Liityntäpysäköinnin maksuttomuus Espoossa

39 vastausta artikkeliin “Liityntäpysäköinnin maksuttomuus Espoossa”

1. Bc kausilipun halti­jana parin kol­men tun­nin vierailu Helsinki­in mak­saa kai 6,4 € lisää. Eipä tule turhaan käytyä.

   Vastaa

   1. Mak­saako BC-kausilip­pu 200 euroa kuukaudessa? Ja jos mak­saakin, miten lip­ul­la matkus­t­a­mi­nen mak­sa lisää?

      Vastaa

      1. Kir­joit­ta­ja taisi tarkoit­taa, että kun hänel­lä on BC-lip­pu (mak­saa noin 70 €/kk) sil­lä ei saa matkus­taa A‑vyöhykkeelle, vaan joutuu mak­samaan erik­seen. Nyt vielä vain lisälipun ver­ran, mut­ta jatkos­sa joutuu mak­samaan kuin ei omis­taisi kk-lip­pua lainkaan.

      2. Minä olen, sil­loin kun on ollut BC ‑vyöhykkei­den kausilip­pu, aina ostanut AB:n jos olen ollut menos­sa Helsin­gin keskus­taan, kos­ka sen voimas­sao­lo on pidem­pi kuin lisävyöhyk­keen, ja sen on tarvin­nut leimaa­ta vas­ta kun bus­si tai juna on ylit­tämässä vyöhykerajan. 

         Mitä liityn­täpysäköin­ti­in tulee niin olen kan­nat­tanut mak­sut­to­muut­ta tai mah­dol­lisim­man edullista hin­taa. Mikä nyt har­mit­taa kun Espoon kaupunki­rataa raken­netaan, on että useim­mat rantaradan liityn­tä­parkkipaikat ovat nyt työ­maan vuok­si suljettuja.

2. Tämäkin kir­joi­tus on eri­no­mainen esimerk­ki siitä, kuin­ka äänekäs hyv­in­voi­va enem­mistö on onnis­tunut ja onnis­tuu var­masti tule­vaisu­udessakin vinku­maan merkit­täviä etu­ja itselleen muiden kus­tan­nuk­sel­la. Täl­lä tarkoi­tan autoil­i­joiden puoluet­ta, jota Helsingis­sä edus­ta­vat ainakin SDP ja Kokoomus.

   Vihreä Kumpu­la on muuten aika täyn­nä auto­ja. Ja paras kaik­ista oli­vat autoil­e­vat pak­i­lalaiset (melkein joka pihas­sa on auto tai kak­si) vas­tus­ta­mas­sa autoil­i­joiden McDon­ald­sia Pak­i­lan S‑marketin viereen, tosin tässä tapauk­ses­sa ongel­mana ovat, että sit­ten autoil­i­jat muual­takin saataisi­vat tul­la häir­it­semään pak­i­lalais­ten autoilu­idyl­liä. Sehän ei pak­i­lalaisille käy, että muut saisi­vat ter­ror­isoi­da HEIDÄN ympäristöään autoilul­la, kuten he autoil­e­vat itse joka paikkaan. Samal­la logi­ikalla kum­masti omakoti­talois­sa asu­vat autoil­i­jat Helsingis­säkin lob­baa­vat näitä cul-de-sac ‑tyyp­pisiä katu­jako­ja varsinkin omakoti­taloalueille (näistä löy­tyy paljon esi­tyk­siä Youtubessa). Logi­ik­ka on kuitenkin tekopy­hä ja sama tääl­läkin: Autoil­e­vat omakoti­taloa­su­jat eivät halua muiden auto­ja omille kotikaduilleen, joten läpi­a­joa rajoite­taan, mut­ta itse sit­ten aje­taan joka paikkaan ja häir­itään mui­ta alueita.

   Autoil­i­jan iden­ti­teet­ti ja ajat­telun ja argu­men­toin­nin taso on mod­ernin yhteiskun­nan syöpä jol­la on val­tavia negati­ivisia vaiku­tuk­sia, jot­ka kestävät vuosikym­meniä ellei jopa sato­ja, kos­ka autoil­i­joiden yhteiskun­tarakenne luk­it­see maankäytön hyvin pitkäk­si aikaa. Sit­ten ihme­tel­lään, kun asum­i­nen ja liikku­mi­nen on kallista ja palvelui­ta on huonosti.

