Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (2/x): pitäisikö työttömyysturvassa siirtyä Pohjoismaiseen malliin?

Ongelmiemme juurisyy­hyn eli työikäis­ten suh­teel­lisen osu­u­den vähen­e­miseen voidaan vaikut­taa esimerkik­si työperäisen maa­han­muu­ton lisäämisel­lä, nopeut­ta­mal­la opin­to­ja niin että työelämään valmis­tus­taan aikaisem­min, nos­ta­mal­la eläkeikää sekä nos­ta­mal­la työikäis­ten työllisyyttä.

Tässä kir­joituk­ses­sa keski­tyn työl­lisyy­den nostoon.

Jus­si Pyykkösen EVA:lle tekemän selvi­tyk­sen mukaan työt­tömistä puo­let on vaikeasti työl­lis­tet­täviä, joiden toden­näköisyys työl­listyä on heikko, vaik­ka suh­dan­teet paranisivat.

Suomes­sa niiden, jot­ka ovat saa­neet elämän arpa­jai­sis­sa huonot kor­tit, on liian help­po luovut­taa ja heit­täy­tyä pysyvästi yhteiskun­nan tuen varaan. Se tulee kalli­ik­si veron­mak­sajille, eikä se pitkäl­lä aikavälil­lä ole kovin inhimil­listä näitä henkilöitä itseään kohtaan. On kehi­tys­vam­maisu­u­den kaltaisia seikko­ja, jot­ka estävät sijoit­tumisen työelämään, mut­ta työelämän ulkop­uolelle syr­jäy­tyneitä nuo­ria on aivan liian paljon.

Muis­sa Pohjo­is­mais­sa työt­tömyys­tur­va on parem­pi, mut­ta vas­taavasti velvol­lisu­us ottaa työtä vas­taan on tai on ainakin ollut suurem­pi myös käytän­nössä. Nämä kak­si asi­aa liit­tyvät toisi­in­sa elimel­lis­es­ti. Jos työt­tömyys­tur­va on hyvä eikä työ­paikkaa tarvitse ottaa vas­taan, houku­tus jät­täy­tyä elämään tulon­si­ir­to­jen varaan on suuri. Sik­si tähän mei­dän malli­imme, jos­sa työ­paikkaa ei tarvitse ottaa vas­taan, liit­tyy väk­isin heikom­pi työttömyysturva.

On meil­läkin muodol­lis­es­ti pakko ottaa tar­jot­tu työ­paik­ka vas­taan, mut­ta tosi­asi­as­sa tämä velvol­lisu­us on useimpi­en kohdal­la teoreettinen.

Korkea työt­tömyyspäivära­ha on myös hyväk­si taloudelle, kos­ka se helpot­taa työn­tek­i­jän riskinot­tamista. Ei kai suh­dan­neherkälle raken­nusalalle tai asfalt­ti­työ­maille menisi töi­hin ketään, jos työt­tömyy­den seu­rauk­set pitäisi mak­saa itse. Tässä muuten tapah­tuu tulon­si­ir­toa alal­ta toiselle, mut­ta en nyt mene siihen.

Jos tätä pohjo­is­maista mallia halut­taisi­in Suomeen, pitäisi työvoimavi­ra­nomais­ten resursse­ja lisätä olen­nais­es­ti. Vain sil­loin työvoimavi­ra­nomaiset voisi­vat tehdä riit­tävän määrän töi­hin osoituk­sia. Tämä ei olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, jos laskemme vain tätä kaut­ta tapah­tu­via työl­listymisiä. Juhana Var­ti­ainen korostaa, että täl­lä ”työt­tömän vapaa-ajan varas­tamisel­la” on merkit­tävä pelote­vaiku­tus, joka saa etsimään itse miel­lyt­täväm­pää työtä kuin se, mihin vira­nomaiset osoittaisivat.

Myös Ruot­sis­sa pohjo­is­mainen malli yskii. Työt­tömyys on nous­sut Ruot­sis­sa korkeak­si, vaik­ka ei sen­tään Suomen tasolle. Syynä saat­taa olla, että vira­nomais­ten kap­a­siteet­ti ylit­tyi kymme­nen vuot­ta sit­ten maa­han­muu­ton riistäy­dyt­tyä hal­lit­se­mat­tomak­si. Minäpä luulen, että asi­aan vaikut­taa myös työn luon­teen muuttuminen.

Kun työt­tömyys oli sitä, että saha meni kiin­ni, töi­hin oli palat­ta­va, halusi tai ei, kun saha taas avattiin.

Nykyiset työ­paikat ovat aivan toisen­laisia. Niis­sä työn­tek­i­jän tuot­tavu­us riip­puu ratkai­sev­asti hänen motivoituneisu­ud­estaan. Työ­nan­ta­ja ei halua palkata ketään, jon­ka ain­oa syy työ­paikan vas­taan­ot­tamiseen on karenssin pelko. Tämä vie huo­mat­tavasti tehoa pohjo­is­maiselta mallilta.

Nyky­maail­mas­sa työ­suhdet­ta ei syn­ny, ellei se kan­na­ta molem­mille, työn­tek­i­jälle ja työnantajalle.

Yksilöiden erot tuottavuudessa kasvavat

Vuosikym­menten kulues­sa yksilöi­den väliset erot mar­gin­aalises­sa tuot­tavu­udessa ovat kas­va­neet. Tärkeästä osaamis­es­ta ollaan mak­samas­sa melkein mitä hyvän­sä, mut­ta tilanne on huono, jos on tar­jot­ta­vana työ­nan­ta­jalle vain kak­si kät­tä. Tilanne on muut­tunut 40 vuodessa ratkai­sev­asti. 1980-luvun lopus­sa jok­seenkin kaikkia tarvit­ti­in työpaikoilla.

