Sähkötuissa jättimäinen epäonnistuminen

On oikein, että hal­li­tus tukee koti­talouk­sia moninker­taisek­si nous­sei­den sähkölasku­jen kanssa ja on jopa oikein, että rahat tähän ote­taan sähköy­htiöi­den ylimääräi­sistä voitoista, mut­ta hal­li­tuk­sen tapa jakaa rahaa on onneton ja jät­tää pahim­mas­sa pulas­sa ole­vat puille pal­jaille. Tästä pitäisi ottaa opiksi. 

Olin tiis­taina 17.1. pan­elisti­na ener­giavi­ras­ton jär­jestämil­lä uusi­u­tu­van ener­gian ajanko­htais­päivil­lä. Samal­la min­ul­la oli tilaisu­us kuun­nel­la päivien esitelmät, jot­ka oli­vat toinen tois­taan mielenkiintoisempia.

Sykähdyt­tävin oli apu­lais­pro­fes­sori Las­si Ahlvikin ja hänen kol­le­goiden­sa laskel­ma ener­giakri­isin laskus­ta ja siitä, miten val­tion tuk­i­toimet kohdis­tu­vat. Tarkastelu oli tehty tulodesiileittäin.

Olen tien­nyt, että val­tio tuk­i­toimet eivät oikein osu maali­in, mut­ta en tien­nyt, että ne menevät näin pieleen. Jat­ka lukemista “Sähkö­tuis­sa jät­timäi­nen epäonnistuminen”

Oikaisuja persujen energiakampanjointiin

Ilmeis­es­ti lähin­nä perus­suo­ma­laisia lähel­lä ole­vat tahot ovat käyn­nistäneet mas­si­ivisen hyökkäyk­sen vihre­itä vas­taan väit­täen, että sähkön kallis hin­ta johtuu vihreistä ja vain vihreistä. Tak­ti­ikkana on tois­taa paikkaansa pitämät­tömiä väit­teitä, vaik­ka ne on kumot­tu mon­een ker­taan, kos­ka vähem­män val­is­tuneet kansalaiset usko­vat tois­toa eivätkä niin mure­h­di väit­tei­den loogisuutta.

Kaikkial­la Euroopas­sa on meneil­lään samanaikaises­ti venäläis­ten infor­maa­tiokam­pan­ja, jon­ka tarkoituk­se­na on kalvaa tyy­tymät­tömyyt­tä venäjän vas­taisi­in pakot­teisi­in. En sano, että tämä perus­suo­ma­lais­ten kam­pan­ja olisi osa venäläis­ten kam­pan­jaa. Se vain tukee sitä.

1) Sähkön korkea hin­ta johtuu vihreästä siir­tymästä eli siitä, että venäläistä fos­si­ilista ener­giaa on kor­vat­tu uusi­u­tu­val­la energialla?

Tämä on väit­teenä aivan kum­malli­nen. Miten tästä kri­i­sistä olisi selvit­ty helpom­mal­la, jos olisimme olleet enem­män riip­pu­vaisia venäläis­es­tä ener­gias­ta? Sähkön korkea hin­ta kurit­taa nyt Suomea, mut­ta olemme selvin­neet tilanteesta paljon helpom­min kuin ne maat, jot­ka ovat olleet enem­män riip­pu­vaisia venäläis­es­tä fos­si­iliener­gias­ta. Suo­mi on kuu­lunut halvim­man sähkön mai­hin Euroopas­sa, jonkin väit­teen mukaan sähkö on ollut vuon­na 2022 Euroopan toisek­si halv­in­ta. Halu­taanko tässä sanoa, ettei Suomen pitäisi osal­lis­tua Venäjän vas­taisi­in boikotteihin?

2) Vihreät ovat estäneet ydin­voiman rak­en­tamista? Jat­ka lukemista “Oikaisu­ja per­su­jen energiakampanjointiin”

Mitä on odotettavissa vuonna 2023?

Min­ul­la on ollut tapana kir­joit­taa vuo­den vai­h­teessa päiväkir­jaani tulev­as­ta vuodes­ta. Niitä on myöhem­min toi­sis­sa olois­sa mie­lenki­in­toista lukea. Mikä kul­loinkin on ollut keskeistä. Julkaisen tämän­vuo­tisen kir­joituk­seni kuitenkin niin, että olen pois­tanut per­het­täni ja ystäviäni koske­vat osiot. 

Sota

Kaik­ki riip­puu siitä, mitä tapah­tuu sodas­sa. Sen ympäril­lä pyörii nyt kaik­ki. Sota ei mene Venäjäl­lä eri­tyisen hyvin. Putinin olisi järkevää myön­tää epäon­nis­tuneen­sa, mut­ta sitä ei tule tapahtumaan.

