Meritokratia ja henkinen köyhyysloukku

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Savon Sano­mis­sa 13.10.2013)

On kes­kei­nen osa yhteis­kun­nal­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta, että jokai­nen lap­si voi koti­taus­tas­taan riip­pu­mat­ta saa­da kyky­jään vas­taa­vaa kou­lu­tus­ta. Van­hem­pien huo­no-osai­suus ei saa tai aina­kaan sai­si mää­rä­tä lap­sen tule­vai­suut­ta. Tämä tekee myös kan­sa­kun­nas­ta menes­ty­neem­män, kos­ka kaik­kien yhteis­kun­ta­luok­kien kyvyt saa­daan käyt­töön. Jos van­hem­pien taus­ta oli­si mää­rän­nyt pää­syn kor­keam­paan kou­lu­tuk­seen, moni niis­tä menes­ty­neis­tä yri­tys­joh­ta­jis­ta, jot­ka oli­vat joh­ta­mas­sa Suo­men nousua köy­hyy­des­tä etu­ri­vin talouk­sien jouk­koon, oli­si jää­nyt ilman kor­keam­paa kou­lu­tus­ta ja oli­si nyt ehkä pizzan­pais­ta­ja­na kir­kon­ky­län­sä pizze­rias­sa. Sää­ty­kier­to on ollut Suo­mes­sa ennä­tyk­sel­li­sen nopea­ta, kol­me ker­taa nopeam­paa kuin suur­ten mah­dol­li­suuk­sien Yhdys­val­lois­sa, jos­sa tarun mukaan juok­su­po­jan piti olla mah­dol­lis­ta koho­ta pääjohtajaksi.

Kir­jas­saan Meri­to­kra­tian nousu 1870 — 2030 Mic­hael Young huo­maut­ti sää­ty­kier­ron toi­ses­ta puo­les­ta. Luok­kayh­teis­kun­nan aika­na niin ylem­mis­sä kuin alem­mis­sa­kin yhteis­kun­ta­luo­kis­sa oli tasai­ses­ti lah­jak­kai­ta ja vähem­män lah­jak­kai­ta yksi­löi­tä; ken­ties ylem­mis­sä yhteis­kun­ta­luo­kis­sa vähän enem­män lah­jak­kai­ta kun alem­mis­sa, mut­ta ero ei ollut mer­kit­tä­vä. Työ­väen­luo­kan lah­jak­kaim­mat­kin jäse­net pysyi­vät työ­väen­luo­kas­sa, kos­ka yle­ne­mi­sen mah­dol­li­suut­ta ei luok­kayh­teis­kun­nas­sa ollut.

Meri­to­kraat­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ylä­luok­ka poi­mii lah­jak­kuu­det alem­mis­ta yhteis­kun­ta­luo­kis­ta ja sysää omat mus­tat lam­paan­sa alem­piin luok­kiin. Tulok­se­na on entis­tä raa­dol­li­sem­pi luok­ka­ja­ko, jos­sa ylä­luok­ka koos­tuu ter­veis­tä, rik­kais­ta ja lah­jak­kais­ta, ja ala­luok­kaan kes­kit­ty­vät sai­rau­det, mie­len­ter­vey­den ongel­mat, huo­no luku­pää ja niin edel­leen. Young pitää lah­jak­kuut­ta suu­rel­ta osin geneet­ti­ses­ti periy­ty­vä­nä omi­nai­suu­te­na. Niin­pä hänen mukaan­sa muu­ta­man suku­pol­ven kes­tä­vän sää­ty­kier­ron jäl­keen ylä­luok­ka alkaa uudes­taan sulkeutua.

Youn­gin ennus­ta­mia asioi­ta on havait­ta­vis­sa Suo­mes­sa. Sää­ty­kier­to on hidas­tu­mas­sa. Van­hem­pien kou­lu­taus­ta ennus­taa yhä parem­min las­ten kou­lu­tus­ta. Vaik­ka kes­ki­ver­to­lap­sen tilan­ne on paran­tu­nut koko ajan, las­ten­suo­je­lun asiak­kai­den mää­rä kas­vaa. Pie­nel­lä, mut­ta kas­va­val­la jou­kol­la lap­sia menee hei­kon koti­taus­tan­sa vuok­si hyvin huonosti.

Ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­määm­me on syy­tet­ty sii­tä, että ter­vey­se­rot hyvä- ja huo­no­tu­lois­ten välil­lä kas­va­vat. Ehkä­pä kyse ei ole­kaan sii­tä, että köy­hien ter­veys on huo­non­tu­nut ja rik­kai­den paran­tu­nut, vaan vali­koi­tu­mi­ses­ta –sai­rais­ta on tul­lut köyhiä.

Ilmes­tys­sään vuon­na 1958 Youn­gin kir­ja herät­ti Bri­tan­nias­sa suur­ta huo­mio­ta. Se voi­mis­ti kou­lu­tus­vas­tai­suut­ta Bri­tan­nian työ­väen­liik­keen pii­ris­sä, kos­ka omis­ta lap­sis­ta ei halut­tu kou­lut­taa herroja.

Jos Youn­gin teo­ria oli­si koko totuus, toi­min­ta yhteis­kun­nal­li­sen tasa-arvon puo­lus­ta­mi­sek­si päät­tyi­si vää­jää­mät­tä tap­pioon. Huo­no-osai­suu­del­le ei voi­si mitään, kos­ka köy­hil­lä ihmi­sil­lä nyt vain on sel­lai­sia omi­nai­suuk­sia, jot­ka teke­vät heis­tä luuse­rei­ta. Täl­lai­nen pes­si­mis­mi voi­si ruok­kia vaik­ka­pa sel­lai­sia kokoo­mus­nuor­ten pii­ris­sä esi­tet­ty­jä epä­toi­voi­sia aja­tuk­sia kuin, että lap­si­li­sät on syy­tä lopet­taa, jot­ta köy­hil­lä ei oli­si varaa teh­dä lapsia.

Young on arvios­saan niin pes­si­mis­ti­nen, kos­ka hän yliar­vioi geneet­ti­sen peri­män vai­ku­tus­ta ihmis­ten lah­jak­kuu­teen. Lah­jak­kuu­den jon­ki­nas­teis­ta periy­ty­mis­tä ei voi kiis­tää, mut­ta lukuun otta­mat­ta sel­kei­tä geneet­ti­siä sai­rauk­sia, kenen­kään gee­ni­pe­ri­mä ei ole niin huo­no, että se teki­si hänes­tä vää­jää­mät­tä luuserin.

Jos gee­ni­pe­ri­mä mää­räi­si älyk­kyy­den suo­raan, kan­san kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys pysyi­si suun­nil­leen ennal­laan, kos­ka geneet­ti­nen taus­ta­kin pysyy kes­ki­mää­rin sama­na. Paris­sa suku­pol­ves­sa suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys­osa­mää­rä on nous­sut niin pal­jon, että kes­kiar­vo on nyt tasol­la, jol­le aiem­min ylsi vain vii­den­nes lah­jak­kaim­mis­ta. Aivan niin kuin lihak­set, myös ihmi­sen aivot har­jaan­tu­vat käy­tet­täes­sä. Sik­si­hän ihmi­siä koulutetaan.

Youn­gin meri­to­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan teo­rian mukaan lah­jat­to­muus tekee ihmi­ses­tä köy­hän, mut­ta arvos­te­tun kah­den ame­rik­ka­lai­sen tut­ki­jan Send­hil Mul­lai­nat­ha­nin ja Eldar Sha­ri­fin tuo­reen kir­jan Scarci­ty mukaan köy­hyys suun­taa ihmi­sen aivo­ka­pa­si­teet­tia teh­den hänes­tä mei­dän mit­ta­reil­lam­me lah­jat­to­man. Huo­li joka­päi­väi­ses­tä arjes­ta sitoo kapa­si­teet­tia niin, ettei sitä rii­tä muu­hun. Jo Roo­man aika­na maa­lai­sia pidet­tiin vähän tol­loi­na, kos­ka hei­dän päi­vit­täi­set virik­keen­sä oli­vat kovin maan­lä­hei­siä hen­ki­siin kau­pun­ki­lai­siin ver­rat­tu­na: joka häril­lä kyn­tää se häris­tä puhuu. Köy­hä ihmi­nen jou­tuu kes­kit­ty­mään nyky-yhteis­kun­nas­sa menes­ty­mi­sen kan­nal­ta vää­riin asioi­hin ja opet­taa näi­tä lap­sil­leen­kin. Jani Kaa­ro on kir­joit­ta­nut aihees­ta erin­omai­sen kolum­nin ”Köy­hyys on aivo­ja syö­vä loi­nen” ( HS 17.9.2013). Sil­loin kun Suo­mes­sa mel­kein koko kan­sa eli köy­hyy­des­sä, kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys­osa­mää­rä myös oli aika matala.

Tämä hen­ki­nen köy­hyys­louk­ku mer­kit­see val­ta­vaa voi­ma­va­ro­jen haas­kaus­ta, mikä vie­lä monin­ker­tais­tuu periy­tyes­sään lap­sil­le. Lei­pä­jo­not ovat aivan vihon­vii­mei­nen sosi­aa­li­po­li­tii­kan muo­to. Lei­pä­jo­nois­ta ei kos­kaan kan­na­ta läh­teä pois, kos­ka ilmai­nen ruo­ka on ilmais­ta. Jonot­ta­mi­nen vie aikaa ja voi­ma­va­ro­ja, joi­ta pitäi­si käyt­tää köy­hyy­des­tä eroon pää­se­mi­seen. Pas­sii­vi­nen rahan­ja­ko on pahas­ta, mut­ta hen­kis­tä köy­hyys­louk­kua vah­vis­taa myös sel­lai­nen työt­tö­mien ”akti­voin­ti”, joka koe­taan sil­kak­si simputtamiseksi.

Köy­hil­tä ei todel­la­kaan pidä vie­dä lap­si­li­siä, vaan on päin­vas­toin var­mis­tet­ta­va, ettei van­hem­pien köy­hyys vie las­ten tule­vai­suu­den mah­dol­li­suuk­sia. Suo­men menes­ty­mi­nen kan­san­kun­ta­na edel­lyt­tää yhä, ettei hen­ki­siä voi­ma­va­ro­ja haas­ka­ta vaan että jokai­nen voi kou­lut­tau­tua kyky­jen­sä mukaan van­hem­pien taus­tas­ta riip­pu­mat­ta. Täs­sä asias­sa sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus ja kan­san­ta­lou­den etu ovat yhtäpitäviä.

 

 

 

 

164 thoughts on “Meritokratia ja henkinen köyhyysloukku”

  1. Mie­len­kiin­toi­nen lähestymistapa.

    Mie­leen tuli että jon­kin­lais­ta hen­kis­tä köy­hyys­louk­kua edus­ta­vat myös menes­ty­vät sosi­aa­li­tur­van vää­rin­käyt­tä­jät. Se vaa­tii osa­mis­ta, tie­toa ja esiin­ty­mis­ky­kyä, itsel­lä ei kär­si­väl­li­syys mei­naa rii­tää edes jon­kun KELA:n ham­mas­lää­kä­ri­la­pun täyt­tä­mi­seen. Sos­sun vedät­tä­jil­lä vain osaa­mi­nen ja hen­ki­nen ener­gia huk­kuu etu­jen pulaa­mi­seen vaik­ka samal­la tar­mol­la elät­täi­si­vät itsen­sä ihan leipätöissäkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Syn­ty­mä­per­heen tulo­jen suu­ruus tai pie­nuus tus­kin vai­kut­taa suo­raan miten­kään sii­hen, että mitä tie­naat tänä päi­vä­nä. Sii­hen vai­kut­taa ennem­min­kin van­hem­mil­ta periy­ty­vä sosi­aa­li­nen pää­oma, eli esi­mer­kik­si se kuin­ka pal­jon arvos­taa kou­lu­tus­ta, ahke­ruut­ta, asen­noi­tu­mis­ta, jär­ke­vyyt­tä etc. Kou­lu­tus on lähes ilmais­ta ja lisäk­si kir­jas­tois­sa ja Inter­ne­tis­sä on rajat­to­mas­ti resurs­se­ja opis­kel­la vaik­ka mitä. Ei voi olla rahas­ta kiin­ni? Se on tyh­myy­des­tä kiin­ni. Tyh­myys periytyy.

    Teki­si mie­li sanoa, että köy­hyys on ihmi­sen oma moka, mut­ta on osu­vam­paa tode­ta, että se on van­hem­pien moka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Hyvä, onkin syy­tä aika ajoin poh­tia vähän pidem­män täh­täi­men kehi­tys­suun­tia yhteiskunnallemme.

    En osaa sanoa muut­tuu­ko Suo­mi nyt koh­ti suu­rem­pia vain pie­nem­piä sää­tye­ro­ja. Ehkä muu­tos­ta on eri aloil­la eri suun­tiin. Jois­sain koh­dis­sa sää­tye­rot näyt­täi­si­vät vali­tet­ta­vas­ti ole­van kasvussa.

    Luu­len että kaut­ta aikain sai­raat ovat pudon­neet astei­kol­la, joten sii­nä ei sinän­sä ole mitään uut­ta. Nykyi­ses­sä ter­vey­den­hoi­don kehi­tyk­ses­sä minu­ta huo­les­tut­taa enem­män se valit­se­mam­me kehi­tyss­suun­ta, jos­sa A‑kansalaiset saa­vat hyvät pal­ve­lut, ja B‑kansalaiset jonot­ta­vat ter­veys­kes­kusk­sis­sa tai hoi­to­jo­nois­sa niu­kem­man lin­jan pal­ve­lui­ta. Ehkä B‑kansalaisten sai­rau­det ker­taan­tu­vat, kos­ka he oppi­vat ole­maan mene­mät­tä ter­veys­kes­kuk­sien jonoi­hin. Täl­lai­nen poli­tiik­ka pitää hei­dät sai­raam­pi­na, syö hei­dän oma­nar­von­tun­to­aan ja kou­lii heis­tä B‑kansalaisia muis­sa­kin asioissa.

    Sää­ty­kier­ron muu­tok­sis­sa pitää Suo­mes­sa ottaa huo­mioon se, että sää­tye­rot ovat perin­tei­ses­ti olleet aika pie­net. Oma­va­rai­syh­teis­kun­nas­ta talon­po­jan nuo­rim­mat pojat pää­tyi­vät torp­pa­reik­si tai pik­ku­ti­lal­li­sik­si, ja heis­tä taas päte­vim­mät nos­ti­vat itsen­sä talol­li­sik­si. Teoll­suu­den aiheut­ta­man sää­tyis­ty­mi­sen aika on Suo­mes­sa ollut var­sin lyhyt. Ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa on ollut joi­tain kar­ta­non omis­ta­jia. Ja kun­tiin on jos­sain vai­hees­sat ilmaan­tu­nut pap­pi, nimis­mies ja lää­kä­ri. Mut­ta kan­san val­tao­san jakau­tu­mi­nen eri ker­rok­siin on siis ollut aika vähäis­tä, ja suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta on lähin­nä tuon kan­san val­tao­san jälkeläisiä.

    Lap­si­li­sien pois­to osui­si pahem­min köy­hiin. Mut­ta toi­saal­ta nykyi­si­nä lii­al­li­sen väes­tön­kas­vun aikoi­na vih­rei­den tulee ymmär­tää, että väes­tön­kas­vuun kan­nus­ta­mi­nen­kaan ei ole oikein. Mitä­pä jos ottai­sim­me käyt­töön pie­nen progres­sii­vi­sen lap­si­ve­ron, niin emme sor­tai­si köyhiä? 🙂

    Yksi sää­ty­kier­toa vähen­tä­vä teki­jä saat­taa olla yhteis­kun­nan tar­joa­ma ros­ka­viih­de. Haluk­kail­le tar­jo­taan yllin kyl­lin heik­ko­ta­sois­ta saip­pua­sar­jaa, tosi­tee­vee­tä yms. Mar­ki­nat kou­li­vat kan­sa­lai­sis­ta tie­tyn sort­ti­sia perus­ku­lut­ta­jia. Erk­ki Toi­va­nen tai­si olla vii­mei­nen suo­ma­lai­nen, joka käyt­ti sano­ja valis­tus ja sivis­tys. Ehkä täl­lä sek­to­ril­la ohjaam­me kan­san val­tao­saa “rah­vaan­omai­seen” suun­taan, pois kou­lu­tuk­sen ja sivis­tyk­sen ihan­tees­ta. Val­tion kou­lu­jen ja kir­jas­to­jen kaut­ta har­joit­ta­ma valis­ta­mi­nen on muut­tu­nut enem­män mark­ki­noi­den tar­joa­mak­si viih­teek­si, joka ei sisäl­lä tuo­ta sivis­tä­vää komponenttia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juho Laa­tu
      1) Suo­men syn­ty­vyys on aivan oåp­ti­maa­li­sel­la tasol­la, net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku noin 0,85, eli jokai­nen suku­pol­vi on 15 % edel­tä­jään­sä pie­nem­pi. Nopeam­pi jar­rut­ta­mi­nen joh­tai­si ongelmiin.
      2) Vaik­ka lap­si­li­siä mak­se­taan ja vaik­ka kou­lu­tus on ilmais­ta, lap­si­per­heet tuke­vat lap­set­to­mia eikä päin vas­toin. Tämä tapåah­tuu elo­ä­ke­jär­jes­tel­män kaut­ta. Huo­li­mat­ta vähäi­ses­tä rahas­toin­nis­ta, eläkejärj4stelmämme perus­tuu ket­ju­kir­jee­seen, jos­sa seu­raa­va suku­pol­vi mak­saa edel­lis­ten eläk­keet. Ilman lap­sia ei oli­si eläkkeitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ei kan­na­ta olla kovin opti­mis­ti­nen köy­hien älyk­kyy­den suhteen. 

    Wiki­pe­dia tie­tää ker­toa (http://en.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect), että tämä Flyn­nin efek­tik­si kut­sut­tu älyk­kyy­den kas­va­mi­nen joh­tuu luul­ta­vas­ti ali­ra­vit­se­muk­sen ja vaka­vien tau­tien har­vi­nais­tu­mi­ses­ta, ja että nyky­ään kun näi­tä vai­vo­ja ei enää ole, älyk­kyys­osa­mää­rät eivät ole juu­ri nousseet.

    Sen sijaan että luo­daan val­heel­lis­ta toi­voa hida­sä­lyis­ten muut­tu­mi­ses­ta fik­suik­si virik­keil­lä, kan­nat­tai­si kes­kit­tyä sel­lai­siin asioi­hin joi­hin ON mah­dol­lis­ta vai­kut­taa, eli köy­hien päih­de- ja luon­neon­gel­mien hoi­ta­mi­seen. Kyl­lä hida­sä­lyi­nen­kin saa töi­tä, jos on rai­tis, hyvä­ta­pai­nen ja ahke­ra. Esi­mer­kik­si sii­voo­ja­na, bus­si­kus­ki­na, tai vaik­ka muuttomiehenä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Par­to:
    Syn­ty­mä­per­heen tulo­jen suu­ruus tai pie­nuus tus­kin vai­kut­taa suo­raan miten­kään sii­hen, että mitä tie­naat tänä päi­vä­nä. Sii­hen vai­kut­taa ennem­min­kin van­hem­mil­ta periy­ty­vä sosi­aa­li­nen pää­oma, eli esi­mer­kik­si se kuin­ka pal­jon arvos­taa kou­lu­tus­ta, ahke­ruut­ta, asen­noi­tu­mis­ta, jär­ke­vyyt­tä etc. Kou­lu­tus on lähes ilmais­ta ja lisäk­si kir­jas­tois­sa ja Inter­ne­tis­sä on rajat­to­mas­ti resurs­se­ja opis­kel­la vaik­ka mitä. Ei voi olla rahas­ta kiin­ni? Se on tyh­myy­des­tä kiin­ni. Tyh­myys periytyy.

    Teki­si mie­li sanoa, että köy­hyys on ihmi­sen oma moka, mut­ta on osu­vam­paa tode­ta, että se on van­hem­pien moka.

    Ison eron mah­dol­li­suuk­siin tekee se, onko tik­kai­den ala­pää varas­tos­sa vai johtokunnassa.

    Van­hem­pien vau­raus , kou­lu­tus ja ase­ma rat­kai­se­vat mil­lai­nen ver­kos­to nuo­rel­la on käytössään.

    Varas­to­mie­hen ver­kos­to on varas­tos­sa se lap­sen suh­teil­la saa­ma työ­paik­ka on varastossa.

    Mut­ta tj lap­sel­la van­he­man tar­joa­ma ver­kos­to on yri­tys­ten joh­to ja kun ensim­mäi­nen amma­til­li­nen työ­paik­ka on joh­don avus­ta­ja­na niin ura on taat­tu ja etu­mat­ka on kym­me­niä vuosia

    Taka­mat­kal­ta läh­det­täes­sä täy­tyy olla todel­la huip­pu, jot­ta kirii etu­mat­kan kiinni.

    Suh­tei­den mer­ki­tys on nyky­ään eri­tyi­sen koros­tu­nut, kos­ka työt­tö­miä on 421000 , uusien työ­paik­ko­jen mää­rä pie­ni .Sil­loin kil­pai­lus­sa rat­kai­se­vat hyvin pie­net tekijät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Hyvä kir­joi­tus ja pohdinta.

    Vah­vis­taa omaa uskoa­ni sii­hen, että meil­lä edel­leen pitää olla ilmai­nen tasa­päis­tä­vä kou­lu­tus, jot­ta kai­kil­la lah­jak­kail­la on mah­dol­li­suus opis­kel­la ja kehit­tyä. Näin van­hem­pien ja taus­tan vai­ku­tus­ta saa­daan pie­nen­net­tyä. Pie­nen kan­sa­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­mys on se, että kaik­ki par­haat voi­ma­va­rat ovat käy­tös­sä — omil­la pai­koil­laan mis­sä ne tuke­vat toi­si­aan. Ja tämän takia isän lom­pak­ko ei saa olla rat­kai­se­va teki­jä opis­ke­lu­pai­kan valinnassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. on päin­vas­toin var­mis­tet­ta­va, ettei van­hem­pien köy­hyys vie las­ten tule­vai­suu­den mahdollisuuksia.”

    Suo­mes­sa tämä on var­mis­tet­tu todel­la hyvin. Saman­ai­kai­ses­ti Suo­mes­sa on totaa­li­ses­ti vää­ri­nym­mär­ret­ty “mah­dol­li­suuk­sien” käsi­te, se tar­koit­taa nime­no­maan sitä, että on yksi­lös­tä kiin­ni, hyö­dyn­tää­kö jotain mah­dol­li­suuk­sia tai ei.

    On sel­vää, että rik­kaan lap­sil­la on monin­ker­tai­ses­ti parem­mat mah­dol­li­suu­det hyö­dyn­tää poten­ti­aa­li­aan: ympä­ril­lä näkyy esi­merk­ke­jä menes­ty­neis­tä ihmi­sis­tä ja raha mah­dol­lis­taa kes­kit­ty­mi­seen opin­toi­hin jne. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, ettei­kö köy­hän lap­sil­la näi­tä mah­dol­li­suuk­sia oli­si lainkaan.

    Koko rahan idea vaih­don väli­nee­nä perus­tuu sii­hen, että sil­lä voi hel­pot­taa jäl­ki­pol­vien elä­mää. Täs­sä ei ole mitään pahaa ja sitä vas­taan tap­pe­le­mi­nen aiheut­taa ainoas­taan väki­näi­siä kannustinloukkuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kir­joi­tin vii­me per­jan­tain Nyky­päi­vä-leh­des­sä jul­kais­tun teks­tin samas­ta aihees­ta otsi­kol­la “Oman onnen­sa sepiä?”, jos­sa kri­ti­soin hyvä­osai­sen kan­san­osan väi­tet­tä “tah­don” mer­ki­tyk­ses­tä. Tosia­sias­sa sitä joko on tai ei ole, mut­ta sitä ei voi yksi­löön istut­taa kuten ei monia mui­ta­kaan menes­tyk­ses­sä kes­kei­siä omi­nai­suuk­sia kuten opti­mis­mi tai itse­ku­ri. Tosin kuin väi­tät meil­lä on mer­kit­tä­viä peri­mään liit­ty­viä kyvyk­kyy­se­ro­ja, mut­ta se ei tie­ten­kään saa olla onnel­li­sen elä­män edel­ly­tys­ten tar­joa­mi­sen este. Onnel­li­suu­den perin­nöl­li­syys — sen yksil­köl­li­nen ase­tusar­vo, joka ei juu­ri muu­tu — on psy­ko­lo­gian tär­keim­piä vii­me vuo­si­kym­me­nen löy­dök­siä, joka on havait­tu kak­sos­tut­ki­muk­sin ympä­ri­maa­il­man ja sen tun­nus­ta­vat niin suo­ma­lai­set psy­ko­lo­gian pro­fes­so­rit Mark­ku Oja­nen ja Lii­sa Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­nen kuin alan ura­nuur­ta­jat Mar­tin Selig­man ja Miha­ly Csikszent­mi­ha­lyi. http://www.tieteessatapahtuu.fi/011/luonto.htm http://heikkikolehmainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150641-oman-onnensa-seppia

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Jos lap­se­ton tun­tee jou­tu­van­sa mak­sa­maan tois­ten las­ten etu­ja tur­haan, on ken­ties unoh­ta­nut, että jokai­nen on itse ollut lap­si, ja saa­nut lap­si­li­siä, huo­noi­na­kin aikoi­na. Pois­lu­kien van­hin suku­pol­vi, joka muu­ten­kin har­voin pro­tes­toi täs­tä asiasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Suo­mi on väes­töl­tään pie­ni maa. Tääl­lä on sel­vit­tä­vä sil­lä poru­kal­la, joka on saa­ta­vil­la. Sil­loin työ­elä­mäs­sä ja yhteis­kun­nas­sa yli­pää­tään on ihmi­sis­tä saa­ta­va se paras irti. 

    Kokoo­muk­sen on vai­kea ymmär­tää, että suur­val­lois­sa vain voi vali­koi­da ja kil­pai­lut­taa. Työ­elä­mään kan­nat­taa panos­taa, jot­ta kai­kis­ta niin isom­mis­ta ja pie­nem­mis­tä voi­ma­va­rois­ta saa­daan yhteis­kun­nal­le kehitystä. 

    Dema­reil­le taas on paha ras­ti uskoa, että vaik­ka olem­me nor­maa­li­ja­kau­man kes­ki­koh­ta niin ero­ja on. Osan ihmi­sis­tä on syy­tä pys­tyä luo­maan työ­paik­ka itsel­le ja aina­kin kuu­del­le muulle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kes­ki­luok­ka on häviä­mäs­sä, jol­loin poliit­ti­nen ympä­ris­tö muut­tuu. Sil­loin on pal­jon huo­no-osai­sia ja hei­dän ääne­sä on jaos­sa. Lah­jak­kuuk­sia on äänes­tä­jis­sä vähemmistö.

    Mil­lä taval­la se pie­ni “hyvin­voi­va” jouk­ko tur­vaa poliit­ti­sen val­lan itsel­leen? Nykyi­set puo­lu­eet ovat eli­ti­soi­tu­neet, ovat menet­tä­neet äänestäjiä. 

    Tek­no­lo­gia on otta­nut hui­kei­ta kehi­ty­sas­ke­lei­ta, kehi­tys on ollut nopeaa.

    Oxfor­din yli­opis­ton tut­ki­joi­den syys­kuus­sa jul­kai­se­man rapor­tin mukaan 47 pro­sent­tia Yhdys­val­tain työ­pai­kois­ta on vaa­ras­sa 20 vuo­den sisäl­lä, kun tie­to­ko­neet ja kei­no­ä­ly ja muut uudet tek­no­lo­giat vie­vät ne. Tut­ki­jat usko­vat, että koneet val­taa­vat työ­pai­kat kah­des­sa aal­los­sa. Ensin koneet kor­vaa­vat ihmi­siä kul­je­tuk­ses­sa ja logis­tii­kas­sa, tuo­tan­to­työs­sä ja hal­lin­nol­li­sis­sa tukitehtävissä.”

    Aika moni tut­ki­ja on sitä miel­tä, että nyt saat­taa olla syy­tä pes­si­mis­miin. Näkö­pii­ris­sä ei ole, että uusia työ­paik­ko­ja syn­tyi­si yhtä nopeas­ti kuin uusi tek­no­lo­gia vie mennessään.”
    “Vali­tet­ta­vas­ti työ­pai­kat ovat sel­lai­sia, että ne eivät istu sel­lai­sil­le, jot­ka tule­vat tek­no­lo­gian syrjäyttämiksi.”
    http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_tyopaikoista_on_vaarassa_kadota/6872845

    Tek­no­lo­gi­aa vaa­ti­vien tuot­tei­den suun­nit­te­lu ja val­mis­tus kes­kit­ty­vät samoil­le alueil­le kuin nyt, ellei kul­je­tus­kus­tan­nuk­set tee val­mis­tuk­ses­ta kan­nat­ta­ma­ton­ta näil­lä alueil­la. Tar­koit­taa­ko se köyh­ty­vää Euroop­paa ja vie­lä enem­män köyh­ty­vää Suomea?

    Jos perus­tu­loa ei ote­ta käyt­töön, sil­lä tulee ole­maan vaka­via seu­rauk­sia, sil­loin kun työ­paik­ko­jen mää­rä vähe­nee, eikä siten työ­mark­ki­nois­ta ole toi­meen­tu­lon jaka­jak­si samas­sa mitas­sa, kuin ennen. Ilmiö voi olla tila­päi­nen tai pysy­vä, mut­ta kui­ten­kin sen vai­ku­tuk­set tuntuvat.

    Ihmi­sen oma hen­ki­lö­koh­tai­nen talous on kuin jon­kin­lais­ta peliä, jos­sa jou­tuu ole­maan muka­na isom­pien pelaa­jien kans­sa. Se mus­ta­pek­ka voi jää­dä käteen, sen jäl­keen seu­rauk­set ovat sen ver­ran paho­ja, että voi jou­tua totea­maan ettei enää sään­nöt kos­ke minua.

    Hyvin­voi­va voi kokea moraa­li­sek­si vel­vol­li­suu­dek­seen yhteis­kun­nan sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen, tämä ei ole itses­tään sel­vää eten­kään sil­loin kun menee huo­nos­ti. Huo­no-osai­sel­le sään­tö­jen “venyt­te­ly” voi tuo­da uusia mah­dol­li­suuk­sia parempaan.

    Mik­si­kö­hän päät­tä­jät eivät näy­tä tätä ymmär­tä­vän? Ehkä he ovat vain neu­vot­to­mia ja ymmäl­lään val­lit­se­van tilan­teen ja tule­vai­suu­den kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Jor­ma Nord­lin: “Oxfor­din yli­opis­ton tut­ki­joi­den syys­kuus­sa jul­kai­se­man rapor­tin mukaan 47 pro­sent­tia Yhdys­val­tain työ­pai­kois­ta on vaa­ras­sa 20 vuo­den sisäl­lä, kun tie­to­ko­neet ja kei­no­ä­ly ja muut uudet tek­no­lo­giat vie­vät ne. Tut­ki­jat usko­vat, että koneet val­taa­vat työ­pai­kat kah­des­sa aal­los­sa. Ensin koneet kor­vaa­vat ihmi­siä kul­je­tuk­ses­sa ja logis­tii­kas­sa, tuo­tan­to­työs­sä ja hal­lin­nol­li­sis­sa tukitehtävissä.”

    Mik­si tuos­ta uto­pias­ta on tul­lut uhka? Sehän oli ennen joku tavoi­te, että koneet teke­vät kaik­ki työt ja ihmi­set voi­vat teh­dä muka­vam­pia juttuja.

    Mik­si robo­ti­soi­tu yhteis­kun­ta ei pys­ty elät­tä­mään kan­sa­lai­si­aan, vaan työn­sä menet­tä­nyt on köy­hä luuse­ri, jol­la ei ole mitään vir­kaa yhteiskunnassa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Perin­nöl­li­syy­den vai­ku­tus kan­sa­lais­ten älyk­kyy­teen­hän päin­vas­toin koros­tuu kun ravit­se­mus­ti­lan­ne on paran­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti 1940-luvusta.

    Parem­pi kehi­tys poten­ti­aa­li­ses­sa alku­ti­lan­tees­sa joh­taa siis lop­pu­ti­lan suu­rem­paan vaih­te­luun ja “epä­ta­sa-arvoon”!

    Ilmei­ses­ti ensim­mäis­ten elin­vuo­sien aika­na val­lin­nut ravit­se­mus- ja ter­veys­ti­la vai­kut­taa koko kehi­tyk­seen eikä sitä voi enää korjata.

    Sii­nä on tie­tys­ti tiet­ty totuus että jos hen­ki­nen kapa­si­teet­ti pal­ve­lee pel­käs­tään päi­vit­täis­tä sel­viy­ty­mis­tä, niin ei voi olet­taa sel­lai­sen taus­tan omaa­vien pys­ty­vän yhtäk­kiä tuot­ta­maan jotain muul­la taval­la luovaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Toi­saal­ta perus­oi­keuk­siin suh­tau­du­taan Suo­mes­sa erit­täin vaka­vas­ti, las­ten hank­ki­mi­nen näh­dään jon­kin­lai­sen oikeu­te­na johon kaik­ki saa­vat ryh­tyä ilman että kykyä elät­tä­mi­seen ja huol­ta­mi­seen oli­si testattu.

    Yhteis­kun­ta tulee jäl­ki­kä­teen kal­lii­na palo­lai­tok­se­na hätiin kun kaik­kein edul­li­sin rat­kai­su oli­si seu­loa ris­kit ja toi­mia etukäteen!