Tuot­tavu­usero­jen kasvu luo painei­ta palkkaero­jen kasvulle, mikä näkyy hyvin Yhdys­val­lois­sa. Tämä on estet­ty meil­lä työe­htosopimuk­sil­la. Tässä on ongel­mana se, että näin hin­noitel­laan kas­va­va osa työvoimas­ta ulos työ­markki­noil­ta. Tas­apain­o­työt­tömyys on nous­sut merkit­tävästi viime vuosikymmeninä.

Markki­nae­htoiset palkat johtaisi­vat parem­paan työl­lisyy­teen, kun jok­seenkin kaikkien työvoima menisi kau­pak­si jol­lakin hin­nal­la, mut­ta sen hin­tana olisi suuri työssä käyvien köy­hien joukko. Itse asi­as­sa vapaasti määräy­tyvät palkat eivät ilmeis­es­ti ole edes työl­lisyy­den kannal­ta paras vai­h­toe­hto. Kohtu­ulli­nen min­imi­palk­ka näyt­täisi ole­van parem­pi. Kovin alas menevät palkat saisi­vat aikaan sen, ettei töi­hin kan­nat­taisi men­nä, mut­ta en nyt mene tähän sen tarkem­min.  Olen­naista on, että nyky­istä markki­nae­htoisem­mat palkat johtaisi­vat nyky­istä korkeam­paan työllisyyteen.

Markki­nae­htoisem­mat palkat tuot­taisi­vat köy­hyyt­tä, mut­ta sitä voidaan estää sub­ven­toimal­la mata­latuot­toista työtä. Kaik­ki vau­raat teol­lisu­us­maat, jot­ka ovat päässeet hyvään työl­lisyys­ti­lanteeseen, ovat tehneet sen käyt­täen jonkin­laista joko työ­nan­ta­jalle tai työn­tek­i­jälle mak­set­tavaa matalapalkkatukea.

Suomes­sa pitäisi alkaa tukea selkeästi huono­tuot­toista työtä, kos­ka on parem­pi, että itse kukin kan­taa kekoon niin suuren kor­ren kuin pystyy sen sijaan, ettei kan­na mitään.

Mata­la­palkkatu­ki tietysti mak­saa. Onko se kan­nat­tavaa vai tuot­taako se tap­pi­o­ta, riip­puu siitä, miltä kannal­ta asi­aa kat­soo. Suomen BKT kas­vaa, kun tehdään työtä, joka jäisi muuten tekemät­tä. Suomen kansa siis keskimäärin vauras­tuu. Tätä kaut­ta työl­listyvien taloudelli­nen tilanne para­nee, eiväthän he muuten tähän mah­dol­lisu­u­teen tart­tuisi. Hyvä­palkkaiselle veron­mak­sa­jalle (ja julkiselle taloudelle) tämä voi olla aluk­si kan­nat­tam­a­ton­ta. Mut­ta en usko sitäkään. Onhan halvem­paa mak­saa mata­la­palkkatyötä tekevälle tulo­tuke­na vähän sen sijaan, että mak­saa tulon­si­ir­to­jen kaut­ta hänen koko elämän­sä. Tap­pi­ol­lisek­si tämä voi tul­la julkisen talouden kannal­ta, jos tuen piiri­in luisuu markki­noiden muuttues­sa paljon sel­l­aisia, jot­ka nyt työl­listyvät ilman tukea.

Tärkein­tä kuitenkin on, että se – kuten ole­tan – ehkäisee luisum­ista vaikeasti työllistettäväksi.

Esitän tässä mata­la­palkkatukea vai­h­toe­htona pohjo­is­maiselle mallille, mut­ta itse asi­as­sa Pohjo­is­mais­sa mata­la­palkkatukea käytetään run­saasti, paljon run­saam­min kuin Suomessa.

 

24 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (2/x): pitäisikö työttömyysturvassa siirtyä Pohjoismaiseen malliin?”

  1. Eri­no­maista pohd­in­taa. Samaa kuin sin­ul­ta perinteisesti.

    Suomen ongel­ma on kuitenkin enem­män työn­tar­jon­nan puute kuin työ­paikko­jen puute. Ei ole tarpeek­si taho­ja, joille olisi kan­nat­tavaa, innos­tavaa ja tarpeek­si vähäriskistä tar­jo­ta työpaikkoja.

    Vai­h­ta­mal­la tarkastelukan­nan tähän, avau­tuu eri juurisyitä.

  2. Anteek­si sarkas­mi­ni mut­ta tämä kir­joi­tus riistäy­tyneestä maa­han­muu­tos­ta ja heikko­laa­tuis­es­ta työväestöstä kuu­lostaa aivan samal­ta kuin Keskisar­jan puheet.

    1. Maa­han­muu­ton ongelmista on voita­va keskustel­la eikä antaa aihet­ta eri­lais­ten rasistien revi­irik­si. Kyl­lä Ruot­sis­sa on aika yleis­es­ti todet­tu, että vuo­den 2015 maa­han­muut­toaal­to ylit­ti hei­dän rahkeensa.

      1. Oletko sit­ten ken­ties sitä mieltä, että ukrainalais­ten maa­han­muut­to on ylit­tänyt Suomen rah­keet. Heitähän on ollut human­itääri­sista maa­han­muut­ta­jista enem­mistö jopa vuodes­ta 2015 lask­ien ja läh­es kym­menker­tainen määrä mui­hin ver­rat­tuna 2022 jäl­keen. Vai keitä maa­han­muut­ta­jia oikein tarkoi­tat näil­lä työtä vieroksuvil­la ja pelkästään sosi­aal­i­tur­van takia Suomeen tulleil­la. Ja mon­tako arvioit heitä kaiken kaikki­aan olevan.

