Kategoria: energia

Miksi uusi ydinsähkö on kallista?

Kir­joitin Talouselämän vieraskolum­nis­sa (julka­istu täl­lä blogilla otsikol­la näpit irti sähkö­markki­noista), että aja­tus rak­en­taa Suomeen ydin­voimaa ei voi toteu­tua markki­nae­htois­es­ti, kos­ka uuden ydin­voimalan kallis sähkö ei se pär­jää kilpailussa.

Lin joskus 1980-luvun alus­sa tiuk­ka ydin­voiman vas­tus­ta­ja, kos­ka siihen aikaan ydin­voimaloiden onnet­to­muus­ris­ki oli todel­la suuri. Sit­tem­min ydin­voimaloi­ta on tehty riit­tävän tur­val­lisia, mut­ta sen seu­rauk­se­na niistä on tul­lut huo­mat­ta­van kalli­ita. Kir­joitin vuon­na 1988 päiväkir­jaani, että en ole pelkästään ilah­tunut siitä, että Mat­ti Van­hala kään­tyi vas­tus­ta­maan ydin­voimaa Tsher­nobylin jäl­keen. Se katas­trofi ei johtunut syistä, jol­la olisi mitään tekemistä suo­ma­lais­ten ydin­voimaloiden kanssa.

Ei kan­na­ta viita­ta Kiinan ydin­voimaloi­hin, kos­ka kom­mu­nis­tises­sa Kiinas­sa toimi­vat toisen­laiset lait, eikä oikein Ran­skaankaan, kos­ka Ran­s­ka ei ole vieläkään mikään markki­na­t­alous­maa. Hyvä ref­er­enssi on Bri­tan­nia, jos­sa uut­ta ydin­voimaa on rak­en­teil­la. Siel­lä uuden ydin­voimalan sähkön hin­naksi on arvioitu noin 120 € — 155 €/MWh riip­puen vähän siitä, keneltä kysyy. Viime vuon­na helmiku­un kovista hin­noista huoli­mat­ta pörssisähkön keski­hin­ta oli Suomes­sa ilman arvon­lisäveroa noin 40,5 €/MWh eli noin 30 % uuden ydin­voimalan hinnasta

Kokoomus/ Pet­teri Orpo on jotenkin fik­sautunut ydin­voiman edullisu­u­teen. Ei ole seu­rat­tu aikaan eikä luote­ta markki­na­t­alouteen. Jat­ka lukemista “Mik­si uusi ydin­sähkö on kallista?”

Näpit irti sähkömarkkinoista!

Maamme hal­van aurinko- ja tuulivoiman poten­ti­aali on kansal­lisaarre. Sitä kan­nat­taa käyt­tää itsekkääm­min kuin käytämme malmi­varo­jamme, jot­ka olemme julis­ta­neet  koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si löytäjä saa pitää ‑peri­aat­teel­la. Ulko­maisia kaivosy­htiöitä onkin ryn­nän­nyt apajille.

Jos saudi­ara­bi­alainen löytää Suomes­ta malmiesi­in­tymän, se on hänen omaisu­ut­taan­löytäjä saa pitää ‑peri­aat­teel­la. Jos suo­ma­laisen löytää Sau­di-Ara­bi­as­ta öljye­si­in­tymän, se taas ei olekaan hänen.

Ei ole mikään kiire tyh­jen­tää Suomea malmi­varoista. Kun mal­mi on louhit­tu, sitä enää ole, mut­ta tuuli ei käyt­tämäl­lä lopu. Tuulivoima ei ole lap­sil­tamme varastamista.

Hal­val­la sähköl­lämme on otta­jia. Jokin aika sit­ten Sak­sas­sa suun­nitelti­in Suomen sähkön jalostamista vedyk­si ja johtamista putkea pitkin Sak­saan pyörit­tämään Sak­san teol­lisu­ut­ta. Nyt ovat ulko­maiset datakeskuk­set iske­neet silmän­sä Suomen hal­paan sähköön. Jat­ka lukemista “Näpit irti sähkömarkkinoista!”

