Uusi hyvinvointivaltio 12: pienipalkkaisten tukeminen, negatiivinen tulovero

41 vastausta artikkeliin “Uusi hyvinvointivaltio 12: pienipalkkaisten tukeminen, negatiivinen tulovero”

1. Mie­lenki­in­toinen ehdotus.

   Kokoomus vale­hteli että halu­aa tehdä työn­teosta aina kan­nat­tavaa mut­ta nyt hal­li­tus poisti työt­tömyys­tur­van suo­jaosat ja teki osa-aikatyöstä monille kan­nat­tam­a­ton­ta. Kokopäivä­työtä ei riitä kaikille ja mikäli osa-aikatyö ei kan­na­ta jää moni työt­tömäk­si ja syrjäytyy.

   Vastaa

2. Valitet­tavasti suo­ma­laista oikeis­toa taitaa kiin­nos­taa enem­män köy­hien ja ulko­maalais­ten monot­ta­mi­nen kuin mikään hyvä ehdo­tus, kuten tässä kirjoituksessa.

   Tosin taidet­ti­in hal­li­tu­so­hjel­mas­sa visioi­da jotain yleis­tukea, mut­ta se on taas aika eri­lainen kuin tässä kuvat­tu. Lisäk­si hal­li­tus jo vähen­si täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja merkit­tävästi, on siis vaikea nähdä mik­si niitä sit­ten lisät­täisi­in yleistuen kanssa. Hal­li­tushan ei selvästikkään ajat­tele Osmon tavoin tätä asiaa.

   Vastaa

3. Kan­nat­taisiko ensin keskit­tyä syi­hin mik­si jois­takin töistä mak­se­taan niin huonosti?
   Jos ne ovat palvelu­alal­la, niin voisiko töitä tehostaa? Ymmär­rän että joil­lakin nousee kar­vat pystyyn, jos esim muute­taan palvelu itsepa­lveluk­si, kuten jois­sakin kaupois­sa kas­sat, mut­ta jos asi­akkaat eivät tuo enem­pää rahaa kau­paan, niin joko töitä on tehostet­ta­va tai sit­ten palkat ei nouse. 

   Toinen jut­tu jota Soin­in­vaara monas­ti tuo esi­in on sun­nun­tai- ja pyhäko­r­vauk­set, jot­ka hänen mielestään pitäisi lopettaa.
   Mik­si kau­pat eivät voi olla sun­nun­taina kiin­ni kuten ennen? Sil­loin ei tarvitse mak­saa sun­nun­taiko­r­vauk­sia. Ihmiset kävi­sivät kau­pas­sa arke­na ja käyt­täi­sivät saman rahamäärän kuin jos kaup­pa olisi auki joka viikon­päivä. Nyt puhun siis isoista kaupoista. Pienet, tyyyli­in elin­tarvikekioskit ja huoltoase­mat, voisi­vat olla sun­nun­taina auki kuten vielä 90-luvul­la oli­vat. Sil­loin saa sen uno­htuneen maitop­urkin haet­tua, mut­ta koko suurmyymälän valikoimaa ei voi­da taata.

   Onko siis kyse siitä että kau­pan ja palvelu­iden aloil­la on liikaa henkilökun­taa, ja sik­si saa­vat huonoa palkkaa? Mik­si palvelu­alan ihmiset eivät ole men­neet parem­pi­in töi­hin, monel­la on var­maan ammat­tik­oulu­tus tai voi olla jopa yliopis­to­taus­ta? Mak­set­ti­inko Nokia-buumin aikana 2000-luvun alus­sa parem­min palkkaa myös palvelu­aloil­la, niin että moni jäi sit­ten siihen loukku­un, vai mis­tä on kyse? Paran­taako normien purku mitään, paran­siko esim tak­si­u­ud­is­tus taksinkul­jet­ta­jien palkko­ja ja työl­lisyys­ti­lan­net­ta? Tuliko Suomeen liikaa siir­to­laisia jos­sain vai­heessa, jot­ka nyt ovat palvelu­alal­la, huonoil­la palkoilla?

