Ruuhkamaksut — voi Juhana mitä sanoit!

Olin salaa tyy­ty­väi­nen, kun kokoo­mus valit­si hyvän ystä­vä­ni Juha­na Var­tiai­sen por­mes­ta­rieh­dok­kaak­seen. Anni on toki vie­lä parem­pi vaih­toeh­to, mut­ta Juha­nas­sa panin toi­vee­ni sii­hen, että mies ymmär­tää kau­pun­ki­ta­lous­tie­tees­tä. Sil­loin hän ei voi olla kau­ka­na vih­reis­tä. Hän ei var­maan­kaan jar­rut­te­li­si Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­toa suo­jel­lak­seen kau­pun­gin rak­kai­ta raho­ja, kos­ka ymmär­tää, että on täy­sin vas­tuul­lis­ta ottaa lai­naa tont­tien vuo­kra­tu­lo­ja vas­taan. Hän var­maan­kin ymmär­täi­si lii­ken­teen hin­taoh­jauk­sen jär­ke­vyy­den – mik­si auto­paik­ko­ja pitää raken­taa mak­su­ha­luk­kaan kysyn­nän mukaan eikä nor­min pakot­ta­ma­na ja mik­si auto­lii­ken­net­tä kan­nat­taa verot­taa ruuh­ka­mak­suil­la. Hän ymmär­täi­si ulkois­vai­ku­tuk­sen hin­noit­te­lun, niin sano­tut Pigou-verot.

Sit­ten oli ensim­mäi­nen por­mes­ta­ri­tent­ti. Mitä mies sanoi ruuh­ka­mak­suis­ta: jos­sain Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa ne ovat perus­tel­tu­ja, mut­ta ei Hel­sin­gis­sä ole ruuh­kia, joi­ta niil­lä tuli­si torjua.

En ollut pai­kal­la, joten en näh­nyt, hei­lui­vat­ko Juha­nan kor­vat, mut­ta läh­de­tään nyt sii­tä, että hän puhui par­haan ymmär­ryk­sen­sä mukaan. Käyn läpi, mihin tar­vi­taan ruuh­ka­mak­su­ja, tie­tul­le­ja, kilo­met­ri­mak­su­ja tai mik­si kukin nii­tä nyt kutsuukaan.

Se, että autoi­lua vero­te­taan enem­män kuin muu­ta toi­min­taa, joh­tuu sii­tä, että autoi­lul­la kat­so­taan ole­van nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muu­al­la voi perus­tel­la. Autoi­lus­ta on siis hait­taa muil­le tai luon­nol­le. Käy­mäl­lä läpi, mitä ulkois­vai­ku­tuk­sia autoi­lul­la on näem­me, mik­si autoi­lua vero­te­taan haja-asu­tusa­lueil­la aivan lii­kaa ja kau­pun­geis­sa aivan lii­an vähän.

Hii­li­diok­si­di­pääs­töt.  Autois­ta tulee yhtä pal­jon hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ben­sa­lit­raa koh­den, aje­taan sit­ten maal­la tai kau­pun­geis­sa. Se on kui­ten­kin samaa hii­li­diok­si­dia, jota tulee öljy­läm­mi­tyk­ses­tä. Lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta vero­te­taan pal­jon enem­män kuin läm­mi­ty­söl­jyä. Sii­nä täy­tyy olla siis kyse muis­ta­kin ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta kuin hiilidioksidista.

Onnet­to­muu­det. Onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set ovat ainoa lii­ken­teen ulkoi­sen hai­tan muo­to, joka on vaka­vam­pi maal­la kuin kau­pun­geis­sa. Sii­tä­kin vakuu­tuk­set mak­sa­vat omai­suu­del­le koi­tu­vat vahin­got ja pie­net henkilövanhingot.

Tei­den kulu­mi­nen Tämän mer­ki­tys on hen­ki­lö­au­to­jen osal­ta niin vähäis­tä, että sivuu­tam­me tämän. Nas­tat raa­pi­vat asfalt­tia kui­ten­kin yhtä­läi­ses­ti maal­la ja kau­pun­geis­sa. Ras­kas lii­ken­ne muu­ten kulut­taa pääl­lys­tei­tä niin mas­sii­vi­ses­ti, että rek­ko­jen mak­sa­mat polt­toai­ne­ve­rot eivät rii­tä sitä kom­pen­soi­maan. Rek­ka­lii­ken­net­tä siis subventoidaan.

Lii­ken­teen melu Autot melua­vat maal­la ja kau­pun­geis­sa yhtä pal­jon, mut­ta melul­le altis­tu­via on kau­pun­geis­sa sato­ja ellei tuhan­sia ker­to­ja enem­män. Säh­kö­au­ton moot­to­rit ovat äänet­tö­miä, mut­ta ren­gas­me­lua tulee aivan yhtä paljon.

Lii­ken­teen melul­le voi­daan esti­moi­da talou­del­li­nen arvo sii­tä, mitä melui­sa tie, vaik­ka­pa Man­ner­hei­min­tie tai Län­si­väy­lä, vai­kut­taa asun­to­jen arvoon nii­den lähellä.

Myr­kyl­li­set saas­teet. Auto­jen pako­put­kis­ta tulee myr­kyl­li­siä pako­kaa­su­ja ja sen lisäk­si (nasta)renkaat raa­pi­vat myr­kyl­li­siä par­tik­ke­lei­ta asfal­tis­ta. Puo­let meriin jou­tu­vas­ta mik­ro­muo­vis­ta on peräi­sin ren­kais­ta. Saas­tei­ta tulee maal­la ja kau­pun­geis­sa yhtä pal­jon, mut­ta kau­pun­geis­sa ne pää­ty­vät ihmis­ten keuh­koi­hin sato­ja tai tuhan­sia ker­to­ja todennäköisemmin.

Ruuh­kau­tu­mi­nen. Jos minä pää­tän men­nä jon­ne­kin autol­la sen sijaan, että meni­sin rati­kal­la, hidas­tan mar­gi­naa­li­ses­ti monen muun mat­kan­te­koa. Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat simu­loi­vat pari vuot­ta sit­ten asi­aa sel­vit­tä­mäl­lä, pal­jon­ko yksi autol­la Teol­li­suus­ka­dul­le aamu­ruuh­kas­sa tule­va hidas­taa mui­den mat­kan­te­koa. Vas­taus oli 20 minuut­tia. Se koos­tui muu­ta­man sekun­nin tai kor­kein­taan minuu­tin vii­väs­tyk­sis­tä sadoil­le autoi­li­joil­le, mut­ta yhteen­sä siis 20 minuut­tia. Joku voi aja­tel­la, ettei täl­lä nyt ole väliä, mut­ta vaik­ka yksi autoi­li­ja hidas­taa mui­ta vähän, tuhat autoi­li­jaa hidas­taa tuhat ker­taa enem­män. Jos arvioim­me mat­ka-ajan hin­nak­si tavan­omai­set 10 €/tunti, yksi autol­la töi­hin tule­va tuot­taa siis muil­le run­saan kol­men euron hai­tan. Pel­käs­tään tämän perus­teel­la voi­si perus­tel­la kol­men euron ruuhkamaksua.

Ruuh­kau­tu­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta mat­ka-aikoi­hin saa käsi­tyk­sen, kun ver­taa mat­ka-aiko­ja päi­väl­lä ja yöl­lä. Hel­sin­gin seu­dul­la teh­dään päi­vit­täin 1,5 mil­joo­naa auto­mat­kaa. Jos arvioim­me hyvin varo­vai­ses­ti, että ruuh­kau­tu­mi­nen piden­tää nii­tä kes­ki­mää­rin vii­si minuut­tia, syn­tyy täs­tä 1,25 mil­joo­nan euron arvoi­nen aika­kus­tan­nus päi­vit­täin eli run­saat 300 M€ vuodessa.

Ruuh­kau­tu­mi­nen on kau­pun­ki­lii­ken­teen ongel­ma. Maa­seu­dul­la ruuh­kan aikaan­saa­mi­nen vaa­ti­si yhteis­työ­tä ja etukäteissuunnittelua.

Arvok­kaan tilan käyttö

Lii­ken­ne vie jär­kyt­tä­vän pal­jon arvo­kas­ta kau­pun­ki­maa­ta. Joka ton­til­le pitää tie­tys­ti olla katu, mut­ta levei­tä katu­ja tar­vi­taan, kos­ka lii­ken­net­tä on niin paljon.

Pie­nen aavis­tuk­sen tämän mer­ki­tyk­ses­tä saa sii­tä, että jos moot­to­ri­tiet Hel­sin­gis­sä muu­tet­tai­siin kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si Kehä I:n sisä­puo­lel­ta, vapau­tui­si raken­nus­maa­ta 80 000 asuk­kaal­le. Vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­kin on kus­tan­nus, vaik­ka se näkyy­kin kau­pun­gin bud­je­tis­sa puut­tu­va­na tulona.

Tämä­kin on ongel­ma lähin­nä kau­pun­geis­sa, jois­sa maan hin­ta on hel­pos­ti tuhat­ker­tai­nen maa­ta­lous­maa­han nähden.

Este­vai­ku­tus ja kaupunkielämä

Vilk­kaat lii­ken­ne­väy­lät hei­ken­tä­vät kau­pun­kie­lä­män laa­tua ran­kan este­vai­ku­tuk­sen vuok­si, kun tien toi­sel­ta puo­lel­ta on vai­kea pääs­tä toi­sel­le puo­lel­le.  Kes­kus­tan veto­voi­mai­suus ja lii­ken­ne ovat jat­ku­vas­sa ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Hel­sin­gis­sä on jokai­ses­ta käve­ly­ka­dun pät­käs­tä jou­dut­tu kamp­pai­le­maan, mut­ta yhdes­tä­kään käve­ly­ka­duk­si muu­te­tus­ta kadun­pät­käs­tä kukaan ei ole kos­kaan ehdot­ta­nut jalan­kul­ki­joi­den hää­tä­mis­tä uudes­taan pois auto­jen tieltä.

Lii­ken­teen oikea hin­noit­te­lu mer­kit­si­si val­ta­vaa parannusta 

Yllä ole­va ei tar­koi­ta, että autoi­lua pitäi­si verot­taa Suo­mes­sa enem­män, vaan se tar­koit­taa, että sitä pitäi­si verot­taa eri taval­la. Val­tao­sa autoi­lun ulkoi­sis­ta hai­tois­ta kos­kee lähin­nä vain kau­pun­ki­lii­ken­net­tä ja myös kau­pun­ki­lii­ken­teen hai­tat riip­pu­vat jyr­käs­ti ajas­ta ja pai­kas­ta. Niin­pä autoi­lu on räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua haja-asu­tusa­lueil­la Vaik­ka vero­tuk­sen taso pysyi­si ennal­laan, sen suun­tau­tu­mis­ta muut­ta­mal­la saa­tai­siin pal­jon hyvää aikaan. Talous­tie­teis­sä puhu­taan tehok­kuus­tap­pioi­den vähen­tä­mi­ses­tä. Nii­tä voi­tai­siin vähen­tää todel­la paljon.

Tuk­hol­man ja Göte­bor­gin “tyh­mät” tie­tul­lit ovat parem­pia kuin ei mitään, mut­ta aivan olen­nai­ses­ti parem­paa tulok­seen pääs­täi­siin satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­val­la ajan ja pai­kan mukaan jyr­käs­ti ero­tel­lul­la älyk­käil­lä maksulla.

Tämä ei tar­koi­ta vain autoi­lun rajoit­ta­mis­ta – joi­ta­kin rajoi­tuk­sia voi­daan myös lie­ven­tää. Aja­tel­laan vaik­ka­pa mui­nais­ta Pit­kän­sil­lan ajo­kiel­toa. Se oli perus­tel­tu pää­osal­la lii­ken­net­tä, mut­ta jos oli menos­sa sil­lan toi­sel­ta puo­lel­ta toi­sel­le, kier­to Hake­nie­men sil­lan kaut­ta oli koh­tuu­ton­ta. Pane­mal­la sil­lal­la muu­ta­man kym­me­nen sen­tin mak­su oli­si saa­tu suu­rin osa autois­ta pois, mut­ta sil­lan oli­si­vat voi­neet ylit­tää ne, joil­la vaih­toeh­toi­nen reit­ti sopi­si huo­nos­ti. Mones­ta ehdot­to­mas­ta läpia­jo­kiel­los­ta voi­tai­siin näin luopua.

Nyky­sään­nöil­lä voi­daan vain sal­lia tai kiel­tää, mut­ta ei ole kei­no­ja vähen­tää. Mak­su oli­si sellainen.

Satel­liit­ti­pai­kan­nus­ta on vas­tus­tet­tu yksi­tyi­syy­den suo­jal­la. Perus­te­lu kuu­los­taa vähän koo­mi­sel­ta, kos­ka val­tao­sal­la suo­ma­lai­sis­ta kui­ten­kin on tas­kus­saan kän­nyk­kä, joka seu­raa hei­dän kaik­kia liik­kei­tään koko ajan, eikä vain liikenteessä.

= = = =

Juha­nan kan­nan­ot­to kuu­los­ti niin usko­mat­to­mal­ta, että en sitä itse asias­sa usko. Mut­ta on sii­nä jotain hyvää­kin. Jos ker­ran on niin, ettei lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­ses­ta ole hait­taa, ei myös­kään lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­ses­ta ole hyö­tyä. Sääs­tyi­pä pal­jon rahaa sujuvoittamisinvestoinneista.

Ja kos­ka kes­kus­taan tule­vaan auto­lii­ken­tee­seen ei lii­ty mui­ta­kaan ongel­mia, voim­me aina­kin olla var­mo­ja, ettei kukaan enää esi­tä 1,5 mil­jar­din euron has­saa­mis­ta kes­kus­ta­tun­ne­liin. Eihän se voi rat­kais­ta ongel­maa, jota ei ole.

 

 

89 thoughts on “Ruuhkamaksut — voi Juhana mitä sanoit!”

  1. Var­tiai­nen on koko lyhyen polii­tik­kou­ran­sa hauk­ku­nut dema­rei­ta sii­tä ettei­vät uskal­la teh­dä nii­tä pää­tök­siä joi­ta eko­no­mis­tit kan­nat­ta­vat. Ja tot­ta kai nyt kun on jou­tu­mas­sa itse ensim­mäis­tä ker­taa vas­tuuseen, niin eko­no­mis­tit ovat­kin enää teo­ri­aa eikä käy­tän­töä var­ten. Ihan täy­si pel­le, kos­ka on elä­nyt sii­tä, että pää­see ilman vas­tuu­ta hauk­ku­maan dema­rei­ta, mut­ta nyt meni itsel­lä heti kusi suk­kaan. Samoin men­nee ohi eko­no­mis­tien vies­ti maa­kun­ta­ve­ron kans­sa. Samaan luis­kaan Lip­po­sen ja näi­den elä­ke­läi­sark­ki­teh­tien kans­sa, jot­ka nyt masi­noi­vat nau­ret­ta­vaa kam­pan­jaa pelas­taak­seen ros­kai­sia asfalt­ti­kent­tiä muka kan­sal­lis­mai­se­mi­na. Kau­pun­ki on koh­ta aivan kuol­lut jos nämä elä­ke­läi­set saa­vat päät­tää raken­ta­mi­ses­ta naut­tiak­seen tulok­sis­taan sit­ten kym­me­nen vuo­den sisään hau­das­taan. Eikö voi­si käyt­tää vii­mei­set vuo­ten­sa parem­min kuin kiusaa­mal­la nuo­rem­pia asioil­la joi­ta ei ehdi näh­dä valmiina?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kel­la­ris­ta: Var­tiai­nen on koko lyhyen polii­tik­kou­ran­sa hauk­ku­nut dema­rei­ta sii­tä ettei­vät uskal­la teh­dä nii­tä pää­tök­siä joi­ta eko­no­mis­tit kan­nat­ta­vat. Ja tot­ta kai nyt kun on jou­tu­mas­sa itse ensim­mäis­tä ker­taa vas­tuuseen, niin eko­no­mis­tit ovat­kin enää teo­ri­aa eikä käy­tän­töä varten. 

      Jos halu­aa lisää esi­merk­ke­jä täs­tä, kan­nat­taa lukea minun jo vuon­na 2017 Juha­nan kans­sa jul­kai­se­ma kir­ja Kes­kus­te­lu­ja talou­des­ta. (En sano tätä oma­ne­dun­ta­voit­te­lu­mie­les­sä, kos­ka kir­ja on jo lop­puun­myy­ty. Jos joku lai­naa sen kir­jas­tos­ta, saan 13 senttiä.)

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. kel­la­ris­ta:
      Var­tiai­nen on koko lyhyen polii­tik­kou­ran­sa hauk­ku­nut dema­rei­ta sii­tä ettei­vät uskal­la teh­dä nii­tä pää­tök­siä joi­ta eko­no­mis­tit kan­nat­ta­vat. Ja tot­ta kai nyt kun on jou­tu­mas­sa itse ensim­mäis­tä ker­taa vas­tuuseen, niin eko­no­mis­tit ovat­kin enää teo­ri­aa eikä käy­tän­töä var­ten. Ihan täy­si pel­le, kos­ka on elä­nyt sii­tä, että pää­see ilman vas­tuu­ta hauk­ku­maan dema­rei­ta, mut­ta nyt meni itsel­lä heti kusi sukkaan. 

      Poli­tiik­ka on jouk­kue­pe­liä. Kaik­kia omia näke­myk­si­ään ei voi tuo­da esiin, vaan pitää nou­dat­taa puo­lu­een lin­jaa. Soo­loi­li­joi­ta ei pal­ki­ta. Epäi­len itse, että Var­tiai­nen ei ole rauk­ka­mai­nen, kos­ka muu­ten hän ei oli­si läh­te­nyt poli­tiik­kaan ollen­kaan — polii­tik­ko­na saa sie­tää sen ver­ran rajua palau­tet­ta. Luu­len myös, että hän ymmär­tää ihan hyvin ruuh­kien ja autoi­lun kus­tan­nuk­set talous­tie­teen näkö­kul­mas­ta. Mut­ta hän on Kokoo­muk­sen jäsen, ja Kokoo­muk­sen kan­nat­ta­jil­le yksi­tyi­sau­toi­lu on tär­keä asia. Poli­tii­kas­sa jou­tuu yksin­ker­tais­ta­maan asioi­ta, suu­rin osa ihmi­sis­tä ei ole kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan pit­kiä sel­vi­tyk­siä yksi­tyi­sau­toi­lun oheis­kus­tan­nuk­sis­ta, vaan kysyy: what’s in it for me? Pitää­kö minun mak­saa nii­tä ruuh­ka­mak­su­ja vai ei? Mitä mui­den puo­luei­den hauk­ku­mi­seen tulee, se on osa poliit­tis­ta peliä. Sitä teh­dään pal­jol­ti ihan kyy­ni­sel­tä poh­jal­ta, kos­ka se toi­mii. Ja mitä­pä se taas ker­too meis­tä äänestäjistä?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. kel­la­ris­ta:
      Var­tiai­nen on koko lyhyen polii­tik­kou­ran­sa hauk­ku­nut dema­rei­ta sii­tä ettei­vät uskal­la teh­dä nii­tä pää­tök­siä joi­ta eko­no­mis­tit kan­nat­ta­vat. Ja tot­ta kai nyt kun on jou­tu­mas­sa itse ensim­mäis­tä ker­taa vas­tuuseen, niin eko­no­mis­tit ovat­kin enää teo­ri­aa eikä käy­tän­töä var­ten. Ihan täy­si pel­le, kos­ka on elä­nyt sii­tä, että pää­see ilman vas­tuu­ta hauk­ku­maan dema­rei­ta, mut­ta nyt meni itsel­lä heti kusi suk­kaan. Samoin men­nee ohi eko­no­mis­tien vies­ti maa­kun­ta­ve­ron kans­sa. Samaan luis­kaan Lip­po­sen ja näi­den elä­ke­läi­sark­ki­teh­tien kans­sa, jot­ka nyt masi­noi­vat nau­ret­ta­vaa kam­pan­jaa pelas­taak­seen ros­kai­sia asfalt­ti­kent­tiä muka kan­sal­lis­mai­se­mi­na. Kau­pun­ki on koh­ta aivan kuol­lut jos nämä elä­ke­läi­set saa­vat päät­tää raken­ta­mi­ses­ta naut­tiak­seen tulok­sis­taan sit­ten kym­me­nen vuo­den sisään hau­das­taan. Eikö voi­si käyt­tää vii­mei­set vuo­ten­sa parem­min kuin kiusaa­mal­la nuo­rem­pia asioil­la joi­ta ei ehdi näh­dä valmiina?

