Miksi meillä on ennätystyöttömyys?

68 vastausta artikkeliin “Miksi meillä on ennätystyöttömyys?”

1. Hal­li­tus on päät­tänyt tehdä toimet ensim­mäisen kah­den vuo­den aikana ja köyt­tää seu­raa­vat kak­si vuot­ta vaalei­hin valmis­tau­tu­mal­la. Täl­lä vauhdil­la suun­nitel­ma menee kyl­lä pieleen. 

   Suh­dan­teet vaan eivät nou­da­ta suo­ma­laisia vaalikausien.

   Vastaa

   1. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen tehtävästä tulee hyvin vaikea, jos val­ti­ol­la on yli 10 mil­jardin euron ali­jäämä kurot­ta­vana senkin aloit­taes­sa + jo yli 200 mil­jardin euron val­tion­vel­ka vuosit­tai­sine mil­jar­di­en suu­rui­sine korkoi­neen siinä kohtaa. Poli­it­tis­es­ti helpoim­mas­ta päästä tehtävis­sä ole­vat kus­tan­nusten leikku­ut on tehty täl­lä hal­li­tuskaudel­la tai tul­ta­ne­en tekemään lop­pukau­den aikana.

      Jos leikkaa val­tion meno­ja tukia leikkaa­mal­la tai kas­vat­taa vero­tuk­sen kaut­ta val­tion tulo­ja, tulee leikan­neek­si samal­la kulu­tuskysyn­tää, mikä heiken­tää kansan­talout­ta. Tuos­ta johtuen on niin help­po tehdä päätök­siä siitä, että velka­an­tukoon val­tio seu­raa­vanakin vuonna. 

      Tämä hal­li­tuskausi on tehty elvyt­tävää poli­ti­ikkaa nos­ta­mal­la val­ti­olle velkaa yli 10 mil­jar­dia euroa joka vuosi, eli suun­nilleen samaan tahti­in kuin edelli­nen hal­li­tuskin velkaa nos­teli. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen tulee ole­maan entistä vaikeam­paa saa­da val­tion talout­ta tas­apain­oon, kun edel­lis­ten hal­li­tusten nos­tamien velko­jen korotkin ovat niin iso­ja lisämenoja.

      Vastaa

      1. Yhteisöveron alen­nuk­set, holtit­tomat rahan­jaot ter­veysyri­tys­ten kas­vaneisi­in kat­teisi­in ja hyvä­tu­lois­t­en veronalen­nuk­set ovat kyl­lä velka­an­nut­tavaa poli­ti­ikkaa, mut­ta eivät ne silti elvytä kansan­talout­ta kos­ka ne rahat pää­tyvät muutenkin hyvä­tu­lois­t­en tasku­un. Kuten Soin­in­vaara sanoi, hyvä­tu­loisimpi­en lisä­tu­lot eivät käytän­nössä juuri lainkaan kas­va­ta koti­maista kysyn­tää. Kun 16000€/kk tien­aa­va tien­aakin nyt 18000€/kk, ei hän mene ja osta neljääsa­taa lisäkup­pia kahvia kuukaudessa paikallis­es­ta kahvilasta.

         Ne extrat­u­lot menevät lisäsäästämiseen/sijoittamiseen. Osakkei­den arvon­nousua ne kyl­lä luo­vat, toden­näköis­es­ti voit­top­uolis­es­ti Yhdys­val­ta­lais­ten teknolo­giaosakkei­den. Se ei toki vaan auta tip­paakaan taloutemme elpymisessä.

         Tois­taitoinen hal­li­tus, tai vai­h­toe­htoisen tulkin­nan mukaan. pahantahtoinen.

      2. Leikkaamisen vaiku­tuk­ses­ta kulu­tuskysyn­tään ja kansan­talouteen ei kan­na­ta meuhka­ta, kos­ka tämä hal­li­tus on kas­vat­tanut val­tion meno­ta­soa. Se on leikkaamisen vas­tako­h­ta. Leikkaami­nen on sitä että meno­ja pienen­netään. Orpon hal­li­tuk­sen talous­poli­ti­ik­ka on erit­täin ali­jäämäistä ja erit­täin elvyt­tävää. Min­un teo­ria on, että tämä krooni­nen mas­si­ivi­nen elvyt­tämi­nen on heikon tuot­tavu­uske­hi­tyk­semme juurisyy. Lisäk­si tässä on laske­va rajahyö­ty: mas­si­ivisen elvy­tyk­sen mas­si­ivi­nen lisäämi­nen ei tuo toiv­ot­tua tulosta. Uskon että kansalaisille olisi paras­ta se, että lopete­taan tämä hyper­elvy­tys ja annetaan markki­navoimien tuot­ta­man infor­maa­tion ohja­ta tuot­tavu­uske­hi­tyk­semme viimein nousuun.

      3. Luitko kir­joi­tus­ta. Siinä san­ot­ti­in, että työt­tömyyt­tä aiheut­ti­vat rahan otta­mi­nen köy­hiltä ja anta­mi­nen rikkail­la. Val­tion menot ennal­laan, mut­ta kulu­tuskysyn­tä väheni. Epä­var­muu­den liet­somi­nen on saanut varautu­maan pahan päivän var­alle joka sekin alen­si kulutuskysyntää.

      4. Kil­go­re: “Kun 16000€/kk tien­aa­va tien­aakin nyt 18000€/kk, ei hän mene ja osta neljääsa­taa lisäkup­pia kahvia kuukaudessa paikallis­es­ta kahvilasta.”

         Jos ylem­män rek­isterin tulo­jen tarkoi­tus on alem­man rek­isterin kahvi­lakäyn­tien tukem­i­nen, kan­nat­taa mar­gin­aaliv­eroksi aset­taa 100% ja kanavoi­da kerä­tyt varat sel­l­aise­naan alem­man rek­isterin käyt­tö­menoik­si. (Kuvitel­tua mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­tia luku­unot­ta­mat­ta nykyti­lanne tosin taitaa olla jo tämänkaltainen.)

      5. Jos ylem­män rek­isterin tulo­jen tarkoi­tus on alem­man rek­isterin kahvi­lakäyn­tien tukem­i­nen, kan­nat­taa mar­gin­aaliv­eroksi aset­taa 100% ja kanavoi­da kerä­tyt varat sel­l­aise­naan alem­man rek­isterin käyt­tö­menoik­si. (Kuvitel­tua mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­tia luku­unot­ta­mat­ta nykyti­lanne tosin taitaa olla jo tämänkaltainen.) 

         Jos alem­man rek­isterin tulo­jen tarkoi­tus on ylem­män rek­isterin… Äh, en edes jak­sa kir­joit­taa lop­pu­un. Ymmär­rät var­maan pointin, täysin epäre­al­is­tis­ten hyper­bolien vetämi­nen keskustelu­un ei tuo siihen mitään lisäar­voa. Jos sin­ul­la on jokin point­ti, niin siitä olisi helpoin keskustel­la jos ker­toisit sen point­tisi vain suoraan.

         Voin toki aloit­taa niin päästään jonkin­laiseen alku­un: mar­gin­aaliv­eron aset­ta­mi­nen 100% ei ole järkevää, kos­ka se pois­taisi kan­nus­timet lisä­tu­lo­jen han­kkimiseen. 100% mar­gin­aaliv­ero on var­masti laf­ferin käyrän vääräl­lä puolel­la. Lisäk­si se että kansan­talous seisah­tuu kos­ka ihmisil­lä ei ole varaa kulut­taa (tai eivät uskalla kulut­taa) ei ole kansan­taloudelle järkevää ja johtaa siis kas­vavaan tuotan­tokuilu­un, eli tuotan­topo­ten­ti­aalin vajaakäyt­töön ja hyv­in­voin­ti­tap­pi­oon. Jos­ta siis kär­sivät myös ne rikkaat, kos­ka talous ei ole nollasummapeliä.

      6. Aika moni suo­ma­lainen saa toimeen­tu­lo­tukea. Heil­lä mar­gin­aaliv­ero on tasan 100 %. Sik­si en ymmär­rä hal­li­tuk­sen pyrkimys­tä lisätä toimeen­tu­lotuen osu­ut­ta tulonsiirroissa.

      7. Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Luitko kir­joi­tus­ta. Siinä san­ot­ti­in, että työt­tömyyt­tä aiheut­ti­vat rahan otta­mi­nen köy­hiltä ja anta­mi­nen rikkail­la. Val­tion menot ennal­laan, mut­ta kulu­tuskysyn­tä väheni. Epä­var­muu­den liet­somi­nen on saanut varautu­maan pahan päivän var­alle joka sekin alen­si kulutuskysyntää.”

         Arvon­lisäveron koro­tus eri­tyis­es­ti on leikan­nut kulu­tuskysyn­tää. Yhä harvem­man kan­nat­taa ostaa asioi­ta, kos­ka osta­mal­la palvelun tai tuot­teen toisen tekemänä joutuu mak­samaan kaiken muun hin­nan päälle vielä 25,5 %:n arvon­lisäveron. Mon­et koti­taloudet Hin­ta olisi ollut kuitenkin sen ver­ran suuri arvon­lisäveroi­neen ostopalvelu­na, että ostinkin käyte­tyn työkalun (jos­ta val­tio ei päässyt veloit­ta­maan uut­ta arvon­lisäveroa, kos­ka ostin yksi­tyiseltä suo­raan)) ja tein työn itse (en ollut koskaan aiem­min tehnyt sitä työtä, mut­ta tuli­pa opit­tua. Netis­sä on nykyään hyvät ohje­v­ideot mon­een asi­aan). Samaa tekee nyt moni muukin. Rav­in­tolois­sa käyn­tikin on vähen­tynyt. Moni säästää tekemäl­lä ruokansa etä­työpäiv­inä itse tai syömäl­lä töis­sä eväitä. Nykyi­nen lounase­tu­jär­jestelmä hyödyt­tää pääasi­as­sa lounas­setelifir­mo­ja ja iso­tu­loisia. Monil­la pien­i­t­u­loisil­la ei ole varaa lounase­dun min­im­i­hin­nan lounaisi­in, joten se etu jää saa­mat­ta, kos­ka halvem­pi­in lounaisi­in veroe­t­ua ei saa.

         En enää usko, että seu­raavakaan hal­li­tus saa maan talout­ta tas­apain­oon. Val­tion talouden tas­apain­o­tus edel­lyt­täisi val­tion tulo­jen nos­toa (lisää vero­ker­tymää tai mui­ta mak­su­tu­lo­ja val­ti­olle) tai val­tion meno­jen leikkaus­ta (mikä vähen­täisi tulovir­taa val­ti­ol­ta kansalaisille ja yri­tyk­sille). Molem­mista seu­raa siinä määrin leikkaus­ta ostovoimaan, että val­tion talouden tas­apain­o­tuste­htävä lie­nee poli­it­tis­es­ti mah­do­ton asia toteut­taa. Etenkin kun val­tion­velkaa on ennestään jo niin paljon, ja sen myötä tule­via korkomenoja.

      8. Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Aika moni suo­ma­lainen saa toimeen­tu­lo­tukea. Heil­lä mar­gin­aaliv­ero on tasan 100 %. Sik­si en ymmär­rä hal­li­tuk­sen pyrkimys­tä lisätä toimeen­tu­lotuen osu­ut­ta tulonsiirroissa.”