Öljyn jälkeen

Saamme kiit­tää fos­si­il­isia polt­toainei­ta teol­lis­tu­misen tuo­mas­ta huikeas­ta elin­ta­son nousus­ta. Ensin tuli­vat kivi­hi­ili ja höyrykoneet. Höyrykoneessa alle viides­osa kivi­hi­ilen läm­pöen­er­gias­ta muut­tui liike-ener­giak­si. Piipuista tupru­a­van savun takia tehda­s­paikkakun­nil­la kuolti­in nuo­ri­na. Kai­vok­sis­sa käytet­ti­in lap­si­työvoimaa, kos­ka lapset mah­tu­i­v­at parem­min kapeisi­in onkaloihin.

Öljy oli suuri paran­nus kivi­hi­ileen näh­den. Sen pump­paami­nen maas­ta oli paljon helpom­paa. Moot­tor­ei­den koko pieneni ja hyö­ty­suhde parani. Öljyn mukana tuli­vat autot.

Vuon­na 1972 Rooman klu­bi varoit­ti rapor­tis­saan Kasvun rajat, että öljy lop­puu, jos jatkamme kuten ennen. Ei lop­punut, mut­ta ei myöskään jatket­tu kuten ennen. Jom Kip­pur ‑sota tuot­ti maail­maan öljykri­isin vuon­na 1973. Öljyn kulu­tuk­sen kasvu hidas­tui, kos­ka öljyä piti säästää. Suomeen esimerkik­si tuli 80 km/h kattonopeus.

Kohon­neen öljyn hin­nan turvin voiti­in ottaa käyt­töön han­kalasti hyö­dyn­net­täviä esi­in­tymiä. Se vaikut­ti öljyn riit­tävyy­teen paljon enem­män kuin kulu­tuk­sen kasvun leikkau­tu­mi­nen. Yhdys­val­lois­sa ei tuotet­taisi liuskeöljyä, jos öljyn hin­ta olisi vuo­den 1972 tasol­la. Jom Kip­pur ‑sota aikaisti öljyn hin­nan nousua, mut­ta olisi se nous­sut muutenkin. Jat­ka lukemista “Öljyn jälkeen”

Suomen vihreä sähkö pidettäköön Suomen voimavarana

Koti­mainen vihreä sähkö on kansalli­nen voimavara, jon­ka soisi vahvis­ta­van teol­lisu­ut­ta Suomes­sa. Sak­sa halu­aisi tämän voimavaran itselleen. Se on torjuttava.

Sään­töpo­h­jaisen maail­man­järjestyk­sen mukana on kaatunut myös reilun vapaakau­pan peri­aate ja kor­vau­tunut (lyhyt­näköisel­lä) kansal­lisel­la itsekkyy­del­lä. Tämä on huono asia ulko­maankau­pas­ta riip­pu­vaiselle Suomelle. Silti ei pidä olla hölmö vaan on ymmär­ret­tävä uuden pelin säännöt.

Olen kir­joit­tanut ennenkin siitä, että on Suomelta hyvin hölmöä lahjoit­taa arvokkaat vielä löy­tymät­tömät malmiesi­in­tymämme koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si peri­aat­teel­la löytäjä saa pitää, joten ei siitä täl­lä ker­taa sen enem­pää. Jat­ka lukemista “Suomen vihreä sähkö pidet­täköön Suomen voimavarana”

Miksi subventoitu ydinvoimala ei edelleenkään ole hyvä ratkaisu

Luulin jo, että Kai Mykkäsen aja­tus pan­na sähkönku­lut­ta­jat sub­ven­toimaa ydin­voimaa olisi kuol­lut ja kuopat­tu ener­gia-alan asiantun­ti­joiden tyr­mät­tyä sen jok­seenkin yksimielis­es­ti, mut­ta tämän päivän Hesaris­sa yhteiskun­ta­suhde­jo­hta­ja Jami Arvola For­tu­mista yrit­tää herätel­lä aja­tus­ta henki­in uudestaan.

Ker­rataan nyt vielä. Jos yritämme puut­tua markki­noi­hin tasoit­taak­semme sähkön hin­nan vai­htelua, viemme kan­nat­tavu­u­den halvem­mil­ta markki­nae­htoisil­ta ratkaisuil­ta, ja lop­ul­ta kaik­ki kärsivät.

