Kategoria: energia

Miksi subventoitu ydinvoimala ei edelleenkään ole hyvä ratkaisu

Luulin jo, että Kai Mykkäsen aja­tus pan­na sähkönku­lut­ta­jat sub­ven­toimaa ydin­voimaa olisi kuol­lut ja kuopat­tu ener­gia-alan asiantun­ti­joiden tyr­mät­tyä sen jok­seenkin yksimielis­es­ti, mut­ta tämän päivän Hesaris­sa yhteiskun­ta­suhde­jo­hta­ja Jami Arvola For­tu­mista yrit­tää herätel­lä aja­tus­ta henki­in uudestaan.

Ker­rataan nyt vielä. Jos yritämme puut­tua markki­noi­hin tasoit­taak­semme sähkön hin­nan vai­htelua, viemme kan­nat­tavu­u­den halvem­mil­ta markki­nae­htoisil­ta ratkaisuil­ta, ja lop­ul­ta kaik­ki kärsivät.

Kai Mykkäsen perustelu oli, että Suomeen tarvi­taan sähköstä vetyä valmis­tavia elek­trolyy­sere­itä, jot­ka halu­a­vat tasaista sähkön hin­taa, kos­ka ne halu­a­vat olla pääl­lä jatku­vasti. Vedyn valmis­tuk­sen ohel­la on kyse teol­lisu­u­den sähköistämis­es­tä, mut­ta käytetään esimerkkinä elektrolyyseriä.

Ajatuk­sen voi eristää niin, että mitä sähkö­markki­noille vaikut­taisi, jos For­tum rak­en­taisi 1000 MW:n ydin­voimalan ja jokin toinen yri­tys sen viereen 1000 MW:n elek­trolyy­serin. Kaik­ki ydin­voimalan tuot­ta­ma sähkö menisi tuo­hon naa­pu­ri­ton­til­la ole­vaan eletrolyy­seri­in. Jos ydin­voimalal­la ei olisi suun­nitel­tu­ja ja suun­nit­telemat­to­mia huoltokatko­ja, tästä yksiköstä ei tarvit­sisi johtaa edes yhdysjo­htoa val­takun­nan verkkoon. Kut­sun tätä yksikköä yri­tys­parik­si. Jat­ka lukemista “Mik­si sub­ven­toitu ydin­voimala ei edelleenkään ole hyvä ratkaisu”

Miksi en kannata Mykkäsen ajatusta sähkönkuluttajien subventoimasta ydinvoimalasta

Olen itsekin aikoinaan pähkäil­lyt ongel­maa, jota Kai Mykkä­nen yrit­tää ratkaista sub­ven­toidul­la ydin­voimalal­la, jon­ka sub­ven­tion sähkön käyt­täjät maksaisivat.

Sähkön kysyn­tä ja tar­jon­ta on Suomes­sa jous­tam­a­ton­ta eli molem­mat reagoi­vat hin­taan laiskasti. Sen takia Suomes­sa tarvi­taan suuria hin­tavai­htelu­ja sopeut­ta­maan kysyn­tää ja tar­jon­taa toisiinsa.

Pähkäilin aikanaan, että kulut­ta­jien kan­nat­taisi muo­dostaa osu­uskun­ta, jon­ka han­kkii huip­pu­voimaloi­ta leikkaa­maan hin­tapi­ikke­jä. Se mak­saa, mut­ta vielä enem­män mak­sa­vat nuo hin­tapi­ik­it. Niin aikakin luulin.

Osu­uskun­taa ei tietenkään perustet­taisi, vaan pystytet­täisi­in kap­a­siteet­ti­markki­na samaan tapaan kuin Venäjäl­lä.  Kulut­ta­jien mak­set­tavak­si sekin koi­tu­isi, kuten se koituu Mykkäsen ehdotuksessakin.