        Vai ovatko suo­ma­lais­ten rah­keet ylit­tämässä 1600€/kk työperäiset maahanmuuttajat?

      2. En puhunut mitään Suomen maa­han­muu­tos­ta. Sanoin, että Ruot­si ei onnis­tunut inte­groimaan irak­i­laisia maa­han­muut­tjia vuon­na 2015 läh­eskään nyíin hyvin kuin aiem­mat maahanmuuttajat.

      3. Mut­ta pitäisi kuitenkin puhua konkreet­tis­es­ti Suomen maa­han­muu­tos­ta ja mitä siltä oikein halu­taan. Sik­si kyselin onko se ylit­tänyt jo rah­keet ja jos niin näke­mys siitä miltä osin on ylit­tänyt rah­keet. Tai mikä on raja sille etteivät rah­keet ylity.

      4. Viime vuosi­na maa­han­muut­to ei ole mitenkään ylit­tänyt rahkei­ta. Viimeaikaiset muut­ta­jat ovat työl­listyneet hyvin — suo­ma­lai­ia parem­min, kos­ka pain­ot­tuvat työikäisi­in. He ovat suurek­si avuk­si van­hus­ten huollossa.

    2. Luulen, että työväestön laadun kysymys on kyl­lä paljon van­hempi. Olen lueskel­lut joskus 1800-luvun varhaisen talousti­eteen edus­ta­jien kir­joituk­sia samas­ta aiheesta. He oli­vat kovin kiin­nos­tunei­ta kansan­taloud­es­ta ja tuot­tavu­useroista. Sekä esimerkik­si siitä, miten työt ja sen joht­a­mi­nen pitäisi yhteisön sisäl­lä jär­jestää, jot­ta kokon­aisu­us opti­moituu. Sen ja mon­en muun seikan poh­jal­ta taas olen itse sitä mieltä, että Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­sa tämä koh­ta ei pidä paikkaansa:

      “Kun työt­tömyys oli sitä, että saha meni kiin­ni, töi­hin oli palat­ta­va, halusi tai ei, kun saha taas avattiin.

      Nykyiset työ­paikat ovat aivan toisen­laisia. Niis­sä työn­tek­i­jän tuot­tavu­us riip­puu ratkai­sev­asti hänen motivoituneisu­ud­estaan. Työ­nan­ta­ja ei halua palkata ketään, jon­ka ain­oa syy työ­paikan vas­taan­ot­tamiseen on karenssin pelko. Tämä vie huo­mat­tavasti tehoa pohjo­is­maiselta mallilta.”

      Kyl­lä niis­sä enti­sa­jan työ­paikois­sakin oli val­tavia tuot­tavu­usero­ja työn­tek­i­jöit­täin, ja kyl­lä työ­nan­ta­jat sil­loinkin oli­vat varsin valikoivia etenkin pidem­piaikaisen työl­listämisen tapauk­sis­sa. Ihan siel­lä tehtaal­lakin jo käsi­työmäisem­pään aikaan oli val­tavia ero­ja tek­i­jöi­den välil­lä niin moti­vaa­tios­sa, nopeudessa kuin laadus­sakin. Irti­sanomisia tehti­in enti­saikaan nyky­istä paljon mata­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä, jos taloon tul­lut ei oppin­ut riit­tävän nopeasti ja suo­ri­u­tunut vaa­di­t­ul­la tasol­la. Enti­saikaankin oli sel­l­aisia työn­hak­i­joi­ta, jot­ka todel­la halu­si­vat paikkaan töi­hin, ja sel­l­aisia, jot­ka haki­vat töitä, kos­ka oli käytän­nössä pakko. Eivät nykyiset työ­paikat sen asian osalta ole kovin toisen­laisia. Se ero on aiem­paan näh­den, että työai­ka on työtä teke­vien osalta lyhen­tynyt ja että vajaatyökyky­isiä on nykyään työikäisessä väestössä selvästi men­neitä aiko­ja vähem­män, kos­ka lääketiede on kehit­tynyt (mikä puolestaan nos­taa keskimääräistä vuosityöaikaa).

    3. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki TL:lle että Keskisar­ja ei antanut mitään tilas­tol­lista tietoa maa­han­muut­ta­jien työl­lisyy­destä vaan tote­si jotain epämääräistä kehi­tys­maalai­sista joka on sisän­sä hyvin epämääräi­nen käsite.

  3. “Vuosikym­menten kulues­sa yksilöi­den väliset erot mar­gin­aalises­sa tuot­tavu­udessa ovat kasvaneet.”

    Perus­tuuko tämä argu­ment­ti talous­filosofisi­in ole­tuk­si­in ja tulo­ero­jen kasvu­un (tien­aa enem­män, täy­tyy olla tuot­tavampi), vai onko tuek­si myös tutkimusnäyttöä?

  4. Hyvä kir­joi­tus ja kan­natet­tavia ehdotuksia.
    Kos­ka kyseessä on Suo­mi on vaikea uskoa että tähän men­täisi­in. Mata­la­palkkatyön ja ylipäätään palve­lu­työn reipas lisään­tymi­nen tek­isi hyvä­tu­lois­t­en elämän mukavam­mak­si kun heil­lä olisi enem­män mah­dol­lisuuk­sia ostaa palveluina työtä jon­ka nyt tekevät itse, eikä täl­lainen käy, kos­ka kaikil­la ei ole siihen mahdollisuutta.

