Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.

Maanvil­jeli­jät eivät vas­tus­ta maat­alous­tukia. Mik­si palka­nsaa­ja­jär­jestöt kuitenkin vas­tus­ta­vat palkan päl­lle mak­set­tavia tulonsiirtoja?

Yle uuti­soi alku­vi­ikos­ta, että yhä use­ampi palka­nsaa­ja ei tule toimeen pal­ka­llaan. Tilanne on seu­raus­ta vas­ten­tah­tois­es­ta lähin­nä osa-aikatyöstä.

Niin san­otun perustyön määrä vähe­nee koko ajan – siis työn, johon ei vaa­di­ta mitään eri­ty­isosaamista, vaan perusk­oulu riit­tää. Sik­si meil­lä on todel­la korkea työt­tömyys pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa – noin 25 %.

Uusia perus­ta­son työ­paikko­ja syn­tyy lähin­nä palvelu­am­mat­tei­hin. Ne ovat taloudel­lis­es­ti huonos­ti tuot­tavia, joten niistä voidaan mak­saa vain huonoa palkkaa. Jos palkan pitäisi olla korkeampi, työ­paikkaa ei ole. Palvelu­am­mateis­sa lop­ullise­na mak­sa­jana ovat asi­akkaat, eivätkä he suos­tu mak­samaan palvelus­ta enem­pää. Sik­si meil­lä suurin osa kahviloista esimerkik­si on sel­l­aisia, jois­sa ostos­ta jonote­taan kas­sal­la sen sijaan, että tar­joil­i­ja kiertäisi otta­mas­sa tilauksia.

Palvelu­alo­jen ALV:n mak­sa­vat pieni­palkkaiset työntekijät

Jos hyväksymme väit­teen, että mak­simin palvelu­am­mateis­sa mak­set­tavalle pal­ka­lle muo­dostaa hin­ta, jon­ka asi­akas suos­tuu mak­samaan palvelus­ta, huo­maamme, että palvelu­jen arvon­lisäveron todel­liset mak­sa­jat ovat mata­la­palkkatyötä tekevät palvelu­alo­jen työn­tek­i­jät. Jos tuo­hon asi­akkaan mak­samaan mak­sim­i­hin­taan ei sisäl­ty­isi arvon­lisäveroa, työn­tek­i­jälle mak­set­taisi­in enemmän.

Palvelu­ja ei voi tehdä varastoon

Teol­lisu­ustyö voidaan jär­jestää kahdek­sas­ta neljään työnä, kos­ka tuot­tei­ta voidaan valmis­taa varas­toon. Palvelua ei voi tehdä varas­toon. Myyjän ja tar­joil­i­jan on olta­va töis­sä sil­loin ja vain sil­loin, kun asi­akas halu­aa olla asi­akkaana. Se johtaa ilta- ja viikon­lop­putyöhön ja osa-aikaisi­in töi­hin. Taita­va työ­nan­ta­ja voi toki jär­jestää työt niin, että valmis­tele­via töitä tehdään sil­loin, kun asi­akkai­ta on vähem­män, mut­ta täl­läkin on rajansa.

Asum­is­tuki­meno­jen kasvu johtuu Juhana Var­ti­ais­es­ta ja minusta

Pamin edus­ta­ja sanoi, että osoituk­se­na palkko­jen huonone­mis­es­ta on, että yhä use­ampi saa palkan täy­den­nyk­sek­si asum­is­tukea. Ei se siitä johdu. Se johtuu Juhana Var­ti­ais­es­ta ja minus­ta. Me esitimme yhdessä, että pieni­palkkaisia työn­tek­i­jöitä tuet­taisi­in lisäämäl­lä myös asum­is­tu­keen palka­nsaa­jille suo­jao­su­us.[1] Tuo 300 euron suo­jao­su­us todel­la toteutet­ti­in. Se lisäsi pieni­palkkaisten, lähin­nä siis osa-aikaisten käteen jääviä tulo­ja noin sadal­la eurol­la. Mil­loin PAM on viimek­si onnis­tunut nos­ta­maan net­topalkko­ja yhtä paljon?

Täy­den­tävät tulon­si­ir­rot ovat ain­oa ratkaisu palvelu­alan huonoi­hin ansioi­hin, kos­ka emme voi määrätä asi­akkai­ta ole­maan hin­to­jen suh­teen suurpi­irteisem­piä. Tätä palka­nsaa­ja­jär­jestöt vas­tus­ta­vat jotenkin peri­aat­teel­lis­es­ti. ”Kyl­lä pal­ka­lla pitää tul­la toimeen”. Maanvil­jeli­jöi­den kan­ta maat­alous­tu­keen on aivan toinen. He eivät vaa­di, että vil­jeli­jän on tul­ta­va toimeen tuot­tei­den­sa hin­nal­la. En näe tässä peri­aat­teel­lista eroa.

