Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (1) Toimeentulotuki

37 vastausta artikkeliin “Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (1) Toimeentulotuki”

1. “Kelan syn­te­jä: Kelan ehkä pahin moka on se, että vaik­ka laki vaati toimeen­tu­lo­tukea saavia hake­mas­ta ensisi­jaisia etuuk­sia, Kela ei vaat­in­ut. Nyt hal­li­tus on kor­jaa­mas­sa tätä mokaa, mut­ta ongel­mak­si on muo­dos­tunut, että myös työkyvyt­tömien pitää hakea myös työt­tömyys­tur­vaa, vaik­ka oikea etu­us olisi työkyvyt­tömyy­seläke . Näin hei­hin haaskataan heille sopi­mat­to­mia toimenpiteitä.”

   Ei tarvitse hakea työt­tömyys­tur­vaa, jos on oikeus työkyvyt­tömyy­seläk­keeseen. Jos ei ole oikeut­ta työkyvyt­tömyy­seläk­keeseen, pitäisi sel­l­aista tietenkin sit­ten hakea. Jos ei sel­l­aista tah­do hakea, vaik­ka ilmeisel­lä tapaa pitäisi olla oikeus sel­l­aiseen, niin sit­ten pitää hakea työttömyysturvaa.

   Tämä “mielet­tömyys” ei ole hal­li­tuk­sen keksin­töä, vaan itse asi­as­sa suo­ma­laisen val­tion­sään­töoikeuskoneis­ton. Perus­tur­vaan 19.2§ nimit­täin liit­tyy “kat­tavu­us­dok­tri­i­ni” eli kukaan ei saa pudo­ta välistä, ja kaikil­la pitäisi olla jokin ensisi­jainen etu­us. Kos­ka nyt näil­lä tapauk­sil­la ei oikeut­ta työkyvyt­tömyy­se­tu­u­teen ole, niin se on sit­ten työ­markki­natu­ki — joka muutenkin on perus­tus­laki­valiokun­nan myötä­vaiku­tuk­sel­la kaa­tolu­ok­ka näille tapauksille.

   Kun­ni­aa myös sinne, mihin kun­nia kuuluu.

   Vastaa

   1. Niin. Perus­tur­valau­takunnal­ta aivan järkevä kan­nan­ot­to, prag­maat­ti­nen, eikö vain?

      Vastaa

2. Näin varmis­tet­ti­in, etteivät toimeen­tu­lo­tukea saavien kan­na­ta tehdä yhtään mitään, ei edes 150 euron edestä. Samal­la toimeen­tu­lotuen saa­jien määrää nos­teti­in heiken­tämäl­lä ensisi­jaisia etuuk­sia, ennen kaikkea sovitel­tua päivära­haa ja asumistukea.

   Seurasin noin vuosi sit­ten San­ni Grahn-Laasasen haas­tat­telua. Siinä hän kehui, miten paljon hal­li­tus on tehnyt työt­tömyy­den paran­tamisek­si, mm. kan­nustin­loukku­ja purkamalla.

   Tämä oli aivan käsit­tämätön­tä set­tiä. Kokoomus kuvit­telee, että Suomes­sa elää suuri joukko ihmisiä, jot­ka silkkaa laisku­ut­taan elävät osa-aikatyön ja jonkun tukimuodon yhdis­telmäl­lä. Kokoomuk­sen logi­ik­ka on, että kun osa-aikatyön tekem­i­nen tehdään kan­nat­ta­mat­tomak­si, niin nämä ihmiset ryhdis­täy­tyvät ja alka­vat tekemään kokoaikatyötä. Todel­lisu­udessa hal­li­tus on tehnyt pienen tuot­tavu­u­den työn tekemisen kan­nat­ta­mat­tomak­si, joten pien­i­t­u­loiset eivät tee enää niitäkään.
   Erik­seen on huo­mautet­ta­va, että toimeen­tu­lotuel­la käteen jää usein enem­män rahaa kuin työt­tömyys­tur­val­la, joten mik­si köy­hä edes halu­aisi rek­isteröi­tyä työnhakijaksi?

   Vastaa

3. Toimeen­tu­lo­tu­ki Suomes­sa on kyl­lä type­r­in jär­jestelmä ikinä. 

   Olin työt­tömänä 300€ suo­jaosien aikana. Tein kaik­ki mah­dol­liset työkeikat ja pysyin toimeen­tu­lotuen yläpuolel­la”. Nykyjär­jestelmässä en tek­isi yhtään keikkaa, kun ansiosi­don­naista leikataan. Kokoaikatyö tai ei mitään.

   Vastaa

   1. Kokoaikatyö tai ei mitään.

      Tämä on ajanut muun­muas­sa lehtiä vaikeuk­si­in, kun jake­lu­työn­tek­i­jät oli­vat usein osa-aikaisia. Mon­et ovat lopet­ta­neet, kun tämä hom­ma ei enää kannata.

      Hal­li­tus­puolueet kri­ti­soi­vat tuk­i­jär­jestelmää pas­sivoivak­si, mut­ta muut­ti­vat sitä entistä enem­män siihen suun­taan. Täy­del­lisen absur­dia. Nykyään toimeen­tu­lotuen saa­jan ei kan­na­ta tehdä _yhtään mitään_ tilanteen­sa parem­mak­si. Ei töitä, ei opiskelua, ei saa kerätä edes rahaa säästöön.