      Hel­sin­gin par­haat ran­nat on jo pilat­tu vuo­kra­ka­sar­meil­la. Pila­taan nyt sit­ten E Kn mai­se­mat samoin. Ran­taan voi­si teh­dä esim.veneitten talvisäilytyspaikat.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. ”Tie kulu­mi­nen Tämän mer­ki­tys on hen­ki­lö­au­to­jen osal­ta niin vähäis­tä, että sivuu­tam­me tämän. Nas­tat raa­pi­vat asfalt­tia kui­ten­kin yhtä­läi­ses­ti maal­la ja kau­pun­geis­sa. Ras­kas lii­ken­ne muu­ten kulut­taa pääl­lys­tei­tä niin mas­sii­vi­ses­ti, että rek­ko­jen mak­sa­mat polt­toai­ne­ve­rot eivät rii­tä sitä kom­pen­soi­maan. Rek­ka­lii­ken­net­tä siis subventoidaan.”

    Minä ajan moottoripyörällä. 

    Käy­tän­nös­sä moot­to­ri­pyö­rän tal­vi­ren­kail­la ei ole iki­nä mitään mer­ki­tys­tä mihin­kään. Moot­to­ri­pyö­räi­li­jä ajaa sil­lä tien osal­la, mil­lä auto­jen ren­kaat ei kul­je ja vaik­ka moot­to­ri­pyö­riä oli­si sata ker­taa enem­män kuin nyt, niin pyö­rän aiheut­ta­maa kulu­mis­ta ei näkyisi.

    Sil­ti moot­to­ri­pyö­rän nas­to­ja kos­kee auto­jen lain­sää­dän­tö ”sovel­tu­vin osin”

    Olen muu­ta­man ker­ran jutel­lut polii­sin kans­sa aihees­ta. Lain mukaan moto­ris­tia saa sakot­taa aina ja joka ker­ta nas­ta­ren­kai­den käy­tös­tä. Se, että tekee­kö polii­si näin riip­puu polii­sis­ta. Mut­ta lail­lis­ta ren­gas­tus­ta ei ole mah­dol­lis­ta Suo­mes­sa laittaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Soi­nin­vaa­ra:
    Satel­liit­ti­pai­kan­nus­ta on vas­tus­tet­tu yksi­tyi­syy­den suo­jal­la. Perus­te­lu kuu­los­taa vähän koo­mi­sel­ta, kos­ka val­tao­sal­la suo­ma­lai­sis­ta kui­ten­kin on tas­kus­saan kän­nyk­kä, joka seu­raa hei­dän kaik­kia liik­kei­tään koko ajan, eikä vain liikenteessä.

    Voi­si­ko siis ne, jot­ka kul­ke­vat ilman kän­nyk­kää, saa­da vapau­tuk­sen satel­liit­ti­seu­ran­nas­ta? Vai aiot­ko kiel­tää ano­nyy­min autoi­lun, kos­ka kovin har­va sitä käyt­tää? Vai oli­ko argu­ment­ti kui­ten­kin päte­vä eikä koominen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Autoi­lun melu myös väl­jen­tää kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta melu­nor­mien takia. Käy­tän­nös­sä etäi­syyt­tä tie­hen pitää teh­dä sen ver­ran että asun­toi­hin auto­teis­tä kan­tau­tu­va melu ei yli­tä raja-arvo­ja, että suo­ma­lai­sis­ta kau­pun­geis­ta tulee sen­kin takia hyvin väl­jiä. Autot eivät siis vie kau­pun­ki­pin­ta-alaa vain tei­nä ja park­ki­paik­koi­na, vaan ne hajaut­ta­vat kau­pun­gin tii­veyt­tä myös tätä kaut­ta. Asias­ta lisää vaik­ka­pa Oska­lan blogista:
    https://hannuoskala.fi/2012/05/kaupunki-ei-ole-ongelma/

    Ruuh­ka­mak­su on ter­mi­nä tosi­aan­kin sur­kea, sil­lä se vie kes­kus­te­lun heti ruuh­kiin kuten täs­sä Var­tiai­sen­kin tapauk­ses­sa. Itse olen luo­pu­nut ruuh­ka­mak­su ‑sanan käy­tös­tä, ja puhun tie­tul­leis­ta tai ‑mak­suis­ta ennem­min. Täl­löin kes­kus­te­lu ei heti läh­de sil­le ural­le että onko ruuh­kia ja kuin­ka pal­jon, ja on hel­pom­pi kes­kus­tel­la muis­ta näkö­kul­mis­ta kuten vaik­ka juu­ri tilankäytöstä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Satel­liit­ti­pai­kan­nus­ta on vas­tus­tet­tu yksi­tyi­syy­den suojalla.”

    En käsi­tä, miten täm­mö­nen har­ha­kä­si­ty on jopa Soininvaaralla.

    Oikein suun­ni­tel­lus­sa pai­kan­nuk­seen perus­tu­vas­sa mak­su­jär­jes­tel­mäs­sä on satel­liit­ti­pai­kan­nus, joka tar­koit­taa sitä että se GPS (Galilei/Kolnass) lai­te autos­sa rekis­te­röi mis­sä se kul­kee, mil­lai­sen mak­sun tiel­lä ja mil­lai­sen mak­sun aikaan. Tämä yksi­tyi­syy­den­suo­ja har­ha tun­tuu joh­tu­van sii­tä, ettei ihmi­set ymmär­rä, ettei GPS jär­jes­tel­mäs­sä ei ole paluu­tie­to­jär­jes­tel­mää, joten mikään kes­ki­tet­ty jär­jes­tel­mä ei seu­raa ajoneuvoa.

    Jär­jes­tel­mä EI kerää tie­to­ja auton liik­keis­tä, vain auto itse kerää tie­dot mil­lä mak­su­luo­kan tiel­lä se on aja­nut mihin aikaan, ja tuo tie­to kerä­tään sit­ten vaik­ka­pa ker­ran kuus­sa tai kat­sas­tuk­sen yhtey­des­sä. Jos ollaan fik­su­ja, Oli­si autos­sa kort­ti­pää­te, johon työn­ne­tään autoa var­ten ajo­neu­vo­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen myön­tä­mä äly­kort­ti. (Tämä kort­ti oli­si mah­dol­lis­ta olla myös val­ta­kun­nal­li­nen äly­kort­ti jouk­ko­lii­ken­tee­seen). Mitään yksi­tyi­syy­den­suo­jaan kuu­lu­vaa tie­toa ei kerä­tä tal­teen muu­al­le kuin autoon.. tai siis oikeas­taan äly­kor­til­le, eikä siel­lä­kään ole muu­ta kuin mak­su­luok­kaan A kulu­val­la tiel­lä ajet­tu XX kilo­met­riä mak­suai­ka­na B. 

    Esi­mer­kik­si: Jokai­nen auto siis käyn­nis­tyy, kun ajo­neu­vo­re­kis­te­ri­kort­ti työn­ne­tään kor­tin­lu­ki­jaan, johon käy­tet­ty­jen tei­den vero­luok­ka (sijain­ti- ja aika­ve­loit­tei­nen) rekis­te­röi­dään. Kor­til­le voi hank­kia sal­doa joka vähe­nee, ja tätä samaa sal­doa voi­daan käyt­tää jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä mat­ka­kor­tin tapaan (junat, bus­sit ja kaupunkiliikenne) .

    JA tämä kaik­ki ilman eri­tyis­sä yksi­tyi­syy­den suo­jan ongel­mia, kun vain veloi­tet­ta­via sum­mia siir­re­tään rekistereihin.

    Kulut­ta­jan suo­ja­na tie­tys­ti JOS autoi­li­ja on sit­ten sitä miel­tä, että las­ku­tus tapah­tuu vää­rin, voi­si hän ITSE tulos­taa ITSELLEEN tar­kat reit­ti­tie­dot (omal­ta siru­kor­til­taan tun­nuk­sien takaa) ja todis­taa las­ku­tuk­sen vir­heel­li­sek­si, mut­ta esi­mer­kik­si se, että autoa ei pys­ty­tä pai­kan­ta­maan esim lai­teen rik­koon­nut­tua tai tahal­li­sen sabo­taa­sin takia, oli­si auto­maat­ti­ses­ti kor­keim­mas­sa mak­su­luo­ki­tuk­ses­sa (eli joku yrit­täi­si estää pai­kan­ti­men satelliittiyhteyksiä)

    Ilmei­ses­ti suo­ma­lai­set tekeo­pe­rat­to­rit ovat vaan saa­neet päät­tä­jät vakuut­tu­neek­si sii­tä, että paluu­ka­na­va­jär­jes­tel­mä olis pakol­li­nen (rahaa ope­raat­to­ril­le) joka siis mah­dol­lis­tai­si ajo­neu­von seurannan.
    Ssi­tä EI tarvita!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eli siis auton tar­kat kul­ke­mis­tie­dot kerä­tään ja tal­len­ne­taan omal­le “siru­kor­til­le” autoon ja ette näe sii­nä mitään ris­kiä tie­to­suo­jas­sa? Sii­nä on oikein tie­to­tur­va-asian­tun­ti­jat. Tie­to­jen väli­tys verot­ta­jal­le täy­tyy olla myös auto­ma­ti­soi­tu jol­loin tie­dot täy­tyy siir­tää 4g ver­kon väli­tyk­sel­lä. Ei tuo voi manu­aa­li­nen pro­ses­si olla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. TJM:
      ”Satel­liit­ti­pai­kan­nus­ta on vas­tus­tet­tu yksi­tyi­syy­den suojalla.”

      En käsi­tä, miten täm­mö­nen har­ha­kä­si­ty on jopa Soininvaaralla.

      Oikein suun­ni­tel­lus­sa pai­kan­nuk­seen perus­tu­vas­sa mak­su­jär­jes­tel­mäs­sä on satel­liit­ti­pai­kan­nus, joka tar­koit­taa sitä että se…

      Jon­kun ver­ran vas­taa­van asian kans­sa pai­ni­nee­na. Jär­jes­tel­mäs­sä on pak­ko olla paluu­ka­na­va 1) mak­su­tie­to­jen väli­tyk­seen ja 2) toden­nä­köi­ses­ti myös ohjel­mis­to­päi­vi­tyk­siä var­ten. Ensin sen mur­ta­vat val­tiol­li­set toi­mi­jat, sit­ten kan­sain­vä­li­set rikol­li­set ja lopul­ta naa­pu­rin Ville. 

      Tämä on ehdot­to­mas­ti type­rim­piä ideoi­ta, mitä olen kos­kaan nähnyt.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Mel­kein kai­kis­sa uusis­sa kes­ki­luo­kan autois­sa on jo gps+4g modee­mi ja hie­not ohjel­mis­tot seu­ran­taan ja ohjel­mis­to­päi­vi­tyk­siin + kart­ta­da­tan reaa­liai­kai­seen hake­mi­seen yms.

        Tie­tul­li­jär­jes­tel­män ei tar­vit­se lisä­tä mitään, mitä uusis­sa autois­sa ei jo olisi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sepi:
        Mel­kein kai­kis­sa uusis­sa kes­ki­luo­kan autois­sa on jo gps+4g modee­mi ja hie­not ohjel­mis­tot seu­ran­taan ja ohjel­mis­to­päi­vi­tyk­siin + kart­ta­da­tan reaa­liai­kai­seen hake­mi­seen yms.

        Tie­tul­li­jär­jes­tel­män ei tar­vit­se lisä­tä mitään, mitä uusis­sa autois­sa ei jo olisi.

        Pis­te­tään nyt vie­lä link­ki tähän, jos vaik­ka jota­ku­ta kiinnostaa.
        https://www.vice.com/en/article/k7adn9/car-location-data-telematics-us-military-ulysses-group

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Jos jär­jes­tel­mä keräi­si tie­dot vain autoon, niin miten vero­tus siis täl­löin tapah­tui­si? Joku aje­lee vaik­ka kesän kesä­au­tol­la, ja lait­taa auton pois lii­ken­ne­käy­tös­tä, ja ottaa auton käyt­töön sit­ten vaik­ka taas kah­den kesän pääs­tä, jota ennen kat­sas­tut­taa sit­ten taas auton. Mis­sä koh­taa verot­ta­ja käy luke­mas­sa auton tie­dot, jos auto­ma­ti­soi­tua tie­to­jen lähet­tä­mi­sen paluu­ka­na­va­jär­jes­tel­mää ei ole, vaan tie­dot kerä­tään vain johon­kin bok­siin autos­sa? Entä mis­sä koh­taa verot­ta­ja keräi­si täl­löin tie­dot ulko­mais­ten ajo­neu­vo­jen osal­ta, jot­ka käy­vät vaik­ka parin päi­vän reis­sul­la Suomessa?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Satel­liit­ti­pai­kan­nuk­ses­sa kän­ny­köil­lä on val­ta­va ero. Jos minä yksit­täi­se­nä hen­ki­lö­nä käy­tän kän­nyk­kää ja Face­boo­kia, se on minun oma hen­ki­lö­koh­tai­nen valin­ta­ni. Eikä jul­ki­nen val­ta saa näi­tä liik­ku­mis­tie­to­ja rutii­ni­na käyttöönsä.

    Jos autoi­lua ale­taan verot­taa satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tuen, se on jul­ki­sen val­lan pak­ko­val­taa ja täl­löin val­tio / kun­ta saa­vat tie­toon­sa sen, mis­sä minä lii­kun ja autoi­li­jal­la ei ole tähän mitään sano­mis­ta. No way. Val­tiol­le ei täl­lais­ta val­taa pidä antaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R. V.: Voi­si­ko siis ne, jot­ka kul­ke­vat ilman kän­nyk­kää, saa­da vapau­tuk­sen satelliittiseurannasta? 

      PK:
      Eli siis auton tar­kat kul­ke­mis­tie­dot kerä­tään ja tal­len­ne­taan omal­le ”siru­kor­til­le” autoon ja ette näe sii­nä mitään ris­kiä tie­to­suo­jas­sa? Sii­nä on oikein tie­to­tur­va-asian­tun­ti­jat. Tie­to­jen väli­tys verot­ta­jal­le täy­tyy olla myös auto­ma­ti­soi­tu jol­loin tie­dot täy­tyy siir­tää 4g ver­kon väli­tyk­sel­lä. Ei tuo voi manu­aa­li­nen pro­ses­si olla. 

      Ossi Man­ty­lah­ti:
      Satel­liit­ti­pai­kan­nuk­ses­sa kän­ny­köil­lä on val­ta­va ero. Jos minä yksit­täi­se­nä hen­ki­lö­nä käy­tän kän­nyk­kää ja Face­boo­kia, se on minun oma hen­ki­lö­koh­tai­nen valin­ta­ni. Eikä jul­ki­nen val­ta saa näi­tä liik­ku­mis­tie­to­ja rutii­ni­na käyttöönsä. 

      Täs­sä on usei­ta vää­rin­kä­si­tyk­siä, ensin­nä­kin sana satel­liit­ti­seu­ra­ta. Satel­liit­ti EI seu­raa yhtään mitään.
      GPS jär­jes­tel­mät perus­tu­vat sii­hen, että vas­taa­not­ta­va lai­te tie­tää mis­sä se on, satel­liit­ti­jär­jes­tel­mäl­lä ei ole täs­tä hajuakaan.

      Ei, auto­ma­ti­soi­tua paluu­ka­na­vaa verot­ta­jal­le EI tar­vi­ta. Ei meil­lä nyt­kään ole auto­ma­ti­soi­tua paluu­ka­na­vaa autos­ta kat­sas­tuk­seen, vaan jokai­nen huo­leh­tii täs­tä itse, siis kat­sas­tuk­ses­ta. Aivan kuten jokai­nen oli­si vel­vol­li­nen huo­leh­ti­maan ajo­neu­vo­ve­ron mak­sa­mi­ses­ta Aivan kuten nyt­kin on asian tila (ajo­neu­vo­ve­ron mak­sua EI ole auto­ma­ti­soi­tu miten­kään, las­ku läh­tee kyl­lä auton omis­ta­jal­le, joten toki mak­su­päi­vä­mää­rä­muik­ka­ri, tai esim poh­ja­mak­su voi­si läh­teä verk­ko­pank­kiin, mut­ta data, johon mak­su perus­tuu tuli­si autoilijalta)

      Kas nyt­Kin sen voi jät­tää mak­sa­mat­ta, mut­ta polii­si­au­ton rekis­te­ri­tun­nis­tus­jä­rejs­tel­mä tie­tää jos sitä ei ole mak­set­tu ja pysäyt­tää auton.

      Oikeel­li­suut­ta on help­po val­voa kat­sas­tus­ten yhtey­des­sä (uusien auto­jen koh­dal­la pelk­kä hen­ki­lön ja ”korin” käyn­ti riit­tääs). Täl­löin­kään kat­sas­tus­kont­to­ri siis EI tie­tä­si mis­sä on ajet­tu, vaan ainoas­taan tar­kas­tai­si täs­mää­kö mak­set­tu suma kor­tin tietoon…

      JA… Siru­kort­ti on vain yksi idea. Mut­ta se on huo­mat­ta­vas­ti tie­to­tu­val­li­sem­pi kuin joku 4g paluu­ka­na­va, jota perus­te­le­vat vain ja ainoas­taan ope­raat­to­rit… saa­dak­seen rahaa. Sitä ei todel­la­kaan tar­vi­ta. En ole ollut yhdes­sä­kään näi­tä asioi­ta käsit­te­le­väs­sä tek­no­lo­gia­mii­tis­sä, jos­sa joku muu kuin ope­raat­to­ri­nen edus­ta­ja tai näi­hin kyt­kök­sis­sä ole­va taho, joka oli­si esit­tä­nyt paluu­ka­na­vaa vält­tä­mät­tö­mä­nä. Kaik­ki muut pitä­vät sen ris­ke­jä suu­rem­pi­na kuin hyötyjä. 

      Juu­ri paluu­ka­na­va mah­dol­lis­taa seu­ran­nan (siis vaik­ka sitä ei jär­jes­tel­mään raken­net­tai­si, se mah­dol­lis­taa hak­ke­ril­le seu­ran­nan), joten paluu­ka­na­vaa ei kan­na­ta rakentaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ano­nyy­mi: Yksin­ker­tai­sim­mil­laan­han jäl­ji­tyk­sen voi estää kää­räi­se­mäl­lä jäl­jit­ti­men folioon. 

        Tuo­hon “jäl­jit­ti­meen” pitää ker­tyä myös aje­tut kilo­met­rit, joi­ta sit­ten kat­sas­tuk­sen yhtey­des­sä ver­ra­taan auton matkamittarin/ajotietokoneen luke­maan. Aina­kin vaka­vat hui­jauk­set pal­jas­tui­si­vat. “Jäl­ji­tin” voi­si myös rekis­te­röi­dä koko­nai­sa­jat GPS-sig­naa­li OK / NOT OK

        TjM: Juu­ri paluu­ka­na­va mah­dol­lis­taa seu­ran­nan (siis vaik­ka sitä ei jär­jes­tel­mään raken­net­tai­si, se mah­dol­lis­taa hak­ke­ril­le seu­ran­nan), joten paluu­ka­na­vaa ei kan­na­ta rakentaa.

        Täs­mäl­leen näin!

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Uuden auton ensi­mäi­nen kat­sas­tus on 4 vuo­den kulut­tua. Eikä aina­kaan minua kiin­nos­ta ruve­ta ravaa­maan kat­sas­tus­kont­to­ril­la. Sii­tä­hän tuli­si myös yli­mää­räis­tä ajoa ja saas­tei­ta sitä kautta.

        Miten­käs sit­ten ulko­paik­ka­kun­ta­lais­ten tuli­si toi­mia kun vie­rai­le­vat Hel­sin­gis­sa? Heil­lä ei tuol­lais­ta purk­kia autos­sa var­mas­ti­kaan oli­si. Kai­pa moot­to­ri­tiel­lä / kehäl­lä oli­si sit­ten joku rahas­tus­kop­pi heil­le. Tää ei kyl­lä kuul­los­ta kovin hyvältä…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Ossi Man­ty­lah­ti:
      Satel­liit­ti­pai­kan­nuk­ses­sa kän­ny­köil­lä on val­ta­va ero. Jos minä yksit­täi­se­nä hen­ki­lö­nä käy­tän kän­nyk­kää ja Face­boo­kia, se on minun oma hen­ki­lö­koh­tai­nen valin­ta­ni. Eikä jul­ki­nen val­ta saa näi­tä liik­ku­mis­tie­to­ja rutii­ni­na käyttöönsä.

      Jos autoi­lua ale­taan verot­taa satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tuen, se on jul­ki­sen val­lan pak­ko­val­taa ja täl­löin val­tio / kun­ta saa­vat tie­toon­sa sen, mis­sä minä lii­kun ja autoi­li­jal­la ei ole tähän mitään sano­mis­ta. No way. Val­tiol­le ei täl­lais­ta val­taa pidä antaa.