Sovitel­lun päivära­han huonot säännöt

Osa-aikatyötä tue­taan myös työt­tömyys­tur­van sovitel­lul­la päivära­hal­la. Tämä on huono tukimuo­to mon­es­takin syys­tä. Ensik­sikin kahdes­ta viereisel­lä kas­sal­la samaa työtä samal­la työa­jal­la tekevää pääsee aivan eri tulota­solle siitä riip­puen, onko saanut joskus tehdä työtä kokoaikaises­ti vai ei. Minus­ta se on väärin. Lisäk­si siihen liit­tyy paho­ja kannustinongelmia.

Sovitel­lun päivära­han saamisen ehtona on, ettei tee yli 80-pros­ent­tista työaikaa. Niin­pä on mah­dol­lista, että nelipäiväis­es­tä työvi­ikos­ta koituu parem­pi ansio­ta­so kuin viisipäiväis­es­tä. Tämä kat­to­työa­jan voisi hyvin pois­taa työ­markki­nat­ues­ta, jol­loin se tuk­isi pieniä ansio­tu­lo­ja ihan siitä riip­pumat­ta, mis­tä ne johtu­vat. Esitin tätä aikanaan Sata-komite­as­sa ja esimerkik­si Kelan edus­ta­ja tuki aja­tus­ta voimakkaasti, mut­ta työ­markki­na­jär­jestöt kaa­toi­vat ajatuk­sen. Nyt tiet­tävästi SAK on vai­h­tanut asi­as­sa kan­taa ja on valmis muut­ta­maan työ­markki­nat­uen täl­laisek­si matalapalkkatueksi.

Toinen kat­to tulee siitä sinän­sä ymmär­ret­tävästä ehdos­ta, ettei palk­ka ja sovitel­tu päivära­ha saa olla yhteen­sä enem­pää kuin päivära­han perus­teena ole­va palk­ka. Tämä raja tulee mata­la­palkkaisil­la aloil­la vas­taan jopa alle 20 tun­nin viikko­työa­jal­la, eri­tyis­es­ti, jos päivära­has­sa on lapsikorotuksia.

Puolipäivä­työl­lä saa siis kokoaikatyön palkan. Tämä jär­jeste­ly var­maankin sopii sekä kaup­pi­aalle että kau­pan myyjälle. Viral­lis­es­ti myyjän on kuitenkin san­ot­ta­va halu­a­vansa kokoaikatyötä, kos­ka jos hän muu­ta sanoisi, hän menet­täisi sovitel­lun päivärahan.

Tarken­netaan kuitenkin: ei osa-aikatyöstä ihan samo­ja tulo­ja todel­lisu­udessa saa kuin kokoaikatyöstä. Käteen tulee vähän vähem­män, kos­ka palkkatuo­ja verote­taan lievem­min kuin tulon­si­ir­to­ja. Lisäk­si aikanaan tulee saa­maan huonom­paa eläkettä.

Jos eläisimme yhä aikaa, jol­loin työ­markki­na­jär­jestöt pystyivät järke­vi­in sopimuk­si­in, sovitel­lun päivära­han säätöjän olisi kor­jat­tu ajat sitten

Täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja tarvi­taan jatkos­sa lisää

Olen hyvin pes­simisti­nen tämän niin san­otun perustyön tule­vaisu­ud­es­ta. Sen määrä on vähen­tynyt nopeasti ja tulee jatkos­sakin vähen­tymään. Automaa­tio ja tekoä­ly kar­sii hyvä­palkkaisia töitä teol­lisu­udessa ja tilalle tulee huono­tuot­toista työtä palvelu­aloil­la. Eri­ar­voisu­ud­cen kasvua työ­markki­noil­la on vaikea torjua.

Sik­si minus­ta on järkevää varautua mak­samaan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja palkan päälle jatkos­sa yhä enem­män. Voidaan tietysti kieltää pienet palkat, mut­ta se tekee työssäkäyvästä köy­hästä vielä köy­hem­män työttömän.

Ei liene salaisu­us, että minus­ta paras tapa tukea pieni­palkkaisia olisi perus­tu­lo. Aluk­si voisi aloit­taa pienel­lä negatisi­ivisel­la tuloverol­la, joka jatkaisi veroast­eikkoa vähän nol­lan ala­puolelle. Olen kir­joit­tanut tästä nimel­lä Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo.  Tulevas­sa kir­jas­sani kut­sun tätä katkaistuk­si negati­ivisek­si tuloveroksi.

