Avainsana: Perustulo

Oden vaaliohjelma (3) Ylhäältä aloitettu perustulo

Poli­it­tiset edel­ly­tyk­set täy­den ja ehdot­toman perus­tu­lon toteut­tamiselle ovat aika heikot. En edelleenkään pidä työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­ut­ta toimi­vana asiana, mut­ta olen alka­nut taipua sille kan­nalle, että taloudel­lisil­la sank­tioil­la voidaan pain­os­taa täy­den­tämään koulu­tus­ta. Jos alle 25 vuo­tias nuori ei ole han­kkin­ut toisen asteen koulu­tus­ta, hän ei olisi oikeutet­tu täysi­in tulon­si­ir­toi­hin. Tiedän, että tämä iskee pahim­min huono-osaisimpi­in. Sik­si täl­laisen nuoren tur­vak­si on annet­ta­va työvoima­hallinnon palveluita.

Perus­tu­lol­la on kak­si tavoitetta:

  1. Yksinker­tais­taa sosi­aal­i­tur­vaa ja lisätä sen saa­jien vapaut­ta ja vas­tu­u­ta itsestään
  2. Toimia automaat­tise­na tulo­tuke­na pienipalkkaisille.

Aloit­takaamme seu­raaval­la vaa­likaudel­la tästä jälkim­mäis­es­tä. Tehtäköön pieni osit­tainen perus­tu­lo siten, että se vas­taa tuloveroast­eikon laskemista 300 eurol­la nol­lan ala­puolelle. Olen selostanut tämän blogikir­joituk­ses­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo vuon­na 2016, joten selosta tekni­ikkaa tässä enää. (Lue tästä) . Tämä ei tulisi kovin kalli­ik­si, kos­ka vas­taavasti tulon­si­ir­to­ja leikat­taisi­in samal­la summalla.

Tämän esi­tyk­sen tarkoituk­se­na on paran­taa pieni­palkkaisten ase­maa. Olemme keskit­tyneet liikaa vain työt­tömien ja tulot­tomien tilanteeseen. On suo­ranainen vääryys, että pienel­lä pal­ka­lla työtä tekevät ei ansaitse juuri sen enem­pää kuin työtön, eri­tyis­es­ti, jos se pieni palk­ka on estänyt edullisen ARA-asun­non saamisen. Tämä myös pitää yllä työt­tömyyt­tä, kos­ka kuka hak­isi innokkaasti työtä, jos työtä saadessaan menet­täisi vain vapaa-aikansa, mut­ta taloudelli­nen tilanne ei juuri paranisi. Ja kuitenkin alaspäin jäykät palkat ylläpitävät rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä, kos­ka on vaikea löytää joillekin työtä työe­htosopimusten mukaisel­la palkalla.

Pieni­palkkaisten ase­man kohen­t­a­mi­nen ei ole ilmaista. Tästä on olta­va valmis maksamaan.

Jot­ta ehdo­tus kohen­taisi työl­lisyyt­tä, pitäisi työ­markki­noiden vas­ta­ta tähän sal­li­mal­la nyky­istä alem­pia palkko­ja vaikeasti työl­listyville ja koke­mat­tomille työn­tek­i­jöille. Tässä kokon­aisu­udessa hei­dän tilanteen­sa ei heikkenisi, mut­ta työn saan­ti helpottuisi.

Samal­la pitäisi kuitenkin säästää siitä, ettei työt­tömyys­tur­van karenssia tulisi, jos kieltäy­tyy kovin mata­la­palkkaises­ta työstä.

Todet­takoon, että sosialidemokraat­tien ohjel­mas­sa on jokin vaikeasti tulkit­ta­va koh­ta, jon­ka voi tulki­ta myös niin, että se veisi ansio­tulovähen­nyk­sen avul­la pieni­palkkaisten verot eräis­sä tapauk­sis­sa negatiivisiksi.

