Helen Oy on tänään julkistanut uuden tariffin, Fiksusähkö Takuu. Se on voimakas vastaantulo korkeasta sähkön hinnasta kärsiville asiakkaille. Koska en ole tähän päätökseen aivan syytön, on kohtuullista, että kerron mistä on kyse.
Sähkön hintakaton ongelmana on, että se lisää sähkön kulutusta ja voi johtaa harmillisiin sähkökatkoihin. Ennen kaikkea se vie motivaation ajoittaa kulutusta sähkön riittävyyden mukaan.
Heleniltä tulee ensi vuonna myyntiin kohtuuhintainen tariffi, jossa alemman keskihinnan vastapainona on pörssihintaa seuraava tuntihinta. Se kannustaa säästämään sähköä, kun siitä on pulaa, ja ajoittamaan kulutusta halvan sähkön aikaan. Näin se jopa parantaa sähkömarkkinoiden toimintaa.
Fiksusähkö takuu on yhdistelmä hintakattoa ja pörssihintaa. Helen kantaa riskin sähkön keskimääräisestä hintatasosta ja kuluttaja vastuun kulutuksensa ajoittumisesta halpoihin tai kalliisiin tunteihin.
Kuluttajan lasku perustuu tässä kolmeen suureeseen: takuuhintaan 20 snt/kWh, kuukauden pörssisähkön keskihintaan (jokainen tunti samalla painolla), ja kuluttajan kulutuksen ajoittumisen perusteella laskettuun pörssisähkön keskihintaan, joka voi siis olla suurempi tai pienempi kuin pörssisähkön keskihinta. Kuluttajan pörssisähkön mukaista hintaa alennetaan pörssisähkön keskihinnan ja takuuhinnan erotuksella. Saman voi sanoa myös toisin päin. Takuuhintaa nostetaan tai lasketaan kulutuksen mukaisen pörssisähkön keskihinnan hinnan ja pörssisähkön keskihinnan erotuksella.
Jos kuukauden pörssisähkön keskiarvo on 30 snt/kWh ja kuluttajan käytön perusteella laskettu keskihinta on 33 snt/kWh, hän joutuu maksamaan kulutuksestaan 23 snt/kWh.
Silloin kun sähkö on hyvin kallista, esimerkiksi 60 snt/kWh tämän esimerkin mukaisessa tapauksessa kuluttaja maksaa sähköstä 50 snt/kWh ja kun sähkö on halpaa, vaikkapa 15 snt/kWh, se on kuluttajalle todella halpaa.
Kerrostaloasukkaan sähkön kulutus painottuu päiväsaikaan ja siksi lopullinen lasku tulee todennäköisesti olemaan takuuhintaa korkeampi. Varaavaa sähkölämmitystä käyttävässä omakotitalossa asuvan on mahdollista ajoittaa sähkön kulutustaan paremmin halpoihin tunteihin samoin kuin sähköautoaan lataavan.
Miksi tämä vastaantulo tulee näin myöhään?
Itse kuvittelin, että sähkön hinta kohtuullistuisi, kun Olkiluoto 3 aloittaa toimintansa niin kuin lokakuussa tapahtuikin. Siksi ajattelin, että tämä välivaihe on vain kestettävä ilman, että sähkömarkkinoiden logiikka pannaan päreiksi. Ei ole kuluttajien vika, ettei Olkiluoto kolmosta ole saatu vieläkään kuntoon.
Viime viikot on odotettu valtion toimia, windfall-voittoveroa ja sähkön käyttötukia. Kun valtion toimia ei kuulunut, Helen päätti toimia itse. Tämän arvioidaan maksavan yhtiölle noin sata miljoonaa euroa menetettyinä tuloina. Summa riippuu tietysti siitä, kuinka moni ottaa tämän tariffin käyttöön ja miten sähkön hinta jatkossa kehittyy. Koska tämä pienentää windfall-voittoveroa (33%) ja yhteisöveroa (20%), valtio kattaa tappiosta 53 % ja Helen 47 %.
Uutta sopimusta aletaan näillä näkymin myydä 1.1.2023 ja se tulee voimaan 16.1.2023. Tuo 15 päivän viive johtuu kuluttajasuojalaista, johon sisältyy nettikaupassa 15 päivän katumusaika.
Keille tämä on suunnattu?
Helen tarjoaa tätä sopimusta vanhoille asiakkailleen ja kaikille Helenin alueella oleville toimitusvelvollisuuden piirissä oleville kuluttajille. Kaikille suomalaisille emme voi sitä tarjota.
Kyse on kuuden kuukauden määräaikaisesta sopimuksesta. Sen myyminen lopetetaan nykynäkymien mukaan maaliskuun lopussa. Näiden asiakkaiden kohdalla se on voimassa syyskuun loppuun.
Riippuu sähkömarkkinoiden myöhemmästä kehityksestä, onko tarvetta jatkolle. Toivottavasti ei ole, vaan voimme palata sähkömarkkinoilla normaaliin aikaan.
Valtion ratkaisua yhä odotetaan
Ongelmana on, että emme tiedä, mitä toimia valtio aikoo tehdä. Jos valtion toimet ovat tämän ratkaisun kanssa ristiriidassa tai tekevät koko tariffin alennuksen turhaksi, peruutamme päätöksen. Siksi tätä tariffia aletaan myydä vasta 1.1.2023.
Vaikka olen tästä päätöksestä vastuussa, täysin ylpeä en siitä ole. Tässä rikotaan sähkömarkkinoiden periaatteena ollutta sähkön tukkumyynnin ja vähittäismyynnin erottamista toistaan. Nyt Helen käyttää tukkumyynnin voittoja vähittäismyynnin tappioiden peittämiseen. Kaikilla jakeluyhtiöillä ei ole omaa sähköntuotantoa. Siksi ne eivät voi tehdä samaa ja niiden asiakkaat joutuvat kovin eriarvoiseen asemaan.
Olisin toivonut ja toivon edelleen, valtiolta ratkaisua, joka kohtelee kaikkia yhtiöitä ja kaikkia suomalaisia tasapuolisesti. Tällä mallilla hyötyvät ne suomalaiset, joiden asuinkunta omistaa energiayhtiöt muiden joutuessa selviämään jotenkin muuten.
Itse toivon, että tämä ratkaisu johtaa pörssisähköä tavalla tai toisella ostavien osuuden kasvuun, mikä parantaisi sähkömarkkinoiden toimintaa olennaisesti.
Ymmärsinkö oikein:
Jos kuukauden pörssisähkön keskiarvo on 40 c/kWh ja kuluttajan käyttämän sähkön pörssisähkökeskiarvo on 20 c/kWh, niin kuluttajalle sähkön hinta on 0c/kWh.
Jos näin on on logiikassa porsaanreikä.
Jos näin on voin helposti laskea kulutuskeskiarvoni riittävän matalaksi huudattamalla vaikkapa saunan kiuasta öisin, kun sattuu hyvin halpa yö, ja saada siten sähkön hinnaksi nolla.
Siitä huudatetusta sähköstä joutuu kuitenkin maksamaan sähköveron ja siirtomaksun, joten ei se oikein leiville lyö.