      Ymmär­rän että hal­li­tus halusi lisätä kokoaikatyön tek­i­jöi­den määrää, mut­ta heil­lä ei näytä ole­van minkään­laista ymmär­rystä ettei osa-aikaisu­u­den muut­ta­mi­nen kokoaikaisu­udek­si ole ilmoitusasia.

      Vastaa

      1. Kuten jäätelön­myyn­tifir­matkin, myös main­os­ten­jakelu­fir­mat palkkaa­vat usein ensisi­jais­es­ti jake­li­joik­si 14–16 ‑vuo­ti­ai­ta, joista ei tarvitse mak­saa työeläke­mak­su­ja. Lain mukaan työeläke­mak­sut alka­vat vas­ta työn­tek­i­jän täyt­täessä 17 vuot­ta. Palkkaku­lu on alle 17-vuo­ti­aista merkit­tävästi pienem­pi kuin niistä, joista pitää palkan lisäk­si mak­saa täy­det sosiaaliturvamaksut.

         Täysi-ikäisil­lä jake­lu­työstä käteen jäävä palk­ka on usein niin pieni ver­ratu­na siihen, että jake­lu­työn takia pitää sitoutua ole­maan tiet­ty­inä aikoina käytet­tävis­sä sään­nöl­lis­es­ti, että moni täysi-ikäi­nen siitä kieltäy­tyy. Mut­ta nuo­ria opiskelun ohes­sa lisä­tu­lo­ja halu­avia riit­tää. Joil­ta ei mene usein juuri vero­jakaan pienen kokon­aisvu­osi­t­u­lon takia.

4. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Toimeen­tu­lo­tukea ei ole alen­net­tu mut­ta ensisi­jaisia etuuk­sia on alen­net­tu jopa aika paljon (helsinkiläi­nen osa-aikatyötä tekevä yksin­huolta­jaäi­ti 600 €/kk). Sen takia toimeen­tu­lotuel­la ole­vien märät ovat kas­va­neet ja yhä use­ampi on syväl­lä toimeen­tu­lotuen varas­sa niin, että omia ansio­tu­lo­ja pitää olla aika paljon ennen kuin niistä hyö­tyy yhtikäs mitään.”

   Tuo väite ei pidä paikkaas­na Kelan tilas­to­jen perus­teel­la. Perus­toimeen­tu­lotuen saa­jat — tilas­ton mukaan toimeen­tu­lotuen saa­jien määrät ovat kehit­tyneet seu­raavasti viimeisen 9 vuo­den aikana, jos­sa on Kelan net­ti­sivu­jen tilas­tois­sa julka­istu takara­javu­osi täl­lä hetkellä:

   Saa­jat / Saa­jien osu­us väestöstä / %
   2025 / 365 029 / 6,4 %
   2024 / 356 437 / 6,3 %
   2023 / 355 464 / 6,3 %
   2022 / 355 426 / 6,4 %
   2021 / 378 579 / 6,8 %
   2020 / 417 071 / 7,5 %
   2019 / 396 638 / 7,2 %
   2018 / 408 393 / 7,4 %
   2017 / 402 564 / 7,3 %

   Toimeen­tu­lotuen saa­jien osu­u­den huip­pu on ollut 2010-luvun lopus­sa, ja alim­mil­laan toimeen­tu­lotuen saa­jien määrä on ollut vuosi­na 2023 ja 2024. Tulos on ollut lakien vaiku­tusarvioin­tei­hin ver­rat­tuna erit­täin yllät­tävä, kos­ka vuon­na 2024 oli jo leikkauk­set isol­ta osin tehty. Vuon­na 2025 toimeen­tu­lotuen saa­jien osu­us Suomes­sa kasvoi yhden promil­leyk­sikön ver­ran, ja palasi vuo­den 2022 tasolle.

   Toimeen­tu­lotuen euromäärät ovat viime aikoina kas­va­neet kyl­lä, mut­ta saa­jien määrä ei ole olen­nais­es­ti nous­sut. Saa­jakoti­talouk­sien määrä on jonkin ver­ran kas­vanut, mikä on johtunut siitä, että yhä use­ampi toimeen­tu­lotuen saa­ja on ollut yksi­na­su­va, kun taas lap­siper­heitä on tip­punut pois toimeen­tu­lotuen piiristä. Mut­ta toimeen­tu­lo­tukea saavien yksilöi­den osu­us väestöstä on pysynyt viimeiset 4 vuot­ta liki vakiona, ja selvästi 2010-luvun lop­pua alem­mal­la tasolle.

   Vastaa

   1. Eiköhän Soin­in­vaara tarkoit­tanut lauseel­laan juurikin tämän hal­li­tuk­sen päätök­siä ja kuten taulukostasi huo­maa, niin onhan toimeen­tu­lotuel­la ole­vien määrä kasvanut.

