Pekka Myrskylä ja Sakari Kainulainen ovat laskeneet vieraskielisen väestön julkistaloudellisen rasitteen vuonna 2023. Tulos oli poikkeaa suuresti siitä, mitä julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Vieraskieliset maksoivat veroja 225 M€ enemmän kuin saivat tulonsiirtoja. Kotimaisia kieliä puhuvilla saldo sen sijaan oli 5 000 M€ tappiolla.
Tutkimus on julkaistu Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuna DIAK Puheenvuoro 53. Tutkimukseen pääsee linkkiä klikkaamalla.
Vieraskieliset ovat kyllä pienipalkkaisempia kuin kotimaisia kieliä puhuvat, mutta heidän työllisyysasteensa (työllisiä/henkilö) on 61 %, kun se kotimaisia kieliä puhuvilla on 50 %. Työllisyysaste on siis tässä laskettu työllisten määrän suhteena koko väestöön, ei vain työikäisiin, mikä on tässä laskelmassa relevantti tapa laskea. Vieraskielisistä huomattavasti suurempi osa on työikäisiä, minkä vuoksi he ovat niin kannattavia julkisen talouden kannalta.
Todellisuudessa vieraskielisen väestön vaikutus julkiseen talouteen on vielä paljon positiivisempi, koska laskelmasta puuttuu – niin kuin näistä laskelmista aina puuttuu – arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen osuus. Pienipalkkaiset maksavat arvonlisäveroa enemmän kuin muita veroja. Arvonlisäveroon menee oman arvioni mukaan noin 15 % pienipalkkaisen nettoansioista.
Vieraskieliset maksoivat tuloveroja 2,7 miljardia euroa vuonna 2023. Minulla ei ole asiasta tutkimustietoa, mutta näppituntumani on, että he maksoivat arvonlisäveroa vähintään toisen mokoman, todennäköisesti enemmän. Niinpä arvioisin heidän ollen vuonna 2023 julkisen talouden kannalta noin kolme miljardia euroa ylijäämäisiä, kun huomioidaan, että heistä on aiheutunut muitakin menoja kuin nuo tulonsiirrot. Tämä arvio on siis minun, ei siteeraamieni tutkijoiden ja se perustuu näppituntumaan.
Verohallinnon tilastojen mukaan arvonlisäveroa kerättiin vuonna 2023 yhteensä 21 275 miljoonaa:
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilastot/verotulojen-kehitys/aiemmat-vuodet/vuosi-2023/
Entä koulutus ja päikkärit ja sairaanhoito ja tulevat eläkkeet ?
Elinkaari ratkaisee.
Missä maassa käyttävät tulonsa?
Kaikki palvelut veroilla maksetut — mitä maksaa ?
Paljonko työllistetään verovaroilla julkishallintoon?
Noh ei noin laskien suomen etu toteudu. Olisi suotavaa että tukijalka on koulutus ja osaamista ja työ ennen tänne tuloaan. Ja kielitaitoon halua.
Myoskaan suomalaisten ei tule maksaa enaa elakemaksuja, ne kun ovat tulosiirtoja nykyaan
Olen selannut läpi tuon raportin. Ydinasia tulosten muodostumisen kannalta oli tämä:
“kotimaisia kieliä puhuvat eläkeläiset saivat tulonsiirtoja 41 miljardia euroa, mutta maksoivat tästä summasta heti takaisin veroina 8,4 miljardia, jolloin nettomenoksi jää 32 miljardia.”
Selvityksen tuloksiin heijastui menetelmällinen puute, jota raportissa ei ollut ääneen sanottu: siinä oli sivuutettu kokonaan kysymys ulkomaille maksetuista eläkkeistä. Suomessa työskentelemässä työikänään jossain vaiheessa olleesta vieraskielisestä väestöstä suhteessa huomattavasti useampi kuin syntyperäisistä suomalaisista tapaa viettää eläkepäiviään ulkomailla, mikä tilastollisesti tarkoittaa sitä, että vieraskielisen väestön eläkemeno ei näy tällaisessa tarkastelussa yhdenmukaisella tavalla verrokkiryhmään nähden. Lisäksi julkisen talouden pitkän aikajänteen kannalta silläkin on merkitystä, mitä tulevat eläkevastuut ovat sekä työeläkkeiden että Kelan eläkkeiden osalta. Kelan tuleviin vastuisiin vaikuttaa raportissa mainittu tieto, että työeläkekarttuma on vieraskielisellä väestöllä selvästi suomen- ja ruotsinkielistä väestöä alempi.
Mitä vieraskielisiin tulee, niin kuten Kanniainen on kirjassaan tuonut esiin, näitä ei ole välttämättä mielekästä niputtaa yhdeksi joukoksi, jos tulokset ovat hyvin erilaisia eri kieliryhmissä.
Jos tuo puuttui laskelmasta, niin se tarkoittaa keskimäärin noin 3800€/suomalainen. Eli vieraskieliset maksaisivat n. 4000€ enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja kotimaisia kieliä puhuvat n. 1200€ vähemmän. Mutta kun linkki ei auennut, niin en päässyt tarkastamaan mitä kaikkea laskelma pitää sisällään.
Suomeen maksetut tulot, kuten Suomeen maksetut eläkkeet olivat mukana laskelmassa, ja nimenomaan eläkkeet olivat selvityksen mukaan keskeinen syy sille, miksi kotimaisia kieliä puhuvilla tulonsiirtojen saldo oli tappiolla. Mutta ulkomaille maksetut eläkkeet eivät olleet laskelmassa.