Joo, mutta tietty määrä kannattaa “turhaan huudattaa”, jotta pääsee siirtomaksun ja sähkömaksun kanssa yhteisminimiin. Jokin appi olisi siis hyvä tarjota asiakkaille, joka ohjaa käyttöä tähän pienimmän sähkökustannuksen nollakohtaan…
Tein muutaman laskuharjoituksen 3–4 c/kWh siirtohinnoilla. Normaali vrk kulutus 10 kWh.
Vertailukohtina:
1) Sähkönkäyttö tasaisesti jossa kulutuskeskiarvo ja kuukausikeskiarvo samat.
2) Sähkönkäyttö tasaisesti + yöhuudatus (pörssikeskiarvo 30c/kWh, yöhinta ka.5c/kWh 10 kpl 5h/yö, 10kW teholla.)
Tulos: Kannattaa yöhuudattaa siihen asti kunnes kulutuskeskiarvo laskee sen 20c alle kuukausikeskiarvon. Toki vaatii yhtä suurta vuorokausivaihtelua pörssihinnassa mitä loppuvuodesta on nähty ja onnistunutta ennakointia.
Ei kannata huudattaa yösähköä, sillä vaikka saatkin keskihinnan alas, kilowattituntimäärät kohoavat. Maksat myös sähkön siirrosta ja sähköveron.
Siitä huudatetusta sähköstä joutuu kuitenkin maksamaan sähköveron ja siirtomaksun, joten ei se oikein leiville lyö.
Joskus se oli siito 1/3, energia 1/3 ja vero 1/3 osaa. Noin suunnilleen tai ainakin sinnepäin.
Kun energian hinta jopa kymmenkertaistui, niin monet unohtivat, että se siirto ja vero oli edelleen olemassa.
Väännän vielä kerran rautalangasta:
Esimerkiksi, Kuukauden (30vrk) pörssisähkön hinnan keskiarvo on 45 c/kWh. Kuukaudessa on joitakin halpoja öitä, jolloin pörssisähkö on 5 c/kWh.
Sähköenergia Helen F.S.Takuu + alv10
Sähkönsiirto 2,10 c/kWh + alv24
Sähkövero 2,79 c/kWh + alv24
A) Perhe kuluttaa tasaisesti 10 kWh/vrk.
Sähköenergia 66,00€
Sähkönsiirto 7,81€
Sähkövero 10,38€
.….….….….…yht. 84,19€
B) Perhe kuluttaa tasaisesti 10 kWh/vrk.
+5c/kWh öinä yht. 300kWh huudatus
Sähköenergia 0,00€
Sähkönsiirto 15,62€
Sähkövero 20,76€
.….….….….……yht. 36,38€
Mutta nyt kun energiahinta (20c) on kymmenen kertaa siirtohintaa tai sähköveroa kalliimpi, niin energianhinta kannattaa pienentää halpaöiden turhakulutuksella, koska siirto ja vero kasvavat vähemmän kuin energiahinta pienenee.
Yhtä hölmöä on valtion korvaus marrasjoulu sähköistä, koska nyt joulunaikoina voi esim. saunoa joka päivä ja valtio maksaa 60–80% saunasähköistä.
“Sähkön hintakaton ongelmana on, että se lisää sähkön kulutusta ja voi johtaa harmillisiin sähkökatkoihin.” Täyttä sitäihteään kun katto on yli 10 snt/kWh.
“Silloin kun sähkö on hyvin kallista, esimerkiksi 60 snt/kWh tämän esimerkin mukaisessa tapauksessa kuluttaja maksaa sähköstä 50 snt/kWh ja kun sähkö on halpaa, vaikkapa 15 snt/kWh, se on kuluttajalle todella halpaa.”
Paljonko siis tuo todella halpaa täsmälleen on tuossa 15 snt/kWh tapauksessa?
Eiköhän se liene 5 snt/kW
h? Oletan, että Soininvaara puhuu yksittäisestä tuntihinnasta laskentajakson aikana eikä keskihinnasta. Jos siis takuuhinnan (20) ja esimerkin mukaisen laskentajakson keskihinnan (30) erotus on 10 snt/kWh, pörssihinnan ja kuluttajan maksaman hinnan ero jokaiselta tunnilta, oli se minkä hintainen rahansa, on 10 snt/kWH. Näin ollen sähkön tuntihinnan ollessa 15 snt/ kWH, kuluttajan maksama hinta on 15 — 10= 5.
Tätäkö tarkoitit Osmo Soininvaara?
Toivottavasti Helen tuo tuotteen tueksi myös palvelun, jolla optimoida omaa sähkönkulutusta.
Karkeat säännöt on helppoja (älä käytä sähkösaunaa arkipäivänä kun ulkona on ‑25) mutta tarkempaan sähkön käytön ohjaukseen tarvitaan tähän räätälöity nettilaskuri. Muuten tuotteen käyttöä ohjaava elementti jää hyödyntämättä.
Täs on sellanen kummallinen twisti, että NoPon hinnat ovat heidän “omistamaa” dataa, joten muut toimijat eivät saa sitä tietoa eteenpäin jakaa.
Sallittua on vain kertoa senhetkinen tilanne (tänään + huomenna).
Kaikki historiatieto, joka voisi auttaa suunnittelussa on NoPon omaisuutta ja tämän takia Helen ainakin väittää, ettei voi tarjota minulle, Helenin pörssisähköasiakkaana tuntilaskutustaulukkoa, josta näkisin, mitä yksittäiset tunnit ovat maksaneet.
Vuosikymmen sitten tämä onnistui Heleniltä helposti.
Kehitys kehittyy takaperin…
Ikävä tilanne kuluttajalle, kun ei pysty millään arvioimaan oman sähkön hintaa. Haarukka suunnilleen tiedossa, mutta kun pörssisähkön hinta tulee heilumaan kaikkea 1–100 c/kwh välillä kuukaudenkin sisällä, niin on käytännössä mahdoton sanoa mikä on halpaa ja kallista sähköä.
Halpa sopimus ei välttämättä ole. Sähkön futuuri-hinnat ovat laskeneet voimakkaasti ja erityisesti huhtikuusta eteenpäin sopimuksen ottaja todennäköisesti tulee maksamaan sähköstä enemmän kuin pörssisähköstä. Ei Helen tällä sopimuksella tappiota tule tekemään.
Tämän vuodenvaihteen osalta vahinko on jo tapahtunut ja nyt sitten katsotaan miten suureksi vahinko muodostuu. Energian hinnat pilvissä, EKP nostanut ohjauskorkoa. Joulun jälkeinen alemyynti kaupoissa todennäköisesti on odotettuakin suurempi, vaikka nyt uutisoidaan jouluryntäyksestä. Tavaraa jää paljon myymättä, koska ihmiset vähentävät reippaasti kulutustaan. Ensimmäinen joulu ja vuodenvaihde ilman maskeja ihmisillä ja uuden kriisin keskellä ollaan. Mielenkiintoista nähdä tuleeko konkurssiaalto. Ne joilla on asuntovelkaa varmasti vähentävät reippaasti kulutustaan, se on toinen syy korkeiden sähkömenojen lisäksi. Asuntolainojen kysyntä on pudonnut 30 prosenttia, jos oikein muistan. Ruuan hinta on noussut rajusti.