= = =

Pieni kuriosi­teet­ti. Jos esitet­ty malli toteutet­taisi­in negati­ivise­na tuloverona, mut­ta vero­tus olisi edelleen vuosipo­h­jal­la, henkilö, joka on ollut 11 kuukaut­ta hyvä­palkkaises­sa työssä, mut­ta jou­tu­isi jouluku­us­sa tulot­tomak­si, saisi jouluku­ul­ta täy­den perus­tu­lon, siis sum­man, joka vas­taisi pis­tet­tä, jos­sa lin­eaari­nen vero kohtaisi y‑akselin. Näin on nytkin. Se vain mak­se­taan vas­ta seu­raa­van vuo­den lop­ul­la ja sitä kut­su­taan veronpalautukseksi.

Miten ay-liike voi kannattaa pakkoa ottaa vastaan huono työpaikka?

Min­ua sävähdyt­ti joskus parikym­men­tä vuot­ta sit­ten nuoren naisen val­i­tus siitä, että työvoima­toimis­to oli jos­sain Kes­ki-Uudel­la­maal­la pakot­tanut hänet karenssin uhal­la tar­joil­i­jak­si top­less-baari­in. Tuo kir­joi­tus herät­ti sen ver­ran huomio­ta, että tästä käytän­nöstä luovuttiin.

Vaik­ka top­less-baari­in ei enää pakote­ta karenssin uhal­la, min­ua ihme­tyt­tää, että ay-liike vaatii voimakkain äänen­pain­oin työt­tömyys­tur­vaan vastik­keel­lisu­ut­ta eli suomek­si sitä, että työt­tömän on aina otet­ta­va tar­jot­tu työ­paik­ka vas­taan, oli työ­paik­ka mil­lainen hyvän­sä. Eikö ymmär­retä, että työ­markki­nat ovat kehit­tymässä yhä eri­ar­voisem­paan suun­taan niin, että mon­elle työt­tömälle on tar­jol­la vain hyvin ikäviä, vaar­al­lisia ja huonos­ti palkat­tu­ja töitä. Velvol­lisu­us ottaa huono työ­paik­ka vas­taan heiken­tää ennestään niiden ase­maa työ­markki­noil­la, joiden ase­ma on jo entis­es­tään heikko. Se on eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­ta­va ehto.

Kaik­ki työ ei ole kan­nat­tavaa. Tarkoi­tan täl­lä sitä, ettei työn tuot­to aina riitä kor­vaa­maan sen tekemisek­si menetet­tyä vapaa-aikaa. Hyvässä yhteiskun­nas­sa sel­l­ainen työ jätetään tekemättä.

Min­imi­pal­ka­lla voidaan tietysti suo­jau­tua siltä, että tulee pakote­tuk­si todel­la huonopalkkaiseen työhön, mut­ta ei siltä, että tulee pakote­tuk­si osa-aikaiseen työhön, jos­ta ei työ­matkaku­lu­jen jäl­keen jää käteen juuri mitään eikä siltä, että työ on epämiel­lyt­tävää tai ihmis­ar­voa loukkaavaa, ettei palk­ka riitä hyvitykseksi.

Toisaal­ta min­imi­palk­ka voi estää ihmistä pääsemästä töi­hin sel­l­aiseen elämän­muo­toam­mat­ti­in, jota hän tek­isi vaik­ka ilmaisek­si. (Tosin ilmaisek­si saa kai tehdä, mut­ta ei saa tehdä ali­palkat­tua työtä.) Elämän­muo­toam­mat­tia halu­a­van on ryhdyt­tävä yrit­täjäk­si, mikä taas rajaa ulkop­uolelle monia, joil­la ei ole pääo­mia yri­tyk­sen perus­tamiseen, vaik­ka olisi halua tämän kaltaiseen työhön.

Karenssin pakot­ta­mana kukaan ei nimit­täin joudu hyvään työ­paikkaan vaan huonoon. Hyvään työ­paikkaan ei ketään ote­ta vas­ten­tah­tois­es­ti, kos­ka vas­ten­tah­toista ei kan­na­ta palkata. Vas­ten­tah­toisia kan­nat­taa ottaa vain niin huonoi­hin työ­pakkoi­hin, ettei kukaan tule niihin vapaae­htois­es­ti. Moni ali­palkat­tu työ pysyy ali­palkat­tuna vain, kos­ka ay-liike vaatii muiden mukana, että siihenkin työhön on pakko men­nä. On karenssin uhka.

