Miksi en kannata Mykkäsen ajatusta sähkönkuluttajien subventoimasta ydinvoimalasta

Olen itsekin aikoinaan pähkäil­lyt ongel­maa, jota Kai Mykkä­nen yrit­tää ratkaista sub­ven­toidul­la ydin­voimalal­la, jon­ka sub­ven­tion sähkön käyt­täjät maksaisivat.

Sähkön kysyn­tä ja tar­jon­ta on Suomes­sa jous­tam­a­ton­ta eli molem­mat reagoi­vat hin­taan laiskasti. Sen takia Suomes­sa tarvi­taan suuria hin­tavai­htelu­ja sopeut­ta­maan kysyn­tää ja tar­jon­taa toisiinsa.

Pähkäilin aikanaan, että kulut­ta­jien kan­nat­taisi muo­dostaa osu­uskun­ta, jon­ka han­kkii huip­pu­voimaloi­ta leikkaa­maan hin­tapi­ikke­jä. Se mak­saa, mut­ta vielä enem­män mak­sa­vat nuo hin­tapi­ik­it. Niin aikakin luulin.

Osu­uskun­taa ei tietenkään perustet­taisi, vaan pystytet­täisi­in kap­a­siteet­ti­markki­na samaan tapaan kuin Venäjäl­lä.  Kulut­ta­jien mak­set­tavak­si sekin koi­tu­isi, kuten se koituu Mykkäsen ehdotuksessakin.

Ydinvoimala ei sovellu sähkönkulutusta tasaamaan

Mykkä­nen halusi kiin­nit­tää tämän tur­vaa­van kap­a­siteetin nimeno­maan ydin­voimaan, kun taas min­un ajatuk­se­nani oli antaa markki­noiden ratkaista. Markki­nat tuskin pää­ty­i­sivät ydin­voimaan, sil­lä tasaista tehoa tuot­ta­va ydin­voimala on huono tasaa­maan sään mukaan vai­htel­e­vaa sähkön­tuotan­toa. Jokin kiin­teiltä kus­tan­nuk­sil­taan hal­pa ja hel­posti säädet­tävä olisi luon­te­vampi – siis jokin, joka olisi läh­es ison ydin­voimalan vastakohta.

Min­ut saati­in vaku­ut­tumaan, että olen väärässä. Kos­ka huip­pute­hoa tarvit­taisi­in vain har­voin, sen ener­gia tulisi kohtu­ut­toman kalli­ik­si, vaik­ka voimala olisikin investoin­tikus­tan­nuk­sil­taan hal­pa. Kulut­ta­jille tulisi halvem­mak­si vain mak­saa niitä huip­puhin­to­ja, kos­ka ei niitä kovin usein jou­tu­isi mak­samaan. Huip­puhin­nat myös houkut­telisi­vat markki­noi­ta tuot­ta­maan ongel­maan ratkaisuja.

Huip­puhin­to­jen tasaamiseen on paljon halvem­pia keino­ja. Ne eivät ole vielä laa­jas­sa mit­takaavas­sa tar­jol­la, mut­ta ovat pian, paljon Mykkäsen ydin­voimalaa nopeam­min. Niitä ei kuitenkaan syn­ny ilman hintavaihteluja.

Tuotannon ja kysynnän hintajoustoa pitää lisätä

Suurten hin­tavai­htelu­jen syynä on kysyn­nän ja tar­jon­nan heikko hin­ta­jous­to. Hin­ta­jous­to­ja siis pitää lisätä. Olisi parem­pi, jos kaik­ki kulut­ta­jat ostaisi­vat pörssisähköä, sil­lä eihän taloudel­lista moti­ivia ajoit­taa sähkön kulu­tus­ta ole, jos oman sähkön hin­ta on vakio. Yhä use­ampi kulut­ta­ja onkin oival­tanut, että pörssisähkö tulee pitkän päälle halvemmaksi.

Mitä use­ampi ostaa pörssisähköä, sitä isom­mat markki­nat on kodin automati­ikalla, joka kään­tää lykät­tävis­sä ole­van sähkön kulu­tuk­sen pois kalli­il­ta tun­neil­ta tai jatkos­sa pois kalli­il­ta vart­ti­tun­neil­ta. Itse kaipaisin täl­laista automati­ikkaa kylpy­huoneen lat­tialäm­mi­tyk­seen. Vart­ti­tun­niksi voi sulkea jopa pakas­ti­men- siis antaa automaatin sulkea.

Melkein kaik­ki kaukoläm­pöy­htiöt ovat investoi­neet sähkökat­tiloi­hin. Ne tekevät siis kaukoläm­pöä sähköl­lä sil­loin, kun sähkö on läh­es ilmaista. Tämä lisää huo­mat­tavasti hin­ta­jous­toa, mut­ta lähin­nä tuulivoiman kan­nat­tavu­ut­ta leikkaa­mal­la nol­lahin­taisia tun­te­ja pois. Met­sääkin säästyy.

Akut voivat ratkaista koko asian

Akut ovat osoit­tau­tuneet jo nyt hyvin kan­nat­taviksi sähköy­htiöille. Parhaim­mil­laan ne ovat tuulipuis­to­jen yhtey­dessä. Ne joutu­vat osta­maan puut­tuvan sähkön hyvin kalli­il­la reservi­markki­noil­ta, jos sääen­nuste ei ole pitänyt paikkansa eikä tuulekaan niin paljon kuin piti. Akut ovat jo niin edullisia, että niitä kan­nat­taa käyt­tää myös taval­lista pörssin hin­tavai­htelua vastaan.

Merkit­tävä akkuka­p­a­siteet­ti on sähköau­tois­sa. Yksit­täi­nen autoil­i­ja ei voi käytä kaup­paa pörssis­sä, mut­ta iso toim­i­ja voi yhdis­tää suuren määrän eri puolel­la ole­vien auto­jen akku­ja yhteen ja myy­dä sähköä, kun hin­ta on korkea ja ostaa, kun se on hal­paa. Suomes­sa on vas­ta satatuhat­ta täyssähköau­toa, mut­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua var­maankin jo yli puoli miljoon­aa. Niiden akuis­sa on todel­la suuri kap­a­siteet­ti. Mykkäsen ydin­voimala ei valmis­tu kymme­nessä vuodessa.

On monia muitakin tapo­ja varas­toi­da sähköä, kuuma hiek­ka esimerkik­si. Jonkin hyvin paina­van asian nos­t­a­mi­nen hal­val­la sähköl­lä ja laskem­i­nen sähköä tuot­taen alas kalli­in sähkön aikana esimerkiksi.

Mut­ta ei kan­na­ta veika­ta voit­tavaa tekni­ikkaa vaan antaa markki­noiden ratkaista

Ydinsähkö on kallista

Mykkäsen mukaan ydin­voimalalle on taat­ta­va vähin­tään 70 euron tulot megawat­ti­tun­nil­ta. Se on osa­puilleen uudel­la ydin­voimalal­la tuote­tun sähkön omakus­tan­nush­in­ta. Tuulisähkön tuotan­tokus­tan­nus on alle puo­let tästä. Kulut­ta­jalle on tut­taval­lisem­paa kilo­wat­ti­tun­ti­hin­ta arvon­lisäverol­lise­na: 8,8 sent­tiä ilman siir­tomak­sua ja sähköveroa. Pörssisähkö on suurim­man osan ajas­ta tätä halvempaa.

Kos­ka ydin­sähkön hin­ta koos­t­uu lähin­nä vain kiin­teistä kus­tan­nuk­sista, sen tuot­ta­ma sähkö tulee selvästi kalli­im­mak­si, jos  voimala on käytössä vain osan ajas­ta. Jos esimerkik­si käyt­töaikaa on vain puo­let, tuotan­tokus­tan­nus onkin jotain 140 euron paikkeil­la, mikä on todel­la paljon. Mykkäsen tarkoituk­se­na ilmeis­es­ti olisi, että ydin­voimala tuup­paisi sähköä verkkoon tarvi­taan sitä tai ei, mut­ta hyö­tyä on vain sähköstä, jota tarvi­taan. Puo­let ajas­ta on hyvä arvio, mut­ta voi olla selvästi allekin. Ydin­voimalan tuot­ta­man hyödyl­lisen sähkön hin­ta on siten korkea.

Mykkäsen ehdo­tuk­ses­sa on kak­si ongel­maa: Ensik­sikin se nos­taisi sähkön keski­hin­taa, kos­ka tuo sub­ven­tio tulee niin kalli­ik­si ja toisek­si markki­nat hoitaisi­vat asian paljon ennen kuin Mykkäsen ydin­voimala käyn­nisty­isi joskus 2040-luvul­la. Siinä välis­sä se vaikeut­taisi ongel­maa, sil­lä markki­nat ottaisi­vat huomioon tiedon tulev­as­ta ydin­voimalas­ta, mikä heiken­täisi pyrkimyk­siä lisätä kysyntäjoustoa.

Elektrolyyseri ei piittaa hintavaihteluista vaan keskihinnasta

Mykkä­nen perusteli ydin­vo­m­i­alan tarvet­ta sil­lä, että vihreän siir­tymän investoin­nit, siis lähin­nä vetyä tuot­ta­va elek­trolyy­ser­it tarvit­se­vat tasaista sähköte­hoa eivätkä voi säätää tuotan­toaan sään mukaan.

Jos käyt­tää tasaista tehoa, on kiin­nos­tunut vain sähkön keski­hin­nas­ta, ei sen vai­htelus­ta. Jos sub­ven­toitu ydin­voimala lisää sähkön keski­hin­taa, vaik­ka se vähen­tääkin hin­nan vai­htelua, se heiken­tää elek­trolyy­serei­den kan­nat­tavu­ut­ta. Vai onko Mykkäsen tarkoi­tus, että teol­lisu­us ei osal­lis­tu­isi sub­ven­tion kustannuksiin?

Sähköläm­mit­täjä voi ajatel­la asian toisin, kos­ka läm­mi­tys­tä tarvi­taan enem­män sil­loin kun kylmää ja sähkö on kallista. Tosin sähköy­htiöt ottanevat kuitenkin tämän huomioon kiin­teähin­taista sähköä hin­noitel­lessaan, joten kiin­teähin­taiset sopimuk­set ovat epäedullisia.

Voi myös johtaa nykyisen kapasiteetin alasajoon

Mykkäsen aja­tus ei ehkä edes aut­taisi huip­puhin­to­ja lainkaan niin kuin hän kuvit­telee. Suomes­sa on nyt huip­puhin­to­ja odot­ta­mas­sa käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan kalli­ita suu­rite­hoisia voimaloi­ta, esimerkik­si Hele­nil­lä Vuosaa­res­sa 600 MW kaa­su­voimaa. Niiden ylläpi­to on epäit­sekästä, kos­ka käyt­tö­tun­te­ja tulee vähän, mut­ta kulut juok­se­vat koko ajan. Mykkä­nen saat­taa saa­da yhtiöt luop­umaan näi­den kalli­iden voimaloiden ylläpidosta.

Entä huoltovarmuus?

Sähkön­tuotan­nos­samme on otet­ta­va huomioon myös huolto­var­muus. Voivathan meil­lä voima­jo­hdot yllät­täen katke­ta kuin kaapelit Itämerel­lä. Tähän tarvit­see varautua ja se vaatii rahaa, mut­ta siihenkin suuri ydin­voimala muiden vierel­lä sovel­tuu mah­dol­lisim­man huonos­ti. Jos voima­l­in­ja alueelle katkeaa, ei ole iloa siitä, että katken­neen johdon takana on yksi voimala enem­män. Pienet hajaute­tut yksiköt sopi­si­vat tähän paremmin.

Kaikki pörssisähköön

Minä määräisin kulut­ta­jat osta­maan pörssisähköä. Onhan meil­lä ener­giat­aloudel­li­sista syistä pakotet­tu taloy­htiötkin mit­taa­maan lämpimän veden kulu­tuk­sen huoneis­toko­htais­es­ti. Järkevil­lä pelisään­nöil­lä on merkitystä.

Jos siir­tyy pörssisähköön, saa sähkön­sä halvem­mal­la tai ainakin samal­la hin­nal­la, vaik­ka ei reago­isi hin­taan mitenkään, mut­ta jos niin halu­aa, voi alen­taa sähkön­sä hin­taa varsin pienel­lä vaivannäöllä.

Menenkin tästä käyn­nistämään astian­pe­sukoneen, kos­ka itse sähkö on juuri nyt ilmaista.

124 vastausta artikkeliin “Miksi en kannata Mykkäsen ajatusta sähkönkuluttajien subventoimasta ydinvoimalasta”

  1. Ei meil­lä tääl­lä pohjoises­sa ole ongel­maa sähkön kanssa kuin puo­let vuodes­ta. Nyt sitä elet­täessä, kun säätövoima, jota nykyään ydi­voimakin on, ei raken­neta tai se laa­haa jäl­jessä. On aivan toista mak­saa läm­mi­tyk­sen sähkölaskua Oulun yläpuolel­la jopa viisinker­tais­es­ti mitä siitä mak­se­taan kehäkol­mosen sisäl­lä jos­sa ei ole ain­ut­takaan tuulimyllyä.
    Tuulivoiman rak­en­tamises­sa ei toi­mi markki­na. Siel­lä toimii .…

    JK: Mitähän se sähkö sit­ten mak­saa kun kaupunkien läm­pölaitok­set alka­vat toimi­vaan sähköllä ?

    1. Tuo on täyt­tä asi­aa. Ode kir­joit­taa ker­rostalon, joka lämpiää kaukoläm­möl­lä, asukkaan näkökulmasta.
      Oli emä­mu­naus sulkea Helenin ja For­tu­min hiililauhde­voimalat ajanko­htana kun vielä on sota käyn­nis­sä ja koko län­ti­nen Euroop­pa kär­sii energiapulasta.
      Sähkönku­lu­tus tulee joka tapauk­ses­sa kas­va­maan lähivu­osi­na juuri noiden vas­tuk­sil­la lämpiävien “kaukoläm­pövoimaloiden” sekä suurten datakeskusten takia uno­hta­mat­ta sähköau­to­ja. Ja kaikkia niitä läm­mitetään tai ladataan ajanko­htana kun pörssisähkö on olev­inaan halpaa 😀

      Lisää ydin­voimaa tarvi­taan, mut­ta sen­si­jaan että raken­netaan yksi iso 1500 MW voimala kan­nat­taisi rak­en­taa 3–4 keskikokoista. Ne ehkä valmis­tu­isi nopeammin.
      Mik­si muuten sitä Vuo­tok­sen allas­ta ei voi­da rak­en­taa, sen oli tarkoi­tus toimia säätövoimana?

      1. Vuo­to­s­ta ei voi rak­en­taa kos­ka paikallisil­la on syys­täkin susi­paskat koke­muk­set aiem­mista vas­taav­ista han­kkeista. Kemi­jo­keen olisi kan­nat­ta­mut rak­en­taa kun­nol­liset oikeasti toimi­vat kalati­et aiko­ja sit­ten kuten on luvat­tu jo puoli vuo­sisa­taa. Mik­si paikalliset uskoisi­vat mitään lupauk­sia paikallis­ten tai luon­non huomioimis­es­ta näis­sä han­kkeis­sa, kun van­hoista aivan olemat­tomis­takaan lupauk­sista ei vieläkään suos­tu­ta pitämään kiinni.

      2. Vuo­tok­sen suo­ra mak­simite­ho olisi 37 MW + 350 GWh/a (4 promil­lea Suomen vuosiku­lu­tuk­ses­ta, 80 TWh vuon­na 2023) lisää ener­giaa alavir­ran voimaloille. Kol­la­jan altaal­la voimalan oma teho olisi 32 MW ja lisäen­er­gia kokon­aisu­udessaan enin­tään 155 GWh/a. Wikipedi­an mukaan Kol­la­jan kus­tan­nuk­sik­si Pohjolan Voima las­ki aikanaan (2009 luul­tavasti) 115 miljoon­aa euroa.