   Vastaa

   1. Jos kau­pan alal­la oli vähem­män väkeä töis­sä ja vas­taavasti enem­män työt­töminä pyrkimässä noi­hin työ­paikkoi­hin, se alen­taisi, ei nos­taisi palkkoja.

      Vastaa

      1. Eikö olisi parem­pi jos mah­dol­lisim­man moni pyrk­isi teol­lisu­u­den töi­hin eikä kau­pan alalle? Palvelu­alat (pois­lukien matkailu) eivät tuo­ta vien­ti­t­u­lo­ja Suomelle ollenkaan. Ja teol­lisu­ut­ta pitää saa­da myös pk-seudulle eikä vain metsä-Suomeen.

      2. Palvelu­alat (pois­lukien matkailu) eivät tuo­ta vien­ti­t­u­lo­ja Suomelle ollenkaan.

         Kiitos vaan tästä epälu­ot­ta­mus­lauseesta, ter­veisin palvelu­vi­en­tiyrit­täjä vuodes­ta 2007.

         Palvelu­iden vien­ti muo­dostaa todel­lisu­udessa läh­es kol­man­nek­sen Suomen vien­nin arvos­ta. Kuten tuo postauk­ses­sa yllä mainit­tu perus­tu­lon ei-kalleus, myös tämä on valitet­tavasti niitä asoi­ta, jot­ka eivät mene per­ille vaik­ka niitä yrit­täisi selit­tää kuin­ka mon­ta kym­men­tä vuotta.

      3. @Tommi Uschanov:
         “Palvelu­aloil­la” tarkoi­tan tässä keskustelus­sa lähin­nä sel­l­aisia paikkaan sidot­tu­ja palvelui­ta kuten rav­in­toloi­ta ja vähit­täiskaupp­paa tai puh­taanapi­toa tms. En sähköisiä palvelui­ta joi­ta voi viedä johto­ja pitkin ja ovat muutenkin parem­min palkattuja.

   2. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että kuten Soin­in­vaara tote­si että Vol­vo on kiinalaises­sa omis­tuk­ses­sa. Saab Auto­mo­bile on ajet­tu konkurssi­in ja Sca­nia on myy­ty Volk­swa­gen Groupille.Tanskan talouden moot­to­ri­na toimii täl­lä het­kel­lä lääkey­htiö nimeltään Novo Nordisk.

      Vastaa

4. Se, että nykyi­nen sosi­aal­i­tur­va jär­jestetään uusik­si muut­ta­mat­ta kokon­ais­sum­maa ei mak­sa enem­pää kuin nykyjär­jestelmä, vaan vähem­män, kos­ka byrokra­ti­aku­lut alenevat. Tästä negati­ivises­sa tuloverossa (tai perus­tu­los­sa on kyse).

   Ain­oa asia, mikä todel­lisu­udessa muut­tuu, on että sosi­aal­i­tur­vaa saadak­seen ihmistä ei lokeroi­da enää työt­tömäk­si, opiske­li­jak­si, eläkeläisek­si, työl­lisek­si, yrit­täjäk­si, jne jne.

   Jokainen kansalainen on oikeutet­tu sosi­aal­i­tur­vaan, no ques­tions asked. Niil­lä, joil­la on tulo­ja, se sosi­aal­i­tur­va verote­taan vain pois.

   Vastaa

5. Osmol­la on ihan hyvä ehdo­tus. Nähdäk­seni jär­jestelmässä olisi val­u­vi­ka pieni­palkkaisu­u­den suo­ravi­ivaises­sa laskennassa.
   Aikaisem­mista Osmon kir­joituk­sista olen saanut sen käsi­tyk­sen, että Osmo lukee pieni­palkkaisi­in myös osa-aikatyötä tekevät. Olen vah­vasti sitä mieltä, että pieni­palkkaisu­us on määritet­tävä kokoaikaisen työn perus­teel­la. Val­tio­val­lal­la ei ole mitään syytä tukea osa-aikaista työn­tekoa muu­toin kun ikään­tynei­den ja vaikeasti työl­lis­tet­tävien kohdalla.