    Mut­ta yhtei­sös­säm­me on vain oikeuk­sia, ei velvollisuuksia…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu
    1) Suo­men syn­ty­vyys on aivan oåp­ti­maa­li­sel­la tasol­la, net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku noin 0,85, eli jokai­nen suku­pol­vi on 15 % edel­tä­jään­sä pie­nem­pi. Nopeam­pi jar­rut­ta­mi­nen joh­tai­si ongelmiin.
    2) Vaik­ka lap­si­li­siä mak­se­taan ja vaik­ka kou­lu­tus on ilmais­ta, lap­si­per­heet tuke­vat lap­set­to­mia eikä päin vas­toin. Tämä tapåah­tuu elo­ä­ke­jär­jes­tel­män kaut­ta. Huo­li­mat­ta vähäi­ses­tä rahas­toin­nis­ta, eläkejärj4stelmämme perus­tuu ket­ju­kir­jee­seen, jos­sa seu­raa­va suku­pol­vi mak­saa edel­lis­ten eläk­keet. Ilman lap­sia ei oli­si eläkkeitä.

    1) Tie­ten­kin voi lin­ko­la­lai­ses­ti pitää toi­vot­ta­va­na­kin, että Suo­men väki­lu­ku pien­nee nykyi­se­ses­tään, mut­ta kuka hoi­taa mieädn lap­siam­me hei­dän olles­san van­ho­ja? Onnek­si maa­il­mal­la riit­tää muta­kuo­no­ja täl­lai­seen ras­kaa­seen ja huo­nos­ti arvos­tet­tuun, mut­ta tun­nol­li­suut­ta vaa­ti­vaan työ­hön — Nyt kun vas­taa­vaa työ­voi­maa ei enää löy­dy Savosta.

    2) Pää­omal­la ei oikein tee mitään ilman työ­voi­maa. Vaik­ka kuin­ka oli­si eläk­keet rahas­toi­tu, ei rahaa tosi­aan­kaan voi syödä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Hyvä kir­joi­tus mut­ta ana­lyy­sis­tä puut­tui vie­lä se että pojat pär­jää­vät kou­lus­sa huo­nom­min kuin tytöt.

    Pojat siis putoa­vat köy­hyy­teen hel­pom­min. Ylä­luok­kai­set nai­set ja ala­luok­kai­set miehet?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Vaik­ka kes­ki­ver­to­lap­sen tilan­ne on paran­tu­nut koko ajan, las­ten­suo­je­lun asiak­kai­den mää­rä kasvaa. 

    Voi­ko tuom­mos­ta pää­tel­mää teh­dä? Miten vakiot puut­tu­mis­kyn­nyk­sen muut­tu­mi­sen? Jul­ki­sen sek­to­rin resurs­sien kas­vu + yhä huo­nom­pi sie­to las­ten huo­nol­le koh­te­lul­le, tekee sen että
    — Vää­rin­käy­tök­sis­tä rapor­toi­daan helpommin
    — Puu­tu­taan herkemmin

    Aina on ollut huo­no-osai­sia lap­sia. Vaik­ka­pa las­ten väki­val­ta­kuol­lei­suus on pal­jon parem­pi mit­ta­ri kuin las­ten­suo­je­lu. Ja se osoit­taa niin vah­vaa tilan­teen paran­tu­mis­ta, ettei joh­to­pää­töks­tä jon­kin ala­luo­kan syn­ty­mi­ses­tä voi­da perus­tel­la, siis täl­lä argumentilla.

    Bri­tan­ni­aan on syn­ty­nyt suku­pol­vien yli ulot­tu­va sos­sua­siak­kuus. Suo­mes­sa sei tätä ole, joten en pitä­si kehi­tys­tä vält­tä­mät­tö­mä­nä, mah­dol­li­se­na ja epä­to­den­nä­köi­se­nä. Meil­lä ei ole rik­kail­le ja köy­hil­le eri kouluja

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Kyl­lä. Hen­ki­nen köy­hyys on pahem­paa kuin aineel­li­nen. Ja yllät­tä­vän pal­jon sitä tun­tuu löy­ty­vän yhteis­kun­nan aineel­li­ses­ti hyvä­osai­sel­ta­kin puo­lel­ta. Jos­kus jopa tun­tuu sil­tä, että hen­ki­ses­tä köy­hyy­des­tä pahin muo­to on ont­to kylttyyriharrastus

    Ei mil­lään pahal­la. Joten­kin tun­tuu sil­tä, ettei OS oikein ymmär­tä­nyt tätä Työ­väen­puo­lu­een neu­vo­na­na­taj­na, tule­van Sir Mic­hel Youn­gin teos­ta. Sen oli muu­ten suo­mek­si kään­tä­nyt Väi­nö Tan­ne­rin tytär ja Väi­nö Voi­on­maan miniä (sekä per­heys­tä­väm­me) Lii­sa Voi­on­maa, jos oikein muistan.

    Meri­to­kra­tia myös tuo muka­naan täy­sin absur­din tut­kin­to­kil­pai­lun*. Youn­gin romaa­nis­sa meri­to­kra­tia päät­tyy popu­lis­ti­seen val­lan­ku­mouk­seen, ja sitä­hän me olem­me nyt elämässä.

    * Per­he­päi­vä­toi­mi­tos­sa työs­ken­te­le­vä tut­taa­ni ker­toi päi­vä­ko­din joh­ta­jas­ta, joka ei osaa lau­lat­taa lap­sia. “Mitäh!” — ” Niin, mut­ta hän var­hais­kas­va­tuk­seen eri­tyi­ses­ti pereh­ty­nyt kas­vat­su­tie­teen maisteri”,ystäväni vas­ta­si enkä voi­nut olla kuu­le­mat­ta tiet­tyä iro­ni­aa hnen äänessän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Hyvää raken­ne­so­sio­lo­gi­aa Odel­ta. Meri­to­kra­tia-ter­mi täs­sä yhtey­des­sä hie­man askar­rut­taa tosin.

    John Des­mond Ber­nal kuva­si ja todis­te­li, miten kom­mu­nis­ti­nen Neu­vos­to­liit­to ajaa tie­tees­sä ja talou­des­sa kapi­ta­lis­ti­sen Yhdys­val­to­jen ohi, kos­ka kom­mu­nis­mi mah­dol­lis­taa kai­kil­le yhden­ver­tai­set koulutusmahdollisuudet.

    Ber­na­lil­le myön­net­tiin Neu­vos­to­liit­toa ylis­tä­vis­tä merii­teis­tä Leni­nin rauhanpalkinto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Ihan nyö­dyl­lis­tä luet­ta­vaa, myös teä­män tee­man kan­nal­ta on vas­tail­mes­ty­nyt Kol­man­nen val­ta­kun­na vie­raat, lähin­nä rodun­ja­los­tus­ta käsit­te­le­vät kohdat.

    Lukiaj huo­man­ne„ että minun piä­ti­si siir­tyä sor­vin ääreen, mutat en viitsi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kysy­mys on sopeu­tu­mi­ses­ta. Nope­aan muu­tok­seen ei ker­kee ajois­sa sopeu­tua, se ottaa aikan­sa ja se taas luo ongel­mia. Tek­no­lo­gian kehi­tys on myös mah­dol­li­suus sitä ei kan­na­ta näh­dä pel­käs­tään uhkatekijänä.

    Mää­kin pyö­räi­len: Mik­si tuos­ta uto­pias­ta on tul­lut uhka? Sehän oli ennen joku tavoi­te, että koneet teke­vät kaik­ki työt ja ihmi­set voi­vat teh­dä muka­vam­pia juttuja.Miksi robo­ti­soi­tu yhteis­kun­ta ei pys­ty elät­tä­mään kan­sa­lai­si­aan, vaan työn­sä menet­tä­nyt on köy­hä luuse­ri, jol­la ei ole mitään vir­kaa yhteiskunnassa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Artik­ke­lis­sa rik­kaus ja lah­jak­kuus sekä köy­hyys ja lah­jat­to­muus näh­dään toi­si­aan tuot­ta­vi­na omi­nai­suuk­si­na. Näin var­mas­ti onkin tilas­tol­li­sen kes­kiar­von valos­sa. Muis­tut­tai­sin kui­ten­kin, että ihmi­nen on yksi­lö, jon­kä älyk­kyys voi tul­la esil­le myös kyvys­sä toi­mia tie­tys­sä toi­min­taym­pä­ris­tös­sä. Lisäk­si rik­kaat ovat taval­laan immuu­ne­ja arvioin­nil­le. Kuin­ka­han pal­jon heis­sä on hen­ki­siä luuse­rei­ta, vaik­ka rik­kaus­ta­so pysyy­kin korkeana?

    Mut­ta olen­nai­sin kysy­mys on, kuin­ka raken­taa hedel­mäl­lis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta näi­den kah­den maa­il­man välil­le. Miten vähem­män lah­jak­kaat tai muu­ten vai­kea­na pide­tyt ihmi­set saa­daan mukaan yhtei­siin pro­jek­tei­hin ja työyh­tei­söi­hin. Täs­sä on rik­kail­la ja kai­kil­lä työyh­tei­söil­lä pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka. Jos parem­pio­sais­ten rik­kaus syn­tyy sii­tä, että ihmi­siä vali­koi­daan “ulos” tai työyh­tei­söt ovat niin sie­tä­mät­tö­miä, että vähän­kin eri­lai­nen “ei kes­tä”, niin mitä rik­kaut­ta ja lah­jak­kuut­ta nämä rik­kaat oikein edustavat?!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Älyk­kyy­den periy­ty­vyyt­tä on poh­dit­tu pal­jon, mut­ta tut­ki­mi­sen tekee hyvin ongel­mal­li­sek­si se, että asi­aan vai­kut­ta­vat ympä­ris­tö­te­ki­jät ja gee­nit kul­ke­vat samas­sa perheessä.

    Lap­sia opet­ta­vat tie­tä­vät, että kodin tuki oppi­mi­sel­le on kovin tär­keä. Jos koto­na arvos­te­taan kou­lun­käyn­tiä ja esi­mer­kik­si vah­di­taan tena­van läk­sy­jen­lu­kua tai har­joit­te­lua, tulok­set ovat pal­jon parem­pia. Tämä ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se mitään suu­ria aka­tee­mi­sia val­miuk­sia kodil­ta, mut­ta aivan tun­ne­tus­ti kou­lu­te­tut van­hem­mat ovat pal­jon tar­kem­pia las­ten­sa koulunkäynnistä.

    Yksi nyky­maa­il­mas­sa pär­jää­mis­tä ennus­ta­va omi­nai­suus ihmi­ses­sä on impuls­si­kont­rol­li. Huo­no impuls­si­kont­rol­li joh­taa monen­lai­siin ongel­miin (mata­la kou­lu­tus, huo­no ter­veys, ongel­mat viran­omais­ten kans­sa), kun hou­ku­tuk­set vie­vät. Tämä ei vält­tä­mät­tä ole miten­kään sama asia kuin älyk­kyys, pikem­min voi­si puhua sit­key­des­tä. Vaik­ka täs­sä­kin lie­nee jokin syn­nyn­näi­nen tai­pu­mus, ympä­ris­töl­lä on hyvin pal­jon merkitystä.

    Yhteis­kun­ta voi huo­leh­tia sii­tä, että lap­si­per­hei­den aineel­li­nen toi­meen­tu­lo ei ase­ta ongel­mia las­ten kehi­tyk­sel­le. Tämä lie­nee vält­tä­mä­tön tapa ehkäis­tä syr­jäy­ty­mis­tä. Sää­ty­kier­ron ongel­ma ei kui­ten­kaan rat­kea samal­la lääk­keel­lä, kos­ka sää­ty­kier­toa pitäi­si saa­da aikaan kai­kis­sa ker­rok­sis­sa, ei vain alim­mas­sa kerroksessa.

    Yksi mie­len­kiin­toi­nen havain­to on se, että ihmis­ten todel­li­sen elin­ta­son erot ovat pikem­min kaven­tu­neet kuin leven­ty­neet vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Hyvin suu­rel­la osal­la kan­sas­ta on mah­dol­li­suus mat­kus­taa kau­ko­mat­koil­le, kat­soa tyh­mää lef­faa lit­teäs­tä näy­tös­tä, ajaa omal­la autol­la auto­mar­ket­tiin, jne.

    Öky­rik­kaat mene­vät omia meno­jaan, mut­ta lop­pu 99,99 % kan­sas­ta on tilan­tees­sa, jos­sa kou­lu­tuk­sel­la saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­va elin­ta­son paran­tu­mi­nen on var­sin pien­tä. Tämä­kin saat­taa olla omi­aan jar­rut­ta­maan säätykiertoa.

    Käsis­säm­me on para­dok­si. Joko yhteis­kun­tam­me ei ole meri­to­kraat­ti­nen, jol­loin sitä pitää kor­ja­ta kun­nes se on meri­to­kraat­ti­nen. Tai sit­ten yhteis­kun­tam­me on meri­to­kraat­ti­nen, jol­loin sitä ei oikein voi kor­ja­ta. Ja jos vie­lä iso osa töis­tä hävi­ää yhteis­kun­nas­ta, tilan­ne muut­tuu yhä tukalammaksi.

    Lei­pä­jo­not eivät ole oikea rat­kai­su. Mut­ta mikä on?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Jor­ma Nord­lin: Tek­no­lo­gi­aa vaa­ti­vien tuot­tei­den suun­nit­te­lu ja val­mis­tus kes­kit­ty­vät samoil­le alueil­le kuin nyt, ellei kul­je­tus­kus­tan­nuk­set tee val­mis­tuk­ses­ta kan­nat­ta­ma­ton­ta näil­lä alueil­la. Tar­koit­taa­ko se köyh­ty­vää Euroop­paa ja vie­lä enem­män köyh­ty­vää Suomea?

    Suo­men osaa­mis­ta on ollut pikem­min suun­nit­te­lu kuin val­mis­tus. Jos meil­lä on teh­ty jotain bulk­ki­tuot­tei­ta jon­kin aikaa, kyse on ollut ohi­me­ne­väs­tä häi­riös­tä. (Ei Nokia­kaan kovin pal­jon Suo­mes­sa oikeas­ti tehnyt.)

    Meil­lä siis osa­taan suun­ni­tel­la monen­lais­ta. Val­mis­tus sen sijaan kes­kit­tyy nii­hin tuot­tei­siin, joi­den hin­nas­ta kul­je­tus­kus­tan­nuk­set tai val­mis­tus­työ­voi­man kus­tan­nuk­set eivät ole kovin suu­ri sii­vu. Käy­tän­nös­sä täl­lai­set tuot­teet ovat eri­kois­tuot­tei­ta, joi­den muka­na menee iso mää­rä osaamista.

    Sii­nä ovat­kin sit­ten hyvät ja huo­not uuti­set samois­sa kää­reis­sä. Työ­tä on hyvil­le suun­nit­te­li­joil­le ja orga­ni­saat­to­reil­le. Liu­ku­hih­na­työ­tä on hyvin rajal­li­ses­ti muu­ten kuin omien mark­ki­noi­den käyt­töön (esim. elin­tar­vi­ke­teol­li­suus). Olem­me erit­täin hyvin juu­ri­kin sil­lä ural­la, jos­sa ne yksin­ker­tai­set työt häviävät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Mää­kin pyö­räi­len: Mik­si robo­ti­soi­tu yhteis­kun­ta ei pys­ty elät­tä­mään kan­sa­lai­si­aan, vaan työn­sä menet­tä­nyt on köy­hä luuse­ri, jol­la ei ole mitään vir­kaa yhteiskunnassa?

    Robo­ti­soi­tu yhteis­kun­ta pys­tyy elät­tä­mään kan­sa­lai­sen­sa nykyis­tä parem­min — luon­nol­li­ses­ti, kos­ka kyse on työn tehostumisesta.

    Ongel­mat tule­vat työn ja elin­ta­son jaka­mi­ses­ta. Jos puo­let poru­kas­ta on nykyi­sel­lä elin­ta­sol­la teke­mät­tä töi­tä ja puo­let jat­kaa nykyi­sel­lä elin­ta­sol­la töis­sä, työn­teon kan­nus­te hävi­ää. Jos taas elin­ta­soe­ros­ta teh­dään kovin suu­ri, meil­lä on käsis­säm­me luok­kayh­teis­kun­ta kaik­ki­ne haasteineen.

    Stan­dar­di­vas­taus tähän on pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta. Pal­ve­luis­sa on pal­jon sel­lai­sia, joi­ta pys­tyy teke­mään hiu­kan vähem­män aka­tee­mi­sel­la mielenlaadullakin.

    Stan­dar­di­vas­tauk­ses­sa vain alkaa olla pie­niä haas­tei­ta, jos robo­tit ihan oikeas­ti tule­vat pal­ve­lua­loil­le. Sen jäl­keen on paha sanoa, että lai­te­taan työt­tö­mät hara­voi­maan puis­toa, kun robot­ti tekee sen pal­jon tehok­kaam­min. Ehkä hoi­va- ja koti­ta­lous­työ pysyy osit­tain pidem­pään robot­ti­va­paa­na, mut­ta ei sen­kään varaan kan­na­ta monen vuo­si­kym­me­nen pers­pek­tii­vil­lä laskea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. åke:
    Hyvä kir­joi­tus mut­ta ana­lyy­sis­tä puut­tui vie­lä se että pojat pär­jää­vät kou­lus­sa huo­nom­min kuin tytöt.

    Syys­tä tai toi­ses­ta mie­hil­lä on monis­sa omi­nai­suuk­sis­sa suu­ri hajon­ta. Taus­tal­la voi olla toki jokin kou­lu­jär­jes­tel­män raken­tee­seen liit­ty­vä asia, mut­ta muka­na voi olla myös kult­tuu­ril­li­sis­ta(*), perin­nöl­li­sis­tä tai bio­lo­gi­sis­ta syis­tä joh­tu­va impuls­si­kont­rol­lin puu­te, joka joh­taa hel­pos­ti syrjäytymiseen.

    Sikä­li olet var­mas­ti oikei­la jäl­jil­lä, että ala­kou­lu on suun­nil­leen vii­mei­nen paik­ka, jos­sa syr­jäy­ty­mis­ke­hi­tyk­seen voi kun­nol­la puuttua.

    (*) Kult­tuu­ril­lis­ten syi­den mer­ki­tyk­sen näkee sii­nä, kuin­ka tyt­tö­jen ja poi­kien väli­set erot ovat muut­tu­neet vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä esi­mer­kik­si päih­tei­den käytössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Tuo Mic­hael Young vai­kut­ti mie­len­kiin­toi­sel­ta hen­ki­löl­tä. Kävin ihan työ­nan­ta­jan mak­sa­mal­la ajal­la luke­mas­sa hänen mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sen­sa liit­tyen tapaan, jol­la Tony Blair oli käyt­tä­nyt meritokratia-käsitettä.

    Itse tul­kit­sin tuos­ta kir­joi­tuk­ses­ta nouse­van sel­lai­sen asian, että osa meri­to­kra­tian ansios­ta hui­pul­la ole­vis­ta on itse asias­sa siel­lä sik­si että meil­lä val­lit­see pro­fes­sioi­den salaliitto.

    Kou­lu­tus ja tut­kin­not sekä näi­den mit­taa­mi­nen on nos­tet­tu kaik­kial­le ylim­mäk­si tavoit­teek­si. Eri­lai­sil­la sää­dök­sil­lä ja käy­tän­nön toi­mil­la on sekä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la että yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la aate­loi­tu tut­kin­non hankkija.

    Äsken­hän tuli ilmi että OKM:ssä tavoit­tee­na on lisä­tä teo­riao­suut­ta ammat­ti­kou­lu­tuk­ses­sa. Ihmeel­lis­tä sinän­sä kun samaan aikaan nyky­muo­toi­se­na se ei edes sovi kaikille..

    Olen toki hyö­ty­nyt omas­sa elä­mäs­sä­ni täs­tä kou­lu­tuk­sen, tut­kin­to­jen ja ser­ti­fi­kaat­tien fetis­sis­tä, var­maan samoin kuin monet muut­kin aka­tee­mi­set kes­ki­luo­kan jäsenet.

    Mut­ta sopii­ko kes­kus­suun­ni­tel­tu ja stan­dar­di­soi­tu yksi koko kaikille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Mark­ku af Heur­lin: Meri­to­kra­tia myös tuo muka­naan täy­sin absur­din tut­kin­to­kil­pai­lun*. Youn­gin romaa­nis­sa meri­to­kra­tia päät­tyy popu­lis­ti­seen val­lan­ku­mouk­seen, ja sitä­hän me olem­me nyt elämässä.

    * Per­he­päi­vä­toi­mi­tos­sa työs­ken­te­le­vä tut­taa­ni ker­toi päi­vä­ko­din joh­ta­jas­ta, joka ei osaa lau­lat­taa lap­sia. “Mitäh!” – ” Niin, mut­ta hän var­hais­kas­va­tuk­seen eri­tyi­ses­ti pereh­ty­nyt kas­vat­su­tie­teen maisteri”,ystäväni vas­ta­si enkä voi­nut olla kuu­le­mat­ta tiet­tyä iro­ni­aa hnen äänessän.

    Tuo tut­kin­to­kil­pai­lu on Suo­mes­sa jo men­nyt nau­ret­ta­val­le tasol­le. Jos pitää kai­vaa lapiol­la kuop­pa, niin ei voi vain sanoa jol­le­kin työ­mie­hel­le, että tos­sa lapio ja tuo­hon sen kuo­pan kai­vat. Opet­te­le hom­ma työn touhussa.

    Nyky­ään tar­vi­tan joku lapio­diplo­mi, mikä luon­nol­li­ses­ti mak­saa sika­na ja jos joku uskal­taa uhma­ta Suo­men val­tio­ta ja kai­vaa kuo­pan ilman diplo­mia, nin sakot ovat anka­rat. Eikä sitä saa kai­vaa itse­kään ilman diplo­mia, min­kä hin­ta on luon­nol­li­ses­ti niin kal­lis, että on silk­kaa ryöstöä.

    Mil­loin Suo­mes­sa luo­vut­tiin ter­ven jär­jen käy­tös­sä ja tur­vau­dut­tiin tutkintoihin?

    Tuo lapio­jut­tu­nu on vie­lä vit­si, mut­ta liip­paa sen ver­ran lähel­le totuut­ta etei nau­ra­ta tippaakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Kitey­te­tys­ti tar­koi­tin, että ehkä ase­tel­ma pitäi­si­kin kään­tää toi­sin­päin. Sen sijaan, että nyt syy­te­tään ja syyl­lis­te­tään köy­hiä ja vähem­män lah­jak­kai­ta sii­tä, että he eivät pär­jää tai syr­jäy­ty­vät, pitäi­si­kin syyt­tää rik­kai­ta ja lah­jak­kai­ta. Tämä ei tar­koi­ta tulon­sii­ro­ja (joka on toi­nen jut­tu) vaan samais­tu­mis­ta toi­sen tilan­tee­seen ja “luon­tee­seen” ja kykyä “joh­taa” ja olla työ­to­ve­ri niin, että toi­nen­kin pär­jää. — mut­ta help­poa­han se ei ole!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Austrian:
    Toi­saal­ta perus­oi­keuk­siin suh­tau­du­taan Suo­mes­sa erit­täin vaka­vas­ti, las­ten hank­ki­mi­nen näh­dään jon­kin­lai­sen oikeu­te­na johon kaik­ki saa­vat ryh­tyä ilman että kykyä elät­tä­mi­seen ja huol­ta­mi­seen oli­si testattu.

    Yhteis­kun­ta tulee jäl­ki­kä­teen kal­lii­na palo­lai­tok­se­na hätiin kun kaik­kein edul­li­sin rat­kai­su oli­si seu­loa ris­kit ja toi­mia etukäteen!

    Mut­ta yhtei­sös­säm­me on vain oikeuk­sia, ei velvollisuuksia…

    Kuin­ka seu­loi­sit ris­kit ja toi­mi­sit etukäteen?

    Eräs toi­vee­si täyt­tä­vä ja oikeu­den­mu­kai­nen uto­pia on se, että jokai­sel­ta ote­taan tal­teen sukuso­lu­ja ja ste­ri­loi­daan. Hedel­möit­tä­mi­nen ja las­ten han­kin­ta voi­tai­siin sit­ten sal­lia vain niil­le, joil­la on tar­peek­si näyt­töä ter­vees­tä ja yhtei­söl­le hyö­dyl­li­ses­tä elä­mäs­tä, eli tar­peek­si talou­del­lis­ta varallisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Paris­sa suku­pol­ves­sa suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys­osa­mää­rä on nous­sut niin pal­jon, että kes­kiar­vo on nyt tasol­la, jol­le aiem­min ylsi vain vii­den­nes lah­jak­kaim­mis­ta. Aivan niin kuin lihak­set, myös ihmi­sen aivot har­jaan­tu­vat käy­tet­täes­sä. Sik­si­hän ihmi­siä koulutetaan.

    On kate­go­ria­vir­he väit­tää, että kos­ka Flyn­nin efek­ti on nos­ta­nut ÄO-pis­te­mää­riä, älyk­kyys tai kog­ni­tii­vi­set kyvyt ovat samal­la kohen­tu­neet. Eri suku­pol­vil­ta mita­tut ÄO-tulok­set eivät ole psy­ko­met­ri­ses­ti ver­tai­lu­kel­poi­sia. Suo­ra­vii­vai­nen induk­tio ÄO-pis­te­muu­tok­sis­ta älyk­kyy­teen tar­koit­tai­si sitä, että muu­ta­ma suku­pol­vi sit­ten kes­ki­mää­räi­nen ihmi­nen oli kehi­tys­vam­mai­nen, joka ei kyen­nyt hank­ki­maan elan­to­aan ja elä­mään itse­näis­tä elämää.

    ÄO-tes­tit mit­taa­vat kult­tuu­ris­ten sisäl­tö­jen omak­su­mis­ky­kyä (kult­tuu­ri­riip­pu­mat­to­mia tes­te­jä ei ole), ja Flyn­nin efek­ti hei­jas­taa lähin­nä kult­tuu­ris­ta muu­tos­ta. Ei ole todis­tei­ta sii­tä, että nyky­suo­ma­lai­sen ja hänen iso­van­hem­pan­sa kyky suo­riu­tua käy­tän­nön älyl­li­sis­tä teh­tä­vis­tä oli­si mer­kit­tä­väs­ti eri­lai­nen, vaik­ka hei­dän ÄO:nsa eroa­vat merkittävästi.

    Osa Flyn­nin efek­tis­tä selit­ty­nee yksin­ker­tai­ses­ti tes­tien ja kokei­den vas­taa­mis­tak­tii­koi­den muut­tu­mi­sel­la. Esi­mer­kik­si Viros­sa on ver­tail­tu nyky­vi­ro­lais­ten ja 1930-luvul­la ÄO-tes­tin teh­nei­den suo­riu­tu­mis­ta ja on havait­tu, että eräs suku­pol­vie­ro­ja selit­tä­vä teki­jä on se, että 30-luvul­la monet jät­ti­vät vai­kei­ta moni­va­lin­ta­teh­tä­viä vas­taa­mat­ta, kun taas nyky­ään kaik­ki pyr­ki­vät arvaa­maan vas­tauk­sen täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa. Osin muu­tok­set joh­tu­vat tes­tioh­jeis­tus­ten muut­tu­mi­ses­ta (näin on esi­mer­kik­si Wechs­le­rin tes­tien ver­baa­lis­ten ana­lo­gia­teh­tä­vien suhteen).

    Se, että ÄO-tes­tit mit­taa­vat kult­tuu­ris­ta tie­tä­mys­tä, ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, ettei­vät perin­nöl­li­set erot vai­kut­tai­si voi­mak­kaas­ti tulok­siin. Mita yhden­ver­tai­sem­mat mah­dol­li­suu­det ihmi­sil­lä on oppia kult­tuu­ri­sia sisäl­tö­jä, sitä voi­mak­kaam­min hei­dän syn­nyn­näi­set eron­sa tule­vat esiin.

    Mai­nit­ta­koon, että armei­jan tes­tien mukaan suo­ma­lais­ten kes­ki-ÄO on pit­kän nousu­kau­den jäl­keen kään­ty­nyt las­kusuun­taan 90-luvun lopul­ta alkaen. Muis­sa Poh­jois­mais­sa on havait­tu vas­taa­va muu­tos saman­ai­kai­ses­ti, mikä osoit­taa Flyn­nin efek­tin vai­kut­ta­van samal­la taval­la kult­tuu­ri­ses­ti toi­si­aan lähei­ses­ti muis­tut­ta­vis­sa maissa.

    Youn­gin esit­tä­män ske­naa­rion, joka on kyl­lä osin toteu­tu­nut, vas­tai­nen voi­ma on kes­kiar­voon palau­tu­mi­nen (regres­sion toward the mean). ÄO ja muut menes­ty­mis­tä ede­saut­ta­vat omi­nai­suu­det eivät siir­ry 100-pro­sent­ti­ses­ti van­hem­mil­ta lap­sil­le. Näin on tie­ten­kin jo sik­si, että lap­set eivät ole van­hem­pien­sa kloo­ne­ja vaan läh­tö­koh­tai­ses­ti jaka­vat vain 50 pro­sent­tia näi­den gee­neis­tä (vali­koi­va paris­muo­dos­tus toki nos­taa tätä pro­sent­tia hie­man). Lisäk­si heri­ta­bi­li­teet­ti ei komplek­sis­ten omi­nai­suuk­sien osal­ta ole kos­kaan 100 pro­sent­tia, vaan omi­nai­suuk­sien kehit­ty­mi­seen liit­tyy aina satun­nai­suut­ta, mikä näkyy jopa aivan saman­lai­sis­sa olois­sa kas­va­te­tuis­sa ident­ti­sis­sä laboratioeläimissä. 

    Vaa­ra­na ei siten ole se, että yhteis­kun­ta­luo­kat jämäh­täi­si­vät aloil­leen perin­nöl­li­si­tä syis­tä, vaan se, että hyvä­osai­set pyr­ki­vät takaa­maan jäl­ki­kas­vul­leen parem­man osan teke­mäl­lä sää­ty­kier­ros­ta vaikeampaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Onko täs­sä nyt eri­mie­li­syyt­tä? Mitat­tu älyk­kyys on nous­sut, kos­ka kult­tuu­ri­nen muu­tos. Kult­tuu­ri­nen ympä­ris­tö siis vai­kut­taa mitat­tuun älyk­kyy­teen. Vaik­ka oli­si mah­dol­lis­ta kehit­tää mit­ta­ri, joka on kult­tuu­rin suh­teen neut­raa­li, kum­pi mit­ta­ri ennus­taa parem­min yksi­lön menes­tys­tä, se jos­sa kult­tuu­rin muu­tos on muka­na vai se, jos­sa se ei ole muka­na? Tämä ympä­ris­tön vai­ku­tus on täy­sin sopusoin­nus­sa sen väit­teen kans­sa, että köy­hyys on aivo­ja syö­vä loinen. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Ihan nyö­dyl­lis­tä luet­ta­vaa, myös tämän tee­man kan­nal­ta on vas­tail­mes­ty­nyt Kol­man­nen val­ta­kunn­na vie­raat, lähin­nä rodun­ja­los­tus­ta käsit­te­le­vät kohdat.

    Luki­ja huo­man­ne, että minun pitäi­si siir­tyä sor­vin ääreen, mut­ta en viitsi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Andy: Sen sijaan, että nyt syy­te­tään ja syyl­lis­te­tään köy­hiä ja vähem­män lah­jak­kai­ta sii­tä, että he eivät pär­jää tai syr­jäy­ty­vät, pitäi­si­kin syyt­tää rik­kai­ta ja lahjakkaita.

    Onkos vasem­mis­to teh­nyt jotain muu­ta­kin jos­sain välissä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Mää­kin pyö­räi­len: Mik­si tuos­ta uto­pias­ta on tul­lut uhka? Sehän oli ennen joku tavoi­te, että koneet teke­vät kaik­ki työt ja ihmi­set voi­vat teh­dä muka­vam­pia juttuja.

    Se on uhka, kos­ka kehi­tyk­sen hedel­mät jae­taan vain nii­den kes­ken, joil­la vie­lä on töi­tä, ja sil­loin­kin epätasaisesti.

    Mark­ku af Heur­lin: 1) Tie­ten­kin voi lin­ko­la­lai­ses­ti pitää toi­vot­ta­va­na­kin, että Suo­men väki­lu­ku pien­nee nykyi­se­ses­tään, mut­ta kuka hoi­taa mieädn lap­siam­me hei­dän olles­san vanhoja?

    Ja mitä tapah­tuu suo­ma­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le, kun se supis­tuu? Sen pyö­rit­tä­mis­ku­lut eivät aina­kaan pie­ne­ne, mut­ta koti­mark­ki­nat kylläkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Ei voi olla miten­kään yllä­tyk­se­nä, että jos “menes­tyk­seen” vai­kut­ta­vat kak­si teki­jää, ympä­ris­tö ja peri­mä, niin ympä­ris­tön vai­ku­tuk­sen vähen­tä­mi­nen lisää peri­män suh­teel­lis­ta osuut­ta selittäjänä. 

    Tämä lai­na­lai­suus on niin yksin­ker­tai­nen, että sitä vas­taan onkin argu­men­toi­ta­va lähin­nä syyt­tä­mäl­lä tosi­asioi­den esit­tä­jää kai­ken­lai­sil­la nimikkeillä. 