   Vastaa

   1. Kom­men­taat­torin tek­sti on taas hyvä esimerk­ki siitä tahat­tomas­ta kär­jistämis­es­tä, jol­la poli­ti­ikkaan pyritään välil­lä lyömään ide­ol­o­gista löy­lyä. Omaa elämän­tyyliä halu­taan hyves­ig­naloi­da ja nähdä muut jotenkin öykkäreinä tai tyhmyreinä.

      En puo­lus­ta autoilua, varsinkaan sen aiheut­ta­maa laa­jem­paa yhdyskun­tarak­en­teen muu­tos­ta. Kuitenkaan en syyt­täisi tässäkään yksilöitä, vaan halu­aisin tarkastel­la asi­aa tosi­a­sioiden kaut­ta. Autois­tu­imi­nen ei ole vain “suun­nit­telukysymys”, vaan seu­raus­ta yhteiskun­nan mon­imutkaistu­mis­es­ta ja palve­lu­tar­jon­nan muu­tok­sista, mm:
      ‑kaup­pa on ulkois­tanut lop­pupään kul­je­tuskus­tan­nuk­set kulut­ta­jille (isot mar­ketit, halvem­mat hin­nat, valikoima)
      ‑moni pien­i­t­u­loinen on pakotet­tu asumaan kauem­pana mut­ta käymään keskus­tas­sa töis­sä (esim. Meilah­den hoitajat)
      ‑mon­en­laiset käyn­te­jä edel­lyt­tävät työt, joi­hin tarvi­taan auto
      ‑eriy­tyneet har­ras­tuk­set (esim. jääurheilun hal­lit ympäri pääkaupunkiseu­tua eri päivinä)

      Vastaa

      1. Autois­tu­imi­nen ei ole vain “suun­nit­telukysymys”, vaan seu­raus­ta yhteiskun­nan mon­imutkaistu­mis­es­ta ja palve­lu­tar­jon­nan muutoksista 

         Autoilu­un perus­tu­va kaupunkisu­un­nit­telu ja niiden lop­putu­lok­se­na tule­va autoilu ja siihen perus­tu­vat palve­lut ei tietenkään ole luon­non­la­ki, vaan myös se “autokaupun­gin” tekem­i­nen perus­tuu ide­olo­giaan. Toki se on ollut niin domi­noi­va ide­olo­gia että sitä har­va edes pysähtyy ajat­tele­maan että on myös vai­h­toe­htoisia tapo­ja nähdä ja tehdä. Eli ehkä sitä ide­ol­o­gista löy­lyä pitääkin lyödä, että suo­mut tipah­taisi­vat silmiltä ja nähdään myös val­lit­se­vat ajatuk­set sel­l­aisi­na kuin ne ovat: ide­ol­o­gisi­na, joille on vaihtoehtoja.

         Lau­ri Nevan­perä on kuvan­nut ja argu­men­toin­ut tämän eri­no­mais­es­ti 10min pituisel­la youtube-vide­ol­laan, suosit­te­len vahvasti:
         https://www.youtube.com/watch?v=jaHvLNhJtjY

      2. Moni ei val­itse asuin­paikkaansa nykyisen tai etenkään tule­van työ­paikkansa perus­teel­la, mut­ta rehellisyy­den nimis­sä Meilah­den hoita­jat voisi­vat asua kehyskun­nas­sa myös siten, että sieltä tulee suh­teel­lisen nopea suo­ra bus­sikul­je­tus aivan Meilah­den viereen. San­o­taan esimerkik­si vaik­ka Vihti tai Veikko­la, sama kos­kee toki myös Hämeen­lin­nan­väylän suun­taa. Sil­loin pitää toki asua n. 1 km sisäl­lä kyseisen yhtey­den bus­sipysäk­istä, mut­ta näitä asun­to­ja löy­tyy kyl­lä run­saasti ja suh­teel­lisen edullis­es­ti. Siis­pä se argu­ment­ti että “ei pääse kuin oma­l­la autol­la tai julk­isil­la menisi ainakin 1,5 tun­tia suun­taansa” pätee kyl­lä, jos ole­tusar­vona on se, että aiem­min val­i­tus­sa asun­nos­sa asu­taan pysyvästi tai että asun­to pitää saa­da vali­ta ihan mis­tä vaan silti pidät­täen oikeus valit­taa yhteyk­sistä. Mut­ta onko se kohtu­u­ton­ta, että pitäisi muut­taa sopi­vam­paan paikkaan, se on mielipidekysymys.

