Avainsana: Jussi Pyykkönen

Maahanmuuttajien pysyvyys

Suomen syn­tyvyys on pien­estä nousus­ta huoli­mat­ta mata­la, mikä tietää tule­vaisu­udessa suuria vaikeuk­sia työikäiselle väestölle, jon­ka pitäisi mak­saa ikään­tyneille eläkkeitä ja jär­jestää näi­den hoiva­palve­lut. Suomen tule­vaisu­ut­ta heiken­tää edelleen se, ettei nuorten suo­ma­lais­ten kan­na­ta ottaa tätä taakkaa kan­net­tavak­seen, vaan muut­taa pois maas­ta. Tyh­jenevä Suo­mi tarvit­see kipeästi siir­to­laisu­ut­ta, siis sitä, että tänne tul­laan töi­hin ja vero­ja mak­samaan. Asi­aa han­kaloit­taa se, että moni muukin maa tarvit­see siir­to­laisu­ut­ta. Siir­to­laisia ei ote­ta vaan saadaan.

Net­tomaa­han­muu­tos pitäisi olla vähin­tään 30 000 hen­gen tasol­la. Kos­ka Suomes­ta muute­taan myös pois, brut­tomaa­han­muu­ton on olta­va selvästi tuo­ta korkeampi – sitä korkeampi mitä use­ampi muut­taa pois.

Herkim­min pois muut­ta­vat ulko­maalais­taus­taiset. Huono jut­tu. Ensin investoimme hei­dän kotout­tamiseen­sa ja sit­ten he lähtevät, kun kotout­ta­mi­nen alkaa olla lop­pusuo­ral­la. Vaik­ka tilalle saataisi­in uusia, hei­dän kotout­tamisen­sa on aloitet­ta­va alus­ta. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jien pysyvyys”

Hyvinvointivaltion peräytymissuunnitelma (6/x) Siirtolaiset

Maa­han­muu­tos­ta käytävässä keskustelus­sa menevät ”pako­laiset” (human­itäärisin perustein maa­han otet­ta­vat) ja siir­to­laiset (työ- ja opiskelu­pe­rusteinen maa­han­muut­to) sekaisin. Näitä sekoit­ta­vat sekä maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jat että maa­han­muu­ton kan­nat­ta­jat. Nämä ryh­mät tulisi kuitenkin pitää tiukasti eril­lään, kos­ka niitä koske­vat aivan eri säännöt.

Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei voisi ylläpitää, jos maa­han saisi kuka tahansa muut­taa ja pää­sisi välit­tömästi sosi­aal­i­tur­van piiri­in. En tiedä, kan­nat­taako sel­l­aista edes kukaan, mut­ta sanon tämän kuitenkin var­muu­den vuok­si keskustelun sel­ven­tämisek­si. Vaik­ka EU-maid­en välil­lä on peri­aat­teessa vapaa liikku­vu­us, se tarkoit­taa, että maa­han saa tul­la hake­maan työtä, mut­ta työt­tömyys­tur­van saa sinä vai­heessa koti­maas­taan. Uuden koti­maan sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta oltuaan töis­sä. Olen yrit­tänyt selvit­tää, kuin­ka kauan pitää olla töis­sä, mut­ta selkeätä vas­taus­ta en ole tähän saanut. Se taitaa olla tapaoikeutta.

Pako­laisek­si pääsem­i­nen on ihmis­ar­vokysymys, siir­to­laisek­si pääsem­i­nen ei ole. Jokaisel­la siir­to­laisia vas­taan­ot­taval­la maal­la on oikeus päät­tää kri­teereistä, joil­la siir­to­laisik­si pääsee.

Siirtolaisten pisteytys

Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tion peräy­tymis­su­un­nitel­ma (6/x) Siirtolaiset”

Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (2/x): pitäisikö työttömyysturvassa siirtyä Pohjoismaiseen malliin?

Ongelmiemme juurisyy­hyn eli työikäis­ten suh­teel­lisen osu­u­den vähen­e­miseen voidaan vaikut­taa esimerkik­si työperäisen maa­han­muu­ton lisäämisel­lä, nopeut­ta­mal­la opin­to­ja niin että työelämään valmis­tus­taan aikaisem­min, nos­ta­mal­la eläkeikää sekä nos­ta­mal­la työikäis­ten työllisyyttä.

Tässä kir­joituk­ses­sa keski­tyn työl­lisyy­den nostoon.

Jus­si Pyykkösen EVA:lle tekemän selvi­tyk­sen mukaan työt­tömistä puo­let on vaikeasti työl­lis­tet­täviä, joiden toden­näköisyys työl­listyä on heikko, vaik­ka suh­dan­teet paranisivat.

Suomes­sa niiden, jot­ka ovat saa­neet elämän arpa­jai­sis­sa huonot kor­tit, on liian help­po luovut­taa ja heit­täy­tyä pysyvästi yhteiskun­nan tuen varaan. Se tulee kalli­ik­si veron­mak­sajille, eikä se pitkäl­lä aikavälil­lä ole kovin inhimil­listä näitä henkilöitä itseään kohtaan. On kehi­tys­vam­maisu­u­den kaltaisia seikko­ja, jot­ka estävät sijoit­tumisen työelämään, mut­ta työelämän ulkop­uolelle syr­jäy­tyneitä nuo­ria on aivan liian paljon.

Muis­sa Pohjo­is­mais­sa työt­tömyys­tur­va on parem­pi, mut­ta vas­taavasti velvol­lisu­us ottaa työtä vas­taan on tai on ainakin ollut suurem­pi myös käytän­nössä. Nämä kak­si asi­aa liit­tyvät toisi­in­sa elimel­lis­es­ti. Jos työt­tömyys­tur­va on hyvä eikä työ­paikkaa tarvitse ottaa vas­taan, houku­tus jät­täy­tyä elämään tulon­si­ir­to­jen varaan on suuri. Sik­si tähän mei­dän malli­imme, jos­sa työ­paikkaa ei tarvitse ottaa vas­taan, liit­tyy väk­isin heikom­pi työt­tömyys­tur­va. Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tion perään­tymis­su­un­nitel­ma (2/x): pitäisikö työt­tömyys­tur­vas­sa siir­tyä Pohjo­is­maiseen malliin?”