Ruuhkamaksut — voi Juhana mitä sanoit!

Olin salaa tyy­tyväi­nen, kun kokoomus val­it­si hyvän ystäväni Juhana Var­ti­aisen pormes­tariehdokkaak­seen. Anni on toki vielä parem­pi vai­h­toe­hto, mut­ta Juhanas­sa panin toiveeni siihen, että mies ymmärtää kaupunki­talousti­eteestä. Sil­loin hän ei voi olla kaukana vihreistä. Hän ei var­maankaan jar­rut­telisi Helsin­gin asun­to­tuotan­toa suo­jel­lak­seen kaupun­gin rakkai­ta raho­ja, kos­ka ymmärtää, että on täysin vas­tu­ullista ottaa lainaa tont­tien vuokrat­u­lo­ja vas­taan. Hän var­maankin ymmärtäisi liiken­teen hin­tao­h­jauk­sen järkevyy­den – mik­si autopaikko­ja pitää rak­en­taa mak­suhalukkaan kysyn­nän mukaan eikä normin pakot­ta­mana ja mik­si autoli­iken­net­tä kan­nat­taa verot­taa ruuhka­mak­suil­la. Hän ymmärtäisi ulkois­vaiku­tuk­sen hin­noit­telun, niin san­otut Pigou-verot.

Sit­ten oli ensim­mäi­nen pormes­tari­tent­ti. Mitä mies sanoi ruuhka­mak­su­ista: jos­sain Lon­toos­sa ja Tukhol­mas­sa ne ovat perustel­tu­ja, mut­ta ei Helsingis­sä ole ruuhkia, joi­ta niil­lä tulisi torjua.

En ollut paikalla, joten en näh­nyt, heilui­v­atko Juhanan kor­vat, mut­ta lähde­tään nyt siitä, että hän puhui parhaan ymmär­ryk­sen­sä mukaan. Käyn läpi, mihin tarvi­taan ruuhka­mak­su­ja, tietulle­ja, kilo­metri­mak­su­ja tai mik­si kukin niitä nyt kutsuukaan.

Se, että autoilua verote­taan enem­män kuin muu­ta toim­intaa, johtuu siitä, että autoilul­la kat­so­taan ole­van negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muual­la voi perustel­la. Autoilus­ta on siis hait­taa muille tai luon­nolle. Käymäl­lä läpi, mitä ulkois­vaiku­tuk­sia autoilul­la on näemme, mik­si autoilua verote­taan haja-asu­tusalueil­la aivan liikaa ja kaupungeis­sa aivan liian vähän.

Hiilid­iok­sidipäästöt.  Autoista tulee yhtä paljon hiilid­iok­sidipäästöjä ben­sal­i­traa kohden, aje­taan sit­ten maal­la tai kaupungeis­sa. Se on kuitenkin samaa hiilid­iok­sidia, jota tulee öljyläm­mi­tyk­ses­tä. Liiken­nepolt­toainei­ta verote­taan paljon enem­män kuin läm­mi­tysöljyä. Siinä täy­tyy olla siis kyse muis­takin ulkois­vaiku­tuk­sista kuin hiilidioksidista.

Onnet­to­muudet. Onnet­to­muuskus­tan­nuk­set ovat ain­oa liiken­teen ulkoisen hai­tan muo­to, joka on vakavampi maal­la kuin kaupungeis­sa. Siitäkin vaku­u­tuk­set mak­sa­vat omaisu­udelle koitu­vat vahin­got ja pienet henkilövanhingot.

Tei­den kulu­mi­nen Tämän merk­i­tys on henkilöau­to­jen osalta niin vähäistä, että sivu­u­tamme tämän. Nas­tat raapi­vat asfalt­tia kuitenkin yhtäläis­es­ti maal­la ja kaupungeis­sa. Raskas liikenne muuten kulut­taa päällysteitä niin mas­si­ivis­es­ti, että rekko­jen mak­samat polt­toain­everot eivät riitä sitä kom­pen­soimaan. Rekkali­iken­net­tä siis subventoidaan.

Liiken­teen melu Autot melu­a­vat maal­la ja kaupungeis­sa yhtä paljon, mut­ta melulle altistu­via on kaupungeis­sa sato­ja ellei tuhan­sia ker­to­ja enem­män. Sähköau­ton moot­torit ovat äänet­tömiä, mut­ta ren­gas­melua tulee aivan yhtä paljon.

Liiken­teen melulle voidaan esti­moi­da taloudelli­nen arvo siitä, mitä meluisa tie, vaikka­pa Man­ner­heim­intie tai Län­siväylä, vaikut­taa asun­to­jen arvoon niiden lähellä.

Myrkyl­liset saas­teet. Auto­jen pakop­utk­ista tulee myrkyl­lisiä pakokaa­su­ja ja sen lisäk­si (nasta)renkaat raapi­vat myrkyl­lisiä par­tikkelei­ta asfaltista. Puo­let meri­in joutu­vas­ta mikro­muo­vista on peräisin renkaista. Saastei­ta tulee maal­la ja kaupungeis­sa yhtä paljon, mut­ta kaupungeis­sa ne pää­tyvät ihmis­ten keuhkoi­hin sato­ja tai tuhan­sia ker­to­ja todennäköisemmin.

Ruuhkau­tu­mi­nen. Jos minä päätän men­nä jon­nekin autol­la sen sijaan, että menisin ratikalla, hidas­tan mar­gin­aalis­es­ti mon­en muun matkan­tekoa. Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­teli­jat simu­loi­vat pari vuot­ta sit­ten asi­aa selvit­tämäl­lä, paljonko yksi autol­la Teol­lisu­uskadulle aamu­ru­uhkas­sa tule­va hidas­taa muiden matkan­tekoa. Vas­taus oli 20 min­u­ut­tia. Se koos­t­ui muu­ta­man sekun­nin tai korkein­taan min­uutin viivästyk­sistä sadoille autoil­i­joille, mut­ta yhteen­sä siis 20 min­u­ut­tia. Joku voi ajatel­la, ettei täl­lä nyt ole väliä, mut­ta vaik­ka yksi autoil­i­ja hidas­taa mui­ta vähän, tuhat autoil­i­jaa hidas­taa tuhat ker­taa enem­män. Jos arvioimme mat­ka-ajan hin­naksi tavanomaiset 10 €/tunti, yksi autol­la töi­hin tule­va tuot­taa siis muille run­saan kol­men euron hai­tan. Pelkästään tämän perus­teel­la voisi perustel­la kol­men euron ruuhkamaksua.

Ruuhkau­tu­misen vaiku­tuk­ses­ta mat­ka-aikoi­hin saa käsi­tyk­sen, kun ver­taa mat­ka-aiko­ja päiväl­lä ja yöl­lä. Helsin­gin seudul­la tehdään päivit­täin 1,5 miljoon­aa automatkaa. Jos arvioimme hyvin varovais­es­ti, että ruuhkau­tu­mi­nen piden­tää niitä keskimäärin viisi min­u­ut­tia, syn­tyy tästä 1,25 miljoo­nan euron arvoinen aikakus­tan­nus päivit­täin eli run­saat 300 M€ vuodessa.

Ruuhkau­tu­mi­nen on kaupunkili­iken­teen ongel­ma. Maaseudul­la ruuhkan aikaansaami­nen vaatisi yhteistyötä ja etukäteissuunnittelua.

Arvokkaan tilan käyttö

Liikenne vie järkyt­tävän paljon arvokas­ta kaupunki­maa­ta. Joka ton­tille pitää tietysti olla katu, mut­ta lev­eitä katu­ja tarvi­taan, kos­ka liiken­net­tä on niin paljon.

Pienen aav­is­tuk­sen tämän merk­i­tyk­ses­tä saa siitä, että jos moot­tori­ti­et Helsingis­sä muutet­taisi­in kaupunkibule­vardeik­si Kehä I:n sisäpuolelta, vapau­tu­isi raken­nus­maa­ta 80 000 asukkaalle. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nuskin on kus­tan­nus, vaik­ka se näkyykin kaupun­gin bud­jetis­sa puut­tuvana tulona.

Tämäkin on ongel­ma lähin­nä kaupungeis­sa, jois­sa maan hin­ta on hel­posti tuhatk­er­tainen maat­alous­maa­han nähden.

Este­vaiku­tus ja kaupunkielämä

Vilkkaat liiken­neväylät heiken­tävät kaupunkielämän laat­ua rankan este­vaiku­tuk­sen vuok­si, kun tien toiselta puolelta on vaikea päästä toiselle puolelle.  Keskus­tan vetovoimaisu­us ja liikenne ovat jatku­vas­sa ris­tiri­idas­sa keskenään. Helsingis­sä on jokaises­ta käve­lykadun pätkästä joudut­tu kamp­paile­maan, mut­ta yhdestäkään käve­lykaduk­si muute­tus­ta kadun­pätkästä kukaan ei ole koskaan ehdot­tanut jalankulk­i­joiden häätämistä uud­estaan pois auto­jen tieltä.

Liiken­teen oikea hin­noit­telu merk­it­sisi val­tavaa parannusta 

Yllä ole­va ei tarkoi­ta, että autoilua pitäisi verot­taa Suomes­sa enem­män, vaan se tarkoit­taa, että sitä pitäisi verot­taa eri taval­la. Val­taosa autoilun ulkoi­sista haitoista kos­kee lähin­nä vain kaupunkili­iken­net­tä ja myös kaupunkili­iken­teen hai­tat riip­pu­vat jyrkästi ajas­ta ja paikas­ta. Niin­pä autoilu on räikeästi yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la Vaik­ka vero­tuk­sen taso pysy­isi ennal­laan, sen suun­tau­tu­mista muut­ta­mal­la saataisi­in paljon hyvää aikaan. Talousti­eteis­sä puhutaan tehokku­ustap­pi­oiden vähen­tämis­es­tä. Niitä voitaisi­in vähen­tää todel­la paljon.

Tukhol­man ja Göte­bor­gin “tyh­mät” tietul­lit ovat parem­pia kuin ei mitään, mut­ta aivan olen­nais­es­ti parem­paa tulok­seen päästäisi­in satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­val­la ajan ja paikan mukaan jyrkästi erotel­lul­la älykkäil­lä maksulla.

Tämä ei tarkoi­ta vain autoilun rajoit­tamista – joitakin rajoituk­sia voidaan myös lieven­tää. Ajatel­laan vaikka­pa muinaista Pitkän­sil­lan ajok­iel­toa. Se oli perustel­tu pääos­al­la liiken­net­tä, mut­ta jos oli menos­sa sil­lan toiselta puolelta toiselle, kier­to Hak­e­niemen sil­lan kaut­ta oli kohtu­u­ton­ta. Pane­mal­la sil­lal­la muu­ta­man kymme­nen sentin mak­su olisi saatu suurin osa autoista pois, mut­ta sil­lan oli­si­vat voineet ylit­tää ne, joil­la vai­h­toe­htoinen reit­ti sopisi huonos­ti. Mon­es­ta ehdot­tomas­ta läpi­a­jok­iel­losta voitaisi­in näin luopua.

Nykysään­nöil­lä voidaan vain sal­lia tai kieltää, mut­ta ei ole keino­ja vähen­tää. Mak­su olisi sellainen.

Satel­li­it­ti­paikan­nus­ta on vas­tustet­tu yksi­ty­isyy­den suo­jal­la. Perustelu kuu­lostaa vähän koomiselta, kos­ka val­taos­al­la suo­ma­lai­sista kuitenkin on taskus­saan kän­nykkä, joka seu­raa hei­dän kaikkia liikkeitään koko ajan, eikä vain liikenteessä.

= = = =

Juhanan kan­nan­ot­to kuu­losti niin usko­mat­toma­l­ta, että en sitä itse asi­as­sa usko. Mut­ta on siinä jotain hyvääkin. Jos ker­ran on niin, ettei liiken­teen ruuhkau­tu­mis­es­ta ole hait­taa, ei myöskään liiken­teen suju­voit­tamis­es­ta ole hyö­tyä. Säästyipä paljon rahaa sujuvoittamisinvestoinneista.

Ja kos­ka keskus­taan tule­vaan autoli­iken­teeseen ei liity muitakaan ongelmia, voimme ainakin olla var­mo­ja, ettei kukaan enää esitä 1,5 mil­jardin euron has­saamista keskus­tatun­neli­in. Eihän se voi ratkaista ongel­maa, jota ei ole.

 

 

89 vastausta artikkeliin “Ruuhkamaksut — voi Juhana mitä sanoit!”

  1. Var­ti­ainen on koko lyhyen poli­itikkouransa haukkunut demare­i­ta siitä etteivät uskalla tehdä niitä päätök­siä joi­ta ekon­o­mistit kan­nat­ta­vat. Ja tot­ta kai nyt kun on jou­tu­mas­sa itse ensim­mäistä ker­taa vas­tu­useen, niin ekon­o­mistit ovatkin enää teo­ri­aa eikä käytän­töä varten. Ihan täysi pelle, kos­ka on elänyt siitä, että pääsee ilman vas­tu­u­ta haukku­maan demare­i­ta, mut­ta nyt meni itsel­lä heti kusi sukkaan. Samoin men­nee ohi ekon­o­mistien viesti maakun­taveron kanssa. Samaan luiskaan Lip­posen ja näi­den eläkeläis­arkkite­htien kanssa, jot­ka nyt masi­noi­vat nau­ret­tavaa kam­pan­jaa pelas­taak­seen roskaisia asfalt­tikent­tiä muka kansal­lis­maisem­i­na. Kaupun­ki on koh­ta aivan kuol­lut jos nämä eläkeläiset saa­vat päät­tää rak­en­tamis­es­ta naut­ti­ak­seen tulok­sis­taan sit­ten kymme­nen vuo­den sisään hau­das­taan. Eikö voisi käyt­tää viimeiset vuoten­sa parem­min kuin kiusaa­mal­la nuorem­pia asioil­la joi­ta ei ehdi nähdä valmiina?

    1. kel­lar­ista: Var­ti­ainen on koko lyhyen poli­itikkouransa haukkunut demare­i­ta siitä etteivät uskalla tehdä niitä päätök­siä joi­ta ekon­o­mistit kan­nat­ta­vat. Ja tot­ta kai nyt kun on jou­tu­mas­sa itse ensim­mäistä ker­taa vas­tu­useen, niin ekon­o­mistit ovatkin enää teo­ri­aa eikä käytän­töä varten. 

      Jos halu­aa lisää esimerkke­jä tästä, kan­nat­taa lukea min­un jo vuon­na 2017 Juhanan kanssa julkaise­ma kir­ja Keskustelu­ja taloud­es­ta. (En sano tätä omane­dun­tavoit­te­lu­mielessä, kos­ka kir­ja on jo lop­pu­un­myy­ty. Jos joku lainaa sen kir­jas­tos­ta, saan 13 senttiä.)

    2. kel­lar­ista:
      Var­ti­ainen on koko lyhyen poli­itikkouransa haukkunut demare­i­ta siitä etteivät uskalla tehdä niitä päätök­siä joi­ta ekon­o­mistit kan­nat­ta­vat. Ja tot­ta kai nyt kun on jou­tu­mas­sa itse ensim­mäistä ker­taa vas­tu­useen, niin ekon­o­mistit ovatkin enää teo­ri­aa eikä käytän­töä varten. Ihan täysi pelle, kos­ka on elänyt siitä, että pääsee ilman vas­tu­u­ta haukku­maan demare­i­ta, mut­ta nyt meni itsel­lä heti kusi sukkaan. 

      Poli­ti­ik­ka on joukkue­peliä. Kaikkia omia näke­myk­siään ei voi tuo­da esi­in, vaan pitää nou­dat­taa puolueen lin­jaa. Sooloil­i­joi­ta ei palki­ta. Epäilen itse, että Var­ti­ainen ei ole raukka­mainen, kos­ka muuten hän ei olisi läht­enyt poli­ti­ikkaan ollenkaan — poli­itikkona saa sietää sen ver­ran rajua palautet­ta. Luulen myös, että hän ymmärtää ihan hyvin ruuhkien ja autoilun kus­tan­nuk­set talousti­eteen näkökul­mas­ta. Mut­ta hän on Kokoomuk­sen jäsen, ja Kokoomuk­sen kan­nat­ta­jille yksi­ty­isautoilu on tärkeä asia. Poli­ti­ikas­sa joutuu yksinker­tais­ta­maan asioi­ta, suurin osa ihmi­sistä ei ole kiin­nos­tunut kuule­maan pitk­iä selvi­tyk­siä yksi­ty­isautoilun oheiskus­tan­nuk­sista, vaan kysyy: what’s in it for me? Pitääkö min­un mak­saa niitä ruuhka­mak­su­ja vai ei? Mitä muiden puoluei­den haukku­miseen tulee, se on osa poli­it­tista peliä. Sitä tehdään paljolti ihan kyyniseltä poh­jal­ta, kos­ka se toimii. Ja mitäpä se taas ker­too meistä äänestäjistä?

    3. kel­lar­ista:
      Var­ti­ainen on koko lyhyen poli­itikkouransa haukkunut demare­i­ta siitä etteivät uskalla tehdä niitä päätök­siä joi­ta ekon­o­mistit kan­nat­ta­vat. Ja tot­ta kai nyt kun on jou­tu­mas­sa itse ensim­mäistä ker­taa vas­tu­useen, niin ekon­o­mistit ovatkin enää teo­ri­aa eikä käytän­töä varten. Ihan täysi pelle, kos­ka on elänyt siitä, että pääsee ilman vas­tu­u­ta haukku­maan demare­i­ta, mut­ta nyt meni itsel­lä heti kusi sukkaan. Samoin men­nee ohi ekon­o­mistien viesti maakun­taveron kanssa. Samaan luiskaan Lip­posen ja näi­den eläkeläis­arkkite­htien kanssa, jot­ka nyt masi­noi­vat nau­ret­tavaa kam­pan­jaa pelas­taak­seen roskaisia asfalt­tikent­tiä muka kansal­lis­maisem­i­na. Kaupun­ki on koh­ta aivan kuol­lut jos nämä eläkeläiset saa­vat päät­tää rak­en­tamis­es­ta naut­ti­ak­seen tulok­sis­taan sit­ten kymme­nen vuo­den sisään hau­das­taan. Eikö voisi käyt­tää viimeiset vuoten­sa parem­min kuin kiusaa­mal­la nuorem­pia asioil­la joi­ta ei ehdi nähdä valmiina?

      Helsin­gin parhaat ran­nat on jo pilat­tu vuokrakasarmeil­la. Pilataan nyt sit­ten E Kn maise­mat samoin. Rantaan voisi tehdä esim.veneitten talvisäilytyspaikat.