      3. Oli­pa muka­va nähdä tekemäni video mainit­tuna kom­menteis­sa. Kiitos!

      4. Tuo­maan
         ” Siis­pä se argu­ment­ti että “ei pääse kuin oma­l­la autol­la tai julk­isil­la menisi ainakin 1,5 tun­tia suun­taansa” pätee kyl­lä, jos ole­tusar­vona on se, että aiem­min val­i­tus­sa asun­nos­sa asutaan”

         Nimeno­maan. Itsekin asun paikas­sa, jos­sa asum­i­nen perus­tuu henkilöautOulu­un. Tääl­lä on ”mah­do­ton­ta” elää pelkästään julk­isten varassa.Tosin enpä olisi koskaan tänne muut­tanut, jos min­ul­la ei olisi ollut autoa. 

         Asuin aikoinani kaupun­gin ydinkeskus­tas­sa ja siel­lä pär­jäsi ilman autoa. Kun han­kin auton, muutin lähiöön. 

         Eli kohdal­lani auto tuli ensin ja sit­ten vas­ta asuin­paik­ka. Autoilu ajoi asum­is­val­in­to­ja, eikä toisinpäin.

      5. On ihan oma vika jos on asun­ton­sa valin­nut huono­jen yhteyk­sien päästä työ­paikalta. Sitä voisi edes yrit­tää vali­ta samal­ta ilman­su­unal­ta kuin mis­sä työt ovat. Tai sit­ten tosi­aan rato­jen var­sil­ta. Voi han­kkia vaik­ka vähän parem­man asun­non jos säästyy kakkosau­ton kustannuksista. 

         Ain­oa ongel­ma on jos työ­paik­ka yhtäkkiä päät­tää muut­taa. Mulle iski ker­ran sel­l­ainen pom­mi ja ratkaisin sen vai­h­ta­mal­la työpaikkaa.

3. Olisi­pa muka­va nähdä tilas­to siitä, mon­tako matkus­ta­jaa met­rossa päivit­täin kul­kee ja moniko heistä on tul­lut autol­la liityn­tä­parkki­in. Luku on aivan mitätön.

   Olisi myös muka­va nähdä, paljonko rahaa siihen liityn­täpysäköin­nin jär­jestämiseen on men­nyt ja mon­tako euroa per liityn­täau­toil­e­va metro­matkus­ta­ja se on, ja mak­saako sen rahan kun­ta vai kiertääkö se HSL:n kautta.

   Vastaa

   1. Pois­te­taanko samal­la liityn­täpysäköin­tipaikat pyörille? Vai laite­taanko ne vain maksullisiksi? 

      Liityn­täpysäköin­tipaikko­jen käyt­töaste HSL-alueel­la 2023 oli näköjään autoille 47%, pyörille vain 26% — ennen korona-aikaa 2019 ne oli­vat 77% ja 52%, joten vuo­den 2025 tilas­toti­etoa kan­nat­ta­nee odot­taa ennen suuria leikkauksia.

      Vastaa

      1. Mikko, mon­tako asuin­taloa saat raken­net­tua sen pyöräte­lineen paikalle?

      2. Pyöräli­ityn­täpysäköin­nin tilan­tarve ja kus­tan­nus on mar­gin­aa­li­nen autopy­säköin­ti­in ver­rat­tuna. Pyörä­paikat ovat useim­miten sel­l­aisia sei­nus­to­ja, alus­to­ja ja kul­mauk­sia, jois­sa ei muu­takaan arvokkaam­paa vai­h­toe­htokäyt­töä olisi. Eli tule­vat ns. kau­pan päälle muu­ta infraa raken­net­taes­sa. Esim. Ison Ome­nan isohko metropy­öräpysäköin­ti on jär­jestet­ty 2+2 kaistaisen kadun ala­puolelle. Tuskin siel­lä kukaan halu­aisi asua tai pyörit­tää jotakin liiketoimintaa!

      3. Ams­ter­damis­sa on jopa pysäköin­ti­talo­ja pyörille!

   2. Mil­lähän sen tietää onko metroase­man vier­essä ole­van tavarat­alon parkkipaik­ka tavarat­alon asiakkaille?

      Vastaa

      1. Vaik­ka googlaa­mal­la saa selville. Lisäk­si liityn­tä­parkkien pysäköin­tiehdot poikkea­vat tavarat­alon pysäköintiehdoista. 

         Juna-asemien liityn­tä­park­it omis­taa Väylävi­ras­to (ml. esimerkik­si kaup­pakeskus Sel­l­on yhtey­dessä ole­va liityn­tä­park­ki). Län­simetro oy vas­taavasti raken­nut­ti ja omis­taa edelleen Län­simetron var­ren liityntäparkit. 

