Kesäkuussa työllisten määrä oli Suomessa 60 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuitenkin hallitus ilmoittaa lisänneensä työllisyyttä sadallatuhannella verrattuna siihen, mitä se olisi ollut ilman hallituksen toimenpiteitä. Hallitus selittää työllisyyden heikentymisen johtuvan suhdannekehityksestä, jolle ei nyt vain voi mitään.
Kun opiskelin kansantaloutta, koko tieteenala keskittyi lähinnä suhdannevaihtelujen hallitsemiseen. Miten suhdannekehityksestä nyt on tullut täysin ulkoa annettava asia, josta hallitus ei voi olla mitenkään vastuussa?
Samat suhdanteet kohdistuvat muihin maihin, mutta Suomessa ne nyt muka tuottavat paljon enemmän työttömyyttä kuin muissa maissa. Työttömyys on Suomessa EU:n toiseksi korkein heti Espanjan jälkeen. Tätä selitetään sillä, että Suomen teollisuus on keskittynyt tuottamaan investointihyödykkeitä kulutustavaroiden sijasta. Investointien volyymi vaihtelee paljon jyrkemmin kuin kulutustavaroiden. Selitys ei oikein pelitä, sillä työttömyys ei keskity mitenkään teollisuuteen. Itse asiassa työttömiä on enemmän kuin väkeä on töissä teollisuudessa.
Keskittyminen investointihyödykkeisiin, siis lähinnä koneisiin, on perua muinaisesta idänkaupasta. Silloin vakiintui käsitys, ettei tästä maasta kannata viedä ulkomaille mitään hevosta pienempää.
Keskittyminen pelkästään investointihyödykkeisiin on virhe paitsi suhdannevaihtelujen vuoksi myös siksi, että lisääntyvä protektionismi kohdistuu erityisesti niihin. Pitäisi osata muutakin kuin insinööritieteitä. Nyt lisääntyvässä nettikaupassa Suomen ja Ruotsin työnjako on se, että Ruotsi valmistaa tavaran ja Suomi pahvilaatikon, johon tavara pakataan.
Hallituksen toimet ovat jarruttaneet työllisyyden kasvua
Väitän, että hallituksen toimet ovat osasyy heikkoon työllisyyteen. Kun vienti vetää heikosti, kokonaiskysynnässä korostuu kotimainen kulutuskysyntä. Sitä hallitus on ohjannut suhdannekehityksen kannalta onnettomasti. On tehty kotimaista kysyntää vähentäviä toimia. Siltä osin kuin ne ovat pitkällä aikavälillä perusteltuja, ne on ajoitettu tyhmästi laskusuhdanteen aikaan jarruttamaan elpymistä. Ehkä hallitus uskoo oikeasti, ettei sillä ole vastuutaata suhdannekehitysestä.
Kun politiikan suuri linja on ollut ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, kulutuskysyntä on vähentynyt, koska rikkaat kuluttavat pienemän osan tuloistaan kuin köyhät. Lisäksi rikkaiden kulutuskysyntä osuu vähemmän Suomeen ylipäänsä ja Suomessakin vähemmän kotimaisiin tuotteisiin.
Toiseksi hallitus on lisännyt taloudellista epävarmuutta heikentämällä esimerkiksi työttömyysturvaa. Taloudellisen epävarmuuden seurauksena kansalaiset ovat alkaneet varautua pahan päivän varalle eli ovat säästäneet sen sijaan että olisivat kuluttaneet. On hyvä kannustaa ihmisiä lisäämään puskurirahastoja, mutta tässäkin ajoitus on ollut onneton. Olisi tarvittu kulutuskysyntää eikä säästämistä. Loputtomiin ihmiset tuskin paisuttavat pankkitilejään ja osakesalkkujaan, joten kulutuskysyntä käynnistynee aikanaan. Se voi osua harmillisesti yksiin vientikysynnän elpymisen kanssa, jolloin joudutaan ojasta allikkoon ja taistelemaan inflaatiota vastaan.
Rakentamista on nuijittu epäviisaasti
Pahiten meillä on kärsinyt talonrakennus, jonka volyymi on laskenut alle puoleen. Näin rajusti suhdanteet eivät noin yleisesti heikkene. Tässäkin hallitus syyttää suhdanteita, mutta kyllä se on vaikuttanut tähän itsekin sekä rakentamista aktiivisesti vähentämällä että laiminlyömällä tehtävänsä tasoittaa suhdannevaihteluja.
Huonoina aikoina omistusasumistuotanto vähenee, mutta ARA-rakentaminen tulee tilalle. Nyt on haluttu lopettaa sekä ARA-rakentaminen että asumisoikeusasuntojen tuotanto juuri, kun suhdanteet menevät muutenkin alas.
Rakentamisen kapasiteettia on menetetty pitkäksi aikaa, koska rakennusmiehet ovat vaihtaneet alaa ja monet palanneet Suomesta kotimaihinsa. Kallis virhe.
Olisi pitänyt myös tukea talojen peruskorjauksia, jolloin rakentamisesta työttömiksi joutuneet olivat löytäneet työtä peruskorjaamisesta.
Osa-aikatyön vähentämisessä onnistuttiin liiankin hyvin
Yksi hallituksen tavoite oli vähentää osa-aikatyön tekemistä. Siinä otettiin käyttöön järeät aseet. Poistettiin suojaosuus sekä työttömyysturvasta että asumistuesta ja heikennettiin asumistukea noin yleisestikin. Pienipalkkaista osa-aikatyötä tekeviä lyötiin oikein lekalla päähän ja se toimi. Osa-aikatyön tekijät ovat siirtyneet joukolla työttömiksi. Hallitus ehkä kuvitteli heidän siirtyvän kokoaikatyöhön. Jos tätä tavoiteltiin, toimet olisi pitänyt ajoittaa hyvän eikä huonon työllisyyden aikaan. Osa-aikatyön kannustimissa oli korjattavaa, mutta se tehtiin todella taitamattomasti niin, että monelle työttömyys on parempi vaihtoehto kuin osa-aikatyö.
En usko, että hallitus on tehnyt tätä kaikkea ilkeyttään. Sillä ei vain ole yhteiskunnallista insinööriosaamista niin, että se osaisi suunnitella toimintojaan järkevästi.
Hallitus on päättänyt tehdä toimet ensimmäisen kahden vuoden aikana ja köyttää seuraavat kaksi vuotta vaaleihin valmistautumalla. Tällä vauhdilla suunnitelma menee kyllä pieleen.
Suhdanteet vaan eivät noudata suomalaisia vaalikausien.
Seuraavan hallituksen tehtävästä tulee hyvin vaikea, jos valtiolla on yli 10 miljardin euron alijäämä kurottavana senkin aloittaessa + jo yli 200 miljardin euron valtionvelka vuosittaisine miljardien suuruisine korkoineen siinä kohtaa. Poliittisesti helpoimmasta päästä tehtävissä olevat kustannusten leikkuut on tehty tällä hallituskaudella tai tultaneen tekemään loppukauden aikana.
Jos leikkaa valtion menoja tukia leikkaamalla tai kasvattaa verotuksen kautta valtion tuloja, tulee leikanneeksi samalla kulutuskysyntää, mikä heikentää kansantaloutta. Tuosta johtuen on niin helppo tehdä päätöksiä siitä, että velkaantukoon valtio seuraavanakin vuonna.
Tämä hallituskausi on tehty elvyttävää politiikkaa nostamalla valtiolle velkaa yli 10 miljardia euroa joka vuosi, eli suunnilleen samaan tahtiin kuin edellinen hallituskin velkaa nosteli. Seuraavan hallituksen tulee olemaan entistä vaikeampaa saada valtion taloutta tasapainoon, kun edellisten hallitusten nostamien velkojen korotkin ovat niin isoja lisämenoja.
Yhteisöveron alennukset, holtittomat rahanjaot terveysyritysten kasvaneisiin katteisiin ja hyvätuloisten veronalennukset ovat kyllä velkaannuttavaa politiikkaa, mutta eivät ne silti elvytä kansantaloutta koska ne rahat päätyvät muutenkin hyvätuloisten taskuun. Kuten Soininvaara sanoi, hyvätuloisimpien lisätulot eivät käytännössä juuri lainkaan kasvata kotimaista kysyntää. Kun 16000€/kk tienaava tienaakin nyt 18000€/kk, ei hän mene ja osta neljääsataa lisäkuppia kahvia kuukaudessa paikallisesta kahvilasta.
Ne extratulot menevät lisäsäästämiseen/sijoittamiseen. Osakkeiden arvonnousua ne kyllä luovat, todennäköisesti voittopuolisesti Yhdysvaltalaisten teknologiaosakkeiden. Se ei toki vaan auta tippaakaan taloutemme elpymisessä.
Toistaitoinen hallitus, tai vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan. pahantahtoinen.
Leikkaamisen vaikutuksesta kulutuskysyntään ja kansantalouteen ei kannata meuhkata, koska tämä hallitus on kasvattanut valtion menotasoa. Se on leikkaamisen vastakohta. Leikkaaminen on sitä että menoja pienennetään. Orpon hallituksen talouspolitiikka on erittäin alijäämäistä ja erittäin elvyttävää. Minun teoria on, että tämä krooninen massiivinen elvyttäminen on heikon tuottavuuskehityksemme juurisyy. Lisäksi tässä on laskeva rajahyöty: massiivisen elvytyksen massiivinen lisääminen ei tuo toivottua tulosta. Uskon että kansalaisille olisi parasta se, että lopetetaan tämä hyperelvytys ja annetaan markkinavoimien tuottaman informaation ohjata tuottavuuskehityksemme viimein nousuun.
