Inflaatiovakauttaja olisi epäjohdonmukainen osa eläkejärjestelmää

Voi olla perustel­tua alen­taa eläkkei­den ostovoimaa, jot­ta eläke­jär­jestelmä ei olisi niin epäoikeu­den­mukainen sukupolvien välil­lä, mut­ta esitet­ty inflaa­tio­vakaut­ta­ja on aivan epäjo­hdon­mukainen viritelmä, kos­ka eri tavoin ajoit­tuvat mut­ta lop­ul­ta yhtä suuret hin­to­jen ja palkko­jen nousut alen­ta­vat eläkkei­den ostovoimaa aivan sat­un­nais­es­ti. Vakaut­ta­ja astuu peli­in, jos jon­akin vuon­na hin­nat nou­se­vat palkko­ja nopeam­min ja alen­nus olisi pysyvät, vaik­ka seu­raa­vana vuon­na palkat kuroisi­vat eron kiin­ni. Näin­hän on viime aikoina tapahtunutkin.

Jos käy näin:

Hin­nat     palkat

1 v.             6              2
2.v.             2              6

eläkkei­den ostovoima las­kee pysyvästi, mut­ta ei laske. jos

Hin­nat     palkat

1 v.             4              4
2.v.             4              4

Eikö sitä nyt voisi päät­tää, kuin­ka paljon eläkkei­den ostovoimaa alen­netaan, eikä pan­na tämän nopan­heiton varaa?

KORJAUS:

Olin kir­joit­tanut tuon tek­stin liian hätäis­es­ti ennakkoti­eto­jen perus­teel­la. Esi­tyk­sessä tuo inflaa­tio­vakaut­ta­ja on kir­joitet­tukin niin, että yhden vuo­den kuop­pa ei sitä laukaise vaan kah­den vuo­den. Jos hin­to­jen nousu ylit­tää palkko­jen nousun kah­den vuo­den aikana, eläkkei­den reaaliar­voa las­ke­taan. (Tämä on san­ot­tu vähän mon­imutkaisem­min, mut­ta sitä se tarkoit­taa) Kuitenkin ideana on, että jos reaali­palkat oskil­loi­vat niin, ett­tä ne ovat ker­ral­laan miinuk­sel­la kah­den vuo­den ajan, eläkkei­den ostovoima ale­nee, vaik­ka reaali­palkat sen jäl­keen nousi­si­vat kuin­ka paljon hyvänsä.

Eikö voitaisi olla rehellisem­pi. Eläke­jär­jestelmän kestävyys­laskel­mat perus­tu­vat ole­tuk­seen jatku­vasti kas­vav­ista reaali­palkoista. En tiedä, mikä se oletet­tu reaali­palkko­jen kasvu­vauhti on, mut­ta olete­taan esimerkin omais­es­ti, että se olisi kak­si pros­ent­tia. Kun reaali­palkat nou­se­vat vähem­män, eläkkeitä leikataan, mut­ta leikkaus ote­taan takaisin, jos reaali­palkat otta­vat tuon kah­den pros­entin nopeudel­la nou­se­van trendin kiinni.

16 vastausta artikkeliin “Inflaatiovakauttaja olisi epäjohdonmukainen osa eläkejärjestelmää”

  1. “Vas­taisu­udessa työeläkein­dek­si ei saisi kas­vaa kah­den peräkkaisen vuo­den aikana enem­pää kuin palkkak­er­roin samana aikana.”
    Noin rapor­toi Yle. Tarkastelu on kak­sivuoti­nen, eli jos kyse on tuol­lais­es­ta ajoi­tuseros­ta, niin inflaa­tio­vakaut­ta­ja ei leikkaisi indeksitarkistusta.

  2. Osasin pelätä paljon rajumpia leikkure­i­ta kos­ka sel­l­aisil­la media pelot­teli neu­vot­telu­jen vielä ollessa kesken. Nim­im tänä vuon­na eläkkeelle.

  3. Omas­ta mielestä kukaan ei ole Suomes­sa ansain­nut eläkkeitään. Vähän isom­pi kansaneläke ja sit­ten kat­to. Aika roskaa kun joku Sture Fjäder itkee mar­gin­aaliv­eros­ta ettei kan­na­ta men­nä töi­hin, mut­ta samal­la nos­taa käytän­nössä val­tion mak­samaa eläket­tä. Mar­gin­aaliv­ero on korkein köyhällä.

