Olen itsekin aikoinaan pähkäillyt ongelmaa, jota Kai Mykkänen yrittää ratkaista subventoidulla ydinvoimalalla, jonka subvention sähkön käyttäjät maksaisivat.
Sähkön kysyntä ja tarjonta on Suomessa joustamatonta eli molemmat reagoivat hintaan laiskasti. Sen takia Suomessa tarvitaan suuria hintavaihteluja sopeuttamaan kysyntää ja tarjontaa toisiinsa.
Pähkäilin aikanaan, että kuluttajien kannattaisi muodostaa osuuskunta, jonka hankkii huippuvoimaloita leikkaamaan hintapiikkejä. Se maksaa, mutta vielä enemmän maksavat nuo hintapiikit. Niin aikakin luulin.
Osuuskuntaa ei tietenkään perustettaisi, vaan pystytettäisiin kapasiteettimarkkina samaan tapaan kuin Venäjällä. Kuluttajien maksettavaksi sekin koituisi, kuten se koituu Mykkäsen ehdotuksessakin.
Ydinvoimala ei sovellu sähkönkulutusta tasaamaan
Mykkänen halusi kiinnittää tämän turvaavan kapasiteetin nimenomaan ydinvoimaan, kun taas minun ajatuksenani oli antaa markkinoiden ratkaista. Markkinat tuskin päätyisivät ydinvoimaan, sillä tasaista tehoa tuottava ydinvoimala on huono tasaamaan sään mukaan vaihtelevaa sähköntuotantoa. Jokin kiinteiltä kustannuksiltaan halpa ja helposti säädettävä olisi luontevampi – siis jokin, joka olisi lähes ison ydinvoimalan vastakohta.
Minut saatiin vakuuttumaan, että olen väärässä. Koska huipputehoa tarvittaisiin vain harvoin, sen energia tulisi kohtuuttoman kalliiksi, vaikka voimala olisikin investointikustannuksiltaan halpa. Kuluttajille tulisi halvemmaksi vain maksaa niitä huippuhintoja, koska ei niitä kovin usein joutuisi maksamaan. Huippuhinnat myös houkuttelisivat markkinoita tuottamaan ongelmaan ratkaisuja.
Huippuhintojen tasaamiseen on paljon halvempia keinoja. Ne eivät ole vielä laajassa mittakaavassa tarjolla, mutta ovat pian, paljon Mykkäsen ydinvoimalaa nopeammin. Niitä ei kuitenkaan synny ilman hintavaihteluja.
Tuotannon ja kysynnän hintajoustoa pitää lisätä
Suurten hintavaihtelujen syynä on kysynnän ja tarjonnan heikko hintajousto. Hintajoustoja siis pitää lisätä. Olisi parempi, jos kaikki kuluttajat ostaisivat pörssisähköä, sillä eihän taloudellista motiivia ajoittaa sähkön kulutusta ole, jos oman sähkön hinta on vakio. Yhä useampi kuluttaja onkin oivaltanut, että pörssisähkö tulee pitkän päälle halvemmaksi.
Mitä useampi ostaa pörssisähköä, sitä isommat markkinat on kodin automatiikalla, joka kääntää lykättävissä olevan sähkön kulutuksen pois kalliilta tunneilta tai jatkossa pois kalliilta varttitunneilta. Itse kaipaisin tällaista automatiikkaa kylpyhuoneen lattialämmitykseen. Varttitunniksi voi sulkea jopa pakastimen- siis antaa automaatin sulkea.
Melkein kaikki kaukolämpöyhtiöt ovat investoineet sähkökattiloihin. Ne tekevät siis kaukolämpöä sähköllä silloin, kun sähkö on lähes ilmaista. Tämä lisää huomattavasti hintajoustoa, mutta lähinnä tuulivoiman kannattavuutta leikkaamalla nollahintaisia tunteja pois. Metsääkin säästyy.
Akut voivat ratkaista koko asian
Akut ovat osoittautuneet jo nyt hyvin kannattaviksi sähköyhtiöille. Parhaimmillaan ne ovat tuulipuistojen yhteydessä. Ne joutuvat ostamaan puuttuvan sähkön hyvin kalliilla reservimarkkinoilta, jos sääennuste ei ole pitänyt paikkansa eikä tuulekaan niin paljon kuin piti. Akut ovat jo niin edullisia, että niitä kannattaa käyttää myös tavallista pörssin hintavaihtelua vastaan.
Merkittävä akkukapasiteetti on sähköautoissa. Yksittäinen autoilija ei voi käytä kauppaa pörssissä, mutta iso toimija voi yhdistää suuren määrän eri puolella olevien autojen akkuja yhteen ja myydä sähköä, kun hinta on korkea ja ostaa, kun se on halpaa. Suomessa on vasta satatuhatta täyssähköautoa, mutta kymmenen vuoden kuluttua varmaankin jo yli puoli miljoonaa. Niiden akuissa on todella suuri kapasiteetti. Mykkäsen ydinvoimala ei valmistu kymmenessä vuodessa.
On monia muitakin tapoja varastoida sähköä, kuuma hiekka esimerkiksi. Jonkin hyvin painavan asian nostaminen halvalla sähköllä ja laskeminen sähköä tuottaen alas kalliin sähkön aikana esimerkiksi.
Mutta ei kannata veikata voittavaa tekniikkaa vaan antaa markkinoiden ratkaista
Ydinsähkö on kallista
Mykkäsen mukaan ydinvoimalalle on taattava vähintään 70 euron tulot megawattitunnilta. Se on osapuilleen uudella ydinvoimalalla tuotetun sähkön omakustannushinta. Tuulisähkön tuotantokustannus on alle puolet tästä. Kuluttajalle on tuttavallisempaa kilowattituntihinta arvonlisäverollisena: 8,8 senttiä ilman siirtomaksua ja sähköveroa. Pörssisähkö on suurimman osan ajasta tätä halvempaa.
Koska ydinsähkön hinta koostuu lähinnä vain kiinteistä kustannuksista, sen tuottama sähkö tulee selvästi kalliimmaksi, jos voimala on käytössä vain osan ajasta. Jos esimerkiksi käyttöaikaa on vain puolet, tuotantokustannus onkin jotain 140 euron paikkeilla, mikä on todella paljon. Mykkäsen tarkoituksena ilmeisesti olisi, että ydinvoimala tuuppaisi sähköä verkkoon tarvitaan sitä tai ei, mutta hyötyä on vain sähköstä, jota tarvitaan. Puolet ajasta on hyvä arvio, mutta voi olla selvästi allekin. Ydinvoimalan tuottaman hyödyllisen sähkön hinta on siten korkea.
Mykkäsen ehdotuksessa on kaksi ongelmaa: Ensiksikin se nostaisi sähkön keskihintaa, koska tuo subventio tulee niin kalliiksi ja toiseksi markkinat hoitaisivat asian paljon ennen kuin Mykkäsen ydinvoimala käynnistyisi joskus 2040-luvulla. Siinä välissä se vaikeuttaisi ongelmaa, sillä markkinat ottaisivat huomioon tiedon tulevasta ydinvoimalasta, mikä heikentäisi pyrkimyksiä lisätä kysyntäjoustoa.
Elektrolyyseri ei piittaa hintavaihteluista vaan keskihinnasta
Mykkänen perusteli ydinvomialan tarvetta sillä, että vihreän siirtymän investoinnit, siis lähinnä vetyä tuottava elektrolyyserit tarvitsevat tasaista sähkötehoa eivätkä voi säätää tuotantoaan sään mukaan.
Jos käyttää tasaista tehoa, on kiinnostunut vain sähkön keskihinnasta, ei sen vaihtelusta. Jos subventoitu ydinvoimala lisää sähkön keskihintaa, vaikka se vähentääkin hinnan vaihtelua, se heikentää elektrolyysereiden kannattavuutta. Vai onko Mykkäsen tarkoitus, että teollisuus ei osallistuisi subvention kustannuksiin?
Sähkölämmittäjä voi ajatella asian toisin, koska lämmitystä tarvitaan enemmän silloin kun kylmää ja sähkö on kallista. Tosin sähköyhtiöt ottanevat kuitenkin tämän huomioon kiinteähintaista sähköä hinnoitellessaan, joten kiinteähintaiset sopimukset ovat epäedullisia.
Voi myös johtaa nykyisen kapasiteetin alasajoon
Mykkäsen ajatus ei ehkä edes auttaisi huippuhintoja lainkaan niin kuin hän kuvittelee. Suomessa on nyt huippuhintoja odottamassa käyttökustannuksiltaan kalliita suuritehoisia voimaloita, esimerkiksi Helenillä Vuosaaressa 600 MW kaasuvoimaa. Niiden ylläpito on epäitsekästä, koska käyttötunteja tulee vähän, mutta kulut juoksevat koko ajan. Mykkänen saattaa saada yhtiöt luopumaan näiden kalliiden voimaloiden ylläpidosta.
Entä huoltovarmuus?
Sähköntuotannossamme on otettava huomioon myös huoltovarmuus. Voivathan meillä voimajohdot yllättäen katketa kuin kaapelit Itämerellä. Tähän tarvitsee varautua ja se vaatii rahaa, mutta siihenkin suuri ydinvoimala muiden vierellä soveltuu mahdollisimman huonosti. Jos voimalinja alueelle katkeaa, ei ole iloa siitä, että katkenneen johdon takana on yksi voimala enemmän. Pienet hajautetut yksiköt sopisivat tähän paremmin.
Kaikki pörssisähköön
Minä määräisin kuluttajat ostamaan pörssisähköä. Onhan meillä energiataloudellisista syistä pakotettu taloyhtiötkin mittaamaan lämpimän veden kulutuksen huoneistokohtaisesti. Järkevillä pelisäännöillä on merkitystä.
Jos siirtyy pörssisähköön, saa sähkönsä halvemmalla tai ainakin samalla hinnalla, vaikka ei reagoisi hintaan mitenkään, mutta jos niin haluaa, voi alentaa sähkönsä hintaa varsin pienellä vaivannäöllä.
Menenkin tästä käynnistämään astianpesukoneen, koska itse sähkö on juuri nyt ilmaista.
Ei meillä täällä pohjoisessa ole ongelmaa sähkön kanssa kuin puolet vuodesta. Nyt sitä elettäessä, kun säätövoima, jota nykyään ydivoimakin on, ei rakenneta tai se laahaa jäljessä. On aivan toista maksaa lämmityksen sähkölaskua Oulun yläpuolella jopa viisinkertaisesti mitä siitä maksetaan kehäkolmosen sisällä jossa ei ole ainuttakaan tuulimyllyä.
Tuulivoiman rakentamisessa ei toimi markkina. Siellä toimii .…
JK: Mitähän se sähkö sitten maksaa kun kaupunkien lämpölaitokset alkavat toimivaan sähköllä ?
Tuo on täyttä asiaa. Ode kirjoittaa kerrostalon, joka lämpiää kaukolämmöllä, asukkaan näkökulmasta.
Oli emämunaus sulkea Helenin ja Fortumin hiililauhdevoimalat ajankohtana kun vielä on sota käynnissä ja koko läntinen Eurooppa kärsii energiapulasta.
Sähkönkulutus tulee joka tapauksessa kasvamaan lähivuosina juuri noiden vastuksilla lämpiävien “kaukolämpövoimaloiden” sekä suurten datakeskusten takia unohtamatta sähköautoja. Ja kaikkia niitä lämmitetään tai ladataan ajankohtana kun pörssisähkö on olevinaan halpaa 😀
Lisää ydinvoimaa tarvitaan, mutta sensijaan että rakennetaan yksi iso 1500 MW voimala kannattaisi rakentaa 3–4 keskikokoista. Ne ehkä valmistuisi nopeammin.
Miksi muuten sitä Vuotoksen allasta ei voida rakentaa, sen oli tarkoitus toimia säätövoimana?
Vuotosta ei voi rakentaa koska paikallisilla on syystäkin susipaskat kokemukset aiemmista vastaavista hankkeista. Kemijokeen olisi kannattamut rakentaa kunnolliset oikeasti toimivat kalatiet aikoja sitten kuten on luvattu jo puoli vuosisataa. Miksi paikalliset uskoisivat mitään lupauksia paikallisten tai luonnon huomioimisesta näissä hankkeissa, kun vanhoista aivan olemattomistakaan lupauksista ei vieläkään suostuta pitämään kiinni.
Vuotoksen suora maksimiteho olisi 37 MW + 350 GWh/a (4 promillea Suomen vuosikulutuksesta, 80 TWh vuonna 2023) lisää energiaa alavirran voimaloille. Kollajan altaalla voimalan oma teho olisi 32 MW ja lisäenergia kokonaisuudessaan enintään 155 GWh/a. Wikipedian mukaan Kollajan kustannuksiksi Pohjolan Voima laski aikanaan (2009 luultavasti) 115 miljoonaa euroa.