    Eikä kenel­le­kään pitäi­si tul­la yllä­tyk­se­nä se, että jos kou­lu­tuk­sen hank­ki­mi­nen on kil­pai­lue­tu työ­mark­ki­noil­la, ihmi­set hank­ki­vat enem­män kou­lu­tus­ta kuin jos se ei oli­si. Ja jos työ­nan­ta­ja ei tie­dä kuka on fik­su ja kuka ei, ja jos kou­lu­tus on edes jon­kin­lai­nen proxy, niin kou­lu­tus­ta han­ki­taan enem­män kuin on sosi­aa­li­ses­ti opti­maa­lis­ta. Eten­kin jos se kou­lu­tus on halpaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Ihmi­nen­hän menet­tää kykyn­sä samas­tua toi­sen ase­maan sil­loin kun hänel­lä on itsel­lään enem­män resurs­se­ja kuin ympä­ril­lä­ole­vil­la ihmi­sil­lä. Tämä on ihan nor­maa­li adap­taa­tio. Yhteis­kun­nan toi­min­nan kan­nal­ta sil­lä on tiet­ty­jä huo­no­ja piirteitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu
    1) Suo­men syn­ty­vyys on aivan oåp­ti­maa­li­sel­la tasol­la, net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku noin 0,85, eli jokai­nen suku­pol­vi on 15 % edel­tä­jään­sä pie­nem­pi. Nopeam­pi jar­rut­ta­mi­nen joh­tai­si ongelmiin.
    2) Vaik­ka lap­si­li­siä mak­se­taan ja vaik­ka kou­lu­tus on ilmais­ta, lap­si­per­heet tuke­vat lap­set­to­mia eikä päin vas­toin. Tämä tapåah­tuu elo­ä­ke­jär­jes­tel­män kaut­ta. Huo­li­mat­ta vähäi­ses­tä rahas­toin­nis­ta, eläkejärj4stelmämme perus­tuu ket­ju­kir­jee­seen, jos­sa seu­raa­va suku­pol­vi mak­saa edel­lis­ten eläk­keet. Ilman lap­sia ei oli­si eläkkeitä. 

    Jat­ku­vas­sa nousus­sa Suo­men väki­lu­ku kui­ten­kin on ollut. Ei kai hyvä(?). Jos haluam­me pysäyt­tää tuol­lai­sen nega­tii­vi­sen kehi­tyk­sen, joi­tain kei­no­ja tar­vi­taan. Muut­kin kei­not kuin lap­si­li­siin kajoa­mi­nen käy­vät, jos toi­mi­vat. Mikä oli­si hyväk­syt­tä­vä keino?

    Lap­si­per­heet voi­vat olla mones­sa mie­les­sä yhteis­kun­nan taa­kan­kan­ta­jia. Mut­ta oli­si­vat­pa hie­man vähä­lap­si­sem­pia, niin emme syyl­lis­tyi­si maa­il­man ylikansoittamiseen.

    Sel­lais­ta ajat­te­lu­ta­paa en hyväk­sy, että väki­lu­vun pitäi­si jat­ku­vas­ti kas­vaa, jot­ta elä­ke­läi­set sai­si­vat run­saat eläk­keen­sä. Ei Suo­mes­sa nälänh­tään ajau­du­ta kovin hel­pos­ti. Yksi vil­je­li­jä voi nyky­ään tuot­taa muu­ta­man sata­tu­hat­ta kiloa vil­jaa. Sii­tä voi van­huk­sil­le keit­tää puu­roa ja pais­taa lei­pää mon­ta tal­vea. Väli­töi­nään hakat­koon läm­mi­tys­pui­ta. Tar­koi­tan siis, että tuo elät­tä­jien kai­puu perus­tuu enem­män nykyih­mis­ten haluun olla luo­pu­mat­ta ensim­mäi­ses­tä­kään luk­sus­ku­lu­tus­tot­tu­muk­ses­ta kuin todel­li­seen ris­kiin jää­dä näl­käi­sek­si ja kodit­to­mak­si. Väki­lu­ku lie­vään las­kuun vain, ja ele­tään sit­ten sen mukaan — ehkä onnel­li­sem­pi­na ja kor­kea­mo­raa­li­sem­pi­na kuin nykyään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juho,
      Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä väki­lu­kuun (muut­to­liik­keen ohel­la) vai­kut­taa se, kuin­ka mon­ta tyt­tö­las­ta nai­set kes­ki­mää­rin syn­nyt­tä­vät. Vaik­ka tuo net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku on alle yhden, väki­lu­ku voi nous­ta vähän aikaa, kos­ka syn­ny­ty­si­käi­siä on ikä­ja­kau­mas­sa pal­jon ja van­huk­sia vähän. Suo­mes­sa syn­ty­vyys kuol­lei­suus kään­tyy mel­ko pian syn­ty­vyyt­tä suu­rem­mak­si. Nyt hau­da­taan 20–30 ‑luvun pie­niä ikäluokkia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko täs­sä nyt eri­mie­li­syyt­tä? Mitat­tu älyk­kyys on nous­sut, kos­ka kult­tuu­ri­nen muu­tos. Kult­tuu­ri­nen ympä­ris­tö siis vai­kut­taa mitat­tuun älyk­kyy­teen. Vaik­ka oli­si mah­dol­lis­ta kehit­tää mit­ta­ri, joka on kult­tuu­rin suh­teen neut­raa­li, kum­pi mit­ta­ri ennus­taa parem­min yksi­lön menes­tys­tä, se jos­sa kult­tuu­rin muu­tos on muka­na vai se, jos­sa se ei ole muka­na? Tämä ympä­ris­tön vai­ku­tus on täy­sin sopusoin­nus­sa sen väit­teen kans­sa, että köy­hyys on aivo­ja syö­vä loinen. 

    Väi­tit edel­lä, että Flyn­nin efek­ti on ana­lo­gi­nen lihas­kun­non kohe­ne­mi­sel­le. Tämä on se kate­go­ria­vir­he, kos­ka selit­tä­mis­tä­ni syis­tä ÄO-pis­tei­den muu­tos­ta ei voi suo­ra­vii­vai­ses­ti pitää kog­ni­tii­vis­ten kyky­jen muu­tok­se­na. Ei siis ole todis­tei­ta sii­tä, että todel­li­nen älyl­li­nen suo­ri­tus­ky­ky oli­si parantunut.

    Flyn­nin efek­tiä voi ver­ra­ta toi­seen sys­te­maat­ti­sen tes­ti­har­han (test bias) läh­tee­seen, vie­ras­kie­li­syy­teen. Jos esi­mer­kik­si joku Éco­le Nor­ma­le Supé­rieu­res­tä val­mis­tu­nut rans­ka­lai­nen pan­naan teke­mään suo­men­kie­li­nen ÄO-tes­ti, tulos oli­si var­mas­ti heik­ko. Kui­ten­kin tämä rans­ka­lai­nen kotiu­dut­tu­aan toden­nä­köi­ses­ti pär­jäi­si erin­omai­ses­ti kor­ke­aa älyk­kyyt­tä vaa­ti­vas­sa teh­tä­väs­sä Suo­mes­sa — toi­sin kuin esim. pis­te­mää­rän 100 samas­ta tes­tis­tä saa­nut suo­ma­lai­nen. Rans­ka­lai­nen kie­li ja kult­tuu­ri eivät siis ole aivo­ja syö­viä loi­sia, vaik­ka ne aiheut­ta­vat­kin huo­no­ja tulok­sia suo­ma­lai­sis­sa tes­teis­sä. Vas­taa­vis­ta syis­tä eri suku­pol­vien ÄO-tulok­sia ei pidä ver­ra­ta eikä esit­tää nii­den perus­teel­la väit­tei­tä aivo­jen suo­ri­tus­ky­vyn paranemisesta.

    Kou­lu­tus on var­mas­ti vai­kut­ta­nut ÄO-pis­tei­den nousuun, mut­ta ei ole ollen­kaan sel­vää, että kou­lu­tus tie­tyn perus­ta­son jäl­keen joh­taa yhteis­kun­nal­li­ses­ti tai talou­del­li­ses­ti rele­van­tin inhi­mil­li­sen pää­oman kart­tu­mi­seen. Suu­rin osa ihmi­sis­tä oppii työs­sä tar­vit­ta­vat tie­dot ja tai­dot työs­sään eikä kou­lus­sa, ja kou­lun kes­kei­se­nä tar­koi­tuk­se­na on vain sig­na­loi­da työ­nan­ta­jil­le, kei­tä kan­nat­taa pal­ka­ta. Täs­sä on hyvä jut­tu aiheesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. JL

      Väi­tit edel­lä, että Flyn­nin efek­ti on ana­lo­gi­nen lihas­kun­non kohe­ne­mi­sel­le. Tämä on se kate­go­ria­vir­he, kos­ka selit­tä­mis­tä­ni syis­tä ÄO-pis­tei­den muu­tos­ta ei voi suo­ra­vii­vai­ses­ti pitää kog­ni­tii­vis­ten kyky­jen muu­tok­se­na. Ei siis ole todis­tei­ta sii­tä, että todel­li­nen älyl­li­nen suo­ri­tus­ky­ky oli­si parantunut

      Täs­tä pääs­tään­kin mie­len­kiin­toi­seen väit­te­lyyn. Olen ollut luke­vi­na­ni eri läh­teis­tä, että aivon käyt­tö kehit­tää aivo­ja. Esi­mer­kik­si musii­kin har­joit­ta­mi­nen tuot­taa näky­viä muu­tok­sia aivoi­hin ja motoo­ris­ten tai­to­jen har­joit­ta­mi­nen tuot­taa monia myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia aivoihin.
      Oma käsi­tyk­se­ni juon­taa kir­jaan Sat­tu­ma ja vält­tä­mät­tö­myys, jos­sa Nobel­pal­kit­tu Jacques Monod esit­ti aika vei­keän mjal­lin sii­tä, että aivo­jen käyt­tö vai­kut­taa jopa kyt­ken­tä­kaa­vioon sitä kaut­ta, että her­mo­yh­teys, jol­le on käyt­töä jää pysy­väk­si ja irtau­tuu, jos ei ole.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Mark­ku af Heur­lin: 1) Tie­ten­kin voi lin­ko­la­lai­ses­ti pitää toi­vot­ta­va­na­kin, että Suo­men väki­lu­ku pien­nee nykyi­se­ses­tään, mut­ta kuka hoi­taa mieädn lap­siam­me hei­dän olles­san van­ho­ja? Onnek­si maa­il­mal­la riit­tää muta­kuo­no­ja täl­lai­seen ras­kaa­seen ja huo­nos­ti arvos­tet­tuun, mut­ta tun­nol­li­suut­ta vaa­ti­vaan työ­hön – Nyt kun vas­taa­vaa työ­voi­maa ei enää löy­dy Savosta.

    2) Pää­omal­la ei oikein tee mitään ilman työ­voi­maa. Vaik­ka kuin­ka oli­si eläk­keet rahas­toi­tu, ei rahaa tosi­aan­kaan voi syödä.

    1) Kir­joi­tin tuos­ta juu­ri toi­ses­sa vas­tauk­ses­sa. Nyky­tek­niik­ka on sen ver­ran teho­kas­ta, että ruo­kaa ja läm­pöä tuo­tam­me hel­pos­ti. Ja hoi­vaa­via käsiä­kin riit­tää, kun nii­tä ei tarv­ta ren­geik­si ja pii­oik­si. Suo­ma­lai­set voi­si­vat ope­tel­la uudes­taan poi­mi­maan mar­jo­ja ja sii­voa­maan, niin ei tar­vit­si­si vält­tä­mät­tä edes ulko­maa­lai­sia noi­hin suo­ma­lais­ten nyky­ään hal­vek­si­miin töihin.

    2) Ennen tek­nii­kan kehi­tys­tä suu­ri osa ihmis­työs­tä meni tal­ven ruo­ka­va­ras­to­jen han­kin­taan. Nyt kyke­nem­me tuot­ta­maan ruo­kaa ja muu­ta perus­hy­vin­voin­tia yllin kyl­lin. Kyse on vain orga­ni­soin­nin vai­keu­des­ta. Vaih­de­taan vaik­ka polii­ti­kot sel­lai­siin kyke­ne­väm­piin, jot­ka osaa­vat pyö­ritt­tää talout­ta, vaik­ka ei oli­si­kaan jat­ku­va nousu­kausi ja aina vain suu­rem­pi ja suu­rem­pi väkimäärä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Kult­tuu­rin vai­ku­tuk­sen osaa­mi­seen huo­maa, jos on teh­nyt töi­tä kehit­ty­mät­tö­mis­sä maissa.Ero län­si­mai­hein on mer­kit­tä­vä ja vaa­tii pal­jon enem­män johtamistyötä.

    Kehit­ty­mät­tö­mis­sä mais­sa ei ole syn­ty­nyt teol­li­sen tai pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan vaa­ti­maa työkulttuuria

    Tätä tot­tu­mat­to­muut­ta ei pois­ta kou­lu­tus­kaan vaan myös kou­lu­tet­tu­jen ihmis­ten on vai­kea teh­dä työt sään­nöl­li­ses­ti ja omaaloitteisesti.

    Myös­kin vir­heis­tä toi­pu­mi­ses­sa ja ongel­mien rat­kai­su­ky­vys­sä on ongelmia

    Yleen­sä ongel­man ilmaan­tu­mi­nen kes­keyt­ti työn, ongel­mas­ta ei rapor­toi­tu eikä ongel­maa rat­kais­tu .Toi­min­ta käyn­nis­tyi vas­ta kuin pomo rat­kai­si obgel­man tai käs­ki ratkaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Vihe­rins­si: Ja jos vie­lä iso osa töis­tä hävi­ää yhteis­kun­nas­ta, tilan­ne muut­tuu yhä tukalammaksi.

    Lei­pä­jo­not eivät ole oikea rat­kai­su. Mut­ta mikä on? 

    Täl­lä het­kel­lä työ annos­tel­laan 40 viik­ko­tun­nin yksi­köis­sä niil­le joil­le sitä riit­tää. Ja loput ovat ilman. Lisäk­si usei­den teh­tä­vien palk­kiot ovat yhä rajum­min yli­suu­ria. Ja ne jae­taan yhä pie­nem­män pii­rin, “ylä­luo­kan”, kesken.

    Rat­kai­su on työn ja ansioi­den tasai­sem­pi jaka­mi­nen. Lyhen­ne­tään viik­ko­työ­ai­kaa. Lisä­tään vero­tuk­sen progres­sio­ta. Jae­taan vapau­tu­vat työt päte­vien kes­ken arpomalla.

    Nykyi­sel­lä hyvin­voin­nin tasol­la kai­ken­kat­ta­va koh­tuul­lis­ta­mi­nen, eli vähem­män työ­tä ja enem­män vapaa-aikaa, ei ole tuka­la olotila.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. jee­jee:
    Mie­len­kiin­toi­nen lähestymistapa.

    Mie­leen tuli että jon­kin­lais­ta hen­kis­tä köy­hyys­louk­kua edus­ta­vat myös menes­ty­vät sosi­aa­li­tur­van väärinkäyttäjät…

    Mie­len­kiin­toi­nen lähes­ty­mis­ta­pa. Miten laa­jaa lie tämä sosi­aa­li­tur­van sys­te­maat­ti­nen vää­rin­käyt­tö. Tai sen kaut­ta huk­kaan hei­tet­ty työ­pa­nos. Luul­ta­vas­ti mitä­tön­tä ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si sii­hen työ­mää­rään, joka yri­tyk­sis­sä teh­dään sys­te­maat­ti­sen vero­suun­nit­te­lun nimis­sä — mikä koko­nai­suu­des­saan on yhteis­kun­nil­le erit­täin haitallista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Vihe­rins­si: Suo­men osaa­mis­ta on ollut pikem­min suun­nit­te­lu kuin val­mis­tus. Jos meil­lä on teh­ty jotain bulk­ki­tuot­tei­ta jon­kin aikaa, kyse on ollut ohi­me­ne­väs­tä häiriöstä.

    Ei se nyt ihan noin­kaan mene. Suun­nit­te­lu poh­jaa val­mis­tuk­seen; kyse on käy­tän­nön ongel­mien rat­kai­sus­ta. Jos käy­tän­tö kar­kaa lii­an kau­as, käy kuin Nokial­le ja koko ala menee pön­tös­tä alas.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Jon­kin­lai­nen perus­tu­lo­mal­li tar­vi­taan sen takia, kun töi­tä tulee ole­maan enem­män vain eri­koi­sa­lo­jen osaa­jil­le (suun­nit­te­li­joil­le ym.).

    Perus­tu­lon varas­sa voi sit­ten kes­kit­tyä mie­len­kiin­toi­siin har­ras­tuk­siin ja vaik­ka kan­sa­lais­toi­min­taan, tai opis­ke­le­maan ym.

    Vihe­rins­si: Robo­ti­soi­tu yhteis­kun­ta pys­tyy elät­tä­mään kan­sa­lai­sen­sa nykyis­tä parem­min – luon­nol­li­ses­ti, kos­ka kyse on työn tehostumisesta.Ongelmat tule­vat työn ja elin­ta­son jaka­mi­ses­ta. Jos puo­let poru­kas­ta on nykyi­sel­lä elin­ta­sol­la teke­mät­tä töi­tä ja puo­let jat­kaa nykyi­sel­lä elin­ta­sol­la töis­sä, työn­teon kan­nus­te hävi­ää. Jos taas elin­ta­soe­ros­ta teh­dään kovin suu­ri, meil­lä on käsis­säm­me luok­kayh­teis­kun­ta kaik­ki­ne haasteineen.Standardivastaus tähän on pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta. Pal­ve­luis­sa on pal­jon sel­lai­sia, joi­ta pys­tyy teke­mään hiu­kan vähem­män aka­tee­mi­sel­la mielenlaadullakin.Standardivastauksessa vain alkaa olla pie­niä haas­tei­ta, jos robo­tit ihan oikeas­ti tule­vat pal­ve­lua­loil­le. Sen jäl­keen on paha sanoa, että lai­te­taan työt­tö­mät hara­voi­maan puis­toa, kun robot­ti tekee sen pal­jon tehok­kaam­min. Ehkä hoi­va- ja koti­ta­lous­työ pysyy osit­tain pidem­pään robot­ti­va­paa­na, mut­ta ei sen­kään varaan kan­na­ta monen vuo­si­kym­me­nen pers­pek­tii­vil­lä laskea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Maa­han­muut­ta­jat ovat tän­ne tul­les­saan­ai­ka alhai­ses­sa sää­dys­sä, vaik­ka tulo edel­lyt­tä­nee jon­ki­nas­teis­ta lah­jak­kuut­ta ja hyvyyt­tä. Voi­si aja­tel­la että niin kau­an kuin väes­töä muut­taa lisää, niin lah­jak­kuuk­sia on kai­kis­sa sää­dyis­sä, mut­ta kun muut­to päät­ty niin sää­ty­kier­to pysäh­tyy. Opet­ta­jan hom­mis­sa näen tie­tyn alu­een väes­tön ole­van nk. alem­pi­sää­tyis­tä kuin kou­lum­me val­tao­san. Näis­tä “vuo­kra­ta­lois­sa asu­vis­ta” terä­vin kär­ki tun­tuu löy­ty­vän maa­han­muut­ta­jis­ta heti kun he oppi­vat kie­len. Suu­rem­mis­sa mais­sa, esim. Bri­tan­nias­sa ilmiö on havait­tu jo aiemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. xyzzy:
    ‘snip’
    Bri­tan­ni­aan on syn­ty­nyt suku­pol­vien yli ulot­tu­va sos­sua­siak­kuus. Suo­mes­sa sei tätä ole, joten en pitä­si kehi­tys­tä vält­tä­mät­tö­mä­nä, mah­dol­li­se­na ja epä­to­den­nä­köi­se­nä. Meil­lä ei ole rik­kail­le ja köy­hil­le eri kouluja 

    Kyl­lä periy­ty­vää sos­sua­siak­kuut­ta esiin­tyy myös Suomessa.
    Myös kou­luis­sa on ero­ja (jos­kaan ei samal­la taval­la kuin Bri­tan­nias­sa) — ja tätä halu­taan jopa lisätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Osmo: “Meri­to­kraat­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ylä­luok­ka poi­mii lah­jak­kuu­det alem­mis­ta yhteis­kun­ta­luo­kis­ta ja sysää omat mus­tat lam­paan­sa alem­piin luok­kiin. Tulok­se­na on entis­tä raa­dol­li­sem­pi luok­ka­ja­ko, jos­sa ylä­luok­ka koos­tuu ter­veis­tä, rik­kais­ta ja lah­jak­kais­ta, ja ala­luok­kaan kes­kit­ty­vät sai­rau­det, mie­len­ter­vey­den ongel­mat, huo­no luku­pää ja niin edel­leen. Young pitää lah­jak­kuut­ta suu­rel­ta osin geneet­ti­ses­ti periy­ty­vä­nä omi­nai­suu­te­na. Niin­pä hänen mukaan­sa muu­ta­man suku­pol­ven kes­tä­vän sää­ty­kier­ron jäl­keen ylä­luok­ka alkaa uudes­taan sulkeutua.”

    Vaik­ka lah­jak­kuus onkin osin geneet­ti­ses­ti periy­ty­vää, ko. ilmiö ei voi tapah­tua vain ‘muu­ta­man’ suku­pol­ven aika­na vaan se on hyvin pal­jon hitaam­paa — vaik­ka tie­toi­ses­ti yri­tet­täi­siin jalos­taa tuo ilmiö esiin.

    Ja tus­kin edes Bri­tan­nias­sa Youn­gin kai­paa­ma luok­kayh­teis­kun­ta on mur­tu­nut niin pal­jon, että ko. pää­tel­mä voi­tai­siin tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Sitä­hän voi miet­tiä nyky­ti­lan­teen kaut­ta että mikä kulu­tus­ta­soe­ro saa sinut nouse­maan aamul­la ylös ja mene­mään töi­hin vaik­ka samas­sa kau­pun­gis­sa asu­va Reis­ka tai Abdul-Rahid moni­ne lap­si­neen ei nousisikaan. 

    Ero­han ei lopul­ta ole miten­kään hälyt­tä­vän suu­ri kos­ka kaik­kien kulu­jen jäl­keen rahat yli­mää­räi­seen hump­paan ovat vähissä…:)

    Kes­ki­luok­kai­se­na pik­ku­por­va­ris­ton edus­ta­ja­na edis­tys­tä oli­si se että voi­sin pal­ka­ta jon­kun kulin huo­leh­ti­maan talou­des­tam­me ilman että se vei­si net­to­palk­kam­me miinukselle.

    Kiva talo, hevos­kär­ryt ja pal­ve­lus­vä­ki oli­si­vat todel­lis­ta por­va­ris­ton hil­lit­tyä charmia… 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. ano­nyy­mi: Se on uhka, kos­ka kehi­tyk­sen hedel­mät jae­taan vain nii­den kes­ken, joil­la vie­lä on töi­tä, ja sil­loin­kin epätasaisesti.

    Aijaa.

    1800-luvul­la köy­hät näki­vät näl­kää ja kul­ki­vat ryy­syis­sä. Tänä päi­vä­nä köy­häl­lä on vain Lumia 520 kun rikas naput­te­lee iPhonea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Pyry: Koko rahan idea vaih­don väli­nee­nä perus­tuu sii­hen, että sil­lä voi hel­pot­taa jäl­ki­pol­vien elä­mää. Täs­sä ei ole mitään pahaa ja sitä vas­taan tap­pe­le­mi­nen aiheut­taa ainoas­taan väki­näi­siä kannustinloukkuja.

    Tämä on aika hyvä point­ti. Mitä ihmi­set yleen­sä halua­vat koval­la työn­teol­laan hank­ki­mal­la rahal­laan teh­dä? Veik­kaan, että aika monen van­hem­man kor­kea­na prio­ri­teet­ti­na on se, että pyr­kii anta­maan omil­le lap­sil­leen mah­dol­li­sim­man hyvän kas­vu­ym­pä­ris­tön. Jos tämä este­tään (=kai­kil­le lap­sil­le taa­taan samat mah­dol­li­suu­det elä­mäs­sä riip­pu­mat­ta van­hem­pien teke­mi­sis­tä), niin mitä meri­to­kra­tia enää sen jäl­keen tarkoittaa? 

    Meri­to­kra­tia­han tar­koit­taa sitä, että sys­tee­mi pal­kit­see nii­tä, jot­ka tuot­ta­vat pal­jon hyvin­voin­tia yhteis­kun­taan. Jos jon­kun lah­jak­kaan, pal­jon kou­lun­penk­ke­jä kulut­ta­neen ja kovas­ti töi­tä pais­ki­van pal­kin­to on sit­ten se, että hän ei voi teh­dä mitään las­ten­sa tule­vai­suu­den hyväk­si, niin täl­lais­ta sys­tee­miä on enää vai­kea pitää meritokratisena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Lii­an van­ha:

    Mut­ta tj lap­sel­la van­he­man tar­joa­ma ver­kos­to on yri­tys­ten joh­to ja kun ensim­mäi­nen amma­til­li­nen työ­paik­ka on joh­don avus­ta­ja­na niin ura on taat­tu ja etu­mat­ka onkym­me­niä vuosia

    Taka­mat­kal­ta läh­det­täes­sä täy­tyy olla todel­la huip­pu, jot­ta kirii etu­mat­kan kiinni.

    Suh­tei­den mer­ki­tys on nyky­ään eri­tyi­sen koros­tu­nut, kos­ka työt­tö­miä on 421000 , uusien työ­paik­ko­jen mää­rä pie­ni .Sil­loin kil­pai­lus­sa rat­kai­se­vat hyvin pie­net tekijät.

    Minus­ta lii­oit­te­let van­hem­pien suh­tei­den mer­ki­tys­tä. Epäi­le­mät­tä on nii­tä, jot­ka hyö­ty­vät van­hem­pien­sa suh­teis­ta. Hei­tä on kui­ten­kin todel­la vähän. Jos ajat­te­len omia opis­ke­luai­ko­ja­ni TKK:lla, niin rei­lus­ta 70 kurs­si­ka­ve­ris­ta­ni kor­kein­taan 2–3 sai jon­kin työ­pai­kan van­hem­pien­sa tai appi­van­hem­pien­sa suh­tei­den avul­la. Kaik­ki muut pär­jä­si­vät täy­sin omil­la avuil­laan — useim­mat heis­tä­kin oikein hyvin.

    Niil­le suh­tei­den­sa avul­la­kin menes­ty­neil­le suh­teet tar­jo­si­vat vain ensim­mäi­sen por­taan. Kyl­lä siel­tä puto­si nopeas­ti, jos ei näyt­tä­nyt ole­van­sa teh­tä­vien­sä tasolla.

    Sen sijaan lap­suu­den­ko­din asen­ne kou­lun­käyn­tiin ja opis­ke­luun sekä esi­mer­kik­si se, kuin­ka pal­jon koto­na lue­taan kir­jo­ja, vai­kut­taa kyl­lä olen­nai­ses­ti sii­hen, miten lap­si menes­tyy koulussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. JL: Vaa­ra­na ei siten ole se, että yhteis­kun­ta­luo­kat jämäh­täi­si­vät aloil­leen perin­nöl­li­si­tä syis­tä, vaan se, että hyvä­osai­set pyr­ki­vät takaa­maan jäl­ki­kas­vul­leen parem­man osan teke­mäl­lä sää­ty­kier­ros­ta vaikeampaa.

    Jos tämä sää­ty­kier­ros­ta vai­keam­paa teke­mi­nen tar­koit­taa sitä, että he panos­ta­vat omiin lap­siin­sa enem­män kuin muut teke­vät, niin onko tämä siis “vaa­ra”? Oli­si­ko se siis parem­pi tilan­ne koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta, että tuon las­ten­sa tule­vai­suu­teen panos­ta­mi­sen sijaan he eläi­si­vät hedo­ni­ses­ti pan­nen kor­keat tulon­sa luksuselämään? 

    Jos ei, niin tar­kal­leen mitä meri­to­kra­tias­sa ne, jot­ka ovat “pelan­neet sään­tö­jen mukaan” eli kou­lut­tau­tu­neet, teh­neet kovas­ti työ­tä jne. sil­lä meri­to­kra­tian pal­kin­to­na tuot­ta­mal­la hyvin­voin­nil­la sit­ten oikein saa­vat tehdä? 

    Tai jos luo­vu­taan koko­naan meri­to­kra­tian aja­tuk­ses­ta, niin miten aja­tel­tiin ihmi­siä oikein moti­voi­da kehit­tä­mään itse­ään ja teke­mään kovas­ti töi­tä? Luot­ta­mal­la kom­mu­nis­miin (kaik­ki kyky­jen­sä, kai­kil­le tar­peit­ten­sa mukaan)?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. ano­nyy­mi: Se on uhka, kos­ka kehi­tyk­sen hedel­mät jae­taan vain nii­den kes­ken, joil­la vie­lä on töi­tä, ja sil­loin­kin epätasaisesti. 

    Eikö sil­loin kan­nat­tai­si puhua asias­ta oikeil­la nimil­lä? Eli uhka on tulon­ja­ko­jär­jes­tel­mä, ei kehitys. 

    Sen sijaan että yri­te­tään pitää kiin­ni van­han­ai­kai­sis­ta toi­min­ta­ta­vois­ta jot­ta raken­teet voi­daan säi­lyt­tää, pitää muut­taa rakenteita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho,
    Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä väki­lu­kuun (muut­to­liik­keen ohel­la) vai­kut­taa se, kuin­ka mon­ta tyt­tö­las­ta nai­set kes­ki­mää­rin syn­nyt­tä­vät. Vaik­ka tuo net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku on alle yhden, väki­lu­ku voi nous­ta vähän aikaa, kos­ka syn­ny­ty­si­käi­siä on ikä­ja­kau­mas­sa pal­jon ja van­huk­sia vähän. Suo­mes­sa syn­ty­vyys kuol­lei­suus kään­tyy mel­ko pian syn­ty­vyyt­tä suu­rem­mak­si. Nyt hau­da­taan 20–30 ‑luvun pie­niä ikäluokkia.

    Ok, ehkä pää­sem­me jos­kus las­ke­val­le käy­räl­le. Paras­ta kui­ten­kin oli­si, jos oli­sim­me jo nyt. Ei siis kan­na­ta jää­dä toi­met­to­ma­na odot­te­le­maan, toi­voen että käy­rä jos­kus tule­vai­suu­des­sa saat­tai­si kään­tyä las­kuun. Parem­pi puris­taa väes­tön­kas­vun ja net­to­maa­han­muu­ton sum­ma nega­tii­vi­sek­si jo nyt. Ei tuos­ta var­maan­kaan mitään kes­tä­vyys­va­jet­ta syn­ny. Sekin kan­nat­taa muis­taa, että las­ke­val­la käy­räl­lä luon­non­va­ro­jen (esim. met­sä, pel­lot) mää­rä ja muun omai­suu­den mää­rä per hen­ki­lö kasvaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Tie­de­mies
    jos työ­nan­ta­ja ei tie­dä kuka on fik­su ja kuka ei, ja jos kou­lu­tus on edes jon­kin­lai­nen proxy, niin kou­lu­tus­ta han­ki­taan enem­män kuin on sosi­aa­li­ses­ti opti­maa­lis­ta. Eten­kin jos se kou­lu­tus on halpaa.

    Vois­ko­han esim. lukion/amiksen jäl­keen teh­tä­vil­lä älyk­kyys­teis­teil­lä kor­va­ta osan tos­ta tur­has­ta panos­tuk­ses­ta, jota upo­te­taan sig­na­loin­tiin kou­lu­tuk­sel­la? “Fik­suut­ta” älyk­kyys­tes­ti näyt­täis nyky­tie­don valos­sa mit­taa­van parem­min kuin yli­opis­to­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen. Toi­saal­ta tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen sig­na­loi myös monia mui­ta työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta rele­vant­te­ja omi­nai­suuk­sia kuin älyk­kyyt­tä, joten tut­kin­nol­la tiet­ty säi­lyis mah­dol­li­ses­ti mer­kit­tä­vä­kin sig­naa­liar­vo älyk­kyys­tes­teis­tä huolimatta.

    Voi­sin kui­ten­kin kuvi­tel­la, että jos älyk­kyys­tes­te­jä onnis­tut­tais mark­ki­noi­maan suu­rel­le ylei­söl­le parem­pa­na fik­suu­den proxy­na kuin yli­opis­to­tut­kin­toa, niin ajan mit­taan sig­na­loin­ti­ve­toi­nen kou­lu­tusin­flaa­tio vähe­nis edes jon­kin verran.

    Kou­lu­tus var­maan har­vem­min on eri­tyi­sen hal­paa mitat­tu­na käy­te­tyl­lä ajalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Suo­mes­sa on sikä­li eri­koi­nen tilan­ne, että on varaa jät­tää osaa­mis­ta käyt­tä­mät­tä. Tämän näkee ham­pu­ri­la­si­baa­ris­sa, jos­sa on exci­mian yli­op­pi­lai­ta töis­sä — eikä ikään­ty­nei­tä tai maa­han­mut­ta­jia. Työ­nan­ta­ja toki valit­see aina parhaat.

    Selit­rys ongel­maan voi olla yli­opis­to­jen ja eteen­kin AMK:n paha epäonnistuminen.Koulutus tuo­taa tut­kin­non mut­ta ei kui­ten­kaan osaa­mis­ta. Se onkin pahem­pi asia.

    Kiin­nos­ta­va sivu­juon­ne: Suo­mi tuot­taa yhteis­kun­ta­na enem­män tut­kit­tua tie­toa kuin kos­kaan. Samal­la tämä aika kal­lil­la han­kit­tu tei­to jäte­tään kyl­män rau­hal­li­ses­ti hyö­dyn­tä­mät­tä päätöksenteossa.

    Minis­te­rit, hei­dän avus­ta­jan­sa ja aks­nan­edus­ta­jat ovat pää­osin yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen saa­nei­ta ihmi­siä. Sil­ti entis­ten opi­nah­jo­jen teke­mi­set ja ihmi­set eivät kel­paa. Sama muu­ten näyt­tää kok­se­van Vih­rei­tä. SYL ja STTK val­men­ta­vat onmis­ta­jaoh­jauk­seen? Eri­ty­so­pet­ta­ja ja LuK ympä­ri­soh­jauk­seen? Ihmi­si­nä var­maan hyviä ja lojaa­le­ja, mut­ta… Ihan oikeas­ti kuvit­te­li­si löy­ty­vän tut­ki­ja­toh­to­rei­ta niin yli­opis­tois­ta kuin tutkimuslaitoksista?

