Avainsana: Negatiivinen tulovero

Miksi pienipalkkaisia kannattaa tukea?

Tavoit­teena on hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamisek­si nos­taa työl­lisyysaste 80 pros­ent­ti­in. Sil­loin töi­hin on saata­va myös niitä, joil­la on puut­tei­ta osaamises­sa ja työkyvyssä sekä sen mukana myös tuottavuudessa.

Julki­nen sek­tori voi tietysti palkata ketä tahansa mil­laisel­la pal­ka­lla hyvän­sä vaik­ka pat­saan var­ti­joik­si, mut­ta näin ei hyv­in­voin­ti­val­tio­ta pelaste­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la ei ketään palkata tap­pi­ol­la. Jos palk­ka on korkeampi kuin työn tuot­to rahak­si muutet­tuna, työ­suhdet­ta ei syn­ny. Sik­si meil­lä ei ole esimerkik­si enää tankkaus­palvelua huoltoasemil­la, vaik­ka ennen oli.

Viimeisen 30 vuo­den aikana reaali­palkat ovat nousseet 50 pros­ent­tia. Niin ovat nousseet myös alim­mat palkat. Näin kaik­ki palka­nsaa­jat ovat päässeet osal­lisik­si elin­ta­son nousus­ta, mikä on tietysti hyvä asia niiden kannal­ta, jot­ka ovat yhä töissä.

Har­mi kyl­lä, myös se raja, kuin­ka paljon työn on tuotet­ta­va, on nous­sut 50 pros­en­til­la. Tämä on hin­noitel­lut kas­va­van osan työvoimas­ta ulos. Kun pelkän perusk­oulun tai kansak­oulun varas­sa ollei­den työt­tömyys oli vuon­na 1989 5,7 pros­ent­tia, oli se vuon­na 2021 jo 24 pros­ent­tia. Eikä tässä kaik­ki. Tuos­ta joukos­ta oli töis­sä enää vain 45 %.

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on nous­sut. Maas­sa on paha työvoima­pu­la, mut­ta työt­tömien määrä on 7,6 % työvoimas­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si pieni­palkkaisia kan­nat­taa tukea?”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (14) Pienten ansiotulojen täydentäminen

(Sivut 303 — 342)

Miten aut­taa niitä, joiden ase­ma työ­markki­noil­la on heikko, kos­ka heil­lä ei ole sel­l­aisia eri­ty­i­som­i­naisuuk­sia, joista työ­nan­ta­jat ovat valmi­ita mak­samaan? Hei­dän kannal­taan pien­ten palkko­jen nos­t­a­mi­nen saat­taa kään­tyä heitä vas­taan, kos­ka se hin­noit­telee hei­dät ulos työmarkkinoilta.

Tätä ilmiötä on kut­sut­tu myös kohtaan­to-onel­mak­si, jol­la yritetään selit­tää asia pois, mut­ta joka on mielestäni vain toinen nimi sille, että osas­ta työvoimas­ta ei kan­na­ta markki­nae­htoises­sa työssä mak­saa niin paljon, että sil­lä pal­ka­lla kan­nat­taa men­nä töihin.

Minimipalkan palautettu maine

Talousti­eteil­i­jät oli­vat pitkään täysin yksimielisiä siitä, että min­imi­palkan korot­ta­mi­nen lisää työt­tömyyt­tä kar­sies­saan pois tuot­ta­mat­to­mia työ­paikko­ja ja hin­noitel­lessaan osan työvoimas­ta ulos.

Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on saatu kuitenkin tulok­sek­si aivan muu­ta. Vuon­na 1992 New Jer­seyssä nos­tet­ti­in min­imi­palkkaa 4,25 dolar­ista 5,05 dol­lari­in (nykyeu­roina 7,2 eurosta 8,5 euroon). Viereisessä osaval­tios­sa Pen­syl­va­ni­as­sa koro­tus­ta ei tehty. Kuitenkin työl­lisyys kehit­tyi New Jer­seyssä parem­min kuin Pen­syl­va­ni­as­sa. Tutkimus­tu­losta pidet­ti­in ensin silkkana humpuukki­na, mut­ta ei siitä mitään vikaa löy­det­ty, ja saman­laisia tutkimus­tu­lok­sia on saatu muual­takin. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (14) Pien­ten ansio­tu­lo­jen täydentäminen”