      Vastaa

      1. Jus­tus, oletetet­tavasti. Ongel­mana on, että se väite ei pidä paikkaansa. Väit­teessä väitet­ti­in toimeen­tu­lotuen saa­jien määrän kas­va­neen ensisi­jais­ten etuuk­sien leikkauk­sien takia. Mut­ta Kelan tilas­to­jen mukaan toimeen­tu­lotuen saa­jien määrät eivät ole viime vuosi­na juurikaan kas­va­neet, vaik­ka leikkauk­sia tehtäessä vaiku­tusarvioiden joh­dos­ta toimeen­tu­lotuen saa­jien määrien odotet­ti­in merkit­tävästi kas­va­van. Ukrainalai­sista pako­lai­sista on samaan aikaan muo­dos­tunut merkit­tävä toimeen­tu­lotuen saa­jien ryh­mä. Jos kat­so­taan tilas­to­ja ukrainalais­ten saa­ma toimeen­tu­lo­tu­ki pois­taen, toimeen­tu­lotuen saa­jien määrät ovat viime vuosi­na jopa vähentyneet.

         Kelas­takin on viime vuosi­na annet­tu välil­lä Kelan omien tilas­to­jen kanssa ris­tiri­itaisia lausun­to­ja toimeen­tu­lotuen saa­jamäärien kehi­tyk­ses­tä. Vajaa vuosi sit­ten Kelan tutk­i­jat oikaisi­vat mediois­sa liikkunut­ta virheel­listä tietoa taus­toit­taen tilas­to­ja ja ker­toen, että:

         “Perus­toimeen­tu­lotuen saa­jamäärä vuosi­ta­sol­la ei lop­ul­ta kas­vanut vuon­na 2024 ennakkoarvioista ja kuukausi­ta­son tilas­tois­sa näkyvästä kasvus­ta huoli­mat­ta. Kus­tan­nuk­set kuitenkin kasvoivat. Tilas­to­jen taustal­ta löy­tyvät ainakin ukrainalaiset tilapäistä suo­jelua saa­vat ja koti­talouk­sille keskimäärin mak­se­tun tuk­isum­man kasvu.”

         ja

         “Vas­toin yleistä arvio­ta ja huhtiku­us­ta 2024 alka­nut­ta kasvua kuukausi­ta­son tilas­tois­sa, perus­toimeen­tu­lo­tukea vuo­den 2024 aikana saanei­den koti­talouk­sien määrä pysyi vuosi­ta­sol­la ennallaan.

         Perus­toimeen­tu­lo­tukea saanei­den koti­talouk­sien määrä jopa väheni, kun huomioidaan tukea saavien ukrainalais­ten poikkeuk­selli­nen määrä.”

         https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1191716/sosiaaliturvaleikkausten-vaikutuksista-toimeentulotukeen-saa-paremman-kuvan-jos-ukrainalaiset-lasketaan-pois-tilastoista

         Sen jäl­keen ovat vuo­den 2025 tilas­tot valmis­tuneet. Ei tul­lut toimeen­tu­lotuen saa­jamääri­in hyp­päys­tä myöskään vuon­na 2025 vuosi­ta­sol­la, toisin kuin moni odot­ti ja väitti.

   2. Onko sul­la käsi­tys­tä mihin ne lap­siper­heet “tip­puu” pois ttt:ltä?

      Vastaa

   3. “main­os­ten­jakelu­fir­mat”
      Tämä tarkoit­taa enenevis­sä määrin Suomen Postia.

      Tosin mul­la on nyt ollu tois­tavuot­ta “ei main­ok­sia” postiluukussa.
      Kun ei tee mieli joka aamuyö herätä siihen, että main­ok­sia tuppaa.

      Niin olis kiva tietää, että miten toi pain­o­tuote-ilmais­jakelumain­on­ta kehit­tyy, mon­tako vuot­ta siä ylipään­sä enää on olemassa…?

      Vastaa

5. Täysi-ikäisil­lä jake­lu­työstä käteen jäävä palk­ka on usein niin pieni ver­ratu­na siihen, että jake­lu­työn takia pitää sitoutua ole­maan tiet­ty­inä aikoina käytet­tävis­sä sään­nöl­lis­es­ti, että moni täysi-ikäi­nen siitä kieltäy­tyy. Mut­ta nuo­ria opiskelun ohes­sa lisä­tu­lo­ja halu­avia riittää. 

   Ehkä isois­sa kaupungeis­sa, kokeilepa löytää joku jakele­maan täl­lä sys­teemil­lä Lapin Kansaa.

   Vastaa

   1. Eiköhän Lapin kanssa jakele koh­ta, jos ei jo nyt, Posti, joka toinen päivä ja päivän myöhässä.
      Jos­sa osa­tavoite on tap­paa pois se hirveetä tap­pi­o­ta aiheut­ta­va paper­i­jakelu kokonaan.

      Vastaa

      1. Lehtien jakelua ei har­joite­ta kovinkaan kauan mis­sään päin Suomea eikä siis lehtien painamistakaan.

      2. Eiköhän Lapin kanssa jakele koh­ta, jos ei jo nyt, Posti, joka toinen päivä ja päivän myöhässä.

         Joka toinen päivä ja ja päivän myöhässä? Juu eii, posti tulee kahdesti viikos­sa (ehkä) ja kir­jeel­lä kestää noin viikko matka­ta vaikka­pa Oulus­ta Rovaniemelle. Postin jakelul­la ei tosi­aankaan päiväle­hteä jael­la. Eikä kyl­lä paikallisle­hteäkään enää.

         Mut­ta tähän on men­ty, kos­ka viisaat on ker­toneet meille että se on tehokasta.

         Lehtien jakelua ei har­joite­ta kovinkaan kauan mis­sään päin Suomea eikä siis lehtien painamistakaan.