Luitko kirjoitusta. Siinä sanottiin, että työttömyyttä aiheuttivat rahan ottaminen köyhiltä ja antaminen rikkailla. Valtion menot ennallaan, mutta kulutuskysyntä väheni. Epävarmuuden lietsominen on saanut varautumaan pahan päivän varalle joka sekin alensi kulutuskysyntää.
Kilgore: “Kun 16000€/kk tienaava tienaakin nyt 18000€/kk, ei hän mene ja osta neljääsataa lisäkuppia kahvia kuukaudessa paikallisesta kahvilasta.”
Jos ylemmän rekisterin tulojen tarkoitus on alemman rekisterin kahvilakäyntien tukeminen, kannattaa marginaaliveroksi asettaa 100% ja kanavoida kerätyt varat sellaisenaan alemman rekisterin käyttömenoiksi. (Kuviteltua marginaaliveroprosenttia lukuunottamatta nykytilanne tosin taitaa olla jo tämänkaltainen.)
Jos alemman rekisterin tulojen tarkoitus on ylemmän rekisterin… Äh, en edes jaksa kirjoittaa loppuun. Ymmärrät varmaan pointin, täysin epärealististen hyperbolien vetäminen keskusteluun ei tuo siihen mitään lisäarvoa. Jos sinulla on jokin pointti, niin siitä olisi helpoin keskustella jos kertoisit sen pointtisi vain suoraan.
Voin toki aloittaa niin päästään jonkinlaiseen alkuun: marginaaliveron asettaminen 100% ei ole järkevää, koska se poistaisi kannustimet lisätulojen hankkimiseen. 100% marginaalivero on varmasti lafferin käyrän väärällä puolella. Lisäksi se että kansantalous seisahtuu koska ihmisillä ei ole varaa kuluttaa (tai eivät uskalla kuluttaa) ei ole kansantaloudelle järkevää ja johtaa siis kasvavaan tuotantokuiluun, eli tuotantopotentiaalin vajaakäyttöön ja hyvinvointitappioon. Josta siis kärsivät myös ne rikkaat, koska talous ei ole nollasummapeliä.
Aika moni suomalainen saa toimeentulotukea. Heillä marginaalivero on tasan 100 %. Siksi en ymmärrä hallituksen pyrkimystä lisätä toimeentulotuen osuutta tulonsiirroissa.
Soininvaara kirjoitti:
“Luitko kirjoitusta. Siinä sanottiin, että työttömyyttä aiheuttivat rahan ottaminen köyhiltä ja antaminen rikkailla. Valtion menot ennallaan, mutta kulutuskysyntä väheni. Epävarmuuden lietsominen on saanut varautumaan pahan päivän varalle joka sekin alensi kulutuskysyntää.”
Arvonlisäveron korotus erityisesti on leikannut kulutuskysyntää. Yhä harvemman kannattaa ostaa asioita, koska ostamalla palvelun tai tuotteen toisen tekemänä joutuu maksamaan kaiken muun hinnan päälle vielä 25,5 %:n arvonlisäveron. Monet kotitaloudet Hinta olisi ollut kuitenkin sen verran suuri arvonlisäveroineen ostopalveluna, että ostinkin käytetyn työkalun (josta valtio ei päässyt veloittamaan uutta arvonlisäveroa, koska ostin yksityiseltä suoraan)) ja tein työn itse (en ollut koskaan aiemmin tehnyt sitä työtä, mutta tulipa opittua. Netissä on nykyään hyvät ohjevideot moneen asiaan). Samaa tekee nyt moni muukin. Ravintoloissa käyntikin on vähentynyt. Moni säästää tekemällä ruokansa etätyöpäivinä itse tai syömällä töissä eväitä. Nykyinen lounasetujärjestelmä hyödyttää pääasiassa lounassetelifirmoja ja isotuloisia. Monilla pienituloisilla ei ole varaa lounasedun minimihinnan lounaisiin, joten se etu jää saamatta, koska halvempiin lounaisiin veroetua ei saa.
En enää usko, että seuraavakaan hallitus saa maan taloutta tasapainoon. Valtion talouden tasapainotus edellyttäisi valtion tulojen nostoa (lisää verokertymää tai muita maksutuloja valtiolle) tai valtion menojen leikkausta (mikä vähentäisi tulovirtaa valtiolta kansalaisille ja yrityksille). Molemmista seuraa siinä määrin leikkausta ostovoimaan, että valtion talouden tasapainotustehtävä lienee poliittisesti mahdoton asia toteuttaa. Etenkin kun valtionvelkaa on ennestään jo niin paljon, ja sen myötä tulevia korkomenoja.
Soininvaara kirjoitti:
“Aika moni suomalainen saa toimeentulotukea. Heillä marginaalivero on tasan 100 %. Siksi en ymmärrä hallituksen pyrkimystä lisätä toimeentulotuen osuutta tulonsiirroissa.”
Jos yhtään oikein olen ymmärtänyt kesällä lausuntokierroksella ollutta esitystä toimeentulotuen ehtojen muuttamisesta, hallitus nimenomaan pyrkii vähentämään toimeentulotuen saajien määrää ja osuutta tulonsiirroissa. Esimerkiksi 150 euron suojaosaa esitettiin poistettavaksi ja perusosia pienennettäviksi kaikilta ja ensisijaiset etuudet tahallaan hakematta jättäneiltä kutistettaisiin toimeentulotukea, eli hakematta jätettyä etuutta ei enää korvattaisi tasan yhtä suurella korotuksella toimeentulotukeen. Kaikki nämä toimet kokonaisuutena vähentäisivät toimeentulotukeen oikeutettujen määriä. Uudistuksen tarkoituksena on sekä leikata valtion menoja että saada tuen tarpeessa olevat ihmiset ensisijaisten etuuksien saajiksi. Tällöin nykyistä useampi pienituloinen ei saisi toimeentulotukea ollenkaan.
Pysyvät ja tuottavat työpaikat syntyvät silloin kun tavaran / palvelun tuottaja, eli yritys saa tuotua kaupat kotiin.
Nykyisin ostajan tarpeet kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla, sillä markkinat ja teknologiat muuttuvat jatkuvasti. Vanhan sanonnan mukaan “Pitää juosta, jotta voi pysyä paikallaan!”
Tässä kehityksessä ei riitä, että seuraa ja analysoi markkinoita ulkopuolelta, kaukana ostajan todellisuudesta. Tätä kautta saatu tieto on useimmiten jo saapuessaan vanhaa ja niitten mukaan tehdyt päätökset eivät perustu reaalimaailman faktoihin.
Pitää olle 24/7 KIINNI OSTAJAN IHOLLA. Silloin yritys saa ensimmäisenä tiedon siitä, mikä on kaikkein tärkeintä seuraavan kaupan kotiin saamiseksi.
Kun saa jatkuvasti kauppoja, silloin yritys voi tarjota uusia pysyviä ja tuottavia työpaikkoja, jolloin työttömyys vähenee.
Suomessa vallitsee sellainen harhaluulo, että hallitus/ poliitikot ovat vastuussa taloudesta ja osaavat parhaiten ohjata työllisyyttä. Tämä sosialistinen kokeilu on Suomessa nyt epäonnistunut, niinkuin kaikkialla muuallakin.
Muistuu mieleen vuosi 1975 kun Suomessa oli 60 000 työtöntä, jolloin presidentti Kekkonen julisti maahan hätätilan…
Nyt pitää tehdä Suomessa täydellinen talousreformi, globaalin markkinatalouden ehtojen mukaan ? Se on todistetusti antanut miljardeille hyvinvoinnin, lopettanut nälänhädät ja kehittänyt pandemioille lääkkeet.
Suomeen pitää saada sellainen globaalisti kilpailukykyinen verotus ja työvoimapolitiikka, että se pysäyttää parhaitten osaajien ja yritysten exoduksen isänmaastamme.
Seppo Korppoo, 30+ vuotta 24/7 teknologiavientiä, ihokosketuksessa ostajiin
Työllisyysongelmien takana on monia syitä. Iso kuva on se, että Eurooppa käyttää resurssinsa sotimiseen tällä hetkellä. Globaali talouskasvu tapahtuu erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Euroopan sisällä kasvua on niissä maissa, jotka saivat elvytyspaketista raharuiskeen. Elvytyspakettineuvottelussa heikon tuloksen saanut Ruotsi tarpoo tällä hetkellä myös. Suomen EU-jäsenmaksu nousee ensi vuonna ennusteen mukaan reilusti. Rahoitamme etelän talouskasvua.
Arvonlisäverotus on nyt iso ongelma. Suomella on EU:n toiseksi korkein ALV. Väki ostaa nyt tuotteet pienistä verkkokaupoista Suomen ulkopuolelta, jotka eivät Suomen ALVia peri. Siinä on EU-säädöksissä euroraja, mistä alkaen joutuu ulkomainen kauppa perimään Suomen ALVin. Tavaraa tulee EU:n ulkopuolelta myös paljon ohi minkään tullin ja arvonlisäveron. Ostaessaan EU:n ulkopuolelta ostajalle tulee näin optio siitä, että välttämättä tullia ja arvonlisäveroa ei mene ollenkaan. Paketteja tulee niin monta miljoonaa, ettei tulli pysy niistä enää mitenkään selvillä. Ei ole pysynyt enää pitkiin aikoihin. Suomalaisen verkkokaupan on täysin mahdotonta kilpailla menestyneesti globaalisti tilanteessa, jossa Suomen ALV on maailman korkeimpia. EU:n verkkokaupat keskittyvät Irlantiin ja Luxemburgiin, joissa on matalimmat ALVit.
