätök­siä. Velka­an­nu­taan maail­man tap­pi­in, mut­ta tehdään vain ”hyviä” ratkaisu­ja. Kan­nat­taako puhua ihmis­ten maltil­lisu­ud­es­ta, kun toim­i­taan val­tioiden välil­lä? Kuin­ka kauan kestää islamin mod­ernisaa­tio, usei­ta sato­ja vuosia ken­ties? Kos­ka kiinalaiset saa­vat län­si­maiset ihmisoikeudet? Trump et al. on muun­nel­ma kansansadus­ta, jos­sa pal­jaste­taan että niil­lä ei ole vaat­tei­ta lainkaan.

   Vastaa

2. “Kuvale­hdessä julka­istua ver­sio­ta jouduin vähän pyhentämään”
   Tarkoitit var­maan “lyhen­tämään”?
   Vaik­ka ei pyhen­tämisessäkään mitään vikaa ole.
   Tero

   Vastaa

3. Avain Afrikan nousu­un on kuitenkin vapaakau­pas­sa. Suomes­sa se tosin lopet­taa sok­er­i­ju­urikkaan tuotannon.

   Vapaakaup­pa ei yksin riitä: How Asia Works: Suc­cess and Fail­ure in the World’s Most Dynam­ic Region by Joe Studwell ­- link­ki on Bill Gatesin kir­ja-arvostelu­un, jos­sa hän vetää yhtey­den Afrikkaan

   Studwell on tutk­in­ut syitä jot­ka ovat johta­neet joidenkin Aasian maid­en men­estyk­seen ja tois­t­en vähän huonom­paan men­estyk­seen. Vapaakaup­pa ei riitä. 

   Tarvi­taan paljon muutakin

   1) Maare­for­mi. Maare­for­mi luo pitkäaikaista poli­it­tista vapaut­ta ja kas­vat­taa sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta. Pienet 

   2) Kaup­pa­poli­ti­ik­ka joka ohjaa investoin­te­ja vien­tive­toisi­in teol­lisu­u­de­naloi­hin jot­ka tuo­vat maa­han ulko­maista valuuttaa.

   3) Finanssisek­torin kon­trol­li. Val­tion pitää ohja­ta halpo­ja lain­o­ja aloille jot­ka keskit­tyvät vien­ti­in. Lainat ovat halpo­ja, mut­ta kil­pailu maail­man­markki­noil­la estää varo­jen tehot­toman käytön jos niitä ei tuh­la­ta kor­rup­tioon. Jos val­tio ohjaa varo­ja tuot­ta­mat­tomille sek­tor­eil­la, vain tuhoa. 

   Esimerkke­jä men­estyneistä maista jot­ka seura­si­vat tätä polkua:
   Japani, Etelä Korea, Tai­wan ja Kiina. Esimerkke­jä epäon­nis­tu­mi­sista ja osit­tai­sista onnis­tu­mi­sista: Fil­ip­pi­init, Male­sia, Indone­sia ja Thaimaa. 

   Kuu­lostaako tutul­ta? Myös Suo­mi nou­dat­ti Aasian Tiik­e­rien kaavaa.

   Afrikan maat ovat niin kaukana jäl­jessä mui­ta, että vapaakaup­pa ilman pien­tä pro­tek­tion­is­mia ei tule toim­i­maan. Vapakau­pan määritelmä on laa­jen­tunut tul­lien ja tar­iffien leikkauk­ses­ta finanssisek­tor­in­va­pau­teen ja omaisu­u­den suo­jelemiseen. Nämä vapaakau­pan uudet sään­nöt estävät poli­ti­ikan jol­la Suo­mi ja Aasian tiiker­it nousi­vat teollisuusmaiksi.

   Vastaa

4. OpenOf­fice on jo ole­mas­sa, ilmainen ja office yhteen­sopi­va. Käyt­töjär­jestelmäpuolel­la lin­ux ja mobi­ileis­sa Sail­fish, jos halu­aa USA riippumattomaksi.

   Kiina ja Intia ovat jo pitään olleet inno­vaa­tiomai­ta. Esimerkik­si maail­man tehokkain super­ti­etokone on suun­nitel­tu ja valmis­tet­tu kokon­aan Kiinas­sa, kiinalai­sista komponenteista.

   Vastaa

5. “Office-paketille muuten kan­nat­taisi tehdä euroop­palainen vas­tine, joka annetaan käyt­töön ilmaiseksi.”

   Libre­Of­ficea (https://fi.libreoffice.org/) ja OpenOf­ficea olen käyt­tänyt vuosikaudet myös töis­sä, jos­sa viral­lis­es­ti pitäisi käyt­tää Gateswarea. Ja Lin­ux­ia Win­dowsin sijas­ta, tot­ta kai.

   Vastaa

6. Yleisenä litur­giana kaikkial­la saar­nataan nyt, että pro­tek­tion­is­mi on paho­laisen tekosia ja vapaa kaup­pa ain­oa tie autu­u­teen. Antti Rin­nekin suit­sut­taa vapaakaup­paa. Jos­sain radio-ohjel­mas­sa Satu Has­si kri­ti­soi ansiokkaasti TTIP-sopimus­ta, mut­ta kiire­hti äkkiä vaku­ut­ta­maan kuin­ka mah­tavaa vapaa kaup­pa sen­tään on. Samoin tekee ISDS-jär­jestelmän lois­ta­va kri­itikko Mart­ti Kosken­nie­mi. Vapaa kaup­pa on tämän ajan YYA-sopimus. Arvostelun yläpuolella.

   Todel­lisu­udessa vapaa kaup­pa ei ole tuonut nan­naa kaikille eikä pro­tek­tion­is­mi ole sel­l­ainen peikko, mik­si se halu­taan leima­ta. Kun mietitään Suomen his­to­ri­aa, ilman pro­tek­tion­is­mia itsenäisyy­den alku­vu­osikym­meninä, olisimme olleet tuomit­tu­ja ulko­maisen pääo­man riistämäk­si banaani­val­tiok­si. Jumit­taisimme vieläkin kehitysmaana. 

   Pro­tek­tion­is­mi-sana tarkoit­taa suo­jelua. Hyvä pro­tek­tion­is­mi olisi lähi­tuotan­non, ympäristön, ihmis­ten, työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien, yhteisö­jen ja yhteiskun­tien suo­jelua. Nykyisessä sään­telemät­tömässä, hul­lus­sa glob­al­isaa­tios­sa ei ole näille mitään suojaa.

