Matalapalkkatyö

Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.

Maanviljelijät eivät vastusta maataloustukia. Miksi palkansaajajärjestöt kuitenkin vastustavat palkan pällle maksettavia tulonsiirtoja? Yle uutisoi alkuviikosta, että yhä useampi palkansaaja ei tule toimeen palkallaan. Tilanne on seurausta vastentahtoisesta lähinnä osa-aikatyöstä. Niin sanotun perustyön määrä vähenee koko ajan – siis työn, johon ei vaadita mitään erityisosaamista, vaan peruskoulu riittää. Siksi meillä on todella korkea työttömyys pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa – noin 25 %. Uusia perustason työpaikkoja syntyy lähinnä palveluammatteihin. Ne ovat…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, _

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero

Vaikka keskustelu keskittyy perusturvan varassa elävien työttömien tai muuten tulottomien köyhyyteen, meidän pahimpia ongelmiamme on pienipalkkaisten huono asema ja se, ettei kovin pienellä palkalla tule Suomessa toimeen. Tässä on kaksi ongelmaa – on väärin, että pienipalkkainen ei ansaitse juuri sen enempää kuin täysin toimeton ja se, että alin mahdollinen palkka sivukuluineen on niin korkea, että se hinnoittelee osan työvoiman ulkopuolelle. Tähän ongelmaan auttaisi pieni perustulo, jota olen selostanut tarkemmin…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuonna 2013 Juhana Vartiaisen kanssa raportin ”Lisää matalapalkkatyötä”. Provokatorisen otsikon takana oli näkemys, että rakenteellisen työttömyyden suuri massa on vähän koulutetuissa. Tälle joukolle soveltuvia töitä on liian vähän. Rakenteelliseksi työttömyydeksi arvioitiin 1980-luvun lopulla vähän yli kaksi prosenttia, nyt jo yli seitsemän prosenttia. ja näyttää olevan yhä kasvussa. Suomessa vieroksutaan matalatuottoisen työn mahdollistamista, koska ehdimme tuudittautua niin hyvään. Vielä 1980-luvulla työn kasvava kysyntä suuntautui tasaisesti koko väestöön. Suomi oli…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Mihin kasvu katosi?

Suomen talous ei ole kasvanut kahdeksaan vuoteen. Syytä on etsitty huonosta onnesta ja kilpailukyvyn menetyksestä. Entä jos Suomi on vain tullut valmiiksi – eikä vain Suomi vaan koko Eurooppa? Japani tuli valmiiksi 25 vuotta sitten, jolloin maan aiempi rivakka kasvu pysähtyi. Vuosikymmeniä Suomen talouskasvu oli sitä, että maa- ja metsätaloudesta siirryttiin tuottavampiin töihin kaupunkeihin. Tämä kasvun lähde on nyt ehtynyt. Onko kasvu loppunut vai onko se vain muuttunut vaikeasti…

Jatka lukemista