         En ole jokaises­sa liityn­täpysäköin­ti­laitok­ses­sa käynyt, voi olla, että siel­lä on yksi­ty­is­ten kanssa yhtei­somis­tet­tu­ja tilo­ja, jois­sa ei ole kovin selvää, kenen paikko­ja mitkäkin ovat, mut­ta turha kuvitel­la, että ilman julk­ista rahaa olisi raken­net­tu Suomes­sa yhtään liityn­täpysäköin­tipaikkaa. Sen ver­ran hal­val­la niis­sä pysäköidään suh­teessa raken­nus ja ylläpitokustannuksiin.

   3. Metro­matkus­ta­jista mitätön määrä on liityn­täpysäköi­jiä ihan sen perus­teel­la, että liityn­täpysäköin­tipaikko­ja on mität­tömän vähän suh­teessa metron matkustajamääriin.

      Liityn­täpysäköin­tipaikko­ja on myös mität­tömän vähän suh­teessa sisään­tuloväylien liiken­nemääri­in, mis­tä voidaan sit­ten vetää johtopäätös, että liityn­täpysäköin­nil­lä ei niinkään vaikute­ta ruuhki­in vaan lähin­nä tar­jo­taan halvem­paa pysäköin­tiä niille, joille työ­nan­ta­ja ei tar­joa kan­takaupungista pysäköin­tipaikkaa ja jot­ka eivät itse halua pysäköin­tiä kan­takaupungis­sa maksaa.

      Aivan joutavaa puuhastelua toisin sanoen. Luul­tavasti suun­nitel­mat­alouden hehkeimpiä kukka­sia, mitä tulee h/k ‑suh­teeseen. Joko paikat ovat maan alla ja erit­täin kalli­ita suh­teessa tuloi­hin ja hyö­ty­i­hin, tai sit­ten parkkikent­tä varaa parhaan sijain­nin ase­man vier­essä ja vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on suuri.

      Vastaa

      1. Tuon ‘tavarat­alon metroase­man pysäköin­ti­ta­lo’ ‑jutun oli tarkoi­tus olla ironi­nen vit­si, ei tain­nut oikein onnis­tua: On hyvää, oikein ja kohtu­ullista että metron kaut­ta kulke­van matkus­ta­javir­ran matkan var­relta saa taval­liset ja tavat­tomatkin ostok­sen­sa hel­posti myös joukkoli­iken­teen käyt­täjänä. Mut­ta on liiken­nejär­jestelmän epäon­nis­tu­mi­nen jos keskus­ta tukkeu­tuu autoista jot­ka aja­vat tuon pysäköin­timah­dol­lisu­u­den ohi, varsinkin aikoina jol­loin ko pysäköin­ti­ta­lo olisi tyhjil­lään. Eikä hait­taa se ajok­ilo­me­trien säästö jos autoa harvem­min asu­tul­la alueel­la tarvit­se­va säästää kun ei enää tarvitse kiertää uuden kaup­pa­paikan kaut­ta. Pien­li­ikkeillekin on usein toimi­paikkansa tuos­sa samas­sa liiken­teen sol­muko­hdas­sa, kivem­pi­hän niihin kulkea ostarin käytävää kuin rän­täistä kat­ua. Toki nyky­isin on var­masti huono­ja diile­jä ja jär­jeste­ly­itä näis­sä kaikissa, mut­tei se tarkoi­ta etteikö niitä voisi joskus paran­taa. Näin saa vartin kaupun­gin metroase­man ympäristöönkin.

   4. R Sil­fver­berg:
      “Oma vika jos on asun­ton­sa valin­nut huono­jen yhteyk­sien päästä työpaikalta.”
      “Ain­oa ongel­ma on jos työ­paik­ka yhtäkkiä päät­tää muuttaa.”
      Tai­dat olla yksineläjä ja amma­tis­sa, jos­sa työ­paikan vai­h­to help­poa. Per­heel­lisille eivät ratkaisut ole noin helppoja.

      Vastaa

      1. Olen ollut per­heelli­nen n 30 vuot­ta. Se työ­paikan vai­h­to tosin tapah­tui samaan aikaan kun olimme osta­neet asun­non pääradan var­relta ja työ­paik­ka ilmoit­ti muut­ta­vansa Tapi­o­laan. Se ei mulle käynyt päin­sä. Tosin siihen aikaan oli help­po vai­h­taa työ­paikkaa. Toisaal­ta moni kehuu nykyään voivansa tehdä etätöitä, mikä ei ollut vielä 30 vuot­ta sit­ten mahdollista.