Otteita raportista:
“Kotimaisia kieliä puhuvien naisten 23,9 miljardin vuosittaisesta tulonsiirtosummasta riittää keskimäärin 11 300 euroa jokaiselle aikuiselle naiselle. He saavat 48 euroa enemmän kuin miehet. Naiseläkeläiset saavat summasta 71 prosenttia eli 19,3 miljardia euroa. Eläkkeellä olevia naisia on enemmän, vaikka keskimääräiset eläkkeet ovatkin pienempiä. Työlliset naiset saavat tulonsiirtoja lähes kaksinkertaisen summan työllisiin miehiin verrattuna eli 3,8 miljardia (17 %).”
ja
“Maahan muuttaneiden eläkeläisten saamat tulot ovat noin kolmanneksen pienempiä kuin muiden. Eläkkeetkin ovat ansiosidonnaisia ja jos maahan muuttaneilla ei ole työhistoriaa Suomessa, eläke jää pieneksi”
Sitä ei kuitenkaan missään kohtaa tuota raporttia huomannut kerrotun, että moni jonkin aikaa työurallaan Suomessakin töitä tehnyt vieraskielinen viettää eläkepäivänsä Suomen ulkopuolella, jolloin eläketulot eivät sen takia näy tällaisessa tarkastelussa. Yhtälailla suomalaisiakin käy paljon ulkomailla töissä jonkun kauden tekemässä, mutta jäämättä sinne eläkeajaksi.
Toimiva linkki raporttiin on tässä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/899598/Puheenvuoro%2053_web.pdf
Ongelma on toisen polven maahanmuuttajuen heikko työllistyminen
Soininvaara kirjoitti:
“Vieraskieliset ovat kyllä pienipalkkaisempia kuin kotimaisia kieliä puhuvat, mutta heidän työllisyysasteensa (työllisiä/henkilö) on 61 %, kun se kotimaisia kieliä puhuvilla on 50 %. Työllisyysaste on siis tässä laskettu työllisten määrän suhteena koko väestöön, ei vain työikäisiin, mikä on tässä laskelmassa relevantti tapa laskea. Vieraskielisistä huomattavasti suurempi osa on työikäisiä, minkä vuoksi he ovat niin kannattavia julkisen talouden kannalta.”
Tein faktantarkastuksen. SBlogikirjoituksen väite ei raportin mukaan pidä paikkaansa, että olisi laskettu “työllisten määrän suhteena koko väestöön”. Raportin sivulla 24 on raportoitu tarkat luvut vuodelta 2023, josta luvut ja laskelmat voi tarkistaa. Kotimaisten kielisiä työllisiä on sen mukaan ollut 2197025 ja väestöä 5045557, eli työllisyysaste koko väestöstä on ollut 43,5 % kotimaisissa kielissä. Vieraskielissä vastaavat luvut ovat taulukon mukaan 237602 työllistä ja 558294 henkeä eli työllisyysaste on ollut vieraskielisillä 42,6 % laskettuna koko väestöstä.
Miten raportissa sitten oli laskettu työllisyysasteet? Tuossa näyttää olleen käytössä harvinainen työllisyysasteen laskentatapa, jossa vanhukset on ikärajatta otettu mukaan laskelmaan, mutta kaikki alle 18-vuotiaat tiputettu pois. Vieraskielisiä Suomessa asuvia eläkeläisiä on vähän, mutta syntyvyys on tilastojen mukaan korkeampi kuin suomenkielisillä ja 15–17 ‑vuotiaita vieraskielisiä on enemmän kuin vieraskielisten osuus on koko väestöstä, jonka takia tällainen valinta tuottaa ihan eri lukuja kuin mitä joko koko väestöön tai vaikka 15–74 ‑vuotiaisiin suhteuttamalla tulisi.
Raportissa asiasta sanottiin: “Tulotarkastelu on tässä rajoitettu 18 vuotta täyttäneeseen aikuisväestöön.” (sivu 13), mutta ei perusteltu tällaista laskennoissa käytettyä poikkeavaa valintaa sanallakaan. Yleensä työllisyysaste lasketaan yli 15-vuotiaista, kaikkein vanhimmat ikäluokat kuitenkin pois jättäen. Tuossa selvityksessä ei ollut jostain syystä käytössä leikkuria ollenkaan ikähaitarin yläpäässä, ja 15–17 ‑vuotiaat oli jätetty jostain syystä kuitenkin pois.
Laskelmien ulkopuolella sanallisissa osioissa kuitenkin yli 15-vuotiaista puhuttiin työikäisinä, kuten: “Kun suomalaisten keski-ikä on nyt noin 45 vuotta, maahan muuttaneiden keski-ikä on alle 30 vuotta ja lähes kaikki heistä kuuluvat työikäiseen väestöön, 15–64-vuotiaisiin.” (sivu 21)
Esimerkiksi sivulla 22 ja sivulla 24 on huomiota herättäviä tilastotietoja, kun raportoidaan tiedot 0–14 ‑vuotiasta ja aikuisista (ja yhdessä kohdassa jopa annetaan ymmärtää muiden kuin alle 15-vuotiaiden olevan aikuisia), mutta 15–17 ‑vuotiaat vaikuttavat olevan kadonneet raportoinnista — ilman, että missään sanotaan, että näitä koskevia lukuja ei ole esitetty. Tekstin mukaan “alle 15-vuotiaita lapsia oli 103 000 ja loput 101 000 olivat kotona olevia aikuisia (71 000) tai eläkeläisiä (30 000).”
Mun mielestäini 15–17 vuotiaita ei pidä enää laskea työikäisiksi eikä työllisiksi. Heitähän koskee oppivelvollisuus. 65-vuotta täyttäneiden kohdalla se on siinä ja siinä, mutta 74 vuotta on liian korkea raja.
