Tuloerot ja kannustavuus hyvätuloisilla

42 vastausta artikkeliin “Tuloerot ja kannustavuus hyvätuloisilla”

1. Olen viime aikoina poht­in­ut juuri tuo­ta rikkaat/köyhät kak­si­jakoisu­ut­ta työn­teon kannustin-keskustelussa. 

   Jos suu­rit­u­loinen saa rahansa helpom­min (alhainen vero­tus), ole­tuk­se­na on, että hän tekee enem­män töitä. 

   Jos taas pien­i­t­u­loinen saisi rahansa helpom­min (esim palkkat­uel­la) hän yleisen käsi­tyk­sen mukaan laiskistuu. 

   Onko tässä muu­ta kuin kaksi­nais­moral­is­min logiikka?

   Lääkäries­imerk­ki ker­too hyvin, että keskustelua pitäisi viedä enem­män siihen, mitkä eri tek­i­jät motivoi työhön ja miten tuot­tavu­ut­ta paran­netaan. Raha on mon­elle väline, harvem­min tavoite itsessään.

   Vastaa

   1. Pelk­iste­tysti, kun yksilö pun­taroi työn­teon ja vapaa-ajan välil­lä, kan­nus­timien kokon­aisku­vaan kuu­luu sekä tulo­vaiku­tus että kor­vaus­vaiku­tus. Toisaal­ta työn­teko kiin­nos­taa sitä vähem­män, mitä enem­män tulo­ja on ilmankin (tulo­vaiku­tus). Toisaal­ta työn­teko kiin­nos­taa sitä enem­män, mitä enem­män siitä jää rahaa käteen (kor­vaus­vaiku­tus).

      Kuvaile­mas­sasi kak­si­jakoises­sa logi­ikas­sa suu­rit­u­loisen kohdal­la huomioidaan vain kor­vaus­vaiku­tus ja pien­i­t­u­loisen kohdal­la vain tulo­vaiku­tus. Todel­lisu­udessa molem­pi­en käyt­täy­tymistä ohjaa kumpikin vaiku­tus. Se, miten voimakas kukin vaiku­tus on, riip­puu yksilöstä ja on väestö­ta­sol­lakin empi­iri­nen kysymys. En tunne tämän aiheen kir­jal­lisu­ut­ta kovin hyvin (Ode ehkä osaa taus­toit­taa asioi­ta parem­min?), mut­ta käsit­tääk­seni tutkimuk­set viit­taa­vat siihen suun­taan, että tulo­vaiku­tuk­set ovat ver­rat­tain vähäisiä.

      Itse ajat­te­len, että tulolu­okas­ta riip­pumat­ta olen­naisem­pi on kor­vaus­vaiku­tus (paljonko työstä jää käteen), ja kan­nus­timet tulisi suun­nitel­la sen mukaan. Pien­i­t­u­loises­sa päässä tämä voi tarkoit­ta esimerkik­si suo­jaosia ja/tai etuuk­sien leikkurien keventämistä.

      Vastaa

   2. Suo­mi elää armot­tomas­sa reaal­i­taloudessa, halu­aa sitä tai ei.

      Mil­lainen tuo reaal­i­talous sit­ten oikein on?

      Tästä on juuri kir­joit­tanut eri­no­maisen artikke­lin Michael Beck­ley, val­ti­oti­eteen apu­lais­pro­fes­sori Tuftsin yliopistossa.
      https://www.foreignaffairs.com/united-states/strange-triumph-broken-america-michael-beckley

      Tässä artikke­lin pääkohdat:

      Yhdys­val­lat ovat kaikil­la mittareil­la mitat­tuna edelleen kiis­ta­ton mail­man­talouden johta­ja, eikä sitä kukaan edes pysty haastamaan!

      Yhdys­val­lois­sa val­lit­see nyt monel­la taval­la täysi sisäi­nen sekaan­nus. Kuitenkin täl­lä on ollut häm­mästyt­tävän vähäi­nen vaiku­tus Amerikan talouteen ja soti­laal­liseen voimaan, jot­ka pysyvät sitkeästi suurimp­ina ja ovat jois­sain kohdin jopa kasvaneet.

      Saat­taa olla niin, että tuo sisäi­nen sekaan­nus koko ajan pitää USA:n talouden ajan tasal­la ja pakot­taa tarvit­tavi­in muu­tok­si­in val­tion, osaval­tioiden ja paikall­ishallinto­jen ja yhtiöi­den toimesta?

      Yhdys­val­lat on edelleen maaill­man suurin talouden voi­matek­i­jä, jon­ka osu­us maail­man BKT:sta on 26 pros­ent­tia. Vuon­na 2008 Yhdys­val­to­jen ja euroalueen taloudet oli­vat kooltaan läh­es yhtä suuria, mut­ta nykyään Yhdys­val­to­jen talous on kak­si ker­taa suurempi.

      USA on myös noin 30 pros­ent­tia suurem­pi kuin globaalin Etelän – Afrikan, Lati­nalaisen Amerikan, Lähi-idän, Etelä-Aasian ja Kaakkois-Aasian taloudet yuhteensä.

      Jopa Kiinan talous kutis­tuu. Vuodes­ta 2021 vuo­teen 2024 Kiinan kansalaiset siir­sivät lait­tomasti sato­ja mil­jarde­ja dol­lare­i­ta pois Kiinas­ta, ja heistä tuli nopeim­min kas­va­va Yhdys­val­tain etelära­jan ylit­tävä siir­to­lais­ryh­mä, jon­ka määrä 50-ker­tais­tui tänä aikana.

      Yhdys­val­tain kokon­aisvel­ka, mukaan lukien val­tion, koti­talouk­sien ja yri­tys­ten vel­ka, oli val­ta­va 255 pros­ent­tia suh­teessa BKT:hen vuon­na 2024. Se on kuitenkin edelleen kehit­tynei­den talouk­sien keskiar­von ala­puolel­la, ja edelleen selvästi alle Kiinan yli 300 prosentin.

      Yhdys­val­lat on myös laa­jen­tanut soti­laal­lisia liit­tou­tu­mi­aan ja hallintaansa rahoi­tusjär­jestelmis­sä, ener­gia­markki­noil­la, kulut­ta­ja­markki­noil­la ja tek­nol­o­gises­sa kehi­tyk­sessä, mikä lisää sen kykyä ohja­ta sitä globaalia jär­jestelmää, jos­sa muut maat toimivat.

      Dol­lari kat­taa nyt läh­es 60 pros­ent­tia maail­man keskus­pankki­varan­noista ja läh­es 90 pros­ent­tia maail­man­laa­jui­sista valuuttatransaktioista.

      Yhdys­val­to­jen johtoase­ma globaaleis­sa inno­vaa­tiois­sa vahvis­taa entis­es­tään sen rak­en­teel­lista voimaa. Yhdys­val­ta­laiset yri­tyk­set tuot­ta­vat yli 50 pros­ent­tia maail­man huip­pute­knolo­gian voitoista, kun taas Kiinan osu­us vain kuusi prosenttia.

