Hiiliverot ovat halvin tapa vähentää päästöjä

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen hii­li­ve­rois­ta. Ne ovat kus­tan­nus­te­hok­kain tapa vähen­tää pääs­tö­jä. Moni kokee, että ne teke­vät elä­mäs­tä kal­liim­paa, mut­ta ereh­ty­vät. Nii­den tuo­ton avul­la voi­daan vas­taa­vas­ti las­kea muu­ta vero­tus­ta. Sik­si elä­mä tulee kal­liim­mak­si vain sil­tä osin, että osa rahas­ta menee pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Muut tavat vähen­tää pääs­tö­jä ovat kal­liim­pia, joten elä­mä ilman hii­li­ve­ro­ja on hal­vem­paa — pait­si, jos ei ole edes tar­koi­tus vähen­tää päästöjä.

Kes­kus­tan lem­pi­lap­si, vähä­va­rai­nen maal­la asu­va, jon­ka on pak­ko käyt­tää autoa pal­jon, on myyt­ti. Ei sel­lai­sia ole. Maal­la kyl­lä käy­te­tään autoa enemm­män kuin kau­pun­geis­sa, mut­ta näin eivät tee pie­ni­tu­loi­set vaan suurituloiset.

Lue lisää täs­tä

Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023

Hele­nin hal­li­tus (jon­ka puheen­joh­ta­ja olen) päät­ti tänään aikais­taa Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­lai­tok­sen sul­ke­mis­ta 21 kuu­kau­del­la. Omis­ta­jaoh­jaus oli aika­naan vel­voit­ta­nut sul­ke­maan voi­ma­lai­tok­sen 31.12.2024, mut­ta pää­tim­me sul­kea sen talou­del­li­sis­ta ja ympä­ris­tö­syis­tä aikai­sem­min. Jat­ka luke­mis­ta “Helen oy:n hal­li­tus päät­ti sul­kea Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen 1.4.2023”

Mitä ajattelen Helsinki Energy Challence ‑ehdotuksista?

Odo­tin mie­len­kiin­nol­la Jan Vapaa­vuo­ren näyt­tä­vää Hel­sin­ki Ener­gy Chal­lence ‑kil­pai­lun tulos­ta. Se odot­ta­mi­nen on ollut Hele­nil­le vähän kak­si­ja­kois­ta, kos­ka Hel­sin­ki on pitä­nyt oman ener­giayh­tiön­sä täy­sin pimen­nos­sa sii­tä, mitä kil­pai­lus­ta on tulos­sa ja mitä ei. Mei­dän piti varau­tua sekä sii­hen, että siel­tä tulee jokin yllät­tä­vä hopea­luo­ti,  että sii­hen, ettei tule.

Tun­tui epä­to­den­nä­köi­sel­tä, että kil­pai­lu voi­si tuot­taa jon­kin sel­lai­sen mul­lis­ta­van oival­luk­sen, joka ei oli­si ollut Hele­nin tie­dos­sa, mut­ta aina saat­toi toi­voa paras­ta. Keho­tin doku­men­toi­maan Hele­nis­sä teh­dyn sel­vi­tys­työn ihan vain sitä aja­tel­len, ettei kil­pai­lu­tu­lok­sen jul­kis­ta­mi­sen jäl­keen tule eri­mie­li­syyt­tä IPR-oikeuk­sis­ta. Näi­tä tee­mo­ja oli yli sata.

Hele­nis­sä tut­ki­taan suur­ta jouk­koa pie­niä rat­kai­su­ja ja kah­ta isoa: Sato­jen megawat­tien tuot­ta­mis­ta joko meri­ve­si­läm­pö­pum­puil­la tai put­kea pit­kin Kilpilahdesta.

Olen Helen Oy:n hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja. Seu­raa­va ana­lyy­si kil­pai­lun annis­ta on sil­ti puh­taas­ti oma­ni. Hele­nis­sä teh­dään perus­teel­li­sem­pi ana­lyy­si parem­pien asian­tun­ti­joi­den voi­min. Esi­tän nämä kui­ten­kin, kos­ka minus­ta näis­tä asiois­ta pitäi­si käy­dä kat­ta­vaa jul­kis­ta kes­kus­te­lua ja kos­ka Hel­sin­gin ener­gia­po­li­tii­kas­ta on tul­lut intohimoni.

En läh­de ana­ly­soi­maan kil­pai­lueh­do­tuk­sia jokais­ta erik­seen, vaan lähin­nä sitä, mitä aja­tuk­sia ne yhteen­sä minus­sa herät­ti­vät samal­la, kun ker­ron mitä itse ajat­te­len ener­gia­po­li­tii­kas­ta täl­lä hetkellä.

Yleis­huo­mau­tuk­se­na sanoi­sin, että moni kil­pai­li­ja kehui, että hei­dän rat­kai­sun­sa on pal­jon hal­vem­pi kun Helein kau­ko­läm­mön nykyi­nen kulut­ta­ja­hin­ta. Tähän ver­tai­luun on sanottava

  • Kau­ko­läm­mön kulut­ta­ja­hin­nas­ta vii­des­osa on arvonlisäveroa.
  • Kau­ko­läm­pö­verk­ko on kal­lis. Säh­kön verot­to­mas­ta hin­nas­ta puo­let on säh­kön siir­toa, eikä läm­mön siir­to ole sen halvempaa.
  • Kau­ko­läm­pö oli­si pal­jon hal­vem­paa, jos ei tar­vit­si­si taa­ta, että sitä riit­tää myös paukkupakkasilla.

Talou­del­li­nen malli

Eko­no­mis­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nee­na pidän ener­gian tuo­tan­toa ohjaa­vaa talous­mal­lia aivan olen­nai­sen tär­keä­nä. Min­kä insi­nöö­ri rat­kai­see, sen huo­no eko­no­mis­ti voi tuhota.

