Kellä sakset, sillä valta

Poli­it­tisen urani aikana käytin eniten val­taa Sisko Sepän giljoti­in­i­työryh­mässä – elimessä, jon­ka kokoon­panoa ei löy­dy googlaamalla.

Neu­voteltaes­sa vuon­na 1995 Lip­posen hal­li­tuk­sen ohjel­mas­ta sovit­ti­in val­tion meno­ja leikat­ta­van 20 mil­jardil­la markalla. Mieliku­vi­tus lop­pui 15 mil­jardis­sa. Puut­tuvaa viit­tä mil­jar­dia etsimään perustet­ti­in Sisko Sepän giljoti­in­i­työryh­mä, johon jokainen hal­li­tus­ryh­mä aset­ti yhden edus­ta­jan. Olin ryh­mässä ain­oa vaaleil­la valittu.

Esit­tämämme säästöt tekivät kipeää, mut­ta olin tulok­seen tyy­tyväi­nen. Porukallamme arvot näkyivät siitä, mis­tä ei säästet­ty. Jotkut toiset oli­si­vat tehneet sen aivan toisin. Käy­timme paljon valtaa.

.…

Suomes­sa leikataan taas val­tion meno­ja, kos­ka on pakko. Tätä ovat tekemässä nyt ihmiset, joiden arvot poikkea­vat kovasti omistani.

Vaik­ka ”on pakko” säästää kult­tuurista, kansalais­toimin­nas­ta ja köy­himpi­en rahoista, rahaa riit­tää turk­istarhauk­sen tukemiseen ja autoilun kulu­jen alen­tamiseen ja ter­veyshyö­ty­i­hin näh­den varsin tehot­tomi­in yksi­ty­is­ten ter­veyspalvelu­jen sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­si­in. Yleis­ra­dion muser­ta­vat säästöt taita­vat johtua enem­mänkin halus­ta tehdä tilaa toisen­laiselle tiedonvälitykselle.

Kokoomuk­ses­sa saat­toi olla vaalien jäl­keen halu­ja liit­toutua perus­suo­ma­lais­ten kanssa, mut­ta muu­takaan vai­h­toe­htoa ei ollut, kun demar­it kieltäy­tyivät tule­mas­ta hal­li­tuk­seen talout­ta ter­ve­hdyt­tämään. Sik­si sak­set ovat nyt aivan vääris­sä käsis­sä ja se näkyy lopputuloksessa.

.…

Ennen giljoti­in­i­työryh­män perus­tamista olin tehnyt hirveän mokan vuo­den 1995 hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa sosi­aalipoli­it­tises­sa työryh­mässä. VM oli esit­tänyt sairaus­vaku­u­tuk­sen vähim­mäis­päivära­han pois­tamista; jos ei ollut tulo­ja ter­veenä, mik­si niitä pitäisi olla, kun sairastuu?

Nielaisin koukun ja niin tekivät muutkin. Emme tien­neet, että sairaus­vaku­u­tuk­sen min­imipäivära­ha oli mie­len­ter­veyskuntoutu­jien ain­oa tulonlähde.

Sosi­aalipoli­it­ti­nen lain­säädän­tömme on erit­täin mon­imutkaista. Sen kor­jaami­nen vaatii hyvää yhteiskun­nal­lista insinööriosaamista. Sitä ei näytä nyt ole­van. Johtuu tuskin pelkästä päät­täjien ilkey­destä, että säästöt ovat kohdis­tuneet niin kohtu­ut­tomasti pieni­palkkaisi­in yksinhuoltajiin.

Aiem­min uud­is­tusten takana oli huolel­lista virkamies­valmis­telua. Nyt poli­itikot tai hei­dän val­tiosi­h­teerin­sä kehit­televät ratkaisut ihan itse ja mokia syntyy.

Puhei­den perus­teel­la päät­täjät tun­tu­vat ymmärtävän eri­tyisen huonos­ti toimeen­tu­lotuen toim­intaa. Jos henkilö saa sekä asum­is­tukea että toimeen­tu­lo­tukea, asum­istuen leikkaus nos­taa samal­la sum­mal­la toimeen­tu­lo­tukea. Ei se silti ilman vaiku­tuk­sia jää. Sen jäl­keen ei kan­na­ta enää ottaa vas­taan mata­la­palkkaista työtä.

Työl­lisyys on kehit­tynyt Suomes­sa eri­tyisen huonos­ti, mikä syö säästöistä julkiselle taloudelle koitu­van hyö­dyn. Tätä on selitet­ty suh­dan­teil­la, mut­ta samat suh­dan­teet muitakin mai­ta koettelevat.