Tule­van rauhan ehtona joskus Venäjä tulee vaa­ti­maan, että maa­han kohdis­te­tut sank­tiot lopete­taan. Euroopan nyt kuitenkin luulisi varovan uut­ta riip­pu­vu­ut­ta venäläis­es­tä ener­gias­ta. Kun maal­la ei ole muu­ta myytävää kuin ener­gia ja vod­ka, maan tule­vaisu­us vaikut­taa todel­la synkältä.

Min­un olisi kyl­lä vaikeaa suh­tau­tua tämän kaiken jäl­keen venäjään kuin sivistys­val­tioon. Maa pitäisi eristää, kos­ka ei osaa käyt­täy­tyä. Kuun­te­len paraikaa Keir Gilesin kir­jaa Venäjän sota jokaista vas­taan.

Voiko taval­lisia venäläisiä syyt­tää siitä, mitä maa on tehnyt? Kansankun­ta on enem­män kuin kansalais­ten­sa sum­ma. Venäläiset tun­tu­vat ajat­tel­e­van yleis­es­ti, että Venäjä on kansana jotain eri­ty­istä ja sik­si sil­lä on oikeus olla suur­val­ta, eli alis­taa ja ryöstää mui­ta kan­so­ja. Kovin hyvää ei voi odot­taa maal­ta, jon­ka perusa­ja­tus on, että kaik­ki mikä heiken­tää länt­tää, vahvis­taa Venäjää.

Maan tulevaisuus ratkeaa hallitusneuvotteluissa

Johtuuko omas­ta kyl­lästymis­es­täni poli­ti­ikkaan, mut­ta eduskun­tavaalei­hin ei liity sel­l­aista mie­lenki­in­toa kuin yleen­sä. Jat­ka lukemista “Mitä on odotet­tavis­sa vuon­na 2023?”

Helen tulee kuluttajia vastaan edullisella tariffilla (Fiksusähkö Takuu)

Helen Oy on tänään julk­istanut uuden tar­if­fin, Fik­susähkö Takuu. Se on voimakas vas­taan­tu­lo korkeas­ta sähkön hin­nas­ta kär­siville asi­akkaille. Kos­ka en ole tähän päätök­seen aivan syytön, on kohtu­ullista, että ker­ron mis­tä on kyse.

Sähkön hin­taka­ton ongel­mana on, että se lisää sähkön kulu­tus­ta ja voi johtaa harmil­lisi­in sähkökatkoi­hin. Ennen kaikkea se vie moti­vaa­tion ajoit­taa kulu­tus­ta sähkön riit­tävyy­den mukaan.

Hele­niltä tulee ensi vuon­na myyn­ti­in kohtu­uhin­tainen tar­if­fi, jos­sa alem­man keski­hin­nan vastapain­ona on pörssi­hin­taa seu­raa­va tun­ti­hin­ta. Se kan­nus­taa säästämään sähköä, kun siitä on pulaa, ja ajoit­ta­maan kulu­tus­ta hal­van sähkön aikaan. Näin se jopa paran­taa sähkö­markki­noiden toimintaa.

Fik­susähkö takuu on yhdis­telmä hin­takat­toa ja pörssi­hin­taa. Helen kan­taa riskin sähkön keskimääräis­es­tä hin­tata­sos­ta ja kulut­ta­ja vas­tu­un kulu­tuk­sen­sa ajoit­tumis­es­ta halpoi­hin tai kalli­isi­in tun­tei­hin. Jat­ka lukemista “Helen tulee kulut­ta­jia vas­taan edullisel­la tar­if­fil­la (Fik­susähkö Takuu)”

Tapoja torjua energiaköyhyyttä

Sähkö­markki­nat toimi­vat nyt todel­la huonos­ti, kos­ka sekä kysyn­tä että tar­jon­ta ovat jous­ta­mat­to­mia. Sil­loin pienikin epä­tas­apaino kor­jau­tuu joko hyvin korkeal­la tai hyvin hal­val­la sähkön hin­nal­la. Ajoit­tain hin­ta on ollut myös lähel­lä nollaa.

Nyt syn­tyy toisaal­ta kohtu­ut­to­mia voit­to­ja ja toisaal­ta kam­mot­tavaa energiaköyhyyttä.

Tilanteeseen on esitet­ty eri­laisia ratkaisuja:

Pörssisähkö kaikille

Jos kaik­ki käyt­täi­sivät pörssisähköä, kaikil­la olisi kan­nustin sopeut­taa sähkön kulu­tus­taan hin­toi­hin. Hin­ta­jous­to kas­vaisi ja hin­tavai­hte­lut tasoittuisivat.