Akkuenergiavaraston, jolla on sama teho (30 — 40 MW) saa jollain parillakymmenellä miljoonalla, riippuen vähän siitä rakennetaanko se uudelle saitille vai valmiin voimalan tai sähköaseman tontille. Toki se varasto ei tuota energiaa ja varastoikin sitä vain noin teholukemansa megawattitunteina, vähän pyöristettynä ylöspäin. Vuotos ja Kollaja tuottaisivat systeemiin lisää energiaa vuosikymmenien ajan, mutta ei niiden vaikutus aivan järisyttävä olisi.
Tuotaako Vuotoksen allas energiaa? Eikä se vain varastoi sitä?
Ovatko Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat vielä käynnissä ? Niiden lakkauttaminen toisi (on tuonut ) 5 % alennuksen Suomen hiilidioksidipäästöihin. Se olisi nyt tarpeen, kun metsät ovat kääntyneet hiilivuodoksi.
Siitäkin huolimatta, että metsät kasvavat enemmän , kuin niitä hakataan. En ymmärrä, voiko joku selittää ?
Luken kootut selitykset miksi metsät ovat muuttuneet päästölähteiksi:
Metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi, koska:
Puuston kokonaisbiomassan (lehdet, oksat, runko, juuristo) kasvu on pienentynyt.
Hakkuut ovat kasvaneet.
Puuston kasvusta noin 90 prosenttia kuluu hakkuisiin ja luonnonpoistumaan, 2010-luvun alussa vain reilut 70 prosenttia.
Maaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu on pysähtynyt.
Ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta.
Soininvaara kirjoitti:
“Tuotaako Vuotoksen allas energiaa? Eikä se vain varastoi sitä?”
Kyllä. Sadevesiperäistä vettähän siitä olisi johdettu voimalan kautta alaspäin. Altaasta olisi haluttu jopa 237 km²:n kokoinen, jotta siinä olisi saatu varastoitua isolla kapasiteetilla tehokkaasti säätövoimaa, eli jotta olisi varaa vaihdattaa tuotannon ajoituksia laajastikin (eikä vain tunti- tai minuuttitasolla tai päivätasollakaan) sen osalta, milloin sähköä tuotetaan, ilman että aiheutetaan suunnittelematonta tulvahaittaa muille.
Pumppuvoimaloitakin on joskus suunniteltu, joissa ideana on pumpata vettä energiaa käyttäen ylös, ja sitten antaa sen tulla energiatuotantojärjestelmän kautta alas, mutta Vuotos ei ollut sellainen hanke. Viimeiset versiot Vuotoksesta olivat sellaisia, joissa allasta olisi käytetty sekä säätövoimana että tasoittamaan Lapin vesistöjen kulkua tulva-aikaan niin, että tulvimiset olisivat vähentyneet nykytilaan nähden. Lähiluonnolle altaalla olisi kuitenkin ollut olennaisia haittavaikutuksia.
Soininvaara kirjoitti:
“Olisi parempi, jos kaikki kuluttajat ostaisivat pörssisähköä, sillä eihän taloudellista motiivia ajoittaa sähkön kulutusrta ole, jos oman sähkön hinta on vakio. Yhä useampi kuluttaja onkin oivaltanut, että pörssisähkö tulee pitkän päälle halvemmaksi.”
Ongelma eivät ole kuluttajat (jos tarkoitetaan sitä, mitä kuluttajilla yleensä), vaan että julkinen sektori ostaa lähes poikkeuksetta hintasuojattua tai vakihintaista sähköä. Isommista kuluttaja-asiakkaista itse asiassa aika merkittävällä osalla on jo käytössään pörssisähkö, samoin teollisuudessa. Yksi suurimmista pörssisähkön käyttäjistä puuttuva segmentti on julkinen sektori. Suomessa ei liene vielä ensimmäistäkään julkisen sektorin rakennusta, johon olisi asennettu vaikkapa automaatioon kysynnän jousto pörssihinnalla — kun taas esim. isojen kauppaketjujen rakennuksista aika iso osa pelaa jo sähköpörssissä ja joustaa automaatiollaan sähkön hinnan mukaan, ja ajoittaa kulutuksiaan sähköpörssin hintojen perusteella ainakin isossa kuvassa ja joitain markkinahintoja vasten, vaikkei nimenomaan tuntitason spot-hinnoilla niin tekisikään.
Julkisella sektorilla taas ei ole mitään motiivia siirtyä hintavaihtelevan pörssisähkön käyttöön, koska budjetti pitää tietää etukäteen, ja yksi olennainen komponentti siinä on energian hinta seuraavalle vuodelle — joka halutaan tietää ja kiinnittää mahdollisimman hyvin etukäteen.
Olet Osmo kuitenkin kannattanut pienydinvoimaloiden rakentamista Suomeen. Tiedän että moni Vihreä ei kannata pienydinvoimaloiden rakentamista johtuen siitä että pelkona on se että niiden avulla voidaan jopa kehittää ydinaseen. Oletko edelleen pienydinvoimaloiden rakentamisen kannalla? Ja mikä on Osmo kantasi tähän pelkoon että pienydinvoimaloiden rakentaminen mahdollistaisi ydinaseen kehittämisen joista eräät Vihreät ovat varoitelleet?
Pragmaatikkona kannatan ydinkäyttöisiä lämpökattiloita tuottamaan kaukolämpöä. Ne ovat halpoja ja yksinkertaisia laitoksia, jotka saa helposti passiivisesti turvalliseksi. Sähkö tuottavan ydinvoimalan hinta on liian korkea eikä sitä saa sijoittaa lähelle asutusta, joten lämpö jää käyttämättä.-
Osmolle tähän vielä jatkokysymys koskien pienydinvoimaloita. Mitä sanot niille Vihreille jotka vastustavat pienydinvoimaloiden rakentamista koska pelkäävät että se mahdollistaisi ydinaseen kehittämisen?
Jos Suomessa haluaa kehittää ydinaseen, jo olemassa olevat viisi voimalaa riittävät tuottamaan tarpeeksi plutoniumia.
Mitä niille pienydinvoimaloille tehdään sen jälkeen kun käyttöikä on päättynyt? Tavallisten sähköä tuottavien voimaloiden purkaminen on ainakin hyvin hidasta.
Esimerkiksi Hinkley Point B Englannissa alettiin rakentaa vuonna 1967. Se poistettiin käytöstä 2022 ja suunnitelmien mukaan reaktorirakennus pystytään purkamaan vuonna 2117. Siis laitoksen tonttia ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen 150 vuoteen. Sulkemisen jälkeenkin tontti on poissa pelistä 95 vuotta.
Ovatko nämä ajat lyhyempiä ja purkaminen helpompaa pienydinvoimaloilla?
https://www.onr.org.uk/media/5dgpzdx3/eiadr-hinkley-point-b-outline-environmental-management-plan-emp.pdf
Paitsi että KL-SMR:ienkin hinta voi jäädä korkeammaksi kuin lämmön tuotanto VRE:llä ja energiavarastoilla.
Yks iso syy on suuruuden ekonomia. KL-SMR:iä tarvitsee hyvin pieni murto-osa planeetasta.
Jos markkinat jäävät pieniksi, ei modulaarisuuden skaalaetua koskaan tule.
Sen sijaan VRE ja erityisesti energiavarastojen hinnat laskee varmasti.
Ydinkäyttöisen lämpökattilan saa tuottamaan sähköä, kunhan kytkee siihen perään puuta polttavan lämpökattilan.
Eli siis ydin- ja puukattilat yhdessä nostavat veden lämpötilan viidestäkymmenestä kolmeensataan. Josta vedestä saa sitten tehtyä kaukolämpöä ja sähköä.
Pragmaatikko voisi kannattaa passiivisesti turvallisia CHP-SMR:iä, joista siis saataisiin sekä lämpö, että sähkö.
Tosin toi passiivisuuskaan ei ole “ikuista”, vaan suunnitelluissa konstruktioissa pitää tuoda ulkoista jäähdytystä viikon tai kuukauden kuluessa. Riippuen siitä, kuinka suuri jäähdytysallas tehdään. Se kun lienee kallioon porattuna se laitoksen kallein komponentti.
SMR:t voivat tosin jäädä kokonaan haaveekis, kuten niin moni muukin ydinvoiman mullistus. Globaalia kysyntää kun on niin hirveän vähän.
Jos Steady Energy saa taloudellisen tuotteen aikaiseksi näille minimaalisille KL-alueille, niin joutuu nostamaan hattua. En yllättyisi, jos sitä, kuten niin montaa muutakin ydinvoimayritystä, pitäisi tukea julkisella rahalla useampaan otteeseen. Varsinkin sitten kun ekat voimalat ovat toiminnassa.
Asiantunteva teksti, josta voin olla samaa mieltä (paitsi energian varastoinnin osalta, mielestäni se on verrattain kallista ja hankalaa).
Henkilökohtaisesti ja varmaan monen muunkin aktiivisen pienkuluttajan kannalta eniten ja erittäin ankarasti sähkönkäytön joustoa ylöspäin rajoittaa kulutusperusteinen sähkönsiirron maksu. Miinus nolla pilkku viisi pörssisähkössä ei ole mitään kahdeksan sentin siirtomaksun rinnalla.
Tähän pitäisi saada muutos, mielellään s.e. tämä maksu menisi nollaan. Lehtijutuissa siirtoyhtiöiden ehdottama kulutussiirtolaskun kertominen kuukauden huipputehon mukaan määräytyvällä luvulla ei ole oikea ratkaisu: tämä toimii paremmin boomereiden vihastuttamisessa kuin kulutuspiikkien välttämisessä. Pikemminkin pitäisi laajentaa määritelmää 3X25A: osan tehosta saisi kiinteällä maksulla, osan ilmaiseksi ehdollisena (siirtoyhtiö katkaisee/säätää jos ja vain jos se on tarpeen verkon takia) tai maksullisesti aina tilanteen mukaan. Ehkä jonkinlainen reaaliaikainen automatisoitu huutokauppa verkon kapasiteetista. Eli taatut vakioampeerit (jotka voi halutessaan ostaa oman huippukulutuksen mukaan jos ei enää kestä yhtään enempää monimutkaisuutta elämässään) ja tilanteen mukaan hinnoittuva “pelivara”.
Suomeen ollaan rakentamassa uusia, paljon sähköä kuluttavia datakeskuksia (mm. Google & Microsoft) jotka ovatkin päällä 24/7/365 ja eivät ne voi operoida maailmanlaajuisia palveluitaan vain silloin jos Suomessa tuulee taikka kesällä paistaa kunnolla aurinko. MOT.
Itseasiassa on aivan triviaalia tehdä kuormantasausta eri datakeskuksien välillä vaikka sitten paikallisen sähkönhinnan perusteella. Ehkä yksi parhaita kohteita missä tuollaista sähkönkäytön lähes globaalia reaaliaikaista tasaamista tuotannonvaihteluiden mukaan voi tehdä hyvin pienillä panostuksilla.
Tällä hetkellä tuulivoiman ongelmana on se että suurin osa tuulivoimasta sijaitsee Perämeren rannikolla. Jos tuulivoimaa rakennettaisiin tasaisemmin eri puolille maata, sähköä tulisi tasaisemmin ja hintavaihtelut olisivat pienempiä.
Sähkön kulutuksen ja tuotannon on välttämätöntä lisääntyä erittäin merkittävästi, jos ilmastonmuutoksen torjunta otetaan vakavasti. Kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen ja kohtuullisen hintavakauden saavuttaminen on silloin entistä hankalampaa, jos tuotannon lisäys toteutetaan vain säästä riippuvalla sähköllä. Vesivoima on Suomen tärkein säätövoima, mutta sen suhteellinen osuus pienenesi merkittävästi sähkön kokonaistuotannon kasvaessa. Riski lisääntyy, että koko kapasiteetti on jo käytössä eli tarjonta ei kasva, vaikka hinta kipuaisi kohti ääretöntä. Tällaisella epävarmuudella ja toteutuneilla tuotantokatkoksilla on kustannuksensa. Tehdas joudutaan ajamaan alas tai investointipäätökset jäisivät tekemättä. On varmasti olemassa jokin hinta, jonka sähkön kuluttajat olisivat valmiit maksamaan sähkön toimitusvarmuudesta. Energiainsinöörit talousihmisten ja säätieteilijöiden opastuksella voivat varmasti tehdä laskelmia, millä kustannuksilla tarvittava sähkön toimitusvarmuus voidaan toteuttaa sähkön varastoinnilla vai pitäisikö lisäksi nostaa tuotannon perustasoa ydinvoimalla, kun otetaan huomioon, että kyse voi olla pitkistäkin vähätuulisista ja kylmistä jaksoista. Pulmana näyttää olevan, että meillä ei ole markkinamekanismia, jolla tällaiset investoinnit rahoitettaisiin. Minusta Soininvaaran “osuuskunta-idea” tuntuisi ihan hyvältä ajatukselta.