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten olin sitä miel­tä, että kau­ko­läm­mön tuot­ta­mi­nen pitää ava­ta kil­pai­lul­le samal­la taval­la kuin säh­kön tuot­ta­mi­nen­kin on avat­tu. Sit­tem­min olen ymmär­tä­nyt, ettei tämä ole yhtä yksin­ker­tais­ta, kos­ka läm­mös­sä on olen­nai­sen tär­keä­tä, että sitä tuo­te­taan pait­si oike­aan aikaan myös oikeas­sa pai­kas­sa. Kun Helen opti­moi tuo­tan­to­aan tun­ti­koh­tai­ses­ti, muka­na ei ole vain se, mikä on min­kin lai­tok­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus vaan myös se, mis­sä koh­das­sa verk­koa lai­tos sijait­see. Oikeas­sa koh­das­sa ole­va läm­mön­läh­de on pal­jon arvok­kaam­pi kuin vää­räs­sä koh­das­sa oleva.

Tuo­tan­non kil­pai­lun voi jär­jes­tää joko niin, että

  • Hele­nil­lä on vel­vol­li­suus ostaa läm­pöä mar­gi­naa­li­hin­taan muil­ta tuot­ta­jil­ta tai niin, että
  • Muut tuot­ta­jat voi­vat myy­dä läm­pöä suo­raan asiakkaille.

Ensim­mäi­nen vaih­toeh­to tuo val­tao­san teo­reet­ti­sis­ta tehok­kuus­hyö­dyis­tä, jäl­kim­mäi­nen tuo lisä­hyö­ty­jen lisäk­si muka­naan suu­ren jou­kon tek­ni­siä ongel­mia ja esi­mer­kik­si sen, onko Heleil­lä kui­ten­kin vel­vol­li­suus pelas­taa asiak­kaat, kun läm­pöä myy­nyt tuot­ta­ja ei pys­ty­kään tuot­ta­maan sitä 30 asteen pak­ka­sel­la riittävästi.

Kak­kos­vaih­toeh­toon liit­tyy piir­re, jon­ka takia minä pidän sii­tä ja moni muu kam­mok­suu. Se joh­tai­si sii­hen, että hyvä asiak­kaat sai­si­vat läm­pöä pal­jon hal­vem­mal­la kuin huo­not. Ker­ros­ta­lo­jen läm­mön hin­ta las­ki­si ja pien­ta­lo­jen nousi­si niin pal­jon, että nii­den oli­si käy­tän­nös­sä pak­ko luo­pua kau­ko­läm­mös­tä. Ker­ros­ta­loa­suk­kaat sub­ven­toi­vat pien­ta­loa­suk­kai­ta nyt myös säh­kön siir­ros­sa ja vesi­las­kus­sa. Tämä toi­si sii­hen lopun sen­tään kau­ko­läm­mön osal­ta. Pien­ta­lot siir­tyi­si­vät maa­läm­pöön. Se ei oli­si niil­le opti­maa­li­nen rat­kai­su. Opti­maa­li­nen oli­si hybri­di­rat­kai­su, jos­sa käy­tet­täi­siin kum­paa­kin ­ – mut­ta paran­tai­si Hele­nin talout­ta. Hele­nin kau­ko­läm­mös­tä pien­ta­lo­jen osuus on kol­me pro­sent­tia, kau­ko­läm­pö­ver­kos­ta muis­taak­se­ni 30 %.

Sitä, että muut voi­si­vat kuo­ria ker­man pääl­tä ja Hele­nin pitäi­si huo­leh­tia ver­kon vakau­des­ta ja huo­nois­ta asiak­kais­ta, ei voi oikein pitää rei­lu­na kilpailuna.

Käy­tän­nös­sä Hele­nin pitäi­si yhtiöit­tää siir­to­verk­ko, jot­ta se voi­si kil­pail­la tas­a­puo­li­ses­ti läm­mön tuo­tan­to­mark­ki­noil­la, mut­ta kenen vel­vol­li­suu­dek­si jäi­si huo­leh­tia huip­pu­läm­mös­tä ja tuo­tan­non riit­tä­vyy­des­tä kaik­ki­na ajankohtina?

On myös sanot­tu, että Hele­nin ei tar­vit­se­kaan voi­da osal­lis­tua kil­pai­luun tasa­ve­roi­se­na, kos­ka se on lii­an yli­voi­mai­nen ja työn­täi­si hal­paa fos­sii­lie­ner­gi­aa verk­koon. Näin ehkä oli tilan­ne kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Nyt fos­sii­lie­ner­gia on niin kal­lis­ta, ettei sen avul­la oikein pys­ty kil­pai­le­maan. Tors­tai­na pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta oli 43 €/tonni, mikä tar­koit­taa Hele­nil­le noin 130 mil­joo­nan euron kus­tan­nus­ta. Se suo­sii pääs­töt­tö­miä rat­kai­su­ja rajus­ti – niin kuin pitääkin.

Läm­pöä hal­vas­ta säh­kös­tä varastoon

Useas­sa ehdo­tuk­ses­sa tois­tui aja­tus, että Hel­sin­gis­sä kan­nat­taa tuot­taa läm­pöä varas­toon säh­kön avul­la sil­loin kun säh­kö on lähes ilmais­ta. Kes­ki-Euroo­pas­sa tämä tois­tuu yhte­nään, mut­ta meil­lä tois­tai­sek­si lähin­nä vain kevät­tul­vien aikaan. Tuu­li­voi­man osuu­den kas­vaes­sa säh­kön hin­ta­vaih­te­lut tule­vat kui­ten­kin jyr­ken­ty­mään ja ilmai­sen säh­kön tun­te­ja tulee lisää.