  4. Eikö voitaisi olla ihan rehellisiä ja sitoa eläke­mak­sut vaan palkkak­er­tymään ja jär­jestelmään mak­set­tavi­in eläke­mak­sui­hin. Jos yhteiskun­ta kehit­tyy huonoon suun­taan ja palkat (ja palkkak­er­tymä) laske­vat, niin myöskin eläk­keet laske­vat. Tämä olisi kaikin puolin reilua, lisäk­si kan­nus­taisi eläkeläisiä äänestämään taval­la, joka tuot­taisi yhteiskun­nan palkkak­er­tymään ehkä nousua pidem­mäl­lä aikavälillä.

    Tietenkin maa­han­muut­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den määrän kasvu kas­vat­taisi palkkak­er­tymää ja tätä kaut­ta eläke­mak­su­ja. Samaan kaavaan voisi lisätä myös työt­tömien osu­u­den, eli työt­tömille ja perus­tur­vana mak­set­tu sosi­aal­i­tur­va vähen­net­täisi­in palkkakertymästä/eläkemaksuista, eli talouden ajami­nen tilaan, jos­sa on paljon ihmisiä työelämän ulkop­uolel­la lask­isi eläkkeitä.

    Valin­noil­la, ja äänestyspäätök­sil­lä, pitää olla seu­rauk­sia. Tässä yksi tapa tuo­da niitä yhteiskun­taan kaikkia kos­ket­taval­la tavalla.

    1. “kan­nus­taisi eläkeläisiä äänestämään taval­la, joka tuot­taisi yhteiskun­nan palkkak­er­tymään ehkä nousua pidem­mäl­lä aikavälillä”
      Hieno aja­tus, mut­ta melkoista toivea­jat­telua. Käytän­nössä eläkeläiset ja palka­nsaa­jat äänestävät niitä, jot­ka lupaa­vat parem­pia ansioi­ta ja kevyem­pää vero­tus­ta. Kun lukee vaikka­pa Hesarin kom­ment­ti­pal­sto­ja, näkee siel­lä monia kom­ment­te­ja miten eläkkeitä nyt leikataan ja omat eläkesäästöt viedään her­ro­jen kukkaroon.
      PS Olen itse työeläkkeellä.

      1. On tuo ehdo­tuk­seni tarkalleen ottaen reilumpi ja real­is­tisem­pi kuin nykysys­tee­mi, nythän luvataan vain tietyt eläk­keet mak­su­jen perus­teel­la. Jär­jestelmä ei kuitenkaan ole koskaan ollut 100% rahas­toi­va vaan kyseessä on pikem­minkin ihan rehelli­nen tulon­si­ir­to­jär­jestelmä, joka on vaan erotet­tu val­tion bud­jetista. Näin ollen pitäisi huole­htia myös niiden hyv­in­voin­nista, keneltä mak­sut otetaan. 

        Onnek­si Suomes­sa on kek­sit­ty vain nerokkaasti sopia/ilmoittaa, etteivät työeläke­mak­sut ole veroa, sen vuok­si että tämä tulon­si­ir­to­jär­jestelmä on irroitet­tu val­tion bud­jetista, mut­ta käytän­nössä eduskun­ta silti säätelee lain jär­jestelmää. Eikä tässä sinän­sä ole ongel­maa, ongel­ma piilee siinä, ettei joku yli 90% ihmi­sistä tun­nu edes käsit­tävän miten Suomen eläke­jär­jestelmä toimii, ja he sit­ten usko­vat kirkkain silmin kaiken selit­te­lyn jär­jestelmän reilus­ta luon­teesta ja myös sen, ettei jär­jestelmäl­lä ole (muka­mas) mitään vaiku­tus­ta palka­nsaa­jien tuloi­hin tai Suomen kilpailukykyyn.

      2. Jos eläke­mak­sut eivät ole veroa, niitä ei sil­loin pidä tietenkään laskea mukaan veroas­t­eeseen. Sil­loin taas Suomen veroaste onkin viime vuosikym­meninä laskenut eikä vero­tus ole kan­sain­välis­es­ti arvioiden mitenkään kireää.

    2. “Jos yhteiskun­ta kehit­tyy huonoon suun­taan ja palkat (ja palkkak­er­tymä) laske­vat, niin myöskin eläk­keet laskevat.”

