Markkinatalous ei voi hyvin

18 vastausta artikkeliin “Markkinatalous ei voi hyvin”

1. Hyvä tek­sti. Yllät­tävän vähän käy­dään kri­it­tistä keskustelua patent­tien vaiku­tuk­ses­ta markkinoihin.

   Aika har­va edes hah­mot­taa, että paten­tit ovat perus­lu­on­teeltaan vapaan kil­pailun rajoite. 

   Läh­es koko ihmiskun­nan his­to­ri­an tilanne oli se, että jos näin tavaran, niin sain itse rak­en­taa saman­laisen ja myy­dä sitä vapaasti. 

   Ja jos tein itse keksin­nön (esim. menetelmän tavaran valmis­tamisek­si) enkä halun­nut muiden hyö­tyvän siitä, niin sil­loin min­un täy­tyi käyt­tää sitä salas­sa muilta. 

   Tämä kaik­ki oli täysin luon­nol­lista, kunnes tajut­ti­in, että tietyn­laisen yksi­noikeu­den takaami­nen kek­si­jälle olisi omi­aan vauhdit­ta­maan kehi­tys­tä ja tekemään tuoteke­hi­tys­in­vestoin­nit mielekkäämmiksi. 

   Nyt on vain uno­htunut, että kyse oli nimeno­maan yleisen edun nimis­sä tehdys­tä markki­namekanis­mi­in puut­tumis­es­ta — ja että sitä yleistä etua on mah­dol­lista arvioi­da uudestaankin.

   Vastaa

   1. “Läh­es koko ihmiskun­nan his­to­ri­an tilanne oli se, että jos näin tavaran, niin sain itse rak­en­taa saman­laisen ja myy­dä sitä vapaasti. ”

      Ei nyt sen­tään, eri­laiset kil­ta­jär­jestelmät kyl­lä tehokkaasti raja­si­vat vapaan kil­pailun markki­noiden ulkop­uolelle. Edelleen esimerkik­si apteek­it toimi­vat Suomes­sa samal­la logi­ikalla, samoin tak­sit ennen taksiuudistusta.

      Vastaa

      1. No joo, mut­ta nimeno­maan vapaan markki­na­t­alouden rajoituk­sia kil­ta­jär­jestelmätkin ovat, eikä mikään ”luon­tainen oikeus”.

         Sinän­sä kaik­ki, mitä on viimeisen par­in­tuhan­nen vuo­den aikana tapah­tunut, on pienehkö osa ihmiskun­nan historiaa.

   2. “kunnes tajut­ti­in, että tietyn­laisen yksi­noikeu­den takaami­nen kek­si­jälle olisi omi­aan vauhdit­ta­maan kehi­tys­tä ja tekemään tuoteke­hi­tys­in­vestoin­nit mielekkäämmiksi. ”

      Kuka­han tämän tajusi ja onko asia ensinkään näin?

      Maail­man­his­to­ria on täyn­nä esimerkke­jä, että erinäiset keksin­nöt ovat syn­tyneet eri tahoil­la toi­sis­taan riip­pumat­ta, kun on ollut edel­ly­tyk­set ja tarve. Sen puoles­ta voisi argu­men­toi­da, että keksin­nöt syn­ty­i­sivät kohta­laisen samal­la aikataul­ul­la ilman patent­tien luo­maa taloudel­lista kannustintakin.

      Lisäk­si esimerkik­si lääkepatent­tien kohdal­la voisi näin vuon­na 2026 kysyä, että onko tosi­aan tarpeel­lista käyt­tää val­tavasti panok­sia varakkaiden län­si­maalais­ten elin­ta­so­sairauk­sien paran­tamiseen ja kes­ki-iän nos­toon nykyis­es­tä noin 80-vuodesta?

      Vai pitäisikö ihmisen vain hyväksyä kuolevaisuutensa?

      Vastaa

   3. “Tämä kaik­ki oli täysin luon­nol­lista, kunnes tajut­ti­in, että tietyn­laisen yksi­noikeu­den takaami­nen kek­si­jälle olisi omi­aan vauhdit­ta­maan kehi­tys­tä ja tekemään tuoteke­hi­tys­in­vestoin­nit mielekkäämmiksi.”

      Patent­tien his­to­ria ei mene näin. Patent­tien alku­peräi­nen tarkoi­tus oli saa­da kek­si­jä julk­ista­maan keksin­tön­sä toim­inta­pe­ri­aate, jot­ta muut voisi­vat hyö­dyn­tää sitä patentin umpeudut­tua. Keksin­nön toim­inta­pe­ri­aat­teen julkisek­si tuomi­nen on vieläkin pakolli­nen osa patenttia.