Aika hurjia aikoja eletään. Eiköhän ole jo ajallisestikin lama-ajan aika ovella. Siitähän on jo kauan kun viimeksi oli lama.
Esimerkin perusteella kirjoittaja ei ymmärrä miten kulutusvaikutus vaikuttaa hintaan.
“Jos kuukauden pörssisähkön keskiarvo on 30 snt/kWh ja kuluttajan käytön perusteella laskettu keskihinta on 33 snt/kWh, hän joutuu maksamaan kulutuksestaan 23 snt/kWh.
Silloin kun sähkö on hyvin kallista, esimerkiksi 60 snt/kWh tämän esimerkin mukaisessa tapauksessa kuluttaja maksaa sähköstä 50 snt/kWh ja kun sähkö on halpaa, vaikkapa 15 snt/kWh, se on kuluttajalle todella halpaa.”
Jälkimäinen kappale ei tue yllä olevaa esimerkkiä, eikä liity siihen mitenkään.
Jos pörssihinnan keskiarvo on 30 snt, pörssihintoja alennetaan 10 sentillä (30–20=10) Miten ei liity siihen?
Ymmärsinkö oikein, että 50c/kWh tulee kun pohjahintana 20c/kWh ja sen päälle erotus (60–30)c/kWh? Näin ollen jälkimmäinen kappale pitää täysin paikkansa ja kuuluu aiempaan esimerkkiin. Kesti hetken ymmärtää, että omalla kulutuksella voi vaikuttaa enemmän kuin +/-5c kuten hätäisesti lehtiartikkelista olin lukevinani.
Hei, voiko kysyä Sinulta, edellyttääkö nyt päätetyn alennuksen saaminen siis uuden määräaikaisen sopimuksen tekemistä ja nykyisestä sopimuksesta luopumista? Minulla on nimittäin toistaiseksi voimassa oleva toimitussähkösopimus, joka ei ole kiinteähintainen, muttei myöskään pörssisähkö. Tällaisia ei enää myydä, vaan nyt tehtävät sopimukset ovatko kiinteähintaisia 12 tai 24 kk:n sopimuksia tai pörssisähkösopimuksia.
Jos nyt teen alennushintaisen sopimuksen, menetänkö pysyvästi tämän minulla nyt olevan, kohtuullisen hyväksi kokemani sopimuksen?
Olisin kysynyt tätä Helenin asiakaspalvelusta, mutta se on nyt suljettu.
Käsittääkseni pääset takaisin toistaiseksi voimassa olevaan, mutta kysyn tuota vielä. Tästä emme tehneet eksplisiittistä päätöstä.
Hei! Tämä olisi todella hyvä, jos pääsisi tuon 6kk määräajan jälkeen takaisin alkuperäiseen toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen. Itsekin koitin tiedustella tätä asiakaspalvelusta. Toivottavasti tämä onnistuu! Muutoin vähän mietityttää, pitääkö tuon jälkeen sitten pakotettuna ottaa uusi määräaikainen tai pörssisähkö.
Kaiken kaikkiaan hieno teko Heleniltä!
Onko tästä jo tarkempaa tietoa?
Valitettavasti et pääse takaisin toistaiseksi voimassa olevaan, ellei sitä joskus taas avata kaikille. Sinänsä pörssisähkö on tariffeista edullisin, ellei tuota fiksusähkötakuuta oteta huomioon.
Ainakin Helenin sivujen (Fiksusähkö Takuu — Usein kysyttyä) mukaan muuttuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi: “Mitä sähkösopimukselleni tapahtuu kuuden kuukauden määräaikaisuuden jälkeen? Fiksusähkö Takuu on määräaikainen sähkösopimus, joka on voimassa sopimusvahvistuksessa ilmoitetun määräajan. Tämän jälkeen sopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi kulloinkin voimassa olevin sopimushinnoin.”
Löysin saman kohdan mihin tässä keskustelussa Anssi V viittasi sekä Fiksusähkö Takuun sopimusehdoista että tuotteen UKK osiosta. Sen lisäksi löysin yllättäen myös yleisestä UKK osiosta https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/ota-yhteytta/usein-kysyttya alta viittauksen siihen, että toistaiseksi voimassaoleva sopimus onkin pörssisähkösopimus. Veikkaan, että toistaiseksi voimassaolevien sopimusasiakkaiden mielissä jatkosopimuksen luonne tulee ymmärrettyä väärin, koska vaatii melkoista yritteliäisyyttä ja onneakin löytää nämä kaksi täysin eri kuvan asiasta antavaa kohtaa Helenin sivuilta.
Mitä tapahtuu, kun määräaikainen sopimukseni päättyy?
Määräaikaisen sopimuksen päättyessä sopimus jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevana. Tällä hetkellä toistaiseksi voimassa oleva sopimuksemme on pörssisähkösopimus. Voit vaihtaa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti (esim. irtisanomisaika on kaksi viikkoa).
Tämä malli kannustaa ajoittamaan päivän sisäistä kulutusta halvemmille tunneille, mutta varsinaiseen sähkön säästöön tämä ei kannusta. Tämä siksi että sähköllä on taattu perushinta 20 snt/kWh (=hintakatto), joka voi olla reilusti alle keskimääräisen markkinahinnan.
Esimerkiksi jos kuukauden keskimääräinen Spot hinta toteutuu 40 snt/kWh paikkeille ja volyymipainoitettu hinta on vaikka 43 snt/kWh, niin asiakas saa sähkönsä noin 23 snt/kWh hinnalla. Luonnollisesti kulutus on silloin paljon suurempaa, jos hinta on 23 snt/kWh kuin jos se olisi 43 snt/kWh.
Tämä malli ei hyödytä Spot hinnan muodostuksessa eli kärsijöinä ovat muut pörssisähkö asiakkaat. Tämä siksi että ne asiakkaat joilla oli aiemmin intensiivi laskea kulutustaan(pörssisähkö tai kalliimpi kiinteä muu sopimus) tekevät sitä nyt vähemmän ja se heijastuu Spot hinnan muodostuksessa nostavasti.
Ei tässä ole hintakattoa. Pörssisähkön hintaa korjataan niin, että kuukauden keskuíhinnaksi tulisi 20 snt/kWh, jos käyttäisi sähköä koko ajan tasaisesti, mutta siitä voi tulla selvästi korkeampi tai matalampi riippuen oman kulutuksen ajoituksesta. Kalliiden tuntien aikana kulutettu sähkö tulee yhä kalliiksi.
Markkinaa halvempi hinta lisää aina kulutusta ja vieläpä niillä kuukausilla, milloin on pahin riski sähkön saatavuuteen.
Jos kuluttajalla ei ole kulutuksen siirto mahdollisuutta tunnilta toiselle tai kiinnostusta siihen, niin vaikutus on sama kuin puhtaalla hintakatolla. Jos mahdollisuus on, niin ei aivan niin paljoa vaikuta, mutta edelleen vaikutus on kulutusta nostava myös niillä asiakkailla.