  2. ”Tie kulu­mi­nen Tämän merk­i­tys on henkilöau­to­jen osalta niin vähäistä, että sivu­u­tamme tämän. Nas­tat raapi­vat asfalt­tia kuitenkin yhtäläis­es­ti maal­la ja kaupungeis­sa. Raskas liikenne muuten kulut­taa päällysteitä niin mas­si­ivis­es­ti, että rekko­jen mak­samat polt­toain­everot eivät riitä sitä kom­pen­soimaan. Rekkali­iken­net­tä siis subventoidaan.”

    Minä ajan moottoripyörällä. 

    Käytän­nössä moot­toripyörän talvirenkail­la ei ole ikinä mitään merk­i­tys­tä mihinkään. Moot­toripyöräil­i­jä ajaa sil­lä tien osal­la, mil­lä auto­jen renkaat ei kul­je ja vaik­ka moot­toripyöriä olisi sata ker­taa enem­män kuin nyt, niin pyörän aiheut­ta­maa kulu­mista ei näkyisi.

    Silti moot­toripyörän nas­to­ja kos­kee auto­jen lain­säädän­tö ”sovel­tuvin osin”

    Olen muu­ta­man ker­ran jutel­lut poli­isin kanssa aiheesta. Lain mukaan motoris­tia saa sakot­taa aina ja joka ker­ta nastarenkaiden käytöstä. Se, että tekeekö poli­isi näin riip­puu poli­i­sista. Mut­ta lail­lista ren­gas­tus­ta ei ole mah­dol­lista Suomes­sa laittaa.

  3. Soin­in­vaara:
    Satel­li­it­ti­paikan­nus­ta on vas­tustet­tu yksi­ty­isyy­den suo­jal­la. Perustelu kuu­lostaa vähän koomiselta, kos­ka val­taos­al­la suo­ma­lai­sista kuitenkin on taskus­saan kän­nykkä, joka seu­raa hei­dän kaikkia liikkeitään koko ajan, eikä vain liikenteessä.

    Voisiko siis ne, jot­ka kulke­vat ilman kän­nykkää, saa­da vapau­tuk­sen satel­li­it­tiseu­ran­nas­ta? Vai aiotko kieltää anonyymin autoilun, kos­ka kovin har­va sitä käyt­tää? Vai oliko argu­ment­ti kuitenkin pätevä eikä koominen?

    1. Eikö anonyymin autoilun voisi lähtöko­htais­es­ti kieltää? Mik­si jonkun tulisi saa­da autoil­la anonyymisti?

  4. Autoilun melu myös väl­jen­tää kaupunki­rak­en­tamista melunormien takia. Käytän­nössä etäisyyt­tä tiehen pitää tehdä sen ver­ran että asun­toi­hin autoteistä kan­tau­tu­va melu ei ylitä raja-arvo­ja, että suo­ma­lai­sista kaupungeista tulee senkin takia hyvin väljiä. Autot eivät siis vie kaupunkip­in­ta-alaa vain teinä ja parkkipaikkoina, vaan ne hajaut­ta­vat kaupun­gin tiiveyt­tä myös tätä kaut­ta. Asi­as­ta lisää vaikka­pa Oskalan blogista:
    https://hannuoskala.fi/2012/05/kaupunki-ei-ole-ongelma/

    Ruuhka­mak­su on ter­minä tosi­aankin surkea, sil­lä se vie keskustelun heti ruuhki­in kuten tässä Var­ti­aisenkin tapauk­ses­sa. Itse olen luop­unut ruuhka­mak­su ‑sanan käytöstä, ja puhun tietulleista tai ‑mak­su­ista ennem­min. Täl­löin keskustelu ei heti lähde sille uralle että onko ruuhkia ja kuin­ka paljon, ja on helpom­pi keskustel­la muista näkökul­mista kuten vaik­ka juuri tilankäytöstä.

  5. “Satel­li­it­ti­paikan­nus­ta on vas­tustet­tu yksi­ty­isyy­den suojalla.”

    En käsitä, miten täm­mö­nen harhakäsi­ty on jopa Soininvaaralla.

    Oikein suun­nitel­lus­sa paikan­nuk­seen perus­tu­vas­sa mak­su­jär­jestelmässä on satel­li­it­ti­paikan­nus, joka tarkoit­taa sitä että se GPS (Galilei/Kolnass) laite autossa rek­isteröi mis­sä se kul­kee, mil­laisen mak­sun tiel­lä ja mil­laisen mak­sun aikaan. Tämä yksi­ty­isyy­den­suo­ja harha tun­tuu johtu­van siitä, ettei ihmiset ymmär­rä, ettei GPS jär­jestelmässä ei ole paluu­ti­eto­jär­jestelmää, joten mikään keskitet­ty jär­jestelmä ei seu­raa ajoneuvoa.

    Jär­jestelmä EI kerää tieto­ja auton liikkeistä, vain auto itse kerää tiedot mil­lä mak­su­lu­okan tiel­lä se on ajanut mihin aikaan, ja tuo tieto kerätään sit­ten vaikka­pa ker­ran kuus­sa tai kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä. Jos ollaan fik­su­ja, Olisi autossa kort­tipääte, johon työn­netään autoa varten ajoneu­vorek­isterikeskuk­sen myön­tämä älyko­rt­ti. (Tämä kort­ti olisi mah­dol­lista olla myös val­takun­nalli­nen älyko­rt­ti joukkoli­iken­teeseen). Mitään yksi­ty­isyy­den­suo­jaan kuu­lu­vaa tietoa ei kerätä tal­teen muualle kuin autoon.. tai siis oikeas­t­aan älyko­r­tille, eikä siel­läkään ole muu­ta kuin mak­su­lu­okkaan A kulu­val­la tiel­lä ajet­tu XX kilo­metriä mak­suaikana B. 

    Esimerkik­si: Jokainen auto siis käyn­nistyy, kun ajoneu­vorek­isteriko­rt­ti työn­netään kortin­luk­i­jaan, johon käytet­ty­jen tei­den verolu­ok­ka (sijain­ti- ja aikaveloit­teinen) rek­isteröidään. Kor­tille voi han­kkia sal­doa joka vähe­nee, ja tätä samaa sal­doa voidaan käyt­tää julkises­sa liiken­teessä matkako­rtin tapaan (junat, bus­sit ja kaupunkiliikenne) .

    JA tämä kaik­ki ilman eri­tyis­sä yksi­ty­isyy­den suo­jan ongelmia, kun vain veloitet­tavia sum­mia siir­retään rekistereihin.

    Kulut­ta­jan suo­jana tietysti JOS autoil­i­ja on sit­ten sitä mieltä, että lasku­tus tapah­tuu väärin, voisi hän ITSE tulostaa ITSELLEEN tarkat reit­ti­tiedot (oma­l­ta siruko­r­til­taan tun­nuk­sien takaa) ja todis­taa lasku­tuk­sen virheel­lisek­si, mut­ta esimerkik­si se, että autoa ei pystytä paikan­ta­maan esim laiteen rikkoon­nut­tua tai tahal­lisen sab­o­taasin takia, olisi automaat­tis­es­ti korkeim­mas­sa mak­su­lu­ok­i­tuk­ses­sa (eli joku yrit­täisi estää paikan­ti­men satelliittiyhteyksiä)

    Ilmeis­es­ti suo­ma­laiset teke­op­er­at­torit ovat vaan saa­neet päät­täjät vaku­ut­tuneek­si siitä, että paluukanava­jär­jestelmä olis pakolli­nen (rahaa oper­aat­to­rille) joka siis mah­dol­lis­taisi ajoneu­von seurannan.
    Ssitä EI tarvita!

    1. Eli siis auton tarkat kulkemistiedot kerätään ja tal­len­netaan oma­lle “siruko­r­tille” autoon ja ette näe siinä mitään riskiä tieto­suo­jas­sa? Siinä on oikein tieto­tur­va-asiantun­ti­jat. Tieto­jen väl­i­tys verot­ta­jalle täy­tyy olla myös automa­ti­soitu jol­loin tiedot täy­tyy siirtää 4g verkon väl­i­tyk­sel­lä. Ei tuo voi man­u­aa­li­nen pros­es­si olla.

    2. TJM:
      ”Satel­li­it­ti­paikan­nus­ta on vas­tustet­tu yksi­ty­isyy­den suojalla.”

      En käsitä, miten täm­mö­nen harhakäsi­ty on jopa Soininvaaralla.

      Oikein suun­nitel­lus­sa paikan­nuk­seen perus­tu­vas­sa mak­su­jär­jestelmässä on satel­li­it­ti­paikan­nus, joka tarkoit­taa sitä että se…

      Jonkun ver­ran vas­taa­van asian kanssa pain­i­neena. Jär­jestelmässä on pakko olla paluukana­va 1) mak­su­ti­eto­jen väl­i­tyk­seen ja 2) toden­näköis­es­ti myös ohjelmistopäiv­i­tyk­siä varten. Ensin sen mur­ta­vat val­ti­ol­liset toim­i­jat, sit­ten kan­sain­väliset rikol­liset ja lop­ul­ta naa­purin Ville. 

      Tämä on ehdot­tomasti type­r­impiä ideoita, mitä olen koskaan nähnyt.

      1. Melkein kaikissa uusis­sa keskilu­okan autois­sa on jo gps+4g mod­ee­mi ja hienot ohjelmis­tot seu­ran­taan ja ohjelmistopäiv­i­tyk­si­in + kart­ta­datan reaali­aikaiseen hakemiseen yms.

        Tietul­li­jär­jestelmän ei tarvitse lisätä mitään, mitä uusis­sa autois­sa ei jo olisi.

      2. Sepi:
        Melkein kaikissa uusis­sa keskilu­okan autois­sa on jo gps+4g mod­ee­mi ja hienot ohjelmis­tot seu­ran­taan ja ohjelmistopäiv­i­tyk­si­in + kart­ta­datan reaali­aikaiseen hakemiseen yms.

        Tietul­li­jär­jestelmän ei tarvitse lisätä mitään, mitä uusis­sa autois­sa ei jo olisi.

        Pis­tetään nyt vielä link­ki tähän, jos vaik­ka jotaku­ta kiinnostaa.
        https://www.vice.com/en/article/k7adn9/car-location-data-telematics-us-military-ulysses-group

    3. Jos jär­jestelmä keräisi tiedot vain autoon, niin miten vero­tus siis täl­löin tapah­tu­isi? Joku ajelee vaik­ka kesän kesäau­tol­la, ja lait­taa auton pois liiken­nekäytöstä, ja ottaa auton käyt­töön sit­ten vaik­ka taas kah­den kesän päästä, jota ennen kat­sas­tut­taa sit­ten taas auton. Mis­sä kohtaa verot­ta­ja käy luke­mas­sa auton tiedot, jos automa­ti­soitua tieto­jen lähet­tämisen paluukanava­jär­jestelmää ei ole, vaan tiedot kerätään vain johonkin bok­si­in autossa? Entä mis­sä kohtaa verot­ta­ja keräisi täl­löin tiedot ulko­mais­ten ajoneu­vo­jen osalta, jot­ka käyvät vaik­ka parin päivän reis­sul­la Suomessa?

  6. Satel­li­it­ti­paikan­nuk­ses­sa kän­nyköil­lä on val­ta­va ero. Jos minä yksit­täisenä henkilönä käytän kän­nykkää ja Face­bookia, se on min­un oma henkilöko­htainen val­in­tani. Eikä julki­nen val­ta saa näitä liikku­misti­eto­ja ruti­in­i­na käyttöönsä.

    Jos autoilua ale­taan verot­taa satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perustuen, se on julkisen val­lan pakko­val­taa ja täl­löin val­tio / kun­ta saa­vat tietoon­sa sen, mis­sä minä liikun ja autoil­i­jal­la ei ole tähän mitään san­omista. No way. Val­ti­olle ei täl­laista val­taa pidä antaa.

    1. R. V.: Voisiko siis ne, jot­ka kulke­vat ilman kän­nykkää, saa­da vapau­tuk­sen satelliittiseurannasta? 

      PK:
      Eli siis auton tarkat kulkemistiedot kerätään ja tal­len­netaan oma­lle ”siruko­r­tille” autoon ja ette näe siinä mitään riskiä tieto­suo­jas­sa? Siinä on oikein tieto­tur­va-asiantun­ti­jat. Tieto­jen väl­i­tys verot­ta­jalle täy­tyy olla myös automa­ti­soitu jol­loin tiedot täy­tyy siirtää 4g verkon väl­i­tyk­sel­lä. Ei tuo voi man­u­aa­li­nen pros­es­si olla. 

      Ossi Manty­lahti:
      Satel­li­it­ti­paikan­nuk­ses­sa kän­nyköil­lä on val­ta­va ero. Jos minä yksit­täisenä henkilönä käytän kän­nykkää ja Face­bookia, se on min­un oma henkilöko­htainen val­in­tani. Eikä julki­nen val­ta saa näitä liikku­misti­eto­ja ruti­in­i­na käyttöönsä. 

      Tässä on usei­ta väärinkäsi­tyk­siä, ensin­näkin sana satel­li­it­tiseu­ra­ta. Satel­li­it­ti EI seu­raa yhtään mitään.
      GPS jär­jestelmät perus­tu­vat siihen, että vas­taan­ot­ta­va laite tietää mis­sä se on, satel­li­it­ti­jär­jestelmäl­lä ei ole tästä hajuakaan.

      Ei, automa­ti­soitua paluukanavaa verot­ta­jalle EI tarvi­ta. Ei meil­lä nytkään ole automa­ti­soitua paluukanavaa autos­ta kat­sas­tuk­seen, vaan jokainen huole­htii tästä itse, siis kat­sas­tuk­ses­ta. Aivan kuten jokainen olisi velvolli­nen huole­hti­maan ajoneu­voveron mak­samis­es­ta Aivan kuten nytkin on asian tila (ajoneu­voveron mak­sua EI ole automa­ti­soitu mitenkään, lasku läh­tee kyl­lä auton omis­ta­jalle, joten toki mak­supäivämäärä­muikkari, tai esim poh­ja­mak­su voisi lähteä verkkopankki­in, mut­ta data, johon mak­su perus­tuu tulisi autoilijalta)

      Kas nytKin sen voi jät­tää mak­samat­ta, mut­ta poli­isi­au­ton rek­ister­itun­nis­tusjäre­jstelmä tietää jos sitä ei ole mak­set­tu ja pysäyt­tää auton.

      Oikeel­lisu­ut­ta on help­po valvoa kat­sas­tusten yhtey­dessä (uusien auto­jen kohdal­la pelkkä henkilön ja ”korin” käyn­ti riit­tääs). Täl­löinkään kat­sas­tuskont­tori siis EI tietäsi mis­sä on ajet­tu, vaan ain­oas­taan tarkas­taisi täs­määkö mak­set­tu suma kortin tietoon…

      JA… Siruko­rt­ti on vain yksi idea. Mut­ta se on huo­mat­tavasti tieto­tu­val­lisem­pi kuin joku 4g paluukana­va, jota perustel­e­vat vain ja ain­oas­taan oper­aat­torit… saadak­seen rahaa. Sitä ei todel­lakaan tarvi­ta. En ole ollut yhdessäkään näitä asioi­ta käsit­televässä teknolo­giami­itis­sä, jos­sa joku muu kuin oper­aat­tori­nen edus­ta­ja tai näi­hin kytkök­sis­sä ole­va taho, joka olisi esit­tänyt paluukanavaa vält­tämät­tömänä. Kaik­ki muut pitävät sen riske­jä suuremp­ina kuin hyötyjä. 

      Juuri paluukana­va mah­dol­lis­taa seu­ran­nan (siis vaik­ka sitä ei jär­jestelmään raken­net­taisi, se mah­dol­lis­taa hakker­ille seu­ran­nan), joten paluukanavaa ei kan­na­ta rakentaa.

      1. Anonyy­mi: Yksinker­taisim­mil­laan­han jälji­tyk­sen voi estää kääräisemäl­lä jäljit­ti­men folioon. 

        Tuo­hon “jäljit­timeen” pitää ker­tyä myös aje­tut kilo­metrit, joi­ta sit­ten kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä ver­rataan auton matkamittarin/ajotietokoneen luke­maan. Ainakin vaka­vat hui­jauk­set pal­jas­tu­isi­vat. “Jäljitin” voisi myös rek­isteröidä kokon­aisa­jat GPS-sig­naali OK / NOT OK

        TjM: Juuri paluukana­va mah­dol­lis­taa seu­ran­nan (siis vaik­ka sitä ei jär­jestelmään raken­net­taisi, se mah­dol­lis­taa hakker­ille seu­ran­nan), joten paluukanavaa ei kan­na­ta rakentaa.

        Täs­mälleen näin!

      2. Uuden auton ensimäi­nen kat­sas­tus on 4 vuo­den kulut­tua. Eikä ainakaan min­ua kiin­nos­ta ruve­ta ravaa­maan kat­sas­tuskont­to­ril­la. Siitähän tulisi myös ylimääräistä ajoa ja saastei­ta sitä kautta.

        Mitenkäs sit­ten ulkopaikkakun­ta­lais­ten tulisi toimia kun vierail­e­vat Helsingis­sa? Heil­lä ei tuol­laista purkkia autossa var­mas­tikaan olisi. Kaipa moot­tori­tiel­lä / kehäl­lä olisi sit­ten joku rahas­tuskop­pi heille. Tää ei kyl­lä kuul­losta kovin hyvältä…

    2. Ossi Manty­lahti:
      Satel­li­it­ti­paikan­nuk­ses­sa kän­nyköil­lä on val­ta­va ero. Jos minä yksit­täisenä henkilönä käytän kän­nykkää ja Face­bookia, se on min­un oma henkilöko­htainen val­in­tani. Eikä julki­nen val­ta saa näitä liikku­misti­eto­ja ruti­in­i­na käyttöönsä.

      Jos autoilua ale­taan verot­taa satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perustuen, se on julkisen val­lan pakko­val­taa ja täl­löin val­tio / kun­ta saa­vat tietoon­sa sen, mis­sä minä liikun ja autoil­i­jal­la ei ole tähän mitään san­omista. No way. Val­ti­olle ei täl­laista val­taa pidä antaa.

      Mä en tiedä mui­ta jot­ka pelkäi­sivät sitä että auto­jen satel­li­it­ti­paikan­nus loukkaisi yksi­ty­isyyt­tä kuin rikol­liset ja vierais­sa käyvät aviosi­ipat. Rikol­lis­ten on syytäkin pelätä ja vierais­sa käyvien aviosi­ip­po­jen pitää ilmeis­es­ti alkaa käyt­tää julk­isia tai tak­sia. Har­mi jut­tu mut­ta ei voi kaikkea saa­da. Muut, lähin­nä kehyskun­nista tule­vat pelkäävät vain ja ain­oas­taan raho­jen mene­tys­tä vaik­ka he väit­tävät yhtä ja toista.

