Avainsana: siirtolaiset

Vieraskielinen väestö on Suomessa nettomaksaja

Pekka Myrskylä ja Sakari Kain­u­lainen ovat laske­neet vierask­ielisen väestön julk­istaloudel­lisen rasit­teen vuon­na 2023. Tulos oli poikkeaa suuresti siitä, mitä julkises­ta keskustelus­ta voisi päätel­lä. Vierask­ieliset mak­soi­vat vero­ja 225 M€ enem­män kuin sai­vat tulon­si­ir­to­ja. Koti­maisia kieliä puhuvil­la sal­do sen sijaan oli 5 000 M€ tappiolla.

Tutkimus on julka­istu Diako­nia-ammat­tiko­rkeak­oulun julka­isuna DIAK Puheen­vuoro 53. Tutkimuk­seen pääsee linkkiä klikkaamalla.

Vierask­ieliset ovat kyl­lä pieni­palkkaisem­pia kuin koti­maisia kieliä puhu­vat, mut­ta hei­dän työl­lisyysas­teen­sa (työllisiä/henkilö) on 61 %, kun se koti­maisia kieliä puhuvil­la on 50 %. Työl­lisyysaste on siis tässä las­ket­tu työl­lis­ten määrän suh­teena koko väestöön, ei vain työikäisi­in, mikä on tässä laskel­mas­sa rel­e­vant­ti tapa laskea. Vierask­ieli­sistä huo­mat­tavasti suurem­pi osa on työikäisiä, minkä vuok­si he ovat niin kan­nat­tavia julkisen talouden kannal­ta. Jat­ka lukemista “Vierask­ieli­nen väestö on Suomes­sa nettomaksaja”

Maahanmuuttajien pysyvyys

Suomen syn­tyvyys on pien­estä nousus­ta huoli­mat­ta mata­la, mikä tietää tule­vaisu­udessa suuria vaikeuk­sia työikäiselle väestölle, jon­ka pitäisi mak­saa ikään­tyneille eläkkeitä ja jär­jestää näi­den hoiva­palve­lut. Suomen tule­vaisu­ut­ta heiken­tää edelleen se, ettei nuorten suo­ma­lais­ten kan­na­ta ottaa tätä taakkaa kan­net­tavak­seen, vaan muut­taa pois maas­ta. Tyh­jenevä Suo­mi tarvit­see kipeästi siir­to­laisu­ut­ta, siis sitä, että tänne tul­laan töi­hin ja vero­ja mak­samaan. Asi­aa han­kaloit­taa se, että moni muukin maa tarvit­see siir­to­laisu­ut­ta. Siir­to­laisia ei ote­ta vaan saadaan.

Net­tomaa­han­muu­tos pitäisi olla vähin­tään 30 000 hen­gen tasol­la. Kos­ka Suomes­ta muute­taan myös pois, brut­tomaa­han­muu­ton on olta­va selvästi tuo­ta korkeampi – sitä korkeampi mitä use­ampi muut­taa pois.

Herkim­min pois muut­ta­vat ulko­maalais­taus­taiset. Huono jut­tu. Ensin investoimme hei­dän kotout­tamiseen­sa ja sit­ten he lähtevät, kun kotout­ta­mi­nen alkaa olla lop­pusuo­ral­la. Vaik­ka tilalle saataisi­in uusia, hei­dän kotout­tamisen­sa on aloitet­ta­va alus­ta. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jien pysyvyys”

Hyvinvointivaltion peräytymissuunnitelma (6/x) Siirtolaiset

Maa­han­muu­tos­ta käytävässä keskustelus­sa menevät ”pako­laiset” (human­itäärisin perustein maa­han otet­ta­vat) ja siir­to­laiset (työ- ja opiskelu­pe­rusteinen maa­han­muut­to) sekaisin. Näitä sekoit­ta­vat sekä maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jat että maa­han­muu­ton kan­nat­ta­jat. Nämä ryh­mät tulisi kuitenkin pitää tiukasti eril­lään, kos­ka niitä koske­vat aivan eri säännöt.

Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei voisi ylläpitää, jos maa­han saisi kuka tahansa muut­taa ja pää­sisi välit­tömästi sosi­aal­i­tur­van piiri­in. En tiedä, kan­nat­taako sel­l­aista edes kukaan, mut­ta sanon tämän kuitenkin var­muu­den vuok­si keskustelun sel­ven­tämisek­si. Vaik­ka EU-maid­en välil­lä on peri­aat­teessa vapaa liikku­vu­us, se tarkoit­taa, että maa­han saa tul­la hake­maan työtä, mut­ta työt­tömyys­tur­van saa sinä vai­heessa koti­maas­taan. Uuden koti­maan sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta oltuaan töis­sä. Olen yrit­tänyt selvit­tää, kuin­ka kauan pitää olla töis­sä, mut­ta selkeätä vas­taus­ta en ole tähän saanut. Se taitaa olla tapaoikeutta.

Pako­laisek­si pääsem­i­nen on ihmis­ar­vokysymys, siir­to­laisek­si pääsem­i­nen ei ole. Jokaisel­la siir­to­laisia vas­taan­ot­taval­la maal­la on oikeus päät­tää kri­teereistä, joil­la siir­to­laisik­si pääsee.

Siirtolaisten pisteytys

Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tion peräy­tymis­su­un­nitel­ma (6/x) Siirtolaiset”