Miksi varaava sähkölämmitys kannattaa

Oheises­sa taulukos­sa on pörssisähkön hin­ta tänään. Uskoisin, että tämä vas­taa tule­vaa nor­maalia, kun­han markki­nat vähän rauhoittuvat.

Sähkön keski­hin­ta on 9,867 snt/kWh. Tämän siis mak­saa, jos läm­mit­tää taloaan suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä tasais­es­ti ympäri vuorokauden.

Jos sen sijaan on älykäs varaa­va sähköläm­mi­tys ja pystyy keskit­tämään läm­mi­tyk­sen viidelle halvim­malle tun­nille, hin­naksi tulee 1,119 snt/kWh eli noin yhdek­sä­sosa keskimääräisestä.

Jos halu­aa ostaa tur­val­lis­es­ti sähkön­sä kiin­teäl­lä hin­nal­la, joutuu mak­samaan paljon enem­män, kos­ka hin­nois­sa on nyt paljon riskil­isää ja suo­jauskus­tan­nuk­sia. Olen­naisem­paa kuitenkin on, että kiin­teähin­taista sähköä käyt­tävän ei tarvitse, mut­ta hän ei myöskään voi pienen­tää sähkölaskuaan ajoit­ta­mal­la kulu­tus­ta. Parhaim­mil­laankin kiin­teähin­tainen sähkö vas­taa keskihintaa.

Tämä päivä ei ole mitenkään poikkeuk­selli­nen, kos­ka hin­ta ei mene mis­sään vai­heessa lähelle nollaa.

Jat­ka lukemista “Mik­si varaa­va sähköläm­mi­tys kannattaa”

Kysynnän ja tarjonnan hintajoustoa lisättävä sähkömarkkinoilla

[Tämä kir­joi­tus on julka­istu vieraskolumn­i­na Talouselämä-lehdessä. Tek­sti on kir­joitet­tu maanan­taina 5.9.2022, joten sen jäl­keen tapah­tunut­ta ei ole voitu ottaa huomioon.]

_____

Suomes­sa siir­ryt­ti­in 1990-luvul­la sähkö­markki­naan, jos­sa hin­naksi muo­dos­tuu kalleim­man voimalaitok­sen mar­gin­aa­likus­tan­nus. Kos­ka kap­a­siteet­tia riit­ti, tulok­se­na oli hal­pa sähkö. Oli jopa vaikeuk­sia saa­da voimalaitosten kiin­teitä kus­tan­nuk­sia peit­e­tyk­si. Kallis kivi­hi­ililaude järjestyi useim­miten viimeisek­si voimalaitok­sek­si määrit­tämään hin­ta muiden kannal­ta riit­täväk­si. Kivi­hi­ililauhde itse ei saanut kiin­teitä kus­tan­nuk­si­aan peit­e­tyk­si ja voimalat lakkautet­ti­in yksi toisen­sa jälkeen.

Kukin sähkön­tuot­ta­ja päät­tää, myykö sähköä markki­nahin­nal­la vai pysäyt­tääkö voimalaitok­sen. Tulostaan mak­si­moi­va myy, kun­han saa muut­tuvat kus­tan­nuk­sen­sa peit­e­tyk­si. Sik­si hin­ta teo­ri­an mukaan aset­tuu viimeisen voimalaitok­sen muut­tuvien kus­tan­nusten tasolle. Jat­ka lukemista “Kysyn­nän ja tar­jon­nan hin­ta­jous­toa lisät­tävä sähkömarkkinoilla”

Sähkömarkkinat ovat rikki

Sähkö­markki­nat ovat pahasti rik­ki. Hin­ta määräy­tyy markki­noil­la huu­tokau­pas­sa, jos­sa hin­ta muo­dos­tuu kalleim­man mukaan tule­van voimalan mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan. Tarkkaan sanoen ei vain kalli­im­man voimalaitok­sen mukaan, kos­ka myös kysyn­tä voi jous­taa. Jos hin­ta nousee kovin korkealle, jotkin osta­jista, lähin­nä jotkin tehtaat, totea­vat, että on kan­nat­tavam­paa pan­na tehdas kiin­ni kuin mak­saa tolkut­tomasti sähköstä. Se alen­taa sähkön hintaa.