Oma takaraivossa kehitelty ideani on, että annetaan Fortumille lupa rakennuttaa vaikkapa 1600 MW ydinvoimala. Mutta koska perusteluna vihreä siirtymä, niin velvoitetaan sitten samassa projektissa rakennuttamaan 1600 MW vetyelektrolyysereitä ja tekemään niille uusi, tarkkaan säännelty toimintamalli: suurimman osan ajasta elektrolyyserit ovat päällä ja ydinvoimala käytännössä jauhaa pelkästään vihreää vetyä, ja vain talvella kun sähkön kulutus kasvaa ja hintapiikit uhkaavat, elektrolyyserit ajetaan alas, ja ydinvoimalalla tuotetaan pörssisähköä lisääntyneeseen tarpeeseen.
Fortumille annetaan riittävästi rakennusaikaisia tukia, jotta se riittää korvaamaan sen, ettei elektrolyysereitä ajeta koko aikaa täydellä teholla. Vuositason tilastollisilla sähkönkulutuslaskelmilla tuet lienee suhteellisen helppo asettaa kohdilleen.
Avot: ei valtavia tukihimmeleitä, tuetaan vihreää siirtymää, ja kehitetään ja ylläpidetään suomalaista osaamista tulevaisuuden energiateollisuuden aloilla.
EU-lainsäädäntö epäilemättä tekee näin yksinkertaiset ratkaisut jotenkin mahdottomiksi… mutta menisikö yksi tai kaksi isoa ydinvoimala+vetytehdas-komboa huoltovarmuusperusteluilla kuitenkin läpi?
Ehkä tavallisten kuluttajien pitäisi käydä kauppaa sähköfutuureilla.
Kotitalouksien tai kiinteistöjen hintajouston lisäämistä ei ole oikein kukaan ottanut tosissaan. Sähkön hintatiedot, silloin kun ne koneluettavassa muodossa jonnekin ilman maksumuuria ilmiintyvät, katoavat yleensä muutaman vuoden sisällä kun APIt muuttuvat, tiedot julkaisseelta harrastajalta loppuu aika tai kiinnostus tai julkaisemisen todetaan rikkovan käyttöehtoja. YLE verovaroin kustannettuine sisällönjakeluverkkoineen (CDN) olisi luonnollisin vahtoehto mutta kun ei niin ei.
Kuluttajien sähkönsiirrosta vastaavat yhtiöt, jotka hallitsevat tässä kohtaa sähkön käyttöpaikan luonnollista (tiedonsiirto)monopolia, ovat luovuttaneet sen etäluettavien mittareiden hallinnasta vastaaville yhtiöille, jotka hallitsevat koko vertikaalia laitevalmistuksesta datan jakeluun. Sähkömittarin HAN-portista saa kyllä muutaman kympin Kiina-ihmeellä reaaliaikaiset kulutustiedot ulos (sekä tehon että energian osalta), mutta ei sitten mitään releen ohjaukseen kelpaavaa, eli kulutuksen seuraamisessa on kysymys lähinnä viihteestä. Mittarivalmistaja kyllä tekee mittarin sisään sijoitettavia releitä, joita sitten jossain suljetussa järjestelmässä voi ohjailla.
Tehokkaammin toimivassa maailmassa sähkön siirrosta vastaava yhtiö, esimerkiksi Helen Sähköverkko tekee palveluunsa käyttöpaikkakohtaisen kulutusohjausvälineen käyttöliittymineen, jonka tuottamat ohjaustiedot (useammalle releelle, tietty) tulevat ulos mittarin HAN-portista samassa standardoidussa formaatissa kuin nykyiset kulutustiedot. Loppuasiakas voi sitten ostaa releet joko sähköjakeluyhtiöltä, mittarivalmistajalta tai kolmannelta osapuolelta, joka nyt pääsee markkinoille kun ohjaistiedot ovat HAN-portin kautta saatavissa. Tämä ratkaisee nykyisen kulutusjouston kynnyksen valtaosassa tapauksista suoraan, kun käyttöpaikan mittari HAN-portteineen on siellä missä ohjaustietoakin tarvitaan eli sähkökeskuksen vieressä. Esimerkiksi kerrostaloharrastajille ja muihin erikoistapauksiin tarvitaan API josta käyttöpaikan sisäisen kytkentäaikataulun saa ladattua, koska HAN-porttiin ei ole pääsyä.
Hallinnollisesti luontevimmin aikataulukoneen rakentamisen tehtävä lankeaisi Fingridille DataHubin kylkeen sijoitettavaksi. Tämä vähentäisi päällekkäisiä järjestelmiä. Tässä mallissa Fingrid ei hallitsisi ohjausta, vaan välittäisi käyttöpaikan omistajan muodostaman aikataulun/SPOT-politiikan sähkönsiirrosta vastaavalle yhtiölle, joka sitten pyörittää ajastuskonetta ja välittää ohjauskomennot mittareille.
Jos aikataulut olisi keskitetty Fingridille, mahdollistaisi se myös entistä tarkemmat valtakunnalliset sähkönkulutusennusteet. Sähkönsiirtoyhtiön hallinnassa oleva käyttöpaikan sisäinen monikanavainen ohjaus puolestaan mahdollistaisi sähkönsiirtoyhtiölle nykyistä hallitumman kuormien (kuten parkkihallin sähköautojen latauksen) irtikytkennän poikkeustilanteissa niin ettei kaikkea sähkönsyöttöä tarvitse katkaista.
Tuota verkkoyhtiöiden ei kannata tehdä. Aikoinaan kun siirryttiin wtäluettaviin mittareihin, tuli isot kysyntäpiikit sähköön aina sekunnilleen tasalta. Manuaaliset kellot olivat vahingossa olleet kukin hiukan epäajassa, joka tasasi piikit. Kun kaikki mittarit alkoivat olla samassa ajassa, havaittiin ettei verkkoyhtiön etu ole ollenkaan se, että sähkön käyttäjät etäohjaisivat sähkön kulutustaan sekunnilleen alkamaan aina kun sähkö muuttuu halvemmaksi.
Ylipäätään jakeluverkkoyhtiöt eivät halua piikkitehoja, vaan tasaista kulutusta. Isoimmat sähkönkuluttajat pyrkivät pääsemään suoraan Fingridin verkkoon, jolloin välissä ei ole jakeluverkkoa.
Satunnaisuuskomponentit erilaisten hilavitkutinalgoritmien sisällä ovat peruskauraa. Erityisen helppoa niiden toteutus on silloin kun releiden ohjaus on sähköverkkoyhtiön peukalon alla kuten valtaosassa tapauksista olisi jos tarjottu aikataulu+ohjauspalvelu on laadullisesti kilpailukykyinen. Luonnollinen monopoli tarjoaa tässä kohtaa ylivoimaisen kilpailuedun.
Toisekseen, jakeluverkkoyhtiö ei ole jotain haluava entiteetti, kyllä sen tavoitteet tulevat omistajilta, ja ne on tapana kirjata yhtiöjärjestykseen. Tämä on muuten yksi niistä syistä miksi sähköverkkojen luonnollisena monopolina pitäisi olla tiukemmin parlamentaarisen päätöksenteon piirissä kuin osakeyhtiöiden yleensä.
Sähköverkkojen pitäisi olla tavalla tai toisella kuluttajien omistamia, kuten Helsingissä kunnan on omistama
Spottu, ne ovat peruskauraa ja jakeluverkkoyhtiön etu, mutta ei ole ollut yksittäisen sähkön käyttäjän etu, että esim yösähköllä toimiva veden tai tilojen lämmitys on käynnistetty tosiasiassa vosalla esim. vartin myöhässä, mikä ei kuitenkaan pidennä edullisemman hinnan kokonaisjaksoa, vaan käytännössä on lyhentänyt sitä hinnastoon nähden. Asiakkaista osa oppi näitä ohittamaan ja gekemään oman etunsa mukaisemmat ohjaukset, moni ei edes tiennyt, ettei verkkoyhtiön oikeasti toiminut niin kuin papereissa luki yösähköohjauksen aloitusajaksi.
Mitä jakeluverkkoyhtiöihin tulee, niin eihän omistaja määrää yleensä kuin voitonjakotason. Operatiivisiin päätöksiin omistajat eivät juurikaan tai monesti jopa lainkaan koske, etenkään jos on esim. kunnallinen omistus. Ei yhtiöjärjestyksissä yleensä lue jakeluverkkoyhtiöillä mitään erityistavoitteita. Firmojen tehtävä on tehdä tavoiteltu voittotaso, ja keinot saa päättää organisaatio entiteettinä yleensä ihan itse.
Ei ole mitään indikaatiota että sähköautojen akut olisivat tulossa sähkön varastoinnissa mitenkään merkittävässä asemassa koskaan. Auton varaosien hinnoittelupolitiikka pitää siitä huolen, akut kun ovat kulutustavaraa. Autojen varaosa-akut eivät ole tunnettuja edullisuudestaan. Ajoneuvojen akuilta ei edellytetä pitkää ikää, mutta sen sijaan keveyttä ja pientä kokoa, jotka eivät ole gridscale-akuissa oleellisia ominaisuuksia.
Gridscale-akut ovat tuskin muutenkaan Suomessa mikään merkittävä tekijä pitkään aikaan. Sähkön hinnan vuorokausivaihtelulla on Suomessa vaikea tienata, toisin kuin maissa joissa on keskellä päivää aurinkosähkön ylikapasiteetti ja siirtoverkko täynnä. Tarkoittaa että rajallisen valmistuskapasiteetin maailmassa ensin odotetaan että kannattavammat hankkeet toteutuvat. Vähän yllättäen isojen hankkeiden rakentaminen Euroopassa on alkanut Skotlannista, vaikka ilmeisimmät alue olisivat Iberian niemimaa ja Saksa (koska siirtoverkon kapasiteettiongelmat).
Suomen kannalta mielenkiintoinen hanke on rauta/happi ‑akusto Mainessa. Raaka-aine on halpaa kuin saippua, pitkän tähtäimen hintatavoite $20/kWh, ja hyötysuhteeltaan huono järjestelmä on taloudellisesti helpompi alueilla joissa hukkalämmöllä on joku arvo.
Sähköautojen akkujen käyttö energiavarastoina on kangastus, jota tuskin koskaan saavutetaan. Syy näkyy jo suoraan spesifikaatioista: sähköauton akkujen kestävyys on tyypillisesti 3000 lataussykliä, kun energiavarastoakuissa se on yli 6000. Akuissa on eri kemia (vaikka molemmat olisivat tyypiltään LFP-akkuja).
Mielenkiintoinen kehityssuunta ovat myös virtausakut. Niissä on paljon erilaisia kemioita pilottikäyttövaiheessa, mielenkiintoisimpana orgaaniset elektrolyytit. Kun energia varastoidaan nesteeseen, jota ei tarvitse jäähdyttää säilytyspaikassa, sen sijoituspaikalla on enemmän vapausasteita kuin perinteisillä akuilla. Näin esimerkiksi autohallien hukkatiloja voi saada hyötykäyttöön.
Toki sähköautojen akkujen latauksen ohjauksella on merkitystä kulutuksen tasauksessa. Tähän saa latausjärjestelmien toimittajilta ratkaisuja jo nyt.
Ode
” Minä määräisin kuluttajat ostamaan pörssisähköä”
Mutta eikö kiinteitä sopimuksia myyvillä sähköyhtiöillä ole sekä ihan yhtä voimakkaat kannusteet miettiä joustoja, kuin sähkön loppukäyttäjilläkin? Lisäksi niillä on enemmän rahaa käytettävissä (jos kerran määräaikainen on kalliimpi) sekä suurtuotannon edut.
Miten kuluttajien pakottaminen pörssisöhköön auttaisi yhtään?
On vaikea investoida joustoihin, jos säästöpotentiaali on vain satasen tai kaksi vuodessa. Sen sijaan sähköyhtiöllä, jolla on 10 000 kiinteähintaista asiakasta, onkin jo 10 000-kertainen budjetti käytettävissä joustoihin. Sillä alkaa saamaan jo automaatiotekniikkaa.
Tämän päivän korkealle pomppaavat spot-sähkönhinnat saattavat johtua keskeisesti yleistyneistä sähkökattiloista. Lämpimänä jaksona sähkökattilat olivat aktiivisessa käytössä. Nyt kun etelä-Suomessa on hiukan pakkasta ja sääennusteissa silti lähipäiville taas lauhtumista, voi monille olla kannattavampaa käyttää sähkökattilaa kuin käynnistää vaihtoehtoista lämmitysratkaisua vähäksi aikaa. Seurauksena on kovemmat spot-hinnat kuin aiempina vuosina yleensä 20 astetta kovemmilla pakkasillakaan oli.
Joskus väitetään, että sähkökattiloita käytettäisiin pelkästään kun tuulee, mutta asia ei kaiketi oikeasti mene ihan niinkuin markkinointipuheissa, vaan vaihtoehtoiskustannusten mukaan.