  7. Hyvä. Ensim­mäistä ker­taa näin että joku oli edes hiukan yrit­tänyt kvan­tifioi­da hyö­tyjä. Aikaisem­min ihan järkevätkin ihmiset ovat puo­lus­telleet ruuhka­mak­su­ja sil­lä argu­menteil­la että toimii Amerikan isol­la tiel­lä tehtyyn tutkimuk­seen perustuen. Vielä pitäisi tarkem­min laskea hait­to­ja: jos ruuhka­mak­su pienen­tää ruuhkaa, niin vähen­tääkö se käyn­te­jä Helsingin­niemel­lä. Kenen käyn­te­jä? Työläis­ten? Tuleeko tästä tap­pi­oi­ta? Onko tap­pi­oiden suu­ru­us­lu­ok­ka var­masti pienem­pi kuin tuo 300M€/a?

    1. Osmo, yllät­tävän dra­maat­ti­nen kir­joi­tus sin­ul­ta. Minä suh­taudun avoimesti tienkäyt­tö­mak­sui­hin, kun­han niil­lä on vankat peruste­lut. Ja mak­sut kun­tien päätök­sel­lä mah­dol­lis­ta­va lain­säädän­tö on peri­aat­teessa järkevä, jos se mah­dol­lis­taa mak­sut, jot­ka jäävät kun­tien tai aluei­den omaan käyttöön. 

      Mak­su­jen teo­reet­ti­nen perustelu on tietysti kristallinkirkas. Ruuhka­mak­su on markki­nae­htoinen tapa allokoi­da niukkaa tilaa. Pormes­tari­ten­teis­sä olenkin sanonut näin: tienkäyt­tö­mak­sun perustelu on ymmär­ret­tävä, mut­ta on erik­seen perustelta­va, että Helsingis­sä niiden voi arvel­la paran­ta­van hyv­in­voin­tia. Suh­taudun tietysti avoimesti ja olisin utelias näkemään sel­l­aisen kus­tan­nus-hyöty­ana­lyysin, jol­la täl­laiseen tulok­seen päädytään. 

      Suurem­mis­sa kaupungeis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tukhol­mas­sa mak­sui­hin on oltu tyy­tyväisiä ja molem­mis­sa kaupungeis­sa asuneena voin vaku­ut­taa että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tuneet miellyttävämmiksi. 

      Tukhol­man ja Lon­toon mak­su­ja edeltävi­in ruuhki­in ver­rat­tuna Helsin­gin ruuhkat ovat käsit­tääk­seni pieniä. Liikku­misen tavat ovat tääl­lä monipuolis­tuneet, kiitos metron ja polkupyöräväylien, ja Raide-Jok­eri tulee edelleen paran­ta­maan tilannetta. 

      Tuos­sa kir­joituk­ses­sasi käyt läpi kaikkia autoilun kiel­teisiä ulkois­vaiku­tuk­sia, ja näet ruuhka­mak­sut ratkaisuna niihin. Tienkäytt­tö­mak­su on kuitenkin vain ruuhkau­tu­miseen eli niukan tilan käyt­töön liit­tyvä keino, kun taas noi­ta mui­ta vaiku­tuk­sia hoide­taan muil­la keinoin. Sitä­pait­si autoilun sähköistyessä sekä mete­lion­gel­ma että hiilid­iok­sidipäästöon­gel­ma kaiketi poistuvat. 

      Lisäk­si tule­vaisu­u­den ske­naar­i­ot ovat täyn­nä ajatuk­sia siitä, miten uusil­la älykkäil­lä ratkaisuil­la voidaan mah­dol­lis­taa enem­män liikku­mista pienem­mäl­lä autokan­nal­la. Yksi­ty­istä autoilua taval­la tai toisel­la tarvi­taan kaupungis­sa, jon­ka van­husväestö kas­vaa nopeasti.

      Aion kyl­lä pere­htyä tarkem­min Helsin­gin ruuhkaisu­u­teen ja muo­dostaa itsel­leni käsi­tyk­sen siitä, onko se ongel­ma ja miten suuri. Minus­ta itä-län­si-liikku­mi­nen on mitä ilmeisim­min liian hidas­ta kan­takaupun­gin niemel­lä, ja ylipään­sä niemelle tulem­i­nen on hidas­ta. Sik­si­hän me toivoimme maanalaisia ratkaisu­ja eli uusia väyliä — tai edes niiden selvit­tämistä. Keskus­tan näivet­tymi­nen on minus­ta jonkin­lainen uhka. Nyt tulee paljon raider­atkaisu­ja, jot­ka vievät tilaa, ja sik­sikään ei minus­ta maanalaista väylärak­en­tamista pitäisi sulkea pois. 

      Tun­nelit ovat muuten myös osa Helsinkiä suurem­man Tukhol­man liiken­teen (kohta­laista) suju­vu­ut­ta. Ja mah­dolli­nen mak­sulli­nen tun­neli­rakenne kaiketi olisi ratkaisuna lähel­lä tiemaksuja.

      En tietenkään sul­je kat­e­goris­es­ti pois tienkäyt­tö­mak­su­ja. Mut­ta halu­aisin nähdä kus­tan­nushyöty­ana­lyysin, joka perustelee niiden hyv­in­voin­ti­vaiku­tuk­sen kaiken uuden tiedon val­os­sa. Huo­maan myös, että helsinkiläis­ten paris­sa val­lit­see aikamoinen epälu­u­lo siitä, että mak­su olisi uusi kus­tan­nus, jon­ka tuo­maa tuloa ei tul­la käyt­tämään helsinkiläis­ten hyväksi. 

      Jos min­ut val­i­taan pormes­tarik­si, ehkäpä voin näi­hin asioi­hin vaikuttaa 😉

      1. Kiitos„ Juhana Vas­t­a­sit näköjään uud­estaan, ilmeis­es­ti kuvitellen, että edelli­nen oli kadon­nut. Ei se ollut kadon­nut, minä olin vain men­nyt nukkumaan.
        Ruuhka­mak­su on tietysti nimen­sä mukaises­ti ensisi­jais­es­ti tarkoitet­tu sään­telemään rajal­lisen tilan käyt­töä, jos­sa se on ratio­naalisem­pi kuin jonot­ta­mi­nen. Hin­ta on yleen­säkin jonot­tamista parem­pi ratkaisu. Luulisi ainakin kokoomus­lais­ten nyt ymmärtävän tämän.
        Sanoit, että mui­ta liiken­teen ulkoisia hait­to­ja, kuten myrkyl­lisiä saastei­ta ja melua tulee säädel­lä muil­la tavoil­la. Irtaan­tukaamme todel­lisu­ud­es­ta ja kuvitelka­amme, että voisimme säätää opti­maalia Pigoun-vero­ja säätelemään melua ja autoilun myrkyl­lisiä saastei­ta. Melumak­su olisi var­maankin desi­be­limäärä x altistunei­den määrä. Niin­pä mak­su olisi Man­ner­heim­intiel­lä ainakin tuhatk­er­tainen Uuku­niemen kylän­rait­ti­in ver­rat­tuna. Aika saman­lainen olisi myös mak­su myrkyl­li­sistä saasteista, Helsingis­sä tuhatk­er­tainen ver­rat­tuna Uuku­niemeen. Molem­mat oli­si­vat aika lähel­lä ruuhka­mak­sua. Ne eroaisi­vat siitä vain siten, että mak­su olisi sama kel­lon­a­jas­ta riippumatta.
        Tässä epätäy­del­lisessä maail­mas­samme ei var­maankaan kan­na­ta säätää erik­seen ruuhka­mak­sua, melumak­sua ja saastemak­sua vaan yhdis­tää ne yhdek­si mak­suk­si. Puh­taas­ta ruuhka­mak­sus­ta tämä eroaisi vain sikäli, ettei se olisi nol­la ruuh­ka-ajan ulkop­uolela vaan vain olen­nais­es­ti halvempi.
        Sähköau­to­jen hyvä puoli on lähin­nä siinä, etteivät ne tuo­ta hiilid­iok­sidipäästöjä. Sik­si ne eivät mak­sa polt­toain­everoa. Jos sähkön tuotan­nos­sa syn­tyy päästöjä, voimalaitos mak­saa päästöoikeuk­sista. Melua ne tuot­ta­vat yhtä paljon, kos­ka henkilöau­to­jen melu on peräisin renkaista ja kos­ka EU tulee vaa­ti­maan henkilöau­toil­ta jotain räpät­in­tä varoit­ta­maan jalankulk­i­joi­ta. Pakokaa­su­ja niistä ei tule, mut­ta niiden (nasta)renkaat jauha­vat asfaltista myrkyl­listä pölyä siinä, mis­sä ben­sa-auto­jenkin renkaat. Pako­jen puut­teen vuok­si sähköau­to­jen mah­dolli­nen ruuhka­mak­su voi olla vähän alempi. 

        Toiv­ot­tavasti tutus­tut Keskus­ta-tun­nelisu­un­nitel­maan ennakkolu­u­lot­tomasti. Voi tun­nus­taa, että olen siinä mielessä huono vihreä, että suh­tauduin siihen alun perin avoimen myön­teis­es­ti. Ajat­telin, että se voisi olla hyvä kom­pro­mis­si, kos­ka luulin, että sen avul­la voitaisi­in toisaal­ta raivaa keskus­tas­ta tilaa jalankulk­i­joille ja toisaal­ta tur­va­ta keskus­tan kaup­pali­ikkei­den saavutet­tavu­us autoil­la ja että se voitaisi­in rahoit­taa autoil­i­joil­ta perit­tävil­lä maksuilla.

        Han­ke osoit­tau­tui kolme ker­taa ennakoitua kalli­im­mak­si minkä lisäk­si alan asiantun­ti­jat sanoi­vat, että nekin kus­tan­nuk­set on las­ket­tu aivan alakant­ti­in. Jot­ta tämä saataisi­in rahoite­tuk­si autoil­i­joil­ta perit­tävil­lä mak­suil­la, tun­nelin käytön pitäisi mak­saa kuusi euroa suun­taansa. Niinkään ei saataisi rahaa kerä­tyk­si, kos­ka se hin­noit­telisi tun­nelin tyhjäk­si. Mak­su pitäisi per­iä maan päältä, mut­ta edus­ta­masi puolue ei sel­l­aisia mak­su­ja hyväksy. (Tiedäthän Leif Johans­enin esimerkin siitä, mik­si vuonon ylit­tävää sil­taa ei pidä rahoit­taa siltamaksuilla.)
        Jos taas perisimme nuo mak­sut myös maan päältä, liikenne vähenisi niin paljon, ettei tun­nelia enää tarvit­taisi. Tästä on vaikea saa­da järkevää.
        Lop­ullis­es­ti min­ut sai vas­tus­ta­maan tun­nelia Helsin­gin kaup­paka­mari, tuo Helsin­gin kokoomuk­sen soti­laalli­nen siipi, joka ker­toi, ettei tun­nelin perus­teel­la voi ottaa autoil­i­joil­ta maan päältä pois neliömetriäkään. Ei sitten.
        Mut­ta niin kuin sanoit. Helsin­gin liikenne ei ole lainkaan niin ruuhkau­tunut kuin Tukhol­man liikenne – vaik­ka Tukhol­mas­sa on näitä tun­nelei­ta. Van­ha totu­us kaupunkisu­un­nit­telus­sa on, etteivät ruuhkat pois­tu väyliä rak­en­ta­mal­la – siis suuris­sa kaupungeissa.

      2. Suurem­mis­sa kaupungeis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tukhol­mas­sa mak­sui­hin onoltu tyy­tyväisiä ja molem­mis­sa kaupungeis­sa asuneena voin vaku­ut­taa että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tuneet miellyttävämmiksi. 

        Kun ver­rataan Tukhol­man liiken­nejär­jestelmää Helsinki­in, puhut­ti­in­pa sit­ten tun­neleista, ruuhka­mak­su­ista tai oikeas­t­aan mis­tä tahansa, kan­nat­taa käy­dä aluk­si vaik­ka googles­ta tarkastele­mas­sa kum­mankin kaupun­gin maantiedet­tä, ja sinne raken­net­tua liikenneverkkoa.

        Aika pikaisel­la tarkastelul­la huo­maa, että Tukhol­ma on liiken­teel­lis­es­ti paljon haas­tavampi. Tukhol­man, tai melkein­pä koko Ruotsin, pohjois­puolelta eteläpuolelle ei nimit­täin pääse oikein mitenkään järkevästi mis­tään muual­ta kuin kulke­mal­la Tukhol­man ydinkeskus­tan läpi, tai ainakin erit­täin läheltä sitä. Vesistöt rajoit­ta­vat erit­täin paljon mah­dol­lisuuk­sia väylien rak­en­tamiseen. Tämä ei ole sat­tumaa, keskeinen syy perus­taa kaupun­ki juuri siihen on ollut juurikin se, että kun sen van­han kaupun­gin lin­noit­taa, pystyy hal­lit­se­maan kaikkea maitse tapah­tu­vaa liiken­net­tä pohjois — etelä ‑suun­nas­sa, ja vesistöjä pitkin tapah­tu­vaa liiken­net­tä itä — län­si ‑suun­nas­sa.

        Tästä on tietysti seu­ran­nut han­kaluuten­sa, ja sik­si Tukhol­mas­sa on joudut­tu erit­täin kalli­isi­in sil­ta- ja tun­neli­ratkaisui­hin, puhut­ti­in­pa sit­ten autoteistä tai junaradoista. Tun­nelit ovat toki olleet todel­la kalli­ita, mut­ta vai­h­toe­hdot ovat vähissä, kun olisi mukavaa, että se kaupunkikin vielä mah­tu­isi sinne.

        Helsin­gin tilanne on olen­nais­es­ti helpom­pi, ja kaupun­gin ympäri on ollut varsin help­poa tehdä tiet, pait­si tietysti etelän puolelta, mut­ta eipä sinne ole kukaan menos­sakaan, kos­ka siel­lä on meri. Tästä syys­tä myöskään kalli­ille tun­neli­ratkaisuille ei ole ollut, eikä ole vieläkään, mitään liiken­teel­listä tarvet­ta samal­la lail­la kuin Tukholmassa.

        Asia liit­tyy myös ruuhka­mak­sui­hin. Tukhol­mas­sa mak­sut on asetet­tu keskus­taan, jos­sa siis pahim­mat ruuhkat ovat, oli tun­nelei­ta tai ei. Helsingis­sä ruuhkaon­gel­mat ovat nyt ja tule­vaisu­udessa eri­tyis­es­ti kehäteil­lä ja niihin liit­tyvil­lä sisään­tuloväylil­lä, keskus­tas­sa autoli­iken­nemäärät ovat pikem­minkin laskusu­un­nas­sa, ja ne voidaan halut­taes­sa hal­li­ta kohtu­ullis­es­ti esimerkik­si pysäköintipolitiikalla. 

        Tästä syys­tä mei­dän mak­su­vyöhyk­keemme, ja siten myös ruuhka­mak­su­jen hyödyt, tule­vat ole­maan ensisi­jais­es­ti kehäteil­lä. Toki ruuhka­mak­su tulee ottaa samaan aikaan käyt­töön myös keskus­tan läpi ajavalle liiken­teelle, mut­ta pääosin sik­si, että emme halua ohja­ta mak­sul­la kehätei­den läpi kulke­vaa liiken­net­tä keskus­taan, pikem­minkin päinvastoin.

        Tukhoman ruuhka­mak­su­ista on tehty varsin perus­teel­liset selvi­tyk­set, joi­hin kyl­lä kan­nat­taa tutus­tua. Yhteen­ve­toa esimerkik­si tässä:
        https://www.regjeringen.no/globalassets/upload/sd/vedlegg/veg-og-vegtrafikk/070522_foredrag_eliasson.pdf

        Tukhol­mas­sa jär­jestelmästä saati­in varsin mit­ta­vat hyödyt, takaisin­mak­suai­ka oli sekä yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ti että oper­oin­nin kannal­ta alle neljä vuot­ta. Todel­la har­va liiken­nehanke on yhtä kannattava.

        En näe oikeas­t­aan mitään syitä olet­taa, etteikö oikein toteutet­tu jär­jestelmä tuot­taisi yhtä suuria hyö­tyjä myös Helsingis­sä. Ruuhkat lienevät meil­lä him­pun pienem­mät (pienem­pi kaupun­ki), mut­ta toisaal­ta tässä on ollut melkein 20 vuot­ta aikaa tekni­ikan kehit­tyä, eikä jär­jestelmä ole samal­la lail­la uni­ik­ki kuin mitä se oli Tukhol­man toteu­tuk­ses­sa. Tukhol­mas­sa­han tehti­in tekni­ikas­sa usei­ta virheitä ja sit­tem­min tarpeet­tomak­si osoit­tau­tunei­ta transpon­der-ratkaisu­ja esimerkik­si Lid­ingön asukkaille. Ja tiet­ty se tehti­in aluk­si vielä kokeiluna.

      3. Kari, tiedätkö mik­si Tukhol­ma sijait­see siel­lä mis­sä se sijaitsee?
        Tukhol­man sijain­ti on puh­taasti suo­ma­lais­ten ansiota.
        Ruot­salaiset ulot­ti­vat aikanaan ris­tiretken­sä Suomeen opet­taak­seen suo­ma­laisille kristi­nuskoa. Tämän jäl­keen suo­ma­laiset, hämäläiset ja viro­laiset tekivät vas­tavierailun Ruotsin pääkaupunki­in Sig­tu­naan opet­taak­seen ruot­salaisille vas­taavas­timei­dämn uskon­toamme. Ope­tus­menetelmä oli ruot­salaisi­la lainat­tu. Usko­ma­ton oper­aa­tio aikana ennen kän­nyköitä. Kokoon­tu­i­v­at sovit­tuna päivänä Sig­tu­nan toril­la soi­h­dut käsissään.
        Ruo­ta­laiset eivät rak­en­ta­neet poltet­tua Sig­tu­naa uud­estaan niin haavoit­tuvaan paikkaan vaan siir­sivät pääkaupunk­in­sa sisäsaaris­ton suo­jaan Tukholmaan.
        Kat­so lisää Paa­vo Haavikko, Rauta-aika

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Kari, tiedätkö mik­si Tukhol­ma sijait­see siel­lä mis­sä se sijaitsee?
        Tukhol­man sijain­ti on puh­taasti suo­ma­lais­ten ansiota.
        Ruot­salaiset ulot­ti­vat aikanaan ris­tiretken­sä Suomeen opet­taak­seen suo­ma­laisille kristi­nuskoa. Tämän jäl­keen suo­ma­laiset, hämäläiset ja viro­laiset tekivät vas­tavierailun Ruotsin pääkaupunki­in Sig­tu­naan opet­taak­seen ruot­salaisille vas­taavas­timei­dämn uskon­toamme. Ope­tus­menetelmä oli ruot­salaisi­la lainat­tu. Usko­ma­ton oper­aa­tio aikana ennen kän­nyköitä. Kokoon­tu­i­v­at sovit­tuna päivänä Sig­tu­nan toril­la soi­h­dut käsissään.
        Ruo­ta­laiset eivät rak­en­ta­neet poltet­tua Sig­tu­naa uud­estaan niin haavoit­tuvaan paikkaan vaan siir­sivät pääkaupunk­in­sa sisäsaaris­ton suo­jaan Tukholmaan.
        Kat­so lisää Paa­vo Haavikko, Rauta-aika

        Toi oli ihan hyvä point­ti. Vaik­ka toisaal­ta baltit ovat myös otta­neet kunn­ian itselleen Sig­tu­nan polttamisesta. 