    Pahi­ten töpik­se­mi­ses­tä kiin­ni­jää­neen maanv­li­je­li­jä-agro­no­mi Juha Kor­keao­jan neu­vo­nan­ta­ja on met­sän­hoi­ta­ja. Kum­mal­le­kaan ei kel­van­nut oman tut­ki­mus­lai­tok­sen RKTL:n osaa­mi­nen kala­kan­to­jen arvioin­nis­sa. Miksiköhän?

    Jos yli­opis­to­jen tuot­ta­ma tie­to ei kel­paa edes entisl­le kas­va­teil­le, niin huo­no hom­ma. Vika lie­nee kum­mas­sa­kin pääs­sä. Ei vai­ku­ta meri­to­kra­tial­ta, vaan enem­män narsismilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    JL

    Täs­tä pääs­tään­kin mie­len­kiin­toi­seen väit­te­lyyn. Olen ollut luke­vi­na­ni eri läh­teis­tä, että aivon käyt­tö kehit­tää aivo­ja. Esi­mer­kik­si musii­kin har­joit­ta­mi­nen tuot­taa näky­viä muu­tok­sia aivoi­hin ja motoo­ris­ten tai­to­jen har­joit­ta­mi­nen tuot­taa monia myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia aivoihin.
    Oma käsi­tyk­se­ni juon­taa kir­jaan Sat­tu­ma ja vält­tä­mät­tö­myys, jos­sa Nobel­pal­kit­tu Jacques Monod esit­ti aika vei­keän mjal­lin sii­tä, että aivo­jen käyt­tö vai­kut­taa jopa kyt­ken­tä­kaa­vioon sitä kaut­ta, että her­mo­yh­teys, jol­le on käyt­töä jää pysy­väk­si ja irtau­tuu, jos ei ole.

    Tot­ta kai aivo­jen käyt­tä­mi­nen muut­taa aivo­ja. Miten asia voi­si olla muu­ten? Mihin muu­al­le muis­tot ja koke­muk­set voi­si­vat tal­len­tua kuin aivoi­hin ja miten se voi­si tapah­tua ilman, että aivois­sa tapah­tui­si fyy­si­siä muu­tok­sia (ellei sit­ten ajat­te­le, että on ole­mas­sa imma­te­ri­aa­li­nen sie­lu)? On kum­mal­lis­ta, että tätä truis­mia esi­tel­lään jonain suu­re­na keksintönä.

    Rajat­tu ja tek­nis­luon­toi­nen point­ti­ni on ollut täs­sä yksin­ker­tai­ses­ti se, että on vir­he­pää­tel­mä aja­tel­la, että ÄO-tes­tien pis­te­mää­rien kohe­ne­mis­ta voi­si suo­raan pitää älyl­lis­ten kyky­jen kohe­ne­mi­se­na. On toden­nä­köis­tä, että eten­kin paran­tu­nut ravin­non­saan­ti ja ter­vey­den­huol­to ovat jos­sain mää­rin kohen­ta­neet älyk­kyyt­tä (eikä pel­käs­tään ÄO-pis­tei­tä) kehit­ty­neis­sä mais­sa, mut­ta tämä­kin on toteennäyttämätöntä. 

    Joka tapauk­ses­sa on ilmeis­tä, että ÄO-pis­tei­den para­ne­mi­nen on ollut huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa kuin älyl­lis­ten kyky­jen todel­li­nen kohe­ne­mi­nen ja suu­rin­ta osaa lisä­pis­teis­tä on pidet­tä­vä arte­fak­tu­aa­li­si­na. Iso(iso)vanhempamme eivät kes­ki­mää­rin olleet idioot­te­ja emme­kä me neroja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Youn­gin ennus­ta­mia asioi­ta on havait­ta­vis­sa Suo­mes­sa. Sää­ty­kier­to on hidas­tu­mas­sa. Van­hem­pien kou­lu­taus­ta ennus­taa yhä parem­min las­ten koulutusta.”

    Sekä työk­kä­rit ovat teke­mes­sä asiak­kais­taan mitään sano­mat­to­mia tyh­jän teki­jöi­tä. Ikään kuin työt­tö­mil­lä ei oli­si omaa ajat­te­lu­ky­kyä ollenkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Gee­ni­pe­ri­mä aset­taa rajat ihmi­sen kehi­tyk­sel­le, olkoon laji sit­ten pika­juok­su, lau­lu­tai­to, las­ku­tai­to, kie­len ymmär­tä­mien tai huu­mo­ri. Ympä­ris­tö rat­kai­see, miten nämä gee­nit hyödynnetään. 

    Mut­ta jokai­nen taju­aa, että huo­noil­la gee­neil­lä ei tule hyvää lau­la­jaa tai las­ki­jaa. Oleel­lis­ta kehi­tyk­sel­le on var­hai­nen lapusuus eli yleen­sä per­he. Aivot tan­kaa­vat älyt­tö­mäs­ti osaa­mis­ta tuon­ne noin vii­teen elin­vuo­teen. Mut­ta sekin vain peri­män rajois­sa. Jos teil­lä on pie­niä lap­sia, pitä­kää huol­ta, että pen­tu­jen gee­ni­pe­ri­mä on täy­sil­lä käytössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Monis­sa mata­la­palk­kai­sis­sa amma­teis­sa maa­han­muut­ta­jat ovat työ­nan­ta­jien mukaan paras­ta väkeä. 

    Näin var­maan voi olla­kin, ei sii­nä mitään. Hive­nen rasis­tis­ta tie­ten­kin on se, että sii­nä mis­sä sata vuot­ta sit­ten han­kit­tiin siir­to­mai­ta ja pai­kal­li­set lai­tet­tiin hom­miin, jot­ka eivät olleet val­koi­sel­le mie­hel­le sove­liai­ta, sama peri­aa­te on nyt — vih­rei­den ja mui­den edis­tyk­sel­lis­ten taho­jen taput­taes­sa käsi­ään — siir­ret­ty käy­tän­töön län­si­mais­sa. Kun vie­lä tulok­kaat eivät ole vält­tä­mät­tä kovin hyvin peril­lä työ­lain­sää­dän­nös­tä ym. tur­han­päi­väi­sis­tä jutuis­ta, niin mikäs sen mukavampaa.

    Mut­ta täl­lai­sis­ta eet­ti­sis­tä ongel­mis­ta toki sel­vi­tään sil­lä, että syy­te­tään per­su­ja rasismista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Monis­sa mata­la­palk­kai­sis­sa amma­teis­sa maa­han­muut­ta­jat ovat työ­nan­ta­jien mukaan paras­ta väkeä. 

    En väi­tä, ettei voi­si olla tot­ta, mut­ta olet­ko itse var­ma, ettei “parem­muus” perus­tu esi­mer­kik­si tie­tä­mät­tö­myy­teen TES­sis­tä, tai sii­hen, ettei sen perään uskal­le­ta kysyä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. teek­ka­ri: Eikö sil­loin kan­nat­tai­si puhua asias­ta oikeil­la nimil­lä? Eli uhka on tulon­ja­ko­jär­jes­tel­mä, ei kehitys.

    Ongel­ma on molem­mat yhdes­sä. Tääl­lä tai Arka­dian­mäel­lä­kään kau­hean moni ole avoi­mes­ti aja­mas­sa sosia­lis­tis­ta yhteis­kun­taa, joten tämän­het­ki­nen “rat­kai­su” ongel­maan on läh­teä sääs­tä­mään ja luo­maan jyrk­kää luokkayhteiskuntaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Monis­sa mata­la­palk­kai­sis­sa amma­teis­sa maa­han­muut­ta­jat ovat työ­nan­ta­jien mukaan paras­ta väkeä.

    Työ­nan­ta­jia on Suo­mes­sa , yli 5 hen­keä työl­lis­tä­viä, on Suo­mes­sa n 30000

    Tilas­to­nik­ka­ri­na ymmär­räät tilas­to­jen päälle.

    Tus­kin­pa sinun otan­nal­le­si mitään tilastollista
    arvoa voi­daan antaa.

    Olet vain köy­hän vihaaja

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Val­tao­sal­la nois­ta 30 000 uri­tyk­ses­tä ei ole ollut yhtään ulko­mais­ta työn­te­ki­jää. Suo­men kie­li on epä­täs­mäl­li­nen mää­rä­tyn muo­don puut­tues­sa. En väit­tä­nyt että kaik­ki työ­nan­ta­jat ovat tätä miel­tä vaan että olen useil­ta työ­nan­ta­jil­ta saa­nut palau­tet­ta, että ulko­mai­set työn­te­ki­jät ovat parem­pia. Täl­lai­sen vas­tauk­sen sain esi­mer­kik­si, kun kävim­me ennen vaa­le­ja Ris­to Rau­ta­van kans­sa tutus­tu­mas­sa hel­sin­ki­läi­seen auton­jousia val­mis­ta­vaan tehtaaseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Käsit­tääk­se­ni vii­väs­tet­ty tyy­dy­tys (delayed gra­ti­fica­tion, mikä on oikea suo­men­nus?) on pal­jon mer­kit­se­väm­pää lap­sen myö­hem­män menes­tyk­sen ennus­ta­ja kuin älyk­kyys­osa­mää­rä. Kaik­kein huo­no-osai­sim­mil­la (mm. van­geil­la) on val­ta­vas­ti impuls­si­kont­rol­li­häi­riöi­tä ja yhtä lah­jak­kais­ta ne joil­la on tah­don­voi­maa puur­taa pär­jää­vät elämässä. 

    Täs­tä on käsit­tääk­se­ni kokeel­lis­ta ja seu­ran­ta­näyt­töä. mm. Stan­ford marsh­mal­low expe­ri­ment ja useam­pi kokeen uusin­ta osoit­ta­vat että kyky hal­li­ta impuls­se­ja ja siir­tää pal­kin­to myö­hem­mäk­si indi­koi mm. kou­lu­me­nes­tys­tä parem­min kuin älykkyys. 

    Yksi ällis­tyt­tä­vim­mis­tä vii­me­ai­kai­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta on: “No Gene­tic Influence for Child­hood” ja lyhyt jut­tu aihees­ta Child Beha­viour: Not In Their Genes?. Geno­me-wide complex trait ana­ly­sis (GCTA) jon­ka avul­la voi sel­vit­tää gee­nien yhteis­vai­ku­tusa näyt­tää että pituus, mate­maat­ti­nen ja kie­lel­li­nen älyk­kyys ovat osit­tain periy­ty­viä, mut­ta käy­tös ei periydy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho. Suu­rin osa suo­ma­lai­si­ta kun­nis­ta on toi­vo­mal­la­si las­ke­val­la käy­räl­lä, mut­ta et näy­tä iloit­se­van siitä.

    Iloit­sen sii­tä (en toki kai­kis­ta yksit­täis­ten kun­tien täl­lai­sen kehi­tyk­sen syis­tä, mut­ta kyl­lä kehi­tyk­ses­tä yleisesti).

    Hel­sin­ki ja muu­ta­mat muut jäl­keen­jää­neet seu­rat­koot peräs­sä. Joku ‑400 000 voi­si olla sopi­va luku Helsingille 😉 .

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Monis­sa mata­la­palk­kai­sis­sa amma­teis­sa maa­han­muut­ta­jat ovat työ­nan­ta­jien mukaan paras­ta väkeä.

    Jois­sain tapauk­sis­sa paras saa­ta­vil­la ole­vas­ta väes­tä. Suo­ma­lai­nen sii­voo­ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on mel­ko har­vi­nai­nen näky. Ilmei­ses­ti 9,25euron tun­ti­palk­ka nol­la­tun­ti­so­pi­muk­sel­la ei jos­tain syys­tä ole tar­peek­si innostava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Täs­tä pääs­tään­kin mie­len­kiin­toi­seen väit­te­lyyn. “Olen ollut luke­vi­na­ni eri läh­teis­tä, että aivon käyt­tö kehit­tää aivo­ja. Esi­mer­kik­si musii­kin har­joit­ta­mi­nen tuot­taa näky­viä muu­tok­sia aivoi­hin ja motoo­ris­ten tai­to­jen har­joit­ta­mi­nen tuot­taa monia myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia aivoihin.
    Oma käsi­tyk­se­ni juon­taa kir­jaan Sat­tu­ma ja vält­tä­mät­tö­myys, jos­sa Nobel­pal­kit­tu Jacques Monod esit­ti aika vei­keän mjal­lin sii­tä, että aivo­jen käyt­tö vai­kut­taa jopa kyt­ken­tä­kaa­vioon sitä kaut­ta, että her­mo­yh­teys, jol­le on käyt­töä jää pysy­väk­si ja irtau­tuu, jos ei ole.”

    Syn­nyn­näi­nen lah­jak­kuus­kin on vain poten­taa­li ja se akti­voi­tuu vain har­joi­tus­ten kautta .

    Lah­jak­kaim­mat­kin har­joit­te­le­vat ja pal­jon. Hui­pul­le pää­see tänä päi­vä­nä vain koval­la työl­lä oli sit­ten kysy­mys urhei­lus­ta, tut­ki­muk­ses­ta tai mis­tä tahan­sa har­ras­tuk­ses­ta tai työstä.

    Kai­kis­sa toi­mis­sa rat­kai­see miten aivot toi­mi­vat ja tuke­vat suoritusta.

    Jos pyri­tään tasai­seen ja pit­kä­kes­toi­seen suo­ri­tuk­seen niin sil­loin taval­li­set­kin ihmi­set pär­jää­vät hyvin.Harjoitus vai­kut­taa suo­ri­tus­ky­kyyn hyvin paljon

    Jos joku ker­too saa­vut­ta­neen­sa hui­pun har­joit­te­le­mat­ta niin hän valeh­te­lee tai huip­pu­ta­voi­te on löysä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Tie­de­mies:
    Ei voi olla miten­kään yllä­tyk­se­nä, että jos “menes­tyk­seen” vai­kut­ta­vat kak­si teki­jää, ympä­ris­tö ja peri­mä, niin ympä­ris­tön vai­ku­tuk­sen vähen­tä­mi­nen lisää peri­män suh­teel­lis­ta osuut­ta selittäjänä. 

    Tämä lai­na­lai­suus on niin yksin­ker­tai­nen, että sitä vas­taan onkin argu­men­toi­ta­va lähin­nä syyt­tä­mäl­lä tosi­asioi­den esit­tä­jää kai­ken­lai­sil­la nimikkeillä. 

    Öö, defai­tis­ti? Mehän voi­sim­me esi­mer­kik­si pudot­taa lap­sia satun­nai­ses­ti ja näin vähen­tää köy­hyy­den periy­ty­vyyt­tä. Eri­tyi­nen lisä­pu­do­tus jos lap­si alkaa kysel­lä liikaa.

    Mitä ympä­ris­tön posi­tii­vis­ten vai­ku­tuk­sien lisää­mi­seen tulee, en usko, että poliit­ti­set toi­men­pi­teet aut­tai­si­vat enää yhtään. Mer­kit­tä­viä hyö­ty­jä luu­li­sin sen sijaan tule­van “kult­tu­ri­kui­lun” kaven­ta­mi­ses­ta. Mikä tar­koit­taa sitä, että sig­na­loin­tia kou­lu­tuk­sel­la ja rahal­la vähen­ne­tään, ja köy­hiin tai tyh­miin ei suh­tau­du­ta kuin kas­tit­to­miin. Hen­ki­siin kykyi­hin ja mui­hin herk­kiin her­mo­sol­muk­kei­siin ei koh­dis­te­ta pot­ku­ja, vaan nii­tä hyväillään.

    Köy­hyy­den vähen­tä­mi­seen peri­mää ruk­kaa­mal­la pääs­tä­neen täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Kyse­hän ei vält­tä­mät­tä ole euge­nii­kas­ta tai gee­ni­ma­ni­pu­laa­tios­ta, vaan ter­vey­den­huol­los­ta, jos­sa kor­ja­taan har­vi­nai­sia (erit­täin toden­nä­köi­ses­ti hai­tal­li­sia) mutaa­tioi­ta, joi­ta yhdel­lä hen­ki­löl­lä on kui­ten­kin hyvin suu­ri mää­rä, joka vai­kut­taa suu­res­ti esim. älyk­kyy­teen. Kos­ka har­vi­nai­sen mutaa­tion omaa­val­ta hen­ki­löl­tä puut­tuu jotain, joka on lähes kai­kil­la muil­la, se on ilman muu­ta kor­jat­ta­va. Emme­hän voi sitä evä­tä. Sovel­ta­mal­la tätä pis­teit­täin pää­dym­me tulok­seen, että kaik­ki har­vi­nai­set, nuo­ret mutaa­tiot on eli­mi­noi­ta­va, ellei­vät ne osoi­ta merk­ke­jä hyödyllisyydestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Eihän toi nyt olis yhtään kum­mal­lis­ta, jos mata­la­palk­ka-aloil­la mamut olis kes­ki­mää­rin parem­paa työ­voi­maa kuin kan­ta­väes­tö. Jos jol­lain mamu­ryh­mäl­lä esim. kie­li­tai­to toi­mii pul­lon­kau­la­na työ­mark­ki­noil­la, niin sii­tä ryh­mäs­tä hel­pos­ti valuu mata­la­palk­ka-aloil­le myös sel­lais­ta väkeä, joka muil­ta kuin kie­lel­li­sil­tä omi­nai­suuk­sil­taan pai­nis ylem­mäs­sä sarjassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tao­sal­la nois­ta 30 000 uri­tyk­ses­tä ei ole ollut yhtään ulko­mais­ta työn­te­ki­jää. Suo­men kie­li on epä­täs­mäl­li­nen mää­rä­tyn muo­don puut­tues­sa. En väit­tä­nyt että kaik­ki työ­nan­ta­jat ovat tätä miel­tä vaan että olen useil­ta työ­nan­ta­jil­ta saa­nut palau­tet­ta, että ulko­mai­set työn­te­ki­jät ovat parem­pia. Täl­lai­sen vas­tauk­sen sain esi­mer­kik­si, kun kävim­me ennen vaa­le­ja Ris­to Rau­ta­van kans­sa tutus­tu­mas­sa hel­sin­ki­läi­seen auton­jousia val­mis­ta­vaan tehtaaseen.

    Auton­jousia val­mist­va teh­das kuu­lu­nee Metal­lin sop­pa­rin pii­riin, joten he eivät ole var­si­nai­sia mata­la­palk­kai­sia , joi­hin viitttasit.

    Ellei sit­ten ole niin, ettei ulko­maa­lai­sel­le mak­se­ta täyt­tä palk­kaa ja työ­ajat­kin ovat mitä sattuu.

    Var­maan sel­lai­nen työn­te­ki­jä, joka on kuin orja, onkin hyvä työn­te­ki­jä työ­nan­ta­jan mielestä ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Rogue:

    Voi­sin kui­ten­kin kuvi­tel­la, että jos älyk­kyys­tes­te­jä onnis­tut­tais mark­ki­noi­maan suu­rel­le ylei­söl­le parem­pa­na fik­suu­den proxy­na kuin yli­opis­to­tut­kin­toa, niin ajan mit­taan sig­na­loin­ti­ve­toi­nen kou­lu­tusin­flaa­tio vähe­nis edes jon­kin verran. 

    Opin­nois­ta suo­riu­tu­mi­nen muis­tut­taa enem­män itse työn­te­koa kuin älyk­kyys­tes­ti. Siten se lie­nee älyk­kyys­tes­tiä parem­pi proxy työkyvykkyydelle.

    Kou­lu­tuk­sen tuli­si kui­ten­kin imi­toi­da työ­elä­mää nykyis­tä­kin parem­min. Opis­ke­li­jat sai­si­vat parem­mat val­miu­det sel­vi­tä työ­elä­mäs­sä, tai voi­si­vat huo­ma­ta jo opis­ke­lun aika­na, ettei­vät halua­kaan alal­le. Tut­kin­to­to­dis­tuk­set oli­si­vat luo­tet­ta­via työ­ky­vyn merk­ke­jä. Val­mis­tu­mi­sa­jat­kin voi­si­vat lyhen­tyä: Jos opis­ke­lu imi­toi työn­te­koa palk­kaa lukuu­not­ta­mat­ta, mik­si vii­vy­tel­lä valmistumista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Vihe­rins­si:
    Älyk­kyy­den periy­ty­vyyt­tä on poh­dit­tu pal­jon, mut­ta tut­ki­mi­sen tekee hyvin ongel­mal­li­sek­si se, että asi­aan vai­kut­ta­vat ympä­ris­tö­te­ki­jät ja gee­nit kul­ke­vat samas­sa perheessä.

    Sama meto­di­nen ongel­ma on kai­kes­sa käyt­täy­ty­mis­ge­ne­tii­kas­sa, mut­ta onnek­si on ole­mas­sa sel­lai­sia luon­no­noik­ku­ja kuin ident­ti­set ja epäi­dent­ti­set kak­so­set, joi­ta ver­tai­le­mal­la pys­ty­tään erot­ta­maan perit­ty­jen gee­nien vai­ku­tus peri­tyis­tä ympä­ris­tö­te­ki­jöis­tä. Käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­sot­tu­na kaik­ki käyt­täy­ty­mis­ge­neet­ti­set löy­dök­set perus­tu­vat kaksostutkimuksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Tai­taa olla todel­la tapaus‑, ala- ja kan­sa­koh­tais­ta tämä ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den hyvyys taik­ka huonous.

    Olen kuul­lut, että itä-euroo­pas­ta saa­pu­neet metal­li­työn­te­ki­jät ovat todel­la hyviä. Olen myös kuul­lut, että afrik­ka­lais- ja aasia­lais­taus­tai­set sii­voo­jat ovat sur­kei­ta. Kum­mat­kin perus­tu­vat ensi­kä­den tie­toi­hin. Metal­li­mies­ten kehut perus­tu­vat tar­kas­ta­jien ker­to­muk­siin ja sii­vous­puo­len moit­teet olen kuul­lut niil­tä sii­voa­jil­ta, jot­ka ovat olleet työs­ken­te­le­mäs­sä ja opas­ta­mas­sa ulkomaalaisia. 

    Yhteis­tä tari­noil­le on, että ne sijoit­tu­vat maakuntiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Pro­met­heus: Läh­de?

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aina­kin sii­voo­jat ovat liki kaik­ki ulko­maa­lai­sia, joten täs­sä tulee ‘win by default’. Sama­ten bus­si­kus­keis­sa suo­ma­lais­taus­tais­ten osuus on las­ke­nut melkoisesti.

    Kor­kean elin­ta­son yhteis­kun­nis­sa on ‘natii­vien ’ vai­kea moti­voi­tua hoi­ta­maan ras­kas­ta ja huo­nos­ti pal­kat­tua työ­tä. Tämä tai­taa olla var­sin glo­baa­li ilmiö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Työ­nan­ta­jaa ei kiin­nos­ta pel­käs­tään työn­te­ki­jän fik­suus, kuten jot­kut tun­tu­vat luu­le­van, eikä edes pel­käs­tään fik­suus plus kou­lu­tus, ammat­ti­tai­to. Usein vie­lä tär­keäm­pää on ahke­ruus, luo­tet­ta­vuus, perää­nan­ta­mat­to­muus ja mää­rä­tie­toi­suus eli sanal­la sanot­tu­na tah­don­voi­ma. Tah­to vie tun­ne­tus­ti läpi har­maan kiven, joten sii­tä ei ole iloa pel­käs­tään työmarkkinoilla.

    Loh­dul­lis­ta on “sää­ty­kier­ron” eli sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den kan­nal­ta, että tah­don­voi­ma ei rii­pu älyk­kyy­des­tä tai muus­ta­kaan lah­jak­kuu­des­ta. Sitä voi myös kehit­tää var­sin yksin­ker­tai­sin kons­tein. Se taas tar­koit­taa, että peli ei ole mene­tet­ty vaik­ka koto­na ei tah­don­voi­ma oli­si pääs­syt­kään kukoistamaan.

    Ikä­vää taas on, että kou­lun kyky kehit­tää tah­don­voi­maa on huo­nos­ti menes­ty­vien ja eten­kin poi­kien paris­sa romah­ta­nut. Vai oli­si­ko kyse sii­tä, että osa poru­kas­ta itse heit­tää pyyh­keen kehään, kun pit­kä­jän­tei­syys ei nyky­ään tun­nu tuo­van pal­kin­to­ja aina­kaan sii­nä mää­rin kuin lyhyt­jän­tei­nen halu­jen tyydytys?

    Niin tai näin, kes­kus­te­lun pain­opis­te pitää siir­tää älyk­kyy­des­tä ja muis­ta vah­vas­ti periy­ty­vis­tä piir­teis­tä tah­don­voi­man kehit­tä­mi­seen — jos siis kiin­nos­taa, miten hei­kom­mal­la­kin gee­ni­pe­ri­mäl­lä pär­jää eriar­vois­tu­mi­sen tren­de­jä vastaan. 

    Tah­don­voi­man lisään­ty­mi­sen seu­rauk­se­na vie­lä gee­ni­pe­ri­mä­kin popu­laa­tios­sa tasaan­tuu, kos­ka nai­set suo­si­vat voi­mak­kaas­ti menes­ty­viä mie­hiä eli älyk­käi­tä tai tah­dol­taan vah­vo­ja. Loo­gi­nen seu­raus oli­si, että vähem­män älyk­käi­den mies­ten mah­dol­li­suus perus­taa per­he yli­pään­sä ja eten­kin kun­nol­li­sen nai­sen kans­sa kasvaisi.

    Mis­tä joh­tuu, että tah­do­voi­mas­ta on puhu­taan nyky­ään niin vähän? Vapaa kas­va­tus ja 60-luku­lai­set­ko lopet­ti­vat ikiai­kai­sen kas­va­tus­pe­rin­teen “lii­an tukah­dut­ta­va­na”? Ket­kä nyt syyl­li­siä ovat­kaan, he teki­vät kar­hun­pal­ve­luk­sen tasa-arvolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Jor­ma Nord­lin: Nope­aan muu­tok­seen ei ker­kee ajois­sa sopeu­tua, se ottaa aikan­sa ja se taas luo ongelmia. 

    Vaik­ka “kii­nas­sa” ei kaik­ki oli­si nopeam­pia sopeu­tu­maan, siel­lä on niin mon­ta näi­hin glo­baa­lei­hin nopei­siin muu­tok­siin nopeam­min sopeu­tu­nut­ta, että tääl­lä ei ehdi kuin kai­kis­ta par­haat sopeu­tu­maan — ja loput työt teh­dään “kii­nas­sa” — mark­ki­nat ei jää odot­te­le­maan jos­ko suo­ma­lais­ten pää­jouk­ko sopeu­tui­si ensi vuon­na. Maa­li vaih­tuu ennen kuin muun­to­kou­lu­tuk­sen pää­sy­ko­kei­ta on pidet­ty. (Lai­naus­mer­keis­sä “kii­na”, kos­ka tark­ka maa vaih­te­lee kiih­ty­väl­lä tah­dil­la, mut­ta eri­näis­ten kau­koi­dän hal­pa­mai­den välillä.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Lii­an van­ha: Ison eron mah­dol­li­suuk­siin tekee se, onko tik­kai­den ala­pää varas­tos­sa vai johtokunnassa.

    Van­hem­pien vau­raus , kou­lu­tus ja ase­ma rat­kai­se­vat mil­lai­nen ver­kos­to nuo­rel­la on käytössään.

    Varas­to­mie­hen ver­kos­to on varas­tos­sa se lap­sen suh­teil­la saa­ma työ­paik­ka on varastossa.

    Mut­ta tj lap­sel­la van­he­man tar­joa­ma ver­kos­to on yri­tys­ten joh­to ja kun ensim­mäi­nen amma­til­li­nen työ­paik­ka on joh­don avus­ta­ja­na niin ura on taat­tu ja etu­mat­ka on kym­me­niä vuosia

    Taka­mat­kal­ta läh­det­täes­sä täy­tyy olla todel­la huip­pu, jot­ta kirii etu­mat­kan kiinni.

    Suh­tei­den mer­ki­tys on nyky­ään eri­tyi­sen koros­tu­nut, kos­ka työt­tö­miä on 421000 , uusien työ­paik­ko­jen mää­rä pie­ni .Sil­loin kil­pai­lus­sa rat­kai­se­vat hyvin pie­net tekijät.

    Kyl­lä on sanot­ta­va, että Lii­an Van­ha osui nau­lan kantaan. 

    Muis­tan itse­kin opis­ke­luai­ka­na­ni, kuin­ka eräil­le työl­lis­ty­mi­nen huip­pu­har­joit­te­lu­paik­koi­hin oli tavat­to­man help­poa. Pie­nel­lä googlauk­sel­la yhdis­tä­vä omi­nai­suus sel­vi­si. Kyse on nime­no­maan ver­kos­tois­ta, ei aina sin­ne äipän tai iskän duu­ni­pai­kal­le työllistymisestä.

    Yli­kou­lu­tus on pahen­ta­nut näi­den ver­kos­to­jen käyt­tä­mis­tä. Kos­ka kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä on tar­jol­la yllin kyl­lin, suh­tei­den mer­ki­tys korostuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. sunimh: Näin var­maan voi olla­kin, ei sii­nä mitään. Hive­nen rasis­tis­ta tie­ten­kin on se, että sii­nä mis­sä sata vuot­ta sit­ten han­kit­tiin siir­to­mai­ta ja pai­kal­li­set lai­tet­tiin hom­miin, jot­ka eivät olleet val­koi­sel­le mie­hel­le sove­liai­ta, sama peri­aa­te on nyt – vih­rei­den ja mui­den edis­tyk­sel­lis­ten taho­jen taput­taes­sa käsi­ään – siir­ret­ty käy­tän­töön länsimaissa. 

    Nyt kel­paa­kin itse itseä­ni lai­na­ten esi­tel­lä päi­vän uuti­sia, kun ker­ran­kin näin her­kul­li­ses­ti osuu yksiin eilis­päi­vän kom­ment­tien kans­sa. Eli siel­tä­hän se vih­reä rasis­ti nousee esiin, kun mamu on vää­rän väri­nen, ja vie­lä vää­rää mieltä:

    Rotu­pe­su­tuo­te ja nolla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Lii­an van­ha: Auton­jousia val­mis­ta­va teh­das kuu­lu­nee Metal­lin sop­pa­rin pii­riin, joten he eivät ole var­si­nai­sia mata­la­palk­kai­sia , joi­hin viitttasit.
    ‘snip’

    No onhan metal­lis­sa­kin eri palk­ko­ja, ei ole sama palk­ka kaikilla.

    Ja aikoi­naan kun metal­li­fir­maan, jos­sa lan­ko­mies oli töis­sä, tuli viet­na­mi­lai­sia (siis aika kau­an sit­ten), Suo­mi-pojat yrit­ti­vät istua hei­dät ulos, kun he teki­vät lii­kaa töitä.

    Ehkä ajat ovat muut­tu­neet, ehkä eivät?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. dio­di:
    Käsit­tääk­se­ni vii­väs­tet­ty tyy­dy­tys (delayed gra­ti­fica­tion, mikä on oikea suo­men­nus?) on pal­jon mer­kit­se­väm­pää lap­sen myö­hem­män menes­tyk­sen ennus­ta­ja kuin älyk­kyys­osa­mää­rä. Kaik­kein huo­no-osai­sim­mil­la (mm. van­geil­la) on val­ta­vas­ti impuls­si­kont­rol­li­häi­riöi­tä ja yhtä lah­jak­kais­ta ne joil­la on tah­don­voi­maa puur­taa pär­jää­vät elämässä. 

    Täs­tä on käsit­tääk­se­ni kokeel­lis­ta ja seu­ran­ta­näyt­töä. mm. Stan­ford marsh­mal­low expe­ri­ment ja useam­pi kokeen uusin­ta osoit­ta­vat että kyky hal­li­ta impuls­se­ja ja siir­tää pal­kin­to myö­hem­mäk­si indi­koi mm. kou­lu­me­nes­tys­tä parem­min kuin älykkyys.

    Sinäl­lään on sel­vää, että itse­ku­ri vai­kut­taa menes­ty­mi­seen, mut­ta tämän kuu­lui­san vaah­to­kark­ki­tes­tin todis­tus­voi­ma on huo­mat­ta­vas­ti vähäi­sem­pi kuin yleen­sä esi­te­tään. Mische­lin tätä kos­ke­vat tut­ki­muk­set kär­si­vät samois­ta ongel­mis­ta kuin monet muut­kin sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gi­set tut­ki­muk­set: pie­net, ei-edus­ta­vat otok­set, itse­näis­ten repli­kaa­tioi­den puut­tu­mi­nen, epä­us­kot­ta­van suu­ri vai­ku­tus­voi­ma suh­tees­sa mit­ta­rin epä­tark­kuu­teen, kausaa­li­sen meka­nis­min epä­sel­vyys jne.

    Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa tois­tet­tiin Mische­lin vaah­to­kark­ki­koe sil­lä ero­tuk­sel­la, että kokeel­li­ses­ti mani­pu­loi­tiin las­ten odo­tuk­sia sii­tä, sai­si­vat­ko he todel­la toi­sen kar­kin odot­ta­mal­la. Ne, joi­ta epä­suo­ras­ti vakuu­tet­tiin kokeen jär­jes­tä­jien luo­tet­ta­vuu­des­ta, vii­vyt­te­li­vät kar­kin syö­mis­tä kes­ki­mää­rin 13 minuut­tia, kun taas ne, joi­den luot­ta­mus­ta kokeen jär­jes­tä­jiin hor­ju­tet­tiin, odot­ti­vat kes­ki­mää­rin vain 3 minuut­tia. Voi siis olla, että Mische­lin alku­pe­räi­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa mitat­tiin todel­li­suu­des­sa las­ten per­he- ym. ympä­ris­tön luo­tet­ta­vuut­ta, ennal­ta-arvat­ta­vuut­ta jne. eikä niin­kään lap­sen itsekuria.

