Ilmastonmuutos voikin viilentää Suomen tundraksi

38 vastausta artikkeliin “Ilmastonmuutos voikin viilentää Suomen tundraksi”

1. Tuos­sa ske­naar­ios­sa selviämisek­si Suo­mi kan­nat­taisi rak­en­taa täy­teen kaukoläm­pöä tuot­tavia pieniä ydinvoimaloita.

   Vastaa

   1. Ei var­maan ihan koko Suomea .. Asu­tus var­maan keskit­ty­isi muu­ta­malle suurelle kaupunkiseudulle, jos­sa ker­rostalo­ja olisi tehokas­ta läm­mit­tää pirnt­d­in­voimal­la. Asu­tus maaseudul­la taitaisi supis­tus oleel­lis­es­ti nykyisestä…

      Vastaa

   2. Ulkoil­man kylmyyt­tä sekään ei ratkai­sisi, vaik­ka olisi halpo­ja tapo­ja läm­mit­tää sisäti­lat. Jos tal­ven ulkoläm­pöti­la tip­puisi­vat olen­nais­es­ti, etelä-Suomen sää oli­si­vat Lapin nyky­is­ten säi­den tyyp­pisiä. Sil­loin ei tyh­jenisi asukkaista vain Suo­mi, vaan myös Ruotsin ja Vironkin asukkaat vai­h­taisi­vat kohti lämpimämpiä aluei­ta asuin­paikkaansa. Itämeren yli voisi vaik­ka Tal­li­naan kävel­lä niis­sä olo­suhteis­sa talvisin, jos joku laut­ta veisi laivare­itin väylän kohdan yli.

      Isot kan­sain­väliset kiin­teistösi­joit­ta­jat vält­televät Suomea täl­lä het­kel­lä sijoi­tusko­hteena. Ilmas­ton kylmen­e­misas­i­aa ei siinä niinkään mietitä, vaan mm. Venäjän läheisyyt­tä. Sen ei arvioi­da aiheut­ta­van sotaa Suomeen, mut­ta pitkäaikaisen taloudel­lisen kasvun hiipumisen kyl­läkin, kun itära­ja ja samal­la ulko­maankaup­pa lähi­naa­puri­in on pääasi­as­sa kiin­ni molem­pi­in suun­ti­in — toden­näköis­es­ti pitkään. Kiin­teistösi­joit­ta­jat tekevät sijoituk­sen­sa etupäässä mai­hin, jois­sa on lähivu­osi­na odotet­tavis­sa kasvua.

      Vastaa

      1. Aika pieni osa kaik­ista yhteiskun­nan toimin­noista on nyky­isin sääri­ip­pu­vaista. Suurin osa tapah­tuu sisätilois­sa tai lämpimis­sä ajoneuvoissa. 

         Jos Suo­mi kylme­nee rajusti, maat­alous lop­puu käytän­nössä heti ja met­sä­talous muu­ta­man kymme­nen vuo­den aikana, kun puiden kasvu lop­puu. Tur­is­mi on kiikun-kaakun, ainakin lumi­var­muut­ta voidaan luvata.

         Olen­naista on varmis­taa, että sisätilois­sa tul­laan edelleenkin toimeen. Käytän­nössä se merk­it­sisi, että raken­nusten ener­giate­hokku­us­vaa­timuk­sia, joi­ta on vuosikym­me­nien mit­taan kiris­tet­ty, kiris­tetään edelleen niin että Etelä-Suomen raken­nuk­sil­ta vaa­di­taan jatkos­sa samaa eristys­ten, routa­suo­jausten, lumikuormien jne. osalta, kuin nyt vaa­di­taan Lapis­sa ja Lapis­sa kiris­tetään vielä lisää.

         Lop­ul­ta paljon riip­puu siitä, mil­lä kus­tan­nuk­sil­la saadaan läm­mi­ty­sen­er­giaa, ja siinä nuo kaukoläm­pöä tuot­ta­vat pieny­d­in­voimalat saat­taisi­vat olla kelpo ratkaisu.