        Akkuen­er­giavaras­ton, jol­la on sama teho (30 — 40 MW) saa jol­lain par­il­lakymmenel­lä miljoon­al­la, riip­puen vähän siitä raken­netaanko se uudelle sait­ille vai valmi­in voimalan tai sähköase­man ton­tille. Toki se varas­to ei tuo­ta ener­giaa ja varas­toikin sitä vain noin teholuke­mansa megawat­ti­tun­teina, vähän pyöris­tet­tynä ylöspäin. Vuo­tos ja Kol­la­ja tuot­taisi­vat sys­teemi­in lisää ener­giaa vuosikym­me­nien ajan, mut­ta ei niiden vaiku­tus aivan järisyt­tävä olisi.

      3. Ovatko Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat vielä käyn­nis­sä ? Niiden lakkaut­ta­mi­nen toisi (on tuonut ) 5 % alen­nuk­sen Suomen hiilid­iok­sidipäästöi­hin. Se olisi nyt tarpeen, kun met­sät ovat kään­tyneet hiilivuodoksi.

        Siitäkin huoli­mat­ta, että met­sät kas­va­vat enem­män , kuin niitä hakataan. En ymmär­rä, voiko joku selittää ?

      4. Luken kootut seli­tyk­set mik­si met­sät ovat muut­tuneet päästölähteiksi:

        Met­sät ovat muut­tuneet päästöläh­teek­si, koska:

        Puus­ton kokon­ais­bio­mas­san (lehdet, oksat, runko, juuris­to) kasvu on pienentynyt.
        Hakku­ut ovat kasvaneet.
        Puus­ton kasvus­ta noin 90 pros­ent­tia kuluu hakkuisi­in ja luon­non­pois­tu­maan, 2010-luvun alus­sa vain reilut 70 prosenttia.
        Maaperän hiilid­iok­sidipäästöt ovat kas­va­neet ja kiven­näis­maid­en hiili­varas­ton kasvu on pysähtynyt.
        Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on lisän­nyt hajo­tus­ta ja elävästä puus­tos­ta on syn­tynyt vähem­män uut­ta kariketta.

      5. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Tuo­taako Vuo­tok­sen allas ener­giaa? Eikä se vain varas­toi sitä?”

        Kyl­lä. Sade­vesiperäistä vet­tähän siitä olisi johdet­tu voimalan kaut­ta alaspäin. Altaas­ta olisi halut­tu jopa 237 km²:n kokoinen, jot­ta siinä olisi saatu varas­toitua isol­la kap­a­siteetil­la tehokkaasti säätövoimaa, eli jot­ta olisi varaa vai­h­dat­taa tuotan­non ajoituk­sia laa­jastikin (eikä vain tun­ti- tai min­u­ut­ti­ta­sol­la tai päivä­ta­sol­lakaan) sen osalta, mil­loin sähköä tuote­taan, ilman että aiheutetaan suun­nit­telema­ton­ta tul­va­hait­taa muille.

        Pump­pu­voimaloitakin on joskus suun­nitel­tu, jois­sa ideana on pumpa­ta vet­tä ener­giaa käyt­täen ylös, ja sit­ten antaa sen tul­la ener­giatuotan­to­jär­jestelmän kaut­ta alas, mut­ta Vuo­tos ei ollut sel­l­ainen han­ke. Viimeiset ver­siot Vuo­tok­ses­ta oli­vat sel­l­aisia, jois­sa allas­ta olisi käytet­ty sekä säätövoimana että tasoit­ta­maan Lapin vesistö­jen kulkua tul­va-aikaan niin, että tul­vimiset oli­si­vat vähen­tyneet nykyti­laan näh­den. Lähilu­on­nolle altaal­la olisi kuitenkin ollut olen­naisia haittavaikutuksia.

  2. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Olisi parem­pi, jos kaik­ki kulut­ta­jat ostaisi­vat pörssisähköä, sil­lä eihän taloudel­lista moti­ivia ajoit­taa sähkön kulu­tus­r­ta ole, jos oman sähkön hin­ta on vakio. Yhä use­ampi kulut­ta­ja onkin oival­tanut, että pörssisähkö tulee pitkän päälle halvemmaksi.”

    Ongel­ma eivät ole kulut­ta­jat (jos tarkoite­taan sitä, mitä kulut­ta­jil­la yleen­sä), vaan että julki­nen sek­tori ostaa läh­es poikkeuk­set­ta hin­ta­suo­jat­tua tai vak­i­hin­taista sähköä. Isom­mista kulut­ta­ja-asi­akkaista itse asi­as­sa aika merkit­täväl­lä osal­la on jo käytössään pörssisähkö, samoin teol­lisu­udessa. Yksi suurim­mista pörssisähkön käyt­täjistä puut­tu­va seg­ment­ti on julki­nen sek­tori. Suomes­sa ei liene vielä ensim­mäistäkään julkisen sek­torin raken­nus­ta, johon olisi asen­net­tu vaikka­pa automaa­tioon kysyn­nän jous­to pörssi­hin­nal­la — kun taas esim. iso­jen kaup­paketju­jen raken­nuk­sista aika iso osa pelaa jo sähköpörssis­sä ja jous­taa automaa­ti­ol­laan sähkön hin­nan mukaan, ja ajoit­taa kulu­tuk­si­aan sähköpörssin hin­to­jen perus­teel­la ainakin isos­sa kuvas­sa ja joitain markki­nahin­to­ja vas­ten, vaikkei nimeno­maan tun­ti­ta­son spot-hin­noil­la niin tekisikään.

    Julkisel­la sek­to­ril­la taas ei ole mitään moti­ivia siir­tyä hin­tavai­htel­e­van pörssisähkön käyt­töön, kos­ka bud­jet­ti pitää tietää etukä­teen, ja yksi olen­nainen kom­po­nent­ti siinä on ener­gian hin­ta seu­raavalle vuodelle — joka halu­taan tietää ja kiin­nit­tää mah­dol­lisim­man hyvin etukäteen.

  3. Olet Osmo kuitenkin kan­nat­tanut pieny­d­in­voimaloiden rak­en­tamista Suomeen. Tiedän että moni Vihreä ei kan­na­ta pieny­d­in­voimaloiden rak­en­tamista johtuen siitä että pelkona on se että niiden avul­la voidaan jopa kehit­tää ydi­naseen. Oletko edelleen pieny­d­in­voimaloiden rak­en­tamisen kan­nal­la? Ja mikä on Osmo kan­tasi tähän pelkoon että pieny­d­in­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen mah­dol­lis­taisi ydi­naseen kehit­tämisen joista eräät Vihreät ovat varoitelleet?

    1. Prag­maatikkona kan­natan ydinkäyt­töisiä läm­pökat­tiloi­ta tuot­ta­maan kaukoläm­pöä. Ne ovat halpo­ja ja yksinker­taisia laitok­sia, jot­ka saa hel­posti pas­si­ivis­es­ti tur­val­lisek­si. Sähkö tuot­ta­van ydin­voimalan hin­ta on liian korkea eikä sitä saa sijoit­taa lähelle asu­tus­ta, joten läm­pö jää käyttämättä.-

      1. Osmolle tähän vielä jatkokysymys koskien pieny­d­in­voimaloi­ta. Mitä san­ot niille Vihreille jot­ka vas­tus­ta­vat pieny­d­in­voimaloiden rak­en­tamista kos­ka pelkäävät että se mah­dol­lis­taisi ydi­naseen kehittämisen?

      2. Jos Suomes­sa halu­aa kehit­tää ydi­naseen, jo ole­mas­sa ole­vat viisi voimalaa riit­tävät tuot­ta­maan tarpeek­si plutoniumia.

      3. Mitä niille pieny­d­in­voimaloille tehdään sen jäl­keen kun käyt­töikä on päät­tynyt? Taval­lis­ten sähköä tuot­tavien voimaloiden purkami­nen on ainakin hyvin hidasta.
        Esimerkik­si Hink­ley Point B Englan­nis­sa alet­ti­in rak­en­taa vuon­na 1967. Se pois­tet­ti­in käytöstä 2022 ja suun­nitelmien mukaan reak­tori­raken­nus pystytään purka­maan vuon­na 2117. Siis laitok­sen tont­tia ei voi käyt­tää muuhun tarkoituk­seen 150 vuo­teen. Sulkemisen jäl­keenkin tont­ti on pois­sa pelistä 95 vuotta.
        Ovatko nämä ajat lyhyem­piä ja purkami­nen helpom­paa pienydinvoimaloilla?

        https://www.onr.org.uk/media/5dgpzdx3/eiadr-hinkley-point-b-outline-environmental-management-plan-emp.pdf

      4. Pait­si että KL-SMR:ienkin hin­ta voi jäädä korkeam­mak­si kuin läm­mön tuotan­to VRE:llä ja energiavarastoilla.
        Yks iso syy on suu­ru­u­den ekono­mia. KL-SMR:iä tarvit­see hyvin pieni mur­to-osa planeetasta.
        Jos markki­nat jäävät pieniksi, ei mod­u­laarisu­u­den skaalae­t­ua koskaan tule.

        Sen sijaan VRE ja eri­tyis­es­ti ener­giavaras­to­jen hin­nat las­kee varmasti.

      5. Ydinkäyt­töisen läm­pökat­ti­lan saa tuot­ta­maan sähköä, kun­han kyt­kee siihen perään puu­ta polt­ta­van lämpökattilan. 

        Eli siis ydin- ja puukat­ti­lat yhdessä nos­ta­vat veden läm­pöti­lan viidestäkymmen­estä kolmeen­sa­taan. Jos­ta vedestä saa sit­ten tehtyä kaukoläm­pöä ja sähköä.

      6. Prag­maatikko voisi kan­nat­taa pas­si­ivis­es­ti tur­val­lisia CHP-SMR:iä, joista siis saataisi­in sekä läm­pö, että sähkö.
        Tosin toi pas­si­ivi­su­uskaan ei ole “ikuista”, vaan suun­nitel­luis­sa kon­struk­tiois­sa pitää tuo­da ulkoista jäähdy­tys­tä viikon tai kuukau­den kulues­sa. Riip­puen siitä, kuin­ka suuri jäähdy­tysal­las tehdään. Se kun lie­nee kallioon porat­tuna se laitok­sen kallein komponentti.

        SMR:t voivat tosin jäädä kokon­aan haaveekis, kuten niin moni muukin ydin­voiman mullis­tus. Globaalia kysyn­tää kun on niin hirveän vähän.

        Jos Steady Ener­gy saa taloudel­lisen tuot­teen aikaisek­si näille min­i­maal­isille KL-alueille, niin joutuu nos­ta­maan hat­tua. En yllät­ty­isi, jos sitä, kuten niin mon­taa muu­takin ydin­voimayri­tys­tä, pitäisi tukea julkisel­la rahal­la use­am­paan otteeseen. Varsinkin sit­ten kun ekat voimalat ovat toiminnassa.

  4. Asiantun­te­va tek­sti, jos­ta voin olla samaa mieltä (pait­si ener­gian varas­toin­nin osalta, mielestäni se on ver­rat­tain kallista ja hankalaa).

    Henkilöko­htais­es­ti ja var­maan mon­en muunkin akti­ivisen pienku­lut­ta­jan kannal­ta eniten ja erit­täin ankarasti sähkönkäytön jous­toa ylöspäin rajoit­taa kulu­tus­pe­rusteinen sähkön­si­ir­ron mak­su. Mii­nus nol­la pilkku viisi pörssisähkössä ei ole mitään kahdek­san sentin siir­tomak­sun rinnalla.

    Tähän pitäisi saa­da muu­tos, mielel­lään s.e. tämä mak­su menisi nol­laan. Lehti­ju­tuis­sa siir­toy­htiöi­den ehdot­ta­ma kulu­tus­si­ir­to­laskun ker­tomi­nen kuukau­den huip­pute­hon mukaan määräy­tyväl­lä luvul­la ei ole oikea ratkaisu: tämä toimii parem­min boomerei­den vihas­tut­tamises­sa kuin kulu­tus­pi­ikkien vält­tämisessä. Pikem­minkin pitäisi laa­jen­taa määritelmää 3X25A: osan tehos­ta saisi kiin­teäl­lä mak­sul­la, osan ilmaisek­si ehdol­lise­na (siir­toy­htiö katkaisee/säätää jos ja vain jos se on tarpeen verkon takia) tai mak­sullis­es­ti aina tilanteen mukaan. Ehkä jonkin­lainen reaali­aikainen automa­ti­soitu huu­tokaup­pa verkon kap­a­siteetista. Eli taatut vakioam­peer­it (jot­ka voi halutes­saan ostaa oman huip­puku­lu­tuk­sen mukaan jos ei enää kestä yhtään enem­pää mon­imutkaisu­ut­ta elämässään) ja tilanteen mukaan hin­noit­tu­va “peli­v­ara”.

  5. Suomeen ollaan rak­en­ta­mas­sa uusia, paljon sähköä kulut­tavia datakeskuk­sia (mm. Google & Microsoft) jot­ka ovatkin pääl­lä 24/7/365 ja eivät ne voi oper­oi­da maail­man­laa­juisia palveluitaan vain sil­loin jos Suomes­sa tuulee taik­ka kesäl­lä pais­taa kun­nol­la aurinko. MOT.

    1. Itseasi­as­sa on aivan triv­i­aalia tehdä kuor­man­tasaus­ta eri datakeskuk­sien välil­lä vaik­ka sit­ten paikallisen sähkön­hin­nan perus­teel­la. Ehkä yksi parhai­ta kohtei­ta mis­sä tuol­laista sähkönkäytön läh­es globaalia reaali­aikaista tasaamista tuotan­non­va­i­htelu­iden mukaan voi tehdä hyvin pie­nil­lä panostuksilla.

  6. Täl­lä het­kel­lä tuulivoiman ongel­mana on se että suurin osa tuulivoimas­ta sijait­see Perämeren ran­nikol­la. Jos tuulivoimaa raken­net­taisi­in tasaisem­min eri puo­lille maa­ta, sähköä tulisi tasaisem­min ja hin­tavai­hte­lut oli­si­vat pienempiä.

  7. Sähkön kulu­tuk­sen ja tuotan­non on vält­tämätön­tä lisään­tyä erit­täin merkit­tävästi, jos ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ote­taan vakavasti. Kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­ot­ta­mi­nen ja kohtu­ullisen hin­tavakau­den saavut­ta­mi­nen on sil­loin entistä han­kalam­paa, jos tuotan­non lisäys toteutetaan vain säästä riip­pu­val­la sähköl­lä. Vesivoima on Suomen tärkein säätövoima, mut­ta sen suh­teelli­nen osu­us piene­n­e­si merkit­tävästi sähkön kokon­ais­tuotan­non kas­vaes­sa. Ris­ki lisään­tyy, että koko kap­a­siteet­ti on jo käytössä eli tar­jon­ta ei kas­va, vaik­ka hin­ta kipuaisi kohti ääretön­tä. Täl­laisel­la epä­var­muudel­la ja toteu­tuneil­la tuotan­tokatkok­sil­la on kus­tan­nuk­sen­sa. Tehdas joudu­taan aja­maan alas tai investoin­tipäätök­set jäi­sivät tekemät­tä. On var­masti ole­mas­sa jokin hin­ta, jon­ka sähkön kulut­ta­jat oli­si­vat valmi­it mak­samaan sähkön toim­i­tus­var­muud­es­ta. Ener­giainsinöörit talousih­mis­ten ja sääti­eteil­i­jöi­den opas­tuk­sel­la voivat var­masti tehdä laskelmia, mil­lä kus­tan­nuk­sil­la tarvit­ta­va sähkön toim­i­tus­var­muus voidaan toteut­taa sähkön varas­toin­nil­la vai pitäisikö lisäk­si nos­taa tuotan­non perus­ta­soa ydin­voimal­la, kun ote­taan huomioon, että kyse voi olla pitk­istäkin vähä­tu­uli­sista ja kylmistä jak­soista. Pul­mana näyt­tää ole­van, että meil­lä ei ole markki­namekanis­mia, jol­la täl­laiset investoin­nit rahoitet­taisi­in. Minus­ta Soin­in­vaaran “osu­uskun­ta-idea” tun­tu­isi ihan hyvältä ajatukselta.