        Ruot­si on mei­dän onnek­semme pitänyt pääkaupunk­in­sa Tukhol­mas­sa vaik­ka se olisi sekä taloudel­lis­es­ti että maan­puo­lus­tuk­sen kannal­ta ollut edullisem­paa siirtää se jos­sain vai­heessa län­sir­anikolle, esim Göte­borgi­in tai Malmöön. Jos Ruot­si olisi 1809 jäl­keen siirtänyt sen län­sir­an­nikolle, niin Itä-Ruost­si olisi jäänyt taka­pa­ju­lak­si ja Suomen asi­at jätet­ty oman onnen­sa nojaan.

      5. OS: “Tämän jäl­keen suo­ma­laiset, hämäläiset ja viro­laiset tekivät vas­tavierailun Ruotsin pääkaupunki­in Sig­tu­naan … Ruo­ta­laiset eivät rak­en­ta­neet poltet­tua Sig­tu­naa uudestaan …”

        Wikipedia ker­too Sig­tu­nas­ta hie­man toisin:
        “Sig­tu­na brän­des i ett anfall 1187. Vem som låg bakom attack­en är oklart, de his­toriska käl­lor­na benäm­n­er enbart ”pagan­er från öst”. Kare­lare från furs­tendömet Nov­gorod har utpekats i Erik­skrönikan (1320) som angripare –
        Den­na hän­delse bety­dde emeller­tid inte alls slutet för Sig­tu­na. — Cir­ka 50 år senare upplevde Sig­tu­na en renässans.”

      6. Osmo Soin­in­vaara: Kari, tiedätkö mik­si Tukhol­ma sijait­see siel­lä mis­sä se sijaitsee?
        Tukhol­man sijain­ti on puh­taasti suo­ma­lais­ten ansiota.
        Ruot­salaiset ulot­ti­vat aikanaan ris­tiretken­sä Suomeen opet­taak­seen suo­ma­laisille kristi­nuskoa. Tämän jäl­keen suo­ma­laiset, hämäläiset ja viro­laiset tekivät vas­tavierailun Ruotsin pääkaupunki­in Sig­tu­naan opet­taak­seen ruot­salaisille vas­taavas­timei­dämn uskon­toamme. Ope­tus­menetelmä oli ruot­salaisi­la lainat­tu. Usko­ma­ton oper­aa­tio aikana ennen kän­nyköitä. Kokoon­tu­i­v­at sovit­tuna päivänä Sig­tu­nan toril­la soi­h­dut käsissään.
        Ruo­ta­laiset eivät rak­en­ta­neet poltet­tua Sig­tu­naa uud­estaan niin haavoit­tuvaan paikkaan vaan siir­sivät pääkaupunk­in­sa sisäsaaris­ton suo­jaan Tukholmaan.
        Kat­so lisää Paa­vo Haavikko, Rauta-aika

        Tuo on leg­en­da, jon­ka uskot­tavu­ut­ta heiken­tää se, että arke­ol­o­gis­ten kaivausten perus­teel­la ensin­näkään Sig­tu­na ei näytä tulleen polte­tuk­si, ja toisek­seen on epä­selvää sekin, ketkä sinne hyökkä­sivät tekemään jonkin­laista hävi­tys­tä. Ilmeis­es­ti jotkut hyökkä­sivät, mut­ta siitä ei ole selvää näyt­töä, että ketkä. Wikipedi­as­sa asi­as­ta todetaan:

        “Sig­tu­nas­sa tehty­jen arke­ol­o­gis­ten kaivausten perus­teel­la Sig­tu­na jatkoi kas­vamis­taan ja vauras­tu­mis­taan hävi­tyk­sen jäl­keenkin, aina 1300-luvun puo­liväli­in saak­ka. Kaupun­gin polt­tamis­es­ta ker­to­vaa noki- ja tuhkak­er­rosta ei kaivauk­sis­sa ole havait­tu lainkaan. ”

        ja

        “Nov­gorodin omat kro­nikkatiedot eivät mainitse Sig­tu­nan hävi­tys­tä, vaik­ka niis­sä muuten kuvataan usein ruot­salais­ten kanssa käy­tyjä tais­telu­ja. Kus­taa Vilku­na puolestaan on speku­loin­ut, että hyökkäyk­sen syy olisi voin­ut olla Sig­tu­nan kaup­pi­aiden tunkeu­tu­mi­nen kar­jalais­ten eränkäyn­tialueille ja lohenkalas­ta­moille Kemi­joel­la. Tällekään ole­tuk­selle ei löy­dy konkreet­tisia todisteita.

        Mui­ta mah­dol­lisia ehdokkai­ta Sig­tu­nan hävit­täjik­si ovat viro­laiset (varsinkin Saaren­maan asukkaat) tai Lat­vian alueen kuuri­laiset. Näitä vai­h­toe­hto­ja tukee se, että Bal­ti­as­sa asunei­den ihmis­ryh­mien tekemistä merisotaretk­istä on muu­takin tietoa. 1100-luvul­la Itämerel­lä tehti­in paljon sotaretk­iä, eikä Sig­tu­nan hävi­tys suinkaan ollut ain­oa Ruotsin alueelle kohdis­tunut isku. Saaren­maa ja Kuur­in­maa oli­vat tietysti myös paljon lähempänä Sig­tu­naa kuin Laa­tok­ka, jol­ta kar­jalais­ten olisi pitänyt purjehtia. ”

        Kar­jalaisetkin Ruot­sis­sa riehui­v­at 1250-luvul­la, mut­ta siitä ei ole oikein yksiselit­teistä näyt­töä, kävivätkö he lainkaan riemus­sa Sig­tu­nas­sa — vaik­ka myöhem­min 1300-luvul­la his­to­ri­ankir­joi­hin Sig­tu­nan hävi­tys laitet­ti­inkin kar­jalais­ten piikkiin.

  8. Osmo, yllät­tävä blog­gaus sin­ul­ta. Sanoin tuos­sa ten­tis­sä, että ruuhka­mak­su­jen puo­lus­ta­jien pitää osoit­taa, että Helsingis­sä on sel­l­aisia ruuhkia, joi­ta olisi järkevää (hyv­in­voin­tia kohot­tavaa) purkaa ruuhka­mak­suil­la. Jos tämän voi osoit­taa todek­si, niin autoil­i­joiden pitäisi kai kohtu­ullisen laa­jasti kan­nat­taa niitä, kos­ka autoil­i­ja on se, joka kär­sii ruuhkas­ta ja olisi siis valmis mak­samaan nopeam­mas­ta matkan­teosta. Muut tek­i­jät, joi­ta otat esille, ovat nähdäk­seni sel­l­aisia ulkois­vaiku­tuk­sia, joi­ta hoide­taan polt­toain­everoil­la ja mui­hin ulkois­vaiku­tuk­si­in kohdis­tuvil­la mak­suil­la. Ja kun autokan­ta sähköistyy ja muut­tuu hil­jaisek­si, moni nois­ta­ki käsit­telemistäsi ulkois­vaiku­tuk­sista putoaa pois. Eihän ruuhka­mak­su ole ilmastopoli­ti­ikan väline vaan tapa hin­noitel­la väylän niukkaa tilaa. Minä suh­taudun ruuhka­mak­sui­hin täysin avoimesti, mut­ta halu­aisin nähdä kvan­tifioidun laskel­man, jos­sa osoite­taan ruuhka­mak­sun hyv­in­voin­ti­hyö­ty. Ehkä sel­l­aisia on. Mut­ta sinä selvästikin ajat­telet ”ruuhka­mak­sua” kat­tokäsit­teenä, jon­ka alla ovat kaik­ki autoilun kiel­teiset ulkois­vaiku­tuk­set. Minä olen ajatel­lut sitä vain tapana hin­noitel­la niukkaa tilaa, taval­la, joka nopeut­taa liikkumista.

    1. Poli­it­tisen johta­jan pitää osoit­taa johta­ju­ut­ta eikä ajatel­la, että ruuhka­mak­sut tule­vat, kun sit­ten kun autoil­i­jat ymmärtävät pyytää niitä. Autoil­i­jat eivät pyytäneet ruuhka­mak­su­ja Lon­toos­sa, Tukhol­mas­sa eivätkä Oslos­sa, mut­ta ovat olleet niihin jäl­keen päin tyy­tyväisiä, kun ne ensin hei­dän tah­ton­sa vas­tais­es­ti toteutettiin.
      Nämä muutkin ulkois­vaiku­tuk­set, esimerkik­si melu, ovat seu­raus­ta auton käytöstä. Henkilöau­ton tuot­ta­mas­ta melus­ta on muuten val­taosa ren­gas­melua. Se ei ratkea ren­gasverol­la vaan sil­lä, että autoilua pyritään vähen­tämään siel­lä, mis­sä on paljon melus­ta kär­siviä. Juuri tästä syys­tä polt­toain­evero on aivan väärä keino näi­de­nulkois­vaiku­tuk­sten kodal­la, kos­ka har­vaana­su­tul­la maaseudul­la reng­has­melus­ta ja autoilun saasteista ikär­siviåä on ehkä tuhan­nesosa siitä mitä Helsin­gin kantakaupungissa.
      = = =
      Autoil­i­jat muuten joskus myös ymmärtävät pyytää omien mak­su­jen­sa korot­tamista. Use­ampi töölöläisautoil­i­ja on pyytänyt asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nan nos­tamista, jot­ta tun­nuk­sel­la saisi myös paikan. Nyt merkit­tävä osa autopaikoista on auto­jen­pitkäaikaissäi­ly­tyk­sessä hyvin sat­un­naista auton käyt­töä palvelemassa.

      1. Muis­te­taan kuitenkin, että tässä vai­heessa rel­e­vant­ti vai­he asi­as­sa on mah­dolli­nen tule­va hal­li­tuk­sen esi­tys. Puoles­ta tai vas­taan ‑keskustelu kun­nis­sa muut­tuu rel­e­van­tik­si, kun tiede­tään, syn­tyykö asi­as­ta lain­säädän­tö ja mil­lainen se kaikkine yksi­tyisko­hti­neen on. Talous­valiokun­ta ja liiken­nevaliokun­ta pääs­sevät arvioimaan asiaa.

    2. Juhana Var­ti­ainen: Minä suh­taudun ruuhka­mak­sui­hin täysin avoimesti, mut­ta halu­aisin nähdä kvan­tifioidun laskel­man, jos­sa osoite­taan ruuhka­mak­sun hyvinvointihyöty. 

      Onko täl­lä läh­estymis­taval­la onnis­tu­misen mah­dol­lisuuk­sia? Miten se olisi sovel­tunut esimerkik­si päätök­sen­tekoon Smith-Polvisen suun­nitel­man toteut­tamis­es­ta? Kuka määrit­telee hyö­ty­funk­tion, ja minkä ismin ohjaamana?

      Haiskah­taa samanaikaises­ti sekä ski­en­tismiltä että älyl­liseltä arroganssilta.

      Jos taloustiedet­tä halu­taan käyt­tää päätök­sen­teon väli­neenä, sen pitää olla lin­jas­sa aikat­es­tat­tu­jen kulttuuriin/biologiaan sisään­raken­net­tu­jen arkki­tyyp­pi­en kanssa tai ratio­naal­isu­ud­es­ta tulee muka­ra­tionaal­isu­ut­ta. Toimi­vana esimerkkinä ulkois­vaiku­tusten oikeu­den­mukainen hin­noit­telu, joka on reilu­u­den vaa­timuk­sen käytän­nön sovellutus.

    3. Juhana Var­ti­ainen:
      Sanoin tuos­sa ten­tis­sä, että ruuhka­mak­su­jen puo­lus­ta­jien pitää osoit­taa, että Helsingis­sä on sel­l­aisia ruuhkia, joi­ta olisi järkevää (hyv­in­voin­tia kohot­tavaa) purkaa ruuhka­mak­suil­la. Jos tämän voi osoit­taa todek­si, niin autoil­i­joiden pitäisi kai kohtu­ullisen laa­jasti kan­nat­taa niitä, kos­ka autoil­i­ja on se, joka kär­sii ruuhkas­ta ja olisi siis valmis mak­samaan nopeam­mas­ta matkanteosta. 

      Ovatko nämä autoil­i­jat niitä kuu­luisia homo eco­nom­icuk­sia? Ja voiko tätä loogista päät­te­lyketjua soveltaa myös muuhunkin, vaikka­pa siten että Kokoomuk­sen äänestämi­nen ei ole hyv­in­voin­tia kohot­tavaa, kos­ka vain 18% kan­nat­taa kokoomus­ta viimeisimpi­en gallupi­en mukaan (ja tutk­i­tusti Kokoomus on gallupi­en mukaan kärk­isi­joil­la puolueista jot­ka kat­e­gorisoidaan ryh­mään “En äänestäisi mis­sään tapauksessa”)?

      Laskelmien vaa­timi­nen on kyl­lä vähän vesien sumen­tamista ja halut­to­muut­ta argu­men­toi­da itse asi­as­ta. Varsinkin ottaen huomioon miten keveästi ja hel­posti olkia kohaut­ta­mal­la ja sanom­al­la “väärin tutkit­tu” oman ide­olo­gian vas­taisi­in päätelmi­in pää­tyvät tutkimuk­set ote­taan vas­taan, kuten vas­ta tul­lut koti­talousvähen­nyk­seen liit­tyvä tutkimus.

  9. Ruuhka­mak­sut vievät siis yhden kuukau­den palkan jopa työssä kävi­jöiltä. Tarvisiko Helsin­ki baarei­hin tar­joil­i­joi­ta ja kaupoille kas­so­ja ja roskakuske­ja ja rak­en­ta­jia ja lähi­hoita­ja? Ei var­maan kos­ka ei ne ahelsingis­sä voi asua. Vai tuleeko ne laival­la Virosta ?

    1. Nothin­gale:
      Ruuhka­mak­sut vievät siis yhden kuukau­den palkan jopa työssä kävi­jöiltä. Tarvisiko Helsin­ki baarei­hin tar­joil­i­joi­ta ja kaupoille kas­so­ja ja roskakuske­ja ja rak­en­ta­jia ja lähi­hoita­ja? Ei var­maan kos­ka ei ne ahelsingis­sä voi asua. Vai tuleeko ne laival­la Virosta ?

      Ei todel­lakaan vie. Tai sit­ten kuukau­den palk­ka on korkein­taan ton­nin luokkaa. Jos halu­taan kom­pen­soi­da tämä pien­i­t­u­loisim­mil­la, on tämä varsin help­poa esim verovähennyksin.

      1. Har­ri Myl­lynie­mi: Jos halu­taan kom­pen­soi­da tämä pien­i­t­u­loisim­mil­la, on tämä varsin help­poa esim verovähennyksin.

        Aina vaan raken­netaan kauhei­ta hallinto­him­meleitä. Laskute­taan mut­ta sit­ten ei kuitenkaan vaan palaute­taan osa.

        Näitä täysin tehot­to­mia malle­ja tar­jo­taan vähän­väliä ratkaisuk­si kaik­keen. Nos­te­taan polt­toaineen hin­taa mut­ta hyvitetään sitä pien­i­t­u­loisille. Laskute­taan kilo­me­tre­jä mut­ta hyvitetään sitä pien­i­t­u­loisille. Nos­te­taan käyt­tö­mak­sua mut­ta hyvitetään sitä pienituloisille.

        Pää räjähtää täl­lais­ten aivopieru­jen kanssa.

        Tääl­lä ei koh­ta kan­na­ta olla mikään muu kuin pien­i­t­u­loinen kun ns. hyvä­tu­lois­t­en net­tora­hat on niin lähel­lä pien­i­t­u­loisia tukineen.

        Esimerkkinä tien­aat brut­tona 4000€ kk mikä vaatii jo kohtu­ullista käden tai pään­taitoa vs se, että tien­aat 2000€ joka ei vaa­di juuri mitään. Ei ole Suomes­sa sen stressin arvoista.

  10. Pigou-vero­jen ongel­ma on että kuvitel­laan että julki­nen sek­tori jotenkin, taianomais­es­ti, edus­taa ”yleistä hyvää” . Ulkois­vaiku­tuk­sista kär­sivät yksilöt, kom­pen­saa­tio kuu­lu heille, ei val­ti­olle tai kaupungille. Ellei kek­sitä jär­jestelmää jol­la todel­liset kär­si­jät kom­pen­soidaan, on tehokkaam­paa ja oikeu­den­mukaisem­paa etsiä Coase ratkaisu.

    1. Jos ulkois­vaiku­tuk­ses­ta kär­sivät kaik­ki, kun­ta on oikein hyvä rahan vas­taan­ot­ta­ja. Kun­ta käyt­tää rahat kun­nal­lisveron alen­nuk­seen tai palvelu­j­ta­son paran­nuk­seen — tai joukkoli­iken­teen ylläpitoon.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos ulkois­vaiku­tuk­ses­ta kär­sivät kaik­ki, kun­ta on oikein hyvä rahan vas­taan­ot­ta­ja. Kun­ta käyt­tää rahat kun­nal­lisveron alen­nuk­seen tai palve­lu­ta­son paran­nuk­seen – tai joukkoli­iken­teen ylläpitoon. 