      Mä en tie­dä mui­ta jot­ka pel­käi­si­vät sitä että auto­jen satel­liit­ti­pai­kan­nus louk­kai­si yksi­tyi­syyt­tä kuin rikol­li­set ja vie­rais­sa käy­vät avio­sii­pat. Rikol­lis­ten on syy­tä­kin pelä­tä ja vie­rais­sa käy­vien avio­siip­po­jen pitää ilmei­ses­ti alkaa käyt­tää jul­ki­sia tai tak­sia. Har­mi jut­tu mut­ta ei voi kaik­kea saa­da. Muut, lähin­nä kehys­kun­nis­ta tule­vat pel­kää­vät vain ja ainoas­taan raho­jen mene­tys­tä vaik­ka he väit­tä­vät yhtä ja toista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Hyvä. Ensim­mäis­tä ker­taa näin että joku oli edes hiu­kan yrit­tä­nyt kvan­ti­fioi­da hyö­ty­jä. Aikai­sem­min ihan jär­ke­vät­kin ihmi­set ovat puo­lus­tel­leet ruuh­ka­mak­su­ja sil­lä argu­men­teil­la että toi­mii Ame­ri­kan isol­la tiel­lä teh­tyyn tut­ki­muk­seen perus­tuen. Vie­lä pitäi­si tar­kem­min las­kea hait­to­ja: jos ruuh­ka­mak­su pie­nen­tää ruuh­kaa, niin vähen­tää­kö se käyn­te­jä Hel­sin­gin­nie­mel­lä. Kenen käyn­te­jä? Työ­läis­ten? Tulee­ko täs­tä tap­pioi­ta? Onko tap­pioi­den suu­ruus­luok­ka var­mas­ti pie­nem­pi kuin tuo 300M€/a?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Osmo, yllät­tä­vän dra­maat­ti­nen kir­joi­tus sinul­ta. Minä suh­tau­dun avoi­mes­ti tien­käyt­tö­mak­sui­hin, kun­han niil­lä on van­kat perus­te­lut. Ja mak­sut kun­tien pää­tök­sel­lä mah­dol­lis­ta­va lain­sää­dän­tö on peri­aat­tees­sa jär­ke­vä, jos se mah­dol­lis­taa mak­sut, jot­ka jää­vät kun­tien tai aluei­den omaan käyttöön. 

      Mak­su­jen teo­reet­ti­nen perus­te­lu on tie­tys­ti kris­tal­lin­kir­kas. Ruuh­ka­mak­su on mark­ki­naeh­toi­nen tapa allo­koi­da niuk­kaa tilaa. Por­mes­ta­ri­ten­teis­sä olen­kin sano­nut näin: tien­käyt­tö­mak­sun perus­te­lu on ymmär­ret­tä­vä, mut­ta on erik­seen perus­tel­ta­va, että Hel­sin­gis­sä nii­den voi arvel­la paran­ta­van hyvin­voin­tia. Suh­tau­dun tie­tys­ti avoi­mes­ti ja oli­sin ute­lias näke­mään sel­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­ana­lyy­sin, jol­la täl­lai­seen tulok­seen päädytään. 

      Suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa mak­sui­hin on oltu tyy­ty­väi­siä ja molem­mis­sa kau­pun­geis­sa asu­nee­na voin vakuut­taa että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tu­neet miellyttävämmiksi. 

      Tuk­hol­man ja Lon­toon mak­su­ja edel­tä­viin ruuh­kiin ver­rat­tu­na Hel­sin­gin ruuh­kat ovat käsit­tääk­se­ni pie­niä. Liik­ku­mi­sen tavat ovat tääl­lä moni­puo­lis­tu­neet, kii­tos met­ron ja pol­ku­pyö­rä­väy­lien, ja Rai­de-Joke­ri tulee edel­leen paran­ta­maan tilannetta. 

      Tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si käyt läpi kaik­kia autoi­lun kiel­tei­siä ulkois­vai­ku­tuk­sia, ja näet ruuh­ka­mak­sut rat­kai­su­na nii­hin. Tien­käytt­tö­mak­su on kui­ten­kin vain ruuh­kau­tu­mi­seen eli niu­kan tilan käyt­töön liit­ty­vä kei­no, kun taas noi­ta mui­ta vai­ku­tuk­sia hoi­de­taan muil­la kei­noin. Sitä­pait­si autoi­lun säh­köis­tyes­sä sekä mete­lion­gel­ma että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­on­gel­ma kai­ke­ti poistuvat. 

      Lisäk­si tule­vai­suu­den ske­naa­riot ovat täyn­nä aja­tuk­sia sii­tä, miten uusil­la älyk­käil­lä rat­kai­suil­la voi­daan mah­dol­lis­taa enem­män liik­ku­mis­ta pie­nem­mäl­lä auto­kan­nal­la. Yksi­tyis­tä autoi­lua taval­la tai toi­sel­la tar­vi­taan kau­pun­gis­sa, jon­ka van­hus­väes­tö kas­vaa nopeasti.

      Aion kyl­lä pereh­tyä tar­kem­min Hel­sin­gin ruuh­kai­suu­teen ja muo­dos­taa itsel­le­ni käsi­tyk­sen sii­tä, onko se ongel­ma ja miten suu­ri. Minus­ta itä-län­si-liik­ku­mi­nen on mitä ilmei­sim­min lii­an hidas­ta kan­ta­kau­pun­gin nie­mel­lä, ja yli­pään­sä nie­mel­le tule­mi­nen on hidas­ta. Sik­si­hän me toi­voim­me maa­na­lai­sia rat­kai­su­ja eli uusia väy­liä — tai edes nii­den sel­vit­tä­mis­tä. Kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­nen on minus­ta jon­kin­lai­nen uhka. Nyt tulee pal­jon rai­de­rat­kai­su­ja, jot­ka vie­vät tilaa, ja sik­si­kään ei minus­ta maa­na­lais­ta väy­lä­ra­ken­ta­mis­ta pitäi­si sul­kea pois. 

      Tun­ne­lit ovat muu­ten myös osa Hel­sin­kiä suu­rem­man Tuk­hol­man lii­ken­teen (koh­ta­lais­ta) suju­vuut­ta. Ja mah­dol­li­nen mak­sul­li­nen tun­ne­li­ra­ken­ne kai­ke­ti oli­si rat­kai­su­na lähel­lä tiemaksuja.

      En tie­ten­kään sul­je kate­go­ri­ses­ti pois tien­käyt­tö­mak­su­ja. Mut­ta haluai­sin näh­dä kus­tan­nus­hyö­ty­ana­lyy­sin, joka perus­te­lee nii­den hyvin­voin­ti­vai­ku­tuk­sen kai­ken uuden tie­don valos­sa. Huo­maan myös, että hel­sin­ki­läis­ten paris­sa val­lit­see aika­moi­nen epä­luu­lo sii­tä, että mak­su oli­si uusi kus­tan­nus, jon­ka tuo­maa tuloa ei tul­la käyt­tä­mään hel­sin­ki­läis­ten hyväksi. 

      Jos minut vali­taan por­mes­ta­rik­si, ehkä­pä voin näi­hin asioi­hin vaikuttaa 😉

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kii­tos„ Juha­na Vas­ta­sit näkö­jään uudes­taan, ilmei­ses­ti kuvi­tel­len, että edel­li­nen oli kadon­nut. Ei se ollut kadon­nut, minä olin vain men­nyt nukkumaan.
        Ruuh­ka­mak­su on tie­tys­ti nimen­sä mukai­ses­ti ensi­si­jai­ses­ti tar­koi­tet­tu sään­te­le­mään rajal­li­sen tilan käyt­töä, jos­sa se on ratio­naa­li­sem­pi kuin jonot­ta­mi­nen. Hin­ta on yleen­sä­kin jonot­ta­mis­ta parem­pi rat­kai­su. Luu­li­si aina­kin kokoo­mus­lais­ten nyt ymmär­tä­vän tämän.
        Sanoit, että mui­ta lii­ken­teen ulkoi­sia hait­to­ja, kuten myr­kyl­li­siä saas­tei­ta ja melua tulee sää­del­lä muil­la tavoil­la. Irtaan­tu­kaam­me todel­li­suu­des­ta ja kuvi­tel­kaam­me, että voi­sim­me sää­tää opti­maa­lia Pigoun-vero­ja sää­te­le­mään melua ja autoi­lun myr­kyl­li­siä saas­tei­ta. Melu­mak­su oli­si var­maan­kin desi­be­li­mää­rä x altis­tu­nei­den mää­rä. Niin­pä mak­su oli­si Man­ner­hei­min­tiel­lä aina­kin tuhat­ker­tai­nen Uuku­nie­men kylän­rait­tiin ver­rat­tu­na. Aika saman­lai­nen oli­si myös mak­su myr­kyl­li­sis­tä saas­teis­ta, Hel­sin­gis­sä tuhat­ker­tai­nen ver­rat­tu­na Uuku­nie­meen. Molem­mat oli­si­vat aika lähel­lä ruuh­ka­mak­sua. Ne eroai­si­vat sii­tä vain siten, että mak­su oli­si sama kel­lo­na­jas­ta riippumatta.
        Täs­sä epä­täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sam­me ei var­maan­kaan kan­na­ta sää­tää erik­seen ruuh­ka­mak­sua, melu­mak­sua ja saas­te­mak­sua vaan yhdis­tää ne yhdek­si mak­suk­si. Puh­taas­ta ruuh­ka­mak­sus­ta tämä eroai­si vain sikä­li, ettei se oli­si nol­la ruuh­ka-ajan ulko­puo­le­la vaan vain olen­nai­ses­ti halvempi.
        Säh­kö­au­to­jen hyvä puo­li on lähin­nä sii­nä, ettei­vät ne tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Sik­si ne eivät mak­sa polt­toai­ne­ve­roa. Jos säh­kön tuo­tan­nos­sa syn­tyy pääs­tö­jä, voi­ma­lai­tos mak­saa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta. Melua ne tuot­ta­vat yhtä pal­jon, kos­ka hen­ki­lö­au­to­jen melu on peräi­sin ren­kais­ta ja kos­ka EU tulee vaa­ti­maan hen­ki­lö­au­toil­ta jotain räpä­tin­tä varoit­ta­maan jalan­kul­ki­joi­ta. Pako­kaa­su­ja niis­tä ei tule, mut­ta nii­den (nasta)renkaat jau­ha­vat asfal­tis­ta myr­kyl­lis­tä pölyä sii­nä, mis­sä ben­sa-auto­jen­kin ren­kaat. Pako­jen puut­teen vuok­si säh­kö­au­to­jen mah­dol­li­nen ruuh­ka­mak­su voi olla vähän alempi. 

        Toi­vot­ta­vas­ti tutus­tut Kes­kus­ta-tun­ne­li­suun­ni­tel­maan ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti. Voi tun­nus­taa, että olen sii­nä mie­les­sä huo­no vih­reä, että suh­tau­duin sii­hen alun perin avoi­men myön­tei­ses­ti. Ajat­te­lin, että se voi­si olla hyvä kom­pro­mis­si, kos­ka luu­lin, että sen avul­la voi­tai­siin toi­saal­ta rai­vaa kes­kus­tas­ta tilaa jalan­kul­ki­joil­le ja toi­saal­ta tur­va­ta kes­kus­tan kaup­pa­liik­kei­den saa­vu­tet­ta­vuus autoil­la ja että se voi­tai­siin rahoit­taa autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä maksuilla.

        Han­ke osoit­tau­tui kol­me ker­taa enna­koi­tua kal­liim­mak­si min­kä lisäk­si alan asian­tun­ti­jat sanoi­vat, että nekin kus­tan­nuk­set on las­ket­tu aivan ala­kant­tiin. Jot­ta tämä saa­tai­siin rahoi­te­tuk­si autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä mak­suil­la, tun­ne­lin käy­tön pitäi­si mak­saa kuusi euroa suun­taan­sa. Niin­kään ei saa­tai­si rahaa kerä­tyk­si, kos­ka se hin­noit­te­li­si tun­ne­lin tyh­jäk­si. Mak­su pitäi­si periä maan pääl­tä, mut­ta edus­ta­ma­si puo­lue ei sel­lai­sia mak­su­ja hyväk­sy. (Tie­dät­hän Leif Johan­se­nin esi­mer­kin sii­tä, mik­si vuo­non ylit­tä­vää sil­taa ei pidä rahoit­taa siltamaksuilla.)
        Jos taas peri­sim­me nuo mak­sut myös maan pääl­tä, lii­ken­ne vähe­ni­si niin pal­jon, ettei tun­ne­lia enää tar­vit­tai­si. Täs­tä on vai­kea saa­da järkevää.
        Lopul­li­ses­ti minut sai vas­tus­ta­maan tun­ne­lia Hel­sin­gin kaup­pa­ka­ma­ri, tuo Hel­sin­gin kokoo­muk­sen soti­laal­li­nen sii­pi, joka ker­toi, ettei tun­ne­lin perus­teel­la voi ottaa autoi­li­joil­ta maan pääl­tä pois neliö­met­riä­kään. Ei sitten.
        Mut­ta niin kuin sanoit. Hel­sin­gin lii­ken­ne ei ole lain­kaan niin ruuh­kau­tu­nut kuin Tuk­hol­man lii­ken­ne – vaik­ka Tuk­hol­mas­sa on näi­tä tun­ne­lei­ta. Van­ha totuus kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on, ettei­vät ruuh­kat pois­tu väy­liä raken­ta­mal­la – siis suu­ris­sa kaupungeissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa mak­sui­hin onol­tu tyy­ty­väi­siä ja molem­mis­sa kau­pun­geis­sa asu­nee­na voin vakuut­taa että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tu­neet miellyttävämmiksi. 

        Kun ver­ra­taan Tuk­hol­man lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää Hel­sin­kiin, puhut­tiin­pa sit­ten tun­ne­leis­ta, ruuh­ka­mak­suis­ta tai oikeas­taan mis­tä tahan­sa, kan­nat­taa käy­dä aluk­si vaik­ka googles­ta tar­kas­te­le­mas­sa kum­man­kin kau­pun­gin maan­tie­det­tä, ja sin­ne raken­net­tua liikenneverkkoa.

        Aika pikai­sel­la tar­kas­te­lul­la huo­maa, että Tuk­hol­ma on lii­ken­teel­li­ses­ti pal­jon haas­ta­vam­pi. Tuk­hol­man, tai mel­kein­pä koko Ruot­sin, poh­jois­puo­lel­ta ete­lä­puo­lel­le ei nimit­täin pää­se oikein miten­kään jär­ke­väs­ti mis­tään muu­al­ta kuin kul­ke­mal­la Tuk­hol­man ydin­kes­kus­tan läpi, tai aina­kin erit­täin lähel­tä sitä. Vesis­töt rajoit­ta­vat erit­täin pal­jon mah­dol­li­suuk­sia väy­lien raken­ta­mi­seen. Tämä ei ole sat­tu­maa, kes­kei­nen syy perus­taa kau­pun­ki juu­ri sii­hen on ollut juu­ri­kin se, että kun sen van­han kau­pun­gin lin­noit­taa, pys­tyy hal­lit­se­maan kaik­kea mait­se tapah­tu­vaa lii­ken­net­tä poh­jois — ete­lä ‑suun­nas­sa, ja vesis­tö­jä pit­kin tapah­tu­vaa lii­ken­net­tä itä — län­si ‑suun­nas­sa.

        Täs­tä on tie­tys­ti seu­ran­nut han­ka­luu­ten­sa, ja sik­si Tuk­hol­mas­sa on jou­dut­tu erit­täin kal­lii­siin sil­ta- ja tun­ne­li­rat­kai­sui­hin, puhut­tiin­pa sit­ten auto­teis­tä tai juna­ra­dois­ta. Tun­ne­lit ovat toki olleet todel­la kal­lii­ta, mut­ta vaih­toeh­dot ovat vähis­sä, kun oli­si muka­vaa, että se kau­pun­ki­kin vie­lä mah­tui­si sinne.

        Hel­sin­gin tilan­ne on olen­nai­ses­ti hel­pom­pi, ja kau­pun­gin ympä­ri on ollut var­sin help­poa teh­dä tiet, pait­si tie­tys­ti ete­län puo­lel­ta, mut­ta eipä sin­ne ole kukaan menos­sa­kaan, kos­ka siel­lä on meri. Täs­tä syys­tä myös­kään kal­liil­le tun­ne­li­rat­kai­suil­le ei ole ollut, eikä ole vie­lä­kään, mitään lii­ken­teel­lis­tä tar­vet­ta samal­la lail­la kuin Tukholmassa.

        Asia liit­tyy myös ruuh­ka­mak­sui­hin. Tuk­hol­mas­sa mak­sut on ase­tet­tu kes­kus­taan, jos­sa siis pahim­mat ruuh­kat ovat, oli tun­ne­lei­ta tai ei. Hel­sin­gis­sä ruuh­kaon­gel­mat ovat nyt ja tule­vai­suu­des­sa eri­tyi­ses­ti kehä­teil­lä ja nii­hin liit­ty­vil­lä sisään­tu­lo­väy­lil­lä, kes­kus­tas­sa auto­lii­ken­ne­mää­rät ovat pikem­min­kin las­kusuun­nas­sa, ja ne voi­daan halut­taes­sa hal­li­ta koh­tuul­li­ses­ti esi­mer­kik­si pysäköintipolitiikalla. 

        Täs­tä syys­tä mei­dän mak­su­vyö­hyk­keem­me, ja siten myös ruuh­ka­mak­su­jen hyö­dyt, tule­vat ole­maan ensi­si­jai­ses­ti kehä­teil­lä. Toki ruuh­ka­mak­su tulee ottaa samaan aikaan käyt­töön myös kes­kus­tan läpi aja­val­le lii­ken­teel­le, mut­ta pää­osin sik­si, että emme halua ohja­ta mak­sul­la kehä­tei­den läpi kul­ke­vaa lii­ken­net­tä kes­kus­taan, pikem­min­kin päinvastoin.

        Tuk­ho­man ruuh­ka­mak­suis­ta on teh­ty var­sin perus­teel­li­set sel­vi­tyk­set, joi­hin kyl­lä kan­nat­taa tutus­tua. Yhteen­ve­toa esi­mer­kik­si tässä:
        https://www.regjeringen.no/globalassets/upload/sd/vedlegg/veg-og-vegtrafikk/070522_foredrag_eliasson.pdf

        Tuk­hol­mas­sa jär­jes­tel­mäs­tä saa­tiin var­sin mit­ta­vat hyö­dyt, takai­sin­mak­suai­ka oli sekä yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­ses­ti että ope­roin­nin kan­nal­ta alle nel­jä vuot­ta. Todel­la har­va lii­ken­ne­han­ke on yhtä kannattava.

        En näe oikeas­taan mitään syi­tä olet­taa, ettei­kö oikein toteu­tet­tu jär­jes­tel­mä tuot­tai­si yhtä suu­ria hyö­ty­jä myös Hel­sin­gis­sä. Ruuh­kat lie­ne­vät meil­lä him­pun pie­nem­mät (pie­nem­pi kau­pun­ki), mut­ta toi­saal­ta täs­sä on ollut mel­kein 20 vuot­ta aikaa tek­nii­kan kehit­tyä, eikä jär­jes­tel­mä ole samal­la lail­la uniik­ki kuin mitä se oli Tuk­hol­man toteu­tuk­ses­sa. Tuk­hol­mas­sa­han teh­tiin tek­nii­kas­sa usei­ta vir­hei­tä ja sit­tem­min tar­peet­to­mak­si osoit­tau­tu­nei­ta trans­pon­der-rat­kai­su­ja esi­mer­kik­si Lidin­gön asuk­kail­le. Ja tiet­ty se teh­tiin aluk­si vie­lä kokeiluna.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Kari, tie­dät­kö mik­si Tuk­hol­ma sijait­see siel­lä mis­sä se sijaitsee?
        Tuk­hol­man sijain­ti on puh­taas­ti suo­ma­lais­ten ansiota.
        Ruot­sa­lai­set ulot­ti­vat aika­naan ris­ti­ret­ken­sä Suo­meen opet­taak­seen suo­ma­lai­sil­le kris­ti­nus­koa. Tämän jäl­keen suo­ma­lai­set, hämä­läi­set ja viro­lai­set teki­vät vas­ta­vie­rai­lun Ruot­sin pää­kau­pun­kiin Sig­tu­naan opet­taak­seen ruot­sa­lai­sil­le vas­taa­vas­ti­mei­dämn uskon­toam­me. Ope­tus­me­ne­tel­mä oli ruot­sa­lai­si­la lai­nat­tu. Usko­ma­ton ope­raa­tio aika­na ennen kän­ny­köi­tä. Kokoon­tui­vat sovit­tu­na päi­vä­nä Sig­tu­nan toril­la soih­dut käsissään.
        Ruo­ta­lai­set eivät raken­ta­neet pol­tet­tua Sig­tu­naa uudes­taan niin haa­voit­tu­vaan paik­kaan vaan siir­si­vät pää­kau­pun­kin­sa sisä­saa­ris­ton suo­jaan Tukholmaan.
        Kat­so lisää Paa­vo Haa­vik­ko, Rauta-aika

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kari, tie­dät­kö mik­si Tuk­hol­ma sijait­see siel­lä mis­sä se sijaitsee?
        Tuk­hol­man sijain­ti on puh­taas­ti suo­ma­lais­ten ansiota.
        Ruot­sa­lai­set ulot­ti­vat aika­naan ris­ti­ret­ken­sä Suo­meen opet­taak­seen suo­ma­lai­sil­le kris­ti­nus­koa. Tämän jäl­keen suo­ma­lai­set, hämä­läi­set ja viro­lai­set teki­vät vas­ta­vie­rai­lun Ruot­sin pää­kau­pun­kiin Sig­tu­naan opet­taak­seen ruot­sa­lai­sil­le vas­taa­vas­ti­mei­dämn uskon­toam­me. Ope­tus­me­ne­tel­mä oli ruot­sa­lai­si­la lai­nat­tu. Usko­ma­ton ope­raa­tio aika­na ennen kän­ny­köi­tä. Kokoon­tui­vat sovit­tu­na päi­vä­nä Sig­tu­nan toril­la soih­dut käsissään.
        Ruo­ta­lai­set eivät raken­ta­neet pol­tet­tua Sig­tu­naa uudes­taan niin haa­voit­tu­vaan paik­kaan vaan siir­si­vät pää­kau­pun­kin­sa sisä­saa­ris­ton suo­jaan Tukholmaan.
        Kat­so lisää Paa­vo Haa­vik­ko, Rauta-aika

        Toi oli ihan hyvä point­ti. Vaik­ka toi­saal­ta bal­tit ovat myös otta­neet kun­nian itsel­leen Sig­tu­nan polttamisesta. 