      ENTÄ SUOMI?

      Mitä tämä tarkoit­taa pienen, syr­jäisen ja kil­pailukyvyt­tömän Suomen kannal­ta, joka käy kyber­so­taa Venäjän kanssa?

      SUOMI VOIDAAN PELASTAA VAIN NÄIN

      1. Koko talouden tason tuot­tavu­us ja kil­pailukyky määräy­tyvät yri­tys­taloud­es­ta läh­tien, ”Luo­van tuhon” prosessilla.

      2. Talouskasvun ”Luo­van tuhon” idea perus­tuu kolmeen pääa­jatuk­seen: 1) Talouskasvun ytimessä ovat inno­vaa­tion ja tiedon lev­iämi­nen. 2) Inno­vaa­tiot vaa­ti­vat kan­nus­timia ja omis­tu­soikeu­den suo­jaa. 3) Talouden kasvu tapah­tuu, kun uudet inno­vaa­tiot syr­jäyt­tävät ja tuhoa­vat vanhat.

      3. Tutkimusten mukaan kak­si kol­ma­sosaa kasvus­ta selit­tyy ”Luo­val­la tuholla”.

      4. Nuoret yri­tyk­set ovat Suomen kansan­talouden tule­vaisu­us. Van­ho­jen yri­tys­ten val­ta mure­nee ja ne pois­tu­vat hilak­seen his­to­ri­an hämärään…

      5. Suomes­sa pitää investoi­da SUUREEN JOUKKOON eri­laisia tun­net­tu­jen kasvualo­jen inno­vaa­tioi­hin ja vähem­män tehtaisi­in, koneisi­in ja laitteisiin.

      6. Inno­vaa­tioiden val­in­ta pitää jät­tää vien­tiyri­tyk­sille, jot­ka ovat kohdan­neet armot­toman kan­sain­välisen kil­pailun jo pitkään.

      7. Val­tion pitää tukea inno­vaa­tioit­ten T&K- ja käyt­töönot­to­vai­het­ta, mut­ta skaalaus pitää antaa markki­noit­ten hoitoon.

      8. Byrokraateil­la ja poli­itikoil­la ei ole osaamista ja ymmär­rystä han­kkeit­ten val­in­taan, sil­lä ne taval­lis­es­ti val­it­se­vat väärät han­kkeet. Esimerkkinä erit­täin riskialt­ti­it ja kan­nat­ta­mat­tomat vihreät MEGA-hankkeet.

      9. Suomes­sa pitää tehdä TÄYDELLINEN TALOUSREFORMI globaalin markki­na­t­alouden ehdoil­la niin, että tääl­lä on HOUKUTTELEVAA / mah­dol­lista ottaa riskiä, MEGA-rikas­tua ja investoi­da inno­vaa­tioi­hin, sekä ottaa palveluk­seen korkeal­la pal­ka­lla maail­man parhai­ta suo­ma­laisia ja ulko­maisia osaajia

      Sep­po Korp­poo, 50+ vuot­ta 24/7 palvelua teknolo­giavi­en­nin armot­tomil­la etur­in­tamil­la. Täl­lä het­kel­lä keski­tyn tekoä­ly-pro­jek­tei­hin ja ympäristöys­täväl­liseen mikrobiologiaan

      Vastaa

      1. Tuos­sa hur­jas­sa lis­tauk­ses­sa on yksi ongelma:
         Kytkös todellisuuteen.

         Eli, kun väität, että Luo­va tuho jää tekemät­tä, kos­ka Suomes­sa ei ole houkut­tel­e­vaa yrit­tää, niin mis­tähän tämä johtuu?
         Onko kyse jostain joidenkin tulo­jen jois­tain mar­gin­aalipros­en­teista vai ehkä koulute­tun inno­vati­ivisen työvoiman puutteesta.

         Kun se yleis­nero 22v-start­up-johta­ja päät­tää olla otta­mat­ta riskiä, niin kuvit­teeko joku orpo­nom­ics-lahkon ulkop­uolel­la, että tuo kyseinen inno­vaa­tioiden tona­va oikeasti miet­tii jotain marginaaliprosentteja?

2. Kiin­nos­ta­van poikkeuk­sen muo­dostaa vähän sat­un­nais­es­ti valit­tu (erit­täin hyvä)tuloisten joukko, jot­ka pystyvät kier­rät­tämään palkkansa hold­ing-yhtiöjär­jeste­lyn kaut­ta. Efek­ti­ivi­nen veror­a­site jää tuol­loin merkit­tävästi alem­mak­si kuin vas­taa­van brut­to­sum­man tien­aaval­la palkkatyöläisel­lä. Jostain syys­tä tun­tuu, että tätä lop­ul­ta eriskum­mallista ilmiötä ei ole juuri tutkit­tu. Eikä siihen puut­tumi­nenkaan oikein nyky­hal­li­tus­ta kiin­nos­ta, vaik­ka VM tätä tar­josikin yht­enä säästövaihtoehtona.

   Pääo­mat­ap­pi­oiden verovähen­nysoikeus on kuitenkin vah­vasti perustel­tu. Jos sijoi­tus A tuot­taa 100€ voiton ja sijoi­tus B 100€ tap­pi­on, on luon­te­vaa että veroa mak­se­taan käteen lop­ul­ta jääneen sum­man (eli 0€) mukaan. Oma kysymyk­sen­sä on, pitäisikö pääo­maveroon sit­tenkin lisätä 1–2 pro­gres­sio­por­ras­ta nykyisen ”alle 30ke/yli 30ke” lisäk­si. Luul­tavasti esim. 0,5% nos­to pääo­mat­ulovero­pros­en­teis­sa ei juuri aiheut­taisi käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia, mut­ta saat­taisi olla san­gen tuottoisa.

   Jk. Kiitok­set ansiokkaas­ta kolum­nista viikon­lop­un Talouselämässä. Pätee myös vero­tusu­ud­is­tuk­seen: ”sosiaalisella/yhteiskunnallisella insinööriosaamisel­la” olisi kipeä tarve ajassamme.

   Vastaa

   1. Pöäo­mat­ulovero­tuk­ses­sa on mie­lenki­in­toinen sivu­juonne met­sän­myyn­ti­t­u­lo­jen osalta.
      Met­sän­myyn­ti­t­u­lot ovat pääo­mat­u­loa. Täl­löin oma­toimi­nen met­sän­o­mis­ta­ja mak­saa pääo­matuoveroa siitä työstä, mitä met­sässään tekee. Kemera ja Met­ka jär­jestelmäl­lä on tätä työn vero­tus­ta jonkin ver­ran helpotet­tu, mut­ta use­at eivät hae näitä tukia.
      Muu­ta­ma vuosi sit­ten oli yle llä tutkimus­tu­lok­sia Suomen kun­tien tulovero­ker­tymistä. Näyt­tivät met­sä­val­taiset kun­nat olleen todel­lisia ”veronkiertäjiä” kaupunkei­hin näh­den. Väit­täisin, että tuon tutkimuk­sen tek­i­jät eivät ymmärtäneet mitään oma­toimisen met­sä­työn verotuskohtelusta.