   Vastaa

   1. Entä yksin­huolta­jien kohdal­la tai opiskelijoiden?

      Vastaa

      1. Sanois­in, että tavanomaisen kokoaikaisen päivä­työn kohdal­la yksin­huolta­ja on työn kannal­ta muiden lap­siper­he­van­hempi­en kanssa yhden­ver­taises­sa ase­mas­sa. Vuorotyö on kyl­lä haasteellinen.
         Koulu­tus on investoin­ti tule­vaisu­u­teen. Työnä en sitä pidä. Ja tukimuodois­sa se on otet­ta­va huomioon. Työn­tekoon kan­nus­t­a­mi­nen koulu­tu­saikana ei liene järkevää. Ja eikö tuo negati­ivi­nen tulovero ole tarpeek­si tehokas kesätöi­den kannal­ta. Jos lasken­ta on keskimääräiselle kuukausitulolle.

6. Tietysti näin voidaan tehdä myös perus­tu­lon osalta, vaik­ka sel­l­ainen ei perus­tu­lo­ma­lli­in kuulukaan.

   Ennen kuin täl­läiset muu­tok­set ovat päässeet lähtöte­lineisi­inkään, ovat käytössä jo varsin hal­vat AI-avus­ta­jat ja ‑koor­di­naat­torit. AI voi aina ehdot­taa jotain tuot­toisaa ja mukavaa työkeikkaa: poten­ti­aaliselle nuorisorikol­liselle ja hänen kavereilleen on täl­löin aina sivil­isaa­tion tar­joa­ma vai­h­toe­hto tap­paa aikaa. Ehkä jopa oman elämän pelil­listämi­nen riit­tävän vetoaval­la taval­la on mahdollista.

   Negati­ivi­nen tulovero olisi tässä se koukut­ta­va aloi­tus­bonus ensim­mäi­sistä tehtävistä.

   Vastaa

   1. Nyky­maail­ma on valitet­tavasti vaan niin mon­imutkainen, että helpom­pi on tehdä youtubea, tik­tokkia ja only­fan­sia kuin mitään minikeikko­ja. Puhun siis ihan byrokratiasta.

      Sit­ten ihme­tel­lään mik­seivät tyh­mem­mät, ja ihmiset, pär­jää moni nyky­maail­mas­sa. Monel­la ei edes kieli- ja luku­taito riitä tulk­it­se­maan lakitek­ste­jä. Liiken­nesään­nötkin ovat mon­elle ylivoimaisia.

      Vastaa

7. Sivu­juonne itse asian kannal­ta, mut­ta silti huo­maut­tamisen arvoinen: Ihmiset ehkä ere­htyvät tulo­ero­jen kasvun suh­teen, mut­ta vain sen ver­ran, että sekoit­ta­vat tulo­erot var­al­lisu­useroi­hin. Vähä­varaisem­pi puo­likas kansas­ta omis­taa nyt puo­let vähem­män yhteis­es­tä kakus­ta kuin vielä 80-luvun lop­ul­la. Vas­taavasti varakkaimpi­en 10 %:n osu­us kakus­ta on kas­vanut kol­man­nek­sel­la. Nämä ovat jo mielestäni merkit­täviä muutoksia.

   Vastaa

8. Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio / Muu­tos on globaali. Muu­tos on ollut saman­lainen kaikkial­la maail­mas­sa, joten koti­maisia syitä ei oikein kan­na­ta tässä korostaa…

   Tuo globaali tilanne näyt­tää nyt tältä:

   Polupis­tiset oikeis­to-puolueet ja kor­rup­toituneet dik­taru­u­rit saa­vat yhä enem­män jalan­si­jaa ja niit­ten pri­or­i­teet­teıhin eivät juurikaan kuu­lu ympäristöasiat. 

