Helsingin kaupunginvaltuusto juhli eilen 150-vuotista olemassaoloaan. Olen istunut valtuustossa yli neljäsosan tuosta ajasta, 40 vuotta, ja yli puolet elämästäni.
Olen ollut 20 vuotta kansanedustaja, kaksi vuotta peruspalveluministeri ja puolueeni vihreiden puheenjohtajana neljä vuotta. Silti suurimmat aikaansaannokseni politiikassa olen saavuttanut Helsingin kehittämisessä. Vaikka sen itse sanonkin, minulla on takanani hieno historia Helsingin päättäjänä. Kaikki ei ole mennyt niin kuin olisin halunnut, mutta aika moni asia on.
Aktiivisuuteni on keskittynyt kaupunkisuunnitteluun sen laajassa merkityksessä, johon luen mukaan esimerkiksi asuntopolitiikan ja joukkoliikenteen kehittämisen. Itse asiassa aloitin jo ennen valtuustoon pääsemistä kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenenä vuonna 1981, eli oikeastaan minulla on jo 45 vuotta kunnallispolitiikkaa takanani.
Noina vuosina Helsinki on kehittynyt valtavasti ja mielestäni paljon paremmaksi. Asukkaita on tullut lisää 200 000. Helsingistä on tullut kukoistava kaupunki, johon halutaan asumaan. Vihreiden politiikalla on tästä suuri ansio.
Suuria parannuksia on tehty liikenteessä. Helsingin keskusta oli 1980-luvun alussa pahasti liikenteen vaivaama niin, että jalankulkija koki olonsa ikäväksi. Keskustassa käveleminen oli pakokaasujen takia jopa epäterveellistä. Kaupungin rannat on saatu satamalta asumisen ja asukkaiden käyttöön. Asiat ovat nyt paljon paremmin.
Kaupunkitila myös keskustan ulkopuolella on parantunut paljon, mutta paljon on siinä vielä tekemistä.
Tähän kunnallispolitiikka minun osaltani loppuu. En ole ehdolla enää huhtikuun kunnallisvaaleissa. On aika tehdä tilaa uusille tekijöille ja näkemyksille. Lasken asian niin, että minun jättäytymiseni pois tekee vihreiden valtuustoryhmässä tilaa itseni kaltaisille, mutta innokkaammille ja nälkäisemmille.
Olen hyvin iloinen, että vihreät valitsi pormestariehdokkaakseen Atte Harjanteen.
Jätän kunnallispolitiikan haikein mutta luottavaisin mielin. Uskon, että Helsinki kehittyy yhä menestyvämmäksi ja vihreämmäksi kaupungiksi. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan edellyttää viisaita päättäjiä, joita äänestäjät toivottavasti ymmärtävät valita.
Kaikkea en Helsingin kunnallispolitiikassa pysty kuitenkaan kehumaan. Valtuustokeskustelut ovat menneet pahasti sivuun asiakysymyksistä ja keskittyneet turhanaikaiseen identiteettipolitikointiin. Valtuuston kokousajasta leijonanosa menee valtuutettujen aloitteiden käsittelyyn. Siksi olen kokenut osallistumisen keskiviikkoisiin kokouksin vähän pakkopullana. Toivottavasti identiteettipolitikointiin innostuneilta riittää aikaa ja näkemystä myös kaupunkiin oikeasti vaikuttaviin asioihin.
Kaupunki on suuri julkisten palvelujen tuottaja. Siinä voidaan olla parempia ja huonompia, mutta erot eivät juuri ole puoluepoliittisia. Tärkeintä olisi luoda käytäntöjä, jotka edesauttavat parhaiden ideoiden leviämistä.
Niiden, jotka haluavat nostaa palvelutasoa, soisi olevan vähän enemmän kiinnostuneita siitä, mistä kaupunki saa rahat palveluihin. Kaikkia varakkaita ei pidä karkottaa maksamaan veroja Espooseen.
Kilpailussa hyvistä veronmaksajista ei pidä olla liian ahne, mutta ei myöskään sinisilmäinen. Helsinki on menestynyt tässä kohtalaisen hyvin pääkaupunkiseudun sisällä – ei omasta ansiostaan, vaan koska ihmisten arvot ovat muuttuneet urbaaneimmiksi. Paras tapa houkutella hyviä veronmaksajia on tehdä hyvää kaupunkia, johon halutaan asukkaiksi.