         Jos yhtään oikein olen ymmärtänyt kesäl­lä lausun­tok­ier­roksel­la ollut­ta esi­tys­tä toimeen­tu­lotuen ehto­jen muut­tamis­es­ta, hal­li­tus nimeno­maan pyrkii vähen­tämään toimeen­tu­lotuen saa­jien määrää ja osu­ut­ta tulon­si­ir­rois­sa. Esimerkik­si 150 euron suo­jaosaa esitet­ti­in pois­tet­tavak­si ja peru­sosia pienen­net­täviksi kaik­il­ta ja ensisi­jaiset etu­udet tahal­laan hake­mat­ta jät­täneiltä kutis­tet­taisi­in toimeen­tu­lo­tukea, eli hake­mat­ta jätet­tyä etu­ut­ta ei enää kor­vat­taisi tasan yhtä suurel­la koro­tuk­sel­la toimeen­tu­lo­tu­keen. Kaik­ki nämä toimet kokon­aisuute­na vähen­täi­sivät toimeen­tu­lo­tu­keen oikeutet­tu­jen määriä. Uud­is­tuk­sen tarkoituk­se­na on sekä leika­ta val­tion meno­ja että saa­da tuen tarpeessa ole­vat ihmiset ensisi­jais­ten etuuk­sien saa­jik­si. Täl­löin nyky­istä use­ampi pien­i­t­u­loinen ei saisi toimeen­tu­lo­tukea ollenkaan.

   2. Pysyvät ja tuot­ta­vat työ­paikat syn­tyvät sil­loin kun tavaran / palvelun tuot­ta­ja, eli yri­tys saa tuo­tua kau­pat kotiin.

      Nyky­isin osta­jan tarpeet kehit­tyvät kiihtyväl­lä vauhdil­la, sil­lä markki­nat ja teknolo­giat muut­tuvat jatku­vasti. Van­han sanon­nan mukaan “Pitää juos­ta, jot­ta voi pysyä paikallaan!”

      Tässä kehi­tyk­sessä ei riitä, että seu­raa ja analysoi markki­noi­ta ulkop­uolelta, kaukana osta­jan todel­lisu­ud­es­ta. Tätä kaut­ta saatu tieto on useim­miten jo saa­pues­saan van­haa ja niit­ten mukaan tehdyt päätök­set eivät perus­tu reaal­i­maail­man faktoihin. 

      Pitää olle 24/7 KIINNI OSTAJAN IHOLLA. Sil­loin yri­tys saa ensim­mäisenä tiedon siitä, mikä on kaikkein tärkein­tä seu­raa­van kau­pan koti­in saamiseksi.

      Kun saa jatku­vasti kaup­po­ja, sil­loin yri­tys voi tar­jo­ta uusia pysyviä ja tuot­tavia työ­paikko­ja, jol­loin työt­tömyys vähenee.

      Suomes­sa val­lit­see sel­l­ainen harhalu­u­lo, että hallitus/ poli­itikot ovat vas­tu­us­sa taloud­es­ta ja osaa­vat parhait­en ohja­ta työl­lisyyt­tä. Tämä sosial­isti­nen kokeilu on Suomes­sa nyt epäon­nis­tunut, niinkuin kaikkial­la muuallakin.

      Muis­tuu mieleen vuosi 1975 kun Suomes­sa oli 60 000 työtön­tä, jol­loin pres­i­dent­ti Kekko­nen julisti maa­han hätätilan…

      Nyt pitää tehdä Suomes­sa täy­delli­nen talous­re­for­mi, globaalin markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan ? Se on todis­te­tusti antanut mil­jardeille hyv­in­voin­nin, lopet­tanut nälän­hädät ja kehit­tänyt pan­demioille lääkkeet.

      Suomeen pitää saa­da sel­l­ainen globaal­isti kil­pailukykyi­nen vero­tus ja työvoimapoli­ti­ik­ka, että se pysäyt­tää parhait­ten osaa­jien ja yri­tys­ten exo­duk­sen isänmaastamme.

      Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 teknolo­giavi­en­tiä, ihokos­ke­tuk­ses­sa ostajiin

      Vastaa

2. Työl­lisyysongelmien takana on monia syitä. Iso kuva on se, että Euroop­pa käyt­tää resurssin­sa sotimiseen täl­lä het­kel­lä. Globaali talouskasvu tapah­tuu eri­tyis­es­ti Aasi­as­sa ja Afrikas­sa. Euroopan sisäl­lä kasvua on niis­sä mais­sa, jot­ka sai­vat elvy­tys­paketista raharuiskeen. Elvy­tys­paket­tineu­vot­telus­sa heikon tulok­sen saanut Ruot­si tar­poo täl­lä het­kel­lä myös. Suomen EU-jäsen­mak­su nousee ensi vuon­na ennus­teen mukaan reilusti. Rahoita­mme etelän talouskasvua.

   Arvon­lisävero­tus on nyt iso ongel­ma. Suomel­la on EU:n toisek­si korkein ALV. Väki ostaa nyt tuot­teet pienistä verkkokaupoista Suomen ulkop­uolelta, jot­ka eivät Suomen ALVia peri. Siinä on EU-säädök­sis­sä euro­ra­ja, mis­tä alka­en joutuu ulko­mainen kaup­pa per­imään Suomen ALVin. Tavaraa tulee EU:n ulkop­uolelta myös paljon ohi minkään tullin ja arvon­lisäveron. Ostaes­saan EU:n ulkop­uolelta osta­jalle tulee näin optio siitä, että vält­tämät­tä tul­lia ja arvon­lisäveroa ei mene ollenkaan. Paket­te­ja tulee niin mon­ta miljoon­aa, ettei tul­li pysy niistä enää mitenkään selvil­lä. Ei ole pysynyt enää pitki­in aikoi­hin. Suo­ma­laisen verkkokau­pan on täysin mah­do­ton­ta kil­pail­la men­estyneesti globaal­isti tilanteessa, jos­sa Suomen ALV on maail­man korkeimpia. EU:n verkkokau­pat keskit­tyvät Irlan­ti­in ja Lux­em­burgi­in, jois­sa on matal­im­mat ALVit.

   Tilas­tolli­nen säästämi­nen tapah­tuu täl­lä het­kel­lä isol­ta osin lain­o­jen lyhen­tämisen kaut­ta. Van­ho­ja asun­tovelko­ja mak­sel­laan enem­män kuin uusia nos­te­taan. Uusia ei nos­te­ta, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen on jäis­sä. Rak­en­t­a­mi­nen on jäis­sä, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen on liian kallista ihmis­ten vero­tuk­sen jäl­keen jäävi­in tuloi­hin näh­den. Rak­en­t­a­mi­nen on kallis­tunut merkit­tävästi 5 vuo­den takaiseen näh­den, kos­ka rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sia aiem­min alen­tanut raken­nus­ma­te­ri­aalien (met­al­lit, maalit, puu) hal­patuon­ti idästä on lop­punut talous­pakot­tei­den seu­rauk­se­na ja sen lisäk­si Suomen oma vero­tus on nous­sut, kuten yleinen ALV kohon­nut 25,5 prosenttiin.

   Rak­en­tamisen volyymin laskus­sa Suomes­sa ja Ruot­sis­sa ei ole kyse vain heikos­ta suh­dan­teesta, vaan pysyväm­mästä tilanteen muu­tok­ses­ta, joka on keskeis­es­ti seu­raus­ta siitä että itära­ja on pidem­pään kiin­ni + siitä, että EU:n elpymis­paket­tineu­vot­teluis­sa sekä Suomen että Ruotsin osalta epäon­nis­tut­ti­in joitain vuosia sit­ten, mikä on kas­vat­tanut molem­pi­en val­tioiden meno­ja ja siirtänyt työ­paikko­ja EU:n sisäl­lä mui­hin mai­hin. Asuin­rak­en­tamista vähen­tää myös asun­to­jen hin­to­jen lasku, johon on vaikut­tanut myös vapaara­hoit­teisia vuokria leikan­nut asum­is­tukien vähen­e­m­i­nen. Nykyi­nen uudehko­jen asun­to­jen markki­nahin­ta on monin paikoin alem­pi kuin uud­is­tuotan­non kus­tan­nuk­set edes ilman kat­tei­ta, joten uusia han­kkei­ta ei saa­da käyn­nis­tet­tyä entiseen tapaan.

   “Olisi pitänyt myös tukea talo­jen perusko­r­jauk­sia, jol­loin rak­en­tamis­es­ta työt­tömik­si joutuneet oli­vat löytäneet työtä peruskorjausta.”

   Ehkä. Ylipäätään kor­jauk­seen pitäisi kan­nus­taa enem­män. Nyky­isin kor­jauk­si­in kan­nuste­taan lähin­nä koti­talousvähen­nyk­sel­lä, jota sitäkin on leikat­tu. Se ei ole tehokkain keino. Fik­sua voisi olla luop­ua koti­talousvähen­nyk­ses­tä ja muut­taa sit­ten vaik­ka ALV niin, että kor­jauk­sis­sa kaut­taal­taan on alem­man kan­nan ALV (koskisi myös vaat­tei­den kor­jauk­sia). Se olisi sekä työl­listävä uud­is­tus että ympäristöteko.

   Osa-aikatyön osalta kat­selin äsket­täin juuri viral­lisia tilas­to­ja Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta. Osa-aikatyön tekemisen määrä on ollut vuodet 2022, 2023 ja 2024 keskenään käytän­nössä hyvinkin vaki­in­tuneel­la tasol­la. Joka vuosi osa-aikatyötä tehnei­den henkilöi­den määrä on ollut 480 000 ja 490 000:n välil­lä. Vuosi­in 2020 ja 2021 näh­den osa-aikatyö on yleistynyt. Työt­tömyy­den kasvu on tul­lut tilas­to­jen mukaan työvoiman kasvun kaut­ta. Työvoiman ulkop­uolel­la ole­vien työikäis­ten määrä on tip­punut noin 120 000 hen­gel­lä vuodes­ta 2020 eli noin 1,4 miljoonas­ta 1,3 miljoon­aan. Uud­is­tusten myötä työvoiman ulkop­uolel­la ollei­ta on siir­tynyt työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si kym­meniä tuhan­sia. Lisäk­si työikäis­ten joukko on kas­vanut maa­han­muu­ton kautta.

   Vastaa

   1. Minä kir­joitin työl­lis­ten määrästä, sil­lä työt­tömyy­teen vaikut­taa juuri tuo siir­tymi­nen työvoimaan ja sieltä pois. Se ei vaiku­ta työl­lis­ten määrään.

      Vastaa

      1. Kir­joitit sekä osa-aikatyöstä, työt­tömyy­destä (joka oli sanana otsikos­sakin) että työl­lisyy­destä. Kir­joituk­sesi viimeinen kap­pale “Osa-aikatyön vähen­tämisessä onnis­tut­ti­in liiankin hyvin”, joka väit­tää osa-aikatyön­työn­tek­i­jöi­den muka siir­tyneen “joukol­la työt­tömik­si”, on ris­tiri­idas­sa viral­lis­ten tilas­to­jen kanssa, joiden mukaan osa-aikatyötä teke­vien osu­us kaik­ista työl­li­sistä ei ole olen­nais­es­ti laskenut, vaan se on itse asi­as­sa jopa hie­man kasvanut.

         Tilas­tokeskuk­sen tois­taisek­si tuor­eim­mas­sa työl­lisyysasioi­ta käsit­televässä julka­is­us­sa (julka­istu 22.7.2025) kir­joitet­ti­in osa-aikatyöl­lisyy­destä näin:

         “Osa-aikaisten työl­lis­ten osu­us kasvoi hieman
         Työl­li­sistä osa-aikaisia oli vuo­den 2025 toisel­la vuosineljän­nek­sel­lä 487 000, mikä oli 18,5 % kaik­ista työl­li­sistä. Osu­us oli 0,5 % enem­män kuin vuosi sitten.

         https://stat.fi/julkaisu/cm10evyxr6e1x07w0t3zpazho

         Osa-aikatyöl­li­sistä 142 000 eli 29,2 % teki osa-aikatyötä sik­si, että kokoaikatyötä ei ollut tar­jol­la. Tähän ryh­mään kuu­lu­via oli 20 000 enem­män kuin vas­taavaan aikaan vuosi sitten.”

