Maahanmuuttajien pysyvyys

Suomen syn­tyvyys on pien­estä nousus­ta huoli­mat­ta mata­la, että tietää tule­vaisu­udessa suuria vaikeuk­sia työikäiselle väestölle, jon­ka pitäisi mak­saa ikään­tyneille eläkkeitä ja jär­jestää näi­den hoiva­palve­lut. Suomen tule­vaisu­ut­ta heiken­tää edelleen se, ettei nuorten suo­ma­lais­ten kan­na­ta ottaa tätä taakkaa kan­net­tavak­seen, vaan muut­taa pois maas­ta. Tyh­jenevä Suo­mi tarvit­see kipeästi siir­to­laisu­ut­ta, siis sitä, että tänne tul­laan töi­hin ja vero­ja mak­samaan. Asi­aa han­kaloit­taa se, että moni muukin maa tarvit­see siir­to­laisu­ut­ta. Siir­to­laisia ei ote­ta vaan saadaan.

Net­tomaa­han­muu­tos pitäisi olla vähin­tään 30 000 hen­gen tasol­la. Kos­ka Suomes­ta muute­taan myös pois, brut­tomaa­han­muu­ton on olta­va selvästi tuo­ta korkeampi – sitä korkeampi mitä use­ampi muut­taa pois.

Herkim­min pois muut­ta­vat ulko­maalais­taus­taiset. Huono jut­tu. Ensin investoimme hei­dän kotout­tamiseen­sa ja sit­ten he lähtevät, kun kotout­ta­mi­nen alkaa olla lop­pusuo­ral­la. Vaik­ka tilalle saataisi­in uusia, hei­dän kotout­tamisen­sa on aloitet­ta­va alusta.

Valitet­tavasti pois muut­ta­vat ne, joi­ta eniten tarvit­semme, kos­ka juuri heil­lä on otta­jia muuallakin.

Pitäisi pyrk­iä siihen, että siir­to­laiset muut­ta­vat tänne pysyvästi, ja panevat lapsen­sa suo­ma­laiseen koulu­un. Lap­sista kas­vaa aikanaan suomea osaavia aikuisia, jot­ka täy­den­tävät heikkoa syntyvyyttä.

Kun maa­han muut­toa vas­tus­ta­jien katu­par­tiot kulke­vat ratikois­sa ja metrois­sa ja kiusaa­mas­sa maa­han­muut­ta­jien lap­sia ja kysymässä, mik­si nämä eivät muu­ta takaisin sinne, mis­tä tule­vat, he eivät onnis­tu karkot­ta­maan Suomes­ta niitä, joi­ta he eniten halu­aisi­vat karkot­taa, kos­ka nämä ovat vaaran­ta­neet henken­sä, jot­ta että ovat Suomeen päässeet. Nämä katu­par­tiot karkot­ta­vat niitä, joil­la on varaa vali­ta. Tästä syys­tä Suomes­sa erit­täin hyvin men­estynyt maa­han­muut­ta­ja, Umayya Abuhan­na muut­ti lapsi­neen Suomes­ta Alanko­mai­hin-Olen edelleen siitä hyvin harmissani.

Istu­va hal­li­tus on tehnyt paljon lyhen­tääk­seen maa­han­muut­ta­jien Suomes­sa viet­tämää aikaa eli nopeut­taak­seen hei­dän kiertoaan.

Ei lapsia, ei puolisoa

Kun fil­ip­pi­iniläiset hoita­jat joutu­vat jät­tämään lapsen­sa koti­mai­hin­sa, ei pitäisi yllät­tyä siitä, että useim­mat he suun­nit­tel­e­vat palaa­vansa las­ten­sa luo kerät­tyään Suomes­sa tarpeek­si rahaa. Tässä Suo­mi ei menetä vain pere­htyneitä hoita­jia vaan myös lap­sia, jot­ka voisi­vat käy­dä suo­ma­lais­ten koulun ja valmis­tua tuot­taviksi kansalaisik­si. Jostain syys­tä laskemme, ettei tämä ole Suomelle kan­nat­tavaa. Laskel­mas­ta jätetään jostain syys­tä pois se, että lapset kas­vat aikuisik­si ja menevät töihin.

Ei Suomessa yli laskusuhdanteen.

Ei ole eri­tyisen houkut­tel­e­vaa, että laskusuh­dan­teen yllät­täessä on tarkoi­tus heit­tää ulko­maalaiset pois maas­ta, kun näi­den työt­tömyys on jatkunut kolme kuukaut­ta. Joil­lakin eri­ty­isosaa­jil­la raja on kuusi kuukaut­ta. Se tarkoit­taa, ettei Suomeen kan­na­ta aset­tua pysyvästi, ei ostaa asun­toa eikä eri­tyis­es­ti pan­na lap­si­aan suo­ma­laiseen koulu­un. Täl­lä päästään eroon maa­han­muut­ta­jista, joil­la on varaa vali­ta, mihin men­nä, siis juuri niistä, joista mei­dän pitäisi pitää kiinni.

Kun Suomen raken­nus­tuotan­to on ajet­tu rahan säästämisek­si alas, kym­meniä tuhan­sia raken­nus­miehiä on muut­tanut pois Suomes­ta. Kun joskus taas halut­taisi­in alkaa rak­en­taa asun­to­ja, ei löy­dy rak­en­ta­jia. Pelkästään Helsinki­in muut­taa vuosit­tain 10 000 henkeä, joten asun­to­ja koh­ta taas tarvittaisiin.

En ole jak­sanut paneu­tua kun­nol­la laskelmi­in maa­han­muut­ta­jien kan­nat­tavu­ud­es­ta. Jonkin laskel­man kuitenkin kävin läpi. Se oli tehty aivan väärin. Siitä puut­tui pieni­palkkaisten mak­samista veroista merkit­tävin, eli arvon­lisävero. Siitä puut­tui­v­at myös verot niistä liike­toimin­noista, joi­ta hei­dän työn­sä mah­dol­lis­taa. Voi olla, etteivät Wolt-kuskien mak­samat vero riitä peit­tämään hei­dän tuot­tami­aan kus­tan­nuk­sia, mut­ta mukaan pitäisi laskea myös Woltin mak­samat verot ja muun muas­sa se, että moni rav­in­to­la men­estyy parem­min kuin voi myy­dä keit­tiön­sä kap­a­siteet­tia ulos eikä rajoit­tua vain siihen syöjämäärään, joka mah­tuu sisään ravintolaan.

Pitkä käsittelyaika on huono kilpailuvaltti

Vaik­ka nyky­isin hyväksymme osaavien ulko­maalais­ten pääsyn maa­han, päätök­sen­teko asi­as­ta kestää kovin kauan. Parhail­la tuli­joil­la on varaa vali­ta, mihin menevät. Pitkä epäti­etoisu­u­den aika ei juuri houkut­tele tule­maan Suomeen.

Sik­si esitimme Jus­si Pyykkösen kanssa pistey­tys­mall­ia. Hyvät piteet saa­vat voivat olla var­mo­ja maa­han pääsys­tä per­hei­neen ja oikeud­es­ta tehdä työtä Suomes­sa. Se tek­isi maas­tamme parem­man niiden silmis­sä, joi­ta eniten tavoittelemme.

74 vastausta artikkeliin “Maahanmuuttajien pysyvyys”

  1. Minus­ta jotain on pielessä, jos mei­dän pitää pähkäil­lä, miten saataisi joku muut­ta­maan tänne, ja miten vielä pysymään tääl­lä. Globaalis­sa maail­mas­sa Suo­mi on vielä vauras, puh­das ja tur­valli­nen maa, joka kyl­lä kel­paisi. Ilmeis­es­ti teemme rasis­mis­samme ja byrokra­ti­as­samme kaiken niin väärin, että maa­han­muu­tos­ta ei ole meille avuksi.

    Tois­tan ajatuk­seni siitä, että Suo­mi tarvit­see alku­un noin miljoona ulko­mail­la syn­tynyt­tä työikäistä ihmistä. Tämä on ain­oa keino edes unel­moi­da siitä, että meil­lä on mah­dol­lisuuk­sia ylläpitää sosi­aal­i­malliamme, ja sil­lä saavutet­tua yhteiskun­ta­rauhaa. Jos väestöraken­net­ta ei oikaista, jär­jestelmämme rom­ah­taa, ja kansa pää­tyy vielä kaduille. Siinä vai­heessa lop­utkin vau­raim­mista häipyvät jaloista.

    1. Jos palka­nsaa­jan mak­su­voima ei kas­va ja muual­la kas­vaa — näin jo 10 vuot­ta — sil­loin kyl­lä niin mei­dän vähien nuorten kuin tänne tuli­joiden harki­ta mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Jo Ruot­sikin tuo parem­mat tulot ja olot ja bonuk­se­na naa­puri­maana Suo­mi pusku­ri­na Venäjää vas­taan. Siel­lä asuu monel­la jotain sukua tai tut­tu­ja jo.

