Erilaiset asuinalueet ovat kaupungin rikkaus

Helsin­gin Sanomis­sa oli eilen kir­joi­tus, jos­sa toimit­ta­ja pani aivan mata­lak­si Jätkäsaaren, joka on raken­net­tu kir­joit­ta­jan mukaan liian tiivi­isti. Kos­ka lehti julka­isi vielä samana päivänä uuden kir­joituk­sen aiheesta vähän niin kuin anteek­sipyyn­tönä, en mol­laa ensim­mäistä kir­joi­tus­ta sen enem­pää. Tarkem­min artikke­lin out­ouk­sia on käy­ty läpi Face­bookin ”Lisää kaupunkia Helsinki­in” ‑pal­stal­la. Siihen palaut­teeseen kan­nat­taisi Hesarin tutustua.

Kir­joi­tus herät­ti myös paljon sym­pa­tioi­ta sosi­aalises­sa medi­as­sa. Niis­sä oli kaikissa sama perusvirhe: ajatuk­se­na oli, että koko kaupun­ki pitää rak­en­tua sel­l­ai­sista alueista, jois­sa minä viih­dyn. Aja­tus on aivan hölmö.

On kaupun­gin rikkaus, että siel­lä on eri­laisia aluei­ta, joista kukin voi vali­ta mieleisen­sä. Jos ei pidä jostakin vaik­ka muut pitävät, ei kan­na­ta muut­taa sinne.

Tiivi­in kaupungi­nosan hyvi­in puoli­in kuu­lu­vat lyhyet väli­matkat ja hyvä palve­lu­ta­so– on hyvät yksi­tyiset palve­lut ja on hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det. Google-haku “Rav­in­to­la Jätkäsaari” tuot­ti 11 osumaa. Ver­tailun vuok­si haku ”Rav­in­to­la Latokas­ki” tuot­ti kak­si osumaa, jot­ka molem­mat oli­vat pizze­ri­oi­ta. Silmämääräis­es­ti alue on yhtä suuri. Nämä ja ihmis­ten paljous vetävät ihmisiä tiivi­isti raken­ne­tu­ille alueille.

Tiiviys tuo mukanaan myös hait­ta­puo­lia. Heille, jot­ka niitä kavah­ta­vat suosit­te­len, että eivät muu­ta Jätkäsaa­reen. Väljästi raken­net­tu­ja asuinaluei­ta on pääkaupunkiseu­tu täyn­nä, koko Suomes­ta puhumattakaan.

Hinta on lahjomaton mittari

Asuinalueen houkut­tele­vu­udelle asun­to­jen hin­ta on hyvä mit­tari. Jos henkilö ostaa mielu­um­min asun­non kaupungi­nosas­ta A, vaik­ka se on vähän kalli­impi kuin saman­lainen asun­to kaupungi­nosas­sa B, täy­tyy olla aikamoinen tai­turi selit­tämään, että hän halu­aisi oikeasti kuitenkin asua kaupungi­nosas­sa B. Sit­ten on tietysti niitä, joiden mielestä henkilö on vain  väärässä ja hänen kuu­luisi oikeasti halu­ta asua kaupungi­nosas­sa B, mut­ta jätän tämän argu­men­toin­ti­ta­van kommentoimatta.

En jak­sa tehdä asi­as­ta tilas­toa, mut­ta on aivan selvää, että asun­not ovat arvokkaampia tiivi­isti kuin har­vaan raken­ne­tuis­sa kaupungi­nosis­sa. Joku tietysti väit­tää, että tämä ei todista mitään, kos­ka ne sijait­se­vat keskeisem­min, mut­ta tämä on kehäpäätelmä. Juuri sik­si ne sijait­se­vat keskeisem­min, että ne kuu­lu­vat tiivi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen. Jos Helsingin­nie­mi olisi täyn­nä har­vaa omako­tialuet­ta, se ei sijait­sisi keskeis­es­ti, vaan joku muu paik­ka sijait­sisi keskeisesti.