Ydinvoimala ei sovellu sähkönkulutusta tasaamaan

Mykkä­nen halusi kiin­nit­tää tämän tur­vaa­van kap­a­siteetin nimeno­maan ydin­voimaan, kun taas min­un ajatuk­se­nani oli antaa markki­noiden ratkaista. Markki­nat tuskin pää­ty­i­sivät ydin­voimaan, sil­lä tasaista tehoa tuot­ta­va ydin­voimala on huono tasaa­maan sään mukaan vai­htel­e­vaa sähkön­tuotan­toa. Jokin kiin­teiltä kus­tan­nuk­sil­taan hal­pa ja hel­posti säädet­tävä olisi luon­te­vampi – siis jokin, joka olisi läh­es ison ydin­voimalan vas­tako­h­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si en kan­na­ta Mykkäsen aja­tus­ta sähkönku­lut­ta­jien sub­ven­toimas­ta ydinvoimalasta”

Miksi Suomen taloudellinen kasvu on tyssännyt?

Pitääkö min­un vai­h­taa kan­taani työ­markki­noiden palkkamallista?

Mik­si taloudelli­nen kasvumme lop­pui 16 vuot­ta sit­ten, kun muis­sa Pohjo­is­mas­sa kasvu jatkuu? Ekon­o­misti sanoo, että taloutemme ei kas­va, kos­ka työn tuot­tavu­us ei ole nous­sut niin kuin ennen. Tai tarkem­min sanoen, ei ole nous­sut lainkaan. Min­ua tämä seli­tys ei vaku­u­ta, kos­ka olen aina arvostel­lut 1970- ja 1980-luku­jen tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ver­taamista 2000-luvun tuottavuuteen.

Maal­ta­muu­ton vuosikym­meninä oli help­po nos­taa tuot­tavu­ut­ta, kun väki siir­tyi pien­tiloil­ta töi­hin tehtaisi­in ja toimis­toi­hin.  Tämä kasvun lähde on loppunut.

Työikäisen väestön määrä kään­tyi lasku­un run­saat kymme­nen vuot­ta sit­ten. Lasku ei ole ollut mitenkään dra­maat­ti­nen, vain noin 10 000 henkeä kymme­nessä vuodessa. Olen­naista on, ettei työikäi­nen väestö enää kas­va niin kuin kasvoi ennen. Jat­ka lukemista “Mik­si Suomen taloudelli­nen kasvu on tyssännyt?”

Esitykset sähkön hinnan leikkaamiseksi ovat toimimattomia

Kale­va pyysi min­ul­ta vas­tauk­sen kysymyk­seen, pitäisikö sähkön hin­nalle aset­taa kat­to. Perustel­la sai 600 merkin edestä. Niin paljon jäi sanomat­ta, joten julkaisen tässä lop­ut. Tähän meni yli 8 000 merkkiä.

Kale­van raadin vas­tauk­set näkyvät oheises­sa linkissä, joka on kuitenkin mak­sumuurin takana:

Ylit­tävätkö sähkön hin­tapi­ik­it kohtu­u­den – Kale­van raati arvioi, pitäisikö sähkön hin­nal­la olla ylära­ja | Kaleva

= = = =

Sähkö­markki­noiden mus­tan maanan­tain jäl­keen moni on vaat­in­ut jär­jestelmän perus­teel­lista uud­is­tamista. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että sähkö on Suomes­sa EU:n toisek­si halv­in­ta. Kun hyvin toimi­vaa kor­jaa, siitä voi tul­la huonompi.

Mus­tan per­jan­tain hin­nat ovat tietysti sel­l­aisia, ettei niitä voisi moni mak­saa, jos ne oli­si­vat voimas­sa pitkään kuukau­den. Ne kestivät kuitenkin vain päivän ja sähkölasku mak­se­taan yleen­sä ker­ran kuussa.

Moni on sanonut, että tur­val­lisu­ud­es­ta kan­nat­taa mak­saa. Vaik­ka kor­jauk­set nos­taisi­vat keskimääräistä hin­taa, on helpom­pi hen­git­tää, jos hin­nat vai­htelisi­vat vähem­män. Näin saa jokainen tehdä, mut­ta mik­si pakot­taa muut samaan? Minä esimerkik­si mak­san het­kel­lisiä huip­puhin­to­ja mielu­um­min kuin enem­män koko vuo­den sähköstä.

