Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.

Maan­vil­je­li­jät eivät vas­tus­ta maa­ta­lous­tu­kia. Mik­si pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt kui­ten­kin vas­tus­ta­vat pal­kan päll­le mak­set­ta­via tulonsiirtoja?

Yle uuti­soi alku­vii­kos­ta, että yhä useam­pi pal­kan­saa­ja ei tule toi­meen pal­kal­laan. Tilan­ne on seu­raus­ta vas­ten­tah­toi­ses­ta lähin­nä osa-aikatyöstä.

Niin sano­tun perus­työn mää­rä vähe­nee koko ajan – siis työn, johon ei vaa­di­ta mitään eri­tyis­osaa­mis­ta, vaan perus­kou­lu riit­tää. Sik­si meil­lä on todel­la kor­kea työt­tö­myys pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa – noin 25 %.

Uusia perus­ta­son työ­paik­ko­ja syn­tyy lähin­nä pal­ve­luam­mat­tei­hin. Ne ovat talou­del­li­ses­ti huo­nos­ti tuot­ta­via, joten niis­tä voi­daan mak­saa vain huo­noa palk­kaa. Jos pal­kan pitäi­si olla kor­keam­pi, työ­paik­kaa ei ole. Pal­ve­luam­ma­teis­sa lopul­li­se­na mak­sa­ja­na ovat asiak­kaat, eivät­kä he suos­tu mak­sa­maan pal­ve­lus­ta enem­pää. Sik­si meil­lä suu­rin osa kah­vi­lois­ta esi­mer­kik­si on sel­lai­sia, jois­sa ostos­ta jono­te­taan kas­sal­la sen sijaan, että tar­joi­li­ja kier­täi­si otta­mas­sa tilauksia.

Pal­ve­lua­lo­jen ALV:n mak­sa­vat pie­ni­palk­kai­set työntekijät

Jos hyväk­sym­me väit­teen, että mak­si­min pal­ve­luam­ma­teis­sa mak­set­ta­val­le pal­kal­le muo­dos­taa hin­ta, jon­ka asia­kas suos­tuu mak­sa­maan pal­ve­lus­ta, huo­maam­me, että pal­ve­lu­jen arvon­li­sä­ve­ron todel­li­set mak­sa­jat ovat mata­la­palk­ka­työ­tä teke­vät pal­ve­lua­lo­jen työn­te­ki­jät. Jos tuo­hon asiak­kaan mak­sa­maan mak­si­mi­hin­taan ei sisäl­tyi­si arvon­li­sä­ve­roa, työn­te­ki­jäl­le mak­set­tai­siin enemmän.

Pal­ve­lu­ja ei voi teh­dä varastoon

Teol­li­suus­työ voi­daan jär­jes­tää kah­dek­sas­ta nel­jään työ­nä, kos­ka tuot­tei­ta voi­daan val­mis­taa varas­toon. Pal­ve­lua ei voi teh­dä varas­toon. Myy­jän ja tar­joi­li­jan on olta­va töis­sä sil­loin ja vain sil­loin, kun asia­kas halu­aa olla asiak­kaa­na. Se joh­taa ilta- ja vii­kon­lop­pu­työ­hön ja osa-aikai­siin töi­hin. Tai­ta­va työ­nan­ta­ja voi toki jär­jes­tää työt niin, että val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään sil­loin, kun asiak­kai­ta on vähem­män, mut­ta täl­lä­kin on rajansa.

Asu­mis­tu­ki­me­no­jen kas­vu joh­tuu Juha­na Var­tiai­ses­ta ja minusta

Pamin edus­ta­ja sanoi, että osoi­tuk­se­na palk­ko­jen huo­no­ne­mi­ses­ta on, että yhä useam­pi saa pal­kan täy­den­nyk­sek­si asu­mis­tu­kea. Ei se sii­tä joh­du. Se joh­tuu Juha­na Var­tiai­ses­ta ja minus­ta. Me esi­tim­me yhdes­sä, että pie­ni­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä tuet­tai­siin lisää­mäl­lä myös asu­mis­tu­keen pal­kan­saa­jil­le suo­jao­suus.[1] Tuo 300 euron suo­jao­suus todel­la toteu­tet­tiin. Se lisä­si pie­ni­palk­kais­ten, lähin­nä siis osa-aikais­ten käteen jää­viä tulo­ja noin sadal­la eurol­la. Mil­loin PAM on vii­mek­si onnis­tu­nut nos­ta­maan net­to­palk­ko­ja yhtä paljon?