      Vastaa

      1. Aina­han hake­va ris­tiri­itaisuuk­sia löytää. Remont­ti-Reet­ta remon­toi kämp­piä tun­tipal­ka­lla työ­nan­ta­jan lasku­un ja työ­tu­lo­pros­en­teil­la. Asuntoflip­paa­ja-Fil­ip remon­toi ostami­aan kämp­piä myyn­tikun­toon ja mak­saa myyn­tivoitoista verot pääo­mat­u­lo­jen mukaan. Joh­tu­isiko met­sä­val­tais­ten kun­tien pienem­mät vero­ker­tymät kuitenkin enem­män väestörak­en­teesta ja elinkei­noelämän yksipuolisuudesta.

3. Ode
   ”Lääkärit esimerkik­si ovat vähen­täneet työn­tekoa, kos­ka ansait­se­vat osa-aikatyöl­läkin tarpeeksi.”

   Var­maan joo, mut­ta olisiko alan nai­sis­tu­misel­la suurem­pi vaiku­tus? Samal­la pal­ka­lla ja veroil­la miehet tekevät yleen­sä jär­jestään aina enem­män töitä.

   Vastaa

   1. En tiedä, mut­ta väite on tark­istet­tavis­sa. Ovatko mies­lääkärit vähen­täneet työtuntejaan.

      Vastaa

      1. Väitän, että syy mik­si lääkärit tekevät osa-aikaisu­ut­ta nykyään niin paljon johtuu päivystyk­ses­tä ja osa työ­nan­ta­jista tekee han­kalak­si ottaa päivystyk­sistä ker­tyviä tun­te­ja edes osak­si vapaa-aika kor­vauk­se­na. Hyvin paljon tietenkin vai­htelee erikoisala ja yksikköko­htais­es­ti paljonko tulee päivys­tämistä. Itsekin teen lääkärinä täl­lä het­kel­lä nimel­lis­es­ti vain 60% työaikaa, vaik­ka työ­tun­timäärät ovat sel­l­aiset että 100% virankin pyörit­tämi­nen onnis­tu­isi hel­posti, mikäli päivystyk­ses­tä ker­tyviä tun­te­ja saisi ottaa vapaa-aika kor­vauk­se­na. Työ­nan­ta­ja on kuitenkin halun­nut näin, ehkä sik­si että virkapo­h­jaa vapau­tuu enem­pi niin tehdään sit­ten pienem­pää pros­ent­tia. Monel­la on lisäk­si virkatyön ulkop­uolista aka­teemista tutkimus­ta, luen­noin­tia, yksi­ty­is­vas­taan­ot­toa tai muu­ta sivutoimea.

      2. Onko lääkärei­den osa-aikalep­pois­tamista myös mata­lam­man vero­tuk­sen mais­sa, kuten vaik­ka Sveit­sis­sä, Sin­ga­pores­sa tai Jenkeissä?

         Luulisi ole­van help­poa tehdä ainakin jonkin­laista vertailua?

4. Ihmiset käyt­tävät rahansa mikä on heille arvokas­ta, esimerkik­si köy­hät ruokaan ja vuokraan; rikkaam­mat vapaa-ajan ostamiseen. 

   Kan­nat­taa myös huo­ma­ta mihin varakkaat suun­taa­vat rahankäytön: ulko­maille. Kivem­pi ilmas­to, Tan­s­jan veroe­dut jne. Itse asi­as­sa lisään­tynei­den tulo­jen kulu­tus suun­tau­tuu ulko­maille eri muodois­sa. Köy­hät käyt­tävät rahansa lähimarketissa. 

   Virkamiehiä luku­unot­ta­mat­ta ansio­tu­lo­jen muut­ta­mi­nen pääo­mat­u­loik­si on myös help­poa ja kan­nat­tavaa. Veroparati­isi­jär­jeste­lyt ja asumisen siir­to ulko­maille aiheut­taa hie­man enem­män oheisku­lu­ja, mut­ta sujuu. 

   Vero­tuk­ses­sa olisi syytä pohtia tätä epäkan­nus­tavaa eroa pääo­mat­u­lo­jen ja ansio­tu­lo­jen välil­lä. Bonuk­se­na on, että val­tio joutuu vielä muun ohel­la mak­samaan eläk­keet eläke­mak­su­ista luis­taneille yrit­täjille. Samoin muuten yri­tys­ten sukupol­ven vai­h­dok­ses­sa on olema­ton per­in­tövero ver­rat­tuna mui­hin kansalaisi­in. Sekin toimii kikkailu­na, vas­toin ideaa säi­lyt­tää yrityksiä. 

   Filosofinen kysymys on, mik­si köy­hiä kan­nus­taa rahan vähyys mut­ta rikkai­ta rahan lisäämi­nen. Entäs jos huonoa tulosta tehnyt yri­tysjo­hta­ja saisikin vain sen 820 e/kk kunnes meno muuttuu?

   Vastaa

5. Jos saisin saman net­topalkan työstäni tekemäl­lä vaik­ka 20% vähem­män töitä (tai jos verot oli­si­vat vas­taavasti mata­lam­mat), tek­isin töitä vain 4 päivää viikossa. 

   Kas kun jos tarvit­sisin enem­män rahaa, olisi valin­nut parem­min palkatun duunin. En tehnyt niin, kos­ka työni on kivaa ja toimis­to tosi nas­ta ja hyväl­lä paikalla. Huonom­mal­ta paikalta olisi saanut parem­min palkatun duunin.

   Vastaa

6. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Aiem­min sekä Yhdys­val­lois­sa että Bri­tan­ni­as­sa on sovel­let­tu selvästi yli 90 pros­entin mar­gin­aaliv­ero­ja, eikä talous siihen kaatunut. Jos voit tehdä mil­jar­di euroa tuot­ta­van keksin­nön, et jätä sitä tekemät­tä vain, kos­ka tien­aat siitä itse vain sata miljoonaa.”

   Lueske­lin tek­stisi luet­tuasi netistä Yhdys­val­to­jen 1950-luvul­la laite­tu­ista yli 90 %:n nimel­li­sistä mar­gin­aaliv­eroista. Ensin­näkin kyse oli tosi­aan nimel­li­sistä veroista. Eri­lais­ten verot­to­muus- ja verovähen­nys­ten syistä tosi­asialli­nen vero­tus oli sil­loin suu­ru­us­lu­okaltaan noin 45 %. Tämä noin 42–48 %:n tienoil­la käytän­nössä ollut huip­pu­vero­tus kos­ki koko USA:ssa vuosi­ta­sol­la mon­e­na vuon­na alle 10 000 koti­talout­ta eli noin 0,01 % verotet­tavista. Siitä oli help­po päästä eroon vero­su­un­nit­telul­la: tulo­ja esim. sai aika vapaasti siirtää seu­raa­van vuo­den vero­tuk­seen, ja esim. vuokra-asun­to­jen han­k­in­ta­menot sai aiem­paa laa­jem­min vähen­tää vero­tuk­ses­taan vuo­den 1954 ver­ou­ud­is­tuk­ses­ta läh­tien (kun vuokrako­htei­den han­k­in­ta­menot sai vähen­tää vero­tuk­ses­saan jo vuokrau­saikana, ja inflaa­tion myötä tosi­asi­as­sa kiin­teistö­jen nimel­liset arvot vuosit­tain nousi­vat, mikä vielä paran­si tämän vero­su­un­nit­telukeinon kan­nat­tavu­ut­ta), jol­loin hyvä­tu­loisem­pi väestö Yhdys­val­lois­sa alkoi akti­ivis­es­ti jostain syys­tä ostel­la vuokra-asun­to­ja… sel­l­aisia ei juurikaan ollut, jot­ka oli­si­vat tien­aa­mas­taan 1000 000 dol­lar­ista mak­sa­neet 900 000 dol­lar­ia verottajalla.