         Numerot näyt­tävät siltä, että osa-aikatyön tekem­i­nen ainakaan kokoai­ka työn tekemiseen näh­den ei ole vähen­tynyt — toisin kuin moni on väit­tänyt. Suo­jaosan idea oli vähen­tää kan­nustin­loukkua kokon­aan töi­den tekemät­tömyy­teen näh­den, mut­ta se loi puolestaan kan­nustin­loukun oma­lle ylära­jalleen, joka yhdis­tet­tynä mui­hin tuki­in esti monia tien­aa­mas­ta sen enempää.

      2. Otsikos­sa puhutaan työt­tömyy­destä mut­ta en main­in­nut työt­tömien määrää, kos­ka se on vähän miten se mitataan. Kir­joitin, että työl­lisyys on vähen­tynyt 60000 hengellä.
         Tieto siitä, että entiset osa-aikatyöl­liset ovat siir­tyneet lähin­nä työt­tömik­si on peräisin YTK-työt­tömyyskasalta. Osa-aikatyön tekemistä domi­noi­vat ihan muut tahot, lähin­nä opiske­li­jat, mut­ta toimen­pide kohdis­tui sovitel­lul­la päivära­hal­la osa-aikatyötä teke­vi­in ja nämä siir­tyivät lähin­nä työttömiksi.

      3. Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Tieto siitä, että entiset osa-aikatyöl­liset ovat siir­tyneet lähin­nä työt­tömik­si on peräisin YTK-työt­tömyyskasalta. Osa-aikatyön tekemistä domi­noi­vat ihan muut tahot, lähin­nä opiske­li­jat, mut­ta toimen­pide kohdis­tui sovitel­lul­la päivära­hal­la osa-aikatyötä teke­vi­in ja nämä siir­tyivät lähin­nä työttömiksi.”

         YTK oli tehnyt kyse­lyn. Kyse­lyyn vas­tasi arvi­ol­ta noin 2–3 % YTK:n viime vuon­na osa-aikatyötä tehneistä jäsenistä (näitä lie­nee yli 100 000 YTK:n noin 530 000 jäsen­estä). Heistä puo­let ilmoit­ti, että työai­ka osa-aikatyössä ei muut­tunut lakimuu­tok­sen jäl­keen. Työaikansa vähen­tymis­es­tä ker­toi 18 pros­ent­tia. Vas­taa­jista 16 pros­ent­tia oli jäänyt kokon­aan työt­tömäk­si. Vajaa 10 pros­ent­tia oli työl­listynyt kokoaika­työhön. Sitä ei ker­rot­tu, mitä vas­taa­vat luvut oli­si­vat olleet aiem­man lain­säädän­nön aikana. Sil­loinkin TYÖT­TÖMYYSkas­san kyse­lyyn vas­taa­jik­si olisi var­maan valikoin­ut eri­tyis­es­ti sel­l­aisia, jot­ka ovat työt­tömyyskas­san etu­u­den saa­jia vastaushetkellä.

         Min­ul­la on eri indikaat­tor­ei­den poh­jal­ta sel­l­ainen käsi­tys, että opiske­li­joiden osa-aikatyösken­te­ly opin­to­jen ohes­sa olisi viimeisen vuo­den aikana vähen­tynyt. Dig­i­tal­isaa­tio ja mm. itsepa­lvelukas­so­jen yleistymi­nen kaupois­sa sekä raken­nustyö­maid­en hil­jaisu­us (aiem­min mm. moni opiske­li­ja työsken­teli osa-aikaises­ti niis­sä; ura alkoi vielä 5 vuot­ta sit­ten usein siivoushom­mista) on syönyt paljon opiske­li­joiden entisiä osa-aikatyö­paikko­ja. Kelan tilas­totkin indikoi­vat siitä, että opin­tora­haa saavien työ­tu­lot ovat vähen­tyneet. Jos opiske­li­joiden osa-aikatyösken­te­ly on vähen­tynyt, ja osa-aikatyön rooli muuten pysynyt suun­nilleen ennal­laan tai jopa kas­vanut vähän osu­udeltaan, jostain muual­ta on tul­lut lisää osa-aikatyötä teke­viä. Osa-aikaiset per­he­vap­aatkaan eivät asi­aa selitä ennä­tys­mata­lan syn­tyvyy­den tilanteessa.

      4. Kir­joituk­sesi viimeinen kap­pale “Osa-aikatyön vähen­tämisessä onnis­tut­ti­in liiankin hyvin”, joka väit­tää osa-aikatyön­työn­tek­i­jöi­den muka siir­tyneen “joukol­la työt­tömik­si”, on ris­tiri­idas­sa viral­lis­ten tilas­to­jen kanssa, joiden mukaan osa-aikatyötä teke­vien osu­us kaik­ista työl­li­sistä ei ole olen­nais­es­ti laskenut, vaan se on itse asi­as­sa jopa hie­man kasvanut. 

         Argu­ment­tisi että osa-aikatyö ei ole vähen­tynyt suo­jaosien pois­ton myötä, joka perus­tuu tilas­toon Q2/2024 => Q2/2025 jona osa-aikatyön määrä jopa kasvoi 0,5% ei ole kovin rel­e­vant­ti argu­ment­ti, kos­ka suo­jaosat pois­tu­i­v­at 2024 alus­sa. Ver­tailet siis keskenään kah­ta ajanko­htaa joina molemp­ina suo­jaosat oli­vat jo poistuneet.

      5. Kil­go­re kirjoitti:

         “Argu­ment­tisi että osa-aikatyö ei ole vähen­tynyt suo­jaosien pois­ton myötä, joka perus­tuu tilas­toon Q2/2024 => Q2/2025 jona osa-aikatyön määrä jopa kasvoi 0,5% ei ole kovin rel­e­vant­ti argu­ment­ti, kos­ka suo­jaosat pois­tu­i­v­at 2024 alus­sa. Ver­tailet siis keskenään kah­ta ajanko­htaa joina molemp­ina suo­jaosat oli­vat jo poistuneet.”

         Pari point­tia. Ensin­näkään työt­tömyys­tur­van suo­jaosat eivät pois­tuneet vuo­den 2024 alus­sa, vaan 1.4.2024 eli Q2:n alus­ta alka­en. Toisek­seen, point­tisi siitä, että tuo nimeno­mainen ver­tailu­jak­so ei ole paras tähän ver­tailu­un, on rel­e­vant­ti. Kol­man­nek­si, kat­soin kuitenkin myös muiden vuosineljännesten luku­jen kehi­tys­tä Tilas­tokeskuk­sen tilas­tois­sa aiem­paan vuo­teen. Ne ovat hyvin saman­näköisiä ver­tailu­ja edel­lisvuo­den tilanteeseen. Vaikka­pa Q3:lla voisi olet­taa jotain jo näkyneen vuon­na 2024 ver­rat­tuna vuo­teen 2023, mut­ta ei siel­lä mitään rom­ah­duk­sia näkynyt, vaan mil­tei samo­ja luku­ja. Suo­jaosien pois­to­hetkestä eteen­päin ei ker­ta kaikki­aan näy tilas­tois­sa olen­naista poikkea­maa osa-aikatyötä teke­vien määrän kehi­tyk­sessä, jos­sa osa-aikatyötä teke­vien määrä tai osu­us tipah­taisi. Joko tilas­tois­sa on jotain vial­la, tai sit­ten osa-aikatyön tek­i­jöi­den määrä todel­la ei olekaan vähentynyt.

3. Siis lisää velkaa mil­jardikau­pal­la siihen että ihmiset pyörit­tävät papere­i­ta ja peukaloitaan kun­tien ja val­tion viras­tois­sa? Lisää velkaa siihen että raken­netaan tyhjik­si jääviä asuin­talo­ja? Näin edelli­nen hal­li­tus teki ja ilmeis­es­ti olisi samal­la lin­jal­la pitänyt jatkaa, entistä voimallisem­min vaan?

   Vastaa

   1. Orpon hal­li­tus ottaa nyt vaan lisää velkaa enem­män kuin Marinin hal­li­tus, vaikkei asuin­talo­ja tai muitakaan talo­ja ei edes raken­neta. Ja se ottaa lisää velkaa vaik­ka se on lisän­nyt samal­l­la työt­tömien määrää 83000 henkilöl­lä ja vähen­tänyt työl­lis­ten määrää 60000 henkilöllä.
      Ja Orpon hal­li­tuk­sen toimet ovat vähen­tänyt niitä työ­paikko­ja nimeno­maan yksi­tyideltä sek­to­ril­ta ja lisän­neet julkiselle sek­to­rille siitä mitä ne oli­vat Marinin hal­li­tuk­sen lopettaessa.

      Orpon hal­li­tuk­sel­la­han on aivan väärä suun­ta! Ei Suomel­la ole varaa siihen.

      Vastaa

      1. Yksi­tyisen sek­torin työ­paikoista mon­et ovat julk­ista sek­to­ria palvele­via töitä. Kun julki­nen sek­tori leikkaa han­k­in­nois­taan, yksi­tyisen sek­torin työ­paikat vähenevät aika automaat­tis­es­ti samal­la. Esimerkik­si IT-fir­moille julki­nen sek­tori on iso asi­akas, mut­ta on se sitä ollut esimerkik­si rak­en­ta­jillekin. Esimerkik­si tier­ak­en­tamises­sa käytän­nössä ain­oa iso tilaa­ja on julki­nen sek­tori. Mut­ta kuluu julkisel­la sek­to­ril­la kaikkea muu­takin ves­s­apa­pe­ria ja piho­jen hieko­tus­ta myöten. Nyt ovat sekä yksi­tyiset että julkisen sek­torin auto­hank­in­natkin hiljen­tyneet. Val­tion­talouden, kun­tien ja hyv­in­voin­tialuei­den säästöt leikkaa­vat nyt myös yksi­tyisen sek­torin töitä, kunnes lop­ul­ta kek­sitään jotain muu­ta tekemistä tilalle.

   2. Antti:
      ” Siis lisää velkaa mil­jardikau­pal­la siihen että ihmiset pyörit­tävät papere­i­ta ja peukaloitaan kun­tien ja val­tion virastoissa?”

      Ei julkisen sek­torin rahat katoa mihinkään paper­in­pyörit­te­lyyn. Ei siis ole ole­mas­sa mitään turhien virkaköpi­en ammat­tikun­taa, jos­ta leikkaa­mal­la voitaisi­in säästää sato­ja miljoo­nia ilman, että se näky­isi taval­lis­ten ihmis­ten arjessa. 

      Vaik­ka kaiken voi aina tehdä tehokkaam­min, hallinto ei ole sil­lä taval­la pöhöt­tynyt, miltä se pop­ulistien puheis­sa kuulostaa.

      Vastaa

4. Kyl­lähän viimeaikaisten hal­li­tusten talous­poli­ti­ikka­toimet on täysin väärin ajoitet­tu­ja. Vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen ide­olo­gia toimii parem­min mata­la­suh­dan­teessa ja oikeis­ton korkea­suh­dan­teessa. Mitenkähän vaal­i­t­u­lok­set saataisi­in synkrooni­in suh­dan­nevai­htelu­iden kanssa ja hal­li­tuk­set voisi­vat toteut­taa vaalilu­pauk­si­aan järkevästi?