Tilastollinen säästäminen tapahtuu tällä hetkellä isolta osin lainojen lyhentämisen kautta. Vanhoja asuntovelkoja maksellaan enemmän kuin uusia nostetaan. Uusia ei nosteta, koska rakentaminen on jäissä. Rakentaminen on jäissä, koska rakentaminen on liian kallista ihmisten verotuksen jälkeen jääviin tuloihin nähden. Rakentaminen on kallistunut merkittävästi 5 vuoden takaiseen nähden, koska rakentamisen kustannuksia aiemmin alentanut rakennusmateriaalien (metallit, maalit, puu) halpatuonti idästä on loppunut talouspakotteiden seurauksena ja sen lisäksi Suomen oma verotus on noussut, kuten yleinen ALV kohonnut 25,5 prosenttiin.
Rakentamisen volyymin laskussa Suomessa ja Ruotsissa ei ole kyse vain heikosta suhdanteesta, vaan pysyvämmästä tilanteen muutoksesta, joka on keskeisesti seurausta siitä että itäraja on pidempään kiinni + siitä, että EU:n elpymispakettineuvotteluissa sekä Suomen että Ruotsin osalta epäonnistuttiin joitain vuosia sitten, mikä on kasvattanut molempien valtioiden menoja ja siirtänyt työpaikkoja EU:n sisällä muihin maihin. Asuinrakentamista vähentää myös asuntojen hintojen lasku, johon on vaikuttanut myös vapaarahoitteisia vuokria leikannut asumistukien väheneminen. Nykyinen uudehkojen asuntojen markkinahinta on monin paikoin alempi kuin uudistuotannon kustannukset edes ilman katteita, joten uusia hankkeita ei saada käynnistettyä entiseen tapaan.
“Olisi pitänyt myös tukea talojen peruskorjauksia, jolloin rakentamisesta työttömiksi joutuneet olivat löytäneet työtä peruskorjausta.”
Ehkä. Ylipäätään korjaukseen pitäisi kannustaa enemmän. Nykyisin korjauksiin kannustetaan lähinnä kotitalousvähennyksellä, jota sitäkin on leikattu. Se ei ole tehokkain keino. Fiksua voisi olla luopua kotitalousvähennyksestä ja muuttaa sitten vaikka ALV niin, että korjauksissa kauttaaltaan on alemman kannan ALV (koskisi myös vaatteiden korjauksia). Se olisi sekä työllistävä uudistus että ympäristöteko.
Osa-aikatyön osalta katselin äskettäin juuri virallisia tilastoja Tilastokeskuksen sivuilta. Osa-aikatyön tekemisen määrä on ollut vuodet 2022, 2023 ja 2024 keskenään käytännössä hyvinkin vakiintuneella tasolla. Joka vuosi osa-aikatyötä tehneiden henkilöiden määrä on ollut 480 000 ja 490 000:n välillä. Vuosiin 2020 ja 2021 nähden osa-aikatyö on yleistynyt. Työttömyyden kasvu on tullut tilastojen mukaan työvoiman kasvun kautta. Työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten määrä on tippunut noin 120 000 hengellä vuodesta 2020 eli noin 1,4 miljoonasta 1,3 miljoonaan. Uudistusten myötä työvoiman ulkopuolella olleita on siirtynyt työttömiksi työnhakijoiksi kymmeniä tuhansia. Lisäksi työikäisten joukko on kasvanut maahanmuuton kautta.
Minä kirjoitin työllisten määrästä, sillä työttömyyteen vaikuttaa juuri tuo siirtyminen työvoimaan ja sieltä pois. Se ei vaikuta työllisten määrään.
Kirjoitit sekä osa-aikatyöstä, työttömyydestä (joka oli sanana otsikossakin) että työllisyydestä. Kirjoituksesi viimeinen kappale “Osa-aikatyön vähentämisessä onnistuttiin liiankin hyvin”, joka väittää osa-aikatyöntyöntekijöiden muka siirtyneen “joukolla työttömiksi”, on ristiriidassa virallisten tilastojen kanssa, joiden mukaan osa-aikatyötä tekevien osuus kaikista työllisistä ei ole olennaisesti laskenut, vaan se on itse asiassa jopa hieman kasvanut.
Tilastokeskuksen toistaiseksi tuoreimmassa työllisyysasioita käsittelevässä julkaisussa (julkaistu 22.7.2025) kirjoitettiin osa-aikatyöllisyydestä näin:
“Osa-aikaisten työllisten osuus kasvoi hieman
Työllisistä osa-aikaisia oli vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä 487 000, mikä oli 18,5 % kaikista työllisistä. Osuus oli 0,5 % enemmän kuin vuosi sitten.
https://stat.fi/julkaisu/cm10evyxr6e1x07w0t3zpazho
Osa-aikatyöllisistä 142 000 eli 29,2 % teki osa-aikatyötä siksi, että kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Tähän ryhmään kuuluvia oli 20 000 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.”
Numerot näyttävät siltä, että osa-aikatyön tekeminen ainakaan kokoaika työn tekemiseen nähden ei ole vähentynyt — toisin kuin moni on väittänyt. Suojaosan idea oli vähentää kannustinloukkua kokonaan töiden tekemättömyyteen nähden, mutta se loi puolestaan kannustinloukun omalle ylärajalleen, joka yhdistettynä muihin tukiin esti monia tienaamasta sen enempää.
Otsikossa puhutaan työttömyydestä mutta en maininnut työttömien määrää, koska se on vähän miten se mitataan. Kirjoitin, että työllisyys on vähentynyt 60000 hengellä.
Tieto siitä, että entiset osa-aikatyölliset ovat siirtyneet lähinnä työttömiksi on peräisin YTK-työttömyyskasalta. Osa-aikatyön tekemistä dominoivat ihan muut tahot, lähinnä opiskelijat, mutta toimenpide kohdistui sovitellulla päivärahalla osa-aikatyötä tekeviin ja nämä siirtyivät lähinnä työttömiksi.
Soininvaara kirjoitti:
“Tieto siitä, että entiset osa-aikatyölliset ovat siirtyneet lähinnä työttömiksi on peräisin YTK-työttömyyskasalta. Osa-aikatyön tekemistä dominoivat ihan muut tahot, lähinnä opiskelijat, mutta toimenpide kohdistui sovitellulla päivärahalla osa-aikatyötä tekeviin ja nämä siirtyivät lähinnä työttömiksi.”
YTK oli tehnyt kyselyn. Kyselyyn vastasi arviolta noin 2–3 % YTK:n viime vuonna osa-aikatyötä tehneistä jäsenistä (näitä lienee yli 100 000 YTK:n noin 530 000 jäsenestä). Heistä puolet ilmoitti, että työaika osa-aikatyössä ei muuttunut lakimuutoksen jälkeen. Työaikansa vähentymisestä kertoi 18 prosenttia. Vastaajista 16 prosenttia oli jäänyt kokonaan työttömäksi. Vajaa 10 prosenttia oli työllistynyt kokoaikatyöhön. Sitä ei kerrottu, mitä vastaavat luvut olisivat olleet aiemman lainsäädännön aikana. Silloinkin TYÖTTÖMYYSkassan kyselyyn vastaajiksi olisi varmaan valikoinut erityisesti sellaisia, jotka ovat työttömyyskassan etuuden saajia vastaushetkellä.
Minulla on eri indikaattoreiden pohjalta sellainen käsitys, että opiskelijoiden osa-aikatyöskentely opintojen ohessa olisi viimeisen vuoden aikana vähentynyt. Digitalisaatio ja mm. itsepalvelukassojen yleistyminen kaupoissa sekä rakennustyömaiden hiljaisuus (aiemmin mm. moni opiskelija työskenteli osa-aikaisesti niissä; ura alkoi vielä 5 vuotta sitten usein siivoushommista) on syönyt paljon opiskelijoiden entisiä osa-aikatyöpaikkoja. Kelan tilastotkin indikoivat siitä, että opintorahaa saavien työtulot ovat vähentyneet. Jos opiskelijoiden osa-aikatyöskentely on vähentynyt, ja osa-aikatyön rooli muuten pysynyt suunnilleen ennallaan tai jopa kasvanut vähän osuudeltaan, jostain muualta on tullut lisää osa-aikatyötä tekeviä. Osa-aikaiset perhevapaatkaan eivät asiaa selitä ennätysmatalan syntyvyyden tilanteessa.
Argumenttisi että osa-aikatyö ei ole vähentynyt suojaosien poiston myötä, joka perustuu tilastoon Q2/2024 => Q2/2025 jona osa-aikatyön määrä jopa kasvoi 0,5% ei ole kovin relevantti argumentti, koska suojaosat poistuivat 2024 alussa. Vertailet siis keskenään kahta ajankohtaa joina molempina suojaosat olivat jo poistuneet.
Kilgore kirjoitti:
“Argumenttisi että osa-aikatyö ei ole vähentynyt suojaosien poiston myötä, joka perustuu tilastoon Q2/2024 => Q2/2025 jona osa-aikatyön määrä jopa kasvoi 0,5% ei ole kovin relevantti argumentti, koska suojaosat poistuivat 2024 alussa. Vertailet siis keskenään kahta ajankohtaa joina molempina suojaosat olivat jo poistuneet.”