        Ruot­si on mei­dän onnek­sem­me pitä­nyt pää­kau­pun­kin­sa Tuk­hol­mas­sa vaik­ka se oli­si sekä talou­del­li­ses­ti että maan­puo­lus­tuk­sen kan­nal­ta ollut edul­li­sem­paa siir­tää se jos­sain vai­hees­sa län­si­ra­ni­kol­le, esim Göte­bor­giin tai Mal­möön. Jos Ruot­si oli­si 1809 jäl­keen siir­tä­nyt sen län­si­ran­ni­kol­le, niin Itä-Ruost­si oli­si jää­nyt taka­pa­ju­lak­si ja Suo­men asiat jätet­ty oman onnen­sa nojaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. OS: “Tämän jäl­keen suo­ma­lai­set, hämä­läi­set ja viro­lai­set teki­vät vas­ta­vie­rai­lun Ruot­sin pää­kau­pun­kiin Sig­tu­naan … Ruo­ta­lai­set eivät raken­ta­neet pol­tet­tua Sig­tu­naa uudestaan …”

        Wiki­pe­dia ker­too Sig­tu­nas­ta hie­man toisin:
        “Sig­tu­na brän­des i ett anfall 1187. Vem som låg bakom attac­ken är oklart, de his­to­ris­ka käl­lor­na benäm­ner enbart ”paga­ner från öst”. Kare­la­re från furs­ten­dö­met Nov­go­rod har utpe­kats i Eriksk­rö­ni­kan (1320) som angripare –
        Den­na hän­del­se betyd­de emel­ler­tid inte alls slu­tet för Sig­tu­na. — Cir­ka 50 år sena­re upplev­de Sig­tu­na en renässans.”

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kari, tie­dät­kö mik­si Tuk­hol­ma sijait­see siel­lä mis­sä se sijaitsee?
        Tuk­hol­man sijain­ti on puh­taas­ti suo­ma­lais­ten ansiota.
        Ruot­sa­lai­set ulot­ti­vat aika­naan ris­ti­ret­ken­sä Suo­meen opet­taak­seen suo­ma­lai­sil­le kris­ti­nus­koa. Tämän jäl­keen suo­ma­lai­set, hämä­läi­set ja viro­lai­set teki­vät vas­ta­vie­rai­lun Ruot­sin pää­kau­pun­kiin Sig­tu­naan opet­taak­seen ruot­sa­lai­sil­le vas­taa­vas­ti­mei­dämn uskon­toam­me. Ope­tus­me­ne­tel­mä oli ruot­sa­lai­si­la lai­nat­tu. Usko­ma­ton ope­raa­tio aika­na ennen kän­ny­köi­tä. Kokoon­tui­vat sovit­tu­na päi­vä­nä Sig­tu­nan toril­la soih­dut käsissään.
        Ruo­ta­lai­set eivät raken­ta­neet pol­tet­tua Sig­tu­naa uudes­taan niin haa­voit­tu­vaan paik­kaan vaan siir­si­vät pää­kau­pun­kin­sa sisä­saa­ris­ton suo­jaan Tukholmaan.
        Kat­so lisää Paa­vo Haa­vik­ko, Rauta-aika

        Tuo on legen­da, jon­ka uskot­ta­vuut­ta hei­ken­tää se, että arkeo­lo­gis­ten kai­vaus­ten perus­teel­la ensin­nä­kään Sig­tu­na ei näy­tä tul­leen pol­te­tuk­si, ja toi­sek­seen on epä­sel­vää sekin, ket­kä sin­ne hyök­kä­si­vät teke­mään jon­kin­lais­ta hävi­tys­tä. Ilmei­ses­ti jot­kut hyök­kä­si­vät, mut­ta sii­tä ei ole sel­vää näyt­töä, että ket­kä. Wiki­pe­dias­sa asias­ta todetaan:

        Sig­tu­nas­sa teh­ty­jen arkeo­lo­gis­ten kai­vaus­ten perus­teel­la Sig­tu­na jat­koi kas­va­mis­taan ja vau­ras­tu­mis­taan hävi­tyk­sen jäl­keen­kin, aina 1300-luvun puo­li­vä­liin saak­ka. Kau­pun­gin polt­ta­mi­ses­ta ker­to­vaa noki- ja tuh­ka­ker­ros­ta ei kai­vauk­sis­sa ole havait­tu lainkaan. ”

        ja

        Nov­go­ro­din omat kro­nik­ka­tie­dot eivät mai­nit­se Sig­tu­nan hävi­tys­tä, vaik­ka niis­sä muu­ten kuva­taan usein ruot­sa­lais­ten kans­sa käy­ty­jä tais­te­lu­ja. Kus­taa Vil­ku­na puo­les­taan on spe­ku­loi­nut, että hyök­käyk­sen syy oli­si voi­nut olla Sig­tu­nan kaup­piai­den tun­keu­tu­mi­nen kar­ja­lais­ten erän­käyn­tia­lueil­le ja lohen­ka­las­ta­moil­le Kemi­joel­la. Täl­le­kään ole­tuk­sel­le ei löy­dy kon­kreet­ti­sia todisteita.

        Mui­ta mah­dol­li­sia ehdok­kai­ta Sig­tu­nan hävit­tä­jik­si ovat viro­lai­set (var­sin­kin Saa­ren­maan asuk­kaat) tai Lat­vian alu­een kuu­ri­lai­set. Näi­tä vaih­toeh­to­ja tukee se, että Bal­tias­sa asu­nei­den ihmis­ryh­mien teke­mis­tä meri­so­ta­ret­kis­tä on muu­ta­kin tie­toa. 1100-luvul­la Itä­me­rel­lä teh­tiin pal­jon sota­ret­kiä, eikä Sig­tu­nan hävi­tys suin­kaan ollut ainoa Ruot­sin alu­eel­le koh­dis­tu­nut isku. Saa­ren­maa ja Kuu­rin­maa oli­vat tie­tys­ti myös pal­jon lähem­pä­nä Sig­tu­naa kuin Laa­tok­ka, jol­ta kar­ja­lais­ten oli­si pitä­nyt purjehtia. ”

        Kar­ja­lai­set­kin Ruot­sis­sa rie­hui­vat 1250-luvul­la, mut­ta sii­tä ei ole oikein yksi­se­lit­teis­tä näyt­töä, kävi­vät­kö he lain­kaan rie­mus­sa Sig­tu­nas­sa — vaik­ka myö­hem­min 1300-luvul­la his­to­rian­kir­joi­hin Sig­tu­nan hävi­tys lai­tet­tiin­kin kar­ja­lais­ten piikkiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo, yllät­tä­vä blog­gaus sinul­ta. Sanoin tuos­sa ten­tis­sä, että ruuh­ka­mak­su­jen puo­lus­ta­jien pitää osoit­taa, että Hel­sin­gis­sä on sel­lai­sia ruuh­kia, joi­ta oli­si jär­ke­vää (hyvin­voin­tia kohot­ta­vaa) pur­kaa ruuh­ka­mak­suil­la. Jos tämän voi osoit­taa todek­si, niin autoi­li­joi­den pitäi­si kai koh­tuul­li­sen laa­jas­ti kan­nat­taa nii­tä, kos­ka autoi­li­ja on se, joka kär­sii ruuh­kas­ta ja oli­si siis val­mis mak­sa­maan nopeam­mas­ta mat­kan­teos­ta. Muut teki­jät, joi­ta otat esil­le, ovat näh­däk­se­ni sel­lai­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, joi­ta hoi­de­taan polt­toai­ne­ve­roil­la ja mui­hin ulkois­vai­ku­tuk­siin koh­dis­tu­vil­la mak­suil­la. Ja kun auto­kan­ta säh­köis­tyy ja muut­tuu hil­jai­sek­si, moni nois­ta­ki käsit­te­le­mis­tä­si ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta puto­aa pois. Eihän ruuh­ka­mak­su ole ilmas­to­po­li­tii­kan väli­ne vaan tapa hin­noi­tel­la väy­län niuk­kaa tilaa. Minä suh­tau­dun ruuh­ka­mak­sui­hin täy­sin avoi­mes­ti, mut­ta haluai­sin näh­dä kvan­ti­fioi­dun las­kel­man, jos­sa osoi­te­taan ruuh­ka­mak­sun hyvin­voin­ti­hyö­ty. Ehkä sel­lai­sia on. Mut­ta sinä sel­väs­ti­kin ajat­te­let ”ruuh­ka­mak­sua” kat­to­kä­sit­tee­nä, jon­ka alla ovat kaik­ki autoi­lun kiel­tei­set ulkois­vai­ku­tuk­set. Minä olen aja­tel­lut sitä vain tapa­na hin­noi­tel­la niuk­kaa tilaa, taval­la, joka nopeut­taa liikkumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Poliit­ti­sen joh­ta­jan pitää osoit­taa joh­ta­juut­ta eikä aja­tel­la, että ruuh­ka­mak­sut tule­vat, kun sit­ten kun autoi­li­jat ymmär­tä­vät pyy­tää nii­tä. Autoi­li­jat eivät pyy­tä­neet ruuh­ka­mak­su­ja Lon­toos­sa, Tuk­hol­mas­sa eivät­kä Oslos­sa, mut­ta ovat olleet nii­hin jäl­keen päin tyy­ty­väi­siä, kun ne ensin hei­dän tah­ton­sa vas­tai­ses­ti toteutettiin.
      Nämä muut­kin ulkois­vai­ku­tuk­set, esi­mer­kik­si melu, ovat seu­raus­ta auton käy­tös­tä. Hen­ki­lö­au­ton tuot­ta­mas­ta melus­ta on muu­ten val­tao­sa ren­gas­me­lua. Se ei rat­kea ren­gas­ve­rol­la vaan sil­lä, että autoi­lua pyri­tään vähen­tä­mään siel­lä, mis­sä on pal­jon melus­ta kär­si­viä. Juu­ri täs­tä syys­tä polt­toai­ne­ve­ro on aivan vää­rä kei­no näi­de­nul­kois­vai­ku­tuks­ten kodal­la, kos­ka har­vaa­na­su­tul­la maa­seu­dul­la reng­has­me­lus­ta ja autoi­lun saas­teis­ta ikär­si­viåä on ehkä tuhan­nes­osa sii­tä mitä Hel­sin­gin kantakaupungissa.
      = = =
      Autoi­li­jat muu­ten jos­kus myös ymmär­tä­vät pyy­tää omien mak­su­jen­sa korot­ta­mis­ta. Useam­pi töö­lö­läi­sau­toi­li­ja on pyy­tä­nyt asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­nan nos­ta­mis­ta, jot­ta tun­nuk­sel­la sai­si myös pai­kan. Nyt mer­kit­tä­vä osa auto­pai­kois­ta on auto­jen­pit­kä­ai­kais­säi­ly­tyk­ses­sä hyvin satun­nais­ta auton käyt­töä palvelemassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Muis­te­taan kui­ten­kin, että täs­sä vai­hees­sa rele­vant­ti vai­he asias­sa on mah­dol­li­nen tule­va hal­li­tuk­sen esi­tys. Puo­les­ta tai vas­taan ‑kes­kus­te­lu kun­nis­sa muut­tuu rele­van­tik­si, kun tie­de­tään, syn­tyy­kö asias­ta lain­sää­dän­tö ja mil­lai­nen se kaik­ki­ne yksi­tyis­koh­ti­neen on. Talous­va­lio­kun­ta ja lii­ken­ne­va­lio­kun­ta pääs­se­vät arvioi­maan asiaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Juha­na Var­tiai­nen: Minä suh­tau­dun ruuh­ka­mak­sui­hin täy­sin avoi­mes­ti, mut­ta haluai­sin näh­dä kvan­ti­fioi­dun las­kel­man, jos­sa osoi­te­taan ruuh­ka­mak­sun hyvinvointihyöty. 

      Onko täl­lä lähes­ty­mis­ta­val­la onnis­tu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia? Miten se oli­si sovel­tu­nut esi­mer­kik­si pää­tök­sen­te­koon Smith-Pol­vi­sen suun­ni­tel­man toteut­ta­mi­ses­ta? Kuka mää­rit­te­lee hyö­ty­funk­tion, ja min­kä ismin ohjaamana?

      Hais­kah­taa saman­ai­kai­ses­ti sekä skien­tis­mil­tä että älyl­li­sel­tä arroganssilta.

      Jos talous­tie­det­tä halu­taan käyt­tää pää­tök­sen­teon väli­nee­nä, sen pitää olla lin­jas­sa aika­tes­tat­tu­jen kulttuuriin/biologiaan sisään­ra­ken­net­tu­jen ark­ki­tyyp­pien kans­sa tai ratio­naa­li­suu­des­ta tulee muka­ra­tio­naa­li­suut­ta. Toi­mi­va­na esi­merk­ki­nä ulkois­vai­ku­tus­ten oikeu­den­mu­kai­nen hin­noit­te­lu, joka on rei­luu­den vaa­ti­muk­sen käy­tän­nön sovellutus.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Juha­na Var­tiai­nen:
      Sanoin tuos­sa ten­tis­sä, että ruuh­ka­mak­su­jen puo­lus­ta­jien pitää osoit­taa, että Hel­sin­gis­sä on sel­lai­sia ruuh­kia, joi­ta oli­si jär­ke­vää (hyvin­voin­tia kohot­ta­vaa) pur­kaa ruuh­ka­mak­suil­la. Jos tämän voi osoit­taa todek­si, niin autoi­li­joi­den pitäi­si kai koh­tuul­li­sen laa­jas­ti kan­nat­taa nii­tä, kos­ka autoi­li­ja on se, joka kär­sii ruuh­kas­ta ja oli­si siis val­mis mak­sa­maan nopeam­mas­ta matkanteosta. 

      Ovat­ko nämä autoi­li­jat nii­tä kuu­lui­sia homo eco­no­micuk­sia? Ja voi­ko tätä loo­gis­ta päät­te­ly­ket­jua sovel­taa myös muu­hun­kin, vaik­ka­pa siten että Kokoo­muk­sen äänes­tä­mi­nen ei ole hyvin­voin­tia kohot­ta­vaa, kos­ka vain 18% kan­nat­taa kokoo­mus­ta vii­mei­sim­pien gal­lu­pien mukaan (ja tut­ki­tus­ti Kokoo­mus on gal­lu­pien mukaan kär­ki­si­joil­la puo­lueis­ta jot­ka kate­go­ri­soi­daan ryh­mään “En äänes­täi­si mis­sään tapauksessa”)?

      Las­kel­mien vaa­ti­mi­nen on kyl­lä vähän vesien sumen­ta­mis­ta ja halut­to­muut­ta argu­men­toi­da itse asias­ta. Var­sin­kin ottaen huo­mioon miten keveäs­ti ja hel­pos­ti olkia kohaut­ta­mal­la ja sano­mal­la “vää­rin tut­kit­tu” oman ideo­lo­gian vas­tai­siin pää­tel­miin pää­ty­vät tut­ki­muk­set ote­taan vas­taan, kuten vas­ta tul­lut koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen liit­ty­vä tutkimus.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Ruuh­ka­mak­sut vie­vät siis yhden kuu­kau­den pal­kan jopa työs­sä kävi­jöil­tä. Tar­vi­si­ko Hel­sin­ki baa­rei­hin tar­joi­li­joi­ta ja kau­poil­le kas­so­ja ja ros­ka­kus­ke­ja ja raken­ta­jia ja lähi­hoi­ta­ja? Ei var­maan kos­ka ei ne ahel­sin­gis­sä voi asua. Vai tulee­ko ne lai­val­la Virosta ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Not­hin­ga­le:
      Ruuh­ka­mak­sut vie­vät siis yhden kuu­kau­den pal­kan jopa työs­sä kävi­jöil­tä. Tar­vi­si­ko Hel­sin­ki baa­rei­hin tar­joi­li­joi­ta ja kau­poil­le kas­so­ja ja ros­ka­kus­ke­ja ja raken­ta­jia ja lähi­hoi­ta­ja? Ei var­maan kos­ka ei ne ahel­sin­gis­sä voi asua. Vai tulee­ko ne lai­val­la Virosta ?

      Ei todel­la­kaan vie. Tai sit­ten kuu­kau­den palk­ka on kor­kein­taan ton­nin luok­kaa. Jos halu­taan kom­pen­soi­da tämä pie­ni­tu­loi­sim­mil­la, on tämä var­sin help­poa esim verovähennyksin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Har­ri Myl­ly­nie­mi: Jos halu­taan kom­pen­soi­da tämä pie­ni­tu­loi­sim­mil­la, on tämä var­sin help­poa esim verovähennyksin.

        Aina vaan raken­ne­taan kau­hei­ta hal­lin­to­him­me­lei­tä. Las­ku­te­taan mut­ta sit­ten ei kui­ten­kaan vaan palau­te­taan osa.

        Näi­tä täy­sin tehot­to­mia mal­le­ja tar­jo­taan vähän­vä­liä rat­kai­suk­si kaik­keen. Nos­te­taan polt­toai­neen hin­taa mut­ta hyvi­te­tään sitä pie­ni­tu­loi­sil­le. Las­ku­te­taan kilo­met­re­jä mut­ta hyvi­te­tään sitä pie­ni­tu­loi­sil­le. Nos­te­taan käyt­tö­mak­sua mut­ta hyvi­te­tään sitä pienituloisille.

        Pää räjäh­tää täl­lais­ten aivo­pie­ru­jen kanssa.

        Tääl­lä ei koh­ta kan­na­ta olla mikään muu kuin pie­ni­tu­loi­nen kun ns. hyvä­tu­lois­ten net­to­ra­hat on niin lähel­lä pie­ni­tu­loi­sia tukineen.

        Esi­merk­ki­nä tie­naat brut­to­na 4000€ kk mikä vaa­tii jo koh­tuul­lis­ta käden tai pään­tai­toa vs se, että tie­naat 2000€ joka ei vaa­di juu­ri mitään. Ei ole Suo­mes­sa sen stres­sin arvoista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Pigou-vero­jen ongel­ma on että kuvi­tel­laan että jul­ki­nen sek­to­ri joten­kin, tai­an­omai­ses­ti, edus­taa ”yleis­tä hyvää” . Ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta kär­si­vät yksi­löt, kom­pen­saa­tio kuu­lu heil­le, ei val­tiol­le tai kau­pun­gil­le. Ellei kek­si­tä jär­jes­tel­mää jol­la todel­li­set kär­si­jät kom­pen­soi­daan, on tehok­kaam­paa ja oikeu­den­mu­kai­sem­paa etsiä Coa­se ratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos ulkois­vai­ku­tuk­ses­ta kär­si­vät kaik­ki, kun­ta on oikein hyvä rahan vas­taa­not­ta­ja. Kun­ta käyt­tää rahat kun­nal­lis­ve­ron alen­nuk­seen tai pal­ve­lu­ta­son paran­nuk­seen – tai jouk­ko­lii­ken­teen ylläpitoon. 