Jätkäsaari on Helsin­gin uusista asuinalueista se, jos­sa vapaara­hoit­tei­sista asun­noista mak­se­taan eniten.

Kan­takaupun­ki ei ole aina ollut tavoitel­tua asuinaluet­ta. Kuusikym­men­tä vuot­ta sit­ten sieltä halut­ti­in puh­taisi­in ja val­oisi­in lähiöi­hin, kos­ka ilma oli myrkyl­listä hen­git­tää. Sit­ten tuli kaukoläm­pö, lyi­jytön ben­si­i­ni, katalysaa­torit, joukkoli­iken­teen suosimi­nen ja autoilun hillit­sem­i­nen. Roskien polt­to kiel­let­ti­in taloy­htiöiltä. Nyt kan­takaupun­gin tiivi­isti raken­netut alueet ovat hin­to­jen perus­teel­la sen halu­tu­impia, eikä niis­sä asum­i­nen ole enää epäterveellistä.

Eivät tietenkään kaik­ki halua asua tiivi­is­sä kivikaupungis­sa. Voi hyvin väit­tää, että har­vaan raken­ne­tuis­sa met­sälähiöis­sä asun­not ovat halpo­ja, kos­ka niiden tar­jon­ta on suur­ta, kun taas ratikkakaupungis­sa on asun­to­ja vain niin paljon kuin niitä on. Tämä on tot­ta. Se, että asun­not ovat kan­takaupunki­mais­es­ti raken­ne­tu­il­la alueil­la kalli­impia kuin met­sälähiöis­sä, tarkoit­taa itse asi­as­sa vain sitä, että niitä on liian vähän. Sik­si urbaane­ja kaupungi­nosia kan­nat­taa rak­en­taa lisää, sanovat Hesari tai Vaat­to­vaara mitä hyvän­sä. Jos kan­takaupunkia voitaisi­in saa­da lisää hiirtä klikkaa­mal­la kuin jos­sain tietokone­pelis­sä, jos­sain vai­heessa tiivi­isti ja har­vaan raken­ne­tuis­sa kaupungi­nosis­sa asun­not oli­si­vat saman hintaisia.

(Tämä ei itse asi­as­sa ole var­maa. Kan­takaupungista tulee sitä parem­pi palveluil­taan ja kiin­nos­tavampi elämän­ryt­miltään, mitä enem­män siel­lä asuu ihmisiä. Voi olla niinkin, että kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen tekee siitä entistä houkut­tel­e­vam­man. Man­hat­tanin hin­to­ja lisärak­en­t­a­mi­nen ei ole vielä tasoittanut.)

En sano, etteikö tiivistä kaupunkia voisi rak­en­taa parem­min — tai myös huonom­min. Kävin kat­so­mas­sa Espoon uusia metrokaupungi­nosia ja ihmette­len. Mik­si on pitänyt tehdä niin kol­hoa, kun olisi voitu tehdä todel­la hienoa? Jos sain edes tyy­dyt­täviä kuvia, kir­joi­tan tästä joskus lisää.

Historiallinen keskusta houkuttelee kaikkialla

Niin Helsingis­sä kuin muual­lakin tiivi­it kaupungi­nosat ovat sitä halu­tumpia mitä van­hempia ne ovat. Tur­is­teina suun­tamme yleen­sä van­haankaupunki­in, mis­sä kaupungis­sa sit­ten olemmekin.

Luulisi ole­van toisin päin. Kaik­ki van­ha kaupunki­rak­en­tamisen tieto­taito on ole­mas­sa ja lisää osaamista on ker­tynyt, joten luulisi nyt pystyt­tävän parempaan.

Tästä pääsemme vakio­teemaani: auto rikkoi kaupun­gin  mit­takaa­van. Jätkäsaa­res­sa osa ongel­mas­ta on han­skat­tu pane­mal­la pysäköin­ti pääosin maan alle. Toimii osit­tain, mut­ta tuli kalliiksi.