Kai Mykkäsen perustelu oli, että Suomeen tarvi­taan sähköstä vetyä valmis­tavia elek­trolyy­sere­itä, jot­ka halu­a­vat tasaista sähkön hin­taa, kos­ka ne halu­a­vat olla pääl­lä jatku­vasti. Vedyn valmis­tuk­sen ohel­la on kyse teol­lisu­u­den sähköistämis­es­tä, mut­ta käytetään esimerkkinä elektrolyyseriä.

Ajatuk­sen voi eristää niin, että mitä sähkö­markki­noille vaikut­taisi, jos For­tum rak­en­taisi 1000 MW:n ydin­voimalan ja jokin toinen yri­tys sen viereen 1000 MW:n elek­trolyy­serin. Kaik­ki ydin­voimalan tuot­ta­ma sähkö menisi tuo­hon naa­pu­ri­ton­til­la ole­vaan eletrolyy­seri­in. Jos ydin­voimalal­la ei olisi suun­nitel­tu­ja ja suun­nit­telemat­to­mia huoltokatko­ja, tästä yksiköstä ei tarvit­sisi johtaa edes yhdysjo­htoa val­takun­nan verkkoon. Kut­sun tätä yksikköä yri­tys­parik­si. Jat­ka lukemista “Mik­si sub­ven­toitu ydin­voimala ei edelleenkään ole hyvä ratkaisu”

Miksi en kannata Mykkäsen ajatusta sähkönkuluttajien subventoimasta ydinvoimalasta

Olen itsekin aikoinaan pähkäil­lyt ongel­maa, jota Kai Mykkä­nen yrit­tää ratkaista sub­ven­toidul­la ydin­voimalal­la, jon­ka sub­ven­tion sähkön käyt­täjät maksaisivat.

Sähkön kysyn­tä ja tar­jon­ta on Suomes­sa jous­tam­a­ton­ta eli molem­mat reagoi­vat hin­taan laiskasti. Sen takia Suomes­sa tarvi­taan suuria hin­tavai­htelu­ja sopeut­ta­maan kysyn­tää ja tar­jon­taa toisiinsa.

Pähkäilin aikanaan, että kulut­ta­jien kan­nat­taisi muo­dostaa osu­uskun­ta, jon­ka han­kkii huip­pu­voimaloi­ta leikkaa­maan hin­tapi­ikke­jä. Se mak­saa, mut­ta vielä enem­män mak­sa­vat nuo hin­tapi­ik­it. Niin aikakin luulin.

Osu­uskun­taa ei tietenkään perustet­taisi, vaan pystytet­täisi­in kap­a­siteet­ti­markki­na samaan tapaan kuin Venäjäl­lä.  Kulut­ta­jien mak­set­tavak­si sekin koi­tu­isi, kuten se koituu Mykkäsen ehdotuksessakin.

Ydinvoimala ei sovellu sähkönkulutusta tasaamaan

Mykkä­nen halusi kiin­nit­tää tämän tur­vaa­van kap­a­siteetin nimeno­maan ydin­voimaan, kun taas min­un ajatuk­se­nani oli antaa markki­noiden ratkaista. Markki­nat tuskin pää­ty­i­sivät ydin­voimaan, sil­lä tasaista tehoa tuot­ta­va ydin­voimala on huono tasaa­maan sään mukaan vai­htel­e­vaa sähkön­tuotan­toa. Jokin kiin­teiltä kus­tan­nuk­sil­taan hal­pa ja hel­posti säädet­tävä olisi luon­te­vampi – siis jokin, joka olisi läh­es ison ydin­voimalan vas­tako­h­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si en kan­na­ta Mykkäsen aja­tus­ta sähkönku­lut­ta­jien sub­ven­toimas­ta ydinvoimalasta”

Miksi Suomen taloudellinen kasvu on tyssännyt?

Pitääkö min­un vai­h­taa kan­taani työ­markki­noiden palkkamallista?