  8. Oma takaraivos­sa kehitel­ty ideani on, että annetaan For­tu­mille lupa raken­nut­taa vaikka­pa 1600 MW ydin­voimala. Mut­ta kos­ka perustelu­na vihreä siir­tymä, niin velvoite­taan sit­ten samas­sa pro­jek­tis­sa raken­nut­ta­maan 1600 MW vetyelek­trolyy­sere­itä ja tekemään niille uusi, tarkkaan sään­nel­ty toim­inta­malli: suurim­man osan ajas­ta elek­trolyy­ser­it ovat pääl­lä ja ydin­voimala käytän­nössä jauhaa pelkästään vihreää vetyä, ja vain talvel­la kun sähkön kulu­tus kas­vaa ja hin­tapi­ik­it uhkaa­vat, elek­trolyy­ser­it aje­taan alas, ja ydin­voimalal­la tuote­taan pörssisähköä lisään­tyneeseen tarpeeseen.

    For­tu­mille annetaan riit­tävästi raken­nu­saikaisia tukia, jot­ta se riit­tää kor­vaa­maan sen, ettei elek­trolyy­sere­itä aje­ta koko aikaa täy­del­lä tehol­la. Vuosi­ta­son tilas­tol­lisil­la sähkönku­lu­tus­laskelmil­la tuet lie­nee suh­teel­lisen help­po aset­taa kohdilleen.

    Avot: ei val­tavia tuk­i­him­meleitä, tue­taan vihreää siir­tymää, ja kehitetään ja ylläpi­de­tään suo­ma­laista osaamista tule­vaisu­u­den ener­gia­te­ol­lisu­u­den aloilla.

    EU-lain­säädän­tö epäilemät­tä tekee näin yksinker­taiset ratkaisut jotenkin mah­dot­tomik­si… mut­ta menisikö yksi tai kak­si isoa ydinvoimala+vetytehdas-komboa huolto­var­muus­pe­rusteluil­la kuitenkin läpi?

  9. Ehkä taval­lis­ten kulut­ta­jien pitäisi käy­dä kaup­paa sähköfutuureilla.

  10. Koti­talouk­sien tai kiin­teistö­jen hin­ta­jous­ton lisäämistä ei ole oikein kukaan ottanut tosis­saan. Sähkön hin­tatiedot, sil­loin kun ne koneluet­tavas­sa muo­dos­sa jon­nekin ilman mak­sumuuria ilmi­in­tyvät, katoa­vat yleen­sä muu­ta­man vuo­den sisäl­lä kun APIt muut­tuvat, tiedot julkaisseelta har­ras­ta­jal­ta lop­puu aika tai kiin­nos­tus tai julkaisemisen tode­taan rikko­van käyt­töe­hto­ja. YLE verovaroin kus­tan­net­tuine sisäl­lön­jakelu­verkkoi­neen (CDN) olisi luon­nol­lisin vah­toe­hto mut­ta kun ei niin ei.

    Kulut­ta­jien sähkön­si­ir­rosta vas­taa­vat yhtiöt, jot­ka hal­lit­se­vat tässä kohtaa sähkön käyt­tö­paikan luon­nol­lista (tiedonsiirto)monopolia, ovat luovut­ta­neet sen etäluet­tavien mittarei­den hallinnas­ta vas­taav­ille yhtiöille, jot­ka hal­lit­se­vat koko ver­tikaalia laite­valmis­tuk­ses­ta datan jakelu­un. Sähkömit­tarin HAN-portista saa kyl­lä muu­ta­man kympin Kiina-ihmeel­lä reaali­aikaiset kulu­tustiedot ulos (sekä tehon että ener­gian osalta), mut­ta ei sit­ten mitään releen ohjauk­seen kel­paavaa, eli kulu­tuk­sen seu­raamises­sa on kysymys lähin­nä viih­teestä. Mit­tari­valmis­ta­ja kyl­lä tekee mit­tarin sisään sijoitet­tavia releitä, joi­ta sit­ten jos­sain sul­je­tus­sa jär­jestelmässä voi ohjailla.

    Tehokkaam­min toimi­vas­sa maail­mas­sa sähkön siir­rosta vas­taa­va yhtiö, esimerkik­si Helen Sähköverkko tekee palvelu­un­sa käyt­tö­paikkako­htaisen kulu­tu­so­h­jausvä­li­neen käyt­töli­it­tym­i­neen, jon­ka tuot­ta­mat ohjaustiedot (use­am­malle releelle, tiet­ty) tule­vat ulos mit­tarin HAN-portista samas­sa stan­dar­d­oidus­sa for­maatis­sa kuin nykyiset kulu­tustiedot. Lop­puasi­akas voi sit­ten ostaa releet joko sähkö­jakeluy­htiöltä, mit­tari­valmis­ta­jal­ta tai kol­man­nelta osa­puolelta, joka nyt pääsee markki­noille kun ohjaistiedot ovat HAN-portin kaut­ta saatavis­sa. Tämä ratkaisee nykyisen kulu­tusjous­ton kyn­nyk­sen val­taosas­sa tapauk­sista suo­raan, kun käyt­tö­paikan mit­tari HAN-port­tei­neen on siel­lä mis­sä ohjausti­etoakin tarvi­taan eli sähkökeskuk­sen vier­essä. Esimerkik­si ker­rostalo­har­ras­ta­jille ja mui­hin erikoistapauk­si­in tarvi­taan API jos­ta käyt­tö­paikan sisäisen kytken­täaikataulun saa ladat­tua, kos­ka HAN-port­ti­in ei ole pääsyä.

    Hallinnol­lis­es­ti luon­te­vim­min aikataulukoneen rak­en­tamisen tehtävä lankeaisi Fin­gridille DataHu­bin kyl­keen sijoitet­tavak­si. Tämä vähen­täisi päällekkäisiä jär­jestelmiä. Tässä mallis­sa Fin­grid ei hal­lit­sisi ohjaus­ta, vaan välit­täisi käyt­tö­paikan omis­ta­jan muo­dosta­man aikataulun/SPOT-poli­ti­ikan sähkön­si­ir­rosta vas­taavalle yhtiölle, joka sit­ten pyörit­tää ajas­tuskonet­ta ja välit­tää ohjauskomen­not mittareille.

    Jos aikataulut olisi keskitet­ty Fin­gridille, mah­dol­lis­taisi se myös entistä tarkem­mat val­takun­nal­liset sähkönku­lu­tusen­nus­teet. Sähkön­si­ir­toy­htiön hallinnas­sa ole­va käyt­tö­paikan sisäi­nen monikanavainen ohjaus puolestaan mah­dol­lis­taisi sähkön­si­ir­toy­htiölle nyky­istä hal­li­tum­man kuormien (kuten parkki­hallin sähköau­to­jen latauk­sen) irtikytken­nän poikkeusti­lanteis­sa niin ettei kaikkea sähkön­syöt­töä tarvitse katkaista.

    1. Tuo­ta verkkoy­htiöi­den ei kan­na­ta tehdä. Aikoinaan kun siir­ryt­ti­in wtäluet­tavi­in mittarei­hin, tuli isot kysyn­täpi­ik­it sähköön aina sekun­nilleen tasalta. Man­u­aaliset kel­lot oli­vat vahin­gos­sa olleet kukin hiukan epäa­jas­sa, joka tasasi piik­it. Kun kaik­ki mit­tar­it alkoi­vat olla samas­sa ajas­sa, havait­ti­in ettei verkkoy­htiön etu ole ollenkaan se, että sähkön käyt­täjät etäo­h­jaisi­vat sähkön kulu­tus­taan sekun­nilleen alka­maan aina kun sähkö muut­tuu halvemmaksi. 

      Ylipäätään jakelu­verkkoy­htiöt eivät halua piikkite­ho­ja, vaan tasaista kulu­tus­ta. Isoim­mat sähkönku­lut­ta­jat pyrkivät pääsemään suo­raan Fin­gridin verkkoon, jol­loin välis­sä ei ole jakeluverkkoa.

      1. Sat­un­naisu­uskom­po­nen­tit eri­lais­ten hilav­itkuti­nal­go­rit­mien sisäl­lä ovat peruskau­raa. Eri­tyisen help­poa niiden toteu­tus on sil­loin kun relei­den ohjaus on sähköverkkoy­htiön peukalon alla kuten val­taosas­sa tapauk­sista olisi jos tar­jot­tu aikataulu+ohjauspalvelu on laadullis­es­ti kil­pailukykyi­nen. Luon­nolli­nen monop­o­li tar­joaa tässä kohtaa ylivoimaisen kilpailuedun.

        Toisek­seen, jakelu­verkkoy­htiö ei ole jotain halu­a­va enti­teet­ti, kyl­lä sen tavoit­teet tule­vat omis­ta­jil­ta, ja ne on tapana kir­ja­ta yhtiöjärjestyk­seen. Tämä on muuten yksi niistä syistä mik­si sähköverkko­jen luon­nol­lise­na monop­o­li­na pitäisi olla tiukem­min par­la­men­taarisen päätök­sen­teon piiris­sä kuin osakey­htiöi­den yleensä.

      2. Sähköverkko­jen pitäisi olla taval­la tai toisel­la kulut­ta­jien omis­tamia, kuten Helsingis­sä kun­nan on omistama

      3. Spot­tu, ne ovat peruskau­raa ja jakelu­verkkoy­htiön etu, mut­ta ei ole ollut yksit­täisen sähkön käyt­täjän etu, että esim yösähköl­lä toimi­va veden tai tilo­jen läm­mi­tys on käyn­nis­tet­ty tosi­asi­as­sa vos­al­la esim. vartin myöhässä, mikä ei kuitenkaan piden­nä edullisem­man hin­nan kokon­ais­jak­soa, vaan käytän­nössä on lyhen­tänyt sitä hin­nas­toon näh­den. Asi­akkaista osa oppi näitä ohit­ta­maan ja gekemään oman etun­sa mukaisem­mat ohjauk­set, moni ei edes tien­nyt, ettei verkkoy­htiön oikeasti toimin­ut niin kuin papereis­sa luki yösähköo­h­jauk­sen aloitusajaksi.

        Mitä jakelu­verkkoy­htiöi­hin tulee, niin eihän omis­ta­ja määrää yleen­sä kuin voiton­jako­ta­son. Oper­ati­ivisi­in päätök­si­in omis­ta­jat eivät juurikaan tai mon­esti jopa lainkaan koske, etenkään jos on esim. kun­nalli­nen omis­tus. Ei yhtiöjärjestyk­sis­sä yleen­sä lue jakelu­verkkoy­htiöil­lä mitään eri­ty­is­tavoit­tei­ta. Fir­mo­jen tehtävä on tehdä tavoitel­tu voit­to­ta­so, ja keinot saa päät­tää organ­isaa­tio enti­teet­tinä yleen­sä ihan itse.

  11. Merkit­tävä akkuka­p­a­siteet­ti on sähköau­tois­sa. Yksit­täi­nen autoil­i­ja ei voi käytä kaup­paa pörssis­sä, mut­ta iso toim­i­ja voi yhdis­tää suuren määrän eri puolel­la ole­vien auto­jen akku­ja yhteen ja myy­dä sähköä, kun hin­ta on korkea ja ostaa, kun se on halpaa. 

    Ei ole mitään indikaa­tio­ta että sähköau­to­jen akut oli­si­vat tulos­sa sähkön varas­toin­nis­sa mitenkään merkit­tävässä ase­mas­sa koskaan. Auton varaosien hin­noit­telupoli­ti­ik­ka pitää siitä huolen, akut kun ovat kulu­tus­tavaraa. Auto­jen varaosa-akut eivät ole tun­net­tu­ja edullisu­ud­estaan. Ajoneu­vo­jen akuil­ta ei edel­lytetä pitkää ikää, mut­ta sen sijaan keveyt­tä ja pien­tä kokoa, jot­ka eivät ole grid­scale-akuis­sa oleel­lisia ominaisuuksia. 

    Grid­scale-akut ovat tuskin muutenkaan Suomes­sa mikään merkit­tävä tek­i­jä pitkään aikaan. Sähkön hin­nan vuorokau­si­vai­htelul­la on Suomes­sa vaikea tien­ata, toisin kuin mais­sa jois­sa on keskel­lä päivää aurinkosähkön ylika­p­a­siteet­ti ja siir­toverkko täyn­nä. Tarkoit­taa että rajal­lisen valmis­tuska­p­a­siteetin maail­mas­sa ensin odote­taan että kan­nat­tavam­mat han­kkeet toteu­tu­vat. Vähän yllät­täen iso­jen han­kkei­den rak­en­t­a­mi­nen Euroopas­sa on alka­nut Skot­lannista, vaik­ka ilmeisim­mät alue oli­si­vat Iber­ian niemi­maa ja Sak­sa (kos­ka siir­toverkon kapasiteettiongelmat).

    Suomen kannal­ta mie­lenki­in­toinen han­ke on rauta/happi ‑akus­to Mai­nes­sa. Raa­ka-aine on hal­paa kuin saip­pua, pitkän tähtäi­men hin­tatavoite $20/kWh, ja hyö­ty­suh­teeltaan huono jär­jestelmä on taloudel­lis­es­ti helpom­pi alueil­la jois­sa hukkaläm­möl­lä on joku arvo.

    1. Sähköau­to­jen akku­jen käyt­tö ener­giavaras­toina on kan­gas­tus, jota tuskin koskaan saavute­taan. Syy näkyy jo suo­raan spe­si­fikaa­tioista: sähköau­ton akku­jen kestävyys on tyyp­il­lis­es­ti 3000 lataussyk­liä, kun ener­giavaras­toakuis­sa se on yli 6000. Akuis­sa on eri kemia (vaik­ka molem­mat oli­si­vat tyyp­iltään LFP-akkuja). 

      Mie­lenki­in­toinen kehi­tys­su­un­ta ovat myös vir­tausakut. Niis­sä on paljon eri­laisia kemioi­ta pilot­tikäyt­tö­vai­heessa, mie­lenki­in­toisim­pana orgaaniset elek­trolyytit. Kun ener­gia varas­toidaan nes­teeseen, jota ei tarvitse jäähdyt­tää säi­ly­ty­s­paikas­sa, sen sijoi­tu­s­paikalla on enem­män vapausastei­ta kuin per­in­teisil­lä akuil­la. Näin esimerkik­si auto­hal­lien hukkatilo­ja voi saa­da hyötykäyttöön.

      Toki sähköau­to­jen akku­jen latauk­sen ohjauk­sel­la on merk­i­tys­tä kulu­tuk­sen tasauk­ses­sa. Tähän saa latausjär­jestelmien toimit­ta­jil­ta ratkaisu­ja jo nyt.

  12. Ode
    ” Minä määräisin kulut­ta­jat osta­maan pörssisähköä”

    Mut­ta eikö kiin­teitä sopimuk­sia myyvil­lä sähköy­htiöil­lä ole sekä ihan yhtä voimakkaat kan­nus­teet miet­tiä jous­to­ja, kuin sähkön lop­pukäyt­täjil­läkin? Lisäk­si niil­lä on enem­män rahaa käytet­tävis­sä (jos ker­ran määräaikainen on kalli­impi) sekä suur­tuotan­non edut. 

    Miten kulut­ta­jien pakot­ta­mi­nen pörssisöhköön aut­taisi yhtään? 

    On vaikea investoi­da jous­toi­hin, jos säästöpo­ten­ti­aali on vain satasen tai kak­si vuodessa. Sen sijaan sähköy­htiöl­lä, jol­la on 10 000 kiin­teähin­taista asi­akas­ta, onkin jo 10 000-ker­tainen bud­jet­ti käytet­tävis­sä jous­toi­hin. Sil­lä alkaa saa­maan jo automaatiotekniikkaa.