Haketta polttavien lämpölaitosten käynnistäminenkin maksaa. Näillä sähkön hinnoilla lämpölaitoksia maanantain aikana kuitenkin käynnistettäneen, jolloin kaikkien pörssisähköasiakkaiden hintoja nostavaa sähkökattiloiden kulutusta korvaantunee tiistaihin mennessä lämmöntuotannolla.
Nyt on kylmpempi päivä kuin eilen, mutta sähkö selvästi halvempaa. On viitteitä siitä, että maanantainen sähkön hintapiikki johtui sähkökattiloista eli siitä, että lämmityslaitoksia oli maanantaiaamuna kiinni sen jäljiltä, kun viikonloppuna lämmön tuotanto oli tehty ympäri Suomen sähkökattiloilla.
Tuotanto ja kulutus sähkössä oli Suomen sisällä eilen lopulta varsin tasapainossa, vaikka oli aiheutunut spot-hintoihin valtava hyppäys ylöspäin, välillä tuotannon ylittäessä kulutuksenkin. Sähköä tuotiin Pohjois-Ruotsista ja vietiin/myytiin Suomen kautta paljon lopulta paljon niin etelä-Ruotsiin kuin Viroonkin.
Mun tiili-omakotitalo lämpiää ilmalämpöpumpulla siis aivan valtaosin tääl lounais-suomes. pörssisähkö!
eli kun kallis sähkönhinta, pistän ILPn setpointin eli pyynnön alas, lähes olemattomiin, kun halpa, lämmitän taloa sit senkin edestä täh? lol, helppoa! Talon seinät ja rakenteet kyl varaa sitä lämpöö vuorokaudenkin riittävästi. vain ilpin kaukosäätimestä muutama napinpainallus, thäts it, ja hommo on hoidossa ja aika halvalla kulkee!!!
Paljolti samaa mieltä! Moni (kuten Fingridin ex TJ) perustelee uuden ydinvoimalan tukemistarvetta sillä, ettei yksityiset tahot investoi, koska sähkön kysyntänäkymä on epäselvä. Tarvitaan siis julkista rahaa hankkeen käynnistämiseen. Hetkinen? Onko veronmaksajien varat jotenkin vähemmän arvokkaita? Eikö niiden kohdalla tarvitse olla huolissaan tuotteen kysynnästä ja investoinnin järkevyydestä? Energia-ala on poispilattu ja koulutettu siihen, että kaikkea tuetaan: tuulivoimaa ja muuta uusiutuvaa, sähkökattiloita muuta sähköistämistä, …
Uusi ydinvoimala ajaisi markkinalta pois olemassaolevaa kapasiteettia. Tuulivoiman tukemisen tapauksessa kanssa tämä oli jopa toivottavaa, jotta päästiin eroon likaisesta sähkön tuotannosta. Nyt sähkön tuotanto on melko puhdasta, ei ole tarvetta ajaa nykyisiä voimaloita pois tuotannosta. Pahimmillaan uusi ydinvoimala ajaisi tehonsa verran muuta kapasiteettia pois tuotannosta eikä uudella ydinvoimalalla siten olisi toivottua vaikutusta sähkön tarjontaan ja hintaan.
Rosmo
” Onko veronmaksajien varat jotenkin vähemmän arvokkaita?”
Kyllä se tässä tapauksessa on näin.
Veronmaksajan ei tarvitse saada kaikkea tuottoa voittona.
Veronmaksajan ovat samalla sähkönkäyttäjiä. Jos laitos laskee sähkön hintaa käyttöikänsä aikana yhteensä vaikka miljardilla, niin jos se tekee sinä aikana vaikka 900M€ tappiota, sen oli edelleenkin kannattava.
Eli kannattavuuslaskelma näyttää ihan erilaiselta suurelle sähkönkäyttälle kuin voimalaitosta suunnittelevalle investoijille.
Mikäli tähän maahan nyt kuitenkin tehdään julkisella tuella tai ilman sitä uusi ydinvoimala, niin sitä ei missään tapauksessa pidä antaa “usual suspects” porukalle, eli PVO,TVO&Fortum. On saatava muunlainen omistuspohja. Kilpailuvirasto on useasti katsonut, että Fortum pitäisi todeta määräävään markkina-asemaan. Sähkön tukkumarkkinalle pitäisi asettaa raja, että yksittäisen tuottajakonglomeraatin markkinaosuus saa olla enintään 10%. Fortum pitäisi nyt alkuunsa irrottaa mankaloistaan. Jokaisen on helppo todeta liian suureen markkinaosuuteen liittyvät ongelmat. Kuvittele että tuotat esim. 80% suomen sähköstä. Kysyntäkäyrän muodosta johtuen voiton maksimoiva strategia on aina tuottaa sähköä niin vähän, että sen hinta on 4€/kWh (tai mikä sen katto kulloimkin sattuu olemaan). Toimivan kilpailun takaaminen on “low hanging fruit” suomen sähkömarkkinan kohentamisessa.
Ottamatta sinänsä kantaa asiaan:
Arvion mukaan subventio olisi 100 Me vuodessa, Kotitaloutta kohti se tekee 50 e/ vuosi. Se on vakuutusmaksu sähkön tasaisesta saatavuudesta.
Mikä on oikea tapa, on toinen kysymys.
Toivottavasti tarkoitus ei ole laskuttaa sitä vain kotitaluoksilta. Sähkön hintaa se nostaa vähän yli euron megawattitunnilta eli 0,1 senttiä kilowattitunnilta jos kaikki maksavat. Maksetaanko sitä sähkön viennistä?
Tämä 50 e oli vain suusruusluokan havinnollistamiseksi:
0,1 e ei kuulosta kohtuttomalta. Kun sähkknkulutusta tarkoitus lisätä ja siten korvata fossiilisia.
Yksi uusi 1000–2000 MW ydinvoimala ei takaa sähkön tasaista saatavuutta. Osmo on yllä luetellut lukuisia syitä miksi ei.
Olen myös miettinyt kuluttajien pakottamista pörssisähköön. Järkeväähän se olisi, mutta mikä estäisi vakuutusyhtiöitä myymästä vakuutusta kalliiden tuntien varalta? Jos hinta on yli 10 senttiä, vakuutusyhtiö maksaa erotuksen. Ja tässähän syntyikin kiintehintainen sähkösopimus. Vai kielletäänkö vakuutuksetkin? Voisi EU:llakin olla sanomista vakuutusten myyntikieltoon.
PS. Joulukuun sähkölaskustani kolmannes syntyi markkinoilla. Loput määritti monopoli, joko siirtoyhtiö tai valtio verotuksen muodossa.
Keskityt kommentoimaan sähkön hinnanvaihtelua. Eikö Mykkäsen lähtökohtainen syy ollut se, että sähköntarpeen on arvioitu kaksinkertaistuvan lähitulevaisuudessa?
“Mykkäsen mukaan syy on sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.” [https://yle.fi/a/74–20136725]
Erilaisilla akkuratkaisuilla voidaan toki saada tuulivoimaloista entistä enemmän irti, mutta riittääkö se kokonaistarpeen kattamiseen? Ja haluammeko rakentaa vielä merkittävästi lisää tuulivoimaa saadaksemme kokonaistuotannon riittäväksi?
Tuota tuotannon riittävyyttä kannattaisi ehdottomasti selvittää etenkin tuulivoiman ja erilaisten tasauskeinojen yhdistelmän osalta ennenkuin laitetaan rahat ydinvoimaan.
Pitäisi keskustella siitä, miksi (muka) sähkönkulutus kaksinkertsistuisi vuosikymmenessä. Sekä rakennusten että teollisuuden energiankulutus on laskenut jo pari vuosikymmentä. Kasvua sähköön on tullut öljylämmityksen korvautumisesta, mutta se kasvu ei enää paljoa jatku, kun öljylämmitys on pääosin jo poistunut. Datasalit ovat osin korvanneet poistunutta teollisuuden sähkönkulutusta. Liikenteen energiankulutus kasvaa sähköajoneuvojen myötä.
Iso sähkönkulutuksen kasvattaja viimeiset pari vuotta on ollut lähinnä energiatehottomat sähkökattilat. On ollut poliittinen valinta, että sellaisten tekemistä alettiin taloudellisesti niin suuresti tukea. Sen myötä tarvitaan nyt mm. kantaverkon vahvistamista. Ennemmin kannattaisi tehdä ison mittaluokan lämpöpumppuja,jolloin sähkön kulutus ja sen siirron tarve pysyisi olennaisesto pienempänä.
Onko sähkökattiloiden tekemistä tuettu taloudellisesti? En ole kuullut sellaisesta tuesta.
“Onko sähkökattiloiden tekemistä tuettu taloudellisesti? En ole kuullut sellaisesta tuesta.”
Sähkökattiloiden käyttöä koskee valtiontuki. Sähkökattiloiden rakentamisbuumi alkoi siitä, kun valtio 1.7.2022 alkaen poisti asetuksella 468/2022 isoilla sähkökattiloilla aiemmin olleen sähköverotuksen, jolloin isoilla sähkökattiloilla tuotetun lämmön verotus laski liki nollaan. Tuon asetuksen antamisen jälkeen on lähtenyt Suomessa käyntiin jo yli 1000 MW:n edestä sähkökattilainvestointeja, ja paljon sähkökattilainvestointeja on vielä suunnitteilla ja odottamassa investointipäätöksiä. Näiden sähköteho saattaa lähivuosina ylittää jo Olkiluoto 3:n volyymin, eli hyvin nopeasti on tullut ja tuossa valtava määrä uutta sähkönkulutusta Suomen sähköverkkoihin. Sähkökattila kaukana kulutuspaikasta on energiatehottomin käytössä oleva tapa tuottaa sähköllä lämpöä. Siinä saadaan sähköstä tehtyä lämpöä vain 1:n kertoimella (lämpöpumpuilla kerroin on usein yli 3) ja lisäksi tulee vielä siirron lämpöhäviötkin. Jopa sähköpatterit suoraan kohteessa ovat energiatehokkaampi tapa lämmittää. Sähkökattiloiden veroedusta todetaan mm. verottajan sivuilla, että kyseinen veroetu on juridisesti valtiontukea, ja että sähkökattiloihin valtiontuen saavien “yritysten pitää vuosittain toimittaa tiedot valtiontuesta ja toiminnastaan Verohallinnolle.”
Samaa valtiontukea on tietysti kaikki heavempaan veroluokkaan kuuluva sähkönkulutus eli koko teollisuus.
Sähkönkulutus nousee siksi, koska aiemmin lämmitettiin poltamalla ja nyt lämmitys tehdään sähköllä.
Pelkästään asuntojen lämmitys on 40 TWh.
Suomen kokonaisenergiankulutus on 370 TWh.
Tuosta sähköä on 80 TWh.
“Samaa valtiontukea on tietysti kaikki heavempaan veroluokkaan kuuluva sähkönkulutus eli koko teollisuus.”
Samaa valtiontukea on toki teollisuuden saama sähköveroalennuskin. Koko teollisuus ei sitä tukea kuitenkaan saa, vaan monet teolliset toimijat maksavat korkeampaa sähköveroa kyllä. Ennen vuotta 2022 sähkökattiloista maksettiin veroa huomattavasti enemmän, kun siitä perittiin yleinen sähkövero, joka peritään kotitalouksilta ja maatalousyrityksiltäkin kasvihuoneita lukuunottamatta, jotka ovat verotuen piirissä.
Sekin on erikoinen ratkaisu, että Suomessa maksetaan korkeita maataloustukia ja samaan aikaan maataloudelta peritään EU:n korkeimpiin lukeutuvaa sähköveroa, mikä on hidastanut Suomen maatalouden sähköistymistä ja fossiilisten energiamuotojen käytöstä pois pääsyä. Kannattavampaa voisi olla siirtää maatalous alempaan sähköveroon ja pienentää samalla suoria maataloustukia. Se lisäisi kannusteita esim. kuivata viljat sähköllä alalla paljon yhä käytetyn polttoöljyn sijaan, jota käyttämään energiaverotus monet viljelijät yhä Suomessa ajaa.
toke kirjoitti:
“Sähkönkulutus nousee siksi, koska aiemmin lämmitettiin poltamalla ja nyt lämmitys tehdään sähköllä.
Pelkästään asuntojen lämmitys on 40 TWh.
Suomen kokonaisenergiankulutus on 370 TWh.
Tuosta sähköä on 80 TWh.”
Tuo on yksi taustatekijä, että polttamista on korvaantunut sähköllä, mutta ei koko selitys. Sillä on olennainen merkitys, miten polttaminen korvataan sähköllä. 370 TWh lämpöä on mahdollista tuottaa 80 TWh:lla sähköä.
Nykyaikaisilla lämpöpumpuilla saadaan vuoden aikana keskimäärin 1 TWh:lla sähköä noin 5 TWh lämpöä kauppojen hyllystä löytyvillä paremman pään laitteilla. Teknisen kärjen uusimmalla tekniikalla hyvissä olosuhteissa sähköstä vaikutetaan saavan jatkossa lämpöä parhaimmillaan jo yli 10:n kertoimillakin. Vanhoilla laitteilla 1 TWh sähköä tuottaa 2–3 TWh lämpöä. Sähkökattilat ja sähköpatterit tuottavat 1 TWh:lla sähköä 1 TWh:n lämpöä. Lisäksi syytä huomioida siirtohäviöt.
