Tuloerojen mittaamisesta

Kun mitataan tulo­ero­ja, on ensin päätet­tävä, tutk­i­taanko suh­teel­lisia vai absolu­ut­tisia ero­ja.  Minus­ta kaik­ki syyt puolta­vat suh­teel­lisia ero­ja, vaik­ka se tuot­taakin jonkun mielestä väärän johtopäätök­sen siitä, että tulo­erot eivät ole juuri kasvaneet.

Jos alku­ti­lanteessa Pekan tulot ovat 100 euroa kuus­sa ja Matin 2 000 euroa kuus­sa ja lop­puti­lanteessa Pekan tulot ovat 8 000 euroa kuus­sa ja Matin 10 000 euroa kuus­sa, minus­ta hei­dän tilanteen­sa on tasoit­tunut, mut­ta jonkun toisen mielestä ero on kasvanut.

Jos tutk­i­taan suh­teel­lisia ero­ja, 1800-luvun sää­ty-yhteiskun­ta oli eri­ar­voisem­pi kuin mei­dän aikamme, mut­ta jos tutk­i­taan absolu­ut­tisia ero­ja, nykyti­lanne on eriarvoisempi.

Parhaana tulo­eromit­ta­ri­na pidän Gini-ker­roin­ta, mut­ta muut mit­tar­it täy­den­tävät sen anta­maa kuvaa. Onhan esimerkik­si hyvä tietää köy­hyy­dessä elävien määrästä ja tilanteesta. Jos tulo­erot kas­va­vat, on eri asia johtuuko se rikkaimpi­en rikas­tu­mis­es­ta vai köy­himpi­en köy­htymis­es­tä. Gini-ker­toimen määritelmä esitetään linkin mukaises­sa wikipedia-artikkelissa.

Tulo­ero­jen ver­taami­nen eri maid­en välil­lä on vaikeaa, kos­ka pitäisi ottaa huomioon toisaal­ta asumisen ja ruuan hin­ta sekä toisaal­ta ilmais­palvelu­jen osuus.

On aivan eri asia elää 2 000 euron pal­ka­lla, jos las­ten koulu­tus on ilmaista kuin jos las­ten koulu­tuk­ses­ta pitää mak­saa 500 euroa kuus­sa. Sama kos­kee ter­veyspalvelu­ja. Asian voi ratkaista määrit­telemäl­lä julkiset palve­lut tulok­si, mut­ta se tekee virheen toiseen suun­taan. Saa­jalle on edullisem­paa saa­da julk­isten palvelu­jen arvo rahana, jol­loin niil­lä voi joko ostaa sen palvelun tai käyt­tää rahat johonkin, jota tarvit­see vielä enemmän.

Iso ero syn­tyy asumis­es­ta. Ensin­näkin köy­hyy­den raja on kylmässä pohjo­las­sa korkeam­mal­la kuin lämpimäm­mis­sä mais­sa, jois­sa vält­tämät­tömään asumiseen riit­tää huter­ampikin tönö.

Esitän hypo­teesin jonkun toisen tutkit­tavak­si: se, että pohjoi­sis­sa mais­sa on kehit­tyneem­pi hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta kuin lämpimäm­mis­sä mais­sa johtuu siitä, että tal­ven yli selviämi­nen on vaat­in­ut yhteisöl­lisem­pää elämää.

Asum­i­nen vaikut­taa tulon­jakoti­las­toi­hin myös toista kaut­ta. Hyväo­saiset asu­vat yleen­sä omis­tusasun­nos­sa ja mak­sa­vat veloista päästyään asumis­es­taan vain yhtiö­vastiket­ta. Niin­pä heil­lä on rahaa käytet­tävis­sä selvästi enem­män kuin niil­lä, jot­ka mak­sa­vat korkeaa vuokraa.

Gini-ker­roin las­ke­taan myös niin, että siinä on asun­to­tu­lo mukana. Kuten oheis­es­ta kuvas­ta näkee, tämä ei kuitenkaan lisää tulo­ero­ja, vaan on vähen­tänyt niitä. Ero on pois­tunut aivan viime vuosi­na. Epäilen hie­man lasken­tat­a­paa, sil­lä onhan sen tuotet­ta­va korkeam­mat erot. Tosin ennen kuin asun­to­laina on mak­set­tu, asun­to­lain­o­jen korot vähen­tävät ero­ja kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sis­sa. Tämä ilmeis­es­ti selit­tää tuon oudon tulok­sen, mut­ta epäilen, että asun­to­tu­lo on arvioitu vähän alakanttiin.