    1. Tämän päivän korkealle pomp­paa­vat spot-sähkön­hin­nat saat­ta­vat johtua keskeis­es­ti yleistyneistä sähkökat­tiloista. Lämpimänä jak­sona sähkökat­ti­lat oli­vat akti­ivises­sa käytössä. Nyt kun etelä-Suomes­sa on hiukan pakkas­ta ja sääen­nusteis­sa silti lähipäiville taas lauh­tu­mista, voi monille olla kan­nat­tavam­paa käyt­tää sähkökat­ti­laa kuin käyn­nistää vai­h­toe­htoista läm­mi­tys­ratkaisua vähäk­si aikaa. Seu­rauk­se­na on kovem­mat spot-hin­nat kuin aiemp­ina vuosi­na yleen­sä 20 astet­ta kovem­mil­la pakkasil­lakaan oli.

      Joskus väitetään, että sähkökat­tiloi­ta käytet­täisi­in pelkästään kun tuulee, mut­ta asia ei kaiketi oikeasti mene ihan niinkuin markki­noin­tipuheis­sa, vaan vai­h­toe­htoiskus­tan­nusten mukaan.

      Haket­ta polt­tavien läm­pölaitosten käyn­nistämi­nenkin mak­saa. Näil­lä sähkön hin­noil­la läm­pölaitok­sia maanan­tain aikana kuitenkin käyn­nis­tet­täneen, jol­loin kaikkien pörssisähköasi­akkaiden hin­to­ja nos­tavaa sähkökat­tiloiden kulu­tus­ta kor­vaan­tunee tiis­tai­hin men­nessä lämmöntuotannolla.

      1. Nyt on kylm­pem­pi päivä kuin eilen, mut­ta sähkö selvästi halvem­paa. On viit­teitä siitä, että maanan­tainen sähkön hin­tapi­ik­ki joh­tui sähkökat­tiloista eli siitä, että läm­mi­tys­laitok­sia oli maanan­ta­iaa­mu­na kiin­ni sen jäljiltä, kun viikon­lop­puna läm­mön tuotan­to oli tehty ympäri Suomen sähkökattiloilla.

        Tuotan­to ja kulu­tus sähkössä oli Suomen sisäl­lä eilen lop­ul­ta varsin tas­apain­os­sa, vaik­ka oli aiheutunut spot-hin­toi­hin val­ta­va hyp­päys ylöspäin, välil­lä tuotan­non ylit­täessä kulu­tuk­senkin. Sähköä tuoti­in Pohjois-Ruot­sista ja vietiin/myytiin Suomen kaut­ta paljon lop­ul­ta paljon niin etelä-Ruot­si­in kuin Viroonkin.

  13. Mun tiili-omakoti­ta­lo lämpiää ilmaläm­pöpumpul­la siis aivan val­taosin tääl lounais-suomes. pörssisähkö!

    eli kun kallis sähkön­hin­ta, pistän ILPn set­pointin eli pyyn­nön alas, läh­es olemat­tomi­in, kun hal­pa, läm­mitän taloa sit senkin edestä täh? lol, help­poa! Talon seinät ja rak­en­teet kyl varaa sitä läm­pöö vuorokau­denkin riit­tävästi. vain ilpin kaukosää­timestä muu­ta­ma nap­in­painal­lus, thäts it, ja hom­mo on hoi­dos­sa ja aika hal­val­la kulkee!!!

  14. Paljolti samaa mieltä! Moni (kuten Fin­gridin ex TJ) perustelee uuden ydin­voimalan tukemis­tarvet­ta sil­lä, ettei yksi­tyiset tahot investoi, kos­ka sähkön kysyn­tänäkymä on epä­selvä. Tarvi­taan siis julk­ista rahaa han­kkeen käyn­nistämiseen. Het­ki­nen? Onko veron­mak­sajien varat jotenkin vähem­män arvokkai­ta? Eikö niiden kohdal­la tarvitse olla huolis­saan tuot­teen kysyn­nästä ja investoin­nin järkevyy­destä? Ener­gia-ala on poispi­lat­tu ja koulutet­tu siihen, että kaikkea tue­taan: tuulivoimaa ja muu­ta uusi­u­tu­vaa, sähkökat­tiloi­ta muu­ta sähköistämistä, …
    Uusi ydin­voimala ajaisi markkinal­ta pois ole­mas­saol­e­vaa kap­a­siteet­tia. Tuulivoiman tukemisen tapauk­ses­sa kanssa tämä oli jopa toiv­ot­tavaa, jot­ta päästi­in eroon likaises­ta sähkön tuotan­nos­ta. Nyt sähkön tuotan­to on melko puh­das­ta, ei ole tarvet­ta ajaa nyky­isiä voimaloi­ta pois tuotan­nos­ta. Pahim­mil­laan uusi ydin­voimala ajaisi tehon­sa ver­ran muu­ta kap­a­siteet­tia pois tuotan­nos­ta eikä uudel­la ydin­voimalal­la siten olisi toiv­ot­tua vaiku­tus­ta sähkön tar­jon­taan ja hintaan.

    1. Ros­mo
      ” Onko veron­mak­sajien varat jotenkin vähem­män arvokkaita?”

      Kyl­lä se tässä tapauk­ses­sa on näin. 

      Veron­mak­sa­jan ei tarvitse saa­da kaikkea tuot­toa voittona. 

      Veron­mak­sa­jan ovat samal­la sähkönkäyt­täjiä. Jos laitos las­kee sähkön hin­taa käyt­töikän­sä aikana yhteen­sä vaik­ka mil­jardil­la, niin jos se tekee sinä aikana vaik­ka 900M€ tap­pi­o­ta, sen oli edelleenkin kannattava. 

      Eli kan­nat­tavu­us­laskel­ma näyt­tää ihan eri­laiselta suurelle sähkönkäyt­tälle kuin voimalaitos­ta suun­nit­tel­e­valle investoijille.

  15. Mikäli tähän maa­han nyt kuitenkin tehdään julkisel­la tuel­la tai ilman sitä uusi ydin­voimala, niin sitä ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä antaa “usu­al sus­pects” porukalle, eli PVO,TVO&Fortum. On saata­va muun­lainen omis­tus­po­h­ja. Kil­pailu­vi­ras­to on use­asti kat­sonut, että For­tum pitäisi tode­ta määräävään markki­na-ase­maan. Sähkön tukku­markki­nalle pitäisi aset­taa raja, että yksit­täisen tuot­ta­jakon­glom­er­aatin markki­nao­su­us saa olla enin­tään 10%. For­tum pitäisi nyt alku­un­sa irrot­taa mankalois­taan. Jokaisen on help­po tode­ta liian suureen markki­nao­su­u­teen liit­tyvät ongel­mat. Kuvit­tele että tuo­tat esim. 80% suomen sähköstä. Kysyn­täkäyrän muo­dos­ta johtuen voiton mak­si­moi­va strate­gia on aina tuot­taa sähköä niin vähän, että sen hin­ta on 4€/kWh (tai mikä sen kat­to kul­loimkin sat­tuu ole­maan). Toimi­van kil­pailun takaami­nen on “low hang­ing fruit” suomen sähkö­markki­nan kohentamisessa.

  16. Otta­mat­ta sinän­sä kan­taa asiaan:

    Arvion mukaan sub­ven­tio olisi 100 Me vuodessa, Koti­talout­ta kohti se tekee 50 e/ vuosi. Se on vaku­u­tus­mak­su sähkön tasais­es­ta saatavuudesta.

    Mikä on oikea tapa, on toinen kysymys.

    1. Toiv­ot­tavasti tarkoi­tus ei ole laskut­taa sitä vain koti­talu­ok­sil­ta. Sähkön hin­taa se nos­taa vähän yli euron megawat­ti­tun­nil­ta eli 0,1 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta jos kaik­ki mak­sa­vat. Mak­se­taanko sitä sähkön viennistä?

  17. Tämä 50 e oli vain suus­ru­us­lu­okan havinnollistamiseksi:

    0,1 e ei kuu­losta kohtut­toma­l­ta. Kun sähkknku­lu­tus­ta tarkoi­tus lisätä ja siten kor­va­ta fossiilisia.

    1. Yksi uusi 1000–2000 MW ydin­voimala ei takaa sähkön tasaista saatavu­ut­ta. Osmo on yllä luetel­lut lukuisia syitä mik­si ei.

  18. Olen myös miet­tinyt kulut­ta­jien pakot­tamista pörssisähköön. Järkeväähän se olisi, mut­ta mikä estäisi vaku­u­tusy­htiöitä myymästä vaku­u­tus­ta kalli­iden tun­tien var­al­ta? Jos hin­ta on yli 10 sent­tiä, vaku­u­tusy­htiö mak­saa ero­tuk­sen. Ja tässähän syn­tyikin kiin­te­hin­tainen sähkö­sopimus. Vai kiel­letäänkö vaku­u­tuk­setkin? Voisi EU:llakin olla san­omista vaku­u­tusten myyntikieltoon.

    PS. Jouluku­un sähkölaskus­tani kol­mannes syn­tyi markki­noil­la. Lop­ut määrit­ti monop­o­li, joko siir­toy­htiö tai val­tio vero­tuk­sen muodossa.

  19. Keski­tyt kom­men­toimaan sähkön hin­nan­vai­htelua. Eikö Mykkäsen lähtöko­htainen syy ollut se, että sähkön­tarpeen on arvioitu kaksinker­tais­tu­van lähitulevaisuudessa?

    “Mykkäsen mukaan syy on sähkönku­lu­tuk­sen kaksinker­tais­tu­mi­nen seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana.” [https://yle.fi/a/74–20136725]

    Eri­laisil­la akku­ratkaisuil­la voidaan toki saa­da tuulivoimaloista entistä enem­män irti, mut­ta riit­tääkö se kokon­ais­tarpeen kat­tamiseen? Ja halu­am­meko rak­en­taa vielä merkit­tävästi lisää tuulivoimaa saadak­semme kokon­ais­tuotan­non riittäväksi?

    1. Tuo­ta tuotan­non riit­tävyyt­tä kan­nat­taisi ehdot­tomasti selvit­tää etenkin tuulivoiman ja eri­lais­ten tasauskeino­jen yhdis­telmän osalta ennenkuin laite­taan rahat ydinvoimaan.

    2. Pitäisi keskustel­la siitä, mik­si (muka) sähkönku­lu­tus kaksinkert­sis­tu­isi vuosikymme­nessä. Sekä raken­nusten että teol­lisu­u­den ener­gianku­lu­tus on laskenut jo pari vuosikym­men­tä. Kasvua sähköön on tul­lut öljyläm­mi­tyk­sen kor­vau­tu­mis­es­ta, mut­ta se kasvu ei enää paljoa jatku, kun öljyläm­mi­tys on pääosin jo pois­tunut. Datasalit ovat osin kor­van­neet pois­tunut­ta teol­lisu­u­den sähkönku­lu­tus­ta. Liiken­teen ener­gianku­lu­tus kas­vaa sähköa­joneu­vo­jen myötä. 

      Iso sähkönku­lu­tuk­sen kas­vat­ta­ja viimeiset pari vuot­ta on ollut lähin­nä ener­giate­hot­tomat sähkökat­ti­lat. On ollut poli­it­ti­nen val­in­ta, että sel­l­ais­ten tekemistä alet­ti­in taloudel­lis­es­ti niin suuresti tukea. Sen myötä tarvi­taan nyt mm. kan­taverkon vahvis­tamista. Ennem­min kan­nat­taisi tehdä ison mit­talu­okan lämpöpumppuja,jolloin sähkön kulu­tus ja sen siir­ron tarve pysy­isi olen­naises­to pienempänä.

      1. Onko sähkökat­tiloiden tekemistä tuet­tu taloudel­lis­es­ti? En ole kuul­lut sel­l­ais­es­ta tuesta.

      2. “Onko sähkökat­tiloiden tekemistä tuet­tu taloudel­lis­es­ti? En ole kuul­lut sel­l­ais­es­ta tuesta.”

        Sähkökat­tiloiden käyt­töä kos­kee val­tion­tu­ki. Sähkökat­tiloiden rak­en­tamis­bu­u­mi alkoi siitä, kun val­tio 1.7.2022 alka­en poisti ase­tuk­sel­la 468/2022 isoil­la sähkökat­tiloil­la aiem­min olleen sähkövero­tuk­sen, jol­loin isoil­la sähkökat­tiloil­la tuote­tun läm­mön vero­tus las­ki liki nol­laan. Tuon ase­tuk­sen antamisen jäl­keen on läht­enyt Suomes­sa käyn­ti­in jo yli 1000 MW:n edestä sähkökat­ti­lain­vestoin­te­ja, ja paljon sähkökat­ti­lain­vestoin­te­ja on vielä suun­nit­teil­la ja odot­ta­mas­sa investoin­tipäätök­siä. Näi­den sähköte­ho saat­taa lähivu­osi­na ylit­tää jo Olk­ilu­o­to 3:n volyymin, eli hyvin nopeasti on tul­lut ja tuos­sa val­ta­va määrä uut­ta sähkönku­lu­tus­ta Suomen sähköverkkoi­hin. Sähkökat­ti­la kaukana kulu­tu­s­paikas­ta on ener­giate­hot­tomin käytössä ole­va tapa tuot­taa sähköl­lä läm­pöä. Siinä saadaan sähköstä tehtyä läm­pöä vain 1:n ker­toimel­la (läm­pöpumpuil­la ker­roin on usein yli 3) ja lisäk­si tulee vielä siir­ron läm­pöhäviötkin. Jopa sähkö­pat­ter­it suo­raan kohteessa ovat ener­giate­hokkaampi tapa läm­mit­tää. Sähkökat­tiloiden veroe­dus­ta tode­taan mm. verot­ta­jan sivuil­la, että kyseinen veroe­tu on juridis­es­ti val­tion­tukea, ja että sähkökat­tiloi­hin val­tiontuen saavien “yri­tys­ten pitää vuosit­tain toimit­taa tiedot val­tiontues­ta ja toimin­nas­taan Verohallinnolle.”

      3. Samaa val­tion­tukea on tietysti kaik­ki heavem­paan verolu­okkaan kuu­lu­va sähkönku­lu­tus eli koko teollisuus.

      4. Sähkönku­lu­tus nousee sik­si, kos­ka aiem­min läm­mitet­ti­in polta­mal­la ja nyt läm­mi­tys tehdään sähköllä.
        Pelkästään asun­to­jen läm­mi­tys on 40 TWh.

        Suomen kokon­aisen­er­gianku­lu­tus on 370 TWh.
        Tuos­ta sähköä on 80 TWh.

      5. “Samaa val­tion­tukea on tietysti kaik­ki heavem­paan verolu­okkaan kuu­lu­va sähkönku­lu­tus eli koko teollisuus.”

        Samaa val­tion­tukea on toki teol­lisu­u­den saa­ma sähköveroalen­nuskin. Koko teol­lisu­us ei sitä tukea kuitenkaan saa, vaan mon­et teol­liset toim­i­jat mak­sa­vat korkeam­paa sähköveroa kyl­lä. Ennen vuot­ta 2022 sähkökat­tiloista mak­set­ti­in veroa huo­mat­tavasti enem­män, kun siitä perit­ti­in yleinen sähkövero, joka per­itään koti­talouk­sil­ta ja maat­alousyri­tyk­siltäkin kasvi­huonei­ta luku­unot­ta­mat­ta, jot­ka ovat verotuen piirissä.

        Sekin on erikoinen ratkaisu, että Suomes­sa mak­se­taan korkei­ta maat­alous­tukia ja samaan aikaan maat­aloudelta per­itään EU:n korkeimpi­in lukeu­tu­vaa sähköveroa, mikä on hidas­tanut Suomen maat­alouden sähköistymistä ja fos­si­ilis­ten ener­gia­muo­to­jen käytöstä pois pääsyä. Kan­nat­tavam­paa voisi olla siirtää maat­alous alem­paan sähköveroon ja pienen­tää samal­la suo­ria maat­alous­tukia. Se lisäisi kan­nustei­ta esim. kui­v­a­ta vil­jat sähköl­lä alal­la paljon yhä käyte­tyn polt­toöljyn sijaan, jota käyt­tämään ener­giavero­tus mon­et vil­jeli­jät yhä Suomes­sa ajaa.