   Vapaa kaup­pa on tuonut paljon rahaa isoille ylikansal­lisille yhtiöille. Rikkauk­sia on murusi­na tip­punut myös vähän rav­in­toketjus­sa alaspäin. Euroop­palaiset val­tiot ovat saa­neet näitä rikkauk­sia imuroitua myös jonkin ver­ran veroina yhteiseen käyt­töön (verokil­pailu on nyt viemässä nekin vähät). Liian suuria omaisuuk­sia on kuitenkin kasautunut aivan liian harvoille.

   Vapaal­la kau­pal­la on nur­ja puolen­sa: koti­maisen tuotan­non alasajo. Jopa kan­nat­tavia yksiköitä lopete­taan. Aina löy­tyy jostain “avoimes­ta, kil­pailukykyis­es­tä maas­ta” joku, tekee halvem­mal­la = ulkois­tanut vielä enem­män kus­tan­nuk­sia ympäristön, työn­tek­i­jöi­den ja yhteiskun­nan niskaan.

   Vapaa­ta kaup­paa ylistävä kuoro hehkut­taa yleen­sä myös vapaakaup­pa­sopimuk­sia. Sopimuk­sia, jot­ka romut­ta­vat demokra­t­ian ja julkisen sektorin/omistuksen. (Kiit­ti vain kaik­ki CETA:sta vaikeni­jat. Päivä, jol­loin lain­säädän­tö jäädytetään vuo­den 2018 tilaan, on yhä lähempänä!)

   —–

   Trump­ko USA:n hal­lit­se­vien blokkien vihan­pidon hedelmä? Nao­mi Klein näkee asian toisin (https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/nov/09/rise-of-davos-class-sealed-americas-fate). Kleinin mukaan USA:n demokraat­tien omak­suma uus­lib­er­al­is­mi (yhtiö­val­lan suosimi­nen, yksi­ty­istämi­nen, sään­te­lyn pois­to, talouskuri) sekä vel­jeily rikkaan pankki­iri-ja teknolo­giaeli­itin kanssa loi kasvualus­tan Trump-ilmiölle. 

   USA:n demokraatithan ovat jo kauan olleet pesunkestävä oikeistop­uolue, vaik­ka ns. vasem­mis­tok­si siel­lä kut­su­taan. Euroopas­sa vasem­mistop­uolueet ovat myös lai­men­tuneet pääo­man ja uus­lib­er­al­istien pikku apureik­si. Juuri tässä on ongel­man ydin. On annet­tu pääo­ma­lle liikaa perik­si. On yksi­ty­is­tet­ty, puret­tu sään­te­lyä ja avat­tu ulko­maankaup­paa liian holtittomasti. 

   Jos halu­taan purkaa koh­ta Euroopas­sakin räjähtäviä yhteiskun­nal­lisia pom­me­ja, pääo­man ja uus­lib­er­al­istien val­takau­den on loputtava.

   Vastaa

   1. Suo­mi on kyl­lä ollut kans­dain­välisessä kau­pas­sa voit­ta­ja. Kuvit­tele nyt, miltä maamme näyt­täisi, jos puun­jalostus­te­ol­lisu­us olisi joutunut toim­i­maan pelkkänä koti­markki­na­te­ol­lisuute­na. Tääl­lä kylmässä pohjo­las­sa joudumme tuo­maan joka tapauk­ses­sa suur­fen osan kulut­tamis­tamme hyödykkeistä. Koti­maista banaan­in­tuotan­toa eivät edes korkeat suo­jat­ul­lit aut­taisi. Olemme plöa­jon riip­pu­vaisem­pia muus­ta maail­mas­ta kuin muu maail­ma on meistä. Kovin heikkoa se olisi, jos omat tuot­teemme eivät pää­sisi vapaasti markkinoille.

      Vastaa

7. Ai, että kun USAs­sa val­taan pääsee ehkä jopa yhdek­si kokon­aisek­si kaudek­si “aivan kam­mot­ta­va henkilö”, niin mei­dän pitäisi ruve­ta (entistä tiivim­min) vel­jeilemään sel­l­ais­ten län­si­mais­ten arvo­jen ja demokra­t­ian riemu­voit­to­jen kuin Venäjä, Kiina ja islami­laiset maat kanssa?

   No, ehkä ensi­toimik­si komis­sio voisi lähteä opin­toretkelle oppi­maan kuin­ka päätök­sen teko sujuu “ohja­tus­sa demokra­ti­as­sa” ja kuin­ka viha­puheet kitketään tehokkaasti vaik­ka väkeä olisi yli mil­jardin. Saataisi­in­pa liit­to­val­tioke­hi­tyskin kun­nol­la liik­keelle ilman kaiken­maail­man pros­es­sia han­kaloit­tavia pop­ulis­te­ja ja mui­ta väärinajattelijoita.

   Ehkä asi­aa kan­nat­taisi ryhtyä edis­tämään suo­raan Euraasialaisen liiton poh­jal­ta — Mosko­vas­ta löy­ty­isi kuule­ma valmi­it saplu­u­natkin tähän — ja ainakin monille meikäläisille poli­itikoille ohjei­den haku Mosko­vas­ta toisi var­maankin mieleen kul­taisen nuoruuden…

   Vastaa

8. “Asi­aa enem­pää perustelemat­ta sanon, ettei Euroop­pa voi samanaikaises­ti pysyä demokra­tiana ja päät­tää ottaa maa­han sato­ja miljoo­nia afrikkalaisia
   ”

   Jos tuo on tarkoi­tus, niin voitaisi­in jär­jestää Suomes­sa vaik­ka kansanäänestys Venäjään liittymiseksi.

   Vastaa

9. Mik­si mikään alue Aasi­as­sa tai muual­lakaan halu­aisi tul­la Euroopan kaltaiseksi?

   Vastaa

10. Medi­ak­en­tässä on vah­va tilaus täl­laisille näkökulmille.

    Yhdys­val­tain uusi pres­i­dent­ti on varsin armot­toman selkäsaunan kohteena suo­ma­laises­sa medi­as­sa. Ennen pos­tiluukun kolah­dus­ta tietää, että viikon­lop­un Hesaris­sa on vähin­tään yksi Trumpia “kri­it­tis­es­ti” syvälu­o­taa­va artikke­li. Jos­sei tuor­eista saavu­tuk­sista saa­da jotain negati­ivista irti, voidaan käsitel­lä vaik­ka lähipi­ir­iä, henkilö­val­in­to­ja tai jotain men­neisyy­destä kaivet­tua seikkaa. 

    Kiin­nos­tavaa on, että pahim­mat välit­tömät uhkaku­vat eivät näytä toteu­tuneen. Mas­si­ivi­nen pörssirom­ah­dus jäi tulemat­ta; Dow Jones on sitä­vas­toin kiitänyt ennä­tys­lukemi­in­sa. Vaik­ka pres­i­dent­tikaut­ta on jo jatkunut het­ken aikaa, ei ydin­so­ta ole vielä syt­tynyt tai taivas tip­punut niskaan. 