Kun osal­la kansas­ta on voimas­sa edulliset pitkäaikaiset sähkö­sopimuk­set, muiden tilanne heikke­nee. On esitet­ty, että sähköy­htiöt ryhty­i­sivät osta­maan pois näitä van­ho­ja sopimuk­sia selväl­lä rahal­la. Se helpot­taisi kaikkien tilan­net­ta. Jat­ka lukemista “Tapo­ja tor­jua energiaköyhyyttä”

Miksi Heikki Vestmanin (kok) malli ei pelitä

Kokoomuk­sen Heik­ki Vest­man, joka on lehti­ti­eto­jen mukaan kokoomuk­sen ener­gia-asiantun­ti­ja, on esit­tänyt sähkön hin­nan sään­nöste­lyä siten, että hin­naksi ei tulisi korkein tar­jous, vaan käytän­nössä tar­jous, jon­ka alla on 90 % tarjoajista.

Vest­manin malli kuulem­ma enem­män kuin puolit­taisi sähkön hin­nan niin, että enää ei tarvit­sisi miet­tiä, onko varaa saunoa per­jan­tai-iltana tai ajas­taa pesukonet­ta pesemään yöllä.

Hänen mukaansa se, että kaikille tuot­ta­jille mak­se­taan sen mukaan, mikä on ollut korkein hyväksyt­ty tar­jous, ei ole mikään luon­non­la­ki eikä talouden laki vaan poli­it­ti­nen päätös.

Luon­non­la­ki se ei todel­lakaan ole, mut­ta markki­na­t­alouden laki se on. Näin toimii vaikka­pa vehnäpörssi. Kaik­ki myyjät saa­vat saman hin­nan, joka on korkein hyväksy­tyk­si tul­lut hin­ta, myös ne, jot­ka tar­jo­si­vat halvem­mal­la. Itse asi­as­sa kaik­ki pörssit toimi­vat näin. Jat­ka lukemista “Mik­si Heik­ki Vest­manin (kok) malli ei pelitä”

Kommentteja HBL:n pääkirjoitukseen Helenin hinnoista

Sähkön hin­nas­ta johtu­va ener­giaköy­hyys on vaka­va ongel­ma, mut­ta ei olisi kovin fik­sua ratkaista sitä niin, että ne ener­giay­htiöt, jot­ka pystyvät, myi­sivät sähköä alen­nuk­sel­la oman kun­tansa asukkaille ja vain heille. 

HBL:n pääkir­joituk­ses­sa Torsten Fager­holm morkkaa Heleniä ja eri­tyis­es­ti min­ua sähkön korkeas­ta hin­nas­ta Helsingis­sä. Kir­joit­ta­jan mukaan Helen, joka hänen mukaansa on kul­takaivos Helsingille, voisi alen­taa sähkön hin­taa helsinkiläisiltä niin kuin Seinäjoen, Ker­a­van ja Por­voon ener­giay­htiöt ovat tehneet.

Helen ei ole mikään kul­takaivos, vaik­ka sen voit­to onkin kolminker­tais­tunut suh­teessa surkeaan vuo­teen 2021. Voit­toa se tuot­taa, mut­ta suh­teessa sidot­tuun pääo­maan voit­to ei ole kummoinenkaan.

On pidet­ty vääränä sitä, että maakaa­sun korkea hin­ta vaikut­taa sähkön hin­taan myös Suomes­sa, vaik­ka sähköä tuote­taan maakaa­sul­la vain vähän. Helenin suurin voimalaitos kuitenkin sat­tuu ole­maan Vuosaaren maakaa­su­voimala. Sen seisot­ta­mi­nen käyt­tämät­tömänä mak­saa. Helen omis­taa 10 % Olk­ilu­o­to 3:sta, joka ei ole sekään tuot­tanut tähän men­nessä kuin meno­ja. Jat­ka lukemista “Kom­ment­te­ja HBL:n pääkir­joituk­seen Helenin hinnoista”

Kommentteja A‑studion sähkön hinta ‑keskusteluun

Kom­men­toin tässä lyhyesti eilistä A‑studiota, jos­sa käsitelti­in sähkön­hin­to­ja ylipään­sä ja Helenin hin­to­ja erityisesti.

Insert­tinä haas­tatelti­in vuon­na 1942 raken­net­tua rin­tami­estaloa sähköläm­mit­tävää pariskun­taa, jol­la tal­ven sähkölaskut uhkaa­vat nous­ta 1500 euroon kuus­sa. Kun suurin sähkösyöp­pö on läm­min­vesi­varaa­ja, sähkölaskun saa hel­posti las­ke­tuk­si mur­to-osaan siir­tymäl­lä tun­ti­hin­noitel­tu­un pörssisähköön ja ajas­ta­mal­la läm­min­vesi­varaa­jan läm­mi­tyk­sen halvoille tun­neille. Tätä varten on saatavil­la automati­ikkaa, mut­ta hätäti­las­sa sen voi var­maan tehdä myös käsin. Tänään halvim­man ja kalleim­man tun­nin hin­taero on kolminker­tainen, usein yli kymmenkertainen.