      6. toke kir­joit­ti:

        “Sähkönku­lu­tus nousee sik­si, kos­ka aiem­min läm­mitet­ti­in polta­mal­la ja nyt läm­mi­tys tehdään sähköllä.
        Pelkästään asun­to­jen läm­mi­tys on 40 TWh.

        Suomen kokon­aisen­er­gianku­lu­tus on 370 TWh.
        Tuos­ta sähköä on 80 TWh.”

        Tuo on yksi taus­tatek­i­jä, että polt­tamista on kor­vaan­tunut sähköl­lä, mut­ta ei koko seli­tys. Sil­lä on olen­nainen merk­i­tys, miten polt­ta­mi­nen kor­vataan sähköl­lä. 370 TWh läm­pöä on mah­dol­lista tuot­taa 80 TWh:lla sähköä.

        Nykyaikaisil­la läm­pöpumpuil­la saadaan vuo­den aikana keskimäärin 1 TWh:lla sähköä noin 5 TWh läm­pöä kaup­po­jen hyllystä löy­tyvil­lä parem­man pään lait­teil­la. Teknisen kär­jen uusim­mal­la tekni­ikalla hyvis­sä olo­suhteis­sa sähköstä vaikute­taan saa­van jatkos­sa läm­pöä parhaim­mil­laan jo yli 10:n ker­toimil­lakin. Van­hoil­la lait­teil­la 1 TWh sähköä tuot­taa 2–3 TWh läm­pöä. Sähkökat­ti­lat ja sähkö­pat­ter­it tuot­ta­vat 1 TWh:lla sähköä 1 TWh:n läm­pöä. Lisäk­si syytä huomioi­da siirtohäviöt.

        Kokon­ais­ti­lanne esim. vuo­den 2023 osalta oli se, että öljyn ja kaa­sun kulu­tus asun­nois­sa puolit­tui edel­lisvuodes­ta, mut­ta siitä huoli­mat­ta sähkön kulu­tuskin ei kas­vanut: https://stat.fi/julkaisu/cln07373zly020cuty3taabma

        Samas­ta julkaisusta:
        “Tilo­jen läm­mi­tyk­sen tärkeim­mät ener­gialäh­teet oli­vat kaukoläm­pö (31 %), sähkö (25 %) ja puu (26 %), joiden osu­us oli 82 % tilo­jen läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tuk­ses­ta. Seu­raavak­si yleisin ener­gialähde oli läm­pöpump­puen­er­gia (17 %). Läm­pöpump­pu­jen käyt­tämä sähkö on osa sähkönkulutusta.”

        Tilas­tokeskuk­sen tilas­toista käy ilmi, että esimerkik­si asumiseen liit­tyvä sähkön, kaukoläm­mön ja puun kulu­tus oli­vat vuon­na 2023 liki täs­mälleen samal­la tasol­la kuin vuon­na 2008. Ener­giate­hokku­us on paran­tunut ja ener­gialähteitä vai­hdel­tu, mut­ta neliöitä on tul­lut vas­taavasti lisää, mikä on tuonut kulu­tus­ta tilalle suun­nilleen saman määrän kuin kulu­tuk­ses­sa on ollut poistumaakin.

        Kaukoläm­mön tuotan­to­ta­pa on sähköistymässä. Sil­lä on olen­naista merk­i­tys­tä sähkönku­lu­tuk­sen kehi­tyk­sen kannal­ta, tapah­tuuko kaukoläm­mön sähköistymi­nen sähkökat­tiloil­la vai ener­giate­hokkail­la lämpöpumpuilla.

      7. Soin­in­vaara: Kas­vaako vien­timme sähkökat­tiloiden avulla?

      8. R. Sil­fver­bergsanoo:
        22.1.2025 17:53
        Soin­in­vaara: Kas­vaako vien­timme sähkökat­tiloiden avulla?

        Urbaani­le­gen­do­jen mukaan läm­pökat­tilois­sa polte­taan iki­honkia, kelo­ja, tukke­ja ja kuitupu­u­ta. Näistä ainakin tukeille ja kuidulle on vai­h­toe­htoisia vien­ti­in kel­paavia käyttötapoja.

  20. Suo­mi ei ole omavarainen sähkön tuotan­nos­sa, kuten Ruot­si ja Nor­ja ovat. Sähkön hin­tavai­htelu johtuu siitä, että kun tuulivoiman tuotan­to alit­taa n. 2000mw rajan, ollaan tuon­tisähkön varas­sa, joka on kallista. Tuulivoiman tuotan­non ambli­tu­di on n. 300‑6000 mw, ja tämä tois­tuu noin viikoit­tain. Sähkön hin­ta kor­reloi tuulisähkön tuotan­toon voimakkaasti ja negati­ivis­es­ti. Meil­lä on 1500–2000mw hyvin säädet­tävää vesivoimaa ja saman ver­ran teol­lisu­u­den ei niin hyvin säädet­tävää tuotan­toa. Jos meil­lä olisi 7000–8000mw ei-säädet­tävää sähkön tuotan­toa, kaik­ki olisi hyvin, kos­ka val­takun­nan sähkön kulu­tus tuskin koskaan alit­taa tuo­ta tasoa. Tässä ske­nar­ios­sa tuulivoima olisi siis täysin tarpee­ton­ta. Mut­ta todel­lisu­us on ihan muu­ta. Tuulivoimas­ta on tul­lut hän­tä, joka heilut­taa koiraa. Tuulivoimal­la on se kiusalli­nen omi­naisu­us, että lisään­tyvä kap­a­siteet­ti syö koko bis­nek­sen kan­nat­tavu­ut­ta. Kär­jis­te­tysti: kun tuulee sähkön hin­ta on nol­la, ja kun ei tuule sähkön hin­ta on nol­la. Ylen uutisen mukaan 2024 ei tehty ain­ut­takaan investoin­tipäätöstä uusista tuulivoima­puis­toista. Ja syy lie­nee selvä: huono kan­nat­tavu­us. Uusia tuulivoimaloi­ta kuitenkin nousee van­hoil­la investoin­tipäätök­sil­lä n. 3000mw ver­ran, jol­loin markki­nati­lanne vain kär­jistyy. En ihmettelisi, jos alalle ilmaan­tuu konkursse­ja. Ja se on ter­ve, markki­noiden ohjaa­ma kehi­tys. Pahin virhe olisi alkaa tuke­maan verora­hoil­la tuulivoimaa.

    Help­po­ja ratkaisu­ja ei ole ole­mas­sa. Kulu­tusjous­tot, sähkön varas­toin­ti akkui­hin tai veteen, mut­ta kun puhutaan tois­tu­vas­ta n. 2000mw tarpeesta, niin tokko nuo kon­stit riit­tävät edes puoleen. Vety­talous on illu­u­sio, kos­ka hyö­ty­suhde on n. 15% eikä kukaan tule tuot­ta­maan suur­ta määrää ilmaista sähköä hydrolyysiä varten. Myöskään Inkoon tehdas ei tule toteu­tu­maan. Pieny­d­in­voimalat oli­si­vat hyvä ratkaisu, kos­ka ne ovat edullisia ja suh­teel­lisen nopeasti raken­net­tavia, mut­ta päät­täjät eivät osaa tehdä päätök­siä. Iso ydin­voimala on liian hidas ja kallis ratkaisu, ja silti sitäkin pohditaan.

    Reaali­aikaista dataa (jos­ta ym. luvut ovat peräisin) tar­joaa http://www.elstatistik.se

  21. Tuulisähkö on siitä erikoista, että sen tuotan­to on tun­no­ton kysyn­nälle ja hin­nalle. Vaik­ka hin­ta olisi kuin­ka korkea, ei siihen voi reagoi­da, jos on tyyn­tä. Toisin päin toki voi: jos hin­ta rom­ah­taa, myl­lyjä voi pysäyt­tää. Vai voiko? Kun myl­ly­il­lä ei ole yhtä omistajaa.

    1. Kyl­lä tuulimyl­lyt voi pysäyt­tää ja kan­nat­taakin, jos sähkön hin­ta on nol­la. Myl­lyis­sä on osia, esimerkik­si laaker­it, joiden käyt­töikään vaikut­taa se pyöri­ikö myl­ly vai ei. Haas­teena täl­laises­sa ohjaamises­sa on se, että tuulivoima­puisto­pro­jek­tin stan­dard­i­mallis­sa osa investoin­tipäätöstä on se, että tuotan­to myy­dään pitkäaikaisel­la sopimuk­sel­la. Siten tuulivoimalan omis­ta­ja saa­nee yleen­sä sähköstä rahaa, vaik­ka pörssi­hin­ta olisi nolla.

  22. “Minä määräisin kulut­ta­jat osta­maan pörssisähköä.”

    Miten yri­tyk­set? Onko ok, että hin­nan ollessa korkeim­mil­laan on paljon ener­giaa käyt­tävä teol­lisu­us semen­toin­ut oman hin­tansa etukä­teen ja pyörii täysillä?

    1. Kaik­ki isot yri­tyk­set käyt­täy­tyvät kuin ostaisi­vat pörssisähköä, vaik­ka ostaisi­vat sähkön­sä kiin­teään hin­taan. Ne voivat myy­dä hal­val­la osta­mansa sähkön kalli­il­la pörssis­sä, jol­loin sähkön vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on pörssisähkön hin­ta — siis jos pörssi­hin­ta ylit­tää sen hin­nan, jol­la ne sähkön­sä ostravat.

      1. Muun kuin pörssi­hin­taisen sähkön ostamisen tekem­i­nen lait­tomak­si on kyl­lä aika vah­vasti län­si­maisen sopimu­soikeu­den vastaista.

        Eri­tyis­es­ti kun sama sal­li­taan kaikkial­la, eri­tyis­es­ti vielä julk­isten monop­o­lienkin toimesta.

      2. Onko pakolli­nen lämpimän veden huoneis­toko­htainen mit­taus län­si­maisen sopimu­soikeu­den mukaista?

      3. Ode: “Onko pakolli­nen lämpimän veden huoneis­toko­htainen mit­taus län­si­maisen sopimu­soikeu­den mukaista?”

        Enem­män kuin se, ettei voi sopia mis­tään “paket­ti­hin­noista”.
        Myös enem­män kuin se, ettei voi matkus­taa kk-lipun hin­tata­sol­la viikkoa.

        Loogis­es­ti toi johtais siihen, että mitään ei saisi pake­toi­da eli paljousalen­nuk­sia ei saisi olla.
        Jos tilaisit Net­flix­iä, niin mitä mak­saisit, jos pitäisi mak­saa per sisältösekunti?

        Sähkön hin­ta, ihan kuten veden tai läm­mön tai lainanko­ron, rahas­tosi­joituk­sen tai vaku­u­tusten tai vaik­ka kuukausi­palk­ka, ei perus­tu mikro­ta­son kus­tan­nusten ja tuot­to­jen ver­tailu­un kulut­ta­jan toimes­ta, vaan luote­taan asiantun­ti­joiden arvioon eli val­is­tuneeseen arvaukseen.

        Jotenkin kum­mallista ajatel­la, ettei tuol­laisia asiantun­ti­japalvelui­ta ei saisi käyttää.
        Kos­ka hei, markki­na­t­aloudessa pitää rajoit­taa kaik­ki mitä voi ja jokaisen pitää kek­siä oma pyörän­sä joka ker­ta uudestaan.

        Ves­imit­tar­i­han ei vaiku­ta veden hin­taan, se vaikut­taa siihen, että kus­tan­nuk­set kohdis­tu­vat oikein.

  23. Ode: “iso toim­i­ja voi yhdis­tää suuren määrän eri puolel­la ole­vien auto­jen akku­ja yhteen ja myy­dä sähköä”

    Teo­ri­as­sa kyl­lä, käytän­nössä ei.
    Kan­nat­taisi tukeu­tua todel­lisu­u­teen ja jos kir­joit­taa sci­fiä, selkeästi ker­toa tekevän­sä niin.

  24. Jos raken­nu­tan talon varaaval­la sähköläm­mi­ty­sel­lä, niin sähkön hin­tavai­hte­lut piene­nee kun läm­mitän taloani hal­van sähkön aikaan. (Muu­tan öljyläm­mit­teis­es­tä talosta)

    Jos ostan täyssähköau­ton, niin sähkön hin­tavai­hte­lut piene­nee kun lataan autoani hal­van sähkön aikaan. (Vai­h­dan ben­sakäyt­tois­es­tä autosta)

    Jos kaupun­ki siir­tyy läm­mit­tämään kaukoläm­pövet­tä varaaval­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä, niin sähkön hin­tavai­hte­lut piene­nee, kun kaupn­ki läm­mit­tää vet­tä hal­van sähkön aikaan. 

    Point­ti­ni tässä on se että kaik­ki nuo muu­tok­set on yhtä hyviä keskenäään. Eikun yhtä huonoja.

    1. Viimek­si maini­tuis­sa esimerkissä toim­i­jal­la on mah­dol­lisu­us myös pela­ta sähkö­markki­nas­sa ja esim. ilmoit­taa etukä­teen isot kulu­tusen­nus­teet seu­raavalle päivälle ja sit­ten jät­tääkin sähkö kulut­ta­mat­ta ja myy­dä se hyväl­lä hin­nal­la pois ja tehdä läm­pö vaik­ka öljykat­ti­lal­la. Sähköä tuot­ta­vat organ­isaa­tiot voivat vaikut­taa sähköpörssin hin­taan merkit­tävästikin, jos ovat itse merkit­täviä sähkön kulut­ta­ji­akin. Har­vas­sa muus­sa markki­nas­sa isot hin­taan vaikut­ta­vat kulut­ta­jat voivat olla iso­ja muiden osta­man sähkön hin­taan vaikut­tavia tuottajiakin.

      Yksit­täi­nen koti­talous sen sijaan ei voi myy­dä kulut­ta­mat­ta jät­tämään­sä sähköä eteen­päin ja heilut­taa sähköpörssihintoja.

      1. Viimek­si maini­tuis­sa esimerkissä toim­i­jal­la on mah­dol­lisu­us myös pela­ta sähkö­markki­nas­sa ja esim. ilmoit­taa etukä­teen isot kulu­tusen­nus­teet seu­raavalle päivälle ja sit­ten jät­tääkin sähkö kulut­ta­mat­ta ja myy­dä se hyväl­lä hin­nal­la pois

        Hyväl­lä hin­nal­la pois? Noin menet­televä ostaa kalli­il­la ja myy halvalla.

      2. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Hyväl­lä hin­nal­la pois? Noin menet­televä ostaa kalli­il­la ja myy halvalla.”

        Nimeno­maan hyväl­lä hin­nal­la pois. Jos hin­ta on liian hal­pa, ei ole pakko myy­dä sil­lä hinnalla.

        Ote­taan toim­i­jak­si vaikka­pa kuvit­teelli­nen “Forte” ‑nimi­nen yhtiö, joka tuot­takoon kuvit­teel­lis­es­ti vaikka­pa 1000 MW/h sel­l­aista sähköä, jon­ka myy spot-hin­nal­la. Olkoot täl­lä toim­i­jal­la vaikka­pa 200 MW sähkökat­tiloi­ta kaukoläm­mön tuotan­toon­sa. Nyt tämä toim­i­ja lyökin markki­naan 200 MW:n kulu­tus­ta vas­taa­van kulu­tus­ta lisäävän tar­jouk­sen niin, että sähkön hin­ta, joka muuten olisi vaik­ka 5 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta, pomp­paakin tar­jon­nan vähäisen jous­ton takia sähköpörssis­sä 20 sent­ti­in kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Hin­ta ei koske vain sitä 200 MW, vaan kaikkea sil­lä tun­nil­la spot-hin­nal­la kau­pat­tavaa sähköä. Jol­loin täysin kuvit­teelli­nen “Forte” tien­aa 1000 MW:sta 15 000 sent­tiä megawat­ti­tun­nil­ta enem­män, eli lyömäl­lä iso­ja sähkönku­lu­tus­luku­ja markki­naan kulu­tus­puolen tar­jouk­si­in yhtiö tien­aa 150 000 euroa lisää omas­ta sähkön­tuotan­nos­taan yhdeltä tun­nil­ta ver­rat­tuna siihen, jos olisi myynyt 1000 MW 5 sen­til­lä 20 sentin tun­ti­hin­nan sijaan. Jos tästä vähen­netään sen oma kulu­tus 200 MW, sähkön lisäar­vok­si muo­dos­tuu 120 000 euroon tun­nil­ta sen seu­rauk­se­na, että kyseinen tar­jous sähkön ostos­ta on jätet­ty ver­rat­tuna siihen, jos niin ei olisi tehty.

