Olin maanantaina tilaisuudessa kuulla Pasi Moision esitystä suomalaisesta sosiaaliturvasta ja sen uudistamistarpeesta. Tämän kirjoituksen ajatuksista vastaan kuitenkin kokonaan itse.
Lyhyesti: Suomessa on aivan liian helppoa jättäytyä yhteiskunnan tukien varaan ja aivan liian vaikea pyristellä niistä sen jälkeen eroon. Suomalainen ensisijainen sosiaaliturva (siis syyperusteinen) on verrattain vaatimatonta ja viimesijainen (toimeentulotuki) selvästi anteliaampi kuin verrokkimaissa. Sen takia toimeentulotukin on meillä keskeinen osa sosiaaliturvaa, kun se muualla on aika vaatimattomassa roolissa.
Toimeentulotuki on täydellinen kannustinloukku
Toimeentulotuki on tukimuotona vihoviimeinen. Se on sataprosenttisesti tulovähenteinen niin, ettei toimeentulotukea saava hyödy työnteosta senttiäkään. Siksi se kasaa kärpäspaperin tavoin ihmisiä piiriinsä.
Periaatteessa toimeentulotuella oleva ei myöskään saa säästää mitään. Jos kuun vaihteessa tilillä on euroakaan, se vähennetään sellaisenaan seuraavan kuun toimeentulotuesta. Pesukoneen hajoamiseen ei siis saa varautua. Tämä on periaatteena niin järjetön, ettei sitä ymmärtääkseni sovelleta käytännössä, vaikka laki niin vaatiikin.
Aikanaan peruspalveluministerinä puutui tähän sataprosenttiseen efektiiviseen marginaaliveroon niin, että omista nettotuloista sai pitää 20 %. Se oli todella vaikeaa, koska demarit pelkäsivät että yrittän tuoda tätä kautta maahan perustulon. Sain tahtoni läpi, kun uhkasin erota, ellei edes tätä hyväksytä. Demarien vaatimuksesta tähän tuli 100 euron katto eli työn tekeminen oli kannattavaa 500 euron nettotuloihin saakka ja sen jälkeen hyödytöntä. Myöhemmin demarien suhtautuminen muuttui ja heidän esityksestään tuo katto nousi 150 euroon. Sillä katolla ei ollut käytännön merkitystä, koska jos tienasi ansiotuloja 750 euroa kuussa ja oli hakenut työttömyyskorvausta ja asumistukea, ei oikein voinut olla enää oikeutettu toimeentulotukeen. Siis silloin. Nyt ensisijaisia etuuksia on heikennetty niin paljon, että moni on syvällä toimeentulotuen alueella.
Kun toimeentulotuki siirtyi Kelan jaettavaksi, Kela päätti muuttaa lain soveltamista niin, että ensimmäiset 150 euroa ovatkin suojaosuus, joka ei vaikuta toimeentulotukeen mitään, mutta sen ylittävät tulot leikataan kokonaan pois. Näin se saattoi tehdä, koska sillä oli omasta mielestään oikeus jakaa toimeentulotukea enemmän kuin laki vaati. Leivottiin taas täydellinen tuloloukku. Se ei ollut ainoa hölmöys, johon Kela on syyllistynyt toimeentulo tuen osalta.
Sittemmin Krista Kiurun aloitteesta lakia muutettiin Kelan käytännön mukaisesti. Lopulta Orpon hallitus poisti 150 euron suojaosuuden kokonaan. Näin varmistettiin, etteivät toimeentulotukea saavien kannata tehdä yhtään mitään, ei edes 150 euron edestä. Samalla toimeentulotuen saajien määrää nostetiin heikentämällä ensisijaisia etuuksia, ennen kaikkea soviteltua päivärahaa ja asumistukea.
Toimeentulotukea ei ole alennettu mutta ensisijaisia etuuksia on alennettu jopa aika paljon (helsinkiläinen osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltajaäiti 600 €/kk). Sen takia toimeentulotuella olevien märät ovat kasvaneet ja yhä useampi on syvällä toimeentulotuen varassa niin, että omia ansiotuloja pitää olla aika paljon ennen kuin niistä hyötyy yhtikäs mitään.
Hallituksessa ei näytetä arvostavan lainkaan johdonmukaisia kannustimia. Kummallista ajattelua kokoomuslaisilta.
Jotta toimeentulotuen hyvin haitallista asemaa tulonsiirtojärjestelmässä saataisiin alennetuksi muiden maiden tasolle, pitäisi ensisijaisia etuuksia, siis ennen kaikkea työttömyysturvaa parantaa. Siitä on meillä taas tehty ihan kotoisista syistä johtuen hyvin kallista. Jos köyhimpien asemaa parannetaan, pitää myös parempiosaisille jakaa lisää ja euromääräisesti jopa vähän enemmän.