2. Tästä ei toden­näköis­es­ti puhuta, kos­ka kukaan ei täysin ymmär­rä mis­tä uhka muo­dos­tuu. Otso­ni­aukot ja kasvi­huoneilmiö ovat olleet help­po­ja kansan­ta­juis­taa, merivir­to­jen muu­tok­set eivät. Itse ymmär­rän, että jäätiköi­den sulami­nen muut­taa merive­den omi­naisuuk­sia, mut­ta samaan aikaan vir­ran heikken­e­misen pitäisi hidas­taa jäätiköi­den sulamista ja taas toisaal­ta päivän­tasaa­jan ilmas­ton läm­pen­e­misen vahvis­taa merivir­to­ja läm­pöti­laero­jen kasvun myötä?

   Kun tähän yhdis­tetään kaikki­in luon­toilmiöi­hin liit­tyvät epä­var­muus sekä maail­man­lop­un maalail­i­joiden aiem­mat epäon­nis­tu­miset, on help­po nähdä mik­sei yhteisym­mär­rystä muo­dos­tu. Maa­han osu­va mete­ori olisi paljon selkeämpi ja konkreet­tisem­pi uhka.

   Vastaa

3. Mitenkään Golf-vir­ran pysähtymisen aiheut­ta­maa katas­trofia väheksymät­tä kan­nat­taa kuitenkin pysyä tosi­a­siois­sa. Kanadan ja Siper­ian kaik­ki yli 60 lev­eyspi­irin pohjois­puolelle ole­vat alueet eivät ole asuinkelvo­ton­ta tundraa.

   Esimerkik­si maail­man suurin iki­jään alueel­la sijait­se­va kaupun­ki Jakut­sk on suurin piirtein samal­la lev­eyspi­ir­il­lä kuin Jyväskylä. Siel­lä kas­vaa iki­jään pääl­lä taiga-met­sä ja alueel­la har­joite­taan jonkin ver­ran maat­alout­ta. Sen taloudel­lis­es­ta kan­nat­tavu­ud­es­ta en tiedä. Met­sän kasvun kannal­ta oleel­lis­in­ta on kesän läm­pö, ei tal­ven kylmyys. Myös sademäärä ja maaperä vaikut­ta­vat. Niin man­tereisek­si kuin Jakut­skin ilmas­to ei Suomen ilmas­to muu­tu, vaik­ka lämpimät merivir­rat pysähty­i­sivät. Olemme lähempänä valtameriä.

   Lähempänä mer­iä, mut­ta ilman yhtä vahvo­ja lämpim­iä merivir­to­ja kuin tääl­lä sijait­see Alaskas­sa Fair­banks. Se on noin Oulun korkeudel­la. Siel­läkin kas­vaa met­sä ja siel­lä on jopa jonkin ver­ran vil­jel­tyjä pel­to­ja. Gold Rush ‑sar­jaa taas tänäkin iltana katso­vat taas näkevät kuin­ka noin Kajaanin lev­eyspi­ireil­lä sijait­se­val­la alueel­la vuorten ja Hud­son-lah­den välis­sä kas­vaa met­sä ja ollaan ikiroudan etelärajoilla.

   Vastaa

4. Jos “Mik­si tästä puhutaan niin vähän?” ‑tyyp­pisiä kysymyk­siä halu­taan esit­tää, kan­nat­taa siirtää kon­tek­sti kaupunkei­hin ja kun­ti­in. Takavu­osi­na oli jonkin­lainen muoti-ilmiö korostaa kaupunkien kas­vavaa merk­i­tys­tä val­tioiden kus­tan­nuk­sel­la, tämä on nyt uno­htunut jonnekin. 

   Kaupungeil­la ja kun­nil­la Suomes­sa on merkit­tävästi val­taa päät­tää ener­giatuotan­non (sähkön­tuotan­to ja läm­mi­tys) CO2-päästöistä suo­raan, ja liiken­teen päästöistä välil­lis­es­ti, kaavoituk­sen ja julkisen liiken­teen kaut­ta. En muista että nämä oli­si­vat olleet mitenkään merkit­täviä vaali­teemo­ja. Se että vaalio­hjel­mas­sa lukee pakol­lise­na kohtana “Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen on meille erit­täin tärkeää” ei tarkoi­ta että näin fak­tu­aalis­es­ti olisi.