Jonkun pitäisi tukia, paljonko työl­lisyy­den surkeaa kehi­tys­tä selit­tää, että hal­li­tus on tehnyt mon­elle huonopalkkaisen työn tekemis­es­tä taloudel­lis­es­ti järjetöntä.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Talouselämä-lehdessä kolumnina

 

 

31 vastausta artikkeliin “Kellä sakset, sillä valta”

  1. Kokoomuk­ses­sa saat­toi olla vaalien jäl­keen halu­ja liit­toutua perus­suo­ma­lais­ten kanssa, mut­ta muu­takaan vai­h­toe­htoa ei ollut, kun demar­it kieltäy­tyivät tule­mas­ta hal­li­tuk­seen talout­ta tervehdyttämään. 

    Tämä että demar­it kieltäy­tyivät oli min­ulle uut­ta tietoa. Mis­tä tästä voi lukea lisää?

    Kokoomuk­sel­la oli omien sano­jen­sa mukaan tah­toti­la lyöt­täy­tyä yhteen juuri per­su­jen kanssa, jo ennen vaalejakin:
    – On var­maankin niin, että jotkut voivat täl­lä het­kel­lä kokea hal­li­tus­ratkaisun ei-mieluisak­si, sanoo päämin­is­teri ja kokoomuk­sen puheen­jo­hta­ja Pet­teri Orpo.
    – Samal­la halu­an sanoa, että ylivoimainen enem­mistö kokoomus­lai­sista, jo ennen vaale­jakin, halusi tämän hallituspohjan.

    Lähde: https://yle.fi/a/74–20126480

    Tämä mielestäni tukee SDP:n vaalien jäl­keen ker­tomaa siitä että Kokoomus­ta ei juurikaan edes kiin­nos­tanut neu­votel­la SDP:n kanssa, kos­ka yhteinen säv­el oli jo löy­tynyt PS:n kanssa. Joka siis oli Kokoomuk­selle mieluisin kump­pani jo ennen vaalejakin.

    1. Juuri näin, on aivan selvää etteivät demar­it kieltäy­tyneet hal­li­tuk­ses­ta, vaan kokoomus jät­ti hei­dät ulos hal­li­tuk­ses­ta. Samal­la kokoomus myi lib­er­aalit arvon­sa. Tuo kokoomuk­sen ja perus­suo­ma­lais­ten yhteistyö ja yhteisen hal­li­tus­po­h­jan valmis­telu alkoi jo v. 2021 kun perus­suo­ma­laiset junaili­vat puolueelleen Orpolle ja kokoomuk­selle sopi­van puheen­jo­hta­jan. Ja siitä tuo Orpon ja purran “rakkaus­ta­ri­na” alkoi.

      Jos joku väit­täisi, ettei SDP olisi suos­tunut yhteiseen hal­li­tuk­seen perus­suo­ma­lais­ten kanssa niin uskoisin ja olisin jopa samaa mieltä, mut­ta en usko sitä ettei kokoomuk­sen jos kokoomus olisi tosis­saan halun­nut neu­votel­la demarei­den kanssa. Siinä sivus­sa oli­si­vat saat­ta­neet sit­ten kyl­lä vihreätkin livah­taa hallitukseen.

      1. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti ja kysymys. Ensin kom­ment­ti. Kyl­lä demareille lähetet­ti­in paper­it hal­li­tus­tun­nusteli­jan toimes­ta ja he jopa vas­ta­si­vat siihen. Sil­loin puheen­jo­hta­ja oli juuri jät­tänyt ero ilmoituk­sen­sa puolueen joh­dos­ta joten demareis­sa alkoi puheen­jo­hta­ja peli. Sit­ten kysymys. San­na Marin nimeno­maan kevät talvel­la sanoi ettei SDP tule samaan hal­li­tuk­seen perus­suo­ma­lais­ten kanssa. Onko nim­imerk­ki AKK muka saanut jostain läh­teestä tietoa että kokoomus olisi jät­tänyt demar­it hal­li­tus­neu­vot­telu­iden ulkopuolelle?

      2. Ei kokoomus jät­tänyt ketään “neu­vot­telu­iden” ulkop­uolelle, mut­ta neu­vot­teli tosis­saan hal­li­tus­po­h­jas­ta vain kokoomus/pe­rus­suo­ma­laiset-run­gon poh­jal­ta. Orpo val­it­si varsi­naisi­in hal­li­tus­neu­vot­telui­hin perus­suo­ma­laiset, RKP:n ja KD:n ja kun hal­li­tus syn­tyi siltä poh­jal­ta, niin Orpo jät­ti SDP:n ulkop­uolelle, kuten jät­ti myös vihreät, kepun ja vasem­mis­toli­iton. Mik­si sit­ten esimerkik­isi vihreät eivät yrit­täneet tosis­saan hal­li­tuk­seen ja jäi oppo­si­tioon, jos ker­ran kokoomus neu­vot­teli kaikkien kanssa tosis­saan? Vain kepu jät­täy­tyi itse oppo­si­tioon, muut jätettiin.