   Euroop­pa on pudon­nut täysin talouske­hi­tyk­sen kelka­s­ta. Tästä todis­taa se, että Euroop­pan ja USA:n taloudet oli­vat vielä 2008 yhtä suuria. Nyt USA on kaksinker­tainen ja se on voit­tanut kil­pa­juok­sun uuden tekni­ikan kehityksessä.

   Maail­ma on jo siir­tynyt 1945 alka­neesta USA-johtois­es­ta sään­tö- ja sopimus­po­h­jais­es­ta maail­man­järjestyk­ses­tä uuteen tilanteeseen. 

   Kan­sain­väliset organ­isaa­tiot kuten UN, OSCE, BIS, COE, ILO, ICC ja INTERPOL ovat paljolti menet­täneet merkityksensä.

   Tilalle on tul­lut uusi seka­va ja arvaam­a­ton maail­man­järjestys, jos­sa val­tiot aja­vat itsekkäästi, bru­taal­isti ja soti­mal­lakin omia etu­jaan, eivätkä juurikaan väitä muista. Olemme tulleet maail­maaan, jos­sa pienet val­tiot ja ympäristöasi­at eivät ole korkeal­la prioriteetilla. 

   Maail­ma on nyt jakaan­tunt kolmeen osaan, USA:n ja Kiinan johtami­in kah­teen blokki­in, joiden välis­sä muut maat pelaaa­vat omaa peliään. Itsekkyys ja bru­taali voima ratkai­se­vat nyt kaik­ki asiat!

   98 öljyn­tuot­ta­ja­maa­ta eivät tule näköpi­iris­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa lopet­ta­maan niille elin­tärkeätä tuotan­toaan. Vaik­ka uusi­u­tu­vi­in investoidaankin nyt kak­si ker­taa enem­män kuin fos­si­il­isi­in, öljyä tarvi­taan mon­een muuhunkin tarkoituk­seen kuin ener­giantuotan­toon, jos­sa sen osu­us on nyt noin 80%, ja se pytyy korkeana vielä pitkään.

   Lähde: IIGCC / World Ener­gy Invest­ment 2024:
   ”Läh­es 85 % puh­taaseen ener­giaan tehdy­istä investoin­neista keskit­tyy kehit­tyneisi­in talouk­si­in, kun taas Kiinan ulkop­uoliset kehit­tyvät taloudet saa­vat täl­lä het­kel­lä vain 15 % osu­u­den tästä. Tämä huoli­mat­ta siitä, että ne muo­dosta­vat kak­si kol­ma­sosaa maail­man väestöstä, ja siitä, että ne vas­taa­vat suurim­mas­ta osas­ta tulev­as­ta energiantarpeesta.
   Toinen suuri este puh­taan ener­gian investoin­neille kehit­tyvis­sä talouk­sis­sa on korkeat pääo­makus­tan­nuk­set, jot­ka ovat vähin­tään kak­si ker­taa korkeam­mat kuin kehit­tyneis­sä talouk­sis­sa. Tämä johtuu useista taloudel­li­sista olo­suhteista, maako­htai­sista tek­i­jöistä ja ener­giasek­tori-kohtai­sista riskeistä.”

   Tässä his­to­ri­an ratkai­se­van tärkeässä kään­neko­hdas­sa EU:n ja Suomenkin pitää MUUTTAA KOKONAAN strategiaansa! 

   Nykyisessä vaar­al­lises­sa, koko ajan laa­jenevien sotien olo­suhteis­sa, EU:n lähtöko­htana pitää olla oman tur­val­lisu­u­den takaami­nen ja talouden saami­nen uudelleen raju­un nousu­un, varsinkin käyt­tämäl­lä maail­man­talout­ta muut­tavia uusia läpimurto-tekniikkoja!