  2. Ilkeä sanoa, mut­ta eläk­keet pitää alkaa ker­ryt­tää itselleen jol­lain jär­jestelmäl­lä, eikä mak­saa takau­tu­vasti . Ihan pimeä sysee­mi on nykyinen.

    1. @ Pert­ti Salomaa

      taitaa ter­vey­den­huolto käy­dä kalli­imak­si nykyään kuin eläkejärjestelmä.

  3. Voisiko Soin­in­vaara tarken­taa, mitä karkoi­tus­par­tioi­ta tarkoi­tat, jot­ka päivys­tävät ylei­sis­sä kulkuneu­vois­sa ja kehot­taa maa­han­tunkeu­tu­jia muut­ta­maan koti­maa­hansa. Onko tämä saman­laista, kun Kir­si Piha näki nat­se­ja joka paikassa.

    1. Näitä nälee metrois­sa ja ratikois­sa aika usein. En tiedä onko kyse yksit­täi­sistä jul­luista vai jär­jestäy­tyneestä toiminnasta

      1. Asun metropy­säkin vier­essä ja matkus­tan usein julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä. En kuitenkaan koskaan ole näh­nyt yhtään katu­par­tio­ta tai muu­takaan maa­han­muut­to­vas­taista jär­jestäy­tynyt­tä toim­intaa julk­i­sis­sa liikennevälineissä.

      2. Lai­tatko kuvia par­tioista kun seu­raa­van ker­ran näet niin me muutkin osaamme tun­nistaa ne. Itse en ole ker­taakaan näh­nyt vaik­ka kul­jen Helsingis­sä julkisilla.

      3. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että itse kulken metrol­la Kiven­lahdes­ta jopa Itäkeskuk­seen asti ja enkä ole näh­nyt täl­laisia katu­par­tio­ta joista mainit­sit. Nämä katu­par­tiot oli­vat vajaat 10 vuot­ta sit­ten julk­isu­udessa mut­ta kato­si­vat kun poli­isi puut­tui tilanteeseen. Met­rossa humalaiset ja huumei­den käyt­täjät ovat kyl­lä lisään­tyneet ihan muu­ta­mas­sa vuodessa ja syynä oli var­maan pan­demi­an aiheut­ta­ma sosi­aa­li­nen eristäy­tymi­nen joka on nyt purkau­tunut sosi­aalisel­la levottomuudella

      4. Etkö ole koskaan näh­nyt tai kuul­lut kenenkään kovis­tel­e­van tum­mai­hoiselta lapselta, mik­si tämä ei palaa sinne, mis­tä on tullut?

      5. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että en ole henkilöko­htais­es­ti tör­män­nyt mihinkään täl­läiseen ilmiöön met­rossa jota kuvailit vaik­ka liikunkin paljon alueil­la jois­sa on ulko­maalais­taus­taisia. Joitain yksit­täisiä huutelijoi­ta on ollut paikalla mut­ta en ole tör­män­nyt jär­jestäyneeseen katu­par­tiotoim­intaan tai muuhun jengiläisyyteen.

      6. En tarkoit­tanut, että he liikku­si­vat mon­en hen­gen par­tioina vaan että täl­laista toim­intaa on. Niin taisit itsekin myön­tää olevan.

      7. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että olet aivan oike­as­sa siinä että maa­han­muut­ta­jat ja hei­dän lapsen­sa saa­vat kuul­la erit­täin ikävää har­jaus­ta var­maankin use­an ker­ran päivässä mut­ta täl­läi­nen toim­inta on yksit­täistä eikä niinkään järjestäytynyttä.

      8. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että arvon­lisäveron otta­mi­nen mukaan verokeskustelu­un on ihan hyvä lähtöko­h­ta mut­ta se on poikkeuk­selli­nen mui­hin veroi­hin kos­ka se on tasavero eli kaikille sama. Rikas, keski­t­u­loinen ja köy­hä joutu­vat mak­samaan saman arvon­lisäveron ilman mitään kom­pen­saa­tio­ta. Juuri tästä syys­tä arvon­lisävero ei ole ver­tailukelpoinen vero

    2. Juuri näin. Ei tuol­laista maa­han­muut­ta­javas­taista toim­intaa ole ollut 90-luvun jäl­keen, jol­loin skine­jä oli. Soin­in­vaara on poli­it­tise­na kom­men­taat­to­ri­na tip­punut niin mon­es­ta kehi­tyk­ses­tä yhteiskunnassa…

      1. Näin täl­laisen tapauk­sen itse viimek­si viime vuon­na. Jos kysytte maa­han­muut­ta­jalap­sil­ta, onko hei­hin kohdis­tunut, useim­mat vas­taa­vat, että on.

      2. Nim­imerk­ki Joopa­joolle kom­ment­ti­na että skin­hea­d­it ovat alun­perin alakult­tuuria edus­ta­jia jot­ka ovat hyvin het­ero­geeni­nen poruk­ka kuten moni maa­han­muut­ta­ja yhteisö. Mis­tään homogeenis­es­tä yhteisöstä ei ole molem­pi­en kohdal­la kyseessä.

  4. Keskustelu on mielestäni hul­lua siinä mielessä, että kukaan ei uskalla puhua että jotain voisi tehdä myös ihan sen koti­maisen syn­tyvyy­den nostamiseksi. 

    Insen­ti­iv­itkö ei siinä pädekkään, kun kaikessa muus­sa insen­ti­iveil­lä on väliä?

    Suo­mi on syr­jäi­nen joten maa­han­muut­tostrate­gia vaikeampi toteut­taa (laadukas) kun taas Suomen etu­na tur­val­lisu­us, lap­siper­heelle hyvät olot tääl­lä ver­rat­tain lintukodossa. 

    Mut­ta jatku­vasti­han kiristämme insen­ti­iviä han­kkia lapsia.
    Per­hevero­tus pois­tet­tu, van­han­pi­ian verot pois­tet­tu, lap­sil­isää pääosin jatku­vasti (reaa­li­nen) laskettu.
    Korkovähen­nysoikeus poistettu. 

    Lapsen han­kkimisel­la on val­ta­va vai­h­toe­htoiskus­tan­nus. Lap­siper­heitä, lapsen han­kkimista tulee tämän vuok­si kom­pen­soi­da epäin­tu­iti­ivisenkin paljon.

    1. R:
      ” Keskustelu on mielestäni hul­lua siinä mielessä, että kukaan ei uskalla puhua että jotain voisi tehdä myös ihan sen koti­maisen syn­tyvyy­den nostamiseksi. ”

      Help­po­han se on sanoa että pitäisi ja help­po vaa­tia itselle mieluisia poli­ti­ikka­toimia, mut­ta mil­lä perus­teel­la ne toimi­si­vat? Syn­tyvyys on laskenut ihan kaikkial­la maail­mas­sa, eikä tois­taisek­si mis­sään ole saatu sitä nousu­un kuin vähäsen tai väliaikaisesti.

      Täl­lä het­kel­lä ei ole tietoa siitä, miten se onnis­tu­isi. Kaik­ki vain ehdot­taa niitä toimia, joi­ta kan­nat­taisi muutenkin. Oikeal­la ehdote­taan vero­jen alen­nuk­sia per­heille, vasem­mal­la tietenkin ilmais­palvelui­hin ja tukien laa­jen­tamista. Eli juuri samo­ja asioi­ta, joi­ta ajet­taisi­in vaik­ka syn­tyvyys olisi liian korkeaa!

      Ain­oa asia mikä on selvää, on syn­tyvyy­den nos­tamisen kalleus. Ei lap­sil­isän tuplaami­nen tai neu­vola­palvelu­iden kolminker­tais­t­a­mi­nen riitä mihinkään. Lisäk­si las­ten­saan­ti vähen­tää vielä työvoimaakin, kun jonkun se lap­si on vau­vavuon­na hoidet­ta­va. Van­hempainva­paa­ta saa yhteen­sä 320 arkipäivää eli vuo­den, sen aikaa van­hem­mat ovat yhteen­sä pois työstä (eivätkäsi­is gen­eroi verotulojakaan).

    2. Taisi edel­lis­es­tä kom­men­tista uno­htua kir­joit­taa se varsi­nainen johtopäätökseni:

      Kun syn­tyvyy­den nos­t­a­mi­nen on ker­takaikkises­ti kallista, mei­dän tulisi käyt­tää vain niitä toimen­piteitä, jot­ka tutk­i­tusti toimi­vat. Jos se olisi hal­paa, voitaisi­in sinne hol­va­ta rahaa ja saataisi­in siltikin riit­tävän suuria vaiku­tuk­sia aikaisek­si, mut­ta nykyisessä tilanteessa rahan käyt­tö vaikut­ta­mat­tomi­in toimen­piteisi­in on vastuuttomuutta.

