Tuloerojen mittaamisesta

Kun mitataan tulo­ero­ja, on ensin päätet­tävä, tutk­i­taanko suh­teel­lisia vai absolu­ut­tisia ero­ja.  Minus­ta kaik­ki syyt puolta­vat suh­teel­lisia ero­ja, vaik­ka se tuot­taakin jonkun mielestä väärän johtopäätök­sen siitä, että tulo­erot eivät ole juuri kasvaneet.

Jos alku­ti­lanteessa Pekan tulot ovat 100 euroa kuus­sa ja Matin 2 000 euroa kuus­sa ja lop­puti­lanteessa Pekan tulot ovat 8 000 euroa kuus­sa ja Matin 10 000 euroa kuus­sa, minus­ta hei­dän tilanteen­sa on tasoit­tunut, mut­ta jonkun toisen mielestä ero on kasvanut.

Jos tutk­i­taan suh­teel­lisia ero­ja, 1800-luvun sää­ty-yhteiskun­ta oli eri­ar­voisem­pi kuin mei­dän aikamme, mut­ta jos tutk­i­taan absolu­ut­tisia ero­ja, nykyti­lanne on eriarvoisempi.

Parhaana tulo­eromit­ta­ri­na pidän Gini-ker­roin­ta, mut­ta muut mit­tar­it täy­den­tävät sen anta­maa kuvaa. Onhan esimerkik­si hyvä tietää köy­hyy­dessä elävien määrästä ja tilanteesta. Jos tulo­erot kas­va­vat, on eri asia johtuuko se rikkaimpi­en rikas­tu­mis­es­ta vai köy­himpi­en köy­htymis­es­tä. Gini-ker­toimen määritelmä esitetään linkin mukaises­sa wikipedia-artikke­lis­sa. Jat­ka lukemista “Tulo­ero­jen mittaamisesta”