Pari pointtia. Ensinnäkään työttömyysturvan suojaosat eivät poistuneet vuoden 2024 alussa, vaan 1.4.2024 eli Q2:n alusta alkaen. Toisekseen, pointtisi siitä, että tuo nimenomainen vertailujakso ei ole paras tähän vertailuun, on relevantti. Kolmanneksi, katsoin kuitenkin myös muiden vuosineljännesten lukujen kehitystä Tilastokeskuksen tilastoissa aiempaan vuoteen. Ne ovat hyvin samannäköisiä vertailuja edellisvuoden tilanteeseen. Vaikkapa Q3:lla voisi olettaa jotain jo näkyneen vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023, mutta ei siellä mitään romahduksia näkynyt, vaan miltei samoja lukuja. Suojaosien poistohetkestä eteenpäin ei kerta kaikkiaan näy tilastoissa olennaista poikkeamaa osa-aikatyötä tekevien määrän kehityksessä, jossa osa-aikatyötä tekevien määrä tai osuus tipahtaisi. Joko tilastoissa on jotain vialla, tai sitten osa-aikatyön tekijöiden määrä todella ei olekaan vähentynyt.
Siis lisää velkaa miljardikaupalla siihen että ihmiset pyörittävät papereita ja peukaloitaan kuntien ja valtion virastoissa? Lisää velkaa siihen että rakennetaan tyhjiksi jääviä asuintaloja? Näin edellinen hallitus teki ja ilmeisesti olisi samalla linjalla pitänyt jatkaa, entistä voimallisemmin vaan?
Orpon hallitus ottaa nyt vaan lisää velkaa enemmän kuin Marinin hallitus, vaikkei asuintaloja tai muitakaan taloja ei edes rakenneta. Ja se ottaa lisää velkaa vaikka se on lisännyt samallla työttömien määrää 83000 henkilöllä ja vähentänyt työllisten määrää 60000 henkilöllä.
Ja Orpon hallituksen toimet ovat vähentänyt niitä työpaikkoja nimenomaan yksityideltä sektorilta ja lisänneet julkiselle sektorille siitä mitä ne olivat Marinin hallituksen lopettaessa.
Orpon hallituksellahan on aivan väärä suunta! Ei Suomella ole varaa siihen.
Yksityisen sektorin työpaikoista monet ovat julkista sektoria palvelevia töitä. Kun julkinen sektori leikkaa hankinnoistaan, yksityisen sektorin työpaikat vähenevät aika automaattisesti samalla. Esimerkiksi IT-firmoille julkinen sektori on iso asiakas, mutta on se sitä ollut esimerkiksi rakentajillekin. Esimerkiksi tierakentamisessa käytännössä ainoa iso tilaaja on julkinen sektori. Mutta kuluu julkisella sektorilla kaikkea muutakin vessapaperia ja pihojen hiekotusta myöten. Nyt ovat sekä yksityiset että julkisen sektorin autohankinnatkin hiljentyneet. Valtiontalouden, kuntien ja hyvinvointialueiden säästöt leikkaavat nyt myös yksityisen sektorin töitä, kunnes lopulta keksitään jotain muuta tekemistä tilalle.
Antti:
” Siis lisää velkaa miljardikaupalla siihen että ihmiset pyörittävät papereita ja peukaloitaan kuntien ja valtion virastoissa?”
Ei julkisen sektorin rahat katoa mihinkään paperinpyörittelyyn. Ei siis ole olemassa mitään turhien virkaköpien ammattikuntaa, josta leikkaamalla voitaisiin säästää satoja miljoonia ilman, että se näkyisi tavallisten ihmisten arjessa.
Vaikka kaiken voi aina tehdä tehokkaammin, hallinto ei ole sillä tavalla pöhöttynyt, miltä se populistien puheissa kuulostaa.
Kyllähän viimeaikaisten hallitusten talouspolitiikkatoimet on täysin väärin ajoitettuja. Vasemmistohallituksen ideologia toimii paremmin matalasuhdanteessa ja oikeiston korkeasuhdanteessa. Mitenkähän vaalitulokset saataisiin synkrooniin suhdannevaihteluiden kanssa ja hallitukset voisivat toteuttaa vaalilupauksiaan järkevästi?
Meillä on ollut viimeksi vasemmistohallitus 1980-luvulla, sen jälkeen hallituksessa on aina ollut mukana joko Kokoomus tai talousoikeistolaiseksi muuttunut Keskusta. Se että Keskustaa alkoi oppositio haukkua vasemmistopuolueeksi Marinin aikana ei siitä kuitenkaan (valitettavasti) sellaista tehnyt.
Toki nyt Keskusta tästä leimakirveestä pelästyneenä on ottanut vielä reilumman loikan kohti oikeistoa, oppositiossakin se on pääasiassa tukenut hallitusta ja vältellyt välikysymyksien tekoa minkään vasemmistolaisena pitämänsä puolueen kanssa (mukaanlukien vihreät).
Suomi vaihtoi talousvasemmistolaisuuden talousoikeistolaisuuteen käytännössä viimeistään 1987 kun kokoomus nousi pääministeriksi. Sen jälkeenhän se on onkin ollut oppositiossa vain kaksi vaalikautta (2003–2007, 2019–2023). Kaikissa muissa hallituksissa se on ollut joko pääministerinä tai valtiovarainministerinä.
Absurdia onkin että kokoomus on etunenässä valittamassa miten kahteen vuosikymmeneen ei ole ollut kasvua, ja miten velkaantuminen on lähtenyt käsistä. Mitä tuohon enää sanoisi, kun kokoomus on ollut aivan sielä vallan huipulla, ja muutkin puolueet (ja VM) ovat luovuttaneet talouspolitiikan narratiivien määrittelyn kokoomuksen käsiin. Roastaako kokoomus siis toistuvasti itseään ja tekemäänsä talouspolitiikkaa kun se puhuu esimerkiksi 2010-luvusta talouskasvun menetettynä vuosikymmenenä?
Tämä kirjoitus valaisee kokoomuksen valtaa, ja sen narratiiveja:
https://lauspalo.com/2025/07/kokoomuskaava/
Eli, Suomessa ei mielestäni ole ollut vasemmistohallituksia 1987 jälkeen eikä tule olemaankaan lähiaikoinakaan. Toki ei kannata uskoa jonkun random nettikommentoijan analyysejä, mutta ehkä EK:n toimitusjohtajan analyysille voi antaa hieman enemmän painoarvoa?
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ekn-hakamiehelle-sopii-kolmikannan-heikentyminen-koska-han-ei-usko-suomeen-syntyvan-vasemmistohallitusta/
Näinhän asia tosiaan on. Tämä on yksi merkittävä syy miksi elinkeinoelämä on päättänyt lopettaa kolmikantaisen sopimisen. Heidän mielestään he ovat jo voittaneet poliittisen pelin, oikeistolaisuus on hegemonisessa asemassa eritoten talouskeskusteluissa. Täten jokaisessa tulevassakin hallituksessa on joko vallassa heidän tavoitteitaan ja etuja röyhkeästikin ajava blokki (puhdas oikeistohallitus kuten nyt), tai ainakin hallituksessa on niin voimakas sisäinen oikeisto-oppositio (kok, kesk, rkp) että ne pystyvät edelleen varmistamaan EK:n edunvalvonnan hallituksen sisällä ja torppaamaan sille epämieluisat esitykset. Kuten Keskusta ja RKP tosiaan tekikin Marinin kaudella arvonnousuveron suhteen.
Tosiaan, kuten Häkämies sanoo, Suomi on vahvasti porvarillinen maa. Valitettavasti vaan sen jälkeen kun se sellaiseksi muuttui, niin näytöt talouspolitiikan saralla ovat olleet varsin kehnot.
Heikon suhdanteen ja kulutuskysynnän aikana kauppa ja palvelut ovat joutuneet vähentämään työvoimaa, mikä on kohdistunut ymmärrettävästi isolta osin osa-aikaisiin.
Kauppa on vähentänyt kyllä työvoimaa, mutta ei suhdanteen takia, vaan pysyvämmän rakennemuutoksen ja uusien innovaatioiden takia. Automaatio, kuten automaattikassat tai automaattiset hyllyihin tavarantäydennysten tilausjärjestelmät ovat vähentäneet ja vähentävät jatkossa vielä lisää ihmistyön tarvetta kaupoissa. Pysyvästi. Vastaavasti näiden laitteiden huolto ja ylläpito työllistää sitten jonkin verran. Automaattikassoilla on tällä hetkellä vielä ihmisvalvojat usein paikalla, kun ollaan vielä siirtymävaiheessa, mutta parin vuoden sisällä niistä pääasiassa luovuttaneen ylimääräisenä kustannuksena, ja osassa kaupoista sellaisia ei nytkään enää ole. Jatkossa kun ihmiset ovat oppineet itsepalveluasioinnin, ehkä varsin isoja marketeitakin voi pyörittää tyyliin vain kahdella läsnä olevalla työntekijällä, joista yksi on kenties maksupäässä kauppaa yhdellä kassalla sekä avustaen kenties välillä automaattikassan kanssa ja toinen lisäilee tavaraa hyllyihin muualla kaupassa robottien avustaessa.
osa-aikatyö on yleistynyt niin, että työntekijät vaihtavat lomarahat lomaan, 2 viikkoa lisää ja lisäksi useampi pyytää omasta tahdostaan 80 prosentin työaikaa.
Ei siitä ole tullut nyt sellaista asiaa, vaan se on ollut Suomessa sellainen asia aina, niin kauan kuin Suomessa on harjoitettu ylipäänsä jonkinlaista talouspolitiikkaa. Tämä on juuri se “Suomen talouspolitiikan pitkä linja”, joka esiintyy Jukka Pekkarisen ja Juhana Vartiaisen klassikkoteoksen nimessä Suomen talouspolitiikan pitkä linja.