Täy­den­tä­vät tulon­siir­rot ovat ainoa rat­kai­su pal­ve­lua­lan huo­noi­hin ansioi­hin, kos­ka emme voi mää­rä­tä asiak­kai­ta ole­maan hin­to­jen suh­teen suur­piir­tei­sem­piä. Tätä pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt vas­tus­ta­vat joten­kin peri­aat­teel­li­ses­ti. ”Kyl­lä pal­kal­la pitää tul­la toi­meen”. Maan­vil­je­li­jöi­den kan­ta maa­ta­lous­tu­keen on aivan toi­nen. He eivät vaa­di, että vil­je­li­jän on tul­ta­va toi­meen tuot­tei­den­sa hin­nal­la. En näe täs­sä peri­aat­teel­lis­ta eroa.

Sovi­tel­lun päi­vä­ra­han huo­not säännöt

Osa-aika­työ­tä tue­taan myös työt­tö­myys­tur­van sovi­tel­lul­la päi­vä­ra­hal­la. Tämä on huo­no tuki­muo­to mones­ta­kin syys­tä. Ensik­si­kin kah­des­ta vie­rei­sel­lä kas­sal­la samaa työ­tä samal­la työ­ajal­la teke­vää pää­see aivan eri tulo­ta­sol­le sii­tä riip­puen, onko saa­nut jos­kus teh­dä työ­tä kokoai­kai­ses­ti vai ei. Minus­ta se on vää­rin. Lisäk­si sii­hen liit­tyy paho­ja kannustinongelmia.

Sovi­tel­lun päi­vä­ra­han saa­mi­sen ehto­na on, ettei tee yli 80-pro­sent­tis­ta työ­ai­kaa. Niin­pä on mah­dol­lis­ta, että neli­päi­väi­ses­tä työ­vii­kos­ta koi­tuu parem­pi ansio­ta­so kuin vii­si­päi­väi­ses­tä. Tämä kat­to­työ­ajan voi­si hyvin pois­taa työ­mark­ki­na­tues­ta, jol­loin se tuki­si pie­niä ansio­tu­lo­ja ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mis­tä ne joh­tu­vat. Esi­tin tätä aika­naan Sata-komi­teas­sa ja esi­mer­kik­si Kelan edus­ta­ja tuki aja­tus­ta voi­mak­kaas­ti, mut­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­töt kaa­toi­vat aja­tuk­sen. Nyt tiet­tä­väs­ti SAK on vaih­ta­nut asias­sa kan­taa ja on val­mis muut­ta­maan työ­mark­ki­na­tuen täl­lai­sek­si matalapalkkatueksi.

Toi­nen kat­to tulee sii­tä sinän­sä ymmär­ret­tä­väs­tä ehdos­ta, ettei palk­ka ja sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha saa olla yhteen­sä enem­pää kuin päi­vä­ra­han perus­tee­na ole­va palk­ka. Tämä raja tulee mata­la­palk­kai­sil­la aloil­la vas­taan jopa alle 20 tun­nin viik­ko­työ­ajal­la, eri­tyi­ses­ti, jos päi­vä­ra­has­sa on lapsikorotuksia.

Puo­li­päi­vä­työl­lä saa siis kokoai­ka­työn pal­kan. Tämä jär­jes­te­ly var­maan­kin sopii sekä kaup­pi­aal­le että kau­pan myy­jäl­le. Viral­li­ses­ti myy­jän on kui­ten­kin sanot­ta­va halua­van­sa kokoai­ka­työ­tä, kos­ka jos hän muu­ta sanoi­si, hän menet­täi­si sovi­tel­lun päivärahan.