Läh­den huomen­na Turku­un nyt kun kehi­tys on kehit­tynyt niin, että melkein Turku­un asti pääsee jo junal­la. Yritän kir­joit­taa tästä jotain junassa.

 

14 vastausta artikkeliin “Erilaiset asuinalueet ovat kaupungin rikkaus”

  1. ”Eri­laiset asuinalueet ovat kaupun­gin rikkaus”, sanoo otsikko. Kuitenkin sosi­aalis­es­ti eriy­tynyt kaupun­ki (ja kaupungi­nosat) on ris­ki, ei rikkaus. Kaupunkisu­un­nit­telun suurin haaste kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la on tur­va­ta sosi­aa­li­nen mon­imuo­toisu­us (ja asun­to­jen hallinta­muo­toinen mon­i­naisu­us) kaikil­la asuinalueil­la. Asia ei ole yksin kaupunkien ohjat­tavis­sa, vaan siihen vaikut­ta­vat keskeis­es­ti asumisen sosi­aaliset tuk­i­jär­jestelmät, jot­ka ovat (valitet­tavasti?) läh­es kokon­aan val­tion käsis­sä. Kuitenkin niin kauan kuin kat­so­taan vält­tämät­tömäk­si ylläpitää ja luo­da eril­lisiä hyväo­sais­ten aluei­ta, vahvis­te­taan seg­re­gaa­tio­ta, joka jos­sakin vai­heessa tuot­taa iso­ja ongelmia.

  2. On Espoon rikkaus, että siel­lä on eri­laisia aluei­ta, joista kukin voi vali­ta mieleisen­sä. Jos ei pidä esimerkik­si Espoon uusista kol­hoista metrokaupungi­nosista, ei kan­na­ta muut­taa sinne.

    1. Niin, san­o­taan, että Espoo on aina nihkeil­lyt sosi­aalisen asun­to­tuotan­non kanssa ja tarkoituk­sel­lis­es­ti kaavoit­tanut kaupunkia hyväo­saisille. Kyl­lä nuo 2000-luvun metrolähiöt mielestäni ker­to­vat toista, mut­ta tietenkin kyse saat­taa olla osaa­mat­to­muud­es­ta eikä tavoit­teel­lis­es­ta toiminnasta.

      Ylipään­sä pks:lla kaavoitus­ta vaivaa ymmärtämät­tömyys kri­it­ti­sistä mas­soista (ja toisaal­ta hin­noista infor­maa­tiona). Vaik­ka joku läm­päre saadaan kaavoitet­tua vähän tiivi­im­min, niin se on läh­es aina pieni ja irralli­nen. Syn­tyy postipuis­to­ja, kivistöjä ja niit­tykumpu­ja, jois­sa yhdis­tyy ker­rosta­lo- ja maaseu­tu­a­sumisen huonot puo­let. Ana­lyysi siitä, mikä tekee asuinalueista kysyt­tyjä, on heikkoa.

      Vaik­ka arkkite­hdit aina main­os­ta­vat alansa ole­van moni­alainen ja poikki­ti­eteelli­nen, niin puheen tasolle tun­tuu jäävän. 

      No toki parem­paan päin koko ajan men­nään ja itse asi­as­sa aika vauhdil­la. 30 vuot­ta van­ha Ruo­ho­lahti on kanavaran­taa luku­unot­ta­mat­ta aivan hirveä ja sanon tämän entisenä asukkaana. Koiratkaan ei viihtyneet. Aika usein lähdet­ti­in iltal­enkille autol­la Merisa­ta­maan tai Lauttasaareen.