Tästä lisää seuraavassa kirjoituksessa.
PS.
Kelan syntejä: Kelan ehkä pahin moka on se, että vaikka laki vaati toimeentulotukea saavia hakemasta ensisijaisia etuuksia, Kela ei vaatinut. Nyt hallitus on korjaamassa tätä mokaa, mutta ongelmaksi on muodostunut, että myös työkyvyttömien pitää hakea myös työttömyysturvaa, vaikka oikea etuus olisi työkyvyttömyyseläke . Näin heihin haaskataan heille sopimattomia toimenpiteitä.
“Kelan syntejä: Kelan ehkä pahin moka on se, että vaikka laki vaati toimeentulotukea saavia hakemasta ensisijaisia etuuksia, Kela ei vaatinut. Nyt hallitus on korjaamassa tätä mokaa, mutta ongelmaksi on muodostunut, että myös työkyvyttömien pitää hakea myös työttömyysturvaa, vaikka oikea etuus olisi työkyvyttömyyseläke . Näin heihin haaskataan heille sopimattomia toimenpiteitä.”
Ei tarvitse hakea työttömyysturvaa, jos on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, pitäisi sellaista tietenkin sitten hakea. Jos ei sellaista tahdo hakea, vaikka ilmeisellä tapaa pitäisi olla oikeus sellaiseen, niin sitten pitää hakea työttömyysturvaa.
Tämä “mielettömyys” ei ole hallituksen keksintöä, vaan itse asiassa suomalaisen valtionsääntöoikeuskoneiston. Perusturvaan 19.2§ nimittäin liittyy “kattavuusdoktriini” eli kukaan ei saa pudota välistä, ja kaikilla pitäisi olla jokin ensisijainen etuus. Koska nyt näillä tapauksilla ei oikeutta työkyvyttömyysetuuteen ole, niin se on sitten työmarkkinatuki — joka muutenkin on perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella kaatoluokka näille tapauksille.
Kunniaa myös sinne, mihin kunnia kuuluu.
Niin. Perusturvalautakunnalta aivan järkevä kannanotto, pragmaattinen, eikö vain?
Seurasin noin vuosi sitten Sanni Grahn-Laasasen haastattelua. Siinä hän kehui, miten paljon hallitus on tehnyt työttömyyden parantamiseksi, mm. kannustinloukkuja purkamalla.
Tämä oli aivan käsittämätöntä settiä. Kokoomus kuvittelee, että Suomessa elää suuri joukko ihmisiä, jotka silkkaa laiskuuttaan elävät osa-aikatyön ja jonkun tukimuodon yhdistelmällä. Kokoomuksen logiikka on, että kun osa-aikatyön tekeminen tehdään kannattamattomaksi, niin nämä ihmiset ryhdistäytyvät ja alkavat tekemään kokoaikatyötä. Todellisuudessa hallitus on tehnyt pienen tuottavuuden työn tekemisen kannattamattomaksi, joten pienituloiset eivät tee enää niitäkään.
Erikseen on huomautettava, että toimeentulotuella käteen jää usein enemmän rahaa kuin työttömyysturvalla, joten miksi köyhä edes haluaisi rekisteröityä työnhakijaksi?
Toimeentulotuki Suomessa on kyllä typerin järjestelmä ikinä.
Olin työttömänä 300€ suojaosien aikana. Tein kaikki mahdolliset työkeikat ja pysyin toimeentulotuen yläpuolella”. Nykyjärjestelmässä en tekisi yhtään keikkaa, kun ansiosidonnaista leikataan. Kokoaikatyö tai ei mitään.
Tämä on ajanut muunmuassa lehtiä vaikeuksiin, kun jakelutyöntekijät olivat usein osa-aikaisia. Monet ovat lopettaneet, kun tämä homma ei enää kannata.
Hallituspuolueet kritisoivat tukijärjestelmää passivoivaksi, mutta muuttivat sitä entistä enemmän siihen suuntaan. Täydellisen absurdia. Nykyään toimeentulotuen saajan ei kannata tehdä _yhtään mitään_ tilanteensa paremmaksi. Ei töitä, ei opiskelua, ei saa kerätä edes rahaa säästöön.
Ymmärrän että hallitus halusi lisätä kokoaikatyön tekijöiden määrää, mutta heillä ei näytä olevan minkäänlaista ymmärrystä ettei osa-aikaisuuden muuttaminen kokoaikaisuudeksi ole ilmoitusasia.