      Tämä voi tarkoit­taa kah­ta hyvin eri­laista asiaa.

      Oletko siis laske­mas­sa esim. nyky­is­ten eläkeläis­ten eläkkeitä, kos­ka eläke­mak­suk­er­tymä ei ole muinai­sis­sa kuvitelmissa?
      Vai lask­isitko tule­vien eläkeläis­ten eläket­tä, kun nykyi­nen mak­su siihen johtaa?
      Jälkim­mäi­nen taitaa jo olla hyvin tarkkaan nykytilanne?

      Jälleen ker­ran: ehdotan pro­gres­si­ivista eläkemaksua.
      Lisäk­si pitäisi saa­da joku kohtu­ullisu­us eläkkei­den alapäähän, jos­sa työeläke­mak­su menee tyystin tai läh­es tyystin hukkaan, kos­ka taku­ueläke. Työeläk­keestä pitäisi siis saa­da kaikissa tilanteis­sa joku osu­us taku­ueläk­keen päälle. Jos halut­tais sys­teemin edes etäis­es­ti näyt­tävän reilulta.
      Aiem­min reilu­udel­la ei köy­hien suh­teen ole ollut niin väliä. Kos­ka eihän elämän tarvii olla reilua köy­hälle. Kaik­ki on kuitenkin armopalo­ja muil­ta. Ja oma vika ja syy.

  5. Mik­si työeläkek­er­tymä ei ole regres­si­ivi­nen? Esimerkik­si: jos kuu­lut tuloine­si 9 pien­i­t­u­loisem­pi­in desi­ili­in, ker­tymä on n %; jos kuu­lut ylimpään desi­ili­in, ker­tymä 9 alim­man desi­ilin ylit­tävältä osalta on n‑x %; jos kuu­lut ylimpään sen­ti­ili­in, ker­tymä 99 alim­man sen­ti­ilin ylit­tävältä osalta on n‑y %.

    Uskoisin että noin 90 % palka­nsaa­jista hyväksy­isi tämän esimerkin mukaisen ratkaisun.

  6. Tui esi­tys muut­taisi TES-neu­vott­telu­jen asetel­maa jos­sain määrin, kos­ka palkkoi­hin näh­den korkean inflaa­tion vuo­den jäl­keen olisi eläkkeistä johtu­va tarve isom­malle palkanko­ro­tuk­selle, jot­ta kak­sivuoti­nen leikkuri ei laukea.

    Itse leikkuri olisi sat­tuman varainen. Esim. his­to­ri­as­sa sota-aikoina inflaa­tio on maailm­mal­la laukan­nut palkko­jen ohi joskus reilustikin, ja palkko­jen nousu on voin­ut tul­la eri aikaan siihen näh­den. Joku ker­talu­on­teinen tapah­tu­ma, jos­sa inflaa­tio ja palkat menevät ihan eri tahti­in, voisi leika­ta eläk­keet siitä het­kestä pysyvästi tulevaisuuteen.

    Tuol­laisen muu­tok­sen taloudel­lisen vaiku­tuk­sen määri­tys on arpa­peliä, kun tuol­lais­ten tapah­tu­mien odotusar­vo yule­vaisu­ut­ta koskien riip­puu siitä, kuka sen las­kee, eli mitä oletetaan.

  7. Tässä jää kuitenkin ris­ki, että eläke­mak­sut nou­se­vat. Ei nyt, mut­ta kymme­nen tai kah­denkymme­nen vuo­den jäl­keen. Mielestäni oikeu­den­mukainen kir­jaus olisi, että eläke­mak­su­jen noustes­sa nyt tai tule­vaisu­udessa mak­set­tavia eläkkeitä pienen­netään. Joku min­ua viisaampi, vaik­ka Osmo, voisi laskea tähän yhtälöön sopi­vat ker­toimet. Eläkkei­den pienen­tämisel­lä mak­su­jen koro­tu­s­paine tietysti pienenisi.