      Jos­sain vai­heessa väestön­lasku var­maankin lop­puu, kun jäl­jel­lä on enää sem­moist­en ihmis­ten jälkeläisiä, jot­ka ovat halun­neet lap­sia. Meil­lä ei vain ole aikaa odotel­la tätä hetkeä.

  5. Keskeisin ongel­ma on töi­den puute,ihmiset muut­ta­vat pois kos­ka ei ole töitä eikä elinkeinoa. Samoin työt houkut­tel­e­vat osaa­jia maail­mal­ta. Toinen keskeinen ongel­ma on huolto­suhde ja velkaantuminen. 

    Investoin­tien ja palkkaamisen sijaan yri­tyk­set säästävät ja supis­ta­vat ja siirtävät tai myyvät toim­into­ja ulko­maille, ulko­maiset fir­mat taas eivät investoi Suomeen vaan lähi­maista lähin­nä Ruot­si­in, Tan­skaan tai Puolaan.

    Taloudel­liset ja poli­it­tiset ratkaisut kaikki­in noi­hin ongelmi­in löy­tyvät mielestäni oikeis­to­lais­es­ta poli­ti­ikas­ta. Ja tarkoi­tan nyt taloudel­lis-oikeis­to­laista lib­er­aalia poli­ti­ikkaa. Sel­l­aista jos­sa yri­tys­ten on help­po palkata ja irti­sanoa tarpeen mukaan. Sel­l­aista yhteiskun­taa jos­sa kan­nat­taa yrit­tää ja investoi­da, ja kerätä pääo­mia. Ja sel­l­aista yhteiskun­taa, joka kan­nus­taa kaikissa tilanteis­sa tekemään töitä ja hakeu­tu­maan töi­hin, ei elämään eri­laisien tukien ja palvelu­iden varassa.

    Suo­mi on minus­ta vel­lonut jo 20 vuot­ta men­neen maail­man rak­en­teis­sa ja ne normin­purkutalkoot ja työ­markki­noiden uusimiset on jätet­ty tekemät­tä tai tehty väärin. Nykyi­nen hal­li­tus on yrit­tänyt edes vähän jotain, mut­ta samal­la siel­lä on näkynyt vah­vasti tietyn­lainen per­su-ide­ologi­nen idi­o­tis­mi joka lähin­nä pilaa talouskasvun edellytyksiä.

  6. Se, että osa Suomeen tule­vista maa­han­muut­ta­jista pois­tuu muualle kotout­tamis­vai­heessa ei vält­tämät­tä ole huono asia: kaik­ki tänne tule­vat eivät sopeudu yhteiskun­taamme ainakaan sen tuot­taviksi jäseniksi. Mitä nopeam­min he itse havait­se­vat tämän, sen parempi.

    Oikea suhde lie­nee sama kuin muus­sakin rekry­toin­nis­sa: kun val­it­semis­pros­es­si on kun­nos­sa (pisteytys+haastattelu), niin noin 80 pros­ent­tia tuli­joista sopeu­tuu. Lop­ut 20 pros­ent­tia ovat “virherekry­toin­te­ja”, joiden lähtö muualle on molem­min­puo­li­nen etu. Työn­tek­i­jöi­den palkkauk­ses­sa on käytössä koeai­ka syystä.

  7. Perusk­oulu- ja päivähoito­jär­jestelmämme alkaa saka­ta, kun vain pieni osu­us lap­sista puhuu äidinkie­lenään suomea (yleisem­min: koti­maisia kieliä). Sik­si vierask­ielisen net­tomaa­han­muu­ton ei tulisi olla suurem­paa kuin suomenkielis­ten syn­tyvyys. Jos suomenkielisiä syn­tyy tule­vaisu­udessa entistä vähem­män, olisi myös net­tomaa­han­muu­ton vähen­nyt­tävä vastaavasti.

    Aja­tus kansankun­nan alhaisen syn­tyvyy­den kor­vaamis­es­ta maa­han­muu­tol­la ei ole kestävä, kos­ka kaik­ki kansakun­nat eivät voisi tehdä samoin. Kestämät­tömään ajatuk­seen ei pidä tart­tua. On parem­pi kek­siä muu­ta heti eikä vas­ta joskus myöhemmin.

    1. Aika ajatel­la
      ” Aja­tus kansankun­nan alhaisen syn­tyvyy­den kor­vaamis­es­ta maa­han­muu­tol­la ei ole kestävä, kos­ka kaik­ki kansakun­nat eivät voisi tehdä samoin.”

      Mik­si mei­dän pitäisi mure­htia jo etukä­teen tätä niiden puoles­ta, joil­ta se ei onnistu?

      1. Kyse on johdon­mukaisu­ud­es­ta, ei niinkään mure­htimis­es­ta. Idea on sama kuin Kan­tin kat­e­gorises­sa imperatiivissa.

      2. Kysymys ei todel­lakaan ole johdon­mukaisu­ud­es­ta, vaan kyseessähän on argu­men­taa­tiovirhe. Siitä mitä kaik­ki maat eivät voi yhtä aikaa tehdä, ei mitenkään voi päätel­lä, mitä mei­dän tulisi tehdä.

        Kaik­ki maat eivät voi pumpa­ta itse omaa öljyäkään (vaikka­pa Suo­mi), mut­ta en ole näh­nyt yhdenkään maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jan käyt­tävän tätä perustet­ta sähköau­toi­hin siir­tymistä. Pikem­minkin päin­vas­toin. Eikä kaikil­la maail­man mail­la ei voi olla kaup­pataseen yli­jäämää, silti moni siihen pyrkii että meil­lä olisi.

        Tämä on vain yksi esimerk­ki niistä tyh­mistä argu­menteista, joil­la perustel­laan maa­han­muu­ton vas­tus­tamista. Voisit vain suo­raan ker­toa sen todel­lisen mielip­i­teesi, että kun tänne ei ole tar­jol­la riit­tävän valkoi­hoista porukkaa, niin ei sit­ten kan­na­ta ottaa ketään.

      3. Syltty/Syktty, onhan se jo nyt selvää, että syn­tyvyy­den kor­vaami­nen maa­han­muu­tol­la ei ole kestävä toim­inta­malli – niin mon­es­sa ver­taises­sa val­tios­samme syn­tyvyys on uusi­u­tu­mis­ra­jan ala­puolel­la. Eli tuol­la toim­inta­mallil­la ei pitkälle pörk­itä. Se ei siis ole mikään kestävä ratkaisu. Viimeistään nyt olisikin aika tuumia, mikä olisi kestävä ratkaisu. 

        Ihon­väri ei liity tähän argu­ment­ti­in. Mut­ta jos sen väk­isin halu­at mukaan, niin voit pohtia esim. geneet­tisen mon­imuo­toisu­u­den hyö­tyjä ihmiskun­nalle pitkäl­lä aikavälil­lä. Jos sekoit­tumi­nen on nopeam­paa kuin eriy­tymi­nen, mon­imuo­toisu­us voi kärsiä.

  8. Pistey­tys­tä maa­han­tuli­joille voisi kan­nat­taa jos sitä kaut­ta todel­lakin valikoitaisi­in oleskelulu­paan oikeutetut. Muus­sa tapauk­ses­sa­han se muo­dostaisi vain uuden väylän entis­ten rin­nalle tul­la Suomeen ja siten avit­taisi vihreää unel­maa kor­va­ta suo­ma­laiset kehitysmaalaisilla.

    Kun muis­te­taan että vuosi­t­u­lo­jen on huidelta­va lähempänä kolmeakym­men­tä tuhat­ta ennen kuin henkilö muut­tuu yhteiskun­nan kannal­ta net­tomak­sa­jak­si, on se rima työlu­van hak­i­jalle asetet­ta­va aika korkealle. Tai jos parem­pia lasken­takri­teere­jä löy­tyy, niin lyötäköön ne pöytään järkevän tason määrittämiseksi.

    Edelleen löy­tyy kyl­lä helpom­piakin tapo­ja kuin mas­samaa­han­muut­to helpot­taa net­toveron­mak­sa­jan alati raskaam­mak­si käyvää taakkaa. Pelkästään muut­ta­mal­la sosi­aal­i­tur­va kansalais­pe­rusteisek­si, jol­lainen se maail­mal­la tup­paa ole­maan, saadaan pari mil­jar­dia rahaa vuodessa vaik­ka sit­ten van­hus­ten­hoitoon. Edelleen mil­jar­di­en ohjaami­nen EU:n kaut­ta etelän rikkaiden maid­en vero­taakan pitämiseen mata­lana saisi puolestani lop­pua. Maail­man suurimpi­in lukeu­tu­va julki­nen sek­tori ansait­see tul­la trimmatuksi.

    Kun veroaste on saatu kil­pailukykyisek­si kil­pail­i­ja­mai­hin näh­den, ei osaa­jien saami­nen ja maas­sa pitämi­nen enää ole ongelma.