    Sitä vas­toin tie­to ÄO:n ennus­te­voi­mas­ta perus­tuu satoi­hin tut­ki­muk­siin, jois­sa otos­koot ovat usein tuhan­sia tai enem­män. ÄO:n eko­lo­gi­nen vali­di­teet­ti on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kuin sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gis­ten koe­jär­jes­te­ly­jen, ja kausaa­li­suu­den suun­ta ja luon­ne ymmär­re­tään ÄO:n suh­teen myös huo­mat­ta­vas­ti parem­min muun muas­sa käyt­täy­ty­mis­ge­neet­tis­ten ja suu­rien pit­kit­täis­tut­ki­mus­ten ansiosta.

    Yksi ällis­tyt­tä­vim­mis­tä vii­me­ai­kai­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta on: “No Gene­tic Influence for Child­hood” ja lyhyt jut­tu aihees­ta Child Beha­viour: Not In Their Genes?.Geno­me-wide complex trait ana­ly­sis (GCTA) jon­ka avul­la voi sel­vit­tää gee­nien yhteis­vai­ku­tusa näyt­tää että pituus, mate­maat­ti­nen ja kie­lel­li­nen älyk­kyys ovat osit­tain periy­ty­viä, mut­ta käy­tös ei periydy.

    Ymmär­sit vää­rin tuon tut­ki­muk­sen. Sii­nä siis saa­tiin tulok­sek­si, että las­ten käyt­täy­ty­mi­son­gel­mia ei voi­da selit­tää mis­sään mää­rin sel­lai­sil­la gee­ni­va­rian­teil­la, jot­ka ovat suh­teel­li­sen ylei­siä väes­tös­sä. Tämä poik­ke­aa tulok­sis­ta, joi­den mukaan mm. älyk­kyy­den, pituu­den ja pai­non vaih­te­lu selit­tyy enim­mäk­seen ylei­sil­lä gee­ni­va­rian­teil­la. (Ylei­sel­lä gee­ni­va­rian­til­la tar­koi­te­taan sel­lai­sia, joi­den fre­kvens­si väes­tös­sä on vähin­tään muu­ta­ma prosentti.)

    Kos­ka kak­sos- ja adop­tio­tut­ki­muk­set osoit­ta­vat gee­nien vai­kut­ta­van huo­mat­ta­vas­ti käy­tös­häi­riöi­hin, tämän mai­nit­se­ma­si tut­ki­muk­sen tulok­set viit­taa­vat sii­hen, että käy­tös­häi­riöi­hin vai­kut­ta­vat vain har­vi­nai­set gee­ni­va­rian­tit. Tämä ei ole kovin yllättävää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Kou­lu­tus on juu­ri sii­tä syys­tä suo­sit­tu sig­naa­li, että sen hank­ki­mi­nen usein vaa­tii sekä älliä että pit­kä­jän­tei­syyt­tä. Moni äly­käs ihmi­nen on hyvin lyhyt­jän­tei­nen, jol­loin heis­tä ei ole ihan niin pal­jon hyö­tyä työ­nan­ta­jal­le tms kuin sel­lai­ses­ta joka ajat­te­lee pitkäjänteisemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Pön­töin­kin menes­tyy kun­han on yllin kyl­lin talou­del­lis­ta, sosi­aa­lis­ta tai kult­tuu­ris­ta pää­omaa. Vähän van­hem­pi pol­vi var­maan muis­taa tämän Bour­dieun sosio­lo­gi­sen ana­lyy­sin. (Talou­del­li­sen pää­oman ymmär­tää jokai­nen, sosi­aa­li­nen tar­koit­taa luot­ta­mus­ver­kos­to­ja ja kult­tuu­ri­nen kykyä luo­via vai­vat­ta arvos­te­te­tuis­sa sym­bo­li­ver­kos­tois­sa, kuten vaik­ka kykyä puhua luon­te­vas­ti arvo­val­tai­sen ylei­sön edessä.)

    Mil­lään maan­siir­to­ko­neel­la ei kil­pa­kent­tää voi tasoit­taa niin pal­jon, että kaik­kia pää­omia yltä­kyl­läi­ses­ti omis­ta­va ei oli­si voit­ta­nut jo ennen kil­van alka­mis­ta. Aina­kin jos menes­tys­tä mita­taan kyvyl­lä hank­kia menes­tyk­sen sym­bo­le­ja, kuten rahaa, ystä­viä ja vai­ku­tus­val­taa. Jo yhden­kin pää­oman suve­ree­ni hal­lit­se­mi­nen riit­tää usein menes­tyk­sel­li­seen elämään.

    Jos pää­omia ei satu peri­mään, ne pitää itse hank­kia, jos halu­aa menes­tyä. Meri­to­kra­tias­sa on tapa­na aja­tel­la, että hank­ki­mi­nen onnis­tuu hen­ki­lö­koh­tai­sil­la omi­nai­suuk­sil­la, eten­kin älyl­lä ja tah­don­voi­mal­la. Kos­ka kui­ten­kin ihmi­set saa­vat jo kotoa eri mää­rän mai­nit­tu­ja pää­omia, puh­das­ta meri­to­kra­ti­aa ei ole eikä tule, koh­ta­lom­me on mää­rät­ty ennen syn­ty­mää — aina­kin tilas­tol­li­ses­ti. Meri­to­kra­tian voi­kin mää­ri­tel­lä kek­kos­mai­ses­ti vähi­ten huo­nok­si kai­kis­ta huo­nois­ta systeemeistä. 

    Meri­to­kra­ti­aa voi kui­ten­kin työs­tää parem­mak­si. Ihmi­sil­le pitää antaa esi­mer­kik­si vähin­tään muo­dol­li­ses­ti tasa­ve­roi­nen mah­dol­li­suus kouluttautua. 

    Lisäk­si pitäi­si miet­tiä asi­aa ikään kuin päin­vas­tai­sel­ta suun­nal­ta: miten eri pää­omien mer­ki­tys­tä sai­si vähen­net­tyä. Miten esi­mer­kik­si ver­kos­to­jen, “suh­tei­den” epä­ta­sa-arvoa luo­via piir­tei­tä sai­si vähen­net­tyä pilaa­mat­ta nii­den myön­tei­siä puolia?

    Suo­mes­sa on aina­kin onnis­tut­tu vähen­tä­mään tiet­ty­jen ylä­luok­kai­suut­ta ilmai­se­vien “kult­tuu­ris­ten hyö­dyk­kei­den” arvo var­maan län­ti­sen maa­il­man mata­lim­mik­si. Tar­koi­tan sitä, että tääl­lä työ­läis­per­heen vesa voi men­nä kyl­mil­tään vaik­ka pres­san luo päi­väl­li­sel­le ja onnis­tua käyt­täy­ty­mään itse­ään munaa­mat­ta. Mones­sa muus­sa maas­sa se ei onnis­tui­si. Tämä tar­koit­taa, että Suo­mes­sa kult­tuu­ri­sen pää­oman hank­ki­mi­nen on jol­tain osin tavat­to­man help­poa, kult­tuu­ris­ten hyö­dyk­kei­den hita matala.

    Yri­tän täs­sä siis mie­tis­kel­lä, miten “sää­ty­kier­to” riip­puu pal­jos­ta muus­ta­kin kuin hen­ki­lön peri­mäs­tä. Menes­tyk­seen tar­vit­ta­van peri­tyn älyn voi ensin­nä­kin älyn voi pit­käl­ti kor­va­ta tah­don­voi­mal­la, jota voi opet­taa ja hank­kia suh­teel­li­sen hel­pos­ti. Toi­sek­si, menes­tys­tä mit­taa­vat hyö­dyk­keet ja nii­den ovat pit­käl­ti yhteis­kun­nal­li­ses­ti mää­rät­ty­jä. Nii­den hin­taa voi myös halu­tes­sa las­kea, jos halu­taan mah­dol­li­sim­man monen pää­se­vän “kapi­ta­lis­tik­si” eli eri­lais­ten pää­omien omistajiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Yli­kou­lu­tus on pahen­ta­nut näi­den ver­kos­to­jen käyt­tä­mis­tä. Kos­ka kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä on tar­jol­la yllin kyl­lin, suh­tei­den mer­ki­tys korostuu.”

    Näin se on, samoin perit­ty omai­suus. Kurs­si­ka­ve­ri­ni oli kurs­sin hei­koin ja val­mis­tui myö­hem­pään pääs­ten juu­ri ja juu­ri läpi.

    Mut­ta puo­len vuo­den kulut­tua hän oli toi­mi­tus­joh­ta­ja ja hän oli yli­voi­mai­ses­ti paraspalkkaisin. 

    Hän jäi myi fir­man 80-luvun lopul­la ja jäi “eläk­keel­le “.

    Ja jos pää­see suh­teil­la hyviin ase­miin niin ei siel­tä mihin­kään tipah­da vaik­ka kyvyt eivät vas­taa vaa­ti­muk­sia. Suu­ret fir­mat ovat täyn­nä suo­jat­te­ja, joil­le on jär­jes­tet­ty hyvä­palk­kai­nen suojatyöpaikka.

    Ja onhan noi­ta muun­kin­lai­sia viheltäjiä,eräs enti­nen tj on kerän­nyt enem­män irti­sa­no­mis­kor­vauk­sia kuin tj palkkaa.

    Työ­elä­mäs­sä on pal­jon hei­nä­sirk­ko­ja, jot­ka vai­kut­ta­vat päte­vil­tä, ovat sosi­aa­li­sia ja pur­sua­vat ideoita.

    Mut­ta he har­voin syven­ty­vät toiin­taan eivät­kä tutus­tu kokonaisuuteen

    Ideat ovat sen vuok­si var­sin kes­ke­ne­räi­siä ja/tai huo­no­ja eikä hei­dän kykyn­sä rii­tä jalos­ta­maan ide­aa toiminnaksi.

    Kun sit­ten maa alkaa polt­taa jal­ko­jen alla niin vaih­de­taan tehtävää/firmaa ja taas päi­vä pais­taa. Muut saa­vat kor­ja­ta jäljet

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Lah­jak­kaim­mat­kin har­joit­te­le­vat ja pal­jon. Hui­pul­le pää­see tänä päi­vä­nä vain koval­la työl­lä oli sit­ten kysy­mys urhei­lus­ta, tut­ki­muk­ses­ta tai mis­tä tahan­sa har­ras­tuk­ses­ta tai työstä.”

    Tää on se oleel­li­sin jut­tu. Kun sisäis­tää kun­nol­la sen yhtey­den har­joit­te­le­mi­sen ja onnis­tu­mi­sen välil­lä niin voi menes­tyä. Aika­naan Hel­sin­gin tek­nil­li­ses­sä opis­tos­sa tie­to­lii­ken­ne­tek­nii­kan insi­nöö­ri­lin­jal­la oli yksi opis­ke­li­ja, joka oli yleen­sä aina luok­kan­sa paras. Sit­ten joku kysyi hänel­tä, miten pal­jon oikein har­joit­te­lee ja tekee teh­tä­viä. Vai­vau­tu­nee­na tote­si, ettei sen enem­pää kuin muut­kaan. Tuli kui­ten­kin ilmi, että hän istui kai­ket illat myö­hään asti kou­lul­la har­joit­te­le­mas­sa. Myö­hem­min hän val­mis­tui tkk:lta.

    Älyk­kyy­teen ei kan­nat­tai­si kiin­nit­tää lii­kaa huo­mio­ta, jos ei ole jotain kehi­tys­häi­riöi­tä. Jos on nor­maa­lis­ti kehit­ty­nyt ihmi­nen, niin sil­loin kysy­mys on enem­män­kin har­joi­tus­ten määrästä. 

    Lii­an van­ha: “Yli­kou­lu­tus on pahen­ta­nut näi­den ver­kos­to­jen käyt­tä­mis­tä. Kos­ka kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä on tar­jol­la yllin kyl­lin, suh­tei­den mer­ki­tys korostuu.”Näin se on, samoin perit­ty omai­suus. Kurs­si­ka­ve­ri­ni oli kurs­sin hei­koin ja val­mis­tui myö­hem­pään pääs­ten juu­ri ja juu­ri läpi.Mutta puo­len vuo­den kulut­tua hän oli toi­mi­tus­joh­ta­ja ja hän oli yli­voi­mai­ses­ti paras­palk­kai­sin. Hän jäi myi fir­man 80-luvun lopul­la ja jäi “eläk­keel­le “.Ja jos pää­see suh­teil­la hyviin ase­miin niin ei siel­tä mihin­kään tipah­da vaik­ka kyvyt eivät vas­taa vaa­ti­muk­sia. Suu­ret fir­mat ovat täyn­nä suo­jat­te­ja, joil­le on jär­jes­tet­ty hyvä­palk­kai­nen suojatyöpaikka.Ja onhan noi­ta muun­kin­lai­sia viheltäjiä,eräs enti­nen tj on kerän­nyt enem­män irti­sa­no­mis­kor­vauk­sia kuin tj palkkaa.Työelämässä on pal­jon hei­nä­sirk­ko­ja, jot­ka vai­kut­ta­vat päte­vil­tä, ovat sosi­aa­li­sia ja pur­sua­vat ideoita.Mutta he har­voin syven­ty­vät toiin­taan eivät­kä tutus­tu koko­nai­suu­tee­nI­deat ovat sen vuok­si var­sin kes­ke­ne­räi­siä ja/tai huo­no­ja eikä hei­dän kykyn­sä rii­tä jalos­ta­maan ide­aa toiminnaksi.Kun sit­ten maa alkaa polt­taa jal­ko­jen alla niin vaih­de­taan tehtävää/firmaa ja taas päi­vä pais­taa. Muut saa­vat kor­ja­ta jäljet

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yksi ongel­ma “tasa­päis­tä­väs­sä” kou­lu­tuk­ses­sa on se, että lah­jak­kaim­mat eivät opi teke­mään työ­tä opis­ke­lun hyväk­si. Sii­hen pitäi­si kek­siä jokin rat­kai­su. Urhei­lus­sa ja musii­kis­sa on kek­sit­ty, mate­ma­tii­kas­sa ei ole.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Mar­ko Hami­lo: Sama meto­di­nen ongel­ma on kai­kes­sa käyt­täy­ty­mis­ge­ne­tii­kas­sa, mut­ta onnek­si on ole­mas­sa sel­lai­sia luon­no­noik­ku­ja kuin ident­ti­set ja epäi­dent­ti­set kak­so­set, joi­ta ver­tai­le­mal­la pys­ty­tään erot­ta­maan perit­ty­jen gee­nien vai­ku­tus peri­tyis­tä ympä­ris­tö­te­ki­jöis­tä. Käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­sot­tu­na kaik­ki käyt­täy­ty­mis­ge­neet­ti­set löy­dök­set perus­tu­vat kaksostutkimuksiin.

    Eri per­hei­siin adop­toi­dut ident­ti­set kak­so­set ovat kaik­kein arvok­kaim­pia tut­ki­mus­koh­tei­ta. Vali­tet­ta­vas­ti he ovat har­vi­nai­sia. Lisäk­si he eivät jaa ainoas­taan gee­ne­jään, vaan myös aimo annok­sen ympä­ris­tö­te­ki­jöi­tä. Tär­kein näis­tä yhtei­ses­sä koh­dus­sa saman­ai­kai­ses­ti vie­tet­ty aika. Täl­lä on hyvin suu­ri mer­ki­tys lap­sen kehi­tyk­sel­le. Äiti ei myös­kään vält­tä­mät­tä ole luo­pu­nut lap­sis­taan välit­tö­mäs­ti, vaan on voi­nut viet­tää jon­kin aikaa hei­dän kans­saan. Kol­man­te­na teki­jä­nä voi­daan mai­ni­ta, että kak­sos­ten adop­tio­van­hem­pia ei vali­ta satun­nai­ses­ti, vaan he ovat yleen­sä mel­ko saman­lai­sia rodul­li­ses­ti ja sosio­eko­no­mi­ses­ti. Syn­ty­mäs­tään ero­tet­tu­jen ident­tis­ten kak­sos­ten yhtä­läi­syy­det eivät siis perus­tu vain geeneihin.

    Ident­tis­ten kak­sos­ten ver­tai­lua epäi­dent­ti­siin kak­so­siin hait­taa se, että ident­ti­nen ulko­muo­to joh­ta­nee ympä­ris­tö­te­ki­jöi­den saman­kal­tai­suu­teen. Lisäk­si koh­dus­sa ident­ti­sil­lä kak­so­sil­la on alku­tai­pa­lees­ta ident­ti­nen ympä­ris­tö kun taas eri­mu­nai­sil­la kak­so­sil­la se on eri­lai­nen alus­ta läh­tien. Tämän sei­kan vai­ku­tus näkyy ver­tai­le­mal­la eri vai­hees­sa eriy­ty­nei­tä ident­ti­siä kak­so­sia: saman istu­kan jaka­neet ovat “ident­ti­sem­piä” kuin muut ident­ti­set kaksoset.

    Perit­ty­jen gee­nien erot­ta­mi­nen peri­tyis­tä ympä­ris­tö­te­ki­jöis­tä kak­sos­tut­ki­mus­ten avul­la saat­taa siis olla vai­keam­paa kuin voi­si olettaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Jor­ma Nord­lin: Tää on se oleel­li­sin jut­tu. Kun sisäis­tää kun­nol­la sen yhtey­den har­joit­te­le­mi­sen ja onnis­tu­mi­sen välil­lä niin voi menes­tyä. Aika­naan Hel­sin­gin tek­nil­li­ses­sä opis­tos­sa tie­to­lii­ken­ne­tek­nii­kan insi­nöö­ri­lin­jal­la oli yksi opis­ke­li­ja, joka oli yleen­sä aina luok­kan­sa paras. Sit­ten joku kysyi hänel­tä, miten pal­jon oikein har­joit­te­lee ja tekee teh­tä­viä. Vai­vau­tu­nee­na tote­si, ettei sen enem­pää kuin muut­kaan. Tuli kui­ten­kin ilmi, että hän istui kai­ket illat myö­hään asti kou­lul­la har­joit­te­le­mas­sa. Myö­hem­min hän val­mis­tui tkk:lta.

    Olen samaa miel­tä har­joit­te­le­mi­sen ja menes­ty­mi­sen kor­re­laa­tios­ta. Sen sijaan esi­merk­ki­si ei vält­tä­mät­tä ole par­haas­ta pääs­tä, min­kä luma-ainei­den opet­ta­jat osaa­vat kertoa.

    Tie­tyil­lä aloil­la lah­jak­kuu­des­ta (joko syn­nyn­näis­tä tai lap­se­na han­kit­tua) on erit­täin suur­ta etua oppi­mis­no­peu­den suh­teen. Mate­maat­ti­set alat ovat voi­mak­kaas­ti täl­lai­sia, tai­dea­lat samoin.

    Täs­sä pii­lee kui­ten­kin ansa myös näil­le lah­jak­kail­le. Nykyi­sel­lään mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas (siel­tä par­haas­ta pro­sen­tis­ta tai pro­mil­les­ta) nuo­ri sel­vi­ää lukion lop­puun asti mate­maat­ti­sis­ta aineis­ta pitä­mäl­lä kor­vat auki tun­nil­la ja teke­mäl­lä pie­nen mää­rän koti­teh­tä­viä. Sil­lä suo­ri­tuk­sel­la saa erin­omai­set arvo­sa­nat ja opiskelupaikan.

    Sen jäl­keen alkaa­kin tus­ka, kun yli­opis­to­ta­sol­la jo ne perus­ma­ti­kat ja ‑fysii­kat alka­vat vaa­tia työn­te­koa fik­suim­mil­ta­kin. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä muus­ta opis­ke­lus­ta, joka vaa­tii kai­ken­lai­sia kir­jal­li­sen ilmai­sun tai­to­ja ja muu­ta inhot­ta­vaa, jota ei tul­lut kou­lus­sa juu­ri har­ras­tet­tua. Kun ei tarvinnut.

    Täs­sä koh­das­sa kou­lu­jär­jes­tel­mäs­sä on haas­te, jol­le pitäi­si teh­dä jotain. Eri­tyi­ses­ti lah­jak­kail­le oppi­lail­le pitäi­si jär­jes­tää riit­tä­vän pal­jon riit­tä­vän haas­ta­vaa teke­mis­tä, jot­ta työn­teon jalo tai­to tuli­si opit­tua. Lukios­sa näin voi jo osin käy­dä­kin, mut­ta perus­kou­lu ei täs­sä loista.

    Urhei­lus­sa tai musii­kis­sa har­ras­tuk­set huo­leh­ti­vat tuos­ta puo­les­ta, aka­tee­mi­sem­mal­la puo­lel­la nii­tä ei vas­taa­vas­ti ole tarjolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Käyt­täy­ty­mis­ge­ne­tiik­ka ei ole enää riip­pu­vai­nen pel­käs­tään kak­so­siin, adop­toi­tui­hin ym. perus­tu­vis­ta suku­lais­tut­ki­muk­sis­ta. Edel­lä mai­nit­tu GCTA-mene­tel­mä on kvan­ti­ta­tii­vi­sen gene­tii­kan perin­teis­ten mene­tel­mien geno­mi­poh­jai­nen laa­jen­nos. Sii­nä tut­ki­mus­hen­ki­löt eivät ole sukua kes­ke­nään, vaan heri­ta­bi­li­teet­ti esti­moi­daan hen­ki­löi­den DNA:n ja feno­tyy­pin kor­re­laa­tioi­den avul­la. Eli siis tut­ki­taan sitä, ovat­ko ne ei-suku­lai­set, joi­den ÄO-tulok­set tai muut omi­nai­suu­det ovat lähel­lä toi­si­aan, myös geno­mil­taan saman­lai­sem­pia kuin muut. GCTA-mene­tel­mää on käy­tet­ty muun muas­sa älyk­kyy­den heri­ta­bi­li­tee­tin esti­moi­mi­ses­sa. Tämän tut­ki­muk­sen mukaan GCTA:lla esti­moi­tu kitey­ty­neen älyk­kyy­den heri­ta­bi­li­teet­ti on noin 40 pro­sent­tia ja jous­ta­van älyk­kyy­den noin 50 prosenttia.

    Toi­nen vas­taa­va uusi mene­tel­mä perus­tuu sii­hen, että vaik­ka sisa­rus­ten sano­taan jaka­van 50 pro­sent­tia gee­ni­va­rian­teis­taan, todel­li­suu­des­sa tuo luku on vain kes­kiar­vo, jon­ka ympä­ril­le sisa­rus­ten geneet­ti­nen saman­lai­suus aset­tuu nor­maa­li­ja­kau­tu­nees­ti noin nel­jän pro­sent­tiyk­si­kön kes­ki­ha­jon­nal­la. Tämän sisa­rus­ten DNA-ana­lyy­sis­tä pal­jas­tu­van suku­lai­suu­den varians­sin perus­teel­la voi­daan tut­kia, ovat­ko vaik­ka­pa 53 pro­sent­tia gee­ni­va­rian­teis­taan jaka­vat sisa­ruk­set feno­tyyp­pi­ses­ti saman­lai­sem­pia kuin 47-pro­sent­ti­set sisa­ruk­set. Muis­taak­se­ni tämä tut­ki­mus on ainoa, jos­sa tätä mene­tel­mää on tois­tai­sek­si sovel­let­tu. Sii­nä saa­tiin pituu­den heri­ta­bi­li­tee­tik­si 80 pro­sent­tia, joka vas­taa kak­sos­tut­ki­muk­sis­sa saa­tu­ja tulok­sia. Tämä mene­tel­mä ei kär­si kak­sos­tut­ki­mus­ten sii­tä väi­te­tys­tä puut­tees­ta, että ident­tis­ten kak­sos­ten fyy­si­nen saman­lai­suus voi­si aiheut­taa myös hei­dän mui­den feno­tyyp­pien­sä saman­lai­suut­ta (ks. Lepo­ti­la zZ:n kom­ment­ti yllä).

    Näi­den kah­den uuden meto­din puut­tee­na on se, että niil­lä voi­daan esti­moi­da vain addi­tii­vis­ta heri­ta­bi­li­teet­tiä eikä siis gee­nien välis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Tämä tar­koit­taa sitä, että ne voi­vat aliar­vioi­da heri­ta­bi­li­teet­tia. Toi­se­na puut­tee­na on se, että ne vaa­ti­vat erit­täin suu­ria otok­sia toi­miak­seen. Kol­man­nek­si eten­kin GCTA aliar­vioi heri­ta­bi­li­teet­tia sik­si, että se voi täl­lä het­kel­lä ottaa huo­mioon vain ylei­set geenivariantit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Yksi ongel­ma “tasa­päis­tä­väs­sä” kou­lu­tuk­ses­sa on se, että lah­jak­kaim­mat eivät opi teke­mään työ­tä opis­ke­lun hyväksi. ”

    Jos oppi teke­mään työ­tä jon­kun asian paris­sa, tai­toa voi sovel­taa ja sovel­taa­kin usein auto­maat­ti­ses­ti muuhun. 

    Kii­na­lai­nen kas­va­tus on täs­tä peri­aat­tees­ta kuu­lui­sa. Luke­ma­ni mukaan USA:n kii­na­lai­nen kes­ki­luok­ka pakot­taa lap­sen­sa esi­mer­kik­si opet­te­le­maan jon­kun soit­ti­men. Ja sitä sit­ten myös ope­tel­laan eikä olla opet­te­le­vi­naan. Kii­na­lai­set menes­ty­vät­kin erin­omai­ses­ti koulussa.

    Suo­ma­lai­nen ylem­pi kes­ki­luok­ka tai­si sovel­taa tätä peri­aa­tet­ta vie­lä vii­me vuo­si­sa­dal­la. Tai, no, saat­toi se puur­ta­mi­nen tapah­tua jon­kin muun­kin har­ras­tuk­sen parissa. 

    Mie­len­kiin­tois­ta on, että tut­ki­muk­sen mukaan hyvin­kin vähäi­nen puur­ta­mi­nen — jon­kin sel­lai­sen teke­mi­nen, joka ei vai­vat­ta suju — kas­vat­taa tah­don­voi­maa. Jos vaik­ka kir­joit­taa vasem­mal­la kädel­lä puo­li tun­tia päi­väs­sä, tent­ti­tu­lok­set paranevat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Väki­lu­vun kas­vu ei rii­pu vain syn­ty­vyy­des­tä vaan myös eli­niän piden­ty­mi­ses­tä, lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ikäjakaumastakin.

    Yhdys­val­lois­sa 3/4 tuloe­rois­ta on sisa­rus­ten väli­siä. Per­he­taus­ta on siis tois­si­jais­ta, kos­ka se 1/4 on pit­käl­ti gee­ne­jä. Mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvo on yllät­tä­vän pitkällä.

    Sää­ty­kier­ron mah­dol­li­nen hidas­tu­mi­nen ei tar­koi­ta, että mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvo ei oli­si lisään­ty­nyt. Ehkä ala­sää­dyis­sä on vähem­män lah­jak­kai­ta kuin ennen niis­sä mais­sa, jois­sa sää­ty­kier­to on toiminut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. äki­lu­vun kas­vu ei rii­pu vain syn­ty­vyy­des­tä vaan myös eli­niän piden­ty­mi­ses­tä, lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ikäjakaumastakin.

      Suo­sit­te­li­sin vähän tutus­tu­mis­ta mal­lien raken­ta­mi­seen. Kek­si­mää­räi­nen eli­ni­kä voi piden­tyä ehkä 10 pro­sen­til­la ja se on sii­nä. Jos väes­tö kak­sin­ker­tais­tuu suku­pol­ves­sa, vai­ku­tus on aivan tois­ta luok­kaa, eri­tyi­ses­ti jos se kak­sin­ker­tai­suu myös seu­raa­vas­sa sukupolvessa

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la Osmoa koh­taan, mut­ta mik­si kek­siä pyö­rää uudel­leen, kun Jani Kaa­ro kir­joit­ti aivan lois­ta­van, täl­lä ker­taa Osmon kolum­nia parem­man, kolum­nin aihees­ta: http://www.hs.fi/tiede/K%C3%B6yhyys+on+aivoja+sy%C3%B6v%C3%A4+loinen/a1379382081489 Suosittelen! 

    Luen par­hail­laan Send­hil Mul­lai­nat­ha­nin ja Eldar Sha­ri­fin kir­jaa “Scarci­ty”. Saa­ta­vis­sa pait­si Amazo­nis­ta, niin myös lai­nak­si aina­kin HelMet-kirjastoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi ongel­ma “tasa­päis­tä­väs­sä” kou­lu­tuk­ses­sa on se, että lah­jak­kaim­mat eivät opi teke­mään työ­tä opis­ke­lun hyväk­si. Sii­hen pitäi­si kek­siä jokin rat­kai­su. Urhei­lus­sa ja musii­kis­sa on kek­sit­ty, mate­ma­tii­kas­sa ei ole. 

    Urhei­lus­sa ja musii­kis­sa teh­dään niin kuin ei mis­sään tapauk­ses­sa saa ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä teh­dä vaik­ka­pa matematiikassa.
    Urhei­lus­sa par­haat har­joit­te­le­vat ja kil­pai­le­vat kes­ke­nään. Ne jot­ka eivät pysy muka­na tipu­te­taan pois.
    Täy­sin sama jut­tu musii­kis­sa. Vaik­ka­pa klas­si­ses­sa musii­kis­sa vain par­haat pysy­vät muka­na muut tipu­te­taan pois.

    Toki har­ras­tuk­se­na kaik­ki saa­vat urheil­la ja musi­soi­da, mut­ta huip­pu­ryh­miin ei ole mitään asi­aa ellei täy­tä vaatimuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Vihe­rins­si: Nykyi­sel­lään mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas (siel­tä par­haas­ta pro­sen­tis­ta tai pro­mil­les­ta) nuo­ri sel­vi­ää lukion lop­puun asti mate­maat­ti­sis­ta aineis­ta pitä­mäl­lä kor­vat auki tun­nil­la ja teke­mäl­lä pie­nen mää­rän koti­teh­tä­viä. Sil­lä suo­ri­tuk­sel­la saa erin­omai­set arvo­sa­nat ja opiskelupaikan.

    Sen jäl­keen alkaa­kin tus­ka, kun yli­opis­to­ta­sol­la jo ne perus­ma­ti­kat ja ‑fysii­kat alka­vat vaa­tia työn­te­koa fiksuimmiltakin. 

    Ja vaik­ka täl­lai­nen hen­ki­lö oli­si­kin kou­lus­sa teh­nyt tun­nol­li­ses­ti kaik­ki mate­ma­tii­kan koti­teh­tä­vät ja sinän­sä käyt­tä­nyt jon­kin ver­ran aikaa­kin nii­hin, ongel­ma on se, että ne teh­tä­vät ovat olleet tosi help­po­ja. Hänel­lä ei ole mitään koke­mus­ta sii­tä, miten yli­pään­sä läh­de­tään rat­kai­se­maan ongel­maa, jon­ka rat­kai­su­pe­ri­aa­te ei ole sel­vä vii­meis­tään vii­den minuu­tin miet­ti­mi­sen jäl­keen. Hänel­lä ei ole myös­kään mitään itse­luot­ta­mus­ta sii­hen, että aluk­si vai­keal­ta­kin näyt­tä­vä ongel­ma kyl­lä lopul­ta rat­ke­aa, kun­han vain jak­saa miet­tiä sitä vähän pitem­pään. Hänel­lä ei ole myös­kään mitään koke­mus­ta sii­tä, miten voi oppia ymmär­tä­mään asi­aa, joka ei ole ollut ihan sel­vä jo ensim­mäi­sel­tä kuu­le­mal­ta. Yli­opis­ton mate­ma­tii­kan ja fysii­kan kurs­seil­la hän onkin sit­ten ihan pulas­sa, kun teh­tä­vät ovat oikeas­ti vaikeita.

    Kysy­mys ei ole edes mis­tään mar­gi­naa­li­ses­ta ryh­mäs­tä. Arvioi­sin omas­sa lukion pit­kän mate­ma­tii­kan ryh­mäs­sä (yhteen­sä 20–25 oppi­las­ta) olleen aina­kin kol­me täl­lais­ta oppilasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Veik­kai­sin­pa, että sää­ty­kier­ron hidas­tu­mi­nen joh­tuu talous­kas­vun hidas­tu­mi­ses­ta, joka on joh­ta­nut sii­hen, että kehit­ty­neis­sä mais­sa nii­tä hyviä ase­mia ei enää syn­ny niin nopeas­ti — nopea sää­ty­kier­to on siir­ty­nyt Inti­aan ja Kiinaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. PIAAC-tut­ki­mus (aikuis­ten PISA) osoit­taa, että Suo­mi on tois­tai­sek­si onnis­tu­nut vil­je­le­mään kyky­pel­to­aan ällis­tyt­tä­vän hyvin aina­kin luku- ja las­ku­tai­dos­sa sekä (IT:tä hyö­dyn­tä­väs­sä) ongel­man­rat­kai­su­tai­dos­sa. http://skills.oecd.org/skillsoutlook.html

    Suo­men hyviin kes­ki­mää­räi­siin tulok­siin vai­kut­ta­vat eri­tyi­ses­ti 20–39-vuotiaiden hyvät tai­dot. Luku- ja nume­ro­tai­dol­taan par­hai­ta ovat 30–34-vuotiaat, kun taas ongel­ma­rat­kai­su­tai­to­jen huip­pu osuu 25–29-vuotiaiden ikä­ryh­mään. Nuo­rin 16–19-vuotiaiden ikä­ryh­mä menes­tyy kai­kil­la tut­ki­muk­sen osa-alueil­la hei­kom­min kuin seu­raa­va ikä­ryh­mä eli 20–24-vuotiaat.