    Jos jät­tää sarkas­min sik­seen, uskon että tämä olisi kehi­tys joka itse asi­as­sa paran­taisi tuot­tavu­uske­hi­tys­tä, kos­ka hyvä­tu­lois­t­en ei enää kan­nat­taisi itse raataa vaik­ka omakoti­työ­maal­la, vaan antaa hom­mat muiden tehtäväk­si ja itse keskit­tyä toisaal­ta oman työn­sä tekemiseen ja toisaal­ta viet­tämään mukavam­paa vapaa-aikaa. Kukaties täl­lä saataisi­in jopa lääkäritkin tekemään kokopäivä­työtä kun rahas­ta olisi jotain iloakin ja olisi mah­dol­lista palkata vaikka­pa las­ten­hoita­ja ja siivoo­ja koti­in tekemään arkipäivästä mukavampaa.

    Ideaalises­sa maail­mas­sa tämä yhdis­tet­täisi­in hyvä­ta­soisen asun­to­tuotan­non lisäämiseen kasvukeskuk­sis­sa sil­lä tavoit­teel­la, että asumiskus­tan­nuk­sia pyritään määräti­etois­es­ti laske­maan pitkäl­lä tähtäimel­lä jol­loin pienem­pit­u­loisil­lakin olisi mah­dol­lisuuk­sia tul­la oma­l­la työl­lään toimeen.
    Ja kun työhön on ker­ran ryhdyt­ty, niin voisi myös ottaa tavoit­teek­si sen että hyv­in­voin­ti­val­tion pain­opiste siir­retään tulon­si­ir­roista perus­palvelu­iden tuot­tamiseen niin että julki­nen ter­vey­den­huolto ja koulu­tus oli­si­vat niin hyviä että pien­i­t­u­loisenkin per­heen lap­sil­la olisi kun­nol­liset edel­ly­tyk­set, eikä van­hempi jou­tu­isi uhraa­maan yöu­ni­aan odot­taes­saan päivystyk­sessä 6 tun­tia saadak­seen kipeän lapsen­sa lääkärille.

    Utopi­an puolelle menee sit­ten toive siitä, että samal­la kun perus­palvelui­hin sat­sa­taan, ale­taan yksi­tyiselle palve­lu­tuotan­nolle tekemään tilaa sil­lä että julki­nen sek­tori vetäy­tyy ei-vält­tämät­tömien palvelu­iden tuot­tamis­es­ta esim eri­lai­sis­sa har­rasteis­sa ja vapaa-ajan aktivi­teeteis­sa. Itse asun maas­sa, jos­sa vaikka­pa tanssik­oulu­ja, teat­tere­i­ta, kerami­ikkatyö­pa­jo­ja, maalaustyö­pa­jo­ja, las­ten ker­ho­ja ja mui­ta arkea mukavam­mak­si teke­viä palvelui­ta on edullis­es­ti joka paikkakun­nal­la ja näin jopa kult­tuuri­alan ihmiset saa­vat itse työl­lis­tet­tyä itsen­sä käymät­tä veron­mak­sa­jan kukkarol­la. Tämä tuskin onnis­tu­isi jos joudut kil­paile­maan verora­hoite­tun mak­sut­toman kil­pail­i­jan kanssa.

  5. Todel­la korkeata­soista pohd­in­taa Soin­in­vaar­al­ta ja kon­sult­ti Pyykköseltä.

    Tar­tun yhdessä kap­paleessa mainit­tuun seikkaan, mikä erot­taa suo­ma­laiset työ­markki­nat muista pohjo­is­maista. Kyse on Suomen talouden alati voimis­tu­vas­ta syklisyydestä.

    Van­han sanon­nan mukaan “Tan­skan työl­lisyyspoli­ti­ik­ka toimisi Suomes­sa, mikäli kaik­ki suo­ma­laiset asu­isi­vat Uudel­la­maal­la ja oli­si­vat töis­sä palvelu­aloil­la”. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tehtai­ta pyörii ympäri laa­jaa maa­ta. Julkises­ta sek­torista poiketen yksi­tyisen sek­torin työ­paikat ovat alt­ti­ita elinkei­noelämän sykleille.

    Syk­lit voivat tois­tua lyhyel­lä aikavälil­lä: kausi­työn­tek­i­jöitä tarvi­taan hiih­tokeskuk­si­in talvek­si, ja monia rakennus/infratöitä tehdään kesäkaudel­la. Asfalt­ti­jyrää aja­vat baarim­ikot vaan ovat har­vas­sa. Seu­rauk­se­na on kausit­tainen työt­tömyys, jota on aiem­min tasoit­tanut ansiosi­don­nainen päivära­ha. Kos­ka ansiosi­don­naisen ker­tymise­htoa nyt piden­net­ti­in, pois­tui kausi­työtä teet­täviltä yri­tyk­siltä vahin­gos­sa piilo­tu­ki. Ennus­tan, että syk­lisi­in hom­mi­in tulee ole­maan tule­vaisu­udessa yhä vaikeampi saa­da työvoimaa, ellei sit­ten pär­jää puolen vuo­den palkoil­la koko vuotta.