Vajaa pari viikkoa ollut pörssisähkössä, reilun viikkon aika lailla etätöissä, puoli mottia halkoja polttaneena, lämpötiloja monta astetta alemmas, huoneita viileiksi ja lattialämmitykset pois (käytettään vain suihkukaappia). Verollinen hinta ilman siirtoa ja marginaalia 329 € (821 kWh). Normitilanteessa olisi mennyt ehkä 1200 kWh. Keskihinitani siis 40 jakson keskiarvon oltua pörssissä 43,4 c /kWh.
Ilmalämpöpumppu tekee sisälämmöt puun lisäksi. Käytännössä kaikkki lämminvesivaraajan sähkö on mennyt halvimpiin yöhintoihin, ajastinta on räplätty n. joka toinen päivä. Sähköautoa on ladattu 6 kertaa n. 1,5 tuntia tietysti yöllä, ajat on aika helppo asettaa piuhaan laittaessaan.
Sellainen havinto tästä, että vuorokaudesta sen edullisemman sähkön osuus on n. 9/24= 37 %, eli kovin paljon alle kauden keskihinnan ei ihan helposti pääse, vaikka boilerin lisäksi auton lataustakin mukana.
Päähavaintona kuitenkin, että tämä Helenin malli rohkaisee optimoimaan kulutusta ja on kaiken kaikkiaan rohkea veto.
Automaatiota taloon, villasukkaa jalkaan ja löysät pois suihkuttelusta.
Tässä myydään siis sähköä kertomatta sen todellista hintaa etukäteen koska hinta määräytyy vasta kuukauden päätyttyä?
Saako näin edes tehdä?
Ei ole kuluttajansuoja tuossa ihan kohdillaan…
mietin tuossa että voiko hinta mennä negatiiviseksi?
voi olla hyvä palkita halvoilta tunneilta mutta laskullinen hinta kannattaa olla aina vähintään esim 1 snt/kwh. jos laskullinen hinta on negatiivinen ja näin vähentää laskua, niin voi johtaa järjettömään ökykuluttamiseen vaikka pörssihinta todellisuudessa on vielä plussan puolella.
vaikka saunat halvoila tunneilla on ok, niin tuskin sitä saunaa turhan takia kannattaa pitää päällä.
?? Pörssihinnan keskiarvo 30 cent, kuluttajan keskinta 15 cent, niin eikös hintaa alenneta 30–15= 15 cent ja kuluttajan hinta 20–15 = 5cent?
Siis jos pörssikeskihinta on 10 senttiä ja kulutuskeskihinta on 13 senttiä, nostetaan fiksusähkötakuun perushintaa 3:lla sentillä? Ei järkeä.
“Takuuhintaa nostetaan tai lasketaan kulutuksen mukaisen pörssisähkön keskihinnan hinnan ja pörssisähkön keskihinnan erotuksella.”
Tämä on hyvä juuri siksi ettei erotukselle asetettu rajoja.
Helenin sivuilta löytyy Fiksusähkön laskentakaavat, niiden perusteella ehkä vähän paremmin aukeaa miten laskenta menee. Sanovat että sopimuksessa on ettei hinta voi olla negatiivinen. https://www.helen.fi/sahko/sahkosopimus/fiksusahko
Tuo fiksusähkö ei ole sama kuin fiksusähkö takuu, jota aletaan myydä vasta vähän aja kuluttua. Erotuksena on, että tässä määräaika on kuusi kuukautta ja että tuo perushinta on alempi, 20 snt. Fiksusähö on markknahintainen.
Siis eikö yllä blogitekstissä kertomasi kriteerit kokonaisuudessa määritäkään asiakkaan maksamaa hintaa, vaan lisäksi tulee asiakkaan kannalta huonontavia reunaehtoja? Kuulostaa lanseeraamasi tuotteen huonontamiselta Helenin voittojen hyväksi.
Ehkä olisi pitänyt nimetä uusi “tuote” Fiaskosähköksi?
Sen verran noi nyt jatkossa sekottuu toisiinsa.
Ode,
1. Kun aikasemmin olit sitä mieltä, ettei ole oikein, että ulkopaikkakuntalaiset maksaa enemmän, niin miten on oikein, että Helenin tuottoja ei jaeta näille ulkopaikkakuntalaisille asiakkaille?
2. Kun vuosi on nyt vaihtunut, niin voisitko arvioida, paljonko Helenin viime vuoden tulos laskee Hkin veroäyriä?
Kyllä sitä jaetaan Helein vanhoille asiakkaille vaikka Utsjoella, mutta rahkeemme ei riitä avustamaan koko Suomea. Jos myymme sähköä enemmän kuin tuotamme, joudumme ostamaan loput pörssistä pörssihintaan, joten emme fvoi myydä sitä alle pörssihinnan.
Mielenkiintoinen avaus, mutta viime kädessä odotan, että Suomeen tilataan 2 kappaletta uusia ydinvoimaloita Etelä-Koreasta perusvoimaksi, voimalatyyppinä APR1400. Tyyppi on sarjatuotantovoimala, eikä mikään prototyyppi. Sen jälkeen satunnainen tuulimyllyvoima voidaan ajaa pääosin vihreän vedyn tuotantoon, eikä kikkakolmosia jne. temppuja tarvita.
Ei mene läpi, tämähän saattaisi jopa johtaa siihen että Suomessa, toisin kuin edellisen 30 vuoden aikana, CO2-nettopäästöt tulevaisuudessa vähenisivät. Millä punavihreät sitten kalastaisivat äänestäjiä, jos ei ole osoittaa jotain akuuttia kriisiä? Sähköntuottajat eivät ole ainoita jotka elävät kriiseistä.
Käytetään mielummin hyväksi koettuja metodeja: luvataan investointilainaa, viivytetään ja/tai tehdään se vaikeaksi hakea, ja paria kuukautta ennen vaaleja avataankin tukipiikki.
Euroopan maista vihreä siirtymä tapahtuu ensisijaisesti manner-Euroopassa. Suomessa ajaudutaan länsikaasuriippuvuuteen, koska se tarjoaa suoraviivaisimman tavan välttää strategisia päätöksiä.
“punavihreät”
Pelkästään kokoomuksen 37 (plus Rydman) on enemmän kansanedustajia kuin vihreillä ja vassareilla yhteensä. Punavihreä vastustus ei blokkaa yhtään mitään. Yhtään mitään, mitä oikeasti halutaan tehdä.
Totta. Tuossa päästäisiin aitoon ja tehokkaaseen vihreään siirtymään, kun halpa vihreä vety mahdollistaa mm. synteettisten polttoaineiden massavalmistuksen. Ne korvaavat fossiilista bensaa ja polttoöljyä.
20 sentistä tuli nyt siis uusi normaali vuosiksi eteenpäin. Niin siinä sitten kävi.
Ja ihan kuin tämä sähkökriisi soveltuisi myös eräisiin vihreä siirtymä-tarpeisiin paremmin kuin hyvin.
Muiden rahojen loppumista harva teistä suree.
Miksi Helen ei ole noudattanut tai edistänyt EU-asetuksen käytäntöönpanoa?
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.LI.2022.261.01.0001.01.FIN&toc=OJ%3AL%3A2022%3A261I%3ATOC
Asetus määrittelee kattohinnaksi 0,18€ / kWh (180MWh)
NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/1854,
annettu 6 päivänä lokakuuta 2022,
6 artikla
Markkinatulojen pakollinen yläraja
1. Tuottajien 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä tuotetusta sähköstä saamien markkinatulojen yläraja on 180 euroa tuotetun sähkön megawattituntia kohti.