Kuten jäätelönmyyntifirmatkin, myös mainostenjakelufirmat palkkaavat usein ensisijaisesti jakelijoiksi 14–16 ‑vuotiaita, joista ei tarvitse maksaa työeläkemaksuja. Lain mukaan työeläkemaksut alkavat vasta työntekijän täyttäessä 17 vuotta. Palkkakulu on alle 17-vuotiaista merkittävästi pienempi kuin niistä, joista pitää palkan lisäksi maksaa täydet sosiaaliturvamaksut.
Täysi-ikäisillä jakelutyöstä käteen jäävä palkka on usein niin pieni verratuna siihen, että jakelutyön takia pitää sitoutua olemaan tiettyinä aikoina käytettävissä säännöllisesti, että moni täysi-ikäinen siitä kieltäytyy. Mutta nuoria opiskelun ohessa lisätuloja haluavia riittää. Joilta ei mene usein juuri verojakaan pienen kokonaisvuositulon takia.
Soininvaara kirjoitti:
“Toimeentulotukea ei ole alennettu mutta ensisijaisia etuuksia on alennettu jopa aika paljon (helsinkiläinen osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltajaäiti 600 €/kk). Sen takia toimeentulotuella olevien märät ovat kasvaneet ja yhä useampi on syvällä toimeentulotuen varassa niin, että omia ansiotuloja pitää olla aika paljon ennen kuin niistä hyötyy yhtikäs mitään.”
Tuo väite ei pidä paikkaasna Kelan tilastojen perusteella. Perustoimeentulotuen saajat — tilaston mukaan toimeentulotuen saajien määrät ovat kehittyneet seuraavasti viimeisen 9 vuoden aikana, jossa on Kelan nettisivujen tilastoissa julkaistu takarajavuosi tällä hetkellä:
Saajat / Saajien osuus väestöstä / %
2025 / 365 029 / 6,4 %
2024 / 356 437 / 6,3 %
2023 / 355 464 / 6,3 %
2022 / 355 426 / 6,4 %
2021 / 378 579 / 6,8 %
2020 / 417 071 / 7,5 %
2019 / 396 638 / 7,2 %
2018 / 408 393 / 7,4 %
2017 / 402 564 / 7,3 %
Toimeentulotuen saajien osuuden huippu on ollut 2010-luvun lopussa, ja alimmillaan toimeentulotuen saajien määrä on ollut vuosina 2023 ja 2024. Tulos on ollut lakien vaikutusarviointeihin verrattuna erittäin yllättävä, koska vuonna 2024 oli jo leikkaukset isolta osin tehty. Vuonna 2025 toimeentulotuen saajien osuus Suomessa kasvoi yhden promilleyksikön verran, ja palasi vuoden 2022 tasolle.
Toimeentulotuen euromäärät ovat viime aikoina kasvaneet kyllä, mutta saajien määrä ei ole olennaisesti noussut. Saajakotitalouksien määrä on jonkin verran kasvanut, mikä on johtunut siitä, että yhä useampi toimeentulotuen saaja on ollut yksinasuva, kun taas lapsiperheitä on tippunut pois toimeentulotuen piiristä. Mutta toimeentulotukea saavien yksilöiden osuus väestöstä on pysynyt viimeiset 4 vuotta liki vakiona, ja selvästi 2010-luvun loppua alemmalla tasolle.
Eiköhän Soininvaara tarkoittanut lauseellaan juurikin tämän hallituksen päätöksiä ja kuten taulukostasi huomaa, niin onhan toimeentulotuella olevien määrä kasvanut.
Justus, oletetettavasti. Ongelmana on, että se väite ei pidä paikkaansa. Väitteessä väitettiin toimeentulotuen saajien määrän kasvaneen ensisijaisten etuuksien leikkauksien takia. Mutta Kelan tilastojen mukaan toimeentulotuen saajien määrät eivät ole viime vuosina juurikaan kasvaneet, vaikka leikkauksia tehtäessä vaikutusarvioiden johdosta toimeentulotuen saajien määrien odotettiin merkittävästi kasvavan. Ukrainalaisista pakolaisista on samaan aikaan muodostunut merkittävä toimeentulotuen saajien ryhmä. Jos katsotaan tilastoja ukrainalaisten saama toimeentulotuki poistaen, toimeentulotuen saajien määrät ovat viime vuosina jopa vähentyneet.