Ilmai­sel­le säh­köl­le on kui­ten­kin toi­nen­kin otta­ja. Vety­tek­no­lo­gial­le kaa­vail­laan val­ta­vaa tule­vai­suut­ta. Se nos­tai­si säh­kön kysyn­tää niin pal­jon, että säh­köl­le muo­dos­tui­si poh­ja­hin­taa, joka ei ole lähel­le­kään nollaa.

Jos hal­paa säh­köä riit­tää varas­toi­ta­vak­si, myös Helen voi varas­toi­da sitä vety­nä maa­kaa­su­voi­ma­lois­sa pol­tet­ta­vak­si. Kum­pi on jär­ke­väm­pi tapa varas­toi­da, vety vai läm­pö, ei kuu­lu ideo­lo­gian poh­jal­ta rat­kais­ta­viin asioi­hin, vaan on ongel­ma­na puh­taan teknokraattinen.

Kau­ko­läm­pöä ehdo­tet­tiin teh­tä­väk­si hal­van säh­kön tun­tei­na jopa säh­kö­boi­le­reil­la, siis suo­raan säh­kö­vas­tuk­sil­la. On sano­mat­ta­kin sel­vää, ettei tämä peli­tä niin kau­an kuin meil­lä on sel­lai­nen säh­kö­ve­ro kuin on. Vety­ta­lou­den läpi­mur­toa odo­tel­taes­sa tämä voi­si sinän­sä olla jär­ke­vä tapa käyt­tää nol­la­hin­tais­ta säh­köä, mut­ta meil­lä se on näh­ty jär­ke­väk­si estää vero­tuk­sel­la, Tans­kas­sa ei ole.

Läm­mön varastointi

Kuka hyvän­sä pys­tyy esit­tä­mään rat­kai­sun sii­hen, miten Hel­sin­ki läm­mi­te­tään pääs­töt­tö­mäs­ti kesäl­lä. Ongel­ma on sydän­tal­vi, jol­loin aurin­gos­ta ei ole oikein avuk­si. Niin­pä läm­pöä pitää varastoida.

Läm­mön varas­toin­ti­tek­no­lo­gia­na Hele­nil­lä on tut­kit­tu lähin­nä kah­ta mahdollisuutta:

  • Suu­ri vesi­säi­liö, jos­sa vet­tä läm­mi­te­tään ja jääh­dy­te­tään tar­peen mukaan. Tar­jol­la on van­ho­ja öljy­luo­lia, mut­ta ne ovat aivan lii­an pie­niä siir­tä­mään läm­pöä kesäs­tä tal­veen. Tar­vit­tai­siin vähän yli 10 mil­joo­nan kuu­tio­met­rin luo­la, että tal­ves­ta sel­vit­täi­siin. Van­taan en4rgia lou­hii mil­joo­nan kuu­tion läm­pö­ak­kua. En ymmär­rä, miten tämä saa­daan kannattavaksi.
  • Maa­läm­pö­kai­vot. Syvät läm­pö­kai­vot on tar­koi­tet­tu ensi­si­jai­ses­ti geo­ter­mi­sen läm­mön pump­paa­mi­seen kau­ko­läm­pö­verk­koon. Vaik­ka kai­vo oli­si pari kol­me kilo­met­riä syvä, sen teho heik­ke­nee, kun sitä jääh­dy­te­tään. Niin­pä kesäl­lä pump­pu voi­si toi­mia toi­sin päin: läm­mit­tää kal­lio­ta siel­lä syväl­lä, jot­ta sitä voi­tai­siin taas tal­vel­la jäähdyttää.

Kil­pai­lus­sa esi­tet­tiin kah­ta muu­ta tapaa läm­mön varastointiin.

Veden kor­vaa­mi­nen läm­pö­akuis­sa jol­la­kin muul­la aineel­la, jol­loin käy­tet­täi­siin hvväk­si faa­si­muun­nok­seen (sula­mis­läm­pöön) sisäl­ty­vää ener­gi­aa. Olen tutus­tu­nut aja­tuk­seen käyt­tää para­fii­nia tähän tar­koi­tuk­seen, mut­ta sil­loin on puhut­tu oma­ko­ti­ta­lon kel­la­ris­sa ole­vas­ta läm­pö­akus­ta, johon päi­väl­lä ohja­taan aurin­gon läm­pöä.  Nyt ehdo­tet­tiin joi­den­kin suo­lo­jen käyt­töä samas­sa tar­koi­tuk­ses­sa. Tämä­kin on tut­tu tek­no­lo­gia, mut­ta se ei ole tois­tai­sek­si läpäis­syt talou­del­lis­ta tar­kas­te­lua. Ener­gia­ti­heys on kyl­lä paljn suu­rem­pi, joten pie­nem­pi luo­la riit­tää, mut­ta vesi on toi­saal­ta val­ta­van pal­jon hal­vem­paa. Ehkä pitäi­si las­kea uudes­taan nyt kun pääs­tö­oi­keuk­sien kor­kea hin­ta on teh­nyt fos­sii­lie­ner­gias­ta todel­la kal­lis­ta. Joi­den­kin suo­lo­jen sula­mis­läm­pö­ti­la voi olla hyvin kor­kea, jol­loin saa­daan suo­raan riit­tä­vän kuu­maa kau­ko­läm­pöä, mut­ta sil­loin sen läm­mit­tä­mi­nen ei oikein suju läm­pö­pum­pul­la vaan se pitäi­si teh­dä säh­köl­lä. Tämä var­maan­kin ana­ly­soi­daan tar­kem­min. Suo­laa käyt­tä­mäl­lä voi­tai­siin Hele­nin läm­pö­ak­ku­jen kapa­si­teet­ti moninkertaistaa.