   Vastaa

   1. Meil­lä on ollut viimek­si vasem­mis­to­hal­li­tus 1980-luvul­la, sen jäl­keen hal­li­tuk­ses­sa on aina ollut mukana joko Kokoomus tai talousoikeis­to­laisek­si muut­tunut Keskus­ta. Se että Keskus­taa alkoi oppo­si­tio haukkua vasem­mistop­uolueek­si Marinin aikana ei siitä kuitenkaan (valitet­tavasti) sel­l­aista tehnyt. 

      Toki nyt Keskus­ta tästä leimakirveestä pelästyneenä on ottanut vielä reilum­man loikan kohti oikeis­toa, oppo­si­tios­sakin se on pääasi­as­sa tukenut hal­li­tus­ta ja väl­tel­lyt välikysymyk­sien tekoa minkään vasem­mis­to­laise­na pitämän­sä puolueen kanssa (mukaan­lukien vihreät).

      Suo­mi vai­h­toi talous­vasem­mis­to­laisu­u­den talousoikeis­to­laisu­u­teen käytän­nössä viimeistään 1987 kun kokoomus nousi päämin­is­terik­si. Sen jäl­keen­hän se on onkin ollut oppo­si­tios­sa vain kak­si vaa­likaut­ta (2003–2007, 2019–2023). Kaikissa muis­sa hal­li­tuk­sis­sa se on ollut joko päämin­is­ter­inä tai valtiovarainministerinä.

      Absur­dia onkin että kokoomus on etunenässä valit­ta­mas­sa miten kah­teen vuosikymme­neen ei ole ollut kasvua, ja miten velka­an­tu­mi­nen on läht­enyt käsistä. Mitä tuo­hon enää sanoisi, kun kokoomus on ollut aivan sielä val­lan huip­ul­la, ja muutkin puolueet (ja VM) ovat luovut­ta­neet talous­poli­ti­ikan nar­rati­ivien määrit­te­lyn kokoomuk­sen käsi­in. Roas­taako kokoomus siis tois­tu­vasti itseään ja tekemään­sä talous­poli­ti­ikkaa kun se puhuu esimerkik­si 2010-luvus­ta talouskasvun menetet­tynä vuosikymmenenä?

      Tämä kir­joi­tus valaisee kokoomuk­sen val­taa, ja sen narratiiveja:
      https://lauspalo.com/2025/07/kokoomuskaava/

      Eli, Suomes­sa ei mielestäni ole ollut vasem­mis­to­hal­li­tuk­sia 1987 jäl­keen eikä tule ole­maankaan lähi­aikoinakaan. Toki ei kan­na­ta uskoa jonkun ran­dom net­tikom­men­toi­jan ana­lyy­se­jä, mut­ta ehkä EK:n toim­i­tusjo­hta­jan ana­lyysille voi antaa hie­man enem­män painoarvoa?
      https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ekn-hakamiehelle-sopii-kolmikannan-heikentyminen-koska-han-ei-usko-suomeen-syntyvan-vasemmistohallitusta/

      EK:n Häkämiehelle sopii kolmikan­nan heiken­tymi­nen, kos­ka hän ei usko Suomeen syn­tyvän vasemmistohallitusta

      …

      Ensi vaalien jäl­keen hal­li­tus­po­h­ja voi olla eri­lainen, mut­ta Häkämi­estä se ei tun­nu huo­let­ta­van. Hänen mukaansa Suo­mi on vah­vasti por­var­illi­nen maa, jos­sa SDP:n ja vasem­mis­toli­iton yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on kaukana siitä, että ne kahdestaan pysty­i­sivät lake­ja muuttamaan.

      Vai­h­toe­hdoik­si jäävät käytän­nössä siis oikeis­to­hal­li­tus ja hal­li­tus­po­h­jat, jois­sa SDP saa seu­raa oikeal­ta. Näin ollen seu­raa­va hal­li­tus Häkämiehen arvion mukaan tuskin vetää nykyisen hal­li­tuk­sen työ­markkin­au­ud­is­tuk­sia takaisin, vaik­ka SDP:n puheen­jo­hta­ja Antti Lindt­man olisi pääministeri. 

      Näin­hän asia tosi­aan on. Tämä on yksi merkit­tävä syy mik­si elinkei­noelämä on päät­tänyt lopet­taa kolmikan­taisen sopimisen. Hei­dän mielestään he ovat jo voit­ta­neet poli­it­tisen pelin, oikeis­to­laisu­us on hege­monises­sa ase­mas­sa eri­toten talouskeskusteluis­sa. Täten jokaises­sa tulevas­sakin hal­li­tuk­ses­sa on joko val­las­sa hei­dän tavoit­teitaan ja etu­ja röyhkeästikin aja­va blok­ki (puh­das oikeis­to­hal­li­tus kuten nyt), tai ainakin hal­li­tuk­ses­sa on niin voimakas sisäi­nen oikeis­to-oppo­si­tio (kok, kesk, rkp) että ne pystyvät edelleen varmis­ta­maan EK:n edun­valvon­nan hal­li­tuk­sen sisäl­lä ja torp­paa­maan sille epämieluisat esi­tyk­set. Kuten Keskus­ta ja RKP tosi­aan tekikin Marinin kaudel­la arvon­nousu­veron suhteen.

      Tosi­aan, kuten Häkämies sanoo, Suo­mi on vah­vasti por­var­illi­nen maa. Valitet­tavasti vaan sen jäl­keen kun se sel­l­aisek­si muut­tui, niin näytöt talous­poli­ti­ikan sar­al­la ovat olleet varsin kehnot.

      Vastaa

5. Heikon suh­dan­teen ja kulu­tuskysyn­nän aikana kaup­pa ja palve­lut ovat joutuneet vähen­tämään työvoimaa, mikä on kohdis­tunut ymmär­ret­tävästi isol­ta osin osa-aikaisiin.

   Vastaa

   1. Kaup­pa on vähen­tänyt kyl­lä työvoimaa, mut­ta ei suh­dan­teen takia, vaan pysyväm­män raken­nemuu­tok­sen ja uusien inno­vaa­tioiden takia. Automaa­tio, kuten automaat­tikas­sat tai automaat­tiset hyl­ly­i­hin tavaran­täy­den­nys­ten tilausjär­jestelmät ovat vähen­täneet ja vähen­tävät jatkos­sa vielä lisää ihmistyön tarvet­ta kaupois­sa. Pysyvästi. Vas­taavasti näi­den lait­tei­den huolto ja ylläpi­to työl­listää sit­ten jonkin ver­ran. Automaat­tikas­soil­la on täl­lä het­kel­lä vielä ihmis­valvo­jat usein paikalla, kun ollaan vielä siir­tymä­vai­heessa, mut­ta parin vuo­den sisäl­lä niistä pääasi­as­sa luovut­ta­neen ylimääräisenä kus­tan­nuk­se­na, ja osas­sa kaupoista sel­l­aisia ei nytkään enää ole. Jatkos­sa kun ihmiset ovat oppi­neet itsepa­lvelu­a­sioin­nin, ehkä varsin iso­ja mar­keteitakin voi pyörit­tää tyyli­in vain kahdel­la läs­nä ole­val­la työn­tek­i­jäl­lä, joista yksi on ken­ties mak­supäässä kaup­paa yhdel­lä kas­sal­la sekä avus­taen ken­ties välil­lä automaat­tikas­san kanssa ja toinen lisäilee tavaraa hyl­ly­i­hin muual­la kau­pas­sa robot­tien avustaessa.

      Vastaa

6. osa-aikatyö on yleistynyt niin, että työn­tek­i­jät vai­h­ta­vat lomara­hat lomaan, 2 viikkoa lisää ja lisäk­si use­ampi pyytää omas­ta tah­dostaan 80 pros­entin työaikaa.

   Vastaa

7. Miten suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä nyt on tul­lut täysin ulkoa annet­ta­va asia, jos­ta hal­li­tus ei voi olla mitenkään vastuussa?

   Ei siitä ole tul­lut nyt sel­l­aista asi­aa, vaan se on ollut Suomes­sa sel­l­ainen asia aina, niin kauan kuin Suomes­sa on har­joitet­tu ylipään­sä jonkin­laista talous­poli­ti­ikkaa. Tämä on juuri se “Suomen talous­poli­ti­ikan pitkä lin­ja”, joka esi­in­tyy Juk­ka Pekkarisen ja Juhana Var­ti­aisen klas­sikko­teok­sen nimessä Suomen talous­poli­ti­ikan pitkä lin­ja.

   Itsekin kir­joitin tästä teemas­ta tääl­lä blogikom­menteis­sa jo vuon­na 2008: https://www.soininvaara.fi/2008/12/05/luottolama-luottamus-on-lamassa/#comment-19886

   Vastaa

   1. Mehän emme elä aivan täy­del­lisessä viherkom­mu­nis­mis­sa, minkä vuok­si hal­li­tuk­sen mah­dol­lisu­udet talouteen ovat rajal­liset. Poli­itikot ja hal­li­tus kuitenkin vas­taa­vat julkisen talouden kestävyy­destä ja sen saat­tamis­es­ta kestävälle poh­jalle. Kun tämä on tehty, mei­dän ei tarvitse itkeä ja man­a­ta joka kään­teessä huonoa talouskehitystä.

      Vastaa

   2. Tämä oli eri­no­mainen nos­to Tommilta!

      Tuo­ta kyseistä teosta nyt lukies­sa ei voi vält­tyä ajatuk­selta että Suo­mi on erit­täin syväl­lisel­lä taval­la jumis­sa, tuo keskusjo­htoisu­u­teen perus­tu­va pitkä lin­ja tuot­ti melko hyviä tulok­sia vuosikym­me­nien ajan, mut­ta on yhtälail­la tuot­tanut huono­ja tulok­sia jo koh­ta kah­den vuosikymme­nen ajan, eikä muu­tok­seen silti ole kyetty.

      Tun­tuu että tuo men­nyt men­estys ja sen varaan luo­dut struk­tu­u­rit ovat luoneet niin vah­van polkuri­ip­pu­vu­u­den, ettei muu­tok­seen kyetä insti­tu­tion­aal­i­sista syistä. Työ­markki­nat ovat jäykät, kos­ka niiden kon­trol­loimiseen on luo­tu vah­vat ja edelleen hyvin resur­soidut insti­tuu­tiot, joiden intres­sis­sä ei ole omien resurssien­sa ja val­tansa heikentäminen.
      Kon­sen­sus­malli­nen päätök­sen­teko toi vakaut­ta, nykyään vakaus on men­neyt­tä, lakot ja muut työ­tais­te­lut arkipäivää. mut­ta iner­tia on säilynyt.
      Työ­markki­nain­sti­tuu­tioil­la ei enää ole val­taa rahapoli­ti­ikkaan, silti työ­markki­nat tuot­ta­vat tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ylit­täviä palkkaratkaisui­ta, aiheut­taen inflaa­tio­ta jota taas ei pysty deval­vaa­tioil­la tai kel­lu­val­la val­u­u­tal­la kompensoimaan.

      Pitkän lin­jan kol­mas tukip­i­lari, eli kat­ta­va hyv­in­voin­ti­val­tio run­saine tulon­si­ir­toi­neen taas oli luo­tu ja toi­mi aikansa tilanteessa jos­sa talous kasvoi ja työvoima oli nuor­ta ja lisään­tyi. Mikään näistä perusedel­ly­tyk­sistä ei enää päde, uskonkap­paleen ase­maan insti­tu­tion­al­isoitu hyv­in­voin­ti­val­tio on ide­olo­giana silti edelleen voimis­saan. Täl­lä het­kel­lä ulkop­uolis­es­ta näyt­tää siltä ettei tuo hyv­in­voin­ti­val­tio pysty lunas­ta­maan mitään lupauk­si­aan, sil­lä Suo­ma­lais­ten riskinot­to­halu on aivan olema­ton­ta, koulu­tus­ta­so laskusu­un­nas­sa, julki­nen ter­vey­den­huolto on vit­si mon­een län­sieu­roopan maa­han ver­rat­tuna jne jne.