Tar­ken­ne­taan kui­ten­kin: ei osa-aika­työs­tä ihan samo­ja tulo­ja todel­li­suu­des­sa saa kuin kokoai­ka­työs­tä. Käteen tulee vähän vähem­män, kos­ka palk­ka­tuo­ja vero­te­taan lie­vem­min kuin tulon­siir­to­ja. Lisäk­si aika­naan tulee saa­maan huo­nom­paa eläkettä.

Jos eläi­sim­me yhä aikaa, jol­loin työ­mark­ki­na­jär­jes­töt pys­tyi­vät jär­ke­viin sopi­muk­siin, sovi­tel­lun päi­vä­ra­han sää­tö­jän oli­si kor­jat­tu ajat sitten

Täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja tar­vi­taan jat­kos­sa lisää

Olen hyvin pes­si­mis­ti­nen tämän niin sano­tun perus­työn tule­vai­suu­des­ta. Sen mää­rä on vähen­ty­nyt nopeas­ti ja tulee jat­kos­sa­kin vähen­ty­mään. Auto­maa­tio ja teko­ä­ly kar­sii hyvä­palk­kai­sia töi­tä teol­li­suu­des­sa ja tilal­le tulee huo­no­tuot­tois­ta työ­tä pal­ve­lua­loil­la. Eriar­voi­suudcen kas­vua työ­mark­ki­noil­la on vai­kea torjua.

Sik­si minus­ta on jär­ke­vää varau­tua mak­sa­maan täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja pal­kan pääl­le jat­kos­sa yhä enem­män. Voi­daan tie­tys­ti kiel­tää pie­net pal­kat, mut­ta se tekee työs­sä­käy­väs­tä köy­häs­tä vie­lä köy­hem­män työttömän.

Ei lie­ne salai­suus, että minus­ta paras tapa tukea pie­ni­palk­kai­sia oli­si perus­tu­lo. Aluk­si voi­si aloit­taa pie­nel­lä nega­ti­sii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la, joka jat­kai­si veroas­teik­koa vähän nol­lan ala­puo­lel­le. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä nimel­lä Ylhääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo.  Tule­vas­sa kir­jas­sa­ni kut­sun tätä kat­kais­tuk­si nega­tii­vi­sek­si tulo­ve­rok­si.

***

[1] Teim­me val­tio­neu­vos­ton kans­lial­le rapor­tin ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä!” Sii­nä hah­mot­te­lim­me kei­no­ja paran­taa pie­ni­palk­kais­ten pal­kan­saa­jien talou­del­lis­ta ase­maa. Tämä vähän pro­vo­ka­to­ri­nen nimi halusi ker­toa, että työt­tö­myy­den suu­ri bulk­ki on vähän kou­lu­te­tuis­sa, joil­la on saa­ta­va lisää sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, jois­sa ei vaa­di­ta eri­tyis­osaa­mis­ta – siis mata­la­palk­kai­sia töi­tä. Nimi oli Juha­nan keksimä.

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero

Vaik­ka kes­kus­te­lu kes­kit­tyy perus­tur­van varas­sa elä­vien työt­tö­mien tai muu­ten tulot­to­mien köy­hyy­teen, mei­dän pahim­pia ongel­miam­me on pie­ni­palk­kais­ten huo­no ase­ma ja se, ettei kovin pie­nel­lä pal­kal­la tule Suo­mes­sa toi­meen. Täs­sä on kak­si ongel­maa – on vää­rin, että pie­ni­palk­kai­nen ei ansait­se juu­ri sen enem­pää kuin täy­sin toi­me­ton ja se, että alin mah­dol­li­nen palk­ka sivu­ku­lui­neen on niin kor­kea, että se hin­noit­te­lee osan työ­voi­man ulkopuolelle.