Val­ta­vat läm­pö­akut meres­sä oli­vat minul­le ainoa koko­naan uusi idea. Teh­täi­siin vii­den heh­taa­rin kokoi­sia teko­saa­ria, joi­den alla oli­si yhteen­sä 10 mil­joo­nan kuu­tion vesi­säi­liöt. Kun säi­liö on veden alla, sei­nän ei tar­vit­se olla kovin vah­va. Onhan pai­ne sen molem­mil­la puo­lil­la sama. Läm­pöä hyvin eris­tä­vä sen pitää tie­tys­ti olla. Säi­liöis­sä ole­va vesi kuu­men­net­tai­siin meri­läm­pö­pum­puil­la kesäl­lä ja läm­pöä puret­tai­siin talvella.

Kuin­ka­han hyvin nämä kel­lu­vat saa­ret pitää ank­ku­roi­da myrs­ky­jen ja vir­taa­van veden varalta?

Tätä pitää todel­la­kin tutkia.

Läm­pö­tank­ke­rit

Yksi ehdo­tus, joka oli pääs­syt kym­me­nen par­haan jouk­koon, mut­ta jota ei pal­kit­tu, esit­ti kuu­man veden kul­jet­ta­mis­ta kol­mel­la suu­rel­la tank­ke­ril­la esi­mer­kik­si Lovii­sas­ta tai Kil­pi­lah­des­ta. Tut­tu aja­tus sinän­sä. Put­ki tulee Kil­pi­lah­des­ta kyl­lä hal­vem­mak­si kuin tank­ke­ri. Tilan­ne oli­si toi­nen, jos etäi­syys oli­si pidem­pi tai siir­ret­tä­vä läm­pö­mää­rä pie­nem­pi – tai läm­pöä oli­si tar­jol­la niin vähän aikaa, ettei put­kea kan­na­ta raken­taa. Lovii­sas­ta ehkä, jos Kil­pi­lah­tea ei oli­si sinä välissä.

Ei tai­da men­nä jat­ko­tar­kas­te­luun Hel­sin­gis­sä, mut­ta Perä­me­rel­lä aja­tus voi­si olla har­kin­nan arvoi­nen. Tor­nios­ta, Kemis­tä ja Raa­hes­ta voi­si kul­jet­taa teol­li­suu­den huk­ka­läm­pöä Ouluun.

En oikein ymmär­rä, miten Perä­me­ren kau­pun­geis­sa kau­ko­läm­pöä teh­dään mis­tään muus­ta kuin teol­li­suu­den hukkalämmöstä.

 

Vetytalous voi ratkaista tuulivoiman ailahtelevan tehon ongelman

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen tuu­li­voi­mas­ta ja sen ailah­te­le­vas­ta tehos­ta. Rat­kai­sua on etsit­ty kulu­tus­jous­tois­ta ja jopa jät­ti­mäi­sis­tä akuis­ta. Var­si­nai­nen hopea­luo­ti voi olla vety­tek­no­lo­gia, jos­sa säh­kös­tä teh­dään vetyä aina kun säh­kön hin­ta on alhaalla.

Kos­ka elekt­ro­lyy­sis­sä syn­tyy huk­ka­läm­pöä, lai­tok­set on sijoi­tet­ta­va suu­riin kau­pun­kei­hin  ja teh­tä­vä huk­ka­läm­mös­tä kaukolämpöä.

Lue lisää: https://verdelehti.fi/2021/01/29/tuulivoima-ja-vetyteknologia-tarvitsevat-toisiaan/

Wärtsilän malli Helsingin lämmittämiseen

Moni on tie­dus­tel­lut kan­taa­ni Wärt­si­län esi­tyk­seen Hel­sin­gin kau­ko­läm­mön tuo­tan­nok­si. Wärt­si­län esi­tys on, että Helen raken­tai­si 200 MW tuu­li­säh­köä ja käyt­täi­si tämän läm­pö­pump­pui­hin, joil­la tuo­te­taan kau­ko­läm­pö. Edul­li­sin­ta oli­si voit­taa kii­vas kil­pai­lu data­kes­kuk­sis­ta, joi­den huk­ka­läm­pö prii­mat­tai­siin tuu­li­säh­köl­lä kau­ko­läm­mön läm­pö­ti­loi­hin, siis 90 — 120 asteiseksi.

Kun ei tuu­le tai kun on lii­an kyl­mä, säh­kö teh­täi­siin Wärts­läl­tä oste­tuil­la maa­kaa­su­käyt­töi­sil­lä moot­to­reil­la. Var­maan­kin nii­den huk­ka­läm­mös­tä teh­dään myös kaukolämpöä.

Wärt­si­län esit­tä­mä mal­li sopii kehi­tys­mai­hin, jos­sa ei ole kun­non yhteyt­tä muu­hun säh­kö­verk­koon. Jos yhteys säh­kö­verk­koon on, irto­aa myös kyt­ken­tä itse omis­tet­tui­hin voimaloihin.

Helen myy kai­ken tuot­ta­man­sa säh­kön pörs­siin ja ostaa kai­ken myy­män­sä säh­kön pörs­sis­tä. Näin molem­mil­le tulee oikea hin­ta. Jos yhtiö raken­tai­si 200 MW tuu­li­voi­maa, sen oli­si jär­ke­vää teh­dä sil­le samoin.
Kan­nat­taa­ko kau­ko­läm­pöä teh­dä säh­köl­lä, riip­puu tyys­tin sii­tä, mikä on kun­kin het­ki­nen säh­kön hin­ta. Jos säh­köä tar­vi­taan enem­män kor­vaa­maan pala­van kiven voi­ma­loi­ta Viros­sa, se myy­dään Viroon. Sii­hen, onko kau­ko­läm­pöä jär­ke­vää teh­dä säh­köl­lä, ei ole pie­nin­tä­kään vai­ku­tus­ta sil­lä, kuka tuon tuo­tan­non tuot­taa. Sik­si Hele­nin mah­dol­li­sel­la tuu­li­voi­mao­mis­tuk­sel­la ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, kan­nat­taa­ko Hele­nin teh­dä säh­köl­lä kau­ko­läm­pöä eikä tuu­li­voi­man raken­ta­mis­ta ole miten­kään syy­tä sitoa tähän. Jos tuu­li­voi­ma on hyvä tapa tuot­taa säh­köä, joku sitä var­maan­kin tekee ja jos kau­ko­läm­pä on jär­ke­vää teh­dä säh­köl­lä läm­pö­pump­pu­jen avul­la, sitä var­maan­kin teh­dään. Tuo 200 MW oli­si alle pro­sent­ti poh­jois­mai­sis­ta säh­kö­mark­ki­nois­ta, joten noil­la tuu­li­voi­ma­loil­la ei oli­si mitään teke­mis­tä sen kans­sa, onko säh­kön käyt­tä­mi­nen kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa järkevää.