    Keskip­itkäl­lä aikavälil­lä syk­lit hei­jastel­e­vat yksi­tyisen sek­torin valko- ja sinikaulustyöhön. Tämä vai­htelu on Suomes­sa mui­ta pohjo­is­mai­ta suurem­pia niin kauan, kun vah­vasti syk­liset metalli‑, met­sä- ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us sekä rak­en­t­a­mi­nen ovat Suomes­sa voimis­saan. Joitain aiko­ja sit­ten koke­neet ohjelmis­toasiantun­ti­jat revit­ti­in käsistä. Nyt ei hom­mia riitä kun B2B-investoin­nit sakkaa­vat kulut­ta­ja­markki­naa seu­rat­en. Seu­rauk­se­na on työt­tömyyt­tä, joka para­nee sit­ten kun (jos?) talous läh­tee ennem­min tai myöhem­min nousu-uralle. Kään­töpuole­na irti­san­ot­tu­jen osaami­nen van­he­nee nopeasti. Tilas­to­jen val­os­sa osa nyt irti­san­o­tu­ista arkkite­hdeistä, liike­toim­inta­jo­hta­jista ja pääl­likkö­ta­son tehtäviä hoi­taneista ei palaa enää työmarkkinoille.

    Lopuk­si Suomen talouteen vaikut­ta­vat pitkät syk­lit. Otaniemessä aikoinaan opetet­ti­in, että Suo­mi oli IVO:n aikoina ydin­voimarak­en­tamisen kärki­mai­ta. Vaan kun ydin­voimaa ei enää raken­net­tu, koulu­tus ajet­ti­in alas ja huip­puasiantun­ti­jat siir­tyivät mui­hin hom­mi­in 80-luvun täystyöl­lisyy­dessä. Kun ydin­voimaloi­ta oltaisi­in taas tarvit­tu, ei enää löy­tynyt suun­nit­telijoi­ta ja tek­i­jöitä. Oppi­ra­hat mak­set­ti­in Suomen his­to­ri­an kalleim­pana rakennushankkeena.

    Nykyi­nen hal­li­tus tun­tuu helpot­ta­van yri­tys­ten kykyä säätää henkilöstöään syk­lien mukaisek­si. Työn­tek­i­jöistä ei oikein ole kiin­nos­tunut enää kukaan.

    1. “Lopuk­si Suomen talouteen vaikut­ta­vat pitkät syk­lit. Otaniemessä aikoinaan opetet­ti­in, että Suo­mi oli IVO:n aikoina ydin­voimarak­en­tamisen kärki­mai­ta. Vaan kun ydin­voimaa ei enää raken­net­tu, koulu­tus ajet­ti­in alas ja huip­puasiantun­ti­jat siir­tyivät mui­hin hom­mi­in 80-luvun täystyöl­lisyy­dessä. Kun ydin­voimaloi­ta oltaisi­in taas tarvit­tu, ei enää löy­tynyt suun­nit­telijoi­ta ja tek­i­jöitä. Oppi­ra­hat mak­set­ti­in Suomen his­to­ri­an kalleim­pana rakennushankkeena.”

      Osin on noin. Koulu­tuk­sia tosi­aan ajet­ti­in alas, kos­ka alan ydin­voima-alan oli niin vähän koko maas­sa, ja kun uusia työn­tek­i­jöitä palkat­ti­in enää niin vähän alalle vuosi­ta­sol­la. Ei koulu­tus­ta voitu ylläpitää aiem­mas­sa laa­ju­udessa sil­lä ajatuk­sel­la, että 20–30 vuo­den päästä saat­toi tul­la taas tarve lisä­työvoimalle. Työ­paikko­jen puuttues­sa moni olisi joka tapauk­ses­sa men­nyt töi­hin muille aloille. 1980-luvun käytän­nön opeil­la ei nykyaikaisia ydin­voimaloi­ta edes tehdä.

      Se on mon­imutkainen kysymys, mik­si Olk­ilu­o­to III mak­soi niin paljon kuin mak­soi. Olen siinä käsi­tyk­sessä, että ydin­voimaan liit­tyvän teknisen osaamisen puute Suomen päässä ei olisi pääsyi­den joukos­sa. STUKissa oli pitkään pul­lonkaulo­ja asioiden käsit­telyssä, mitä vaikeut­ti se, että heil­läkin oli ollut vuosikym­menten tauko uusien reak­tor­ei­den osalta, ja että välis­sä oli lisäk­si vaa­timuk­set muut­tuneet. Rak­en­tamises­sa olleet ongel­mat oli­vat ilmeis­es­ti pääasi­as­sa ihan rak­en­tamisen ja pro­jek­tin johtamisen ongelmia. Ran­skan päässä ollut­ta laite­toimit­ta­jan koke­mus­va­jet­ta län­si­mais­ten vaa­timusten mukaisten nykyaikaisten ydin­voimaloiden toimit­tami­sista taas ei suo­ma­laisel­la ydin­voimak­oulu­tuk­sel­la olisi edes paikattu.

  6. Tämä nyt on vähän ikävä pes­simisti­nenkin kom­ment­ti, mut­ta kun ajat­telee Suomen 10–20 vuot­ta jatkunut­ta talouske­hi­tys­tä, talouskasvut­to­muut­ta, työl­lisyyske­hi­tys­tä (+tekoä­lyn tulo ) ja velan­ot­toa hal­li­tuk­ses­ta toiseen, ja myös kieli­v­aikeuk­sista irti pääsemät­tömien maa­hamuut­ta­jien tilan­net­ta, niin on ihan selvää että hyv­in­voin­ti­val­tio tulee purkau­tu­maan ilman varsi­naisia purkamis­päätök­siäkin. Go to West, go to Swe­den young man. 

    Lis­taan voisi lisätä myös maamme yri­ty­selämän heikon inno­vaa­tiokyvyn (vrt. muut pohjoius­maat) ja ehkä myös ennusteku­plan joka liit­tyy ns. vihreän siir­tymän tuot­tami­in tulovirtaennustuksiin. 

