Kun mitataan tuloeroja, on ensin päätettävä, tutkitaanko suhteellisia vai absoluuttisia eroja. Minusta kaikki syyt puoltavat suhteellisia eroja, vaikka se tuottaakin jonkun mielestä väärän johtopäätöksen siitä, että tuloerot eivät ole juuri kasvaneet.
Jos alkutilanteessa Pekan tulot ovat 100 euroa kuussa ja Matin 2 000 euroa kuussa ja lopputilanteessa Pekan tulot ovat 8 000 euroa kuussa ja Matin 10 000 euroa kuussa, minusta heidän tilanteensa on tasoittunut, mutta jonkun toisen mielestä ero on kasvanut.
Jos tutkitaan suhteellisia eroja, 1800-luvun sääty-yhteiskunta oli eriarvoisempi kuin meidän aikamme, mutta jos tutkitaan absoluuttisia eroja, nykytilanne on eriarvoisempi.
Parhaana tuloeromittarina pidän Gini-kerrointa, mutta muut mittarit täydentävät sen antamaa kuvaa. Onhan esimerkiksi hyvä tietää köyhyydessä elävien määrästä ja tilanteesta. Jos tuloerot kasvavat, on eri asia johtuuko se rikkaimpien rikastumisesta vai köyhimpien köyhtymisestä. Gini-kertoimen määritelmä esitetään linkin mukaisessa wikipedia-artikkelissa. Jatka lukemista “Tuloerojen mittaamisesta”