Tähän ongel­maan aut­tai­si pie­ni perus­tu­lo, jota olen selos­ta­nut tar­kem­min vuon­na 2016 pos­tauk­ses­sa Ylhääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo.  Aja­tuk­se­na on, että veroas­teik­ko las­kee vähän nol­lan ala­puo­lel­le. Nyt vero­tus lop­puu koko­naan noin 1 400 euron koh­dal­la. Täs­tä asteik­koa voi­si jat­kaa nol­lan ala­puo­lel­le niin, että hen­ki­lö joka ansait­see 1 000 €/kk sai­si täy­den­nyk­sek­si nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa vaik­ka­pa 150 euroa. Tämä ei yksin­ker­tais­tai­si sosi­aa­li­tur­vaa, kos­ka 150 euroa kuus­sa ei rii­tä sosi­aa­li­tur­vak­si, mut­ta se tuki­si pie­ni­palk­kai­sia. Nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ole­mas­sao­lo tie­tys­ti otet­tai­siin huo­mioon mui­den tulon­siir­to­jen tasossa.

Jot­ta tämä toi­si myös työ­paik­ko­ja eikä vain hel­pot­tai­si nykyis­ten pie­ni­palk­kais­ten elä­mää, nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pitäi­si ottaa huo­mioon työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa niin, että sal­lit­tai­siin työ­uran alus­sa nykyis­tä pie­nem­mät har­joit­te­li­ja­pal­kat. Myös jokin muu perus­te – esi­mer­kik­si luku­tai­don puut­tees­ta aiheu­tu­vat han­ka­luu­det – voi­si­vat olla syy mak­saa alem­paa palkkaa.

Jos tämä mal­li toi­mi­si, sitä voi­si laa­jen­taa vähän suu­rem­paan nega­tii­vi­seen tuloveroon.

Ennan vaa­le­ja sosi­aa­li­de­mo­kraa­tit esit­ti­vät aja­tuk­sen työ­tu­lo­vä­hen­nyk­ses­tä, joka voi­si olla veroa suu­rem­pi. Sil­la lie­nee vähän sama idea.

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teim­me vuon­na 2013 Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapor­tin ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä”. Pro­vo­ka­to­ri­sen otsi­kon taka­na oli näke­mys, että raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den suu­ri mas­sa on vähän kou­lu­te­tuis­sa. Täl­le jou­kol­le sovel­tu­via töi­tä on lii­an vähän.

Raken­teel­li­sek­si työt­tö­myy­dek­si arvioi­tiin 1980-luvun lopul­la vähän yli kak­si pro­sent­tia, nyt jo yli seit­se­män pro­sent­tia. ja näyt­tää ole­van yhä kasvussa.

Suo­mes­sa vie­rok­su­taan mata­la­tuot­toi­sen työn mah­dol­lis­ta­mis­ta, kos­ka ehdim­me tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vie­lä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasai­ses­ti koko väes­töön. Suo­mi oli mat­kal­la sosi­aa­li­seen onne­laan. Jat­ka luke­mis­ta “Mata­la­palk­ka­työ nos­taa tunteita”

Mihin kasvu katosi?

Suo­men talous ei ole kas­va­nut kah­dek­saan vuo­teen. Syy­tä on etsit­ty huo­nos­ta onnes­ta ja kil­pai­lu­ky­vyn mene­tyk­ses­tä. Entä jos Suo­mi on vain tul­lut val­miik­si — eikä vain Suo­mi vaan koko Eurooppa?

Japa­ni tuli val­miik­si 25 vuot­ta sit­ten, jol­loin maan aiem­pi rivak­ka kas­vu pysähtyi.

Vuo­si­kym­me­niä Suo­men talous­kas­vu oli sitä, että maa- ja met­sä­ta­lou­des­ta siir­ryt­tiin tuot­ta­vam­piin töi­hin kau­pun­kei­hin. Tämä kas­vun läh­de on nyt ehtynyt.

Onko kas­vu lop­pu­nut vai onko se vain muut­tu­nut vai­keas­ti mitat­ta­vak­si laa­dul­li­sek­si kas­vuk­si? Jat­ka luke­mis­ta “Mihin kas­vu katosi?”