180MWh = 0,18€/kWh
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.LI.2022.261.01.0001.01.FIN&toc=OJ%3AL%3A2022%3A261I%3ATOC
Asetus antaa mahdollisuuden korkeampaan hintaan, jos tuotantokustannukset ylittävät kattohinnan.
Olen 60-vuotias oleva nainen ja olen ollut 35 vuotta Helenin asiakas.
Mulla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
Asun itsekseni kerrostalossa 40 m² asunnossa.
Mun tulot on 1300 e/kk/netto.
Nämä sähkö-asiat ja ‑hinnat ovat minulle hebreaa.
En ymmärrä tästä uudesta tarjouksesta yhtään mitään.
Vaihdanko sopimusta tammikuussa 2023 tuohon Helenin uuteen tarjoukseen noin 20 c/kWh?
Voisinko saada tuolla uudella sopimuksella pienemmän sähkölaskun?
En taitaisi siirtyä sittenkään pörssisähkön käyttäjäksi?
Voiko Helenin asiakas olla pörssisähkön käyttäjä?
Miksi Helen ei siirrä minua ‘automaattisesti’ halvempiin sähkösopimuksiin, kuten esim. teleoperaattorit tekevät?
Te, jotka ymmärrätte näitä sähkön hinnan asioita (minä en ymmärrä), niin voitteko opastaa minua?
———————–
NYT:
Hinta 12/2022
1. Perussähkö
Energia 34,01 c/kWh
Perusmaksu 4,20 eur/kk
2. Yleissiirto
Perusmaksu 5,51eur/kk
Siirtomaksu 4,07 c/kWh
Sähkövero 2,79 c/kWh
64% sähkön kulutuksestasi tapahtui päivällä 07–22.
36% sähkön kulutuksestasi tapahtui yöllä 22–07.
Laskut 2022
Joulukuu 40 €
Marraskuu 38 €
Lokakuu 28 €
Syyskuu 34 €
Elokuu 34 €
Käytän vuodessa sähköä keskimäärin: 1400–1900 kWh/vuosi.
Käytän kuukaudessa sähköä keskiväärin: noin 110 kWh/kk.
Käytän päivittäin sähköä keskimäärin: noin 3–4 kWh/pv.
Hinta ollut kuukaudessa: noin 30–40 euroa.
Hinta ollut vuodessa: noin 320–360 euroa.
———————–
Mun on otettava nyt vain hetki ja päivä kerrallaan, kun ei aivot näköjään muuten toimi.
Laitan sähköasiat ‘hautumaan’ eli laitan ne pois mielestä.
Ajattelen, että mun sähkölaskun tulee olla kuukaudessa min 100 e, että alan jotain tukea saamaan. 🙄 Siihen on vielä matkaa.
Rauhallista joulua! 🌲💛 🍎
Sinun tapauksessa kannattaa laitttaa ne sähköasiat pois mielestä.
Noilla ilmoitetuilla kulutuksilla pärjää ihan hyvin vaikka sähkön hinta vähän nousisi.
Luulen että asuntosi yhtiövastiketta kannattaa ennemmin tarkkailla ja olla aktiivinen yhtiökokouksissa.
huom olen yksityishenkilö ja helsingin ulkopuolelta, kommentoin vain omana itsenään.
lyhyt versio taitaa olla:
jos säästöjä joilla maksaa talvikuukausilta niin pörssisähkö tulee paremmaksi mutta ei kannata vaihtaa yleishintaa ihan heti vaan joskus keväällä. jos ei säästöjä niin sitten fiksusähkö takuu on parempi, tosin se on 6kk määräaikainen, jolloin se ottaa jonkunverran takaisinpäin loppukeväästä ja kesällä.
“fiksu sähkö” ja “fiksusähkö takuu” ovat tosiaan eri tuotteet.
fiksusähkötakuun voi ajatella siten että jos kulutus on täysin tasaista koko kuukauden niin hinta on 20snt/kwh. mutta jos kulutus kohdistuu kalleille tunneille niin hinta nousee, jos kulutus kohdistuu halvemmille tunneille niin saa alle 20 sentin. hinnat seuraa nordpool hintoja.
huomio eri yksikkö €/MWh.
https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table
jos kuvittelen että kuukaudessa ei ole 730 tuntia vaan 5, ja kuvitteellinen talvikuukauden pörssihinnat.
tunti1: 55 snt/kWh
tunti2: 50 snt/kWh
tunti3: 40 snt/kWh
tunti4: 30 snt/kWh
tunti5: 25 snt/kWh
keskiarvo näistä on 40, silloin erotus keskiarvosta
tunti1: 15 snt/kWh
tunti2: 10 snt/kWh
tunti3: 0 snt/kWh
tunti4: ‑10 snt/kWh
tunti5: ‑15 snt/kWh
tällöin tämä erotus lisätään 20snt/kWh hintaan.
tunti1: 35 snt/kWh
tunti2: 30 snt/kWh
tunti3: 20 snt/kWh
tunti4: 10 snt/kWh
tunti5: 5 snt/kWh
vastaavat kuvitteelliselle kesäkuukaudelle
tunti1: 20 snt/kWh
tunti2: 15 snt/kWh
tunti3: 8 snt/kWh
tunti4: 5 snt/kWh
tunti5: 2 snt/kWh
keskiarvo 10
tunti1: 10 snt/kWh
tunti2: 5 snt/kWh
tunti3: ‑2 snt/kWh
tunti4: ‑5 snt/kWh
tunti5: ‑8 snt/kWh
laskutettava hinta
tunti1: 30 snt/kWh
tunti2: 25 snt/kWh
tunti3: 18 snt/kWh
tunti4: 15 snt/kWh
tunti5: 12 snt/kWh
huomaa että takuuhinta nostaa hintoja pörssihinoista kesäkuukausilta.
»“Energia 34,01 c/kWh”
minulla on vieläkin isompi.
»“Käytän kuukaudessa sähköä keskiväärin: noin 110 kWh/kk.”
näin pienellä kulutuksella ei taida laskut tulla isoiksi oli melkein mikä sopimus tahansa.
»“Voiko Helenin asiakas olla pörssisähkön käyttäjä?”
jos tarkoitat laskullisesti niin kyllä, https://www.helen.fi/sahko/sahkosopimus/porssisahko . eiköhän kaikki sähköyhtiöt käytä pörssiä taustalla jollakin tavalla. kuluttaja hinnat voi olla muuta.
»“Miksi Helen ei siirrä minua ‘automaattisesti’ halvempiin sähkösopimuksiin, kuten esim. teleoperaattorit tekevät?”
minulla on eri kokemus teleoperaattoreista, nostaa hintoja sen minkä kerkiää, eikä kattoa ole. kilpailutus puhelinliittymistä on tehty hankalaksi ja numeronsiirtoja täytyy tehdä jotta alkaa saada halpjoa hintoja. mutta noissa sähkösopimuksissa ei ole välttämättä yksiselitteisesti halvinta vaan halpuus voi riippua käytön ajankohdista.
Pirnella:“Laitan sähköasiat ‘hautumaan’ eli laitan ne pois mielestä.”