    Osasyynä tähän ovat poli­it­tiset reali­teetit: Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaal­ista ja val­taa vahvis­tavista henkilö- ja edus­ta­javalin­noista huoli­mat­ta ympäröivä maail­ma ja kansakun­nan edut säi­lyvät samoina kuin aiemmin.

    Kri­it­ti­nen Suo­mi- ja jenkki­me­di­an kulut­ta­ja alkaa pohtia, onko Trumpin val­in­ta syn­nyt­tänyt indok­tri­noivien ten­denssien värit­tämän kollek­ti­ivisen, aiheet­toman pani­ikin. Entä jos keis­ar­il­la ei olekaan vaat­tei­ta — ja Trump osoit­tau­tuukin lop­ul­ta kelvol­lisek­si tai jopa Oba­maa parem­mak­si pres­i­den­tik­si Yhdys­val­to­jen ja Euroopan kannalta?

    Vastaa

11. Olen samaa mieltä Osmo Soin­in­vaaran kanssa: kir­joituk­ses­sa on aimo annos nai­ivia ide­al­is­mia! En laske sitä kuitenkaan viak­si, sil­lä sel­l­ais­takin tarvi­taan, kun­han välil­lä muis­te­taan pitää myös jalat maassa.

    Maail­man­ti­lanne aiheut­taa minus­sa syvää ja suur­ta huol­ta. Mis­sä määrin kyse on van­henevan äijän pes­simis­mistä, voi toki perustel­lusti kysyä. 

    Heik­ki Ait­tokos­ki oli oike­as­sa päivän Helsin­gin Sanomis­sa kir­joit­taes­saan, että Trump ei ole epä­var­muu­den syy vaan seu­raus. Hän on kuitenkin seu­raus, joka voi aiheut­taa meille kaikille paljon lisää syytä huolestumiseen.

    Sanon suo­raan: Trump on min­ulle kam­mo­tus. Syy ei ole niinkään se, että olen hänen kanssaan niin mon­es­ta asi­as­ta eri mieltä, sil­lä sehän kuu­luu poli­ti­ikkaan. Eikä edes se, että hän käyt­täy­tyy niin tök­erösti, sil­lä sen kanssa voisi hyvin elää, jos hänen toim­intansa olisi muuten myönteistä.

    Eniten min­ua hirvit­tää se, että Trump on pane­mas­sa päreik­si niin mon­ta län­si­maista arvoa. Juuri niitä tärkeimpiä: vapaa ja kri­it­ti­nen tiedonväl­i­tys, riip­puma­ton oikeuslaitos, tieteen ja tosi­a­sioiden kun­nioi­tus, jne. 

    Tämä on hyvä ja tärkeä kir­joi­tus Soin­in­vaar­al­ta, ja toivon ehtiväni sitä vielä parem­mal­la ajal­la kommentoimaan.

    Vastaa

12. Olen lop­pu­peleis­sä suh­teel­lisen opti­misti­nen pro­tek­tion­is­min suh­teen. Amerikalla on liian paljon pelis­sä / liian paljon intresse­jä valvot­tavaan maail­man­laa­juis­es­ti / globaalit intres­sit että se vaipuisi liian hep­poisin perustein vakavaan pro­tekion­is­mi­in. Amerikan kohdal­la tilanne on täysin eri kuin 1930-luvul­la, sil­loin se oli nou­se­va suur­val­ta, nyt etabloitunut sel­l­ainen. Eli tältä osin ver­tailut ovat vääriä. 

    Toki USA uuden pres­i­dent­tin­sä johdol­la tullee pri­or­isoimaan kv. suh­teet eri taval­la kuin edeltäjän­sä (esim. bilat­er­al­is­mi ja region­al­is­mi vs. tähän saak­ka har­joitet­tu mul­ti­lat­er­al­is­mi ja globaalit pelisään­nöt), mut­ta en löisi vetoa sen puoles­ta että se vetäy­tyy mihinkään iso­la­tion­is­mi­in tyyli­in “splen­did iso­la­tion”. Trump näkee Kiinan ensisi­jaise­na haas­ta­jana ja sitä taus­taa vas­taan täy­tyy peila­ta uuden hallinnon ulostu­lot, esim. kosiske­lut Venäjän suuntaan.

    Suurin kysymys kaik­ista: kuka ottaa USAn paikan glob­al­isaa­tion puo­lus­ta­jana jos se vetäy­tyy ? vai miten aukko täytetään, jos sel­l­ainen syntyy ?

    Vastaa

13. San­otte seuraavasti:

    “Asi­aa enem­pää perustelemat­ta sanon, ettei Euroop­pa voi samanaikaises­ti pysyä demokra­tiana ja päät­tää ottaa maa­han sato­ja miljoo­nia afrikkalaisia”

    Olen hyvin häm­mästynyt. Luulin ettein Vihreis­sä ole yhtään poli­itikkoa joka näk­isi asi­at real­is­tis­es­ti ja järkevästi. Joudun kor­jaa­maan yleistyk­seni ja totea­maan että te hyvä Soin­in­vaara olette piristävä poikkeus. Vielä kun saisitte muut vihreät ymmärtämään reali­teetit tässä asiassa.

    Vastaa

14. nim­imerk­ki-uno­htunut: Tarvi­taan paljon muutakin

    1) Maare­for­mi. Maare­for­mi luo pitkäaikaista poli­it­tista vapaut­ta ja kas­vat­taa sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta. Pienet

    2) Kaup­pa­poli­ti­ik­ka joka ohjaa investoin­te­ja vien­tive­toisi­in teol­lisu­u­de­naloi­hin jot­ka tuo­vat maa­han ulko­maista valuuttaa.

    3) Finanssisek­torin kon­trol­li. Val­tion pitää ohja­ta halpo­ja lain­o­ja aloille jot­ka keskit­tyvät vien­ti­in. Lainat ovat halpo­ja, mut­ta kil­pailu maail­man­markki­noil­la estää varo­jen tehot­toman käytön jos niitä ei tuh­la­ta kor­rup­tioon. Jos val­tio ohjaa varo­ja tuot­ta­mat­tomille sek­tor­eil­la, vain tuhoa. 

    Ihan hyvä lista, mut­ta siitä puut­tuu kaikkein tärkein: riit­tävän itsenäi­nen oikeuslaitos ja nimeno­maan riip­puma­ton siviilioikeus.