Kelastakin on viime vuosina annettu välillä Kelan omien tilastojen kanssa ristiriitaisia lausuntoja toimeentulotuen saajamäärien kehityksestä. Vajaa vuosi sitten Kelan tutkijat oikaisivat medioissa liikkunutta virheellistä tietoa taustoittaen tilastoja ja kertoen, että:
“Perustoimeentulotuen saajamäärä vuositasolla ei lopulta kasvanut vuonna 2024 ennakkoarvioista ja kuukausitason tilastoissa näkyvästä kasvusta huolimatta. Kustannukset kuitenkin kasvoivat. Tilastojen taustalta löytyvät ainakin ukrainalaiset tilapäistä suojelua saavat ja kotitalouksille keskimäärin maksetun tukisumman kasvu.”
ja
“Vastoin yleistä arviota ja huhtikuusta 2024 alkanutta kasvua kuukausitason tilastoissa, perustoimeentulotukea vuoden 2024 aikana saaneiden kotitalouksien määrä pysyi vuositasolla ennallaan.
Perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä jopa väheni, kun huomioidaan tukea saavien ukrainalaisten poikkeuksellinen määrä.”
https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1191716/sosiaaliturvaleikkausten-vaikutuksista-toimeentulotukeen-saa-paremman-kuvan-jos-ukrainalaiset-lasketaan-pois-tilastoista
Sen jälkeen ovat vuoden 2025 tilastot valmistuneet. Ei tullut toimeentulotuen saajamääriin hyppäystä myöskään vuonna 2025 vuositasolla, toisin kuin moni odotti ja väitti.
Onko sulla käsitystä mihin ne lapsiperheet “tippuu” pois ttt:ltä?
“mainostenjakelufirmat”
Tämä tarkoittaa enenevissä määrin Suomen Postia.
Tosin mulla on nyt ollu toistavuotta “ei mainoksia” postiluukussa.
Kun ei tee mieli joka aamuyö herätä siihen, että mainoksia tuppaa.
Niin olis kiva tietää, että miten toi painotuote-ilmaisjakelumainonta kehittyy, montako vuotta siä ylipäänsä enää on olemassa…?
Ehkä isoissa kaupungeissa, kokeilepa löytää joku jakelemaan tällä systeemillä Lapin Kansaa.
Eiköhän Lapin kanssa jakele kohta, jos ei jo nyt, Posti, joka toinen päivä ja päivän myöhässä.
Jossa osatavoite on tappaa pois se hirveetä tappiota aiheuttava paperijakelu kokonaan.
Lehtien jakelua ei harjoiteta kovinkaan kauan missään päin Suomea eikä siis lehtien painamistakaan.
Joka toinen päivä ja ja päivän myöhässä? Juu eii, posti tulee kahdesti viikossa (ehkä) ja kirjeellä kestää noin viikko matkata vaikkapa Oulusta Rovaniemelle. Postin jakelulla ei tosiaankaan päivälehteä jaella. Eikä kyllä paikallislehteäkään enää.
Mutta tähän on menty, koska viisaat on kertoneet meille että se on tehokasta.
Niin, sehän on vain toimiala joka luo työpaikkoja Suomeen, mitäpä sillä tekee. Parempi että mediankin toimittaa suomalaisille jonkun amerikkalaisen triljonäärin tekoäly.
Ihmiset itse asiassa edelleen arvostavat printtimediaa, koska — yllättävää kyllä — luottamus netissä olevaan informaatioon on romahtanut. Mutta jakelukustannukset ovat nykyään tolkuttoman korkeat, ja kasvavat joka vuosi kymmeniä prosentteja.
Osmo Soininvaarasanoo:
6.4.2026 10:11
Saas nähä, päivälehdet tietty kutistuu nopeiten, mutta jos multa olis kysytty melkein 30 vuotta sitten, jolloin aloin lukemaan sähköistä hesaria, niin oisin arvannu, että painaminen loppuu 10 vuoden päästä.
Paperille painaminen kirjojen kanssa elää myös kummallisen sinnikkäästi.
Ehkä tuo on sukupolvikysymys, jossa nuoremmat, kun asuvat jatkossa aina vaan ahtaammin, eivät enää pidä isoja kirjahyllyjä, jolloin kirjojen myynti sitten näivettyy.
Osallinen tietty on sähköisen sisällön ongelmat kirjastolaitoksen kanssa.
Sanomalehtien kanssa tietty on sekin vaihtoehto, että ehkä niitä ei 5 vuoden päästä ole edes sähköisessä muodossa. Tai jäljellä on yksi Sanoman ja yksi Alman lehti…
Yamasanoo:
6.4.2026 12:01
Ei ole tehokasta, vaan taloudellista.
Jos sanomalehdet jaettaisiin kuten silloin, kun jokainen tilasi paperilla ja puolet kansasta tilasi jotain paperilehteä, niin kaikki lehdet olis konkassa.
Yhden lehden jakelu maksaa 10x, kun jaettavaa on 1/10.