Itsekin kirjoitin tästä teemasta täällä blogikommenteissa jo vuonna 2008: https://www.soininvaara.fi/2008/12/05/luottolama-luottamus-on-lamassa/#comment-19886
Mehän emme elä aivan täydellisessä viherkommunismissa, minkä vuoksi hallituksen mahdollisuudet talouteen ovat rajalliset. Poliitikot ja hallitus kuitenkin vastaavat julkisen talouden kestävyydestä ja sen saattamisesta kestävälle pohjalle. Kun tämä on tehty, meidän ei tarvitse itkeä ja manata joka käänteessä huonoa talouskehitystä.
Tämä oli erinomainen nosto Tommilta!
Tuota kyseistä teosta nyt lukiessa ei voi välttyä ajatukselta että Suomi on erittäin syvällisellä tavalla jumissa, tuo keskusjohtoisuuteen perustuva pitkä linja tuotti melko hyviä tuloksia vuosikymmenien ajan, mutta on yhtälailla tuottanut huonoja tuloksia jo kohta kahden vuosikymmenen ajan, eikä muutokseen silti ole kyetty.
Tuntuu että tuo mennyt menestys ja sen varaan luodut struktuurit ovat luoneet niin vahvan polkuriippuvuuden, ettei muutokseen kyetä institutionaalisista syistä. Työmarkkinat ovat jäykät, koska niiden kontrolloimiseen on luotu vahvat ja edelleen hyvin resursoidut instituutiot, joiden intressissä ei ole omien resurssiensa ja valtansa heikentäminen.
Konsensusmallinen päätöksenteko toi vakautta, nykyään vakaus on menneyttä, lakot ja muut työtaistelut arkipäivää. mutta inertia on säilynyt.
Työmarkkinainstituutioilla ei enää ole valtaa rahapolitiikkaan, silti työmarkkinat tuottavat tuottavuuskehityksen ylittäviä palkkaratkaisuita, aiheuttaen inflaatiota jota taas ei pysty devalvaatioilla tai kelluvalla valuutalla kompensoimaan.
Pitkän linjan kolmas tukipilari, eli kattava hyvinvointivaltio runsaine tulonsiirtoineen taas oli luotu ja toimi aikansa tilanteessa jossa talous kasvoi ja työvoima oli nuorta ja lisääntyi. Mikään näistä perusedellytyksistä ei enää päde, uskonkappaleen asemaan institutionalisoitu hyvinvointivaltio on ideologiana silti edelleen voimissaan. Tällä hetkellä ulkopuolisesta näyttää siltä ettei tuo hyvinvointivaltio pysty lunastamaan mitään lupauksiaan, sillä Suomalaisten riskinottohalu on aivan olematonta, koulutustaso laskusuunnassa, julkinen terveydenhuolto on vitsi moneen länsieuroopan maahan verrattuna jne jne.
Itse en enää usko Suomen kykyyn muuttua, vaan siihen että Suomen tie on itä-Euroopan tie, jossa hyvinvointipalvelut, tulonsiirrot mukaanlukien julkinen eläkejärjestelmä jäävät poliittisista nostalgiasyistä (=eläkeläisten äänet) nimellisesti olemaan, mutta tasaisesti vähenevä uskottavuus ja resusrsointi tekevät niistä työtä tekevälle keskiluoklle täysin epärelevantteja.
Olemme seuraamassa 2020 luvun sovellusta perisuomalaisesta ajopuuteoriasta ja taloustieteilijän näkökulmasta taas näemme Calmfors-Driffill hypoteesin toteutumisen käytännössä.
Poliittisen puheen pieni ongelma on siinä, että se on poliittista.
Kuinka uskottavaa on (siis todennäköisyytenä), että kaikki paha mistä Osmo kirjoittaa on nykyhallituksen toimien tai toimettomuuden syytä? Kuinka todennäköistä on, että seuraavan hallituksen pääministeri hoitaa kaikki ongelmat pois päiväjärjestyksestä?
Puhuminen rikkaista johtaa aina harhaan Suomessa, jossa rikkaita on vähän, keskituloisia paljon. Ns. hyvätuloiset (oliko se 10 % palkansaajista) maksaa jo nyt 60 % veroista tai jotain sinne päin. Ja keskituloiset säästää eikä kuluta. Hallituksen vika — tietysti.
Kun keskihyvätuloinenrikas ostaa kalliin auton hän maksaa hemmetisti veroja. Pienituloinen ei autoa osta vaan ajaa 15 vanhalla fossiilipedolla. No, benesasta kyllä veroja maksaa.
Tämmöistäkin karikatyyria voi vedellä jos haluaa kärjistää politiikkaa.
Siis maksaa ansiotuloveroista, ei kaikista veroista
Kyllä se käytetyn auton hyvätuloiselta ostava ihan yhtä lailla osallistuu verojen maksamiseen, toki pienemmällä osuudella. Vaikka se kirjanpidollisesti menee uuden ostajan maksettavaksi, niin vero on periaatteessa yhä osa auton arvoa. Taas sillä, että uusi auto menettää arvoaan nopeasti ei ole mitään tekemistä veron kanssa.
Tätä voi ajatella näin, jos ostan nyt uuden auton ja maksan autoveron, mutta jostain syystä myyn auton viikon päästä, saanko tällöin melkein uudesta autosta hinnan, joka on 1) suurempi kuin (ostohinta — veron osuus), 2) yhtä suuri kuin (ostohinta — veron osuus), vai 3) pienempi kuin (ostohinta — veron osuus).
Jos saatu myyntihinta on 1) eli suurempi kuin (ostohinta — veron osuus), niin silloin ostaja maksaa myös veroa. Sama logiikka toimii periaatteessa myös vanhemmilla autoilla, eli veroa maksetaan, mutta autot vain menettävät arvoaan niin nopeasti, että vain todella rikkaat ja todella tyhmät ostavat arvokkaita autoja. Autoilu nyt toki muutenkin on vähän itsekkäiden ja lyhytnäköisten minäminäminä- ja kaikkimulleheti-ihmisten toimintaa kun se ainakin omien havaintojen mukaan tekee ihmisistä laiskoja ja mahakkaita. Miesten heikompi terveys on varmaan 90% siitä johtuvaa, että miehet todennäköisemmin ajavat autolla joka paikkaan (koska se on miehekästä) ja jättävät arkiliikunnan väliin tai vähäisemmäksi kuin naiset, tämä käyttäytyminen sitten vielä yhdistyy miehekkääseen syömiseen eli rasvaan ja lihaan.
Käsittääkseni jo viime hallituksen aikana parinkin tunnin työaika viikossa kirjattiin työlliseksi, työllisyydeksi.
Korjatkaa jos olen väärässä.
Onkohan jossakin tilastoa josta selviää kuinka moni työllinen tai mikä % tekee työtä Suomessa ilman tulonsiirtoja (lapsilisät poislukien).
Se luku on mielestäni äärimmäisen keskeinen kansantalouden kunnon mittari.
Työllinen x, joka tulee toimeen saamallaan palkalla.
Se määrä mittaa varsinaista työllisyyttä.
Tulonsiirroilla autettu työntekijä (itse olen ollut sitä useissa kohdin elinkaartani) on itse asiassa ainakin jossakin määrin aina työllistetty.
Ja tällä ei ollut mitään tekemistä muun kuin kysymäni asian kanssa. Kannatan tulonsiirtoja ilman muuta kunhan kansantalous niistä selviää, mutta myös sitä että ihminen/ruokakunta tulisi toimeen omilla palkkatulollaan. Se on kestävintä aina.
“Käsittääkseni jo viime hallituksen aikana parinkin tunnin työaika viikossa kirjattiin työlliseksi, työllisyydeksi.
Korjatkaa jos olen väärässä. ”
Se on jo pitkään käytössä ollut EU:n kaikkien maiden yhteinen tilastointimetodi, että 1 tunnin palkallinen työskentely viikossa työntekijänä tai yrittäjänä on työllisyyden raja. Johonkin raja on täytynyt vetää, jotta tilastoista tulee yhtään vertailukelpoisia, ja se on vedetty siihen. Esimerkiksi varusmiehiä ei lasketa työllisiksi, koska heille ei makseta palkkaa. Se alentaa Suomen työllisyysasteita muihin maihin nähden, joissa asevelvollisuutta ei ole, ja joissa aloikkaillekin maksetaan palkkaa.
“Onkohan jossakin tilastoa josta selviää kuinka moni työllinen tai mikä % tekee työtä Suomessa ilman tulonsiirtoja (lapsilisät poislukien).”
Ei taida löytyä. Kelalta löytyy tilastot sen tukea suoraan saaneista, mutta tukea saamattomista ei ole julkisia tilastoja. Toki kääntäen laskien voi jotain päätellä. Muutenkin on vaikea kysymys, että mikä on tulonsiirto. Jos vaikka yksi päivähoitopaikka maksaa kunnalle 1300 €/kk ja perhe maksaa siitä noin 300 €/kk, onko kyseessä 1000 €/kk tulonsiirto vai ei, jos raha maksetaan suoraan päiväkodille, eikä sitä makseta välissä perheelle? Tai jos lapsiperheiden vanhemmat saavat tehdä automaattisen 105 euron ansiotulovähennyksen lapsien olemassaolon perusteella vuodessa, onko se tulonsiirto?
Luku lienee nolla prosenttia. Tulonsiirtoja ovat kuitenkin viime kädessä esimerkiksi lounasetu, kotitalousvähennys, päiväkotimaksujen subventointi, lasten maksuton koulutus, ilmainen terveydenhuolto, työtulovähennys, alennettu ruuan alv, ei-markkinahinnoitellut parkkipaikat, tienkäyttömaksujen puute, julkisen liikenteen subventointi, ja niin edelleen.