Sähkö on Suomes­sa mon­en mielestä kohtu­ut­toman kallista, mut­ta Suomen sähkön hin­ta ei ole mitään ver­rat­tuna vaikka­pa Sak­san hintoihin.

Nor­maali­olois­sa tämä toimii aivan hyvin, mut­ta nyt sähköpu­lan olois­sa se on johtanut hin­toi­hin, jot­ka ovat mon­elle kulut­ta­jalle kohtu­ut­to­mia ja tuot­ta­vat toisaal­ta vesi‑, ydin- ja tuulivoimaloiden omis­ta­jille jopa kohtu­ut­to­mia voit­to­ja. Jat­ka lukemista “Sähkö­markki­nat ovat rikki”

Miksi puu on uusiutuvaa ja turve ei?

Lyhyesti: turve las­ke­taan uusi­u­tu­mat­tomak­si, kos­ka sen polt­to lisää hiilid­iok­sidia ilmake­hässä pysyvästi kun taas puun polt­to vain alle sadak­si vuodeksi

Sekä puun että turpeen polt­to tuot­ta­vat piipun päästä mitat­tuna enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden kuin kivi­hi­ilen polt­to. Puu las­ke­taan uusi­u­tu­vak­si ener­giak­si ja turvet­ta ei, vaik­ka suot sito­vat hiiltä enem­män kuin sitä polte­taan. (Tämäkään väite ei ole kiis­ta­ton. Siitä lopuksi.)

Selvitetään turpeen osalta, mitä ilmake­hässä ole­valle hiilid­iok­sidille tapah­tuu, kun turvesuo joko polte­taan (A) tai jätetään polt­ta­mat­ta (B).

Olete­taan, että suon polt­to tuot­taa hiilid­iok­sidipäästön X samanaikaises­ti kun muut Suomen suot sito­vat samanaikaises­ti hiilid­iok­sidia määrän Y.

Vai­h­toe­hdos­sa A hiilen määrä ilmake­hässä on laskenut määräl­lä Y‑X, joka luku voi siis olla negati­ivi­nen, mut­ta turvevä­ki väit­tää sen ole­van positiivinen.

Vai­h­toe­hdos­sa B hiilen määrä on laskenut määräl­lä X, sil­lä muiden soiden sit­o­man hiilen määrä ei riipu mitenkään siitä, polte­taanko kyseinen suo vai ei.  On huo­mat­ta­va, että kyseinen suo olisi jatkanut hiilen sidon­taa häir­iöt­tä, jos sitä ei olisi poltet­tu, sil­lä turpeen määrälle suos­sa ei ole sel­l­aista ylära­jaa, että se olisi vas­tas­sa vielä tuhan­si­in vuosiin.

Niin­pä vai­h­toe­hdos­sa A hiilen määrä ilmake­hässä kas­vaa käytän­nössä pysyvästi määräl­lä Y, mikä on vähän enem­män kuin jos turpeen sijas­ta olisi poltet­tu kivi­hi­iltä, kos­ka turpeen poltos­ta aiheutu­vat hiilid­iok­sidipäästöt ovat suurem­pia kuin kivi­hi­ilen. Jos siis halu­amme, ettei ilmas­ton­muu­tos mei­dän toimiemme joh­dos­ta etene, emme pol­ta turvet­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si puu on uusi­u­tu­vaa ja turve ei?”

Sähkön säännöstely, hyppivät hinnat vai valtiollistaminen

Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­sen Mat­ti Lis­ki ja Iivo Vehviläi­nen esit­tävät, että on kulut­ta­jien etu sään­nöstel­lä sähköä mielu­um­min kuin antaa sen hin­nan nous­ta pilviin.

Perus­teena tässä on, että kun sähköstä tulee vähänkin pulaa, sen hin­ta nousee tolkut­tomasti, kos­ka sähkön hin­ta­jous­to on pieni eli kulu­tus reagoi hin­taan heikosti. Kun sähkö katkaistaan pieneltä joukol­ta kokon­aan, muut saa­vat sähkön­sä huo­mat­tavasti halvemmalla.

Sähkön hin­ta­jous­to on paljon alle yhden. Se tarkoit­taa, että kun sähkön tuotan­to ale­nee vähän, hin­ta nousee niin paljon, että jäl­jelle jäävästä sähköstä mak­se­taan yhteen­las­ket­tuna paljon enemmän.

