Kasvu on luovaa tuhoa

52 vastausta artikkeliin “Kasvu on luovaa tuhoa”

1. Työ­markki­noiden mur­ros vaatii uusia ratkaisu­ja. Yksi­tyi­nen puoli voisi ottaa mallia julkisen puolen tehokku­ud­es­ta esim. hoita­jien rekry­toimista. Julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on pitkään hyö­dyn­net­ty mallia, jos­sa työn­tek­i­jät voivat mobi­il­isovel­luk­sen kaut­ta sitoutua yksit­täisi­in työvuoroi­hin reaali­aikaises­ti. Tämä on osoit­tanut, että työvoimaa voidaan kohden­taa tehokkaasti juuri sil­loin, kun sitä tarvi­taan. Nyt on aika viedä tämä malli seu­raavalle tasolle – yksi­tyiselle puolelle.

   Esimerkik­si kau­pan ala hyö­ty­isi selvästi vas­taavas­ta mallista ja siel­lä olisi help­po toteut­taa puh­taasti tarvepe­rusteinen työvuoro­su­un­nit­telu: Työvuoro syn­tyy vas­ta, kun asi­akasjono ylit­tää ennal­ta määritel­lyn raja-arvon ja tämä saadaan toteu­tu­maan täysin automaat­tis­es­ti. Kun kau­pan asi­akkaal­la menee keskimäärin yli 3 min­u­ut­tia jonos­sa läh­tee mobi­il­isovel­luk­sen kaut­ta työn­tek­i­jöille viesti, jos­sa nopein saa työvuoron. Esim. “Kas­savuoro alkaa 15 min­uutin kuluttua.”

   Automaat­ti­nen työ­suhde: Työ­sopimus aktivoituu työn­tek­i­jän kir­jautues­sa kas­salle ja työ­suhte päät­tyy automaat­tis­es­ti, kun kolme min­u­ut­tia on kulunut ilman asi­akkai­ta tai tulee lak­isääteisen tauon aika, jol­loin kan­nat­taa toki vai­h­taa työn­tek­i­jää eikä mak­saa istumisesta. 

   Tämä luo alalle täy­del­lisen kus­tan­nuste­hokku­us: Palkkaa mak­se­taan vain todel­lis­es­ta työstä, ei odot­telus­ta. Saadaan julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa koe­pon­nis­tet­tu malli siir­ret­tyä suju­vasti toiselle alalle.

   Jous­ta­va resur­soin­ti: Työvoimaa voidaan kohden­taa täs­mäl­lis­es­ti ruuhkahuip­pui­hin. Automaa­tio pystyy hyvin hoita­maan kut­sut ja potkut kas­sal­la ole­van jonon perusteella. 

   Hallinnolli­nen keveys: Työ­suh­teet syn­tyvät ja päät­tyvät automaat­tis­es­ti jär­jestelmän kautta.

   Hyödyt työn­tek­i­jälle:

   Vapaus vali­ta: Työn­tek­i­jä voi itse päät­tää, mihin vuoroi­hin tarttuu.
   Reaali­aikainen työl­listymi­nen: Voit itse päät­tää mil­loin menet töi­hin ja mil­loin jäät koti­in. Riit­tävä työt­tömien määrä tarkoit­taa sitä, että aina on tek­i­jöitä. Omaa työl­listymistä voi paran­taa esim. odot­ta­mal­la kau­pan kahvios­sa mah­dol­lista viestiä, kuten Wolt- kuskit odot­ta­vat mah­dol­lista tilausta.

   Elävä yhteisö: Työn­tek­i­jät voivat päivys­tää yhdessä kau­pan kahvi­las­sa, mikä luo uuden­laista sosi­aal­ista verkos­toi­tu­mista. Parkki­hal­lis­sa voi nukkua talvisin, niin asun­toakaan ei tarvita.

   Tämä kan­nat­taisi nyt pilo­toi­da kau­pan alal­la. Ehdot­tasin, että Suomes­sa käyn­nis­tetään kokeilu suuris­sa kaup­paketjuis­sa. Malli on jo ole­mas­sa julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa, joten sen toimivu­us tiede­tään. Kun tämä saadaan julkises­ta ter­vey­den­huol­losta kau­pan alalle, niin sit­ten tätä voi laa­jen­taa mui­hin palvelu­aloi­hin. Mik­si mak­saa esim. mat­tomiehelle siitä ajas­ta, jol­loin laasti kuivuu?

   “Potkuista helpom­paa” ‑malli tar­joaa uuden­laisen, radikaalin tavan jär­jestää työvoimaa myös yksi­tyisel­lä puolel­la. Se mak­si­moi tehokku­u­den, min­i­moi kus­tan­nuk­set ja tuo työ­markki­noille aivan uuden dynami­ikan. Vaik­ka malli haas­taa per­in­teiset käsi­tyk­set työ­suhteista ja työn tur­vas­ta, se vas­taa ajan hen­keen: nopeus, jous­tavu­us ja kus­tan­nuste­hokku­us ovat tule­vaisu­u­den työelämän kulmakiviä.

   Vastaa

   1. Eikös kuvaa­masi malli ole se, jota Wolt ja tak­si­palve­lut käyttävät?
      Tosin Woltin osalta oikeus taisi tode­ta, että ihan näin ei saa toimia.