Toki monet noista ovat isolta osalta keskiluokan tulonsiirtoja heille itselleen. Eli haet varmaan ajatusta että moniko on kyseisellä hetkellä ns. nettomaksaja, eli maksaa enemmän veroja kuin mitä saa sen arvosta palveluja/tulonsiirtoja kyseisellä hetkellä. Tuokin on vähän hatara tieto siinä mielessä että moni joka pistemäisellä hetkellä on suuri nettomaksaja, muuttuu koko elämää tarkastellessa nettosaajaks. Eritoten eläkejärjestelmässä on tälläinen erityispiirre, koska eliniänodote on eroaa merkittävästi eri tuloluokkien välillä. Tästä syystä ylemmän tuloluokan henkilö joka on tehnyt paljon töitä ja tienannut sitä tehdessään hyvin (ja ollut kova nettomaksaja), muuttukin elämän loppuvaiheilla nettosaajaksi kun elää duunari-väkeä pidempään samalla saaden kovatasoista eläkettä, ja pitkän elämänsä viimeisinä vuosina/vuosikymmeninä tarvitsee intensiiviisiä ja kalliita hoiva- ja hoitopalveluita.
Isossa kuvassa suurimpia nettomaksaja ovat he jotka tekevät edes jonkinlaisen työuran jossa ei ole pitkiä katkoksia, ja sitten kuolevat ilman kalliita hoitoja juuri ennen eläkkeelle siirtymistä, tai juuri eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Kiitos t ja Kilgore vastauksista kysymyksiini.
Totta kai tulonsiirroiksi on tulkittavissa monia asioita, muun muassa ilmainen…EI…vaan maksuton koulutus. Ilmastahan ei mikään ole mihin rahaa tarvitaan. Siksi itse en koskaan puhu esim. ilmaisesta kouluruoasta, ilmaisesta koulutuksesta tai ilmaisesta perusterveydenhuollosta.
Viulut on aina etukäteen maksettu. Ja sehän on juuri hyvinvointiyhteiskunta.
Peruspointtini tuli kuitenkin selväksi ja tuo tilastoharha: tunti töitä ja olet tilastoitu, yllätys: työllinen.
Mutta yksinkertainen perustavoite että ihminen ja ruokakunta johon hän kuuluu saisi toimeentulon palkkatuloistaan on kaiketi hyvä tavoite.
Mutta kun nyt Ruotsin, Norjan ja Tanskan verrokkiryhmästä olemme siirtyneet noin viimeisen 10 vuoden aikana lähemmäksi ja lähemmäksi verrokkiryhmää Espanja, Portugali, Romania, Bulgaria, siis kansantaloudellisesti, niin on kai selvää että jotakin on tehtävä. Sopeutus tarvitaan mutta myös sellaisen tuottavuuden muutos, tehostaminen joka edes teoriassa voisi alkaa tahkota kansalaisille pohjoismaista hyvinvointia.
Olemme pian taloudellisessa Siperiassa tällä menoa.
Ei Ruotsissa yksikään työntekijä liikahda mihinkään 10–12 euron tuntipalkoilla.
Helsingin bujetin osuus työssäkäyvää helsinkiläistä kohden plus valtion budjetin osuus työssäkäyvää helsinkiläistä kohden on 47 490 euroa.
Eli jos palkkatuloilla haluaa maksaa oman osuutensa, niin on se mahdollista, mutta ei kovin yleistä.
https://images.sanoma-sndp.fi/aae4f91bba0747cf9b20f0fc84909bcc.jpg/normal/978.avif
Kovin montaa täppää ei kuvaajasta löydy, missä tuloista maksettaisiin tuo 47490 euroa.
Työllisyys on inhimillisesti katsoen hyvä tavoite ja tärkeää monella tavalla, mutta onko siitä kansantalouden onnistumisen mittariksi? Suomessa on EU-tasolla korkea työttömyys, mutta silti kansantulo on ihan kohtalainen ja elintaso hyvä, velkaa toki otetaan.
Kysyisin mieluummin, miten tasan työ Suomessa jakaantuu? Korkeita palkkoja haukutaan tälläkin palstalla, mutta mitä jos kovatuloisimmista saadaan kerta kaikkiaan niin paljon irti, että tuotot ovat isoja, ja kattavat monen vähempikykyisen kuviot, kiitos tulonsiirtojen.
Jos työttömyyden numeroa halutaan aktiivisesti pienentää, väitän, että tämä voi tapahtua vain hanttihommien hyväksymisenä (luokkayhteiskunta) tai osatyökykyisten aktiivisempana mukaan ottamisena (kuka maksaa?).
Neuvostoliitossa “päästiin” käsittääkseni “täystyöllisyyteen”, oliko tämä menestys?
Käsitys että Suomesta ei kannata viedä mitään hevosta pienempää oli slogan jota aikoinaan 1970- tai 80 luvulla vuorineuvos Tauno Matomäen lausui.
Pitää paikkansa, niin jäänmurtajat kuin paperirullatkin ovat hevosta suurempia. Se juontaa siitä että rautateitse ei ole voitu Suomesta kuljettaa länteen mitään koska meillä on väärä raideleveys. Ruotsi on toistasataa vuotta voinut kuljettaa kodinkoneita ja autoja vientiin kun taas Suomi joutuu tyytymään paperin ja pahvin ja sahatavaraan, joka ei ole niin arvokasta että hitaampi laivakyyti siirtokuormauksineen käy. Tietysti rekalla ja konteillakin voi nykyisin kuljettaa mutta mitä meiltä lähtee niillä, niitä taidetaan lähinnä käyttää tavaroiden tuontiin.
Suomi on liikaa fokusoitunut metsäteollisuuteen jolla on omat ongelmansa niin kannattavuuden että ympäristövaikutusten osalta, eikä niiden työpaikat lisäänny suurissa kaupungeissa ainakaan, vaan korkeintaan maakunnissa. Etelä-Suomi ja päääkaupunkiseutu on möhlinyt kun ei ole osattu pitää valmistavaa teollisutta täällä. Tarvitaan siis työpaikkoja myös duunareille eikä vain tekniikan tohtoreille. Miespuolisille duunareille eikä vain ravintola ja siivoustyötä.
“Sillä ei vain ole yhteiskunnallista insinööriosaamista niin, että se osasi suunnitella toimintojaan järkevästi.”
Tämä on hyvän näkökulma, mitä ei usein kuule. Siis, että yhteiskunnan hallinnassa voidaan soveltaa insinöörimäistä ajattelua; optimoida, laskea ja tehdä tutkimusta siitä mikä toimii. Jos tämä ajattelu olisi valtavirtaa, voitaisiin politiikassa keskittyä arvovalintoihin ja konkreettiset keinot saavuttaa nuo arvot voitaisiin valita “tylsän” insinöörimäisesti siten kuin optimaalisinta on.
Olen miettinyt, että politiikkaan pesiytynyt “ratkaisukeskeisyys” on iso osa ongelmaa. “Ratkaisukeskeinen politiikka” on vain toinen termi sille, että kun kädessä on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. “Ratkaisukeskeinen politiikka” johtaa siihen, että käytettävästä työkalusta tulee tavoite itsessään, ja se todellinen arvopohjainen poliittinen tavoite joko häviää kokonaan, tai vähintään hämärtyy.
Toki joskus poliittisten tavoitteiden hämärtäminen voi olla tarkoituksellista, mikäli poliittiset tavoitteet eivät aidosti kestä päivänvaloa.
Onhan Kokoomuksella paljonkin “yhteiskunnallista insinööriosaamista”. He mm. uskovat kovasti Juhana Vartiaisen supply-side eli tarjontapuolen teorioihin. Heidän mukaansa työpaikkojen määrä kasvaa kun työn tarjonta kasvaa. No, kummasti Suomessa halvan työvoiman tarjonnan lisääminen on lisännyt Wolttaamista ja muuta alustatyötä, joka on hyvin, jopa äärimmäisen, matalan tuottavuuden työtä. Tuollaisen halvan alustatyön kokonaiskansantaloudelliset vaikutukset voivat olla jopa negatiivisia pitkällä aikavälillä kun ihmiset istuvat vain kotona tai töissä eivätkä käy missään kun kaiken saa kotiovelle.
Stadist
” Heidän mukaansa työpaikkojen määrä kasvaa kun työn tarjonta kasvaa.”
Jos työn tarjonta ei vaikuta työpaikkojen määrään, niin silloin, kuten Perussuomalaiset väittävät, maahanmuutto kasvattaa työttömyyttä.
Tää on joku omituinen pakkomielle, että kansantalous pelastuu jos saadaan ihmisiä suurin joukoin matalan tuottavuuden töihin. Tuntuu, ettei tietyn suunnan ekonomit oikein hiffaa, että matalan tuottavuuden töiden tuottavuus on _matala_. Ne on korkean tuottavuuden työpaikat jotka määrää miten maa makaa.
Kokoomus kutsui suojaosien poistoa “kannustusloukun poistamiseksi”. Siellä oikeasti uskotaan, että Suomessa elää iso joukko ihmisiä jotka menisivät kokoaikaisiin töihin, mutqu on liian mukavaa olla osa-aikaisella. On vaikea edes hahmottaa, miten talousosaamisellaan retosteleva puolue voi olla näin täydellisen kujalla reaalitaloudesta ja yhteiskunnasta.
Uskoisin, että Wolt-kuskit ovat tulleet tänne huanitäärisinä maahanmuuttajina. En tosin tiedä. Työperäisiä maahanmuuttajia on eniten rakennustöissä,. Ilman heitä pääkaupunkisuedulla ei rakennettaisi mitään. Nyt kun heidätkin on saatu muuttamaan pois Suomesta, rakennusala on vaikeuksissa, jos nousukausi yllättää.