Rajoja on monia. Työeläkemaksujen maksuvelvoite alkaa, kun henkilö täyttää 17 vuotta. 15–17 ‑vuotiaat ovat harvoin kokoaikatöissä, mutta osa niissä ikäluokissa tekee töitä loma-aikaan, tai toimii vaikka mainostenjakajana 2 iltana viikossa.
Vaikka esim. 16-vuotias onkin oppivelvollinen, tämä voi silti olla kuitenkin työikäinen. Eli sellaisessa iässä, jossa iässä olevan olisi mahdollista myös tehdä töitä, jos aikaa olisi. ILO:n määritelmissä 15 vuotta täyttänyt on työikäinen, paitsi köyhimmissä maissa 14 vuotias, ja vauraissa maissa määritelmä on oikeastaan 15+ eli maa voi päättää korkeammankin vähimmäisiän. ILO:n rajojen mukaan määrittyy se, milloin kyse on lapsityöstä.
Totean vielä, että raporttia koskien sanomani ikärajat olivat omia tulkintojani niistä virkkeistä, mitä raportin seassa oli. Raportissa ei ollut selkeää metodikuvausta, jossa olisi sanottu, miten laskelma tehtiin, vaan tietoja joutuu kaivamaan sieltä ja täältä sekä yhdistelemään eri puolilla sanottuja asioita. Tulojen käsittelyn yhteydessä ainoa mitä ikäasioista kerrottiin, oli että tarkastelussa olivat mukana 18 vuotta täyttäneet, jonka osalta sitten tein tulkinnan, että yläikärajaa ei ollut, mutta alaikäraja oli. Menojen käsittelyn yhteydessä ikäasioista ei sanottu toisaalta mitään, jolloin sieltä ei saanut vahvistusta tulkintaan.
Samoin kivasti välillä eläkkeet ovat tulonsiirtoa, välillä ei. Suomessa saa näköjään melko kritiikittä valikoida ja luokitella asioita sen mukaan, millon mitäkin narratiivia halutaan kertoa.
Jos eläkkeet ovat tulonsiirtoa, niin silloin eläke-etuudet eivät voi myöskään nauttia omaisuudensuojasta. Minusta asia on ihan selkeä ja yksinkertainen, mutta tästä jostain syystä halutaan tehdä niin hankalaa, usein eläkeläisten eduksi.
Valtion voimakas pakottava elementti kertoo meille siitä, että eläkkeet ovat tulonsiirtoa. Samoin eläkevakuutusmaksu- ja eläke-etuuksien rahavirrat kertovat siitä, että kyseessä on tulonsiirto — nykyiset eläkeläiset eivät mitään omia säästöjään nostele, tai miksi sitten minun maksamista TyEL-maksuista menee joku yli 80% suoraan nykyisten eläkeläisten etuuksiin jos kerran säästän omaa eläkettä?
Eläkelaskelmassa tuossa vaikutti olleen mukana Suomeen maksetut eläkkeet, ja työntekijöiden ja yrittäjien työeläkemaksut, mutta eläkemaksun työnantajakomponenttia ei sanottu olleen mukana. Se on epäsymmetrinen tarkastelutapavalinta, jos niin oli, koska käytännössähän työeläkemaksun työnantajamaksujen johdosta on alemmat nimelliset palkat kuin olisi, jos koko työeläkemaksu perittäisiin vain työntekijämaksuina.
Kyllä laskijat tietää että tulokset saa tarvittaessa laskettua mieleisiksi
Suoraan raportista (s. 45):
“Kotimaisia kieliä puhuvan väestön tulonsiirroista 76 prosenttia menee eläkeläisille, 13 prosenttia työl-
lisille ja 6 prosenttia työttömille. Vieraskielisistä eniten tulonsiirtoja saavat työttömät (36 %), työlliset (25 %) ja eläkeläiset (19 %). Työvoiman ulkopuolella olevat äidit ja aikuiset lapset saivat 14 prosenttia.”
“On tärkeää ottaa huomioon, että vaikka vieraskielisten osuus väestöstä on kasvanut, heidän taloudellinen vaikutuksensa yhteiskuntaan on kokonaisuudessaan varsin tasapainoinen. Maahanmuuttajien maksamat verot kattavat nykyisin heidän saamansa tulonsiirrot, ja jos otetaan välilliset verot huomioon, ne ylittävätkin maksetut tulonsiirrot.”
Välilliset verot eli ALV:n.
Tässä on siis laskettu, että maahanmuuttajien maksamat nettoverot kattavat maahanmuuttajien saamat tulonsiirrot. Näiden nettoverojen merkittävin osuus ovat kuitenkin TyEL-maksut, jotka eivät mene maahanmuuttajille, koska heitä on eläkeläisissä vähän.
Tässä on muuten voittava logiikka myös seuraavalle hallitukselle, nostetaan ALVia ja TyEL-maksuja niin huoltosuhde korjaantuu kuin itsestään ja pienipalkkaiset suomalaiset ja maahanmuuttajat saadaan tehokkaammin nettomaksajiksi.
Data on myös väännetty sillä tavalla, että narratiivi rikkaiden maksamista tulonsiirroista ja hyvinvointivaltiosta hajoaa — tässähän selvästi osoitetaan että pienituloiset maahanmuuttajat ja suomalaiset maksavat itse vertaistensa tulonsiirrot.