      1. Lundqvis­tille kom­ment­ti­na että nämä Soin­in­vaaran maintse­mat Espoon metrolähiöitä muis­tut­tavia lähiöitä löy­tyy myös Itäis­es­tä Helsingistä. Espoon metrolähiöi­den rak­en­t­a­mi­nen on vielä kesken joten aluei­den kehit­tämi­nen elää koko ajan. Espoon kaupunkisu­un­nit­telu on kuitenkin onnis­tunut tor­ju­maan seg­reaa­tio­ta parem­min kuin Helsin­gin kaupun­gin­su­un­nit­telu varsinkin kun ver­taa Itä-Helsin­gin metrolähiöitä Espoon metrolähiöi­hin. Vaik­ka en pidä Matinkylän keskus­ta onnis­tuneena lähiönä ei Itäkeskus ja siitä eteen­päin ole­vat lähiöt ole mil­lään taval­la mallies­imerkke­jä onnis­tuneesta kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Sekin pitää muis­taa että metroli­ikenne Espoos­sa on vas­ta uut­ta. Matinkylä-Kiven­lahti osio valmis­tui 2023. Kiven­lah­den suun­nit­telu on vielä kesken.

      2. Erit­täin hyvä täy­den­nys Soin­in­vaaran blogi­in Lundqvistilta.

        Ver­mon­ni­ityt, Kivistöt ja Finnoot ovat raidey­htey­den varaan raken­net­tu­ja “met­sälähiöitä”, ainakin alku­un vail­la kun­nol­lisia palvelui­ta. Jos alueelle kaavoite­taan korkeaa rak­en­tamista ja pien­asun­to­ja, mut­ta palve­lut uno­htu­vat, ei alueesta muo­dos­tu kovinkaan toimi­vaa. Toki täl­laiset alueet toimi­si­vat yksi­ty­isautoilun varas­sa, mut­ta ainakin Kivistössä jäivät parkkipaikatkin rakentamatta.

        Jätkäsaa­res­sa asun­to- ja alue­su­un­nit­telu on mielestäni poikkeuk­sel­lisen laadukas­ta. Raitio­vaunut kiertävät ympäri alueen, ja kivi­jalan liiketi­lat tuo­vat kaupunki­maisen fiilik­sen (vrt. uud­is­alueet, jon­ka palve­lut keskitetään reunalle raken­net­tavaan “ostari­in”).

        Jos Jätkäsaar­ta voi jostain syyt­tää, niin alueen kaavoittaminen/rakentaminen on her­paan­tunut n. 2017–2018. 2010-luvun alus­sa alue valmis­tui “järjestyk­sessä” pohjois­es­ta etelään, kort­teli ker­ral­laan. Palve­lut tuoti­in heti uuden kort­telin keskelle. Näin syn­tyi ker­ral­la valmista kantakaupunkia.

        Sit­tem­min peri­aat­teesta ilmeis­es­ti luovut­ti­in. Esim. Atlantinkadun kaukaisim­paan päähän raken­net­ti­in pari kort­telia täysin valmi­ik­si, ja alet­ti­in vas­ta sit­ten pohtia, mitä kek­sit­täisi­in kadun alku­un. Tämän seu­rauk­se­na muu­ta­ma täysin valmis asuin­ta­lo kököt­ti muu­ta­man vuo­den “työ­maan” keskellä.

        Jos alue olisi raken­net­tu johdon­mukaises­ti “man­tereelta mer­ta kohti” kuten aloitet­ti­in, ei auto­jakaan var­maan tarvit­taisi niin paljon päivit­täisen elämän pyörit­tämiseen. Voi olla, että alueen palvelu­jen valmis­tut­tua ehkä 10–15 vuo­den kulut­tua pysäköin­tipaikko­jen ylikysyn­täkin purkautuu.

      3. Espoon vähitellen näkyvi­in tule­va ongel­ma on asuinaluei­den sosi­aa­li­nen yksipuolisu­us. Ei tarvitse suun­nitel­la ja rak­en­taa eril­lisiä mata­lampit­u­lois­t­en asuinaluei­ta — ne syn­tyvät suun­nit­telemat­ta, kun huole­hdi­taan eril­li­sistä hyväo­sais­ten alueista.