         Niin, sehän on vain toimi­ala joka luo työ­paikko­ja Suomeen, mitäpä sil­lä tekee. Parem­pi että medi­ankin toimit­taa suo­ma­laisille jonkun amerikkalaisen triljonäärin tekoäly.

         Ihmiset itse asi­as­sa edelleen arvosta­vat print­ti­me­di­aa, kos­ka — yllät­tävää kyl­lä — luot­ta­mus netis­sä ole­vaan infor­maa­tioon on rom­ah­tanut. Mut­ta jakelukus­tan­nuk­set ovat nykyään tolkut­toman korkeat, ja kas­va­vat joka vuosi kym­meniä prosentteja.

      3. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
         6.4.2026 10:11

         Lehtien jakelua ei har­joite­ta kovinkaan kauan mis­sään päin Suomea eikä siis lehtien painamistakaan.

         Saas nähä, päiväle­hdet tiet­ty kutis­tuu nopeit­en, mut­ta jos mul­ta olis kysyt­ty melkein 30 vuot­ta sit­ten, jol­loin aloin luke­maan sähköistä hesaria, niin oisin arvan­nu, että painami­nen lop­puu 10 vuo­den päästä.
         Paper­ille painami­nen kir­jo­jen kanssa elää myös kum­mallisen sinnikkäästi.
         Ehkä tuo on sukupolvikysymys, jos­sa nuorem­mat, kun asu­vat jatkos­sa aina vaan ahtaam­min, eivät enää pidä iso­ja kir­jahyl­lyjä, jol­loin kir­jo­jen myyn­ti sit­ten näivettyy.
         Osalli­nen tiet­ty on sähköisen sisäl­lön ongel­mat kir­jas­to­laitok­sen kanssa.

         Sanomale­htien kanssa tiet­ty on sekin vai­h­toe­hto, että ehkä niitä ei 5 vuo­den päästä ole edes sähköisessä muo­dos­sa. Tai jäl­jel­lä on yksi Sanoman ja yksi Alman lehti…

      4. Yamasanoo:
         6.4.2026 12:01

         Joka toinen päivä ja ja päivän myöhässä? Juu eii, posti tulee kahdesti viikos­sa (ehkä) ja kir­jeel­lä kestää noin viikko matka­ta vaikka­pa Oulus­ta Rovaniemelle. Postin jakelul­la ei tosi­aankaan päiväle­hteä jael­la. Eikä kyl­lä paikallisle­hteäkään enää.

         Mut­ta tähän on men­ty, kos­ka viisaat on ker­toneet meille että se on tehokasta.

         Ei ole tehokas­ta, vaan taloudellista.
         Jos sanomale­hdet jaet­taisi­in kuten sil­loin, kun jokainen tilasi paper­il­la ja puo­let kansas­ta tilasi jotain paper­ile­hteä, niin kaik­ki lehdet olis konkassa.
         Yhden lehden jakelu mak­saa 10x, kun jaet­tavaa on 1/10.

         Meil­lä tääl­lä pk-seudul­la on sit­ten eri asia kuin siel­lä jos­sain Oulu-Rovanie­mi-korkeudel­la, kos­ka fai­ja tilaa edelleen paper­il­la joitakin paikallisle­htiä ja ne kyl­lä posti kan­taa laatikkoon sil­lä päivän pari viiveel­lä. En oo ihan var­ma, mut kai Espoos­sa jae­taan pos­tia nykyään joka toinen päivä?

      5. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
         6.4.2026 10:11

         Lehtien jakelua ei har­joite­ta kovinkaan kauan mis­sään päin Suomea eikä siis lehtien painamistakaan.

         Ole­tatko, että myös kir­je­postin jakelu lopetetaan?
         Kos­ka jos siis lehdet jae­taan kir­je­posti­na, ei se aiheuta kus­tan­nuk­sia enem­pää kuin se kirjepostikaan.

      6. Kir­jeitä tul­laan jaka­maan kaht­e­na arkipäivänä viikossa.

      7. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
         7.4.2026 21:33

         Kir­jeitä tul­laan jaka­maan kaht­e­na arkipäivänä viikossa.

         Ja mik­si siis tuos­sa yhtey­dessä ei jaet­taisi lehtiä?

         Demografi­as­ta vois päätel­lä, että se, joka nyt vielä tilaa paper­ile­hteä, tekee niin elämän­sä lop­pu­un asti. Joka vois tarkot­taa sitä, että seu­raa­vat 20 vuot­ta tilaus­määrät las­kee vain vähän ja sit­ten sen jäl­keen rankasti.

         Kun et suos­tunut ker­tomaan Tan­skan TTT:n kokoa, niin: 1500€/kk kouraan ja lisäk­si saa tehdä töitä 4,20€/h, ettei toi sum­ma laske ollenkaan.
         Eli ovat ihan eri pla­nee­tal­la kuin Suo­mi. Ottaen huomioon vielä ostovoiman.

         Jon­ka takia iskee vähän vihak­si, kun jotkut vil­jelee “yhteis­po­hjo­is­maista” fuu­laa, kun tot­takai rikkaat maat voi taa­ta parem­man sosi­aal­i­tur­van pienem­mäl­lä osal­la BKT:sta ja taas köy­hä Suo­mi ei. Joko isom­pi osa siihen kuluu, tai sit­ten sitä ei ole. Leikkaa­jat ovat olleet val­las­sa, eri­tyis­es­ti koulu­tussek­to­ril­la, jo vuosikym­meniä ja hedelmät (siis niiden puute) näkyy.
         Eilen opin, että perusk­oulun “val­takun­nal­liset” lopetet­ti­in 90-luvul­la, joten kukaan ei edes tiedä, mil­la­nen kokon­aisku­va nyt on.