Laskelmassa on katsottu sitä, mitä yksilö on maksanut veroina ansiotuloistaan tai pääomatuloistaan julkiselle sektorille tai yksityiselle työeläkeyhtiölle ja saanut suoraan rahaa sosiaaliturvaetuuksina tai eläkkeinä niistä. Eikä niistäkään ihan kaikkea, koska esim. lähdeverotetuista korkotuloista ei ole tilastoaineistoissa tietoja henkilötasolla, kun ne rekisteröidään lain mukaan vain pankeittain ilman henkilötietoja. Eläkejärjestelmän suuntaan menevänä maksuna ei kaiketi ole käsitelty käsitelty työnantajan osuutta työeläkemaksusta. Maksuna julkiselle sektorille ei ole käsitelty esimerkiksi kiinteistöveroa, joka on henkilöomistajien tapauksessa käytännössä eräiden laskennallisten pääomatulojen tyyppinen omaisuusvero, jolla kunnat rahoittavat toimintaansa — mutta tulonsiirtopuolella on kuitenkin huomioitu mm. toimeentulotuet, joita kunnissa (kunnat vastaavat 50 %:sti perustoimeentulotuen menoista) toisaalta sitten rahoitetaan osin myös juuri kiinteistöverotuloilla.
Julkisen sektorin kannalta se toki ei edes riittäisi menojen kattamiseen, että verotulot kattavat tulonsiirtojen menot, koska valtiolla ja kunnilla on paljon muitakin menoja, jotka pitää jotenkin maksaa. On kouluja, päiväkoteja, terveydenhoitoa, armeijaa, poliisia, pelastustoimintaa, oikeuslaitosta, ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, luonnonsuojelutarpeita ja monenlaista muutakin. Toki on sitten myös mm. kulutusverojakin. Niitä ehkä maksavat eniten ne, jotka kuluttavat eniten maan rajojen sisällä.
“Julkisen sektorin kannalta se toki ei edes riittäisi menojen kattamiseen, että verotulot kattavat tulonsiirtojen menot, koska valtiolla ja kunnilla on paljon muitakin menoja, jotka pitää jotenkin maksaa. On kouluja, päiväkoteja, terveydenhoitoa, armeijaa, poliisia, pelastustoimintaa, oikeuslaitosta, ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, luonnonsuojelutarpeita ja monenlaista muutakin. Toki on sitten myös mm. kulutusverojakin. Niitä ehkä maksavat eniten ne, jotka kuluttavat eniten maan rajojen sisällä.”
Eli nettomaksaja johtopäätös raportissa ei sittenkään pidä paikkaansa?
Hyvinvointivaltiossa työikäisten pitää elättää lapset ja vanhukset. Julkaisun mukaan näin ei ole ainakaan kotimaisia kieliä puhuvien keskuudessa. Tarkastelemalla taulukkoa sivulla 32 voi ennakoida, että jos vieraskielisten eläkeläisten määrä kasvaa niin hekin keikahtavat nopeasti saamapuolelle. Myös työvoiman
ulkopuolella olevien äitien ja aikuisten lasten osuus on huolestuttavan suuri. Ylipäätään sivun 32 taulukko on hyvä yhteenveto hyvinvointivaltion tilanteesta.
“Hyvinvointivaltiossa työikäisten pitää elättää lapset ja vanhukset. Julkaisun mukaan näin ei ole ainakaan kotimaisia kieliä puhuvien keskuudessa. Tarkastelemalla taulukkoa sivulla 32 voi ennakoida, että jos vieraskielisten eläkeläisten määrä kasvaa niin hekin keikahtavat nopeasti saamapuolelle.”
Tuota ei tuon raportin pohjalta voi tietää, koska siitä oli jätetty pois niin paljon työikäistenkin maksamia veroja (ja vastaavasti kaikista julkisen sektorin menoista olivat mukana vain yksilöille tai ruokakunnille rahana maksetut etuudet ja eläkkeet).
Esimerkiksi vuoden 2026 viimeisimmän talousarvion mukaan valtio saisi verotuloa 68,250 miljardia euroa, josta tulojen ja varallisuuden perusteella kannettavaa veroa on 33,643 miljardia euroa. Siitä korkotulojen lähdeveroa on 336 miljoonaa euroa (puuttui raportin tarkastelusta) ja perintö- ja lahjaveroa 1034 miljoonaa euroa (todennäköisesti puuttui raportista; vaikkei siinä sanota sitä jätetyn pois, mutta ei verotuloja esiteltäessä mainita sellaista huomioidunkaan) sekä yhteisövero 5,783 miljardia euroa (sen kohdentaminen kielittäin olisi ollut vaikeaa, mutta työikäiset siihen liittyvät miljardit eurot veroa kerryttävät, eli sen kannalta merkityksellinen erä silti, että paljonko työikäiset julkista sektoria rahoittavat, koska esimerkiksi sellaisen veroerän mukanaolo heilauttaisi tulonsiirtolaskelman lopputuloksen viiden miljardin euron miinukselta plussan puolelle…).
Toivottoman hassu harhautus on puhua vieraskielisistä yleisenä ryhmänä jota vaikkapa ne kamalat persut vierastaisivat ja kritisoisivat.
Ei persuinkaan persu vastusta eikä kritisoi mitään “vieraskielisyyttä” sinänsä eikä varsinkaan, jos maahanmuuttaja on kotoisin Euroopasta tai suurimmasta osasta maapallomme muistakaan maista. Niillä perssuilla on ihan toiset muuttujat.
Kaikki tietävät tämän, jokainen ei-persukin tietää, esim. minäkin.
Tietää blogistikin.
Kukaan ei vertaile mitään missään akselilla vieraskieliset — suomen tai ruotsin kieliset.
Yhtä hyvin voitaisiin ottaa vertailu vasen-oikeakätiset.
Kieli toki vaikuttaa työpaikan saamiseen mutta ei asetelmalla suomi — kaikki muut kielet.