   Vastaa

5. Panee kyl­lä miettimään:
   — Pitäisikö myy­dä asun­to esim. 10 vuo­den päästä ja muut­taa vuokralle.
   — Pitäisikö kan­nus­taa lapset lähtemään isona ulko­maille. Tosin jos tääl­lä on liian kylmä ja muual­la liian kuuma tai muuten vaikeat olo­suh­teet, niin mikä paik­ka olisi parem­pi. Ainakin kieliä kan­nat­taa opiskella.
   — Ei kan­na­ta tehdä lap­sia näi­hin olosuhteisiin.
   — Ei kan­na­ta tul­la tänne (perus­suo­ma­lainen näkökul­ma avatuu tässä kohtaa, viis isänmaallisuudesta).
   — Kun muu­tos tapah­tuu vuosikym­me­nien mit­taan, niin ihmi­nen sopeu­tuu. Nytkin vietämme aika paljon aikaa sisäl­lä kotona, sisäl­lä autossa, sisäl­lä työ­paikalla, sisäl­lä kaupois­sa. Ei ehkä olekaan ongel­ma jos täy­tyy läm­mit­tää enem­män ja varoa ulkoilua talvel­la. Ehkä kulkure­itit kaive­taan maan alle.
   — Elämis­es­tä tääl­lä tulee todel­la kallista.
   — Ehkä nyt tam­mimet­sik­si muut­tumas­sa ole­vat met­sät kuol­e­vat pystyyn. Siinä on sit­ten polt­topui­ta pakkasille.

   Vastaa

6. Ilmas­to­työlle ei tai­da tehdä hyvää, että vuoron perään ollaan huolis­saan kuumen­e­mis­es­ta ja sit­ten kylmenemisestä.

   Vastaa

   1. Maa­pal­lo kuume­nee keskimäärin, mut­ta paikallis­es­ti muu­tok­set voivat olla eri­laisia. Sik­si puhutaan ilmas­ton muu­tok­ses­ta eikä enää ilmas­ton lämpenemisestä. 

      Vastaa

      1. Miten Tex­as­in paikallis­Ma­gat ei näe ilmas­ton­muu­tos­ta siel­lä. Luulisi ole­van nenän edessä. Toisaal­ta kun Kiina ja Intia alkaa kulut­taa, niin Suomen ilmastopoli­ti­ik­ka on hiekan­jyvä aavikol­la. Ja kun tämän tajuaa, on helpom­paa luovut­taa ja kel­lua merivir­ran vietävänä. 

         Noh perusih­mi­nen, per­su tai ei miet­tii ihan muu­ta: työtä, sairaut­ta, lap­sia, ihan päivit­täi­nen elämä vie mehut miet­tiä strate­gis­es­ti merivir­to­ja. Totu­us on että elin­ta­somme ri ole kestäväl­lä tasol­la ja vasem­mis­ton kaikille kaikkea hyvää on myös vas­tu­u­ton­ta ilmastopoli­ti­ikkaa. On helpom­pi miet­tiä suh­teel­lisu­usptono­minipoli­ti­ikkaa ja turhia nip­peleitä kuin raako­ja iso­ja kokonaisuuksia. 

         Jos Suomes­sa ei ole maat­alout­ta niin voiko kaupungeis­sakaan elää? Tofua maa­han tuo­ma­l­la ? Katoil­la tomaat­te­ja viljellen.?

7. Jos kes­ki-euroopan läm­pen­e­mis­es­tä ja atlantin merivir­to­jen hidas­tu­mis­es­ta tulee vain lievem­piä vaiku­tuk­sia voivat nekin olla kalli­ita ja ärsyt­täviä suomalaisille. 

   Suomen sää, läm­pöti­lat riip­pu­vat siitä mis­tä ilman­su­un­nas­ta tuulee. Jos pohjois­tu­uli ja etelä­tu­uli vai­htel­e­vat ympäri vuo­den, vaik­ka kah­den viikon välein. Ja ilmas­ton muu­tok­sen takia läm­pötilavai­htelu pohjois­tu­ulen ja etelä­tu­ulen takia olisi 30 astet­ta, olisi se melkoista ral­lia säissä. 

   En tiedä kuka sitä jak­saisi ja miten talot ja tiet sitä kestäisi.

   Vastaa

8. Jahas. Ensin puhut­ti­in ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä. Sit­ten ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Nyt ollaan päästy jo ilmas­ton viilenemiseen.

   Ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si ihmiset eivät jak­sa enää kiin­nos­tua koko aiheesta.

   Mis­tähän mah­taisi johtua?