      Vastaa

   2. Ei mil­lään pahal­la, mut­ta yritäp­pä toteut­taa tuo­ta fan­tasi­aa omaan elämääsi.

      Vastaa

   3. Vielä rauta­lan­gas­ta: istut odot­ta­mas­sa että k tai s mar­ket soit­taa, että tule 15 min­uutin päästä töi­hin, tee töitä ruuh­ka-aikana 1 tun­ti, palaa koti­in odot­ta­maan seu­raavaa yhden tun­nin työtä, ja elä elämääsi siinä sivussa.

      Mut­ta ai niin, ne ovat niitä “ne” ihmisiä, joi­hin sinä et taa­tusti kuulu.

      Vastaa

      1. Mikko Siitoselle kom­ment­ti­na että tuo Nim­imerk­ki kehi­tys kehit­tyy visio työa­jas­ta on itse hyvin marx­i­lainen aja­tus jos­sa työn ohel­la voi met­sästää, maalaa taulu­ja ja tehdä kotitöitä yhtä aikaa. Olet oike­as­sa että täl­läi­nen visio ei ole sarkas­mia vaan hyvin tätä aikaa jos­sa epäre­al­is­mi ja ide­al­is­mi yhdis­tyy visiok­si jota kukaan ihmi­nen ei voi itsekään säädel­lä omas­sa elämässä kos­ka koko yhteiskun­taa ei voi pistää ylösalaisin.

      2. marx­i­lainen? Mis­sä Marx on kir­joit­tanut tuollaista?

   4. Tämä oli mah­ta­va kir­joi­tus! Puo­liväli­in saak­ka mietin, onko kir­joit­ta­ja tosis­saan ja onko yksi­tyiset puurot ja julkiset vel­lit sekaisin, mut­ta sit­ten pääsin parkki­hal­lis­sa nukku­miseen (huom. siis vain talvisin!), ja lop­pu olikin herkullista, inno­vati­ivista ja pöhi­sevää sarkasmia.

      Vastaa

      1. Olen ollut sote- esi­henkilönä reilun 20 htv:n julkises­sa yksikössä ja tehnyt uusia työ­sopimuk­sia keskiar­vol­la 267 kappaletta/vuosi.

         Joskus sarkas­mi voi pal­jas­taa totuuden.

      2. Ei se ollut sarkas­mia vaan hyvin todel­lista nykyaikaa.

      3. Rahulille: tuos­sa visios­sa kukaan ei voi met­sas­taa, maala­ta taulu­ja tai teh­da koti­toi­ta. Oli mark­si­lainen tai ei.

         Toki hyv­in­voivat ihmiset voivat ela­mas­ta vier­aan­tunut­ta retori­ikkaa harjoittaa.

   5. Automaat­ti­nen työ­suhde: Työ­sopimus aktivoituu työn­tek­i­jän kir­jautues­sa kas­salle ja työ­suhte päät­tyy automaat­tis­es­ti, kun kolme min­u­ut­tia on kulunut ilman asi­akkai­ta tai tulee lak­isääteisen tauon aika, jol­loin kan­nat­taa toki vai­h­taa työn­tek­i­jää eikä mak­saa istumisesta. 

      Tämä luo alalle täy­del­lisen kus­tan­nuste­hokku­us: Palkkaa mak­se­taan vain todel­lis­es­ta työstä, ei odottelusta. 

      Jos siis argu­ment­ti on että nyky­mallil­la mak­se­taan merkit­tävässä määrin odot­telus­ta, ja kokon­aisu­u­den kannal­ta opti­maalisem­paa olisi mak­saa vain suorituk­sista niin täl­löin toki sit­ten kan­nat­taa työvoiman kanssa tehdä sel­l­ainen sopimus että molem­mat hyö­tyvät muutoksesta.

      Jos ennen siis palkat­ti­in sinne mar­ket­ti­in kuu­den tun­nin työvuoroon paikkaa­maan ruuh­ka-aiko­jen kas­so­jen tarvet­ta, mut­ta siitä kuitenkin on 50% odot­telua ja jatkos­sa odot­telus­ta ei mak­set­taisi palkkaa, niin täl­löin työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta palkan pitäisi vähin­täänkin tuplaan­tua jot­ta se olisi hänelle lähellekään kan­nat­ta­va muu­tos. Muu­tok­sel­la riske­jä siis siir­retään työn­tek­i­jälle, eli kuten mainit­sit työvoima tek­isi odot­telun palkat­tomana sielä läheisessä kahvi­las­sa ilman lupaus­ta mis­tään. Jos odotet­tua ruuhkaa ei tulekaan, siitä riskin kan­taa työn­tek­i­jä eikä työ­nan­ta­ja. Lisäk­si työn­tek­i­jän elämän­hallinta vaikeu­tuu, jos päivät pitää norkoil­la mah­dol­lisen työ­paikan lähel­lä valmi­ina kos­ka tahansa tart­tumaan ilmestyvään työmahdollisuuteen. 