    Kun Suo­mi on tik­tokin ja muun ulko­maisen dig­i­te­ol­lisu­u­den sähköpääetäkeskus, omille kansalaisille ja vähen­tyvälle teol­lisu­udel­la kalli­il­la sähkön hin­nal­la, ei siitä oikein sel­l­aista kansan­tu­loa revitä, jol­la hyv­in­voin­ti­val­tio pystyssä pidetään. 

    Ain­oa toive on väestömme kään­tymisessä lasku­un! Siihen pitäisi pyrk­iä. Korkeampi tuot­tavu­us tavoit­teek­si pienem­mäl­lä väestöl­lä on yhtälö joka jät­tää enem­min jaettavaa. 

    Tämä oli epäisän­maalli­nen kom­ment­ti. Kol­laa ei näil­lä spek­seil­lä kestä.

    1. Lisään kom­ment­ti­i­ni “Kol­laa ei ehkä kestä” sen että ajatel­laan­pa nyt selvästi: enem­män työtä parem­mal­la työn tuot­tavu­udel­la ja hyv­in­voin­ti­val­tio pienem­mälle porukalle, kun väestöä olisi vähemmän.
      Siihen­hän nyt suo­ras­taan tar­jo­taan mah­dol­lisu­ut­ta laske­van syn­tyvyy­den myötä. 

      Vaatisi tietenkin palu­u­ta siihen että tässä maas­sa myös tehdään jotakin tehokkaasti.
      Mitä olemme aiem­min osan­neet? Met­sä-ja paperi­te­ol­lisu­u­den. Sen tuot­tavu­us on ihan toista luokkaa kuin ikku­nan­pe­su­fir­mo­jen joi­ta Helsingis­sä on nyt yhtäkkiä var­maan 30 — tämä esimerkkinä.
      Ikuinen väite kuka sit­ten hoitaa van­huk­set on myös ratkaistu, tai ainakin ratkaistavis­sa myös aleneval­la väestöpo­h­jal­la. Vas­taus löy­tyy työt­tömyys­ti­las­toista. Maas­ta var­mas­tikin löy­tyy kym­meniä tuhan­sia fik­su­ja ihmisiä jot­ka kykenevät siihen työhön, muun­tok­oulu­tuk­sel­la ainakin. Kos­ka siihen työhön kyke­nee esim. ahk­era ja sär­mä fil­ip­pi­iniläi­nen tai viet­nami­lainen, kyke­nee siihen suo­ma­lainenkin. Ei jokainen kortis­toitunut mut­ta iso osa ainakin.
      Lisäk­si tekoä­ly tulee viemään myös suuren määrän työ­paikko­ja ja sieltä vapau­tuu ihmisiä mui­hin töi­hin. Esim. toimit­ta­jien työn tulee ole­maan kor­tilla. Mut­ta myös laa­jem­min muil­takin palvelusek­tor­eil­ta. Mm. koulu­tus ikälu­okkien pienentyessä. 

      Hyv­in­voin­ti­val­tio on pelastet­tavis­sa ainakin jol­lakin kestäväl­lä tasol­la kun­han pidämme huol­ta että laa­jasti sen palvelui­ta käyt­tämään joutu­vien määrä ei kas­va ja kas­va. Mitä se nyt tekee. Enkä puhu pelkästään demografiselta kannalta. 

      Muis­tan vihreän puolueen aivan alkua­jat erit­täin hyvin.

      Mut­ten ymmär­rä mik­si vihreä puolue ei tar­tu tilaisu­u­teen­sa joka tar­joutuu alenevan syn­tyvyy­den myötä, vaik­ka sitä kaut­ta niitä tavoit­tei­ta joi­ta olen sen aina kuvitel­lut aja­van, olisi konkreet­tis­es­ti edistettävissä.

      1. Muuten olet oikeal­la lin­jal­la mut­ta lisää met­sä­te­ol­lisu­ut­ta ei oikein kai­va­ta kos­ka se pilaa ympäristön ja Suo­mi joutuu mak­samaan hiilin­ielu­jen vähenenis­es­tä. Sama myös kai­vok­sista ellei ole kyse jostain todel­la tarpeel­lis­es­ta met­allista. Lisää teol­lisu­u­ta kyl­lä mut­ta sel­l­aista joka tekee valmista tavaraa eikä vain pahvipakkauk­sia joi­hin Ruotsin teol­lisu­us pakkaa tuotteensa.

        Olen itse ollut työt­tömänä pari vuot­ta eläkepäiviä odotel­lessa. Jos työkkäri olisi määrän­nyt min­ut van­hainkoti­in tms töi­hin niin olisin men­nyt. Tosin oma puoliso, oma äiti (kun hän vielä eli) sekä appi­van­hem­mat omine tarpeise­neen ovat kanssa pitäneet min­ua akti­ivise­na ettei aika mene pitkäksi.

      2. Van­hus­ten hoidon osalta en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että koti­hoi­dos­sa hoita­jak­si kel­paa kuka tahansa omainen. On osaamista ja koulu­tus­ta tai jak­samista, tai ei. Mut­ta jos joku tulee koti­in työn­tek­i­jänä aut­ta­maan samoissa asiois­sa, sit­ten vaa­timuk­set ovat jotain aivan eri pla­nee­tal­ta, minkä seu­rauk­se­na yksi tuli­ja saa siiv­ota, toinen jakaa lääk­keet ja kol­mas ulkoilut­taa van­hus­ta ja neljäs voi lait­taa tai kul­jet­taa ruokaa, mut­ta muut eivät tee sitä mitä toiset tekevät. Omaishoita­ja puolestaan tekee nämä kaik­ki asi­at — ilman koulutusta.