Jos jotakin muuttajaa etsitään niin vertailua on haettava vain kotipaikan, eli entisen synnyinmaan perusteella. Niitä tilastojahan tuli pöytään jonkin aikaa sitten. Sekö säikäytti?
Kyllä vieraskieliset ovat kattavin määritelmä maahanmuuttajista, koska siinä ovat mukana myös kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat. Aivan kattava sekään ei ole, koska syntyperäinen ruotsalainen ei siinä luokitu maahanmuuttajaksi, vaikka sitä olisi, mutta heitä ei toisaalta ole paljon.
Paljonko menee vieraskielisille päiväkotipaikkoja
Peruskoulupaikkoja
Jatko-opintopaikkoja
HSL kuljetusta
Sairaanhoitoa
Synnytyksiä
Tulkkausta
Kotouttamista
Jne
Kattavuus onkin tuon suurin ongelma. Intialaiset IT työntekijät ja vaikkapa pohjois-afrikka/lähi-itä alueelta tulleet pakolaiset ovat julkistalouden kannalta huomattavan erilaisia. Pakoilaiset ovat jo määritelmällisesti huonossa asemassa ja sen muuttamien vie aikaa. varmaan muutaman sukupolven
“Ei persuinkaan persu vastusta eikä kritisoi mitään “vieraskielisyyttä” sinänsä”
Häh? Suomen Uutiset otsikoi kaksi kuukautta sitten: “Vieraskielisten Kela-tukiin hupenee jo yli miljardi euroa vuodessa – Perussuomalaiset: ”Sietämätöntä””
Lisätään tähän vielä ps:n suunnalta tulleet ehdotukset sosiaaliturvan muuttamisesta kansalaisuusperusteiseksi, ja on aika vaikeaa kuvitella, että vieraskielisyys olisi puolueelle neutraali asia.
ALV:n lisäksi laskelmassa ei oltu huomioitu myöskään julkisten palveluiden käyttöä. Jos ALV pienituloisella on suurempi osuus tuloista kuin suurituloisella, niin vastaavasti julkisten palvelujen käytössä todennäköisesti pienituloiset suuremmin edustettuina.
“Jos ALV pienituloisella on suurempi osuus tuloista kuin suurituloisella, niin vastaavasti julkisten palvelujen käytössä todennäköisesti pienituloiset suuremmin edustettuina.”
Voi olla noin, mutta voi olla jopa toisin päinkin. Tuosta olisi hyvä olla tilastotietoja. Esimerkiksi teitä ja rautateitä käyttävät keskimääräistä enemmän suurituloiset, joilla on muita enemmän varaa matkustella. Yliopiston palvelutarjontaakin hyödyntää enemmän ainakin myöhemmässä elämänvaiheessa suurituloisempien joukko kuin pitkäaikaisesti ihan pienituloisimmat. Julkisia kulttuuripalveluitakin taitavat suurituloiset hyödyntää muita enemmän. Terveydenhoidonkaan tilanne ei ole ihan selvä, vaan sielläkin moni suurituloinen on myös iso palveluiden käyttäjä. Suurituloisia ei näy paljoa terveyskeskuksissa, mutta heitä on paljon erikoissairaanhoidon puolella kalliiden palveluiden käyttäjinä mm. siksi ‚että osaavat usein vaatia palveluita tehokkaammin kuin pienituloisimmat.
Minä väitän kyllä, että terveydenhuollossa palveluntarpeen arviointi tehokkaasti estää huono-osaisia saamasta palvelua. Miksi ja miten? No siten, että monissa hoidoissa ja palveluissa jo nykyään arvioidaan henkilön terveyttä selvitytyä leikkauksesta tai muusta hoidosta, henkilön kykyä huolehtia kuntoutuksesta ja niin edelleen. Näihin arvioihin liittyy vahvasti ihan ulkopuolinen arvio henkilön toimintakyvystä. Sitten jos tulet hoitoon vähän huonosti pidetyn näköisenä (hiukset, vaatteet jne) niin sinulla arvioidaan olevan huono elämänhallinta ja tällä on suuri vaikutus moniin hoitoihin.
Terveydenhuolto hyvin tehokkaasti estää huono-osaisia saamasta hoitoa ja taustalla on kustannus-hyöty ‑analyysi.
Jos “julkisten palveluiden käyttöön” siis lasketaan mukaan tulonsiirrot niin olisin erittäin yllättynyt jos suurimpia julkisten palveluiden käyttäjiä eivät ole hyvätuloiset. Hyvätuloiset elävät pidempään kuin alemmat tuloluokat, kouluttautuvat pidemmälle ja eläkepäivillään saavat suurta eläkettä (ja pitkään). Myös varmastikin käyttävät tosiaan infrapalveluita monipuolisemmin mitä alemmat tuloluokat (esimerkiksi omakotitalokaavalle rakentaminen).
Onpa kummallinen tulos. Mahtaako tämä perustua (lähes) kokonaan siihen, että kotimaankielisen ja vieraskielisen väestön ikärakenne on niin erilainen, ekat vanhoja ja tokat nuoria, noin yksinkertaistaen? Tässä on laskettu eläkkeet tulonsiirroiksi, toisaalta nuorten koulutuksesta aiheutuvia kuluja ei ole huomioitu mitenkään.
Maahanmuuttajien edullisuus johtuu juuri siitä, että heistä niin suuri osa on työikäisiä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d2acc710-2121–4ec1-8066-ed54c998601c “Kanniaisen mukaan ”nämä tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti sen, että maahanmuuton talousvaikutuksia ei voida arvioida käsittelemällä maahanmuuttoa homogeenisenä ilmiönä”.“Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta, Afganistanista ja Pakistanista saapuneiden maahanmuuttajien nettovaikutus oli negatiivinen kaikissa ikäryhmissä, myös työikäisissä.”