Meillä täällä pk-seudulla on sitten eri asia kuin siellä jossain Oulu-Rovaniemi-korkeudella, koska faija tilaa edelleen paperilla joitakin paikallislehtiä ja ne kyllä posti kantaa laatikkoon sillä päivän pari viiveellä. En oo ihan varma, mut kai Espoossa jaetaan postia nykyään joka toinen päivä?
Osmo Soininvaarasanoo:
6.4.2026 10:11
Oletatko, että myös kirjepostin jakelu lopetetaan?
Koska jos siis lehdet jaetaan kirjepostina, ei se aiheuta kustannuksia enempää kuin se kirjepostikaan.
Kirjeitä tullaan jakamaan kahtena arkipäivänä viikossa.
Osmo Soininvaarasanoo:
7.4.2026 21:33
Ja miksi siis tuossa yhteydessä ei jaettaisi lehtiä?
Demografiasta vois päätellä, että se, joka nyt vielä tilaa paperilehteä, tekee niin elämänsä loppuun asti. Joka vois tarkottaa sitä, että seuraavat 20 vuotta tilausmäärät laskee vain vähän ja sitten sen jälkeen rankasti.
Kun et suostunut kertomaan Tanskan TTT:n kokoa, niin: 1500€/kk kouraan ja lisäksi saa tehdä töitä 4,20€/h, ettei toi summa laske ollenkaan.
Eli ovat ihan eri planeetalla kuin Suomi. Ottaen huomioon vielä ostovoiman.
Jonka takia iskee vähän vihaksi, kun jotkut viljelee “yhteispohjoismaista” fuulaa, kun tottakai rikkaat maat voi taata paremman sosiaaliturvan pienemmällä osalla BKT:sta ja taas köyhä Suomi ei. Joko isompi osa siihen kuluu, tai sitten sitä ei ole. Leikkaajat ovat olleet vallassa, erityisesti koulutussektorilla, jo vuosikymmeniä ja hedelmät (siis niiden puute) näkyy.
Eilen opin, että peruskoulun “valtakunnalliset” lopetettiin 90-luvulla, joten kukaan ei edes tiedä, millanen kokonaiskuva nyt on.
Epäilen koska se jakelu hinnoitellaan niin korkeaksi että lehdet eivät sellaisia rahoja ole valmiita maksamaan. Se että miksi se hinnoitellaan niin kun luulisi että se työmäärä ei mikään mahdoton varmaan olisi jos jakelua tehdään muutenkin, en valitettavasti osaa sanoa. Varmaankin siihen liittyy tulostavoitteet yms muuta typeryyttä. Kyllähän VR:kin pakotetaan maksoimaan voittoja ja ylläpitämään keinotekoista niukkuutta eli ajeluttamaan muita kuin suosituimpia reittejään puolityhjillä junilla, alemmilla lipunhinnoilla junat varmasti täyteen saataisiin mutta kai rahamiehet laskeneet että kannattaa voiton maksimoimiseksi ajaa niitä puolityhjinä.
Paperilehden suosio lukijoiden keskuudessa alenee, koska minäkin olen lukenut valtaosa paperi-Hesarin jutuista jo netistä. Ilta-Sanomien pape4riversion swuosio on romahtanut murto-osaan, koska netti on aina nopeampi ja paremmin suunnattavissa. Enää eläkeläiset ostavat paperilehden. Siksi iltapäivälehtien jutut painottuvat vanhusten tauteihin. Viime aikoina on olut paljon juttuja perinnönjaosta. Lopun alkua?
Käyttäjälle toke:
“Leikkaajat ovat olleet vallassa, erityisesti koulutussektorilla, jo vuosikymmeniä ja hedelmät (siis niiden puute) näkyy.
Eilen opin, että peruskoulun “valtakunnalliset” lopetettiin 90-luvulla, joten kukaan ei edes tiedä, millanen kokonaiskuva nyt on.”
Samassa artikkelissa pitkän uran opetusministeriössä kertonut kertoi meille, kuinka koulutusjärjestelmä korjataan.
Tämä on minusta äärimmäisen yleinen trendi Suomessa, joku “asian tuntija”, joka on hyvin vähän tehnyt tuntemaansa asiaa elämänsä aikana käytännössä kertoo meille, mitkä ovat ongelmat ja kuinka ne korjataan. Aivan klassista top-down managerointia, suuri johtaja ylhäältä kertoo miten asiat parannetaan, eikä tekijöiltä kysytä mitään tai heitä osallisteta mitenkään. Suomessa kun tekijä ei ymmärrä yhtään mitään, ja ymmärtää vieläkin vähemmän omasta työstään ja sen tehokkaasta organisoinnista.