Luulisi, että ay-liike pyrk­isi paran­ta­maan työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­maa työ­markki­noil­la. Voiko huonom­paa neu­vot­telu­ase­maa olla kuin se, että työn vas­taan­ot­ta­mi­nen on pakol­lista? Perus­tu­loon liit­tyvä vastik­keet­to­muus paran­taa huono-osais­ten neu­vot­telu­ase­maa työmarkkinoilla.

Toisaal­ta, jos työn vas­taan­ot­ta­mi­nen ei ole pakol­lista, ketään ei tarvitse suo­ja­ta ali­palkat­ul­ta työltä. Sitä tekee, jos halu­aa sitä tehdä ja ei tee, jos ei halua. Jos meil­lä olisi perus­tu­lo, voitaisi­in min­imi­palkkasään­nöt pois­taa. Elämän­muo­toam­mat­ti­in saisi hakeu­tua jos halu­aa, mut­ta ei olisi pakko.

Olen kuitenkin muut­tanut yhdessä asi­as­sa kan­taani perus­tu­lon vastik­keel­lisu­u­teen. Koulu­tuk­sen ja ammatil­lis­ten kurssien on syytä olla pakol­lisia, kos­ka perus­tu­lon ei ole tarkoi­tus edis­tää nuorten syrjäytymistä.

Edes vihrei­den perus­tu­lo­ma­lli ei ole täysin vastik­kee­ton: maa­han­muut­ta­jil­ta edel­lytetään kotou­tu­so­hjelmi­in osallistumista.

 

Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona

Kun joidenkin, Ben Zyskow­icz mukaan luet­tuna, on vaikea ymmärtää, miten perus­tu­lo toimii, esitän vihrei­den mallin ymmär­ret­täväm­min negati­ivise­na tuloverona, joka on ident­tis­es­ti sama asia perus­tu­lon kanssa. 

Mallin mukaan verotet­ta­van tulon alara­ja on 16 390 € vuodessa  eli 1 366 € kuukaudessa. Tämän rajan yli menevältä osalta vero­tus on 41 % sisältäen kun­nal­lisveron. (Käytän­nössä kun­nal­lisvero vai­htelee kun­nit­tain, mut­ta tämä on las­ket­tu yhdel­lä kun­nal­lisvero­pros­en­til­la.) Vero­tuk­ses­sa on yksi pro­gres­siopiste 50 000 euron vuosi­t­u­lo­jen eli 4 167 euron kuukausi­t­u­lo­jen kohdal­la. Sen ylit­tävien tulo­jen osalta vero­pros­ent­ti olisi 51%. Tämä vero­ma­lli ei poikkea nykyjär­jestelmästä juurikaan, pait­si, että pienistä ansio­tu­loista menee vähän vähem­män veroa ja suurista tuloista vähän enem­män. Tämä ero taas on aika pieni, eikä riipu olen­nais­es­ti mitenkään perus­tu­lon ajatuk­ses­ta. Se voidaan säätää juuri niin kuin halu­taan. Vihrei­den puolue­hal­li­tus halusi säätää sen noin.

Muu­tos nykyiseen on, että jos kuukausi­t­u­lot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan,  mak­se­taan negati­ivista veroa 41 % siitä määrästä, jol­la tulot alit­ta­vat tuon alara­jan. Jos tulo­ja ei ole lainkaan, negati­ivi­nen tulovero on 560 €/kk.

Huo­mataan, ettei tämä malli lisää vero­ja lainkaan – itse asi­as­sa se vähen­tää niiden kokon­ais­määrää, mut­ta tämä on yhtä merk­i­tyk­setön­tä kuin se, että varsi­nainen perus­tu­lo­ma­lli lisää niitä mil­jardi­tolkul­la. Vähen­e­m­i­nen johtuu siitä, että vero­jen kokon­ais­määrästä pois­tu­vat verot työ­markki­nat­ues­ta ja muista tulon­si­ir­roista, jot­ka perustulo/negatiivinen tulovero korvaa.