Ei voikaan käsitellä yhtenä ryhmänä, mutta kun perussuomalaiset näin tekevät, heidän argumentteiinsa vastataan niin kuin he sen sanovat. Kun perussuomalaiset esimerkiksi kauhistelevat maahanmuuttajien määrää he laskevat laskevat mukaan kaikki maahan muuttajat. Nöäin teki viimeksi heidän ensimmäinen varapuheenjohtajansa sanoessaan, että Suomi ei tarvitse työperäistä maahanmuuttoa, koska on meitä ennenkin ollut vain kolme miljoonaa.
Kyllä mutta kyllä tässä positiivisessa käännetyssä tutkimuksessa nyt leiskahtaa tarkoitus ihan selvästi: koska luvut ja tulokset on todella karut kun verrataan tiettyihin alueisiin, otetaan kokonaisjoukoksi yleisryhmä vieraskieliset johon saadaan mukaan mm. eurooppalaiset, ja niinhän saadaan homma näyttämään paremmalta.
Sivupolku. Mitä tulee ajatukseen kolmen miljoonan suomalaisen Suomesta, niin luulisi juuri sen olevan varsinkin Vihreän puolueen tavoite jos minkä.
Mitä vähemmän ihmisiä täällä, sitä enemmän luonnolle ja myös ihmisille tilaa, ja vähemmän resurssikulutusta.
Itse ainakin kannatan vahvasti sekä kolmen miljoonan Suomea että kolmen miljardin maailmaa ja persu en ole — korkeintaan joissakin harvoissa asiakysymyksissä taktisesti puoli minuuttia äänestyskopissa, ja tuskin sielläkään.
Vihreiden uutta rentoa asennetta väestön suhteen eli ns. evankeliumia väestönkasvun alenemisesta joudumme globaalisti odottamaan ainakin 30–40 vuotta ja väestön painumista alle viidenkin miljardin ehkä 150 vuotta.
Verrokki suoraan sellaiselle rennolle denialismille, että emme ottaisi ilmastonmuutosta vakavasti ja suhtautuisimme siihen siten, että kyllä sen se Gaia — vai mikä se nyt oli — itse itsensä korjaa jos syytä on.
Miten perussuomalaiset tähän liittyvät? Kai maahanmuutosta voi keskustella faktapohjalta ihan muuten vaan.
Tässähän se tuli. Tarvittiin ”tutkimus” joka osoittaisi ikävien persujen olevan väärässä.
Sitten ihmetellään kun ihmisiltä katoaa luottamus instituutioihin.
Nimimerkki Hannulle kommenttina että Vesa Kanniaisen tutkimus rajoittuu vain humanitaarisiin maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin . Ja kyseinen tutkimus oli tehty seitsemässä mussa Euroopan maassa ja kohderyhmät olivat samoja.
Toisaalta tulorajat pitävät paremmin taseen plussalla. Maahanmuuttajien on ahkeroitava ja suomityötön voi passivoitua. Tarkoitus onkin että saamme tänne yritteliäät. Mutta miten saada muukin suomi liikkeelle?
Luin kyseisen julkaisun pääpiirteissään.
Maahanmuutto on saatu keinotekoisesti taloudellisesti positiiviseksi tarkastelemalla maksettujen verojen suhdetta vain tulonsiirtoihin, jotka ovat vain osa maahanmuuton kustannuksista. Kirjoittajien laskelma ei siis huomioi lainkaan monia pelkästään maahanmuuttajista aiheutuvia hyvin merkittäviä kuluja, kuten vastaanottokeskukset ja tulkkaukset. Nämä kustannukset liittyvät yksinomaan maahanmuuttoon ja tulee ehdottomasti huomioida ja muitakin vastaavia kustannuksia on.
Toiseksi on tehty silmäkääntötemppu, jolla kotimaisia kieliä puhuvat on saatu 5 miljardin taloudelliseksi taakaksi isojen tulonsiirtojen vuoksi. Kirjoittajien silmänkääntötemppu kotimaisen väestön 5 miljardia pienemmästä verojen maksusta verrattuna saatuihin tulonsiirtoihin paljastuu seuraavasta julkaisun lainauksesta:
“Kotimaisen väestön tulonsiirroista valtaosa eli 35,4 miljardia euroa (74 prosenttia) meni eläkeläisille, …”
Verovaroin rahoitetaan kuitenkin vain osa eläkkeistä (eli Kelan maksamat 2,7 miljardia), jolloin luonnollisesti ei-verovaroin rahoitettavia eläkkeitä ei tule laskea mukaan verrattaessa maksettuja veroja ja saatuja tulonsiirtoja. Tämä väärä laskutapa vie pohjan koko tutkimukselta, vaikka sisältääkin muuten hyödyllistä tietoa. Kotimainen väestö maksaa siis yli 30 miljardia enemmän veroja kuin saa oikeita tulonsiirtoja.
Toinen silmänkääntötemppu koskee erilaisia rajauksia siitä, ketkä on laskettu mukaan,
lainaus julkaisusta: “Ne, joiden oleskelulupaprosessi on kesken, eivät kuulu maassa asuvaan väestöön eivätkä he ole myöskään tässä tarkastelussa mukana. Esimerkiksi
suuri osa Ukrainasta tulleista ei vielä kuulu maassa asuvaan väestöön.”
Em. rajauksen vuoksi iso joukko selviä kustannuksia valtiolle, kunnille ja Kelalle aihettavia maahanmuuttajia kustannuksineen on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.