4. Toden­näköis­es­ti liityn­täpysäköin­tiä käyt­tävä on keski­t­u­loinen nainen tai mies, jol­la ei ole muu­ta järkevää vai­h­toe­htoa. Hyvä­tu­loiset aja­vat keskus­tan parkkiluoliin.
   Itse asun Laa­jasa­los­sa ja työ vie min­ut ympäri pääkaupunkiseu­tua. Julki­nen liikenne on min­ulle ja var­masti mon­elle muullekin työssä käyvälle use­asti mah­dot­to­muus. Jos asi­akkaan tavoit­taa riit­tävän nopeasti, niin sit­ten käytän julk­isia. Kaikessa pitää olla kuitenkin enem­män kuin TEHOKAS, ainakin työ­nan­ta­jani mielestä. Liityn­täpysäköin­tipaik­ka on sik­si mon­esti enem­män kuin aarre!
   Tämä keskustelu alkoi ilmeis­es­ti Hesarin jutus­ta. Taas stereo­tyyp­pinen espoolais­mies!. Toivoisin Hesarin edes joskus laa­jen­ta­van ajatteluaan.
   Verora­hani ilmeis­es­ti edelleen kelpaavat.

   Vastaa

5. Itse olen Ham­purin autoru­uhkia väl­tel­lyt siel­lä asues­sani liityn­täpysäköin­nil­lä: keskus­tas­ta junal­la liityn­täpysäköin­ti­in ja sieltä autol­la työ­paikalle jonne todel­lakaan ei julk­isil­la päässyt. Jos olisi mak­sanut, olisin lisän­nyt ruuhkaa. Joskus se ruuhkien vähen­tämi­nen mak­saa, ja jos autol­la ei kan­na­ta men­nä osamatkaa se ote­taan koko matkaksi.

   Vastaa

6. Käsi­tys “autoilupuolueesta” jne. on toiv­ot­toman yksinkertaistava. 

   Ihmiset käyt­tävät autoa tai julk­isia arki­aa­muisin ja iltapäivisin pääasi­as­sa sik­si että on päästävä töi­hin. Siitä ovat ide­olo­giat kaukana.
   Itse jät­täisin mielel­läni työt muille ja jäisin koti­in osal­lis­tu­mat­ta minkään­laiseen liikenteeseen.
   Kukin las­kee mielessään paljon työ­matkois­taan pystyy mak­samaan rahas­sa ja ajas­sa. Itse olen pää­tynyt autoon kos­ka työ­matkaani menee noin 70 pros­ent­tia vähem­män aikaa, ain­oaa elämääni, autol­la kuin julk­isil­la. Saan itsel­leni vapaa-aikaa enem­män käyt­tämäl­lä autoa. Ruuhk­abus­sis­sa seisoes­sa tai istues­sa, huonos­sa ilmas­sa ja äänikako­fo­ni­as­sa viet­tämiäni piinaavia tuhan­sia tun­te­ja en ole osan­nut vapaa-ajak­si osaa laskea. Tästä olen kir­joit­tanut tänne aiemminkin. 

   Sub­ven­noitkin menevät ris­ti­in niin monin tavoin, muut­tu­jia on paljon.
   Yksi uno­htu­va on että autoil­i­jat mak­sa­vat juuri ajas­sa paljon hyvää julkisen käyt­täjille, varsinkin jos työ­matko­ja on tehtävä kan­takaupunki­in ja sieltä pois.
   Tarkoi­tan tietenkin kaven­net­tu­ja ja pois­tet­tu­ja autokaisto­ja pääväylil­lä ja sitä kaut­ta syn­tyvää lisäruuhkaa.
   Kun istuu autoru­uhkas­sa tietyis­sä kohden pääväyliä (kos­kee usein myös bus­sia) ja vier­essä kul­kee lev­eä ja lokaku­ul­ta huhtiku­un varsin tyhjä pyöräi­lykaista, ei ajat­tele mitään ikävää pyöräil­i­jöistä, mut­ta ymmärtää sen että “autop­uolue” ei ainakaan Helsingis­sä liiken­nesu­un­nit­telua määrää.

   Vastaa

   1. Luulin että Helsingis­sä ei ole ruuhkia. Näin tääl­lä on sanonut myös Helsin­gin enti­nen pormestarikin:
      https://www.soininvaara.fi/2021/03/12/ruuhkamaksut-voi-juhana-mita-sanoit/

      Olet var­maan siis näh­nyt unta tai jotenkin muuten kuvitel­lut olevasi ruuhkassa.

