Avainsana: Suhdannevaihtelut

Vielä velkajarrusta

Velka­jar­rua on vähän vaikea arvostel­la, kos­ka tulee väk­isin samais­te­tuk­si Vasem­mis­toli­iton ”juh­li­taan ja syödään viimeisetkin siemen­pe­runat ”-lin­jaan. Vaik­ka kan­nat­taa vas­tu­ullista talous­poli­ti­ikkaa, ei kuitenkaan tarvitse kan­nat­taa huonoa suhdannepolitiikkaa.

Nyt on sovit­tu, että julkisen velan suh­teessa BKT:hen on alen­nut­ta­va 0,75 pros­ent­tiyk­sikköä vuosit­tain. Kuten Mikko Särelä esit­ti, se olisi pitänyt sitoa BKT:n kasvu­vauhti­in. Jos BKT kas­vaa kolme pros­ent­tia vuodessa, velkaa ei tarvitse lyhen­tää lainkaan, vaan voidaan ottaa lisää velkaa jopa kak­si pros­ent­tia BKT:sta. Vas­taavasti, jos BKT piene­nee kolme pros­ent­tia, val­tion­talous on pakotet­ta­va yli kolme pros­ent­tia yli­jäämäisek­si. Keynes voi huonos­ti haudassaan.

Sil­loin kun talous kas­vaa rajusti, pitäisi sään­nön pakot­taa suureen yli­jäämään ja paljon esitet­tyä nopeam­paan velan­mak­su­un. Poli­itikoille hyvät ajat ovat vaikeimpia. Oikeis­tolle syn­tyy himo alen­taa vero­ja (näin ne ovat tehneet aika mon­ta ker­taa) ja vasem­mis­tol­la himo lisätä menoja.

Tässä sal­li­taan kuitenkin vuosit­taista sään­nön rikkomista niin, että ali­jäämä saa olla 2,5 pros­ent­tia BKT:sta. Ajatel­laan ilmeis­es­ti, että laskukaudet ovat lyhy­itä, kos­ka vaa­likau­den lop­pu­un men­nessä pitää tas­apain­ot­taa . Jat­ka lukemista “Vielä velkajarrusta”

Miksi meillä on ennätystyöttömyys?

Kesäku­us­sa työl­lis­ten määrä oli Suomes­sa 60 000 vähem­män kuin vuot­ta aiem­min. Kuitenkin hal­li­tus ilmoit­taa lisän­neen­sä työl­lisyyt­tä sadal­latuhan­nel­la ver­rat­tuna siihen, mitä se olisi ollut ilman hal­li­tuk­sen toimen­piteitä. Hal­li­tus selit­tää työl­lisyy­den heiken­tymisen johtu­van suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä, jolle ei nyt vain voi mitään.

Kun opiske­lin kansan­talout­ta, koko tieteenala keskit­tyi lähin­nä suh­dan­nevai­htelu­jen hal­lit­semiseen. Miten suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä nyt on tul­lut täysin ulkoa annet­ta­va asia, jos­ta hal­li­tus ei voi olla mitenkään vastuussa?

Samat suh­dan­teet kohdis­tu­vat mui­hin mai­hin, mut­ta Suomes­sa ne nyt muka tuot­ta­vat paljon enem­män työt­tömyyt­tä kuin muis­sa mais­sa. Työt­tömyys on Suomes­sa EU:n toisek­si korkein heti Espan­jan jäl­keen. Tätä selitetään sil­lä, että Suomen teol­lisu­us on keskit­tynyt tuot­ta­maan investoin­ti­hyödykkeitä kulu­tus­tavaroiden sijas­ta. Investoin­tien volyy­mi vai­htelee paljon jyrkem­min kuin kulu­tus­tavaroiden. Seli­tys ei oikein pelitä, sil­lä työt­tömyys ei keski­ty mitenkään teol­lisu­u­teen. Itse asi­as­sa työt­tömiä on enem­män kuin väkeä on töis­sä teol­lisu­udessa.  Jat­ka lukemista “Mik­si meil­lä on ennätystyöttömyys?”