Ainoastaan asiaan perehtyneet tutkijat kykenevät suomalaisessa meritokratiassa käsittämään tällaisista asioista yhtään mitään. Sama “asian tuntija” ‑usko näkyy Itä-Suomen hyvinvointialueen professorin töissäkin, jälleen kerran töitä tekemätön tietäjä kertoo norsunluutornista miten tehokkuutta nostetaan.
“Pesukoneen hajoamiseen ei siis saa varautua. Tämä on periaatteena niin järjetön, ettei sitä ymmärtääkseni sovelleta käytännössä, vaikka laki niin vaatiikin.”
Sain viime vuonna kaksi kuukautta toimeentulotukea, kun elämässä tapahtui lyhyellä varoitusajalla useampi vastoinkäyminen sairastumisineen, ns. “perfect storm”. Sittemmin olen selvinnyt, ja olen tietysti yhteiskunnallemme kiitollinen. Ilman saamaani apua en olisi kirjoittamassa tätä. Mutta halusin tarkentaa tähän, että todellakin on niin, että mikä tahansa tileillä oleva raha vähennetään myönnettävästä toimeentulotuesta, samoin mikä tahansa tulo, ml. pienimuotoinen työ jos sellaista pystyy tekemään, tai ystävien ja perheen mahdolliset lahjoitukset jos sellaisia saa. Myös asumistuki vähennetään. Kaikki vähennetään, siis mitään tuloa tai omaisuutta ei saa olla ja kyllä, tämä tehdään pieteetillä ja euron tarkkuudella. Tiliotteet tulee toimittaa useamman kuukauden ajalta toimeentulohakemuksen liitteiksi.
Toimeentulotuen määrästä näkee joskus julkisuudessa hämmentäviä, yliampuvia arvioita. Tuen määrä on ihan Kelan sivuilta luettavissa, perusosa välttämättömiin kuluihin kuten ruokaan on 578,43 euroa kuukaudessa, ja asumismenot kuten vuokra katetaan sellaisinaan kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen ne korvataan kuntakohtaisen rajan mukaan, joka on esim. Helsingissä 715 euroa kuukaudessa. Julkisuuden arviot liittynevät tilanteisiin, joissa henkilö saa perustoimeentulotuen lisäksi ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea.
Lisäksi perustoimeentulotukea saa tarvittaessa erikseen mm. reseptilääkkeisiin, terveydenhuollon asiakasmaksuihin tai henkilötodistukseen, lista löytyy Kelan sivuilta. Nämä maksetaan jälkikäteen laskuja vastaan, joiden maksun Kela tarkistaa tiliotteelta.
Jokaiselle kuukaudelle haetaan tukea erikseen ja uudestaan uusine liitteineen, eli mitään sairauspäivärahan tai ansiosidonnaisen kaltaisia pidempiaikaisia päätöksiä toimeentulotukeen ei saa. Eli vaikkapa helsinkiläiselle toimeentulotuki on (kolmen kuukauden jälkeen) 1293,43 euroa kuukaudessa, lisäksi tarvittaessa tuo erikseen maksettava tuki esim. lääkkeisiin.
En ole asiantuntija tässä asiassa, voin kertoa vain tämän oman kokemukseni ja ymmärrykseni. Sanoisin kuitenkin vaikutelmanani että toimeentulotuki on hieman joustamaton, kankea ja riittämätön juuri niissä mahdottomissa ja yllättävissä tilanteissa joihin se on ymmärtääkseni tarkoitettu. Mutta ihmisen tilanteen kroonistuessa siitä saattaa täydentävine ja ehkäisevine osineen tulla tietynlainen tuloautomaatti josta on nimenomaan hyvin vaikea pyristellä pois vaikka haluaisikin, koska pystyäkseen toimimaan autonomisesti ja suunnitelmallisesti yhteiskunnassamme ihmisellä täytyy olla jotain varoja, joita juuri toimeentulotuella ei saa olla ollenkaan. Eli kun kerran Suomessa tipahtaa ikään kuin järjestelmän piiristä pois pidemmäksi aikaa, olitpa sitten ollut palkkatyössä tai jollain pidempäaikaisella tuella, kuten työnhakijana, opiskelijana tai vaikkapa kuntoutustuella, on paluu “normaaliin” järjestelmän luonteen vuoksi hankalaa vaikka motivaatiota olisikin, saati sitten jos tilanteeseen liittyy vielä päälle vaikkapa sairautta tai päihdeongelmaa.