  3. Jokat­a­pauk­ses­sa, tykkäsin tästä blo­gauk­ses­ta paljon, kos­ka siinä esitetään oleelli­nen havain­to, jota har­voin kuulee/näkee: lisärak­en­t­a­mi­nen kas­vat­taa taa­ja­man väkimäärä, houkut­tele­vu­ut­ta, halut­tavu­ut­ta ja hintatasoa.
    Keskiver­to kaupunki­talousti­eteil­i­jät järkeilevät (mielestäni) aivan väärin tähän tapaan: halu­amme kohtu­uhin­taista asumista->lisärakentaminen on tarjontaa->lisätarjonta las­kee hintatasoa->siksi on hyvä lisärakentaa.
    Mielestäni oikea tapa ajatel­la on blo­gis­sa (osit­tain) väläytet­ty: halu­amme mah­dol­lisim­man houkut­tel­e­van ympäristön ja asumisen->korkea hin­tata­so ker­too onnistumisesta->haluamme siis mah­dol­lisim­man korkei­ta hintoja->taajaman kasautu­mise­dut tekevät korkean hin­tata­son, ei “seinät”->mahdollisimman kalli­it asun­not saadaan rak­en­ta­mal­la runsaasti->siksi pitää (lisä)rakentaa.

  4. Hin­ta on lahjo­ma­ton mit­tari? Vai hie­man vaa­ti­mat­tomam­min hyvä mittari?

    On tot­ta että Vaat­to­vaara ei asun­to­jen hin­taa koros­ta suun­nit­telun lähtöko­htana, mut­ta muut tekevät sen sitäkin enem­män. Ongel­ma on, että miten hin­ta tulisi tarkkaan ottaen ottaa kaavoituk­ses­sa huomioon. Mikä on uuden alueen opti­maa­li­nen mitoi­tus? Tähän kaavoit­ta­jat Helsin­gin kaupungilla ovat turhaan kysyneet neu­voa ekonomisteilta.

    Mikä sit­ten on tarkkaan ottaen on Jätkäsaaren kalleus? Se ei ole paljoakaan kalli­impi kuin Ruo­ho­lah­den tai Laut­tasaaren iäkkäämpi raken­nuskan­ta. Se on hie­man kalli­impi kuin ain­oa toinen uusi alue kan­takaupungis­sa, Kalasa­ta­ma. Kysymys Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man statuk­ses­ta kuitenkin ja vas­taus elää ja muuttuu. 

    Sinän­sä Helsin­gin päät­täjät ovat viimeiset noin 20 vuot­ta kaavoit­ta­neet onnis­tuneesti paljon ja korkeal­la tehokku­udel­la poten­ti­aalis­es­ti kalleimpi­in sijain­tei­hin. Mikä neu­vo kaavoit­ta­jille halu­taan antaa isku­lauseen “Hin­ta on lahjo­ma­ton mit­tari” lisäk­si? Miten tuo­ta mit­taria tulisi käyttää?

  5. Melkoinen mie­len­muokkaus lehdil­lä tule­via kun­nal­lis­vaale­ja varten meneil­lään, kun kaik­ki on paskaa pait­si kusi, joka haisi Jätkäsaaren kujil­la toimit­ta­jan ensim­mäisessä otsikoin­nis­sa. Lehdet ovat päät­täneet palaut­taa kaupun­gin 60-luvulle autoide­olo­gian syvim­pään suo­hon ja vielä niin, ettei putkia ja katu­ja saa kun­nos­taa, kun tulee työ­maas­ta hait­taa autoil­i­joille. Isot näsävi­isaat lapset väit­tävät lehdis­sä kaupun­gin halu­a­van pitävän keskus­tan tyhjinä ihmi­sistä, vaik­ka ain­oat puut­tuvat ovat uus­rikkaat kiinalaiset ja ryssät, mut­ta tätä ei saa maini­ta lehdis­sä. Ilmeis­es­ti jut­tu­ja kir­joite­taan jos­sain pel­lon takana, kun keskus­ta on aina täyn­nä ihmisiä, jos ei satu kovem­pi sade. Mut­ta se, että luk­sus­laukku­ja ei mene rys­sille kau­pak­si samaan malli­in, riit­tää toimit­ta­jille jokaises­sa lehdessä aja­maan autop­uolueen asi­aa. Ehkä ne laukutkin oste­taan sieltä Van­taan rajan out­letista, joka lento­tur­is­teille raken­net­ti­in. Taisi kado­ta keskus­tan myyn­tiä sen avaudut­tua aika paljon. Vihreät lopet­ti­vat työn­teon tämänkin suh­teen, joten nyt ihmiset oppi­vat taas samat val­heet eikä niitä kukaan korjaa.