   Vastaa

   1. Vero­tuk­sen por­saan­reik­iähän oli var­masti myös sil­loin USA:ssa, kuten niitä on nyt Suomes­sakin ja nimeno­maan sel­l­aisia jot­ka hyödyt­tävät suu­rit­u­loisimpi­en ja varakkaimpia. Mut­ta mik­si, eikö olisi parem­pi että kaik­ki mak­saisi­vat veron­sa niin ettei vero­tus olisi ainakaan regressiivistä.

      Eikä se,että ylin mar­gin­aaliv­ero on 90 tarkoi­ta tietenkään, että sen mukaan mak­set­taisi­in veroa koko tulosta.

      Vastaa

      1. Ei ole kysymys por­saain­reistä vaan tarkoituk­sel­la vero­jär­jestelmään luo­duista eduista.

         Poli­itikolle sekä veron­mak­sa­jalle molem­mille hyödyllistä.

      2. Se on tot­ta, että nuo por­saan­reiät on luo­tu ainakin pääasi­as­sa tarkoituk­sel­la tekemään vero­tuk­ses­ta regres­si­ivistä ja hyödyt­tämään suuria pääo­mat­u­lo­ja saavia , siis niitä jo entis­es­tään varakkai­ta. Ja noi­ta por­saan­reik­iä ylläpi­de­tään ja suo­jel­laan täysin tarkoituksella
         kos­ka ne ovat kyl­lä hyvin päät­täjien tiedossa.

         En tiedä kuin­ka hyödyl­listä sit­ten keski­t­u­loisille veron­mak­sajille on, että hei­dän vero­tuk­sen­sa on kireäm­pää kuin suurem­pit­u­lois­t­en ja että he joutu­vat mak­samaan itse sen mitä suu­rit­u­loiset noil­la por­saareil­lä välttävät.

   2. Tosi­aan näitä 90% mar­gin­aaliv­ero­ja joi­ta käytetään aina esimerkkinä, vaik­ka ei niitä käytän­nössä kukaan mak­sanut. Efek­ti­ivi­nen top‑1% on kyl­lä veroaste on laskenut, mut­ta vain hie­man esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa(*). Yllättvän samana jopa pysynyt kaikkienkin muu­tosten jälkeen. 

      Toise­na huomiona huo­mat­ta­va osa omista tut­tavista (IT) tekee 4‑päiväistä viikkoa, vaik­ka olisi täysi mah­dol­lisu­us tehdä täyt­tä päivää. Nämä ovat laske­neet vapaapäivän arvokkaam­mak­si, kun val­ti­olle menevä lisätienesti.

      https://taxpolicycenter.org/taxvox/effective-income-tax-rates-have-fallen-top-one-percent-world-war-ii‑0

      Vastaa

      1. Toise­na huomiona huo­mat­ta­va osa omista tut­tavista (IT) tekee 4‑päiväistä viikkoa, vaik­ka olisi täysi mah­dol­lisu­us tehdä täyt­tä päivää. Nämä ovat laske­neet vapaapäivän arvokkaam­mak­si, kun val­ti­olle menevä lisätienesti. 

         Olen yksi näistä jot­ka it-alal­la ovat tehneet jo kauan 75% työaikaa omas­ta halus­tani. En kuitenkaan vero­tus­ta ide­ol­o­gi­sista syistä vas­tus­taen kuten tut­tavasi, vaan kos­ka arvostan vapaa-aikaani ja nykyi­nen net­topalkkani tulota­so mah­dol­lis­taa elin­ta­son jota kaipaan. Jos vero­tus olisi korkeampi luul­tavasti ensin vähän vähen­täisin kulu­tus­ta, mut­ta merkit­tävästi korkeampi vero­tus var­maan pakot­taisi min­ut tekemään täyt­tä päivää ettei min­un tarvit­sisi merkit­täväl­lä taval­la laskea elintasoani.

         Aja­tus että vero­tus­tani laske­mal­la min­ut saisi tekemään enem­män töitä tun­tuu itsel­leni jär­jen­vas­taiselta, ennem­minkin olen haaveil­lut vähen­täväni työaikaani vielä nykyis­es­tään jos vain net­to­tu­loni oli­si­vat korkeammat.

         Data näyt­tää tuke­van samo­ja johtopäätök­siä. Jos työn­tek­i­jäl­lä on työ­markki­noil­la neu­vot­telu­voimaa (lääkärit, it-ammat­ti­laiset) alen­taa omaa työaikaansa ja silti saa­da riit­tävästi net­to­tu­lo­ja mukavaan elin­ta­soon, niin mon­et val­it­se­vat lisä­työn sijas­ta lisään­tyvän vapaa-ajan.

      2. Min­ua suo­ras­taan ällöt­tää nämä jutut IT alan lyhy­istä työajoista.
         IT alal­la on mon­en­moista toim­i­jaa, mut­ta suuri osa työstä liit­tyy taval­lisi­in kulut­ta­ji­in. Har­va se päivä joutuu medi­as­ta luke­maan miten taas on yksit­täisiä kulut­ta­jia hui­jat­tu verkos­sa. Ja usein taustal­ta löy­tyy yksinker­tainen ohjelmis­tovirhe tai puute ihmisa­jat­telun logi­ikkan eri ”sävy­jen” tun­nistamis­es­ta. Jospa niitä saisi vähen­net­tyä, jos it-ammat­ti­laiset suh­tau­tu­isi työhön ”into­hi­moi­ses­ti” eikä vain elan­non han­kkimisen takia.

      3. Tosi­aan näitä 90% mar­gin­aaliv­ero­ja joi­ta käytetään aina esimerkkinä, vaik­ka ei niitä käytän­nössä kukaan maksanut.