      3. Vihreät ja perus­suo­ma­laiset oli­vat yksimielisiä vain yhdestä asi­as­ta: eivät mah­du samaan hallitukseen.

      4. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että kyl­lä SDP jät­täy­tyi itse itsen­sä hal­li­tus­neu­vot­telu­iden. ulkop­uolelle. Syy tähän oli se että puolueessa oli menos­sa val­lan vai­h­to. Hal­li­tu­so­hjel­mas­ta neu­vot­telu demarei­den kanssa olisi siinä kohtaa ollut teknis­es­ti haas­tavaa kos­ka sil­loin ei ollut tiedos­sa edes ketkä ovat puolueen puheen­jo­hta­jia. Vasem­mis­toli­it­to ja Vihreät koki­vat vaaleis­sa tap­pi­on. Kuten Soin­in­vaara tote­si Vihrei­den perus­suo­ma­lais­ten ain­oa selkeä näke­mys oli se että he eivät mah­du yhteiseen hal­li­tuk­seen. Sama kos­kee Vasem­mis­toli­it­toa. Jos Keskus­ta olisi tul­lut hal­li­tus­neu­vot­telui­hin olisi tilanne täl­lä het­kel­lä ollut ihan eri­lainen. Jostain syys­tä Saarikko heit­ti pyyh­keen kehään kesken kaiken. Hänen olisi pitänyt ilmoit­taa että Kepu menee hal­li­tus­neu­vot­telui­hin mut­ta hän itse eroaa puheen­jo­hta­ju­ud­es­ta. Saarikko erosi puheen­jo­hta­ju­ud­es­ta vas­ta viime vuonna.

      5. Kyl­lä siinä kävi myös niin, että kra­vat­tiper­sut otti­vat kokoomuk­sen hal­tu­un­sa ja sivistys­porvar­it jou­tu­i­v­at väistymään taka-alalle.

    2. Hyvinkin mah­dol­lista, että Kokoomus­ta ei kiin­nos­tanut neu­votel­la SDP:n kanssa, mut­ta jos Erk­ki Tuomio­ja on sitä mieltä, että demarei­den olisi ehkä pitänyt olla valmi­impia neu­vot­telui­hin, niin hie­man kyl­lä haiskah­taa siltä, että nimeno­maan demar­it torp­pa­si­vat neu­vot­te­lut. Lähde Yle: https://yle.fi/a/74–20028514/64–3‑150697

      1. Nim­imerk­ki Potaatille kom­ment­ti­na että San­na Marin ei halun­nut muo­dostaa hal­li­tus­ta kokoomuk­sen kanssa ihan senkin takia kos­ka hänestä olisi tul­lut val­tio­varain­min­is­teri. San­nalle ei kel­van­nut hal­li­tuk­ses­sa kakkos rooli vaan ain­os­taan päämin­is­terin eli ykkös rooli. Yksinker­tais­es­ti vaalien jäl­keen ei ollut mitään muu­ta vai­h­toe­htoa. Kepu heit­ti pyyh­keen kehään. Jäl­jelle jäi vain Kokooomus ja perus­suo­ma­laiset sekä KD ja RKP

      2. Somanille:
        onko her­ra Somani saanut muka jostain läh­teestä tietoa että Marin ei halun­nut hal­li­tuk­seen, kos­ka hänelle ei kel­van­nut hal­li­tuk­ses­sa kakkosrooli?

  2. Kyl­lä tässä maail­mana­jas­sa näyt­tää siltä että Kokoomus on vain nimel­lis­es­ti Kokoomus, se on käytän­nössä sama puolue kuin Persut.

    SDP ei olisi päässyt hal­li­tuk­seen vaik­ka olisi luvan­nut Kokoomuk­selle kuun taivaal­ta. Kokoomus halusi romut­taa lakko-oikeu­den ja sitä ei olisi voin­ut tehdä SDP:n kanssa.

    Tämä muuten johtaa siihen että suurek­si harmik­seni kat­son ole­vani velvoitet­tu äänestämään seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa SDP:tä. Meil­lä on käytän­nössä kak­sipuolue­jär­jestelmä, kos­ka Kokoomus val­it­see hal­li­tuskump­panikseen Per­sut nykyasetel­mas­sa sata ker­taa sadasta.