      Itse en enää usko Suomen kykyyn muut­tua, vaan siihen että Suomen tie on itä-Euroopan tie, jos­sa hyv­in­voin­tipalve­lut, tulon­si­ir­rot mukaan­lukien julki­nen eläke­jär­jestelmä jäävät poli­it­ti­sista nos­tal­giasy­istä (=eläkeläis­ten äänet) nimel­lis­es­ti ole­maan, mut­ta tasais­es­ti vähenevä uskot­tavu­us ja resusr­soin­ti tekevät niistä työtä tekevälle keskilu­ok­lle täysin epärelevantteja.
      Olemme seu­raa­mas­sa 2020 luvun sovel­lus­ta perisuo­ma­lais­es­ta ajop­u­u­teo­ri­as­ta ja talousti­eteil­i­jän näkökul­mas­ta taas näemme Calm­fors-Drif­fill hypo­teesin toteu­tu­misen käytännössä.

      Vastaa

8. Poli­it­tisen puheen pieni ongel­ma on siinä, että se on poliittista.

   Kuin­ka uskot­tavaa on (siis toden­näköisyytenä), että kaik­ki paha mis­tä Osmo kir­joit­taa on nyky­hal­li­tuk­sen toimien tai toimet­to­muu­den syytä? Kuin­ka toden­näköistä on, että seu­raa­van hal­li­tuk­sen päämin­is­teri hoitaa kaik­ki ongel­mat pois päiväjärjestyksestä?

   Puhumi­nen rikkaista johtaa aina harhaan Suomes­sa, jos­sa rikkai­ta on vähän, keski­t­u­loisia paljon. Ns. hyvä­tu­loiset (oliko se 10 % palka­nsaa­jista) mak­saa jo nyt 60 % veroista tai jotain sinne päin. Ja keski­t­u­loiset säästää eikä kulu­ta. Hal­li­tuk­sen vika — tietysti.

   Kun keski­hyvä­tu­loinen­rikas ostaa kalli­in auton hän mak­saa hem­metisti vero­ja. Pien­i­t­u­loinen ei autoa osta vaan ajaa 15 van­hal­la fos­si­ilipedol­la. No, bene­sas­ta kyl­lä vero­ja maksaa.

   Täm­möistäkin karikatyyr­ia voi vedel­lä jos halu­aa kär­jistää politiikkaa.

   Vastaa

   1. Siis mak­saa ansio­tuloveroista, ei kaik­ista veroista

      Vastaa

   2. Kyl­lä se käyte­tyn auton hyvä­tu­loiselta osta­va ihan yhtä lail­la osal­lis­tuu vero­jen mak­samiseen, toki pienem­mäl­lä osu­udel­la. Vaik­ka se kir­jan­pidol­lis­es­ti menee uuden osta­jan mak­set­tavak­si, niin vero on peri­aat­teessa yhä osa auton arvoa. Taas sil­lä, että uusi auto menet­tää arvoaan nopeasti ei ole mitään tekemistä veron kanssa.

      Tätä voi ajatel­la näin, jos ostan nyt uuden auton ja mak­san autoveron, mut­ta jostain syys­tä myyn auton viikon päästä, saanko täl­löin melkein uud­es­ta autos­ta hin­nan, joka on 1) suurem­pi kuin (osto­hin­ta — veron osu­us), 2) yhtä suuri kuin (osto­hin­ta — veron osu­us), vai 3) pienem­pi kuin (osto­hin­ta — veron osuus). 

      Jos saatu myyn­ti­hin­ta on 1) eli suurem­pi kuin (osto­hin­ta — veron osu­us), niin sil­loin osta­ja mak­saa myös veroa. Sama logi­ik­ka toimii peri­aat­teessa myös van­hem­mil­la autoil­la, eli veroa mak­se­taan, mut­ta autot vain menet­tävät arvoaan niin nopeasti, että vain todel­la rikkaat ja todel­la tyh­mät osta­vat arvokkai­ta auto­ja. Autoilu nyt toki muutenkin on vähän itsekkäi­den ja lyhyt­näköis­ten minäminäminä- ja kaikkimulle­heti-ihmis­ten toim­intaa kun se ainakin omien havain­to­jen mukaan tekee ihmi­sistä laisko­ja ja mahakkai­ta. Miesten heikom­pi ter­veys on var­maan 90% siitä johtu­vaa, että miehet toden­näköisem­min aja­vat autol­la joka paikkaan (kos­ka se on miehekästä) ja jät­tävät ark­ili­ikun­nan väli­in tai vähäisem­mäk­si kuin naiset, tämä käyt­täy­tymi­nen sit­ten vielä yhdis­tyy miehekkääseen syömiseen eli ras­vaan ja lihaan.

      Vastaa

9. Käsit­tääk­seni jo viime hal­li­tuk­sen aikana parinkin tun­nin työai­ka viikos­sa kir­jat­ti­in työl­lisek­si, työllisyydeksi.
   Kor­jatkaa jos olen väärässä. 

   Onko­han jos­sakin tilas­toa jos­ta selviää kuin­ka moni työlli­nen tai mikä % tekee työtä Suomes­sa ilman tulon­si­ir­to­ja (lap­sil­isät poislukien). 

   Se luku on mielestäni äärim­mäisen keskeinen kansan­talouden kun­non mittari.
   Työlli­nen x, joka tulee toimeen saa­mal­laan palkalla.
   Se määrä mit­taa varsi­naista työllisyyttä. 

   Tulon­si­ir­roil­la autet­tu työn­tek­i­jä (itse olen ollut sitä useis­sa kohdin elinkaar­tani) on itse asi­as­sa ainakin jos­sakin määrin aina työllistetty. 

   Ja täl­lä ei ollut mitään tekemistä muun kuin kysymäni asian kanssa. Kan­natan tulon­si­ir­to­ja ilman muu­ta kun­han kansan­talous niistä selviää, mut­ta myös sitä että ihminen/ruokakunta tulisi toimeen omil­la palkkat­u­lol­laan. Se on kestäv­in­tä aina.

   Vastaa

   1. “Käsit­tääk­seni jo viime hal­li­tuk­sen aikana parinkin tun­nin työai­ka viikos­sa kir­jat­ti­in työl­lisek­si, työllisyydeksi.
      Kor­jatkaa jos olen väärässä. ”

      Se on jo pitkään käytössä ollut EU:n kaikkien maid­en yhteinen tilas­toin­time­to­di, että 1 tun­nin pal­ka­lli­nen työsken­te­ly viikos­sa työn­tek­i­jänä tai yrit­täjänä on työl­lisyy­den raja. Johonkin raja on täy­tynyt vetää, jot­ta tilas­toista tulee yhtään ver­tailukelpoisia, ja se on vedet­ty siihen. Esimerkik­si varus­miehiä ei las­ke­ta työl­lisik­si, kos­ka heille ei mak­se­ta palkkaa. Se alen­taa Suomen työl­lisyysastei­ta mui­hin mai­hin näh­den, jois­sa asevelvol­lisu­ut­ta ei ole, ja jois­sa aloikkaillekin mak­se­taan palkkaa.

      “Onko­han jos­sakin tilas­toa jos­ta selviää kuin­ka moni työlli­nen tai mikä % tekee työtä Suomes­sa ilman tulon­si­ir­to­ja (lap­sil­isät poislukien).”

      Ei tai­da löy­tyä. Kelal­ta löy­tyy tilas­tot sen tukea suo­raan saaneista, mut­ta tukea saa­mat­tomista ei ole julk­isia tilas­to­ja. Toki kään­täen lask­ien voi jotain päätel­lä. Muutenkin on vaikea kysymys, että mikä on tulon­si­ir­to. Jos vaik­ka yksi päivähoitopaik­ka mak­saa kun­nalle 1300 €/kk ja per­he mak­saa siitä noin 300 €/kk, onko kyseessä 1000 €/kk tulon­si­ir­to vai ei, jos raha mak­se­taan suo­raan päiväkodille, eikä sitä mak­se­ta välis­sä per­heelle? Tai jos lap­siper­hei­den van­hem­mat saa­vat tehdä automaat­tisen 105 euron ansio­tulovähen­nyk­sen lap­sien ole­mas­saolon perus­teel­la vuodessa, onko se tulonsiirto?

      Vastaa

   2. Onko­han jos­sakin tilas­toa jos­ta selviää kuin­ka moni työlli­nen tai mikä % tekee työtä Suomes­sa ilman tulon­si­ir­to­ja (lap­sil­isät poislukien). 

      Luku lie­nee nol­la pros­ent­tia. Tulon­si­ir­to­ja ovat kuitenkin viime kädessä esimerkik­si lounase­tu, koti­talousvähen­nys, päiväko­ti­mak­su­jen sub­ven­toin­ti, las­ten mak­su­ton koulu­tus, ilmainen ter­vey­den­huolto, työ­tulovähen­nys, alen­net­tu ruuan alv, ei-markki­nahin­noitel­lut parkkipaikat, tienkäyt­tö­mak­su­jen puute, julkisen liiken­teen sub­ven­toin­ti, ja niin edelleen.

      Toki mon­et noista ovat isol­ta osalta keskilu­okan tulon­si­ir­to­ja heille itselleen. Eli haet var­maan aja­tus­ta että moniko on kyseisel­lä het­kel­lä ns. net­tomak­sa­ja, eli mak­saa enem­män vero­ja kuin mitä saa sen arvos­ta palveluja/tulonsiirtoja kyseisel­lä het­kel­lä. Tuokin on vähän hatara tieto siinä mielessä että moni joka pis­temäisel­lä het­kel­lä on suuri net­tomak­sa­ja, muut­tuu koko elämää tarkastel­lessa net­tosaa­jaks. Eri­toten eläke­jär­jestelmässä on täl­läi­nen eri­ty­ispi­irre, kos­ka elin­iän­odote on eroaa merkit­tävästi eri tulolu­okkien välil­lä. Tästä syys­tä ylem­män tulolu­okan henkilö joka on tehnyt paljon töitä ja tien­an­nut sitä tehdessään hyvin (ja ollut kova net­tomak­sa­ja), muut­tukin elämän lop­pu­vai­heil­la net­tosaa­jak­si kun elää duu­nari-väkeä pidem­pään samal­la saaden kovata­soista eläket­tä, ja pitkän elämän­sä viimeis­inä vuosina/vuosikymmeninä tarvit­see inten­si­ivi­isiä ja kalli­ita hoi­va- ja hoitopalveluita.

      Isos­sa kuvas­sa suurimpia net­tomak­sa­ja ovat he jot­ka tekevät edes jonkin­laisen työu­ran jos­sa ei ole pitk­iä katkok­sia, ja sit­ten kuol­e­vat ilman kalli­ita hoito­ja juuri ennen eläk­keelle siir­tymistä, tai juuri eläk­keelle siir­tymisen jälkeen.

      Vastaa

      1. Kiitos t ja Kil­go­re vas­tauk­sista kysymyksiini.
         Tot­ta kai tulon­si­ir­roik­si on tulkit­tavis­sa monia asioi­ta, muun muas­sa ilmainen…EI…vaan mak­su­ton koulu­tus. Ilmas­ta­han ei mikään ole mihin rahaa tarvi­taan. Sik­si itse en koskaan puhu esim. ilmais­es­ta koulu­ruoas­ta, ilmais­es­ta koulu­tuk­ses­ta tai ilmais­es­ta perusterveydenhuollosta.
         Viu­lut on aina etukä­teen mak­set­tu. Ja sehän on juuri hyvinvointiyhteiskunta.
         Perus­point­ti­ni tuli kuitenkin selväk­si ja tuo tilas­to­harha: tun­ti töitä ja olet tilas­toitu, yllä­tys: työllinen.
         Mut­ta yksinker­tainen perus­tavoite että ihmi­nen ja ruokakun­ta johon hän kuu­luu saisi toimeen­tu­lon palkkat­u­lois­taan on kaiketi hyvä tavoite. 