         1900-luvun puo­livälin suuri veronko­ro­tusaal­to voiti­in toteut­taa myös omaisu­u­den verot­tamisel­la, kuten tapah­tui Bri­tan­ni­as­sa. Hil­jat­tain edes­men­nyt taloushis­to­ri­oit­si­ja Bill Rubin­stein las­ki aikoinaan verotiedoista, että esimerkik­si vuon­na 1953 koko Bri­tan­ni­as­sa oli vain 36 ihmistä, joil­la oli yli miljoo­nan pun­nan (nykyra­has­sa noin 35 miljoo­nan pun­nan) omaisu­us. Vielä vuon­na 1939 toisen maail­man­so­dan syt­tyessä heitä oli ollut yli tuhat, mut­ta melkein kaik­il­ta oli sil­lä välin verotet­tu pois hei­dän omaisuuten­sa, kos­ka sota ja sen jälkeinen jälleen­raken­nus täy­tyi mak­saa jol­lakin. (W. D. Rubin­stein, Cap­i­tal­ism, Cul­ture and Decline in Britain 1750–1990, 1993, s. 130.)

         Tätä muu­tos­ta nyt ei ainakaan voi selit­tää tilas­to­harhak­si, kos­ka se ilme­nee vero­tuk­sen konkreet­tis­es­ta lop­putule­mas­ta eikä lasken­nal­lis­es­ta veroasteesta.

      4. Tom­mi: “Rubin­stein las­ki aikoinaan verotiedoista, että esimerkik­si vuon­na 1953 koko Bri­tan­ni­as­sa oli vain 36 ihmistä, joil­la oli yli miljoo­nan pun­nan (nykyra­has­sa noin 35 miljoo­nan pun­nan) omaisu­us. Vielä vuon­na 1939 toisen maail­man­so­dan syt­tyessä heitä oli ollut yli tuhat, mut­ta melkein kaik­il­ta oli sil­lä välin verotet­tu pois hei­dän omaisuuten­sa, kos­ka sota ja sen jälkeinen jälleen­raken­nus täy­tyi mak­saa jollakin.”

         Tää on kyl­lä mie­lenki­in­toinen keis­si, jos on hyvät tilas­tot näistä yhä olemassa.

         Esim. tutkimuskysymyk­senä voisi olla, että kuin­ka mon­ta miljonääriä olisi ollut 1953, jos korkein vero­prossa olisi ollut vaik­ka 80%?

   3. Seu­raavak­si kan­nat­taa tarkastel­la UK:ta.
      60–70-luvulta löy­tyy esim. paljon pop-tähtiä, jot­ka läh­tivät veropako­laisik­si tai joiden­ka fir­mat siir­tyivät mui­hin maihin.

      Vastaa

7. “Huo­mat­takoon, että työn­teon paran­tunut kan­nat­tavu­us voi myös laiskistaa. Lääkärit esimerkik­si ovat vähen­täneet työn­tekoa, kos­ka ansait­se­vat osa-aikatyöl­läkin tarpeek­si. Sil­lä ei pitäisi olla loogis­es­ti ottaen merk­i­tys­tä, lisään­tyykö net­topalk­ka vero­jen alen­tu­misen vai brut­topalkan nousun takia.”

   Näin ehkä, jos muutet­taisi­in vain yhden lääkärin verotusta/palkkaa, ja kaik­ki muu pysy­isi ennal­laan. Mut­ta pitää muis­taa, että korkean vero­tuk­sen maas­sa saa kaiken­laista verora­hoit­teista kivaa, jota ei menetä (tai saa suo­ras­taan lisää), vaik­ka vähen­täisi työn tekoa. Kun vapaa-aikaa ei verote­ta, tämä tekee saman net­topalkan vai­h­tamis­es­ta vapaa-ajak­si houkut­tel­e­vam­paa korkean kuin mata­lan vero­tuk­sen maassa.

   Vastaa

   1. Näin ehkä, jos muutet­taisi­in vain yhden lääkärin verotusta/palkkaa, ja kaik­ki muu pysy­isi ennal­laan. Mut­ta pitää muis­taa, että korkean vero­tuk­sen maas­sa saa kaiken­laista verora­hoit­teista kivaa, jota ei menetä (tai saa suo­ras­taan lisää), vaik­ka vähen­täisi työn tekoa. Kun vapaa-aikaa ei verote­ta, tämä tekee saman net­topalkan vai­h­tamis­es­ta vapaa-ajak­si houkut­tel­e­vam­paa korkean kuin mata­lan vero­tuk­sen maassa. 

      Toinen mekanis­mi joka vähen­tää työn­tekoa kehit­tyneis­sä korkeasti verote­tuis­sa val­tiois­sa on se että mitä vähem­män val­tio tar­joaa tur­vaa kri­isien var­al­ta (kuten sairas­tu­mi­nen tai työt­tömyys ovat) sitä enem­män yksilön pitää “vaku­ut­taa” omaa talout­taan näi­den paho­jen päivien var­alle keräämäl­lä var­al­lisu­ut­ta. On sit­ten toki näkökul­makysymys onko tämä hyvä vai huono asia paljonko ihmisiä ohjataan val­tion toimes­ta omis­ta­maan elämään­sä palkkatyölle. Itse en niinkään väl­itä palkkatyöstä sen työn­tekemisen itseis­ar­von takia että surisin tätä hyv­in­voin­ti­val­tion piir­ret­tä, vaan enem­mänkin päinvastoin.

      Vastaa

8. Itse olen miet­tinyt, että suurin kan­nustin­loukku hyväo­saisil­la liit­tyy siihen elämän­vai­heeseen, kun lapset on saatu työn­net­tyä pois kotoa yliopis­toon ja asun­to­lainen viimeinen mak­suerä on mak­set­tu. Yhtäkkiä käytet­tävis­sä ole­vaa rahaa onkin selvästi aikaisem­paa enem­män kun kiin­teät kulut pienenevät, ja toisaal­ta urake­hi­tys tyyp­il­lis­es­ti on saavut­tanut jonkin­laisen lakip­is­teen, kun urake­hi­tyk­sen pyra­mi­di kape­nee jyrkästi huip­pua kohden. Houku­tus vähen­tää pon­nis­telua on suuri, kun pakot­tavaa tarvet­ta rahalle ei oikeas­t­aan ole ja kaiken­laiseen kivaan puuhastelu­un ja har­rastelu­un olisi ker­rankin sekä rahaa että aikaa. 

   Tilanne on aika eri­lainen ver­rat­tuna vaikka­pa yhdys­val­toi­hin, jos­sa kiin­teistövero on paljon suurem­pi osu­us asumisen kus­tan­nuk­sista, ja opiskelu on niin kallista, ettei yliopis­toon lähtevä lap­si todel­lakaan tarkoi­ta van­hempi­en kus­tan­nus­ta­son laskua, päin vastoin.

   Suomes­sakin työn­teon kan­nus­tavu­ut­ta paran­taisi huo­mat­tavasti jos vero­tuk­sen pain­opiste siir­ret­täisi­in tuloveros­ta asun­to­tu­lon ja maapo­h­jan veroon, jon­ka lisäk­si voisi olla perustel­tua pain­ot­taa eläke­vaku­u­tus­mak­su­ja ja ker­tymää nyky­istä enem­män uran loppuvuosiin.