Aika hyvin ovat asiat Euroo­pas­sa sil­loin, kun poh­jois­mai­sel­le säh­köl­le ei rii­tä parem­paa käyt­töä kuin kau­ko­läm­mön teke­mi­nen CHP-lai­tok­sen sijasta.

Kau­ko­läm­pöä kan­nat­taa teh­dä säh­köl­lä sil­loin, kun säh­kön hin­ta on riit­tä­vän alhaal­la ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, omis­taa­ko tuu­li­voi­maa itse.

Hele­nil­lä on myös maa­kaa­su­voi­ma­loi­ta, joi­den hyö­ty­suh­de tai aina­kin raken­nusas­te  (=säh­kön tuo­tan­to) tai­taa olla parem­pi kuin noi­den Wärt­si­län moot­to­rei­den. Jos käyt­tää kaa­sua, sitä­kin kan­nat­taa käyt­tää mie­luum­min hyväl­lä kuin huo­nol­la hyötysuhteella.

Olem­me joka tapauk­ses­sa menos­sa aikaan, jol­loin säh­kö on ajoit­tain hyvin hal­paa. Sil­loin pitäi­si kaik­kien kau­ko­läm­pöä tuot­ta­vien yri­tys­ten teh­dä sii­tä läm­pöä. VM on näh­nyt jär­ke­väk­si estää tämän sil­lä, että tuo toi­min­ta on kor­keim­mas­sa säh­kö­ve­ro­luo­kas­sa. Tans­kas­sa sel­lai­sis­sa tilan­teis­sa säh­kö on vero­ton­ta. Jos säh­kön verot­ta­mi­ses­sa yli­pään­sä on mitään jär­keä, vero pitäi­si muut­taa pro­sen­tu­aa­li­sek­si kun­kin het­ken pörs­si­säh­kön hin­nas­ta. Ener­gia läm­pö­pump­pui­hin kan­nat­tai­si ottaa nois­ta tuu­li­voi­ma­lois­ta hihnavedolla. 🙂

Data­kes­kuk­set kan­nat­taa tie­tys­ti sijoit­taa isoi­hin kau­pun­kei­hin, jot­ta nii­den huk­ka­läm­pä saa­tai­siin hyö­dyk­si. Se, että päät­tää voit­taa niis­tä käy­tä­vän veri­sen kil­pai­lun, ei ole aivan yksin­ker­tais­ta. Täs­sä­kin säh­kö­ve­ro mer­kit­see, että ne sijoi­tet­ta­neen Suo­men rajo­jen ulkopuolelle.

Läm­mön läh­tei­tä on kui­ten­kin käy­tet­tä­vis­sä mui­ta­kin läm­pö­pump­pu­jen hyö­dyn­net­tä­väk­si. Helen tekee jo nyt noin 100 MW kau­ko­läm­mös­tä läm­pö­pum­puil­la, kesäl­lä enemmänkin.

Nuo Wärt­si­län moot­to­rit tun­tu­vat oudol­ta aja­tuk­sel­ta Poh­jois­mais­sa. Jos Wärt­si­län mie­les­tä niil­lä on sijan­sa Itä­me­ren alu­een säh­kö­jär­jes­tel­mäs­sä sil­loin kun ei tuu­le, mik­si Wärt­si­lä ei toteu­ta lois­ta­vaa lii­kei­de­aan­sa itse? Eihän täl­lä säh­kön­tuo­tan­non täy­den­tä­mi­sel­lä ole mitään teke­mis­tä juu­ri Hele­nin tar­vit­se­man säh­kön kans­sa. Se oste­taan pörssistä.

Oden vaaliohjelma 1: Ilmastopolitiikassa tositoimiin

Ei pidä peläs­tyä. En ole ehdok­kaa­na. Irrot­te­len muu­ten vain huvik­se­ni. Kos­ka olen yhtä vähän ehdok­kaa­na sekä edus­kun­ta- että euro­vaa­leis­sa, en ole niin tark­ka sii­tä, mis­tä pää­te­tään edus­kun­nas­sa ja mis­tä EU-par­la­men­tis­sa. Täs­sä jut­tusar­jas­sa ole­vat aja­tuk­set ovat vapaas­ti kaik­kien käytettävissä. 

Suo­men on vähen­net­tä­vä kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä radi­kaa­lis­ti tavoit­tee­na alen­taa vuo­teen 2030 men­nes­sä pääs­tö­jä 60 pro­sen­til­la vuo­den 1990 tasos­ta. Kei­nok­si tähän vali­taan hin­taoh­jaus, kos­ka se toi­mii kus­tan­nus­te­hok­kaam­min kuin ylhääl­tä anne­tut nor­mit. Suo­mi toi­mii EU-tasol­la niin, että pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää vähen­ne­tään niin, että pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­töt vähe­ne­vät 60 pro­sen­til­la vuo­den 1990 päästötasosta.