    1. Kaupunki­lainen näkökul­ma on Hesarista hävin­nyt viimeisen kymme­nen vuo­den aikana tyystin. Toimit­ta­jat asu­vat hyvinkäil­lä ja ties mis­sä, kuskaa­vat lap­si­aan har­ras­tuk­si­in ja binget­tävät tele­vi­siosar­jo­ja. Ennen asui­v­at kaupungis­sa ja osal­li­tu­i­v­at kylän sosi­aaliseen elämään (ts pain­obaarin kaut­ta kalleen).

      Tietysti luon­nol­lista, että henkilöko­htainen vaikut­taa jut­tuideoihin, mut­ta kyl­lä stadi­laise­na alkaa olla melko raskas­ta lukea jatku­vaa val­i­tus­ta rak­en­tamis­es­ta ja kature­mon­teista, haas­tateltavina nim­byt, Vaat­to­vaara ja liiken­teen jäsuh­teen omaa paras­taan ymmärtämätön kaup­paka­mari. Sit­ten yrit­täjiä ei saa hakkua tyh­mik­si, vaik­ka ovat, kos­ka ovat myös sankarityöllistäjiä.

      Eipä ole paljoa muu­ta luet­tavaa avi­i­sis­sa kuin kult­tuu­rio­sio ja silti pom­mit­ta­vat, että tilaisitko, mik­set tilaa?

  6. Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta eikö Jätkäsaari raken­net­tu paljolti asun­tosi­joit­ta­jien ts vuokrakeinot­telijoiden pelikentäksi?
    Eli asukkaat ovat pitkälti opiske­li­joi­ta ja pien­i­t­u­loisia asum­istuen saa­jia, jot­ka elät­tävät velka­vivul­la asun­to­ja sijoi­tus­mielessä ostanei­ta? Sil­loin kun lainanko­rot oli­vat hie­man päälle 0 %, sijoituk­set oli­vat riskit­tömiä, mut­ta miten on nyt? Kaatu­vatko Jätkäsaaren käm­pät pian veron­mak­sajien syli­in? Olisiko saarelle sit­tenkin kan­nat­tanut rak­en­taa enem­män kovan rahan perheasuntoja?

  7. Hyvä kir­joi­tus. Alueet ovat eri­laisia, ja niin tulee ollakin. 

    Tapani mukaan muis­tu­tan kuitenkin asun­to — ja asum­is­parem­muuk­sista ja eduista ja hin­noista ja tun­nelmista väit­tele­viä etuoikeutet­tu­ja, että meil­lä tässä kaupungis­sa on usei­den kym­me­nien tuhan­sien aikuis­ten ihmis­ten joukko, joka ei juuri voi asum­i­s­paikkaansa ja kaupungi­nosansa val­in­taan vaikuttaa.
    Asun­to ote­taan sieltä mis­tä se osoitetaan.
    Jos et sinne mene, uut­ta osoi­tus­ta on turha toivoa vuosi­in. Toivoa saa, mut­ta vain toivoa. Tun­tem­aton hak­i­jal­ta salat­tu instanssi jakaa asun­not. Hak­i­ja ei saa edes tietää mitään jaka­jista, valit­taa ei voi.
    Tilanne on suurin piirtein yhtä vapaaval­in­tainen kuin mitä se oli Neu­vos­toli­itossa. Tai siis ihan samanlainen.
    Puhun tietysti Hekalaisista.