   Vastaa

   1. On se har­mi, että maail­ma on mon­imutkainen, mut­ta sille ei voi mitään. Maa­pal­lo kuume­nee, mut­ta ilmas­to muut­tuu, pääasi­as­sa kuumem­mak­si, mut­ta paikoin viileäm­mäk­si. Suomes­sa toden­näköis­es­ti viile­nee, sen jäl­keen kun on ensin läm­men­nyt, kos­ka Suo­mi on ollut sijain­ti­in­sa näh­den poikkeuk­sel­lisen läm­min paikka.

      Vastaa

9. Uhka on kyl­lä todel­li­nen ja karmea ihan inhimil­lisil­läkin mittareil­l­la eli fiilik­sil­lä. Suo­mi on luon­non­ti­eteel­listä taigaa jo nyt ja jos tästä vielä kylme­nee, vähänkin, niin ei tänne kan­na­ta jäädä ihmiselämään­sä tuh­laa­maan. Ilo ja valo on muual­la. Olen tästä puhunut jo lap­sil­leni. Nyt jo puoli vuot­ta menee pimeässä, kylmässä, sohjos­sa, jäässä ja tuiskuis­sa. On etsit­tävä paik­ka jos­sa elämä on muu­takin kuin ter­mostaatin kyttäämistä. 

   Epäisän­maal­lista ajat­telua, myönnän. 

   Osmo Soin­in­vaara syyt­tää myös per­su­ja epäisän­maal­lisu­ud­es­ta kun eivät näe tätä suur­ta uhkaa. Se on kyl­lä nyt tässä asi­as­sa täysin tot­ta mut­ta samal­la on tot­ta se ikuinen vas­ta-argu­ment­ti, kiusalli­nen kos­ka todel­li­nen, että ei tälle mitään voi jos se on tul­lak­seen, ei suo­ma­lais­ten ilmastopoli­ti­ikalla oli se sit­ten vaik­ka kuin­ka vihreää. Tun­dra tulee ja jyrää joka tapauk­ses­sa jos globaal­isti ei mitään tapah­du ja keikah­dus­pis­tepros­ent­ti menee arpa­jai­sis­sa väärin. Ja siltä näyt­tää. Siir­tymi­nen pat­te­ri­au­toi­hin län­si­mais­sa ja muu sel­l­ainen on vain pien­tä vihere­hos­tus­ta. Tämä kuva on seu­raus­ta ihmiskun­nan määrästä jos­sa on noin 5–6 mil­jar­dia liikaa. Se on se juurisyi­den juurisyy. 

   Ja sit­ten tuo maaris­ki vielä. Kylmen­e­mistä noine seu­rauksi­neen minä ainakin enem­män pelkään kuin Mosko­vaa ja magaa. 

   Tässä olisi nyt niille tässäkin par­ja­tu­ille per­suille tuhan­nen taalan paik­ka: lait­taa kier­toon tämä edessä ole­va kylmä ja köy­hä kohtalomme.

   Vastaa

10. Muis­tan kuin­ka lukios­sa ker­rot­ti­in merivir­to­jen syn­tysyyk­si läm­pöti­laerot. Eri läm­pötilois­sa ole­vat merives­i­mas­sat ovat eri faa­sis­sa ja tästä syys­tä lämpimät tai kylmät vesivir­rat voivat kulkea tuhan­sia kilo­me­tre­jä “sekoit­tumat­ta” ympäröivään veteen. Päivän­tasaa­jan kuuma sää läm­mit­tää pin­tavet­tä, joka läh­tee kulkeu­tu­maan jon­nekkin suun­taan jne.

    Tätä taus­taa vas­ten tun­tuu käsit­tämät­tömältä puhua tilanteesta, jos­sa nykyiset AMOC­it vain pysähtyvät, mut­ta tilalle ei tule uusia merivir­to­ja. Afrik­ka kuume­nee selvästi, Euroop­pa viile­nee, mut­ta silti Atlantille ei muo­dos­tu uusia merivir­to­ja tasaa­maan läm­pöti­laero­ja. Toki tilanteessa jos­sa merivir­to­jen heikken­e­misen ennus­teet ovat vaa­tivia, on ker­talu­okkaa vaikeampi ennus­taa mil­laisia uusia merivir­to­ja syn­tyy tilalle. Paraskin merivir­ta-asiantun­ti­ja parhail­la mah­dol­lisil­la malleil­la pystyy vain val­is­tuneeseen arvaukseen. 