   Vastaa

   1. Tässä on var­masti paljon perää. Suomes­sa on help­poa ulkois­taa omien las­ten­sa elä­tys yhteiskun­nalle, kun las­ten “itsenäistymi­nen” käytän­nössä yleen­sä tarkoit­taa tulon­si­ir­to­jen varas­sa elämistä.
      Ehdot­ta­masi vero­tuk­sen pain­opis­teen muu­tos on sama mihin ekon­o­mistit briteis­sä viime vuosikymmenel­lä päät­tivät vero­jär­jestelmän ana­ly­y­sis­saan. Mir­rlees review. Suomes­sa ei kuitenkaan tule koskaan toteu­tu­maan, kos­ka se vaaran­taisi oleiluy­hteiskun­nan perustan.

      Vastaa

      1. Tässä on kyl­lä ero­ja yhteiskun­ta- ja tulolu­okkien välil­lä. Hyvä­tu­loiset aka­teemiset (joi­hin itsekin lukeudun) panos­ta­vat rahal­lis­es­ti aika paljon mak­samal­la opiskele­vien nuorten vuokraa tai osta­mal­la asun­non opiske­li­jalle. Itse mak­soimme myös mais­ter­itutkin­non opin­tomak­sut Bri­tan­ni­as­sa (toinen tutk­in­to oli suoritet­tu jo Hgin yliopis­tossa). Hert­tainen muis­to on myös ilta­pu­vun han­k­in­ta tyt­tärille osakunnan/killan vuosi­juh­li­in. Vähem­män koulute­tuis­sa per­heis­sä koke­musteni mukaan taas arvoste­taan lapsen itsenäistymistä usein kuitenkin tukien varaan, edel­lytetään työssäkäyn­tiä vähän kohtu­ut­tomas­tikin opin­to­jen ohel­la ja korkeak­oulu on korkein­taan AMK.

9. Ohi­tat mielestäni hyvä­tu­lois­t­en osalta yksi­tyisen puolen urake­hi­tyk­sen / sivu­työt. Lääkärit jne ovat tärkeitä mut­ta ei siel­lä se uusi Busi­ness synny.

   Omas­sa tuta DI / pankki­iri / start Up kuplas­sani on selvästi nähtävis­sä että poruk­ka ei halua hakeu­tua kor­po­raa­tiois­sa esimies träckille kos­ka saatu kor­vaus vs. työmäärä on nau­ret­ta­van pieni. Yrit­tämisessä ja sivu­toimis­sa sama — mik­si alkaa tekemään sivu­toimea jos mar­gin­aaliv­ero on 60% ja samal­la on ris­ki että hom­man men­nessä vihkoon sin­ut kat­so­taan yrit­täjäk­si ja ansiosi­don­nainen on vaaras­sa. Jos start Up men­estyy niin optiot verote­taan ansio­tu­lons ja taas ollaan +50 vero­pros­en­tis­sa jos ei ole älyn­nyt tehdä sopivia jär­jeste­lyjä ajoissa.

   Point­ti­ni on se että pelkään yksi­tyisel­lä puolel­la jäävän paljon lisäar­voa syn­tymät­tä kos­ka se verote­taan kuo­li­aak­si heti alku­un. Ver­taa esim jenkkien innokku­u­teen yrit­tää / tehdä vaik­ka sivuhommia

   Vastaa

   1. Entä jos sen jenkkien työin­nokku­u­den takana onkin se, että ilman lisä­tun­te­ja ei pysty­isi mak­samaan talo­lainaa, las­ten opin­to­ja ja per­heen eläke­tur­vaa? Tai se, että äiti hoitaa lapset kotona, kos­ka päiväko­ti­mak­sut ovat noin 2 000 euroa/kk?

      Vastaa

10. https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001740585.html

    Tuos­sa on tuo paljon esitel­ty KELA:n (Hiil­amo) kuvaa­ja joidenkin vuosien takaa.

    Siel­lä alkupäässä on kiin­teää veroa, joten sik­si köy­himpi­en vero­pros­ent­ti on kuvaa­jan alkupäässä korkea. 

    Sit­ten tulee keskipalkat, joi­ta tämä vero­tus kohtelee keskenään suun­nilleen tasa-arvoisesti.

    Sit­ten kun men­nään tuonne paljon tien­aavi­in, niin siel­lä on näitä julkisen puolen pääl­liköitä, jot­ka eivät ilkeä olla mak­samat­ta vero­ja. Muuten­han tuol­la 100+ tulolu­okas­sa mak­saa vero­ja vain ne, jot­ka eivät ole saa­neet aikaisek­si niitä niitä kiertää. Eli aika harva.

    Vastaa

    1. Tuloveroas­t­een regres­sio on ole­mas­sa ja ongel­ma, mut­ta tuo Hiil­a­m­on kuvaa­ja on harhaan­jo­hta­va kahdes­ta syystä.

       Ensin­näkin korkei­ta tulo­ja kohden men­täessä ryh­mäkoot pienenevät niin, että kuvaa­jan täpät ovat enenevässä määrin yksit­täisiä henkilöitä, eivät keskiar­vo­ja. Tämän takia kuvaa­jas­sa näkyvä hajon­ta kas­vaa. Olli Kärkkäi­nen selit­ti tätä auki muu­ta­maa vuot­ta myöhem­min Nordea Research ‑blogikir­joituk­ses­sa. Tasaisel­la ryh­mäkool­la piir­ret­tynä kuvaa­ja on paljon tasaisem­pi (toki Kärkkäi­nen myös käyt­tää vuo­den 2014 aineis­toa, joka on paljon vuo­den 2009 aineis­toa suurem­pi). Blo­gi löy­tyy täältä: https://corporate.nordea.com/api/research/item/30089.pdf

       Toisek­si Hiil­amo näyt­tää tässä laske­van veroast­et­ta puh­taasti brut­to­tu­lon perus­teel­la: “Kaik­ki aineis­ton henkilöt jär­jestet­ti­in tulo­jen mukaan nou­se­vaan järjestyk­seen ja kullekin tulolu­okalle las­ket­ti­in tulovero­pros­ent­ti. Tulois­sa otet­ti­in huomioon kaik­ki veronalaiset tulot, joi­hin on sisäl­lytet­ty myös verot­tomat osinko­tu­lot.” Eli jos henkilöl­lä on vuo­den aikana esimerkik­si 100k myyn­tivoit­to­ja ja 90k myyn­ti­tap­pi­oi­ta, Hiil­amo lask­isi, minkä ver­ran hän tuli mak­sa­neek­si vero­ja 100k brut­to­tu­lois­taan, ei 10k net­to­tu­lois­taan. Jos täl­lä taval­la laske­mal­la saa kovin matalia veroast­ei­ta, se ei vielä tarkoi­ta, että tapah­tuu suur­ta vääryyttä.

       Täh­den­nän nyt, että tulovero­tuk­ses­sa on todel­lista regres­si­ivisyyt­tä johtuen pääo­mat­u­lon mata­lam­mas­ta vero­tuk­ses­ta, ja tähän on aivan aiheel­lista kiin­nit­tää huomio­ta oikeu­den­mukaisu­u­den näkökul­mas­ta. Mut­ta tuo Hiil­a­m­on ana­lyysi antaa tilanteesta kovin vääristyneen kuvan.