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero

Vaik­ka keskustelu keskit­tyy perus­tur­van varas­sa elävien työt­tömien tai muuten tulot­tomien köy­hyy­teen, mei­dän pahimpia ongelmi­amme on pieni­palkkaisten huono ase­ma ja se, ettei kovin pienel­lä pal­ka­lla tule Suomes­sa toimeen. Tässä on kak­si ongel­maa – on väärin, että pieni­palkkainen ei ansaitse juuri sen enem­pää kuin täysin toime­ton ja se, että alin mah­dolli­nen palk­ka sivuku­luineen on niin korkea, että se hin­noit­telee osan työvoiman ulkopuolelle.

Tähän ongel­maan aut­taisi pieni perus­tu­lo, jota olen selostanut tarkem­min vuon­na 2016 postauk­ses­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo.  Ajatuk­se­na on, että veroast­eikko las­kee vähän nol­lan ala­puolelle. Nyt vero­tus lop­puu kokon­aan noin 1 400 euron kohdal­la. Tästä asteikkoa voisi jatkaa nol­lan ala­puolelle niin, että henkilö joka ansait­see 1 000 €/kk saisi täy­den­nyk­sek­si negati­ivista tuloveroa vaikka­pa 150 euroa. Tämä ei yksinker­tais­taisi sosi­aal­i­tur­vaa, kos­ka 150 euroa kuus­sa ei riitä sosi­aal­i­tur­vak­si, mut­ta se tuk­isi pieni­palkkaisia. Negati­ivisen tuloveron ole­mas­sao­lo tietysti otet­taisi­in huomioon muiden tulon­si­ir­to­jen tasossa.

Jot­ta tämä toisi myös työ­paikko­ja eikä vain helpot­taisi nyky­is­ten pieni­palkkaisten elämää, negati­ivi­nen tulovero pitäisi ottaa huomioon työe­htosopimuk­sis­sa niin, että sal­lit­taisi­in työu­ran alus­sa nyky­istä pienem­mät har­joit­teli­japalkat. Myös jokin muu peruste – esimerkik­si luku­taidon puut­teesta aiheutu­vat han­kalu­udet – voisi­vat olla syy mak­saa alem­paa palkkaa.

Jos tämä malli toimisi, sitä voisi laa­jen­taa vähän suurem­paan negati­iviseen tuloveroon.

Ennan vaale­ja sosi­aalidemokraatit esit­tivät ajatuk­sen työ­tulovähen­nyk­ses­tä, joka voisi olla veroa suurem­pi. Sil­la lie­nee vähän sama idea.

Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona

Kun joidenkin, Ben Zyskow­icz mukaan luet­tuna, on vaikea ymmärtää, miten perus­tu­lo toimii, esitän vihrei­den mallin ymmär­ret­täväm­min negati­ivise­na tuloverona, joka on ident­tis­es­ti sama asia perus­tu­lon kanssa. 

Mallin mukaan verotet­ta­van tulon alara­ja on 16 390 € vuodessa  eli 1 366 € kuukaudessa. Tämän rajan yli menevältä osalta vero­tus on 41 % sisältäen kun­nal­lisveron. (Käytän­nössä kun­nal­lisvero vai­htelee kun­nit­tain, mut­ta tämä on las­ket­tu yhdel­lä kun­nal­lisvero­pros­en­til­la.) Vero­tuk­ses­sa on yksi pro­gres­siopiste 50 000 euron vuosi­t­u­lo­jen eli 4 167 euron kuukausi­t­u­lo­jen kohdal­la. Sen ylit­tävien tulo­jen osalta vero­pros­ent­ti olisi 51%. Tämä vero­ma­lli ei poikkea nykyjär­jestelmästä juurikaan, pait­si, että pienistä ansio­tu­loista menee vähän vähem­män veroa ja suurista tuloista vähän enem­män. Tämä ero taas on aika pieni, eikä riipu olen­nais­es­ti mitenkään perus­tu­lon ajatuk­ses­ta. Se voidaan säätää juuri niin kuin halu­taan. Vihrei­den puolue­hal­li­tus halusi säätää sen noin.