Huo­mat­takoon, että tässä on por­saan­reikä keinotekois­es­ti tuote­tulle sähköpu­lalle. Keinotekoinen tuotan­non rajoit­ta­mi­nen hin­nan nos­tamisek­si on kuitenkin kiel­let­tyä ja siitä jää aika hel­posti kiin­ni. Jat­ka lukemista “Sähkön sään­nöste­ly, hyp­pivät hin­nat vai valtiollistaminen”

Turvallinen hintajoustoon kannustava sähkösopimus

Tule­vana tal­ve­na pelätään sähkön hin­nan nou­se­van ajoit­tain pil­vi­in ja onpa pelotel­tu jopa sähkön sään­nöste­lyl­lä, siis ajoit­taisil­la sähkökatkoilla.

Sähkökatkot ovat vihon­vi­imeisiä, kos­ka ne kohdis­tu­vat myös vähäiseen, mut­ta käyt­täjälleen hyvinkin tarpeel­liseen kulu­tuk­seen. Se, ettei voi lada­ta hyy­tynyt­tä puhe­lin­taan, ei sähköverkkoa pelas­ta, mut­ta voi olla hyvinkin kiusalli­nen asia. Tietokone vie ehkä sata wat­tia, mut­ta moni ei voi tehdä työtä ilman sitä.

Kiusal­lis­in­ta olisi jäädä parik­si tun­niksi hissi­in. Ennakko­varoi­tus sähkökatkok­sista ei ikinä tavoita kaikkia. Huoltomies voi tietysti käy­dä sulke­mas­sa hissin, mut­ta korke­as­sa talos­sa asu­van huono­jalkaisen van­huk­sen se sul­kee kotiinsa.

Markki­noiden pitäisi toimia niin, että kun sähkön hin­ta nousee, kulu­tus­ta vähen­netään turhim­mas­ta päästä. Teol­lisu­u­den osalta tämä toimii, mut­ta koti­talouk­sien osalta ei Suomes­sa. Kun on ostet­tu kiin­teähin­taista sähköä, ei ole moti­vaa­tio­ta säästää sähköä oli se markki­noil­la kuin­ka kallista hyvän­sä. Muis­sa Pohjo­is­mais­sa pörssisähkön on paljon yleisem­mässä käytössä. Sik­si ne pär­jäävät parem­min. Jat­ka lukemista “Tur­valli­nen hin­ta­jous­toon kan­nus­ta­va sähkösopimus”

Varautuminen sähköpulaan

Helsin­gin Sanomis­sa oli uuti­nen, jon­ka mukaan Aal­to-yliopis­tot tutk­i­jat esit­tivät varautu­mista sähköpu­laan Suomes­sa, jos sähkön tuon­ti Venäjältä katkeaa. Tämä tilanne johtaisi jo yksinään ajoit­tain sähköpu­laan, mut­ta jos muut Pohjo­is­maat katkai­se­vat sähkön vien­nin Suomeen omia markki­noi­ta tur­vatak­seen, meil­lä voi olla pulaa viikkokau­pal­la. Näin­hän taan­noin myös tapah­tui. Tähän pitäisi varautua jo nyt. Jot­ta jär­jet­tömän korkeak­si nou­se­va sähkön hin­ta ei kaataisi koti­talouk­sia ja sähköä kiin­teään hin­taa myyviä väl­i­tysy­htiöitä, sähkön hin­ta painet­taisi­in hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä vas­taa­maan keskimääräisiä tuotantokustannuksia.

Aja­tus tun­tui niin pöhköltä, että ajat­telin kir­joit­taa siitä siltä istu­mal­ta tälle blogille, mut­ta kos­ka olin muutenkin menos­sa kir­joit­ta­maan Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle, päätin kuul­la asi­as­ta suo­raan hevosen suus­ta ennen kuin kir­joi­tan, että aja­tus on aivan pöhkö.

Kävi ilmi, ettei tutk­i­joil­la ollut valmista mallia sähkö­markki­noille pula-ajan oloi­hin vaan johtopäätös, että sel­l­ainen on laa­dit­ta­va. Ei min­ul­lakaan ole, mut­ta yritän hah­mot­taa, mis­tä lähtisin ongel­maa purkamaan.