      Jos ruuhkia kuitenkin on, niin tähän on kak­si toimi­vaa ratkaisua: muiden liikun­ta­muo­to­jen lisäämi­nen (julki­nen, pyöräi­ly) jot­ta use­ampi autoil­i­ja käyt­täisi niitä, tai ruuhkamaksut.

      Autoilun helpot­ta­mi­nen ei toi­mi kos­ka itseään­lu­o­va kysyn­tä (indu­soitu kysyn­tä). Mitä enem­män autoilulle annetaan tilaa, sitä use­ampi autoilee, ja sitä enem­män tulee ruuhkia solmiko­hdis­sa ja ruuhka-aikoina.

      Ja mitä autoru­uhkas­sa katel­lise­na kat­se­le­maasi pyöräkaistaan, sekin olisi toki jatku­vasti tukos­sa ja ruuhkas­sa jos jokainen sielä pyöräilevä ajaisikin autol­la kyseisel­lä pyöräväylällä.

      Vastaa

   2. Saan itsel­leni vapaa-aikaa enem­män käyt­tämäl­lä autoa.

      Et saa, kos­ka autoon tarvit­ta­vat rahat saadak­sesi olet joutunut ensin ole­maan niin ja niin mon­ta tun­tia nimeno­maan töis­sä. Point­ti, joka on esitet­ty näis­sä keskusteluis­sa mon­ta ker­taa ennenkin (ja jon­ka tietääk­seni ensim­mäisenä esit­ti ruot­salainen luon­toku­vaa­ja Bru­tus Östling vuon­na 1980).

      Vastaa

      1. Et saa, kos­ka autoon tarvit­ta­vat rahat saadak­sesi olet joutunut ensin ole­maan niin ja niin mon­ta tun­tia nimeno­maan töis­sä. Point­ti, joka on esitet­ty näis­sä keskusteluis­sa mon­ta ker­taa ennenkin (ja jon­ka tietääk­seni ensim­mäisenä esit­ti ruot­salainen luon­toku­vaa­ja Bru­tus Östling vuon­na 1980).

         (Vapaa)aika ja raha eivät vain ole yhteis­mi­tallisia tai toisi­in­sa vai­hdet­tavia vaik­ka se kansan­taloustiede 1 kurssi muu­ta väit­täisi, eli aika surkea point­ti. Vai ihanko oikeasti väität että kir­joit­ta­jan vapaa-aika lisään­ty­isi myymäl­lä auton­sa ja istu­mal­la bussissa ?

      2. Jos tun­tipalkkasi (brut­to) on 10 euroa, se on net­to 10 €. Verot­ta­jan mielestä auton kokon­aiskus­tan­nuk­set kilo­metriä kohden ovat 0,59 €/km. Niin­pä yhden kilo­metrin ajami­nen edel­lyt­tää noin 3,5 min­uutin työn­tekoa. Jos ajat 60 km/h, kuluu siihen aikaa min­u­ut­ti. Niin­pä auton ajami­nen kilo­metrin ver­ran vie yhteen­sä aikaa 4,5 min­u­ut­tia. Nopeudek­si tästä tulee noin 13 km/h.
         Jos ei haaskaa raho­jaan autoon, voi siir­tyä nelipäiväiseen työvi­ikkoon tai kuu­den tun­nin työaikaan. Se ei ole val­tion virois­sa mah­dol­lista, mut­ta yksi­ty­isil­lä on.

      3. Vai ihanko oikeasti väität että kir­joit­ta­jan vapaa-aika lisään­ty­isi myymäl­lä auton­sa ja istu­mal­la bussissa ?

         Pait­si että se lisään­ty­isi, se lisään­ty­isi vieläpä kahdes­ta eri syystä:

         1) autos­ta saadut rahat mah­dol­lis­taisi­vat työa­jan lyhen­tämisen kulu­tus­ta­son pysyessä autoa luku­un otta­mat­ta entisellään;

         2) bus­sis­sa vietet­ty aika tyyp­il­lis­es­ti on vapaa-aikaa (mikä näkyy jo siitäkin, että enem­mistö bus­si­matkus­ta­jista viet­tää tätä nykyä matkat äly­puhe­lin­taan käyttäen).

      4. Lai­ta autora­hat johonkin jenk­ki ETF:ään ja sit­ten aikanaan jää sen ver­ran aikaisem­min eläk­keelle miten sijoituk­set ovat tuottaneet.

      5. Wow, ihan tosis­saan yritätte noin argu­men­toi­da. Olet­teko var­ma ettette uno­hta­neet mitään muut­tu­jia laskelmistanne?