        Kun­ta voi silti yrit­tää kom­pen­soi­da hait­to­ja niille, jot­ka haitoista eniten kär­sivät. Esim. vilkkaasti liiken­nöi­dyn pääkadun lähelle voisi rak­en­taa kivan lähipuis­ton ja uut­ta aluet­ta tehtäessä kaavoit­taa tilavat sisäpi­hat yms. Tai kai näin jo tehdäänkin. Puis­to­jen ylläpi­toon voisi kyl­lä panos­taa hie­man ennen kuin alen­taa kun­nal­lisveroa tai laite­taan lisää rahaa joukkoliikenteeseen…

  11. Kuin­ka paljon Hel­gsin­gin kaupun­ki liiken­nesu­un­nit­telul­laan pahen­taa ruuhkia? Todel­la paljon. Koko ajan viedään kaisto­ja pois käytöstä ja tilalle jopa pyöräi­lykaista, joil­la ei puoleen vuo­teen (eikä täl­läkään het­kel­lä) näy ristin sielua.
    Pyöräi­lykai­stat tulisi toteut­taa niin, että ne muun­net­taan kyl­teil­lä autokaistoik­si ydin­tal­ven ajaksi. 

    Kun liikenne ruuhkau­tuu kaisto­ja pois­ta­mal­la, se tarkoit­taa lisää päästöjä: autot jar­rut­ta­vat ja kiihdyt­tävät enem­män kos­ka on ruuhkaa. Mikro­muovia val­uu renkaista mereen enemmän. 

    Parkkipaikko­ja pois­te­taan käytöstä. Autot pör­räävät kort­teliral­lia ympäri­in­sä mikä tietää päästöjä ja saastei­ta, pienhiukkasia. 

    Helsin­gin kaupun­ki liiken­nesu­un­nit­telul­laan tuot­taa päästöjä, jot­ka kulkeu­tu­vat etenkin lähel­lä tien­pin­taa käve­lyl­lä hen­git­tävien eli las­ten ja lem­mikkien keuhoihin. 

    Ei voi olla niin, että kaupun­ki itse luo ruuhkia estämäl­lä autoilua (tämän liikken­nesu­un­nit­telupääl­likkö on sanonut suo­raan ääneen, tosi­aankin hän on sanut, että on tarkoi­tus estää yksi­ty­isautoilua liiken­nesu­un­nit­telun keinoin) ja sit­ten saman kaupunkin sisäl­lä ruuhkia käytetään perus­teena ruuhka­mak­suille ja tietulleille. Ja rahat kerää tietenkin HKL, näin on suunniteltu. 

    Helsin­gin kapunkin liiken­nesu­un­nit­telu ei kestä päivän­val­oa, jos on kär­päsenä katossa suunnittelutomistoissa. 

    Taidan haas­taa Helsin­gin kapunkin oikeu­teen tahal­lis­es­ta ilman pilaamisesta. 

    Sil­loin kun liikenne sujuu jouhev­asti, tulee päästöjä kaikkein vähiten. 

    Vielä sok­e­ri­na poh­jal­la on se Tuusu­lan­väyän bule­vardis­oin­ti­hanke, jos­sa noe­pus­ra­joi­tus tarkoi­tus laskea 50km/h:ssa ja lisäk­si paljon liiken­neval­o­ja. Tulee taas matkalla lentoase­malle mon­in­ver­roin päästöjä. Kiitos Helsin­gin liikennesuunnittelun.

    1. Kuin­ka paljon Hel­gsin­gin kaupun­ki liiken­nesu­un­nit­telul­laan pahen­taa ruuhkia? Todel­la paljon

      Tämänkaltaisia käsi­tyk­siä eivät tosi­asi­at pääse paljon hor­jut­ta­maan. Kokolu­okas­saan Helsin­ki on tutk­i­tusti Euroopan vähin­ten ruuhk­ista kär­siviä kau­unke­ja. Paljon vähem­män ruuhkau­tunut kuin esimerkik­si Tukholma.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Tämänkaltaisia käsi­tyk­siä eivät tosi­asi­at pääse paljon hor­jut­ta­maan. Kokolu­okas­saan Helsin­ki on tutk­i­tusti Euroopan vähin­ten ruuhk­ista kär­siviä kau­unke­ja. Paljon vähem­män ruuhkau­tunut kuin esimerkik­si Tukholma.

        Eli mihin niitä ruuhka­mak­su­ja tarvittiin?

  12. Toisaal­ta ruuh­ka on itseään säätävä. Mitä enem­män aikaa tärväy­tyy ruuhkissa, sitä hanakam­min autoil­i­ja siir­tyy matkus­ta­maan junal­la, raitio­vaunul­la tai bus­sikaistaa huris­tavil­la busseilla.

    Toisaal­ta toisaal­ta — joukkoli­iken­teen pysäkin ääreen kävelem­i­nen, pysäkil­lä odot­telu, käve­ly toises­sa päässä pysäk­iltä kohteeseen sekä mah­dol­liset kulku­vä­li­neen vai­h­dot odotuksi­neen lisäävät mat­ka-aikaa. Sekin pitää huomioi­da, kun arvioidaan henkilöau­toilua kor­vaa­van mat­ka-ajan lasken­nal­lista hintaa.

    1. Toisaal­ta toisaal­ta – joukkoli­iken­teen pysäkin ääreen kävelem­i­nen, pysäkil­lä odot­telu, käve­ly toises­sa päässä pysäk­iltä kohteeseen sekä mah­dol­liset kulku­vä­li­neen vai­h­dot odotuksi­neen lisäävät matka-aikaa.

      Kävelem­i­nen on hyötyaikaa. Juuri tämän takia joukkoli­iken­teen käyt­täjil­lä on vähem­män kakkostyypin dia­betes­ta ja yli­pain­oa. Vaik­ka joukkoli­iken­nemat­ka onpitem­pi, sähkö­pos­tit on luet5tu, kun tulee työpaikalle.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kävelem­i­nen on hyötyaikaa. Juuri tämän takia joukkoli­iken­teen käyt­täjil­lä on vähem­män kakkostyypin dia­betes­ta ja yli­pain­oa. Vaik­ka joukkoli­iken­nemat­ka onpitem­pi, sähkö­pos­tit on luet5tu, kun tulee työpaikalle.

        Tämä kom­ment­ti tulee kyl­lä vah­vasti yhden­laisen kuplan sisältä. Itsel­leni kaik­ki työ­matkus­tamiseen käytet­ty aika on huk­ka-aikaa, riip­pumat­ta kulku­vä­li­neestä. Jos voisin siir­tyä kotoa työ­paikalle ja takaisin sormia nap­saut­ta­mal­la niin tek­isin näin aina ja käyt­täisin säästyneen ajan johonkin muuhun.

        Asia vielä koros­tuu Suomes­sa talvel­la, jol­loin ulkona on joko kylmää, kosteaa tai molem­pia. Tämä ei siis ole kom­ment­ti yksi­ty­isautoilun puoles­ta, mut­ta kan­nat­taa ymmärtää että suur­ta osaa ihmi­sistä on turha yrit­tää motivoi­da joukkoli­iken­teeseen ker­toma­l­la, kuin­ka hyväk­si se heille olisi.

        Lisäk­si siivoo­jal­la, pikaruokakokil­la tai edes sairaan­hoita­jal­la ei tai­da olla juurikaan sähkö­poste­ja luet­tavak­si työ­matkalla, tuskin edes työ­nan­ta­jan välineitä tähän.

      2. Jv: Tämä ei siis ole kom­ment­ti yksi­ty­isautoilun puoles­ta, mut­ta kan­nat­taa ymmärtää että suur­ta osaa ihmi­sistä on turha yrit­tää motivoi­da joukkoli­iken­teeseen ker­toma­l­la, kuin­ka hyväk­si se heille olisi.

        Eikö tuo ole nimeno­maan argu­ment­ti ruuhka­mak­su­jen puolesta?

      3. Jaakko K: Eikö tuo ole nimeno­maan argu­ment­ti ruuhka­mak­su­jen puolesta?

        Kyl­lä, juuri näin. Konkreti­soidaan asia siten, että se tun­tuu lom­pakos­sa niil­lä, jot­ka halu­a­vat omaa autoa tiheään asu­tul­la alueel­la käyt­tää. Suosit­telu tai yhteiseen hyvään vetoami­nen ei toi­mi. Kom­men­toin Osmolle sik­si, että tuon kaltaiset piikit­te­lyt “hyötya­jas­ta” eivät vetoa mui­hin kuin niihin, jot­ka ovat valmi­ik­si samas­sa henkisessä veneessä.

        Yleis­es­ti ottaen olen Osmon kanssa samoil­la lin­joil­la siinä, että autoilu on Suomes­sa yliv­erotet­tua maaseudul­la ja aliv­erotet­tua suuris­sa kaupungeis­sa. Tämän kor­jaami­nen lie­nee kuitenkin melkoisen han­kalaa, vaikkakin keskustapuolueelta voisi saa­da siihen kannatusta.

        Tekni­ikan kanssa työsken­televänä olen kuitenkin vah­vasti sitä mieltä, että mak­sut kan­nat­taa perus­taa mihin tahansa muuhun kuin GPS paikan­nuk­seen. Tähän on esitet­ty jo hyviä argu­ment­te­ja muiden kommenteissa.

  13. Voisi myös ajatel­la niin päin, että liiken­net­tä ei pidä suju­voit­taa. Ruuhka­han estää liiken­net­tä tehokkaasti ja jos ajatel­laan, että menetet­ty aika on rahan arvoista, kuten esi­tit, ruuhkas­sa menetet­ty aika toimii jo tehokkaana ruuhka­mak­suna 🙂 Jos autoilu on suju­vam­paa, se tekee siitä houkut­tel­e­vam­paa. Ruuhka­mak­su­jen pitkäaikaises­ta vaiku­tuk­ses­ta on sen­su­un­taisia havain­to­ja, että niiden teho heiken­tyy nopeasti. Kaupungeille ne kyl­lä tuo­vat tulo­ja, sikäli ovat hyvä keksintö.

    1. Voisi myös ajatel­la niin päin, että liiken­net­tä ei pidä suju­voit­taa. Ruuhka­han estää liiken­net­tä tehokkaasti ja jos ajatel­laan, että menetet­ty aika on rahan arvoista, kuten esi­tit, ruuhkas­sa menetet­ty aika toimii jo tehokkaana ruuhkamaksuna

      Kyl­lä. Ruuh­ka on saman­lainen autonkäyt­tö­mak­su kuin olisi ruuhka­mak­su. Ne jopa aset­tuvat autoil­i­jan kiu­sana samal­la tasolle. Erona tässä on lähin­nä se, että ruuhkan tuot­ta­ma hait­ta on haaskaus­ta, kun taas saman suu­ru­inen jar­ru ruuhka­mak­suna tuot­taa rahaa yhteiskun­nalle ja tekee mah­dol­lisek­si alen­taa muu­ta vero­tus­ta. Jar­ru­tusen­er­gia saadaan siis ikään kuin talteen.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä. Ruuh­ka on saman­lainen autonkäyt­tö­mak­su kuin olisi ruuhka­mak­su. Ne jopa aset­tuvat autoil­i­jan kiu­sana samal­la tasolle. Erona tässä on lähin­nä se, että ruuhkan tuot­ta­ma hait­ta on haaskaus­ta, kun taas saman suu­ru­inen jar­ru ruuhka­mak­suna tuot­taa rahaa yhteiskun­nalle ja tekee mah­dol­lisek­si alen­taa muu­ta vero­tus­ta. Jar­ru­tusen­er­gia saadaan siis ikään kuin talteen. 

        Mut­ta mik­si ihmiset aja­vat ruuhkas­sa päivästä toiseen, vaik­ka voisi­vat toimia kuten ruuhka­mak­sun ollessa voimas­sa, ja muut­taa liikku­miskäyt­täy­tymistään? Esim. lähteä aikaisem­min matkaan tai käyt­tää julk­ista liiken­net­tä henkilöau­ton sijaan. Vas­taus on joko se, että ihmiset eivät itse arvos­ta aikaansa rahal­lis­es­ti, tai liikku­miskäyt­täy­tymisen muu­tos johtaisi lup­poaikaan (jos menee etu­a­jas­sa töihin/kouluun/lääkäriin tai mihin nyt onkaan menos­sa) tai mat­ka-ajan piden­tymiseen (vai­hdet­taes­sa henkilöau­tos­ta julk­isi­in). Opti­mistis­es­ti ajatellen ruuhka­mak­su voisi pidem­män ajan kulues­sa johtaa siihen, että ihmiset muut­ta­vat asumaan opti­maalisem­paan paikkaan. Jos ja kun opti­maa­li­nen paik­ka on mon­elle sama, asun­to­jen hin­nat nou­se­vat ja estävät tämän kehi­tyk­sen (tämä toki ratkaistaan, jos pystytään rak­en­ta­maan tarpeek­si paljon oikeisi­in paikkoi­hin). Tai mah­dol­lis­es­ti työ­paikat voisi­vat siir­tyä opti­maalisem­pi­in paikkoi­hin? Jois­sain mais­sa per­in­teinen pen­delöin­ti lähiöstä keskus­taan on kadon­nut läh­es kokon­aan, enem­män pen­delöidään lähiövyöhyk­keen sisäl­lä tai keskus­tas­ta ulospäin…

      2. Ville: Mut­ta mik­si ihmiset aja­vat ruuhkas­sa päivästä toiseen, vaik­ka voisi­vat toimia kuten ruuhka­mak­sun ollessa voimas­sa, ja muut­taa liikkumiskäyttäytymistään? 

        Ihmiset mak­sa­vat ruuhka­mak­sun oma­l­la ajal­laan. Ruuhkas­sa aja­vat ne, jot­ka ovat eniten valmi­ita siitä mak­samaan. Ja kun oma aika on ain­oa, jol­la siitä voi mak­saa, lop­putu­lok­se­na on — ruuhka.

      3. Mikko Särelä: Ihmiset mak­sa­vat ruuhka­mak­sun oma­l­la ajal­laan. Ruuhkas­sa aja­vat ne, jot­ka ovat eniten valmi­ita siitä mak­samaan. Ja kun oma aika on ain­oa, jol­la siitä voi mak­saa, lop­putu­lok­se­na on – ruuhka. 

        “Will­ingnes to pay” on nimeno­maan oikea tapa perustel­la liiken­nein­vestoin­te­ja. Oli se sit­ten ajal­lista tai rahal­lista mak­samista (Osmon mielestä rahal­la mak­sami­nen on kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi kuin ajal­la mak­sami­nen; ehkä niin — toisaal­ta en ole täysin vaku­ut­tunut, että kaik­ki voitet­tu aika käytetään mihinkään kovin hyödyl­liseen). Olisi hienoa, jos todel­la päästäisi­in siihen, että liiken­nein­vestoin­tien peri­aat­teena on, että käyt­täjien pitää oikeasti mak­saa niistä, eikä vain, että syn­tyy lasken­nal­lisia ja kuvit­teel­lisia aikahyö­tyjä. Ruot­sis­sa iso­ja infra­hankkei­ta toteutetaan nyky­isin perustellen ne sil­lä, että rahoi­tus kokon­aan tai isol­ta osin tulee ruuhka­mak­su­ista. Näitä ruuhka­mak­su­ja pitää mak­saa vuosikym­meniä, ennen kuin investoin­nit on mak­set­tu, mut­ta ihmiset ovat tyy­tyväisiä, kun saadaan uusia moot­tori­ti­etun­nelei­ta “ilmaisek­si”.

      4. Mikko Särelä: Ihmiset mak­sa­vat ruuhka­mak­sun oma­l­la ajal­laan. Ruuhkas­sa aja­vat ne, jot­ka ovat eniten valmi­ita siitä mak­samaan. Ja kun oma aika on ain­oa, jol­la siitä voi mak­saa, lop­putu­lok­se­na on – ruuhka.

        Helsingis­sä ei aikuis­ten oikeasti ole ruuhkia. 1 tun­ti aamuisin ja 2 tun­tia iltapäiväl­lä on vähän enem­män liiken­net­tä työpäivinä.

  14. Stadin keskus­tan näivet­tymi­nen on jo alka­nut. Korona vauhdit­taa kehi­tys­tä. Jatkakaa vain yksi­ty­isautoilun rajoit­tamis­toimia ja aukioiden/torien/puistojen rak­en­tamista. Ihme­tel­lä täy­tyy, kuka viit­sii moi­ses­sa paikas­sa asua. Paikka­han aivan kuhisee huume­hörhöjä ja eri­laisia pervoja.

  15. Eiköhän arvon Var­ti­ainen ole vain miet­tinyt ja ‘tarken­tanut’ kan­tansa edus­ta­mansa poli­it­tisen liik­keen, eli Helsin­gin Kokoomuk­sen, kan­to­jen mukaisek­si. Todel­lisu­udel­la­han ei ole mitään väliä kun per­in­teinen poli­ti­ikan kon­sen­sus-/ryh­mäkurikult­tuuri lait­taa poli­itikot ruotuun.

    Sit­ten sopii pohtia minkä takia väen vängäl­lä aje­taan edus­tuk­sel­lista demokra­ti­aa suo­ran demokra­t­ian sijas­ta? No, vas­tauk­sen voi päätel­lä edellisestä.

  16. Koomis­ta­han tässä keskustelus­sa on aja­tus, että autos­ta on vain hait­taa, jon­ka voi laskea rahassa.

    Jos autos­ta olisi vain hait­taa omis­ta­jalleen, mik­si Suomes­sa on jotain 2,3 miljoon­aan henkilöau­toa? Jos siitä on vain hait­taa, mik­si tiet Helsin­gin seudul­lakin ovat vilkkaasti liiken­nöi­tyjä? Mik­si ostoskeskuk­sien parkki­hal­lit täyn­nä autoja? 

    Liikku­misen vapaus on yksi peru­soikeus. Osmo tietenkin sanoo ettei se tarkoi­ta autol­la liikku­mista. On kuitenkin aika total­i­taarista, jos val­tio päät­tää mitä ihmi­nen saa tehdä, miten liikkua, mitä syödä ja ajatel­la jne.

    Olen käynyt viimeisen viiden viikon aikana joka arkipäivä (yleen­sä 14–16 välisenä aikana) sairaalas­sa. Mat­ka Malmil­ta Meilah­teen on n 15 km, reit­il­lä kehäykkö­nen, Hämeen­lin­natie, Man­ner­heim­intie. Olen lait­tanut mat­ka-ajat ylös. Kaik­ki matkat osu­vat kestoltaan välille 21–25 min­u­ut­tia. Siis varsin nopeaa liikku­mista Suomen pääkaupungis­sa. Help­poa sanal­la sanoen.

    Omas­sa “kir­jan­pidos­sani” tässäkin tapauk­ses­sa oma auto helpot­taa elämääni val­tavasti. Sille ei tietenkään voi lait­taa hin­taa eikä tuottoprosenttia. 