    Suo­ma­lai­set 20–34-vuotiaat ovat japa­ni­lais­ten ikä­to­ve­rei­den­sa kans­sa tut­ki­muk­sen par­hai­ta luki­joi­ta ja nume­ro­tai­ta­jia. Tie­to­tek­niik­kaa sovel­ta­vas­sa ongel­ma­rat­kai­sus­sa tämä ikä­ryh­mä jakaa par­hai­den osaa­jien ase­man ruot­sa­lais­ten kanssa.

    (Pit­kä pät­kä, jos­sa ker­ro­taan, että Suo­mes­sa van­ho­jen ja nuor­ten tai­toe­rot ovat poik­keuk­sel­li­sen suuret.)

    Suo­ma­lais­ten mies­ten ja nais­ten luku­tai­dos­sa ei ole mer­kit­tä­vää eroa, ei edes nuo­rim­pien 16–29-vuotiaiden kohdalla.”

    En täl­lä pos­tauk­sel­la­ni halua mitä­töi­dä tee­maa, vaan päin­vas­toin kan­nus­taa jat­ka­maan ja paran­ta­maan hyväk­si arvioi­dul­la linjalla. 

    Tois­tai­sek­si hen­ki on men­nyt aineen yli!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Samu­li Saa­rel­ma: Jos jon­kun lah­jak­kaan, pal­jon kou­lun­penk­ke­jä kulut­ta­neen ja kovas­ti töi­tä pais­ki­van pal­kin­to on sit­ten se, että hän ei voi teh­dä mitään las­ten­sa tule­vai­suu­den hyväk­si, niin täl­lais­ta sys­tee­miä on enää vai­kea pitää meritokratisena.

    Paras pal­kin­to meri­to­kra­tias­sa menes­ty­neil­le oli­si hei­dän peril­li­sil­leen taat­tu paik­ka parem­pio­sais­ten jou­kos­sa. Lopet­taen siten meritokratian.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Mie­len­kiin­tois­ta poh­dis­ke­lua Osmol­ta ja kom­men­toi­jil­ta. En kui­ten­kaan havain­nut näis­sä poh­dis­ke­luis­sa kiin­ni­te­tyn huo­mio­ta sii­hen mikä ero älyk­kyy­del­lä, oppi­nei­suusel­la ja vii­sau­del­la on. Älyk­kyys­tes­tis­sä menes­ty­nyt ihmi­nen ei tar­vit­se olla oppi­nut, puhu­mat­ta­kaan, että hänel­lä oli­si vii­saut­ta. Ja toi­sin päin kään­net­ty­nä, oppi­nut ja vii­sas hen­ki­lö ei vält­tä­mät­tä kerää kovin suu­ria men­sa­pis­tei­tä. Se on mie­les­tä­ni kiis­ta­ton­ta, että suvun ja van­hem­pien sosio­eko­noo­mi­nen taus­ta on mer­kit­tä­vä menes­tys­te­ki­jä lap­sil­le. Poik­keuk­sia ja poik­keus­ten poik­keuk­sia on vaik­ka kuin­ka paljon.

    Tun­sin työyh­tei­sös­sä­ni 1970–80 luvuil­la erään lie­väs­ti kehi­tys­vam­mai­sen hen­ki­lön, jon­ka isä ja veli oli­vat pro­fes­so­re­ja. Hän oli käy­nyt kou­lun­sa kotio­pet­ta­jien avul­la, onnis­tu­nut pää­se­mään yli­op­pi­laak­si ja suo­rit­ta­maan alem­man kor­kea­kou­lu­tut­kin­non isän ja vel­jen tie­de­kun­nas­sa. Suo­rit­ti vir­kau­ran­sa Poh­jois-Kar­ja­las­sa erääs­sä val­tion pii­ri­hal­lin­non viras­tos­sa apu­kam­ree­ri­na ja vii­mei­set vuo­ten­sa kam­ree­ri­na. Oli erit­täin empaat­ti­nen ja miel­lyt­tä­vä mies.

    Tun­nen myös usei­ta oman ikä­luok­ka­ni hen­ki­löi­tä samai­sen Poh­jois-Kar­ja­lan syn­ty­mä­kun­nas­ta­ni, jot­ka ovat niis­tä köy­his­tä olois­ta nous­seet mer­kit­tä­viin ase­miin, eräs hen­ki­lö minis­te­rik­si, toi­nen suur­lä­het­ti­lääk­si, kol­mas val­ta­kun­nal­li­sen leh­den pää­toi­mit­ta­jak­si, nel­jäs (luok­ka­ka­ve­ri­ni) Suo­men suu­rim­man kes­kus­liik­keen hal­li­tuk­sen jäse­nek­si, vain muu­ta­mia mainitakseni.

    1960-luvun lopul­la sää­det­ty opin­to­lai­no­jen val­tion­ta­kaus­jär­jes­tel­mä on mah­dol­lis­ta­nut edel­lä mai­nit­se­mie­ni hen­ki­löi­den kuin myös itse­ni­kin nousun alim­mis­ta sosi­aa­li­luo­kis­ta ylimpiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Vihe­rins­si: Täs­sä pii­lee kui­ten­kin ansa myös näil­le lah­jak­kail­le. Nykyi­sel­lään mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas (siel­tä par­haas­ta pro­sen­tis­ta tai pro­mil­les­ta) nuo­ri sel­vi­ää lukion lop­puun asti mate­maat­ti­sis­ta aineis­ta pitä­mäl­lä kor­vat auki tun­nil­la ja teke­mäl­lä pie­nen mää­rän koti­teh­tä­viä. Sil­lä suo­ri­tuk­sel­la saa erin­omai­set arvo­sa­nat ja opiskelupaikan.
    Sen jäl­keen alkaa­kin tus­ka, kun yli­opis­to­ta­sol­la jo ne perus­ma­ti­kat ja ‑fysii­kat alka­vat vaa­tia työn­te­koa fiksuimmiltakin.

    Toi­saal­ta yli­opis­to­ma­te­ma­tiik­ka vaa­ti vähän eri­lais­ta lah­jak­kuut­ta kuin lukio- tai perus­kou­lu­ma­te­ma­tiik­ka. Yli­opis­to­ma­te­ma­tiik­ka vaa­tii kou­lu­ma­te­ma­tiik­kaa huo­mat­ta­vas­ti enem­män abstrak­tia ajat­te­lu­ky­kyä. Kyky suo­riu­tua mekaa­ni­sis­ta las­ku­toi­mi­tuk­sis­ta ei enää riitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi ongel­ma “tasa­päis­tä­väs­sä” kou­lu­tuk­ses­sa on se, että lah­jak­kaim­mat eivät opi teke­mään työ­tä opis­ke­lun hyväk­si. Sii­hen pitäi­si kek­siä jokin rat­kai­su. Urhei­lus­sa ja musii­kis­sa on kek­sit­ty, mate­ma­tii­kas­sa ei ole.

    Nyky­ään yli­opis­tot tar­joa­vat verk­ko­ker­ho­ja , jois­sa voi har­ras­taa esim matematiikkaa.

    Ja myös kou­lu tar­jo­aa lisätehtäviä .

    Suo­mi on pie­ni maa ja todel­la lah­jak­kai­ta on se 1–2 % edelleenkin.Kun kou­lu­ja on 3300 ja perus­kou­lu­lai­sia jotain 500000 niin eipä per kou­lu mon­taa lah­ja­kas­ta löy­dy per kou­lu, kes­ki­mää­rin 1,5

    Tai jos ote­taan hui­pul­ta 10 % niin ei tilan­ne juu­ri­kaan para­ne, lah­jak­kai­ta on lii­an vähän per kou­lu, jot­ta heil­le voi­tai­siin jär­jes­tää kovin eri­lais­tu­nut­ta opetusta.
    Eten­kin kun lah­jak­kuu­den kir­jo vaihtelee.

    Verkkokurssit,verkkokerhot ovat hyvä tapa organ­sioi­da täl­lai­sia eri­koi­suuk­sia. Tosin eipä tai­da onnis­tua lii­kun­taa vaa­ti­vis­sa jutuissa.

    Ja näi­tä on ole­mas­sa, etsi­vä löytää

    http://www.luma.fi/artikkelit/924/tekijaeryhmae-uusi-matematiikkakerho

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. KKK: Toi­saal­ta yli­opis­to­ma­te­ma­tiik­ka vaa­ti vähän eri­lais­ta lah­jak­kuut­ta kuin lukio- tai perus­kou­lu­ma­te­ma­tiik­ka. Yli­opis­to­ma­te­ma­tiik­ka vaa­tii kou­lu­ma­te­ma­tiik­kaa huo­mat­ta­vas­ti enem­män abstrak­tia ajat­te­lu­ky­kyä. Kyky suo­riu­tua mekaa­ni­sis­ta las­ku­toi­mi­tuk­sis­ta ei enää riitä.

    Kyl­lä nois­sa lukion laa­jois­sa kurs­seis­sa­kin vaa­di­taan hyvää abstrak­tia ajat­te­lua, jos niis­tä halu­aa erin­omai­sen arvosanan.

    En ole tavan­nut hen­ki­löä, joka ei riit­tä­väl­lä sit­key­del­lä varus­tet­tu­na sel­viäi­si yli­opis­ton perus­ma­te­ma­tii­kas­ta tai fysii­kas­ta, jos taus­tal­la on erin­omai­ses­ti suo­ri­te­tut arvo­sa­nat vas­taa­vis­ta lukion laa­jois­ta kursseista.

    Haas­te on tuos­sa moti­vaa­tios­sa, enkä ole myös­kään tavan­nut hen­ki­löä, joka oli­si hyvin sel­vin­nyt yli­opis­to­ta­sol­la perus­ai­nei­den laa­jois­ta perus­kurs­seis­ta teke­mät­tä mer­kit­tä­vää mää­rää työ­tä nii­den eteen.

    Jos­sain vai­hees­sa tul­laan sii­hen tilan­tee­seen, että jäl­jel­lä on vain nii­tä ihmi­siä, jot­ka ovat sekä lah­jak­kai­ta että val­mii­ta teke­mään työ­tä kehit­ty­mi­sen­sä eteen. On sää­li, jos lah­jak­kaat ovat kou­lus­sa oppi­neet lais­koik­si. (En kui­ten­kaan väi­tä, että kai­kil­la aloil­la yli­opis­to­tut­kin­to ker­toi­si eri­tyi­ses­tä lah­jak­kuu­des­ta ja ahke­ruu­des­ta. Aika monel­la alal­la aika kes­kin­ker­tai­nen suo­ri­tus riittää.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minul­le esi­mer­kik­si oli annet­tu kou­lus­sa vapau­tus olla seu­raa­mat­ta mati­kan ope­tus­ta. Käy­tin aika­na mati­kan tun­nil­la teh­den kir­jan lopus­sa ole­via teh­tä­viä eteen­päin. Pidin kun­nia-asia­na, etten “lunt­taa” avaa­mal­la kir­jan teo­ria­si­vu­ja vaan yri­tin pää­tel­läö kai­ken itse. Opin mati­kan aivan vää­rin, eikä minusd­ta yli­opis­tos­sa ollut opis­ke­le­maan matik­kaa riit­ti­vän pit­käl­le, vaan tyy­dyin pelk­kään kumuun, jon­ka pys­tyi vie­lä sel­vit­tä­mään samal­la metodilla.
      Oli­si ollut pal­jon parem­pi käyt­tää kou­lu­tun­nit vaa­ti­vam­man mate­ma­tii­kan opis­ke­luun, mut­ta täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta ei sil­loin tar­jot­tu, tar­jo­taan­ko nytkään?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Vali­tet­ta­va tosia­sia on, ettei kai­kis­ta van­hem­mis­ta ole van­hem­mik­si. Toi­set osaa­vat pitää parem­paa huol­ta lap­sis­taan ja kan­nus­taa näi­tä parem­min. Lap­sis­ta huo­leh­ti­mi­sen hal­lin­ta ei ole tulois­ta kiin­ni, mut­ta niin tup­paa ole­maan, että ne jot­ka osaa­va­ta huo­leh­tia itses­tään, osaa­vat huo­leh­tia ja kas­vat­taa myös lapsia.

    On kau­nis aja­tus, että kou­lus­sa kaik­ki saa­vat tas­a­puo­li­set mah­dol­li­suu­det. Näin ei vain ole. Osal­la kotoa saa­ta­vat eväät ovat niin sur­keat, ettei hom­mas­ta tule mitään. Ja sit­ten jot­kut keh­taa­vat maris­ta, jos ehdo­te­taan tasoryhmiä.

    Niin jul­mal­ta kuin se kuu­los­taa­kin, ehkä val­tion tuli­si kan­nus­taa huo­noik­si osoit­tau­tu­nei­ta lap­sen­saa­jia ste­ri­li­soi­maan itsen­sä. Miten oli­si vaik­ka 10 000 euroa sii­tä, ettei joku onne­ton aiheu­ta vati­päi­tä lap­sia kiusaa­maan mui­ta ihmi­siä ja järjestelmää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Kun nyt on men­nyt sivus­tol­la Osmon “moit­ti­mi­seen”, niin oli­si­kin hyvä aika kit­tää Osmoa suu­res­ti sii­tä, että hän on ollut edis­tä­mäs­sä työt­tö­mien omaeh­toi­sen opis­ke­lun mah­dol­li­suut­ta työt­tö­myys­tur­val­la. Sekä kii­tän Osmoa sii­tä, että hän on ollut edis­tä­mäs­sä sivu­toi­mi­sen opis­ke­lun mah­dol­li­suut­ta työt­tö­män statuksella.

    Nyt on hel­pom­pi hen­git­tää työk­kä­ris­sä kun puhuu työt­tö­myys­tä­tien kans­sa työt­tö­män mah­dol­li­suu­des­ta opis­kel­la työttömyysturvallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Koti-isä: Mie­len­kiin­toi­nen lähes­ty­mis­ta­pa. Miten laa­jaa lie tämä sosi­aa­li­tur­van sys­te­maat­ti­nen vää­rin­käyt­tö. Tai sen kaut­ta huk­kaan hei­tet­ty työ­pa­nos. Luul­ta­vas­ti mitä­tön­tä ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si sii­hen työ­mää­rään, joka yri­tyk­sis­sä teh­dään sys­te­maat­ti­sen vero­suun­nit­te­lun nimis­sä – mikä koko­nai­suu­des­saan on yhteis­kun­nil­le erit­täin haitallista.

    Tuo oli vain itsel­le mie­leen tul­lut aja­tus, en ota kan­taa onko yleis­tä. Kun­han vain poh­din aja­tus­ta että myös sosi­aa­li­tuil­la elä­mi­nen vaa­tii osaa­mis­ta ja vaivaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Lii­an van­ha:
    Ja myös kou­lu tar­jo­aa lisätehtäviä .

    Suo­mi on pie­ni maa ja todel­la lah­jak­kai­ta on se 1–2 %edelleenkin.Kun kou­lu­ja on 3300 ja perus­kou­lu­lai­sia jotain 500000 niin eipä per kou­lu mon­taa lah­ja­kas­ta löy­dy per kou­lu, kes­ki­mää­rin 1,5

    Vali­tet­ta­vas­ti lisä­teh­tä­vien osal­ta tilan­ne vaih­te­lee. Lähes­kään kaik­ki opet­ta­jat eivät tar­joa oppi­lail­le lisä­teh­tä­viä. Sil­loin­kin, kun lisä­teh­tä­viä tar­jo­taan, ne ovat lah­jak­kail­le usein lii­an help­po­ja. Toki on täs­tä poik­kea­via opet­ta­jia, mut­ta hei­tä on aivan lii­an vähän.

    Aina voi­daan tie­ten­kin kiis­tel­lä sii­tä, mis­sä menee todel­la lah­jak­kaan raja. Kuten kui­ten­kin edel­lä sanoin, niin omas­sa lukion pit­kän mate­ma­tii­kan ryh­mäs­sä oli aina­kin 3 oppi­las­ta, jot­ka oli­si­vat tar­vin­neet haas­ta­vam­pia teh­tä­viä. Lisäk­si ryh­mäs­sä oli aina­kin 3 muu­ta, jot­ka oli­si­vat arvio­ni mukaan sel­väs­ti hyö­ty­neet mah­dol­li­suu­des­ta teh­dä haas­ta­vam­pia teh­tä­viä. Kysy­myk­ses­sä ei ollut mikään huip­pu­lu­kio, vaan maa­lais­kun­nan ainoa lukio, johon pää­si 6,5:n kes­kiar­vol­la. Koko vuo­si­luo­kan (pit­kän ja lyhyen mate­ma­tii­kan luki­jat yhteen­sä) koko oli noin 60 oppilasta.

    Ei tämän jou­kon parem­paan pal­ve­le­mi­seen oli­si mitään ihmeel­lis­tä vaa­dit­tu. Oli­si riit­tä­nyt, että opet­ta­ja oli­si ker­ran vii­kos­sa tai kah­des­sa valin­nut van­hois­ta lukion mate­ma­tiik­ka­kil­pai­lun teh­tä­vis­tä jon­kin, joka oli tar­peek­si haas­ta­va, mut­ta joka oli peri­aat­tees­sa rat­kais­ta­vis­sa sii­hen asti ope­te­tuil­la mate­ma­tii­kan tie­doil­la. Rat­kai­su oli­si sit­ten voi­tu esit­tää vii­kon tai kah­den päästä.

    Nykyi­sin oppi­lail­la on toki pal­jon parem­mat mah­dol­li­suu­det löy­tää ver­kos­ta haas­ta­via teh­tä­viä. Ongel­ma on kui­ten­kin se, että näi­tä teh­tä­viä ei ole yleen­sä luo­ki­tel­tu sen mukaan, mil­lai­sia tie­to­ja nii­den rat­kai­se­mi­nen vaa­tii. Oppi­laan on vai­kea moti­voi­tua poh­ti­maan vai­keal­ta näyt­tä­vää teh­tä­vää, jos hänel­lä ei ole mitään käsi­tys­tä sii­tä, onko hänel­lä yli­pään­sä teh­tä­vän rat­kai­se­mi­seen vaa­dit­ta­via perus­tie­to­ja (esim. teh­tä­vän rat­kai­se­mi­nen voi vaa­tia integroin­tia, jos­ta oppi­las ei ole vie­lä kuullutkaan). 

    Lisäk­si monet eivät vie­lä kou­lu­vai­hees­sa tajua tar­peek­si hyvin omaa paras­taan täs­sä suh­tees­sa. Moni on vain tyy­ty­väi­nen sii­hen, että kou­lus­sa on kaik­ki help­poa eikä tajua, mihin han­ka­luuk­siin se joh­taa myö­hem­min elä­mäs­sä. Kun opet­ta­ja ei suo­raan anna tar­peek­si haas­ta­via teh­tä­viä, ei nii­tä myös­kään ymmär­rä läh­teä hake­maan muualta.

    Ver­kos­sa toi­mi­va mate­ma­tiik­ka­ker­ho on aivan lois­ta­va idea. Sopii vain toi­voa, että sii­tä tie­dot­ta­mi­nen onnis­tui­si nykyis­tä parem­min niin, että myös oppi­laat kuu­li­si­vat sel­lai­sen olemassaolosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Omien mate­ma­tii­kan “opis­ke­lu­jen” haas­te perus­kou­lun ensim­mäi­sil­lä luo­kil­la oli sii­nä että ehtii­kö teh­dä kaik­ki kir­jan teh­tä­vät ensim­mäi­sel­lä tun­nil­la vai tar­vi­taan­ko toi­nen­kin. Ylä­as­teel­la haas­te oli sii­nä että kaik­ki koti­teh­tä­vät pitää ehtiä teh­dä tun­nin aika­na (tai ennen tun­nin alkua jos teh­tä­vät annet­tiin ihan vii­me tin­gas­sa). Lukios­sa piti sit­ten ope­tel­la teek­mään koti­teh­tä­viä, mut­ta var­mas­ti vähän­kään lah­jak­kaam­pa­na oli­sin jat­ka­nut perus­kou­lun menetelmällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Ver­kos­sa toi­mi­va mate­ma­tiik­ka­ker­ho on aivan lois­ta­va idea. Sopii vain toi­voa, että sii­tä tie­dot­ta­mi­nen onnis­tui­si nykyis­tä parem­min niin, että myös oppi­laat kuu­li­si­vat sel­lai­sen olemassaolosta.”

    useal­la yli­opis­tol­la on näi­tä ker­ho­ja ja nitä löy­tyy monel­le tasol­le suunnattuja.
    Ei var­maan ala-asteel­le tar­jo­ta, utta sii­tä eteen­päin luu­li­sin löytyvän.

    Minul­la pojat osal­lis­tui­vat näil­le kurs­seil­le, nyt kum­pi­kin on kor­kea­kou­lus­sa, enti­ses­sä TKK:ssa. Koh­ta näkyy oli­ko tuos­ta ker­hos­ta hyötyä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Flyn­nin ilmiö ker­too jos­ta­kin muus­ta kuin perim­mäi­ses­tä älyk­kyy­des­tä. Osmon käyt­tä­mäs­sä mer­ki­tyk­ses­sä sitä ei edes pitäi­si kut­sua Flyn­nin ilmiök­si, sil­lä Flynn itse on ollut sen omaa elä­mään­sä elä­mään alka­nees­ta popu­laa­ris­ta tul­kin­nas­ta eri miel­tä ja sen tor­ju­nut alus­ta läh­tien. Väi­tet­ty nousu­han joh­taa sii­hen kään­tei­seen väit­tee­seen, että esi­mer­kik­si 1960-luvun ihmi­set oli­si­vat olleet täy­siä idioot­te­ja. Osmo sil­loin elä­nee­nä voit miet­tiä, oli­ko näin. Graa­fi Flyn­nin tut­ki­muk­ses­ta vuo­del­ta 2007 (Pin­ke­rin Bet­ter Angels of our Natu­ren luke­neet tun­nis­ta­ne­vat) http://i.imgur.com/hh0vl.png
    Ame­rik­ka­lais­ten ÄO vuo­si­na 1947–2002 on nous­sut vain hie­man yli 2 pis­tet­tä, jos sitä mita­taan tes­teil­lä “infor­ma­tion”, “arith­me­tic” ja “voca­bu­la­ry”. Eli käy­tän­nös­sä älyk­kyys on pysy­nyt sama­na. Val­ta­va nousu on sen sijaan tapah­tu­nut älyk­kyyt­tä sovel­ta­vis­sa tes­teis­sä, jois­sa har­jaan­tu­mi­nen ja tek­ni­nen ja kult­tuu­ri­nen ympä­ris­tö vai­kut­ta­vat, “mat­rices” ja “simi­la­ri­ties”.

    Yllät­tä­vän moni “Suo­mea köy­hyy­des­tä etu­ri­viin” joh­ta­mas­sa ollut yri­tys­joh­ta­ja oli vain vähäi­ses­ti kou­lu­tet­tu. Luin äsket­täin Don­ne­rin Uuden Maam­me kir­jan vuo­del­ta 1967, sii­nä muu­ta­mat heis­tä esiin­ty­vät. Suo­men ja Yhdys­val­to­jen erot sää­ty­kier­ros­sa tus­kin selit­ty­ne­vät kou­lu­tuk­sel­la. Yhdys­val­lois­sa “sää­dyt” ovat aika etni­söi­ty­nei­tä. Molem­piin suun­tiin. Ash­ke­nazien pää­se­mi­nen par­hai­siin opis­ke­lu­paik­koi­hin on aivan omaa luokkaansa.

    Mul­lai­nat­ha­nin ja Sha­ri­fin väit­teet köy­hyys­lou­kus­ta perus­tu­vat perim­mil­tään pit­käl­ti kor­re­laa­tioi­hin sekä tapaus­koh­tai­siin suh­tees­sa heik­koi­hin vaih­te­lui­hin, jois­ta teh­dään vah­vo­ja yleis­tyk­siä. Tämä on “tie­det­tä” meto­dil­la ‘vas­taus oli jo etu­kä­teen tiedossa’.
    Tie­teel­lis­tä oli­si poh­tia mihin suun­tiin mah­dol­li­set kausa­li­tee­tit vai­kut­ta­vat. Köy­hyy­des­tä aloit­ta­neet juu­ta­lai­set tai kii­na­lai­set tai intia­lai­set maa­han­muut­ta­jat eivät ole Yhdys­val­lois­sa köy­hyys­louk­kui­hin jämäh­tä­neet juu­ri edes yhdek­si suku­pol­vek­si. Toi­sin on joi­den­kin mui­den etnis­ten ryh­mien koh­dal­la. Onko köy­hyys todel­la mer­kit­tä­vä kausaa­li­nen teki­jä näis­sä hyvin suu­ris­sa erois­sa? Jot­ka samat erot voi­daan pit­käl­ti havain­noi­da mai­den väli­sis­sä kehi­ty­se­rois­sa hyvin ennus­tet­ta­val­la tavalla.

    Kaa­ro päät­tää hai­hat­te­le­van kolum­nin­sa kysy­myk­seen sii­tä, jos­ko köy­hät yhteis­kun­nis­sam­me oli­si­vat aivan yhtä kyvyk­käi­tä kuin rik­kaat. Kes­ki­mää­räi­ses­ti eivät tie­ten­kään ole. Tähän usko­mi­nen edel­lyt­täi­si uskoa joko sii­hen, ettei älyk­kyys ole lain­kaan periy­ty­vä teki­jä, tai ettei älyk­kyys ole rikas­tu­mis­ta ede­saut­ta­va teki­jä. Kum­pi­kaan väit­teis­tä ei tie­ten­kään pidä paik­kaan­sa. Kaa­ro myös lait­taa impul­sii­vi­suu­den köy­hyy­den syyk­si. Köy­hyys var­mas­ti on impul­sii­vi­suu­teen jos­sain mää­rin vai­kut­ta­va ympä­ris­tö­te­ki­jä, mut­ta tämä ei tar­koi­ta sitä, että kon­go­lai­set tai kii­na­lai­set köy­hät oli­si­vat yhtä impul­sii­vi­sia. Impul­sii­vi­suus on tut­ki­tus­ti voi­mak­kaas­ti periy­ty­vää ja impul­sii­vi­suu­den ja älyk­kyy­den välil­lä on erit­täin vah­va kään­tei­nen korrelaatio.
    Näi­tä ja nii­den impli­kaa­tioi­ta ei halu­ta hyväk­syä moraa­li­sis­ta ja ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä. Ei suos­tu­ta hyväk­sy­mään sitä, että maa­il­ma vain on. Ettei ole mitään huma­nis­tis­ta luo­mis­ker­to­mus­ta, jos­sa evo­luu­tio oli­si Juma­lan lail­la jaka­nut eri­lai­sia perin­tö­te­ki­jöi­tä tasai­ses­ti ihmis­ten ja ihmis­ryh­mien välillä.

    Kir­joi­tat:

    Suo­men menes­ty­mi­nen kan­san­kun­ta­na edel­lyt­tää yhä, ettei hen­ki­siä voi­ma­va­ro­ja haas­ka­ta vaan että jokai­nen voi kou­lut­tau­tua kyky­jen­sä mukaan van­hem­pien taus­tas­ta riippumatta. 

    Tämä mah­dol­li­suus nykyi­sin toteu­tuu aina­kin vält­tä­väs­ti kaik­kien mui­den pait­si lah­jak­kaim­man 1–2% kohdalla.
    Yhteis­kun­nan menes­ty­mi­nen tule­vai­suu­des­sa edel­lyt­tää, että tämä lah­jak­kain ryh­mä saa halu­tes­saan eriy­ty­nyt­tä ja tasol­taan ja sisäl­löl­tään aivan eri­lais­ta kou­lu­tus­ta kuin mitä he nykyi­sin saa­vat, ja mitä enem­mis­tö oppi­lais­ta sai­si jatkossakin. 

    Otan ver­tauk­sek­si sha­kin, jon­ka osal­ta tie­dän jotain ihmi­sen kog­ni­tii­vi­ses­ta kehit­ty­mi­ses­tä. Mut­ta kos­ka aivois­sa ei ole mitään shak­ki-moduu­lia, ja shak­ki perus­tuu pit­käl­ti pat­tern recognition:iin (hah­mon­tun­nis­tus), niin tämä on toden­nä­köi­ses­ti laa­jal­ti yleistettävissä.
    Vain hyvin har­val­la on älyl­lis­tä lah­jak­kuut­ta kehit­tyä aivan terä­vim­män hui­pun huip­puo­saa­jak­si. Lähes kaik­kien huip­pu­pe­laa­jien (sel­lais­ten kuten Carl­sen, Fischer, Kas­pa­rov) lah­jak­kuus on ollut jo hyvin var­hain näh­tä­vis­sä. Lah­jak­kuus ei kehi­ty hui­puk­si ilman val­ta­vaa työ­mää­rää. Tämä työ pitää aloit­taa vii­meis­tään 12-vuo­den, mie­luum­min vii­meis­tään 10-vuo­den iäs­sä, mut­ta aikai­sem­min aloit­ta­mi­sel­la ei ole suur­ta mer­ki­tys­tä (tämä on yhden­mu­kais­ta sen ame­rik­ka­lai­sen havain­non kans­sa, ettei­vät pien­ten las­ten, suo­si­tut, prep­paus-kurs­sit juu­ri paran­na myö­hem­pää kou­lu­me­nes­tys­tä pidem­mäl­lä välil­lä; eikä eriy­tet­ty lah­jak­kai­den ope­tus lie­ne kovin tulok­sel­lis­ta ennen 10-ikävuotta).
    Kaik­kein tär­keim­mät kehi­tys­vuo­det ovat mur­ro­siäs­sä ja sen alla. Fischer, Kas­pa­rov ja Carl­sen oli­vat kaik­ki maa­il­man hui­pun lähel­lä jo 16-vuo­tiai­na. Toi­saal­ta mikään työ­mää­rä tai syn­nyn­näi­nen lah­jak­kuus ei tee lii­an myö­hään aloit­ta­nees­ta huip­pua. Täl­lai­sia poik­keuk­sia ei ole juu­ri yhtä­kään, ehkä Rubins­tein, mut­ta äärim­mäi­sen harvinaista.

    Tämä viit­taa sii­hen, että osaa­jak­si kehit­ty­mi­sen kan­nal­ta aivo­jen yhteyk­sien muo­dos­tu­mi­sen yli­voi­mai­ses­ti tär­kein vai­he on mur­ro­si­kä. Fische­rin, Carl­se­nin ja Kas­pa­ro­vin osaa­mis­ta 16-vuo­tiai­na voi­si vaa­ti­mus­ta­sol­taan ver­ra­ta maa­il­man par­haim­piin matemaatikoihin.
    Tämä todis­taa sii­tä, ettei yli­opis­to­ta­son opis­ke­lun ylit­se­kään mene­vän mate­ma­tii­kan (en ver­taa tätä nyt terä­vim­pään huip­puun kuten em. pelaa­jat vaan pal­jon laa­jem­paan ryh­mään lah­jak­kuuk­sia) tule olla mah­do­ton­ta mur­ro­si­käi­sel­le, kun­han hänel­le on sii­hen lah­jo­ja ja moti­vaa­tio­ta. Moti­vaa­tio edel­lyt­tää riit­tä­vää haas­teel­li­suut­ta (haas­teel­li­suus lin­kit­tyy moti­vaa­tioon suo­raan flow-tilan kaut­ta; haas­teel­li­suus on flow-tilan edel­ly­tys, flow-tilo­jen saa­vut­ta­mi­nen pysy­vän, pit­kä­kes­toi­sen moti­vaa­tion) ja osaa­vaa kou­lu­tus­ta. Tätä ei tie­ten­kään voi­da saa­vut­taa nykyi­sen­lai­sen perus­kou­lun yhtey­des­sä eikä vapaa­eh­toi­sil­la har­ras­te­ker­hoil­la (“päi­väl­lä 1+2 ja illal­la 5739x343”) vaan tar­vi­taan erityskouluja.

    On itse asias­sa jär­kyt­tä­vää ja häm­mäs­tyt­tä­vää, että pyrim­me yhteis­kun­ta­na tuot­ta­maan niin hyviä jää­kie­kon pelaa­jia, pia­nis­te­ja, jal­ka­pal­loi­li­joi­ta ja juok­si­joi­ta kuin mah­dol­lis­ta, mut­ta emme pyri tuot­ta­maan niin hyviä mate­maa­tik­ko­ja, fyy­sik­ko­ja, ana­lyy­tik­ko­ja, eri­lai­sia hah­mon­tun­nis­ta­jia kuin mikä voi­si olla mah­dol­lis­ta. Tätä jäl­kim­mäis­tä pidet­täi­siin hyvin laa­jal­ti joten­kin epä­ta­sa-arvoi­se­na ja moraa­lit­to­ma­na ja kau­his­tut­ta­va­na. Entä se panos, min­kä täl­lai­sen kou­lu­tuk­sen saa­neet voi­si­vat meil­le antaa eri aloilla?
    Tyy­pil­li­nen esi­merk­ki, joka nos­te­taan täs­sä yhtey­des­sä esil­le on Eins­tein. Tar­kem­min legen­da Eins­tei­nis­ta, joka oli “huo­no kou­lus­sa” ja “kek­si mel­kein­pä tyh­jäs­tä suh­teel­li­suus­teo­rian vakuu­tus­yh­tiös­sä työs­ken­nel­les­sään”. Oikeas­ti mm. Eins­tei­nin setä opet­ti nuo­rel­le Eins­tei­nil­le yli­opis­to­ta­son mate­ma­tiik­kaa jo 12-vuo­ti­aa­na ja antoi täl­le kir­jo­ja oma-aloit­tei­seen opis­ke­luun ja Eins­tein pär­jä­si kou­lus­sa erin­omai­ses­ti aina halu­tes­saan ja osoit­ti poik­keuk­sel­lis­ta lah­jak­kuut­ta jo hyvin nuo­re­na. Täy­sin myy­tin vas­tai­ses­ti Eins­tei­nis­sa yhdis­ty­vät lah­jak­kuus, nuo­re­na aloit­ta­mi­nen ja suu­ri työmäärä. 