Kesällä Helsingissä käydesssäni uteliaisuudesta jututin useampaakin Wolt kuskia, noin kymmenestä jututtamastani suurin osa oli Bangladeshista ja Pakistanista ja olivat tulleet tänne opiskelijaviisumilla, mutta eivät enää opiskelleet kuka rahojen loppumisen, kuka sen takia ettei ollutkaan tarkoitus opiskella vaan tulla etsimään leveämpää leipää.
En tiedä onko tämä yleistettävissä, mutta ihan naaman perusteella merkittävä osa Wolt kuskeista on siltä suunnalta eikä lähi-idästä josta turvapaikanhakijat tulevat.
“Kun politiikan suuri linja on ollut ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille…”
Voitaisiinko lopettaa tämä turha disinformaation levitys? Itse olen miljonääri ja ansiotulot 100k e vuodessa, mutta en minä ole hyötynyt p* vertaa nykyisen hallituksen toimista. Sanoisin, että oma verotaakka on pysynyt aivan samalla tasolla kuin Marinin kaudella.
Itse olen puolestani ylivelkainen ja pa mutta kokemus tulotasollani (noin 50 k/vuosi) on ihan sama. Missään eivät tunnu hallitusten toimet. Muutaman sadan euron veroalennus (tai nousu) vuodessa katoaa muiden menojen mukana.
Merkittävin tekijä ns. tavallisen työllisen suhteen on oikeastaan vain hintataso
‑asumisen hinta
‑sähkön hinta
‑ruoan hinta
‑autoilun/joukkoliikenteen hinta.
Vaikuttavuus on suurinta sitä kautta millä palkalla me töitämme teemme (työehtosopimukset) ja ostovoima hintatasolla jolla ollaan.
Hallitukset ovat pieniä vaikuttajia tässä, korkeintaan joku alv on ainoa mikä sen käsissä.
Inflaatio on se mikä jyrää ja sille hallitukset näyttävän voivan todella vähän, jos sitäkään.
Ay-liike, työnantajat, kauppasektorit. Niillä tässä maassa on se todellinen valta.
Ei marineilla, orpoilla eikä lindtmaneilla. Siis jos ajatellaan ihmisarkea.
Ouluun tuli paljon korkean osaamisen työpakkoja, kun Nokia vetäytyi
Sinulla on siis pysynyt tulotaso samana, köyhät ovat köyhtyneet?
Hyvin samoilla linjoilla Soininvaaran kanssa.
Osa Orpon hallituksen toimista — esim. alvin nosto, työttömyystukien kiristäminen ja kotitalousvähennyksen heikentäminen sopisivat ylikuumentuneen suhdanteen hillitsemiseen. Tällöin toimet hillitsisivät ylikulutusta lähemmäs talouden tuotantokapasiteettia. Laskusuhdanteessa ja työttömyyden kasvaessa rajusti näistä toimista syntyy pahaa jälkeä. Voimakkaan yritysmyönteinen hallitus unohti kansan, mikä alkaa näkyä gallupeissa.
Porthanian luentosalissa seuraamaltani kansantaloustieteen johdantokurssilta jäi mieleen professorin kiteytys: ”säästäminen on myrkkyä kansantaloudelle”. Tätä myrkkyä Suomen talous nyt nauttii, eikä käännettä ole oikein näkyvissä.
Ainoa hyvä puoli tässä on se, että hyvin suurella varmuudella Orpon hallitus ei jatka. Seuraavat ja osaavammat pääsevät/joutuvat siivoamaan sotkun.
“Ainoa hyvä puoli tässä on se, että hyvin suurella varmuudella Orpon hallitus ei jatka. Seuraavat ja osaavammat pääsevät/joutuvat siivoamaan sotkun.”
Näin se menee, mutta totuuden nimissä sanottava että Marinin hallituksen sotkujen siivoamisessahan tässä on Orpo epäonnistunut. Ja myös edellisten. Maa jossa ei ole yli 15 vuoteen ollut talouskasvua on kyllä sössitty kyllä ihan laajalla poliittisella rintamalla, laidasta laitaan. Ja jos julmia ollaan niin näyttää siltä ettei tässä maassa osata (enää?) sen enempää innovoida kuin nostaa työn merkitsevää (tulovirrat) tuottavuuttakaan.
Tietääkö kukaan mitä pitää tehdä? Poliittinen huuto ei ole sitä.
Ehkä olisi jonkinlaisen asiantuntija-virkamies ‑hallituksen paikka, kun talous sakkaa kohta kolmannelle vuosikymmenelle näin? Kriisihallituksen josta politiikka on mahdollisimman pitkälle poisulkoistettu.
Poliittiseen pelastajaan — joku Lindtman tms — en kyllä pelimerkkejäni laittaisi sen enempää kuin Orpoon tai Purraan. Ei tässä ole enää kyse siitä millä värillä, sininen vai punainen, ratkaisuja tehdään. Vaan siitä että ne alkaisivat pian vaikuttaa ja kunnolla.
“Osa Orpon hallituksen toimista — esim. alvin nosto, työttömyystukien kiristäminen ja kotitalousvähennyksen heikentäminen sopisivat ylikuumentuneen suhdanteen hillitsemiseen. Tällöin toimet hillitsisivät ylikulutusta lähemmäs talouden tuotantokapasiteettia. Laskusuhdanteessa ja työttömyyden kasvaessa rajusti näistä toimista syntyy pahaa jälkeä. Voimakkaan yritysmyönteinen hallitus unohti kansan, mikä alkaa näkyä gallupeissa. ”
Olen samaa mieltä. Mutta syytä muistaa, että valtio on nyt elvyttänyt liki pari vuosikymmentä putkeen suhdanteesta riippumatta. Eli ottanut velkaa koko ajan lisää.
Hyvä vertailukohta on yritysmaailma. Liikevaihtoa saa lisää myymällä riittävän halvalla. Erityisen paljon liikevaihtoa saa lisää tekemällä tappiota. Sitä vaan ei voi jatkaa ikuisesti, koska mitä enemmän yrityksen omaisuuksia syö ja velkaa lisää tappiota tekemällä, sitä enemmän yrityksen oma tulevaisuus vaarantuu. BKT:ta on samoin todella helppoa paisuttaa ottamalla lainaa kovaa vauhtia lisää julkiselle sektorille. Jos lainanottovauhtia purkaa, BKT:n kasvu heikkenee tai BKT voi jopa laskea. Paljon vaikeampaa on saada BKT kasvamaan ja pysymään korkeana tilanteessa, jossa julkinen sektori ei lisävelkaannu.
Säästäminen on myrkkyä kansantaloudelle ja valtion velkaantuminen on kansantaloudelle bensaa.
Vastaavasti julkisen sektorin velkaannuttaminen on myös lainanottoa tulevilta sukupolvilta, jotka velat ja aiempien sukupolvien tekemät sitoumukset perivät. Elleivät sitten päädy tekemään argentiinoja ja tee päätöstä, että valtio suvereenina toimijana voi laiminlyödä osan menneisyydessä tekemistään sitoumuksista.
Talouspolitiikan elvyttävyyttä ei voi noin suorasukaisesti velkaantumisen määrästä päätellä. On monia menokohteita joilla ei käytännössä ole mitään kansantaloudellista elvyttävää vaikutusta, mutta joka toki aiheuttavat velkaantumista.
Esimerkiksi se että 2023 muutettiiin kiinteällä nolla- tai miinuskorolla olevia lainoja vaihtuvakorkoisiksi usean prosentin korolla oleviksi lainoiksi, se lisäsi kyllä valtion menoja mutta ei sillä ollut elvyttävää vaikutusta.
https://www.hs.fi/visio/art-2000009911214.html
Samaten vaikkapa ulkomaisten asejärjestelmien ostoilla ei ole meidän talouttamme elvyttävää vaikutusta (Yhdysvaltalaista ja Israelilaista kyllä, kun niistä käytännössä ostamme aseemme).
Myöskään yhteisöveron laskeminen ei ole kustannustehokas elvytystoimi, se lisää kysyntää vain heikosti, ja juuri kysynnän puute on noussut yrityksille tehtyjen kyselyjen mukaan isoimmaksi yrityksien kasvun esteeksi. Se voisi olla ok elvytystoimi jos kysyntää olisi yllinkyllin, mutta yrityksillä ei siitä huolimatta olisi mahdollisuuksia investoida kasvavaan kysyntään. Mutta tämä ei siis ole tilanne Suomessa, vaan kysyntä kyntää merenpohjaa.
Yhteisveron alentamisessa on myös se ongelma, että merkittävä osa siitä valuu ihan vain ulkomaille. Suomalaiset eivät lähimainkaan omista kaikkia Suomessa toimivia yrityksiä, täten voittojen alempi verotus menee isolta osin ulkomaille.
Palkansaajien veronalennukset ovat selkeämmin elvytystoimi, mutta valitettavasti niitä on kohdistettu voittopuolisesti niihin ryhmiin missä lisäkulutusalttius on pienintä. Eli keskitytty korkeimpien tulomarginaalien veroasteen laskuun. Mutta hyvätuloisten lisätulot eivät mene lisä(kotimaiseen) kulutukseen vaan lisäsäästämiseen. Jenkkiosakkeiden arvostusta nämä toki toimet varmastikin omalta pieneltä osaltaan ovat nostaneet. Solidaarisuusveron poistoa ja höllentämistä, korkeimpien veroasteiden laskua jne.