    Jos lask­isin kaik­ki autois­tani yhteiskun­nalle mak­se­tut verot ynnä muut mak­sut, Osmon laskel­mat autoni haitoista muut­tuisi­vat yhteiskun­nan kannal­ta pelkäk­si voitok­si, jol­la on rahoitet­tu hyv­in­voin­ti­val­tion meno­ja. Vai riip­puko tämäkin näkökul­mas­ta? Mut­ta jos las­ke­taan hait­taa myös hyö­ty tulisi laskea.

    1. Jos autos­ta olisi vain hait­taa omis­ta­jalleen, mik­si Suomes­sa on jotain 2,3 miljoon­aan henkilöau­toa? Jos siitä on vain hait­taa, mik­si tiet Helsin­gin seudul­lakin ovat vilkkaasti liiken­nöi­tyjä? Mik­si ostoskeskuk­sien parkki­hal­lit täyn­nä autoja? 

      Nyt ovat käsit­teet pahasti sekaisin. Ulkoinen hait­ta ei tarkoi­ta hait­taa itselle vaan hait­taa muille.

      1. Mut­ta tietääk­seni autol­la aja­vat eivät asu autois­saan vaan elävät muun yhteiskun­nan sisäl­lä ihan nor­maalia elämää, kok­ien myös itse aiheut­ta­mansa hai­tan, jos sitä hait­tana pitävät.

        Tässä mielessä hait­ta koetaan vähem­mäk­si kuin hyöty.

      2. Kyösti Salo­vaara, En ymmär­rä. Ajaes­saan omnaa autoaan on sisäl­lä autossaan eikä koton­aan nukku­mas­sa melus­ta kärsimässä.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyösti Salo­vaara, En ymmär­rä. Ajaes­saan omnaa autoaan on sisäl­lä autossaan eikä koton­aan nukku­mas­sa melus­ta kärsimässä.

        Kov­in­ta melua syn­tyy Stadis­sa ratikoiden koli­nas­ta ja vinkunasta.

  17. Tuo­ta paikan­nusjär­jestelmää on teknis­es­ti mah­do­ton tehdä toimi­vak­si oike­as­sa maail­mas­sa. Kaik­ki teknolo­gia joka on käyt­täjän hal­lus­sa voidaan hakkeroi­da ja tässäkin tapauk­ses­sa gps-data voidaan feika­ta tai jälji­tys estää.

    Yksinker­taisim­mil­laan­han jälji­tyk­sen voi estää kääräisemäl­lä jäljit­ti­men folioon. Mon­imutkaisem­mas­sa ske­naar­ios­sa, mikäli laite on yhtään avoin­ta tekni­ikkaa, se voidaan hakkeroi­da ja tähän tulee ilmestymään help­pokäyt­töiset työka­lut net­ti­in pian jäljit­timien käyt­tööno­ton jälkeen.

    Mitä enem­män jäljit­in­tä yritetään suo­ja­ta hakkeroin­tia (fyy­sistä ja ohjel­mallista) vas­taan, sitä enem­män päästään eri­laisi­in yksi­ty­isyy­den­suo­jan kauhuske­naar­i­oi­hin kun jokaises­sa autossa on pakko olla val­tion pakot­ta­mana mus­ta laatikko joka seu­raa autoil­i­jan liikkeitä ja tekee datal­la mitä halu­aa (sul­je­tus­sa jär­jestelmässähän ei koskaan voi­da olla var­mo­ja tekeekö laite sitä mitä sen toimit­ta­ja väit­tää sen tekevän).

    Tätä ajavien taho­jen tekni­ikan ja etenkin sen käyt­töön liit­tyvän ihmisp­sykolo­gian ymmärtämys on surkeal­la tasol­la. Kyl­lä, laite on teknis­es­ti ihan mah­dolli­nen, mut­ta kos­ka käyt­täjä ei lähtöko­htais­es­ti halua tuol­laista laitet­ta autoon­sa (ainakaan niin, että se tal­len­taa oikei­ta tieto­ja), sen käytön pakot­tamis­es­ta tulee aikamoinen painajainen.

    1. Jos tämä on näin vaikeaa, miten automa­ti­soitu nopeusvalvon­ta sit­ten voi mitenkään toimia niin hyvin kuin se nyt toimii, ja vieläpä hyvin alkeel­lisel­la tekni­ikalla ilman fall­back­e­ja joi­ta tiemak­sui­hin voitaisi­in tehdä (esimerkik­si: lue­taan rfid, jos ei ole, lue­taan rek­isterik­ilpi, jos ei luet­tavis­sa, ohjataan henkilö tietullikopille)?

      1. Kil­go­re:
        Jos tämä on näin vaikeaa, miten automa­ti­soitu nopeusvalvon­ta sit­ten voi mitenkään toimia niin hyvin kuin se nyt toimii, ja vieläpä hyvin alkeel­lisel­la tekni­ikalla ilman fall­back­e­ja joi­ta tiemak­sui­hin voitaisi­in tehdä (esimerkik­si: lue­taan rfid, jos ei ole, lue­taan rek­isterik­ilpi, jos ei luet­tavis­sa, ohjataan henkilö tietullikopille)?

        Nopeusvalvon­ta ei vaa­di aja­jal­ta mitään teknolo­giaa, jon­ka hän voisi halutes­saan pois­taa autostaan. Pait­si nyt ehkä rek­isterik­il­ven, joka on paljon helpom­pi pakot­taa lail­la kuin gps-paikan­nin, kos­ka sen ole­mas­sao­lo autossa on aika hel­posti toden­net­tavis­sa vas­taan ajavas­ta poliisiautosta.

        Suurin ero näi­den kah­den seu­ran­nan välil­lä on siinä, että gps-paikan­nuk­sen seu­ran­nas­sa käytän­nössä kul­jet­ta­ja seu­raa itse itseään (kos­ka seu­ran­nuk­sen suorit­ta­va tekni­ik­ka sijait­see kul­jet­ta­jan omas­sa autossa ja hänel­lä on pääsy käpis­telemään sitä mil­loin vain), kun taas nopeusvalvon­nas­sa seu­ran­ta suorite­taan ulkopuolelta.

        Nopeusvalvon­nan tapaan autos­ta otet­tui­hin kuvi­in perus­tu­va paikan­t­a­mi­nen ruuhka­mak­su­jen perus­teena ehkä toimisikin parem­min, mut­ta vaatisi aika mit­tavaa kam­er­averkos­toa tuo­ta varten. Per­in­teisiä tiemak­su­ja vas­taan min­ul­la ei ole mitään, kom­ment­ti­ni kos­ki ain­oas­taan Oden ehdot­ta­maa gps-paikan­nuk­seen perus­tu­vaa imple­men­taa­tio­ta ruuhkamaksuista.

      2. Nopeusvalvon­nan tapaan autos­ta otet­tui­hin kuvi­in perus­tu­va paikan­t­a­mi­nen ruuhka­mak­su­jen perus­teena ehkä toimisikin parem­min, mut­ta vaatisi aika mit­tavaa kam­er­averkos­toa tuo­ta varten. Per­in­teisiä tiemak­su­ja vas­taan min­ul­la ei ole mitään, kom­ment­ti­ni kos­ki ain­oas­taan Oden ehdot­ta­maa gps-paikan­nuk­seen perus­tu­vaa imple­men­taa­tio­ta ruuhkamaksuista.

        Ok, itsekään en tosi­aan kan­na­ta GPS perus­tu­vaa jär­jestelmää. Vaik­ka esim. nopeuskameroi­hin tai rfid-sirui­hin perus­tu­va teknolo­gia tulisi sekin epäilemät­tä hin­tavak­si, niin hin­tavak­si kyl­lä tulee autoil­i­joille asen­net­tavak­si tule­va GPS-här­pä­tyskin. GPS epäilemät­tä tulisi paljon kalli­im­mak­sikin jopa kokon­aisu­udessaan sil­lä se vaatisi käytän­nössä sen han­kkimisen ja asen­tamisen kaikki­in autoi­hin, mut­ta poli­itikot sitä hel­posti kan­nat­ta­vat sil­lä ole­tus lie­nee että autoil­i­jat joutu­vat itse suo­raan mak­samaan GPS-här­pät­ti­men hankinnan/kehityksen, kun taas kameroi­hin tai RFID perus­tu­vat jär­jestelmät pitää kus­tan­taa verovaroin. Mak­sa­ja toki on molem­mis­sa tapauk­sis­sa sama (kansalaiset), mut­ta kus­tan­nus on helpom­pi poli­itikoil­la jät­tää huomiotta jos kansalaiset pakote­taan kallis GPS-laite autoi­hin­sa hankkimaan.

      3. PS epäilemät­tä tulisi paljon kalli­im­mak­sikin jopa kokon­aisu­udessaan sil­lä se vaatisi käytän­nössä sen han­kkimisen ja asen­tamisen kaikki­in autoihin,

        Sel­l­ainen on kuitenkin tulosa kaikki­in autoi­hin, kos­ka EU vaatii niihin här­päket­tä, joka hälyyt­tää avun paikalle, kun kus­ki on ajanut päin puuta.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Sel­l­ainen on kuitenkin tulosa kaikki­in autoi­hin, kos­ka EU vaatii niihin här­päket­tä, joka hälyyt­tää avun paikalle, kun kus­ki on ajanut päin puuta.

        GPS itsessään toki on hal­pa, enkä epäile etteikö uusis­sa autois­sa sel­l­aista jo olisi. Mut­ta eihän se itsessään riitä, vaan se vaatii kokon­aisen jär­jestelmän soft­i­neen ja rajap­in­toi­neen että sitä voi tiemak­su-käyt­töön käyt­tää. Se että autois­sa on GPS hätäkäyt­töön ja sil­lä perustelee sen halpu­ut­ta tiemak­sukäyt­töön, on vähän kuin sanoisi että poti­lasti­eto­jär­jestelmä on hal­pa jär­jestelmä kos­ka kaikil­la sairaaloil­la ja ter­veysasemil­la on jo tietokoneet olemassa.

        Sanois­in että toden­näköis­in­tä on että jos gps-ratkaisu­un päädytään, pitäisi jonkun kil­pailutet­ta­van toim­i­jan kehit­tämä gps-laatikko asen­taa kaikki­in autoi­hin, sil­lä autois­sa itsessään tuskin on tarkoituk­seen sovel­tuvaa alustaa/rajapintaa, tai tarkem­min ne ovat niin epä­s­tan­dard­is­oitu­ja ja sul­jet­tu­ja jär­jestelmiä että ne tähän käyt­töön eivät sovel­lu. Jär­jestelmät ovat ylipäätään todel­la toimit­ta­jalukit­tu­ja rahas­tamisen vuok­si, että auto­jen kor­jaami­nenkin muis­sa kuin kalli­is­sa merkki­huol­lois­sa on kokoa­jan vaikeam­paa tästä syys­tä. Puhu­mat­takaan auto­jen jär­jestelmien laa­jen­tamis­es­ta vaikka­pa tähän tiemaksukäyttöön.

      5. GPS itsessään toki on hal­pa, enkä epäile etteikö uusis­sa autois­sa sel­l­aista jo olisi. Mut­ta eihän se itsessään riitä, vaan se vaatii kokon­aisen jär­jestelmän soft­i­neen ja rajap­in­toi­neen että sitä voi tiemak­su-käyt­töön käyt­tää. Se että autois­sa on GPS hätäkäyt­töön ja sil­lä perustelee sen halpu­ut­ta tiemak­sukäyt­töön, on vähän kuin sanoisi että poti­lasti­eto­jär­jestelmä on hal­pa jär­jestelmä kos­ka kaikil­la sairaaloil­la ja ter­veysasemil­la on jo tietokoneet olemassa.

        No onpas tämä nyt vaikea­ta. Sil­loin har­voin, kun ajan autoa, lai­tan kän­nykkäni varoit­ta­maan, mil­loin ajan ylinopeut­ta. Goolse map­sis­sä on ajan­ta­saiset nopeusra­joituk­set. Ajan­ta­saiset hin­tatiedot tiev­erkos­ta eivät ole san mon­imutkaisem­pi asia.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        GPS itsessään toki on hal­pa, enkä epäile etteikö uusis­sa autois­sa sel­l­aista jo olisi. Mut­ta eihän se itsessään riitä, vaan se vaatii kokon­aisen jär­jestelmän soft­i­neen ja rajap­in­toi­neen että sitä voi tiemak­su-käyt­töön käyt­tää. Se että autois­sa on GPS hätäkäyt­töön ja sil­lä perustelee sen halpu­ut­ta tiemak­sukäyt­töön, on vähän kuin sanoisi että poti­lasti­eto­jär­jestelmä on hal­pa jär­jestelmä kos­ka kaikil­la sairaaloil­la ja ter­veysasemil­la on jo tietokoneet olemassa.

        No onpas tämä nyt vaikea­ta. Sil­loin har­voin, kun ajan autoa, lai­tan kän­nykkäni varoit­ta­maan, mil­loin ajan ylinopeut­ta. Goolse map­sis­sä on ajan­ta­saiset nopeusra­joituk­set. Ajan­ta­saiset hin­tatiedot tiev­erkos­ta eivät ole san mon­imutkaisem­pi asia.

        Google onkin kehit­tänyt toimi­van jär­jestelmän, mut­ta ei kan­na­ta hämään­tyä Google Mapsin hel­pos­ta käytöstä, ja sekoit­taa sitä siihen että sel­l­aisen jär­jestelmän toteut­ta­mi­nen olisi help­poa. Taustal­la on vuosikym­menten sof­t­ake­hi­tyk­sen tulos. Ja eri­toten taustal­la on kehit­täjille avoimet ohjelmis­tora­jap­in­nat jol­la ne sof­t­at on saatu kehitet­tyä kän­nyköi­hin, eli Googlen Android ja Applen iOS. Jois­sain autois­sa toki voi olla Android-poh­jainen käyt­tis, mut­ta onko niis­sä sovel­luskaup­paa ja vakaa­ta rajap­in­taa kehit­täjille kuten kän­nyköis­sä? Ja monel­lako pros­en­til­la ihmi­sistä täl­läi­nen auto on? En itse ainakaan tunne ketään kenel­lä olisi.

        Helpom­man riesan tie var­maan olisi kuiten käyt­tää kän­nyköitä, ja var­a­vai­h­toe­htoina rfid-siru­ja ja kameroi­ta. Jos siis vält­tämät­tä GPS poh­jaista ratkaisua halu­aa käyt­tää. Itse sanois­in että men­täisi­in suo­raan vaan rfid-luk­i­japo­h­jaiseen jär­jestelmään mis­sä kam­er­at nap­paa­vat vapaa­matkus­ta­jat nykyisen nopeusvalvon­nan tyyliin.

        Mut­ta joo, sof­t­ake­hi­tys on vaikeaa. Voi vaik­ka kat­soa paljonko on poltet­tu Suomes­sa julk­ista rahaa sähköiseen tun­nistau­tu­miseen, lop­putu­los toki nyky­isin toimii mut­ta siitä on kiit­tämi­nen pankke­ja ja puhrlin­op­er­aat­tor­e­i­ta eikä julk­isin varoin kehitet­tyä sähköistä henkilöko­rt­tia. Ja tuo tun­nistau­tu­mi­nen on kuiten help­po asia ver­rat­tuna tähän koko tiemak­su­jär­jestelmään kaikki­nen­sa. GPS poh­jai­sis­sa jär­jestelmis­sä huo­let­taa pait­si se, että toimi­iko jär­jestelmä tarkoituk­seen­sa miten hyvin, niin myös se että jos toteu­tus tyritään vähänkään siinä vaaran­tuu vakavasti kaikkien sen käyt­täjien tieto­tur­va. Toki samaa voi sanoa kän­nyköistä ylipäätään, mut­ta Googlel­la ja Applel­la on vähän isom­mat paukut ja pros­es­sit sen estämisen takana. Niin vähän kuin ko. toim­i­joi­hin luotankaan, niin luotan vielä vähem­män Tietoon, CGI:n tai mille soft­afir­malle ton him­melin toteu­tus nyt myytäisiinkään.

        Ter­veiseni siis näin senior sof­t­ake­hit­täjänä on seu­raa­vat, tehkää jär­jestelmä mis­sä tarvii kehit­tää ja ylläpitää vain tiemak­su­alueil­la tien­var­res­sa ole­via luku­lait­tei­ta (rfid, kam­era), sil­lä ne on helpom­min hal­lit­tavis­sa ole­va alus­ta kuin se vai­h­toe­hto että tyyli­in miljoo­nan autoil­i­jan autoon tai kän­nykkään pitää asen­taa jokin sovel­lus (ja mah­dol­lis­es­ti alus­ta sille sovel­luk­selle). Jälkim­mäisel­lä kyl­lä ker­jätään itselle ongelmia ja tehdään asi­as­ta mielestäni tarpeet­toman mon­imutkaista, ja luo­daan otolli­nen alus­ta katas­tro­fille (sekä taas poten­ti­aa­li­nen rahas­tusautomaat­ti Tiedolle tai kenet nyt hom­ma kil­pailute­taankaan tekemään).

      7. Osmo Soin­in­vaara:

        No onpas tämä nyt vaikea­ta. Sil­loin har­voin, kun ajan autoa, lai­tan kän­nykkäni varoit­ta­maan, mil­loin ajan ylinopeut­ta. Goolse map­sis­sä on ajan­ta­saiset nopeusra­joituk­set. Ajan­ta­saiset hin­tatiedot tiev­erkos­ta eivät ole san mon­imutkaisem­pi asia.

        Aivan. Tarvi­taan yhteys jon­nekin. Se tarkoit­taa, että auton sijain­ti tun­netaan tuki­ase­mati­eto­jen perus­teel­la. SS7-pro­tokol­laa hyö­dyn­täen jopa joku ulko­val­ta voi selvit­tää henkilön sijain­nin (kos­kee tietysti myös kän­nyköitä). Kuitenkin mon­et ovat selit­täneet, miten lasku­tus voidaan muka hoitaa sijain­ti­ti­eto­ja paljastamatta.

      8. Osmo Soin­in­vaara: Sel­l­ainen on kuitenkin tulosa kaikki­in autoi­hin, kos­ka EU vaatii niihin här­päket­tä, joka hälyyt­tää avun paikalle, kun kus­ki on ajanut päin puuta.

        Min­unkin autossani on sel­l­ainen här­päke. Mut­ta: Onko siinä muis­tia, johon voidaan tal­len­taa ajotiedot? Onko siinä käyt­töli­it­tymää, jol­la tiedot voidaan lukea? Ja jos lait­teesta halu­taan ulos vain raha­sum­ma ilman paikkati­eto­ja niin siihen pitää voi­da lada­ta koko Suomen tie- ja katukar­tas­to hin­tati­etoi­neen. Datan pitää olla reaali­aikaises­ti päivitet­tävis­sä, jos vaik­ka jonkin kadun läpi­a­jos­ta halu­taan tänään ran­gais­tus­ra­haa. Miten? Kul­jet­ta­jan pitää saa­da jotenkin tietää, että tietyn kadun käyt­tämi­nen on kallista. Miten? Van­haan tyyli­in liiken­nemerkke­jä lisäämäl­lä? Onko Toy­ota halukas tekemään ohjelmis­tonke­hi­tystyötä Suomen vuok­si? Epäilen.