    Kovin monis­sa kehit­tyvis­sä mais­sa oikeuslaitos on muodol­lis­es­ti ole­mas­sa, mut­ta tuomiot riip­pu­vat siitä, mil­lä osa­puolel­la on iso­kenkäisim­mät taus­tavoimat. Pitää olla riit­tävästi paukku­ja lahjon­taan ja/tai estab­lis­mentin tukea. Varsinkaan Afrikan kehit­tyvis­sä mais­sa ei ole omia pääo­mia, joten tuomiois­tuimet ovat alt­ti­ita ulkop­uoliselle rahalle.

    Itse olen mietiskel­lyt, että tärkeimpiä moot­tor­e­i­ta talouden ja hyv­in­voin­nin kasvu­un ovat olleet osake/osuuskuntalaitoksen kek­simi­nen ja Mon­tesquie­un val­lan­jakoopin (+riip­pumat­toman medi­an) jalkauttaminen.

    Vastaa

15. OS: “Euroopan ja Kiinan kan­nat­taisi liit­toutua pitämään yllä maail­mankaup­paa, jot­ta maail­ma ei ajau­tu­isi pro­tek­tion­is­min tuot­ta­maan lamaan. Siihen mukaan toiv­otet­taisi­in ter­ve­tulleik­si kaik­ki muutkin.”

    Olen täs­mälleen samaa mieltä ainakin roman­ti­ikan hegessä.

    Min­ul­la on ollut etuoikeus vierail­la töit­teni puoles­ta Kiinas­sa 70-luvul­ta läh­tien, ja viitisen­toista vuot­ta sit­ten aika inten­si­ivis­es­ti. Tein näi­hin aikoin töitä myös Brys­selin kanssa.

    Alal­la, jos­sa toimin, kiinalaiset junior­ivirkamiehet oli­vat älykkäitä, innos­tunei­ta ja he imivät tieto­jamme EU-laisäädän­nöstä melkein viimeisen ja/tai lauseen käsit­tämiseen asti. He kyse­liv­ät toki, mitä USA:ssa on meneil­lään, ja miten se suh­tau­tuu EU:n lainsäädäntöön.

    Min­ulle jäi mieliku­va, että ne junorit tutki­vat ja otta­vat mallia EU:n lain­säädän­nöstä ja tavas­ta toimia. Mitä he sit­ten sai­vat aikaan, sitä en tiedä.

    Utelias­ta, kyvykästä porukkaa. Mon­esti hei­dän esimiehen­sä lop­pu­palaveris­sa vit­saili­vat: “Mehän olemme melkein naapureita”

    Vastaa

16. > sanon, ettei Euroop­pa voi samanaikaises­ti pysyä
    > demokra­tiana ja päät­tää ottaa maa­han satoja
    > miljoo­nia afrikkalaisia

    Elämme demokra­t­ian aikakau­den viimeisiä vuosia.

    > Jos eläisimme 1800-lukua, ennus­taisin, että
    > Yhdys­val­lat on menos­sa kohden sisäl­lis­so­taa, mutta
    > ei kai enää sentään?

    Sisäl­lis­so­ta on jo käyn­nis­sä. Tätä sisäl­lis­so­taa ei käy­dä pyssy­il­lä. Ei etelän ja pohjoisen välil­lä. Se käy­dään ihmis­ten mielis­sä. Tais­tel­laan siitä kuka määrit­telee totu­u­den. – Val­hep­uhu­jat vankilaan.

    Val­tio, jos­sa sanan­va­pau­den määrit­telee totu­us­min­is­ter­iö, kansalta samansa val­tu­u­tuk­sen nojal­la tietenkin, ei voi samanaikaises­ti olla demokratia.

    Vastaa

17. ksee:
    Ai, että kun USAs­sa val­taan pääsee ehkä jopa yhdek­si kokon­aisek­si kaudek­si “aivan kam­mot­ta­va henkilö”, niin mei­dän pitäisi ruve­ta (entistä tiivim­min) vel­jeilemään sel­l­ais­ten län­si­mais­ten arvo­jen ja demokra­t­ian riemu­voit­to­jen kuin Venäjä, Kiina ja islami­laiset maat kanssa?

    Euroop­palaisen lib­er­aal­iä­lymys­tön sokea piste on edelleen USA, jopa viisaak­si mainit­tu Soin­in­vaara puoli­to­sis­saan ehdot­taa rauhan ja ihmisoikeuk­sien edis­tämistä yhdessä Kiinan, Venäjän ja ara­bi­maid­en kanssa. Ilman USA:a
    Maail­mankaup­pa voisi toimi­akin myös ilman USA:a, mut­ta epäilen että muna­ton EU ei pysty tekemään Kiinan kanssa tasaveroisia diile­jä, puhu­mat­takaan Venäjän rauhoit­tamis­es­ta talouden- tai mil­lään muil­lakaan aseilla.

    Vastaa

18. ihme­tys:
    San­otte seuraavasti:

    “Asi­aa enem­pää perustelemat­ta sanon, ettei Euroop­pa voi samanaikaises­ti pysyä demokra­tiana ja päät­tää ottaa maa­han sato­ja miljoo­nia afrikkalaisia”

    Olen hyvin häm­mästynyt. Luulin ettein Vihreis­sä ole yhtään poli­itikkoa joka näk­isi asi­at real­is­tis­es­ti ja järkevästi. 

    Sata ker­taa pienem­mätkin kan­sain­vael­luk­set riit­tävät aiheut­ta­maan demokra­tioiden järkkymistä.
    Mut­ta niin aiheut­taa myös mil­jar­di­en afrikkalais­ten avus­t­a­mi­nen koti­mai­hin­sa, varsinkin niin että euroop­palaiset rak­en­ta­vat koulut ja sairaalat ja kiinalaiset investoi­vat resurssin­sa kai­vok­si­in ja tehtaisiin.

    Vastaa

19. Islami­lai­sis­sa mais­sa väestön enem­mistö on yhä maltil­lisia, jot­ka koke­vat radikaalin islami­laisu­u­den vihollisekseen. 

    Tämä on tärkeä asia, jos­ta pitäisi keskustel­la enemmän.

    Trumpin rajan­ve­to Sau­di­en ja Iranin välille näyt­ti hyvin taas mis­sä men­nään. Taustal­la on öljy­poli­ti­ik­ka ja iso­jen poikien keskinäi­nen nokkimi­nen. Iran on nykyään maltill­i­nen val­tio joka halu­aisi “län­si­mais­tua” ja avau­tua, ja sitä kiusa­taan Yhdys­val­to­jen ja Israelin toimes­ta kaikin keinoin. 

    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002838083.html

    Iranin ulko­min­is­teri halu­aa keskustelua, yhteistyötä ja sovit­telua. Israel hais­tat­telee päälle ja kaivaa ver­ta nenästä. 