Kovasti ohjel­mas­sa korostet­ti­in, että Helenin voit­to on kolminker­tais­tunut viime vuo­den kol­mannes­ta kvar­taal­ista. Sitä ei ker­rot­tu, että viime vuosi oli Hele­nille aivan kur­ja.  Maakaa­sua paljon käyt­tävän Helenin menot oli­vat kas­va­neet merkit­tävästi Venäjän nos­tet­tua maakaa­su hin­nan moninker­taisek­si, mut­ta suurin osa sähköstä oli myy­ty kiin­teään hin­taan ulos. Jat­ka lukemista “Kom­ment­te­ja A‑studion sähkön hin­ta ‑keskustelu­un”

Lyhyt katsaus ydinvoiman historiaan Suomessa

Suomen ensim­mäi­nen ydin­reak­tori oli Otaniemeen keskel­lä kort­teliraken­net­ta raken­net­tu tutkimus­reak­tori, Se oli pieni eikä tuot­tanut sähköä.

Neljä ensim­mäistä ydin­voimalaa oli­vat suun­nit­te­lu­talouden tulosta. Val­ti­olli­nen IVO rak­en­si kak­si ydin­voimalaa, kos­ka käs­ket­ti­in ja IVOn ”vihol­liset” kak­si TVO:n voimalaa, jot­ta vapau­tu­isi­vat IVOn kahleista. Siinä oli mukana paljon teol­lisu­usyri­tyk­siä ja muun muas­sa Helsin­gin kaupun­ki. Ainakin Helsingille TVO:n ydin­voimalat oli­vat pitkään taloudelli­nen taak­ka, jon­ka CHP-laitok­sil­la rikas­tunut Helsin­gin ener­gia pystyi kuitenkin kan­ta­maan. Lop­ul­ta myös For­tum tuli osakkaak­si TVO:hon.

Suomes­sa on tor­pat­tu yksi ydin­voimala vuon­na 1992 Tser­nobylin jälki­main­ingeis­sa. Se tapah­tui ener­giapoli­it­tisen selon­teon yhtey­dessä vuon­na 1992 hyväksytyl­lä pon­nel­la. Var­maankin vihreätkin äänes­tivät tämän pon­nen puoles­ta, mut­ta ei 15-henk­i­nen eduskun­taryh­mä sitä kyl­lä yksi saanut läpi. Muis­taak­seni pon­nes­sa aloit­teelli­nen oli Suomen keskus­ta. En ole var­ma, kos­ka en ollut sil­loin eduskun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Lyhyt kat­saus ydin­voiman his­to­ri­aan Suomessa”

Sähkömarkkinat Nordstream-putkien jälkeen

Olin suun­nitel­lut blogikir­joi­tus­ta siitä, että Ukrainan sodan joskus pää­tyt­tyä Euroopan on väl­tet­tävä ajau­tu­mi­nen uud­estaan ener­gia­ri­ip­pu­vu­u­den ansaan ja näytet­tävä Venäjälle, että ener­gia-aset­ta voi käyt­tää vain ker­ran. Piti kir­joit­ta­mani, että Venäjä var­maankin las­kee ahneu­den kaata­van EU-maid­en peri­aat­teel­lisu­u­den ja että maa tulee var­maankin vaa­ti­maan osana rauhan­sopimus­ta ener­giavi­en­nin aloit­tamisen uud­estaan. Ilman ener­giavi­en­tiä kun Venäjäl­lä ei ole juuri mitään tulolähteitä.

Mikä on Venäjän tila sodan jälkeen

Taisin olla väärässä. Itämeren kaa­suputkien tuhoami­nen tarkoit­taa, ettei rauhan tul­tuakaan maakaa­sua juuri myy­dä Venäjältä Euroop­paan. Ukrainan kaut­ta kul­kee jokin put­ki, mut­ta sen kap­a­siteet­ti on pieni ja se kul­kee Ukrainan kaut­ta. Ajat­teleeko Putin lainkaan, mil­lä Venäjä tulee toimeen sodan pää­tyt­tyä? Venäjän tule­vaisu­ut­ta ajatellen toim­inta näyt­tää jär­jet­tömältä – niin jär­jet­tömältä, että se panee pohti­maan sitäkin, räjäyt­tikö Venäjä todel­la itse omat kaa­suputken­sa.  Toisaal­ta Putinin toimien jär­jet­tömyys on ennenkin ylit­tänyt odotuk­set. Jat­ka lukemista “Sähkö­markki­nat Nord­stream-putkien jälkeen”