      San­o­taan nyt siis argu­mentin vuok­si että tun­tipalkan pitäisi siis olla vaikka­pa kolminker­tainen nykyiseen jot­ta täl­läi­nen muu­tos nykyiseen olisi hei­dän näkökul­mas­taan kan­nat­ta­va. Oikea luku tietenkin riip­puu esim. paljonko työvuorois­sa nykyisel­lään on sitä mainit­tua odot­telua, ja minkälainen olisi sit­ten sopimus jos­sa paran­tunut tehokku­us koi­tu­isi sekä työvoiman että työ­nan­ta­jan voitoksi.

      Jos taas ei ole kan­nat­tavaa mak­saa tätä hypo­teet­tis­es­ti kolminker­taista tun­tipalkkaa täl­läisen työn tek­i­jöille, se ker­too että koko muu­tok­sen idea perus­tuu vain työvoiman heikon neu­vot­telu­ase­man hyväk­sikäyt­töön, eli prekarisaa­tion mega­trendi­in joka on seu­raus­ta työvoiman joukkovoiman ja neu­vot­telu­voiman heiken­tymis­es­tä. Eli kyse olisi heikom­man hyväksikäytöstä. 

      Talousti­eteen näkökul­mas­ta asi­aa voi hah­motel­la niin että tiet­ty­jen alo­jen työ­paikko­jen vähäi­nen tar­jon­ta suh­teessa kysyn­tään johtaa monop­soni-ongelmi­in, kun työn­tek­i­jöistä ei ole todel­lista kil­pailua. Tämä on markki­nahäir­iö joka johtaa epäte­hokku­u­teen ja kokon­aishyv­in­voin­nin laskuun.

      Vastaa

      1. Lait­ta­mat­tomasti san­ot­tu! Ei muu­ta tähän hätään.

   6. Kan­nat­taa kat­soa äskeinen Björn Wahroosin video, jos­sa hän eri­no­mais­es­ti kuvailee Suomen talouden kasvuongelmia:
      https://youtu.be/b9OgT–YeB0?si=XIQrXu3sfzpb2rQE

      Tästä jäi mieleen mm.: “Suomes­sa koete­taan rak­en­taa kap­i­tal­is­mia ilman kapitalisteja!”

      Vastaa

2. Matkailuelinkeinos­sa olisi vielä paljon paljon potentiaalia:

   “Suomeen odote­taan ulko­maisen tur­is­min ennä­tys­talvea – globaali tren­di jyl­lää eteenkin Lapissa”

   https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomeen-odotetaan-ulkomaisen-turismin-ennatystalvea-globaali-trendi-jyllaa-eteenkin-lapissa/9243808

   Vastaa

3. Keskusteluis­sa on help­poa laskea onko ihmi­nen töis­sä vai työtön. Kuitenkin työ­panok­sis­sa ja tuot­tavu­udessa on val­tavia ero­ja. Jos poruk­ka jae­taan akselille 0–10, jotain 0–2‑osasta ei kan­na­ta palkata, kos­ka eivät saa mitään aikaan tai hait­taa­vat tuot­tavu­ut­ta. Ylärek­isterin osaa­jat taas tuot­ta­vat niin paljon, että normi­palk­ka on hävyt­tömyys. ”Hyv­in­voin­ti­mallimme” ei halua tun­nus­taa tätä spek­triä, vaan keskustelu jämähtää. Jos koko yhteiskun­nalle halu­taan nos­tet­ta, on pakko kohdis­taa huomio 5–10-porukan tarpeisi­in. Jos tulon­jako hyväksytään, kär­jen nousus­ta hyö­tyvät kaikki.

   Vastaa

4. Ymmärtääk­seni tek­sti­il­li­te­ol­lisu­udessa varsi­nainen tuot­tavu­u­den kehi­tys on viimeisen 40 vuo­den aikana ollut aika heikkoa. Varsin samal­la tavoin edelleen ompelua tehdään käsi­työnä ompelukoneil­la kuin ennenkin, mut­ta tek­i­jät ovat nyt ulko­mail­la halvimpi­en työvoimien mais­sa. Muovikankaiden valmis­tuk­sen hin­ta on hal­ven­tunut. Puuvil­lakankaiden valmis­tuskus­tan­nuk­sen reaal­i­hin­ta on pysynyt aika samana, eli nous­sut karkeasti inflaa­tion tahtiin.

   Jos tek­sti­ili­te­ol­lisu­us olisi säi­lynyt Suomes­sa, olisiko­han sen tuot­tavu­u­teen tehty enem­män innovaatioita?

   Tek­sti­il­ialan osalta on jän­nä, että 30 vuot­ta sit­ten kansas­ta iso osa osasi ommel­la. Ompe­lu­taitoa oli kaikenkokoi­sis­sa kun­nis­sa. Työt vaan sit­ten siir­tyivät ulkomaille.

   Tek­sti­il­ialan Suomes­ta tuhosi eri­tyis­es­ti mer­ili­iken­teenä toteutet­tu­jen kont­tikul­je­tusten halpen­e­m­i­nen. Mais­sa kul­je­tuk­si­in tuli vero­ja, ja mer­ili­ikenne pysyi verot­tomana, jol­loin tuotan­to siir­tyi kauas ja verot­toma­l­la öljyl­lä Suomeen rahdattavaksi.