   Vastaa

9. Työ­matkat, työ­vaat­teet ja ruoka?
   Jos työ­vaat­tei­ta täy­tyy käyt­tää niin työ­nan­ta­ja kus­tan­taa ne ja syödä riip­pumat­ta siitä oletko työlli­nen vai työtön.

   Vastaa

   1. Vaik­ka töis­sä edel­lytetään siis­tiä pukeu­tu­mista niin, etteivät kauh­tuneet verkkar­it kel­paa, työ­nan­ta­ja ei silti mak­sa vaatek­er­taa. Pakolli­nen kypärä on tietysti eri asia. Syödä tietysti pitää, mut­ta jos on koko päivän tko­tona, pystyy valmis­ta­maan ate­ri­at halvoista perus­raa­ka-aineista, mut­ta työ­paikalla on syötävä työ­paikkaruokalas­sa ja koti­in tul­tuaan on syötävä kalli­ita eineksiä.

      Vastaa

      1. Mis­sä työ­paikois­sa on vielä ruokala!

      2. Kai nyt useim­mil­la löy­tyy siis­te­jä vaat­tei­ta vaatekaapis­sa. Eihän siel­lä työ­maaruokalas­sa ole pakko syödä vaan voi ottaa eväät mukaan ja lait­taa mikroon tms. Mikä pakko on syödä kalli­ita einek­siä töi­den jäl­keen? Lidlis­sä btw valmis­ruokakin on halpaa.

         Ja vielä hyödys­tä. Menet töi­hin= eläket­tä ker­tyy enem­män. Kiis­ta­ton hyöty.

      3. Kai nyt useim­mil­la löy­tyy siis­te­jä vaat­tei­ta vaatekaapissa. 

         Keskilu­okkainen katse. Ei kaik­il­ta löy­dy, varsinkaan mitä köy­hempi on ollut mitä pidempään.

         Ja vielä hyödys­tä. Menet töi­hin= eläket­tä ker­tyy enem­män. Kiis­ta­ton hyöty. 

         Vas­ta kun työeläke nousee isom­mak­si kuin val­tioneläke eläke­mak­su­ista ker­tyy saa­jan näkökul­mas­ta hyö­tyä. Lisäk­si työt­tömät, köy­hät ja syr­jäy­tyneet kuol­e­vat merkit­tävästi nuoremp­ina ja ovat muutenkin sairaampia, joten hyö­ty eläke­mak­su­ista jää heille sitenkin pienem­mäk­si. Suomes­sa ter­veys- ja elinikäodote-erot ovat OECD-maid­en suurimpia:
         https://www.soininvaara.fi/2013/06/30/suomessa-on-oecd-maiden-eriarvoisin-terveydenhuolto/

10. Vaik­ka vään­nel­lään miten päin tahansa palvelu­vi­en­tiä ja green tech­nol­o­gy-jut­tu­ja, niin tosi­a­sia että ilman laa­jaa ja kas­vavaa teol­lisu­ut­ta (muukin kuin puu ja paperi) tai kau­pan kan­sain­välisiä inno­vaa­tioi­ta (vrt. pohjo­is­maiset vaateketjut ja IKEA) vero­fyrk­ka, bkt jne. eivät vain riitä.
    Sieltä se volu­u­mi tulisi vaan ei nyt tule. 

    Taloudel­lis­es­ti Suo­mi on jo pudon­nut muiden pohjo­is­maid­en kelka­s­ta täysin. Puhutaan jo Romania-sarjasta.
    Ja onko oikeasti luvas­sa muutosta?
    Vihreästä tekonolo­gias­ta pelas­ta­jana on puhut­tu nyt ainakin 10 vuot­ta. Alka­ako vaikut­taa se on puhet­ta vaan?
    Muutkin pohjo­is­maat osaa­vat viedä ja tehdä vihreää teknoa kaiken tuon muun ohella. 

    Mitään van­haa Suomea emme tarvitse takaisin per­su­jen malli­in mut­ta teol­lisu­u­den me tarvit­semme takaisin Suomeen, siitä ei pitäisi olla epäilystäkään. Tavaroiden tuotan­nos­ta tämä maail­ma edelleen pyörii, vrt. Kiina ja muut Aasian kehit­tyneet maat.