        Sit­ten on jäl­jel­lä vielä se 200 MW, jon­ka “han­k­in­tahin­ta” edel­lä sinän­sä jo huomioiti­in. Sen osalta yhtiöl­lä on vai­h­toe­htona joko kulut­taa se sähkö itse, tai myy­dä se muille (ja tuot­taa tarvit­se­mansa läm­pö muul­la taval­la) tai leika­ta voimaloiden­sa tuotan­toa. Tai mak­saa “sakkoa” tase­virheestä. Niistä voi vali­ta taloudel­lis­es­ti kul­lakin ajan­hetkel­lä kan­nat­tavim­man vai­h­toe­hto­jen kokon­aisu­u­den. Lop­putu­los voi olla silti se, että kokon­aisu­udessaan noin menet­televä myy sähkön hyväl­lä hin­nal­la pois ver­rat­tuna siihen, jos ei olisi tar­jon­nut sähkön ostos­ta siltä tun­nil­ta mitään.

  25. Mykkä­nen ei kovin syväl­lis­es­ti hal­litse ener­giakysymyk­siä. Ensin Mykkäselle ker­rot­ti­in, että sähkönku­lu­tus on kaksinker­tais­tu­mas­sa kymme­nessä vuodessa. Min­un aikana min­is­ter­iö itse teki kulu­tusen­nus­teet, ei lob­bar­it (toki min­is­ter­iönkin ennus­teet oli­vat enem­mänkin kuin opti­mistisia, eihän millekään teol­lisu­u­de­nalalle sopin­ut ennus­taa taan­tu­maa). Sit­ten joku lob­bari ker­toi, että kysyn­nän kasvu ei voi toteu­tua, ellei sää­var­maa sähkön­tuotan­toa lisätä merkit­tävästi. Seu­raavak­si For­tum kävi ker­tomas­sa, että mehän ei mitään ydin­voimalaa raken­neta, ellei saa­da tun­tu­via tuki­aisia. Tässä vai­heessa Mykkä­nen antoi lausun­ton­sa julk­isu­u­teen. Hän jät­ti kuitenkin noteer­aa­mat­ta, että nopeaan kulu­tuk­sen kasvu­un ei kallis, tuki­aisia vaa­ti­va ydin­voimala auta mitään, kos­ka se alkaa tuot­taa sähköä joskus kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua. Mut­ta jo pelkästään ydin­voima­hankkeen ole­mas­sao­lo kan­ni­bal­isoi sähkön tuotan­toa eni­tis­es­tään. Sehän nähti­in jo Olk­ilu­o­to kol­mosen raken­nus­vai­heessa, mui­ta uusia voimalaitok­sia raken­net­ti­in nihkeästi, mut­ta ole­mas­sa ole­via sul­jet­ti­in etuaikaisesti.

    Pitäisi olla jo kaikille selvää, että nykyi­nen markki­na­jär­jestelmä ei pysty ylläpitämään sähkön kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­oa pitkäl­lä aikavälil­lä. Lyhyel­lä aikavälil­läkin toim­inta takkuilee, esi­in­tyy mm. markki­na­ma­nip­u­loin­tia. Suuri osa sähkökau­pas­ta käy­dään pörssin ulkop­uolel­la, eikä siitä esitetä tilas­to­ja. Nyt ollaan ajaudut­tu tilanteeseen, jos­sa sähkö on keskimäärin liian hal­paa, mut­ta uuden tuotan­non, varsinkin sää­var­man, rak­en­t­a­mi­nen on liian kallista. Tuulivoimaa ei raken­neta markki­nahin­nal­la vaan kah­den­välisin sopimuksin, jot­ka takaa­vat voimalaitok­sen kannattavuuden.

    Jos kysyn­tä nyt todel­la kään­tyy nopeasti vah­vaan kasvu­un, vit­sit on vähissä. Joudut­ta­neen sähkön sään­nöste­lyyn. Siitä vas­ta älämölöä syntyisi.

    1. “Jos kysyn­tä nyt todel­la kään­tyy nopeasti vah­vaan kasvu­un, vit­sit on vähissä. Joudut­ta­neen sähkön sään­nöste­lyyn. Siitä vas­ta älämölöä syntyisi.”

      Sähkön sään­nöste­lyn tiedotet­ti­in tam­miku­us­sa 2025 alka­neen uusien han­kkei­den osalta etelä-Suomessa.

      Uusia sähkökat­tiloi­ta on sähkövero­tus­ta koske­van lain­säädän­nön muu­tut­tua tul­lut ja tulos­sa sähköverkkoon olen­nais­es­ti nopeam­min kuin Fin­grid osasi sähkön kulu­tuk­sen kasvuk­si aikoinaan ennakoi­da. Niitä on tul­lut tai tulos­sa yhteen­sä Suomeen paris­sa vuodessa jo gigawat­tilu­okas­sa. Ne menevät täy­delle teholle niinä min­u­ut­teina ja tun­teina kun Poh­jan­maal­la tuulee, ja lait­ta­vat val­takun­nan verkon koville niinä het­k­inä kun sähkö on eri­tyisen hal­paa, tai kun jous­toka­p­a­siteet­ti on eri­tyisen arvokas­ta. Sähkönku­lu­tuk­sen kasvu hidas­tuu nyt ainakin vähäk­si aikaa, kun verkos­ta lop­puu lähivu­osi­na laskelmien mukaan etelä-Suomes­sa kap­a­siteet­ti. Fin­gridin tiedot­teen mukaan:

      “Sähkön kan­taverkon liityn­täka­p­a­siteet­ti on lähivu­osi­na väli­aikaises­ti ja paikallis­es­ti rajoit­tunut Uuden­maan, Varsi­nais-Suomen sekä Hämeen alueil­la. Niukku­u­den takana on sähkön kulu­tuk­sen ennakoitua nopeampi kasvu eteläisessä Suomes­sa samaan aikaan, kun alueel­lista yhdis­tet­tyä sähkön ja läm­mön tuotan­toa on pois­tunut toiminnasta.”

      Verkkoon liit­tymisen rajoi­tus voi olla varsin merkit­tävä asia etelä-Suomen teol­lisu­ushankkei­den ja työ­paikko­jen luomisen kannal­takin lähivu­osi­na, jos monia tuot­tavia han­kkei­ta ei kyetä toteut­ta­maan halu­tus­sa aikataulus­sa, kun jo kap­a­siteetin varan­neet han­kkeet vievät kap­a­siteetin, mikä hidas­taa sitä, että uusien isom­man kokolu­okan han­kkei­den mah­dol­lisu­ut­ta saa­da kohtu­ullises­sa ajas­sa sähköliittymä.

    2. Juuri noin.

      Meil­lähän on tilanne, jos­sa sähkön­tuot­ta­jat oli­si­vat kuses­sa, jos pörssisähkön käyt­tö kasvaa.
      Val­taosan ajas­ta tuot­taisi­vat tap­pi­o­ta ja meni­sivät konkkaan. Jol­loin sit­ten kansal­lis­t­a­mi­nen tai julki­nen tuki pitäisi ne pystyssä.
      Ja tuo siis var­ma tilanne uuden ydin­voimalan jäl­keen. Jos ei siis saa­da sitä perusvoimaa siiv­ot­tua isosti pois pörssisähköstä.

  26. Sähkökat­ti­la­hankkei­ta on käyn­nis­tet­ty Suomeen val­ta­va määrä, ja eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudulle. Nyt Fin­grid sit­ten julka­isi tiedon siitä, mitä seu­raa (mainit­se­mat­ta tiedot­teessaan sitä, mihin vapaana aiem­min ollut sähköka­p­a­siteet­ti on nyt varat­tu). Nyt sit­ten uudet korkeam­man tuot­tavu­u­den muut han­kkeet saa­vat jäädä odot­tele­maan etelä-Suomes­sa sitä, että kan­taverkkoa raken­netaan lisää, kun Fin­grid ilmoit­ti, ettei uut­ta kap­a­siteet­tia jo hyväksyt­ty­jen lisäk­si sähköverkkoon enää 2025–2027 juurikaan mahdu:

    https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2025/sahkonkulutuksen-liitettavyys-kantaverkkoon-valiaikaisesti-tiukilla-etelaisessa-suomessa/

    Suomes­ta puut­tuu pri­or­isoin­ti siltä, mil­laisil­la han­kkeil­la verkon kap­a­siteetin saa viedä. Jos sähkökat­tiloiden sijaan olisi tehty iso­ja läm­pöpump­pu­ja, jot­ka kulut­ta­vat vähem­män ener­giaa kuin erit­täin huonol­la hyö­ty­suh­teel­la sähköstä läm­pöä tekevät sähkökat­ti­lat, Uuden­maan verkoista sähköka­p­a­siteet­ti ei olisi vielä lop­punut kesken uusien investoin­tien osalta.

    Verkkoka­p­a­siteetin puute estää nyt sit­ten korkeam­man tuot­tavu­u­den investoin­tien tekemistä use­am­man vuo­den, kun verkon kap­a­siteet­ti kuluu siihen, että sähköä muute­taan läm­mök­si sel­l­aisil­la hyö­ty­suhteil­la, jot­ka oli­vat taval­lisia yli puoli vuo­sisa­taa sit­ten, mut­ta joista oli jo alet­tu päästä hyö­ty­suh­teeltaan parem­pi­en tapo­jen yleistyt­tyä sähkön muun­tamiseen lämmöksi.

    Heikon ener­giate­hokku­u­den sähkökat­tiloiden rak­en­tamis­bu­umin joh­dos­ta pitää tulev­ina vuosi­na rak­en­taa val­tavia Fin­gridin verkko­ja eri puo­lille Suomea, jot­ta poh­jan­maan tuulivoima-alueil­ta saadaan siir­ret­tyä sähkö toiselle puolelle Suomea ja kaataa pysyvästi pois suuria määriä met­sää suur­jän­nitev­erkko­jen alta.

    Vihreä siir­tymä olisi perustel­tua tehdä ener­giaa säästävin tavoin, ei sähköä tuhlaten.

    1. Läm­pöpump­pu tarvit­see jotain jäähdytet­tävää, ja siitä on ainakin Helsingis­sä pulaa. Hele­nil­lä on läm­pöpump­pu­ja pitkältä yli sata megawat­tia, mut­ta lisää on vaikea kehittää.

      1. Itämeren läm­pömäärä on saatu jo ehdytettyä?

        Erikoista, että kiin­teistöille riit­tää maaläm­pöä, mut­ta Hele­nille ei?

      2. Meriv­et­tä voisi jäähdyt­tää kesäisin ja sitä Helen tekeekin, mut­ta talvisin se ei pelit­täisi ja läm­pä tarvi­taan talvisin. Siis jos talvia vielä esiintyy.

      3. Läm­pöpump­pu­jen rak­en­tamiseen ei ole teknistä estet­tä, vaan sekä ilmaa, vet­tä, maa­ta että hukkaläm­mön­lähteitä riit­tää kyl­lä etelä-Suomes­sa, mis­tä läm­pöä voi pumpa­ta. Patolan esimerkil­lisen läm­pöpump­pu­laitok­sen tyyp­piset ratkaisut ovat teknis­es­ti mah­dol­lisia mon­een paikkaan, ja tekni­ikan vuosi vuodelta kehit­tyessä pakka­saikaankin yhä vielä parane­min hyö­ty­suhtein. Mon­en­laisia ener­giate­hokkaampia ratkaisu­ja saa tehtyä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavasti, selvästi alle 10 vuo­den takaisin­mak­sua­joil­la. Läm­pöä tarvit­se­vien kannal­ta alle 10 vuo­den takaisin­mak­sua­jan investoin­ti ei näytä kuitenkaan juuri nyt enää houkut­tel­e­val­la, kun sähköä saa liki nol­lahin­taan sil­loin, jos sähkö kulute­taan isos­sa sähkökat­ti­las­sa (kun sähköveroa ei enää käytän­nössä juuri lainkaan mene ja siir­rostakaan ei tarvitse mak­saa juuri mitään ver­rat­tuna kiin­teistö­jen mak­sami­in sähkön siir­to­hin­toi­hin). Juuri täl­lä het­kel­lä heikon ener­giate­hokku­u­den sähköön perus­tu­vat läm­pöin­vestoin­nit ovat lyhyen tähtäi­men tarkastelus­sa niin halpo­ja vai­h­toe­htois­t­en ener­giantuotan­to­tapo­jen kus­tan­nuk­si­in näh­den, että näitä han­kkei­ta on varail­tu Fin­gridin verkkoon niin paljon kuin vain verkkoon mahtuu.

        Kun kat­soo vaik­ka ihan julk­isia tiedot­teitakin sähkökat­tiloiden hin­noista, kuten että 60 MW:n sähkökat­tiloi­ta on tiedotet­tu tilatun 5 miljoon­al­la eurol­la, (esimerk­ki https://yle.fi/a/74–20037679 ; tuos­sa tapauk­ses­sa rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu ole­mas­saol­e­vaan voimalaitok­seen, mikä alen­taa investoin­tiku­lua kokon­aan uusi­in han­keisi­in näh­den) niin näkee, että ener­giate­hokku­udeltaan heikkoa läm­mi­tys­te­hoa saa nyt tehtyä todel­la hal­val­la. Esimerkissä 1 miljoon­aa euroa kohti saa varat­tua 12 MW:n kap­a­siteetin sähköverkos­ta. Siitä lask­ien Lovi­isan ydin­voimalan tuotan­toa vas­taa­van 507 MW:n tehon suu­ruisen osu­u­den Suomen sähkön­tuotan­nos­ta saa kulutet­tua noin 42 miljoo­nan euron sähkökat­ti­lain­vestoin­neil­la, jol­laisia lisäka­p­a­siteet­te­ja kan­taverkos­ta ei löy­dy. Näitä investoin­te­ja on nyt toteu­tunut tai käyn­nis­sä parin sadal­la miljoo­nan euron edestä, selvästi isom­mal­la volyymil­lä kuin molem­mat Lovi­isan reak­toritkaan tuot­ta­vat tehoa yhteensä. 

        Kun ener­giate­hokku­udeltaan heikot han­kkeet ovat nyt syömässä kan­taverkon jäl­jel­lä olleen kap­a­siteetin, kan­taverkkoon ei ote­ta muu­ta­maan vuo­teen etelä-Suomen monel­la alueel­la uusia isom­pia han­kkei­ta enää ollenkaan, joista mon­et oli­si­vat voineet olla Suomen kansan­talouden kehi­tyk­sen ja vihreän siir­tymän kannal­ta oikeasti hyödyllisiä.

      4. Ode, kan­nat­tais ehkä tutus­tua läm­pöpumpun toimin­nan perusteisiin.
        Jos ymmär­rät peri­aat­teen, et möläyt­täisi moisia sammakoita.
        Ei tarvet­ta yksi­tyisko­htaiseen tekni­ikan tarkasteluun.

        Aivan samoin kun se toimii ilman kanssa vielä pikku­pakkasil­la (100 000 pien­taloa voi todis­taa sulle ton), se toimii val­lan main­iosti plus­san puolel­la ole­van merive­den kanssa.

        Olen hie­man yllät­tynyt, ettet tunne asiaa.
        https://www.helen.fi/blogi/2022/meriveden-lammontalteenottohanke-kehitysvaiheeseen
        Tukhol­mas­sa ovat käyt­täneet laa­jem­min jo pitkään.