***

[1] Teimme val­tioneu­vos­ton kanslialle raportin ”Lisää mata­la­palkkatyötä!” Siinä hah­mot­te­limme keino­ja paran­taa pieni­palkkaisten palka­nsaa­jien taloudel­lista ase­maa. Tämä vähän pro­voka­tori­nen nimi halusi ker­toa, että työt­tömyy­den suuri bulk­ki on vähän koulute­tuis­sa, joil­la on saata­va lisää sel­l­aisia työ­paikko­ja, jois­sa ei vaa­di­ta eri­ty­isosaamista – siis mata­la­palkkaisia töitä. Nimi oli Juhanan keksimä.

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero

Vaik­ka keskustelu keskit­tyy perus­tur­van varas­sa elävien työt­tömien tai muuten tulot­tomien köy­hyy­teen, mei­dän pahimpia ongelmi­amme on pieni­palkkaisten huono ase­ma ja se, ettei kovin pienel­lä pal­ka­lla tule Suomes­sa toimeen. Tässä on kak­si ongel­maa – on väärin, että pieni­palkkainen ei ansaitse juuri sen enem­pää kuin täysin toime­ton ja se, että alin mah­dolli­nen palk­ka sivuku­luineen on niin korkea, että se hin­noit­telee osan työvoiman ulkopuolelle.

Tähän ongel­maan aut­taisi pieni perus­tu­lo, jota olen selostanut tarkem­min vuon­na 2016 postauk­ses­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo.  Ajatuk­se­na on, että veroast­eikko las­kee vähän nol­lan ala­puolelle. Nyt vero­tus lop­puu kokon­aan noin 1 400 euron kohdal­la. Tästä asteikkoa voisi jatkaa nol­lan ala­puolelle niin, että henkilö joka ansait­see 1 000 €/kk saisi täy­den­nyk­sek­si negati­ivista tuloveroa vaikka­pa 150 euroa. Tämä ei yksinker­tais­taisi sosi­aal­i­tur­vaa, kos­ka 150 euroa kuus­sa ei riitä sosi­aal­i­tur­vak­si, mut­ta se tuk­isi pieni­palkkaisia. Negati­ivisen tuloveron ole­mas­sao­lo tietysti otet­taisi­in huomioon muiden tulon­si­ir­to­jen tasossa.

Jot­ta tämä toisi myös työ­paikko­ja eikä vain helpot­taisi nyky­is­ten pieni­palkkaisten elämää, negati­ivi­nen tulovero pitäisi ottaa huomioon työe­htosopimuk­sis­sa niin, että sal­lit­taisi­in työu­ran alus­sa nyky­istä pienem­mät har­joit­teli­japalkat. Myös jokin muu peruste – esimerkik­si luku­taidon puut­teesta aiheutu­vat han­kalu­udet – voisi­vat olla syy mak­saa alem­paa palkkaa.

Jos tämä malli toimisi, sitä voisi laa­jen­taa vähän suurem­paan negati­iviseen tuloveroon.

Ennan vaale­ja sosi­aalidemokraatit esit­tivät ajatuk­sen työ­tulovähen­nyk­ses­tä, joka voisi olla veroa suurem­pi. Sil­la lie­nee vähän sama idea.

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuon­na 2013 Juhana Var­ti­aisen kanssa raportin ”Lisää mata­la­palkkatyötä”. Pro­voka­torisen otsikon takana oli näke­mys, että rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den suuri mas­sa on vähän koulute­tuis­sa. Tälle joukolle sovel­tuvia töitä on liian vähän.

Rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si arvioiti­in 1980-luvun lop­ul­la vähän yli kak­si pros­ent­tia, nyt jo yli seit­semän pros­ent­tia. ja näyt­tää ole­van yhä kasvussa.

Suomes­sa vieroksu­taan mata­latuot­toisen työn mah­dol­lis­tamista, kos­ka ehdimme tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vielä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasais­es­ti koko väestöön. Suo­mi oli matkalla sosi­aaliseen onnelaan. Jat­ka lukemista “Mata­la­palkkatyö nos­taa tunteita”

Mihin kasvu katosi?

Suomen talous ei ole kas­vanut kahdek­saan vuo­teen. Syytä on etsit­ty huonos­ta onnes­ta ja kil­pailukyvyn mene­tyk­ses­tä. Entä jos Suo­mi on vain tul­lut valmi­ik­si — eikä vain Suo­mi vaan koko Eurooppa?

Japani tuli valmi­ik­si 25 vuot­ta sit­ten, jol­loin maan aiem­pi rivak­ka kasvu pysähtyi.

Vuosikym­meniä Suomen talouskasvu oli sitä, että maa- ja met­sä­taloud­es­ta siir­ryt­ti­in tuot­tavampi­in töi­hin kaupunkei­hin. Tämä kasvun lähde on nyt ehtynyt.

Onko kasvu lop­punut vai onko se vain muut­tunut vaikeasti mitat­tavak­si laadullisek­si kasvuk­si? Jat­ka lukemista “Mihin kasvu katosi?”