    Vastaa

    1. Vaik­ka vään­nel­lään miten päin tahansa palvelu­vi­en­tiä ja green tech­nol­o­gy-jut­tu­ja, niin tosi­a­sia että ilman laa­jaa ja kas­vavaa teol­lisu­ut­ta (muukin kuin puu ja paperi) tai kau­pan kan­sain­välisiä inno­vaa­tioi­ta (vrt. pohjo­is­maiset vaateketjut ja IKEA) vero­fyrk­ka, bkt jne. eivät vain riitä.
       Sieltä se volu­u­mi tulisi vaan ei nyt tule.

       Taloudel­lis­es­ti Suo­mi on jo pudon­nut muiden pohjo­is­maid­en kelka­s­ta täysin.

       Mis­sään Pohjo­is­maista ei ole “laa­jaa ja kas­vavaa teol­lisu­ut­ta”. Kaik­ki ovat elinkeino­rak­en­teeltaan saman­laisia palvelu­val­taisia jälki­te­ol­lisia yhteiskun­tia. Kaikissa palvelu­vi­en­nin osu­us kokon­aisvi­en­nistä on samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin Suomessa.

       Vastaa

       1. Ruot­sil­la on Vol­vo, Ikea, Elec­trolux, Saab, Scania.
          Tan­skalla on elin­tarvike­te­ol­lisu­ut­ta joka ruokkii Sak­saa sekä Lego, lääkete­htaat ym.

       2. Vol­vo taitaa olla kiinalainen yhtiö, jol­la on vähäistä suun­nit­te­lu­työtä Ruotsissa.

       3. Tot­ta osit­tain, mut­ta Ruotsi,Norja ja Tan­s­ka ovat luoneet poh­jan aiem­min teol­lisu­udel­la jos­ta jäi muu­takin valtio‑, yri­tys- ja kansalais­var­al­lisu­u­teen kuin känsät.
          Sil­lä syväl­lä var­al­lisu­us­po­h­jal­la ne tekee nyt uut­ta tuloa vaikka­pa globaalien kaup­paketju­jen kaut­ta tai elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den vien­nin (Tan­s­ka).
          Ja Nor­ja tulee vielä pitkään pitämään Euroopan fos­si­ilipolt­toaineista huol­ta, niitä nyt kun vaan yhä tarvitaan.
          Suo­mi ei ole enää oikein mis­sään samal­la viivalla.
          Kiin­nos­taisi myös mikä on green tecin pros­ent­tio­su­us Suomen viennistä.
          Puheista se on koko ajan yli 50 % kun poli­itikoil­ta (pait­si ps) kysyy.

11. Kak­si point­tia vielä:
    1) Noi­ta pieni­palkkaisia töitä fak­tis­es­ti tehdään ja paljon
    2) Työ­nan­ta­jat tajua­vat että hei­dän täy­tyy mak­saa palkko­ja joil­la he saa­vat työn­tek­i­jöitä. Tähän liit­tyy sekin että työn­tek­i­jät osaa­vat toki ver­tail­la palkko­ja ja yhteiskun­nan tukia.

    Mielest­ni nämä ovat Osmo täysin kiis­tat­to­mia faktoja.

    Vastaa

12. Miten tässä negati­ivisen tuloveron ympäristössä sit­ten huomioidaan pääo­mat­u­lot, eri­tyis­es­ti lis­taa­mat­tomien osakey­htiöi­den erit­täin kevyesti verote­tut pääo­mat­u­lot, jot­ka (mielestäni) ovat merkit­tävästi muut­ta­neet var­al­lisu­us- ja tulo­jakau­mia, kun kaik­ki (jot­ka suinkin pystyvät) ns. korkeasti koulute­tut muun­ta­vat ansio­tu­lon­sa pääomatuloiksi?