   Vastaa

   1. Taisi palkoil­lakin ola vaiku­tus­ta siihen, että tek­sti­ili­te­ol­lisu­us siir­tyi läh­es ilmaisen työvoiman maihin.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että palkat oli­vat yksi tek­i­jä tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den muu­tok­selle mut­ta myös työvoiman saatavuus.Tekstiiliteollisuus oli alus­sa Suomes­sa pääasi­as­sa ruot­salais­ten fir­mo­jen perus­tamia tehtai­ta jot­ka siir­tyivät Ruot­sista Suomeen 1980-luvun alus­sa­ja Suomes­ta ne siir­tyi 1980-luvun lop­ul­la Por­tu­gali­in ja Turkki­in jos­ta ne taas siir­tyivät 1990-luvul­la taas Kaukoitään jos­ta moni on siir­tynyt 2010-luvul­la taas Kaakkois-Aasi­aan ja 2020-luvul­la siir­tymää on men­nyt jopa joi­hinkin Afrikan mai­hin. Afrikan man­ner taitaa olla viimeinen jäl­jel­lä ole­va man­ner jos­sa tehdään hal­pa työvoimal­la vaat­tei­ta kuten tehti­in aikoinaan Kaukoidässä kos­ka Afrikas­sa on vielä paljon työvoimaa saatavil­la. Kiinas­sa on työvoimas­ta pulaa ja samaa aikaa siel­lä on suur­ta rak­en­teel­lis­ten työttömyyttä.

   2. Tähän liit­tyy myös mie­lenki­in­toinen perusk­oulu­jär­jestelmän piirre: yläas­teen luokil­la 8–9 on ollut mah­dol­lista vali­ta jopa 4 h/vko suo­raan ammat­ti­in valmis­tavia aineita:
      *maa — ja metsätaloutta
      *kau­pal­lisia aineita
      *konekir­joi­tus­ta
      *teknistä työtä
      *tek­sti­il­i­työtä

      Käytän­nössä nämä antoi­vat ihan kohtu­ullisen poh­jan siihen, että ne käy­tyään voisi siir­tyä jo teol­lisu­u­teen tai maat­alouteen, ehkä jopa yksinker­taisimpi­in toimis­totöi­hin, ilman varsi­naista ammattikoulutusta.

      Nyt, kun tek­sti­il­ialal­la ei ole enää teol­lisu­u­den kannal­ta merk­i­tys­tä, tek­sti­il­i­työnope­tus on brädän­nyt itsen­sä erään­laisek­si kuvaa­mataidok­si. Tämä uhkaa tuho­ta kansan­talouden kannal­ta edelleen tärkeän teknisen työn opetuk­sen. Sitä ei saa päästää häviämään vaan sen on annet­ta­va edelleen todel­lisia taloudel­lis­es­ti hyödyl­lisiä kädentaitoja.

      Vastaa

5. Kan­nat­taisi kan­nus­taa varsinkin nuo­ria työelämän­sä alus­sa ole­via muut­ta­maan työn perässä. Muut­ta­mi­nen­han on hel­poin­ta sil­loin. Valitet­tavasti Orpon hal­li­tus halusi kuitenkin vaan han­kaloit­taa sitäkin, pois­ta­mal­la ensi­a­sun­non osta­jan varain­si­ir­toverova­pau­den. Nyt se sotkee
   asi­aa sit­ten vielä lisää piden­tämäl­lä perustelemat­tomien määräaikaisuuk­sien kestoa. Muu­ta siinä sit­ten työn perässä!

   Vastaa

6. “Jos uudessa työ­paikas­sa kuukausi­palk­ka on 500 euroa parem­pi, varain­si­ir­tovero saat­taa viedä tästä jopa kymme­nen vuo­den hyödyn.”

   Net­to­hyö­ty palkanko­ro­tuk­ses­ta 250 €/kk eli 3000 €/vuosi ja 30 000 €/10 vuot­ta. Varain­si­ir­tovero on max. 3% eli 30 000€ tarkoit­taisi 1 000 000 € arvoisen kiin­teistön myyntiä?

   Vastaa

   1. Per­hana, min­ul­la on tuos­sa iso laskuvirhe.

      Vastaa

      1. Varain­si­ir­tovero ei ole tässä mitenkään keskeinen. Suurin tek­i­jä on asun­to-omaisu­u­den arvon rom­ah­dus jo ihan keskisu­uris­sakin kaupungeis­sa tai ainakin niiden lähialueil­la. Asun­non käyt­töar­vo voi olla silti korkea. Asun­to pitää paikallaan, mut­ta ei varain­si­ir­toveron vuoksi.
         Siir­tokar­jalaiset eivät olleet mitään vaeltavia nomade­ja. Tilal­lisille osoitet­ti­in varo­ja ja lain­o­ja uuden, toki usein pienem­män tilan han­k­in­taan, jot­ka usein sijait­si­vat ihan rin­ta­mail­la. Äiti­ni ja täti­ni koulutet­ti­in näis­sä olo­suhteis­sa, toki raskaan evakko­tien jäl­keen, aka­teemisik­si. Viipuri­laisia, myös yri­tyk­siä, siir­tyi eri­tyis­es­ti Lah­teen ja Helsinkiin.