      5. Merivesi tutkit­ti­in Helsingis­sä huolel­la ja aika kalli­il­la. Tukhol­mas­sa käyt­tävät vir­taavaa vet­tä, meil­lä 0,5 asteisen veden jäähdyt­tämi­nen johtaisi siihen, että se jää­ty­isi. Maaläm­pö toimii siel­lä, mis­sä asu­taan har­vas­sa, mut­ta ei toi­mi Kalliossa.

      6. Tuos­sa Suomeno­jal­la myös For­tum tekee espoolaisille kaukoläm­pöä jätevedestä läm­pöpumpuil­la sekä sähkökat­ti­laa käyttäen(hiilenpoltto on lop­punut ja maakaa­su lie­nee enim­mäk­seen var­al­la ja huip­pu­ja varten) ja Vermossa(Leppävaara) taisi olla ilmas­ta läm­mön otta­va muu­ta­man kymme­nen MW:n sys­tee­mi. Meriv­et­tä läm­mön­läh­teenä on kait tutkit­tu myös Suomeno­jan kohdal­la ja kesäaikaan taitaa olla jotakin putki/pumppu vir­i­tyk­siä (koe)käytössäkin. Ongel­mana on juurikin tuo talvi­ai­ka kun ran­nan tun­tu­mas­sa ole­va vesi jäähtyy nol­lan pin­taan, pitäisi vetää isot putket ja käyt­tää isote­hoisia pump­pu­ja kauas avomeren syvän­teis­sä lymyävän veden kier­rät­tämisek­si läm­pöpumpuille jot­ta saataisi­in edes + 5 asteista jäähdytettävää.

      7. Helen jäähdyt­tää jätevet­tä paljon yli 100 MW:n tehol­la (uusin ta lukua en tiedä) Tuo For­tu­min yksikkö on aika pieni Helenin vas­taavi­in ver­rat­tuna. Helen tut­ki mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää talvel­la Suomen­lah­den syvän­tei­den läm­pöä, mut­ta ei olisi toiminut.
        Har­vaan asu­tus­sa Espoos­sa voitaisi­in käyt­tää maaläm­pöä paljon enemmän.

      8. Ode, siis toi linkissä esitel­ty han­ke, reilut 2 vuot­ta sit­ten, on laitet­tu jäi­hin (pun intended)?

        Tosi­aan, Tukhol­man liepeil­lä vir­tauk­set paran­ta­vat tehoa, mut­ta kuten jutus­sakin todet­tu, onnis­tuu se meil­läkin, joskin huonom­mal­la hyötysuhteella.

        Toisaal­ta tää tuo huomio­ta siihen, miten tiedoi­tus näis­sä lafkois­sa toimii huonos­ti: ker­ro­taan ja suit­sute­taan aina uusia han­kkei­ta, mut­ta uno­hde­taan ker­toa, kun han­ke keskeytetään tai menee mönkään.
        Eli yleisöl­lä jää väärä kuva. Kos­ka tiedo­tus tehdään mainostekniikalla.

      9. Vir­taavas­sa vedessä on se hyvä puoli, että se ei jäädy, kos­ka koko ajan tulee uut­ta vet­tä jäähdytet­täväk­si. Hyö­ty­suhde ei pienene vähän vaan menee aivan olemat­tomak­si, jos putk­iston ympärille muo­dos­tuu metrien jää.

      10. Vielä tos­ta hankkeesta:
        jos olisi niin, että 1 kuukausi vuodes­ta sitä ei kan­nat­taisi käyt­tää, niin ehkä 11kk vuodessa riit­tää han­kkeen toteuttamiseen?

        Eihän tuos­ta ole kukaan siis kier­joit­tanut tai julk­istanut yhtääm mitään sit­ten syysku­un 2022?

      11. Kan­nat­taako ostaa lamp­pua, joka ei toi­mi pimeäl­lä? Läm­mi­tys­tä tarvi­taan talvel­la niin kuin lamp­pua pimeässä ja tois­taisek­si talvi kestää yli kuukau­den, mut­ta vaik­ka kor­vaa­va jär­jestelmä tarvit­taisi­in vain kuukaudek­si, siihen pitäisi kuitenkin investoi­da ja se tulisi kak­si ker­taa kalliimmaksi.

      12. Ode: “Kan­nat­taako ostaa lamp­pua, joka ei toi­mi pimeäl­lä? Läm­mi­tys­tä tarvi­taan talvel­la niin kuin lamp­pua pimeässä ja tois­taisek­si talvi kestää yli kuukau­den, mut­ta vaik­ka kor­vaa­va jär­jestelmä tarvit­taisi­in vain kuukaudek­si, siihen pitäisi kuitenkin investoi­da ja se tulisi kak­si ker­taa kalliimmaksi.”

        Ole­tan, ettet koskaan tule osta­maan yhtään lamp­pua, kos­ka jokainen lamp­pu pime­nee lopuksi.
        “Avus­ta­va” sys­tee­mi, joka aut­taa sil­loin, kun merivesi on kylmim­mil­lään sekä paukka­pakkaset osu­vat Hki­in, ei tietenkään tarvii olla mil­län tasol­la yhtä kallis kuin merive­den läm­mönot­to. Sehän voidaan hoitaa jo ole­mas­saolevil­la lisävoimaloil­la tai sit­ten uusil­la halvoil­la sähkökattiloilla.

        Voisitko vas­ta­ta siihen, että onko Helen nyt kuopan­nut tuon reilut 2 vuot­ta sit­ten julk­iste­tun Suomen suurim­man lämpöprojektin?
        Kuvit­telisin sun ole­van siitä tietoinen, kos­ka olit hall.pj puljus­sa siihen aikaan.

      13. Ode: “Vir­taavas­sa vedessä on se hyvä puoli, että se ei jäädy, kos­ka koko ajan tulee uut­ta vet­tä jäähdytet­täväk­si. Hyö­ty­suhde ei pienene vähän vaan menee aivan olemat­tomak­si, jos putk­iston ympärille muo­dos­tuu metrien jää.”

        Ymmär­rän kyl­lä ter­mo­dy­nami­ikan perus­teet var­masti yhtä hyvin kuin sinä.
        Mut­ta kun HElen ilmoit­taa investoivansa yli sadan miljoo­nan han­kkeeseen, joka ker­too saa­vansa läm­pöä jopa alle 2 asteis­es­ta vedestä, niin osoit­tau­tuiko tuo sit­ten kannattamattomaksi?

        Jotenkin hirveen mie­lenki­in­toista, että henkse­leitä paukutellen ilmoite­taan han­kkeesta, jon­ka perus lähtöko­h­dat jäänyt selvittämättä?

        Mitä ihmettä?
        Oikeesti?

        Onks sul­la joku NDA, ettet voi ker­toa mikä koira tässä on hau­dat­tuna vai etkö vain tiedä?

      14. Se investoin­ti olisi ollut lähel­lä mil­jar­dia. Tuo sata miljoon­aa oli selvi­tyk­siä ja tutkimuk­sia, jota osoit­ti­vat, ettei pelitä.

      15. Ode: “Se investoin­ti olisi ollut lähel­lä mil­jar­dia. Tuo sata miljoon­aa oli selvi­tyk­siä ja tutkimuk­sia, jota osoit­ti­vat, ettei pelitä.”

        FB:n uusi energiap.-ryhmässä osat­ti­in ker­toa, että 2023 tilimpäätök­sessä tuos­ta oli alaskir­jat­tu 6,6M€.

        Siiskö todel­li­nen kus­tan­nus ennen lope­tus­ta oli 100M€?

        Mikä on sun henk.koht. mielipi­de, olisko Helenin pitäny ehkä ker­toa tuos­ta his­to­ri­ansa suurim­man han­kkeen lopettamisesta?

      16. Ode: “Har­vaan asu­tus­sa Espoos­sa voitaisi­in käyt­tää maaläm­pöä paljon enemmän.”

        Kan­takaupun­gin ulkop­uolises­sa Hkissä asu­taan läh­es yhtä har­vaan kuin Espoon “asu­tu­il­la alueilla”.

        Sinne mah­tu­isi pusikoiden sekaan ihan heit­tämäl­lä vaik­ka 100kpl 10MW:n maalämpövoimaloita.
        Hom­man vois aloit­taa nyky­is­ten var­avoimaloiden tonteilta.

      17. “Kan­nat­taako ostaa lamp­pua, joka ei toi­mi pimeällä?”

        Ehkä parem­pi ver­taus on: Kan­nat­taako rak­en­taa ydin­voimala, joka on vuosi­huol­los­sa kuukau­den ver­ran joka vuosi?
        Eri­tyis­es­ti kun se ain­oa vuosi­huoltoai­ka löy­tyy läm­mi­tyskau­den aikana.
        Kuulem­ma vuosi­huolta­jat ovat niin buukat­tu­ja ja kiireisiä…
        (Eipä siis toteudu markki­na­t­alous siinäkään…)

      18. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Kan­nat­taako ostaa lamp­pua, joka ei toi­mi pimeäl­lä? Läm­mi­tys­tä tarvi­taan talvel­la niin kuin lamp­pua pimeässä ja tois­taisek­si talvi kestää yli kuukau­den, mut­ta vaik­ka kor­vaa­va jär­jestelmä tarvit­taisi­in vain kuukaudek­si, siihen pitäisi kuitenkin investoi­da ja se tulisi kak­si ker­taa kalliimmaksi.”

        Osa läm­pöpump­pu­ratkaisu­ista on käytet­tävis­sä myös läpi tal­ven. Osas­sa niistä tehot leikkau­tu­vat ihan kovim­mil­la pakkasil­la, minkä ongel­man pystyy ratko­maan läm­pöakuil­la. Tiedot­tei­ta jälkikä­teen seu­rat­en näyt­tää ulospäin siltä, että lin­ja läm­pöpump­pu­ratkaisu­jen etsimiseen muut­tui kaukoläm­pöä tuot­tavis­sa yhtiöis­sä ajanko­hdal­lis­es­ti sil­loin, kun tuli tieto siitä, että val­tio pois­taa sähkökat­tiloil­ta sähköveron. Se vei keskite­ty­iltä läm­pöpump­puin­vestoin­neil­ta kan­nat­tavu­ut­ta, kun val­tio teki verotuen, jol­la sähköä alkoi saa­da läm­mön­tuotan­toon melkein ilmaiseksi.

        Mitä merivesir­atkaisui­hin tulee, niin sen osalta yksi tekni­nen ratkaisu­vai­h­toe­hto on merivesi­akun rak­en­t­a­mi­nen, jos­sa säilötään meriv­et­tä suuria määriä lämpimäm­pänä kuin mitä se jääpeit­teen tul­lessa on, ja ote­taan siitä sit­ten läm­pöä ulos, kun suurin läm­mön tarve on.

        Lisäk­si voi tode­ta, että ei vaik­ka 10 lämpim­im­män kuukau­den meriv­eteen perus­tu­va läm­mi­tys­ratkaisukaan vält­tämät­tä mikään huono investoin­ti ole yhdis­tet­tynä siihen, että kovimp­ina talvikuukausi­na CHP:t tuot­ta­vat läm­mön sivu­tuot­teena sähköä. Varsinkaan, jos niin toimien voitaisi­in mah­dol­lis­taa, että kan­nat­tavia sähköä kulut­tavia teol­lisia investoin­te­ja voi lähivu­osi­nakin toteu­tua ilman, että sähköläm­mi­tys vie use­an muun alan investoin­tien toteu­tus­mah­dol­lisu­u­den. Kyl­lä ener­gia­jär­jestelmis­sä paljon vajaakäyt­töisem­piä ratkaisu­jakin on kuin 10 kuukaut­ta toimin­nas­sa ole­vat investoinnit.

      19. On muuten tosi han­kalaa, kun jokaiseen kom­ment­ti­in ei tule vastaa-nappulaa.

        “Se investoin­ti olisi ollut lähel­lä miljardia.”

        Tässähän on sel­l­a­nen twisti, että investoin­ti olisi voin­ut olla kan­nat­ta­va, mut­ta val­tion kelkankään­nös sähkökat­tiloiden veroko­htelun suh­teen teki ehkä jälkim­mäis­es­tä kannattavemman.

      20. Kyse ei ollut niinkään kan­nat­tavu­ud­es­ta vaan siitä, ettei lait­teis­to olisi toiminut. 

        Siis käyt­tikö Helen sata miljoon­aa selvi­tyk­si­in ja tutkimuk­si­in, ja lop­putu­los oli että “ei toi­mi”? Ovatko nuo selvi­tyk­set ja tutkimuk­set jostain mei­dän kansalais­tenkin luettavissa?

      21. Ode: “Kyse ei ollut niinkään kan­nat­tavu­ud­es­ta vaan siitä, ettei lait­teis­to olisi toiminut.”

        Tää on jotenkin hyvin mielenkiintoista.
        Miten insinööri suun­nit­telee voimalan, joka ei toimi?

        Oliko kyseessä siis se, että kuvitelti­in, että veden vir­taus on riit­tävä ja sit­ten tutkimuk­sis­sa selvisi, että seisoo paikallaan?

        Entä jos ottop­ut­ki ja päästöput­ki ovat 50 kil­san päässä toisistaan?

        Onko “toim­i­mat­to­muu­den” syy jotenkin salainen?
        Kan­nat­taako asi­aa kysyä Hele­niltä, jos sä et tiedä syytä?

      22. ävi ilmi, että syvän­teis­sä ole­vaa vähän lämpimäm­pää vet­tä on aika vähän ja kun sitä pannnaan vir­taa­maan kovbaslla tehol­la putkea pitkin voimalalle, tilalle tulee kylmem­pää vet­tä. Jotenkin näin se meni

    2. Onko joku syy epäil­lä sitä, kun Fin­grid sanoo “väli­aikaises­ti”?

      1. “Onko joku syy epäil­lä sitä, kun Fin­grid sanoo “väli­aikaises­ti”?”

        Jos ja kun isom­pia uusia han­kkei­ta ei nyt pääse lähivu­osi­na eten­emään etelä-Suomen monel­la alueel­la, niin sinä aikana ei pääse syn­tymään uut­ta Fin­gridille ennakoima­ton­ta kulu­tus­takaan kauheasti syömään verkon kap­a­siteet­tia vielä lisää. Tuskin liiken­teen sähköistymi­nenkään nyt niin nopeasti ete­nee, että sieltä vaik­ka iso­ja yllä­tyk­siä paris­sa vuodessa tulisi lisää. Teol­lisu­u­den sähköistymiske­hi­tyk­seen uusi tilanne teki merkit­tävän jar­run etelä-Suomen osalta. On mah­dol­lista, että sinä aikana, kun uusia han­kkei­ta ei nor­maali­in tapaan eten­emään pääse, uusien han­kkei­den kysyn­täpuoli voi ehtiä ruuhkautua.

      2. ä,
        et kyl­lä onnis­tu perustele­maan mitenkään tuo­ta Fin­gridin “väli­aikaisu­ut­ta”.
        Eihän se voi tarkoit­taa mitään muu­ta kuin sitä, että pidem­mäl­lä aikavälil­lä kapaa on tulos­sa lisää?
        Eli sitä siis ainakin suunnitellaan.

      3. “Eihän se voi tarkoit­taa mitään muu­ta kuin sitä, että pidem­mäl­lä aikavälil­lä kapaa on tulos­sa lisää?”

        Vas­tauk­sek­si yksi sana: Lakeuslinja.

      4. OS: “Se investoin­ti olisi ollut lähel­lä mil­jar­dia. Tuo sata miljoon­aa oli selvi­tyk­siä ja tutkimuk­sia, jota osoit­ti­vat, ettei pelitä.”. Mitä ihmettä, ihan ilmaisek­si Hele­nille on ker­rot­tu, että ei pelitä.

      5. ä: “Vas­tauk­sek­si yksi sana: Lakeuslinja.”

        Toi siis tuo lisää kapaa Uudellemaalle?
        (Siitä tässä kai Fin­grid puhuu?)