Kokonaistilanne esim. vuoden 2023 osalta oli se, että öljyn ja kaasun kulutus asunnoissa puolittui edellisvuodesta, mutta siitä huolimatta sähkön kulutuskin ei kasvanut: https://stat.fi/julkaisu/cln07373zly020cuty3taabma
Samasta julkaisusta:
“Tilojen lämmityksen tärkeimmät energialähteet olivat kaukolämpö (31 %), sähkö (25 %) ja puu (26 %), joiden osuus oli 82 % tilojen lämmitysenergian kulutuksesta. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia (17 %). Lämpöpumppujen käyttämä sähkö on osa sähkönkulutusta.”
Tilastokeskuksen tilastoista käy ilmi, että esimerkiksi asumiseen liittyvä sähkön, kaukolämmön ja puun kulutus olivat vuonna 2023 liki täsmälleen samalla tasolla kuin vuonna 2008. Energiatehokkuus on parantunut ja energialähteitä vaihdeltu, mutta neliöitä on tullut vastaavasti lisää, mikä on tuonut kulutusta tilalle suunnilleen saman määrän kuin kulutuksessa on ollut poistumaakin.
Kaukolämmön tuotantotapa on sähköistymässä. Sillä on olennaista merkitystä sähkönkulutuksen kehityksen kannalta, tapahtuuko kaukolämmön sähköistyminen sähkökattiloilla vai energiatehokkailla lämpöpumpuilla.
Soininvaara: Kasvaako vientimme sähkökattiloiden avulla?
R. Silfverbergsanoo:
22.1.2025 17:53
Soininvaara: Kasvaako vientimme sähkökattiloiden avulla?
Urbaanilegendojen mukaan lämpökattiloissa poltetaan ikihonkia, keloja, tukkeja ja kuitupuuta. Näistä ainakin tukeille ja kuidulle on vaihtoehtoisia vientiin kelpaavia käyttötapoja.
Suomi ei ole omavarainen sähkön tuotannossa, kuten Ruotsi ja Norja ovat. Sähkön hintavaihtelu johtuu siitä, että kun tuulivoiman tuotanto alittaa n. 2000mw rajan, ollaan tuontisähkön varassa, joka on kallista. Tuulivoiman tuotannon amblitudi on n. 300‑6000 mw, ja tämä toistuu noin viikoittain. Sähkön hinta korreloi tuulisähkön tuotantoon voimakkaasti ja negatiivisesti. Meillä on 1500–2000mw hyvin säädettävää vesivoimaa ja saman verran teollisuuden ei niin hyvin säädettävää tuotantoa. Jos meillä olisi 7000–8000mw ei-säädettävää sähkön tuotantoa, kaikki olisi hyvin, koska valtakunnan sähkön kulutus tuskin koskaan alittaa tuota tasoa. Tässä skenariossa tuulivoima olisi siis täysin tarpeetonta. Mutta todellisuus on ihan muuta. Tuulivoimasta on tullut häntä, joka heiluttaa koiraa. Tuulivoimalla on se kiusallinen ominaisuus, että lisääntyvä kapasiteetti syö koko bisneksen kannattavuutta. Kärjistetysti: kun tuulee sähkön hinta on nolla, ja kun ei tuule sähkön hinta on nolla. Ylen uutisen mukaan 2024 ei tehty ainuttakaan investointipäätöstä uusista tuulivoimapuistoista. Ja syy lienee selvä: huono kannattavuus. Uusia tuulivoimaloita kuitenkin nousee vanhoilla investointipäätöksillä n. 3000mw verran, jolloin markkinatilanne vain kärjistyy. En ihmettelisi, jos alalle ilmaantuu konkursseja. Ja se on terve, markkinoiden ohjaama kehitys. Pahin virhe olisi alkaa tukemaan verorahoilla tuulivoimaa.
Helppoja ratkaisuja ei ole olemassa. Kulutusjoustot, sähkön varastointi akkuihin tai veteen, mutta kun puhutaan toistuvasta n. 2000mw tarpeesta, niin tokko nuo konstit riittävät edes puoleen. Vetytalous on illuusio, koska hyötysuhde on n. 15% eikä kukaan tule tuottamaan suurta määrää ilmaista sähköä hydrolyysiä varten. Myöskään Inkoon tehdas ei tule toteutumaan. Pienydinvoimalat olisivat hyvä ratkaisu, koska ne ovat edullisia ja suhteellisen nopeasti rakennettavia, mutta päättäjät eivät osaa tehdä päätöksiä. Iso ydinvoimala on liian hidas ja kallis ratkaisu, ja silti sitäkin pohditaan.
Reaaliaikaista dataa (josta ym. luvut ovat peräisin) tarjoaa http://www.elstatistik.se
Tuulisähkö on siitä erikoista, että sen tuotanto on tunnoton kysynnälle ja hinnalle. Vaikka hinta olisi kuinka korkea, ei siihen voi reagoida, jos on tyyntä. Toisin päin toki voi: jos hinta romahtaa, myllyjä voi pysäyttää. Vai voiko? Kun myllyillä ei ole yhtä omistajaa.
Kyllä tuulimyllyt voi pysäyttää ja kannattaakin, jos sähkön hinta on nolla. Myllyissä on osia, esimerkiksi laakerit, joiden käyttöikään vaikuttaa se pyöriikö mylly vai ei. Haasteena tällaisessa ohjaamisessa on se, että tuulivoimapuistoprojektin standardimallissa osa investointipäätöstä on se, että tuotanto myydään pitkäaikaisella sopimuksella. Siten tuulivoimalan omistaja saanee yleensä sähköstä rahaa, vaikka pörssihinta olisi nolla.
“Minä määräisin kuluttajat ostamaan pörssisähköä.”
Miten yritykset? Onko ok, että hinnan ollessa korkeimmillaan on paljon energiaa käyttävä teollisuus sementoinut oman hintansa etukäteen ja pyörii täysillä?
Kaikki isot yritykset käyttäytyvät kuin ostaisivat pörssisähköä, vaikka ostaisivat sähkönsä kiinteään hintaan. Ne voivat myydä halvalla ostamansa sähkön kalliilla pörssissä, jolloin sähkön vaihtoehtoiskustannus on pörssisähkön hinta — siis jos pörssihinta ylittää sen hinnan, jolla ne sähkönsä ostravat.
Muun kuin pörssihintaisen sähkön ostamisen tekeminen laittomaksi on kyllä aika vahvasti länsimaisen sopimusoikeuden vastaista.
Erityisesti kun sama sallitaan kaikkialla, erityisesti vielä julkisten monopolienkin toimesta.
Onko pakollinen lämpimän veden huoneistokohtainen mittaus länsimaisen sopimusoikeuden mukaista?
Ode: “Onko pakollinen lämpimän veden huoneistokohtainen mittaus länsimaisen sopimusoikeuden mukaista?”
Enemmän kuin se, ettei voi sopia mistään “pakettihinnoista”.
Myös enemmän kuin se, ettei voi matkustaa kk-lipun hintatasolla viikkoa.
Loogisesti toi johtais siihen, että mitään ei saisi paketoida eli paljousalennuksia ei saisi olla.
Jos tilaisit Netflixiä, niin mitä maksaisit, jos pitäisi maksaa per sisältösekunti?
Sähkön hinta, ihan kuten veden tai lämmön tai lainankoron, rahastosijoituksen tai vakuutusten tai vaikka kuukausipalkka, ei perustu mikrotason kustannusten ja tuottojen vertailuun kuluttajan toimesta, vaan luotetaan asiantuntijoiden arvioon eli valistuneeseen arvaukseen.
Jotenkin kummallista ajatella, ettei tuollaisia asiantuntijapalveluita ei saisi käyttää.
Koska hei, markkinataloudessa pitää rajoittaa kaikki mitä voi ja jokaisen pitää keksiä oma pyöränsä joka kerta uudestaan.
Vesimittarihan ei vaikuta veden hintaan, se vaikuttaa siihen, että kustannukset kohdistuvat oikein.
Ode: “iso toimija voi yhdistää suuren määrän eri puolella olevien autojen akkuja yhteen ja myydä sähköä”
Teoriassa kyllä, käytännössä ei.
Kannattaisi tukeutua todellisuuteen ja jos kirjoittaa scifiä, selkeästi kertoa tekevänsä niin.
Jos rakennutan talon varaavalla sähkölämmitysellä, niin sähkön hintavaihtelut pienenee kun lämmitän taloani halvan sähkön aikaan. (Muutan öljylämmitteisestä talosta)
Jos ostan täyssähköauton, niin sähkön hintavaihtelut pienenee kun lataan autoani halvan sähkön aikaan. (Vaihdan bensakäyttoisestä autosta)
Jos kaupunki siirtyy lämmittämään kaukolämpövettä varaavalla sähkölämmityksellä, niin sähkön hintavaihtelut pienenee, kun kaupnki lämmittää vettä halvan sähkön aikaan.
Pointtini tässä on se että kaikki nuo muutokset on yhtä hyviä keskenäään. Eikun yhtä huonoja.
Viimeksi mainituissa esimerkissä toimijalla on mahdollisuus myös pelata sähkömarkkinassa ja esim. ilmoittaa etukäteen isot kulutusennusteet seuraavalle päivälle ja sitten jättääkin sähkö kuluttamatta ja myydä se hyvällä hinnalla pois ja tehdä lämpö vaikka öljykattilalla. Sähköä tuottavat organisaatiot voivat vaikuttaa sähköpörssin hintaan merkittävästikin, jos ovat itse merkittäviä sähkön kuluttajiakin. Harvassa muussa markkinassa isot hintaan vaikuttavat kuluttajat voivat olla isoja muiden ostaman sähkön hintaan vaikuttavia tuottajiakin.
Yksittäinen kotitalous sen sijaan ei voi myydä kuluttamatta jättämäänsä sähköä eteenpäin ja heiluttaa sähköpörssihintoja.
Hyvällä hinnalla pois? Noin menettelevä ostaa kalliilla ja myy halvalla.
Soininvaara kirjoitti:
“Hyvällä hinnalla pois? Noin menettelevä ostaa kalliilla ja myy halvalla.”
Nimenomaan hyvällä hinnalla pois. Jos hinta on liian halpa, ei ole pakko myydä sillä hinnalla.
Otetaan toimijaksi vaikkapa kuvitteellinen “Forte” ‑niminen yhtiö, joka tuottakoon kuvitteellisesti vaikkapa 1000 MW/h sellaista sähköä, jonka myy spot-hinnalla. Olkoot tällä toimijalla vaikkapa 200 MW sähkökattiloita kaukolämmön tuotantoonsa. Nyt tämä toimija lyökin markkinaan 200 MW:n kulutusta vastaavan kulutusta lisäävän tarjouksen niin, että sähkön hinta, joka muuten olisi vaikka 5 senttiä kilowattitunnilta, pomppaakin tarjonnan vähäisen jouston takia sähköpörssissä 20 senttiin kilowattitunnilta. Hinta ei koske vain sitä 200 MW, vaan kaikkea sillä tunnilla spot-hinnalla kaupattavaa sähköä. Jolloin täysin kuvitteellinen “Forte” tienaa 1000 MW:sta 15 000 senttiä megawattitunnilta enemmän, eli lyömällä isoja sähkönkulutuslukuja markkinaan kulutuspuolen tarjouksiin yhtiö tienaa 150 000 euroa lisää omasta sähköntuotannostaan yhdeltä tunnilta verrattuna siihen, jos olisi myynyt 1000 MW 5 sentillä 20 sentin tuntihinnan sijaan. Jos tästä vähennetään sen oma kulutus 200 MW, sähkön lisäarvoksi muodostuu 120 000 euroon tunnilta sen seurauksena, että kyseinen tarjous sähkön ostosta on jätetty verrattuna siihen, jos niin ei olisi tehty.
Sitten on jäljellä vielä se 200 MW, jonka “hankintahinta” edellä sinänsä jo huomioitiin. Sen osalta yhtiöllä on vaihtoehtona joko kuluttaa se sähkö itse, tai myydä se muille (ja tuottaa tarvitsemansa lämpö muulla tavalla) tai leikata voimaloidensa tuotantoa. Tai maksaa “sakkoa” tasevirheestä. Niistä voi valita taloudellisesti kullakin ajanhetkellä kannattavimman vaihtoehtojen kokonaisuuden. Lopputulos voi olla silti se, että kokonaisuudessaan noin menettelevä myy sähkön hyvällä hinnalla pois verrattuna siihen, jos ei olisi tarjonnut sähkön ostosta siltä tunnilta mitään.