Jos arvostaa tur­val­lisu­ut­ta enem­män kuin halpu­ut­ta, sen kun han­kkii kiin­teähin­taisen sopimuk­sen. Ne ovat pörssisähköä kalli­impia, kos­ka sähkön myyjän pitää suo­ja­ta myymän­sä tuote kalliisti.

Hintavaihtelua tarvitaan markkinoiden tasapainottamiseen

Jat­ka lukemista “Esi­tyk­set sähkön hin­nan leikkaamisek­si ovat toimimattomia”

Miten korjata sähköjärjestelmää perjantain katastrofin jälkeen

Per­jan­tain pörssisähkön huip­puhin­ta ei ollut hyvää main­os­ta sähköjär­jestelmällemme. Olen pari päivää poht­in­ut, miten kor­jaisin sähkö­markki­noi­ta. En ker­ro lop­ullista ratkaisua, kos­ka sitä en keksinyt. Ker­ron, mitä kaikkea mielessäni pohdin ja mik­si sen hylkäsin. Ker­ron myös muista ehdo­tuk­sista, mik­si en niitä edes harkinnut.

Suo­ma­lainen sähköjär­jestelmä on erit­täin hyvä. Sik­si meil­lä sähkön hin­ta on EU-maid­en toisek­si halvin ja hyvin vähäpäästöistä. Vain Ruot­sis­sa sähkö on vielä halvem­paa run­saan vesivoiman ansios­ta. Jos tätä ryhdytään kor­jaa­maan, hel­posti käy niin, että se muut­tuu huonommaksi.

Suo­ras­taan hupaise­na pidän niitä ide­ol­o­gis­es­ti väritet­tyjä puheen­vuoro­ja, joiden mukaan ongel­mana on vihreä siir­tymä, siis siir­tymä fos­si­ilis­es­ta ener­gias­ta uusi­u­tu­vaan.  Sähkö on todel­la kallista siel­lä, mis­sä se tuote­taan maakaa­sua tai kivi­hi­iltä polt­ta­mal­la. Kos­ka olin itsekin lakkaut­ta­mas­sa kivi­hi­ilivoimalaa, ker­ron nyt, että se tapah­tui puh­taasti taloudel­li­sista syitä. Kivi­hi­ilen polt­to ei kan­na­ta, eikä kan­na­ta turpeen polt­tokaan. Todel­la kallista pitää sähkön olla, että sitä kan­nat­taa kivi­hi­ilel­lä tehdä. Toisin kuin usein väitetään, turpeen polt­toa ei ole kiel­let­ty. Sitä saa polt­taa, jos halu­aa haaska­ta rahaa.

Se, että sähkö on Suomes­sa paljon halvem­paa kuin Kes­ki-Euroopas­sa johtuu siitä ja vain siitä, että meil­lä on vai­h­toe­hto kalli­ille fossiilisienergialle.

Kan­nat­taa huo­ma­ta, että per­jan­tain huip­puhin­nat oli­vat virhe. Torstaina puolelta päivin huu­tokaup­paan osal­lis­tuneet ennus­ti­vat sähkön kulu­tuk­sen aivan väärin ja sik­si hin­ta nousi niin korkeak­si. Sähköläm­mit­täjät oli­vat sijaiskär­si­jäitä, mut­ta ei tätä virhet­tä kukaan ilkeyt­tään tehnyt. Väärin ennus­ta­neet tekivät sen omak­si tap­piok­seen. Ensi ker­ral­la ovat viisaampia. Jat­ka lukemista “Miten kor­ja­ta sähköjär­jestelmää per­jan­tain katas­trofin jälkeen”

Fingridin aluepolitiikka on erilaista

Mik­si vihreän siir­tymän investoin­nit menevät Ruot­sis­sa pohjoiseen mut­ta eivät Suomes­sa. Tästä on päätet­ty Fingridissä. 