      8. Ja mik­si siis tuos­sa yhtey­dessä ei jaet­taisi lehtiä? 

         Epäilen kos­ka se jakelu hin­noitel­laan niin korkeak­si että lehdet eivät sel­l­aisia raho­ja ole valmi­ita mak­samaan. Se että mik­si se hin­noitel­laan niin kun luulisi että se työmäärä ei mikään mah­do­ton var­maan olisi jos jakelua tehdään muutenkin, en valitet­tavasti osaa sanoa. Var­maankin siihen liit­tyy tulostavoit­teet yms muu­ta type­r­yyt­tä. Kyl­lähän VR:kin pakote­taan mak­soimaan voit­to­ja ja ylläpitämään keinotekoista niukku­ut­ta eli aje­lut­ta­maan mui­ta kuin suosi­tu­impia reit­te­jään puoli­ty­hjil­lä junil­la, alem­mil­la lipun­hin­noil­la junat var­masti täy­teen saataisi­in mut­ta kai rahamiehet laske­neet että kan­nat­taa voiton mak­si­moimisek­si ajaa niitä puolityhjinä.

      9. Paper­ile­hden suo­sio luk­i­joiden kesku­udessa ale­nee, kos­ka minäkin olen lukenut val­taosa paperi-Hesarin jutu­ista jo netistä. Ilta-Sanomien pape4riversion swu­o­sio on rom­ah­tanut mur­to-osaan, kos­ka net­ti on aina nopeampi ja parem­min suun­nat­tavis­sa. Enää eläkeläiset osta­vat paper­ile­hden. Sik­si iltapäiväle­htien jutut pain­ot­tuvat van­hus­ten tautei­hin. Viime aikoina on olut paljon jut­tu­ja perin­nön­jaos­ta. Lop­un alkua?

      10. Käyt­täjälle toke:

          “Leikkaa­jat ovat olleet val­las­sa, eri­tyis­es­ti koulu­tussek­to­ril­la, jo vuosikym­meniä ja hedelmät (siis niiden puute) näkyy.
          Eilen opin, että perusk­oulun “val­takun­nal­liset” lopetet­ti­in 90-luvul­la, joten kukaan ei edes tiedä, mil­la­nen kokon­aisku­va nyt on.”

          Samas­sa artikke­lis­sa pitkän uran ope­tus­min­is­ter­iössä ker­tonut ker­toi meille, kuin­ka koulu­tusjär­jestelmä korjataan.
          Tämä on minus­ta äärim­mäisen yleinen tren­di Suomes­sa, joku “asian tun­ti­ja”, joka on hyvin vähän tehnyt tun­temaansa asi­aa elämän­sä aikana käytän­nössä ker­too meille, mitkä ovat ongel­mat ja kuin­ka ne kor­jataan. Aivan klas­sista top-down man­ageroin­tia, suuri johta­ja ylhäältä ker­too miten asi­at paran­netaan, eikä tek­i­jöiltä kysytä mitään tai heitä osal­lis­te­ta mitenkään. Suomes­sa kun tek­i­jä ei ymmär­rä yhtään mitään, ja ymmärtää vieläkin vähem­män omas­ta työstään ja sen tehokkaas­ta organisoinnista.
          Ain­oas­taan asi­aan pere­htyneet tutk­i­jat kykenevät suo­ma­laises­sa mer­i­tokra­ti­as­sa käsit­tämään täl­lai­sista asioista yhtään mitään. Sama “asian tun­ti­ja” ‑usko näkyy Itä-Suomen hyv­in­voin­tialueen pro­fes­sorin töis­säkin, jälleen ker­ran töitä tekemätön tietäjä ker­too nor­sun­lu­u­tor­nista miten tehokku­ut­ta nostetaan.

6. “Pesukoneen hajoamiseen ei siis saa varautua. Tämä on peri­aat­teena niin jär­jetön, ettei sitä ymmärtääk­seni sovel­leta käytän­nössä, vaik­ka laki niin vaatiikin.”

   Sain viime vuon­na kak­si kuukaut­ta toimeen­tu­lo­tukea, kun elämässä tapah­tui lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la use­ampi vas­toinkäymi­nen sairas­tu­misi­neen, ns. “per­fect storm”. Sit­tem­min olen selvin­nyt, ja olen tietysti yhteiskun­nallemme kiitolli­nen. Ilman saa­maani apua en olisi kir­joit­ta­mas­sa tätä. Mut­ta halusin tarken­taa tähän, että todel­lakin on niin, että mikä tahansa tileil­lä ole­va raha vähen­netään myön­net­tävästä toimeen­tu­lotues­ta, samoin mikä tahansa tulo, ml. pien­imuo­toinen työ jos sel­l­aista pystyy tekemään, tai ystävien ja per­heen mah­dol­liset lahjoituk­set jos sel­l­aisia saa. Myös asum­is­tu­ki vähen­netään. Kaik­ki vähen­netään, siis mitään tuloa tai omaisu­ut­ta ei saa olla ja kyl­lä, tämä tehdään pieteetil­lä ja euron tarkku­udel­la. Tiliot­teet tulee toimit­taa use­am­man kuukau­den ajal­ta toimeen­tu­lo­hake­muk­sen liitteiksi.