    Suo­ma­lais­me­dia tois­taa ajoit­taan kri­ti­ikit­tömästi yhdys­val­to­jen pro­pa­gan­daa Ira­nia vas­taan. Ja samaan aikaan Sau­dit saa­vat sikail­la törkeästi minkä ehtivät, ja media on hiljaa. 

    Täl­lä het­kel­lä minus­ta näyt­tää hyvin vah­vasti siltä, että USA tukee ja liet­soo islami­lais­ten maid­en hajaan­nus­ta. EU:n tulisi ajaa voimakkaam­min Iranin pakot­tei­den poistamista.

    Vastaa

20. EU voi toimia Venäjän kanssa tasaveroise­na kump­pan­i­na ilman USA:n tukea heti, kun se hom­maa noin 4000 strate­gista ydi­no­hjus­ta. Kaik­ki muu on lapsel­lista toiveajattelua. 

    “Voisi­vatko Venäjän impe­ri­al­is­tiset pyrkimyk­set laan­tua, jos USA vetäy­tyy syr­jään maail­man­poli­ti­ikas­ta, eikä Venäjän tarvitse enää kil­pail­la vaiku­tus­val­las­ta Yhdys­val­tain kanssa. Venäläis­ten silmin Yhdys­val­tain rumat tem­put ovat oikeut­ta­neet sen omat rumat temput.”

    En ymmär­rä miten Soin­in­vaara tapainen älykäs mies voi olla näin nai­ivi Venäjän suh­teen? Pitää nyt muis­taa että Venäjä on ollut laa­jen­tu­mishaluinen suur­va­ta jo SATOJA VUOSIA ennen kuin USA:sta tuli yhtään mitään. Itseasi­as­sa Venäjä laa­jen­si alueitaan jo ennen kuin koko Amerikan man­teretta oli löy­tynyt! Venäjän his­to­ria ei ole mitään muu­ta kuin rajo­jen työn­tämistä pidem­mälle ja naa­purikan­so­jen ja val­tioiden alis­tamista omaan valtaan. 

    Jokainen voi kysyä itseltään: syn­tyykö kooltaan maail­man suurin val­tio istuskele­mal­la nätisti omien ole­mas­saole­vien rajo­jen sisäpuolel­la, vai pitääkö sen eteen tehdä akti­ivista valloittamista? 

    Venäjän idea on kar­rikoidusti impe­ri­al­is­mi. Venäjä on ollut impe­ri­al­isti­nen ennen kuin USA:ta oli ole­mas­sakaan ja se tulee ole­maan sel­l­ainen vaik­ka USA katoaisi huomen­na maailmankartalta. 

    Vaikka­pa joku Pietari Suuri ei istuskel­lut pitämässä rauhaa rajoil­laan ja hän sen­tään eli 300v ennen USA:n nousemista maail­man­mahdik­si. Ja ain­oa syy, mik­si Venäjä ei ole Euroopas­sa laa­jen­tanut omia rajo­jaan Ukrainaa pidem­mälle on USA ja sen sotamahti strate­gi­sine ydinaseineen.

    Itselleen voi aina luu­lotel­la, että Venäjän määräi­ly­halu lop­puu siihen, kun USA vetäy­tyy maail­man­poli­ti­ikas­ta. Näin ei kuitenkaan tule käymään, vaan sitä halua ei sen jäl­keen suit­si enää mikään.

    Vastaa

21. Joo joo: Euroop­palaisen lib­er­aal­iä­lymys­tön sokea piste on edelleen USA, jopa viisaak­si mainit­tu Soin­in­vaara puoli­to­sis­saan ehdot­taa rauhan ja ihmisoikeuk­sien edis­tämistä yhdessä Kiinan, Venäjän ja ara­bi­maid­en kanssa. 

    Sama kuin jos joku olisi kir­joit­tanut vuon­na 1941: “Euroop­palaisen lib­er­aal­iä­lymys­tön sokea piste on edelleen Sak­sa, jopa viisaak­si mainit­tu N. N. puoli­to­sis­saan ehdot­taa rauhan ja ihmisoikeuk­sien edis­tämistä yhdessä Neu­vos­toli­iton kanssa.” (Ja tuo N. N. voi tässä olla esimerkik­si Win­ston Churchill.)

    Vastaa

22. K‑Veikko: Val­tio, jos­sa sanan­va­pau­den määrit­telee totu­us­min­is­ter­iö, kansalta samansa val­tu­u­tuk­sen nojal­la tietenkin, ei voi samanaikaises­ti olla demokratia.

    Ei pidä panikoi­da, Trump ja kump­pan­it ovat kyl­lä uhkailleet tiedo­tusvä­lineitä ja yksit­täisiä kansalaisia, mut­ta tekoi­hin ei ole vielä päästy.

    Vastaa

23. Tapio: Ihan hyvä lista, mut­ta siitä puut­tuu kaikkein tärkein: riit­tävän itsenäi­nen oikeuslaitos ja nimeno­maan riip­puma­ton siviilioikeus. 

    Kuin­ka itsenäi­nen oikeuslaitos on Kiinassa?

    Vastaa

24. Venäjä ei tavoit­tele samo­ja arvo­ja kuin eu.muuten kai mitään kri­ise­jä ei olisi.

    Vastaa

25. Tom­mi Uschanov: Sama kuin jos joku olisi kir­joit­tanut vuon­na 1941: “Euroop­palaisen lib­er­aal­iä­lymys­tön sokea piste on edelleen Sak­sa, jopa viisaak­si mainit­tu N. N. puoli­to­sis­saan ehdot­taa rauhan ja ihmisoikeuk­sien edis­tämistä yhdessä Neu­vos­toli­iton kanssa.” (Ja tuo N. N. voi tässä olla esimerkik­si Win­ston Churchill.)

    Oikein lois­ta­va ver­taus! USA-nat­sien panssari­armei­jat ovatkin jo NATOn savu­ver­hon suo­jas­sa val­lan­neet melkein koko Euroopan ede­ten syvälle pyhän Äiti-Venäjän iki­aikaisille alueille. FEMA-leireil­lä kaa­sute­taan juu­ta­laisia ja mus­lime­ja samaan aikaan kun USA-nat­si­tiedemiehet kehit­televät salaisia kos­toa­sei­ta kuten H.A.A.R.P.ia

    Onnek­si me Suomes­sa emme ole oikeasti mukana näi­den uus-akse­li­v­al­to­jen sotapon­nis­tuk­sis­sa vaan olemme vain eril­lis-erim­ielisiä Mosko­van suun­taan, mitä ei voine riit­tävästi korostaa!