Ruot­si on jaet­tu neljään sähkön hin­ta-alueeseen. Kos­ka vihreää sähköä tuote­taan paljon Pohjois-Ruot­sis­sa, sähkö on siel­lä halvem­paa kuin Etelä-Ruot­sis­sa. Suomes­sa Fin­grid on investoin­ut enem­män sähköverkkoon, minkä ansios­ta pörssisähkö on saman hin­taista koko Suomessa.

Nyt Skelleft­eån akkute­htaalle esimerkik­si yritetään saa­da 2500 työn­tek­i­jää Suomes­ta. Tehtaaseen ton tulos­sa kaikki­aan 4000 työntekijää.

Joskus vuosikym­menten kulut­tua tiede­tään, kum­man poli­ti­ik­ka on ollut järkeväm­pää, Ruotsin vai Fin­gridin. Fin­grid investoi mil­jarde­ja sähköverkkoon, ruot­salaiset mil­jarde­ja asun­toi­hin ja yhdyskun­tarak­en­teeseen pohjoiseen. Jat­ka lukemista “Fin­gridin alue­poli­ti­ik­ka on erilaista”

Halpa sähkö mullistaa kaiken

Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Suomes­sa ajatelti­in, että uusi­u­tu­va ener­gia on lähin­nä bioen­er­giaa. Bioen­er­giaa pide­tään nyt arve­lut­ta­vana luon­non mon­imuo­toisu­u­den kannal­ta ja kos­ka se kil­pailee pel­toalas­ta ruoan tuotan­non kanssa.  Ennen kaikkea kuitenkin tuuli- ja aurinkoen­er­gia ovat halvem­pia ja niiden tuot­to on monikym­menker­tainen suh­teessa uhrat­tuun maa-alaan. Vapo myy turvesoi­ta aurinkovoimaloiden alustaksi.

Uusi tilanne vaatii ajat­tele­maan kaiken uud­estaan. Mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan ilmaista uusi­u­tu­vaa sähköä tulee tul­vi­mal­la niin, ettei sen säästämiseen ole syytä.

Tuulivoima­hankkei­ta on noin 160 000 megawatin nimel­lis­te­hon ver­ran, tehona siis sata ker­taa Olk­ilu­o­to 3:n ver­ran ja ener­gianakin noin kolmekym­menker­tais­es­ti. Lisäk­si aurinkoen­er­giaa on suun­nit­teil­la tuhan­sia megawat­te­ja, vaik­ka sen osalta investoin­ti­aal­to on vas­ta alka­mas­sa. Jat­ka lukemista “Hal­pa sähkö mullis­taa kaiken”

Miten pientalojen lämmityksestä saadaan liki päästötöntä halvalla

Vaa­likeskusteluis­sa on väitet­ty, että talo­jen läm­mi­tyk­sen saami­nen päästöt­tömäk­si tai vähäpäästöisek­si on kohtu­ut­toman kallista. Tähän on aivan yksinker­tainen ja suh­teel­lisen edulli­nen ratkaisu: maaläm­pö sekä investointi­na halvem­pi, mut­ta käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan vähän kalli­impi ilmaläm­pöpump­pu. Suo­ma­lainen sähkö on läh­es päästötön­tä, joten täl­lainen läm­mi­tyskin on läh­es päästötöntä

Miten köy­häl­lä on näi­hin varaa? Peri­aat­teessa sen pitäisi hoitua lainal­la. Lainan korot ja kuo­le­tuk­set voi hoitaa rahoil­la, jot­ka säästyvät nykyis­es­tä fos­si­ililäm­mi­tyk­ses­tä. Ei siis tarvi­ta val­tion tukea, vaik­ka tietysti sel­l­aisia tul­laan vaatimaan.