         Mut­ta kun nyt Ruotsin, Nor­jan ja Tan­skan ver­rokkiryh­mästä olemme siir­tyneet noin viimeisen 10 vuo­den aikana lähem­mäk­si ja lähem­mäk­si ver­rokkiryh­mää Espan­ja, Por­tu­gali, Roma­nia, Bul­gar­ia, siis kansan­taloudel­lis­es­ti, niin on kai selvää että jotakin on tehtävä. Sopeu­tus tarvi­taan mut­ta myös sel­l­aisen tuot­tavu­u­den muu­tos, tehost­a­mi­nen joka edes teo­ri­as­sa voisi alkaa tahko­ta kansalaisille pohjo­is­maista hyvinvointia.
         Olemme pian taloudel­lises­sa Siperi­as­sa täl­lä menoa.
         Ei Ruot­sis­sa yksikään työn­tek­i­jä liikah­da mihinkään 10–12 euron tuntipalkoilla.

      2. Helsin­gin bujetin osu­us työssäkäyvää helsinkiläistä kohden plus val­tion bud­jetin osu­us työssäkäyvää helsinkiläistä kohden on 47 490 euroa. 

         Eli jos palkkat­u­loil­la halu­aa mak­saa oman osuuten­sa, niin on se mah­dol­lista, mut­ta ei kovin yleistä.
         https://images.sanoma-sndp.fi/aae4f91bba0747cf9b20f0fc84909bcc.jpg/normal/978.avif

         Kovin mon­taa täp­pää ei kuvaa­jas­ta löy­dy, mis­sä tuloista mak­set­taisi­in tuo 47490 euroa.

10. Työl­lisyys on inhimil­lis­es­ti kat­soen hyvä tavoite ja tärkeää monel­la taval­la, mut­ta onko siitä kansan­talouden onnis­tu­misen mit­tarik­si? Suomes­sa on EU-tasol­la korkea työt­tömyys, mut­ta silti kansan­tu­lo on ihan kohta­lainen ja elin­ta­so hyvä, velkaa toki otetaan.

    Kysy­isin mielu­um­min, miten tasan työ Suomes­sa jakaan­tuu? Korkei­ta palkko­ja hauku­taan täl­läkin pal­stal­la, mut­ta mitä jos kovat­u­loisim­mista saadaan ker­ta kaikki­aan niin paljon irti, että tuo­tot ovat iso­ja, ja kat­ta­vat mon­en vähempikykyisen kuviot, kiitos tulonsiirtojen.

    Jos työt­tömyy­den numeroa halu­taan akti­ivis­es­ti pienen­tää, väitän, että tämä voi tapah­tua vain hant­ti­hom­mien hyväksymisenä (luokkay­hteiskun­ta) tai osatyökyky­is­ten akti­ivisem­pana mukaan ottamise­na (kuka maksaa?).

    Neu­vos­toli­itossa “päästi­in” käsit­tääk­seni “täystyöl­lisyy­teen”, oliko tämä menestys?

    Vastaa

11. Käsi­tys että Suomes­ta ei kan­na­ta viedä mitään hevos­ta pienem­pää oli slo­gan jota aikoinaan 1970- tai 80 luvul­la vuorineu­vos Tauno Matomäen lausui.
    Pitää paikkansa, niin jään­mur­ta­jat kuin paperir­ul­latkin ovat hevos­ta suurem­pia. Se juon­taa siitä että rautateitse ei ole voitu Suomes­ta kul­jet­taa län­teen mitään kos­ka meil­lä on väärä raideleveys. Ruot­si on tois­tasa­taa vuot­ta voin­ut kul­jet­taa kodinkonei­ta ja auto­ja vien­ti­in kun taas Suo­mi joutuu tyy­tymään paperin ja pahvin ja sahatavaraan, joka ei ole niin arvokas­ta että hitaampi laivakyyti siir­tokuor­mauksi­neen käy. Tietysti rekalla ja kon­teil­lakin voi nyky­isin kul­jet­taa mut­ta mitä meiltä läh­tee niil­lä, niitä taide­taan lähin­nä käyt­tää tavaroiden tuontiin.
    Suo­mi on liikaa foku­soitunut met­sä­te­ol­lisu­u­teen jol­la on omat ongel­mansa niin kan­nat­tavu­u­den että ympäristö­vaiku­tusten osalta, eikä niiden työ­paikat lisään­ny suuris­sa kaupungeis­sa ainakaan, vaan korkein­taan maakun­nis­sa. Etelä-Suo­mi ja päääkaupunkiseu­tu on möh­linyt kun ei ole osat­tu pitää valmis­tavaa teol­lisut­ta tääl­lä. Tarvi­taan siis työ­paikko­ja myös duunareille eikä vain tekni­ikan tohtor­eille. Miespuolisille duunareille eikä vain rav­in­to­la ja siivoustyötä.

    Vastaa

12. “Sil­lä ei vain ole yhteiskun­nal­lista insinööriosaamista niin, että se osasi suun­nitel­la toim­into­jaan järkevästi.”

    Tämä on hyvän näkökul­ma, mitä ei usein kuule. Siis, että yhteiskun­nan hallinnas­sa voidaan soveltaa insinöörimäistä ajat­telua; opti­moi­da, laskea ja tehdä tutkimus­ta siitä mikä toimii. Jos tämä ajat­telu olisi val­tavir­taa, voitaisi­in poli­ti­ikas­sa keskit­tyä arvo­val­in­toi­hin ja konkreet­tiset keinot saavut­taa nuo arvot voitaisi­in vali­ta “tyl­sän” insinöörimäis­es­ti siten kuin opti­maal­is­in­ta on.

    Vastaa

    1. Olen miet­tinyt, että poli­ti­ikkaan pesiy­tynyt “ratkaisukeskeisyys” on iso osa ongel­maa. “Ratkaisukeskeinen poli­ti­ik­ka” on vain toinen ter­mi sille, että kun kädessä on vasara, kaik­ki ongel­mat näyt­tävät nauloil­ta. “Ratkaisukeskeinen poli­ti­ik­ka” johtaa siihen, että käytet­tävästä työkalus­ta tulee tavoite itsessään, ja se todel­li­nen arvopo­h­jainen poli­it­ti­nen tavoite joko häviää kokon­aan, tai vähin­tään hämärtyy. 

       Toki joskus poli­it­tis­ten tavoit­tei­den hämärtämi­nen voi olla tarkoituk­sel­lista, mikäli poli­it­tiset tavoit­teet eivät aidosti kestä päivänvaloa.

       Vastaa

    2. Onhan Kokoomuk­sel­la paljonkin “yhteiskun­nal­lista insinööriosaamista”. He mm. usko­vat kovasti Juhana Var­ti­aisen sup­ply-side eli tar­jon­ta­puolen teo­ri­oi­hin. Hei­dän mukaansa työ­paikko­jen määrä kas­vaa kun työn tar­jon­ta kas­vaa. No, kum­masti Suomes­sa hal­van työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen on lisän­nyt Wolt­taamista ja muu­ta alus­tatyötä, joka on hyvin, jopa äärim­mäisen, mata­lan tuot­tavu­u­den työtä. Tuol­laisen hal­van alus­tatyön kokon­aiskansan­taloudel­liset vaiku­tuk­set voivat olla jopa negati­ivisia pitkäl­lä aikavälil­lä kun ihmiset istu­vat vain kotona tai töis­sä eivätkä käy mis­sään kun kaiken saa kotiovelle.

       Vastaa

       1. Stadist
          ” Hei­dän mukaansa työ­paikko­jen määrä kas­vaa kun työn tar­jon­ta kasvaa.”

          Jos työn tar­jon­ta ei vaiku­ta työ­paikko­jen määrään, niin sil­loin, kuten Perus­suo­ma­laiset väit­tävät, maa­han­muut­to kas­vat­taa työttömyyttä.

       2. No, kum­masti Suomes­sa hal­van työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen on lisän­nyt Wolt­taamista ja muu­ta alus­tatyötä, joka on hyvin, jopa äärim­mäisen, mata­lan tuot­tavu­u­den työtä. 

          Tää on joku omi­tu­inen pakkomielle, että kansan­talous pelas­tuu jos saadaan ihmisiä suurin joukoin mata­lan tuot­tavu­u­den töi­hin. Tun­tuu, ettei tietyn suun­nan ekonomit oikein hif­faa, että mata­lan tuot­tavu­u­den töi­den tuot­tavu­us on _matala_. Ne on korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat jot­ka määrää miten maa makaa. 

          Kokoomus kut­sui suo­jaosien pois­toa “kan­nus­tus­loukun pois­tamisek­si”. Siel­lä oikeasti usko­taan, että Suomes­sa elää iso joukko ihmisiä jot­ka meni­sivät kokoaikaisi­in töi­hin, mutqu on liian mukavaa olla osa-aikaisel­la. On vaikea edes hah­mot­taa, miten talousosaamisel­laan retostel­e­va puolue voi olla näin täy­del­lisen kujal­la reaal­i­taloud­es­ta ja yhteiskunnasta.

       3. Uskoisin, että Wolt-kuskit ovat tulleet tänne huanitääris­inä maa­han­muut­ta­ji­na. En tosin tiedä. Työperäisiä maa­han­muut­ta­jia on eniten raken­nustöis­sä,. Ilman heitä pääkaupunkisuedul­la ei raken­net­taisi mitään. Nyt kun hei­dätkin on saatu muut­ta­maan pois Suomes­ta, raken­nusala on vaikeuk­sis­sa, jos nousukausi yllättää.

       4. Kesäl­lä Helsingis­sä käy­desssäni uteliaisu­ud­es­ta jututin use­am­paakin Wolt kuskia, noin kymmen­estä jutut­ta­mas­tani suurin osa oli Bangladeshista ja Pak­istanista ja oli­vat tulleet tänne opiske­li­javi­isumil­la, mut­ta eivät enää opiskelleet kuka raho­jen lop­pumisen, kuka sen takia ettei ollutkaan tarkoi­tus opiskel­la vaan tul­la etsimään lev­eäm­pää leipää.
          En tiedä onko tämä yleis­tet­tävis­sä, mut­ta ihan naa­man perus­teel­la merkit­tävä osa Wolt kuskeista on siltä suunnal­ta eikä lähi-idästä jos­ta tur­va­paikan­hak­i­jat tulevat.

13. “Kun poli­ti­ikan suuri lin­ja on ollut ottaa köy­hiltä ja antaa rikkaille…”

    Voitaisi­inko lopet­taa tämä turha dis­in­for­maa­tion lev­i­tys? Itse olen miljonääri ja ansio­tu­lot 100k e vuodessa, mut­ta en minä ole hyö­tynyt p* ver­taa nykyisen hal­li­tuk­sen toimista. Sanois­in, että oma vero­taak­ka on pysynyt aivan samal­la tasol­la kuin Marinin kaudella.

    Vastaa

    1. Itse olen puolestani ylivelkainen ja pa mut­ta koke­mus tulota­sol­lani (noin 50 k/vuosi) on ihan sama. Mis­sään eivät tun­nu hal­li­tusten toimet. Muu­ta­man sadan euron veroalen­nus (tai nousu) vuodessa katoaa muiden meno­jen mukana.
       Merkit­tävin tek­i­jä ns. taval­lisen työl­lisen suh­teen on oikeas­t­aan vain hintataso
       ‑asumisen hinta
       ‑sähkön hinta
       ‑ruoan hinta
       ‑autoilun/joukkoliikenteen hinta. 