Aal­to-yliopis­ton tiedote asi­as­ta on tässä

Jat­ka lukemista “Varautu­mi­nen sähköpulaan”

Putinin sodalla ei voi perustella turpeen polttoa

Putinin sota on nos­tanut esille Euroopan riip­pu­vu­u­den Venäjän maakaa­sus­ta. Maakaa­sua käytetään Suomes­sa vähän – itse asi­as­sa sitä käyt­tää lähin­nä Helen oy, eikä sekään käytä juuri lainkaan näil­lä hin­noil­la ja Neste öljyn jalostuksessa.

Suomen keskus­ta kuitenkin esit­tää, että maakaa­sun saan­ti­vaikeuk­sien takia on alet­ta­va taas polt­taa turvet­ta. Onko kuviteltavis­sa mitään asi­aa, joka ei Keskus­tan mielestä puoltaisi turpeen polttoa?

Aja­tus on aivan hölmö.

Maakaa­sun käyt­täjät, Helen oy tai Neste oy, eivät kumpikaan voi kor­va­ta maakaa­sua turpeella.

Huolto­var­muu­den kannal­ta turve häviää jopa kivi­hi­ilelle. En tarkoi­ta, että kivi­hi­ili on paras vai­h­toe­hto, mut­ta turpeen pudot­tamisek­si pois laskuista riit­tää jo se, että se on vai­h­toe­htona jopa kivi­hi­iltä huonom­pi. Jat­ka lukemista “Putinin sodal­la ei voi perustel­la turpeen polttoa”

Kaikille pörssisähköä, mutta myös mahdollisuus suojautumiseen

Tiedän, ettei ole paras aika puhua sen puoles­ta, että kaik­ki sähkö­sopimuk­set pitäisi muut­taa tun­ti­hin­taisek­si pörssisähkök­si. Tänä syksynä pörssisähköä käyt­tävät ovat koke­neet tap­pi­oi­ta, mut­ta keskimäärin pörssisähkö on halvem­paa, sil­lä kun sähköy­htiöt kan­ta­vat riskin kulut­ta­jien puoles­ta, eivät ne tee sitä suinkaan ilmaiseksi.

Tuskin on jäänyt huo­maa­mat­ta, että vakio­hin­taisen sähkön hin­ta on nous­sut huo­mat­tavasti viime aikoina. Saat­taa­pa hyvinkin olla, ettei kiin­teähin­taista sähköä kan­na­ta juuri nyt ostaa.

Pörssisähkö on keskimäärin edullisempaa

Vaik­ka tämän syksyn aikana pörssisähkön osta­jat ovat jääneet tap­pi­olle, pitkäl­lä aikavälil­lä he voit­ta­vat kahdes­ta syys­tä: pörssisähkö on keskimäärin vähän halvem­paa kuin kiin­teähin­tainen sähkö ja ennen kaikkea, kos­ka he voivat alen­taa sitä sopeut­ta­mal­la käyt­täy­tymistään. Jat­ka lukemista “Kaikille pörssisähköä, mut­ta myös mah­dol­lisu­us suojautumiseen”

Energiamarkkinoiden hullunmylly

Ener­gian hin­nat ovat kaikkial­la Euroopas­sa tapis­sa. Sik­si myös kaukoläm­mön hin­ta nousee, vaikkakin paljon vähem­män.

Ener­giahin­nat ovat nousseet Euroopas­sa niin paljon, että se lähen­telee jo sosi­aal­ista kri­isiä, kun pien­i­t­u­loisil­la ei ole varaa läm­mit­tää talojaan.

Eniten on nous­sut maakaa­sun hin­ta, joka on yli kuusinker­tais­tunut viime vuodes­ta. Kes­ki-Euroopas­sa mon­et talot lämpiävät taloko­htaisel­la maakaa­suläm­mi­tyk­sel­lä. Tätä tuot­taa val­tavaa huolta.

Maakaa­sun on mukana paljon poli­ti­ikkaa. Väitetään Venäjän pain­os­ta­van sil­lä avaa­maan Nord Stream 2 ‑putken Sak­saan. Tilanteet toisaal­ta Valko-Venäjän ja Puolan rajal­la sekä toisaal­ta Venäjän ja Ukrainan rajal­la heilut­ta­vat kaa­su­fu­tu­ure­ja kym­me­nil­lä pros­en­teil­la. Jat­ka lukemista “Ener­gia­markki­noiden hullunmylly”