      Vastaa

   4. Nim­imerk­ki I.L.lle kom­ment­ti­na että patent­ti ei ole sama kuin copy­right. Kuten nim­imerk­ki Anonyy­mi tote­si patent­ti on väli­aikainen. Copy­right on ikuinen kunnes tek­i­jä kuolee ja hänen kuole­mas­ta on kulunut tiet­ty aika jol­loin Copy­right raukeaa. Se voi olla esim 70 vuotta.

      Vastaa

2. Markki­na­t­alous ei voi hyvin kos­ka on annet­tu tapah­tua juuri se mis­tä jo Marxkin varoit­ti kap­i­tal­is­mis­sa eli annet­tu pääomien keskit­tyä liiaksi.

   Pääomien keskit­tymi­nen on saman­lainen este aidolle toimi­valle markki­na­t­aloudelle kuin mikä tahansa muukin monop­o­listi­nen piirre.

   Vastaa

3. Maail­man­talous ei enää toi­mi sään­tö­jen vaan voiman mukaan. Maail­man kaup­pa­jär­jestö WTO on lamaan­tunut, YK on muutenkin jo täysin kyvytön ja suur­val­lat aja­vat talout­ta kuin sotaa. Tässä maail­mas­sa reilu­us ei voita – se häviää.

   Yhdys­val­lat suo­jaa omaa teol­lisu­ut­taan avoimesti. Kiina on tehnyt tekee samaa jo pitkään vielä röyhkeäm­min. Molem­mat rikko­vat sään­töjä ja molem­mat menestyvät.

   Entä Euroop­pa?

   Se on viimeis­ten 10 vuo­den aikana laat­in­ut yli 20 000 direk­ti­iviä ja ase­tus­ta, jot­ka ovat kil­pailukyvyn kannal­ta pääosin jär­jet­tömiä – ja nyt ihmettelee, mik­si sen talous on pahasti jäänyt jäl­keen, hävin­nyt varsinkin tärkeässä teknologiakilpailussa.

   EU ei ole köy­hä eikä pieni. Se on rikas, koulutet­tu ja 450 miljoo­nan kulut­ta­jan maail­man suurin markki­na. Silti Euroop­pa ei kykene luo­maan globaale­ja teknolo­giayri­tyk­siä, houkut­tele­maan investoin­te­ja tai puo­lus­ta­maan omaa teol­lista poh­jaansa. Syy on VÄÄRÄ politiikka.

   EU:n päätök­sen­teko on pelkuri­maista sekavaa kon­sen­sus­ta. Jäsen­maat puo­lus­ta­vat omaa revi­ir­iään, ja lop­putu­lok­se­na on syn­tynyt säädöshel­vetti, joka tap­paa kasvun ennen kuin se ehtii edes alkaa. Yri­tyk­set hukku­vat mas­si­iviseen rapor­toin­ti­in, inno­vaa­tiot lupa­pros­es­sei­hin, pääo­ma ja parhaat kasvuyri­tyk­set karkaa­vat Atlantin yli.

   Euroopan suurin harha on usko siihen, että maail­ma vielä palaa sään­töpo­h­jaiseen idyl­li­in. Se ei palaa. Muut pelaa­vat kovaa peliä – ja Euroop­pa kieltäy­tyy tule­mas­ta edes pelikentälle.

   Val­in­ta on bru­taali mut­ta selvä: Joko Euroop­pa käyt­tää markki­navoimaansa strate­gis­es­ti, purkaa sään­te­lyä, suo­jaa omaa tuotan­toaan ja rak­en­taa etupi­ire­jä esimerkik­si Kanadan ja Int­ian kanssa – tai se jatkaa moraal­ista ylem­myyt­tään kohti taloudel­lista merk­i­tyk­set­tömyyt­tä, samaan aikaan kun maail­man tur­val­lisu­us-ympärisö on monel­la taval­la rapautumassa.

   Euroopal­la on nyt päätök­sen het­ki: Jatkaa nyky­istä väärää poli­ti­ikkaa tai tehdä Euroopas­ta GREAT AGAIN!

   Vastaa

4. Esität ratkaisuk­si kon­ti­nen­taal­ista sosi­aalidemokra­ti­aa EU-tasol­la eli samaa resep­tiä, jol­la Suo­mi ollut nol­lakasvus­sa 20 vuotta.