7. No kyl­lä kaupoil­la on työn­tek­i­jäpoolit joista saa dig­i­taalis­es­ti ottaa niitä lisä­tun­te­ja ja myös ravintolaketjuilla
   Näil­lä jos ei ole nol­la­sopimus­ta niin ainakin minitakuutunnit 

   Rav­in­to­lat aikataulut­taa työt vartin tarkku­udel­la ja silti ei kan­na­ta. Suo­ma­laiset on lai­hialaisia eikä mak­sa kuin kitu­ali­aasti. Vain yrit­täjät pär­jää kun suku tekee talkootyötä. Ja ruoka­pal­ka­lla vaimo ja lapset

   Vastaa

8. Tee se itse Suo­mi on ongel­ma. Palvelus­ta ei olla valmi­ita mak­samaan. Sik­si ABC buf­fapöy­dät kukoistaa.
   Kaiken pitää olla hal­paa, sama pätee ekol­o­gisu­u­teen ja vastuullisuuteen. 

   Jos luulit että tuo kuvaile­masi (par­o­dia) kos­kee vain maa­han­muut­ta­jia niin ere­hdy­it. Se kos­kee hyvin monia nais­val­taisia ammat­te­ja: kaup­pa, matkailu, rav­in­to­lat jne. 

   Mitäpä jos ruuan alv lask­isi oikeasti nol­laan ja kerät­täisi­in verot vaik­ka suo­la ja sok­erip­i­toisu­u­den ja kovien rasvo­jen perusteella. 

   Jos hoita­jia on nyt 200.000 enem­män niin paljonko niitä oli 1970 vaik­ka? Onko määrä tuplaan­tunut vai triplas­ntunut? Entä van­hus­ten määrä? Tehdäänkö kaik­ki tänään monimutkaisemmin

   Vastaa

   1. Jos hoita­jia on nyt 200.000 enem­män niin paljonko niitä oli 1970 vaik­ka? Onko määrä tuplaan­tunut vai triplas­ntunut? Entä van­hus­ten määrä? Tehdäänkö kaik­ki tänään monimutkaisemmin 

      Iso­van­hempi­eni sukupolvi hoiti ne omat van­hem­mat omis­sa nurkissaan tyyli­in hau­taan saak­ka. Hoita­jia oli siis sil­loinkin, mut­ta he oli­vat hoita­jia niiden maatilan/metsätöiden/muiden töi­den ohes­sa eikä heitä toki sil­loin tilas­toitu hoitajiksi.

      Ja kysymyk­seesi, van­hus­ten määrä on n. kolminker­tais­tunut 1970-luku­un nähden.

      Vastaa

9. Tilas­tokeskus sanoo että 70 v täyt­täneitä oli noin 250 tuhat­ta 1970. Hoita­jia oli 35–40 tuhat­ta. Sotavam­mo­ja vielä hoidet­ti­in myös?

   2019 yli 70 vuo­ti­ai­ta oli 950 tuhat­ta ja hoita­jia 297 tuhatta 

   Hoita­jat siis ammat­ti­taitoisia? Mitä tapah­tui kun ei pär­jätä ? Van­huk­set plus 3,5 ker­tainen kasvu ja hoita­jat plus 10 ker­tainen määrä 

   Toki voi tarkistaa

   Vastaa

   1. Hoita­jien tarpeeseen vanuk­sen­hoi­dos­sa vaikut­taa pait­si van­hus­ten määrä myös se, että van­huk­set kuol­e­vat nyt itaam­min ja demen­tia kuolin­syynä yleistyy ja sydän­in­fark­tit vähentyneet

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että en muista kir­joit­tiko Karl Marx juuri noin kmut­ta mon­et marx­i­laiset teo­reetikot kuten Lenin, Kausky ja Bern­stein loi­vat täl­läisen vision Marx­in teo­ri­an poh­jalle jos­sa on visio täl­läis­es­tä utopis­tis­es­ta visios­ta jos­sa työno­hel­la voi esim kir­joit­taa runo­ja tai kalas­taa. Muis­tan luke­neen tämän Osmo Jus­si­lan kir­jas­ta Neu­vos­toli­iton tragedia.

      2. Lor­di Keynes ennusti vuon­na 1930, että nyky­ih­mi­nen tek­isi työtä 15 tun­tia viikossa.

      3. Osmo Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että olen tietoinen tuos­ta Lor­di Key­nesin ennus­tuk­ses­ta ja Bill Gates on ennus­tanut että tekoä­ly kor­vaa monia ihmistyötä 10 vuodessa. Olisi mie­lenki­in­toista pala­ta 10 vuo­den päästä tuo­hon Gatesin ennus­tuk­seen toteu­tuuko se 10 vuodessa vai meneekö siihen pidem­pää vai onko kehi­tys nopeampaa.