    Vastaa

26. Vaikut­taa siltä että Trump on heikko ja kaatuu, huolestuneem­pi Euroopan kan­nat­ta­nee olla omas­ta ton­tis­taan ja kiin­nos­tuneem­pi Mike Pen­cen kan­noista. USA pysyy tolpil­laan kos­ka sen oikeuslaitos, tiedustelu­palve­lut ja armei­ja pitävät maa­ta pystyssä sen aikaa kun Wash­ing­ton on sekaisin. Euroopal­la ei ole näitä vahvuuksia.

    Vastaa

27. Islamin radikalisoi­tu­mis­es­ta saamme suurelta osin kiit­tää Yhdys­val­to­ja – eri­tyis­es­ti George Bush nuorem­man jär­jetön­tä Irakin sotaretkeä. Islami­lai­sis­sa mais­sa väestön enem­mistö on yhä maltil­lisia, jot­ka koke­vat radikaalin islami­laisu­u­den vihollisekseen. 

    Radikaali Islam oli poli­it­ti­nen voi­matek­i­jä jo 1950-luvul­la Nasserin Egyp­tis­sä. Juuret ovat kai jos­sain 20-luvun Kairon koraanikouluis­sa. Islamin radikalisoi­tu­mi­nen ei ole uusi ilmiö, sen sijaan radikalis­min islamisoi­tu­mi­nen on, kuten myös suuri itse­tuhois­t­en nuorten miesten määrä islami­lai­sis­sa yhteisöissä.

    Toisek­seen, väite että islami­lai­sis­sa mais­sa väestön enem­mistö on yhä maltil­lisia edel­lyt­tää aivan jotain muu­ta maltil­lisu­u­den stan­dar­d­ia kuin mihin län­si­mais­sa on totut­tu. Pew Research Cen­terin raport­ti The World’s Mus­lims: Reli­gion, Pol­i­tics and Soci­ety on tässä suh­teessa varsin valai­se­va. Islami­lai­sis­sa mais­sa ihmiset ovat aidosti taka­pa­juisia siinä merk­i­tyk­sessä kuin sana on län­si­mais­sa opit­tu ymmärtämään.

    Veden­jaka­ja län­si­maisen ja islami­laisen yhteiskun­nan välil­lä on kansan käsi­tys laista (shari­as­ta) jumalal­lise­na ilmoituk­se­na. Hel­lenis­tisen kult­tuurin per­il­li­sistä juurikin Län­si-Euroop­pa alkoi aikoinaan vetää kaulaa sekä Bysant­ti­in että islami­laisi­in mai­hin päästyään eroon käsi­tyk­ses­tä että a) laki b) tieto c) val­lan oikeu­tus ovat jotain mys­tistä jumalal­lista alku­perää. Tämä käsi­tys on “maltil­lis­ten” oikea viholli­nen, ei joku pelkkään väki­val­taan ja ad hoc ‑ide­olo­giaan perus­tu­va pseu­do-uskon­nolli­nen lunatic fringe.

    Vastaa

28. anonyy­mi: Kuin­ka itsenäi­nen oikeuslaitos on Kiinassa?

    Tilanne parani edel­lisen johta­jan kaudel­la, mut­ta ei se ole kovin itsenäi­nen ole. Veikkan­pa, että Kiinan kasvu tulee hidas­tu­maan tämän takia. Maa­han ei syn­ny keskisu­uria yrityksiä.

    Vastaa

29. Tom­mi Uschanov: Sama kuin jos joku olisi kir­joit­tanut vuon­na 1941: “Euroop­palaisen lib­er­aal­iä­lymys­tön sokea piste on edelleen Sak­sa, jopa viisaak­si mainit­tu N. N. puoli­to­sis­saan ehdot­taa rauhan ja ihmisoikeuk­sien edis­tämistä yhdessä Neu­vos­toli­iton kanssa.” (Ja tuo N. N. voi tässä olla esimerkik­si Win­ston Churchill.)

    Hitlerko­rt­ti, miten kek­seliästä. USA ja Nat­si-Sak­sa ihmisoikeuk­sia ja lib­er­aal­iä­lymys­töä vastustamassa.
    Mainit­se­masi Churchill tietääk­seni yrit­ti vähän hillitä Roo­seveltin intoa edis­tää rauhaa ja ihmisoikeuk­sia toveri Stal­in­in kanssa.

    Vastaa

30. Avain Afrikan nousu­un on kuitenkin vapaakau­pas­sa. Suomes­sa se tosin lopet­taa sok­er­i­ju­urikkaan tuotannon. 

    Sen lisäk­si tarvi­taan vah­va val­tio, muuten lop­putu­los on jotain Venäjän ja Etelä-Sudanin väliltä. Vien­ti­t­u­lot val­u­vat ulko­maille, ja klaan­it, heimot yms ryh­mit­tymät soti­vat keskenään resurssien hallinnasta.

    Sor­tunei­den val­tioiden pystyt­tämi­nen uud­estaan edel­lyt­tää paikoin voimakas­ta soti­laal­lista inter­ven­tio­ta. Se tulee afrikkalais­ten tehdä itse. 

    Mil­lä rahal­la? Rahoi­tus tulee joka tapauk­ses­sa joltain ulko­val­lal­ta, ja mielum­min vaik­ka EU:lta ja Kiinal­ta kuin Venäjältä ja/tai Lähi-idästä.

    Vastaa

31. “Asi­aa enem­pää perustelemat­ta sanon, ettei Euroop­pa voi samanaikaises­ti pysyä demokra­tiana ja päät­tää ottaa maa­han sato­ja miljoo­nia afrikkalaisia
    Kiina on tul­lut oma­l­la itsekkääl­lä taval­laan mukaan Afrikan poli­ti­ikkaan. Maa tavoit­telee Afrikan val­tavia luon­non­va­ro­ja. Kiinan itsekäs apu Afrikalle on toimin­ut jopa parem­min kuin Euroopan human­i­taari­nen kehitysyhteistyö.”

    Nos­tan hat­tua näille kahdelle sinän­sä itses­tään selvälle, mut­ta täysin totu­udel­liselle kommentille.

    Olet harv­inaisen rohkea myön­täessäsi, ettei Euroop­pa voi pysyä Euroop­pana ja demokraat­tise­na, jos tänne tulisi his­to­ri­an mit­takaavas­sa lyhyel­lä aikavälil­lä (muu­tamia kym­meniä vuosia- sata vuot­ta) pari sataa miljoona ihmistä, jot­ka eivät jaa euroop­palaista kult­tuuria ja ajat­te­lu­ta­paa, ja mitä muu­ta siihen nyt liit­tyykään kuten sukupuolten tasa-arvo, sek­suaaliväh­memistö­jen oikeudet, vähem­mistö­jen oikeudet jne. Afrikan ja Lähi-Idän kult­tuurien on käytävä sama val­is­tu­sai­ka lävitse kuin Euroopankin. Emme me ole mitenkään sen parem­pia, mei­dän puolestamme on jo pahim­mat kasvukivut koet­tu aikaisem­pi­en sukupolvien toimesta.