  8. Peru­so­let­ta­ma hin­nan ja halut­tavu­u­den kor­re­laa­tios­ta var­maan on toimi­va pääsään­tö ja paljon pahaa mieltä ja tyh­miä teko­ja voisi vält­tää, jos ei yritet­täisi kieltää tätä.

    Jätkäsaares­ta toki min­ul­lakin on mielipi­de ja se ei ole posi­ti­ivi­nen. Mitään uut­ta­han tässä ei ole ja samaa keskustelua on käy­ty laa­jalti sekä kadun­mi­esten että ammat­ti­lais­ten tahol­ta, mut­ta silti: Mik­si nykyään halu­taan rak­en­taa viivoit­timel­la piir­ret­tyjä laatikoi­ta ja vielä maala­ta ne tum­mil­la väreil­lä? Suomes­sa jos­sa on pimeää ja synkkää muutenkin puo­let vuodes­ta? Tämä ei koske pelkästään kaupunki­rak­en­tamista vaan kaik­ki uudet pien­taloalueetkin ovat nykyään täyn­nä tum­man­sävy­isiä kenkälaatikoita.

    Jätkäsaaren eri­tyi­nen ongel­ma mui­hin uusi­inkin alueisi­in näh­den omaan silmääni on, että siel­lä on poikkeuk­sel­lisen paljon kapei­ta katukuilu­ja korkeahko­jen talo­jen välis­sä ja raken­nusten yleis­sävy on monot­o­nis­es­ti jotain tum­man­har­maas­ta mus­taan. Esimerkik­si Kalasa­ta­man ympäristössä on mielestäni onnis­tut­tu mit­takaavas­sa ja vai­htele­vu­udessa paljon parem­min, muu­ta­mas­ta tor­ni­talosta huolimatta.

    Umpiko­rt­telit taloy­htiöi­den yhtei­sine avoimine viher­pi­hoi­neen, vaaleat värit muul­takin kuin valkoinen-mus­ta akselil­ta ja maltill­i­nen raken­nusko­rkeus eli neljästä viiteen ker­rosta olisi mielestäni voit­ta­va resep­ti viihty­isään ja kuitenkin tehokkaaseen kaupunki­rak­en­tamiseen, mut­ta se lie­nee suun­nit­telijoiden mielestä liian viime vuosituhatta.

    1. Jätkäsaa­res­sa ja muual­lakin on onnist­tu paris­sa asi­as­sa oikein hyvin. En puu­tu rak­en­tamisen tiiviy­teen, vaik­ka mielipi­de siihenkin löy­tyy. Silikon­isauma ele­ment­tien välis­sä on onnis­tut­tu vih­doin piilot­ta­maan. En tiedä pitääkö tästä kiit­tää insinöörien lop­u­ton­ta aher­rus­ta ihmiskun­nan hyväk­si vaiko arkkite­htien taiteel­lisen maun muut­tumista. Pien­taloista sauma on jostain syys­tä puut­tunut kokon­aan. En tiedä mik­si sitä ei ole ujutet­tu mukaan, kun se kaikkial­ta muual­ta löy­tyy. Toinen ihmeelli­nen asia on tili­ien latomi­nen niin, että ei ole enään help­po huo­ma­ta onko seinä ihmisen vai koneen muu­raa­maa. Tieto tässäkin on valt­tia. Ylipään­sä Jätkäsaa­res­sa julk­i­sivu­jen tiilet ovat hieno­ja. Onko insinööri onnis­tunut lop­ul­ta rak­en­ta­maan tiilite­htaan, jos­ta saa muu­takin kuin yhtä tiiltä monis­tet­tuna. Oudon väriset kuu­tiot eräi­den talo­jen yläk­er­roksis­sa olisi voin­ut jät­tää pois.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.