    1. Val­ot­ta­ja
      ” Kun muis­te­taan että vuosi­t­u­lo­jen on huidelta­va lähempänä kolmeakym­men­tä tuhat­ta ennen kuin henkilö muut­tuu yhteiskun­nan kannal­ta nettomaksajaksi,”

      Mil­laiseen laskel­maan tämä perustuu?

      Ainakin Suomen perus­tan laskel­mat ovat niin tarkoi­tushakuisia, ettei niil­lä tee mitään. Niis­sä saate­taan vyöryt­tää mm. maan­puo­lus­tuk­sen kus­tan­nuk­sia maa­han­muut­ta­jille, jätetään alvit laske­mat­ta ja sotke­taan tarpeen tullen työperäi­nen maa­han­muut­to kaik­keen muuhun.

      1. Onko teil­lä parem­paa arvio­ta sille, mis­sä menee “net­tomak­sa­jan” raja? Jos­sain­han se kuitenkin menee.

      2. Kysyin ChatGPT:ltä. Se las­ki ja yhteen­veti näin:

        — Ilman ALV:tä → neu­traali palk­ka ~5 000 €/kk
        — ALV ja muut kulu­tusverot huomioiden → neu­traali palk­ka ~3 800–4 200 €/kk

      3. AA: Onko­han Chat­ti­bot­ti ottanut huomioon, että iso osa tuloista menee ALVit­tomaan vuokran­mak­su­un, tulo­jen­palau­tuk­seen ja West­ern Union­in kaut­ta ouagadougouhun?

        Toimi­va ratkaisu ei ole min­imi­palk­ka, vaan min­imivero­tus maa­han­muut­ta­jille. 2,5k€ per kk olisi ok. Reilu kansalaisu­us taas mak­saisi infra- ym. osu­us­mak­suina jotakuinkin 200k-1M.

  9. Voiko tosi­aan olla niin, että van­hene­va yhteisö suun­nit­telee elinkelpoisuuten­sa sen varaan, että nuori väestö saa­puu muual­ta? Tun­tuu antau­tu­miselta sen tosi­asian edessä, että oma syn­tyvyys on rom­ah­tanut eikä sille osa­ta tehdä mitään. Mikä on keikaut­tanut asi­at ns. luon­nol­liselta tolalta?

    1. Halu­aisin nyt vih­doinkin kuul­la, mitä ihan konkreet­tis­es­ti pitää tehdä, että nuo kan­ta­suo­ma­laiset rupea­vat tekemään urakalla niitä lap­sia, joi­ta ei nyky­isin synny.

      -abort­tikiel­to
      ‑ehkäisyvä­linei­den myyntikielto
      ‑val­ta­va palkkio jokaiselle synnyttäjälle
      ‑18 vuo­den mak­su etukä­teen jokaises­ta syn­nyte­tys­tä kan­ta­suo­ma­lais­es­ta laps­es­ta, jos isä ei halu­akkaan osal­lis­tua? Miesten­hän pitää palvel­la 6–12kk, syn­nyt­tävän naisen ainakin 18 v.
      ‑val­tion siit­to­la, jos­ta vau­vat val­tion hoito­laan ja tulok­se­na saadut arjalaiset val­tion hoitoloihin? 

      Jos teil­lä on parem­pia ideoita niin antaa tul­la. Ja kiitos, ei hölinää lap­sil­isän 10 % korotuksista.

      1. Tässä muu­ta­ma point­ti: 1) Opet­tavaisia sat­u­ja lap­sille ja tari­noi­ta nuo­rille (mm. kuin­ka löy­de­tään nuore­na kestävä parisuhde). 2) Normia luovia pääkir­joituk­sia ja fea­ture-jut­tu­ja val­ta­me­di­as­sa. 3) Vero­tuk­sen virit­tämistä niin, että las­ten saami­nen ja onnis­tunut kas­vat­ta­mi­nen paran­taa omaa eläketurvaa.

      2. Aika ajatel­la

        Eli ei tehdä mitään sel­l­aista, jol­la voisi olla vaikutusta.

      3. Sylt­ty, mis­tä tiedät, ettei noil­la ole vaiku­tus­ta? Nehän muokkaa­vat nuorten halua ja mah­dol­lisuuk­sia saa­da lapsia.

  10. No minä en ole näh­nyt koskaan ja käytän vain julk­isia ja erit­täin paljon juuri ratikkaa. Huhu­ja vaan … ei fak­taa. Täl­laista ei pitäisi levit­tää ilman kun­non todisteita 

    Mut­ta joo myös korkea vero­tus karkoit­taa ne maa­han­muut­ta­jat joi­ta tarvi­taan. Etenkin kun se vero­helpo­tus. Parin vuo­den jäl­keen loppuu 

    Mei­dän elin­ta­son ylläpi­to on todel­la kallista ja vasem­mis­tovihreät halu­aa kaataa vain lisää kulu­ja jotain tien­aavalle. Jos on rahaa jonkin ver­ran suo­mi ei ole se oikea val­in­ta. Ovet auki vaan amerikkalaisille nyt, he ei tuki­aisia odota. 

    Koulut ja opin­not yliopis­tossa takaisin suomek­si, eihän englan­niksi opiskel­e­va ikinä kieltä opi. Vai pitääkö Suomes­ta tehdä englan­ninkieli­nen? Ja onko suo­mi enää suo­mi jos kieli heit­etään roski­in. On kestämätön­tä että joka kielel­lä pitää tul­la palvelua

  11. Suomes­sa on sekä vetovoima- että työn­tövoi­matek­i­jöitä maa­han­muut­toon. Työn­tövoi­matek­i­jät voidaan jakaa edelleen niihin joi­hin on hyvin vaikeaa tai mah­do­ton­ta saa­da muu­tos­ta, ja niihin joi­hin olisi toivei­ta saa­da aikaan jopa muu­tos vetovoi­matek­i­jäk­si. Kolme työn­tövoi­matek­i­jää joi­hin en usko saata­van muu­tos­ta jär­jel­lisessä ajas­sa ovat 1) Kylmä ja pimeä ilmas­to. 2) Muukalais­vas­taisu­us. 3) Kireä tulovero­tus. Ener­gia on hyvä lait­taa siihen mihin olisi jotain toivoa saa­da muu­tos­ta, ja kolme täl­laista työn­tövoi­matek­i­jää oli­si­vat mielestäni 1) Outo kieli. Ote­taan englan­ti muiden viral­lis­ten kieliemme rin­nalle. Näin on tehnyt mm. Mal­ta ja Sin­ga­pore. 2. Mata­lasti rankatut yliopis­tot. Tähtäimeen saa­da Top-10 rankat­tu yliopis­to Suomeen. Toisi Suomeen opiske­li­joi­ta sekä houkut­taisi teol­lisu­ut­ta. 3. Päi­hde­poli­ti­ik­ka. Lib­er­al­isoidu­taan ja vapaute­taan hamp­pu päi­hdekäyt­töön. Näin on tehnyt mm. Sak­sa ja Malta.

  12. En pidä harmil­lise­na että Umayya Abuhan­na lähti Suomes­ta. Hän medi­as­sa haukkui avoimesti suomen­ruot­salaisia ja oli sitä mieltä että ruotsin kie­len ase­ma viral­lise­na kie­lenä pitäisi lopet­taa. Toki suomen­ruotssalaiset eivät hän­tä ulos savus­ta­neet vaan ilmeis­es­ti kaipuu suureen suvait­se­vaiseen maail­maan. Opetelkoot sit­ten hollantia.

    1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Umayya Abuhan­nan lähtem­i­nen Suomes­ta taisi olla hänen henkilöko­htainen koke­mus johtuen hänen adop­ti­o­lapsen­sa taus­tas­ta joka jou­tui kuule­maan todel­la ikävää rasis­tista kie­lenkäyt­töä pääasi­as­sa Töölössä asuvil­ta (jos­sa Abu-Han­na itsekin tuol­loin asui) hiukan van­hem­mil­ta suomen­ruot­salaisil­ta nais­puolisil­ta asukkail­ta joille tum­mai­hois­es­ta on käytet­ty n‑sanaa jo kansank­oulus­ta alka­en kos­ka sil­loin tuo­ta sanaa käytet­ti­in ihan yleis­es­ti. Abu-Han­nan ase­ma ei ollut lop­pu­jen lopuk­si huono. Hän puhuu suomea täy­del­lis­es­ti ja on tehnyt pitkän työu­ran Suomes­sa ja on ollut jo pitkään Suomen kansalainen. 

      Tässä tuli hyvin esille kuin­ka Helsin­gin sisäl­lä suh­tau­mi­nen maa­han­muut­ta­ji­in vai­htelee hyvin paljon. Se on Helsin­gin sisäi­nen haaste. 

      Var­maan saman­lainen tilanne on Hol­lan­nis­sa. Siel­lä on alueel­lisia ero­ja muun muas­sa Ams­ter­damin ulkop­uolel­la olevas­sa maaseudulla.