Entä jos talol­la on niin vähän käyt­töaikaa jäl­jel­lä, ettei investoin­ti kan­na­ta? Täl­laiseen ei saa lainaa eikä pidäkään saa­da, kos­ka talo ei riitä vaku­udek­si. Jat­ka lukemista “Miten pien­talo­jen läm­mi­tyk­ses­tä saadaan liki päästötön­tä halvalla”

Sähkötuissa jättimäinen epäonnistuminen

On oikein, että hal­li­tus tukee koti­talouk­sia moninker­taisek­si nous­sei­den sähkölasku­jen kanssa ja on jopa oikein, että rahat tähän ote­taan sähköy­htiöi­den ylimääräi­sistä voitoista, mut­ta hal­li­tuk­sen tapa jakaa rahaa on onneton ja jät­tää pahim­mas­sa pulas­sa ole­vat puille pal­jaille. Tästä pitäisi ottaa opiksi. 

Olin tiis­taina 17.1. pan­elisti­na ener­giavi­ras­ton jär­jestämil­lä uusi­u­tu­van ener­gian ajanko­htais­päivil­lä. Samal­la min­ul­la oli tilaisu­us kuun­nel­la päivien esitelmät, jot­ka oli­vat toinen tois­taan mielenkiintoisempia.

Sykähdyt­tävin oli apu­lais­pro­fes­sori Las­si Ahlvikin ja hänen kol­le­goiden­sa laskel­ma ener­giakri­isin laskus­ta ja siitä, miten val­tion tuk­i­toimet kohdis­tu­vat. Tarkastelu oli tehty tulodesiileittäin.

Olen tien­nyt, että val­tio tuk­i­toimet eivät oikein osu maali­in, mut­ta en tien­nyt, että ne menevät näin pieleen. Jat­ka lukemista “Sähkö­tuis­sa jät­timäi­nen epäonnistuminen”

Oikaisuja persujen energiakampanjointiin

Ilmeis­es­ti lähin­nä perus­suo­ma­laisia lähel­lä ole­vat tahot ovat käyn­nistäneet mas­si­ivisen hyökkäyk­sen vihre­itä vas­taan väit­täen, että sähkön kallis hin­ta johtuu vihreistä ja vain vihreistä. Tak­ti­ikkana on tois­taa paikkaansa pitämät­tömiä väit­teitä, vaik­ka ne on kumot­tu mon­een ker­taan, kos­ka vähem­män val­is­tuneet kansalaiset usko­vat tois­toa eivätkä niin mure­h­di väit­tei­den loogisuutta.

Kaikkial­la Euroopas­sa on meneil­lään samanaikaises­ti venäläis­ten infor­maa­tiokam­pan­ja, jon­ka tarkoituk­se­na on kalvaa tyy­tymät­tömyyt­tä venäjän vas­taisi­in pakot­teisi­in. En sano, että tämä perus­suo­ma­lais­ten kam­pan­ja olisi osa venäläis­ten kam­pan­jaa. Se vain tukee sitä.

1) Sähkön korkea hin­ta johtuu vihreästä siir­tymästä eli siitä, että venäläistä fos­si­ilista ener­giaa on kor­vat­tu uusi­u­tu­val­la energialla?

Tämä on väit­teenä aivan kum­malli­nen. Miten tästä kri­i­sistä olisi selvit­ty helpom­mal­la, jos olisimme olleet enem­män riip­pu­vaisia venäläis­es­tä ener­gias­ta? Sähkön korkea hin­ta kurit­taa nyt Suomea, mut­ta olemme selvin­neet tilanteesta paljon helpom­min kuin ne maat, jot­ka ovat olleet enem­män riip­pu­vaisia venäläis­es­tä fos­si­iliener­gias­ta. Suo­mi on kuu­lunut halvim­man sähkön mai­hin Euroopas­sa, jonkin väit­teen mukaan sähkö on ollut vuon­na 2022 Euroopan toisek­si halv­in­ta. Halu­taanko tässä sanoa, ettei Suomen pitäisi osal­lis­tua Venäjän vas­taisi­in boikotteihin?

2) Vihreät ovat estäneet ydin­voiman rak­en­tamista? Jat­ka lukemista “Oikaisu­ja per­su­jen energiakampanjointiin”