       Vastaa

       1. Eli jos henkilöl­lä on vuo­den aikana esimerkik­si 100k myyn­tivoit­to­ja ja 90k myyn­ti­tap­pi­oi­ta, Hiil­amo lask­isi, minkä ver­ran hän tuli mak­sa­neek­si vero­ja 100k brut­to­tu­lois­taan, ei 10k net­to­tu­lois­taan. Jos täl­lä taval­la laske­mal­la saa kovin matalia veroast­ei­ta, se ei vielä tarkoi­ta, että tapah­tuu suur­ta vääryyttä. 

          Kuitenkin jos henkilöl­lä on 100k palkkat­u­lo­ja ja 90k myyn­ti­tap­pi­oi­ta, niin pääo­mat­u­lo­jen tap­pi­oi­ta ei voi vähen­tää palkkat­u­lo­jen veroista. Täl­läi­nen tapaus pin­gah­taa siis kuvaa­jas­sa ylälaitaan, ja henkilö jol­la on 100k myyn­tivoit­to­ja ja 90k myyn­ti­tap­pi­oi­ta taas alalaitaan. Tämä vaik­ka henkilöl­lä on molem­mis­sa tapauk­sis­sa net­to­tu­lo­ja vain 10k verran.

          Ylipäätään pääo­mat­u­lot ovat kaik­in­puolin omis­ta­jalleen armol­lisem­pia kuin palkkat­u­lot, pait­si tuon tap­pi­oiden vähen­tämisen suh­teen niin vaikka­pa sen täh­den että vero­jen mak­sua­janko­hdan saa itse päät­tää jem­ma­mal­la raho­ja sijoi­tusin­stru­menteis­sa. Ja tietenkin myös sen suh­teen että saa myös vali­ta mihin maa­han verot halu­aa mak­saa. Tarvit­see vain muut­taa halu­a­maansa maa­han sik­si aikaa että real­isoi instru­ment­ti­in ker­tyneen var­al­lisu­u­den oma­lle henkilöko­htaiselle tilille jol­loin verot tule­vat maksettavaksi.

          On siis aivan todel­lisia ero­ja tulo­jen läh­teestä riip­puen, ja on ihan loogista myös että ero­ja näkyy kuvaa­jas­sa. Asioi­ta pitää kuitenkin aina tulki­ta yhtä kuvaa­jaa pidem­mälle, eli teki Hiil­amo kuvaa­jan minkälaisil­la ole­tuk­sil­la tahansa niin aina siihen tulee jotain “puut­tei­ta” jostain näkökul­mas­ta kat­sot­tuna. Eli toki Hiil­amo olisi voin­ut tehdä kuvaa­jan toisen­laisil­la ole­tuk­sil­la, mut­ta sit­ten siinä taasen olisi toisen­laisia puutteita/ongelmia.

11. Keskimääräisessä tehoste­tun palvelu­a­sumisen yksikössä tuo ansio / työai­ka näkyy kaik­ista selvästi.

    -Lääkärit tekevät keskimäärin 60% työaikaa. Moni tekee 50%, mut­ta en tiedä ketään kuka tek­isi yli 80%.
    ‑Yksikössä esi­henkilö tekee toimis­to­työaikaa ilman yhtään ylitöitä. Ei toisek­si vähiten tunteja.
    ‑AMK koulutet­tu henkilöstö tekee yleistyöaikaa pienel­lä jous­tol­la taloon päin. Keskimäärin var­maan 100% työaikaa.
    ‑AMO koulutet­tu henkilöstö tekee jokaiseen lis­taan keskimäärin 1–2 lisävuoroa eli tuol­laista 110% työaikaa.

    Ainakin ter­vey­den­huol­los­sa se on juuri siten, että mitä huonom­pi palk­ka, sitä enem­män tunteja.

    Vastaa

12. Voi olla, että tulotasa-arvo laiskistaa tois­takin kaut­ta: seg­re­gaa­tion vähen­e­misen myötä.

    Suomes­sa, vaik­ka pk-seudun sisäl­lä, on eri asuinaluei­den hin­ta- ja taso­erot melko maltil­lisia ver­rat­tuna vähem­män tasa-arvoisi­in mai­hin. Jos huonot asuinalueet olisi oikeasti huono­ja (tyyli­in kadul­la ei voi kan­taa kän­nykkää mukana kun se ryöstetään ja joka kadunkul­mas­sa pyörii nis­te­jä häiriköimässä), min­ul­la olisi hyvä­tu­loise­na per­heenisänä paljon suurem­pi kan­nustin asua niil­lä hyvil­lä alueil­la, mikä taas vaatisi enem­män rahaa ja enem­män työntekoa.

    Mah­dol­lisu­udel­la ostaa lisää luk­suskrääsää min­ua ei saa motivoitua lisä­työhön, mut­ta las­teni tur­val­lisu­udel­la kyl­lä. Kun joka paikas­sa on suun­nilleen tur­val­lista ja kivaa, asun sit­ten mielu­um­min vähän keskinker­taisel­la alueel­la ja val­it­sen työn sijas­ta vapaa-ajan. Jos “hin­tana” siitä, että kaikkial­la on tasa-arvon kaut­ta tur­val­lista elää, on mata­lampi talouskasvu, hait­taako tuo mitään, jos ker­ta henkilöko­htaisel­la tasol­la val­it­sen lep­poisu­u­den rahan sijas­ta kuitenkin?

    Vastaa

13. Tulo­erot tuot­ta­vat var­al­lisu­usero­ja. Var­al­lisu­userot tuot­ta­vat kap­i­tal­is­te­ja. Jos poli­ti­ik­ka on oikea, ja jär­jestelmänä markki­na­t­alous, kap­i­tal­is­tit luo­vat lisäar­voa. Pro-busi­ness ‑poli­ti­ikan kyky val­jas­taa kap­i­tal­is­tit tuot­ta­maan lisäar­voa on vaihtelevampi.

    Jos vihreät aja­vat pro mar­ket ‑poli­ti­ikkaa, sil­loin kiin­nos­tavaa on, olisiko se vihrei­den mielestä tehokkaam­paa suurem­pi­en var­al­lisu­usero­jen yhteiskun­nas­sa? Jos näin, mikä on tapa luo­da pääo­makeskit­tymiä jos eivät suurem­mat tuloerot?

    Minus­ta tulo­erot ain­oana mitat­ta­vana tai säädet­tävänä dimen­siona ei ole kovin kiin­nos­ta­va. Mie­lenki­in­toisem­paa olisi oper­a­tional­isoi­da löysä käsite “dynaamisem­pi markki­na­t­alous”, ja arvioi­da voiko sel­l­ainen real­is­tis­es­ti olla ole­mas­sa nyky­is­ten tulo­ero­jen vallitessa.