  13. Tämä maa­han­muut­ta­jien sitou­tu­mi­nen uuteen koti­maa­hansa on se mikä itseäni on kovasti askar­rut­tanut. Ei niinkään per­su­jen pyrkimys tehdä köy­hempi­en maa­han­muut­ta­jien elämä tääl­lä han­kalak­si — vaik­ka sekin vaiku­tus on ole­mas­sa — vaan myös hyvin koulutet­tu asiantuntijaväki. 

    Koke­muk­seni mukaan useim­mat heistä, ymmär­ret­tävästi, suomen kie­len opiskelun sijas­ta investoi­vat taitoi­hin jot­ka laa­jen­ta­vat mah­dol­lisu­ut­ta saa­da uusi työ­paik­ka mis­tä hyvän­sä päin maail­maa. Mon­esti myös lapset on laitet­tu englan­ninkieliseen päiväkoti­in ja kan­sain­välisi­in koului­hin, ja pystyvät nos­ta­maan kytk­in­tä muun per­heen mukana.

    Tämä on markki­na­t­alouden kan­nat­ta­jalle teo­ri­as­sa ok, Suomen pitäisi olla houkut­tel­e­va ja kil­pailukykyi­nen ihan avoin­ten rajo­jen markki­noil­la. Ihmette­len­pä silti minkälainen joukkopako tapah­tuu jos Suo­mi esim. joutuu soti­laal­liseen kri­isi­in ja tääl­lä oli­joiden pitäisi venyä ja tehdä uhrauk­sia, ehkä rin­ta­malle lähtöön asti?

    Tiedän kyl­lä ainakin yhden toisen­laisenkin tapauk­sen, maa­han­muut­ta­jan jot­ka sanoo saa­neen­sa Suomelta niin paljon että hän aikoo jäädä pahankin paikan koit­taes­sa, vaik­ka sit­ten ase kädessä.

    Äitien ja isien tekemää 18 vuo­den mit­taista työ­panos­ta ja maa­han juur­rut­tamista ei voi hel­posti muil­la tavoil­la kor­va­ta. Sik­si minus­ta syn­tyvyy­den laskun syyt olisi vähin­tään yhtä tarpeel­lista tun­nistaa ja kor­ja­ta, kuin saa­da maa­han­muut­to suju­maan ja tuli­jat juur­tu­maan tänne.

    1. “Sik­si minus­ta syn­tyvyy­den laskun syyt olisi vähin­tään yhtä tarpeel­lista tun­nistaa ja kor­ja­ta kuin saa­da maa­han­muut­to suju­maan ja tuli­jat juur­tu­maan tänne”

      En voi muu­ta kuin taput­taa. Ker­ro vielä miten? Kukaan­han ei tuo­ta ole kai koskaan ennen huomannut.

  14. Ote­taan­pa tähän rien­aa­va kysymys. Mik­si suomen kie­len pitäisi säi­lyä? Ihmiskun­nan his­to­ria on täyn­nä kadon­nei­ta kieliä, eikä niiden pois­sao­lo juuri jokapäiväistä elämää tai muu­ta kehi­tys­tä hait­taa. Onko sil­lä lop­ul­ta väliä mitä kieltä maas­sa puhutaan, jos asi­at ovat muuten kun­nos­sa ja ihmiset pystyvät elämään ns. hyvää elämää? Aja­tus siitä, että suomen kieli on säi­lytet­tävä (hin­nal­la mil­lä hyvän­sä) muis­tut­taa eksep­tion­al­is­mia, eli että siinä on jotain täysin poikkeuk­sel­lista, ain­ut­laa­tu­ista hyvää kaikki­in mui­hin ver­rat­tuna. Mut­ta mille se aja­tus perus­tuu, ken­ties jollekin myyt­tiselle itsestäänselvyydelle?

    1. Tässä yksi tekoälyn(kin) kek­simä syy: 

      Arvo ihmiskun­nan yhteisenä per­in­tönä: UNESCO ja mon­et kie­len­tutk­i­jat pitävät kaikkia kieliä osana maail­man kult­tuurista ja henkistä rikkaut­ta. Suomen säi­lyt­tämi­nen olisi panos mon­imuo­toisu­u­den tur­vaamiseen, samaan tapaan kuin uhanalais­ten eläin­la­jien tai his­to­ri­al­lis­ten muis­tomerkkien säilyttäminen.

    2. Val­in­taa tehdessä kan­nat­taa huomioi­da että yksi kieli-yksi kansa-ajat­telu nos­taa päätään aina sään­nöl­lis­es­ti. Eli jos val­i­taan naa­purien kieli, se määrää minkä isom­man val­tion osak­si Suomen pitkässä juok­sus­sa halu­aa päästä tai joutua. No, mikä val­i­taan Suomen uudek­si kielek­si — ruot­si, venäjä vaiko ehkäpä jok­e­ri­na saksa? 

      Ai englan­ti — mut­ta mitä järkeä olisi sitoa kansan uut­ta kieltä vähitellen katoa­van maail­man kult­tuuri­in, ja samal­la sitoa ajat­telumme englan­nin kieliko­htaisi­in, rajoit­tuneisi­in viiteke­hyk­si­in joista jo suomenkin kieli tar­joaa vir­voit­ta­van rauhan ja eri­lais­ten, mon­imuo­tois­t­en aja­tusten pulp­puamis­suo­nen? Englan­nin ase­ma lin­gua fran­cana alkaa muutenkin hor­jua, mut­ta man­dari­iniki­ina ei kor­vaa sitä vielä kym­meni­in vuosiin. 

      Ehdotankin, että val­it­semme lati­nan Suomen uudek­si viral­lisek­si kielek­si. Kuol­lut kieli ei kumar­taisi mihinkään päin, ja sopisi fiin­im­päänkin pöytään. Kun maail­ma on muutenkin palaa­mas­sa 1500-luvulle, avau­tu­isi suo­ma­laisille val­ta­va keski­a­jan ja renes­sanssi­a­jan tieteel­lisen ja filosofisen ajat­telun aar­reait­ta alku­peräiskielel­lä luet­tavak­si, ja saisimme tästä var­mas­tikin kilpailuetua.

      1. Englan­nin ase­ma lin­gua fran­cana alkaa muutenkin hor­jua, mut­ta man­dari­iniki­ina ei kor­vaa sitä vielä kym­meni­in vuosiin.

        Englan­nin ase­ma perus­tuu angloamerikkalaisen pop­u­laarikult­tuurin maail­man­laa­juiseen suo­sioon. Aja­tus, että Kiinan nousu talous­mahdik­si tarkoit­taisi kiinan kie­len samanaikaista nousua, on tästä syys­tä aivan kum­malli­nen. Se vaatisi sitä, että esimerkik­si Suomes­sa alet­taisi­in kat­soa kiinalaisia TV-sar­jo­ja ja eloku­via ja kuun­nel­la kiinankielisiä pop­u­laarimusi­ikin artis­te­ja yhtä laa­jalti kuin nykyään englanninkielisiä.

        Puhu­mat­takaan siitä, että kiinan kie­len kir­joi­tusjär­jestelmä 20 000 kir­joi­tus­merkkin­sä kanssa on niin han­kala, että hyvin har­val­la, joka on äidinkie­len­sä mukana oppin­ut lati­nalaiset aakkoset, on moti­vaa­tio­ta opiskel­la se. Talous­mahdil­la ei voi tehdä tyhjäk­si kog­ni­ti­ivisia rajoitteita.

    3. Jaakko K:lle kom­ment­ti­na että kielet eivät kuolle sinän­sä pois luon­nol­lis­es­ti vaan niiden käyt­täjät vai­h­ta­vat kieltä. Kieli on mah­dol­lista elvyt­tää uudelleen kuten hep­re­an kohdal­la. Kieli säi­lyy elävänä parhaiden mikäli sil­lä on val­ti­olli­nen toimia tuke­mas­sa kie­len kehitystä.

    4. Jaakko K
      ” Ihmiskun­nan his­to­ria on täyn­nä kadon­nei­ta kieliä, eikä niiden pois­sao­lo juuri jokapäiväistä elämää tai muu­ta kehi­tys­tä haittaa.”

      Noi­hin häviämisen aikoi­hin sirä kieltä puhuinei­den ihmis­ten elämää se saat­toi hai­tatakin. Puhun äidinkie­lenäni suomea, samoin lapseni ja kyl­lä min­ua hait­taa suurestikin, jos asioin­ti täy­tyy hoitaa englan­niksi. On se niin raskas­ta ja hankalaa.

      Lisäk­si Ja jos ajatel­laan noin, loogis­es­ti ensim­mäisek­si pitäisi han­kki­u­tua eroon* saames­ta ja Ruot­sista. Nehän ovat ”ihan turhia” tääl­lä, kun läh­es­tulkoon kaik­ki niiden puhu­jat kum­minkin osaa­vat Suomea ja sik­si kaik­ki hoituu käteväm­min suomella.