    En ainakaan itse ole tör­män­nyt artikke­li­in, jos­sa ker­rot­taisi­in kuin­ka parin asteen nousu merive­den läm­pöti­laan pysäyt­täisi merivir­rat. Sään ja siten läm­pötilo­jen ääri-ilmiöi­den kas­vaes­sa logi­ik­ka puhuisi sen puoles­ta, että isos­sa kuvas­sa merivir­to­jen määrä tulisi kas­va­maan. Ehkä Euroopan län­sir­an­nikol­la alkaa kulkea Fris­bee­golf-vir­ta, joka kuumen­taa koko Euroop­paa muu­ta­mal­la asteella.

    Vastaa

    1. Ker­ro mik­si pin­nal­la ole­va vesi muka läh­tee johonkin suun­taan kun sitä lämmittää.

       Pin­nal­la ole­va vesi-suo­la seos läh­tee alaspäin kun siitä hai­h­dut­taa vet­tä ja samal­la kyl­men­tää. Tuom­moisia paikko­ja mis­sä noin tapah­tuu on maa­pal­lol­la yksi, siel­lä mis­sä golf-vir­ta ja kui­va pakkasil­ma kohtaavat.

       Joku ruot­salainen on todis­tanut että läm­pöti­laerot ei voi aiheut­taa merivir­to­ja, pait­si jos mer­ta läm­mitetään poh­jas­ta. Tästä sään­nöstä on siis ole­mas­sa yksi poikkeus.

       Vastaa

    2. Meille tärkeän Golf-vir­ran pysähtymisen uhkan taustal­la on ennen kaikkea Grön­lan­nin man­ner­jäätikön nopea sulami­nen. Vas­taavaa vir­ran pysähtymistä tai olen­naista heikken­e­mistä tapah­tui jääkau­den lop­pu­vai­heessa ker­ran tai kaksi.

       Vastaa

11. Mik­si kan­natat kiin­teistöveroa, jos väit­teesi on totta?

    Vastaa

    1. Olisiko vaik­ka sik­si, että koko tämän blogi­postauk­sen pyrkimyk­senä oli selvästikin myötä­vaikut­taa lop­putule­maan, jos­sa Suo­mi säi­lyy asumiskelpoise­na jatkos­sakin ja sieltä on siten mm. kerät­tävis­sä edelleen kiinteistöveroa?

       Vastaa

    2. Kiin­teistövero on hyvä vero. Ei kai tässä postauk­ses­sa ole­vat asi­at sitä muuta?

       Vastaa

12. En ole kovin vaku­ut­tunut näistä ske­naar­i­oista, mut­ta mis­täs sitä tietää. Sitä en epäile, etteikö AMOC:n rom­ah­dus aiheut­taisi talvi-ilmas­ton kylmen­e­misen, mut­ta tuo itse rom­ah­dus ei vaiku­ta eri­tyisen toden­näköiseltä. Johonk­in­han sen läm­mön on päivän­tasaa­jal­ta siir­ryt­tävä, kun pla­nee­tan keskiläm­pöti­la nousee. Ja jos AMOC alkaa heiken­tyä, tulee negati­ivi­nen takaisinkytken­tä, kun AMOC:n heiken­tymi­nen hillit­see Grön­lan­nin man­ner­jäi­den sulamista? Mikä mekanis­mi sen oikein pysäyt­täisi kokonaan?

    Huono jut­tuhan tuo olisi, ei voi kiistää. Toki esim. aster­oid­itör­mäys olisi vielä pahempi, mut­ta myös epä­to­den­näköisem­pi. Äkkiseltään tulee mieleen, että 10–20 astet­ta nyky­istä kylmem­pi talvi-ilmas­to olisi ener­gia­jär­jestelmälle melko haas­ta­va, kos­ka tuulivoima ei tuot­taisi talvisin enää mitään, kun Atlantin mata­la­paineet hyy­ty­i­sivät jää­tyneeseen Poh­jan­mereen. Vesivoima taas kär­sisi sateisu­u­den vähen­e­mis­es­tä. Voi olla, että altaat kuiv­uisi­vat Pohjo­is­mais­sa kokon­aan. Eli läm­mi­tys­tarve moninker­tais­tu­isi samal­la kun ener­giantuotan­nos­ta menetet­täisi­in merkit­tävä osa. Pitäisikö lait­taa pari uut­ta ydin­voimalaa rak­en­teille AMOC-riski­in varautu­misen hengessä, kun vielä saa lainaa?