  27. Nos­taisin esille vielä yhden tek­i­jän: Lovi­isa 1 ja 2:n ikään­tymisen. Olisi taloudel­lis­es­ti ja verkon toimin­nal­lis­es­ti järkevää, että kun aikanaan kyseiset voimalat sul­je­taan, jatkuisi ydin­voimala­toim­inta uuden tai uusien reak­tor­ei­den voimin. Kos­ka ydin­voimaloi­ta ei ole päästy tekemään sar­jatuotan­tona, ovat pro­jek­tit olleet erit­täin hitai­ta. Päätök­set Lovi­isa 3:sta pitäisi siten tehdä ajoissa.

    Lisäk­si, kos­ka sähköen­er­gian tarve ei kovin hyvin kor­reloi Suomes­sa minkään yksit­täisen puh­taan ener­giantuotan­to­muodon kanssa, olisi hyvä pitää valikoimis­sa ydin­voiman kaltainen perusvoima myös pitkäl­lä aikavälil­lä. Nyt tehtävil­lä päätök­sil­lä tehtäneen sähköä vielä vuon­na 2100.

    Huolto­var­muu­denkin kannal­ta lie­nee hyväk­si, etteivät kaik­ki Suomen ydin­voimalat ole pitkäl­lä aikavälil­lä keskit­tymässä Eurajoelle.

    Mikä on taloudel­lis­es­ti järkevä tapa ratkaista ydin­voimalain­vestoin­nin ongel­mat, on sit­ten toinen jut­tu. Viisaam­mat ratkaiskoon sen.

    1. Ydin­voimaloi­ta raken­net­takoon, jos ne ovat edullisin tapa tuot­taa sähköä, mut­ta jos ne sitä ovat, niitä tuskin tarvit­see subventoida.

      1. Soin­in­vaar­alle kysymys ja kom­ment­ti tuo­hon ener­gian tuotan­non sub­ven­toimiseen. Eikös nimeno­maan suuria ener­gia han­kkei­ta aina vesivoimas­ta ydin­voimaan ja siitä välistä on sub­ven­toitu val­tion toimes­ta? Yksikään iso ner­gia han­ke joka kat­taa koko maan ener­gian tuotan­non on toteutet­tu val­tion avus­tuk­sil­la. Mik­si sit­ten ydin­voimaa ei pitäsi sub­ven­toi­da mut­ta esim tuuli ja aurinkovoimaa pitää sub­ven­toi­da. En vas­tus­ta aurinko tai tuulivoimaa mut­ta monipuo­li­nen ener­giantuotan­to on parem­pi kuin yhden koris­sa ole­va ener­giantuotan­to .Sak­san esimerk­ki osoit­taa sen että kun ener­giantuotan­to keskitetään yhteen ener­giantuotan­toon joka kaiken lisäk­si oste­taan ulko­mail­ta on lop­putu­los mil­jardin luokan taloudelli­nen tap­pio koko yhteiskunnalle.

      2. Mykkäsen & co. käsi­tys lie­neekin se, että valmis voimala tuot­taa hal­paa sähköä, mut­ta rak­en­tami­sai­ka tarvii tukea.
        Joten hei­dän mielestään näitä kah­ta eri ajan­jak­soa pitää käsitel­lä erikseen.

        Jol­loin siis kan­taa pitäisi ottaa tuo­hon: käsitel­läänkö erik­seen vai yhdessä?

      3. Ode: “Mykkä­nen ei esit­tänyt tuke”

        Tuostapa siis katosi loppu.
        Mut­ta siis: peruste­lut oli­vat pätevät, mut­ta elinikäi­nen tuki tietysti täysin väärä ratkaisu.

        Kokkareil­la­han tun­tuu ole­van vaikeaa sekä markki­na­t­alous, että sen ulkop­uolel­la toimiminen.

        Haastiko kukaan “myötämieli­nen” tuo­ta julkisuudessa?
        Eli että val­tio voisi vain antaa lainan eli siis taa­ta lainan ja sil­lä ongel­ma on poistettu?

      4. Ydin­voimalaitok­sista on tarkoituk­sel­lis­es­ti tehty sään­te­lyl­lä liian kalliita. 

        Ei tuulivoimaloitakaan tarvitse jokaiseen maa­han suun­nitel­la uusik­si, mik­si ydin­voimaloi­ta tarvit­see? Meille pitäisi käy­dä ruot­salainen ydin­voimalaitos sel­l­aise­naan. Ylipäätään ydin­voimasään­te­lyn pitäisi koko EU:n alueel­la olla har­mon­isoitu. Täl­löin voitaisi­in hyö­tyä tuotan­non skaalae­duista, mut­ta ei. EU:ssa on har­mon­isoin­ti muil­la aloil­la jo hyvin pitkäl­lä, mut­ta täl­lä ei. 

        Itse olen työni puoles­ta tekemi­sis­sä Amerikkaan viet­tävien teol­lisu­us­tuot­tei­den kanssa. Pelkästään teol­lisu­udessa käytet­tävien por­taiden ja kulkutei­den muut­ta­mi­nen euroop­palai­sista stan­dard­eista amerikkalaisi­in on val­ta­va urak­ka suh­teessa siihen itse tekemiseen. Ennen sama jump­pa oli vas­tas­sa Euroopan sisäl­läkin, enää ei. 

        Ilman yhteis­markki­noi­ta ydin­voimas­ta on vaikea saa­da kan­nat­tavaa. Pitäisi vähin­tään yhden­mukaistaa vaa­timuk­set Ruotsin ja Ran­skan kanssa.

      5. Sylt­tysanoo:
        6.2.2025 6:40
        Ydin­voimalaitok­sista on tarkoituk­sel­lis­es­ti tehty sään­te­lyl­lä liian kalliita. 

        Ja kuka­han tuon on “tarkoituk­sel­lis­es­ti” tehnyt?
        Ydin­voima-ala itse.
        Kun ei tul­lut mieleen, että mas­sat­uotan­to olis tehokkaampaa.
        Hor­rokseen on men­ty sil­loin joskus, kun hin­nal­la ei ollut väliä.
        Kos­ka ei ollut näitä “uusia” halpo­ja tuotantotapoja.

        Pari vuosikym­men­tä kiivas­ta pohd­in­taa ja insinööri kek­sii: SMR.
        Joka on sit­ten halvem­pia ja vält­tää yksilöl­lisyy­den, mut­ta yllä­tys, yllä­tys: ei vieläkään ole halvem­paa kuin “uudet” tuotantotavat.

        Tänä vuon­na näyt­tää taas siltä, että SMR jää vapor­warek­si ja Gatesin natri­umkier­to on nos­teessa. Ensi vuon­na sit­ten taas ehkä eri tari­na. Var­maa on vain epä­var­muus: valmista ei tule.

      6. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että en tarkoit­tanut vain tuuli- ja aurinkovoiman tukea vaan kaikille ener­giantuotan­nolle tukea . Tuuli- ja aurinkovoimaa sub­ven­toidaan myös vero­tuk­sen kaut­ta joka on epä­suo­raa tukea. Kaik­ki vero­tu­ki on epä­suo­raa tukea. Kun­nat saa­vat pitää kiin­teistöveron siitä että kun­nan maille raken­netaan tuulivoimaa. Tämäkin on vero tukea kun­nille. Jos kun­ta esim ottaisi vas­taan ydin­voimalan se voisi saa­da siitä kiin­teistöveron kaut­ta suuri­akin vero­tu­lo­ja kiin­teistöveron kautta.

      7. Mitä vero­tukea tuulivoima saa. Ei kai se ole tuulivoiman tukea, että tuulivoima mak­saa kiinteistöveroa.

      8. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tarkoitin että kun­nat saa­vat vero­tukea jos paikkakun­nalle raken­netaan tuulivoimaa. Tämä on vero tukea kun­nille. Vai­h­toe­hto olisi että val­tio keräisi tuon kiin­teistöveron kokon­aan ja jakaisi sen kun­tien kesken ympäri maata.

      9. Ei sitä voi laskea tuulivoiman verotuek­si, kos­ka sen veron mak­saa se tuulivoima. Ei sekään, että tulon saa se kun­ta, jon­ka alueel­la tuulivoima on. Muu olisi pikem­minkin ylimääräistä tukea muille kunnille.

      10. “Mitä vero­tukea tuulivoima saa. Ei kai se ole tuulivoiman tukea, että tuulivoima mak­saa kiinteistöveroa.”

        Tuulivoimas­ta merkit­tävä osa on yhä syöt­tö­tar­if­fin piiris­sä, joka tun­ti kun sähkön hin­ta on posi­ti­ivi­nen. Alan yhtiöil­lä on sik­si voimakas kan­nustin pitää sähkön hin­ta vähin­tään tasol­la 0,001 senttiä/kWh, kos­ka sil­lä hin­nal­la tuulivoimas­ta saa val­tion lasku­un sähkön­tuotan­nos­ta kor­vauk­sek­si jok­seenkin täy­den syöt­tö­tar­if­fin, kun taas negati­ivisel­la hin­nal­la ei saisi mitään.

        Mitä tuulivoiman tuista tulee, niistä merkit­tävin täl­lä het­kel­lä lie­nee lunas­tus­lain­säädän­tö, jos­sa sähkölin­joista perit­tävät kor­vauk­set määräy­tyvät yhä yleishyödyl­lisyy­teen liit­tyneen lunastelu­a­jatuk­sen poh­jal­ta. Sen, että sähköverkko menee maa-alueen hal­ki, on per­in­teis­es­ti ajatel­tu hyödyt­tävän maa-alueen omis­ta­jaakin, jon­ka takia lunas­tusko­r­vaus on hyvin alhainen. Tuulivoima­hankkei­den johdoista hyö­dyn saa kuitenkin vain tuulivoiman omis­ta­ja ja maan tälle vuokran­nut, ja ne maa-alueet, joiden hal­ki verkot viedään, eivät saa näistä verkoista mitään liit­tymiä, vaan saa­vat osak­seen hai­tat, kun toiset keräävät taloudel­liset hyödyt. Tuo on yksi syy sille, mik­si tuulivoima­hankkeista tehdään niin paljon valituksia.

      11. ä: “Tuulivoimas­ta merkit­tävä osa on yhä syöt­tö­tar­if­fin piirissä”

        Sivistätkö meitä kaikkia, että kuin­ka suuri osa tänä vuon­na tuote­tus­ta tullisähköstä on syöt­tö­tar­if­fin piiris­sä (pros­en­teina)?

    2. Lovi­isan reak­tor­eil­la on käyt­tölu­pa nyky­isin vuo­teen 2050 asti. Siihenkin lupaan voi hakea jatkolu­paa. Ydin­voimalat ovat niin kalli­ita purkaa, että ennem­min kan­nat­taa hakea jatkoaiko­ja ja siirtää ydin­voimalan purku­velvoit­tei­ta tule­vaisu­u­teen, toivoen että tule­vaisu­udessa tulisi uut­ta tekni­ikkaa purkamisen ongelmia ratkaise­maan. Ydin­voimaloiden purkamisen jär­jestämistä takaa­maan on ole­mas­sa ydin­jäte­huoltora­has­to, jon­ka väitetään ker­ryt­täneen riit­tävät rahat mm. ydin­voiman purkamiseen. Luku­ja siitä, mitä ydin­voimalan purkamisen näis­sä arviois­sa on oletet­tu mak­sa­van, ei ikinä ole vielä esitet­ty julkises­ti, jot­ta olisi voitu ulkop­uolelta arvioi­da, ovatko arviot realistisia.

      On melkoinen arvoitus, mitä ydin­voimalan purkami­nen aikanaan mak­saa sen ajan­hetken ympäristö- ja tur­val­lisu­us­normeil­la, jot­ka lienevät selvästi nyky­istä vaa­ti­vampia. Maail­man­laa­juis­es­tikaan ydin­voimaloi­ta ei ole län­si­mais­sa juurikaan vielä puret­tu. Lub­mininis­sa Sak­sas­sa on ydin­voimalan purkupro­jek­ti ollut käyn­nis­sä noin 30 vuot­ta, ja jatkuu ainakin vielä 40 vuot­ta. Sen purku aloitet­ti­in köykäisil­lä ympäristönormeil­la, mikä alen­si kus­tan­nuk­sia, mut­ta purkamisen kokon­aiskus­tan­nuk­set näyt­tävät ylit­tävän reilusti sen, mitä alun­perin kuvitelti­in. Mit­takaavas­ta jotain ker­too se, että ydin­voimalas­ta on siel­lä ker­tynyt läh­es 2 miljoon­aa ton­nia lajiteltavaa jätet­tä, ja että ainakin käyn­nis­sä ole­vien har­vo­jen purkupro­jek­tien perus­teel­la ydin­voimalan purkukus­tan­nuk­set ovat euroina mil­jardilu­okkaa per ydin­voimala. Täs­mälli­nen määrä ei ole tiedos­sa, kun yhdenkään ydin­voimalan purkupro­jek­ti ei ole vielä valmis.

      1. Mie­lenki­in­toinen luku toi 3M tonnia.

        OL3:sta ker­ro­taan, että ” rak­en­teis­sa on betoniterästä 52 000 ton­nia ja beto­nia 250 000 kuutiota.”
        Kuu­tio beto­nia painaa 2,4 tonnia.

        Eli noista tulee yhteen­sä 652 000 tonnia.
        “Kalus­tus” on aika pien­tä tuo­hon näh­den, reak­tori painaa vain 600 ton­nia ja turpi­i­ni-gen­er­aat­tori­paket­ti 5000 tonnia.

        Olisko OL3 sit­ten vain kol­ma­sosan tuos­ta Sak­san purkukohteesta?
        Aika iso­ja eroja…

  28. toke kir­joit­ti:

    “Mie­lenki­in­toinen luku toi 3M tonnia.”

    En kir­joit­tanut 3M ton­nia, vaan 2 M ton­nia, joka oli pyöris­tet­ty luku. Tark­ka luku taitaa olla 1,8 M tonnia.

    “OL3:sta ker­ro­taan, että ” rak­en­teis­sa on betoniterästä 52 000 ton­nia ja beto­nia 250 000 kuutiota.””

    TVO tiedot­ti vuon­na 2010 pörssi­tiedot­teel­la, että “Vale­tun betonin määrä on nyt noin 310 000 kuutiota. ”
    https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2010/iFAu3AKhA.html

    Sen tiedot­teen jäl­keenkin taisi alueel­la olla vielä ainakin hie­man betoni­val­u­ja. Beto­nia ja muitakin mate­ri­aale­ja on ydin­voimala-alueil­la muual­lakin kuin vain reak­torin rak­en­teis­sa. Niis­sä on muitakin raken­nuk­sia, eri­lais­ten ydin­jät­tein väli­aikaisia sijoi­tu­s­paikko­ja ensim­mäisik­si vuosikym­meniksi ennen kuin jät­teen saa siirtää muualle jne.

    1. Ah, typo.
      (Kos­ka aat­a­m­i­naikainen alus­ta, niin ei voi korjata.)

      Eniveis, tää on mie­lenki­in­toista, jos “uusi” ydin­voimala painaa vain (ehkä alle) puo­let vanhasta.

  29. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
    6.2.2025 9:52
    ävi ilmi, että syvän­teis­sä ole­vaa vähän lämpimäm­pää vet­tä on aika vähän ja kun sitä pannnaan vir­taa­maan kovbaslla tehol­la putkea pitkin voimalalle, tilalle tulee kylmem­pää vet­tä. Jotenkin näin se meni

    Kuu­lostaa siltä, ettei tuo­ta osaamista Suomes­sa ole ihan hirveesti.
    Kun siis paukutel­laan henkse­leitä tuhoon tuomi­t­ul­la projektilla.
    Eli Suomes­sa ei merive­den vir­tauk­sista tiede­tä juuri mitään tai sit­ten Helen vain uno­hti kysyä asiantuntijoilta.
    Mut­ta tol­len­han sitä tieteel­listä tieto­varan­toa kas­vate­taan. Val­taosa tieteestä on virhei­den tekemistä.

    Eniten tuos­sa ärsyt­tää salailu. Asi­as­ta olisi voin­ut ker­toa suurel­la äänel­lä. Nyt ehkä sit­ten saadaan joku dip­patyö tai väikkäri asi­as­ta Aal­losta tai ehkä maanti­eteen laitok­selta joku vuosi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.