      *) kiel­ten opetus,koulut, liiken­nemerk­it yms lopettaa

      1. Kyl­lä tuo tosi­aan on var­maan hyvin tyyp­illi­nen lähtöko­h­ta, eli min­un äidinkie­leni (ja muut etu­ni) pitää säi­lyt­tää, ei niistä muista nyt niin väliä ole. Vaik­ka nyt sit­ten sen takia, että ei niitä mui­ta tarvi­ta mihinkään. Suomen kieli taas muut­tuu aika tarpeet­tomak­si kun men­nään rajan yli, joten ehkä muiden kiel­ten ope­tus­ta ei kan­na­ta ihan kokon­aan lopettaa.

    5. Jaakko Kä
      ” Kyl­lä tuo tosi­aan on var­maan hyvin tyyp­illi­nen lähtöko­h­ta, eli min­un äidinkie­leni (ja muut etu­ni) pitää säi­lyt­tää, ei niistä muista nyt niin väliä ole. Vaik­ka nyt sit­ten sen takia, että ei niitä mui­ta tarvi­ta mihinkään. Suomen kieli taas muut­tuu aika tarpeet­tomak­si kun men­nään rajan yli, joten ehkä muiden kiel­ten ope­tus­ta ei kan­na­ta ihan kokon­aan lopettaa.”

      Et sit­ten edes ilmeis­es­ti lukea kirjoitustani.

      On ihan kaa­jh­tanut­ta väit­tää, ettei jotain kieltä äidinkie­lenään puhuville ole mitään hyö­tyä siitä, että se kieli on ole­mas­sa. Sitähän sinä esi­tit, kun ker­roit ettei kiel­ten kuole­ma mitään haittaa.

      Mik­si sin­ul­la sit­ten on ongelmia vielä pienem­pi­en kiel­ten kohdal­la? Ole nyt johdonmukainen! 

      On selvää, että pienem­mät kielet menee ensin ja suo­mi seu­raa siitä sit­ten vas­ta jokusen vuosikymme­nen sen jäl­keen. Saamel­la ja suomen­ruot­sil­la ei tee maail­mal­la niil­läkään yhtään mitään, eikä saamel­la saa edes tilat­tua pit­saa Helsingissä. 

      Joko kiel­ten kuole­mas­ta ei ole hait­taa, jol­loin mei­dän kan­nat­taa akti­ivis­es­ti han­kki­u­tua eroon kaik­ista pienistä kielistä, tai sit­ten siitä katoamis­es­ta onkin ihan selvää hait­taa ihmisille.

      1. Kyl­lä luin. En ajat­tele sitä niin, että oman äidinkie­len katoamis­es­ta joko on hait­taa tai sit­ten ei, vaan enem­mänkin kuin­ka paljon. Ei siihen samal­la taval­la kuole kuten vaik­ka nälkään. Alku­peräisessä kom­men­tis­sani kir­joitin jotain siihen suun­taan, että onko sil­lä kielel­lä lop­ul­ta väliä JOS muuten pystyy elämään hyvää elämää. Ts. joutuu ehkä jostain luop­umaan mut­ta saat­taa saa­da jotain tilalle. Tot­takai se tun­tuu pahal­ta jos oma äidinkieli katoaa, mut­ta miten ikäviä seu­rauk­set ovat riip­puu minus­ta aika mon­es­ta muus­takin asiasta.

      2. On selvää, että pienem­mät kielet menee ensin ja suo­mi seu­raa siitä sit­ten vas­ta jokusen vuosikymme­nen sen jälkeen.

        Eipäs ole selvää. Esimerkik­si islanti ei ole “menos­sa ensin” yhtään mihinkään, vaik­ka sen puhu­jia on vain viisi ja puoli pros­ent­tia suomen puhu­jien määrästä.

        Kieli­his­to­ria ei tunne yhtään tapaus­ta, jos­sa mod­ernin val­ti­ol­lis­es­ti itsenäisen kansal­lis­val­tion kansal­liskieli olisi vai­h­tunut johonkin toiseen kieleen. Ne kielet, jot­ka nykyään kuol­e­vat tai ovat vaaras­sa kuol­la, ovat joko 1) etnis­ten vähem­mistö­jen kieliä tai 2) pikem­minkin kansal­liskie­len paikallisia murtei­ta kuin omia itsenäisiä kieliään (Euroopas­sa esim. alasak­sa tai sisilia).

  15. “En ole jak­sanut paneu­tua kun­nol­la laskelmi­in maa­han­muut­ta­jien kannattavuudesta.” 

    Tuo­ta en napan­nut vinoil­lak­seni Soin­in­vaar­alle vaan sik­si että eiköhän tuo ker­ro paljon poli­ti­ikan yleisasenteesta.
    Oikeis­to­na­tion­al­isti vas­tus­taa uhka- ja fiil­ispo­h­jal­ta, vasem­mis­to­lainen kan­nat­taa tun­nepo­h­jal­ta kos­ka maa­hamuut­toa kuu­luu kan­nat­taa, niin­hän hyvät ihmiset tekevät.
    EK ja kokoomus kyl­lä jak­sa­vat laskea: maa­han­muut­to kan­nat­taa taloudel­lisil­la mittareil­la, palkat pysyvyvät aisois­sa ja työelämään riit­tää aina uut­ta lihaa, lat­ti­at tule­vat luututuksi.
    Näen että se on hem­metin huono peruste perustel­la mitään koko yhteiskun­nan kannalta. 

    -Mikä on maa­han­muut­ta­neen ihmisen ja hänen per­heen­sä net­tovoit­to heille itselleen jos he pää­tyvät Suomeen ja pää­tyvät tääl­lä alimpi­in alipalkka-segmentteihin?
    ‑Muut­tuuko hei­dän elämän­sä inhimil­lis­es­ti parem­mak­si rapis­tu­vas­sa lähiössä ja edelleen rapis­tu­vas­sa hyvinvointiyhteiskunnassa?
    ‑Työelämän ulkop­uolelle perus­toimeen­tu­lol­la ei ole herkkua eikä kovin inhimillistäkään.
    Nämähän ovat valitet­tavasti mon­en kohtaloi­ta mm. juuri julka­istu­jen Kela-tilas­to­jen mukaan.
    ‑Entä mikä on Suomen vaikka­pa syn­tyvyy­teen saa­ma net­tovoit­to täl­läis­es­tä maahanmuutosta?
    ‑Miten syn­tyvyyt­tä kor­vaa tuo kuvaa­mani kokonaistilanne?
    Työelämän ulkop­uolelle päät­tyvien muut­ta­jien tääl­läolo­han ei ns. paikkaa yhtään mitään kuten hyvin tiedämme.
    Väestöä on lisää mut­ta vaiku­tus nol­la tai mii­nus­merkki­nen niil­lä perusteil­la kuin mitä muut­toa yleisim­min perustellaan. 

    Näi­den kysymys­ten ohit­ta­mi­nen ja ajat­telu jos­sa “tänne kaik­ki vaan, kun meil­lä on heikko syn­tyvyys” on kyl­lä yhteiskun­tapoli­ti­ikan rimanal­i­tus kaikin tavoin. 

    Oma kan­tani on että väestömme alen­e­m­i­nen tulee ottaa vas­taan mah­ta­vana mah­dol­lisuute­na jär­jestää yhteiskun­tamme kokon­aan uudelta poh­jal­ta niin ekol­o­gis­es­ti, taloudel­lis­es­ti, asun­topoli­it­tis­es­tu kuin sosi­aalis­es­tikin. Pienem­mäl­lä porukalla resurssit voidaan saa­da parem­min käyt­töön. Neljän, kol­men miljoo­nan Suo­mi voisi olla hieno maa. Ahneen kap­i­tal­is­min vaa­timuk­set ihmis­ten siirtämisek­si sinne mis­sä on ali­palkkatyötä tar­jol­la tulee ohit­taa niin kuin myös vasem­mis­ton arvopelit ihmis­ten kustannuksella.
    Mum­mot ja vaar­it saadaan kyl­lä hoidet­tua työn uudelleen jär­jeste­ly­il­lä sen ajan kuin väestö on sil­lä taval­la vääristynyt ja sehän on myös ohimenevä vai­he, ei pysyvä tila.
    Kat­e­goris­es­ti maa­han­muut­toa ei tietenkään pidä kieltää eikä niin vapaas­sa yhteiskun­nas­sa tule koskaan tehdä.
    Mei­dän pitää vai luop­ua aja­tushoke­mas­tamme että tarvit­semme lisää, lisää, lisää ihmisiäkin.

    1. Muuten olen pitkälle samaa mieltä, mut­ta mikä muka takaisi sen, että väestön “vääristymä” on ohimenevä vai­he? Eihän väkimäärän lasku pysähdy kolmeen miljoon­aan eikä huolto­suhde kor­jaan­nu, jos hedelmäl­lisyys­luku pysyy yhtä mata­lana – väestö vähe­nee ekspo­nen­ti­aalisel­la nopeudel­la aina niin kauan, kunnes hedelmäl­lisyys­luku nousee uusi­u­tu­mis­ta­solle, siis noin yhteen per henkilö.