         Yri­tyk­sistänne huoli­mat­ta olen aivan var­ma että elämässäni on enem­män vapaa-aikaa kos­ka omis­tan auton. Ja tuo Soin­in­vaaram net­to­brut­to vas­taus oli sen ver­ran seka­va että ole­tan sen vain ole­van yri­tys todis­taa väit­tämäni oikeaksi

7. > Dublinis­sa näin sel­l­aisenkin ihmeen, että junan­radan viimeinen ase­ma oli vain liityn­täpysäköin­tiä varten eli ase­man ympäril­lä ei ollut kuin val­ta­va parkkikent­tä. Espookin voisi jät­tää yhden metroase­man ympäristön kokon­aan rak­en­ta­mat­ta ja kor­va­ta koko kaupungi­nosa isol­la parkkikentällä.

   Tuo “M3 Park­way” näyt­tää ole­van maan­pääl­lisen rauta­tien ase­ma paikas­sa, jos­sa maas­to on tasaista. Myös itse ase­ma on melko vaa­ti­ma­ton. Hal­pa rak­en­taa siis. Kokon­aisen metroase­man maan alle rak­en­t­a­mi­nen mak­saa taas jotain 100 miljoo­nan euron luokkaa.

   Vastaa

8. Ei. Liityn­täpysäköin­nin hin­taan ei suun­nitel­la muutoksia:

   “HSL-lip­ul­la auton voi jät­tää liityn­täpysäköin­tialueelle joko ilmaisek­si tai parin euron mak­sul­la esimerkik­si kymmenek­si tun­niksi ja jatkaa matkaa julk­isil­la. Tähän ei suun­nitel­la muutoksia.”
   https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011595132.html

   Liityn­täpysäköin­tiä ei maini­ta myöskään Hesarin 28.10. jutus­sa, vaan:
   ”Laite­taan pysäköin­ti­mak­su­vyöhyk­keet kaikkien metro- ja juna-asemien ympäristöön, siis kaupun­gin kadun­var­si­parkkei­hin ja pysäköin­ti­taloi­hin. Täl­lä taval­la saadaan miljoo­nia euro­ja lisä­tu­lo­ja ja se on myös hiilineutraalisuusteko.”
   https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011589106.html

   Vastaa

9. Käsit­tääk­seni liityn­täpysäköin­tiä käyt­tävät ne, joiden mat­ka julk­isil­la metropy­säkille on han­kala, rajoitet­tu tai sit­ten esim. lapset pitää viedä hoitoon.

   Jos tulen illal­la 21:n aikaa koti­in metrol­la ja sit­ten bus­sil­la, niin bus­sis­sa on usein vain viisi matkus­ta­jaa. Samoin päiväl­lä Matinkylän suun­taan. Laske siitä subventio.

   Vastaa

   1. Kyl­lä, autoilu­un perus­tu­vien pien­taloaluei­den joukkoli­ikenne on raskaasti sub­ven­toitua. Joko älyt­tömänä liityn­täpysäköintinä tai hirvit­tävän hin­taisi­na bussilinjoina. 

      Oikeasti tarvit­sisimme nykyisen vyöhyke­jär­jestelmän tilalle lin­jako­htaisen hin­noit­telun. Eli paljon käyte­ty­il­lä pien­ten liiken­nöin­tikus­tan­nusten runk­olin­joil­la saisi ajaa edullis­es­ti päästä päähän, mut­ta hän­nät haja-asu­tusalueille oli­si­vat huo­mat­tavasti nyky­istä kalli­impia ihan sijain­nista riippumatta.

      Nyky­malli jos­sa kalli­ita lin­jo­ja ris­tisub­ven­toidaan paljon käytet­ty­jen lin­jo­jen lip­putu­loil­la on kaikin puolin haitalli­nen, kuten ris­tisub­ven­tiot yleensäkin.

      Vastaa

      1. Tästä olisi ihan mie­lenki­in­toista tehdä ja nähdä ihan todel­lisia tutkimuk­sia, että kuin­ka paljon pien­taloaluei­den asukkaat naut­ti­vat sub­ven­tio­ta eri palvelu­iden hin­nois­sa. Mainit­sit pien­taloaluei­den bus­sil­in­jat hyvänä esimerkkinä, näitä aje­taan val­taosa ajas­ta tyhjinä. Ver­tailu­na esimerkik­si lähi­ju­nis­sa ja metrois­sa on aika paljon ihmisiä myöhään illal­lakin, ainakin A‑junassa.