      4. en muista kir­joit­tiko Karl Marx juuri noin

         Tässä selvästikin muis­tel­laan tätä tek­stiko­htaa Marx­in ja Engelsin Sak­salais­es­ta ide­olo­gias­ta (joka kir­joitet­ti­in 1845 mut­ta julka­isti­in ensi ker­ran vas­ta 1932): “– – kom­mu­nis­tises­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa kenel­läkään ei ole mitään yksi­no­maista toim­intake­hää, vaan kukin voi täy­del­listyä mille alalle tahansa, yhteiskun­ta sään­telee yleistä tuotan­toa ja juuri sen kaut­ta luo mah­dol­lisu­u­den tehdä tänään tätä, huomen­na tuo­ta, aamupäiväl­lä met­sästää, iltapäiväl­lä kalas­taa, illal­la hoidel­la kar­jaa ja syön­nin jäl­keen kri­ti­soi­da, aivan kuten mie­leni tekee, ilman että olisin aina met­sästäjä, kalas­ta­ja, paimen tai kriitikko.”

         https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1846/saksalainen-ideologia/ch02.htm

      5. Tuo ei tarkoit­tanut, että työn sijas­ta voisi tehdä kaikkea mukavaa vaan nuo oli­vat sen ajan töitä. Nykyaikana tuo on ajatuk­se­na aika huono, kos­ka ammatit vaa­ti­vat osaamista yhä enemmän.

      6. Tuo ei tarkoit­tanut, että työn sijas­ta voisi tehdä kaikkea mukavaa vaan nuo oli­vat sen ajan töitä. Nykyaikana tuo on ajatuk­se­na aika huono, kos­ka ammatit vaa­ti­vat osaamista yhä enemmän.

         Huo­masin tuo­ta etsiessäni itse asi­as­sa kir­joit­ta­neeni asi­as­ta kokon­aisen kolumnin jo tois­takym­men­tä vuot­ta sit­ten: https://www.hs.fi/feature/art-2000002642670.html

      7. Tuos­ta Keynek­sen ennus­tuk­ses­ta tuli mieleen että 80-luvul­la puhut­ti­in ilmeis­es­ti ihan vakavis­saan vapaa-ajan yhteiskun­nas­ta. Toinen moko­ma ajas­sa eteen­päin ja haaveis­sa näyt­täisi ole­van lähin­nä pakkotyöyhteiskunta.

10. Mon­tako insinöriä tarvi­taan elät­tämään yksi hoita­ja? Keskipalkalla

    Vastaa

    1. Eikö tarkem­pi kysymys olisi, että kuin­ka mon­ta alus­tat­alouden ‘yrit­täjää’ tarvi­taan elät­tämään hoita­ja ja mak­samaan yhden eläkeläisen eläkkeet?

       Minus­ta laskut ja tas­apaino ei oikein nat­saa ja näi­den pienel­lä rahal­la työsken­tele­vien lähet­tien ja tak­sikuskien vaiku­tus julkiseen talouteen saat­taa jäädä jopa kokon­aisu­udessaan negati­ivisek­si jos perus­ta­vat per­heitä (toimeen­tu­lo­tukea) eikä heille ker­ry eläkkeitä.

       Tietysti jos ruuan koti­inkul­je­tuk­set ja hal­vat tak­sikuskit saa­vat korkea­palkkaiset tekemään pidem­pää päivää, innovoimaan enem­män ja tien­aa­maan enem­män rahaa niin ehkä sit­ten näil­lä on jokin posi­ti­ivi­nen vaiku­tus. Var­maan nyt lääkärit alka­vat tekemään täyt­tä työvi­ikkoa kun saa­vat woltat­tua ruuan työpaikalle?

       Vastaa

    2. Mon­tako insinöriä tarvi­taan elät­tämään yksi hoita­ja? Keskipalkalla 

       Ei yhtään. Kyl­lä hoita­jien keskipal­ka­lla oman elämisen­sä mak­saa ihan ok.

       Vastaa

    3. “Mon­tako insinöriä tarvi­taan elät­tämään yksi hoita­ja? Keskipalkalla”

       Ennen hoitoti­eteen kehit­tymistä Suo­ma­laisen elin­iän odote heilui siel­lä 30 ja neljänkymme­nen välis­sä. 1870 alka­nut nousu on jatkunut tähän päivään, jos ei ote­ta huomioon miehille 1918 tapah­tunut­ta laskua. Toinen maail­man­so­ta ei vaikut­tanut kes­ki-iän kasvun trendi­in, joka siis edelleen nousee.

       Itse olen ollut sote alal­la jonkin aikaa ja vielä olisi parikym­men­tä vuot­ta jäl­jel­lä. Kun aloitin, niin lonkka­mur­tu­maan kuolti­in, nyt kotiudu­taan exeter pro­teesin kanssa seu­raa­vana päivänä.

       Hoita­jan ja insi­noorin keskenäisen “elät­ti” suh­teen sijaan on var­maan merk­i­tyk­sel­listä ymmärtää, että ilman toista molem­mil­la menisi aika heikosti. Ja se, että tämänkin pal­stan kir­joit­ta­jat ovat hengis­sä on toden­näköis­es­ti molem­pi­en ammat­tiryh­mien aikaan saannosta. 

       Mut­ta siis niihin toden­näköisyyk­si­in. Toden­näköis­in­tä on se, että tääl­lä kir­joit­ta­va insinööri on kes­ki-ikäi­nen ja vielä ennem­min myöhäisem­mässä kes­ki-iässä, joten ilman hoito­työtä hän olisi toden­näköis­es­ti kuol­lut eikä siten aiheut­taisi sitä hem­metin taakkaa yhteiskun­nalle, jon­ka jokainen vielä hengis­sä ole­va vaikut­taa nyky­isin tekevän.