        Esimerkik­si lääk­keen jaon osalta en ole ymmärtänyt, että mik­si siihen vaa­di­taan vuosien koulu­tus sil­loin kun joku jakaa lääkkeitä toiselle kotona saaden työstään palkkaa. Omaishoita­jakin sitä tehtävää kuitenkin vähin­tään kym­menis­sä tuhan­sis­sa koti­talouk­sis­sa niin tekee, ja vaikka­pa van­hem­mat omien alaikäis­ten las­ten­sa osalta jaka­vat lääk­keet — useim­miten ilman mitään koulu­tus­ta. Jos van­hus­ten­hoito halut­taisi­in voita­van jär­jestää olen­nais­es­ti edullisem­min ja sen lisäk­si samal­la van­hus­ten kannal­ta nyky­istä parem­pana, tarvit­taisi­in mon­en­laista normipurkua.

    2. Suo­ma­laisen yri­ty­selämän ja diplo­mi-insinöörien ner­ous on vain polkea palkko­ja. Tästä ajat­telus­ta ja sen helmistä on eri­no­maise­na esimerkkinä Wolt. Eihän tuos­sa mitään inno­vati­ivista ole, verkon kaut­ta sai tilat­tua ruokaa jo aiem­min. Wolt sen sijaan kopi­oi peri­aat­teessa Ama­zo­nia ja mui­ta alus­ta­monopole­ja, ihmiset tot­tuvat käyt­tämään yhtä alus­taa ja Wolt kiskoo isot mar­gin­aalit välistä samal­la kun kaiken työn tekevät rav­in­toloit­si­jat ja ali­hankki­jat, ihan samaan tapaan kuin Amazon.

      Itse on ole ollenkaan vaku­ut­tunut, että Wolt olisi mitenkään tarpeelli­nen palvelu. Tässä on vähän sama asia kuin auton käyt­tämisessä, vaik­ka voit tila­ta ruokaa koti­in tai ajaa autol­la joka paikkaan, ei se tarkoi­ta, että se on hyväk­si yksilölle tila­ta ruokaa ja ajaa autol­la joka paikkaan. Mut­ta nykyisen yksilön ja lib­er­al­is­min palvon­nan aikana jotenkin ajatel­laan, että jos rahal­la saa jotain tehtyä niin se on hyvää ja kan­nustet­tavaa. Sit­ten pahek­su­taan kiinalais­ten tuot­tei­den ostamista, mut­ta vain sil­loin kun niitä oste­taan suo­raan kiinalaisil­ta eikä tyhjän­toimit­ta­ja välistävetäjän kaut­ta, joka lait­taa hin­taan lisää joku +50 — +100%. Län­si­mainen BKT näyt­tääkin ole­van pullis­tunut kun joka välis­sä on joku turha välistävetäjä lihomas­sa, ilman että tuot­taa efek­ti­ivis­es­ti mitään. Tämä kos­kee osin myös julk­ista puol­ta, jos­sa istuu pil­vin pimein henkilöstöä toimis­tois­sa pyörit­telemässä papereita.

  7. Ode vaku­ut­teli: “Myös Ruot­sis­sa pohjo­is­mainen malli yskii. Työt­tömyys on nous­sut Ruot­sis­sa korkeak­si, vaik­ka ei sen­tään Suomen tasolle. Syynä saat­taa olla, että vira­nomais­ten kap­a­siteet­ti ylit­tyi kymme­nen vuot­ta sit­ten maa­han­muu­ton riistäy­dyt­tyä hal­lit­se­mat­tomak­si. Minäpä luulen, että asi­aan vaikut­taa myös työn luon­teen muuttuminen.”

    Eli toteat itsekin, että pohjo­is­mainen työl­listämis­malli ei oikeas­t­aan ole parem­pi, kos­ka evi­denssi on sitä vas­taan (2/3 sat­tumal­ta tukee, 1/3 selkeästi vas­tus­taa). Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa huude­taan (niiden joukos­ta, jot­ka huu­taa Ruot­sis­sakin) ihan samaa syytä eli maa­han­muu­ton aiheut­tamia ongelmia syyk­si kaik­keen mis­sä ongelmia koetaan ole­van. Oikea maa­han­muu­ton ero tun­temieni Nor­jan ja Ruotsin välil­lä on, että Nor­jas­sa maa­han­muut­ta­jat työl­listyvät. Ei Oslon Morten­srud eroa Malmön Rosen­gårdista olen­nais­es­ti muus­sa kuin maa­han­muut­ta­jien työllisyysasteessa.

    Tärkein syy siihen mik­si Ruotsin (ja Suomen) työl­lisyys on eri kuin kahdessa muus­sa isos­sa Pohjo­is­maas­sa, on se miten jumalat­toman huonos­ti 90-luvun alus­sa kum­mas­sakin maas­sa lamaa hoidet­ti­in. Ain­oa tapa fik­sa­ta ongel­ma on ensik­si hyväksyä tosi­asi­at. Key­nes­läi­nen talous­poli­ti­ik­ka on ylivoimainen mui­hin ver­rat­tuna. Hyväksymisen jäl­keen kek­si­tyt ideat (jot­ka eivät ole help­po­ja) saat­ta­vat joskus jopa toimia. Itse aiheutet­tu­jen maa­han­muut­toon liit­tyvien ongelmien (Ruot­sis­sa tahalli­nen osit­tainen get­tout­ta­mi­nen aina suo­ma­lais­muut­toli­ik­keen ajoista läh­tien) käyt­tämi­nen seli­tyk­senä voi tyy­dyt­tää mod­er­nia intellek­tuel­lia mut­ta ei oikeas­t­aan auta itse ongel­man ratkaisemisessa.