Pääs­tö­kaup­paa laa­jen­ne­taan käsit­tä­mään lii­ken­teen polt­toai­neet. Tämä ote­taan huo­mioon pääs­tö­oi­keuk­sien mää­räs­sä. Suih­ku­ko­nei­den on ostet­ta­va pääs­tö­oi­keuk­sia kak­sin­ker­tai­nen mää­rä polt­toai­neen hii­li­pi­toi­suu­teen näh­den, kos­ka yläil­ma­ke­häs­sä len­tä­vien konei­den ilmas­to­vai­ku­tus on var­si­nai­sia pääs­tö­jä suu­rem­pi. Vel­vol­li­suus kos­kee kaik­kia len­to­ja, jot­ka las­keu­tu­vat tai nouse­vat EU:n alueelta.

Kos­ka hin­taoh­jaus ja pääs­tö­kaup­pa sen osa­na joh­ta­vat tehok­kaim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la annet­tuun pää­mää­rään, ohjaus­ta ei ryh­dy­tä sot­ke­maan eril­li­sil­lä mää­räyk­sil­lä joi­den­kin moot­to­rei­den tai polt­toai­nei­den kiel­loil­la vaan anne­taan mark­ki­noi­den hoi­taa tämä­kin. Ehdot­to­mat kiel­lot ovat tar­peen vain tek­no­lo­gi­sen mur­rok­sen tuke­mi­sek­si (heh­ku­lamp­pu­kiel­to).

Eril­li­ses­tä säh­kö­ve­ros­ta luo­vu­taan, kos­ka ener­gia­sek­to­rin verot nouse­vat riit­tä­vän kor­keik­si. Kun pääs­tö­jä jo vero­te­taan voi­mak­kaas­ti, ei ole mitään perus­tei­ta verot­taa ener­gi­aa yli­mää­räi­ses­ti vain sik­si, että se on säh­kön muo­dos­sa. Pääs­töt­tö­män säh­kön verot­ta­mi­nen on jopa hai­tal­lis­ta. Säh­kö­ve­ron pois­ta­mi­nen hel­pot­taa koti­ta­louk­sien aurin­ko­säh­kön myy­mis­tä ajoit­tain verkkoon.

Hin­taoh­jaus tar­koit­taa hii­li­ve­ro­ja muo­dos­sa tai toi­ses­sa. Ne ovat veroi­na regres­sii­vi­siä. Tämän nega­tii­vi­set tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set kom­pen­soi­daan palaut­ta­mal­la osa vero­jen tuo­tos­ta kai­kil­le mak­set­ta­va­na euro­mää­räi­ses­ti yhtä suu­re­na kor­vauk­se­na osa­na sosi­aa­li­tur­van kokonaisuudistusta.

Sähkö viedään nyt Suomesta Viroon, koska päästöoikeuksien kohonnut hinta rokottaa saasuttavia virolaisia voimaloita

Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan nousu 20 euron tie­tä­mil­le on muut­ta­nut säh­kö­mark­ki­noi­ta mer­kit­tä­väs­ti. Viros­sa, jos­sa säh­kön tuo­tan­non hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat jär­kyt­tä­vän suu­ria, pääs­tö­oi­keu­det rasit­ta­vat pala­van kiven voi­ma­lai­tok­sia noin 30 €/MWh. Niin­pä Suo­mes­ta vie­dään jok­seen­kin joka päi­vä säh­köä Viroon niin pal­jon kuin siir­to­yh­teys kes­tää. Niin myös tätä kir­joi­tet­taes­sa. Enem­män­kin meni­si, mut­ta ei pys­ty­tä siir­tä­mään. Viron säh­kön alue­hin­ta on erkaan­tu­nut Suo­men hin­nas­ta, kos­ka siir­to­yh­teys on lii­an pieni.

Säh­kön vie­mi­nen Suo­mes­ta Viroon lisää pääs­tö­jä Suo­mes­sa, mut­ta vähen­tää nii­tä Viros­sa aivan olan­nai­ses­ti enem­män. Ilmas­to kiittää.

Näis­sä olois­sa CHP-voi­ma­loi­den alas­ajo Suo­mes­sa ei todel­la­kaan ole mikään eko­te­ko. Tuh­dim­man siir­to­yh­tey­den raken­ta­mi­nen Suo­men­lah­den ali sen sijaan olisi.

Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa

Ylei­sön pyyn­nös­tä yli­mää­räi­nen lisäosa.

Moni kom­men­toi­ja on huo­maut­ta­nut, että kir­joit­ta­ma­ni on ihan löö­pe­riä, kos­ka pääs­tö­kaup­pa tekee tur­hik­si vält­tää saas­tut­ta­via voi­ma­lai­tok­sia. Siir­ty­mi­nen polt­to­moot­to­reis­ta säh­kö­au­toi­hin sääs­tää ilmas­toa teh­dään säh­kö miten hyvän­sä, kos­ka säh­kö on pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ja meno­ve­si ei ole.

Näin­hän se on teo­rias­sa. Minis­te­ri Tii­li­kai­nen veto­si tähän sanoes­saan, ettei tur­peen pol­ton kiel­tä­mi­sen kans­sa pitäi­si kii­reh­tiä. Samaa argu­ment­tia hän ei sovel­ta­nut hiileen.

Pääs­tö­kaup­pa pitäi­si ottaa pal­jon vah­vem­paan roo­liin. Jos pääs­tö­oi­keuk­sia ei oli­si liik­keel­lä niin pal­jon, meka­nis­mi toi­mi­si niin hyvin, ettei mui­ta toi­mia tarvittaisi.

Pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää pitäi­si siis vähen­tää. Näin on varo­vas­ti teh­ty­kin, min­kä seu­rauk­se­na pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on nelin­ker­tais­tu­nut vii­des­tä euros­ta 20 euroon, mut­ta on edel­leen hyvin hal­pa. Tämä­kin on jo muut­ta­nut säh­kö­kau­pan suun­taa Suo­men­lah­del­la niin, että päi­vä­sai­kaan säh­ko vir­taa koh­ta­lai­sen puh­taan säh­kön Suo­mes­ta likai­sen säh­kön Viroon.