   Toimeen­tu­lotuen määrästä näkee joskus julk­isu­udessa häm­men­täviä, yliampu­via arvioi­ta. Tuen määrä on ihan Kelan sivuil­ta luet­tavis­sa, peru­sosa vält­tämät­tömi­in kului­hin kuten ruokaan on 578,43 euroa kuukaudessa, ja asum­is­menot kuten vuokra kate­taan sel­l­aisi­naan kolmek­si kuukaudek­si, jon­ka jäl­keen ne kor­vataan kun­tako­htaisen rajan mukaan, joka on esim. Helsingis­sä 715 euroa kuukaudessa. Julk­isu­u­den arviot liit­tynevät tilanteisi­in, jois­sa henkilö saa perus­toimeen­tu­lotuen lisäk­si ehkäi­sevää tai täy­den­tävää toimeentulotukea.

   Lisäk­si perus­toimeen­tu­lo­tukea saa tarvit­taes­sa erik­seen mm. resep­tilääkkeisi­in, ter­vey­den­huol­lon asi­akas­mak­sui­hin tai henkilö­todis­tuk­seen, lista löy­tyy Kelan sivuil­ta. Nämä mak­se­taan jälkikä­teen lasku­ja vas­taan, joiden mak­sun Kela tark­istaa tiliotteelta.

   Jokaiselle kuukaudelle haetaan tukea erik­seen ja uud­estaan uusine liit­tei­neen, eli mitään sairaus­päivära­han tai ansiosi­don­naisen kaltaisia pidem­piaikaisia päätök­siä toimeen­tu­lo­tu­keen ei saa. Eli vaikka­pa helsinkiläiselle toimeen­tu­lo­tu­ki on (kol­men kuukau­den jäl­keen) 1293,43 euroa kuukaudessa, lisäk­si tarvit­taes­sa tuo erik­seen mak­set­ta­va tuki esim. lääkkeisiin.

   En ole asiantun­ti­ja tässä asi­as­sa, voin ker­toa vain tämän oman koke­muk­seni ja ymmär­ryk­seni. Sanois­in kuitenkin vaikutel­manani että toimeen­tu­lo­tu­ki on hie­man jous­tam­a­ton, kankea ja riit­tämätön juuri niis­sä mah­dot­tomis­sa ja yllät­tävis­sä tilanteis­sa joi­hin se on ymmärtääk­seni tarkoitet­tu. Mut­ta ihmisen tilanteen kroon­istues­sa siitä saat­taa täy­den­tävine ja ehkäi­sevine osi­neen tul­la tietyn­lainen tuloau­tomaat­ti jos­ta on nimeno­maan hyvin vaikea pyris­tel­lä pois vaik­ka halu­aisikin, kos­ka pystyäk­seen toim­i­maan autonomis­es­ti ja suun­nitel­mallis­es­ti yhteiskun­nas­samme ihmisel­lä täy­tyy olla jotain varo­ja, joi­ta juuri toimeen­tu­lotuel­la ei saa olla ollenkaan. Eli kun ker­ran Suomes­sa tipah­taa ikään kuin jär­jestelmän piiristä pois pidem­mäk­si aikaa, olit­pa sit­ten ollut palkkatyössä tai jol­lain pidem­päaikaisel­la tuel­la, kuten työn­hak­i­jana, opiske­li­jana tai vaikka­pa kuntou­tustuel­la, on paluu “nor­maali­in” jär­jestelmän luon­teen vuok­si han­kalaa vaik­ka moti­vaa­tio­ta olisikin, saati sit­ten jos tilanteeseen liit­tyy vielä päälle vaikka­pa sairaut­ta tai päihdeongelmaa.

   Vastaa

   1. Näin se valitet­tavastiu taitaa olla. Nyt on todel­lakin otet­tu käyt­töön tuo aiem­min kuol­lut lain vaa­timus, että toimeen­tu­lotues­sa vähen­netään edel­liseltä kuukaudelta säästöön jäänyt pienikin raha­sum­ma. Käytän­tö on aivan hölm­lö eikä säästä verora­ho­ja lainkaan, kos­ka eihän kukaan jätä mitään tilille kuun vaihteessa.

      Vastaa

      1. Aika moni ilmeis­es­ti jät­tää jokusen euron tilille aina kuun vai­h­teessa. Ei ole edes teknis­es­ti ihan help­poa tyh­jen­tää tiliä nykyaikana, jos on vaikka­pa kehi­tys­vam­mainen tai muis­ti­sairas toimeen­tu­lotuen saa­ja. Niitä ei tule kaik­ki opti­moimaan koskaan jo senkään takia, ettei kaikil­la toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkail­la ole pääsyä oma­lle pankkitililleen.