    Minus­ta sin­un on aika terästäy­tyä nyt: Ver­taa Nor­jan 80-luvun lop­un ja 90-luvun alun laman hoitoa (niil­lä kaik­ki pankit kaa­tu­i­v­at!) Suomen ja Ruotsin 90-luvun alun laman hoitoon. Seu­raa sen jäl­keen työt­tömyy­den ja työl­lisyy­den kehi­tys­tä nykypäivään asti jokaises­sa maas­sa. Sen jäl­keen havain­noi, kuin­ka yksi muut­tu­ja (lamat­alouden hoito kym­meniä vuosia sit­ten) selit­tää mas­si­ivisen osan työt­tömyy­den nykyti­las­ta. Eli ker­too, että jos työt­tömyy­den päästää pahak­si, se säi­lyy hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa pahana.

  8. Kaiken­laises­sa työhön määräilyssä on se ongel­ma, että mis­sä työssä nykyään työ­nan­ta­ja tekee mitään vas­ten­hakoisel­la ja asen­nevam­maisel­la työntekijällä? 

    Ehkä ennen­van­haa lapi­onva­r­res­sa vielä asen­nevam­mais­es­takin saati­in jotain irti kun man­age­ment by perkele ‑oppe­ja nou­dat­ta­va pomo huusi vier­essä, mut­ta sama ei toi­mi kalli­iden tai herkkien konei­den kanssa työsken­nelle tai hom­mis­sa jois­sa palvel­laan asiakkaita.

    Jos ihmi­nen ei halua (tai jostain syys­tä kuvit­telee ettei kykene) tehdä töitä, pakot­ta­mi­nen ei yksinker­tais­es­ti nyky­maail­mas­sa toi­mi kovinkaan hyvin. Tämän jäl­keen on vain kak­si vai­h­toe­htoa: joko antaa hänelle elämisen perus­tarpeet tästä huoli­mat­ta tai sit­ten antaa olla omil­laan (jol­loin hän mah­dol­lis­es­ti pää­tyy rötöstelemään elan­nok­seen). Sivistys­val­tios­sa ei oikein näistä kahdes­ta voi­da vali­ta kuin tuo ensimmäinen.

    1. Anonyy­mi
      ” Kaiken­laises­sa työhön määräilyssä on se ongel­ma, että mis­sä työssä nykyään työ­nan­ta­ja tekee mitään vas­ten­hakoisel­la ja asen­nevam­maisel­la työntekijällä? ”

      Etkö lukenut Oden tekstiä?

      Idea onkin siinä, että velvoit­ta­mal­la työt­tömäl­lä ei olekaan rutkasti vapaa-aikaa käytet­tävis­sään, kun hänet pakote­taan töi­hin (tai kurssille). Jos joutuu istu­maan 8h jol­lain tyhjän­päiväisil­lä kurssil­la viitenä päivänä viikos­sa, niin onkin jo sama etsiä oikei­ta töitä.

      Ihmisiä pitäisi aktivoi­da nyky­istä enem­män eli heille pitäisi olla kaiken­laista pakol­lista puuhaa.

      1. Ei tuo toi­mi. Työ­paikoil­la on hier­arkki­nen suhde työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän välil­lä. Kurs­seil­la tuo on vain nimel­lis­es­ti, voi olla täl­lä väliä-asenne tek­i­jöil­lä. Jälkim­mäi­nen elämän­laadulle voi olla helpompaa.

  9. Kun nyt kom­men­toin maa­han­muut­toa, niin kom­men­toin vähän lisää. Työsken­te­len IT-alal­la, palkkani on yli 10000€/kk ja työkavere­inani on esim. intialaisia joiden palkat ovat yli 10000€/kk. Ja IT-alal­la on myös afrikkalaisia ja mus­limei­ta samoissa pro­jek­teis­sa jois­sa olen, kohtuu kovil­la palkoil­la. Noil­la kova­palkkaisil­la asiantun­ti­joil­la ei tun­nu ole­van juuri ollut mitään ongelmia yhteiskun­nan suh­teen, he ostel­e­vat asun­to­ja Suomes­ta ja lentävät maailmalla.

    Kan­natan työperäistä maa­han­muut­toa. Ter­ve­tu­loa töi­hin kuka vain. Sen­si­jaan vas­tus­tan sosi­aal­i­tur­vape­rusteista ja human­itääristä maa­han­muut­toa. Jos henkilöl­lä ei ole eri­ty­istä kykyä toimia Suomen työelämässä, ei tuol­laisia henkilöitä tulisi ottaa elinikäisik­si elätettäviksi.

    Keskisar­ja taisi puhua tuos­ta samas­ta asi­as­ta käyt­täen vähän eri termejä.

    Olen huolis­sani Suomen huolto­suh­teesta. Näen että vai­h­toe­hdot on joko ajaa sosi­aal­i­tur­vaa rajusti alaspäin, tai sulkea rajat totaalis­es­ti kaik­il­ta huolto­suhdet­ta heiken­täviltä tuli­joil­ta. Eli maa­han­muut­ta­jat tulisi pisteyt­tää Kanadan ja Aus­tralian malliin.

    Mitä puoluet­ta äänestäisin? En ainakaan vihre­itä, vihreät on ollut min­ulle liian ääri­vasem­mis­to­lainen puolue jo vuosia. Per­su­ja pidän lähin­nä tyh­minä ja kokoomuk­ses­sa tun­tuu nyt ole­van se tyh­mem­pi joukko enem­män äänessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.