Näin se valitettavastiu taitaa olla. Nyt on todellakin otettu käyttöön tuo aiemmin kuollut lain vaatimus, että toimeentulotuessa vähennetään edelliseltä kuukaudelta säästöön jäänyt pienikin rahasumma. Käytäntö on aivan hölmlö eikä säästä verorahoja lainkaan, koska eihän kukaan jätä mitään tilille kuun vaihteessa.
Aika moni ilmeisesti jättää jokusen euron tilille aina kuun vaihteessa. Ei ole edes teknisesti ihan helppoa tyhjentää tiliä nykyaikana, jos on vaikkapa kehitysvammainen tai muistisairas toimeentulotuen saaja. Niitä ei tule kaikki optimoimaan koskaan jo senkään takia, ettei kaikilla toimeentulotukiasiakkailla ole pääsyä omalle pankkitililleen.
1.
Hyvä, että ohjataan ensisijaiselle etuudelle. Toimeentulotuen ei pitäisi olla sellainen.
2.
Työttömyysturvaa pitäisi antaa henkilöille, jotka aidosti työmarkkinoiden käytettävissä. Kun henkilö siirretään työvoimahallinnon asiakkaaksi vaikka hänen oikea palvelutarpeensa olisi sosiaalipalvelut, tämä aiheuttaa ‘häiriökysyntää’.
3.
Meiltä puuttuu ensisijainen tuki, joka on jotain osallistavan sosiaaliturvan omaista, tai jokin muu kuin työmarkkinatuki. On ihmisiä, melko paljon, jotka eivät juuri nyt / tai koskaan, ole suoraan avointen työmarkkinoiden käytettävissä (ei edes palkkatuella).
4.
Suojaosan poisto oli suurin virhe. Suojaosa oikeasti sai ihmisiä tienaamaan edes jotain (joka ei syönyt tukia heti). Tämä pöhinä synnytti työttömissä aktiivisuutta ja toimintaa, joka nyt on hävinnyt. (Believe me, I know.) Mielestäni on todennäköisempää, että vähän tienaava siirtyy osa-aikatyöstä vähemmiltä tunneilta enemmille tunneille, kuin että täysin työtön siirtyy suoraan kokoaikatyöhön.
5.
Toimeentulotukea tullaan alentamaan rankalla kädellä niiltä, jotka eivät kykene työvoimapalvelujen ehtoja ja toimintatapoja suorittamaan. Joitakin tämä voi ryhdistää. Jotkut putoavat syvemmälle. (Jos palvelut toimisivat kuten ihannemaailmassa, tilanteisiin voitaisiin reagoida. Mutta kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat prisorisoimaan palvelujaan, jolloin regaointikyky näihin haasteisiin ei ole ‘optimaalisella tasolla’ 😉
Ode,
Kertoisitko meille paljonko vaikka Tanskassa on viimesijainen toimeentulotuki?
Että saataisiin vähän perspektiiviä tuohon “avokätisyyteen”…
<blockquotePaperilehden suosio lukijoiden keskuudessa alenee, koska minäkin olen lukenut valtaosa paperi-Hesarin jutuista jo netistä.
Ilta-Pulut ovat vähän eri asia, koska päivänpolttavat klikkiotsikot ovat aina olleet heidän bisnesmallinsa, ja se toimii netissä ihan yhtä hyvin kuin paperilla. Kiireettömät asiat ihmiset lukevat edelleen mieluummin paperisina, koska paperia on mieluisampi lukea.
Tai lukisivat, jos lehdet ei olisi niin kalliita tilata nykyään. Posti nostaa jakelukustannuksia noin 10-kertaisella vauhdilla yleiseen inflaatiotasoon nähden. Ja jakelijat tarvitsevat oman auton, niitä hommia ei todellakaan tee 14–16 ‑vuotias opiskelija.
Kysyin kerran Postin asiakaspalvelusta miksi heidän palveluidensa hinta nousee niin kestämättömästi, ja vastasivat suoraan että heidän pitää tehdä voittoa X määrä. Sellaista se liikelaitostaminen on, voittoa valtiolle, tappiota kansantaloudelle.
Posti on nykyään voittoa tavoitteleva pörssiyhtiö. Ei ole enää liikelaitos. Saattavat kuitenkin vahingossa nyt kannibalisoida oman liiketoimintansakin, jos nostavat hinnat niin ylös, että posti siirtyy muille alustoille. Tori-diilillä saa postilta tällä hetkellä parin kilon painoiset paketitkin liikkumaan alle 2 eurolla 1–2 päivässä kotiovelle, kun halvin eli enintään 50 grammainen kirje kulkee 2,75 eurolla ja matkaa viikon. Kirjeet lähetetään nyt monesti sitten paketteina, kun se on halvempi lähetystapa, ja lehdistölle taas postitus on tällä hetkellä niin kallista, että siirtyvät enenevässä määrin digiin.