Laita huoleti pois hautumastakin, näin pienillä kulutuksillasi puhutaan vain korkeintaan kympistä-parista eri sopimustyyppien eroissa. Täällä keskustellaan enimmäkseen sähköllä lämmittävien, autojansa lataavien, saunovien ja suihkuttelevien rahanmenosta, sinulla korkeintaan jollakin sähköisen mukavuuslattialämmityksen säädöllä kylppärissä voisi olla jotakin vaikutusta.
NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/1854,
annettu 6 päivänä lokakuuta 2022,
korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteista
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX%3A32022R1854&from=FI&fbclid=IwAR2tmyjgOldhySkUxHGIf8KKszkwmJ6ElE2t3NVELhyPo4NwYC0O7bqbenA
Tuossa on jotain taustaa keskusteluille
Tämä Fiksusähkö Takuu mahdollistaa asiakkaalle pörssisähkön vuorokausivaihtelun ollessa suurta (yli 40 senttiä kilowattitunnilta) merkittävän hinnanalennuksen jos asiakas voi käyttää selvästi suurimman osan sähköstään halpoina tunteina. Myös niin että Helen maksaa asiakkaalle kun perushinnan alennus on enemmän kuin 20 senttiä. Hyvä Helen!
En kannata mitään sähkötukia valtiolta, mutta miksei puhuta kaukolämmittäjien tuesta (sekin maksaa tuhansia talvessa okt:ssa)? Entä taloyhtiön piikkiin menevä sähkölämmitys? Kyllä asia on hoidettava tasavertaisesti kaikille, jos tukemaan lähdetään.
Kyllä pitää tasavertaisesti työssäkäyvillekin saada samat tuet, jos kerran on työttömyystukiakin olemassa.
Eli helpotatte helsinkiläisten elämää ja jätätte pörssin hintavaihteluihin vastaamisen muiden kontolle. Ovatko markkinat nyt vähemmän “rikki” tämän päätöksen jälkeen?
Sen minkä Helen tulee FiksusähköTakuu tuotteessa talvikuukausina vastaan, ottaa Helen kevätkesäkuukausina takaisin. Näin ainakin puhtaasti pörssisähköön verrattuna. Parempi olisi että kaikki uskaltautuisivat pörssisähköön.
Toivottavasti näin. Itse ajattelin ottaa FiksusähköTakuu ‑tuotteen vakuutuksena OL3 ‑ongelmien jatkumisen varalta, mutta samalla toivon tekeväni huonot kaupat pörssisähkösopimukseen verrattuna.
Mitenkähän Helen aikoo vähentää sähkölaskustani marras-joulukuun valtion tuen.
Samoin kuin tammi-helmikuun tuen
Sopimukseni loppui Fortumin kanssa joulukuun 15. päivä ja liityin Heleniin.
Nyt siis olen vain kaksi viikkoa Helenissä joulukuun aikana. Menetänkö Fortumille maksamani
osuuden tuesta kokonaan. Oli tietysti onni, että pääsin mukaan tähän tulevaan 20centin hintaan.
Tätä pitää kysyä valtiolta. Todennäköisesti ei ole ongelmaa, koska raha tulee valtiolta, ei Fortumilta.
Kumman Helenin sopimuksen uskot tulevan tuolla puolivuotisjaksolla halvemmaksi jos “ei sähkölämmitteinen okt, ei sähköautos ja voi ajastaa osan käytöstä yölle”: Fiksusähkö Takuu vai Pörssisähkö?
En saisi sanoa sähkön hinnasta mitään, mutta sanon kuitenkin. Minun subjektiivinen arvioni jakauman odotusarvosta on fifty sixty, pörssisähköön liittyy enemmän epävarmuutta. Kaksivuotista sopimusta kiinteällä hinnalla en hankkisi missään tapauksessa, koska kaikki viittaa siihen, että hinta on ennen pitkään palautumassa normaaliksi, siis selvästi alle 10 senttiin. Näinä aikoina ei tietenkään voi ola varma mistään.
No niin. Luin Helenin sivuilta Fiksusähkö takuun hinnanmuodostuksen periaatteen. Soininvaaran kuvaus hinnanmuodostuksesta on oikein paitsi että loppuhinta ei voi olla pienempi kuin nolla. Mitä sähkönsäästämisen kannustukseen tällä mallilla tulee, niin sitä se ei tee. Jos pörssihinnassa ei ole vuorokausivaihtelua, ei ole syytä säästää. Jos pörssihinnassa on vuorokausivaihtelua, voi sähkökuluissa (energia+siirto+vero) säästää kuluttamalla ylimääräistä sähköä halpoina tunteina, vaikkei olisi tarpeen.
Jos haluat ymmärtää tämän tariffin rakenteen, ajattele sitä niin, että se on pörssisähkö, jonka hintaa on alennettu pörssisähkön keskihinnan8 kaikilla tunneilla sama paino) ja takuuhinnan erotuksella. Kannattaa muistaa, että kluluttaja joutuu maksamaan myös shkön siirrosta ja sähköveron, joten ei juuri voi syntyä tilannetta, jossa sähköä kuluttamalla säästää rahaa.
Koska kuluttajan käyttötunneista lasketaan keskiarvo ja energianhinta on moninkertainen siirtoon+veroon nähden, voi syntyä tilanne jossa turha käyttö laskee sähkön kokonaishintaa. Laske vaikka itse.
Sähkön tuhlaaminen kannattaa, jos pörssihinta on nolla ja jos pörssisähkön keskihinnan ja takuuhinnan erotus on vähintään sähköveron ja siirtohinnan verran eli noin 10 senttiä.
“Koska tämä pienentää windfall-voittoveroa (33%) ja yhteisöveroa (20%), valtio kattaa tappiosta 53 % ja Helen 47 %.”
Lasketaanko tästä pörssihintaisesta tuotteesta perimättä jäävä windfall-voittovero sekä yhteisövero siis valtion tappioksi? Ei ihme että valtion menot saadaan kuulostamaan niin isoilta, kun lukuja pyöritetään tällä tavalla.
Oikeastihan valtio tienaa selvästi enemmän kuin alkuperäisessä tilanteessa. Sähköstähän nyhdetään nyt noin viisinkertainen hinta sen sijaan että siitä kiskottaisiin pörssihinnoiteltu kymmenkertainen hinta. Tämän poliitikko sitten kääntää niin, että valtio menettäisi rahaa, mistä ei ole kyse.
Ei ihme että tyytymättömyys politiikkaan lisääntyy, kun kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun.
Ei sitä lasketa valtion tappioksi, kun arvioidaan valtion menoja, mutta kun lasketaan hinnan alennuksen vaikutusta Helenin talouteen, siitä, minkä kuluttajat voittavat, Helen menettää vain 47 %.
No juu, mutta jos joku tuottaa tappiota, niin silloinhan on tuotto ollut kuluja pienempi. Tässä on kyse siitä, ettei sähköstä otetakaan kymmenkertaista, vaan ainoastaan viisinkertainen hinta aiempaan verrattuna. Voitto Helenille on vanhaan verrattuna näin ollen silti satoja prosentteja eikä mitään tappiota synny Helenille tai valtiollekaan.