  8. Ihmis­ten tietoisu­ut­ta vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­to­jen todel­lis­es­ta tasos­ta voisi alkaa lisäämään esimerkik­si sil­lä, että palkkakuiteis­sa pitäisi yläriv­il­lä näkyä työn­tek­i­jän todel­li­nen palk­ka sivuku­luineen ja siitä vähen­nys­laskul­la ede­ten kohti viivan alla näkyvää säälit­tävää pikkusummaa.
    Näke­myk­set saat­taisi­vat muut­tua nopeasti, kun työn­tek­i­jät oikeasti ymmärtäi­sivät mak­sa­vansa tulon­si­ir­toon kor­vamerkit­tyä 25% tasaveroa, joka taas poli­it­tisel­la päätök­sel­lä on todet­tu saa­jan omaisu­udek­si ja poli­it­tisen kon­trol­lin ulkop­uolel­la olevaksi.
    Päämääränä pitäisi olla koko työeläke­jär­jestelmän purkami­nen ja rahas­to­jen jakami­nen osal­lis­ten kesken mak­su­jen suhteessa.
    Rahas­toima­ton osa eläk­keestä on yksi tulon­si­ir­to muiden joukos­sa, ja sen pitäisi olla osa bud­jet­tia siinä mis­sä muidenkin pakol­lisel­la vero­tuk­sel­la rahoitet­tu­jen meno­jen suh­teen toimitaan.
    Aja­tus siitä että suomeen saisi houkutel­tua ulko­maista työvoimaa mak­samaan aiem­min tehdyt kat­teet­tomat eläkelu­pauk­set on totaalisen naurettava.
    The pur­pose of a sys­tem is what it does, ja suomen sys­teemin tarkoi­tus selviää vilkaise­mal­la tuloke­hi­tys­tä, talouskasvua, julk­ista velka­an­tu­mista ja syntyvyyskehitystä.

    1. Kyl­lä, joku pieni “pakkoeläke­mak­su” voisi jäädä, sekä automaagi­nen sen sijoi­tus eläke­fir­mo­jen toimes­ta, jos mak­sa­ja ei muu­ta määrää.
      Ruot­sis­sa lie­nee tämän tyyp­pinen systeemi?

      Ne, jot­ka haluisi­vat itse olla vas­tu­us­sa eläke­si­joituk­sis­taan, pitäisi tietysti antaa niin tehdä.
      Tuos­sa­han ei ole mitään riskiä, kum­mallekaan osa­puolelle, kos­ka takuueläke.

      1. “Ne, jot­ka haluisi­vat itse olla vas­tu­us­sa eläke­si­joituk­sis­taan, pitäisi tietysti antaa niin tehdä.
        Tuos­sa­han ei ole mitään riskiä, kum­mallekaan osa­puolelle, kos­ka takuueläke.”

        Tuos­sa mie­lenki­in­toista on se, että ETK ei ole vielä koskaan julkaissut eläkekestävyys­laskel­maa, joka huomioisi myös Kelan mak­samat eläk­keen­saa­jien taloudel­liset kom­po­nen­tit. Sen vaiku­tusarvioin­neista puut­tuu aina se, mitä eläk­er­atkaisut mak­sa­vat yhteiskun­nalle, tai miten ja mitä riske­jä uud­is­tuk­set lisäävät tai vähen­tävät Kelan meno­jen osalta. ETK teki vaiku­tusarviot myös tuos­ta inflaa­tio­vakaut­ta­jas­ta: https://www.etk.fi/ajankohtaista/elakeuudistus-vahvistaa-elaketurvan-rahoitusta/

        Ei huomioitu uud­is­tuk­sen taku­ueläke­meno­jen eikä kansaneläkkei­den kus­tan­nus­vaiku­tuk­sia taaskaan… eikä Kelan meno­jakin huomioivaa laskel­maa tehne hal­li­tuk­sen esi­tyk­seen taaskaan kukaan mukaan, kos­ka eläkea­siois­sa hal­li­tuk­sen esi­tyk­sis­sä taloudel­lises­sa vaiku­tusarvion­neis­sa ei per­in­teis­es­ti tarkastel­la kokon­ais­vaiku­tus­ta, vaan vain niitä vaiku­tuk­sia, joi­ta jär­jestöt ovat keskinäi­sis­sä keskusteluis­saan huomioineet.

      2. Tuos­sa voisi olla yht­eneväi­nen mekanis­mi työkkärin kanssa.
        Jos­sa val­tio hoitaa ansiosi­don­nais­es­ta perupäivära­han ver­ran ja kas­sat hoita­vat sen päälle tule­van ansiosidonnaisuuden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.