    2. Täs­men­nän vielä kom­ment­tiani ( kan­nat­taa laskea ja ajatella).
      Jos todel­lakin pidämme aivan vält­tämät­tömänä sitä että niin kuin talouden ja kulut­tamisen pitää kas­vaa ja kas­vaa, pitää väestöm­mekin kas­vaa ‑itse en pidä näistä mitään vält­tämät­tömänä — niin sil­loin olemme tietenkin tila­teessa jos­sa maa­han pitää saa­da lisää ihmisiä kaiken tason töi­hin. Ok. 

      Mut­ta ajat­te­len että on aivan hem­metin epähu­maa­nia houkutel­la tänne kym­meniä tuhan­sia ihmisiä vuodessa jos
      ‑maas­sa ei ole riit­tävästi työtä tar­jol­la ja saatavissa
      ‑jos maan palkkata­so ei ole riit­tävä ja maa­han­muut­ta­jan aset­ta­mat perus­toiveet — toimeen­tu­lo, työ, asum­i­nen — eivät voi tääl­lä kohtullisel­la tasol­la toteutua.
      Ja juuri tämä tilan­nehan meil­lä on, ja kuten hyvin tiedämme tilanne ei ole kor­jaan­tu­mas­sa. Ilmeis­es­ti päinvastoin. 

      Puhun tässä nimeno­maan kieli­taidot­tomien ja koulut­ta­mat­tomien maa­han­muut­ta­jien kannal­ta ja puolesta.
      Myöskin per­hei­den yhdis­tämi­nen tänne lap­siper­heköy­hyy­teen herät­tää kysymyksiä.
      Elämä pk-seudun tietyis­sä lähiöis­sä armot­tomil­la hal­patyö- ja vuokra­markki­noil­la rapis­tu­vas­sa hyv­in­voin­ti­val­tios­sa ei vält­tämät­tä ole mikään toteu­tunei­den ihmisoikeuk­sien riemuvoitto.
      EK ja kokoomus ei tätä mieti mut­ta luulisi vasem­mis­ton miet­tivän. Ei mieti.
      Kun tuo­ta köy­hyy­den todel­lisu­ut­ta ei omako­htais­es­ti tun­neta, eletään ajatuk­ses­ta että elämme unel­ma­maas­sa jon­ka väestöpyra­midis­sa on vain pieni säätövirhe. 

      Asiantun­ti­jata­son muut­ta­jil­la on tilanne on onnek­si toinen. Heil­lä on varaa vali­ta. Toki paljon on myös heitä koulut­ta­mat­tomienkin ryh­mistä jot­ka nos­ta­vat itsen­sä hyvää elämään tääl­lä, mut­ta kym­menin tuhansin, tilas­to­jen mukaan enem­män, jot­ka jumi­u­tu­vat kuvaa­maani tilanteeseen.
      Se ei ole (ahneen) Suomen etu eikä humaanil­la tasol­la myöskään maa­han­muut­ta­jan etu.

      1. Jos ajat­telet maa­han­muut­ta­jan etua, sin­un on ver­rat­ta­va hänen tilan­net­taan tääl­lä hänen tilanteeseen­sa koti­maas­saan. Jos se on koti­maas­sa parem­pi, henkilö osaa var­maankin vetää itsekin johtopäätökset.

      1. Maa­han­muut­ta­jien hyväk­sikäyt­tö on tehty kohtu­ut­toman helpok­si sil­lä., että jos joutuu ulos työ­paikas­ta joutuu myös ulos maas­ta. Tätä on vähän kohtu­ullis­tet­tu niin, että jois­sakin tapauk­sis­sa voi vai­h­taa työ­nan­ta­jaa, kun­han ei vai­h­da alaa. Jos ala on vaik­ka telakka­te­ol­lisu­us, vai­h­toe­htoisia työ­nan­ta­jia ei ole ihan pil­vin pimein.

    3. kenen etu?
      ” ‑Mikä on maa­han­muut­ta­neen ihmisen ja hänen per­heen­sä net­tovoit­to heille itselleen jos he pää­tyvät Suomeen ja pää­tyvät tääl­lä alimpi­in alipalkka-segmentteihin?
      ‑Muut­tuuko hei­dän elämän­sä inhimil­lis­es­ti parem­mak­si rapis­tu­vas­sa lähiössä ja edelleen rapis­tu­vas­sa hyvinvointiyhteiskunnassa?
      ‑Työelämän ulkop­uolelle perus­toimeen­tu­lol­la ei ole herkkua eikä kovin inhimillistäkään.”

      Ajat­telitko nyt ollenkaan mitä kirjoitit? 

      Jos ote­taan laskui­hin maa­han­muut­ta­jan oma etu, maail­mas­sa on sato­ja miljoo­nia ihmisiä, joille toimeen­tu­lo­tu­ki ja toimi­va oikeusval­tio olisi ver­rat­tavis­sa lottovoittoon.

      Tuol­la logi­ikallasi tänne pitäisi ottaa mm. kaik­ki liikekan­nallepanoa pakoon läht­e­neet venäläiset, kos­ka mikä tahansa mitä Suomi,tarjoaa, on parem­pi kuin nälkäisenä ja väsyneenä rämpimi­nen ja kuolem­i­nen Ukrainassa. 

      Jos me las­ke­taan maa­han­muut­ta­jan oma etu, kuten sinä tuos­sa yllä ehdo­tat, mei­dän tulisi alkaa maail­man sosiaalitoimistoksi!

      1. Sylt­ty, ajat­telin, lop­pu­un asti, tun­nen heitä. Mon­en mielestä elämä jos­sakin lähiössä perus­toimeen­tu­lol­la sin­nit­te­ly ei ole mikään, niin kuin ilmaisin, ihmisoikeuk­sien riemuvoitto.
        Har­maas­sa betonis­sa elämämistä parin kympin päiväbud­jetil­la kan­nat­taa vuosikymme­nen put­keen kokeil­la jos ei tätä tiedä.
        Moni heistä kaipaa vapaan miehen elämää koti­mais­saan, mut­ta vaikea täältä on lähteä kun on esim. per­heen­sä tänne tuonut, lap­siper­heköy­hyy­teen kuten sanoin.
        Har­va jak­saa alim­mal­la mah­dol­lisel­la palkkata­sol­la luu­tu­ta laitosten lat­tioi­ta ja kusives­so­ja pitkän lop­puelämän­sä. Ymmär­rän todel­la hyvin.
        Keskilu­okka­han ei sitä tajua kos­ka ei ole koke­mus­ta. Korkein­taan joskus opiskelu­aikana on “elet­ty riisil­lä ja ton­nikalal­la” pari vuot­ta mut­ta se ei käy argu­men­tista. Ylim­ielisyy­destä kylläkin. 

        Suo­mi on nykyään köy­htyvä maa. Tämä ei ole enää maa jos­sa taloudel­liset unel­mat täyttyvät.
        Maa­han­muut­ta­jaisänä en suun­nistaisikaan tänne, johonkin toimi­vam­paan maa­han kyllä.
        Sik­sipä houkut­telu tänne “töitä tekemään” on epähu­maa­nia kos­ka se on liian mon­elle puh­das petos. Töitä ei tääl­lä kaikille tuli­joille ole, ja jos on, pal­ka­lla jol­la ei esim. pk-seudul­la tul­la mitenkään toimeen.
        Ruot­si, Tan­s­ka, Nor­ja tar­jo­vat parem­mat mah­dol­lisu­udet taloudel­lis­es­ti. Tan­s­ka taitaa vieläpä pakot­taa oppi­maan maan kie­len mikä lupaa tule­vaisu­udelle hyvää. 

        Sit­ten aja­tus että tarvit­semme väestöpyra­midi­imme ihmistäytet­tä on jo ihan perkeleestä, varsinkin jos kohtu­ullista toimeen­tu­loa eli kohtu­ullista työtä ei tuli­joiden suurelle enem­mistölle ole tarjolla.
        KELAn julka­istut tilas­tot juuri tästä ker­to­vat koru­ton­ta dataa.
        Toiv­otan jokaisen tänne tule­van ja eksyneen ter­ve­tulleek­si onneaan yrit­tämään, mut­ta en sanoisi heille koskaan että teit oikean valin­nan kun tulit juuri tänne Euroopan yläkul­maan, tääl­lä on töitä ja hyv­in­voin­ti­val­tio joka kan­taa sin­ut kaiken läpi.
        Enkä ymmär­rä mitenkään mis­tä pakkomielle väestönkasvun ylläpitämisek­si syn­tyy. Onko taustal­la oikeasti niin suuri huoli asun­to­var­al­lisu­u­den vajoamis­es­ta?? Mut­ta miten ihmeessä Kela-kor­vauk­sil­la tai kympin tun­tipalkoil­la oltaisi­in mukana asun­tomarkki­noil­la? Osaako Soin­in­vaara tämän selit­tää. Voin olla hyvinkin tyh­mä tässä asiassa. 