        Kun­ta voi sil­ti yrit­tää kom­pen­soi­da hait­to­ja niil­le, jot­ka hai­tois­ta eni­ten kär­si­vät. Esim. vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn pää­ka­dun lähel­le voi­si raken­taa kivan lähi­puis­ton ja uut­ta aluet­ta teh­täes­sä kaa­voit­taa tila­vat sisä­pi­hat yms. Tai kai näin jo teh­dään­kin. Puis­to­jen yllä­pi­toon voi­si kyl­lä panos­taa hie­man ennen kuin alen­taa kun­nal­lis­ve­roa tai lai­te­taan lisää rahaa joukkoliikenteeseen…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kuin­ka pal­jon Helg­sin­gin kau­pun­ki lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­laan pahen­taa ruuh­kia? Todel­la pal­jon. Koko ajan vie­dään kais­to­ja pois käy­tös­tä ja tilal­le jopa pyö­räi­ly­kais­ta, joil­la ei puo­leen vuo­teen (eikä täl­lä­kään het­kel­lä) näy ris­tin sielua.
    Pyö­räi­ly­kais­tat tuli­si toteut­taa niin, että ne muun­net­taan kyl­teil­lä auto­kais­toik­si ydin­tal­ven ajaksi. 

    Kun lii­ken­ne ruuh­kau­tuu kais­to­ja pois­ta­mal­la, se tar­koit­taa lisää pääs­tö­jä: autot jar­rut­ta­vat ja kiih­dyt­tä­vät enem­män kos­ka on ruuh­kaa. Mik­ro­muo­via valuu ren­kais­ta mereen enemmän. 

    Park­ki­paik­ko­ja pois­te­taan käy­tös­tä. Autot pör­rää­vät kort­te­li­ral­lia ympä­riin­sä mikä tie­tää pääs­tö­jä ja saas­tei­ta, pienhiukkasia. 

    Hel­sin­gin kau­pun­ki lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­laan tuot­taa pääs­tö­jä, jot­ka kul­keu­tu­vat eten­kin lähel­lä tien­pin­taa käve­lyl­lä hen­git­tä­vien eli las­ten ja lem­mik­kien keuhoihin. 

    Ei voi olla niin, että kau­pun­ki itse luo ruuh­kia estä­mäl­lä autoi­lua (tämän liik­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö on sano­nut suo­raan ääneen, tosi­aan­kin hän on sanut, että on tar­koi­tus estää yksi­tyi­sau­toi­lua lii­ken­ne­suun­nit­te­lun kei­noin) ja sit­ten saman kau­pun­kin sisäl­lä ruuh­kia käy­te­tään perus­tee­na ruuh­ka­mak­suil­le ja tie­tul­leil­le. Ja rahat kerää tie­ten­kin HKL, näin on suunniteltu. 

    Hel­sin­gin kapun­kin lii­ken­ne­suun­nit­te­lu ei kes­tä päi­vän­va­loa, jos on kär­pä­se­nä katos­sa suunnittelutomistoissa. 

    Tai­dan haas­taa Hel­sin­gin kapun­kin oikeu­teen tahal­li­ses­ta ilman pilaamisesta. 

    Sil­loin kun lii­ken­ne sujuu jou­he­vas­ti, tulee pääs­tö­jä kaik­kein vähiten. 

    Vie­lä soke­ri­na poh­jal­la on se Tuusu­lan­väyän bule­var­di­soin­ti­han­ke, jos­sa noe­pus­ra­joi­tus tar­koi­tus las­kea 50km/h:ssa ja lisäk­si pal­jon lii­ken­ne­va­lo­ja. Tulee taas mat­kal­la len­toa­se­mal­le monin­ver­roin pääs­tö­jä. Kii­tos Hel­sin­gin liikennesuunnittelun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kuin­ka pal­jon Helg­sin­gin kau­pun­ki lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­laan pahen­taa ruuh­kia? Todel­la paljon

      Tämän­kal­tai­sia käsi­tyk­siä eivät tosi­asiat pää­se pal­jon hor­jut­ta­maan. Koko­luo­kas­saan Hel­sin­ki on tut­ki­tus­ti Euroo­pan vähin­ten ruuh­kis­ta kär­si­viä kauun­ke­ja. Pal­jon vähem­män ruuh­kau­tu­nut kuin esi­mer­kik­si Tukholma.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämän­kal­tai­sia käsi­tyk­siä eivät tosi­asiat pää­se pal­jon hor­jut­ta­maan. Koko­luo­kas­saan Hel­sin­ki on tut­ki­tus­ti Euroo­pan vähin­ten ruuh­kis­ta kär­si­viä kauun­ke­ja. Pal­jon vähem­män ruuh­kau­tu­nut kuin esi­mer­kik­si Tukholma.

        Eli mihin nii­tä ruuh­ka­mak­su­ja tarvittiin?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Toi­saal­ta ruuh­ka on itse­ään sää­tä­vä. Mitä enem­män aikaa tär­väy­tyy ruuh­kis­sa, sitä hana­kam­min autoi­li­ja siir­tyy mat­kus­ta­maan junal­la, rai­tio­vau­nul­la tai bus­si­kais­taa huris­ta­vil­la busseilla.

    Toi­saal­ta toi­saal­ta — jouk­ko­lii­ken­teen pysä­kin ääreen käve­le­mi­nen, pysä­kil­lä odot­te­lu, käve­ly toi­ses­sa pääs­sä pysä­kil­tä koh­tee­seen sekä mah­dol­li­set kul­ku­vä­li­neen vaih­dot odo­tuk­si­neen lisää­vät mat­ka-aikaa. Sekin pitää huo­mioi­da, kun arvioi­daan hen­ki­lö­au­toi­lua kor­vaa­van mat­ka-ajan las­ken­nal­lis­ta hintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Toi­saal­ta toi­saal­ta – jouk­ko­lii­ken­teen pysä­kin ääreen käve­le­mi­nen, pysä­kil­lä odot­te­lu, käve­ly toi­ses­sa pääs­sä pysä­kil­tä koh­tee­seen sekä mah­dol­li­set kul­ku­vä­li­neen vaih­dot odo­tuk­si­neen lisää­vät matka-aikaa.

      Käve­le­mi­nen on hyö­ty­ai­kaa. Juu­ri tämän takia jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­lä on vähem­män kak­kos­tyy­pin dia­be­tes­ta ja yli­pai­noa. Vaik­ka jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ka onpi­tem­pi, säh­kö­pos­tit on luet5tu, kun tulee työpaikalle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käve­le­mi­nen on hyö­ty­ai­kaa. Juu­ri tämän takia jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­lä on vähem­män kak­kos­tyy­pin dia­be­tes­ta ja yli­pai­noa. Vaik­ka jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ka onpi­tem­pi, säh­kö­pos­tit on luet5tu, kun tulee työpaikalle.

        Tämä kom­ment­ti tulee kyl­lä vah­vas­ti yhden­lai­sen kuplan sisäl­tä. Itsel­le­ni kaik­ki työ­mat­kus­ta­mi­seen käy­tet­ty aika on huk­ka-aikaa, riip­pu­mat­ta kul­ku­vä­li­nees­tä. Jos voi­sin siir­tyä kotoa työ­pai­kal­le ja takai­sin sor­mia nap­saut­ta­mal­la niin teki­sin näin aina ja käyt­täi­sin sääs­ty­neen ajan johon­kin muuhun.

        Asia vie­lä koros­tuu Suo­mes­sa tal­vel­la, jol­loin ulko­na on joko kyl­mää, kos­te­aa tai molem­pia. Tämä ei siis ole kom­ment­ti yksi­tyi­sau­toi­lun puo­les­ta, mut­ta kan­nat­taa ymmär­tää että suur­ta osaa ihmi­sis­tä on tur­ha yrit­tää moti­voi­da jouk­ko­lii­ken­tee­seen ker­to­mal­la, kuin­ka hyväk­si se heil­le olisi.

        Lisäk­si sii­voo­jal­la, pika­ruo­ka­ko­kil­la tai edes sai­raan­hoi­ta­jal­la ei tai­da olla juu­ri­kaan säh­kö­pos­te­ja luet­ta­vak­si työ­mat­kal­la, tus­kin edes työ­nan­ta­jan väli­nei­tä tähän.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Jv: Tämä ei siis ole kom­ment­ti yksi­tyi­sau­toi­lun puo­les­ta, mut­ta kan­nat­taa ymmär­tää että suur­ta osaa ihmi­sis­tä on tur­ha yrit­tää moti­voi­da jouk­ko­lii­ken­tee­seen ker­to­mal­la, kuin­ka hyväk­si se heil­le olisi.

        Eikö tuo ole nime­no­maan argu­ment­ti ruuh­ka­mak­su­jen puolesta?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Jaak­ko K: Eikö tuo ole nime­no­maan argu­ment­ti ruuh­ka­mak­su­jen puolesta?

        Kyl­lä, juu­ri näin. Kon­kre­ti­soi­daan asia siten, että se tun­tuu lom­pa­kos­sa niil­lä, jot­ka halua­vat omaa autoa tihe­ään asu­tul­la alu­eel­la käyt­tää. Suo­sit­te­lu tai yhtei­seen hyvään vetoa­mi­nen ei toi­mi. Kom­men­toin Osmol­le sik­si, että tuon kal­tai­set pii­kit­te­lyt “hyö­ty­ajas­ta” eivät vetoa mui­hin kuin nii­hin, jot­ka ovat val­miik­si samas­sa hen­ki­ses­sä veneessä.

        Ylei­ses­ti ottaen olen Osmon kans­sa samoil­la lin­joil­la sii­nä, että autoi­lu on Suo­mes­sa yli­ve­ro­tet­tua maa­seu­dul­la ja ali­ve­ro­tet­tua suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Tämän kor­jaa­mi­nen lie­nee kui­ten­kin mel­koi­sen han­ka­laa, vaik­ka­kin kes­kus­ta­puo­lu­eel­ta voi­si saa­da sii­hen kannatusta.

        Tek­nii­kan kans­sa työs­ken­te­le­vä­nä olen kui­ten­kin vah­vas­ti sitä miel­tä, että mak­sut kan­nat­taa perus­taa mihin tahan­sa muu­hun kuin GPS pai­kan­nuk­seen. Tähän on esi­tet­ty jo hyviä argu­ment­te­ja mui­den kommenteissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Voi­si myös aja­tel­la niin päin, että lii­ken­net­tä ei pidä suju­voit­taa. Ruuh­ka­han estää lii­ken­net­tä tehok­kaas­ti ja jos aja­tel­laan, että mene­tet­ty aika on rahan arvois­ta, kuten esi­tit, ruuh­kas­sa mene­tet­ty aika toi­mii jo tehok­kaa­na ruuh­ka­mak­su­na 🙂 Jos autoi­lu on suju­vam­paa, se tekee sii­tä hou­kut­te­le­vam­paa. Ruuh­ka­mak­su­jen pit­kä­ai­kai­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta on sen­suun­tai­sia havain­to­ja, että nii­den teho hei­ken­tyy nopeas­ti. Kau­pun­geil­le ne kyl­lä tuo­vat tulo­ja, sikä­li ovat hyvä keksintö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Voi­si myös aja­tel­la niin päin, että lii­ken­net­tä ei pidä suju­voit­taa. Ruuh­ka­han estää lii­ken­net­tä tehok­kaas­ti ja jos aja­tel­laan, että mene­tet­ty aika on rahan arvois­ta, kuten esi­tit, ruuh­kas­sa mene­tet­ty aika toi­mii jo tehok­kaa­na ruuhkamaksuna

      Kyl­lä. Ruuh­ka on saman­lai­nen auton­käyt­tö­mak­su kuin oli­si ruuh­ka­mak­su. Ne jopa aset­tu­vat autoi­li­jan kiusa­na samal­la tasol­le. Ero­na täs­sä on lähin­nä se, että ruuh­kan tuot­ta­ma hait­ta on haas­kaus­ta, kun taas saman suu­rui­nen jar­ru ruuh­ka­mak­su­na tuot­taa rahaa yhteis­kun­nal­le ja tekee mah­dol­li­sek­si alen­taa muu­ta vero­tus­ta. Jar­ru­tuse­ner­gia saa­daan siis ikään kuin talteen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä. Ruuh­ka on saman­lai­nen auton­käyt­tö­mak­su kuin oli­si ruuh­ka­mak­su. Ne jopa aset­tu­vat autoi­li­jan kiusa­na samal­la tasol­le. Ero­na täs­sä on lähin­nä se, että ruuh­kan tuot­ta­ma hait­ta on haas­kaus­ta, kun taas saman suu­rui­nen jar­ru ruuh­ka­mak­su­na tuot­taa rahaa yhteis­kun­nal­le ja tekee mah­dol­li­sek­si alen­taa muu­ta vero­tus­ta. Jar­ru­tuse­ner­gia saa­daan siis ikään kuin talteen. 

        Mut­ta mik­si ihmi­set aja­vat ruuh­kas­sa päi­väs­tä toi­seen, vaik­ka voi­si­vat toi­mia kuten ruuh­ka­mak­sun olles­sa voi­mas­sa, ja muut­taa liik­ku­mis­käyt­täy­ty­mis­tään? Esim. läh­teä aikai­sem­min mat­kaan tai käyt­tää jul­kis­ta lii­ken­net­tä hen­ki­lö­au­ton sijaan. Vas­taus on joko se, että ihmi­set eivät itse arvos­ta aikaan­sa rahal­li­ses­ti, tai liik­ku­mis­käyt­täy­ty­mi­sen muu­tos joh­tai­si lup­poai­kaan (jos menee etua­jas­sa töihin/kouluun/lääkäriin tai mihin nyt onkaan menos­sa) tai mat­ka-ajan piden­ty­mi­seen (vaih­det­taes­sa hen­ki­lö­au­tos­ta jul­ki­siin). Opti­mis­ti­ses­ti aja­tel­len ruuh­ka­mak­su voi­si pidem­män ajan kulues­sa joh­taa sii­hen, että ihmi­set muut­ta­vat asu­maan opti­maa­li­sem­paan paik­kaan. Jos ja kun opti­maa­li­nen paik­ka on monel­le sama, asun­to­jen hin­nat nouse­vat ja estä­vät tämän kehi­tyk­sen (tämä toki rat­kais­taan, jos pys­ty­tään raken­ta­maan tar­peek­si pal­jon oikei­siin paik­koi­hin). Tai mah­dol­li­ses­ti työ­pai­kat voi­si­vat siir­tyä opti­maa­li­sem­piin paik­koi­hin? Jois­sain mais­sa perin­tei­nen pen­de­löin­ti lähiös­tä kes­kus­taan on kadon­nut lähes koko­naan, enem­män pen­de­löi­dään lähiö­vyö­hyk­keen sisäl­lä tai kes­kus­tas­ta ulospäin…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Vil­le: Mut­ta mik­si ihmi­set aja­vat ruuh­kas­sa päi­väs­tä toi­seen, vaik­ka voi­si­vat toi­mia kuten ruuh­ka­mak­sun olles­sa voi­mas­sa, ja muut­taa liikkumiskäyttäytymistään? 

        Ihmi­set mak­sa­vat ruuh­ka­mak­sun omal­la ajal­laan. Ruuh­kas­sa aja­vat ne, jot­ka ovat eni­ten val­mii­ta sii­tä mak­sa­maan. Ja kun oma aika on ainoa, jol­la sii­tä voi mak­saa, lop­pu­tu­lok­se­na on — ruuhka.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Mik­ko Säre­lä: Ihmi­set mak­sa­vat ruuh­ka­mak­sun omal­la ajal­laan. Ruuh­kas­sa aja­vat ne, jot­ka ovat eni­ten val­mii­ta sii­tä mak­sa­maan. Ja kun oma aika on ainoa, jol­la sii­tä voi mak­saa, lop­pu­tu­lok­se­na on – ruuhka. 

        Wil­ling­nes to pay” on nime­no­maan oikea tapa perus­tel­la lii­ken­nein­ves­toin­te­ja. Oli se sit­ten ajal­lis­ta tai rahal­lis­ta mak­sa­mis­ta (Osmon mie­les­tä rahal­la mak­sa­mi­nen on koko­nai­suu­den kan­nal­ta parem­pi kuin ajal­la mak­sa­mi­nen; ehkä niin — toi­saal­ta en ole täy­sin vakuut­tu­nut, että kaik­ki voi­tet­tu aika käy­te­tään mihin­kään kovin hyö­dyl­li­seen). Oli­si hie­noa, jos todel­la pääs­täi­siin sii­hen, että lii­ken­nein­ves­toin­tien peri­aat­tee­na on, että käyt­tä­jien pitää oikeas­ti mak­saa niis­tä, eikä vain, että syn­tyy las­ken­nal­li­sia ja kuvit­teel­li­sia aika­hyö­ty­jä. Ruot­sis­sa iso­ja infra­hank­kei­ta toteu­te­taan nykyi­sin perus­tel­len ne sil­lä, että rahoi­tus koko­naan tai isol­ta osin tulee ruuh­ka­mak­suis­ta. Näi­tä ruuh­ka­mak­su­ja pitää mak­saa vuo­si­kym­me­niä, ennen kuin inves­toin­nit on mak­set­tu, mut­ta ihmi­set ovat tyy­ty­väi­siä, kun saa­daan uusia moot­to­ri­tie­tun­ne­lei­ta “ilmai­sek­si”.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Mik­ko Säre­lä: Ihmi­set mak­sa­vat ruuh­ka­mak­sun omal­la ajal­laan. Ruuh­kas­sa aja­vat ne, jot­ka ovat eni­ten val­mii­ta sii­tä mak­sa­maan. Ja kun oma aika on ainoa, jol­la sii­tä voi mak­saa, lop­pu­tu­lok­se­na on – ruuhka.

        Hel­sin­gis­sä ei aikuis­ten oikeas­ti ole ruuh­kia. 1 tun­ti aamui­sin ja 2 tun­tia ilta­päi­väl­lä on vähän enem­män lii­ken­net­tä työpäivinä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Sta­din kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­nen on jo alka­nut. Koro­na vauh­dit­taa kehi­tys­tä. Jat­ka­kaa vain yksi­tyi­sau­toi­lun rajoit­ta­mis­toi­mia ja aukioiden/torien/puistojen raken­ta­mis­ta. Ihme­tel­lä täy­tyy, kuka viit­sii moi­ses­sa pai­kas­sa asua. Paik­ka­han aivan kuhi­see huu­me­hör­hö­jä ja eri­lai­sia pervoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Eikö­hän arvon Var­tiai­nen ole vain miet­ti­nyt ja ‘tar­ken­ta­nut’ kan­tan­sa edus­ta­man­sa poliit­ti­sen liik­keen, eli Hel­sin­gin Kokoo­muk­sen, kan­to­jen mukai­sek­si. Todel­li­suu­del­la­han ei ole mitään väliä kun perin­tei­nen poli­tii­kan kon­sen­sus-/ryh­mä­ku­ri­kult­tuu­ri lait­taa polii­ti­kot ruotuun.

    Sit­ten sopii poh­tia min­kä takia väen vän­gäl­lä aje­taan edus­tuk­sel­lis­ta demo­kra­ti­aa suo­ran demo­kra­tian sijas­ta? No, vas­tauk­sen voi pää­tel­lä edellisestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Koo­mis­ta­han täs­sä kes­kus­te­lus­sa on aja­tus, että autos­ta on vain hait­taa, jon­ka voi las­kea rahassa.

    Jos autos­ta oli­si vain hait­taa omis­ta­jal­leen, mik­si Suo­mes­sa on jotain 2,3 mil­joo­naan hen­ki­lö­au­toa? Jos sii­tä on vain hait­taa, mik­si tiet Hel­sin­gin seu­dul­la­kin ovat vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty­jä? Mik­si ostos­kes­kuk­sien park­ki­hal­lit täyn­nä autoja? 

    Liik­ku­mi­sen vapaus on yksi perus­oi­keus. Osmo tie­ten­kin sanoo ettei se tar­koi­ta autol­la liik­ku­mis­ta. On kui­ten­kin aika tota­li­taa­ris­ta, jos val­tio päät­tää mitä ihmi­nen saa teh­dä, miten liik­kua, mitä syö­dä ja aja­tel­la jne.

    Olen käy­nyt vii­mei­sen vii­den vii­kon aika­na joka arki­päi­vä (yleen­sä 14–16 väli­se­nä aika­na) sai­raa­las­sa. Mat­ka Mal­mil­ta Mei­lah­teen on n 15 km, rei­til­lä kehäyk­kö­nen, Hämeen­lin­na­tie, Man­ner­hei­min­tie. Olen lait­ta­nut mat­ka-ajat ylös. Kaik­ki mat­kat osu­vat kes­tol­taan välil­le 21–25 minuut­tia. Siis var­sin nope­aa liik­ku­mis­ta Suo­men pää­kau­pun­gis­sa. Help­poa sanal­la sanoen.

    Omas­sa “kir­jan­pi­dos­sa­ni” täs­sä­kin tapauk­ses­sa oma auto hel­pot­taa elä­mää­ni val­ta­vas­ti. Sil­le ei tie­ten­kään voi lait­taa hin­taa eikä tuottoprosenttia. 