       Vaikut­tavu­us on suur­in­ta sitä kaut­ta mil­lä pal­ka­lla me töitämme teemme (työe­htosopimuk­set) ja ostovoima hin­tata­sol­la jol­la ollaan.
       Hal­li­tuk­set ovat pieniä vaikut­ta­jia tässä, korkein­taan joku alv on ain­oa mikä sen käsissä.
       Inflaa­tio on se mikä jyrää ja sille hal­li­tuk­set näyt­tävän voivan todel­la vähän, jos sitäkään.
       Ay-liike, työ­nan­ta­jat, kaup­pasek­torit. Niil­lä tässä maas­sa on se todel­li­nen valta.
       Ei marineil­la, orpoil­la eikä lindt­maneil­la. Siis jos ajatel­laan ihmisarkea.

       Vastaa

       1. Oulu­un tuli paljon korkean osaamisen työ­pakko­ja, kun Nokia vetäytyi

    2. Sanois­in, että oma vero­taak­ka on pysynyt aivan samal­la tasol­la kuin Marinin kaudella.

       Sin­ul­la on siis pysynyt tulota­so samana, köy­hät ovat köyhtyneet?

       Vastaa

14. Hyvin samoil­la lin­joil­la Soin­in­vaaran kanssa.

    Osa Orpon hal­li­tuk­sen toimista — esim. alvin nos­to, työt­tömyys­tukien kiristämi­nen ja koti­talousvähen­nyk­sen heiken­tämi­nen sopi­si­vat yliku­umen­tuneen suh­dan­teen hillit­semiseen. Täl­löin toimet hillit­si­sivät yliku­lu­tus­ta lähem­mäs talouden tuotan­toka­p­a­siteet­tia. Laskusuh­dan­teessa ja työt­tömyy­den kas­vaes­sa rajusti näistä toimista syn­tyy pahaa jälkeä. Voimakkaan yri­tys­myön­teinen hal­li­tus uno­hti kansan, mikä alkaa näkyä gallupeissa. 

    Porthan­ian luen­tos­alis­sa seu­raa­mal­tani kansan­talousti­eteen johdan­tokurssil­ta jäi mieleen pro­fes­sorin kitey­tys: ”säästämi­nen on myrkkyä kansan­taloudelle”. Tätä myrkkyä Suomen talous nyt naut­tii, eikä kään­net­tä ole oikein näkyvissä. 

    Ain­oa hyvä puoli tässä on se, että hyvin suurel­la var­muudel­la Orpon hal­li­tus ei jat­ka. Seu­raa­vat ja osaavam­mat pääsevät/joutuvat siivoa­maan sotkun.

    Vastaa

    1. “Ain­oa hyvä puoli tässä on se, että hyvin suurel­la var­muudel­la Orpon hal­li­tus ei jat­ka. Seu­raa­vat ja osaavam­mat pääsevät/joutuvat siivoa­maan sotkun.”

       Näin se menee, mut­ta totu­u­den nimis­sä san­ot­ta­va että Marinin hal­li­tuk­sen sotku­jen siivoamises­sa­han tässä on Orpo epäon­nis­tunut. Ja myös edel­lis­ten. Maa jos­sa ei ole yli 15 vuo­teen ollut talouskasvua on kyl­lä sös­sit­ty kyl­lä ihan laa­jal­la poli­it­tisel­la rin­ta­mal­la, laidas­ta laitaan. Ja jos jul­mia ollaan niin näyt­tää siltä ettei tässä maas­sa osa­ta (enää?) sen enem­pää innovoi­da kuin nos­taa työn merk­it­sevää (tulovir­rat) tuottavuuttakaan.
       Tietääkö kukaan mitä pitää tehdä? Poli­it­ti­nen huu­to ei ole sitä. 

       Ehkä olisi jonkin­laisen asiantun­ti­ja-virkamies ‑hal­li­tuk­sen paik­ka, kun talous sakkaa koh­ta kol­man­nelle vuosikymmenelle näin? Kri­isi­hal­li­tuk­sen jos­ta poli­ti­ik­ka on mah­dol­lisim­man pitkälle poisulkoistettu. 

       Poli­it­tiseen pelas­ta­jaan — joku Lindt­man tms — en kyl­lä pelimerkke­jäni lait­taisi sen enem­pää kuin Orpoon tai Purraan. Ei tässä ole enää kyse siitä mil­lä väril­lä, sini­nen vai punainen, ratkaisu­ja tehdään. Vaan siitä että ne alka­isi­vat pian vaikut­taa ja kunnolla.

       Vastaa

    2. “Osa Orpon hal­li­tuk­sen toimista — esim. alvin nos­to, työt­tömyys­tukien kiristämi­nen ja koti­talousvähen­nyk­sen heiken­tämi­nen sopi­si­vat yliku­umen­tuneen suh­dan­teen hillit­semiseen. Täl­löin toimet hillit­si­sivät yliku­lu­tus­ta lähem­mäs talouden tuotan­toka­p­a­siteet­tia. Laskusuh­dan­teessa ja työt­tömyy­den kas­vaes­sa rajusti näistä toimista syn­tyy pahaa jälkeä. Voimakkaan yri­tys­myön­teinen hal­li­tus uno­hti kansan, mikä alkaa näkyä gallupeissa. ”

       Olen samaa mieltä. Mut­ta syytä muis­taa, että val­tio on nyt elvyt­tänyt liki pari vuosikym­men­tä put­keen suh­dan­teesta riip­pumat­ta. Eli ottanut velkaa koko ajan lisää.

       Hyvä ver­tailuko­h­ta on yri­tys­maail­ma. Liike­vai­h­toa saa lisää myymäl­lä riit­tävän hal­val­la. Eri­tyisen paljon liike­vai­h­toa saa lisää tekemäl­lä tap­pi­o­ta. Sitä vaan ei voi jatkaa ikuis­es­ti, kos­ka mitä enem­män yri­tyk­sen omaisuuk­sia syö ja velkaa lisää tap­pi­o­ta tekemäl­lä, sitä enem­män yri­tyk­sen oma tule­vaisu­us vaaran­tuu. BKT:ta on samoin todel­la help­poa paisut­taa otta­mal­la lainaa kovaa vauh­tia lisää julkiselle sek­to­rille. Jos lainan­ot­to­vauh­tia purkaa, BKT:n kasvu heikke­nee tai BKT voi jopa laskea. Paljon vaikeam­paa on saa­da BKT kas­va­maan ja pysymään korkeana tilanteessa, jos­sa julki­nen sek­tori ei lisävelkaannu.

       Säästämi­nen on myrkkyä kansan­taloudelle ja val­tion velka­an­tu­mi­nen on kansan­taloudelle bensaa.

       Vas­taavasti julkisen sek­torin velka­an­nut­ta­mi­nen on myös lainan­ot­toa tulevil­ta sukupolvil­ta, jot­ka velat ja aiem­pi­en sukupolvien tekemät sitoumuk­set perivät. Elleivät sit­ten päädy tekemään argen­ti­ino­ja ja tee päätöstä, että val­tio suvereen­i­na toim­i­jana voi laimin­lyödä osan men­neisyy­dessä tekemistään sitoumuksista.

       Vastaa

       1. Olen samaa mieltä. Mut­ta syytä muis­taa, että val­tio on nyt elvyt­tänyt liki pari vuosikym­men­tä put­keen suh­dan­teesta riip­pumat­ta. Eli ottanut velkaa koko ajan lisää. 

          Talous­poli­ti­ikan elvyt­tävyyt­tä ei voi noin suo­ra­sukaises­ti velka­an­tu­misen määrästä päätel­lä. On monia menoko­htei­ta joil­la ei käytän­nössä ole mitään kansan­taloudel­lista elvyt­tävää vaiku­tus­ta, mut­ta joka toki aiheut­ta­vat velkaantumista.

          Esimerkik­si se että 2023 muutet­ti­i­in kiin­teäl­lä nol­la- tai mii­nusko­rol­la ole­via lain­o­ja vai­h­tu­vako­rkoisik­si use­an pros­entin korol­la ole­viksi lain­oik­si, se lisäsi kyl­lä val­tion meno­ja mut­ta ei sil­lä ollut elvyt­tävää vaikutusta.
          https://www.hs.fi/visio/art-2000009911214.html

          Samat­en vaikka­pa ulko­mais­ten ase­jär­jestelmien ostoil­la ei ole mei­dän talout­tamme elvyt­tävää vaiku­tus­ta (Yhdys­val­ta­laista ja Israelilaista kyl­lä, kun niistä käytän­nössä ostamme aseemme). 

          Myöskään yhteisöveron laskem­i­nen ei ole kus­tan­nuste­hokas elvy­tys­toi­mi, se lisää kysyn­tää vain heikosti, ja juuri kysyn­nän puute on nous­sut yri­tyk­sille tehty­jen kyse­ly­jen mukaan isoim­mak­si yri­tyk­sien kasvun esteek­si. Se voisi olla ok elvy­tys­toi­mi jos kysyn­tää olisi yllinkyllin, mut­ta yri­tyk­sil­lä ei siitä huoli­mat­ta olisi mah­dol­lisuuk­sia investoi­da kas­vavaan kysyn­tään. Mut­ta tämä ei siis ole tilanne Suomes­sa, vaan kysyn­tä kyn­tää merenpohjaa. 

          Yhteisveron alen­tamises­sa on myös se ongel­ma, että merkit­tävä osa siitä val­uu ihan vain ulko­maille. Suo­ma­laiset eivät lähi­mainkaan omista kaikkia Suomes­sa toimivia yri­tyk­siä, täten voit­to­jen alem­pi vero­tus menee isol­ta osin ulkomaille.

          Palka­nsaa­jien veronalen­nuk­set ovat selkeäm­min elvy­tys­toi­mi, mut­ta valitet­tavasti niitä on kohdis­tet­tu voit­top­uolis­es­ti niihin ryh­mi­in mis­sä lisäku­lu­tusalt­tius on pien­in­tä. Eli keski­tyt­ty korkeimpi­en tulo­mar­gin­aalien veroas­t­een lasku­un. Mut­ta hyvä­tu­lois­t­en lisä­tu­lot eivät mene lisä(kotimaiseen) kulu­tuk­seen vaan lisäsäästämiseen. Jenkkiosakkei­den arvos­tus­ta nämä toki toimet var­mas­tikin oma­l­ta pieneltä osaltaan ovat nos­ta­neet. Sol­i­daarisu­usveron pois­toa ja höl­len­tämistä, korkeimpi­en veroast­ei­den laskua jne. 

          Toki nyt tuli myös pieni alen­nus kaut­ta lin­jan ansio­tuloveroi­hin, mut­ta toisaal­ta kos­ka kaikesta muus­ta onkin sit­ten supis­tet­tu voimakkaasti, esimerkik­si alvia nos­tet­tu ja pois­tet­tu ay:n jäsen­mak­su­jen verot­to­muus, niin merkit­tävälle osalle mitään ostovoiman kasvua ei ole käytän­nössä tul­lut. Lisäk­si sosi­aal­i­tur­van merkit­tävät heiken­nyk­set ovat leikan­neet aivan merkit­täväl­lä taval­la näi­den ryh­mien ostovoimaa. 