Muu­tos nykyiseen on, että jos kuukausi­t­u­lot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan,  mak­se­taan negati­ivista veroa 41 % siitä määrästä, jol­la tulot alit­ta­vat tuon alara­jan. Jos tulo­ja ei ole lainkaan, negati­ivi­nen tulovero on 560 €/kk.

Huo­mataan, ettei tämä malli lisää vero­ja lainkaan – itse asi­as­sa se vähen­tää niiden kokon­ais­määrää, mut­ta tämä on yhtä merk­i­tyk­setön­tä kuin se, että varsi­nainen perus­tu­lo­ma­lli lisää niitä mil­jardi­tolkul­la. Vähen­e­m­i­nen johtuu siitä, että vero­jen kokon­ais­määrästä pois­tu­vat verot työ­markki­nat­ues­ta ja muista tulon­si­ir­roista, jot­ka perustulo/negatiivinen tulovero korvaa.

Tuo negati­ivi­nen tuloverokaan ei ole kovin merkit­tävä uud­is­tus. Jok­seenkin kaik­ki tulot­tomat saa­vat jotain tulon­si­ir­to­ja. Oikeas­t­aan ain­oa merkit­tävä muu­tos on, että myös pieni­palkkaiset pää­sevät tulon­si­ir­to­jen piiri­in, vaik­ka eivät olisi ”osa-aikatyöt­tömiä”.

Tämä negati­ivi­nen tulovero olisi ihan hyvä malli ja selvä paran­nus nykyti­laan, mut­ta tuot­taisi paljon paper­i­työtä. Vero­tus valmis­tuu vas­ta verovuo­den jäl­keen, mut­ta tulo­ja tarvit­taisi­in joka kuukausi. Reaali­aikainen tulorek­isteri saisi tämän toim­i­maan jotenkin, mut­ta jokaises­ta negati­ivista tuloveroa saavas­ta pitäisi joka kuukausi päät­tää erik­seen, paljonko hänelle mak­se­taan. Han­kalaa, mut­ta niin on nykyi­nen jär­jestelmäkin hankala

Sik­si on yksinker­taisem­paa tehdä tämä niin, että mak­se­taan se 560 €/kk jokaiselle ja per­itään 41 % veroa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Tur­vau­tu­mal­la perusk­oulun matem­ati­ikkaan tai Exceli­in havait­sette, että tämä tuot­taa täs­mälleen saman tuloksen.

Rahaa kul­kee enem­män edestakaisin, mut­ta net­tovero­jen (mak­set­tu vero – saatu perus­tu­lo) on pienem­pi. Kun negati­ivi­nen tulovero ei ollut kovin suuri määrälli­nen muu­tos tulon­jakoon ja kun se itse asi­as­sa vähen­si vero­tus­ta, ei tämä ident­ti­nen jär­jestelmäkään olisi sen radikaalimpi.

Ben Zyskow­iczin pelot­telu val­taval­la julk­isten meno­jen kasvul­la ja väit­teet vero­jen radikaalil­la kiristymisel­lä ovat aivan tuules­ta temmattuja. 

Sitä, miten Vasem­mis­toli­it­to aikoo rahoit­taa 800 euron perus­tu­lon, en pysty edes arvaamaan. 

Me oikeas­t­aan vain kään­simme nykyjär­jestelmän perus­tu­lon kielelle, järkeväm­min ja ratio­naalisem­min toimi­vak­si. Tulon­jaon suuri myller­rys on asia erik­seen. Se voidaan tehdä nykyjär­jestelmässä tai säätämäl­lä perus­tu­lon para­me­tre­ja, mut­ta perus­tu­lo­ma­lli itsessään ei sisäl­lä mitään mullistavaa.

Hyödyt selkeästä perustulosta/negatiivisesta tuloveros­ta ver­rat­tuna nykyiseen tulon­si­ir­to­jen sekamel­skaan ovat ilmeiset. Työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taisi aina ja jokainen tietäisi, paljonko siitä jää lop­ul­ta käteen, jos heit­tää 400 euron työkeikan.

Make it sim­ple, stupid!