Tuo negati­ivi­nen tuloverokaan ei ole kovin merkit­tävä uud­is­tus. Jok­seenkin kaik­ki tulot­tomat saa­vat jotain tulon­si­ir­to­ja. Oikeas­t­aan ain­oa merkit­tävä muu­tos on, että myös pieni­palkkaiset pää­sevät tulon­si­ir­to­jen piiri­in, vaik­ka eivät olisi ”osa-aikatyöt­tömiä”.

Tämä negati­ivi­nen tulovero olisi ihan hyvä malli ja selvä paran­nus nykyti­laan, mut­ta tuot­taisi paljon paper­i­työtä. Vero­tus valmis­tuu vas­ta verovuo­den jäl­keen, mut­ta tulo­ja tarvit­taisi­in joka kuukausi. Reaali­aikainen tulorek­isteri saisi tämän toim­i­maan jotenkin, mut­ta jokaises­ta negati­ivista tuloveroa saavas­ta pitäisi joka kuukausi päät­tää erik­seen, paljonko hänelle mak­se­taan. Han­kalaa, mut­ta niin on nykyi­nen jär­jestelmäkin hankala

Sik­si on yksinker­taisem­paa tehdä tämä niin, että mak­se­taan se 560 €/kk jokaiselle ja per­itään 41 % veroa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Tur­vau­tu­mal­la perusk­oulun matem­ati­ikkaan tai Exceli­in havait­sette, että tämä tuot­taa täs­mälleen saman tuloksen.

Rahaa kul­kee enem­män edestakaisin, mut­ta net­tovero­jen (mak­set­tu vero – saatu perus­tu­lo) on pienem­pi. Kun negati­ivi­nen tulovero ei ollut kovin suuri määrälli­nen muu­tos tulon­jakoon ja kun se itse asi­as­sa vähen­si vero­tus­ta, ei tämä ident­ti­nen jär­jestelmäkään olisi sen radikaalimpi.

Ben Zyskow­iczin pelot­telu val­taval­la julk­isten meno­jen kasvul­la ja väit­teet vero­jen radikaalil­la kiristymisel­lä ovat aivan tuules­ta temmattuja. 

Sitä, miten Vasem­mis­toli­it­to aikoo rahoit­taa 800 euron perus­tu­lon, en pysty edes arvaamaan. 

Me oikeas­t­aan vain kään­simme nykyjär­jestelmän perus­tu­lon kielelle, järkeväm­min ja ratio­naalisem­min toimi­vak­si. Tulon­jaon suuri myller­rys on asia erik­seen. Se voidaan tehdä nykyjär­jestelmässä tai säätämäl­lä perus­tu­lon para­me­tre­ja, mut­ta perus­tu­lo­ma­lli itsessään ei sisäl­lä mitään mullistavaa.

Hyödyt selkeästä perustulosta/negatiivisesta tuloveros­ta ver­rat­tuna nykyiseen tulon­si­ir­to­jen sekamel­skaan ovat ilmeiset. Työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taisi aina ja jokainen tietäisi, paljonko siitä jää lop­ul­ta käteen, jos heit­tää 400 euron työkeikan.

Make it sim­ple, stupid!

Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit

Halu­ja kor­ja­ta sosi­aal­i­tur­vaa kan­nus­tavaan suun­taan on nyt liik­keel­lä paljon. Kovaa huu­toa on Bri­tan­ni­as­sa käyt­töön otet­tu Uni­ver­sal credit–järjestelmä, jota esitel­lään Kris­til­lis­demokraat­tien puolue­si­h­teeri Asmo Maanselän eri­no­maises­sa kir­jas­sa Kan­nus­ta­va perus­tur­va. Kan­nat­taa lukea. Jos joskus löy­tyy vapaa­ta aikaa, arvoste­len sen täl­lä blogilla. Perus­tur­vaan liit­tyvien tulon­si­ir­to­jen – lähin­nä perus­tur­van ja asum­istuen yhdis­tämistä yhdek­si tulon­si­ir­roksi esit­tää myös Juho Saaren sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamista poht­in­ut työryh­mä. Tässä ale­taan läh­estyä sitä, mitä esimerkik­si minä olen tarkoit­tanut perustulolla.

Perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero

Kuulee san­ot­ta­van, että perus­tu­lo on mah­do­ton, mut­ta negati­ivi­nen tulovero käy. Selvyy­den vuok­si san­ot­takoon, että ne ovat arit­meet­tis­es­ti aivan sama asia. Jos meil­lä olisi perus­tu­lo 600 €/kk ja siihen liit­tyvä lin­eaari­nen vero 40 %, se olisi aivan sama asia kuin jos verotet­ta­van tulon alara­ja olisi 1500 euroa ja sen alit­tavista tuloista mak­set­taisi­in negati­ivista veroa 40 % sum­mas­ta, jol­la tulot alit­ta­vat tuon rajan. Kan­nat­taa kokeil­la Excelil­lä, jos ei usko. Tai jos koulun matikan­tun­neil­ta on jäänyt jotain mieleen, niin näinkin sen voi todis­taa. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo – negati­ivi­nen tulovero ‑yht­enäi­nen perus­tur­va – Uni­ver­sal credit”

Ylhäältä aloitettu perustulo

Perus­tu­lon idean yhä use­ampi alkaa hyväksyä, mut­ta moni on sitä mieltä, että sen toteut­ta­mi­nen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perus­tu­loon pitäisi siir­tyä liuku­vasti aloit­taen pien­estä perus­tu­losta, joka ei riitä kor­vaa­maan syype­r­usteista sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta pienen­täisi sen haitallisia vaiku­tus­ta. Työ­markki­natukea esimerkik­si las­ket­taisi­in niin paljon, että se yhdessä perus­tu­lon kanssa on yhtä suuri kuin aiem­min. Näin se tuk­isi lähin­nä pieniä palkko­ja – pieni perus­tu­lo tuk­isi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisi­inkin toisin päin? Aloite­taan pieniä palkko­ja tukev­as­ta perus­tu­losta ja siir­retään sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­t­a­mi­nen seu­raavi­in aske­li­in. Täl­löin perus­tu­lo on ajatelta­va negati­ivise­na tuloverona. (Negati­ivi­nen tulovero johtaa täysin samaan tulok­seen kuin perus­tu­lo.) Yksinker­tais­es­ti jatke­taan veroast­eikkoa vähän nol­lan ala­puolelle. Oheinen kuva näyt­tää tämän yksinker­tais­tet­tuna. Yht­enäi­nen punainen vii­va vas­taa tuloveroa, joka on verotet­ta­van tulon alara­jan ala­puolel­la nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo
Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo. Yht­enäi­nen vii­va kuvaa nyky­istä veroa ja katkovi­i­va siihen lisät­tyä negati­ivisen tuloveron osaa. 

Jat­ka lukemista “Ylhäältä aloitet­tu perustulo”

Mihin kasvu katosi?

Suomen talous ei ole kas­vanut kahdek­saan vuo­teen. Syytä on etsit­ty huonos­ta onnes­ta ja kil­pailukyvyn mene­tyk­ses­tä. Entä jos Suo­mi on vain tul­lut valmi­ik­si — eikä vain Suo­mi vaan koko Eurooppa?

Japani tuli valmi­ik­si 25 vuot­ta sit­ten, jol­loin maan aiem­pi rivak­ka kasvu pysähtyi.

Vuosikym­meniä Suomen talouskasvu oli sitä, että maa- ja met­sä­taloud­es­ta siir­ryt­ti­in tuot­tavampi­in töi­hin kaupunkei­hin. Tämä kasvun lähde on nyt ehtynyt.

Onko kasvu lop­punut vai onko se vain muut­tunut vaikeasti mitat­tavak­si laadullisek­si kasvuk­si? Jat­ka lukemista “Mihin kasvu katosi?”