Olen ajanut kaupunkirakenteen tiivistämistä ja toivon tämän linjan jatkuvan Helsingissä. Ilman sitä väkiluku ei olisi voinut nousta kahdellasadalla tuhannella tai jos olisi, lähes viheralueet olisi pitänyt uhrata.
Ihmiset tarvitsevat ympärilleen myös lähiluontoa ja vihreyttä. Se tekee kaupungin tiivistämisestä haastavampaa, mutta ei mahdotonta.
Olen vankasti sitä mieltä, että kaupunkirakenteen päästäminen hajoamaan viime vuosisadalla oli ympäristörikos, jossa aivan turhaan jäi luontoa rakentamisen alle samalla, kun päivittäinen elämä ja kaupungin elinvoimaisuus kärsii pitkistä matkoista ja huonosta palvelutasosta.
Helsingissä toteutunut liikenteen vallankumous on ollut pitkälti vihreiden ansiota. Keskustan kaikista kävelykaduista on käyty ankaraa poliittista kiistaa, mutta lopulta demokratia on puhunut. Yleensä kävelykatuja vastustaneet eivät edes muista niitä vastustaneensa, kun ovat nähneet lopputuloksen.
Tästäkin huolimatta toivoisin tulevien päättäjien kehittävän kaupunkiliikenteestä suuren kompromissin, sillä laajakantoisten päätösten tekeminen kapealla marginaalilla ei ole hyvä asia. Poliittisissa neuvotteluissa tulisi tavoitella pareto-optimia. Siitä ollaan liikenteessä ajoittain kaukana.
Kaiken kaikkiaan toivon, että Helsinki jatkaa menestystään ja muodostuu kotikaupungiksi yhä useammalle kaupunkimaista elämää arvostavalle.
En lopeta kunnallispolitiikan seuraamista ja kommentointia tällä blogilla. Niille, jotka olisivat toivoneet minun vielä jatkavan valtuustossa, tulen esittelemään hyviä ehdokkaita minua korvaamaan.
nyt annan vähän erinlaisen kommentin joka liittyy enemmänkin kansalliseen ja maailman politiikkaan.
itse olen keski-ikäinen valkoinen hetero-mies, tosin joissakin asioissa en kuulu ns. eliittiin, eli olen ateisti ja pientuloinen. olen äänestänyt vihreitä 20+ vuotta.
kuvitellaan hypoteettinen tilanne vuodessa 2050. ja vihreät ovat tulleet suureksi puolueeksi. vihreät ovat saaneet monia asioia läpi vuosien aikana mutta ovat muuttuneet myös muutoksen vastustajiksi. uusia puolueita yrittää mutta ei saa oikein suurta kannatusta. ehkäpä siellä on uusi puolue nimeltään, kvanttipuolue. kvanttipuolue miettii miten politiikkaa saataisiin muutettua kun vanhat puolueet on niin jähmettyneitä, ottamalla haltuun joku vanha puolue vai jatkaa omassa puolueessa ja yrittäen muuttaa linjoja ulkopuolelta jähmettyneistä puolueista. ehkäpä ne jatkaa ulkopuolella.
missäs tämä on kuultu, eikös vihreät miettinyt tätä demareita vastaan joskus 1980-luvulla.
itse joskus nuorena karkeasti ajattelin että poliitikot ovat viisampia ja pätevämpiä kuin minä itse, ja sellaisia mielellään äänetäisikin. mutta nyt politiikassa alkaa olla täysinäisiä … idiootteja. mutta se ei ole idioottien vika että pääsee läpi, vaan äänestäjien jotka päästää ne läpi, tähän kuuluu myös ne jotka EI äänestä.
tämän kommentin tarkoitus on antaa vihje äänestäjille, erityisesti nuorille ja niille jotka ei yleensä äänestä, että poliittisesti laiskottelemalla ei muutosta tule. varsinkin nuorille tekisi mieli antaa poliittista isoa monoa takamukseen, nuorilla on paljon hävittävää kun mietitään seuraavat 40 vuotta.
tämän kommentin tarkoitus ei ole suoranaisesti, että äänestä vihreitä. vaan tee jotain poliittisesti. puolueeseen liittyminen on vain yksi asia monista.
Kiitos Osmo työstäsi.
Kiitos valtavasta panoksestasi upean kaupungin ja myös isänmaan hyväksi. Helsingin kukoistuksella on ratkaiseva merkitys koko Suomelle.