    Jos las­ki­sin kaik­ki autois­ta­ni yhteis­kun­nal­le mak­se­tut verot ynnä muut mak­sut, Osmon las­kel­mat auto­ni hai­tois­ta muut­tui­si­vat yhteis­kun­nan kan­nal­ta pel­käk­si voi­tok­si, jol­la on rahoi­tet­tu hyvin­voin­ti­val­tion meno­ja. Vai riip­pu­ko tämä­kin näkö­kul­mas­ta? Mut­ta jos las­ke­taan hait­taa myös hyö­ty tuli­si laskea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos autos­ta oli­si vain hait­taa omis­ta­jal­leen, mik­si Suo­mes­sa on jotain 2,3 mil­joo­naan hen­ki­lö­au­toa? Jos sii­tä on vain hait­taa, mik­si tiet Hel­sin­gin seu­dul­la­kin ovat vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty­jä? Mik­si ostos­kes­kuk­sien park­ki­hal­lit täyn­nä autoja? 

      Nyt ovat käsit­teet pahas­ti sekai­sin. Ulkoi­nen hait­ta ei tar­koi­ta hait­taa itsel­le vaan hait­taa muille.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Mut­ta tie­tääk­se­ni autol­la aja­vat eivät asu autois­saan vaan elä­vät muun yhteis­kun­nan sisäl­lä ihan nor­maa­lia elä­mää, kokien myös itse aiheut­ta­man­sa hai­tan, jos sitä hait­ta­na pitävät.

        Täs­sä mie­les­sä hait­ta koe­taan vähem­mäk­si kuin hyöty.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tuo­ta pai­kan­nus­jär­jes­tel­mää on tek­ni­ses­ti mah­do­ton teh­dä toi­mi­vak­si oikeas­sa maa­il­mas­sa. Kaik­ki tek­no­lo­gia joka on käyt­tä­jän hal­lus­sa voi­daan hak­ke­roi­da ja täs­sä­kin tapauk­ses­sa gps-data voi­daan fei­ka­ta tai jäl­ji­tys estää.

    Yksin­ker­tai­sim­mil­laan­han jäl­ji­tyk­sen voi estää kää­räi­se­mäl­lä jäl­jit­ti­men folioon. Moni­mut­kai­sem­mas­sa ske­naa­rios­sa, mikä­li lai­te on yhtään avoin­ta tek­niik­kaa, se voi­daan hak­ke­roi­da ja tähän tulee ilmes­ty­mään help­po­käyt­töi­set työ­ka­lut net­tiin pian jäl­jit­ti­mien käyt­töön­o­ton jälkeen.

    Mitä enem­män jäl­ji­tin­tä yri­te­tään suo­ja­ta hak­ke­roin­tia (fyy­sis­tä ja ohjel­mal­lis­ta) vas­taan, sitä enem­män pääs­tään eri­lai­siin yksi­tyi­syy­den­suo­jan kau­hus­ke­naa­rioi­hin kun jokai­ses­sa autos­sa on pak­ko olla val­tion pakot­ta­ma­na mus­ta laa­tik­ko joka seu­raa autoi­li­jan liik­kei­tä ja tekee datal­la mitä halu­aa (sul­je­tus­sa jär­jes­tel­mäs­sä­hän ei kos­kaan voi­da olla var­mo­ja tekee­kö lai­te sitä mitä sen toi­mit­ta­ja väit­tää sen tekevän).

    Tätä aja­vien taho­jen tek­nii­kan ja eten­kin sen käyt­töön liit­ty­vän ihmisp­sy­ko­lo­gian ymmär­tä­mys on sur­keal­la tasol­la. Kyl­lä, lai­te on tek­ni­ses­ti ihan mah­dol­li­nen, mut­ta kos­ka käyt­tä­jä ei läh­tö­koh­tai­ses­ti halua tuol­lais­ta lai­tet­ta autoon­sa (aina­kaan niin, että se tal­len­taa oikei­ta tie­to­ja), sen käy­tön pakot­ta­mi­ses­ta tulee aika­moi­nen painajainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos tämä on näin vai­ke­aa, miten auto­ma­ti­soi­tu nopeus­val­von­ta sit­ten voi miten­kään toi­mia niin hyvin kuin se nyt toi­mii, ja vie­lä­pä hyvin alkeel­li­sel­la tek­nii­kal­la ilman fall­bac­ke­ja joi­ta tie­mak­sui­hin voi­tai­siin teh­dä (esi­mer­kik­si: lue­taan rfid, jos ei ole, lue­taan rekis­te­ri­kil­pi, jos ei luet­ta­vis­sa, ohja­taan hen­ki­lö tietullikopille)?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kil­go­re:
        Jos tämä on näin vai­ke­aa, miten auto­ma­ti­soi­tu nopeus­val­von­ta sit­ten voi miten­kään toi­mia niin hyvin kuin se nyt toi­mii, ja vie­lä­pä hyvin alkeel­li­sel­la tek­nii­kal­la ilman fall­bac­ke­ja joi­ta tie­mak­sui­hin voi­tai­siin teh­dä (esi­mer­kik­si: lue­taan rfid, jos ei ole, lue­taan rekis­te­ri­kil­pi, jos ei luet­ta­vis­sa, ohja­taan hen­ki­lö tietullikopille)?

        Nopeus­val­von­ta ei vaa­di aja­jal­ta mitään tek­no­lo­gi­aa, jon­ka hän voi­si halu­tes­saan pois­taa autos­taan. Pait­si nyt ehkä rekis­te­ri­kil­ven, joka on pal­jon hel­pom­pi pakot­taa lail­la kuin gps-pai­kan­nin, kos­ka sen ole­mas­sao­lo autos­sa on aika hel­pos­ti toden­net­ta­vis­sa vas­taan aja­vas­ta poliisiautosta.

        Suu­rin ero näi­den kah­den seu­ran­nan välil­lä on sii­nä, että gps-pai­kan­nuk­sen seu­ran­nas­sa käy­tän­nös­sä kul­jet­ta­ja seu­raa itse itse­ään (kos­ka seu­ran­nuk­sen suo­rit­ta­va tek­niik­ka sijait­see kul­jet­ta­jan omas­sa autos­sa ja hänel­lä on pää­sy käpis­te­le­mään sitä mil­loin vain), kun taas nopeus­val­von­nas­sa seu­ran­ta suo­ri­te­taan ulkopuolelta.

        Nopeus­val­von­nan tapaan autos­ta otet­tui­hin kuviin perus­tu­va pai­kan­ta­mi­nen ruuh­ka­mak­su­jen perus­tee­na ehkä toi­mi­si­kin parem­min, mut­ta vaa­ti­si aika mit­ta­vaa kame­ra­ver­kos­toa tuo­ta var­ten. Perin­tei­siä tie­mak­su­ja vas­taan minul­la ei ole mitään, kom­ment­ti­ni kos­ki ainoas­taan Oden ehdot­ta­maa gps-pai­kan­nuk­seen perus­tu­vaa imple­men­taa­tio­ta ruuhkamaksuista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Nopeus­val­von­nan tapaan autos­ta otet­tui­hin kuviin perus­tu­va pai­kan­ta­mi­nen ruuh­ka­mak­su­jen perus­tee­na ehkä toi­mi­si­kin parem­min, mut­ta vaa­ti­si aika mit­ta­vaa kame­ra­ver­kos­toa tuo­ta var­ten. Perin­tei­siä tie­mak­su­ja vas­taan minul­la ei ole mitään, kom­ment­ti­ni kos­ki ainoas­taan Oden ehdot­ta­maa gps-pai­kan­nuk­seen perus­tu­vaa imple­men­taa­tio­ta ruuhkamaksuista.

        Ok, itse­kään en tosi­aan kan­na­ta GPS perus­tu­vaa jär­jes­tel­mää. Vaik­ka esim. nopeus­ka­me­roi­hin tai rfid-sirui­hin perus­tu­va tek­no­lo­gia tuli­si sekin epäi­le­mät­tä hin­ta­vak­si, niin hin­ta­vak­si kyl­lä tulee autoi­li­joil­le asen­net­ta­vak­si tule­va GPS-här­pä­tys­kin. GPS epäi­le­mät­tä tuli­si pal­jon kal­liim­mak­si­kin jopa koko­nai­suu­des­saan sil­lä se vaa­ti­si käy­tän­nös­sä sen hank­ki­mi­sen ja asen­ta­mi­sen kaik­kiin autoi­hin, mut­ta polii­ti­kot sitä hel­pos­ti kan­nat­ta­vat sil­lä ole­tus lie­nee että autoi­li­jat jou­tu­vat itse suo­raan mak­sa­maan GPS-här­pät­ti­men hankinnan/kehityksen, kun taas kame­roi­hin tai RFID perus­tu­vat jär­jes­tel­mät pitää kus­tan­taa vero­va­roin. Mak­sa­ja toki on molem­mis­sa tapauk­sis­sa sama (kan­sa­lai­set), mut­ta kus­tan­nus on hel­pom­pi polii­ti­koil­la jät­tää huo­miot­ta jos kan­sa­lai­set pako­te­taan kal­lis GPS-lai­te autoi­hin­sa hankkimaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. PS epäi­le­mät­tä tuli­si pal­jon kal­liim­mak­si­kin jopa koko­nai­suu­des­saan sil­lä se vaa­ti­si käy­tän­nös­sä sen hank­ki­mi­sen ja asen­ta­mi­sen kaik­kiin autoihin,

        Sel­lai­nen on kui­ten­kin tulosa kaik­kiin autoi­hin, kos­ka EU vaa­tii nii­hin här­pä­ket­tä, joka hälyyt­tää avun pai­kal­le, kun kus­ki on aja­nut päin puuta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sel­lai­nen on kui­ten­kin tulosa kaik­kiin autoi­hin, kos­ka EU vaa­tii nii­hin här­pä­ket­tä, joka hälyyt­tää avun pai­kal­le, kun kus­ki on aja­nut päin puuta.

        GPS itses­sään toki on hal­pa, enkä epäi­le ettei­kö uusis­sa autois­sa sel­lais­ta jo oli­si. Mut­ta eihän se itses­sään rii­tä, vaan se vaa­tii koko­nai­sen jär­jes­tel­män sof­ti­neen ja raja­pin­toi­neen että sitä voi tie­mak­su-käyt­töön käyt­tää. Se että autois­sa on GPS hätä­käyt­töön ja sil­lä perus­te­lee sen hal­puut­ta tie­mak­su­käyt­töön, on vähän kuin sanoi­si että poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mä on hal­pa jär­jes­tel­mä kos­ka kai­kil­la sai­raa­loil­la ja ter­veys­a­se­mil­la on jo tie­to­ko­neet olemassa.

        Sanoi­sin että toden­nä­köi­sin­tä on että jos gps-rat­kai­suun pää­dy­tään, pitäi­si jon­kun kil­pai­lu­tet­ta­van toi­mi­jan kehit­tä­mä gps-laa­tik­ko asen­taa kaik­kiin autoi­hin, sil­lä autois­sa itses­sään tus­kin on tar­koi­tuk­seen sovel­tu­vaa alustaa/rajapintaa, tai tar­kem­min ne ovat niin epäs­tan­dar­di­soi­tu­ja ja sul­jet­tu­ja jär­jes­tel­miä että ne tähän käyt­töön eivät sovel­lu. Jär­jes­tel­mät ovat yli­pää­tään todel­la toi­mit­ta­ja­lu­kit­tu­ja rahas­ta­mi­sen vuok­si, että auto­jen kor­jaa­mi­nen­kin muis­sa kuin kal­liis­sa merk­ki­huol­lois­sa on kokoa­jan vai­keam­paa täs­tä syys­tä. Puhu­mat­ta­kaan auto­jen jär­jes­tel­mien laa­jen­ta­mi­ses­ta vaik­ka­pa tähän tiemaksukäyttöön.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. GPS itses­sään toki on hal­pa, enkä epäi­le ettei­kö uusis­sa autois­sa sel­lais­ta jo oli­si. Mut­ta eihän se itses­sään rii­tä, vaan se vaa­tii koko­nai­sen jär­jes­tel­män sof­ti­neen ja raja­pin­toi­neen että sitä voi tie­mak­su-käyt­töön käyt­tää. Se että autois­sa on GPS hätä­käyt­töön ja sil­lä perus­te­lee sen hal­puut­ta tie­mak­su­käyt­töön, on vähän kuin sanoi­si että poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mä on hal­pa jär­jes­tel­mä kos­ka kai­kil­la sai­raa­loil­la ja ter­veys­a­se­mil­la on jo tie­to­ko­neet olemassa.

        No onpas tämä nyt vai­kea­ta. Sil­loin har­voin, kun ajan autoa, lai­tan kän­nyk­kä­ni varoit­ta­maan, mil­loin ajan yli­no­peut­ta. Gool­se map­sis­sä on ajan­ta­sai­set nopeus­ra­joi­tuk­set. Ajan­ta­sai­set hin­ta­tie­dot tie­ver­kos­ta eivät ole san moni­mut­kai­sem­pi asia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        GPS itses­sään toki on hal­pa, enkä epäi­le ettei­kö uusis­sa autois­sa sel­lais­ta jo oli­si. Mut­ta eihän se itses­sään rii­tä, vaan se vaa­tii koko­nai­sen jär­jes­tel­män sof­ti­neen ja raja­pin­toi­neen että sitä voi tie­mak­su-käyt­töön käyt­tää. Se että autois­sa on GPS hätä­käyt­töön ja sil­lä perus­te­lee sen hal­puut­ta tie­mak­su­käyt­töön, on vähän kuin sanoi­si että poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mä on hal­pa jär­jes­tel­mä kos­ka kai­kil­la sai­raa­loil­la ja ter­veys­a­se­mil­la on jo tie­to­ko­neet olemassa.

        No onpas tämä nyt vai­kea­ta. Sil­loin har­voin, kun ajan autoa, lai­tan kän­nyk­kä­ni varoit­ta­maan, mil­loin ajan yli­no­peut­ta. Gool­se map­sis­sä on ajan­ta­sai­set nopeus­ra­joi­tuk­set. Ajan­ta­sai­set hin­ta­tie­dot tie­ver­kos­ta eivät ole san moni­mut­kai­sem­pi asia.

        Google onkin kehit­tä­nyt toi­mi­van jär­jes­tel­män, mut­ta ei kan­na­ta hämään­tyä Google Map­sin hel­pos­ta käy­tös­tä, ja sekoit­taa sitä sii­hen että sel­lai­sen jär­jes­tel­män toteut­ta­mi­nen oli­si help­poa. Taus­tal­la on vuo­si­kym­men­ten sof­ta­ke­hi­tyk­sen tulos. Ja eri­to­ten taus­tal­la on kehit­tä­jil­le avoi­met ohjel­mis­to­ra­ja­pin­nat jol­la ne sof­tat on saa­tu kehi­tet­tyä kän­ny­köi­hin, eli Googlen Android ja Applen iOS. Jois­sain autois­sa toki voi olla Android-poh­jai­nen käyt­tis, mut­ta onko niis­sä sovel­lus­kaup­paa ja vakaa­ta raja­pin­taa kehit­tä­jil­le kuten kän­ny­köis­sä? Ja monel­la­ko pro­sen­til­la ihmi­sis­tä täl­läi­nen auto on? En itse aina­kaan tun­ne ketään kenel­lä olisi.

        Hel­pom­man rie­san tie var­maan oli­si kui­ten käyt­tää kän­ny­köi­tä, ja vara­vaih­toeh­toi­na rfid-siru­ja ja kame­roi­ta. Jos siis vält­tä­mät­tä GPS poh­jais­ta rat­kai­sua halu­aa käyt­tää. Itse sanoi­sin että men­täi­siin suo­raan vaan rfid-luki­ja­poh­jai­seen jär­jes­tel­mään mis­sä kame­rat nap­paa­vat vapaa­mat­kus­ta­jat nykyi­sen nopeus­val­von­nan tyyliin.

        Mut­ta joo, sof­ta­ke­hi­tys on vai­ke­aa. Voi vaik­ka kat­soa pal­jon­ko on pol­tet­tu Suo­mes­sa jul­kis­ta rahaa säh­köi­seen tun­nis­tau­tu­mi­seen, lop­pu­tu­los toki nykyi­sin toi­mii mut­ta sii­tä on kiit­tä­mi­nen pank­ke­ja ja puhr­li­no­pe­raat­to­rei­ta eikä jul­ki­sin varoin kehi­tet­tyä säh­köis­tä hen­ki­lö­kort­tia. Ja tuo tun­nis­tau­tu­mi­nen on kui­ten help­po asia ver­rat­tu­na tähän koko tie­mak­su­jär­jes­tel­mään kaik­ki­nen­sa. GPS poh­jai­sis­sa jär­jes­tel­mis­sä huo­let­taa pait­si se, että toi­mii­ko jär­jes­tel­mä tar­koi­tuk­seen­sa miten hyvin, niin myös se että jos toteu­tus tyri­tään vähän­kään sii­nä vaa­ran­tuu vaka­vas­ti kaik­kien sen käyt­tä­jien tie­to­tur­va. Toki samaa voi sanoa kän­ny­köis­tä yli­pää­tään, mut­ta Googlel­la ja Applel­la on vähän isom­mat pau­kut ja pro­ses­sit sen estä­mi­sen taka­na. Niin vähän kuin ko. toi­mi­joi­hin luo­tan­kaan, niin luo­tan vie­lä vähem­män Tie­toon, CGI:n tai mil­le sof­ta­fir­mal­le ton him­me­lin toteu­tus nyt myytäisiinkään.

        Ter­vei­se­ni siis näin senior sof­ta­ke­hit­tä­jä­nä on seu­raa­vat, teh­kää jär­jes­tel­mä mis­sä tar­vii kehit­tää ja yllä­pi­tää vain tie­mak­sua­lueil­la tien­var­res­sa ole­via luku­lait­tei­ta (rfid, kame­ra), sil­lä ne on hel­pom­min hal­lit­ta­vis­sa ole­va alus­ta kuin se vaih­toeh­to että tyy­liin mil­joo­nan autoi­li­jan autoon tai kän­nyk­kään pitää asen­taa jokin sovel­lus (ja mah­dol­li­ses­ti alus­ta sil­le sovel­luk­sel­le). Jäl­kim­mäi­sel­lä kyl­lä ker­jä­tään itsel­le ongel­mia ja teh­dään asias­ta mie­les­tä­ni tar­peet­to­man moni­mut­kais­ta, ja luo­daan otol­li­nen alus­ta kata­stro­fil­le (sekä taas poten­ti­aa­li­nen rahas­tusau­to­maat­ti Tie­dol­le tai kenet nyt hom­ma kil­pai­lu­te­taan­kaan tekemään).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        No onpas tämä nyt vai­kea­ta. Sil­loin har­voin, kun ajan autoa, lai­tan kän­nyk­kä­ni varoit­ta­maan, mil­loin ajan yli­no­peut­ta. Gool­se map­sis­sä on ajan­ta­sai­set nopeus­ra­joi­tuk­set. Ajan­ta­sai­set hin­ta­tie­dot tie­ver­kos­ta eivät ole san moni­mut­kai­sem­pi asia.

        Aivan. Tar­vi­taan yhteys jon­ne­kin. Se tar­koit­taa, että auton sijain­ti tun­ne­taan tukia­se­ma­tie­to­jen perus­teel­la. SS7-pro­to­kol­laa hyö­dyn­täen jopa joku ulko­val­ta voi sel­vit­tää hen­ki­lön sijain­nin (kos­kee tie­tys­ti myös kän­ny­köi­tä). Kui­ten­kin monet ovat selit­tä­neet, miten las­ku­tus voi­daan muka hoi­taa sijain­ti­tie­to­ja paljastamatta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sel­lai­nen on kui­ten­kin tulosa kaik­kiin autoi­hin, kos­ka EU vaa­tii nii­hin här­pä­ket­tä, joka hälyyt­tää avun pai­kal­le, kun kus­ki on aja­nut päin puuta.

        Minun­kin autos­sa­ni on sel­lai­nen här­pä­ke. Mut­ta: Onko sii­nä muis­tia, johon voi­daan tal­len­taa ajo­tie­dot? Onko sii­nä käyt­tö­liit­ty­mää, jol­la tie­dot voi­daan lukea? Ja jos lait­tees­ta halu­taan ulos vain raha­sum­ma ilman paik­ka­tie­to­ja niin sii­hen pitää voi­da lada­ta koko Suo­men tie- ja katu­kar­tas­to hin­ta­tie­toi­neen. Datan pitää olla reaa­liai­kai­ses­ti päi­vi­tet­tä­vis­sä, jos vaik­ka jon­kin kadun läpia­jos­ta halu­taan tänään ran­gais­tus­ra­haa. Miten? Kul­jet­ta­jan pitää saa­da joten­kin tie­tää, että tie­tyn kadun käyt­tä­mi­nen on kal­lis­ta. Miten? Van­haan tyy­liin lii­ken­ne­merk­ke­jä lisää­mäl­lä? Onko Toy­ota halu­kas teke­mään ohjel­mis­ton­ke­hi­tys­työ­tä Suo­men vuok­si? Epäilen.