Mykkänen ei kovin syvällisesti hallitse energiakysymyksiä. Ensin Mykkäselle kerrottiin, että sähkönkulutus on kaksinkertaistumassa kymmenessä vuodessa. Minun aikana ministeriö itse teki kulutusennusteet, ei lobbarit (toki ministeriönkin ennusteet olivat enemmänkin kuin optimistisia, eihän millekään teollisuudenalalle sopinut ennustaa taantumaa). Sitten joku lobbari kertoi, että kysynnän kasvu ei voi toteutua, ellei säävarmaa sähköntuotantoa lisätä merkittävästi. Seuraavaksi Fortum kävi kertomassa, että mehän ei mitään ydinvoimalaa rakenneta, ellei saada tuntuvia tukiaisia. Tässä vaiheessa Mykkänen antoi lausuntonsa julkisuuteen. Hän jätti kuitenkin noteeraamatta, että nopeaan kulutuksen kasvuun ei kallis, tukiaisia vaativa ydinvoimala auta mitään, koska se alkaa tuottaa sähköä joskus kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Mutta jo pelkästään ydinvoimahankkeen olemassaolo kannibalisoi sähkön tuotantoa enitisestään. Sehän nähtiin jo Olkiluoto kolmosen rakennusvaiheessa, muita uusia voimalaitoksia rakennettiin nihkeästi, mutta olemassa olevia suljettiin etuaikaisesti.
Pitäisi olla jo kaikille selvää, että nykyinen markkinajärjestelmä ei pysty ylläpitämään sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainoa pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälilläkin toiminta takkuilee, esiintyy mm. markkinamanipulointia. Suuri osa sähkökaupasta käydään pörssin ulkopuolella, eikä siitä esitetä tilastoja. Nyt ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa sähkö on keskimäärin liian halpaa, mutta uuden tuotannon, varsinkin säävarman, rakentaminen on liian kallista. Tuulivoimaa ei rakenneta markkinahinnalla vaan kahdenvälisin sopimuksin, jotka takaavat voimalaitoksen kannattavuuden.
Jos kysyntä nyt todella kääntyy nopeasti vahvaan kasvuun, vitsit on vähissä. Jouduttaneen sähkön säännöstelyyn. Siitä vasta älämölöä syntyisi.
“Jos kysyntä nyt todella kääntyy nopeasti vahvaan kasvuun, vitsit on vähissä. Jouduttaneen sähkön säännöstelyyn. Siitä vasta älämölöä syntyisi.”
Sähkön säännöstelyn tiedotettiin tammikuussa 2025 alkaneen uusien hankkeiden osalta etelä-Suomessa.
Uusia sähkökattiloita on sähköverotusta koskevan lainsäädännön muututtua tullut ja tulossa sähköverkkoon olennaisesti nopeammin kuin Fingrid osasi sähkön kulutuksen kasvuksi aikoinaan ennakoida. Niitä on tullut tai tulossa yhteensä Suomeen parissa vuodessa jo gigawattiluokassa. Ne menevät täydelle teholle niinä minuutteina ja tunteina kun Pohjanmaalla tuulee, ja laittavat valtakunnan verkon koville niinä hetkinä kun sähkö on erityisen halpaa, tai kun joustokapasiteetti on erityisen arvokasta. Sähkönkulutuksen kasvu hidastuu nyt ainakin vähäksi aikaa, kun verkosta loppuu lähivuosina laskelmien mukaan etelä-Suomessa kapasiteetti. Fingridin tiedotteen mukaan:
“Sähkön kantaverkon liityntäkapasiteetti on lähivuosina väliaikaisesti ja paikallisesti rajoittunut Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Hämeen alueilla. Niukkuuden takana on sähkön kulutuksen ennakoitua nopeampi kasvu eteläisessä Suomessa samaan aikaan, kun alueellista yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa on poistunut toiminnasta.”
Verkkoon liittymisen rajoitus voi olla varsin merkittävä asia etelä-Suomen teollisuushankkeiden ja työpaikkojen luomisen kannaltakin lähivuosina, jos monia tuottavia hankkeita ei kyetä toteuttamaan halutussa aikataulussa, kun jo kapasiteetin varanneet hankkeet vievät kapasiteetin, mikä hidastaa sitä, että uusien isomman kokoluokan hankkeiden mahdollisuutta saada kohtuullisessa ajassa sähköliittymä.
Juuri noin.
Meillähän on tilanne, jossa sähköntuottajat olisivat kusessa, jos pörssisähkön käyttö kasvaa.
Valtaosan ajasta tuottaisivat tappiota ja menisivät konkkaan. Jolloin sitten kansallistaminen tai julkinen tuki pitäisi ne pystyssä.
Ja tuo siis varma tilanne uuden ydinvoimalan jälkeen. Jos ei siis saada sitä perusvoimaa siivottua isosti pois pörssisähköstä.
Sähkökattilahankkeita on käynnistetty Suomeen valtava määrä, ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Nyt Fingrid sitten julkaisi tiedon siitä, mitä seuraa (mainitsematta tiedotteessaan sitä, mihin vapaana aiemmin ollut sähkökapasiteetti on nyt varattu). Nyt sitten uudet korkeamman tuottavuuden muut hankkeet saavat jäädä odottelemaan etelä-Suomessa sitä, että kantaverkkoa rakennetaan lisää, kun Fingrid ilmoitti, ettei uutta kapasiteettia jo hyväksyttyjen lisäksi sähköverkkoon enää 2025–2027 juurikaan mahdu:
https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2025/sahkonkulutuksen-liitettavyys-kantaverkkoon-valiaikaisesti-tiukilla-etelaisessa-suomessa/
Suomesta puuttuu priorisointi siltä, millaisilla hankkeilla verkon kapasiteetin saa viedä. Jos sähkökattiloiden sijaan olisi tehty isoja lämpöpumppuja, jotka kuluttavat vähemmän energiaa kuin erittäin huonolla hyötysuhteella sähköstä lämpöä tekevät sähkökattilat, Uudenmaan verkoista sähkökapasiteetti ei olisi vielä loppunut kesken uusien investointien osalta.
Verkkokapasiteetin puute estää nyt sitten korkeamman tuottavuuden investointien tekemistä useamman vuoden, kun verkon kapasiteetti kuluu siihen, että sähköä muutetaan lämmöksi sellaisilla hyötysuhteilla, jotka olivat tavallisia yli puoli vuosisataa sitten, mutta joista oli jo alettu päästä hyötysuhteeltaan parempien tapojen yleistyttyä sähkön muuntamiseen lämmöksi.
Heikon energiatehokkuuden sähkökattiloiden rakentamisbuumin johdosta pitää tulevina vuosina rakentaa valtavia Fingridin verkkoja eri puolille Suomea, jotta pohjanmaan tuulivoima-alueilta saadaan siirrettyä sähkö toiselle puolelle Suomea ja kaataa pysyvästi pois suuria määriä metsää suurjänniteverkkojen alta.
Vihreä siirtymä olisi perusteltua tehdä energiaa säästävin tavoin, ei sähköä tuhlaten.
Lämpöpumppu tarvitsee jotain jäähdytettävää, ja siitä on ainakin Helsingissä pulaa. Helenillä on lämpöpumppuja pitkältä yli sata megawattia, mutta lisää on vaikea kehittää.
Itämeren lämpömäärä on saatu jo ehdytettyä?
Erikoista, että kiinteistöille riittää maalämpöä, mutta Helenille ei?
Merivettä voisi jäähdyttää kesäisin ja sitä Helen tekeekin, mutta talvisin se ei pelittäisi ja lämpä tarvitaan talvisin. Siis jos talvia vielä esiintyy.
Lämpöpumppujen rakentamiseen ei ole teknistä estettä, vaan sekä ilmaa, vettä, maata että hukkalämmönlähteitä riittää kyllä etelä-Suomessa, mistä lämpöä voi pumpata. Patolan esimerkillisen lämpöpumppulaitoksen tyyppiset ratkaisut ovat teknisesti mahdollisia moneen paikkaan, ja tekniikan vuosi vuodelta kehittyessä pakkasaikaankin yhä vielä paranemin hyötysuhtein. Monenlaisia energiatehokkaampia ratkaisuja saa tehtyä taloudellisesti kannattavasti, selvästi alle 10 vuoden takaisinmaksuajoilla. Lämpöä tarvitsevien kannalta alle 10 vuoden takaisinmaksuajan investointi ei näytä kuitenkaan juuri nyt enää houkuttelevalla, kun sähköä saa liki nollahintaan silloin, jos sähkö kulutetaan isossa sähkökattilassa (kun sähköveroa ei enää käytännössä juuri lainkaan mene ja siirrostakaan ei tarvitse maksaa juuri mitään verrattuna kiinteistöjen maksamiin sähkön siirtohintoihin). Juuri tällä hetkellä heikon energiatehokkuuden sähköön perustuvat lämpöinvestoinnit ovat lyhyen tähtäimen tarkastelussa niin halpoja vaihtoehtoisten energiantuotantotapojen kustannuksiin nähden, että näitä hankkeita on varailtu Fingridin verkkoon niin paljon kuin vain verkkoon mahtuu.
Kun katsoo vaikka ihan julkisia tiedotteitakin sähkökattiloiden hinnoista, kuten että 60 MW:n sähkökattiloita on tiedotettu tilatun 5 miljoonalla eurolla, (esimerkki https://yle.fi/a/74–20037679 ; tuossa tapauksessa rakentaminen tapahtuu olemassaolevaan voimalaitokseen, mikä alentaa investointikulua kokonaan uusiin hankeisiin nähden) niin näkee, että energiatehokkuudeltaan heikkoa lämmitystehoa saa nyt tehtyä todella halvalla. Esimerkissä 1 miljoonaa euroa kohti saa varattua 12 MW:n kapasiteetin sähköverkosta. Siitä laskien Loviisan ydinvoimalan tuotantoa vastaavan 507 MW:n tehon suuruisen osuuden Suomen sähköntuotannosta saa kulutettua noin 42 miljoonan euron sähkökattilainvestoinneilla, jollaisia lisäkapasiteetteja kantaverkosta ei löydy. Näitä investointeja on nyt toteutunut tai käynnissä parin sadalla miljoonan euron edestä, selvästi isommalla volyymillä kuin molemmat Loviisan reaktoritkaan tuottavat tehoa yhteensä.
Kun energiatehokkuudeltaan heikot hankkeet ovat nyt syömässä kantaverkon jäljellä olleen kapasiteetin, kantaverkkoon ei oteta muutamaan vuoteen etelä-Suomen monella alueella uusia isompia hankkeita enää ollenkaan, joista monet olisivat voineet olla Suomen kansantalouden kehityksen ja vihreän siirtymän kannalta oikeasti hyödyllisiä.
Ode, kannattais ehkä tutustua lämpöpumpun toiminnan perusteisiin.
Jos ymmärrät periaatteen, et möläyttäisi moisia sammakoita.
Ei tarvetta yksityiskohtaiseen tekniikan tarkasteluun.
Aivan samoin kun se toimii ilman kanssa vielä pikkupakkasilla (100 000 pientaloa voi todistaa sulle ton), se toimii vallan mainiosti plussan puolella olevan meriveden kanssa.
Olen hieman yllättynyt, ettet tunne asiaa.
https://www.helen.fi/blogi/2022/meriveden-lammontalteenottohanke-kehitysvaiheeseen
Tukholmassa ovat käyttäneet laajemmin jo pitkään.
Merivesi tutkittiin Helsingissä huolella ja aika kalliilla. Tukholmassa käyttävät virtaavaa vettä, meillä 0,5 asteisen veden jäähdyttäminen johtaisi siihen, että se jäätyisi. Maalämpö toimii siellä, missä asutaan harvassa, mutta ei toimi Kalliossa.
Tuossa Suomenojalla myös Fortum tekee espoolaisille kaukolämpöä jätevedestä lämpöpumpuilla sekä sähkökattilaa käyttäen(hiilenpoltto on loppunut ja maakaasu lienee enimmäkseen varalla ja huippuja varten) ja Vermossa(Leppävaara) taisi olla ilmasta lämmön ottava muutaman kymmenen MW:n systeemi. Merivettä lämmönlähteenä on kait tutkittu myös Suomenojan kohdalla ja kesäaikaan taitaa olla jotakin putki/pumppu virityksiä (koe)käytössäkin. Ongelmana on juurikin tuo talviaika kun rannan tuntumassa oleva vesi jäähtyy nollan pintaan, pitäisi vetää isot putket ja käyttää isotehoisia pumppuja kauas avomeren syvänteissä lymyävän veden kierrättämiseksi lämpöpumpuille jotta saataisiin edes + 5 asteista jäähdytettävää.
Helen jäähdyttää jätevettä paljon yli 100 MW:n teholla (uusin ta lukua en tiedä) Tuo Fortumin yksikkö on aika pieni Helenin vastaaviin verrattuna. Helen tutki mahdollisuutta käyttää talvella Suomenlahden syvänteiden lämpöä, mutta ei olisi toiminut.