       Vastaa

    4. Kuin­ka mon­ta hoita­jaa tarvi­taan pitämään insinööri hengis­sä ja työkykyisenä?

       Vastaa

11. Noin kak­si insinööriä elät­tää yhden hoitajan

    6000 e palk­ka jos­ta verot 2275 e
    Hoita­jan palk­ka 3500 ja työ­nan­ta­ja kus­tan­nuk­set päälle. Ja joo tuo on hoita­jan keskipalk­ka ja lisätkin insinööri mak­saa. Suomes­sa on 175 000 insinööriä ja 300 000 hoita­jaa. Eli tarvit­semme 600 000 insinööriä elät­tämään hoita­jat. Päälle pitää mak­saa lääkärit ja opet­ta­jat ja muu kun­tien ja kaupunkien byrokra­tia. Ja tuot­ta­mat­tomien kansalais­ten rahansiirrot

    Vastaa

    1. Noin kak­si insinööriä elät­tää yhden hoitajan

       6000 e palk­ka jos­ta verot 2275 e
       Hoita­jan palk­ka 3500 ja työ­nan­ta­ja kus­tan­nuk­set päälle. 

       Mik­si hoita­ja tarvii kah­ta insinööriä hän­tä elät­tämään? Jos on hoita­jana Ter­veystalos­sa ja saa palkan jol­la tulee ihan omil­laan, mis­sä kohtaa kuvioon tule­vat nämä kak­si insinööriä?

       Vai kos­keeko tämä vain jos palka­n­mak­sa­jana täs­mälleen samas­ta hoita­jatyöstä onkin hyv­in­voin­tialue? Muut­tuuko täl­löin tämä täs­mälleen sama tehty kuin mitä tehdään Ter­veystalos­sa jotenkin täysin arvot­tomak­si ja nyt insinööre­jä tarvi­taan? Kan­nat­taisiko täl­löin kaik­ki julkisen sek­torin hoita­jat irti­sanoa, yksi insinööri var­mas­tikin hel­posti riit­tää mak­samaan näille työt­tömille hoita­jille työttömyyskorvausta.

       Entä kun hyv­in­voin­tialue lakkaakin käyt­tämästä omia hoita­jia ja ostaakin nyt hoita­jan työn vuokratyöyri­tyk­seltä, kuka nyt elät­tää ketä? Tai jos hyv­in­voin­tialueen toim­inta kokon­aan yksi­ty­is­tetään, ja hoita­ja tekee nyt täs­mälleen samaa töitä tässä yksi­tyisessä yrityksessä?

       Ja entä jos nämä insinöörit työsken­televät myös julkisel­la sek­to­ril­la? Tarvi­taanko täl­löin kak­si Ter­veystalon hoita­jaa elät­tämään tämä insinööri?

       Aika mon­imutkaisek­si tämä alkaa men­nä, toivoisin selvennystä.

       Vastaa

       1. Insinööri mak­saa työl­lään myös ne työter­veyshoita­jat. Jos ei oo tuot­tavaa väkeä ei oo ter­vey­den­hoitoa. Näin on köy­hissä maissa

       2. Kysymys oli alun perin aivan pöljä.
          Insinööre­jä on mon­en­laisia ja kaik­ki eivät saa palkkaa 6000 €/kk. Lisäk­si osa on julkisel­la puolel­la töis­sä eli syövät kuor­mas­ta samal­la lail­la kuin julkisen ter­vey­den­huol­lon lääkärit ja hoitajat.

       3. Insinööri mak­saa työl­lään myös ne työter­veyshoita­jat. Jos ei oo tuot­tavaa väkeä ei oo ter­vey­den­hoitoa. Näin on köy­hissä maissa 

          Jos hoita­jat eivät tee tuot­tavaa työtä (tai ole “tuot­tavaa väkeä”), hei­däthän kan­nat­taa kaik­ki irti­sanoa niin julkiselta kuin yksityiseltäkin?

       4. Hoita­jat tekevät tuot­tavaa työtä, mut­ta julkisel­la puolel­la kun asi­akas ei mak­sa, niin *jonkun* ne palkat on siitä huoli­mat­ta mak­set­ta­va, eikä julkisen puolen työn­tek­i­jät voi yksin mak­saa tois­t­en­sa palkkoja.

12. Mis­sä niitä työ­paikko­ja oikein on? Hil­jan Hesari ker­toi Espoon tilanteesta: 19000 työtön­tä, 570 avoin­ta työpaikkaa.

    Espoo on saanut paljon muut­tovoit­toa. Sanon­taan, että tar­jon­ta luo kysyn­tää. Nyt työvoiman tar­jon­ta näyt­täisi aika laa­jal­ta. Mik­sei työvoiman kysyn­tä lisäänny?

    J. M. Keynes valit­teli aikoinaan talousti­eteil­i­jöistä, jot­ka vain tarkastel­e­vat pitkää aikaväliä ja tas­apain­oa. Pitkäl­lä aikavälil­lä olemme kaik­ki kuollei­ta ja taisi­pa SDP:n Rin­nekin siihen suun­taan veistellä.