Kansalaisten on hyvin vaikeaa tajuta mistä on kyse, kun asioista puhutaan poliitikkojen kielellä. On toki hyvä, että Helen tarjoaa vaihtoehdon pörssin kautta ostetulle sähkölle, mutta sähkön hinta ja tuotteesta saatava voitto on silti niin iso, ettei tästä mitään sankaritarinaa pysty leipomaan.
Oma sähkönmyyjäni Oomi odottelee tumput suorana, että valtio puuttuu siihen, ettei mitään tehdä hintojen kohtuullistamiseksi. Saapa nähdä miten käy, ehkä siellä ajatellaan että eipähän tarvitse tehdä itse vaikeita päätöksiä, kun kohta joku päättää heidän puolestaan.
Suomessa on jopa lailla erotettu toisistaan sähkön tukkumyynti (pörssiin) ja vähittäismyynti (ostopörssistä). Tämä johtaa tehokkaampaan tuotannon allokaatioon. Nyt Helen ja Fortum ovat alentaneet sähkön ulosmyyntihintojaan tukemalla tuotannon voitoilla myynnin tappioita. Se on vähän fuskua niiden sähkön myyntiyhtiöiden kannalta, joilla (kuten Oomilla) ei ole omaa tuotantoa. Oomi on tietysti rajatapaus, koska sen omistajilla on tuotantoa. Jos tämä tilanne jatkuu pitkään, kymmenet sähkönmyyntiyritykset poistuvat markkinoilta, koska eivät voi kilpailla hinnalla.
Kiitos selvennyksestä. Teknisen alan koulutuksen saaneena jouduin lukemaan sana sanalta ja moneen kertaan mitä kirjoitit, että ymmärtäisin asian varmasti oikein. Siltikään en ole aivan varma ymmärsinkö. Vika ei ole tekstissäsi, vaan puutteellisessa talousymmärryksessäni.
Minusta olisi hyvä, jos jollain asiaan vihkiytyneellä olisi aikaa kirjoittaa kansantajuinen selitys sille, mitä on laissa määrätty ja mihin sähköntuottajat ja ‑myyjät voivat vaikuttaa itse. En tarkoita tätä foorumia, vaan hesarissa tai vastaavassa. Poliitikoille pitää laittaa painetta siitä, että ihmisiä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti uudessa tilanteessa.
Jos talvi on kylmä ja ruumiita alkaa tulla häkämyrkytysten, kylmyyden ja lääkkeiden syömättömyyden seurauksena, asioihin joka tapauksessa puututaan. Toivottavasti virkamiehet ovat tällä kertaa saaneet työmääräyksen valmistelulle, ettei tule sitten yllätyksenä.
Soininvaaran esimerkin jälkimmäinen osio ei pidä paikkaansa:
” Silloin kun sähkö on hyvin kallista, esimerkiksi 60 snt/kWh tämän esimerkin mukaisessa tapauksessa kuluttaja maksaa sähköstä 50 snt/kWh ja kun sähkö on halpaa, vaikkapa 15 snt/kWh, se on kuluttajalle todella halpaa.”
Fiksusähkön laskentakaavoissa otetaan huomioon keskiarvot, tuntikohtaista kulutusta verrataan keskiarvoon. Pörssisähkön hinta ei sinällään nosta Fiksusähkön hintaa esim. 2o senttiä vaan kulutuskäyttäytyminen vaikuttaa siihen. Jos esim. kulutus painottuu kalliimmille tunneille, niin sitä kulutusta verrataan keskiarvoon: huippuhinta 30 c/kWh, keskiarvo 20 c/kWh = sama kuin huippuhinta 60 c/kWh, keskiarvo 50 c/kWh. Mikäli huippuhinnat ovat kalliita, on todennäköisesti myös keskiarvo korkea. Tämän takia kulutuskäyttäytymisen vaikutus pysyy samana.
Olemme menossa aikaan, jolloin sähkö on joko naurettavan halpaa tai tosi kallista. Siksi huipputunnit voivat olla kalliita ilman, että keskiarvo on korkea.
Hurjasti lisääntyvä tuulivoimakapasiteetti Suomessa ja Ruotsissa, Olkiluoto 3:n siirtyminen jatkuvaan toimintaan sekä loppujenkin Ruotsin ydinvoimaloiden saaminen toimintakuntoon tulevat tekemään sen, että huippukalliin sähkön ajat tulevat olemaan rajallisia.
Isompien kaupunkien kaukolämmön tuotanto ja lämmön (ja myöhemmin ylijäämäsähkön) varastointi on hintapiikkien korkeuden osalta kriittinen tekijä. Ne ovat korvaamassa sähköä ja lämpöä tuottavaa yhteistuotantokapasiteettia myös sähkökattiloilla eli lämmön tuotannolla suoralla sähkölämmityksellä. Näin tekevät suuressa mittakaavassa esimerkiksi Tampere ja Helen.
Laskin pörssisähkön mukaan muutaman esimerkkikulutuksen viimeisen toteutuneen kuukauden osalta. Tämän sopimuksen mukaan olisi energian hinta ollut nollattavissa pitämällä saunan kiuasta viiden yön ajan jolloin halvat tunnit. Silti sähkönsiirron ja ‑veron korkeampi hinta alitti sen energian hinnan joka olisi tullut ilman kiuasta.
Helen on myynyt tiskin alta sähköä edullisestikin, koska laki velvoittaa siitä oli juttu mediassa. Sitä ei tietenkään saanut, koska Helenin asiakaspalvelu on tukossa. Taitaa olla vieläkin ongelma asiakaspalvelun kanssa.
“Yllyttäjän ja avunantajan rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä osallisuusteko suoritettiin, että siellä, missä rikoksentekijän rikos katsotaan tehdyksi.”
Helen ei ilmeisesti avoimesti kerro toimitusvelvollisuuden ehdot täyttävästä sähkösopimuksesta.
“Helenin kohdalla tämä tarkoittaa Helenin perussähkösopimusta, jonka asiakas voi saada, jos osaa sitä pyytää.”
Miten pyydät kun asiakaspalvelu on jumissa.
“…sähkömarkkinalaki edellyttää toimitusvelvoitetuotteen tarjoamista, mutta laki ei erittele, missä kanavissa tuotetta tarjotaan.”
Heleniltä kieroa toimintaa asiakkaita kohtaan, piilotellaan tuotetta ja saa “tiskin alta”:
“Helen tarjoaa lain mukaista toimitusvelvollisuustuotetta. Meillä kuitenkin eri tuotteet ovat myynnissä eri kanavissa. Tämän tuotteen kohdalla kanavamme on asiakaspalvelu”
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4810213
Onko Soininvaara ollut tällaista puulaakia omistajaohjaamassa, joka käyttäytyy näin asikkaille?
Helen myy nyt toimitusvelvollisuussähkönä pörssisähköä. Näin tekevät monet yritykset. Markkinahintaista sähköä on vaikea pitää ylihintaisena.
Maanantaista alkaen tarjolle tulee edullisempi fiksusähkö takuu, joka on pörssisähkö yhdistettynä hintatakuulla, joka kiinnittää pörssisähkön keskihinnan 20 sentiksi kilowattitunnilta (alv 10 %). Tästä päätettiin Helwein hallituksesta minun esityksestäni.