    Valitet­tavasti kuviteltavis­sa olevas­sa tule­vaisu­udessa Kok+PS+Kesk on absolu­ut­ti­nen enem­mistö äänestäjistä ja edus­ta­japaikoista, joten on epä­to­den­näköistä, että Kokoomus läh­tee vaalien jäl­keen SDP:n johta­maan hal­li­tuk­seen. Keskus­ta saat­taa tehdä mitä tahansa, mut­ta voi olla että 2027 on Marinin hal­li­tuk­sen kipuilut edelleen muis­tis­sa. Ehkä jonkin sortin puna­mul­ta olisi mah­dolli­nen, jos Vihreät eivät ole mukana. Vasem­mis­toli­it­to ja RKP var­maan kel­paa Keskustalle paremmin.

    1. uskallan kai sanoa tämän nyt kun gallupit sanoo jotain kivaa demareille. tosin kehotan suur­ta kri­it­tisyytä gallup­pe­ja kohtaa jopa jo suomessa.

      itse kiertäisin demar­it kaukaa. jos nyt jotain katas­ro­faal­ista ei tapah­du, niin myös jatkossa.

      jos noi gallupit toteu­tuu, niin meil­lä on seu­raa­va hal­li­tus joku stan­dar­di demaripo­h­jainen jos­sa mikään ei uud­is­tu. min­un ns. puoli­unel­ma hal­li­tus olisi jotain jos­sa ei löy­ty­isi kokoomus­ta ja demare­i­ta. en tiedä miten tämä voisi toteutua.

  3. Minus­ta nämä nykyiset säästöt ovat niin tuskas­tut­ta­van pieniä siinä kymme­nen mil­jardin euron bud­jet­ti­va­jeen mit­takaavas­sa, että luotan siihen, että nämä ovat vas­ta alkua. En nyt lähde osoit­tele­maan tässä mitään säästöko­htei­ta, mut­ta olen todel­la iloinen, että hal­li­tuk­ses­sa ei ole kepua eikä demare­i­ta. Olen todel­la tyy­tyväi­nen siihen, että kun nämä mil­jardis­äästöt on lop­ul­ta vielä tämän vaa­likau­den aikana pakko tehdä, syy niistä lankeaa kokkarei­den ja per­su­jen niskaan.

    1. Kaikille taitaa olla selvää, että jos vaje kuro­taan säästöil­lä, nini se romut­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan lopullisesti.
      Tarkot­taisi jotain eläkesäästö­jen käyt­töä velan­mak­su­un ja julki­nen ter­vey­den­huolto pois.

      Toinen vai­h­toe­hto olis hitaasti kitkut­taen panos­taa siihen koulu­tuk­seen ja nuorten tule­vaisu­u­de­nuskoon ja säi­lyt­tää se perus­tur­va, joka on riskino­ton perusta.

      Jos sit­ten siitä vähitellen syn­ty­isi sitä kv-menestystä.

      20 vuo­den päästä bud­jet­ti tas­apain­os­sa ja sadan vuo­den päästä val­tion­vel­ka nolla?

      1. Tokelle kom­ment­ti­na että yhdessäkään maas­sa ei tilan­net­ta että val­ti­olle ei olisi 0% velkaa. Pait­si ehkä Vatikaanis­sa ja niis­sä mais­sa jot­ka ovat öljyn ja kaa­sun tuot­ta­jia kuten Per­sian­lah­den maat ja Nor­ja. Venäjä on sotat­alous joten se ei ole nor­maali markki­na­t­alous täl­lä het­kel­lä. Jopa. Ruotsin val­ti­ol­la on myös velkaa. Tosin hyvin vähän mut­ta ei 0%. Talouden tas­apain­oon saavut­ta­mi­nen ei ole yhdel­lä tai kahdel­la hal­li­tuskaudel­la mah­dol­lista. Suomen velka­an­tu­misen piik­ki oli korko­jen nousu ei niinkään pan­demia tai Ukrainan sota. Korko­jen nousu joh­tui inflaa­tios­ta mut­ta se samal­la nos­ti val­tioiden lain­o­jen korkoa. Marinin hal­li­tus teki vielä bud­jet­ti­in pysyviä meno­ja mil­jar­di­en euro­jen edestä vaik­ka korot oli­vat erit­täin korkeal­la. Näil­lä ei ollut mitään tekemistä pan­demi­an tai Ukrainan sodan kanssa

      2. Rahulille tiedok­si, että val­tion­vel­ka voi olla myös vaik­ka 1%. Tai 2%.
        Arvostaisin sitä, että tart­tuisit enem­män kom­men­toimaan asioi­ta joil­la on merk­tiys­tä ja vähem­män merk­i­tyk­setöömi­in yksityiskohtiin.