          Ja lisäk­si, kun työt­tömyys kas­vaa kun vaikka­pa rak­en­tamisen on annet­tu tör­mätä tiili­seinään esim. heiken­tämäl­lä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa samal­la kun yksi­tyi­nenkin rak­en­t­a­mi­nen on lyönyt liinat kiin­ni, niin nopeasti nous­sut työt­tömyys on myrkkyä ihmis­ten ostovoimalle ja ennenkaikkea luot­ta­muk­selle talouteen:
          https://www.palta.fi/ajankohtaista/blogit/suomalaiset-saastavat-ja-talous-kyntaa/

          Mut­ta toki, Marinin hal­li­tus oli elvyt­tävä, eri­toten koronas­sa rahaa jaet­ti­in hyvin nopeasti ja iso­ja sum­mia. Myös ener­giakri­isi­in reagoiti­in jaka­mal­la helpo­tuk­sia. Mut­ta ennenkuin syyt­tää vas­sare­i­ta, on hyvä muis­taa että oppo­si­tios­ta vaa­dit­ti­in Kokoomuk­sen johdol­la _vielä isompaa_ elvy­tys­tä, ei suinkaan pienempää:
          https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006446762.html

          Orpon hal­li­tus sen sijaan selkeästi ei ole käytän­nössä lainkaan elvyt­tävä. Toki sekin on käyt­tänyt rahaa holtit­tomasti (ter­veysjät­tien tukem­i­nen kelako­r­vauksin, yhteisöveron lasku, korkeimpi­en tuloveroast­ei­den laskem­i­nen), mut­ta se ei ole tehnyt toimi­aan kansan­talout­ta elvyt­tävästi. Ei siis ihme että työt­tömyys on nopeasti kas­vanut EU:n toisek­si korkeim­mak­si, ja että näil­lä näkymin Orpon hal­li­tus velka­an­tuu hal­li­tuskaut­en­sa aikana kokon­aisuute­na enem­män mitä Marinin hallitus.

          Eli lyhyesti san­ot­tuna, velka­an­tu­misen taso itsessään ei ker­ro onko talous­poli­ti­ik­ka talout­ta elvyt­tävää vai ei. Elvyt­tävyys vaatisi että ymmär­retään mitkä asi­at heiken­tävät talouden toim­intaa, ja käytetään resurssit niihin. Täl­lä het­kel­lä ongel­mat ovat ihmis­ten heikko luot­ta­mus omaan tule­vaisu­u­teen joka johtaa ylisäästämiseen. Toisaal­ta ihmiset eivät työl­listy, ja yri­tyk­set eivät investoi kos­ka koti­mainen kysyn­tä on ennä­tysheikkoa. Orpon hal­li­tus on pääasi­as­sa pahen­tanut näitä ongelmia (eri­toten luot­ta­muk­sen suh­teen läh­es­tulkoon luonut sen ongel­man), joten sen toimia ei voi pitää elvyt­täv­inä vaik­ka velka­an­tunut se kyl­lä on hur­jaa vauhtia.

    3. Tutk­i­ja Punavuoresta
       ” hyvin suurel­la var­muudel­la Orpon hal­li­tus ei jatka”

       Toiv­ot­tavasti, kos­ka osaltaan hal­li­tuk­sen oikeu­tus ole­mas­saololleen on leika­ta perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen leikkaami­nen lait­ta­mal­la puolue vas­taa­maan p**&apuheistaa .

       Jos hal­li­tus pysty­isi jatka­maan, tässä tavoit­teessa olisi epäon­nis­tut­tu surkeasti.

       Vastaa

15. Osmon mainit­semien tunaroin­tien lisäk­si on hyvä ottaa huomioon menete­tyt mah­dol­lisu­udet, joi­ta ei toki pysty mit­taa­maan mut­ta jot­ka ovat silti toden­näköis­es­ti ole­mas­sa. Palkkiok­si kokoomus­laiseen talous­poli­ti­ikkaan suos­tu­mis­es­ta per­sut ovat saa­neet läpi itselleen tärkeitä lin­jauk­sia, joiden takia ulko­maalais­ten asiantun­ti­joiden rekry­toimis­es­ta on tul­lut vaikeam­paa. Suo­ma­laisyri­tys­ten patent­ti­hake­muk­sista val­taosas­sa on mukana ulko­maalais­taus­taisia kek­si­jöitä ja kiu­san­teko täl­laises­sa asi­as­sa voi hyvinkin vähen­tää yri­tys­ten inno­vaa­tioi­ta, joi­ta tänne kipeästi kai­vat­taisi­in. Ja kun vihreä siir­tymä ja siihen liit­tyvät tavoit­teet ovat kauhuk­abi­netille kirosano­ja, niin tuskin Suo­mi on yhtä houkut­tel­e­va investoin­tiko­hde alan yri­tyk­sille kuin edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana. Lohdullista hal­li­tuk­selle, että täl­lai­sista virheistä ei jää kiinni.

    Vastaa

    1. Yri­tyk­set selviävät per­su­jen ulko­maalais­ten asiantun­ti­joiden karkot­tamis­es­ta hel­posti. Siiftävät toim­inton­sa 80 km etelään, siis Tallinnaan. Aika moni on näin jo tehnyt.

       Vastaa

       1. Ei ole var­maankaan ain­oa syy. Vero­tus ja muu tulo­jen tulou­tus syynä. 

          Asiantun­ti­jata­so­tyypin net­to Tallinnas­sa on toista luokkaa kuin Helsingissä.
          Lisäk­si 0–2 vuo­den sisäl­lä, ainakin jos Lindt­manin ja muun vasem­mis­ton puhei­ta on uskomi­nen, on luvas­sa se että yri­tyk­sistä tul­laan kisko­maan kaik­ki mikä irti saadaan jot­ta saadaan SIPILÄ-MARIN-ORPO jatku­mon epäon­nis­tuneet talous­poli­ti­ikkavir­i­tyk­set saadaan edes osin maksettua. 

          Virkamieshal­li­tus, mah­dol­lisim­man epäpoli­it­ti­nen ja val­tion­va­rain­min­is­ter­iö keskeinen kehi­in kunnes velka­an­tu­mi­nen ja työt­tömyys saadaan painet­tua edes kohtu­ulliselle tasolle. Hei­hin luot­taisin eniten nyt.
          Hyvä tapa on antaa vai­h­toe­htoisia ja selkeitä säästöe­hdo­tuk­sia (toisin kuin oppo­si­tio nyt tekee). Tämä yksi min­un: ehkä niistä maail­man kalleim­mista jenkki­hävit­täjistä kan­nat­taisi nip­istää vaik­ka 10 kap­palet­ta. Vielä jää mak­set­tavak­si 50.
          Vaiku­tus suuri ja kun siihen lisää ylläpi­to- ja käyt­tökus­tan­nuk­set, val­ta­va. No, tämä ei tietenkään mene läpi mis­sään, kos­ka olemme pelko­jemme vallassa.

16. Niin tilas­toidaankos työl­lisek­si enää tun­nin kuus­sa tekeviä?

    Vastaa

    1. Tietysti tilas­toidaan, kos­ka viral­lisia tilas­to­ja tehtäessä käytet­tävän määritelmän mukaan työl­lisyy­den min­imi­vaa­timus on 1 tun­nin ansi­olli­nen työsken­te­ly viikos­sa. Vapaae­htoistyötä ei siis las­ke­ta työl­lisyy­dek­si, eikä vaikka­pa las­ten hoitoa koton­akaan, ellei siitä mak­se­ta palkkaa.

       Vastaa

17. Työt­tömiä on eniten Uudel­la­maal­la ja siel­lä on myös korkein työttömyysprosentti

    Vastaa

    1. Kan­nat­taa ver­ra­ta työl­lisyys­luku­ja eikä työt­tömyys­luku­ja, kos­ka toiv­ot­tomim­min työt­tömiä ei lue­ta työttömiksi.
       Vuon­na 2024 koko maan työl­lisyys­luku oli 72,1 %. Uudel­la­maal­la se oli 73 %. Korkein työl­lisyys oli Ahve­nan­maal­la (81,4%) ja Poh­jan­maal­la (78,3 %) ja matal­in Kymen­laak­sos­sa (67,3 %) ja Pohjois-Kar­jalas­sa (67 %)

       Vastaa

       1. Uuden­maan työt­tömyyspros­ent­ti on nous­sut ohi maan keskiar­von nimeno­maan viimeisen 10 vuo­den aikana. Nyt se näyt­tää varsin rumal­ta. Min­un tulk­in­tani mukaan se johtuu osit­tain Nokian rom­ah­duk­ses­ta mut­ta ennenkaikkea siitä että kaavoitus­poli­ti­ikas­sa on syr­jit­ty teol­lisu­ut­ta. Jo ihan sen takia että työt­tömyys­lu­vut anta­vat aihet­ta maakun­tien satraapeille halvek­sia Helsinkiä ja “etelää” pitäisi tehdä jotain.

18. Osmo: “Miten suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä nyt on tul­lut täysin ulkoa annet­ta­va asia, jos­ta hal­li­tus ei voi olla mitenkään vastuussa?”

    Var­maan kos­ka kokon­aiskysyn­tä päätetään EKP:ssä?

    Vastaa

    1. Tämäpä juu, ja tul­lit komis­sios­sa, tuet ja rajoituk­set par­la­men­tis­sa, tjsp.

       Nyt ajel­laan kun las­tu laineil­la kun sisäiset deval­vaa­tiotkaan ei ole real­is­mia, ollaan vaan tipahdet­tu vir­ras­sa suun­nilleen sen kurimuk­sen paikkeille, mis­tä reilu kymme­nen vuot­ta sit­ten vielä nau­reskelti­in välimeren maille, kun eivät tun­tuneet pysyvän perässä.

       Vastaa

19. Suomen track record suh­dan­nevai­htelu­iden tasaamises­sa on erit­täin heikko, hyv­inä aikoina on yleen­sä ilmestynyt jostain ns. jako­varaa ja huonoina aikoina taivas on putomas­sa niskaan ja yhtäkkiä velka­an­tu­mis­es­ta on tul­lut vaka­va ongel­ma riip­pumat­ta siitä mikä velan lähtö­ta­so on ollut.
    Johtopäätös on, että suh­dan­nepoli­ti­ik­ka on joko mah­do­ton saa­da toim­i­maan tai sit­ten Suo­ma­laiset eivät sitä osaa, eikä sitä näin ollen pitäisi edes yrittää.
    Suomen suh­dan­nevai­htelui­ta pitkin korkosyk­liä vahvis­taa lisäk­si se että asun­to­lainat ovat lyhy­isi­in markki­nako­rkoi­hin sidot­tu­ja eikä kiin­teäko­rkoisia kuten mon­es­sa muus­sa maas­sa, ja korko­jen noustes­sa Suo­ma­lais­ten koti­talouk­sien jo ennestään olema­ton peli­v­ara katoaa saman tien ja kulu­tuskysyn­tä tipahtaa.
    En ole Suomes­sa enää aikoi­hin itse asunut, mut­ta näin ulkop­uolelta kat­sot­tuna hom­ma ei vain toi­mi ja pitäisi kokeil­la jotain muu­ta, esim. markkinataloutta.

    Vastaa

20. Yksi asia mikä on muut­tunut noista opiskelu­a­jois­tasi on että olemme laa­jem­min avotaloudessa, yhteisessä rahas­sa, tullili­itossa yms. Työl­lisyyt­tä tuke­vaa elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa ja pro­tek­tion­is­tista tul­lipoli­ti­ikkaa ei voi enää tehdä siinä määrin pelkän Suomen tasol­la, kuin ennen van­haan. Ja koko EUn poli­ti­ik­ka ei aina sovi Suomelle, kuten nyt kun meil­lä reaa­liko­rot on jo rankasti plus­sal­la. Eivät tuon van­han kansal­lisen pelin tulok­set toki ennenkään mitään niin mairit­tele­via aina olleet.

    Vastaa