    Vastaa

    1. Tämä on vain min­un speku­laa­tio­ta, en ole opiskel­lut ilmake­häti­eteitä, mut­ta takaisinkytken­tä ei vält­tämät­tä ole niin voimakas kuin ole­tat. Jos AMOC:n heiken­tymi­nen kyl­men­tää lähin­nä talve eikä kesää, se ei ehkä vaiku­ta niin paljoa siihen, paljonko niitä AMOC:ia heiken­täviä (suo­lat­to­mia) sulamisvesiä kesäl­lä tulee.

       Vastaa

       1. Tuo on hyvä point­ti. Tosin luulisi, että kesätkin alka­isi­vat viilen­tyä, jos pohjoisen mer­i­jään laa­ju­us kas­vaa merkit­tävästi, mut­ta ota siitä selvää.

          Toinen mie­lenki­in­toinen seu­ran­nan aihe on polaaripyör­teen kehit­tymisessä, se kun saa voimansa säteilyjäähtymis­es­tä. Säteilyjäähtymi­nen on taas heikom­paa, kun pohjoisil­la meri­alueil­la on vähem­män mer­i­jäätä ja lämpimäm­pää meriv­et­tä. Tästä syksys­tä näyt­täisi tule­van neljäs viimeisen viiden vuo­den sisäl­lä, kun ter­mi­nen talvi rysähtää Etelä-Suomes­sakin päälle jo mar­rasku­un puolel­la. En nyt muista, miten oli edel­lisel­lä ker­roil­la (2021, 2022 ja 2023), mut­ta ainakin täl­lä ker­taa on polaaripyör­teen kehi­tyk­sessä jotain häir­iötä, minkä seu­rauk­se­na län­sivir­tauk­set jäävät lähivi­ikkoina vähiin. 

          Olen itse aav­is­tel­lut jo muu­ta­man vuo­den, että täl­lainen mar­rasku­us­sa alka­va talvi saat­taisi olla uusi nor­maali, mut­ta aav­is­te­lut ovat perus­tuneet silkkaan mutu-tun­tu­maan. Palataan asi­aan 2050-luvul­la ja vilka­istaan menikö aav­is­te­lut putkeen.

13. En usko ollenkaan näi­hin kyl­menisi­in ja läm­pen­e­misi­in. Ilmas­tos­ta ja sen nor­maaleista muu­tok­sista tiede­tään aivan liian vähän, jot­ta niitä osat­taisi­in edes mallintaa. Edes 15vrk säätä ei osa­ta tarkasti ja kun­nol­la ennus­taa, 1–2vrk joten kuten.

    Vastaa

    1. Ilmas­ton­muu­tok­sen ennus­t­a­mi­nen kos­kee keskiar­vo­ja ja se on aivan eri matem­ati­ikkaa kuin ennus­taa mata­la­painei­den kul­loisi­akin reit­te­jä. Minä en esimerkik­si osaa ennus­tee säätä eteen­päin juuri lainkaan, mut­ta osaan antaa kah­den kuukau­den ennus­teen, joka toteu­tuu läh­es vuoren var­masti: vähitellen kylmenevää.
       Etkö ole havain­nut ilmas­ton läm­pen­e­mistä viimeisen 30 vuo­den aikana?

       Vastaa

       1. En ole havain­nut. On ollut melkein 70v aikana kylmää, läm­mintä, lumista, kuiv­aa sateista jne. Läm­pen­e­m­i­nen olisi Suomelle hyvä asia. Meil­lä kun on maail­man tyh­mim­mät poli­itikot, jot­ka ovat tehneet Suomes­ta maail­man kalleim­man maan asua ja elää.