    Toinen aja­tus Kiinan Afrikkaa nos­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta on poli­it­tis­es­ti vaar­alli­nen. Ensinäkin san­ot, että miedän anta­ma kehi­tys­a­pu ei vält­tämät­tä autakaan, tai se saat­taa olla jopa haitallista. Luulen niiden intres­siryh­mien jot­ka joko hyö­tyvät taloudel­lisen tai sosi­aalisen pääo­man muo­dos­sa nykyis­es­tä kehi­tys­a­pupolti­ikas­ta kieltävän tuon asian. Toinen mieleeni tule­va kipuko­h­ta on se, että tietääk­seni Kiinal­la ei ole mitään ongelmia olla tuke­mat­ta sel­l­aisia afrikkalaisen kult­tuurin piirteitä, jot­ka ovat taloudel­lisen tai kult­tuurisen kehi­tyk­sen tiel­lä. Jos tämä osoit­tau­tuu toimi­vak­si tai todek­si, niin liian moni menet­tää kasvon­sa Euroopassa.

    Vastaa

32. Eipä jatkos­sakaan aurinko tänne pohjolan perälle talvel­la paista🌨. Loskaa vaan ja vapaakauppaa. 

    Väestöräjähdyk­sen hoitaa pan­demia 10–15 vuo­den kulut­tua. Siinä karisee län­si­maiset arvot suo­ma­laisil­lakin. Jos ei Islannin tulivuori räjähdä ensin iki­talvea meille? 

    Kunn­ian maista tulee uusia patri­aat­tisia arvo­ja meillekin ja nyky­meno tasa-arvoineen näyt­tää katoa­van. Ohut­ta ja his­to­ri­a­ton­ta on se suomipo­jankin tasa-arvo oikeasti. Meep­pä käymään maalla.

    Vastaa

33. Osmo Soininvaara:“Afrikan nos­t­a­mi­nen jaloilleen on Euroopalle ydinkysymys. Afrikas­sa kytee väestöräjähdys, joka uhkaa tuo­da Euroop­paan sato­ja miljoo­nia siirtolaisia.
    Asi­aa enem­pää perustelemat­ta sanon, ettei Euroop­pa voi samanaikaises­ti pysyä demokra­tiana ja päät­tää ottaa maa­han sato­ja miljoo­nia afrikkalaisia”

    Mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti. Kuvit­telisin että Soin­in­vaara ajat­telee, että sato­jen miljoonien afrikkalainen maa­han­muut­to syn­nyt­täisi niin val­ta­van kap­inan kan­taväestön kesku­udessa, että eli­itin (niiden jot­ka hyö­tyvät noin isos­ta maa­han­muu­tos­ta joko taloudel­lis­es­ti tai moraal­isäteilyn muo­dos­sa) on tehtävä vallankaappaus.

    Var­masti näin.

    Vastaa

34. Tapio: Tilanne parani edel­lisen johta­jan kaudel­la, mut­ta ei se ole kovin itsenäi­nen ole. Veikkan­pa, että Kiinan kasvu tulee hidas­tu­maan tämän takia. Maa­han ei syn­ny keskisu­uria yrityksiä. 

    Voiko sen sanoa ole­van “avain nousu­un” Afrikan kohdal­la? Kiina­han on jo nyt jonk­i­nasteinen men­estys­ta­ri­na ja jos Afrik­ka pää­sisi tuo­hon, oltaisi­in jo mon­es­sa mielessä pitkällä.

    Vastaa

35. anonyy­mi: Voiko sen sanoa ole­van “avain nousu­un” Afrikan kohdal­la? Kiina­han on jo nyt jonk­i­nasteinen men­estys­ta­ri­na ja jos Afrik­ka pää­sisi tuo­hon, oltaisi­in jo mon­es­sa mielessä pitkällä.

    Ei riip­puma­ton oikeuslaitos yksinään ole avain nousu­un, mut­ta läh­es vält­tämätön edel­ly­tys sille. Muuten mon­et Afrikan maat mut­tuvat käytän­nössä Kiinan siir­tomaik­si. Esim. tuo aiem­min mainit­tu maare­for­mi muut­tuu irviku­vak­seen ilman toimi­vaa oikeuslaitosta.

    Mon­et län­si­maat (myös Suo­mi?) ovat ymmärtääk­seni yrit­täneet kehi­tysavun nimis­sä kehit­tää kohde­maid­en oikeuslaitok­sia. Estab­lish­mentin ja jois­sain mais­sa myös armei­jan vas­tus­tus on tehnyt työn vaikeaksi.

    Kiinan men­estys­tä ihme­tel­lään, kos­ka se on vas­toin mei­dän demokra­ti­ausko­vais­ten visioi­ta. Itse nimit­täisin Kiinan johta­jia Deng Xiaopingista alka­en val­is­tuneik­si itse­val­ti­aik­si, en kom­mu­nis­tidik­taat­tor­eik­si. Val­is­tunut itse­valtius toi­mi aikoinaan myös Euroopas­sa. Kiinas­sa itse­val­ti­aat ovat jopa ymmärtäneet ero­ta sovi­tun ajan kuluttua.

    Vastaa

36. Ei yksi mies voi viedä USA:ta protektionismiin.

    Vastaa

37. Tapio: Kiinan men­estys­tä ihme­tel­lään, kos­ka se on vas­toin mei­dän demokra­ti­ausko­vais­ten visioita.

    Kiina on Deng Xiaopin­gin uud­is­tuk­sista alka­en lähen­tynyt län­tistä ideaalia. Johan Nor­berg kir­joit­taa main­ios­sa kir­jas­saan Progress:

    Chi­na is still a dic­ta­tor­ship that treats its crit­ics harsh­ly, but there is no com­par­i­son to Mao’s Chi­na, where peo­ple belonged to a gov­ern­ment work unit that decid­ed what they could do with their lives and even who they could mar­ry or divorce. Back then, even your choice of cloth­ing could get you in trou­ble with the government.

    
    The Chi­nese peo­ple today can move almost how­ev­er they like, buy a home, choose an edu­ca­tion, pick a job, start a busi­ness, belong to a church (as long as they are Bud­dhists, Taoist, Mus­lims, Catholics or Protes­tants), dress as they like, mar­ry whom they like, be open­ly gay with­out end­ing up in a labour camp, trav­el aboard freely, and even crit­i­cize aspects of the Par­ty’s pol­i­cy (though not its right to rule unop­posed). Even ‘not free’ is not what it used to be.