         Toinen mie­lenki­in­toinen tutkimuk­sen aihe olisi todel­li­nen mak­set­tu hin­ta vas­taan todel­liset kus­tan­nuk­set esim. sähköverkon, vesiverkon ja tiev­erkon ylläpi­don osalta pien­taloalueil­la vas­taan ker­rostaloalueil­la. Näis­sähän kyl­lä pien­talot mak­sa­vat jonkin ver­ran korkeampia mak­su­ja, mut­ta kat­ta­vatko nämä mak­sut todel­la suurem­mat kus­tan­nuk­set, vai pää­tyvätkö tehokkaasti asu­vat ker­rostaloa­sukkaat todel­lisu­udessa sub­ven­toimaan näi­denkin mak­su­jen kaut­ta teho­ton­ta infraa eli pien­taloaluei­ta? Itse epäilen suuresti, että käy juuri näin. Nythän tääl­lä halu­taan levit­tää nar­rati­ivia, että rikkaat jotenkin mak­sa­vat kaik­ki palve­lut ja tuot­ta­vat kaiken hyv­in­voin­nin ja vien­nin ja että duu­nar­it vain syövät kuor­mas­ta tuot­ta­mat­ta mitään.

         Tuol­la se Mali­nen tis­laa ben­sat ja dieselit kun oper­aat­torit vain kiil­lot­ta­vat saap­paitaan ja samoin Jääskeläi­nen kan­taa paket­te­ja selkä vääränä samal­la kun lajit­teli­jat ja kuskit seiso­vat tupakalla, yksi tuot­taa paljon vero­tu­lo­ja ja tekee kaiken, muut vain katso­vat vier­estä loisi­mas­sa. Kuvaa taas eri­no­mais­es­ti oikeis­to­laisen ajat­telun syväl­lisyyt­tä, varsinkin kun raha ja palk­ka on kaiken mit­tari. Kai tämä on osa län­si­maid­en luhis­tu­mista kun oikean työn tekemiselle ei enää anneta arvoa, sitä jopa halvek­si­taan ja päin vas­toin ihail­laan excelin tui­jot­tamista puku päällä.

         Mali­nen ei ole edes diplo­mi-insinööri vaan lähin­nä täl­lainen mod­ernin mer­i­tokra­t­ian tuot­ta­ma ammat­ti­man­ageri, ja tulok­set ovat juuri sen näköisiä. Ei myöskään ihme, etteivät suuret yhtiöt Suomes­sa innovoi tai kehi­ty, kun tuol­la on riis­in­jyvien lask­i­jat ja ammat­ti­man­ager­it eli ns. puku­miehet päät­tämässä asioista.

10. Asuin­paikkaan vaikuttaa
    Lapset ja koulu ja har­ras­tuk­set. Lap­sia ei revitä juuriltaan.
    Van­hat vanhemmat
    Puoli­son työ
    Oma työ
    Harrastukset
    Per­heen rahatilanne
    Palvelu­alo­jen pal­ka­lla ei tartte Helsingis­sä asum­ista haaveilla
    Helsin­gin huume­höyry­maine. Onnek­si paraati­paikalla ollut tak­sar­i­hul­lun­myl­ly rauhoit­tui hie­man. Peukku tosin jo näkyy assalla

    Vastaa

    1. - Asun­to kan­nat­taa vali­ta ennen las­ten syn­tymää tai kun ne ovat pieniä, tietysti koulut ym huomioiden. Sopi­va ajanko­h­ta vai­h­taa seu­raavaan voi olla kun lapset menee yläas­teelle tai lukioon.
       — Oma ja puoli­son työ vaikut­taa. Jos toinen palvelu­alal­la niin kan­nat­taa vali­ta asun­to lähel­lä tai ainakin suju­van julkisen liiken­teen päässä hänen työpaikastaan
       — Toden­näköis­es­ti toisen van­hem­mat asuu maal­la joten sil­lä mis­sä itse asuu ei ole väliä. Jos toisen asuu jotenkuten lähel­lä että voi saa­da las­ten­hoito-apua niin se riit­tää, mut­ta joskus voi olla rasit­tavaa jos ne ram­paa koko ajan kylässä
       — Suurkaupungis­sa har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia riit­tää joka suunnalla
       — Rahati­lanne vaikuttaa
       — Huumeet vaikut­ta­vat vain Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja jois­sakin lähiöis­sä. Kehyskun­nis­sa taas nuorten mopo- ja moot­toripyörähäiriköin­tiä on vähin­tään yhtä rasit­ta­va kuun­nel­la ja katella.

       Vastaa