    Vastaa

14. Tääl­lä oli joitain kom­ment­te­ja liit­tyen suo­ma­lais­ten halut­to­muuten esi­henkilöte­htävi­in. Työ­nan­ta­japuoli on omas­ta näkökul­mas­taan saanut hyvin myy­tyä kiin­nitet­tyä kaiken huomion mar­gin­aaliv­eroi­hin, onnit­te­lut heille siitä. Tosin kyl­lähän siihen rahaakin laite­taan kun ylläpi­de­tään lukuisia lob­bar­i­jär­jestöjä tuot­ta­maan nar­rati­ivi­in sopi­vaa mate­ri­aalia jota Suomes­sa media pitkälti pitää jotenkin neutraalina.

    Vero­tus­ta isom­pi syy tähän kan­nusti­non­gelmi­i­in on kuitenkin suo­ma­lais­ten työ­markki­noiden syn­tynyt tilanne, mis­sä lisä­vas­tu­ista ollaan työ­nan­ta­jan puolelta halut­to­mia palk­it­se­maan. Tämä näkyy eri­tyisen räikesti kun olisi mah­dol­lisu­us nous­ta por­tais­sa askeleen ylem­mäs, eli esihenkilötehtäviin.

    Se että saman­ta­soise­na esi­henkilönä brut­tona tien­aat Suomes­sa 5000€/kk + puhe­line­tu, Sak­sas­sa 8000€ + puhe­line­tu + autoe­tu ja Yhdys­val­lois­sa yli 10 000€ plus edut ei muu­tu mik­sikään siitä että jotain vero­tuk­sen pro­gres­sio­ta pienen­netään muu­ta­ma prosenttiyksikkö.

    Sitä en tiedä minkälais­ten mekanis­mien kaut­ta tääl­lä on päädyt­ty siihen että lisä­vas­tu­ista tai hyvästä suorit­tamis­es­ta ei halu­ta palki­ta, mut­ta kaiken huomion kiin­nit­tämi­nen vero­tuk­seen on kyl­lä onnis­tunut­ta red her­ringiä. Todel­lisia ratkaisu­ja tähän olisi kyl­lä hyvä saa­da. Sil­lä on aika kova hin­ta kaikelle kehi­tyk­selle kun esi­henkilöik­si ei päädy siihen parhait­en sovel­tu­vat, vaan ne jot­ka koke­vat val­ta-ase­maan pääsyn niin houkut­tel­e­vak­si val­lan itsen­sä takia että ovat valmi­ita tekemään sitä “ali­palkat­tuina”.

    Vastaa

    1. No, omien koke­musten mukaan pelkän val­lan perässä juok­se­vat nousukkaat eivät ehkä kuitenkaan ole vält­tämät­tä enem­mistössä ainakaan asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tiois­sa. Useim­min tehtävään tun­tuu enem­min ajau­tu­van “yhteisen edun” puoles­ta uhrautu­via — kun halukkai­ta ei muuten löy­dy, niin joku edes puo­lik­si kelvolli­nen taipuu suos­tut­telulle ihan vain sen vuok­si, että hom­mat meni­sivät muuten päin prinkkalaa.

       Tietysti on myös naive­ja uuvat­te­ja, jot­ka kuvit­tel­e­vat, että ylen­nys kan­nat­taa urake­hi­tyk­sen kannal­ta ottaa vaik­ka lupaus “juuri täl­lä het­kel­lä emme voi tark­istaa palkkaasi, mut­ta ehkä jatkos­sa…” ei todel­lakaan koskaan toteudu — pait­si siinä suh­teessa, että N+1 yt-kier­roksen jäl­keen huo­maat pää­tyneesi aiem­paan ase­maasi, mut­ta edelleen niil­lä vaa­tivim­mil­la tehtävil­lä, 10% palka­nalen­nuk­sen kera. Allekir­joit­tanut on itse yksi täl­lainen naivi idiootti.

       Sit­ten ihme­tel­lään, mik­si väki ei puhku intoa ja tavoit­tele kuu­ta taivaal­ta vaan keskit­tyy lähin­nä oman taka­muk­sen­sa suojeluun.

       Vastaa

15. Lääkärien laiskistu­misen takana on ehkä myös ammat­tikun­nan nai­sis­tu­mi­nen. Aiko­ja sit­ten appiukkoni (kirur­gi) povasi että lääkärei­den koulu­tus­määrät eivät opiske­li­joiden naisvoit­toisu­u­den takia tule riit­tämään. Perusteluk­si ker­toi koke­muk­sen­sa työ­paikaltaan isos­sa yliopis­to­sairaalas­sa, ker­toi että naisia ei saanut tekemään ylitöitä eikä muutenkaan töitä han­kali­na aikoina, oli kotona lap­sia tai ei.
    Luulen että tämä sama ilmiö saat­taa vaikut­taa myös laa­jem­min tulo­jen ja työvoiman tar­jon­nan välistä yhteyt­tä pohdittaessa.

    Vastaa

16. Ode: “Kan­nus­tavu­u­teen liit­tyy toinenkin seik­ka. Jos lisä­tu­loista saa pitää suurem­man osan, yri­tyk­sen on helpom­pi rahoit­taa hyvän inno­vaa­tion toimeen­pano. Toimi­vat pääo­ma­markki­nat tosin ovat toinen vaihtoehto.”

    En ymmär­rä näitä kah­ta vai­h­toe­htoa. Jos siis on “toimi­vat pääo­ma­markki­nat”, niin lisä­tu­loista ei tarvitse saa­da pitää suurem­paa osaa?

    Ode: “Näil­lä ehdoil­la rahan heit­to kan­nat­taa, pait­si jos verot vievät tuos­ta 300 000 eurosta puo­let. Sil­loin ei kannata.”

    Onko meil­lä siis jos­sain tapauk­ses­sa tilanne, jos­sa yri­tys ei saa vähen­tää tulevas­sa vero­tuk­ses­sa tekemiään tap­pi­oi­ta? Jos on, niin kos­ka? Jos ei ole, niin kan­nat­taa välil­lä tehdä tap­pi­o­takin, vaik­ka vero­tus syö voit­to­ja. Kos­ka tap­pi­ot aikaansaa “negati­ivista verotusta”.

    Vastaa

    1. Toimi­vat pääo­ma­markki­nat tekevät mah­dol­lisek­si rahoit­taa yri­tyk­sen kasvua muutenkin kuin tulorahoituksella. 

       Yri­tys ei saa vähen­tää tap­pi­oitaan, jos se on men­nyt konkurssi­in. Sil­loin yrit­täjä menet­tää panostuksensa.

       Vastaa

17. Kaikenkaikki­aan olis hyvä näis­sä keskusteluis­sa muis­taa, että kokon­aisvero­prossa oli Suomes­sa ennen nyky­hal­li­tus­ta tulode­si­ileis­sä 2–9 läh­es vaakasuora.
    Nyky­hal­li­tuk­sen ansios­ta 2–4‑desiilien kokon­aisvero­prossa on korkeampi kuin 5–8.

    Vastaa