        Ja sit­ten ne tek­ni­set ongel­mat. Netis­sä on laa­ja tar­jon­ta GPS-häi­rit­si­miä (jam­mer). Kym­pil­lä saa tupa­kan­sy­ty­tin­liit­ti­meen lai­tet­ta­van pelin (ilmai­nen toi­mi­tus). Tut­kan­pal­jas­ti­mien tyy­liin ne voi­daan toki lais­sa kiel­tää, mut­ta häi­rin­tään tar­vit­ta­va teho on niin pie­ni, että jam­me­ria ei voi auton ulko­puo­lel­ta havai­ta. Ja jos GPS-vas­taa­not­ti­men paik­ka on tie­dos­sa niin alu­mii­ni­fo­lio ajaa saman asian.

        No este­tään auton käyt­tö, jos GPS-sig­naa­lia ei tule. Mut­ta miten hoi­de­taan kel­la­rit, katu­kui­lut tai muu­ten vaan huo­no keli, jot­ka estä­vät sig­naa­lin kulun? Voi­si­ko polii­si val­voa ettei seu­ran­ta­lait­teen his­to­rias­sa ole epä­mää­räi­syyk­siä? Kuten että auto pomp­sah­taa Hel­sin­gis­tä Rova­nie­mel­le. Ai niin, auto­ju­na. Tai hinaus.

        Venä­läi­set osaa­vat häi­ri­tä GPS:aa niin, että Puti­nin lähel­lä vas­taa­not­ti­met luu­le­vat ole­van­sa 50 km pääs­sä vaik­ka kaik­ki näyt­tää ole­van kun­nos­sa. En tie­dä miten kal­lis­ta tuol­lai­nen tek­niik­ka on, mut­ta lie­nee vain ajan kysy­mys, kun lait­tei­ta saa ostaa Ebays­ta. Koko pai­kan­nus­ku­vio on niin rei­käi­nen, että tus­kin mak­saa vaivaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Sel­lai­nen on kui­ten­kin tulosa kaik­kiin autoi­hin, kos­ka EU vaa­tii nii­hin här­pä­ket­tä, joka hälyyt­tää avun pai­kal­le, kun kus­ki on aja­nut päin puuta.

        EU-vaa­ti­mus kos­kee vain uusia auto­ja, jot­ka on otet­tu lii­ken­ne­käyt­töön EU-alu­eel­la vaa­ti­muk­sen voi­maan­tu­lon jäl­keen. Samal­la tavoin muut­kin auto­jen val­mis­tus­ta kos­ke­vat nor­mit kos­ke­vat aina uusia auto­ja. Ei 1980-luvun Ladaan ole vaa­dit­tu asen­ta­maan tur­va­tyy­ny­jä, eikä tul­la vaa­ti­maan näil­lä näky­min EU:n toi­mes­ta tuo­ta avun­hä­ly­tys­här­pä­ket­tä­kään. Uudet lait­teet tule­vat uusiin autoi­hin, ja yleis­ty­vät ajan saa­tos­sa samal­la kun auto­kan­ta uudis­tuu. EU:ssa ei ole esi­tet­ty takau­tu­vaa pai­kan­nus­vaa­ti­mus­ta van­hoi­hin autoihin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Hel­sin­gin kokoi­ses­sa Oslos­sa on ollut ruuhkamaksut/tietullit jo n 20 vuot­ta. Sen tar­koi­tus on ollut ympä­ris­tö­hait­to­jen ehkäi­syn lisäk­si tuot­taa rahaa kau­pun­gin kas­san. Sen tuo­toil­la on voi­tu toteut­taa kadeh­dit­ta­van laa­ja met­ro­ver­kos­to. Poh­jois­mai­sis­sa kau­pun­geis­sa ruuh­ka­mak­sul­la todel­la saa­daan aikaan että ihmis­ten ei tar­vit­se käyt­tää autoa joka matkallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R.Silfverberg:
      Hel­sin­gin kokoi­ses­sa Oslos­sa on ollut ruuhkamaksut/tietullit jo n 20 vuot­ta. Sen tar­koi­tus on ollut ympä­ris­tö­hait­to­jen ehkäi­syn lisäk­si tuot­taa rahaa kau­pun­gin kas­san. Sen tuo­toil­la on voi­tu toteut­taa kadeh­dit­ta­van laa­ja met­ro­ver­kos­to. Poh­jois­mai­sis­sa kau­pun­geis­sa ruuh­ka­mak­sul­la todel­la saa­daan aikaan että ihmis­ten ei tar­vit­se käyt­tää autoa joka matkallaan. 

      Koli­kon toi­nen puo­li on, että Oslos­sa on raken­net­tu infraa myös auto­lii­ken­teel­le, esim. maan­tie­tun­ne­lei­ta (kuten koko Nor­jas­sa). Eri tilas­tois­sa on eri­lai­sia luku­ja, mut­ta kul­ku­ta­pao­suu­det eivät tai­da ero­ta pal­jon Hel­sin­gis­tä. Ilmei­ses­ti Hel­sin­gis­sä käve­ly ja pyö­räi­ly on suo­si­tum­paa, mikä voi toki joh­tua säästä 🙂

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Vil­le: Koli­kon toi­nen puo­li on, että Oslos­sa on raken­net­tu infraa myös auto­lii­ken­teel­le, esim. maan­tie­tun­ne­lei­ta (kuten koko Nor­jas­sa). Eri tilas­tois­sa on eri­lai­sia luku­ja, mut­ta kul­ku­ta­pao­suu­det eivät tai­da ero­ta pal­jon Hel­sin­gis­tä. Ilmei­ses­ti Hel­sin­gis­sä käve­ly ja pyö­räi­ly on suo­si­tum­paa, mikä voi toki joh­tua säästä 

        Itse asias­sa vai­kut­taa sil­tä, että Oslon hyvä jouk­ko­lii­ken­ne vähen­tää käve­lyä kes­kus­tas­sa, jos­sa käy­te­tään pal­jon jouk­ko­lii­ken­net­tä (ja kävel­lään ja pyö­räil­lään vähem­män kuin Hel­sin­gis­sä). Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la käy­te­tään pal­jon hen­ki­lö­au­toa (ja kävel­lään ja pyö­räil­lään vähem­män kuin Hel­sin­gis­sä). Ter­veys­vai­ku­tus­ten kan­nal­ta on siis saa­tu huo­no tulos aikaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Vil­le: Koli­kon toi­nen puo­li on, että Oslos­sa on raken­net­tu infraa myös auto­lii­ken­teel­le, esim. maan­tie­tun­ne­lei­ta (kuten koko Nor­jas­sa). Eri tilas­tois­sa on eri­lai­sia luku­ja, mut­ta kul­ku­ta­pao­suu­det eivät tai­da ero­ta pal­jon Hel­sin­gis­tä. Ilmei­ses­ti Hel­sin­gis­sä käve­ly ja pyö­räi­ly on suo­si­tum­paa, mikä voi toki joh­tua säästä 

        Sano­taan nyt suo­raan niin jos on raken­net­tu pal­jon tun­ne­lei­ta sekä autoil­le että junil­le (met­ro) niin liik­ku­mi­nen nopeu­tuu. Jos ennen kes­ti puo­li tun­tia men­nä kau­pun­gin läpi pin­ta­lii­ke­neel­lä niin se on kym­me­nen minuut­tia tun­ne­lil­la. Sik­si kan­na­tan Oslon mal­lia ettöä kerä­tään ruuuh­ka­mak­suil­la rahaa lii­ken­nein­fran saat­ta­mi­sek­si ajantasalle. 

        Hel­sin­gis­tä puutt­tuu ete­lä-poh­jois suun­tai­nen met­ro tai vaih­toeh­toi­ses­ti sil­muk­ka­met­ro tai pisa­ra, rak­kaal­la lap­sel­la on mon­ta nimeä. Man­ner­he­min­tie on pul­lon­kau­la sekä jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le että autoil­le. Ei minul­la ole toi­saal­ta mitään vas­taan että kes­kus­ta­tun­ne­li­kin raken­net­tai­siin jos Man­ner­hei­min­tien pul­lon­kau­la aina­kin jul­ki­sen lii­ken­teen osal­ta saa­tai­siin avat­tua. Vaik­ka kul­ku­ta­pao­suu­det pysyi­si­vät samoi­na niin tavoit­tee­na pitää olla liik­ku­mi­sen nopeutuminen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Kan­nat­tai­si puhua tie­mak­suis­ta ennem­min mitä ruuh­ka­mak­suis­ta, sil­lä jäl­kim­mäi­nen vie kes­kus­te­lun heti ruuh­kiin vaik­ka aihe on pal­jon laa­jem­pi kuten hyvin Osmo kirjoititkin.

    Ja GPS kan­nat­tai­si unoh­taa täs­sä vai­hees­sa kes­kus­te­lua, sen mai­ne on pilat­tu jo niin monil­la sur­keil­la ehdo­tuk­sil­la että se kään­tää ylei­sös­tä monet ehdo­tus­ta vas­taan jo sik­si. Mak­su­jär­jes­tel­mä voi perus­tua moneen muu­hun­kin seik­kaan, vaik­ka kän­ny­käl­lä teh­tä­väk­si, tai ulkoi­sel­la rfid-tar­ral­la, tai kame­ral­la rekis­te­ri­kil­ven luvul­la kuten nopeus­ka­me­rois­sa. Lil­ja Tam­mi­nen on esi­tel­lyt jotain maa­il­mal­la ole­via rat­kai­su­ja blo­gis­saan: https://liljat.fi/2020/05/tiemaksuihin-oppia-japanista-ja-muualta/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kil­go­re: GPS itses­sään toki on hal­pa, enkä epäi­le ettei­kö uusis­sa autois­sa sel­lais­ta jo oli­si. Mut­ta eihän se itses­sään rii­tä, vaan se vaa­tii koko­nai­sen jär­jes­tel­män sof­ti­neen ja raja­pin­toi­neen että sitä voi tie­mak­su-käyt­töön käyt­tää. Se että autois­sa on GPS hätä­käyt­töön ja sil­lä perus­te­lee sen hal­puut­ta tie­mak­su­käyt­töön, on vähän kuin sanoi­si että poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mä on hal­pa jär­jes­tel­mä kos­ka kai­kil­la sai­raa­loil­la ja ter­veys­a­se­mil­la on jo tie­to­ko­neet olemassa.

      Sanoi­sin että toden­nä­köi­sin­tä on että jos gps-rat­kai­suun pää­dy­tään, pitäi­si jon­kun kil­pai­lu­tet­ta­van toi­mi­jan kehit­tä­mä gps-laa­tik­ko asen­taa kaik­kiin autoi­hin, sil­lä autois­sa itses­sään tus­kin on tar­koi­tuk­seen sovel­tu­vaa alustaa/rajapintaa, tai tar­kem­min ne ovat niin epäs­tan­dar­di­soi­tu­ja ja sul­jet­tu­ja jär­jes­tel­miä että ne tähän käyt­töön eivät sovel­lu. Jär­jes­tel­mät ovat yli­pää­tään todel­la toi­mit­ta­ja­lu­kit­tu­ja rahas­ta­mi­sen vuok­si, että auto­jen kor­jaa­mi­nen­kin muis­sa kuin kal­liis­sa merk­ki­huol­lois­sa on kokoa­jan vai­keam­paa täs­tä syys­tä. Puhu­mat­ta­kaan auto­jen jär­jes­tel­mien laa­jen­ta­mi­ses­ta vaik­ka­pa tähän tiemaksukäyttöön.

      Kil­go­re:
      Kan­nat­tai­si puhua tie­mak­suis­ta ennem­min mitä ruuh­ka­mak­suis­ta, sil­lä jäl­kim­mäi­nen vie kes­kus­te­lun heti ruuh­kiin vaik­ka aihe on pal­jon laa­jem­pi kuten hyvin Osmo kirjoititkin.

      Ja GPS kan­nat­tai­si unoh­taa täs­sä vai­hees­sa kes­kus­te­lua, sen mai­ne on pilat­tu jo niin monil­la sur­keil­la ehdo­tuk­sil­la että se kään­tää ylei­sös­tä monet ehdo­tus­ta vas­taan jo sik­si. Mak­su­jär­jes­tel­mä voi perus­tua moneen muu­hun­kin seik­kaan, vaik­ka kän­ny­käl­lä teh­tä­väk­si, tai ulkoi­sel­la rfid-tar­ral­la, tai kame­ral­la rekis­te­ri­kil­ven luvul­la kuten nopeus­ka­me­rois­sa. Lil­ja Tam­mi­nen on esi­tel­lyt jotain maa­il­mal­la ole­via rat­kai­su­ja blo­gis­saan: https://liljat.fi/2020/05/tiemaksuihin-oppia-japanista-ja-muualta/

      Pal­jol­ti samaa miel­tä. GPSään perus­tu­vas­ta sys­tee­mis­tä voi­daan teh­dä hyvin sofis­ti­koi­tu, mut­ta Suo­men ei sitä kan­na­ta yksin kehit­tää. Odo­tel­laan EUn myl­ly­jen jau­ha­mis­ta. Tulok­sia on odo­tet­ta­vis­sa ehkä 10 vuo­den päästä.

      RFIDn etc käy­tös­tä tie­mak­su­jen rahas­tuk­seen on yli 20 vuo­den koke­muk­set ympä­ri maa­il­maa. Sys­tee­mit eivät ole kovin sofis­ti­koi­tu­ja, mut­ta robus­te­ja ja halpoja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Se, että autoi­lua vero­te­taan enem­män kuin muu­ta toi­min­taa, joh­tuu sii­tä, että autoi­lul­la kat­so­taan ole­van nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muu­al­la voi perus­tel­la. Autoi­lus­ta on siis hait­taa muil­le tai luonnolle.”

    Joh­tuu autoi­lun muu­ta kovem­pi vero­tus muus­ta­kin. Myös esi­mer­kik­si kau­pal­li­sel­la len­to­lii­ken­teel­lä on mer­kit­tä­viä pääs­tö­vai­ku­tuk­sia ja sil­lä on mer­kit­tä­viä melu­vai­ku­tuk­sia­kin, mut­ta se on sil­ti vero­ton­ta. Ei vero­te­ta osuut­ta uuden kul­ku­vä­li­neen han­kin­nas­ta eikä polt­toai­nees­ta, eikä kul­ku­vä­li­neen omis­ta­mi­ses­ta. Lai­va­lii­ken­ne meril­lä syn­nyt­tää huo­mat­ta­van mää­rä niin ilman­saas­tei­ta kuin hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä­kin, ja on joh­ta­nut myös hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien leviä­mi­seen. Sekin on vapau­tet­tu vero­tuk­ses­ta. Ei vero­te­ta sen­kään koh­dal­la osuut­ta uuden kul­ku­vä­li­neen han­kin­nas­ta eikä polt­toai­nees­ta, eikä kul­ku­vä­li­neen omis­ta­mi­ses­ta. Vaik­ka aiheu­te­taan­kin myös hait­taa muil­le ja luon­nol­le. Myös esi­mer­kik­si rau­ta­tie­lii­ken­ne aiheut­taa onnet­to­muus­vai­ku­tuk­sia ja myös este­vai­ku­tus­ta, jopa mer­kit­tä­vää sel­lais­ta radan var­res­sa asu­vil­le, kun radan toi­sel­le puo­lel­le ei nopei­den rato­jen osal­ta pää­se kuin rajoi­te­tuis­ta koh­dis­ta. Vero­ton­ta sil­ti sekin, pait­si die­se­lin käy­tös­tä mak­se­taan rau­ta­teil­lä kui­ten­kin veroa, jos­kin alem­paa kuin mitä peri­tään rekoil­ta ja muil­ta die­se­lil­lä kul­ke­vil­ta autoilta.

    Satel­liit­ti­pai­kan­nuk­sen ongel­ma vero­tuk­sen perus­tee­na on ensin­nä­kin sel­lai­sen jär­jes­tel­män inves­toin­ti­kus­tan­nus. On ymmär­ret­tä­vää, että kau­pun­kia­lu­eel­la asu­va inves­toi­si sel­lai­seen jär­jes­tel­mään, mut­ta jos joku Lapin har­vaan asu­tul­la asu­va aje­lee pää­asias­sa yksi­tyis­teil­lä, eikä 500 euron arvoi­sel­la van­hal­la autol­laan aja ker­taa­kaan vuo­des­sa edes ete­lä-Suo­men ruuh­ka-alueil­le, niin oli­si outoa vaa­tia tätä inves­toi­maan auton arvoon näh­den huo­mat­ta­va sum­ma euro­ja satel­liit­ti­na­vi­goin­ti­jär­jes­tel­mään, jot­ta toi­sel­la puo­lel­la Suo­ma ole­vas­sa kau­pun­gis­sa saa­tai­siin perit­tyä ruuh­ka­mak­su­ja. Tai jos joku pitää auto­aan lii­ken­ne­käy­tös­sä vain joi­tain viik­ko­ja vuo­des­ta. Sel­lai­sia auto­ja on ilmei­ses­ti sato­ja tuhan­sia Suo­mes­sa, joi­ta pide­tään lii­ken­ne­käy­tös­sä vain osa vuo­des­ta, ja pää­osa vuo­des­ta lii­ken­ne­käy­tös­tä pois­tet­tu­na. Lisäk­si lii­ken­tees­sä on pal­jon viro­lai­sia ja muis­ta mais­ta ole­via ajo­neu­vo­ja, jois­ta osa ajaa useas­ti Suo­mes­sa, ja osa autois­ta poik­ke­aa vain ker­ta­luon­tei­ses­ti Suo­mes­sa elin­kaa­ren­sa aika­na, kun esim. joku turis­ti käy teke­mäs­sä Euroo­pan mai­den kier­toa­je­lun. Pitäi­si­kö näi­den­kin inves­toi­da Suo­men satel­liit­ti­na­vi­goin­ti­jär­jes­tel­mään? Jos taas jär­jes­tel­mäs­sä on vain uusim­pia auto­ja, ja niis­tä­kin vain osa, niin satel­liit­ti­poh­jai­nen vero­tus ei tai­da toi­mia. Lisäk­si satel­liit­ti­jär­jes­tel­män yksi ongel­ma on sama kuin navi­gaat­to­reis­sa, eli jos lait­teen peit­tää, se ei löy­dä­kään satel­liit­tia eikä edes huo­maa ajo­neu­von liik­ku­van. Lisäk­si aina­kin perin­tei­set navi­gaat­to­rit voi­vat hajo­ta kas­tues­saan, kuten kän­ny­kät­kin, ja osas­sa niis­tä voi esiin­tyä toi­min­ta­häi­riöi­tä kovil­la pak­ka­sil­la, kuten kän­ny­köis­sä­kin, jos puhe­li­men jät­tää autoon yök­si 30 asteen pak­ka­seen, ja koit­taa sit­ten navi­goi­da. Rekis­te­ri­kil­pi­poh­jai­sen jär­jes­tel­män etu­na on se, että se ei vaa­di kai­kil­ta autoil­ta uuteen jär­jes­tel­mään inves­toi­mis­ta, mut­ta sen huo­no puo­li on se, että se vaa­tii kame­roi­ta, ja että sii­hen liit­ty­vän las­ku­tuk­sen hoi­ta­mis­kus­tan­nus on ilmei­ses­ti aika iso suh­tees­sa ruuhkamaksutuloihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. ”Se, että autoi­lua vero­te­taan enem­män kuin muu­ta toi­min­taa, joh­tuu sii­tä, että autoi­lul­la kat­so­taan ole­van nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muu­al­la voi perustella. ”

    - Autoi­lua vero­te­taan _myös_ sen takia, että autoi­lua ei voi vie­dä pois Suo­mes­ta, pois verot­ta­jan ulottuvilta.
    (Autoi­len, autoi­lun verot ok ja ruuh­ka­mak­su ok.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­ko:
      ”Se, että autoi­lua vero­te­taan enem­män kuin muu­ta toi­min­taa, joh­tuu sii­tä, että autoi­lul­la kat­so­taan ole­van nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muu­al­la voi perustella. ”

      – Autoi­lua vero­te­taan _myös_ sen takia, että autoi­lua ei voi vie­dä pois Suo­mes­ta, pois verot­ta­jan ulottuvilta.
      (Autoi­len, autoi­lun verot ok ja ruuh­ka­mak­su ok.)

      Näin on. Len­to­ko­nei­den ja lai­vo­jen vero­räls­si joh­tuu sii­tä että näi­tä voi rekis­te­röi­dä ja tan­ka­ta toi­ses­sa maas­sa. Ainoas­taan näi­den alo­jen ammat­ti­lii­tot ovat pys­ty­neet estä­mään työ­voi­man ulos­li­pu­tus­ta, ja varus­ta­mot ja len­to­yh­tiöt mak­sa­vat­kin mie­lum­min kun­nol­lis­ta palk­kaa jot­ta työ­voi­ma oli­si moti­voi­tu­nut­ta, kuin vero­ja jois­ta eivät hyö­dy miten­kään. Len­to­kent­tä- ja sata­ma­mak­sut tosin ovat “vero­ja” mut­ta len­to­ken­tät ja sata­mat samas­sa maas­sa kil­pai­le­vat kes­ke­nään kanssa. 