Kyllä työeläkkeen rahoitetaan veroiksi lasketuin maksuin. Työeläkemaksujen maksaminen ei ole vapaaehtoista.
Suomalaisten työeläkemaksut lasketaan kokonaisveroasteeseen. Työssäkäyvät maksavat eläkemaksuillaan eläkeläisille maksettavat eläkkeet, eli aivan kiistaton tulonsiirto kyseessä.
Eli tutkimuksessa sanottiin aivan oikein.
Julkaisu ei ole johdonmukainen eläkkeiden osalta.
Sivu 25: “Vuonna 2023 kotimaisia kieliä puhuvat saivat veronalaisia tuloja 157 miljardia euroa, josta he maksoivat tuloveroja 42 miljardia (veroprosentti 26,4).”
Jos saadut eläkkeet lasketaan veroiksi, niin silloin nämä itse kunkin työntekijän maksamat eläkemaksut olisi pitänyt laskea heidän maksamiinsa veroihin. Näin ei ole kuitdnkaan tehty vaan maksetuiksi veroiksi on laskettu vain tuloverot.
Äkikseltään olen samaa mieltä. Toki tämä ei nähdäkseni muuttaisi lopputulosta siinä mielessä, että maahanmuuttajat olisivat silti suurempia nettomaksajia (kaikki maksavat niitä eläkemaksuja eikä maksuissa ole progressiota). Mutta muuttaisi toki sitä että kaikki työssäkäyvät ovat suuria nettomaksajia, mutta maahanmuuttajat edelleen suurempia mitä kantaväestö.
Mutta, eläkkeet toki ovat monimutkainen kuvio. En esimerkiksi ole varma että jos joku käy Suomessa tekemässä töitä vaikka 5v, ja maksaa työeläkemaksuja ja muuttaa sen jälkeen pysyvästi takaisin lähtömaahansa, saavatko tälläiset henkilöt käytännössä työeläkettä sitten omaan kotimaahansa kun suomalainen eläkeikä koittaa? Saadaanko näitä ihmisiä edes tavoitettua kun eläkeikä koittaa?
Lisäksi eliniänodote riippuu Suomessa vahvasti sosioekonomisesta asemasta, eli pienillä tuloilla olevat kuolevat verrattain nuorena ja ovat helposti nettomaksajia, ja suuria tuloja ja eläkettä saavat helposti nettosaajia. Nettomaksaja/saaja on siis erittäin vaikea määritellä ja riippuvainen todella monista muuttujista.
Mutta noin ylipäätään tämä tutkimus ei itseäni aivan hirveästi vielä vakuuta lopullisena totuutena, eikä ole vakuuttanut mikään mukaan mitä olen nähnyt (tosini olen nähnyt vielä surkeampia yrityksiä kyllä). Koko kuvio on niin tolkuttoman monimutkainen että se vaatisi todella kattavan analyysin ja siltikin tulos olisi varmasti täynnä epävarmuuksia.
Arkijärjelläkin selkeää nyt kuitenkin on että työntekijät jotka tulevat tänne valmiiksi koulutettuina ja muutenkin varmistettuihin työpaikkoihin (työperäinen oleskelulupa) ovat aivan tolkuttoman suuria nettomaksajia. Heidänhän koko maassaoleskelunsahan perustuu työntekoon, ja 3kk tauko tarkoittaa karkoitusta. Ei siinä paljon ehdi vaikkapa ansiosidonnaisesta nauttia ennenkuin tulee potkut takalistoon! Palkasta kyllä maksetaan ne työttömyysvakuutusmaksut joilla sitä ansiosidonnaista pitäisi saada, paitsi että eipä sitten saakaan.
Osalla on vieläpä B‑tason oleskelulupa joka ei edes oikeuta sosiaaliturvaan, eli he maksavat kaiken olemisensa omista taskuistaan.
Sivu 25: “Vuonna 2023 kotimaisia kieliä puhuvat saivat veronalaisia tuloja 157 miljardia euroa, josta he maksoivat tuloveroja 42 miljardia (veroprosentti 26,4).”
Jos “työeäkkeet rahoitetaan veroiksi lasketuin maksuin”, niin silloin nämä itse kunkin työntekijän maksamat maksut olisi pitänyt laskea heidän maksamiinsa veroihin. Näin ei ole kuitdnkaan tehty vaan maksetuiksi veroiksi on laskettu vain tuloverot.
Et ota kantaa selvästi vain maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin kuten vastaanottokeskeskuksiin, jotka on keinotekoisesti jätetty pois vieraskielisten aiheuttamista kustannuksista?
Samoin et ota kantaa noihin keinotekoisiin rajauksiin, joilla lasekelmista on jätetty pois satoja tuhansia vieraskielisiä, eniten ukrainalaisia?
Tuomo Huuskoselle kommenttina että vastaanottokeskuksien kustannukset tulevat siitä että kuinka pitkään ihmisiä pidetään siellä ennen kuin heidän turvapaikkapäätös on joko hyväksytty tai hylätty. Oletko myös sitä mieltä että ukrainalaisille pitäisi antaa jonkinlainen lyhytaikainen oleskelulupa jonka jälkeen heidän on palattava takaisin Ukrainaan eli keskelle sotaan joka jatkuu edelleen? Voin vain kuvitella kuinka Venäjällä tästä otetaan propaganda mielessä se näkökulma että ukrainalaiset eivät todellisuudessa kiinnosta Suomea ja suomalaisia vaan pelkästään kyseessä on lännen tekopyhyys. Eihän todellisuudessa asia ole näin mutta tilanne olisi samanlainen efekti mihin Kimmo Kiljunen joutui kun hän A‑Studiossa viime vuonna syytti hallitusta Suomen kansainvälisen aseman vaarantamista koska hallituksessa oli eri mieltä Ukrainan humanitaarisesta tuesta ja sanoi että tämäkin erimielisyys on nostettu uutisoinnissa Venäjän mediassa mutta ei kestänyt kauan kuin Kiljunen itse joutui eroamaan ja Venäjän media otti siitä ilon irti.