Kaikissa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa tue­taan köy­hien asum­ista. Jos se tehdään asum­is­tuke­na, tuki las­ke­taan tulon­jakoti­las­tois­sa tulok­si, mut­ta jos tuki kohdis­tuu seini­in, sitä ei las­ke­ta tulok­si. Tämä tuot­taa suuria ero­ja maid­en välille. Ger­maani­sis­sa mais­sa tuki menee seinien kaut­ta. Sik­si köy­hyys­mit­tar­it vähät­televät pien­i­t­u­loisu­ut­ta Suomes­sa ver­rat­tuna vaikka­pa Saksaan.

Myyn­tivoitot ovat oikeasti tulo­ja ja sik­si ne pitää ottaa Gini-ker­toimes­sa huomioon. Ongel­ma on siinä, että myyn­tivoit­to on ansait­tu use­an vuo­den aikana, mut­ta toteu­tuu vain yht­enä vuon­na. Jos kuvit­telemme joukkoa, joka saa yhtä suuren myyn­tivoiton kymme­nen vuo­den välein, mut­ta eri vuosi­na, nämä ovat keskenään samas­sa ase­mas­sa, mut­ta mit­tari mit­taa heille suuret vuo­tuiset tuloerot.

His­to­ri­al­liset tulo­erot mitat­ti­in liian suurik­si, kos­ka mitat­ti­in vain rahat­u­lo­ja. Suuri osa pien­ti­lal­li­sista asuin omavaraistaloudessa ja siis käytän­nössä vail­la tulo­ja. Näin on köy­hem­mis­sä mais­sa yhä. Sik­si Gini-ker­roin liioit­telee köy­himpi­en maid­en tuloeroja.

 

8 vastausta artikkeliin “Tuloerojen mittaamisesta”

  1. Gini-ker­roin on kovin yksinker­tais­ta­va ja osit­tain myös harhaan­jo­hta­va lukuar­vo kuvaa­maan tulo­ero­ja. Esimerkik­si jos kaik­ki saa­vat yhtä mon­en pros­entin palkanko­ro­tuk­sen, saa­vat pien­i­t­u­loiset vähän lisää euro­ja ja suu­rit­u­loiset paljon enem­män euro­ja lisää. Tulo­erot siis kas­va­vat, mut­ta gini-indek­si pysyy täysin samana joten siitä ei tulo­ero­jen kasvua huomaa.

    Jos kieli­taito riit­tää, niin lisää gini-ker­toimen ongel­mallisu­ud­es­ta tulo­ero­jen mit­ta­ri­na voi lukea esim. englan­ninkielis­es­tä Wikipedi­as­ta, artikke­lista Gini coef­fi­cient, osu­ud­es­ta Limitations.

    Vastaa

    1. Juuri näin ja mm. siitä johtuu myös var­al­lisu­usero­jen suurem­pi kasvu.

      Pahin ongel­ma syn­tyy sil­loin jos tulo­erot kas­va­vat pien­i­t­u­loisil­ta leikkaa­mal­la kuten nyt Orpon hal­li­tus tekee. Jos talous kas­vaa ja pide­tään huol­ta pien­i­t­u­loisimpi­enkin ostovoiman kasvus­ta niin tulo­ero­jen kasvu ei ole ainakaan vält­tämät­tä vahin­gol­lista. Tosin sil­loinkin var­al­lisu­usero­jen kasvu johtaa var­al­lisu­u­den keskit­tymiseen ja se on muo­dos­tu­mas­sa suurek­si ongel­mak­si kos­ka val­ta siir­tyy sil­loin yhä enem­män demokraat­tisen päätök­sen­teon ulkop­uol­lle oli­garkkien, mil­jardöörien ja
      muun suur­pääo­man käsi­in, rahan val­lak­si. Suuret tulo­erot ovat ongel­ma ainakin sil­loin jos ne johtu­vat suures­ta pien­i­t­u­lois­t­en ja köy­hien määrästä.