    Vastaa

    1. En pysty vas­taa­maan kaik­keen. Peri­aat­teessa ajatuk­seni negati­ivis­es­ta tuloveros­ta ja pro­gres­si­ivis­es­ta kulu­tusveros­ta johtaa siihen että pääo­ma- ja työ­tu­lot pitäisi verot­taa samal­la taval­la, mut­ta pelkään, että tähän jää kieron juristin men­tävä aukko.

       Vastaa

       1. Peri­aat­teessa pääo­mat­u­lo­ja ei pitäisi verot­taa ollenkaan. Ks. Cham­ley-Judd teo­reema. Toki sen voi hoitaa niinkin, että kaik­ki säästöt/sijoitukset ovat vähennyskelpoisia.

       2. Peri­aat­teessa pääo­mat­u­lo­ja ei pitäisi verot­taa ollenkaan. Ks. Cham­ley-Judd teoreema. 

          Ihan aka­teemis­es­ta mie­lenki­in­nos­ta, uskotko aidosti tuo­hon? Eli että maail­ma muut­tuisi parem­mak­si paikak­si jos pääo­mia lakat­taisi­in verottamasta?

       3. Kil­go­re, luulisin, jos sen saa tehtyä taval­la, ettei esim oikeasti (talousti­eteel­lisessä mielessä) työstä tule­via kat­sot­taisi pääo­mat­u­loik­si verotuksessa.

          Mon­imutkaisem­mas­sa mallis­sa voi ehkä pää­tyä tulok­seen, että opti­maa­li­nen vero pääo­mat­u­loille on posi­ti­ivi­nen mut­ta tod.näk. silti se silti olisi selvästi opti­maal­ista työ­tu­lo­jen veroa alempi.

       4. Ei siihen juris­tia tarvi­ta. Fir­ma Viroon ja jätät ylimääräiset hillot kas­saan. Työn verot ja sosi­aal­i­mak­sut pitää mak­saa Suomeen tääl­lä tehtävästä työstä, lop­ut verote­taan ker­takönt­tänä eläköi­tymisen yhtey­dessä. Työvä­li­neetkin (vaat­teet, tietokone, auto) voi ostaa fir­man piikki­in jos asi­akkai­ta on use­ampia kuten pieni­palkkaisel­la yleen­sä on.

          Noin yleen­sä ottaen negati­ivises­sa tuloverossa on se ongel­ma että se mak­saa liikaa väärille ihmisille. Opiske­li­joiden tulot nou­se­vat merkit­tävästi, yksin­huolta­jille tarvi­taan silti edelleen tarve­hark­in­taisia. Kukaan ei ole kyen­nyt esit­tämään mallia tämän keskeisen ongel­man ratkaisemiseksi. 

          Nyky­hal­li­tus pois­taa työn­teon kan­nus­timia sen takia, että Suo­mi velka­an­tuu hur­jaa tah­tia. Säästöjä kerätään kaikkial­ta mis­tä se on poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista. Sil­lä onko se järkevää ei ole paljoakaan tekoa sen kanssa mil­loin liitot lähtevät yleis­lakkoon. Jotain on tehtävä kos­ka investoin­te­ja ei juuri ole näköpi­iris­sä ja velka­ra­hat lop­pu­vat 8 vuodessa. Ehkä me sen jäl­keen pääsemme sosial­is­mista suo­ma­laisil­la eri­ty­ispi­irteil­lä eroon.

13. Voisitko Osmo vas­ta­ta: jos pieni­palkkaista työtä ei kan­na­ta tehdä mik­si sitä tehdään kuitenkin — ja paljon?

    Vastaa

    1. Kan­nat­taako pieni­palkkaista työtä tehdä riip­puu täysin per­he- ja asun­toti­lanteesta. Vuokral­la asu­van kah­den lapsen yksin­huolta­jan ei kan­na­ta, kos­ka ei tien­aa toimeen­tu­lo­tuki­normin päälle oikeas­t­aan mitään. Tilanne on toinen, jos isuk­ki on ostanut velat­toman asun­non tai jos toinen puoliso tien­aa niin palon, että per­he pääsee toimeen­tu­lonormin yläpuolelle. Hal­li­tuk­sen “uud­is­tuk­set” ovat heiken­täneet merkit­tävästi pieni­palkkaisen työn kan­nat­tavu­ut­ta, mitä min­un on vaikea ymmärtää.