Viimeisen 15 vuoden aikana nähty kehitys Helsingissä on globaalistikin ihan poikkeuksellista. Ei ole montaa kasvavaa ja menestyvää kaupunkia, jossa asuminen on (melkein) kohtuuhintaista.
Kiitos!
Kiitokset pitkästä palvelusta yhteiskunnan hyväksi eri luottamustoimissa.
Vihreiden idea, että puheenjohtajana ei jatketa määräänsä enempää, on oikein hyvä. Järjestöt ja politiikka uudistuvat kun mukana olevat ihmiset myös vaihtuvat ja ovat myös muussa toiminnassa mukana. Politiikan ammattilaistuminen on tässä mielessä sääli, puolueet eivät pysty saamaan mukaan ihmisiä kun puoluejohto vahvasti ohjaa ketä tuetaan. Samoin politiikassa oli sukupolvi, jolta ei huolittu politiikkaa. 70-luvulla aloittaneet poliitikot pysyivät tiukasti kaikissa mahdollisissa luottamustoimissa kunnes aika tuli vastaan. Tätä sukupolvivaihdosta kipuilevat melkein kaikki puolueet.
Vihreillä uudistuminen on onnistunut vaihtelevasti. Toivotaan onnea jatkossa, vaativuusaste on kova. Politiikkaan lähteviä kiusataan rajusti ja se tehdään tavoitteellisesti, jotta heidt saataisiin luonnemurhattua ja karkoitettua politiikasta.
Asiapolitiikot eivät pärjää populisteille joiden ihan kaikkein pölvästimeimpiä väitteitä ei pysty edes ymmärtämään, mutta klikkejä ja näkyvyyttä kiusaaminen ja juppopelleily tuo roppakaupalla.
Näkemyksistä voi olla ja pitääkin käydä keskustelua, mutta todellisuudesta olisi hyvä olla sama faktapohjainen perusta.
Ikävä tulee, kiitos työstäsi Helsingin hyväksi.
Olen esittänyt blogisi kommenteissa monesti hieman eriäviä näkemyksiä sinun kanssasi Ode, mutta haluan sanoa ettei jää väärää kuvaa: Kiitos todella paljon poliittisessa toiminnassasi ja muussa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tekemästäsi työstä (blogi, kirjat, haastattelut, yms). Olet yksi heistä jotka ovat muovanneet poliittista ajatteluani eniten, ja blogisi saattaa olla syy että olen aiheesta koskaan edes alunperin kiinnostunutkaan. Se että olet avannut ajatteluasi ja politiikan tekemistä näin avoimesti on erittäin arvokasta ja epäilemättä innostanut hyvin monia muitakin politiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen maailmaan.
Ode,
toivottavasti jatkat nuorempien mentorointia.
Toimiva poliittinen apparaatti tarvii takapiruja.
Kiitos Osmo, olet ainakin minua sivistänyt monella tavalla kaupunkipolitiikasta.
Näin “ulkostadilaisena” on tullut kanssa seurattua Helsingin politiikkaa joten kiitokset hyvästä työstä.
Tärkeintä on että tämä blogi jatkaa!
Kiitos ilman muuta myös minulta vihreälle ja vireälle pragmaatikolle.
Mutta koska tuskin OS haluat pelkkää myötäilyä, kysyn, miten niin oli hyvä asia että Helsingin väkiluku on kasvanut 200 000 tuhannella?
Eikö viidensadantuhannen kaupunki olisi ollut parempi, avarampi, hieman helpommin hallittavissa entropialta… kompaktimpi — ja silti — riittävä suurkaupunki tälle maalle?
Mihin me tarvitsemme tässäkin asiassa väestönkasvua, väestönkasvua.…
Jos Helsingissä olisi 200 000 asukasta vähemmän, ne 200 000 asuisivat ripoteltuina pitkin peltoja ja metsiä kahden henkilöauton varassa. Luontoa olisi tuhoutunut valtavasti.
“Jos Helsingissä olisi 200 000 asukasta vähemmän, ne 200 000 asuisivat ripoteltuina pitkin peltoja ja metsiä kahden henkilöauton varassa. Luontoa olisi tuhoutunut valtavasti.”