       2. Et ole havain­nut talvien lyhen­e­mistä etkä kasvil­lisu­usvyöhykkei­den siirtymistä?

       3. Real­is­tille: Onko Suo­mi tosi­aan “maail­man kallein maa asua ja elää?”. Onko tuo saman­tyyp­pinen havain­to kuin se, että et ole huo­man­nut mitään läm­pen­e­misiä? Googlaa­mal­la “Maail­man kallein maa” tulee kyl­lä vas­taan ihan mui­ta val­tioi­ta kuin Suo­mi. Ihmette­len vähän sitäkin johtopäätöstä, että läm­pen­e­m­i­nen toisi meille vähem­män tyh­mät poliitikot.

       4. Osmo Soin­in­vaar­alle kysymys mik­si esität täl­läisiä kysymysiä nim­imerk­ki Real­is­til­ta jol­la on hyvin rajal­liset tiedot nähdä val­lit­se­vaa ympäristöä? Sanon tämän vain kos­ka järkevää keskustelua pitäisi käy­dä fak­toil­la eikä tunteilla.

    2. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että vuo­de­na­jan vai­htelu ei ole todiste siitä että onko ilmas­ton läm­men­nyt viimeiset 30 vuo­den aikana. Mit­tauk­ses­sa on otet­ta­va huomioon keskiläm­pöti­la 30 vuo­den ajal­ta. . Läm­pen­e­m­i­nen ei ole tek­i­jä mik­si Suomes­sa on kallista. Vaan Siihen on muitakin tek­i­jöitä kuten korkea vero­tus ja pitkät etäisyydet.

       Vastaa

14. Myös Beau­fort Gyre, The Beau Côte Gyre, sään­telee ilmas­toa ja mer­i­jään muo­dos­tu­mista Atlantil­la. Se purkau­tuu sykäyk­sit­täin Atlantiin.

    https://e360.yale.edu/features/how-a-wayward-arctic-current-could-cool-the-climate-in-europe

    Beau­fort Gyre, keskeinen Jäämeren vir­ta, käyt­täy­tyy oudosti. Tutk­i­jat sanovat, että voi olla purkau­tu­mas­sa val­ta­va määrä jäätä ja kylmää makeaa vet­tä, jot­ka voivat aloit­taa ilmas­ton kylmen­e­misen Pohjois-Euroopassa.

    Vastaa

15. Jokaisel­la sukupolvel­la on omat maail­man­lop­un enteen­sä, jot­ka juuri sil­lä het­kel­lä tun­tu­vat toteu­tu­van vastustamattomasti.

    Kylmät ja lämpimät jak­sot ovat aina vai­hdelleet, enkä usko, että Suomes­sa olisi pär­jät­ty 20000 vuot­ta sit­ten, vaik­ka pieny­d­in­voimaloi­ta olisi ollut tiheässä.

    Vaikut­ta­vat mekanis­mit ovat liian mon­imutkaisia ollak­seen nykykon­stein mallinnet­tavis­sa. Ja uuti­s­ar­voa on aina enem­män, kun pro­fee­tal­la on negati­ivista kerrottavaa.

    Vastaa

    1. Ah, klassi­nen “ilmas­to on aina muuttunut”-argumentti. Tot­ta sinän­sä, on ollut jääkau­si­akin ilman ihmisen aikaansaan­nok­sia. Sopi­vasti vain jätetään mainit­se­mat­ta, että kun näin on tapah­tunut, ovat seu­rauk­set olleet dra­maat­tisia. Tiede­tään­hän sekin, että nykyi­nen Saha­ran alue oli joskus hyvinkin eri­lainen — kunnes se ilmas­to muut­tui. Jää myös avoimek­si, mik­si se muu­tos olisi jotenkin vähem­män dra­maat­ti­nen, jos se on ihmisen aikaansaamaa?

       Vastaa

16. Jot­ta Golf-vir­ta heikke­nee, sen selitetään johtu­van ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä. Se taas, että Suo­mi on ilmas­ton­sa puoles­ta maanvil­je­lyn mah­dol­lis­ta­va maa, ei johdu pelkästään Golf-vir­ras­ta, vaan Cori­o­lis-ilmiöstä. Täl­lä tarkoite­taan sitä, että maa­pal­lon pyörim­is­su­un­nan takia puhal­ta­vat pohjoisel­la maa­pal­lon puoliskol­la val­lit­se­vat tuulet enim­mäk­seen lounaas­ta kohti koil­lista; siis läm­pöä mukanaan kul­jet­taen. Jos Golf-vir­ran hiipumista aiheut­tavaa maa­pal­lon ilmas­ton läm­pen­e­mistä tapah­tuu, saamme Cori­o­lis-ilmiön tuot­ta­mana entistä lämpimämpiä lounais­tu­ul­ten henkäyk­siä, mitkä kom­pen­soi­vat Golf-vir­ran heikken­e­mistä. Maa­pal­lon läm­pen­e­m­i­nen samal­la sulat­taa Grön­lan­nin ja pohjoisen meri­alueen jäätä, jol­loin enim­mäk­seen viileyt­tä Suomeen tuot­ta­vat luoteis­tu­ulet heikkenevät tai muut­tuvat aiem­paa leudoimmiksi.

