Avainsana: Palkkatuki

Maahanmuuttajille matalampi palkka?

Joku vira­nomainen oli Teit­tisen kir­jan mukaan tokaissut, että mik­si nämä maa­han­muut­ta­jat valit­ta­vat huonos­ta palka­s­taan, kun se on kuitenkin paljon parem­pi kuin hei­dän lähtö­maas­saan. Aja­tus on lain­vas­tainen, mut­ta pohdi­taan sitä kuitenkin het­ki, kos­ka laki­a­han voi aina muuttaa.

Jos kieli­taidot­toma­lle maa­han­muut­ta­jalle pitää mak­saa samaa palkkaa kuin suomea osaavalle kan­ta­suo­ma­laiselle, maa­han­muut­ta­ja pääsee töi­hin vas­ta kun alal­la on paha työvoima­pu­la. Hänen ase­mansa työ­markki­noil­la kohenisi selvästi, jos hän saisi kom­pen­soi­da vajavaisu­ut­taan vähän alem­mal­la pal­ka­lla. Maa­han­muut­ta­jan kannal­ta olisi parem­pi päästä töi­hin vähän huonom­mal­la pal­ka­lla kuin ei päästä töi­hin lainkaan.

Huo­mat­takoon, ettei tämä asetel­ma tuot­taisi sel­l­aista Teit­tisen kuvaa­maa mod­erni­in orju­u­teen johtavaa asetel­maa lail­lis­es­ti maas­sa ole­vien kohdal­la, kos­ka se johtuu maa­han­muut­ta­jan riip­pu­vu­ud­es­ta yhdestä työ­nan­ta­jas­ta. Paperit­tomien kohdal­la asia olisi toisin, mut­ta sitä se on nytkin. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jille mata­lampi palkka?”

Uusi hyvinvointivaltio (4) Mitä tehdä huonosti koulutetulle työvoimalle

Miten työl­listää vähän koulutet­tu­ja ihmisiä?

Suo­mi on huono työl­listämään mata­lasti koulutet­tua työvoimaa ver­rat­tuna moni­in mui­hin mai­hin. Sik­si meil­lä on mata­la työl­lisyysaste ver­rat­tuna mui­hin Pohjo­is­mai­hin ja ylipään­sä mai­hin, jois­sa suh­taudu­taan myön­teis­es­ti nais­ten työssäkäyn­ti­in. Hyv­in­voin­ti­val­tiomais­sa työl­lisyy­den pitäisi olla parem­pi kuin mais­sa, jois­sa ajatuk­se­na on, että per­he ja suku huole­hti­vat omistaan.

Pienet palkkaerot ovat yksi syy ongel­maan. Jyrkästi yksinker­tais­taen, jos muu­rari ja tiilenkan­ta­ja saa­vat samaa palkkaa, on yksinker­taisem­paa, että muu­rari kan­taa tiilet itse. Pienistä palkkaeroista huoli­mat­ta pieni­palkkaiset eivät voi Suomes­sa eri­tyisen hyvin, kos­ka asum­i­nen on meil­lä kallista. Tämä pitää muis­taa kan­sain­väli­sis­sä vertailuissa.

Jos ajatel­laan asi­aa ekon­o­mistin silmin ja vain markki­naratkaisui­hin nojat­en, on peri­aat­teessa kolme tapaa suh­tau­tua tas­apain­o­työt­tömyy­den kasvuun.

  1. Annetaan pien­impi­en palkko­jen laskea samal­la kun kiris­tetään työt­tömyy­se­tu­ja. Lop­putu­lok­se­na on työssä käyvien köy­hien alalu­ok­ka, jos­sa mon­en on tehtävä kah­ta työtä selvitäk­seen päivit­täi­sistä menoista. Toimii monis­sa mais­sa. Tämä kyl­lä lisää työl­lisyyt­tä, mis­tä ovat osoituk­se­na vaikka­pa Wolt-kuskit. Helsingis­sä ei voi kävel­lä viit­tä min­u­ut­tia näkemät­tä sähkö­fil­lar­il­la suhaavaa Wolt-kuskia, joten paljon heitä on olta­va. Jos kuskeille pitäisi mak­saa kohtu­ullista tun­tipalkkaa, oli tilauk­sia tai ei, koko alaa ei olisi. Ei sik­si, että Woltin omis­ta­jat ovat niin ahnei­ta – fir­ma kai tuot­taa tap­pi­o­ta – vaan kos­ka asi­akkaat eivät suos­tu mak­samaan enempää.
  2.  Annetaan rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den nous­ta. Uhrataan huono-osaisin työvoima, jot­ta muiden palkat pysyvät siedettävinä.
  3. Sub­ven­toidaan vaikeasti työl­listyvien työn­tekoa joko mak­samal­la työ­nan­ta­jalle palkkatukea tai täy­den­tävää tulon­si­ir­toa työn­tek­i­jälle itselleen.

Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio (4) Mitä tehdä huonos­ti koulute­tulle työvoimalle”

Miksi pienipalkkaisia kannattaa tukea?

Tavoit­teena on hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamisek­si nos­taa työl­lisyysaste 80 pros­ent­ti­in. Sil­loin töi­hin on saata­va myös niitä, joil­la on puut­tei­ta osaamises­sa ja työkyvyssä sekä sen mukana myös tuottavuudessa.

Julki­nen sek­tori voi tietysti palkata ketä tahansa mil­laisel­la pal­ka­lla hyvän­sä vaik­ka pat­saan var­ti­joik­si, mut­ta näin ei hyv­in­voin­ti­val­tio­ta pelaste­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la ei ketään palkata tap­pi­ol­la. Jos palk­ka on korkeampi kuin työn tuot­to rahak­si muutet­tuna, työ­suhdet­ta ei syn­ny. Sik­si meil­lä ei ole esimerkik­si enää tankkaus­palvelua huoltoasemil­la, vaik­ka ennen oli.

Viimeisen 30 vuo­den aikana reaali­palkat ovat nousseet 50 pros­ent­tia. Niin ovat nousseet myös alim­mat palkat. Näin kaik­ki palka­nsaa­jat ovat päässeet osal­lisik­si elin­ta­son nousus­ta, mikä on tietysti hyvä asia niiden kannal­ta, jot­ka ovat yhä töissä.

Har­mi kyl­lä, myös se raja, kuin­ka paljon työn on tuotet­ta­va, on nous­sut 50 pros­en­til­la. Tämä on hin­noitel­lut kas­va­van osan työvoimas­ta ulos. Kun pelkän perusk­oulun tai kansak­oulun varas­sa ollei­den työt­tömyys oli vuon­na 1989 5,7 pros­ent­tia, oli se vuon­na 2021 jo 24 pros­ent­tia. Eikä tässä kaik­ki. Tuos­ta joukos­ta oli töis­sä enää vain 45 %.

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on nous­sut. Maas­sa on paha työvoima­pu­la, mut­ta työt­tömien määrä on 7,6 % työvoimas­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si pieni­palkkaisia kan­nat­taa tukea?”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (14) Pienten ansiotulojen täydentäminen

(Sivut 303 — 342)

Miten aut­taa niitä, joiden ase­ma työ­markki­noil­la on heikko, kos­ka heil­lä ei ole sel­l­aisia eri­ty­i­som­i­naisuuk­sia, joista työ­nan­ta­jat ovat valmi­ita mak­samaan? Hei­dän kannal­taan pien­ten palkko­jen nos­t­a­mi­nen saat­taa kään­tyä heitä vas­taan, kos­ka se hin­noit­telee hei­dät ulos työmarkkinoilta.

Tätä ilmiötä on kut­sut­tu myös kohtaan­to-onel­mak­si, jol­la yritetään selit­tää asia pois, mut­ta joka on mielestäni vain toinen nimi sille, että osas­ta työvoimas­ta ei kan­na­ta markki­nae­htoises­sa työssä mak­saa niin paljon, että sil­lä pal­ka­lla kan­nat­taa men­nä töihin.

Minimipalkan palautettu maine

Talousti­eteil­i­jät oli­vat pitkään täysin yksimielisiä siitä, että min­imi­palkan korot­ta­mi­nen lisää työt­tömyyt­tä kar­sies­saan pois tuot­ta­mat­to­mia työ­paikko­ja ja hin­noitel­lessaan osan työvoimas­ta ulos.

Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on saatu kuitenkin tulok­sek­si aivan muu­ta. Vuon­na 1992 New Jer­seyssä nos­tet­ti­in min­imi­palkkaa 4,25 dolar­ista 5,05 dol­lari­in (nykyeu­roina 7,2 eurosta 8,5 euroon). Viereisessä osaval­tios­sa Pen­syl­va­ni­as­sa koro­tus­ta ei tehty. Kuitenkin työl­lisyys kehit­tyi New Jer­seyssä parem­min kuin Pen­syl­va­ni­as­sa. Tutkimus­tu­losta pidet­ti­in ensin silkkana humpuukki­na, mut­ta ei siitä mitään vikaa löy­det­ty, ja saman­laisia tutkimus­tu­lok­sia on saatu muual­takin. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (14) Pien­ten ansio­tu­lo­jen täydentäminen”