    Joskus 1980-luvul­la puhut­ti­in kehi­tys­maid­en menete­tys­tä vuosikymmen­estä, kun IMF ja Wash­ing­tonin kon­sen­sus päästet­ti­in maa­han. Suo­mi taitaa olla menet­tänyt Nokian jäl­keen koh­ta kak­si vuosikym­men­tä kasvua, eikä tule­vaisu­us näytä paremmalta.

    Vastaa

13. Työn perässä muut­ta­jatkin ovat ihmisiä. Uudelle paikkakun­nalle tai uuteen maa­han aset­tumises­sa on aina omat haas­teen­sa, myös koti­maan sisäl­lä muut­ta­jille. Verkos­tot ja kaver­it jäävät aiem­malle paikkakun­nalle ja uusien luon­ti on ainakin Suomes­sa hidas­ta ja han­kalaa. Kestää kauan, ennen kuin on oikeasti hyviä ystäviä, joiden kanssa voi keskustel­la tur­val­lis­es­ti vaikeis­takin asioista. Työkaveri ei tähän riitä, varsinkin jos vaikeat asi­at liit­tyvät työ­paikan ihmissuhteisiin.

    Opiskele­maan lähtevät nuoret ovat tässä siinä mielessä eri­ty­isas­e­mas­sa, että opiske­li­ja­jär­jestöt tekevät suuren ja tärkeän työn ryh­mäyt­täessään hei­dät uusi­na opiske­li­joina eri­laisil­la fuk­si­ta­pah­tu­mil­la (ylilyön­nit toki väärin). Ainakin paikkakun­taa vai­h­ta­maan joutuneet uudet opiske­li­jat ovat siinä mielessä tasa-arvoises­sa ase­mas­sa, että useim­mil­la on “haku pääl­lä” uusien kaverei­den suh­teen. Lisäk­si ryh­mäyt­tämistä ja kavere­i­ta saa har­raste- ja muil­ta jär­jestöiltä (ml. osakun­nat), ihan minkä kukin opiske­li­ja kokee itselleen sopivaksi.

    Opiskelu­jen jäl­keen valmis­tunei­ta ammat­ti­laisia kai­vat­taisi­in opiskelu­paikkakun­tien ulkop­uolel­lakin. Omako­htais­es­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa, että siinä vai­heessa uudel­la paikkakun­nal­la on varsin vaikea luo­da uusia ystävyys­suhtei­ta. Mikään taho ei jär­jestä ryh­mäyt­tämistä, ja yksinäi­nen muut­ta­ja tai per­he ei tätä ryh­mäyt­tämistä itse pysty jär­jestämään — toisin kuin fuk­sien kohdal­la, muut (eli paikakun­nal­la jo asu­vat) eivät ole ryh­mäyt­tämisen tarpeessa. Uusi paikkakun­nalle aset­tunut per­he sen sijaan tarvit­see verkoston. 

    Mis­sä ote­taan uusi asukas akti­ivis­es­ti vas­taan ja aute­taan ryh­mäy­tymisessä? Per­in­teinen vas­taus tähän on toki, että tämä olisi muut­ta­jan oma velvol­lisu­us, mut­ta täl­lä taval­la ei paikkakun­ta yritäkään kil­pail­la muuttajista.

    Vastaa

14. Kiin­nit­tikö kukaan huomio­ta siihen, että USA meni työt­tömyys­tur­van tasos­sa Suomen ohi?

    Vastaa

15. Toinen suuri muut­toaal­to tulos­sa, kun talouden kuris­tuslin­ja vielä vähän tästä tiukke­nee. Viimek­si men­ti­in Ruot­si­in, koh­ta 2010-luvun kreikkalais­nuorten tavoin nuoret hajau­tu­vat ympäri Euroop­paa. Aivovuo­toa Suomes­ta on tähän men­nessä hillinnyt asun­to­lainat ja sitou­tu­mi­nen turpeeseen sitä kaut­ta, mut­ta viimeisin sukupolvi ei ole oikein päässyt asun­top­ut­keen — eikä viime aikoina edes asun­tounel­maan — kiin­ni, mikä tarkoit­taa että jos maas­ta­muut­to roi­hah­taa, lähti­jöitä onkin yhtäkkiä yllät­tävän paljon.

    No, maa­han­muut­to paikkaa, ja sen ongel­matkin ovat lyhyel­lä sadan vuo­den aika­jän­teel­lä kuin muis­to vain… kun­han se maa­han­muut­to ei vain tule kut­sumat­ta ja hal­lit­se­mat­tomasti itänaapurista.

    Vastaa

16. Noh kos on koh­ta ikirou­ta se voi hillitä muut­toa ja pistää etsi­j­tymään meikäläisenkin jon­nekin vil­je­lykelpoisen maan äärelle.

    Vastaa

17. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että kyl­lä tuo Marx­in ja Engelsin visio tuos­ta Tom­mi Uscanovin mainit­se­mas­ta vapaas­ta työstä oli tarkoitet­tu mekaaniseen yhteiskun­taan joka oli kehit­tämässä Kes­ki-Euroopas­sa eikä niinkään maat­alous yhteiskun­taan joka on kiin­ni säästä ja paikas­ta. Neu­vos­toli­iton alkupuolel­la 1920-luvul­la oli vah­vasti val­loil­laan täl­läi­nen yhteiskun­ta jos­sa ei ole työnjakoa.

    Vastaa