   Vastaa

5. Euroopan BKT oli yhtä suuri USA:n kanssa vielä v 2008. Nyt USA on 50% suurempi!
   EU pitäisi perus­taa uudelleen ”saman­mielis­ten, halukkaiden ja demokraat­tis­ten maid­en” (mm Sak­sa, GB, Ran­s­ka, BENELUX, Puo­la, Balt­t­ian maat, Pohjo­is­maat) toimes­ta ja tehdä siitä samal­la liit­to­val­tio, jol­la on yksi yhteinen ulko‑, turvallisuus‑, puo­lus­tus- (armei­ja ja oma ydin­pelote) ja kaup­pa­poli­ti­ik­ka! Sekä hakea vah­vaa kau­pal­lista yhteistyötä Kanadan, Aus­tralian, Japanin, Etelä-Kore­an ja Int­ian ja Mercosur:in kanssa. Tämä olisi ain­oa keino pär­jätä USA:ta, Kiina ja Venäjää vas­taan. Näin ei valitet­tavasti kuitenkaan tapah­du ja EU (ja Suo­mi siinä mukana) liukuu kohti katuo­jaa, lohdullis­es­ti sen­tään ensim­mäisessä luokas­sa. Ja sen ver­ran hitaasti, ettei sitä edes itse huo­ma­ta (vrt sam­makko kylmään tai kuumaan veteen).

   Vastaa

   1. Tapani Sunille kom­ment­ti­na että Venäjä ei ole mil­lään taval­la taloudel­lis­es­ti kovinkaan iso tek­i­jä edes Suomen kohdal­la. Venäjästä on tulos­sa Kiinan vasal­li­val­tio mon­es­sa suh­teessa taloudel­lis­es­ti. Mainit­se­masi Kana­da, Aus­tralia, Japanin, Etelä-Korea ja Intia ovat paljon suurem­mat tek­i­jät kuin Venäjä. Jopa Mer­co­sur ei ole niin suuri tek­i­jä kokon­aisuute­na vaan sen suurin taloudelli­nen tek­i­jä on Brasil­ia. Argen­ti­inan talous ei ole ollut koskaan kovinkaan hyvässä tilas­sa. Ain­os­taan Chile on poikkeus. Se on Lati­nalaisen Amerikan vau­raimpia kansan­talouk­sia mut­ta se ei ole Mer­co­suris­sa eikä edes Andi­en yhteiössä joka on toinen talousjär­jestö Etelä-Amerikas­sa. Chile on melko itsenäi­nen mon­es­sa asi­as­sa ja se johtuu hei­dän huonos­ta suh­teesta kaikkii sen naa­puri­mai­hin jol­la on pitkät his­to­ri­al­liset tau­s­tat ei vain Pinochetin aika.

      Vastaa

   2. ChatGPT:n mukaan EU:n velka­suhde on noin 82%, USA:n velka­suhde on noin 119%.

      Velka­suh­teel­la tarkoi­tan debt to gdp ‑suhdet­ta.

      Kan­natat siis ilmeis­es­ti EU:n huo­mat­tavaa velka­an­tu­mista? Vai oliko tämä USA:n kasvu ja talous­lu­vut saa­da jotenkin maagis­es­ti siten, että samal­la velka­suh­teemme las­kee? Siinä ei ole onnis­tunut edes USA.

      Vastaa

   3. Samoin yksi­tyisen sek­torin velka­suhde (pri­vate debt to gdp ratio) on paljon suurem­pi USA:ssa kuin EU:ssa. USA:ssa luku on noin 140%, EU:ssa noin 105%

      Tässä nyt siis kut­sun sin­ua ja kaik­ki mui­ta keskustele­maan, että miten ja mil­lä keinoil­la sitä kasvua todel­lisu­udessa halu­taan saa­da aikaisek­si, USA:n malli ilmeis­es­ti tääl­lä kel­paa, mut­ta vel­ka ei?

      Vastaa

6. Ei voi markki­na­t­alous hyvin, europar­la­mentin ääri­lai­dat ja pop­ulis­tipuolueet torp­pasi Mer­co­sue sopimuk­sen. Ennakoiko tämä Suomeen pysyväm­pää Vasem­mis­to-Vihreät-Per­sut koalitiota?

   Vastaa

7. Osmo: “Ylin mar­gin­aaliv­ero oli Yhdys­val­lois­sa pitkään yli 90 %”

   Noin korkea mar­gin­aaliv­ero tuskin tuot­taa yhtään enem­pää vero­tu­lo­ja kuin vähän alem­pi. Lisäk­si käsit­tääk­seni USA:ssa oli tuol­loin iso kasa eri­laisia vähen­nyk­siä, joi­ta useim­mat rikkaat pystyivät käyttämään.