Harvaan asutussa Espoossa voitaisiin käyttää maalämpöä paljon enemmän.
Ode, siis toi linkissä esitelty hanke, reilut 2 vuotta sitten, on laitettu jäihin (pun intended)?
Tosiaan, Tukholman liepeillä virtaukset parantavat tehoa, mutta kuten jutussakin todettu, onnistuu se meilläkin, joskin huonommalla hyötysuhteella.
Toisaalta tää tuo huomiota siihen, miten tiedoitus näissä lafkoissa toimii huonosti: kerrotaan ja suitsutetaan aina uusia hankkeita, mutta unohdetaan kertoa, kun hanke keskeytetään tai menee mönkään.
Eli yleisöllä jää väärä kuva. Koska tiedotus tehdään mainostekniikalla.
Virtaavassa vedessä on se hyvä puoli, että se ei jäädy, koska koko ajan tulee uutta vettä jäähdytettäväksi. Hyötysuhde ei pienene vähän vaan menee aivan olemattomaksi, jos putkiston ympärille muodostuu metrien jää.
Vielä tosta hankkeesta:
jos olisi niin, että 1 kuukausi vuodesta sitä ei kannattaisi käyttää, niin ehkä 11kk vuodessa riittää hankkeen toteuttamiseen?
Eihän tuosta ole kukaan siis kierjoittanut tai julkistanut yhtääm mitään sitten syyskuun 2022?
Kannattaako ostaa lamppua, joka ei toimi pimeällä? Lämmitystä tarvitaan talvella niin kuin lamppua pimeässä ja toistaiseksi talvi kestää yli kuukauden, mutta vaikka korvaava järjestelmä tarvittaisiin vain kuukaudeksi, siihen pitäisi kuitenkin investoida ja se tulisi kaksi kertaa kalliimmaksi.
Ehkä vesijohtovettä voisi vähän jäähdyttää. Ja kylmät vesijohtoputket imisi lämpöä maasta. Haha.
Muuten Tukholman merivesilämpöpumppulaitos imee 2.5 asteista vettä 15 metrin syvyydestä. Siis vesi virtaa, koska pumput. Tässä tuo kerrotaan:
https://www.friotherm.com/wp-content/uploads/2017/11/vaertan_e008_uk.pdf
Ode: “Kannattaako ostaa lamppua, joka ei toimi pimeällä? Lämmitystä tarvitaan talvella niin kuin lamppua pimeässä ja toistaiseksi talvi kestää yli kuukauden, mutta vaikka korvaava järjestelmä tarvittaisiin vain kuukaudeksi, siihen pitäisi kuitenkin investoida ja se tulisi kaksi kertaa kalliimmaksi.”
Oletan, ettet koskaan tule ostamaan yhtään lamppua, koska jokainen lamppu pimenee lopuksi.
“Avustava” systeemi, joka auttaa silloin, kun merivesi on kylmimmillään sekä paukkapakkaset osuvat Hkiin, ei tietenkään tarvii olla millän tasolla yhtä kallis kuin meriveden lämmönotto. Sehän voidaan hoitaa jo olemassaolevilla lisävoimaloilla tai sitten uusilla halvoilla sähkökattiloilla.
Voisitko vastata siihen, että onko Helen nyt kuopannut tuon reilut 2 vuotta sitten julkistetun Suomen suurimman lämpöprojektin?
Kuvittelisin sun olevan siitä tietoinen, koska olit hall.pj puljussa siihen aikaan.
Se olisi ollut hirveä riski, valtavan kallis ja todennäköisesti ei olisi toiminut.
Ode: “Virtaavassa vedessä on se hyvä puoli, että se ei jäädy, koska koko ajan tulee uutta vettä jäähdytettäväksi. Hyötysuhde ei pienene vähän vaan menee aivan olemattomaksi, jos putkiston ympärille muodostuu metrien jää.”
Ymmärrän kyllä termodynamiikan perusteet varmasti yhtä hyvin kuin sinä.
Mutta kun HElen ilmoittaa investoivansa yli sadan miljoonan hankkeeseen, joka kertoo saavansa lämpöä jopa alle 2 asteisesta vedestä, niin osoittautuiko tuo sitten kannattamattomaksi?
Jotenkin hirveen mielenkiintoista, että henkseleitä paukutellen ilmoitetaan hankkeesta, jonka perus lähtökohdat jäänyt selvittämättä?
Mitä ihmettä?
Oikeesti?
Onks sulla joku NDA, ettet voi kertoa mikä koira tässä on haudattuna vai etkö vain tiedä?
Se investointi olisi ollut lähellä miljardia. Tuo sata miljoonaa oli selvityksiä ja tutkimuksia, jota osoittivat, ettei pelitä.
Ode: “Se investointi olisi ollut lähellä miljardia. Tuo sata miljoonaa oli selvityksiä ja tutkimuksia, jota osoittivat, ettei pelitä.”
FB:n uusi energiap.-ryhmässä osattiin kertoa, että 2023 tilimpäätöksessä tuosta oli alaskirjattu 6,6M€.
Siiskö todellinen kustannus ennen lopetusta oli 100M€?
Mikä on sun henk.koht. mielipide, olisko Helenin pitäny ehkä kertoa tuosta historiansa suurimman hankkeen lopettamisesta?
Ode: “Harvaan asutussa Espoossa voitaisiin käyttää maalämpöä paljon enemmän.”
Kantakaupungin ulkopuolisessa Hkissä asutaan lähes yhtä harvaan kuin Espoon “asutuilla alueilla”.
Sinne mahtuisi pusikoiden sekaan ihan heittämällä vaikka 100kpl 10MW:n maalämpövoimaloita.
Homman vois aloittaa nykyisten varavoimaloiden tonteilta.
“Kannattaako ostaa lamppua, joka ei toimi pimeällä?”
Ehkä parempi vertaus on: Kannattaako rakentaa ydinvoimala, joka on vuosihuollossa kuukauden verran joka vuosi?
Erityisesti kun se ainoa vuosihuoltoaika löytyy lämmityskauden aikana.
Kuulemma vuosihuoltajat ovat niin buukattuja ja kiireisiä…
(Eipä siis toteudu markkinatalous siinäkään…)
Soininvaara kirjoitti:
“Kannattaako ostaa lamppua, joka ei toimi pimeällä? Lämmitystä tarvitaan talvella niin kuin lamppua pimeässä ja toistaiseksi talvi kestää yli kuukauden, mutta vaikka korvaava järjestelmä tarvittaisiin vain kuukaudeksi, siihen pitäisi kuitenkin investoida ja se tulisi kaksi kertaa kalliimmaksi.”
Osa lämpöpumppuratkaisuista on käytettävissä myös läpi talven. Osassa niistä tehot leikkautuvat ihan kovimmilla pakkasilla, minkä ongelman pystyy ratkomaan lämpöakuilla. Tiedotteita jälkikäteen seuraten näyttää ulospäin siltä, että linja lämpöpumppuratkaisujen etsimiseen muuttui kaukolämpöä tuottavissa yhtiöissä ajankohdallisesti silloin, kun tuli tieto siitä, että valtio poistaa sähkökattiloilta sähköveron. Se vei keskitetyiltä lämpöpumppuinvestoinneilta kannattavuutta, kun valtio teki verotuen, jolla sähköä alkoi saada lämmöntuotantoon melkein ilmaiseksi.
Mitä merivesiratkaisuihin tulee, niin sen osalta yksi tekninen ratkaisuvaihtoehto on merivesiakun rakentaminen, jossa säilötään merivettä suuria määriä lämpimämpänä kuin mitä se jääpeitteen tullessa on, ja otetaan siitä sitten lämpöä ulos, kun suurin lämmön tarve on.
Lisäksi voi todeta, että ei vaikka 10 lämpimimmän kuukauden meriveteen perustuva lämmitysratkaisukaan välttämättä mikään huono investointi ole yhdistettynä siihen, että kovimpina talvikuukausina CHP:t tuottavat lämmön sivutuotteena sähköä. Varsinkaan, jos niin toimien voitaisiin mahdollistaa, että kannattavia sähköä kuluttavia teollisia investointeja voi lähivuosinakin toteutua ilman, että sähkölämmitys vie usean muun alan investointien toteutusmahdollisuuden. Kyllä energiajärjestelmissä paljon vajaakäyttöisempiä ratkaisujakin on kuin 10 kuukautta toiminnassa olevat investoinnit.
On muuten tosi hankalaa, kun jokaiseen kommenttiin ei tule vastaa-nappulaa.
“Se investointi olisi ollut lähellä miljardia.”
Tässähän on sellanen twisti, että investointi olisi voinut olla kannattava, mutta valtion kelkankäännös sähkökattiloiden verokohtelun suhteen teki ehkä jälkimmäisestä kannattavemman.
Kyse ei ollut niinkään kannattavuudesta vaan siitä, ettei laitteisto olisi toiminut.
Siis käyttikö Helen sata miljoonaa selvityksiin ja tutkimuksiin, ja lopputulos oli että “ei toimi”? Ovatko nuo selvitykset ja tutkimukset jostain meidän kansalaistenkin luettavissa?
Ode: “Kyse ei ollut niinkään kannattavuudesta vaan siitä, ettei laitteisto olisi toiminut.”
Tää on jotenkin hyvin mielenkiintoista.
Miten insinööri suunnittelee voimalan, joka ei toimi?
Oliko kyseessä siis se, että kuviteltiin, että veden virtaus on riittävä ja sitten tutkimuksissa selvisi, että seisoo paikallaan?
Entä jos ottoputki ja päästöputki ovat 50 kilsan päässä toisistaan?
Onko “toimimattomuuden” syy jotenkin salainen?
Kannattaako asiaa kysyä Heleniltä, jos sä et tiedä syytä?
ävi ilmi, että syvänteissä olevaa vähän lämpimämpää vettä on aika vähän ja kun sitä pannnaan virtaamaan kovbaslla teholla putkea pitkin voimalalle, tilalle tulee kylmempää vettä. Jotenkin näin se meni
Kas kummaa, asiasta oltu hiljaa yli vuosi ja kun aloin kysellä täällä ja fb:n uusi energiapolitiikka ‑ryhmässä, niin (mulle) maksumuurin taakse ilmestyi juttu:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/miksi-helen-lopetti-ison-merivesilammon-projektin-kaikessa-hiljaisuudessa-ongelmia-ja-riskeja-oli-enemman-kuin-yksi-ja-kaksi/39b8579a-9f5d-40a3-8099–17b8fec231d0
Onko joku syy epäillä sitä, kun Fingrid sanoo “väliaikaisesti”?
“Onko joku syy epäillä sitä, kun Fingrid sanoo “väliaikaisesti”?”
Jos ja kun isompia uusia hankkeita ei nyt pääse lähivuosina etenemään etelä-Suomen monella alueella, niin sinä aikana ei pääse syntymään uutta Fingridille ennakoimatonta kulutustakaan kauheasti syömään verkon kapasiteettia vielä lisää. Tuskin liikenteen sähköistyminenkään nyt niin nopeasti etenee, että sieltä vaikka isoja yllätyksiä parissa vuodessa tulisi lisää. Teollisuuden sähköistymiskehitykseen uusi tilanne teki merkittävän jarrun etelä-Suomen osalta. On mahdollista, että sinä aikana, kun uusia hankkeita ei normaaliin tapaan etenemään pääse, uusien hankkeiden kysyntäpuoli voi ehtiä ruuhkautua.
ä,
et kyllä onnistu perustelemaan mitenkään tuota Fingridin “väliaikaisuutta”.
Eihän se voi tarkoittaa mitään muuta kuin sitä, että pidemmällä aikavälillä kapaa on tulossa lisää?
Eli sitä siis ainakin suunnitellaan.
“Eihän se voi tarkoittaa mitään muuta kuin sitä, että pidemmällä aikavälillä kapaa on tulossa lisää?”
Vastaukseksi yksi sana: Lakeuslinja.
OS: “Se investointi olisi ollut lähellä miljardia. Tuo sata miljoonaa oli selvityksiä ja tutkimuksia, jota osoittivat, ettei pelitä.”. Mitä ihmettä, ihan ilmaiseksi Helenille on kerrottu, että ei pelitä.
ä: “Vastaukseksi yksi sana: Lakeuslinja.”
Toi siis tuo lisää kapaa Uudellemaalle?
(Siitä tässä kai Fingrid puhuu?)
Nostaisin esille vielä yhden tekijän: Loviisa 1 ja 2:n ikääntymisen. Olisi taloudellisesti ja verkon toiminnallisesti järkevää, että kun aikanaan kyseiset voimalat suljetaan, jatkuisi ydinvoimalatoiminta uuden tai uusien reaktoreiden voimin. Koska ydinvoimaloita ei ole päästy tekemään sarjatuotantona, ovat projektit olleet erittäin hitaita. Päätökset Loviisa 3:sta pitäisi siten tehdä ajoissa.