    Euroopan (val­is­tunut) itse­valtius kaa­tui kai viime kädessä heikkoi­hin lenkkei­hin­sä joi­ta suku­laisu­u­teen perus­tu­va val­lan­per­imysjär­jestelmä väistämät­tä tuot­taa. Ehkäpä Kiinas­sa on mekanis­mit joil­la sel­l­aiset vältetään.

    Vastaa

38. Juk­ka Aaku­la:
    Osmo Soininvaara:”Afrikan nos­t­a­mi­nen jaloilleen on Euroopalle ydinkysymys. Afrikas­sa kytee väestöräjähdys, joka uhkaa tuo­da Euroop­paan sato­ja miljoo­nia siirtolaisia.
    Asi­aa enem­pää perustelemat­ta sanon, ettei Euroop­pa voi samanaikaises­ti pysyä demokra­tiana ja päät­tää ottaa maa­han sato­ja miljoo­nia afrikkalaisia”

    Mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti. Kuvit­telisin että Soin­in­vaara ajat­telee, että sato­jen miljoonien afrikkalainen maa­han­muut­to syn­nyt­täisi niin val­ta­van kap­inan kan­taväestön kesku­udessa, että eli­itin (niiden jot­ka hyö­tyvät noin isos­ta maa­han­muu­tos­ta joko taloudel­lis­es­ti tai moraal­isäteilyn muo­dos­sa) on tehtävä vallankaappaus.

    Var­masti näin.

    En tietenkään tiedä mitä Osmo Soin­in­vaara ajat­telee, mut­ta minus­ta yhtälö on päivänselvä. 

    Mah­dol­lisia siir­to­laisia on jo Afrikas­sa niin paljon, ettei Euroop­pa kykene otta­maan heitä vas­taan ilman, että oma elin­ta­somme rom­ah­taa. Jo kauan ennen tätä pis­tet­tä kansa, siis kansan suuri enem­mistö, sanoo demokra­ti­as­sa hyvin voimakkaan ein. Itse asi­as­sa alkaa olla hilkul­la sanooko kansa ei jo nykymäärillä.

    Siis­pä demokraat­tiset euroop­palaiset maat eivät pysty otta­maan siir­to­laisia kovin paljon enem­pää kuin nyt. Siihen vaa­dit­taisi­in jotain muu­ta kuin demokra­ti­aa. MOT.

    Vastaa

39. spot­tu: Euroopan (val­is­tunut) itse­valtius kaa­tui kai viime kädessä heikkoi­hin lenkkei­hin­sä joi­ta suku­laisu­u­teen perus­tu­va val­lan­per­imysjär­jestelmä väistämät­tä tuot­taa. Ehkäpä Kiinas­sa on mekanis­mit joil­la sel­l­aiset vältetään.

    Kiinan mekanis­mit eivät ole kovin vah­vat. Ne taita­vat tul­la testi­in nykyisen ykkös­miehen aikana.

    Val­ti­ol­lisen demokra­t­ian ain­oa pysyvä etu on, että se peri­aat­teessa ja myös käytän­nössä takaa rauhal­lisen johta­jien vai­h­don. Paikallis­ta­sol­la demokra­ti­as­ta on toki muitakin hyötyjä.

    Vastaa

40. On se has­sua, että kuin­ka koko maail­man pitäisi olla polvil­laan vähän koulutet­tu­jen miesten edessä.

    Pitäisi saa­da naiset taas syn­ny­tyskoneik­si ja nyrkin ja hel­lan väliin.

    Pitäisi olla töitä, joi­hin ei vaa­di­ta koulu­tus­ta, ja jois­sa ei joudu juuri mitään tekemään, ja että joista mak­se­taan korkea­ta palkkaa.

    Tekni­ikan ei pitäisi kehit­tyä, kos­ka näille met­sästäjäk­eräil­i­jöille se on aivan liian vaa­ti­vaa ja monimutkaista.

    Oli sit­ten kyse Ruostevyöhyk­keestä, Kain­u­us­ta tai Etiopi­an maaseudus­ta, niin kaikkien mei­dän pitäisi olla polvil­laan vähän koulutet­tu­jen miesten edessä.

    Vastaa

41. Alde­baran:
    On se has­sua, että kuin­ka koko maail­man pitäisi olla polvil­laan vähän koulutet­tu­jen miesten edessä. 

    No ei ehkä polvil­laan, mut­ta tuo­ta ihmis­ryh­mää on syytä kohdel­la samaan tapaan kuin kanan­mu­nia kaup­pakas­sis­sa: ne pitää paka­ta hyvin ja käsitel­lä varovast, muuten lop­putu­lok­se­na on jumala­ton sotku.

    Enti­saikoina nuorten miesten ylimäärän aiheut­ta­mat ongel­mat ratkaisti­in näp­pärästi pikku sodal­la, mut­ta se ei tai­da nykypäivänä toimia edes Venäjällä.

    Vastaa

42. Enti­saikoina nuorten miesten ylimäärän aiheut­ta­mat ongel­mat ratkaisti­in näp­pärästi pikku sodal­la, mut­ta se ei tai­da nykypäivänä toimia edes Venäjällä.

    Enpä tiedä, syksyl­lä 2015 suomeen saa­pui yli 30 000 pääosin nuor­ta ja akti­ivista miestä, eli suur­in­pi­irtein saman ver­ran kuin vuosilu­ok­ka har­jas­tukkaisia kantaugreja.
    Par­in­muo­dos­tus­ta ajatellen jako ei mene tasan, vaan jokaiselle eloveenatytölle on keskimäärin kak­si kosi­jaa, joista ilman jäänyt altistuu eri­lais­ten viharyh­mien houku­tuk­sille ja tois­t­en saman­lais­ten kanssa kerään­tyy nat­sien tai isilin lip­pu­jen alle. Jos ilmiö on euroopan­laa­juinen kuten vähän näyt­tää, niin lev­ot­to­muut­ta siitä väistämät­tä syntyy.
    Tai jopa jonkin­lainen sota.

    Vastaa

43. Oli sit­ten kyse Ruostevyöhyk­keestä, Kain­u­us­ta tai Etiopi­an maaseudus­ta, niin kaikkien mei­dän pitäisi olla polvil­laan vähän koulutet­tu­jen miesten edessä.

    Täy­tyy muis­taa että tuol­lainen putkimies-Joe on arjen aher­ta­jalle suun­nat­toman paljon arvokkaampi kuin joku matope­likoodari, vaik­ka se ei näy tulota­sos­sa eikä ammatin tuo­mas­sa muodikkaas­sa hypessä.

    Vastaa