Tuossa mahdollisesti oletetaan, että muutot olisivat jääneet tapahtumatta Suomen sisältä peltojen ja metsien keskeltä tai että kehitys on vähentänyt muuttoja vastaavasti sellaisiin sijainteihin. Käytännössä väestönkasvu on merkittävältä osin ilmeisesti tapahtunut kuitenkin ulkomailta tulleista muutoista, usein huomattavasti matalamman keskikulutuksen maista. Muuttoliike Suomeen, kuten muihinkin länsimaihin, on usein luonnonvarojen kulutusta globaalilla tasolla lisäävää.
Mitä ne 200 000 olisivat tehneet haja-asutusalueilla?
Niin, jos oletetaan että väestön oli pakko kasvaa eikä esim. pysyä ennallaan.
Jos todella ajattelemme että Suomen ja Helsingin väestön pitää vain kasvaa ja kasvaa milloin mistäkin syystä, niin se se vasta oravanpyörä, myös luontoa tuhoava on. Nyt kun meillä on matalan syntyvyyden vuoksi aito mahdollisuus pienentää tämän maan väkilukua, sen pitäisi antaa tapahtua. Tietenkin asuntovarallisuuden romahdus asuntojen tarpeen vähetessä taitaa olla monille se suuri peikko.
Kysymys Soininvaaralle että kuinka moni 200 000 asuu haja-asutusalueilla? Moni näistä 200 000:sta asuu pienillä ja keskikokoisilla kunnissa. Ymmärän silti oikein hyvin pointtisi että jos Suomessa olisi 200 000 ihmistä hajautettu ympärimaata niin heidän taloudellinen ja koulutuksellinen asemansa ei olisi kovinkaan kehuttava elleivät he muuta kaupunkeihin.
Tätähän että keskuskaupunki ei kasva tai kasvaa hyvin vähän on kokeiltu esim. San Fransiscossa. Lopputuloksena on jos on olemassa oleva muuttoliike että asuntojen hinnat olisivat moninkertaisia nykyisestä ja kuten Osmo sanoi että luontoa tuhoutuisi monta kertaa enemmän.
Kaupungistumista on yritetty erilailla hidastaa tai pysähdyttää monessa paikassa esimerkkinä Japani, jossa on tehty erittäin voimakasta siltarumpu ja maataloustuki politiikkaa ja silti maaseutu on jatkanut tyhjenemistä. Siltarumpu politiikasta puheenolen siellä on betonoitu kaikki joet ja 1/3 kaikista rannoista. Voidaan yrittää kieltää suoraan ja määrätä sisäisest passit kuten Neuvostoliitossa, jossa syntyi kuten on käynyt Kiinassa laittomien siirtotyöläisten alaluokka jolla on näidenkin maiden mittapuulla vähän oikeuksia.
Nyt jos tukipolitiikka, rakentamatta jättäminen ja kieltopolitiikka ei ole onnistunut eiköhän olisi parasta hyväksyä että kaupungistuminen jatkuu ja sille tarvitsee tehdä jotain eli rakentaa taloja. Jos ei Helsinki rakenna rakentaa joku muu ympäröivistä kunnista näin on käynyt siellä San Fransiscossakin.
Nimimerkki OKP kommenttina että Kiinassa hukou järjestelmä on myös johtanut siihen ettei maakunnat kehity. Maakuntien sosiaalinen liikuvuus on Kiinassa erittäin pientä. Intiassa jossa itse kävin joulukuussa oli on taas päinvastainen tilanne . Siellä kaupungit paisuvat koska maassa on vapaa liikkuvuus. Intian ongelma on se että tuloerot ovat suurkaupunkien sisällä erittäin isot. Sosiaalinen liikuvuus on Intiassa myös pientä. Intialaisia kuten myös kiinalaisia on muuttanut miljoonittain ulkomaille. Tämä ei ole uutta maailman historiassa koska myös eurooppalaisia muutti ulkomaille 1800-luvulla sen takia koska Euroopassa oli liikaa väestöä.
Sinä aikana Helsinki on ajautunt negatiiviseen kierteeseen. Se näivettyy keskustassa. Rakentamiskulttuuri on sellaista jossa tehdään tylsän näköisiä ihmisvarastoja, eikä mitään ihmisten oleskeluympäristöjä jossa ihmiset viihtyvät. Se ei nyt johdu pelkästään sinusta vaan Helsingin politiikasta.