        Tässä kyse on siitä, että val­tion­vel­ka saadaan niin pienek­si, ettei sil­lä ole suur­ta taloudel­lista merk­i­tys­tä edes korko­jen nos­taes­sa päätään.

        Tosin reaa­liko­rot eivät tai­da olla pitkäl­lä aikavälil­lä olleet tai tule ole­maan yli nollan?

      3. Tokelle kom­ment­ti­na että mis­sään maas­sa ei ole val­tion­velkaa joka oli alle 1% . Mon­es­sa maas­sa val­tion­vel­ka on min­imis­sään 10% bkt:sta joka taitaa olla esim Ruotsin val­tion­vel­ka suh­teessa BKT:hen täl­lä het­kel­lä. Ain­oa val­tio joka on yrit­tänyt viedä val­tion­velkaa lähem­mäs 1%:iin oli Roma­nia 1980-luvun lopulla.

      4. Suomes­sa val­ti­ol­la on myös aika paljon anto­lainaa. Muu­ta­ma vuosi sit­ten sitä oli enem­män kin otto­lainaa, mut­ta mitenkähän on nyt.

  4. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Aiem­min uud­is­tusten takana oli huolel­lista virkamies­valmis­telua. Nyt poli­itikot tai hei­dän val­tiosi­h­teerin­sä kehit­televät ratkaisut ihan itse ja mokia syntyy.”

    Olen lukenut hal­li­tusten esi­tyk­siä läpi vaiku­tusarvioin­tei­neen vuosikym­menten ajoil­ta. Ei kyl­lä enti­saikoinakaan mok­il­ta ole väl­tyt­ty, ja siltä että oikeat vaiku­tuk­set ovat olleet jotain ihan muu­ta kuin esi­tyk­sessä on joko kuvitel­tu tai tahal­laan väitet­ty (ja jätet­ty mon­et kiel­teiset odote­tut vaiku­tuk­set raportoimatta).

    Kir­joituk­ses­sa maini­taan asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Esimerkik­si molem­pi­en niiden lakienkin osalta vaiku­tusarviot ovat 2000-luvul­la men­neet lukuisia ker­to­ja aivan totaalisen pieleen. Esi­tyk­sen kir­joit­ta­jat eivät ole joko tun­te­neet Suomen lain­säädän­töä näi­hin tuki­in liit­tyvine ehtoi­neen, tai sit­ten on tun­net­tu, mut­ta tehty vaiku­tusarviot mon­ta ker­taa epäre­al­is­tis­es­ti. Mikrosimu­loin­te­ja on tehty, mut­ta tuote­tut luvut ovat olleet tois­tu­vasti niin pahasti toteu­mista poiken­nei­ta jälkikä­teen kat­sot­tuna, että toden­näköis­es­ti vaiku­tusarvioin­neis­sa käyte­tyis­sä lasken­ta­malleis­sa on olen­naisia virheitä siihen näh­den, miten tuet oikeasti toimivat.

    “Puhei­den perus­teel­la päät­täjät tun­tu­vat ymmärtävän eri­tyisen huonos­ti toimeen­tu­lotuen toim­intaa. Jos henkilö saa sekä asum­is­tukea että toimeen­tu­lo­tukea, asum­istuen leikkaus nos­taa samal­la sum­mal­la toimeentulotukea.”

    Vain osas­sa tilanteista on noin, mut­ta osas­sa tilanteista ei olekaan. Sekin on mon­en vaikea ymmärtää. Toimeen­tu­lotuen ruokakun­ta ja asum­istuen ruokakun­ta ovat yllät­tävänkin use­assa tapauk­ses­sa käytän­nön elämässä eri ruokakun­nat. Esimerkik­si van­hempi­en­sa luona asu­va aikuinen muo­dostaa toimeen­tu­lotues­sa oman ruokakun­nan ja asum­istues­sa nämä ovat samaa ruokakun­taa. Sama tilanne on kaverin kanssa tai muuten kämp­pik­senä yhteisil­lä vuokra­sopimuk­sil­la asuvil­la: asum­istuen ruokakun­ta (kaik­ki yhteisel­lä vuokra­sopimuk­sel­la ole­vat kuu­lu­vat samaan ruokakun­taan) on eri kuin mikä olisi ruokakun­ta toimeen­tu­lo­tukea hakies­sa (tuos­sa tilanteessa aikuiset hak­i­si­vat sitä erik­seen, jos eivät ole parisuh­teessa). Näi­den kah­den tukimuodon väli­nen ero ruokakun­nan määritelmässä on keskeinen syy sille, että toimeen­tu­lotuen saav­ista ruokakun­nista yli 20 000 ei saa ollenkaan asum­is­tukea. Jos asum­is­tu­ki sel­l­aises­sa tilanteessa las­kee, jos­sa toimeen­tu­lotuen ja asum­istuen ruokakun­nat ovat keskenään eri­laiset, asum­istuen leikkaus ei vält­tämät­tä nos­ta samal­la sum­mal­la toimeen­tu­lo­tukea, elleivät kaik­ki muutkin asum­is­tukiruokakun­nan jäsenset ole myös toimeen­tu­lotuen saa­jia — ja aina eivät ole.