Mitä paperilehtien kustannuksiin tulee, merkittävä asia niiden hintojen nousussa suhteessa digitaalisiin vaihtoehtoihin on ollut myös arvonlisäveroratkaisuilla.
Postin ongelmana on ennen kaikkea kirjepostin loppuminen. Milloin viimeksi itse lähetit kirjeen? Vielä muutama vuosi sitten posti toimitti sentään laskuja, mutta nekin ovat siirtyneet sähköisiksi.
Postin katastrofia täydentää vaatimus noudattaa tasatariffia koko maassa, jolloin kaupunkien sisäiset lähetykset siirtyvät sen kilpailijoille.
Osmo Soininvaarasanoo:
10.4.2026 9:49
Arvaisin, että Postin suurin kirjeasiakas on juurikin valtio ja sen jälkeen muut julkiset tahot.
Viranomaisviestintä, kuten vaikka verokarhun lähestystymisyritykset on pakko hoitaa kirjeinä, jos vastaanottaja ei ole valinnut sähköistä tapaa.
Suomi.fi ei kehtaa kertoa käyttäjämääräänsä ja kun se kertoo, että “74% on käyttänyt palveluita”, on tällä hetkellä käyttäjiä oltava vähemmän ja sitä viestikanavaa käyttää 90% käyttäjistä.
Eli max. 65% käyttää sähköistä viestikanavaa.
Enkä usko tuon edes juurikaan nousevan.
Ne jotka haluavat ja tulevat käyttämään sähköistä viestintää tekevät sen jo nyt.
Ja lähinnä se yli 70v-kansa, joka ei nyt käytä, ei varmastikaan halua käyttää jatkossakaan.
Varmaankin hyvin identtistä verkkopankkien käytön kanssa, joskin siinä on moninkertainen taloudellinen kannuste. Tarvinnee kuvitella (koska eivät kerro), että joulukuussa tehty kyselytutkimus suuntautui täysikäisiin, joten viranomaispostia paperilla vastaanottaa 1,6 miljoonaa ihmistä.
Eli pelkästään verokarhu lähestyy suomalaisia 3,2 miljoonalla kirjeellä.
Kela varmasti suuremmalla määrällä?
Vaalit taitaa olla Postille kymmenien miljoonien tienesti?
(Voittoa tietty tuosta vain murena.)
Postimaksuista valtio maksaa siis 67%:sti itselleen.
“Kiireettömät asiat ihmiset lukevat edelleen mieluummin paperisina, koska paperia on mieluisampi lukea.”
Toi on tosiaan se suomalainen käsitys.
Kun kehittyneessä maailmassa ostellaan e‑paper-laitteita, joista on ihan yhtä mukava lukea kuin paperilta ja mukana kulkeekin sitten koko kirjahylly tai jopa kirjasto.
Ehkä suomalaisille tuohon tarvittaisiin paperin ja painomusteen haju mukaan, jotta olis “autenttinen” lukukokemus?
Tosin reMarkablen väriversio tuli vasta 2024 ja hintaviakin ovat.
Kuten värilliset Kindletkin.
Väri-Kindle ei tainnut olla e‑inkkiä? Ainakin itse tuijotan ruutua muissa yhteyksissä niin paljon, että haluan lepuuttaa silmiäni varsinaisissa lukuhommissa.
“Arvaisin, että Postin suurin kirjeasiakas on juurikin valtio ja sen jälkeen muut julkiset tahot.”
Turussa verottajan postin jakaa TS-yhtymän omistama Tietojakelu varhaisjakelun ohella — siis yöllä. Alueilla missä lehtiyhtiö omistaa jakelufirman, varhaisjakelu ei varmasti ihan heti tule loppumaan.
Yamasanoo:
11.4.2026 0:43
Kyllä taitaa.
Teknologian nimi on Colorsoft.
Et siis ehkä ole tajunnut e‑readerin ideaa?
Idea on, ettei se rasita silmiä yhtään enempää kuin se paperi.
Siksi se siis on olemassa.
Muutenhan kelpaisi mikä tahansa tabletti.
Åboriginaalisanoo:
11.4.2026 4:18
Meillä Kalliossa taitaa Posti tehdä nykyään tuon varhaisjakelun, ainakin heidän asuista päätellen. Ja samalla tosiaankin tulee se kirjeposti. Eli jos ennenwanhaan hesarin kolahdus postiluukusta herätti, niin nykyään se on sitten muu posti, joka herättää ja sen tilausta ei voi peruuttaa. Onneksi tietty tosi harvoin nykyään.