7. 1.
   Hyvä, että ohjataan ensisi­jaiselle etu­udelle. Toimeen­tu­lotuen ei pitäisi olla sellainen.
   2.
   Työt­tömyys­tur­vaa pitäisi antaa henkilöille, jot­ka aidosti työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Kun henkilö siir­retään työvoima­hallinnon asi­akkaak­si vaik­ka hänen oikea palve­lu­tarpeen­sa olisi sosi­aali­palve­lut, tämä aiheut­taa ‘häir­iökysyn­tää’.
   3.
   Meiltä puut­tuu ensisi­jainen tuki, joka on jotain osal­lis­ta­van sosi­aal­i­tur­van omaista, tai jokin muu kuin työ­markki­natu­ki. On ihmisiä, melko paljon, jot­ka eivät juuri nyt / tai koskaan, ole suo­raan avoin­ten työ­markki­noiden käytet­tävis­sä (ei edes palkkatuella).
   4.
   Suo­jaosan pois­to oli suurin virhe. Suo­jaosa oikeasti sai ihmisiä tien­aa­maan edes jotain (joka ei syönyt tukia heti). Tämä pöhinä syn­nyt­ti työt­tömis­sä akti­ivi­su­ut­ta ja toim­intaa, joka nyt on hävin­nyt. (Believe me, I know.) Mielestäni on toden­näköisem­pää, että vähän tien­aa­va siir­tyy osa-aikatyöstä vähem­miltä tun­neil­ta enem­mille tun­neille, kuin että täysin työtön siir­tyy suo­raan kokoaikatyöhön.
   5.
   Toimeen­tu­lo­tukea tul­laan alen­ta­maan rankalla kädel­lä niiltä, jot­ka eivät kykene työvoima­palvelu­jen ehto­ja ja toim­intat­apo­ja suorit­ta­maan. Joitakin tämä voi ryhdis­tää. Jotkut putoa­vat syvem­mälle. (Jos palve­lut toimi­si­vat kuten ihan­nemaail­mas­sa, tilanteisi­in voitaisi­in reagoi­da. Mut­ta kun­nat ja hyv­in­voin­tialueet joutu­vat pris­orisoimaan palvelu­jaan, jol­loin regaoin­tikyky näi­hin haasteisi­in ei ole ‘opti­maalisel­la tasolla’ 😉

   Vastaa

8. Ode,
   Ker­toisitko meille paljonko vaik­ka Tan­skas­sa on viime­si­jainen toimeentulotuki?
   Että saataisi­in vähän per­spek­ti­iviä tuo­hon “avokätisyy­teen”…

   Vastaa

9. <block­quotePa­per­ile­hden suo­sio luk­i­joiden kesku­udessa ale­nee, kos­ka minäkin olen lukenut val­taosa paperi-Hesarin jutu­ista jo netistä.

   Ilta-Pulut ovat vähän eri asia, kos­ka päivän­polt­ta­vat klikkiot­sikot ovat aina olleet hei­dän bis­nes­mall­insa, ja se toimii netis­sä ihan yhtä hyvin kuin paper­il­la. Kiireet­tömät asi­at ihmiset luke­vat edelleen mielu­um­min paperisi­na, kos­ka pape­ria on mieluisampi lukea.

   Tai luk­i­si­vat, jos lehdet ei olisi niin kalli­ita tila­ta nykyään. Posti nos­taa jakelukus­tan­nuk­sia noin 10-ker­taisel­la vauhdil­la yleiseen inflaa­tio­ta­soon näh­den. Ja jake­li­jat tarvit­se­vat oman auton, niitä hom­mia ei todel­lakaan tee 14–16 ‑vuo­tias opiskelija.

   Kysyin ker­ran Postin asi­akas­palvelus­ta mik­si hei­dän palvelu­iden­sa hin­ta nousee niin kestämät­tömästi, ja vas­ta­si­vat suo­raan että hei­dän pitää tehdä voit­toa X määrä. Sel­l­aista se liike­laitost­a­mi­nen on, voit­toa val­ti­olle, tap­pi­o­ta kansantaloudelle.

   Vastaa

   1. Posti on nykyään voit­toa tavoit­tel­e­va pörssiy­htiö. Ei ole enää liike­laitos. Saat­ta­vat kuitenkin vahin­gos­sa nyt kan­ni­bal­isoi­da oman liike­toim­intansakin, jos nos­ta­vat hin­nat niin ylös, että posti siir­tyy muille alus­toille. Tori-diilil­lä saa pos­til­ta täl­lä het­kel­lä parin kilon pain­oiset paketitkin liikku­maan alle 2 eurol­la 1–2 päivässä kotiovelle, kun halvin eli enin­tään 50 gram­mainen kir­je kul­kee 2,75 eurol­la ja matkaa viikon. Kir­jeet lähetetään nyt mon­esti sit­ten paket­teina, kun se on halvem­pi lähetystapa, ja lehdis­tölle taas pos­ti­tus on täl­lä het­kel­lä niin kallista, että siir­tyvät enenevässä määrin digiin.

      Mitä paper­ile­htien kus­tan­nuk­si­in tulee, merkit­tävä asia niiden hin­to­jen nousus­sa suh­teessa dig­i­taal­isi­in vai­h­toe­htoi­hin on ollut myös arvonlisäveroratkaisuilla.

      Vastaa

      1. Postin ongel­mana on ennen kaikkea kir­je­postin lop­pumi­nen. Mil­loin viimek­si itse lähetit kir­jeen? Vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten posti toimit­ti sen­tään lasku­ja, mut­ta nekin ovat siir­tyneet sähköisiksi.
         Postin katas­trofia täy­den­tää vaa­timus nou­dat­taa tasa­tar­if­fia koko maas­sa, jol­loin kaupunkien sisäiset lähetyk­set siir­tyvät sen kilpailijoille.