    Entä mik­si mah­dol­li­sim­man hyvien mate­maa­tik­ko­jen, hah­mon­tun­nis­ta­jien kou­lut­ta­mi­nen on sit­ten yhteis­kun­nal­li­ses­ti tär­ke­ää? Viit­taan Kari Enqvis­tin arvioon sii­tä, että tie­de käy yhä moni­mut­kai­sem­mak­si ja alam­me ole­maan vai­hees­sa, jos­sa ihmis­kun­ta on jo ammen­ta­nut “hel­pot” edis­ty­sas­ke­leet ja monet tule­vis­ta edis­ty­sas­ke­lis­ta edel­lyt­tä­vät yhtä moni­mut­kai­sem­mik­si käy­vien kysy­mys­ten rat­kai­se­mis­ta. Edes­sä ole­vat kysy­myk­set edel­lyt­tä­vät sil­loin yhä suu­rem­paa osaa­mis­ta. Tie­to­ko­neet ovat avuk­si, mut­ta eivät pys­ty kor­vaa­maan ihmis­tä (sha­kin­kin suh­tees­sa raja­tus­sa infor­maa­tiou­ni­ver­su­mis­sa ihminen+tietokone on vah­vem­pi kuin tie­to­ko­ne). Sitä parem­mat mah­dol­li­suu­det ihmis­kun­nal­la on ottaa näi­tä kai­kil­le hyvää tuo­via aske­lia, mitä parem­min (=“epä­ta­sa-arvoi­sem­min”) olem­me kou­lut­ta­neet nii­den rat­kai­suun kyke­ne­vän 1–2% ihmis­kun­nas­ta. Ote­taan esi­mer­kik­si sadois­ta kysy­myk­sis­tä vaik­ka­pa Brow­nin liik­keen tuo­ma haas­te mole­ku­laa­ri­sel­le nanoteknologialle.
    Tie­teen lisäk­si vas­taa­via vai­kei­ta kysy­myk­siä liit­tyy yhteis­kun­nal­li­siin kysy­myk­siin. Vaik­ka­pa ener­gia­po­li­tii­kan ja ‑talou­den glo­baa­lei­hin haasteisiin.

    Meri­to­kra­ti­aa ei todel­la­kaan tuli­si näh­dä kysy­myk­se­nä, jos­sa “Eins­tei­nien suu­rem­pi mah­dol­lis­ta­mi­nen” on “köy­hil­tä pois”. Tämä on perus­kou­lun taka­na ole­va sosia­lis­mis­ta ammen­ta­nut filo­so­fia ja se on pidem­män aika­vä­lin yhteis­kun­nal­li­sen kehi­tyk­sen kan­nal­ta hyvin haitallinen.
    Eikä ihmi­sar­voa ylei­sem­min pitäi­si sitoa meri­to­kra­ti­aan, eikä älyk­kyy­teen (joka vaih­te­lee mer­kit­tä­väs­ti yksi­löi­den ja ryh­mien välil­lä, piti täs­tä tosia­sias­ta eet­ti­ses­ti tai ei) vaan ihmi­sar­von pitäi­si olla ide­aa­li­na läh­tö­koh­ta­na uni­ver­saa­li täl­lai­sis­ta muut­tu­jis­ta irral­laan. Tämä moraa­li­nen läh­tö­koh­ta voi aut­taa rat­kai­se­maan esi­te­tyn ongel­man. Kyse on ajat­te­lu­ta­van ja pers­pek­tii­vin muu­tok­ses­ta. Sitä ei rat­kai­se toden hai­hat­te­le­mi­nen muuk­si mitä maa­il­ma on kuten Kaar­lo tekee kolum­nis­saan ja Osmo osin täs­sä kir­joi­tuk­ses­saan ja mikä on hal­lit­se­va normi.

    Ihmi­se­nä vähem­män äly­käs tai vähem­män meri­to­kraat­ti­nen ei ole ihmi­se­nä vähem­män arvokas.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Meri­to­kra­tia ja hen­ki­nen köy­hyys­louk­ku” onkin hyvä teema.

    Rakas isän­maam­me on nimit­täin pudon­nut pseu­do-meri­to­kra­tian­sa kai­va­maan köyhyysloukkuun.

    Aal­to yli­opis­to on ainoa valo­pilk­ku tie­teem­me pysäh­ty­nei­syy­den syn­käs­sä yös­sä, jos­ta esi­merk­ki­nä on surul­li­ses­sa tilas­sa ole­va Suo­men aka­te­mia, jon­ne pitäi­si olla koot­tu­na koko Suo­men suu­rin viisaus.

    Ei ole kuin kol­me­kym­men­tä vuot­ta sii­tä kun Suo­meen tul­vi jou­koit­tain ulko­mai­sia huip­pu­tut­ki­joi­ta osal­lis­tu­maan maam­me eri alo­jen joh­ta­vaan tutkimukseen.

    Näi­tä oli­vat kyl­mä­tut­ki­mus, mobii­li­tek­niik­ka, ark­ti­nen tek­niik­ka, gee­ni­tut­ki­mus, rehun AIV-säi­lön­tä­tek­niik­ka, jne.

    Nyt pseu­do-meri­to­kra­tiam­me on raken­ta­nut ympä­ril­leen sta­tus-quo­taan suo­jaa­van muu­rin. Mikä tahan­sa ulko­mail­ta tule­va uusi tie­to koe­taan hir­vit­tä­väk­si vaa­rak­si. Vrt. Himas-juttu.

    Nyt ei ulko­mai­sia huip­pu­tut­ki­joi­ta ole Suo­mes­sa juu­ri missään.…

    Kuvaa­va esimerkki:

    A. I. Vir­ta­nen sai vuon­na 1945 Nobe­lin pal­kin­non kun oli kehit­tä­nyt tuo­re­re­hun val­lan­ku­mouk­sel­li­sen hap­po­kä­sit­te­lyyn perus­tu­van säilöntätekniikan.

    Suo­mi on nykyi­sin ainoa maa maa­il­mas­sa, joka enää käyt­tää laa­jas­ti tätä koh­ta 70 vuot­ta van­haa kemial­lis­ta myrkky-tekniikkaa.

    Muut maat ovat jo vuo­si­kausia käyt­tä­neet nyky­ai­kai­sia mik­ro­bi-poh­jai­sia tek­nii­koi­ta, jot­ka eivät aiheu­ta aller­gi­aa tai lait­tei­den kor­roo­sio­ta, vaan sen sijaan luo­mu­kei­nol­la tehok­kaas­ti lisää­vät lyp­sy­leh­mien mai­don mää­rää ja rasvapitoisuutta.

    OS kir­joit­ti: “Meri­to­kraat­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ylä­luok­ka poi­mii lah­jak­kuu­det alem­mis­ta yhteis­kun­ta­luo­kis­ta ja sysää omat mus­tat lam­paan­sa alem­piin luokkiin.”

    Minä puo­les­ta­ni kir­joi­tan: Suo­mi on sel­lai­nen yhteis­kun­ta, jos­sa tyh­mät intel­li­gent­sia-päs­sit saa­vat vapaas­ti pök­kiä hir­mu­ve­roil­la kai­ken­vä­ri­siä lampaita.…

    Ja uljaat Suo­men jout­se­net len­tä­vät taas kor­keal­ta muu­rin yli etelään… 

    Sep­po Korppoo
    Ei mikään pseudo-yrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Lukios­sa­kin sel­vi­si vie­lä hel­pol­la, jos­sain vai­hees­sa kuvit­te­li että myö­hem­min­kään ei tar­vit­se teh­dä har­joi­tuk­sia ja pää­see läpi kursseista.

    Vali­tet­ta­vas­ti yli­opis­tos­sa kai­ken aiem­man kor­jaa­mi­nen vei todel­la pal­jon aikaa ja vaivaa. 

    Eikö tilas­to­tie­det­tä ja mate­ma­tiik­ka voi­si opet­taa mie­len­kiin­toi­sel­la taval­la? Uhka­pe­lien toden­nä­köi­syys­las­ken­taa mate­ma­tii­kas­sa, koti­polt­toi­sen tekoa kemian tun­nil­la ja kiroi­lua äidinkielentunnilla? 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Lepo­ti­la zZ: Paras pal­kin­to meri­to­kra­tias­sa menes­ty­neil­le oli­si hei­dän peril­li­sil­leen taat­tu paik­ka parem­pio­sais­ten jou­kos­sa. Lopet­taen siten meritokratian. 

    Kukaan ei puhu­nut mitään taa­tus­ta pai­kas­ta. Tämä on täs­sä juu­ri oleel­lis­ta. Meri­to­kra­tias­sa ei tuo­ta paik­kaa pys­ty takaa­maan, kos­ka van­hem­pien panos­tus lap­siin­sa ei takaa, että heis­tä tulee älyk­käi­tä ja tun­nol­li­sia työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka tuot­ta­vat hyvin­voin­tia mah­dol­li­sim­man paljon. 

    Kysy­mys täs­sä on sii­tä, onko van­hem­mil­la oikeus panos­taa meri­to­kra­tias­sa onnis­tu­mi­sen ansios­ta hank­ki­mi­aan talou­del­li­sia resurs­se­ja sii­hen, että myös hei­dän lap­sen­sa menes­tyi­si­vät. On mel­ko lail­la sel­vää, että ei ole oikein, jos nii­tä resurs­se­ja käy­te­tään sii­hen, että pyri­tään estä­mään mui­den menes­tys, mut­ta onko sekin vää­rin, että omien las­ten parem­paan menes­tyk­seen panos­te­taan? Minus­ta täl­lai­nen ei suin­kaan joh­da meri­to­kra­tian loppuun. 

    Minus­ta meri­to­kra­tian lop­puun joh­taa ennem­min­kin se, että niil­lä merii­teil­lä itsel­leen han­kit­tua hyö­tyä ei oikeas­ti pys­ty hyö­dyn­tä­mään halua­mal­laan (mui­ta hait­taa­mat­to­mal­la) tavoin, mis­tä taas seu­raa se, ettei kan­na­ta panos­taa sii­hen, että hank­ki­si meriittejä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. az: eikä eriy­tet­ty lah­jak­kai­den ope­tus lie­ne kovin tulok­sel­lis­ta ennen 10-ikävuotta

    Ei vält­tä­mät­tä lah­jak­kuu­den nimis­sä, mut­ta las­ten kehi­tys­ta­son mukai­nen ope­tus oli­si hyvä pys­tyä järjestämään.

    Seit­sen­vuo­tiai­den älyl­li­nen ja sosi­aa­li­nen kehi­tys­ta­so vaih­te­lee erit­täin pal­jon yksi­lös­tä toi­seen. Tämä ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta sitä, että kou­luun men­nes­sään suju­vas­ti luke­va lap­si oli­si mui­ta älyk­kääm­pi. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin on tuh­laus­ta pitää suju­vas­ti luke­vaa ja las­ke­vaa las­ta tank­kaa­mas­sa luke­mi­sen tai yhteen­las­kun perusteita.

    Lah­jak­kuu­den luo­tet­ta­va näky­mi­nen tuos­sa iäs­sä vaa­tii todel­lis­ta har­vi­nais­ta eri­tyis­lah­jak­kuut­ta, eikä sen mah­dol­li­sen lah­jak­kuu­den kehit­tä­mi­nen vaa­di mitään perus­kou­lun ope­tus­suun­ni­tel­man ulko­puo­lis­ta aines­ta. Oppi­laan pitäi­si kui­ten­kin saa­da ede­tä sii­nä oppi­si­säl­lös­sään juu­ri niin nopeas­ti kuin mitä hänen val­miu­ten­sa ovat.

    Yhtä­lö on toki vai­kea rat­kot­ta­va, kos­ka var­sin­kin ala­luok­ka­lai­nen voi olla samaan aikaan aka­tee­mi­ses­ti hyvin kehit­ty­nyt ja sosi­aa­li­ses­ti kehit­ty­mä­tön. Täs­tä sit­ten seu­raa jos min­kä­lais­ta haas­tet­ta kou­lul­le ja oppi­laal­le. Mitä pitäi­si teh­dä seit­sen­vuo­ti­aal­le, joka on sosi­aa­li­sel­ta kyp­syy­del­tään sel­lai­nen ettei tule vält­tä­mät­tä luo­kas­sa toi­meen, mut­ta joka lukee ja las­kee suju­vas­ti? (Lue: nörtti.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Austrian: Eikö tilas­to­tie­det­tä ja mate­ma­tiik­ka voi­si opet­taa mie­len­kiin­toi­sel­la taval­la? Uhka­pe­lien toden­nä­köi­syys­las­ken­taa mate­ma­tii­kas­sa, koti­polt­toi­sen tekoa kemian tun­nil­la ja kiroi­lua äidinkielentunnilla?

    Kou­lu onnis­tuu usein loke­roi­maan oppi­laat tiet­tyi­hin suun­tauk­siin. Yksi näis­tä suun­tauk­sis­ta on ste­reo­tyyp­pi­nen insi­nöö­ri, joka osaa kyl­lä las­kea mut­ta jol­ta on oikein kir­joi­tus väli mer­kit ja yhdys sanat hukas­sa samoin kuin asioi­den ylei­sö ystä­väl­li­nen esi­tys jär­jes­tys kos­ka nii­tä ei tar­vi­ta eikä aina­kaan mitään suul­li­sen esiin­ty­mi­sen taitoa

    Toi­nen ste­reo­tyyp­pi­nen esi­merk­ki on kau­nis­ta novel­lia­na­lyy­siä suol­ta­va oppi­las, joka ei tie­dä, kier­tää­kö maa kuu­ta. Ei sil­lä ole väliä, se kuu on kui­ten­kin niin runol­li­nen. Ja jos sen vie­lä voi­si sanoa rans­kak­si, niin oih…

    Kukaan ei ole muis­ta­nut koros­taa sil­le insi­nöö­ril­le sel­lais­ta detal­jia, että hyvät kom­mu­ni­kaa­tio­tai­dot ede­saut­ta­vat sekä työ­elä­mäs­sä että yksi­tyi­se­lä­mäs­sä menes­ty­mis­tä. Jos­kus voi vie­lä käy­dä niin, että oman tili­pus­sin suu­ruus riip­puu sii­tä, pys­tyy­kö rans­ka­lai­sen asiak­kaan kans­sa vaih­ta­maan muu­ta­man sanan pien­pu­het­ta. Runoi­li­jal­le taas ei ole val­jen­nut se yksi­tyis­koh­ta, että maa­il­ma toi­mii tie­tyil­lä loo­gi­sil­la peri­aat­teil­la, joi­den ymmär­tä­mi­seen luma-aineet anta­vat avaimet.

    Asi­aa ei auta se, että usein eri ainei­den opet­ta­jat ovat var­sin sek­to­ri­tie­toi­sia. Jos fysii­kan­opet­ta­ja ei arvos­ta kir­jal­lis­ta ilmai­sua tai äidin­kie­len­opet­ta­ja geo­lo­gi­aa, asen­ne hei­jas­tuu osaan oppilaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Samu­li Saa­rel­ma: Kukaan ei puhu­nut mitään taa­tus­ta pai­kas­ta. Tämä on täs­sä juu­ri oleel­lis­ta. Meri­to­kra­tias­sa ei tuo­ta paik­kaa pys­ty takaa­maan, kos­ka van­hem­pien panos­tus lap­siin­sa ei takaa, että heis­tä tulee älyk­käi­tä ja tun­nol­li­sia työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka tuot­ta­vat hyvin­voin­tia mah­dol­li­sim­man paljon. 

    Kysy­mys täs­sä on sii­tä, onko van­hem­mil­la oikeus panos­taa meri­to­kra­tias­sa onnis­tu­mi­sen ansios­ta hank­ki­mi­aan talou­del­li­sia resurs­se­ja sii­hen, että myös hei­dän lap­sen­sa menes­tyi­si­vät. On mel­ko lail­la sel­vää, että ei ole oikein, jos nii­tä resurs­se­ja käy­te­tään sii­hen, että pyri­tään estä­mään mui­den menes­tys, mut­ta onko sekin vää­rin, että omien las­ten parem­paan menes­tyk­seen panos­te­taan? Minus­ta täl­lai­nen ei suin­kaan joh­da meri­to­kra­tian loppuun. 

    Minus­ta meri­to­kra­tian lop­puun joh­taa ennem­min­kin se, että niil­lä merii­teil­lä itsel­leen han­kit­tua hyö­tyä ei oikeas­ti pys­ty hyö­dyn­tä­mään halua­mal­laan (mui­ta hait­taa­mat­to­mal­la) tavoin, mis­tä taas seu­raa se, ettei kan­na­ta panos­taa sii­hen, että hank­ki­si meriittejä. 

    Mur­to­maa­hiih­dos­sa veri­tank­kaus ei miten­kään hei­ken­tä­nyt nii­den suo­ri­tus­ta, joil­la sitä kei­noa ei ollut käy­tet­tä­vis­sä. Ja pal­kin­to­pal­lil­le nousi­vat kisan nopeim­mat hiih­tä­jät. Pal­kin­not pää­tyi­vät siis par­hail­le hiihtäjille?

    Kuin­ka meri­to­kra­ti­aan sopi­vaa oli­si esi­mer­kik­si moneen laa­tu­luok­kaan jakau­tu­nut kou­lu­jär­jes­tel­mä? Van­hem­pien kus­tan­ta­ma parem­pi ope­tus ei takai­si menes­tys­tä, mut­ta paran­tai­si mah­dol­li­suuk­sia. Ei se tie­ten­kään vie­lä itses­sään takai­si hyvää sijoi­tus­ta. Tar­vi­taan myös hyviä gee­ne­jä ja kovaa työ­tä — kuten murtomaahiihdossakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Tämä mah­dol­li­suus nykyi­sin toteu­tuu aina­kin vält­tä­väs­ti kaik­kien mui­den pait­si lah­jak­kaim­man 1–2% kohdalla.
    Yhteis­kun­nan menes­ty­mi­nen tule­vai­suu­des­sa edel­lyt­tää, että tämä lah­jak­kain ryh­mä saa halu­tes­saan eriy­ty­nyt­tä ja tasol­taan ja sisäl­löl­tään aivan eri­lais­ta kou­lu­tus­ta kuin mitä he nykyi­sin saa­vat, ja mitä enem­mis­tö oppi­lais­ta sai­si jatkossakin. ”

    Älyk­kääl­lä­kin on oma tah­to eikä se oma halu vält­tä­mät­tä täh­tää sii­hen, mihin yhteis­kun­ta haluai­si hänet suunnata

    USA:n ehkä älyk­käin ihmi­nen on James Woods, mut­ta hän on ollut kiin­nos­tu­nut näyt­te­le­mi­ses­tä, mut­ta ilmei­se­ti se ei ole ollut lah­jak­kuusa­lu­eel­la, sil­lä koh­tuul­li­ses­ta menes­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta hän­tä pide­tään B‑luokan näyttelijänä.

    Ei älyk­kys tar­koi­ta vie­lä sitä, että hen­ki­lös­tä tulee Nobel-pal­kin­non saa­ja, häne pitää myös halu­ta sitä.

    Mut­ta jos on äly­käs, mut­ta lais­ka niin saa­vut­ta­mat­ta jää

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. rol­le: Vali­tet­ta­va tosia­sia on, ettei kai­kis­ta van­hem­mis­ta ole van­hem­mik­si. Toi­set osaa­vat pitää parem­paa huol­ta lap­sis­taan ja kan­nus­taa näi­tä parem­min. Lap­sis­ta huo­leh­ti­mi­sen hal­lin­ta ei ole tulois­ta kiin­ni, mut­ta niin tup­paa ole­maan, että ne jot­ka osaa­va­ta huo­leh­tia itses­tään, osaa­vat huo­leh­tia ja kas­vat­taa myös lapsia.

    On kau­nis aja­tus, että kou­lus­sa kaik­ki saa­vat tas­a­puo­li­set mahdollisuudet.

    On äärim­mäi­sen tär­ke­ää, että kou­lus­sa kaik­ki saa­vat tas­a­puo­li­sen ja myös ymmär­tä­vän kou­lu­tuk­sen. Sil­lä pys­ty­tään yllät­tä­vän pal­jon kor­jaa­maan kodin puut­tei­ta, ei tie­ten­kään kaik­kia. PIAAC-tut­ki­mus tämän osoittaa.

    Kysy­mys on nime­no­maan hyvis­tä opet­ta­jis­ta. The Eco­no­mist refe­roi äsket­täin tut­ki­mus­ta, jos­sa tämä osoi­tet­tiin todek­si. Sii­nä mm. todet­tiin, että oppi­mis­tu­los­ten hajon­ta kou­lu­jen välil­lä oli pie­nem­pi kuin sama hajon­ta kun­kin kou­lun opet­ta­jiin kiinnitettynä.

    Oma elä­män­ko­ke­muk­se­ni on, että ihmi­nen, nuo­ri tai nuo­ri aikui­nen saat­taa tuo­mi­ta itsen­sä hen­ki­seen köy­hyys­louk­kuun ilman mitään abso­luut­tis­ta perus­tet­ta. Puur­ta­mi­sel­la ja sit­key­del­lä hän kor­vai­si 15–20 ÄO pis­tet­tä valit­se­mal­laan alalla.

    Meri­to­kra­tian suo­ma­lai­nen tul­kin­ta, siis tar­pee­ton muo­dol­li­sen kou­lu­tuk­sen arvos­ta­mi­nen on erään­lai­nen yhtei­sön syöpä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Asi­aa ei auta se, että usein eri ainei­den opet­ta­jat ovat var­sin sek­to­ri­tie­toi­sia. Jos fysii­kan­opet­ta­ja ei arvos­ta kir­jal­lis­ta ilmai­sua tai äidin­kie­len­opet­ta­ja geo­lo­gi­aa, asen­ne hei­jas­tuu osaan oppilaista.”

    Nykyi­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä ei täh­tää niin­kään tie­to­jen mää­rään vaan tai­to­jen kehittämiseen.
    Tie­to muut­tuu kai­ken aikaa, mut­ta tai­dot ovat tar­peel­li­sia pidempään

    Jo ensim­mäi­sil­lä luo­kil­la ope­te­taan itsear­vioin­tia eli oppia­lai­den on arvioi­ta­va, kuin­ka hyvin he hal­lit­se­vat jon­kun oppiaineen/kurssin .Seu­ra­sin omien lap­sien kehit­ty­mis­tä ja kes­ti vuo­den ver­ran enne kuin opet­ta­jan ja oppi­laan arvioit täsmäsivät.

    Toi­nen peri­aat­teel­li­nen suu­ri muu­tos minun lap­suu­tee­ni ver­rat­tu­na on tie­don­haun opettelu.
    Sen sijaan, että asioi­ta ope­tel­tai­sin pänt­tää­mäl­lä , oppi­laat jou­tu­vat etsi­mään tie­don , teke­mään sii­tä esseen ja esit­te­le­mään sen.

    Kol­mas eri­lai­suus on ryhmätyöt.Opettaja jakaa har­joi­tus­töi­tä var­ten luo­kan muu­ta­man hen­gen ryh­miin, jois­sa on eri­ta­soi­sia oppilaita.
    Par­hail­la menee 15 min­nuu­tia rat­koa ongel­mat, ja lop­puai­ka kun he selit­tä­vät ja opet­ta­vat asian heikoimmille.
    Tämä nos­taa ope­tus­te­hoa val­ta­vas­ti, ver­tais­a­pu on tehok­kaam­pi opet­ta­ja kuin yhden aikui­sen yri­tys selit­tää monel­le sama asia

    Ryh­mä­työ nos­taa myös älyk­kyyt­tä, hyvän ryh­män ÄO on 10–20 pin­naa kor­keam­pi kuin jäsen­ten keskiarvo.

    Ja pääl­le tule­vat sosi­aa­li­set taidot

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Mikä esti sit­ten myö­hem­min yli­opis­tos­sa oikean­lai­sen opis­ke­lu­me­to­din opet­te­lun matematiikassa?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minul­le esi­mer­kik­si oli annet­tu kou­lus­sa vapau­tus olla seu­raa­mat­ta mati­kan ope­tus­ta. Käy­tin aika­na mati­kan tun­nil­la teh­den kir­jan lopus­sa ole­via teh­tä­viä eteen­päin. Pidin kun­nia-asia­na, etten “lunt­taa” avaa­mal­la kir­jan teo­ria­si­vu­ja vaan yri­tin pää­tel­läö kai­ken itse. Opin mati­kan aivan vää­rin, eikä minusd­ta yli­opis­tos­sa ollut opis­ke­le­maan matik­kaa riit­ti­vän pit­käl­le, vaan tyy­dyin pelk­kään kumuun, jon­ka pys­tyi vie­lä sel­vit­tä­mään samal­la metodilla.
    Oli­si ollut pal­jon parem­pi käyt­tää kou­lu­tun­nit vaa­ti­vam­man mate­ma­tii­kan opis­ke­luun, mut­ta täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta ei sil­loin tar­jot­tu, tar­jo­taan­ko nytkään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Tapio:
    PIAAC-tut­ki­mus (aikuis­ten PISA) osoit­taa, että Suo­mi on tois­tai­sek­si onnis­tu­nut vil­je­le­mään kyky­pel­to­aan ällis­tyt­tä­vän hyvin aina­kin luku- ja las­ku­tai­dos­sa sekä (IT:tä hyö­dyn­tä­väs­sä) ongel­man­rat­kai­su­tai­dos­sa. http://skills.oecd.org/skillsoutlook.html

    En täl­lä pos­tauk­sel­la­ni halua mitä­töi­dä tee­maa, vaan päin­vas­toin kan­nus­taa jat­ka­maan ja paran­ta­maan hyväk­si arvioi­dul­la linjalla. — 

    Tar­koi­tat­ko hyväk­si havai­tul­la lin­jal­la vähäis­tä maa­han­muut­toa? Japa­ni ja Suo­mi eroa­vat sii­nä sel­väs­ti ver­ro­keis­taan OECD:ssä. Suo­men ja Ruot­sin väli­nen ero voi­daan maa­han­muut­ta­jien osuu­del­la selit­tää koko­naan. Ruot­sin kan­ta­väes­tö­hän oli tut­ki­muk­sen paras, kii­tos vir­kei­den vanhusten.

    Suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta kyl­lä sel­vi­tään vaik­ka hal­ko­hoi­dol­la. Pide­tään Japa­nin lail­la sadan vuo­den suun­ni­tel­ma aina mie­les­sä, niin pääs­tään jat­kos­sa­kin retos­te­le­maan Euroo­pan “tai­ta­vim­mal­la” työ­voi­mal­la. Ja jäte­tään se perus­kou­lun ihas­te­lu OECD:n tol­loil­le ekonomisteille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minul­le esi­mer­kik­si oli annet­tu kou­lus­sa vapau­tus olla seu­raa­mat­ta mati­kan ope­tus­ta. Käy­tin aika­na mati­kan tun­nil­la teh­den kir­jan lopus­sa ole­via teh­tä­viä eteen­päin. Pidin kun­nia-asia­na, etten “lunt­taa” avaa­mal­la kir­jan teo­ria­si­vu­ja vaan yri­tin pää­tel­läö kai­ken itse. Opin mati­kan aivan vää­rin, eikä minusd­ta yli­opis­tos­sa ollut opis­ke­le­maan matik­kaa riit­ti­vän pit­käl­le, vaan tyy­dyin pelk­kään kumuun, jon­ka pys­tyi vie­lä sel­vit­tä­mään samal­la metodilla.
    Oli­si ollut pal­jon parem­pi käyt­tää kou­lu­tun­nit vaa­ti­vam­man mate­ma­tii­kan opis­ke­luun, mut­ta täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta ei sil­loin tar­jot­tu, tar­jo­taan­ko nytkään?

    Luin kak­si luok­ka yhde­säs vuo­des­sa yksi­tyi­ses­ti. Ehkä ei kovin hyvä rat­kai­su, näin efteråt tän­kan­de. Opis­ke­lin itse. Lukion viim­sien luo­kan kävin ilta­kou­lus­sa, ja me oppi­laat vie­tim­me sun­nun­tait leh­to­ri Lietzé­nin matet­ma­tii­kan ker­hos­sa Engö­an­ti­lai­sel­la koululla.

    Opin mati­kan siten kuin se oli Väi­sä­län pyhis­sä kir­joi­tuk­si­sa esi­tet­ty. Opin siis matem­tii­kan vää­rin, ja luvut tys­säh­ti­vät toi­sen vuo­den lopus­sa erin­omai­sin arvo­sa­noin suo­ri­tet­tuun lau­da­tu­rin perus­kurs­siin. Sit­ten alkoi tökkiä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Ano­nuu­mi: Tar­koi­tat­ko hyväk­si havai­tul­la lin­jal­la vähäis­tä maa­han­muut­toa? Japa­ni ja Suo­mi eroa­vat sii­nä sel­väs­ti ver­ro­keis­taan OECD:ssä. Suo­men ja Ruot­sin väli­nen ero voi­daan maa­han­muut­ta­jien osuu­del­la selit­tää kokonaan. 

    Hyvä huo­mio, mut­ta jääm­me tämän­kin kor­jauk­sen jäl­keen hyvään seu­raan. Eikä kysy­mys ole vain jos­tain teo­reet­ti­ses­ta ver­tai­lus­ta, sil­lä omat koke­muk­se­ni ovat samat kuin Lii­an Van­hal­la: Moti­voi­tu­nut suo­ma­lai­nen “palkollinen”(duunarista joh­ta­jaan) vaa­tii huo­mat­ta­vas­ti vähem­män mana­gee­raus­ta kuin ete­läi­sem­pien mai­den “pal­kol­li­set”.

    Joku kui­ten­kin mät­tää, kun huip­pu­luo­kan perus­tai­dois­ta ei syn­ny huip­pu­luo­kan hyvin­voin­tia ja suo­ma­lai­set yli­opis­tot on ran­kat­tu kovin kes­kin­ker­tai­sik­si. Oli­si­ko­han niin, että mei­kä­läi­sil­lä ei ole jos­tain syys­tä halua tai tar­vet­ta moti­voi­tua tositöihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Ei vält­tä­mät­tä lah­jak­kuu­den nimis­sä, mut­ta las­ten kehi­tys­ta­son mukai­nen ope­tus oli­si hyvä pys­tyä järjestämään.”

    Joo mut­ta Olli­lan Nokian työ­hö­no­tos­sa 2‑kymppiset psy­ko­lo­gi­ty­töt eivät suo­si­tel­leet usein­kaan Nokian työ­paik­koi­hin sel­lai­sia, joi­den­ka ÄÖ oli koh­ta­lai­sen kor­kea (> 120).

    Mik­si­kö­hän?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Suo­men kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä tavoit­te­lee sitä, että kai­kil­le pitää antaa tasa-arvoi­nen ja oikeu­den­mu­kai­nen mah­dol­li­suus saa­da oppia.

    Hei­kom­pi­lah­jai­sia pyri­tään pitä­mään eri kei­noin oppi­mis­vauh­dis­sa muka­na ja toi­saal­ta lah­jak­kaim­pia ei voi pääs­tää lii­an pit­käl­le muit­ten edelle.

    Arvioin­tia ja kil­pai­lua väl­te­tään, jot­ta kukaan ei häviäi­si ja sai­si pahaa mieltä.

    Täl­lä sinän­sä kun­nioi­tet­ta­val­la tavoit­teel­la on kui­ten­kin vaka­va varjopuoli:

    Täl­lai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä tuot­taa suu­ren mää­rän kes­kin­ker­tai­suuk­sia ja jät­tää hyö­dyn­tä­mät­tä / sam­mut­taa lahjakkuusreservimme.

    On täy­sin sel­vää, että kovas­sa kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa kes­kin­ker­tai­suu­det häviä­vät pelin.

    Kes­kin­ker­tai­suu­det eivät tee Nobel-tason tut­ki­mus­ta ja sitä myö­ten maam­me tie­de kuihtuu. 

    Kes­kin­ker­tai­suu­det eivät pys­ty luo­maan uusia kil­pai­lu­ky­kyi­siä tuot­tei­ta, eivät tuo­maan riit­tä­väs­ti kaup­po­ja kotiin ja sitä kaut­ta koko maa köyhtyy.

    Estää­kö nykyi­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäm­me uusien huip­pu­lah­jak­kuuk­sien kehit­ty­mi­sen nui­ji­mal­la hei­dät jo lap­se­na kes­kin­ker­tai­suu­den muottiin?

    Voi­kin kysyä, että onko nykyi­nen tasa-arvois­ta­mi­nen ja tasa­päis­tä­mi­nen men­nyt jo lii­an pit­käl­le ja on nyt vie­mäs­sä maa­ta tuhoon?

    Sep­po Korppoo
    Ei mikään kes­kin­ker­tai­nen yrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Sep­po Korp­poo:
    Arvioin­tia ja kil­pai­lua väl­te­tään, jot­ta kukaan ei häviäi­si ja sai­si pahaa mieltä.

    Onko mitään tosia­sial­li­sia todis­tei­ta sii­tä, että juu­ri arvioin­ti ja kil­pai­lu muka joten­kin aut­tai­si­vat kehit­tä­mään tai­to­ja ja tietoja?

    Ja siis kiis­tee­nä, en pyri lain­kaan edes vih­jaa­maan että kaik­ki oli­si­vat yhtä hyviä. Lap­set huo­maa­vat jo hyvin nopeas­ti kes­ke­nään kuka on hyvä ja kuka ei. Tar­vit­see­ko jär­jes­tel­män vie­lä joten­kin erik­seen vah­vis­taa tätä? En näe täs­sä pal­joa pointtia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Lepo­ti­la zZ: Mur­to­maa­hiih­dos­sa veri­tank­kaus ei miten­kään hei­ken­tä­nyt nii­den suo­ri­tus­ta, joil­la sitä kei­noa ei ollut käy­tet­tä­vis­sä. Ja pal­kin­to­pal­lil­le nousi­vat kisan nopeim­mat hiih­tä­jät. Pal­kin­not pää­tyi­vät siis par­hail­le hiihtäjille? 