Itse kaupungin hallinnon johtaminen on generoinut valtavan kehitysvelan joka oireilee syliin tulevina “tulipaloina”. Tämä johtuu siitä, että valtuutetut eivät oikeastaan tunne Helsingin kaupungin toimintaa. Huvittaa kun mietin mitähän diipadaapaa heille kirjoitellaan kun itse tunnen hyvin kaupunkiorganisaation toiminnan sisältä päin. Kummasti vähentää äänestyshalukkuutta jos oikeasti tietää miten kaupunki toimii ja mitä siinä valtuutetut ylipäätään voivat saada aikaiseksi. Pelkkä raha ei ratkaise. Suuret ja pienemmät toiminnalliset uudistukset ja kehittäminen on heikkoa. Ei ole henkilöresursseja siihen.
Nimimerkki Totille kommenttina että maahanmuutto on aina kohdistunut matalamman keskikulutuksen maista korkeaan kulutusasteen maihin. Jos otetaan sodan jälkeen hyvä esimerkki Suomen muuttoliikeenteestä joka kohdistui Ruotsiin. Ruotsi oli 1960-luvun lopulla korkean kulutuksen maa ja Suomi oli keskikulutuksen maa. Kun tilanne muuttui 1990-luvulla alkoi Suomeen tulla ihmisiä esim Virosta ja Venäjältä jotka olivat tuolloin keskikulutuksen tai jopa matalan kulutuksen maita . Korkeakoulutettujen aivovuoto on sitten eri ilmiö . Toki siinäkin on palkkaus tärkein tekiä. Suomeen on tullut korkeatuloisia maahanmuuttajia etenkin asiantuntija ammatteihin. Miksi Suomeen tulee myös matalastikoulutettuja työvoimaa matalapalkka-aloille johtuu siitä että suomalaisia ei kiinosta enään ottaa työtä vastaan matalapalkka-aloilta ja suurin tekijä tässä on työaika. Yhdysvalloissa tämäkin ilmiö on nyt hyvinkin paljon esillä etenkin maataloudessa. Keskiluokkainen amerikkalainen ei suostu työskentelemään maataloudessa jossa on hyvin epäselvät ja huonot työajat kun työtä joudutaan tekemään pätkissä. Hedelmät ja vihannekset mätänevät kun niitä ei poimita säännöllisesti ja lehmät kärsivät kun niitä ei lypsetä säännöllisesti . Mistä kuluttaja saa kohtuulliseen hintaan ruokaa jos maatalous ei pysty sitä tuottamaan?
Kommenttina Nimimerkki ei ihan:lle että miksi haluamme
pienentää Suomen väkilukua? Olin kaksi viikoa Intiassa. Siellä näkyy hyvin se että maassa on liikaa väkeä.Intian suurissa kaupungeissa on erittäin huono ilmanlaatu. Kierrätys Intiassa on olematonta. Junan ikkunasta näkee kuinka lehmät syövät muovia kun kierrätys on olematonta. Ei tässä ole kyse vain asuntovarallisuuden romahduksesta vaan isoista tekijöistä. Suomessa olemme näissä ympäristö ja ilmastoasioissa edellä kävijä. Olemme saattaneet jo sen hyvän tason että ilmastotoimia pitää katsoa nyt mitä tapahtuu kehittyvissä maissa kuten Intiassa ja Kiinassa. Luont0kato on vakava asia myös Suomessa mutta se on paljon suurempi ongelma esim Amazonilla tai Himalajalla. Intian makean veden varannot tulevat pääasiassa Himalajalta jossa jäätikkö sulaa mutta vedellä on muitakin ottajia kuin Intia kuten Bangladesh joka on jo rittävästi ylikansoitettu maa. Voin todeta henkilökohtaisesti että kaksi viikoa kun olin Intiassa yskin koko ajan ja nenä oli tukossa ja välillä vuosi. Viikon olin Suomessa huomasin että se hengitys alkoi taas kulkea ja yskä oli pois. Tämä johtui saasteista. Miksi Suomessa pitäisi vähentää päästöjä tai vähentää väkilukua? Olemme tehneet jo sen minkä voimme. Suomessa on erittäin hyvä kierrätysjärjestelmä. Se että suomalaiset ostavat enemmän tavaroita kierrätyskeskuksesta kuten itse teen on jo ekologisempaa kuin se että tilaamme halvalla Temusta samoja tavaroita joita tuodaan Suomeen Kiinasta asti lentokoneella. Kun ostaa kierrätyskeskuksesta sama raha menee kiertoon Suomessa.