      2. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
         10.4.2026 9:49

         Postin ongel­mana on ennen kaikkea kir­je­postin loppuminen.

         Arvaisin, että Postin suurin kir­jeasi­akas on juurikin val­tio ja sen jäl­keen muut julkiset tahot.

         Vira­nomaisvi­estin­tä, kuten vaik­ka verokarhun läh­estystymisyri­tyk­set on pakko hoitaa kir­jeinä, jos vas­taan­ot­ta­ja ei ole valin­nut sähköistä tapaa.
         Suomi.fi ei kehtaa ker­toa käyt­täjämäärään­sä ja kun se ker­too, että “74% on käyt­tänyt palvelui­ta”, on täl­lä het­kel­lä käyt­täjiä olta­va vähem­män ja sitä viestikanavaa käyt­tää 90% käyttäjistä.
         Eli max. 65% käyt­tää sähköistä viestikanavaa.
         Enkä usko tuon edes juurikaan nousevan.
         Ne jot­ka halu­a­vat ja tule­vat käyt­tämään sähköistä viestin­tää tekevät sen jo nyt.
         Ja lähin­nä se yli 70v-kansa, joka ei nyt käytä, ei var­mas­tikaan halua käyt­tää jatkossakaan.
         Var­maankin hyvin ident­tistä verkkopankkien käytön kanssa, joskin siinä on moninker­tainen taloudelli­nen kan­nuste. Tarvin­nee kuvitel­la (kos­ka eivät ker­ro), että jouluku­us­sa tehty kyse­ly­tutkimus suun­tau­tui täysikäisi­in, joten vira­nomais­pos­tia paper­il­la vas­taan­ot­taa 1,6 miljoon­aa ihmistä.

         Eli pelkästään verokarhu läh­estyy suo­ma­laisia 3,2 miljoon­al­la kirjeellä.
         Kela var­masti suurem­mal­la määrällä?
         Vaalit taitaa olla Pos­tille kym­me­nien miljoonien tienesti?
         (Voit­toa tiet­ty tuos­ta vain murena.)

         Pos­ti­mak­su­ista val­tio mak­saa siis 67%:sti itselleen.

   2. “Kiireet­tömät asi­at ihmiset luke­vat edelleen mielu­um­min paperisi­na, kos­ka pape­ria on mieluisampi lukea.”
      Toi on tosi­aan se suo­ma­lainen käsitys.
      Kun kehit­tyneessä maail­mas­sa ostel­laan e‑pa­per-lait­tei­ta, joista on ihan yhtä muka­va lukea kuin paper­il­ta ja mukana kul­keekin sit­ten koko kir­jahyl­ly tai jopa kirjasto.
      Ehkä suo­ma­laisille tuo­hon tarvit­taisi­in paperin ja pain­o­mus­teen haju mukaan, jot­ta olis “aut­ent­ti­nen” lukukokemus?

      Tosin reMark­ablen väriver­sio tuli vas­ta 2024 ja hin­tavi­akin ovat.
      Kuten väril­liset Kindletkin.

      Vastaa

      1. Väri-Kin­dle ei tain­nut olla e‑inkkiä? Ainakin itse tui­jotan ruu­tua muis­sa yhteyk­sis­sä niin paljon, että halu­an lep­u­ut­taa silmiäni varsi­nai­sis­sa lukuhommissa.

      2. “Arvaisin, että Postin suurin kir­jeasi­akas on juurikin val­tio ja sen jäl­keen muut julkiset tahot.”

         Turus­sa verot­ta­jan postin jakaa TS-yhtymän omis­ta­ma Tieto­jakelu varhais­jakelun ohel­la — siis yöl­lä. Alueil­la mis­sä lehtiy­htiö omis­taa jakelu­fir­man, varhais­jakelu ei var­masti ihan heti tule loppumaan.

      3. Yamasanoo:
         11.4.2026 0:43

         Väri-Kin­dle ei tain­nut olla e‑inkkiä? Ainakin itse tui­jotan ruu­tua muis­sa yhteyk­sis­sä niin paljon, että halu­an lep­u­ut­taa silmiäni varsi­nai­sis­sa lukuhommissa.

         Kyl­lä taitaa.
         Teknolo­gian nimi on Colorsoft.

         Et siis ehkä ole tajun­nut e‑readerin ideaa?
         Idea on, ettei se rasita silmiä yhtään enem­pää kuin se paperi.
         Sik­si se siis on olemassa.
         Muuten­han kel­paisi mikä tahansa tabletti.

      4. Åbo­rig­i­naal­isanoo:
         11.4.2026 4:18

         Turus­sa verot­ta­jan postin jakaa TS-yhtymän omis­ta­ma Tieto­jakelu varhais­jakelun ohel­la — siis yöl­lä. Alueil­la mis­sä lehtiy­htiö omis­taa jakelu­fir­man, varhais­jakelu ei var­masti ihan heti tule loppumaan.

         Meil­lä Kallios­sa taitaa Posti tehdä nykyään tuon varhais­jakelun, ainakin hei­dän asu­ista päätellen. Ja samal­la tosi­aankin tulee se kir­je­posti. Eli jos ennen­wan­haan hesarin kolah­dus pos­tiluukus­ta herät­ti, niin nykyään se on sit­ten muu posti, joka herät­tää ja sen tilaus­ta ei voi peru­ut­taa. Onnek­si tiet­ty tosi har­voin nykyään.