Lisäksi, koska sähköenergian tarve ei kovin hyvin korreloi Suomessa minkään yksittäisen puhtaan energiantuotantomuodon kanssa, olisi hyvä pitää valikoimissa ydinvoiman kaltainen perusvoima myös pitkällä aikavälillä. Nyt tehtävillä päätöksillä tehtäneen sähköä vielä vuonna 2100.
Huoltovarmuudenkin kannalta lienee hyväksi, etteivät kaikki Suomen ydinvoimalat ole pitkällä aikavälillä keskittymässä Eurajoelle.
Mikä on taloudellisesti järkevä tapa ratkaista ydinvoimalainvestoinnin ongelmat, on sitten toinen juttu. Viisaammat ratkaiskoon sen.
Ydinvoimaloita rakennettakoon, jos ne ovat edullisin tapa tuottaa sähköä, mutta jos ne sitä ovat, niitä tuskin tarvitsee subventoida.
Soininvaaralle kysymys ja kommentti tuohon energian tuotannon subventoimiseen. Eikös nimenomaan suuria energia hankkeita aina vesivoimasta ydinvoimaan ja siitä välistä on subventoitu valtion toimesta? Yksikään iso nergia hanke joka kattaa koko maan energian tuotannon on toteutettu valtion avustuksilla. Miksi sitten ydinvoimaa ei pitäsi subventoida mutta esim tuuli ja aurinkovoimaa pitää subventoida. En vastusta aurinko tai tuulivoimaa mutta monipuolinen energiantuotanto on parempi kuin yhden korissa oleva energiantuotanto .Saksan esimerkki osoittaa sen että kun energiantuotanto keskitetään yhteen energiantuotantoon joka kaiken lisäksi ostetaan ulkomailta on lopputulos miljardin luokan taloudellinen tappio koko yhteiskunnalle.
Mien tuuli- ja aurinkovoimaa subventoidaan?
Mykkäsen & co. käsitys lieneekin se, että valmis voimala tuottaa halpaa sähköä, mutta rakentamisaika tarvii tukea.
Joten heidän mielestään näitä kahta eri ajanjaksoa pitää käsitellä erikseen.
Jolloin siis kantaa pitäisi ottaa tuohon: käsitelläänkö erikseen vai yhdessä?
Mykkänen ei esittänyt tuke
Ode: “Mykkänen ei esittänyt tuke”
Tuostapa siis katosi loppu.
Mutta siis: perustelut olivat pätevät, mutta elinikäinen tuki tietysti täysin väärä ratkaisu.
Kokkareillahan tuntuu olevan vaikeaa sekä markkinatalous, että sen ulkopuolella toimiminen.
Haastiko kukaan “myötämielinen” tuota julkisuudessa?
Eli että valtio voisi vain antaa lainan eli siis taata lainan ja sillä ongelma on poistettu?
Ydinvoimalaitoksista on tarkoituksellisesti tehty sääntelyllä liian kalliita.
Ei tuulivoimaloitakaan tarvitse jokaiseen maahan suunnitella uusiksi, miksi ydinvoimaloita tarvitsee? Meille pitäisi käydä ruotsalainen ydinvoimalaitos sellaisenaan. Ylipäätään ydinvoimasääntelyn pitäisi koko EU:n alueella olla harmonisoitu. Tällöin voitaisiin hyötyä tuotannon skaalaeduista, mutta ei. EU:ssa on harmonisointi muilla aloilla jo hyvin pitkällä, mutta tällä ei.
Itse olen työni puolesta tekemisissä Amerikkaan viettävien teollisuustuotteiden kanssa. Pelkästään teollisuudessa käytettävien portaiden ja kulkuteiden muuttaminen eurooppalaisista standardeista amerikkalaisiin on valtava urakka suhteessa siihen itse tekemiseen. Ennen sama jumppa oli vastassa Euroopan sisälläkin, enää ei.
Ilman yhteismarkkinoita ydinvoimasta on vaikea saada kannattavaa. Pitäisi vähintään yhdenmukaistaa vaatimukset Ruotsin ja Ranskan kanssa.
Sylttysanoo:
6.2.2025 6:40
Ydinvoimalaitoksista on tarkoituksellisesti tehty sääntelyllä liian kalliita.
Ja kukahan tuon on “tarkoituksellisesti” tehnyt?
Ydinvoima-ala itse.
Kun ei tullut mieleen, että massatuotanto olis tehokkaampaa.
Horrokseen on menty silloin joskus, kun hinnalla ei ollut väliä.
Koska ei ollut näitä “uusia” halpoja tuotantotapoja.
Pari vuosikymmentä kiivasta pohdintaa ja insinööri keksii: SMR.
Joka on sitten halvempia ja välttää yksilöllisyyden, mutta yllätys, yllätys: ei vieläkään ole halvempaa kuin “uudet” tuotantotavat.
Tänä vuonna näyttää taas siltä, että SMR jää vaporwareksi ja Gatesin natriumkierto on nosteessa. Ensi vuonna sitten taas ehkä eri tarina. Varmaa on vain epävarmuus: valmista ei tule.
Soininvaaralle kommenttina että en tarkoittanut vain tuuli- ja aurinkovoiman tukea vaan kaikille energiantuotannolle tukea . Tuuli- ja aurinkovoimaa subventoidaan myös verotuksen kautta joka on epäsuoraa tukea. Kaikki verotuki on epäsuoraa tukea. Kunnat saavat pitää kiinteistöveron siitä että kunnan maille rakennetaan tuulivoimaa. Tämäkin on vero tukea kunnille. Jos kunta esim ottaisi vastaan ydinvoimalan se voisi saada siitä kiinteistöveron kautta suuriakin verotuloja kiinteistöveron kautta.
Mitä verotukea tuulivoima saa. Ei kai se ole tuulivoiman tukea, että tuulivoima maksaa kiinteistöveroa.
Soininvaaralle kommenttina että tarkoitin että kunnat saavat verotukea jos paikkakunnalle rakennetaan tuulivoimaa. Tämä on vero tukea kunnille. Vaihtoehto olisi että valtio keräisi tuon kiinteistöveron kokonaan ja jakaisi sen kuntien kesken ympäri maata.
Ei sitä voi laskea tuulivoiman verotueksi, koska sen veron maksaa se tuulivoima. Ei sekään, että tulon saa se kunta, jonka alueella tuulivoima on. Muu olisi pikemminkin ylimääräistä tukea muille kunnille.
“Mitä verotukea tuulivoima saa. Ei kai se ole tuulivoiman tukea, että tuulivoima maksaa kiinteistöveroa.”
Tuulivoimasta merkittävä osa on yhä syöttötariffin piirissä, joka tunti kun sähkön hinta on positiivinen. Alan yhtiöillä on siksi voimakas kannustin pitää sähkön hinta vähintään tasolla 0,001 senttiä/kWh, koska sillä hinnalla tuulivoimasta saa valtion laskuun sähköntuotannosta korvaukseksi jokseenkin täyden syöttötariffin, kun taas negatiivisella hinnalla ei saisi mitään.
Mitä tuulivoiman tuista tulee, niistä merkittävin tällä hetkellä lienee lunastuslainsäädäntö, jossa sähkölinjoista perittävät korvaukset määräytyvät yhä yleishyödyllisyyteen liittyneen lunasteluajatuksen pohjalta. Sen, että sähköverkko menee maa-alueen halki, on perinteisesti ajateltu hyödyttävän maa-alueen omistajaakin, jonka takia lunastuskorvaus on hyvin alhainen. Tuulivoimahankkeiden johdoista hyödyn saa kuitenkin vain tuulivoiman omistaja ja maan tälle vuokrannut, ja ne maa-alueet, joiden halki verkot viedään, eivät saa näistä verkoista mitään liittymiä, vaan saavat osakseen haitat, kun toiset keräävät taloudelliset hyödyt. Tuo on yksi syy sille, miksi tuulivoimahankkeista tehdään niin paljon valituksia.
ä: “Tuulivoimasta merkittävä osa on yhä syöttötariffin piirissä”
Sivistätkö meitä kaikkia, että kuinka suuri osa tänä vuonna tuotetusta tullisähköstä on syöttötariffin piirissä (prosenteina)?
Loviisan reaktoreilla on käyttölupa nykyisin vuoteen 2050 asti. Siihenkin lupaan voi hakea jatkolupaa. Ydinvoimalat ovat niin kalliita purkaa, että ennemmin kannattaa hakea jatkoaikoja ja siirtää ydinvoimalan purkuvelvoitteita tulevaisuuteen, toivoen että tulevaisuudessa tulisi uutta tekniikkaa purkamisen ongelmia ratkaisemaan. Ydinvoimaloiden purkamisen järjestämistä takaamaan on olemassa ydinjätehuoltorahasto, jonka väitetään kerryttäneen riittävät rahat mm. ydinvoiman purkamiseen. Lukuja siitä, mitä ydinvoimalan purkamisen näissä arvioissa on oletettu maksavan, ei ikinä ole vielä esitetty julkisesti, jotta olisi voitu ulkopuolelta arvioida, ovatko arviot realistisia.
On melkoinen arvoitus, mitä ydinvoimalan purkaminen aikanaan maksaa sen ajanhetken ympäristö- ja turvallisuusnormeilla, jotka lienevät selvästi nykyistä vaativampia. Maailmanlaajuisestikaan ydinvoimaloita ei ole länsimaissa juurikaan vielä purettu. Lubmininissa Saksassa on ydinvoimalan purkuprojekti ollut käynnissä noin 30 vuotta, ja jatkuu ainakin vielä 40 vuotta. Sen purku aloitettiin köykäisillä ympäristönormeilla, mikä alensi kustannuksia, mutta purkamisen kokonaiskustannukset näyttävät ylittävän reilusti sen, mitä alunperin kuviteltiin. Mittakaavasta jotain kertoo se, että ydinvoimalasta on siellä kertynyt lähes 2 miljoonaa tonnia lajiteltavaa jätettä, ja että ainakin käynnissä olevien harvojen purkuprojektien perusteella ydinvoimalan purkukustannukset ovat euroina miljardiluokkaa per ydinvoimala. Täsmällinen määrä ei ole tiedossa, kun yhdenkään ydinvoimalan purkuprojekti ei ole vielä valmis.
Mielenkiintoinen luku toi 3M tonnia.
OL3:sta kerrotaan, että ” rakenteissa on betoniterästä 52 000 tonnia ja betonia 250 000 kuutiota.”
Kuutio betonia painaa 2,4 tonnia.
Eli noista tulee yhteensä 652 000 tonnia.
“Kalustus” on aika pientä tuohon nähden, reaktori painaa vain 600 tonnia ja turpiini-generaattoripaketti 5000 tonnia.
Olisko OL3 sitten vain kolmasosan tuosta Saksan purkukohteesta?
Aika isoja eroja…
toke kirjoitti:
“Mielenkiintoinen luku toi 3M tonnia.”
En kirjoittanut 3M tonnia, vaan 2 M tonnia, joka oli pyöristetty luku. Tarkka luku taitaa olla 1,8 M tonnia.
“OL3:sta kerrotaan, että ” rakenteissa on betoniterästä 52 000 tonnia ja betonia 250 000 kuutiota.””
TVO tiedotti vuonna 2010 pörssitiedotteella, että “Valetun betonin määrä on nyt noin 310 000 kuutiota. ”
https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2010/iFAu3AKhA.html
Sen tiedotteen jälkeenkin taisi alueella olla vielä ainakin hieman betonivaluja. Betonia ja muitakin materiaaleja on ydinvoimala-alueilla muuallakin kuin vain reaktorin rakenteissa. Niissä on muitakin rakennuksia, erilaisten ydinjättein väliaikaisia sijoituspaikkoja ensimmäisiksi vuosikymmeniksi ennen kuin jätteen saa siirtää muualle jne.
Ah, typo.
(Koska aataminaikainen alusta, niin ei voi korjata.)
Eniveis, tää on mielenkiintoista, jos “uusi” ydinvoimala painaa vain (ehkä alle) puolet vanhasta.
Osmo Soininvaarasanoo:
6.2.2025 9:52
ävi ilmi, että syvänteissä olevaa vähän lämpimämpää vettä on aika vähän ja kun sitä pannnaan virtaamaan kovbaslla teholla putkea pitkin voimalalle, tilalle tulee kylmempää vettä. Jotenkin näin se meni
Kuulostaa siltä, ettei tuota osaamista Suomessa ole ihan hirveesti.
Kun siis paukutellaan henkseleitä tuhoon tuomitulla projektilla.
Eli Suomessa ei meriveden virtauksista tiedetä juuri mitään tai sitten Helen vain unohti kysyä asiantuntijoilta.
Mutta tollenhan sitä tieteellistä tietovarantoa kasvatetaan. Valtaosa tieteestä on virheiden tekemistä.
Eniten tuossa ärsyttää salailu. Asiasta olisi voinut kertoa suurella äänellä. Nyt ehkä sitten saadaan joku dippatyö tai väikkäri asiasta Aallosta tai ehkä maantieteen laitokselta joku vuosi.