    1. “Näi­den kah­den tukimuodon väli­nen ero ruokakun­nan määritelmässä on keskeinen syy sille, että toimeen­tu­lotuen saav­ista ruokakun­nista yli 20 000 ei saa ollenkaan asumistukea.”

      Ja kun sit­ten TTT:ea saavia ruokakun­tia oli 263 000 ruokakun­taa, niin tak­er­rut siis vajaaseen 8%:iin tapauksista.

      Mik­si?

      1. Tak­er­run tuo­hon asi­aan sik­si, että mielestäni asum­istues­sa ja toimeen­tu­lotues­sa olisi järkevää olla keskenään sama ruokakun­nan määritelmä. Jos ruokakun­nan määritelmä näis­sä tuis­sa olisi keskenään sama (olisi se mitä olisikaan, siihen en ota kan­taa, se on poli­it­tikko­jen lin­jat­ta­va) säästy­isi yhteen­sä vähin­tään kym­meniä ellei jopa sato­ja tuhan­sia tun­te­ja aikaa kansalaisil­ta vuosi­ta­sol­la hake­musten tekemis­es­tä ja asioiden selvit­telystä niiden tekoa varten, ja se vähen­täisi merkit­tävästi myös Kelan turhaa työtä, kun joka ain­oa ker­ta kun ruokakun­ta poikkeaa näis­sä tuis­sa, Kelas­sa joutuu virkail­i­ja erik­seen asian tilan­net­ta tark­ista­maan. Lisäk­si kansalaiset eivät ymmär­rä tuo­ta eroa, vaan jos joku esim. saa hyl­syn asum­istues­ta sen takia, että asun­nos­sa jonkun toisen tulot estävät sen tuen saamisen, tämä kuvit­telee herkästi, että toimeen­tu­lotues­sa on sama ruokakun­ta, mut­ta niin ei aina olekaan. Se voi johtaa siihen, että osa tukeen oikeute­tu­ista eri ruokakun­taan toimeen­tu­lotues­sa kuu­lu­vista ei edes tiedä voivansa hakea tukea eri ruokakun­tana kuin asum­istues­sa tilanne olisi. Omas­ta mielestäni näis­sä tuis­sa pitäisi olla yhteinen ruokakun­tamäärit­te­ly ja niis­sä kan­nat­taisi olla myös yhteinen haku­lo­make, jon­ka täytön toimeen­tu­lotuen osalta voisi päät­tää, jos hake­muk­ses­sa tulee vas­taan ilmeinen este sen tuen saamiselle esim. tulo- tai var­al­lisu­use­hdon myötä.

    1. Vuon­na 2024 toimeen­tu­lo­tukea sai yhteen­sä 249 576 ruokakun­taa, eli toimeen­tu­lotuen saa­jien kokon­ais­määrä väheni hie­man vuodes­ta 2023, vaik­ka Suomen väk­iluku ja ruokakun­tien kokon­ais­määrä kasvoi. Vuon­na 2023 toimeen­tu­lo­tukea sai puolestaan pienem­pi määrä ruokakun­tia kuin vuon­na 2022. Syytä toki huomioi­da, että vuosi­ta­son luku on eri kuin esim. se, moniko kuukausi­ta­sol­la saa. Esim. jouluku­us­sa 2024 toimeen­tu­lo­tukea sai 135 480 ruokakun­taa, mikä taas oli noin 10 000 enem­män kuin vuot­ta aiem­min (jol­loin jouluku­us­sa toimeen­tu­lo­tukea saanei­ta oli 124 824).