Liik­keel­lä ole­via pääs­tö­oi­keuk­sia on poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­sem­paa vähen­tää, jos nii­den hin­ta ei alun perin ole kovin kor­kea. Ennus­tee­ni on, että jos säh­kö­au­to­jen akuis­sa tapah­tui­si dra­maat­ti­nen läpi­mur­to niin, että jok­seen­kin kaik­ki uudet autot oli­si­vat säh­kö­au­to­ja, puheet pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rän leik­kaa­mi­ses­ta lop­pui­si­vat siihen.

Puhun­ko nyt ris­tiin itse­ni kans­sa, kun olen muis­sa yhteyk­sis­sä sano­nut, että vapaa­eh­toi­set toi­met pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la ovat tur­hia, kos­ka pääs­tö­oi­keu­det vain siir­ty­vät muu­al­le. Tähän on vas­tat­tu, että jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee, EK kan­sain­vä­li­si­ne kump­pa­nei­neen lob­baa nii­tä lisää mark­ki­noil­le. On eri asia uskoa, että päät­tä­jät las­ki­si­vat oikeuk­sien mark­ki­noil­le lisää kuin pelä­tä, että he muut­tu­vat halut­to­mam­mak­si vähen­tää liik­keel­lä ole­via oikeuk­sia. Päätöksentekokitka.

Jopa EK:ssa ymmär­re­tään nykyi­sin, että kus­tan­nus­te­ho­ton ilmas­to­po­li­tiik­ka tulee kal­liim­mak­si kuin kustannustehokas.

Ennen olin sitä miel­tä, että pääs­tö­oi­keuk­sil­le pitäi­si teh­dä lat­tia­hin­ta noin 30 €, mut­ta uusim­pien ilmas­to­tie­to­jen valos­sa olen pää­ty­nyt kan­nat­ta­maan 100 euron lat­tia­hin­taa. Lat­tia­hin­nan val­li­tes­sa muu­ten vapaa­eh­toi­set toi­met eivät ole turhia.

Jos pääs­tö­oi­keu­det mak­sai­si­vat 100 €/tonni, ei tar­vit­si­si teh­dä mitään muu­ta, vaan mark­ki­nat hoi­tai­si­vat säh­kön­tuo­tan­non puh­taak­si. Eikä 100 € edes oli­si kovin pal­jon. Ben­san hin­nas­sa 40 senttiä.

 

Sähköautot ja ilmastonmuutos: (3) Älykäs lataaminen

Jos säh­kö­au­tois­sa ei oli­si akku­ja, vaan säh­kö ilmaan­tui­si joh­toa pit­kin autoon kuten junaan tai ratik­kaan, vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen peri­aa­te teki­si niis­tä mel­ko saas­tut­ta­via suu­ren osan ajasta.

Aivan olan­nais­ta säh­kö­au­tois­sa kui­ten­kin on, että akku­ja voi­daan lada­ta sil­loin, kun säh­kö on hal­paa. Kun säh­kö on hal­paa, se on myös pääs­tö­tön­tä. Täs­sä ker­ran­kin hin­ta ohjaa käyt­täy­ty­mis­tä myös ympä­ris­tön kan­nal­ta oikein.

Eri­tyi­ses­ti siel­lä Volkswa­ge­nin koti­maas­sa Sak­sas­sa säh­kön hin­ta vaih­te­lee rajus­ti sen mukaan, pais­taa­ko aurin­ko ja tuu­lee­ko. Usein se menee jopa nega­tii­vi­sek­si. Volkswa­ge­nin toi­mi­tus­joh­ta­jan luu­li­si tie­tä­vän tämän.

Meil­lä ei nega­tii­vi­sia säh­kön hin­to­ja vie­lä esiin­ny, mut­ta aika-ajoin säh­kön hin­ta kyl­lä las­kee lähes nol­laan. Jos ja kun tuu­li­säh­köä tulee olen­nai­ses­ti enem­män, säh­kön hin­nan vaih­te­lut voi­mis­tu­vat mer­kit­tä­väs­ti. Se tekee tilaa sähköautoille.

Äly­käs akku­jen lataus­jär­jes­tel­mä on sel­lai­nen, joka ais­tii säh­kön sen het­ki­sen hin­nan ja saa tie­toa myös sen tule­vas­ta hin­nas­ta. Näin val­tao­sa säh­kö­au­to­jen lataus­säh­kös­tä on pääs­tö­tön­tä. Jos ajaa Hel­sin­gis­tä Iva­loon, jou­tuu lataa­maan kes­ken mat­kan eikä voi odo­tel­la, että säh­kön hin­ta las­kee. Tämän osuus lii­ken­ne­suo­rit­tees­ta on kui­ten­kin vähäi­nen. Suu­rin osa auton käy­tös­tä on sel­lais­ta, että akun lar­taa­mi­nen voi odot­taa hal­van hin­nan hetkeä.

Vähän oman hän­nän nos­ta­mis­ta: Yksi älyk­kään latausin­fran toi­mit­ta­jis­ta on suo­ma­lai­nen Lii­ken­ne­vir­ta oy, joka laa­je­nee voi­mak­kaas­ti kan­sain­vä­li­sek­si toi­mi­jak­si nimel­lä Vir­ta. Helen oy omis­taa täl­lä het­kel­lä enem­mis­tön Lii­ken­ne­vir­ran osak­keis­ta, mut­ta tar­koi­tuk­se­na on laa­jen­taa omis­tus­poh­jaa asia­kas­poh­jan laajentamiseksi.