        Hoitavien ihmis­ten vaje van­hus­ten suh­teen on hoidet­tavis­sa työn uudelleen jär­jeste­ly­il­lä. Tekoä­ly tulee “vapaut­ta­maan” työn­tek­i­jöitä merkit­tävis­sä määrin, se on var­ma, Suomes­sa arviot liikku­vat jopa sadan tuhan­nen tasol­la, aluksi. 

        Lopetan tästä asi­as­ta kom­men­toin­nin nyt, menee tois­tamik­sek­si. Näke­myk­siäni ei kyl­lä ole kumottukaan.

      2. Nim­imerkin “sylt­ty, köy­hyyt­tä tar­jol­la” puoles­ta. Lue (sylt­ty) ko. Nim­imerkin kir­joi­tus! Komp­paan jokaisen hänen lauseen 🙂.

  16. Aikoinaan suomeen suo­ma­laise­na tul­lessa tul­li vaati selvi­tys­tä muut­tokuor­man vuok­si siitä, että aika on var­masti oltu pois­sa suomes­ta. Tähän he halu­si­vat visa- laskut. Suomen val­tio siis ark­istoi elämän tietyltä aikaväliltä ja jos sieltä löy­tyi pätkä, jol­loin ei ollut osto­ja, niin oli ongelmissa. 

    Olen läh­es 100% var­ma, että jos sama oltaisi­in tehty Sebun Allanille, niin se olisi nyt Jout­senos­sa sel­l­is­sä odot­ta­mas­sa karkoi­tus­ta 5 vuo­den maa­han­tu­lok­iel­lol­la EU-alueelle. Ei var­masti ole 8 vuo­den jak­soa, jos­sa ei löy­dy vuo­den sisälle 90 ulkomaanpäivää.

  17. OS: “Maa­han­muut­ta­jien hyväk­sikäyt­tö on tehty kohtu­ut­toman helpok­si sil­lä., että jos joutuu ulos työ­paikas­ta joutuu myös ulos maas­ta. Tätä on vähän kohtu­ullis­tet­tu niin, että jois­sakin tapauk­sis­sa voi vai­h­taa työ­nan­ta­jaa, kun­han ei vai­h­da alaa. Jos ala on vaik­ka telakka­te­ol­lisu­us, vai­h­toe­htoisia työ­nan­ta­jia ei ole ihan pil­vin pimein.”

    Tuo on kyl­lä epäko­h­ta, pitää kor­ja­ta, mut­ta todel­lisu­ut­ta ilmeis­es­ti aika har­valle, kos­ka maaan­muut­ta­jien osu­us maamme väestöstä kas­vaa koko ajan ja nopeasti.
    Koko per­heen kym­men­vuo­tiset oleske­lut Suomes­sa ilman osal­lisu­ut­ta työelämään lainkaan ovat aika yleisiä myös eli maas­ta pois jou­tu­mi­nen taitaa olla aika mata­lan tason riski.
    Onko­han tästä ole­mas­sa dataa?
    Siis kuin­ka mon­ta työperäistä muut­ta­jaa esim. per vuosi joutuu lähtemään maas­ta noil­la perusteil­la? Luul­tavasti aika harva.
    Jos on kyse pako­lais­statuk­ses­ta sit­ten eri asia mut­ten ymmär­rä vieläkään miten on mah­dol­lista olla paos­sa maa­ta tur­va­paikkas­tatuk­sel­la mut­ta jos­sa kuitenkin käy­dään vuosit­tain “mum­mo­las­sa.”
    Mut­ta tuo on lil­lukan varsi.
    Pääon­gel­ma on se että Suo­mi on tosi­asial­lis­es­ti köy­htyvä maa, ja taloudel­lis­es­ti, ehkä myös sosi­aalis­es­ti kri­isiy­tyvä maa, ei enää se maa jon­ka ver­rokkiryh­mä oli muut Pohjoismaat.
    Työtä ei ole tar­jol­la kos­ka maamme yri­tyk­set eivät ole voitol­lisia, tuot­tavia ja eivät enää työvoimavetoisia.
    Talouskasvua ei ole, ja jos on, iloitaan jo yhden pros­entinkin kasvusta.
    Tilanne tulee vielä kär­jistymään siinä suunnassa.
    Mik­si sit­ten siinä tilanteessa maa­han pitäisi pyrk­iä saa­maan niitä kym­meniä tuhan­sia vuodessa, kun kaik­ki data ja koke­muk­set vahvis­ta­vat vuodes­ta toiseen sen että tuli­joista vain osa pääsee mukaan työelämään eikä töitä edes riitä. 

    Siinä on pääkysymys. 

    Jos vas­taus on väestönkasvun ylläpitämisen pakkomielle, hakoteil­lä ollaan.

    1. Eihän niitä kukaan “pyri saa­maan”. Ain­oas­taan toiv­otaan että joku nyt sen­tään tulisi.

  18. Par­tioi­ta ei ole ratikois­sa eikä met­rossa. Toki on hyvin paljon mie­len­ter­veyspoti­lai­ta, esimerkik­si nainen joka tuhisee äänekkäästi ja huu­taa kaikille, peikkukäy­tyäjiä jot­ka kiipeilee penkkien yli, nuoriso­joukko­ja jot­ka huu­taa, siihen naisia seu­raavaan pahoin­pitelijäänkin olen tör­män­nyt joka tuomit­ti­in ja on ollut lehdis­sä. Raket­te­ja junalai­turil­la räjäyt­täviä nuorisoa. Las­ta en oo näh­nyt kenenkään ahdis­tel­e­van mut­ta toki liikun ns vir­ka-aikoina. HSL kyyti on ajoit­tain pelot­tavaa. Koetan mielu­um­min kävel­lä jos käve­ly­mat­ka on Max 30–45 min­u­ut­tia. Väit­täisin. Että ne mene koti­in tyyp­it on usein mt poti­lai­ta tai päi­htei­den käyttäjiä.

  19. Tom­mi Uscanoville kom­ment­ti­na että Euroopas­ta löy­tyy kyl­lä yksi kansal­lis­val­tio jos­sa alku­peräi­nen kieli on kor­vau­tunut toisel­la kielel­lä läh­es kokon­aan ja tämä val­tio on Irlan­nin tasaval­ta. Iir­iä puhutaan enään vähem­mistönä maan eteläosas­sa äidinkie­lenä. Kukaan ei voi kiistää etteikö Irlan­nin taloudelli­nen men­estys johdu myös siitä että se on englan­ninkieli­nen valtio.

    1. Euroopas­ta löy­tyy kyl­lä yksi kansal­lis­val­tio jos­sa alku­peräi­nen kieli on kor­vau­tunut toisel­la kielel­lä läh­es kokon­aan ja tämä val­tio on Irlan­nin tasavalta.

      Et selvästikään huo­man­nut ilmais­us­sani “mod­ernin val­ti­ol­lis­es­ti itsenäisen kansal­lis­val­tion” sano­ja “val­ti­ol­lis­es­ti itsenäisen”. Irlan­nin kansal­liskieli kor­vau­tui englan­nil­la jo Irlan­nin ollessa Bri­tann­ian siir­tomaa (ennen vuot­ta 1801) ja Bri­tann­ian osa (vuosi­na 1801–1922), ei siis vas­ta vuon­na 1922 tapah­tuneen itsenäistymisen jälkeen.

      1. Uschanoville kom­ment­ti­na että kyl­lä iirinkieli oli jo kor­vaan­tunut englan­nil­la ennen Irlan­nin tasaval­lan itsenäistymistä mut­ta Irlan­nin tasaval­ta olisi voin­ut ihan hyvin elvyt­tää iirinkieltä uudelleen itsenäisyy­den jäl­keen kun Israelis­sa tehti­in hep­re­an kohdalla .

      2. Min­un käsit­tääk­seni Irlan­nis­sa sekä iiri etä englan­ti ovat kansal­liskieliä samal­la taval­la kuin Suomes­sa suo­mi ja ruot­si. Irlan­nis­sa kehi­tys meni toiseen suun­taan kuin Suomes­sa, vuosikym­me­nien aikana iirin puhumi­nen väheni vaik­ka kaik­ki opiskel­e­vat sitä koulus­sa, mut­ta ei se ole kadon­nut tai kuol­lut kokon­aan. Suomes­sa olisi suomen kielelle voin­ut käy­dä samal­la taval­la jos Suo­mi olisi koko 1800-luvun ollut Ruotsin val­lan alla. 

        Nor­jas­sa on kak­si viral­lista nor­jan kieltä bok­mal ja nynorsk ja nynorskin puhu­jat ovat selvässä vähem­mistössä (11% peruskoululaisista).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.