      Vuon­na 2025 toimeen­tu­lo­tukea saavien ruokakun­tien määrä noussee ensim­mäistä ker­taa vuosi­in. Mut­ta aikoinaan esil­lä ollei­den vaiku­tusarvioin­tien mukaan jo vuon­na 2024 olisi pitänyt näkyä merkit­tävä toimeen­tu­lotuen saa­jaruokakun­tien kasvu, mut­ta sitä ei tilas­tois­sa näkynyt. Väestön määrä Suomes­sa kasvoi ennä­tys­su­urek­si, mut­ta toimeen­tu­lotuen saa­jien määrä väheni, vaik­ka oli tehty paljon leikkauk­sia tuki­in. Eli reaalielämässä moni menet­ti tulo­jaan ilman, että toimeen­tu­lo­tu­ki tulo­jen mene­tyk­siä paikkasi. Se on epä­selvää, että mik­si aiem­paa pienem­pi määrä väestöä on saanut toimeen­tu­lo­tukea, vaik­ka vaiku­tusarvioiden mukaan toimeen­tu­lo­tukea saavien ruokakun­tien määrän piti kään­tyä selvään nousu­un. Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä on niin mon­imutkainen, ettei sitä osaa täl­lä het­kel­lä ilmeis­es­ti kukaan enää edes vaiku­tuk­sil­taankaan mallintaa, ja jotkut syyt ovat käytän­nössä estäneetkin mon­elta toimeen­tu­lotuen piiri­in pääsyn.

      Syy siihen, että toimeen­tu­lotuen saa­jamäärä ei kas­vanut vuon­na 2024, vaan väheni, voi olla esim. se, että mon­es­ta kun­nas­ta on lakkautet­tu Kelan toimis­tot ja että väestön ikään­tyessä moni tukeen oikeutet­tu ei osaa itse ilman apua sitä hake­mus­ta enää edes täyt­tää. Tosin jos yksi keskeinen syy kehi­tyk­seen on nyt tuol­lainen, Kela ei tule sitä omis­sa julk­i­t­u­lois­saan koskaan myöntämään.

  5. 90-luvun lamas­sa TTT-koti­talouk­sia oli pahim­mil­laan 350k.
    Paljonko­han se oli prosenteissa?
    Onko nyt saatu luke­ma jo yli 300k:n?

  6. Kom­ment­ti­na J Korhoselle siihen että Marin ei olisi halun­nut val­tio­varain­min­is­terin salkkua perus­tuu kyl­lä hänen kam­pan­jaan eduskun­tavaaleis­sa jos­sa hän aset­ti tavoit­teek­si päämin­is­terin paikan eli sen että demarei­den ase­ma suurim­pana puolueena säi­ly­isi. Yksikään poli­itikko joka on saavut­tanut päämin­is­terin viran vaalien kaut­ta ei tyy­dy seu­raavis­sa vaaleis­sa 2. min­is­terin sijaa. Näin ei ole tapah­tunut ainakaan 35 vuo­teen. Tähän en laske vähemmistöhallituksia.

    1. “Yksikään poli­itikko joka on saavut­tanut päämin­is­terin viran vaalien kaut­ta ei tyy­dy seu­raavis­sa vaaleis­sa 2. min­is­terin sijaa. Näin ei ole tapah­tunut ainakaan 35 vuo­teen. Tähän en laske vähemmistöhallituksia.”

      Tuos­sa ei ensin­näkään ollut vaalien kaut­ta saavute­tus­ta päämin­is­terin viras­ta kyse. Sen eduskun­nan kau­den ensim­mäi­nen päämin­is­teri sai päämin­is­terin paikan sik­si, että oli vaalien aikaan suurim­mak­si puolueek­si ääneste­tyn puolueen puheen­jo­hta­ja. Päämin­is­teri vai­hdet­ti­in kesken eduskuntakauden.

      Jos taas puhutaan muista kuin vaaleis­sa val­i­tu­ista päämin­is­tereistäkin, niin Stubb toi­mi päämin­is­ter­inä 24.6.2014–29.5.2015 . Päämin­is­terikau­den jäl­keen hän siir­tyi vaalien jäl­keen val­tio­varain­min­is­terik­si 29.5.2015–22.6.2016 Sip­ilän ollessa päämin­is­teri. Vuodes­ta 2015 on vähem­män kuin 35 vuotta.