Kun auto­jen akku­ja lada­taan sil­loin, kun säh­kö on hal­paa, se myös sta­bi­loi säh­kön hin­taa ja lisää pääs­töt­tö­män tuo­tan­non kan­nat­ta­vuut­ta. Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä­hän tuu­li­voi­maa on tosia­sias­sa vai­kea saa­da suu­res­sa mää­rin mark­ki­naeh­toi­sek­si, kos­ka sil­loin kun tulee, säh­kö on hal­paa ja kun ei tuu­le, säh­kö on kallista.

Sit­ten kun Suo­mes­sa on mil­joo­na säh­kö­au­toa, nii­den akut pys­ty­vät otta­maan vas­taan 20 GWh eli 20 000 MWh säh­köä olet­taen, että yhden auton akkuun menee 20 kWh. Se vas­taa kah­den tun­nin nykyis­tä koko­nais­ku­lu­tus­ta. Säh­kön hin­nan sta­bi­loi­ja­na tämä ei ole miten­kään merkityksetöntä.

Tosin on huo­mat­ta­va, että puh­taal­la säh­köl­lä on toi­nen­kin käyt­tä­koh­de: vah­vis­ta­mal­la siir­to­yh­teyk­siä voi­daan puh­taal­la säh­köl­lä sam­mut­taa hii­li­voi­ma­loi­ta eri puo­lil­la Euroop­paa. Sil­loin­kin tulee het­kiä, jol­loin säh­kö on pääs­tö­tön­tä, mut­ta nii­tä tulee vähem­män. Ilmas­ton kan­nal­ta tämä kui­ten­kin on vie­lä parem­pi vaihtoehto.

Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue

Sama hin­ta-alue on alue, jos­sa säh­köä voi­daan siir­tää ilman pul­lon­kau­lo­ja. Sil­loin siir­to­ka­pa­si­teet­ti ei estä kor­vaa­mas­ta kal­lis­ta voi­man­tuo­tan­toa hal­val­la. Maa­nan­tai­na klo 17:20 Suo­mi oli samaa hin­ta-aluet­ta Ruot­sin ja Nor­jan kans­sa, tosin Ruot­sin Skå­ne oli irtaan­tu­nut yhdes­sä Tans­kan kans­sa omak­si kal­liim­man säh­kön alu­eek­seen, kos­ka siir­to­ka­pa­si­teet­ti ei riittänyt.

Suo­mes­ta vie­tiin piu­hat punai­se­na säh­köä Viroon, mut­ta sekään ei riit­tä­nyt, vaan enem­män­kin oli­si voi­tu vie­dä. Säh­kö oli Viros­sa kal­liim­paa kuin Suo­mes­sa. Jos siir­to­ka­pa­si­teet­ti Suo­men ja Viron välil­lä oli raja­ton, suo­ma­lais­ten vii­mei­nen voi­ma­lai­tos sijait­si­si toden­nä­köi­ses­ti Viros­sa ja oli­si hyvin saas­tut­ta­va. Viron säh­kön­tuo­tan­non omi­nais­pääs­tö vas­taa osa­puil­leen kivi­hii­li­lauh­de­säh­kön pääs­tö­jä, vaik­ka kai siel­lä on nel­jän­nes pääs­tö­tön­tä tuo­tan­toa. Kor­keat omi­nais­pääs­töt joh­tu­vat pala­van kiven voimalaitoksista.

Kun pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on nous­sut, on käy­nyt juu­ri niin kuin piti käy­dä­kin. Poh­jois­mai­den vähä­pääs­töi­nen säh­kö vir­taa Suo­men kaut­ta Bal­ti­aan ja Puo­laan. Samal­la säh­kön hin­ta pysyy kor­kea­na niin, ettei­vät tuu­li­voi­ma­lat tar­vit­se enää sub­ven­tio­ta. Mut­ta se mer­kit­see myös sitä, että vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen peri­aat­teen mukaan säh­kön kulu­tuk­sen pääs­töt ovat Suo­mes­sa kor­keat. Minun säh­kön­ku­lu­tuk­se­ni pitää käyn­nis­sä saas­tut­ta­vaa voi­ma­lai­tos­ta Bal­tias­sa. Siis pait­si, jos käy niin kuin nyt on käy­nyt, ettei siir­to­ka­pa­si­teet­ti rii­tä. Sil­loin vii­mei­nen voi­ma­lai­tos on jos­sain Suo­mes­sa tai Skan­di­na­vias­sa eikä se ole sil­loin yhtä saastuttava.

Jos me lisääm­me siir­to­yh­teyk­siä Viroon, glo­baa­lit pääs­töt pie­ne­vät, kos­ka mei­dän puh­das­ta (ja hal­paa) säh­köä myy­dään voi­tol­la Viroon. Samal­la kui­ten­kin säh­kön hin­ta Suo­mes­sa nousee ja säh­kön kulu­tuk­sen mar­gi­naa­li­pääs­töt kasvavat.

Kuten edel­li­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa sanoin, maa­nan­tai­na 12.11.2018 klo 17:20 säh­kön­tuo­tan­non kes­ki­mää­räi­set omi­nais­pääs­töt oli­vat Suo­mes­sa 163 g/kWh, kun ne oli­vat samaan aikaan oli­vat Viros­sa 834 g ja Sak­sas­sa 429 g. Ruot­sis­sa ne oli­vat 44 g. Viron säh­kö oli maa­il­man saastuttavinta.

Ilmas­toa aja­tel­len oli­si siis hyvä raken­taa vah­va siir­to­ka­pa­si­teet­ti Poh­jois­mais­ta Kes­ki-Euroop­paan, jot­ta sai­sim­me sul­je­tuk­si saas­tut­ta­via voi­ma­loi­ta Bal­tias­sa, Puo­las­sa ja Sak­sas­sa. Erit­täin hyvä sivus­to kat­soa eri mai­den säh­kön­tuo­tan­non kes­ki­mää­räi­siä omi­nais­pääs­tö­jä on eletricitymap.org