   Vastaa

8. kos­ka kiina on mainit­tu niin yleisölle tiedoksi.

   jotain kum­mallista on menos­sa kiinas­sa, ja enkä tiedä onko hyvä asia vai huono asia. itsekin veikkaan että eu:n täy­tyy tehdä jokin kom­pro­mis­si sopimus kiinan kanssa.

   https://www.reuters.com/world/china/nobody-is-safe-chinas-xi-targets-his-close-ally-purge-2026–01-26/

   lyhyesti usa:sta. alan voimakkaasti suositel­la että usa:sta on etään­nyt­tävä, soti­laal­li­is­es­ti on mainit­tu. mut­ta tarkoi­tan myös taloudel­lis­es­ti ja eri­tyis­es­ti teknolo­gia sek­to­ria. esimerkik­si, alpha­bet inc, apple, ama­zon, aws, microsoft, meta inc. alpha­bet inc tarkoit­taa googlea ja android:ia. meta inc tarkoit­taa whatsapp:ia, facebook:ia, threads:ia ja instagram:ia. tämä täy­tyy myös tapah­tua yksilö tasolla.

   Vastaa

9. Välil­lä tek­isi mieli kysyä, että mikä markkinatalous?

   Alle­gron passin­leimaa­jat ovat edelleen töis­sä, vaik­ka junat on jo myy­ty. Saimaan kana­va avat­ti­in liiken­teelle, kuten aina ja luot­sit oli­vat koko kesän töis­sä, vaik­ka yhtään junaa ei tullut.

   Eilen soitet­ti­in, kun on nos­tanut täy­den­nytk­oulu­tu­keen aikuisk­oulu­tus­tukea vuo­den 2025 aikana ja kysyt­ti­in kehi­ty­se­hdo­tuk­sia. Heil­lä on siis hiton­moinen kiire kehit­tää aikuisk­oulu­tus­tukea ennen kuin kaik­ki toim­inta lop­puu maalisku­us­sa. Kehit­tämisen pakko on, vaik­ka yhtään asi­akas­ta ei enää ole tulossa.

   Nuorem­pana nämä oli­vat vit­se­jä uppoavas­ta neu­vos­toli­itos­ta. Muis­tamme, miten kar­pos­sa laut­turi meni töi­hin, vaik­ka ei ollut laut­taa ja nau­roimme sille. Nyt tääl­lä suomen itära­jal­la puo­let läh­tee aamul­la töi­hin, vaik­ka työtä ei ole ollut vuosi­in. Ja puo­let jää koti­in elämään sil­lä työl­lä, mitä toinen puoli näyt­telee tekevänsä.

   Orpon hallinnon aikana julki­nen sek­tori on muuten tur­von­nut rajusti. Lisäys Marinin aikaan on kym­meniä tuhan­sia työn­tek­i­jöitä. Työt­tömät ovat tulleet keskimäärin yksi­tyiselle sek­to­rille. Ei yllätä, kun näkee mitä tapah­tuu. Esim. vas­taan­ot­tokeskuk­si­in rekry­toidaan, vaik­ka ei ole edes niitä pako­laisia. Ja vaik­ka kuvitel­laan, että pv rekry­toisi, niin tämä ei pidä paikkaansa. Henkilöstön lisäys oli heil­lä jotain viidenkymme­nen luokkaa.

   Ekh­va muuten jär­jestää tilaisuuk­sia, jois­sa alueen hoita­jia lähetetään Alanko­mai­hin töihin.

   Vastaa

10. On mie­lenki­in­toista, että kak­sivuo­tisen esiopetuk­sen vaiku­tuk­set näyt­tivät jäävän mität­tömik­si, vaik­ka alun perin oli suuri usko sen vähen­tävän lähtöko­htaero­ja perusk­oulun alka­es­sa. Vaik­ka vaiku­tuk­sia ei löy­tynyt, tutkimus itsessään on arvokas, sil­lä se toi esi­in, kuin­ka tärkeää on tehdä perus­teel­lista tutkimus­ta ennen suurten uud­is­tusten toteut­tamista. Kuten mainit­sit, oli myös yllät­tävää, ettei muodol­lis­es­ti kelvol­lis­ten opet­ta­jien rooli näyt­tänyt vaikut­ta­van suuresti lop­putu­lok­seen. Tämä herät­tää kysymyk­siä siitä, kuin­ka paljon pätevyys todel­la paran­taa opetuk­sen laatua.

    Vastaa