        Ja sit­ten ne tekniset ongel­mat. Netis­sä on laa­ja tar­jon­ta GPS-häir­it­sim­iä (jam­mer). Kympil­lä saa tupakan­sy­tytin­li­it­timeen laitet­ta­van pelin (ilmainen toim­i­tus). Tutkan­pal­jas­timien tyyli­in ne voidaan toki lais­sa kieltää, mut­ta häir­in­tään tarvit­ta­va teho on niin pieni, että jam­me­ria ei voi auton ulkop­uolelta havai­ta. Ja jos GPS-vas­taan­ot­ti­men paik­ka on tiedos­sa niin alu­mi­ini­fo­lio ajaa saman asian.

        No estetään auton käyt­tö, jos GPS-sig­naalia ei tule. Mut­ta miten hoide­taan kel­lar­it, katukuilut tai muuten vaan huono keli, jot­ka estävät sig­naalin kulun? Voisiko poli­isi valvoa ettei seu­ran­ta­lait­teen his­to­ri­as­sa ole epämääräisyyk­siä? Kuten että auto pomp­sah­taa Helsingistä Rovaniemelle. Ai niin, auto­ju­na. Tai hinaus.

        Venäläiset osaa­vat häir­itä GPS:aa niin, että Putinin lähel­lä vas­taan­ot­timet luule­vat ole­vansa 50 km päässä vaik­ka kaik­ki näyt­tää ole­van kun­nos­sa. En tiedä miten kallista tuol­lainen tekni­ik­ka on, mut­ta lie­nee vain ajan kysymys, kun lait­tei­ta saa ostaa Ebaysta. Koko paikan­nusku­vio on niin reikäi­nen, että tuskin mak­saa vaivaa.

      9. Osmo Soin­in­vaara:

        Sel­l­ainen on kuitenkin tulosa kaikki­in autoi­hin, kos­ka EU vaatii niihin här­päket­tä, joka hälyyt­tää avun paikalle, kun kus­ki on ajanut päin puuta.

        EU-vaa­timus kos­kee vain uusia auto­ja, jot­ka on otet­tu liiken­nekäyt­töön EU-alueel­la vaa­timuk­sen voimaan­tu­lon jäl­keen. Samal­la tavoin muutkin auto­jen valmis­tus­ta koske­vat nor­mit koske­vat aina uusia auto­ja. Ei 1980-luvun Ladaan ole vaa­dit­tu asen­ta­maan tur­vatyynyjä, eikä tul­la vaa­ti­maan näil­lä näkymin EU:n toimes­ta tuo­ta avun­hä­ly­tyshär­päket­täkään. Uudet lait­teet tule­vat uusi­in autoi­hin, ja yleistyvät ajan saatossa samal­la kun autokan­ta uud­is­tuu. EU:ssa ei ole esitet­ty takau­tu­vaa paikan­nus­vaa­timus­ta van­hoi­hin autoihin.

  18. Helsin­gin kokoises­sa Oslos­sa on ollut ruuhkamaksut/tietullit jo n 20 vuot­ta. Sen tarkoi­tus on ollut ympäristöhait­to­jen ehkäisyn lisäk­si tuot­taa rahaa kaupun­gin kas­san. Sen tuo­toil­la on voitu toteut­taa kade­hdit­ta­van laa­ja metro­verkos­to. Pohjo­is­mai­sis­sa kaupungeis­sa ruuhka­mak­sul­la todel­la saadaan aikaan että ihmis­ten ei tarvitse käyt­tää autoa joka matkallaan.

    1. R.Silfverberg:
      Helsin­gin kokoises­sa Oslos­sa on ollut ruuhkamaksut/tietullit jo n 20 vuot­ta. Sen tarkoi­tus on ollut ympäristöhait­to­jen ehkäisyn lisäk­si tuot­taa rahaa kaupun­gin kas­san. Sen tuo­toil­la on voitu toteut­taa kade­hdit­ta­van laa­ja metro­verkos­to. Pohjo­is­mai­sis­sa kaupungeis­sa ruuhka­mak­sul­la todel­la saadaan aikaan että ihmis­ten ei tarvitse käyt­tää autoa joka matkallaan. 

      Kolikon toinen puoli on, että Oslos­sa on raken­net­tu infraa myös autoli­iken­teelle, esim. maanti­etun­nelei­ta (kuten koko Nor­jas­sa). Eri tilas­tois­sa on eri­laisia luku­ja, mut­ta kulku­ta­pao­su­udet eivät tai­da ero­ta paljon Helsingistä. Ilmeis­es­ti Helsingis­sä käve­ly ja pyöräi­ly on suosi­tumpaa, mikä voi toki johtua säästä 🙂

      1. Ville: Kolikon toinen puoli on, että Oslos­sa on raken­net­tu infraa myös autoli­iken­teelle, esim. maanti­etun­nelei­ta (kuten koko Nor­jas­sa). Eri tilas­tois­sa on eri­laisia luku­ja, mut­ta kulku­ta­pao­su­udet eivät tai­da ero­ta paljon Helsingistä. Ilmeis­es­ti Helsingis­sä käve­ly ja pyöräi­ly on suosi­tumpaa, mikä voi toki johtua säästä 

        Itse asi­as­sa vaikut­taa siltä, että Oslon hyvä joukkoli­ikenne vähen­tää käve­lyä keskus­tas­sa, jos­sa käytetään paljon joukkoli­iken­net­tä (ja kävel­lään ja pyöräil­lään vähem­män kuin Helsingis­sä). Keskus­tan ulkop­uolel­la käytetään paljon henkilöau­toa (ja kävel­lään ja pyöräil­lään vähem­män kuin Helsingis­sä). Ter­veysvaiku­tusten kannal­ta on siis saatu huono tulos aikaan.

      2. Ville: Kolikon toinen puoli on, että Oslos­sa on raken­net­tu infraa myös autoli­iken­teelle, esim. maanti­etun­nelei­ta (kuten koko Nor­jas­sa). Eri tilas­tois­sa on eri­laisia luku­ja, mut­ta kulku­ta­pao­su­udet eivät tai­da ero­ta paljon Helsingistä. Ilmeis­es­ti Helsingis­sä käve­ly ja pyöräi­ly on suosi­tumpaa, mikä voi toki johtua säästä 

        San­o­taan nyt suo­raan niin jos on raken­net­tu paljon tun­nelei­ta sekä autoille että junille (metro) niin liikku­mi­nen nopeu­tuu. Jos ennen kesti puoli tun­tia men­nä kaupun­gin läpi pin­tali­ike­neel­lä niin se on kymme­nen min­u­ut­tia tun­nelil­la. Sik­si kan­natan Oslon mallia ettöä kerätään ruu­uhka­mak­suil­la rahaa liiken­nein­fran saat­tamisek­si ajantasalle. 

        Helsingistä puutt­tuu etelä-pohjois suun­tainen metro tai vai­h­toe­htois­es­ti sil­mukkametro tai pis­ara, rakkaal­la lapsel­la on mon­ta nimeä. Man­ner­hem­intie on pul­lonkaula sekä julkiselle liiken­teelle että autoille. Ei min­ul­la ole toisaal­ta mitään vas­taan että keskus­tatun­nelikin raken­net­taisi­in jos Man­ner­heim­intien pul­lonkaula ainakin julkisen liiken­teen osalta saataisi­in avat­tua. Vaik­ka kulku­ta­pao­su­udet pysy­i­sivät samoina niin tavoit­teena pitää olla liikku­misen nopeutuminen.

  19. Kan­nat­taisi puhua tiemak­su­ista ennem­min mitä ruuhka­mak­su­ista, sil­lä jälkim­mäi­nen vie keskustelun heti ruuhki­in vaik­ka aihe on paljon laa­jem­pi kuten hyvin Osmo kirjoititkin.

    Ja GPS kan­nat­taisi uno­htaa tässä vai­heessa keskustelua, sen maine on pilat­tu jo niin monil­la surkeil­la ehdo­tuk­sil­la että se kään­tää yleisöstä mon­et ehdo­tus­ta vas­taan jo sik­si. Mak­su­jär­jestelmä voi perus­tua mon­een muuhunkin seikkaan, vaik­ka kän­nykäl­lä tehtäväk­si, tai ulkoisel­la rfid-tar­ral­la, tai kam­er­al­la rek­isterik­il­ven luvul­la kuten nopeuskamerois­sa. Lil­ja Tam­mi­nen on esitel­lyt jotain maail­mal­la ole­via ratkaisu­ja blo­gis­saan: https://liljat.fi/2020/05/tiemaksuihin-oppia-japanista-ja-muualta/

    1. Kil­go­re: GPS itsessään toki on hal­pa, enkä epäile etteikö uusis­sa autois­sa sel­l­aista jo olisi. Mut­ta eihän se itsessään riitä, vaan se vaatii kokon­aisen jär­jestelmän soft­i­neen ja rajap­in­toi­neen että sitä voi tiemak­su-käyt­töön käyt­tää. Se että autois­sa on GPS hätäkäyt­töön ja sil­lä perustelee sen halpu­ut­ta tiemak­sukäyt­töön, on vähän kuin sanoisi että poti­lasti­eto­jär­jestelmä on hal­pa jär­jestelmä kos­ka kaikil­la sairaaloil­la ja ter­veysasemil­la on jo tietokoneet olemassa.

      Sanois­in että toden­näköis­in­tä on että jos gps-ratkaisu­un päädytään, pitäisi jonkun kil­pailutet­ta­van toim­i­jan kehit­tämä gps-laatikko asen­taa kaikki­in autoi­hin, sil­lä autois­sa itsessään tuskin on tarkoituk­seen sovel­tuvaa alustaa/rajapintaa, tai tarkem­min ne ovat niin epä­s­tan­dard­is­oitu­ja ja sul­jet­tu­ja jär­jestelmiä että ne tähän käyt­töön eivät sovel­lu. Jär­jestelmät ovat ylipäätään todel­la toimit­ta­jalukit­tu­ja rahas­tamisen vuok­si, että auto­jen kor­jaami­nenkin muis­sa kuin kalli­is­sa merkki­huol­lois­sa on kokoa­jan vaikeam­paa tästä syys­tä. Puhu­mat­takaan auto­jen jär­jestelmien laa­jen­tamis­es­ta vaikka­pa tähän tiemaksukäyttöön.

      Kil­go­re:
      Kan­nat­taisi puhua tiemak­su­ista ennem­min mitä ruuhka­mak­su­ista, sil­lä jälkim­mäi­nen vie keskustelun heti ruuhki­in vaik­ka aihe on paljon laa­jem­pi kuten hyvin Osmo kirjoititkin.

      Ja GPS kan­nat­taisi uno­htaa tässä vai­heessa keskustelua, sen maine on pilat­tu jo niin monil­la surkeil­la ehdo­tuk­sil­la että se kään­tää yleisöstä mon­et ehdo­tus­ta vas­taan jo sik­si. Mak­su­jär­jestelmä voi perus­tua mon­een muuhunkin seikkaan, vaik­ka kän­nykäl­lä tehtäväk­si, tai ulkoisel­la rfid-tar­ral­la, tai kam­er­al­la rek­isterik­il­ven luvul­la kuten nopeuskamerois­sa. Lil­ja Tam­mi­nen on esitel­lyt jotain maail­mal­la ole­via ratkaisu­ja blo­gis­saan: https://liljat.fi/2020/05/tiemaksuihin-oppia-japanista-ja-muualta/

      Paljolti samaa mieltä. GPSään perus­tu­vas­ta sys­teemistä voidaan tehdä hyvin sofistikoitu, mut­ta Suomen ei sitä kan­na­ta yksin kehit­tää. Odotel­laan EUn myl­ly­jen jauhamista. Tulok­sia on odotet­tavis­sa ehkä 10 vuo­den päästä.

      RFIDn etc käytöstä tiemak­su­jen rahas­tuk­seen on yli 20 vuo­den koke­muk­set ympäri maail­maa. Sys­teemit eivät ole kovin sofistikoitu­ja, mut­ta robuste­ja ja halpoja.

  20. “Se, että autoilua verote­taan enem­män kuin muu­ta toim­intaa, johtuu siitä, että autoilul­la kat­so­taan ole­van negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muual­la voi perustel­la. Autoilus­ta on siis hait­taa muille tai luonnolle.”

    Johtuu autoilun muu­ta kovem­pi vero­tus muus­takin. Myös esimerkik­si kau­pal­lisel­la lentoli­iken­teel­lä on merkit­täviä päästö­vaiku­tuk­sia ja sil­lä on merkit­täviä melu­vaiku­tuk­si­akin, mut­ta se on silti vero­ton­ta. Ei verote­ta osu­ut­ta uuden kulku­vä­li­neen han­k­in­nas­ta eikä polt­toaineesta, eikä kulku­vä­li­neen omis­tamis­es­ta. Laivali­ikenne mer­il­lä syn­nyt­tää huo­mat­ta­van määrä niin ilmansaastei­ta kuin hiilid­iok­sidipäästöjäkin, ja on johtanut myös haitallis­ten vierasla­jien lev­iämiseen. Sekin on vapautet­tu vero­tuk­ses­ta. Ei verote­ta senkään kohdal­la osu­ut­ta uuden kulku­vä­li­neen han­k­in­nas­ta eikä polt­toaineesta, eikä kulku­vä­li­neen omis­tamis­es­ta. Vaik­ka aiheutetaankin myös hait­taa muille ja luon­nolle. Myös esimerkik­si rautatieli­ikenne aiheut­taa onnet­to­muus­vaiku­tuk­sia ja myös este­vaiku­tus­ta, jopa merkit­tävää sel­l­aista radan var­res­sa asuville, kun radan toiselle puolelle ei nopei­den rato­jen osalta pääse kuin rajoite­tu­ista kohdista. Vero­ton­ta silti sekin, pait­si dieselin käytöstä mak­se­taan rautateil­lä kuitenkin veroa, joskin alem­paa kuin mitä per­itään rekoil­ta ja muil­ta dieselil­lä kulkevil­ta autoilta.

    Satel­li­it­ti­paikan­nuk­sen ongel­ma vero­tuk­sen perus­teena on ensin­näkin sel­l­aisen jär­jestelmän investoin­tikus­tan­nus. On ymmär­ret­tävää, että kaupunkialueel­la asu­va investoisi sel­l­aiseen jär­jestelmään, mut­ta jos joku Lapin har­vaan asu­tul­la asu­va ajelee pääasi­as­sa yksi­ty­is­teil­lä, eikä 500 euron arvoisel­la van­hal­la autol­laan aja ker­taakaan vuodessa edes etelä-Suomen ruuh­ka-alueille, niin olisi outoa vaa­tia tätä investoimaan auton arvoon näh­den huo­mat­ta­va sum­ma euro­ja satel­li­it­ti­nav­igoin­ti­jär­jestelmään, jot­ta toisel­la puolel­la Suo­ma olevas­sa kaupungis­sa saataisi­in perit­tyä ruuhka­mak­su­ja. Tai jos joku pitää autoaan liiken­nekäytössä vain joitain viikko­ja vuodes­ta. Sel­l­aisia auto­ja on ilmeis­es­ti sato­ja tuhan­sia Suomes­sa, joi­ta pide­tään liiken­nekäytössä vain osa vuodes­ta, ja pääosa vuodes­ta liiken­nekäytöstä pois­tet­tuna. Lisäk­si liiken­teessä on paljon viro­laisia ja muista maista ole­via ajoneu­vo­ja, joista osa ajaa use­asti Suomes­sa, ja osa autoista poikkeaa vain ker­talu­on­teis­es­ti Suomes­sa elinkaaren­sa aikana, kun esim. joku tur­isti käy tekemässä Euroopan maid­en kier­toa­jelun. Pitäisikö näi­denkin investoi­da Suomen satel­li­it­ti­nav­igoin­ti­jär­jestelmään? Jos taas jär­jestelmässä on vain uusimpia auto­ja, ja niistäkin vain osa, niin satel­li­it­tipo­h­jainen vero­tus ei tai­da toimia. Lisäk­si satel­li­it­ti­jär­jestelmän yksi ongel­ma on sama kuin nav­i­gaat­tor­eis­sa, eli jos lait­teen peit­tää, se ei löy­däkään satel­li­it­tia eikä edes huo­maa ajoneu­von liikku­van. Lisäk­si ainakin per­in­teiset nav­i­gaat­torit voivat hajo­ta kastues­saan, kuten kän­nykätkin, ja osas­sa niistä voi esi­in­tyä toim­intahäir­iöitä kovil­la pakkasil­la, kuten kän­nyköis­säkin, jos puhe­li­men jät­tää autoon yök­si 30 asteen pakkaseen, ja koit­taa sit­ten nav­igoi­da. Rek­isterik­ilpipo­h­jaisen jär­jestelmän etu­na on se, että se ei vaa­di kaik­il­ta autoil­ta uuteen jär­jestelmään investoimista, mut­ta sen huono puoli on se, että se vaatii kameroi­ta, ja että siihen liit­tyvän lasku­tuk­sen hoita­miskus­tan­nus on ilmeis­es­ti aika iso suh­teessa ruuhkamaksutuloihin.

  21. ”Se, että autoilua verote­taan enem­män kuin muu­ta toim­intaa, johtuu siitä, että autoilul­la kat­so­taan ole­van negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muual­la voi perustella. ”

    - Autoilua verote­taan _myös_ sen takia, että autoilua ei voi viedä pois Suomes­ta, pois verot­ta­jan ulottuvilta.
    (Autoilen, autoilun verot ok ja ruuhka­mak­su ok.)

    1. Mikko:
      ”Se, että autoilua verote­taan enem­män kuin muu­ta toim­intaa, johtuu siitä, että autoilul­la kat­so­taan ole­van negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muual­la voi perustella. ”

      – Autoilua verote­taan _myös_ sen takia, että autoilua ei voi viedä pois Suomes­ta, pois verot­ta­jan ulottuvilta.
      (Autoilen, autoilun verot ok ja ruuhka­mak­su ok.)