Mik­si taloudelli­nen kasvumme lop­pui 16 vuot­ta sit­ten, kun muis­sa Pohjo­is­mas­sa kasvu jatkuu? Ekon­o­misti sanoo, että taloutemme ei kas­va, kos­ka työn tuot­tavu­us ei ole nous­sut niin kuin ennen. Tai tarkem­min sanoen, ei ole nous­sut lainkaan. Min­ua tämä seli­tys ei vaku­u­ta, kos­ka olen aina arvostel­lut 1970- ja 1980-luku­jen tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ver­taamista 2000-luvun tuottavuuteen.

Maal­ta­muu­ton vuosikym­meninä oli help­po nos­taa tuot­tavu­ut­ta, kun väki siir­tyi pien­tiloil­ta töi­hin tehtaisi­in ja toimis­toi­hin.  Tämä kasvun lähde on loppunut.

Työikäisen väestön määrä kään­tyi lasku­un run­saat kymme­nen vuot­ta sit­ten. Lasku ei ole ollut mitenkään dra­maat­ti­nen, vain noin 10 000 henkeä kymme­nessä vuodessa. Olen­naista on, ettei työikäi­nen väestö enää kas­va niin kuin kasvoi ennen. Jat­ka lukemista “Mik­si Suomen taloudelli­nen kasvu on tyssännyt?”

Esitykset sähkön hinnan leikkaamiseksi ovat toimimattomia

Kale­va pyysi min­ul­ta vas­tauk­sen kysymyk­seen, pitäisikö sähkön hin­nalle aset­taa kat­to. Perustel­la sai 600 merkin edestä. Niin paljon jäi sanomat­ta, joten julkaisen tässä lop­ut. Tähän meni yli 8 000 merkkiä.

Kale­van raadin vas­tauk­set näkyvät oheises­sa linkissä, joka on kuitenkin mak­sumuurin takana:

Ylit­tävätkö sähkön hin­tapi­ik­it kohtu­u­den – Kale­van raati arvioi, pitäisikö sähkön hin­nal­la olla ylära­ja | Kaleva

= = = =

Sähkö­markki­noiden mus­tan maanan­tain jäl­keen moni on vaat­in­ut jär­jestelmän perus­teel­lista uud­is­tamista. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että sähkö on Suomes­sa EU:n toisek­si halv­in­ta. Kun hyvin toimi­vaa kor­jaa, siitä voi tul­la huonompi.

Mus­tan per­jan­tain hin­nat ovat tietysti sel­l­aisia, ettei niitä voisi moni mak­saa, jos ne oli­si­vat voimas­sa pitkään kuukau­den. Ne kestivät kuitenkin vain päivän ja sähkölasku mak­se­taan yleen­sä ker­ran kuussa.

Moni on sanonut, että tur­val­lisu­ud­es­ta kan­nat­taa mak­saa. Vaik­ka kor­jauk­set nos­taisi­vat keskimääräistä hin­taa, on helpom­pi hen­git­tää, jos hin­nat vai­htelisi­vat vähem­män. Näin saa jokainen tehdä, mut­ta mik­si pakot­taa muut samaan? Minä esimerkik­si mak­san het­kel­lisiä huip­puhin­to­ja mielu­um­min kuin enem­män koko vuo­den sähköstä.

Jos arvostaa tur­val­lisu­ut­ta enem­män kuin halpu­ut­ta, sen kun han­kkii kiin­teähin­taisen sopimuk­sen. Ne ovat pörssisähköä kalli­impia, kos­ka sähkön myyjän pitää suo­ja­ta myymän­sä tuote kalliisti.

Hintavaihtelua tarvitaan markkinoiden tasapainottamiseen

Jat­ka lukemista “Esi­tyk­set sähkön hin­nan leikkaamisek­si ovat toimimattomia”

Miten korjata sähköjärjestelmää perjantain katastrofin jälkeen

Per­jan­tain pörssisähkön huip­puhin­ta ei ollut hyvää main­os­ta sähköjär­jestelmällemme. Olen pari päivää poht­in­ut, miten kor­jaisin sähkö­markki­noi­ta. En ker­ro lop­ullista ratkaisua, kos­ka sitä en keksinyt. Ker­ron, mitä kaikkea mielessäni pohdin ja mik­si sen hylkäsin. Ker­ron myös muista ehdo­tuk­sista, mik­si en niitä edes harkinnut.