      Vastaa

      1. Jos määrit­telet tulo­erot gini-ker­toimel­la, niin tulo­erot johtu­vat väk­isin ja aina “suures­ta pien­i­t­u­lois­t­en ja köy­hien määrästä.”
        Ainakin jos köy­hä määritel­lään, kuten on tapana, suhteellisesti.

        Suh­teet­tao­man määrät­tömästi riit­tää määriteltävää.

        Se ei liene epä­selvää tai pois määritelmää, että Suo­mi on men­nyt alaspäin 15 vuotta.
        Mun mielestä avainase­mas­sa on koulu­tuk­sen heikentäminen.
        Pääosin ei sik­si, että meil­lä koulute­taan huonom­min kuin ennen (jota tapah­tuu toki laa­jasti), vaan siten, että muual­la koulu­tus on kehit­tynyt mei­dän ohi ja meil­lä kehi­tys­tä ei ole. Leikkauk­sia sen sijaan riittää.

    2. Jos kaik­ki saa­vat yhtä mon­en pros­entin palkanko­ro­tuk­sen, kaikkien pros­ent­tio­su­udet koko kansan­talouden tuloista säi­lyy samana. Minus­ta tulo­erot eivät sil­loin ole muuttuneet.

      Vastaa

      1. Kas kun palk­ka on vain osa niistä tuloista.
        Ja eri­tyis­es­ti ker­tyvästä varallisuudesta.

        Jos ja kun orp­nomics halu­aa jenkki­malli­in, niin kuin­ka suuren osan kuvit­telet sen rikkaim­man promillen, joka omis­taa tuplas­ti sen, mitä köy­hin PUOLISKO kansas­ta, saa­neen palkkana?

        Elon Musk halu­aa kom­mu­nis­tisen perus­tu­lon. Kos­ka AI ja robo­t­i­saa­tio syö val­taosan duu­nit. Vero­tus ei voi enää perus­tua palkkaan kovin pitkään.
        Tois­taisek­si automaa­tio­ta vas­taan on voitu tais­tel­la halvem­mil­la ihmistyön­tek­i­jöil­lä. Automa­ti­saa­tion kus­tan­nuk­set kuitenkin rom­ah­ta­vat ihmis­ro­bot­tien mas­sat­uotan­non myötä, joten ihan koh­ta saa katel­la, että mitä olis pitäny tehdä asian suh­teen aikanaan eli ajoissa.

  2. Lis­tat­tu­jen mit­taamisongelmien lisäk­si on vielä “elinkaar­i­on­gel­ma”: meil­lä on hienois­sa oppi­laitok­sis­sa opiskele­via nuo­ria jot­ka ovat pien­i­t­u­loisia, mut­ta heistä ~kaik­ista tulee suu­rit­u­loisia. Kuin­ka paljon huol­ta tulee kan­taa hyvin pien­i­t­u­loisen 20v ja hyvin suu­rit­u­loisen 30v tulo­eroista jos/kun kyseessä on “sama yksilö”. Mielestäni täl­lainen liikku­vu­us pitäisi put­sa­ta pois tilas­toista jos/kun tulo­eroista puhu­misel­la on tarkoi­tus tuo­da tiet­täväk­si ja kor­jat­tavak­si yhteiskun­nas­sa ole­vaa “epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta”.

    Vastaa

  3. Miten toteutetaan tuo seinien kaut­ta tapah­tu­va asum­is­tu­ki? Sitä siis on kaiketi lähin­nä Sak­sas­sa ja Itä­val­las­sa? Oman käsi­tyk­seni mukaan Sak­sas­sa ker­rostalois­sa asu­taan pääosin vuokral­la, irti­sanomis­suo­ja on erit­täi­nen korkea ja vuokrat eivät juuri nouse. Voi olla nyky­isin toisinkin. Wienis­sä taasen on paljon kaupungin/valtion vuokra-asuntoja?

    Vastaa

  4. Ode: “Ongel­ma on siinä, että myyn­tivoit­to on ansait­tu use­an vuo­den aikana, mut­ta toteu­tuu vain yht­enä vuonna.”

    Eikö meil­lä siis todel­lakaan ole gini-tilas­to­ja, jois­sa use­am­man vuo­den liuku­va keskiarvo?
    Mik­si ihmeessä ei ole?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.