      Näin on. Lentokonei­den ja laivo­jen verorälssi johtuu siitä että näitä voi rek­isteröidä ja tanka­ta toises­sa maas­sa. Ain­oas­taan näi­den alo­jen ammat­tili­itot ovat pystyneet estämään työvoiman uloslipu­tus­ta, ja varus­ta­mot ja lentoy­htiöt mak­sa­vatkin mielum­min kun­nol­lista palkkaa jot­ta työvoima olisi motivoitunut­ta, kuin vero­ja joista eivät hyödy mitenkään. Lento­kent­tä- ja sata­ma­mak­sut tosin ovat “vero­ja” mut­ta lento­ken­tät ja sata­mat samas­sa maas­sa kil­pail­e­vat keskenään kanssa. 

      Maantiepuolel­la ei pidä uno­htaa että rek­ka- ja lin­ja-autoli­ikenne saa­vat omat tuki­aisen­sa yhteiskunnal­ta, vaik­ka polt­toain­everoa joutu­vat maksamaan.

      1. R.Silfverberg:

        Näin on. Lentokonei­den ja laivo­jen verorälssi johtuu siitä että näitä voi rek­isteröidä ja tanka­ta toises­sa maas­sa. Ain­oas­taan näi­den alo­jen ammat­tili­itot ovat pystyneet estämään työvoiman uloslipu­tus­ta, ja varus­ta­mot ja lentoy­htiöt mak­sa­vatkin mielum­min kun­nol­lista palkkaa jot­ta työvoima olisi motivoitunut­ta, kuin vero­ja joista eivät hyödy mitenkään. Lento­kent­tä- ja sata­ma­mak­sut tosin ovat ”vero­ja” mut­ta lento­ken­tät ja sata­mat samas­sa maas­sa kil­pail­e­vat keskenään kanssa. 

        Lento- ja laivali­ikenne ovat aivan eri tilanteessa työvoiman uloslipu­tusasian osalta. Laivali­iken­teen osalta val­tio mak­saa kaik­ki työ­nan­ta­ja­sivuku­lut varus­ta­moille, täl­lä het­kel­lä jopa eläke­mak­su­ja ja vapaa-ajan tap­atur­mavaku­u­tus­mak­su­ja myöten. Nor­maal­i­ti­lanteessa näistä on kor­vat­tu vain osa, korona-aikana mak­se­taan kaik­ki sivuku­lut. Työn­tek­i­jöi­den vero­tu­lot val­ti­olle eivät kata laivali­iken­teessä val­tion mak­samia meno­ja. Varus­ta­mot ovat saa­neet näin erikoisia kil­pailue­tu­ja esim. man­tereen rav­in­toloi­hin näh­den, jois­sa työn­tek­i­jöi­den palkoista mak­se­taan nor­maali­in tapaan työ­nan­ta­ja­sivuku­lut, kuten eläke­mak­sut ja pakol­liset vaku­u­tus­mak­sut — työ­nan­ta­jan mak­samana. Lentoli­ikenne on pyrkinyt tule­maan toimeen enem­män omil­laan, ja siihen liit­tyvät työ­nan­ta­jat­uet ovat Suomes­sa olen­nais­es­ti laivali­iken­net­tä pienem­piä. Lentoli­iken­teessä lentoasemien ei saman maan sisäl­lä ole juuri mah­dol­lista kil­pail­la keskenään siinä mielessä, mitä kil­pailul­la yleen­sä tarkoite­taan, kos­ka Lappeen­ran­nan lento­ken­tää luku­unot­ta­mat­ta kaikil­la kau­pal­lisil­la lento­ken­til­lä Suomes­sa on sama val­tiony­htiö omis­ta­jana, jol­la on käytän­nössä kartel­li siitä päät­tämiseen, miten lennot hin­noitel­laan ja mitä palvelui­ta millekin lento­ken­tälle tarjotaan.

  22. Ruuhka­mak­su­jen suu­ru­ud­es­ta on meil­lä tuore rin­nakkainen ennakko­ta­paus, tont­tivuokrat, joten:

    Ruuhka­mak­sun per­i­jä, kun­ta, voi kos­ka tahansa kym­menker­tais­taa mak­sun perustellen sitä sil­lä että mak­su on ollut aikaisem­min kovin pieni.
    Meitä, jot­ka autoilemme nyt “ilmaisek­si” voidaan ran­gaista siitä että olemme saa­neet jotain kum­mallista etua ver­rat­tuna niihin, jot­ka aloit­ta­vat autoilun vas­ta ruuhka­mak­su­jen käyt­tööno­ton jälkeen.

  23. En tule koskaan äänestämään yhtään puoluet­ta joka ajaa GPS tai kilo­metripo­h­jaista lisä­mak­sua autoil­i­joille jon­ka vuok­si ainakin vihreät ja keskus­ta on jo mah­dot­to­mia val­in­to­ja itsel­leni ja pitäisi olla jokaiselle autoil­i­jalle. Näitä mak­su­ja tul­laan korot­ta­maan mieli­v­al­tais­es­ti aina, kun val­tio tai kaupun­ki tarvit­see rahaa (ja sehän tarvit­see sitä aina mak­saak­seen pöhöt­tyneen hallinton­sa ja maail­maa syleilevät tavoit­teen­sa). Olen helsinkiläi­nen mut­ta käyn lon­toolaisen kaveri­ni tapaan hyvin har­voin keskus­tas­sa. Yleen­sä mat­ka on automar­ket­tei­hin jot­ka ovat huo­mat­tavasti keskus­taa ystäväl­lisem­piä kohtei­ta autoil­i­joille jo nyt.

    Nyt var­maan Ode toteaa, että no sit­ten­hän min­ul­la ei ole mitään ongelmia keskus­tan automak­suille? Ei olisikaan ellen asu­isi siel­lä ja valitet­tavasti pois muut­ta­mi­nenkin mak­saa ja pidän nykyis­es­tä asuin­seudus­tani autoi­neen kaikki­neen. Lisäk­si ajat­te­len myös mui­ta toisinkuin eräs kom­men­toi­ja jostain maakun­nas­ta joka tote­si, että joo lait­takaa vaan mak­sut sinne Helsinki­in (kos­ka asia ei mitenkään kos­ke­ta min­ua). Äläkä nyt ala syyl­listämään, että kos­ka olen autoil­i­ja niin en lähtöko­htais­es­ti ajat­tele mui­ta. Voit samantien vetää klas­sisen Hitler-kortin (tai kuten nyky­isin Suomen sosi­aalises­sa medi­as­sa Per­su-kortin) ja voidaan lopet­taa järkevä keskustelu tähän.

    Tieko­htaiset tul­li­mak­sut Nor­jan malli­in voisin hyväksyä jos niil­lä kate­taan sen tieo­su­u­den raken­nuskus­tan­nuk­set ja ylläpi­to ja kun kulut on katet­tu niin sum­ma las­kee ylläpi­toon tarvit­tavalle tasolle. Tietysti näi­den lisään­tyessä muu autoil­i­joiden vero­tus pitäisi laskea. Nor­jas­sa sähköau­tot on toki lisäk­si vapautet­tu suurim­mas­ta osas­ta näistä mikä ei tun­nu tosin Nor­jaa hait­taa­van mut­ta Suomes­sa siitä oltaisi huolis­saan (vaik­ka tavoite sähköistämis­es­tä tapah­tui) kos­ka eihän ketään nyt saa edullis­es­ti ajaa ja val­tion tulot laskevat.

    Jos vihreät on niin innokkai­ta malli­in jos­sa nopeam­mas­ta liikku­mis­es­ta voi mak­saa (mil­lä he ruuhka/tiemaksuja perustel­e­vat kokoomuk­sen suun­taan) niin paljonko mak­saa pysyvä lupa ajaa joukkoli­iken­nekaistoil­la tai x km/h ylinopeut­ta. Saisiko lisähin­nas­ta myös sinisen vilkku­val­on, että köy­hät väistää tieltä 🙂

    Ne joi­ta GPS seu­ran­ta ei hait­taa mitenkään ovat todel­la nai­ive­ja. Koskaan ei voi tietää mil­lainen hal­li­tus tule­vaisu­udessa niitä tieto­ja saa ja miten se niitä käyt­tää. Lisänä vielä väärinkäytösten mahdollisuus.

    Annan hyvän neu­von niin val­ti­olle kuin kaupungille. Mitäs jos alka­isitte miet­timään miten niitä meno­ja saa vähen­net­tyä sen­si­jaan, että yritätte miet­tiä kokoa­jan miten saisitte ihmisiltä enem­män rahaa?

  24. Yksi ruuhka­mak­su­jen perusteluista on että ne ohjaa­vat henkilöau­toil­i­joi­ta käyt­tämään julk­ista liiken­net­tä ja samal­la keräävät julkisen liiken­teen rahoi­tus­ta. Julki­nen liikenne palvelu­na ja sen kus­tan­nuk­set on siis otet­tu huomioon ruuhka­mak­su­jen mallinnuk­ses­sa. Ja kaik­ki autoil­i­jat osal­lis­tu­vat samal­la hinnalla?

    Mak­suille on ihan hyviä perustelu­ja, ympäristösyyt, poli­it­tiset kan­nat ja julkisen liiken­teen ole­mas­sao­lo eri­tyis­es­ti, sehän palvelee kaikkia, jopa autoil­i­joi­ta. Jopa talous­te­o­ri­oi­ta on mainit­tu mak­su­jen yhteydessä.

    On kuitenkin kolme tilan­net­ta, jot­ka pitäisi ottaa huomioon mak­su­jen määräy­tymisessä. Ehkä ne on jo mallinnet­tu mut­ta rah­vaalle ei sitä ole ker­rot­tu. Tarkoi­tan tässä autoilul­la A vält­tämätön­tä liikku­mista, esimerkik­si työ­mat­ka, työmatka+lasten vien­ti hoitoon tai koulu­un tai muu samankaltainen läh­es päivit­täi­nen ajelu.

    1. A sel­l­aisi­na aikoina jol­loin julki­nen liikenne ei toi­mi. Esimerkik­si bus­sikus­ki hakee varikol­ta aamun 1. vuoron tai palaut­taa viimeisen.

    2. Yhteiskun­nan vuosikier­ron aiheut­ta­mat sään­nöl­liset muu­tok­set. Koulu­jen loma-aiko­jen aikataulu- ja linjamuutokset.

    3. Nyt riesanamme ole­van kulku­taudin aiheut­ta­mat lin­jo­jen, aikataulu­jen ja matkus­ta­jamäärien rajoituk­set ja muutokset.
    Kun het­ken miet­tii, huo­maa ettei koh­ta 3 ole mikään ker­talu­on­toinen jut­tu. Yleisen julkisen liiken­teen aikana on täl­laisia ollut mon­ta, jopa sään­nöl­lis­es­ti. Espan­jan­tau­ti, muu­ta­ma maail­man­so­ta, paikallisia sotia, mel­lakoi­ta ja taute­ja ja lama-aikoja.

    Mitä siis halu­an sanoa tai kysyä?

    Ovatko ruuhka­mak­su­jen suun­nit­teli­jat otta­neet mallei­hin ja laskelmi­in mukaan nämä julkiseen liiken­teeseen vaikut­ta­vat asi­at? Onko malleis­sa ja suun­nitelmis­sa määritel­ty, miten ruuhka­mak­su jous­taa alaspäin kun julkisen liiken­teen tar­jon­ta lop­puu tai selvästi vähenee? 

    On parem­pi säätää lait ja ase­tuk­set ker­ral­la kun­toon kuin paikkail­la niitä jälkikä­teen. Sel­l­aiseen lain­valmis­telu­un me suo­ma­laiset olemme jo sata vuot­ta tot­tuneet. Jatke­taan samal­la lailla.

    1. Asiantun­ti­ja minäkin:

      Mak­suille on ihan hyviä perustelu­ja, ympäristösyyt, poli­it­tiset kan­nat ja julkisen liiken­teen ole­mas­sao­lo eri­tyis­es­ti, sehän palvelee kaikkia, jopa autoil­i­joi­ta. Jopa talous­te­o­ri­oi­ta on mainit­tu mak­su­jen yhteydessä.

      Lon­toon osalta tutkimusten mukaan ruuhka­mak­su­jen liiken­net­tä vähen­tänyt vaiku­tus jäi väli­aikaises­ti. 5 vuot­ta ruuhka­mak­su­jen käyt­tööno­ton jäl­keen liikenne palau­tui ennalleen. Osa lopet­ti auton käytön ruuhka­mak­su­jen tul­lessa, mut­ta kun kaduil­la oli tilaa, löy­tyi sit­ten taas uusia auton käyt­täjiä täyt­tämään väl­jem­mik­si jääneet kadut. Case Stud­ies on Trans­port Pol­i­cy ‑lehdessä aiheesta kir­joitet­ti­in vuon­na 2018 näin:

      “How­ev­er, in the case of Lon­don, while a per­ma­nent reduc­tion in traf­fic was achieved, the reduc­tion in con­ges­tion was short-lived – delays revert­ed to pre-charg­ing lev­els five years after charg­ing was intro­duced. Like­wise, in Stock­holm, a reduc­tion in both traf­fic and con­ges­tion were observed imme­di­ate­ly after charg­ing was intro­duced; how­ev­er, con­ges­tion was not mon­i­tored there­after, so whether or not con­ges­tion revert­ed to pre­vi­ous lev­els is unclear.”

      Tukhol­man osalta var­maan on sen jäl­keen ker­tynyt jo uut­takin tietoa.

  25. Siinä satel­li­it­ti­paikan­nus­ru­uhka­mak­sus­sa min­ua risoo se että mun pitäisi ottaa autooni (autoi­hi­ni) n. 1000 euroa mak­sa­va sinetöi­ty laite (tän ver­ran tää mak­saisi jos näitä tehtäisi­in se määrä mitä Suomen autokan­nalle tarvi­taan, ja näil­lä ei olisi kau­pal­lista tarvet­ta muual­la), jon­ka toimin­nas­ta olisin kuitenkin itse vas­tu­us­sa, ja saisin sakot, jos se todet­taisi­in toim­i­mat­tomak­si. Taval­laan tämä tarkoit­taisi pakol­lista dig­i­taal­ista ajopi­ir­turia kaikki­in autoi­hin, ja sen käyt­tövelvol­lisu­ut­ta aina ja kaikkialla.

    Luul­tavasti ton mus­tan laatikon (ja seu­ran­ta­jär­jestelmän) toteu­tus ulkois­tet­taisi­in jollekin ah-niin-ihanalle suo­ma­laiselle isolle softatalolle.

    Mun mielestä sem­mo­nen “kameroi­ta joka kadunkul­maan kaupunkialueil­la ja rek­isterik­ilpiluen­nan perus­teel­la ruuhka­mak­sut oikeaan osoit­teeseen” olis paljon vähem­män mun oikeuk­si­in kajoa­va ratkaisu. Ja luul­tavasti mak­saisi kokon­aisuute­na vähemmän.

    Onko näitä satel­li­it­ti­paikan­nus­ru­uhka­mak­su­ja oikeasti jos­sain käytössä? Muu­ta­ma vuosi sit­ten näitä muis­taak­seni ei ollut, jon­nekin suun­nitelti­in ja jos­sain oli luovut­tu kun oli todet­tu liian han­kalak­si toteuttaa.

  26. Noi­hin jokaiseen ratkaisuna olisi kat­ta­va metro­verkos­to. Mut­ta kun sel­l­aista ei ole, niin ääneni menee sit­ten Kokoomuk­selle / Vartiaiselle.

  27. Min­ul­la on sel­l­ainen tun­tu­ma, että Helsin­gin ruuhkat lop­pu­vat ihan itsestään.

    Itse ja mon­et tut­tavis­tani eivät enää mene Helsin­gin keskus­taan muu­ta kuin pakot­tavista syistä. Tässä suh­teessa tilanne on viime aikoina oleel­lis­es­ti muut­tunut seu­raav­ista syistä:

    1) Tavaroi­ta oste­taan koko ajaa enem­män netistä, joten Helsin­gin kaup­poi­hin ei ole tarvet­ta mennä.

    2) Mait­tavia rav­in­to­laruokia saa juo­hev­asti koti­in toimitet­tuna, jol­loin rav­in­to­lakäyn­nit vähenevät.

    3) Koro­nan takia ihmiset ja fir­mat ovat tot­tuneet etätöi­hin, ja suuri osa ei enää takaisin Helsin­gin kont­tor­ein palaa. Tässä kan­nat­taa muis­taa sekin, että uusi korona, yms. voi iskeä mil­loin tahansa uudelleen.

    4) Etä­työ lisää ihmisen vapaut­ta ja nos­taa työn tuot­tavu­ut­ta, kun ei tarvitse men­nä Helsin­gin autovi­hamieliseen keskus­taan tai kulkea aivastele­vien viruslinko­jen seassa julk­i­sis­sa liikennevälineissä. 

    5) Suomes­ta ja Helsingistä on tul­lut niin yrit­täjä-vas­tainen alue, että stim­u­loi­va pöhinä siir­tyy muualle, esim. kehyskun­ti­in, mökeille tai eteläisi­in mai­hin. Helsin­gin keskus­ta taan­tuu asteit­tain tulon­si­ir­roil­la elävien, näköalat­tomien ”turhik­sien” reservaatiksi.

  28. Muiden hidas­tamisen hin­tana ruuhka­mak­su toimii loogis­es­ti. Muut maini­tut hai­tat kan­nat­taa hoitaa toisel­la tavoin. Kuten sanoitkin, onnet­to­muudet ovat pahempoia maal­la, kovem­mas­sa vauhdis­sa. Hiilid­iok­sid­ion­gel­ma kan­nat­taa hoitaa polt­toain­everol­la ja muul­la vero-ohjauk­sel­la. Nastarenkaat kulut­ta­vat tietä suh­teessa nopeu­teen, joten mak­sun pitäisi olla kaupungis­sa pienem­pi kuin muual­la. Nastarenkaiden lähipäästöille on nyt liiken­nemerk­ki: nastarenkail­la ajo kiel­let­ty. Näitä voisi nyt alkaa käyt­tää sen ver­ran reip­paasti, että kitkarenkaat tun­tu­isi­vat järkevältä valinnal­ta ja kaupunki­lais­ten keuhkot säästy­i­sivät. 80–20 sään­tö toimii lähipäästöis­sä, van­hem­man pään autot päästävät moninker­tais­es­ti enem­män, kuin uudet. Halpo­ja uudehko­jen euronormien mukaisia auto­jakin löy­tyy, eli jos tarvit­see ajaa kaupungis­sa, niin kohtu­ulli­nen kulkine kyl­lä löy­tyy, jos ja kun keskus­tas­sa ajo paljon lähipäästäväl­lä autol­la kiel­letään. Mik­sei ole jo kiel­let­ty? Äänion­gel­maa aut­taa ajonopeu­den alen­t­a­mi­nen, jota on jo tehtykin, ja nopeuk­sia voisi paikoin alen­taa vielä laajemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.