Ei uktainalaisia pidä palauttaa ainakaan niin kauan kuin sota kestää. Ja sen jälkeenkin voivat minun puolesta jäädä maahan.
Mutta kyllä heidän kustannuksesnsa pitää ottaa mukaan laskelmiin, kun puhutaan koko maahanmuuton kustammuksista.
Ja laskelmiin pitää ottaa ehdottomasti ne monet vain maahanmuutosta johtuvat kustannykset kuten vastaanottokeskukset, tulkkaukset jne. Muu on tahallista harhaanjohtamista.
Toisaalta pitäisi ehdottomasti erotella erilaisten maahanmuuttojen kustannukset. Työperäinen maahanmuutto on tarpeen, mutta humanitaarinen maahanmuutto pitää minimoida, koska juuri se maksaa ja aiheuttaa turvattomuutta ja heikentää koheesiota.
Soininvaara kirjoitti: “Niinpä arvioisin heidän [vieraskielisten] ollen vuonna 2023 julkisen talouden kannalta noin kolme miljardia euroa ylijäämäisiä, kun huomioidaan, että heistä on aiheutunut muitakin menoja kuin nuo tulonsiirrot.”
Ja tästä pitäisi olla iloinen?
Ihmetyttää yleinen lyhytnäköinen utilitarismi, jossa maahanmuuttajia tarvitaan kantasuomalaisten eläkkeiden maksajaksi ainakin siihen saakka, kunnes nykyiset pienentyvät ikäluokat ovat saavuttaneet hyvän kuoleman pitkän iän jälkeen. Olemme hiljaa hyväksyneet, että Suomi on siirtynyt saattohoitoon. Samalla kun pitäisi olla huolissaan ilmastonmuutoksesta, Venäjästä ja ties mistä, on nihilistisen yhdentekevää, ketä Suomessa asuu, kunhan on nettomaksaja.
Varsin vajavainen tämä tutkimus tosiaan on. Viimeksi tänään Hesarissa Valtiovarainministeriön Jukka Mattila toteaa ilmeisimmät puutteet, eli keskeisimpänä että vuoden aikaväli on aivan liian lyhyt ja että mukana on vain yksilöön kohdennettavia eriä.
Keskeisin viesti tutkimuksesta onkin lähinnä enemmän muistutus, kuin joku uusi selvinnyt asia: työikäiset ihmiset ovat nettomaksajia ja tämä pätee myös vieraskielisiin. Pätevyys tuskin on yllätys kenellekään muulle, kuin niille onneksi suht harvinaisille täysin umpimielisille rasisteille, joille kaikki ulkomaalaiset ovat aina ja iankaikkisesti vain kuluja vaikka faktat (facts, liberal bias) sanoisivat muuta.
Tutkimuksen huomioista ei seuraa, että kaikki maahanmuutto on julkistaloudellisesti (saati muutoin) hyvästä. Pikemminkin siitä seuraa johtopäätös joka on toki ilmeinen, mutta tulee lausua myös ääneen: julkistalouden kannalta paras vieraskielinen tulee maahan vasta hyvin koulutettuna nuorena aikuisena — ja poistuu maasta ennen eläkeikää, mielellään siten vielä että kovapalkkaisen ja perusterveenä eletyn työuran aikana hänelle on kertynyt vain niukkaa yrittäjäeläkettä!
Jälleen, jos tämä paperi on hyvä lähtökohta ja jos nettomaksajuus on keskustelulle keskeistä, niin aihe ansaitsee jatkotutkimusta. Kenties tutkijat tekevät jatkotutkimuksen, että mitkä ryhmät “vieraskieliset” ‑monoliitin sisällä (kieliryhmittäin, toimialoittain joilla töissä, alueellinen kohtaanto Suomessa, ikäluokittain, sukupuolittain jne) ovat tässä heidän katsannossaan milläkin vaikuttavuudella? Entä tarkempi eläketarkastelu? Välilliset verot ja työnantajamaksut? Saatetaan päästä käsiksi niihin ilmiöhin, jotka asiassa vaikuttavat.
On aivan ilmiselvää, että hyvin koulutettujen ja hyvin työllistävien (tai parhaimmillaan jopa muita työllistämään kykenevän veroja maksavan yrityksen perustamiskykyisten ja ‑haluisten) nuorten aikuisten maahanmuutto on todella edullista Suomelle lähes kaikin mahdollisin tavoin.
Blogisti on esittänyt järkeviä toimenpiteitä tulevan maahanmuuton järjestämiseen siten, että julkistalousaspekti tulisi huomioiduksi — ja muitakin positiivisia seikkoja sen mukana.
Maahanmuuttajat, vieraskieliset saati turvapaikanhakijat eivät ole keskenään samat ryhmät, eivätkä niputettavissa yhteen lokeroon tai johonkin monoliittikäsittelyyn. Tätä niputtamista pitäisikin keskusteluissa huolella välttää.
Ei tutkimuksilla kovimpien kansallisöyhöjen päätä käännetä kuitenkaan, niin ei niitä myöskään kannattaisi sinänsä kannatettaviin vaikuttamistarkoituksiin kovin ylätasoisina ja vuoden otoksina tehdä tai tuloksia isosti viestiä. Me muut ansaitsisimme monitasoisempia ja ennen kaikkea käytännönläheisempiä tutkimuksia.