    Hyvä esi­merk­ki. Mur­to­maa­hiih­to­kil­pai­lu onkin nol­la­sum­ma­pe­li ja sik­si sii­nä tosi­aan yhden tulok­sen paran­tu­mi­nen on suo­raan toi­sil­ta pois. Onnek­si muu elä­mä ei ole nol­la­sum­ma­pe­liä. Suo­men rik­kaim­mat ihmi­set ovat nykyi­sin rik­kaam­pia kuin kukaan rikas ihmi­nen oli pari sataa vuot­ta sit­ten. Mut­ta myös Suo­men köy­him­mät ovat rik­kaam­pia kuin köy­hät oli­vat pari sataa vuot­ta sit­ten. Nol­la­sum­ma­pe­lis­sä tämä ei oli­si mahdollista.

    Lue az:n yllä ole­va kir­joi­tus huo­lel­la. Point­ti sii­nä on se, että Eins­tei­nin kal­tais­ten hen­ki­löi­den kyky­jen mah­dol­li­sim­man teho­kas val­jas­ta­mi­nen meri­to­kra­tian kei­noin tuot­ta­maan hyvin­voin­tia ei ole pois niil­tä, jot­ka eivät ole Eins­tei­nin tasoi­sia nero­ja. Ennem­min­kin päinvastoin. 

    Kuin­ka meri­to­kra­ti­aan sopi­vaa oli­si esi­mer­kik­si moneen laa­tu­luok­kaan jakau­tu­nut kou­lu­jär­jes­tel­mä? Van­hem­pien kus­tan­ta­ma parem­pi ope­tus ei takai­si menes­tys­tä, mut­ta paran­tai­si mah­dol­li­suuk­sia. Ei se tie­ten­kään vie­lä itses­sään takai­si hyvää sijoi­tus­ta. Tar­vi­taan myös hyviä gee­ne­jä ja kovaa työ­tä – kuten murtomaahiihdossakin. 

    Aivan, mut­ta toi­sin kuin mur­to­maa­hiih­dos­sa, jos van­hem­mat panos­ta­vat lap­siin­sa ja he pää­se­vät siten kehit­ty­mään omien kyky­jen­sä mak­si­maa­li­sik­si hyö­dyn­tä­jik­si, tulok­se­na koko­nai­suu­te­na parem­pi yhteis­kun­ta kuin jos kukaan ei panos­ta. Sen sijaan mur­to­maa­hiih­dos­sa itse saa­vu­te­tut ajat eivät mer­kit­se yhtään mitään, vain se, kuin­ka mon­ta kans­sa­kil­pai­li­jaa jäi taak­se. Juu­ri täs­sä on se syy, mik­si mur­to­maa­hiih­toe­si­merk­kiä ei voi sel­lai­se­naan sovel­taa yhteiskuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Tie­de­mies: Onko mitään tosia­sial­li­sia todis­tei­ta sii­tä, että juu­ri arvioin­ti ja kil­pai­lu muka joten­kin aut­tai­si­vat kehit­tä­mään tai­to­ja ja tietoja?
    Ja siis kiis­tee­nä, en pyri lain­kaan edes vih­jaa­maan että kaik­ki oli­si­vat yhtä hyviä. Lap­set huo­maa­vat jo hyvin nopeas­ti kes­ke­nään kuka on hyvä ja kuka ei. Tar­vit­see­ko jär­jes­tel­män vie­lä joten­kin erik­seen vah­vis­taa tätä? En näe täs­sä pal­joa pointtia.

    Mer­kit­tä­väl­lä osal­la ihmi­sis­tä kil­pai­lu on hyvä moti­vaat­to­ri, tosin tämän hyväk­si­käyt­töön sopi­nee parem­min lyhyem­mät kil­pai­lut (kuka saa tämän ongel­man ensin/parhaiten rat­kais­tua?) eikä yksi koe muu­ta­man kuu­kau­den välein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Tie­de­mies edel­lä kysyy: “Onko mitään tosia­sial­li­sia todis­tei­ta sii­tä, että juu­ri arvioin­ti ja kil­pai­lu muka joten­kin aut­tai­si­vat kehit­tä­mään tai­to­ja ja tietoja?”

    Kuu­lui­sas­sa kir­jas­saan Tip­ping Point, Marcolm Gradwell viit­taa tut­ki­muk­siin, joi­den mukaan ihmi­sen pitää teh­dä töi­tä 10 000 tun­tia tul­lak­seen jos­sa­kin asias­sa todel­la hyväksi.

    Mie­les­tä­ni on täy­sin sel­vää, että tämä myös­kin edel­lyt­tää jat­ku­vaa arvioin­tia ja kil­pai­lua mui­den kanssa.

    Apro­poo 1: Mie­les­tä­ni ne Pisa-menes­tyk­set eivät vält­tä­mät­tä joh­du pel­käs­tään Suo­men hyväs­tä koulutuksesta. 

    Puhum­me nimit­täin Suo­men kiel­tä, jos­ta Pisa-kil­pai­lue­tum­me voi­kin olla peräisin?

    Suo­men kie­li on hyvin eri­koi­nen ja var­sin loo­gi­nen. Se on voi­mak­kaas­ti tai­pu­va, agglu­ti­noi­va kie­li. Sana­jär­jes­tys on tois­si­jai­nen, lauseen­jä­sen­ten perus­jär­jes­tys on subjekti−predikaatti−objekti, ja mää­ri­te käy useim­mi­ten pää­sa­nan­sa edellä.

    Vii­me­ai­kai­sis­sa aivo­tut­ki­muk­sis­sa onkin todet­tu, että kie­li muok­kaa aivo­jen raken­net­ta ja ajattelua…

    Ettei vaan nyt käy niin, että Suo­men kie­li nyt hil­jal­leen rapau­tuu (eglan­ti­soi­tuu) ja seu­rauk­se­na on siten Pisa-menes­tyk­sen heikentyminen… 

    Apro­poo 2: Suo­men nyky­hal­li­tus on ensim­mäi­nen, jon­ka jäse­net ovat tul­leet ulos perus­kou­lus­tam­me, pait­si Erk­ki Tuo­mio­ja, joka on tul­lut ulos Marxil­le nime­tys­tä koulusta.

    Tulok­sien mukaan arvioi­tu­na ja mitat­tu­na tämä hal­li­tus ei kyl­lä ole miten­kään kil­pai­lu­ky­kyi­nen esim. Lip­po­sen hal­li­tus­ten kanssa.

    Apro­poo 3: Talou­den alal­la menes­ty­mi­nen arvioin­nis­sa ja kil­pai­lus­sa on välttämätöntä.

    Apro­poo 4. Jos Tie­de­mies toi­mi tie­teen saral­la, hän kyl­lä tie­tää, että siel­lä vas­ta se arvioin­ti ja kil­pai­lu onkin raakaa.… 

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jota asiak­kaat arvioi­vat ja kil­pai­lut­ta­vat joka päivä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Yhteis­kun­tam­me alkaa olla pahas­sa krii­sis­sä. Tuloe­rot kas­va­vat nopeim­min. Vie­lä ollaan OECD:n kes­kiar­vos­sa, koh­ta ei enää olla.

    Vaik­ka hen­ki­nen köy­hyys­louk­ku saa­tai­siin estet­tyä, fyy­si­nen köy­hyys­louk­ku uhkaa yhä useam­paa. Mitä syvem­pi fyy­si­nen louk­ku, sitä var­mem­pi on hen­ki­nen­kin. Täs­sä tilan­tees­sa sit­ten val­tio sääs­tää pois mah­dol­li­suu­den vält­tää nämä loukut.

    Onko Suo­mi ken­ties maa­il­man­mes­ta­ri sivis­tyk­sen mää­rän muut­ta­mi­ses­sa talou­del­li­sek­si hyvinvoinniksi?

    Lähes kaik­ki vii­me vuo­sien glo­baa­lit inno­vaa­tiot, jois­ta on saa­tu talou­del­li­sia menes­tyk­siä, ovat olleet sel­lai­sia, jot­ka oli­si­vat tie­to­tai­don puo­les­ta voi­neet syn­tyä Suo­mes­sa. Mik­si näin ei tapahdu?

    Skep­ti­syys kaik­keen uuteen ja men­nei­syy­teen tui­jo­tus on joh­ta­nut sii­hen, ettei tuot­tei­ta tai pal­ve­lui­ta pää­se syn­ty­mään vien­tiin asti.

    Ainoa asia mil­lä Suo­mi voi pär­jä­tä glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la on kou­lu­tus, luo­vuus ja sin­nik­kyys. Näis­tä val­tion kon­tol­la pitäi­si olla eri­tyi­ses­ti ensim­mäi­nen. Mik­si kou­lu­tuk­seen ei panos­te­ta? Mik­si kou­lu­tuk­seen liit­ty­vä byro­kra­tia on niin hidas­ta, ettei kysy­tyil­le aloil­le rii­tä opis­ke­lu­paik­ko­ja ja toi­sil­ta val­mis­tu­taan suo­raan kor­tis­toon? Kuvi­tel­laan­ko oikeas­ti, että mark­ki­na­ta­lous hoi­taa jat­kos­sa vien­ti­tu­lo­ja tuo­van koulutuksen?

    Riit­tä­vät kat­teet löy­tyy huip­pu­tek­no­lo­gias­ta, muo­toi­lus­ta ja imma­te­ri­aa­li­ses­ta sisäl­lös­tä sekä näi­den yhdis­tel­mis­tä. Kone, Rovio ja Supercell ovat näi­tä, mis­tä nii­tä saa­daan riit­tä­väs­ti lisää?

    Tämän­het­ki­set päät­tä­jät ovat maa­il­mas­ta, jos­sa kou­lu­tuk­ses­ta oli niin pal­jon pulaa, että kou­luun pää­sy taka­si elä­ke­vi­ran tai ‑toi­men. Nyky­ään kou­lu­tus ei takaa yhtään mitään, kuten ei työ­paik­ka­kaan, joten joten­kin pitäi­si miet­tiä opis­ke­lun moti­voin­ti uudes­taan. Pak­ko­kou­lu­tuk­ses­ta kor­tis­toon tyy­lil­lä tulee ole­maan tuhoi­sat jäl­jet. Mata­la­palk­ka-alo­jen työl­lis­tä­vyy­del­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä tilan­tees­sa, jos­sa kor­kea­tuot­toi­nen vien­ti ei vedä. Hyvin­voin­tia ei voi­da yllä­pi­tää, yhteis­kun­ta näi­vet­tyy ja koko kan­sa alkaa olla menes­ty­vien mai­den ali­hank­ki­joi­ta. Sel­lu­loo­sas­ta saa euron per ton­ni ja naa­pu­ri­maas­sa sii­tä sit­ten jalos­te­taan nano­ma­te­ri­aa­le­ja ja myy­dään mil­joo­na­ker­tai­seen hin­taan. Aika näkö­alat­to­mal­ta vaikuttaa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Samu­li Saa­rel­ma: Point­ti sii­nä on se, että Eins­tei­nin kal­tais­ten hen­ki­löi­den kyky­jen mah­dol­li­sim­man teho­kas val­jas­ta­mi­nen meri­to­kra­tian kei­noin tuot­ta­maan hyvin­voin­tia ei ole pois niil­tä, jot­ka eivät ole Eins­tei­nin tasoi­sia nero­ja. Ennem­min­kin päinvastoin. 

    En nyt tie­dä, pitäi­si­kö (pal­jon vähäi­sem­pien­kin) kyky­jen val­jas­ta­mi­sen tapah­tua meri­to­kra­tian kei­noin (* , mut­ta oleel­lis­ta on, ettei­vät hui­put todel­la­kaan syö taval­lis­ten ihmis­ten lei­pää, vaan lisää­vät sitä.

    Tätä taus­taa vas­ten vasem­mis­ton vuo­si­kym­me­niä kes­tä­nyt anti­pa­tia mate­maat­ti­sia ja luon­non­tie­teel­li­siä eri­tyis­lu­kio­ta koh­taan on kum­mal­lis­ta. Onnek­si musiikki‑, tai­de- ja tot­ta­kai, urhei­lu­lu­kiot on sen­tään hyväksytty. 

    Mitä vasem­mis­to on pelännyt? 

    *) Eins­tei­nil­la oli aluk­sia suu­ria vai­keuk­sia meri­to­kra­tian por­tais­sa, niin­kuin monel­la muul­la­kin huipulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Samu­li Saa­rel­ma: Hyvä esi­merk­ki. Mur­to­maa­hiih­to­kil­pai­lu onkin nol­la­sum­ma­pe­li ja sik­si sii­nä tosi­aan yhden tulok­sen paran­tu­mi­nen on suo­raan toi­sil­ta pois. Onnek­si muu elä­mä ei ole nol­la­sum­ma­pe­liä. Suo­men rik­kaim­mat ihmi­set ovat nykyi­sin rik­kaam­pia kuin kukaan rikas ihmi­nen oli pari sataa vuot­ta sit­ten. Mut­ta myös Suo­men köy­him­mät ovat rik­kaam­pia kuin köy­hät oli­vat pari sataa vuot­ta sit­ten. Nol­la­sum­ma­pe­lis­sä tämä ei oli­si mahdollista. 

    Kyl­lä elä­mä koos­tuu myös nol­la­sum­ma­pe­leis­tä. Vaik­ka ihmis­kun­nan abso­luut­ti­nen hyvin­voin­ti kas­vai­si, myös suh­teel­li­sil­la eroil­la on mer­ki­tys­tä. Yksi­löl­le ne ovat jopa tär­keäm­piä kuin ihmis­kun­nan tai yhteis­kun­nan kokonaishyöty.

    Useim­mat työ­pai­kat ovat sel­lai­sia, että on mah­do­ton­ta arvioi­da, onko yhteis­kun­nan koko­nais­hy­vin­voin­nil­le mitään mer­ki­tys­tä sil­lä hoi­taa­ko nii­tä par­haat tai toi­sek­si par­haat haki­jat. Yksi­löil­le työ­pai­kan haku näyt­täy­tyy nol­la­sum­ma­pe­li­nä, jon­ka tulok­set voi­vat olla rat­kai­se­via hei­dän tulevaisuudelleen. 

    Eins­tein on hyvin äärim­mäi­nen esi­merk­ki, eikä siten kovin edus­ta­va, mut­ta jopa hänen koh­dal­laan voim­me kysyä, oli­si­ko GPS-pai­kan­nuk­seen tar­vit­ta­va fysiik­ka voi­nut kehit­tyä ilman Eins­tei­nia­kin. Ja kuka Eins­tei­nin var­joon jää­nyt oli­si nyt kaik­kien tun­te­ma neron arkkityyppi.

    Tyy­pil­li­sem­pi esi­merk­ki voi­si olla nuo­ri, joka pää­see hyvään yli­opis­toon van­hem­pien­sa mak­sa­man lisä­kou­lu­tuk­sen avus­ta­ma­na, tiput­taen jon­kun toi­sen haki­jan miet­ti­mään mui­ta vaih­toeh­to­ja elä­mäl­leen. Tai mik­si lap­si­aan rakas­ta­vat menes­ty­neet van­hem­mat eivät ostai­si lap­sil­leen paras­ta mah­dol­lis­ta yli­opis­to­kou­lu­tus­ta. Sil­loin­han se kou­lu­tus ei ole muil­ta pois ja kaik­ki voit­ta­vat — kuten Yhdysvalloissa. 🙂

    Tah­doin vain sanoa, että yhden ihmi­sen hyö­ty koko yhteis­kun­nal­le on useim­mi­ten hyvin spe­ku­la­tii­vis­ta. Yksi­lön saa­ma hyö­ty on kon­kreet­tis­ta. Käsit­tääk­se­ni ihmi­set eivät edes yleen­sä edes tah­do koko yhteis­kun­nan vau­ras­tu­mis­ta mikä­li hei­dän suh­teel­li­nen vau­rau­ten­sa tai ase­man­sa las­ki­si sen seurauksena.

    Samu­li Saa­rel­ma:
    Lue az:n yllä ole­va kir­joi­tus huo­lel­la. Point­ti sii­nä on se, että Eins­tei­nin kal­tais­ten hen­ki­löi­den kyky­jen mah­dol­li­sim­man teho­kas val­jas­ta­mi­nen meri­to­kra­tian kei­noin tuot­ta­maan hyvin­voin­tia ei ole pois niil­tä, jot­ka eivät ole Eins­tei­nin tasoi­sia nero­ja. Ennem­min­kin päinvastoin. 

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että jos yhteis­kun­ta voi tun­nis­taa tule­vai­suu­den eins­tei­nit ja aut­taa hei­tä saa­vut­ta­maan täy­den poten­ti­aa­lin­sa, sen kan­nat­tai­si teh­dä niin. (Pait­si jos hin­ta­lap­pu oli­si suu­ri ja hyö­ty valui­si toi­seen osoit­tee­seen…). Mei­dän kes­kus­te­lum­me kos­ki kui­ten­kin sitä, että jos on ole­mas­sa kak­si poten­ti­aa­lis­ta eins­tei­nia, onko meri­to­kra­tian mukais­ta aut­taa enem­män sitä, jon­ka van­hem­mil­la on varaa mak­saa parem­mas­ta koulutuksesta.

    Samu­li Saa­rel­ma:
    Aivan, mut­ta toi­sin kuin mur­to­maa­hiih­dos­sa, jos van­hem­mat panos­ta­vat lap­siin­sa ja he pää­se­vät siten kehit­ty­mään omien kyky­jen­sä mak­si­maa­li­sik­si hyö­dyn­tä­jik­si, tulok­se­na koko­nai­suu­te­na parem­pi yhteis­kun­ta kuin jos kukaan ei panos­ta. Sen sijaan mur­to­maa­hiih­dos­sa itse saa­vu­te­tut ajat eivät mer­kit­se yhtään mitään, vain se, kuin­ka mon­ta kans­sa­kil­pai­li­jaa jäi taak­se. Juu­ri täs­sä on se syy, mik­si mur­to­maa­hiih­toe­si­merk­kiä ei voi sel­lai­se­naan sovel­taa yhteiskuntaan. 

    Eli kos­ka raho­ja ei joka tapauk­ses­sa halu­ta sijoit­taa kaik­kien las­ten kou­lu­tuk­seen, on parem­pi, että ne mene­vät edes yhden lap­sen eri­tyis­kou­lu­tuk­seen. Lie­nee­kö tämä­kään todel­li­suu­des­sa täy­sin nol­la­sum­ma­pe­leis­tä vapaata?

    Esi­mer­kis­sä­si lap­sen­sa paras­ta tah­to­va sijoit­taa ansait­se­maan­sa varal­li­suut­ta lap­sen­sa lisä­kou­lu­tuk­seen eikä omiin, yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyö­dyt­tö­miin, hedo­nis­ti­siin nau­tin­toi­hin­sa. Tulos on var­mas­ti parem­pi yhteiskunnalle.

    Toi­sen­lai­nen esi­merk­ki voi­si olla lap­sen­sa yksi­tyis­kou­luun sijoit­ta­va van­hem­pi, joka tah­toi­si sen sijaan sääs­tää jul­ki­sen kou­lu­tuk­sen kus­tan­nuk­sis­ta, kos­ka ne eivät mene oman lap­sen hyväk­si. Voit­taa­ko vai hävi­ää­kö yhteiskunta?

    Yhteis­kun­nal­le paras­ta oli­si, jos elä­mäs­sä menes­ty­neet hen­ki­löt rahoit­tai­si­vat lah­jak­kai­den las­ten eri­tyis­kou­lu­tus­ta, vaik­ka omaa las­ta ei hyväk­syt­tä­si­kään mukaan. Tämä on tie­ten­kin täyt­tä uto­pi­aa. Mis­sä on motii­vi? Mik­si teh­dä kovas­ti töi­tä, saa­vut­taa hyvä ase­ma ja varal­li­suut­ta, jos nii­tä ei saa käyt­tää oman lap­sen­sa hyväksi?

    Eins­tei­nit ovat kai­kil­le hyväk­si. Sik­si on hyvä, jos minä tuen omaa eins­tei­nia­ni — vaik­ka hän ei sit­ten lop­pu­pe­leis­sä oli­si­kaan mikään ser­ti­fioi­tu eins­tein. Naa­pu­rin pik­ku eins­tei­nin tuke­mi­nen on joka tapauk­ses­sa pois­sa las­kuis­ta, kos­ka motii­vi puut­tuu. Siis koko yhteis­kun­ta hyö­tyy sii­tä, että minä sat­saan omaan pik­ku eins­tei­nii­ni. Ymmär­sin­kö argu­men­tin oikein? 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Pet­ja Y: Mer­kit­tä­väl­lä osal­la ihmi­sis­tä kil­pai­lu on hyvä moti­vaat­to­ri, tosin tämän hyväk­si­käyt­töön sopi­nee parem­min lyhyem­mät kil­pai­lut (kuka saa tämän ongel­man ensin/parhaiten rat­kais­tua?) eikä yksi koe muu­ta­man kuu­kau­den välein.

    Jot­ta kil­pai­lu oli­si mie­le­käs­tä, pitäi­si olla ver­tai­sia. Jon­kin­lai­nen luos­ta­ri­sys­tee­miä mukai­le­va jär­jes­te­ly voi­si toi­mia. Eli lap­set, jois­sa on havait­tu elon­merk­ke­jä, lähe­te­tään aina jok­si­kin aikaa maa­kun­tay­li­opis­toon nopea­tah­ti­sem­paan kou­luun. Muu­al­la kuin yli­opis­tois­sa ei ole täl­lai­seen ope­tuk­seen kiin­nos­tus­ta eikä mah­dol­li­suut­ta. Toi­min­ta ei vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si ope­tus­mi­nis­te­rin aamen­ta, jos rahoi­tus löy­tyi­si jos­tain muualta.

    Kii­na­lai­sis­ta mais­ta voi­si löy­tyä ehkä toi­mi­vam­pia­kin malleja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Aivan kam­mot­ta­vaa demo­kra­tian hal­vek­sun­taa. Ei voi olla todel­lis­ta että jul­ki­ses­ti hal­vek­su­taan demo­kra­ti­aa, jos­sa jokai­sel­la on yhtä­läi­nen val­ta päät­tää asiois­ta. Kuka antoi hra Soi­nin­vaa­ral­le tai muil­le kom­men­toi­jil­le oikeu­den ottaa val­ta omiin käsiinsä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. toke: Yhteis­kun­tam­me alkaa olla pahas­sa krii­sis­sä. Tuloe­rot kas­va­vat nopeim­min. Vie­lä ollaan OECD:n kes­kiar­vos­sa, koh­ta ei enää olla.

    Minä olen muu­ten sitä miel­tä, että jos tuloe­rot mää­räy­ty­vät oikeu­den­mu­kai­ses­ti, niin sii­nä ei ole mitään väärää.
    Eli huip­pu­ki­rur­gi, hit­sa­ri, insi­nöö­ri tai joh­ta­ja saa ansai­ta monin­ker­tai­ses­ti sen kuin mitä sii­voo­ja, bus­si­kus­ki tai vaik­ka­pa hoi­to­tä­ti, kos­ka toi­sen työn voi teh­dä lähes kuka tahan­sa ja toi­seen puo­les­taan tar­vi­taan erityislahjakkuutta.

    Suo­men ongel­ma ei ole tuloe­ro­jen kas­vu, vaan että kun vai­kut­taa sil­tä, että jot­kut saa­vat rahaa vaik­kei­vat ansait­se. Se on suu­ri ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. MIe­les­tä­ni tääl­lä vähän sekoi­te­taan kes­kus­te­lus­sa “taval­li­nen sit­keys” ja poik­keuk­sel­li­nen lahjakkuus.

    Itse­kin olen väi­tel­lyt fysi­kaa­li­ses­ta kemias­ta, vaik­ka en mikään lah­ja­kas ole­kaan. Sain vain lopul­ta koe­put­ket oike­aan asen­toon ja kas, tulok­set syn­tyi­vät. En nyt yri­tä bras­sail­la vaa­ti­mat­to­muu­del­la vaan pOint­ti on se, että kaik­ki jot­ka yli­opis­toon pää­se­vät ovat kal­tai­sia­ni “sit­keän lah­jak­kai­ta”, jot­ka lopul­ta saa­vat tut­kin­not, mut­ta eivät var­si­nai­ses­ti luo mitään uut­ta. Eli jät­tä­vät asiat saman­kal­tai­sik­si kuin mitä ne löy­si­vät­kin. Täs­tä etten­päin pää­se­vät ovat sit­ten nii­tä poik­keuk­sel­li­sen lahjakkaita.

    Uskoi­sin että myös ne jot­ka eivät yli­opis­ton penk­ke­jä kulu­ta ovat luul­ta­vas­ti suu­rin­piir­tein yhtä lah­jak­kai­ta kuin nämä “site­kän lah­jak­kaat”, heil­tä vain puut­tuu tuo sitkeys.

    Hyvä kir­joi­tus soi­nin­vaa­ral­ta, mut­ta mie­les­tä­ni lähes­ty­mis­ta­pa on pik­kui­sen pie­les­sä. Kysees­sä ei ole niin­kään lah­jak­kuu­den aiheut­ta­ma “luok­ka­ja­ko”, vaan jon­kin kou­lu­tuk­sen saa­nei­den rai­vo­kas ase­man­sa puo­lus­tus. Eli muo­dol­li­sen päteyy­den koros­tus. Ne jot­ka jää­vät nuo­re­na ran­nal­le vaik­ka lais­kuu­den vuok­si myös pide­tään alhaal­la. Ja kos­ka en ole poik­keuk­sel­li­sen lah­ja­kas en myös­kään esi­tä rat­kai­su­ja, hah hah

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Tuloe­rois­ta:
    On päi­vän­sel­vää, että kun sat­sa­taan pal­jon kou­lu­tuk­seen ja huip­puo­saa­mi­seen, tuloe­rot kas­va­vat kos­ka kai­kis­ta ei vain ole näi­hin hom­miin. Lisäk­si ensin pitää opis­kel­la, eli hen­ki­lö voi olla mel­kein kym­me­nen vuot­ta ruti­köy­hä, kun­nes yhtäk­kiä alkaa­kin ansait­se­maan ja paljon. 

    Tasai­set tuloe­rot voi­vat olla vain sel­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, jos­sa suu­rin osa ihmi­sis­tä menee vään­tä­mään teh­tai­siin vään­tä­mään saman­lai­sia mut­te­rei­ta vähäi­sel­lä koulutuksella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Ano­nuu­mi: Jot­ta kil­pai­lu oli­si mie­le­käs­tä, pitäi­si olla vertaisia. 

    Perus­kou­lun voi­si koh­ta­lai­sen hel­pos­ti nykyi­sil­lä resurs­seil­la jär­jes­tää uudel­leen siten, että jokai­nen oppi­las sai­si siel­lä juu­ri itsel­leen opti­maa­li­sen mää­rän haas­tet­ta ja pää­si­si oppi­maan ver­tais­ten­sa joukossa.

    Tavan­omai­set taso­ryh­mät eivät ongel­maa rat­kai­se, vaan kou­lus­sa tuli­si yksin­ker­tai­ses­ti luo­pua sii­tä aja­tuk­ses­ta, että ope­tus­ryh­mät jae­taan oppi­lai­den syn­ty­mä­vuo­den mukaan. Sen sijaan ryh­mät tuli­si jakaa oppi­lai­den tai­to­ta­son mukaan, jokai­ses­sa ope­tet­ta­vas­sa ainees­sa erik­seen, ja tämän jaon tuli­si muut­tua jous­ta­vas­ti usein, esi­mer­kik­si jokai­sen luku­kau­den lopus­sa. Näin lap­si, joka on vaik­ka­pa mate­maat­ti­ses­ti eri­tyi­sen lah­ja­kas mut­ta kie­lel­li­ses­ti heik­ko, voi­si ede­tä itsel­leen sopi­vaa nopeut­ta kum­mas­sa­kin ainees­sa, ilman että tätä var­ten tar­vi­taan kou­lul­ta lisäresursseja.

    Luku­kau­den lopus­sa jär­jes­tet­tä­vien kokei­den tulok­sis­ta opet­ta­ja päät­te­li­si, mihin ryh­mään lap­si osal­lis­tuu seu­raa­val­la luku­kau­del­la. Kokeis­sa voi­si olla aina oman ryh­män vai­keus­ta­son ylit­tä­viä (ei-pakol­li­sia) lisä­teh­tä­viä, jois­ta sel­vin­neen oppi­laan voi­si siir­tää sel­väs­ti­kin vai­keam­pi­ta­soi­seen ryhmään.

    Kos­ka jokai­nen oppi­las ete­ni­si ryh­mäs­tä toi­seen non-line­aa­ri­ses­ti jokai­ses­sa ainees­sa erik­seen (myös “taak­se­päin” voi­si siir­tyä sii­nä tapauk­ses­sa että osaa­mi­nen taan­tui­si syys­tä tai toi­ses­ta), yksit­täis­ten oppi­lai­den välil­le ei muo­dos­tui­si kovin hel­pos­ti vää­rän­lais­ta sosi­aa­li­seen sta­tuk­seen liit­ty­vää kil­pai­lua, vaan jokai­nen kes­kit­tyi­si enem­män­kin kil­pai­le­maan itse­ään vas­taan eli kehit­ty­mään oppiai­neis­sa aiem­paa parem­mak­si. Ei oli­si mitään “lah­jak­kai­den ryh­mää”, jos­sa ovat tie­tyt oppi­laat, ja “heik­ko­ta­sois­ten ryh­mää”, jos­sa ovat toi­set oppi­laat, vaan yksi oppi­las voi­si ede­tä nopeas­ti yhdes­sä ainees­sa ja toi­nen toisessa.

    Tut­ki­mus­ten mukaan las­ten ja nuor­ten käy­tös­häi­riöt vähe­ne­vät tilan­teis­sa, jois­sa on muka­na hei­tä itse­ään nuo­rem­pia lap­sia. Täl­lä­kin perus­teel­la oli­si suo­ta­vaa muo­dos­taa ryh­mät tai­to­ta­son mukaan, jol­loin pääs­täi­siin irti sel­lai­ses­ta kei­no­to­del­li­suu­des­ta, jos­sa jokai­nen ryh­män jäsen on mel­ko tar­kal­leen saman ikäi­nen kaik­kien mui­den kans­sa. Sel­lai­nen ei tosie­lä­mäs­sä tois­tu oikeas­taan mis­sään tilan­tees­sa, joten en ymmär­rä mik­si perus­kou­lus­sa­kaan oppi­laat pitäi­si eris­tää sosi­aa­li­ses­ti muun ikäi­sis­tä oppilaista.

    Sitä tämä­kään mal­li ei rat­kai­se, mis­tä äärim­mäi­sen poik­keuk­sel­li­set eins­tei­nit sai­si­vat itsel­leen riit­tä­väs­ti haas­tet­ta. Mut­ta aina­kin täs­sä mal­lis­sa hei­dät toden­nä­köi­ses­ti tun­nis­tet­tai­siin jo nuo­rel­la iäl­lä, toi­sin kuin nyt tapahtuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Suo­sit­te­len luke­maan HS:n sun­nun­tai­liit­tees­sä ole­van Supercel­lin perus­ta­jien haas­tat­te­lun. Sii­nä on oleel­li­sia “vas­tauk­sia” (link­ke­jä) tähän ja aina­kin puo­leen tusi­naan aiem­paan postaukseen.

    Kou­lu­tus­ta ja kou­lut­tau­tu­mis­ha­lu­ja pitää olla, muo­doll­li­sis­ta tit­te­leis­tä viis!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. az: Ihmi­se­nä vähem­män äly­käs tai vähem­män meri­to­kraat­ti­nen ei ole ihmi­se­nä vähem­män arvokas.

    Kysy­mys kuu­luu­kin, miten tämä “sama­nar­voi­suus” osoi­te­taan käy­tän­nös­sä. Meri­to­kra­tias­sa on kui­ten­kin tapa­na pal­ki­ta “parem­mat” eli luo­da eriar­voi­suut­ta. Sama­nar­voi­suus on var­sin teo­reet­tis­ta, jos parem­min pär­jää­vä voi aina meri­to­kraat­ti­ses­ti han­ki­tuil­la resurs­seil­la pae­ta samanarvoisuutta.

    Kan­nat­taa kyl­lä aja­tel­la tätä myös ihan sosi­aa­li­sel­ta kan­til­ta: Jos pie­ni lah­jak­kain kan­san­osa ei saa opti­maa­li­ses­ti arvos­tus­ta, on se ehkä lie­väs­ti traa­gis­ta ja yleis­tä talou­del­lis­ta poten­ti­aa­lia mene­te­tään hie­man. Jos suu­ri lah­jat­to­mam­pi kan­san­osa ei kat­so ole­van­sa samal­la vii­val­la, tuo­te­taan lähes jokai­sel­la mit­ta­ril­la jär­kyt­tä­viä mene­tyk­siä ja suur­ta hyvin­voin­ti­tap­pio­ta sekä ylei­ses­ti että hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mitattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. Pala­sin pit­käs­tä aikaa tähän van­haan kirjoitukseesi. 

    Kir­joi­tuk­se­si herät­ti taas kai­puu­ni poli­tiik­kaan, jos­sa ei oli­si ideo­lo­gioi­ta, vaan kaik­ki perus­tui­si ratio­naa­li­seen argu­men­toin­tiin ja tie­tee­seen. Esi­mer­kik­si monet dema­rit ovat var­mas­ti aidos­ti köy­hien asial­la, mut­ta kuin­ka mon­taa köy­häl­le vahin­gol­lis­ta “paran­nus­ta” he ovat­kaan aja­neet ideo­lo­gian­sa sokai­se­ma­na. Sama kos­kee tie­tys­ti kaik­kia puo­luei­ta suh­tees­sa omaan “koh­de­ryh­mään­sä”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.