Suo­ma­lainen sähköjär­jestelmä on erit­täin hyvä. Sik­si meil­lä sähkön hin­ta on EU-maid­en toisek­si halvin ja hyvin vähäpäästöistä. Vain Ruot­sis­sa sähkö on vielä halvem­paa run­saan vesivoiman ansios­ta. Jos tätä ryhdytään kor­jaa­maan, hel­posti käy niin, että se muut­tuu huonommaksi.

Suo­ras­taan hupaise­na pidän niitä ide­ol­o­gis­es­ti väritet­tyjä puheen­vuoro­ja, joiden mukaan ongel­mana on vihreä siir­tymä, siis siir­tymä fos­si­ilis­es­ta ener­gias­ta uusi­u­tu­vaan.  Sähkö on todel­la kallista siel­lä, mis­sä se tuote­taan maakaa­sua tai kivi­hi­iltä polt­ta­mal­la. Kos­ka olin itsekin lakkaut­ta­mas­sa kivi­hi­ilivoimalaa, ker­ron nyt, että se tapah­tui puh­taasti taloudel­li­sista syitä. Kivi­hi­ilen polt­to ei kan­na­ta, eikä kan­na­ta turpeen polt­tokaan. Todel­la kallista pitää sähkön olla, että sitä kan­nat­taa kivi­hi­ilel­lä tehdä. Toisin kuin usein väitetään, turpeen polt­toa ei ole kiel­let­ty. Sitä saa polt­taa, jos halu­aa haaska­ta rahaa.

Se, että sähkö on Suomes­sa paljon halvem­paa kuin Kes­ki-Euroopas­sa johtuu siitä ja vain siitä, että meil­lä on vai­h­toe­hto kalli­ille fossiilisienergialle.

Kan­nat­taa huo­ma­ta, että per­jan­tain huip­puhin­nat oli­vat virhe. Torstaina puolelta päivin huu­tokaup­paan osal­lis­tuneet ennus­ti­vat sähkön kulu­tuk­sen aivan väärin ja sik­si hin­ta nousi niin korkeak­si. Sähköläm­mit­täjät oli­vat sijaiskär­si­jäitä, mut­ta ei tätä virhet­tä kukaan ilkeyt­tään tehnyt. Väärin ennus­ta­neet tekivät sen omak­si tap­piok­seen. Ensi ker­ral­la ovat viisaampia. Jat­ka lukemista “Miten kor­ja­ta sähköjär­jestelmää per­jan­tain katas­trofin jälkeen”

Fingridin aluepolitiikka on erilaista

Mik­si vihreän siir­tymän investoin­nit menevät Ruot­sis­sa pohjoiseen mut­ta eivät Suomes­sa. Tästä on päätet­ty Fingridissä. 

Ruot­si on jaet­tu neljään sähkön hin­ta-alueeseen. Kos­ka vihreää sähköä tuote­taan paljon Pohjois-Ruot­sis­sa, sähkö on siel­lä halvem­paa kuin Etelä-Ruot­sis­sa. Suomes­sa Fin­grid on investoin­ut enem­män sähköverkkoon, minkä ansios­ta pörssisähkö on saman hin­taista koko Suomessa.

Nyt Skelleft­eån akkute­htaalle esimerkik­si yritetään saa­da 2500 työn­tek­i­jää Suomes­ta. Tehtaaseen ton tulos­sa kaikki­aan 4000 työntekijää.

Joskus vuosikym­menten kulut­tua tiede­tään, kum­man poli­ti­ik­ka on ollut järkeväm­pää, Ruotsin vai Fin­gridin. Fin­grid investoi mil­jarde­ja sähköverkkoon, ruot­salaiset mil­jarde­ja asun­toi­hin ja yhdyskun­tarak­en­teeseen pohjoiseen. Jat­ka lukemista “Fin­gridin alue­poli­ti­ik­ka on erilaista”