       Vastaa

       1. Tois­tan: pieni­palkkaista työtä tehdään paljon. Sinkku­ja on nykyään enem­män kuin koskaan. Ja hyvin usein väitetään että ei pieni­palkkaista työtä kan­na­ta tehdä, jär­jestään. Tun­nen aika mon­ta pieni­palkkaista jot­ka työssä tien­aa­vat selvästi enem­män kuin yhteiskun­nan vähimmäistuet.

       2. Mon­tako las­ta heil­lä on?

14. Ei yhtään. Tois­tan: nykyään sinkku­ja on paljon. Helsingis­sä ja muuallakin.

    Vastaa

    1. Kuu­lostaa vähän siltä, että tässä ei ole kyse kestävästä ilmiöstä.

       Vastaa

15. Mitä tuo negati­ivi­nen tulovero tarkoit­taisi käytän­nössä? Koskisiko se myös kaikkia itsenäisiä verov­elvol­lisia, ikuten esim. kuolin­pe­siä, jot­ka ovat nyky­isin verov­elvol­lisia myös? Kuolin­pe­sil­lä on toisi­naan myös ansio­tu­loa verotet­ta­vana, kuten takau­tu­vasti mak­set­tu­ja eläkkeitä, tai avoimen yhtiön tai kom­mandi­it­tiy­htiön osakku­u­den kaut­ta jatku­vaa ansio­tu­loa tai muu­ta ansio­tu­lona verotet­tavaa elinkeino­tu­loa. Jotkut jaka­mat­tomat kuolin­pesät voivat olla rek­istereis­sä Suomes­sa verov­elvol­lisi­na jopa vuosikymmeniä.

    Suomes­sa kuolin­vuo­den vero­tus toteutetaan kaikkien osalta kuin henkilö olisi elänyt koko vuo­den ajan. Jos joku kuolee vuo­den ensim­mäisenä päivänä tai muuten alku­vuodes­ta, ja vuo­den palkkat­u­lot jäävät sik­si pieniksi, kuolin­pesä voisi saa­da lisä­tu­loa negati­ivisen veroast­eikon ansios­ta kuolin­vuo­den jäl­keen sit­ten kun sen verovuo­den vero­tus­päätös tulee?

    Vastaa

16. Eli miltä tämä näyt­täisi käytän­nössä? Ote­taan laskuesimerkki
    Vero­pros­ent­ti: 50%
    Veroast­eikko alkaa: ‑800€

    Las­ke­taan par­ille eri tuloluokalle:
    Tulot: 0€/kk, net­to­tu­lot: 800€/kk
    Tulot: 800€/kk, net­to­tu­lot: 1200€/kk
    Tulot: 1600€/kk, net­to­tu­lot: 1600€/kk
    Tulot: 2400€/kk, net­to­tu­lot: 2000€/kk
    Tulot: 3200€/kk, net­to­tu­lot: 2400€/kk
    Tulot: 4800€/kk, net­to­tu­lot: 3200€/kk
    Tulot: 8000€/kk, net­to­tu­lot: 4800€/kk

    Suurim­mal­la osalta palka­nsaa­jista ei mikään muut­tuisi, pieniä tulo­ja tuet­taisi­in hur­jasti ja var­maan myös sit­ten isom­pia tulo­ja kun vero­tus ei kiristyisi.

    Onko val­it­se­mani arvot lähel­läkään mitä ajat­telit, vai onko negati­ivi­nen 800€ liian syvältä aloitet­tu jo?

    Vastaa