    Kuin­ka merkit­tävää sään läm­mit­tämistä Cori­o­lis-ilmiö aiheut­taa, siitä on esimerkkinä Pohjois-Amerikan län­sir­an­nikko ver­rat­tuna maanosan itäran­nikkoon. Län­sir­an­nikol­la ei ole Golf-vir­ran kaltaista läm­mit­tävää merivir­taa. Mut­ta siitä huoli­mat­ta esim. USA:n Wash­ing­tonin osaval­tios­sa ja Kanadan British Columbi­as­sa ei käytän­nössä ole lumisia talvia; eteläo­sis­sa Wash­ing­tonin osaval­tio­ta lun­ta ei mon­e­na tal­ve­na sada ollenkaan. (Korkeim­mat vuoris­tot edel­lä maini­tus­ta pois lukien.) Sen sijaan samoil­la korkeuk­sil­la sijait­se­vis­sa USA:n itäran­nikon pohjoisim­mis­sa osaval­tiois­sa ja Kanadan New Found­lan­dis­sa on kylmiä ja lumisia talvia. Hud­son­lahdel­la vaeltaa jääkarhuja.

    Vastaa

    1. Ilmavir­ta kiertää mata­la­painei­ta cori­olisvoiman mukaises­ti, mut­ta onko cori­olisvoima itsessään kovin merkit­tävä tässä? Jos AMOC pysähty­isi kokon­aan, talvisin ymmärtääk­seni koko Poh­jan­merikin olisi jäässä. Täl­löin mata­la­paineet hyy­ty­i­sivät jo Brit­tein­saarten paikkeille, eli meiltä jäisi niiden lauhat henkäyk­set saamatta.

       Mitään en mis­tään tajua, mut­ta eikös BC:n ilmas­to ole leu­to juuri North Pacif­ic Cur­rentin ansios­ta? Kali­for­ni­as­sa on sit­ten kuiv­em­pi ja paikoin yllät­tävän viileä ilmas­to, kun sama vir­ta jatkaa etelään.

       Vastaa

17. Lauan­taina Ylen Ykkösaa­mus­sa Ilmati­eteen laitok­sen pääjo­hta­ja kom­men­toi myös Golf-vir­ran pysähtymisen toden­näköisyyt­tä ja sen mah­dol­lisia vaiku­tuk­sia. Taalas näki asian näin:

    “Tiede­tään myöskin se että osa mei­dän lauhkeas­ta ilmas­tos­ta tääl­lä liit­tyy siihen että mata­la­paineet tuo meille lauhaa ilmaa ja se ei ole mihinkään pysähtymässä. Että jos tää Golf-vir­ta pysähtyis, niin me ehkä pahim­mil­laan saatais tää ilmas­ton­muu­tok­sen läm­mit­tävä vaiku­tus kumot­tua. Eli ehkä tääl­lä ei ihan niin kuin jääkau­teen olla menos­sa, mut­ta tää on yksi ris­ki jota pitää tutkia lisää ja saa­da siitä laa­jem­paa selvi­tys­tä kuin täm­möi­nen yksit­täis­tutkimus jota tähän men­nessä on tehty.”

    Eli ehkä ihan vielä ei kan­na­ta odot­taa kym­me­nien astei­den laskua talviläm­pötilois­sa ja kir­ja­ta Pohjois-Suomea menetetyksi.

    Vastaa

18. Itse luotan, että kvant­ti­lasken­ta tulee 5–10v sisäl­lä paran­ta­maan eri­lais­ten mallien paikkansapitävyyt­tä. Luul­tavasti lop­putu­los sil­loinkin on, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tupru­u­tus olisi pitänyt lopet­taa jo eilen.

    Vastaa