      1. Nim­imerk­ki Totalle kom­ment­ti­na että Eduskun­ta äänestää päämin­is­ter­istä joten myös San­na Marinin ja Alexan­der Stub­bin kohdal­la Eduskun­ta äänesti hei­dät virkaan. Laki ei myöskään määrit­tele automaat­tis­es­ti että suurim­man puolueen puheen­jo­hta­jas­ta tulisi automaat­tis­es­ti päämin­is­ter­iä. Tämäkin on neu­vot­telu kysymys. Mitä tulee tuo­hon Stub­bin rooli­in val­tio­varain­min­is­ter­inä Sip­ilän hal­li­tuk­ses­sa niin jos oltaisi­in men­ty min­is­teri pro­tokol­lan mukaises­ti val­tio­varain­min­is­teri olisi ollut Timo Soi­ni kos­ka perus­suo­ma­laiset oli­vat hal­li­tuk­sen toista suurin puolue (Kokoomus oli vas­ta kol­man­nek­si suurin puolue) mut­ta Soi­ni kieltäy­tyi val­tio­varain­min­is­terin salkus­ta joten se meni automaat­tis­es­ti Kokoomukselle.Sipilän hal­li­tuk­ses­sa rikoti­in per­in­teistä puoluei­den val­ta­suhdet­ta eli paikkamäärää. Perus­suo­ma­laisil­la oli vähem­män min­is­tere­itä Sip­ilän hal­li­tuk­ses­sa vaik­ka puolue oli hal­li­tuk­sen tosista suurin puolue. Joten tämänkin jär­jeste­ly oli poikkeus pitkässä hal­li­tuk­sen salkku­jaos­sa. Ihan hyvin voidaan sanoa että vuon­na 2015 rikot­ti­in 35 vuo­den perinne jos­sa tosista suurim­man puolueen puheen­jo­hta­jas­ta ei tul­lut valtiovarainministeriä.

  7. Vaimo jou­tui aikanaan raskaus­pa­hoin­voin­nin takia sairaus­lo­ma­lle. Tuli koti­in kir­je, että sin­ul­la on oikeus sairaus­päivära­haan, jota ei kuitenkaan mak­se­ta kun tulot ovat niin pienet. Eikä saanut mitään muu­takaan rahaa, ei työt­tömyysko­r­vaus­ta, ei opin­to­tukea, ei asum­is­tukea, eikä toimeeentulotukea.
    Minus­ta olisi ihan reilua, että olisi per­hevero­tus tai pieni kansalaispalkka.
    Sit­ten kävi lop­ul­ta niin, että työte­htävät siir­tyivät organ­isaa­ti­ol­ta toiselle. Hän pääsi työt­tömäk­si. Todel­li­nen onnen­potku. Sit­ten lop­ul­ta uusi organ­isaa­tiokin tar­josi työvuoro­ja. Vieläpä niin, ettei koskaan samana päivänä soitel­lut ettei sovit­tua työvuoroa perut­tu samana päivänä tai muuten.
    Tämän koke­muk­sen jäl­keen olen alka­nut kan­nat­ta­maan jonkin­laista pien­tä perustuloa.

  8. Ja vielä täy­den­nys­tä edel­liseen selvyy­den vuok­si. Jälkim­mäisen työ­nan­ta­jan aikaan sai työt­tömyysko­r­vauk­sen ja palkan. Ensim­mäisen työ­nan­ta­jan aikaan pelkän palkan.

    1. (…kos­ka siis, työ­nan­ta­jal­la ei ole mitään velvol­lisu­ut­ta aut­taa työn­tek­i­jään­sä saa­maan työttömyyskorvausta.)

  9. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa (sairaus­päivära­ha ja työkkäri) vika oli siis hak­i­jan: “väärin haettu”.
    Tai siis jätet­ty hakematta.
    Vajaatyöl­lis­tetyl­lä on usein vas­tas­sa 9 arkivi­ikon­päivän omavas­tuu sairauspäivärahoissa.
    Ja kun lääkärit eivät suos­tu anta­maan yli 2 viikon sairaslo­maa ilman B‑todistusta, saat sit­ten kah­den viikon sairaus­lo­ma­l­ta yhden päivän sairauspäivärahan.
    Ja jos on tarvet­ta jatkolle, pitää vara­ta uusi lääkärikäyn­ti jo puo­lessavälis­sä saikkua, jot­ta saat var­masti sairaus­lo­maa jatket­tua ilman uut­ta karenssia päivärahassa.
    Ja jos ei ole lik­vidiä kap­i­taalia sairas­tu­mishetkel­lä, pitää tiet­ty ymmärtää, että se yhden päivän päivära­ha tulee joskus viikko­ja myöhem­min, joten pitää heti hakea TTT:tä niille 13 päivälle.

    Työkkäris­säkään ei saa sovitel­tua päivära­haa, jos sitä ei osaa hakea.

    Yleis­es­ti ottaen Suomen sosi­aal­i­tur­van edullisu­us perus­tuu kah­teen kohtaan:
    1) Ihmiset eivät tiedä mitä heille kuuluu
    2) Ihmiset eivät osaa sitä hakea
    3) Kelan aspa ei saa neu­voa, kos­ka se olisi “tulon­si­ir­to­su­un­nit­telua”, joka on lail­la kiel­let­ty heiltä

    Tuon takia edun­valvon­ta on per­in­teis­es­ti laitet­tu ammat­tili­it­to­jen harteille ja vajaatyöl­lis­te­ty­il­lä ei sel­l­aista vieläkään valitet­tavasti ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.