      Maan­tie­puo­lel­la ei pidä unoh­taa että rek­ka- ja lin­ja-auto­lii­ken­ne saa­vat omat tukiai­sen­sa yhteis­kun­nal­ta, vaik­ka polt­toai­ne­ve­roa jou­tu­vat maksamaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg:

        Näin on. Len­to­ko­nei­den ja lai­vo­jen vero­räls­si joh­tuu sii­tä että näi­tä voi rekis­te­röi­dä ja tan­ka­ta toi­ses­sa maas­sa. Ainoas­taan näi­den alo­jen ammat­ti­lii­tot ovat pys­ty­neet estä­mään työ­voi­man ulos­li­pu­tus­ta, ja varus­ta­mot ja len­to­yh­tiöt mak­sa­vat­kin mie­lum­min kun­nol­lis­ta palk­kaa jot­ta työ­voi­ma oli­si moti­voi­tu­nut­ta, kuin vero­ja jois­ta eivät hyö­dy miten­kään. Len­to­kent­tä- ja sata­ma­mak­sut tosin ovat ”vero­ja” mut­ta len­to­ken­tät ja sata­mat samas­sa maas­sa kil­pai­le­vat kes­ke­nään kanssa. 

        Len­to- ja lai­va­lii­ken­ne ovat aivan eri tilan­tees­sa työ­voi­man ulos­li­pu­tus­asian osal­ta. Lai­va­lii­ken­teen osal­ta val­tio mak­saa kaik­ki työ­nan­ta­ja­si­vu­ku­lut varus­ta­moil­le, täl­lä het­kel­lä jopa elä­ke­mak­su­ja ja vapaa-ajan tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­su­ja myö­ten. Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa näis­tä on kor­vat­tu vain osa, koro­na-aika­na mak­se­taan kaik­ki sivu­ku­lut. Työn­te­ki­jöi­den vero­tu­lot val­tiol­le eivät kata lai­va­lii­ken­tees­sä val­tion mak­sa­mia meno­ja. Varus­ta­mot ovat saa­neet näin eri­koi­sia kil­pai­lue­tu­ja esim. man­te­reen ravin­to­loi­hin näh­den, jois­sa työn­te­ki­jöi­den pal­kois­ta mak­se­taan nor­maa­liin tapaan työ­nan­ta­ja­si­vu­ku­lut, kuten elä­ke­mak­sut ja pakol­li­set vakuu­tus­mak­sut — työ­nan­ta­jan mak­sa­ma­na. Len­to­lii­ken­ne on pyr­ki­nyt tule­maan toi­meen enem­män omil­laan, ja sii­hen liit­ty­vät työ­nan­ta­ja­tuet ovat Suo­mes­sa olen­nai­ses­ti lai­va­lii­ken­net­tä pie­nem­piä. Len­to­lii­ken­tees­sä len­toa­se­mien ei saman maan sisäl­lä ole juu­ri mah­dol­lis­ta kil­pail­la kes­ke­nään sii­nä mie­les­sä, mitä kil­pai­lul­la yleen­sä tar­koi­te­taan, kos­ka Lap­peen­ran­nan len­to­ken­tää lukuu­not­ta­mat­ta kai­kil­la kau­pal­li­sil­la len­to­ken­til­lä Suo­mes­sa on sama val­tio­nyh­tiö omis­ta­ja­na, jol­la on käy­tän­nös­sä kar­tel­li sii­tä päät­tä­mi­seen, miten len­not hin­noi­tel­laan ja mitä pal­ve­lui­ta mil­le­kin len­to­ken­täl­le tarjotaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Ruuh­ka­mak­su­jen suu­ruu­des­ta on meil­lä tuo­re rin­nak­kai­nen ennak­ko­ta­paus, tont­ti­vuo­krat, joten:

    Ruuh­ka­mak­sun peri­jä, kun­ta, voi kos­ka tahan­sa kym­men­ker­tais­taa mak­sun perus­tel­len sitä sil­lä että mak­su on ollut aikai­sem­min kovin pieni.
    Mei­tä, jot­ka autoi­lem­me nyt “ilmai­sek­si” voi­daan ran­gais­ta sii­tä että olem­me saa­neet jotain kum­mal­lis­ta etua ver­rat­tu­na nii­hin, jot­ka aloit­ta­vat autoi­lun vas­ta ruuh­ka­mak­su­jen käyt­töön­o­ton jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. En tule kos­kaan äänes­tä­mään yhtään puo­luet­ta joka ajaa GPS tai kilo­met­ri­poh­jais­ta lisä­mak­sua autoi­li­joil­le jon­ka vuok­si aina­kin vih­reät ja kes­kus­ta on jo mah­dot­to­mia valin­to­ja itsel­le­ni ja pitäi­si olla jokai­sel­le autoi­li­jal­le. Näi­tä mak­su­ja tul­laan korot­ta­maan mie­li­val­tai­ses­ti aina, kun val­tio tai kau­pun­ki tar­vit­see rahaa (ja sehän tar­vit­see sitä aina mak­saak­seen pöhöt­ty­neen hal­lin­ton­sa ja maa­il­maa sylei­le­vät tavoit­teen­sa). Olen hel­sin­ki­läi­nen mut­ta käyn lon­too­lai­sen kave­ri­ni tapaan hyvin har­voin kes­kus­tas­sa. Yleen­sä mat­ka on auto­mar­ket­tei­hin jot­ka ovat huo­mat­ta­vas­ti kes­kus­taa ystä­väl­li­sem­piä koh­tei­ta autoi­li­joil­le jo nyt.

    Nyt var­maan Ode tote­aa, että no sit­ten­hän minul­la ei ole mitään ongel­mia kes­kus­tan auto­mak­suil­le? Ei oli­si­kaan ellen asui­si siel­lä ja vali­tet­ta­vas­ti pois muut­ta­mi­nen­kin mak­saa ja pidän nykyi­ses­tä asuin­seu­dus­ta­ni autoi­neen kaik­ki­neen. Lisäk­si ajat­te­len myös mui­ta toi­sin­kuin eräs kom­men­toi­ja jos­tain maa­kun­nas­ta joka tote­si, että joo lait­ta­kaa vaan mak­sut sin­ne Hel­sin­kiin (kos­ka asia ei miten­kään kos­ke­ta minua). Älä­kä nyt ala syyl­lis­tä­mään, että kos­ka olen autoi­li­ja niin en läh­tö­koh­tai­ses­ti ajat­te­le mui­ta. Voit saman­tien vetää klas­si­sen Hit­ler-kor­tin (tai kuten nykyi­sin Suo­men sosi­aa­li­ses­sa medias­sa Per­su-kor­tin) ja voi­daan lopet­taa jär­ke­vä kes­kus­te­lu tähän.

    Tie­koh­tai­set tul­li­mak­sut Nor­jan mal­liin voi­sin hyväk­syä jos niil­lä kate­taan sen tie­o­suu­den raken­nus­kus­tan­nuk­set ja yllä­pi­to ja kun kulut on katet­tu niin sum­ma las­kee yllä­pi­toon tar­vit­ta­val­le tasol­le. Tie­tys­ti näi­den lisään­tyes­sä muu autoi­li­joi­den vero­tus pitäi­si las­kea. Nor­jas­sa säh­kö­au­tot on toki lisäk­si vapau­tet­tu suu­rim­mas­ta osas­ta näis­tä mikä ei tun­nu tosin Nor­jaa hait­taa­van mut­ta Suo­mes­sa sii­tä oltai­si huo­lis­saan (vaik­ka tavoi­te säh­köis­tä­mi­ses­tä tapah­tui) kos­ka eihän ketään nyt saa edul­li­ses­ti ajaa ja val­tion tulot laskevat.

    Jos vih­reät on niin innok­kai­ta mal­liin jos­sa nopeam­mas­ta liik­ku­mi­ses­ta voi mak­saa (mil­lä he ruuhka/tiemaksuja perus­te­le­vat kokoo­muk­sen suun­taan) niin pal­jon­ko mak­saa pysy­vä lupa ajaa jouk­ko­lii­ken­ne­kais­toil­la tai x km/h yli­no­peut­ta. Sai­si­ko lisä­hin­nas­ta myös sini­sen vilk­ku­va­lon, että köy­hät väis­tää tieltä 🙂

    Ne joi­ta GPS seu­ran­ta ei hait­taa miten­kään ovat todel­la naii­ve­ja. Kos­kaan ei voi tie­tää mil­lai­nen hal­li­tus tule­vai­suu­des­sa nii­tä tie­to­ja saa ja miten se nii­tä käyt­tää. Lisä­nä vie­lä vää­rin­käy­tös­ten mahdollisuus.

    Annan hyvän neu­von niin val­tiol­le kuin kau­pun­gil­le. Mitäs jos alkai­sit­te miet­ti­mään miten nii­tä meno­ja saa vähen­net­tyä sen­si­jaan, että yri­tät­te miet­tiä kokoa­jan miten sai­sit­te ihmi­sil­tä enem­män rahaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Yksi ruuh­ka­mak­su­jen perus­te­luis­ta on että ne ohjaa­vat hen­ki­lö­au­toi­li­joi­ta käyt­tä­mään jul­kis­ta lii­ken­net­tä ja samal­la kerää­vät jul­ki­sen lii­ken­teen rahoi­tus­ta. Jul­ki­nen lii­ken­ne pal­ve­lu­na ja sen kus­tan­nuk­set on siis otet­tu huo­mioon ruuh­ka­mak­su­jen mal­lin­nuk­ses­sa. Ja kaik­ki autoi­li­jat osal­lis­tu­vat samal­la hinnalla?

    Mak­suil­le on ihan hyviä perus­te­lu­ja, ympä­ris­tö­syyt, poliit­ti­set kan­nat ja jul­ki­sen lii­ken­teen ole­mas­sao­lo eri­tyi­ses­ti, sehän pal­ve­lee kaik­kia, jopa autoi­li­joi­ta. Jopa talous­teo­rioi­ta on mai­nit­tu mak­su­jen yhteydessä.

    On kui­ten­kin kol­me tilan­net­ta, jot­ka pitäi­si ottaa huo­mioon mak­su­jen mää­räy­ty­mi­ses­sä. Ehkä ne on jo mal­lin­net­tu mut­ta rah­vaal­le ei sitä ole ker­rot­tu. Tar­koi­tan täs­sä autoi­lul­la A vält­tä­mä­tön­tä liik­ku­mis­ta, esi­mer­kik­si työ­mat­ka, työmatka+lasten vien­ti hoi­toon tai kou­luun tai muu saman­kal­tai­nen lähes päi­vit­täi­nen ajelu.

    1. A sel­lai­si­na aikoi­na jol­loin jul­ki­nen lii­ken­ne ei toi­mi. Esi­mer­kik­si bus­si­kus­ki hakee vari­kol­ta aamun 1. vuo­ron tai palaut­taa viimeisen.

    2. Yhteis­kun­nan vuo­si­kier­ron aiheut­ta­mat sään­nöl­li­set muu­tok­set. Kou­lu­jen loma-aiko­jen aika­tau­lu- ja linjamuutokset.

    3. Nyt rie­sa­nam­me ole­van kul­ku­tau­din aiheut­ta­mat lin­jo­jen, aika­tau­lu­jen ja mat­kus­ta­ja­mää­rien rajoi­tuk­set ja muutokset.
    Kun het­ken miet­tii, huo­maa ettei koh­ta 3 ole mikään ker­ta­luon­toi­nen jut­tu. Ylei­sen jul­ki­sen lii­ken­teen aika­na on täl­lai­sia ollut mon­ta, jopa sään­nöl­li­ses­ti. Espan­jan­tau­ti, muu­ta­ma maa­il­man­so­ta, pai­kal­li­sia sotia, mel­la­koi­ta ja tau­te­ja ja lama-aikoja.

    Mitä siis haluan sanoa tai kysyä?

    Ovat­ko ruuh­ka­mak­su­jen suun­nit­te­li­jat otta­neet mal­lei­hin ja las­kel­miin mukaan nämä jul­ki­seen lii­ken­tee­seen vai­kut­ta­vat asiat? Onko mal­leis­sa ja suun­ni­tel­mis­sa mää­ri­tel­ty, miten ruuh­ka­mak­su jous­taa alas­päin kun jul­ki­sen lii­ken­teen tar­jon­ta lop­puu tai sel­väs­ti vähenee? 

    On parem­pi sää­tää lait ja ase­tuk­set ker­ral­la kun­toon kuin paik­kail­la nii­tä jäl­ki­kä­teen. Sel­lai­seen lain­val­mis­te­luun me suo­ma­lai­set olem­me jo sata vuot­ta tot­tu­neet. Jat­ke­taan samal­la lailla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Asian­tun­ti­ja minä­kin:

      Mak­suil­le on ihan hyviä perus­te­lu­ja, ympä­ris­tö­syyt, poliit­ti­set kan­nat ja jul­ki­sen lii­ken­teen ole­mas­sao­lo eri­tyi­ses­ti, sehän pal­ve­lee kaik­kia, jopa autoi­li­joi­ta. Jopa talous­teo­rioi­ta on mai­nit­tu mak­su­jen yhteydessä.

      Lon­toon osal­ta tut­ki­mus­ten mukaan ruuh­ka­mak­su­jen lii­ken­net­tä vähen­tä­nyt vai­ku­tus jäi väliai­kai­ses­ti. 5 vuot­ta ruuh­ka­mak­su­jen käyt­töön­o­ton jäl­keen lii­ken­ne palau­tui ennal­leen. Osa lopet­ti auton käy­tön ruuh­ka­mak­su­jen tul­les­sa, mut­ta kun kaduil­la oli tilaa, löy­tyi sit­ten taas uusia auton käyt­tä­jiä täyt­tä­mään väl­jem­mik­si jää­neet kadut. Case Stu­dies on Trans­port Policy ‑leh­des­sä aihees­ta kir­joi­tet­tiin vuon­na 2018 näin:

      Howe­ver, in the case of Lon­don, whi­le a per­ma­nent reduc­tion in traf­fic was achie­ved, the reduc­tion in con­ges­tion was short-lived – delays rever­ted to pre-char­ging levels five years after char­ging was int­ro­duced. Likewi­se, in Stock­holm, a reduc­tion in both traf­fic and con­ges­tion were obser­ved imme­dia­te­ly after char­ging was int­ro­duced; howe­ver, con­ges­tion was not moni­to­red the­reaf­ter, so whet­her or not con­ges­tion rever­ted to pre­vious levels is unclear.”

      Tuk­hol­man osal­ta var­maan on sen jäl­keen ker­ty­nyt jo uut­ta­kin tietoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Sii­nä satel­liit­ti­pai­kan­nus­ruuh­ka­mak­sus­sa minua risoo se että mun pitäi­si ottaa autoo­ni (autoi­hi­ni) n. 1000 euroa mak­sa­va sine­töi­ty lai­te (tän ver­ran tää mak­sai­si jos näi­tä teh­täi­siin se mää­rä mitä Suo­men auto­kan­nal­le tar­vi­taan, ja näil­lä ei oli­si kau­pal­lis­ta tar­vet­ta muu­al­la), jon­ka toi­min­nas­ta oli­sin kui­ten­kin itse vas­tuus­sa, ja sai­sin sakot, jos se todet­tai­siin toi­mi­mat­to­mak­si. Taval­laan tämä tar­koit­tai­si pakol­lis­ta digi­taa­lis­ta ajo­piir­tu­ria kaik­kiin autoi­hin, ja sen käyt­tö­vel­vol­li­suut­ta aina ja kaikkialla.

    Luul­ta­vas­ti ton mus­tan laa­ti­kon (ja seu­ran­ta­jär­jes­tel­män) toteu­tus ulkois­tet­tai­siin jol­le­kin ah-niin-iha­nal­le suo­ma­lai­sel­le isol­le softatalolle.

    Mun mie­les­tä sem­mo­nen “kame­roi­ta joka kadun­kul­maan kau­pun­kia­lueil­la ja rekis­te­ri­kil­pi­luen­nan perus­teel­la ruuh­ka­mak­sut oike­aan osoit­tee­seen” olis pal­jon vähem­män mun oikeuk­siin kajoa­va rat­kai­su. Ja luul­ta­vas­ti mak­sai­si koko­nai­suu­te­na vähemmän.

    Onko näi­tä satel­liit­ti­pai­kan­nus­ruuh­ka­mak­su­ja oikeas­ti jos­sain käy­tös­sä? Muu­ta­ma vuo­si sit­ten näi­tä muis­taak­se­ni ei ollut, jon­ne­kin suun­ni­tel­tiin ja jos­sain oli luo­vut­tu kun oli todet­tu lii­an han­ka­lak­si toteuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Minul­la on sel­lai­nen tun­tu­ma, että Hel­sin­gin ruuh­kat lop­pu­vat ihan itsestään.

    Itse ja monet tut­ta­vis­ta­ni eivät enää mene Hel­sin­gin kes­kus­taan muu­ta kuin pakot­ta­vis­ta syis­tä. Täs­sä suh­tees­sa tilan­ne on vii­me aikoi­na oleel­li­ses­ti muut­tu­nut seu­raa­vis­ta syistä:

    1) Tava­roi­ta oste­taan koko ajaa enem­män netis­tä, joten Hel­sin­gin kaup­poi­hin ei ole tar­vet­ta mennä.

    2) Mait­ta­via ravin­to­la­ruo­kia saa juo­he­vas­ti kotiin toi­mi­tet­tu­na, jol­loin ravin­to­la­käyn­nit vähenevät.

    3) Koro­nan takia ihmi­set ja fir­mat ovat tot­tu­neet etä­töi­hin, ja suu­ri osa ei enää takai­sin Hel­sin­gin kont­to­rein palaa. Täs­sä kan­nat­taa muis­taa sekin, että uusi koro­na, yms. voi iskeä mil­loin tahan­sa uudelleen.

    4) Etä­työ lisää ihmi­sen vapaut­ta ja nos­taa työn tuot­ta­vuut­ta, kun ei tar­vit­se men­nä Hel­sin­gin auto­vi­ha­mie­li­seen kes­kus­taan tai kul­kea aivas­te­le­vien virus­lin­ko­jen seas­sa jul­ki­sis­sa liikennevälineissä. 

    5) Suo­mes­ta ja Hel­sin­gis­tä on tul­lut niin yrit­tä­jä-vas­tai­nen alue, että sti­mu­loi­va pöhi­nä siir­tyy muu­al­le, esim. kehys­kun­tiin, mökeil­le tai ete­läi­siin mai­hin. Hel­sin­gin kes­kus­ta taan­tuu asteit­tain tulon­siir­roil­la elä­vien, näkö­alat­to­mien ”tur­hik­sien” reservaatiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Mui­den hidas­ta­mi­sen hin­ta­na ruuh­ka­mak­su toi­mii loo­gi­ses­ti. Muut mai­ni­tut hai­tat kan­nat­taa hoi­taa toi­sel­la tavoin. Kuten sanoit­kin, onnet­to­muu­det ovat pahem­poia maal­la, kovem­mas­sa vauh­dis­sa. Hii­li­diok­si­dion­gel­ma kan­nat­taa hoi­taa polt­toai­ne­ve­rol­la ja muul­la vero-ohjauk­sel­la. Nas­ta­ren­kaat kulut­ta­vat tie­tä suh­tees­sa nopeu­teen, joten mak­sun pitäi­si olla kau­pun­gis­sa pie­nem­pi kuin muu­al­la. Nas­ta­ren­kai­den lähi­pääs­töil­le on nyt lii­ken­ne­merk­ki: nas­ta­ren­kail­la ajo kiel­let­ty. Näi­tä voi­si nyt alkaa käyt­tää sen ver­ran reip­paas­ti, että kit­ka­ren­kaat tun­tui­si­vat jär­ke­väl­tä valin­nal­ta ja kau­pun­ki­lais­ten keuh­kot sääs­tyi­si­vät. 80–20 sään­tö toi­mii lähi­pääs­töis­sä, van­hem­man pään autot pääs­tä­vät monin­ker­tai­ses­ti enem­män, kuin uudet. Hal­po­ja uudeh­ko­jen euro­nor­mien mukai­sia auto­ja­kin löy­tyy, eli jos tar­vit­see ajaa kau­pun­gis­sa, niin koh­tuul­li­nen kul­ki­ne kyl­lä löy­tyy, jos ja kun kes­kus­tas­sa ajo pal­jon lähi­pääs­tä­väl­lä autol­la kiel­le­tään. Mik­sei ole jo kiel­let­ty? Äänion­gel­maa aut­taa ajo­no­peu­den alen­ta­mi­nen, jota on jo teh­ty­kin, ja nopeuk­sia voi­si pai­koin alen­taa vie­lä laajemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.