Ei ole myynnissä kun Helsingin aluella.…..se siitä sitten.
Itse piti ottaa kyseinen fiksusähkö takuu mutta asun Turussa, eipä onnistu.…hohhoijaa.
Voit ostaa sen, jos olet Heleinin vanha asiakas, mutta Helsingin rahoitta ei voi pelastaa koko Suomea.
Lasketaanko nämä pörssisähkökeskiarvot kalenterikuukausittain, vai kullekin asiakkaalle liittymisestä alkaen kuukauden pituisissa jaksoissa?
Olen yrittänyt ymmärtää tätä selitystä ja Helenin sivun infoa nyt jo jonkin aikaa, mutta en edelleenkään tunnu tajuavan, joten pitää kysyä.
Sanot: ”Fiksusähkö takuu on yhdistelmä hintakattoa ja pörssihintaa”. Eikö kyseessä ole kuitenkin hintakaton sijaan yhdistelmä kiinteää hintaa ja pörssihintaa? Ts. perusosa on vakio 20 senttiä eikä suinkaan hintakatto – eli vaikka pörssisähkö olisi edullisempaa kuin tuo 20 senttiä (kuten vaikka tällä hetkellä, vaikka pakkastakin on), Fiksusähkö Takuussa maksetaan tuon 20 sentin mukaan?
Jos olen ymmärtänyt tämän oikein, ei pidä ihan paikkaansa, kun sanot, että maksettua hintaa lasketaan niin kuin pörssihinta olisi 20 senttiä – vaan sitä joko lasketaan tai nostetaan 20 sentin perustasolle, eli takuuhinta tulee halvemmaksi ainoastaan, jos pörssisähkö maksaa keskimäärin yli 20 senttiä sopimuskaudella (tai loppupuolella vielä enemmän, koska alvi palaa isommaksi).
Vai miten tämä nyt menee?
Minun on helpoin ymmärtää sopimus niin, että se on pörssisähkö, jossa taataan kuukauden keskihinta 20 sentiksi.
Eikö tällöin puhe siitä, että tuossa sopimuksessa alennetaan keskihintaa, ja että Helen kantaa riskin pörssisähkön hinnasta (niin kuin kirjoituksessasi sanot), ole vähän harhaanjohtavaa? Näinhän on vain siinä tapauksessa, että pörssisähkön keskihinta on seuraavat puoli vuotta yli tuon 20 senttiä? Muussa tapauksessa tämä takuusopimus tulee kuluttajalle kalliimmaksi kuin pörssisähkö.
Nyt on kaikille suomalaisille saatavissa määräaikainen (24kk) sopimus samanlaisella kulutusvaikutuksella perushintaan 15cent/kWh (Fortum Duo). Mitenkäs se menikään että Helen tulee kuluttajiaan vastaan omalla tappiollisella (6kk) sopimuksella? Määräaikaisuuden pituudellakaan ei ole vaikutusta koska 16.1.–16.7. on sähkönkäytön suhteen keskimääräinen puolivuosi.
Minä en kuulemma saa ennustaa sähkön hintaa, mutta juuri jokin pohjoismainen taho ennustin sähkön hinnaksi kahden vuoden kuluttua viisi senttiä. Kaikissa kiinteähintaisissa sopimuksissa näyttää olevan niin, että sitä halvemmalla saa sähköä, mitä pidempään sitoutuu sitä kiinteää hintaa maksamaan.
On vää Vihreiden viritykset tällaisia, ihmisten pitää ruveta fiksun sähkön aikakaudella pesemään pyykit yöllä, pesukone pitää meteliä, eikä herkkäuniset saa nukuttua. Aamulla pitää lähteä töihin.
Revittele siinä sitten yöaikana pesukoneen linkoa, kun pitäisi aamulla mennä töihin?
Kyllä sähköä saa käyttää milloin haluaa, mutta sille ei kukaan voi mitään, että ajoittain sähkö on kallista.
Soininvaaran kannattaisi perustaa konsulttiyhtö, joka suunnittelisi markkinointikampanjoita
suuryrityksille. Näillä sähkönhinnoilla Helenin sadan miljoonan tappio näyttäisi muuttuvan
sadan miljoonan voitoksi. Siis fiksu-takuu sähkon hinnalla. Kun pörssisähkön hinta matelee alhaalla.
Itsekin kiiruhdin ottamaan tarjouksen. Olen varautunut kyllä siihen, että tein huonon päätöksen,
mutta eipähän tarvitse seurata pörssisähköä.
Kenen mielestä on oikein, että kun Helen ehti puolen vuoden ajan solmia vuoden tai kahden sopimuksia pelokkaiden vanhusten kanssa, jotka siis eivät saa unto, jos hinta ei ole etukäteen tiedossa,
niin laskutetaan nyt sitten vuosi tai kaksi sähköenergiasta yli 30c/kWh?
Kun yhdenkään kuun keskiarvo pörssipuolella ei pääse lähellekään tätä?
Onko meillä nyt siis termi “kohtuullinen ylihinta”, koska futuurisopulit saivat syksyllä hepulin?
en edusta helen yhtiötä, en ole yhtiön hallituksessa, en asu helsingissä ja en ole helsingin valtuustossa. kommentoin yksityishenkilönä, mutta olen pitkän linjan vihreiden äänestäjä.
tämä on ennakkoarvio, ei siis ennakon ennakkoarvio. vaikka sähkömarkkinoilla voi tapahtua yllätyksiä ja myös poliitikassa, tuntuu siltä että tilanne olisi vähän vakiintunut.
>“Tämän arvioidaan maksavan yhtiölle noin sata miljoonaa euroa menetettyinä tuloina.”
tätähän päätettiin joulukuussa, jolloin tilanne näytti vähän toisenlaiselta. jo silloin vähän arvelin että “fiksusähkö takuu” voi kostautua 6kk määräaikaisen takia. nyt kun katselee pörssihintoja tammikuulta ja helmikuulta, niin oliko tämä “fiksusähkö takuu” business operaatio!? mihinkä suuntaan noi sadat miljoonat menee!? tämä siis jo tammikuussa, miten sitten myöhemmin keväällä. en edes olettanut tällaista jo tammikuussa. meneehän ne fyffet kaupungin kassaan (epäsuorasti) jolloin niitä voidaan käyttää äänestäjien hyväksi.
jos “fiksusähkö takuu”:ta vertaa yleisopimukseen niin tottakai “fiksusähkö takuu” tulee halvemmaksi.
no, minun rahastusyhtiöni … eiku siis sähköyhtiöni, jolla on suurempi hinta yleissopimuksissa kuin helen:llä, on päättänyt alentaa yleishinnan helen:n tasolle. siltikin hinta on sellainen että tuntisähköhinta-sopimus kutsuu musta-aukon voimalla. pelasin tavallaan riskipeliä että jos joku olisi mennyt pieleen niin yleisopimus olisi voinut kuitenkin olla parempi.
tässä tilanteessa taitaa tuntisähköhinta-sopimus olla paras ja kehottaisin välttämään määräaikaisia.
tosiaan, talvea on vähän jäljellä ja alkukevät. yllätyksiä voi tulla.