Toki nyt tuli myös pieni alennus kautta linjan ansiotuloveroihin, mutta toisaalta koska kaikesta muusta onkin sitten supistettu voimakkaasti, esimerkiksi alvia nostettu ja poistettu ay:n jäsenmaksujen verottomuus, niin merkittävälle osalle mitään ostovoiman kasvua ei ole käytännössä tullut. Lisäksi sosiaaliturvan merkittävät heikennykset ovat leikanneet aivan merkittävällä tavalla näiden ryhmien ostovoimaa.
Ja lisäksi, kun työttömyys kasvaa kun vaikkapa rakentamisen on annettu törmätä tiiliseinään esim. heikentämällä sosiaalista asuntotuotantoa samalla kun yksityinenkin rakentaminen on lyönyt liinat kiinni, niin nopeasti noussut työttömyys on myrkkyä ihmisten ostovoimalle ja ennenkaikkea luottamukselle talouteen:
https://www.palta.fi/ajankohtaista/blogit/suomalaiset-saastavat-ja-talous-kyntaa/
Mutta toki, Marinin hallitus oli elvyttävä, eritoten koronassa rahaa jaettiin hyvin nopeasti ja isoja summia. Myös energiakriisiin reagoitiin jakamalla helpotuksia. Mutta ennenkuin syyttää vassareita, on hyvä muistaa että oppositiosta vaadittiin Kokoomuksen johdolla _vielä isompaa_ elvytystä, ei suinkaan pienempää:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006446762.html
Orpon hallitus sen sijaan selkeästi ei ole käytännössä lainkaan elvyttävä. Toki sekin on käyttänyt rahaa holtittomasti (terveysjättien tukeminen kelakorvauksin, yhteisöveron lasku, korkeimpien tuloveroasteiden laskeminen), mutta se ei ole tehnyt toimiaan kansantaloutta elvyttävästi. Ei siis ihme että työttömyys on nopeasti kasvanut EU:n toiseksi korkeimmaksi, ja että näillä näkymin Orpon hallitus velkaantuu hallituskautensa aikana kokonaisuutena enemmän mitä Marinin hallitus.
Eli lyhyesti sanottuna, velkaantumisen taso itsessään ei kerro onko talouspolitiikka taloutta elvyttävää vai ei. Elvyttävyys vaatisi että ymmärretään mitkä asiat heikentävät talouden toimintaa, ja käytetään resurssit niihin. Tällä hetkellä ongelmat ovat ihmisten heikko luottamus omaan tulevaisuuteen joka johtaa ylisäästämiseen. Toisaalta ihmiset eivät työllisty, ja yritykset eivät investoi koska kotimainen kysyntä on ennätysheikkoa. Orpon hallitus on pääasiassa pahentanut näitä ongelmia (eritoten luottamuksen suhteen lähestulkoon luonut sen ongelman), joten sen toimia ei voi pitää elvyttävinä vaikka velkaantunut se kyllä on hurjaa vauhtia.
Tutkija Punavuoresta
” hyvin suurella varmuudella Orpon hallitus ei jatka”
Toivottavasti, koska osaltaan hallituksen oikeutus olemassaololleen on leikata perussuomalaisten kannatuksen leikkaaminen laittamalla puolue vastaamaan p**&apuheistaa .
Jos hallitus pystyisi jatkamaan, tässä tavoitteessa olisi epäonnistuttu surkeasti.
Osmon mainitsemien tunarointien lisäksi on hyvä ottaa huomioon menetetyt mahdollisuudet, joita ei toki pysty mittaamaan mutta jotka ovat silti todennäköisesti olemassa. Palkkioksi kokoomuslaiseen talouspolitiikkaan suostumisesta persut ovat saaneet läpi itselleen tärkeitä linjauksia, joiden takia ulkomaalaisten asiantuntijoiden rekrytoimisesta on tullut vaikeampaa. Suomalaisyritysten patenttihakemuksista valtaosassa on mukana ulkomaalaistaustaisia keksijöitä ja kiusanteko tällaisessa asiassa voi hyvinkin vähentää yritysten innovaatioita, joita tänne kipeästi kaivattaisiin. Ja kun vihreä siirtymä ja siihen liittyvät tavoitteet ovat kauhukabinetille kirosanoja, niin tuskin Suomi on yhtä houkutteleva investointikohde alan yrityksille kuin edellisen hallituksen aikana. Lohdullista hallitukselle, että tällaisista virheistä ei jää kiinni.
Yritykset selviävät persujen ulkomaalaisten asiantuntijoiden karkottamisesta helposti. Siiftävät toimintonsa 80 km etelään, siis Tallinnaan. Aika moni on näin jo tehnyt.
Ei ole varmaankaan ainoa syy. Verotus ja muu tulojen tuloutus syynä.
Asiantuntijatasotyypin netto Tallinnassa on toista luokkaa kuin Helsingissä.
Lisäksi 0–2 vuoden sisällä, ainakin jos Lindtmanin ja muun vasemmiston puheita on uskominen, on luvassa se että yrityksistä tullaan kiskomaan kaikki mikä irti saadaan jotta saadaan SIPILÄ-MARIN-ORPO jatkumon epäonnistuneet talouspolitiikkaviritykset saadaan edes osin maksettua.
Virkamieshallitus, mahdollisimman epäpoliittinen ja valtionvarainministeriö keskeinen kehiin kunnes velkaantuminen ja työttömyys saadaan painettua edes kohtuulliselle tasolle. Heihin luottaisin eniten nyt.
Hyvä tapa on antaa vaihtoehtoisia ja selkeitä säästöehdotuksia (toisin kuin oppositio nyt tekee). Tämä yksi minun: ehkä niistä maailman kalleimmista jenkkihävittäjistä kannattaisi nipistää vaikka 10 kappaletta. Vielä jää maksettavaksi 50.
Vaikutus suuri ja kun siihen lisää ylläpito- ja käyttökustannukset, valtava. No, tämä ei tietenkään mene läpi missään, koska olemme pelkojemme vallassa.
Niin tilastoidaankos työlliseksi enää tunnin kuussa tekeviä?
Tietysti tilastoidaan, koska virallisia tilastoja tehtäessä käytettävän määritelmän mukaan työllisyyden minimivaatimus on 1 tunnin ansiollinen työskentely viikossa. Vapaaehtoistyötä ei siis lasketa työllisyydeksi, eikä vaikkapa lasten hoitoa kotonakaan, ellei siitä makseta palkkaa.
Työttömiä on eniten Uudellamaalla ja siellä on myös korkein työttömyysprosentti
Kannattaa verrata työllisyyslukuja eikä työttömyyslukuja, koska toivottomimmin työttömiä ei lueta työttömiksi.
Vuonna 2024 koko maan työllisyysluku oli 72,1 %. Uudellamaalla se oli 73 %. Korkein työllisyys oli Ahvenanmaalla (81,4%) ja Pohjanmaalla (78,3 %) ja matalin Kymenlaaksossa (67,3 %) ja Pohjois-Karjalassa (67 %)
Uudenmaan työttömyysprosentti on noussut ohi maan keskiarvon nimenomaan viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt se näyttää varsin rumalta. Minun tulkintani mukaan se johtuu osittain Nokian romahduksesta mutta ennenkaikkea siitä että kaavoituspolitiikassa on syrjitty teollisuutta. Jo ihan sen takia että työttömyysluvut antavat aihetta maakuntien satraapeille halveksia Helsinkiä ja “etelää” pitäisi tehdä jotain.
Osmo: “Miten suhdannekehityksestä nyt on tullut täysin ulkoa annettava asia, josta hallitus ei voi olla mitenkään vastuussa?”
Varmaan koska kokonaiskysyntä päätetään EKP:ssä?
Tämäpä juu, ja tullit komissiossa, tuet ja rajoitukset parlamentissa, tjsp.
Nyt ajellaan kun lastu laineilla kun sisäiset devalvaatiotkaan ei ole realismia, ollaan vaan tipahdettu virrassa suunnilleen sen kurimuksen paikkeille, mistä reilu kymmenen vuotta sitten vielä naureskeltiin välimeren maille, kun eivät tuntuneet pysyvän perässä.
Suomen track record suhdannevaihteluiden tasaamisessa on erittäin heikko, hyvinä aikoina on yleensä ilmestynyt jostain ns. jakovaraa ja huonoina aikoina taivas on putomassa niskaan ja yhtäkkiä velkaantumisesta on tullut vakava ongelma riippumatta siitä mikä velan lähtötaso on ollut.
Johtopäätös on, että suhdannepolitiikka on joko mahdoton saada toimimaan tai sitten Suomalaiset eivät sitä osaa, eikä sitä näin ollen pitäisi edes yrittää.
Suomen suhdannevaihteluita pitkin korkosykliä vahvistaa lisäksi se että asuntolainat ovat lyhyisiin markkinakorkoihin sidottuja eikä kiinteäkorkoisia kuten monessa muussa maassa, ja korkojen noustessa Suomalaisten kotitalouksien jo ennestään olematon pelivara katoaa saman tien ja kulutuskysyntä tipahtaa.
En ole Suomessa enää aikoihin itse asunut, mutta näin ulkopuolelta katsottuna homma ei vain toimi ja pitäisi kokeilla jotain muuta, esim. markkinataloutta.
Yksi asia mikä on muuttunut noista opiskeluajoistasi on että olemme laajemmin avotaloudessa, yhteisessä rahassa, tulliliitossa yms. Työllisyyttä tukevaa elinkeinopolitiikkaa ja protektionistista tullipolitiikkaa ei voi enää tehdä siinä määrin pelkän Suomen tasolla, kuin ennen vanhaan. Ja koko EUn politiikka ei aina sovi Suomelle, kuten nyt kun meillä reaalikorot on jo rankasti plussalla. Eivät tuon vanhan kansallisen pelin tulokset toki ennenkään mitään niin mairittelevia aina olleet.