Uusi hyvinvontivaltio11: Tasavero ja korkea arvonlisävero

Mis­tä rahat hyv­in­voin­ti­val­tion rahoittamiseen?

Kir­joitin jo luon­nol­lisen niukku­u­den verot­tamis­es­ta, kos­ka sel­l­ais­es­ta koitu­vat tulot eivät kuu­lu oikeas­t­aan kenellekään, joten niiden verot­ta­mi­nen yhteiskun­nalle on järkevää. Ne ovat järke­viä vero­ja, mut­ta eivät tuo­ta mitenkään val­tavia sum­mia. Muu­takin siis tarvitaan

Tulon­jako maail­mal­la on men­nyt viime vuosikym­meninä vinksalleen niin, että esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa jok­seenkin koko taloudelli­nen kasvu on men­nyt rikkaim­mille ja tavis­ten reaalian­siot ovat jämähtäneet paikalleen.

Olisi erit­täin perustel­tua verot­taa rikkai­ta nyky­istä enemmän.

Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa on per­in­teitä verot­taa surper­rikkai­ta ankarasti. 1950-luvul­la Yhdys­val­lois­sa ylin mar­gin­aaliv­ero oli 90 % ja Bri­tan­ni­as­sa jopa 98 %. Tästä suiv­aan­tuneena The Bea­t­les julka­isi kap­paleen Tax­man, jos­sa san­ot­ti­in muun muas­sa näin:
There’s one for you, nine­teen for me /
‘Cause I’m the taxman.

Mitään katas­trofia korkeas­ta vero­pros­en­tista ei sil­loin syn­tynyt. Tuol­loin ihmiset ja pääo­mat eivät siir­tyneet yhtä sukke­lasti maas­ta toiseen kuin nyt. Kun Ran­skan pres­i­dent­ti Hol­lande lanseerasi 75 pros­entin mar­gin­aaliv­eron yli miljoo­nan euron vuosi­t­u­loille, tulok­se­na oli täysi fiasko. Rikkaat ran­skalaiset muut­ti­vat Bel­giaan ja näyt­telijä Gérard Depar­dieu peräti Venäjälle.

Enää noin korkeat verot eivät toimi.

Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä

Huip­putu­loiset ja määräävään markki­na-ase­maan pää­tyvät yri­tyk­set pitäisi saa­da mak­samaan vero­ja, mut­ta siitä pitää päät­tää kan­sain­välis­es­ti. Pieni Suo­mi ei oikein voi tehdä tässä mitään. Juuri nyt on kuul­tu ilah­dut­tavia uutisia super­rikkaille asetet­tavas­ta vähim­mäisveros­ta. Sitä odotel­lessa mei­dän on elet­tävä näi­den sään­tö­jen mukaan.

Voi tun­tua yllät­tävältä, mut­ta esitän lin­eaarista veroast­eikkoa, jos­sa mar­gin­aaliv­ero on sama kaikil­la tulota­soil­la. Ennen kuin kokoomus­laiset avaa­vat sham­pan­japul­lon­sa, huo­mau­tan kuitenkin, että esit­tämäni lin­eaari­nen veroast­eikko alkaa  nol­lan ala­puolelta, mikä takaa pien­i­t­u­loisia suo­si­van pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen, mut­ta järkeväm­min. Peruste­len tämän negati­ivisen tuloveron seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Tässä jutus­sa kir­joi­tan vain tulopuolesta.

Tasavero tekee mon­ta asi­aa yksinker­taisem­mak­si. Ei tarvitse ähkäil­lä vero­tuk­sen jak­so­tuk­ses­ta, kos­ka tulo­jen siirtämi­nen vuodelta toisel­la tai puolisol­ta toiselle ei hyödytä mitään. Tasaveron voi toteut­taa lähde­verona ja sen voi kor­va­ta kulutusverolla.

Esitän myös, että vero­tuk­sen pain­opiste siir­retään arvon­lisäveroon, joka on vero­muodoista rationaalisin.

Kuka veron maksaa?

Arvon­lisäveroa pide­tään kulut­ta­jan mak­samana verona, mut­ta muodol­lis­es­ti yri­tyk­set mak­sa­vat sen sum­mas­ta, joka koos­t­uu niiden mak­samista palkoista, koroista, pois­toista ja yri­tyk­sen voitos­ta. Arvon­lisävero on kulu­tusvero siinä mielessä, että se menee hin­toi­hin. Mut­ta eivätkö jok­seenkin kaik­ki verot mene hin­toi­hin? Luuleeko joku, ettei kaup­pias vie myymälän hin­toi­hin niitä vero­ja, joi­ta se mak­saa henkilökun­nan palkkaamis­es­ta? (Tässä ajat­te­len, että palkat ovat henkilökun­nan mak­saman veron ver­ran korkeampia, joten kaup­pias tosi­asi­as­sa mak­saa nekin verot, eivät vain muodol­lis­es­ti työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si kuu­lu­vat sosi­aal­i­tur­va­mak­sut.) Sen selvit­tämi­nen, kuka minkäkin veron mak­sa­jak­si lop­ul­ta joutuu, ei ole aivan yksinkertaista.

Moni esimerkik­si ajat­telee, että jos vuokrista pitäisi mak­saa arvon­lisäveroa, vuokralais­ten ase­ma heiken­ty­isi, mut­ta vuokranan­ta­jan mak­sama vero vuokrat­u­losta on aivan oikein sitä kirot­tua riistäjää kohtaan. Kuitenkin vuokranan­ta­ja mak­saisi arvon­lisäveron jok­seenkin samas­ta sum­mas­ta, jon­ka hän mak­saa vuokrat­u­losta. Miten veron nimi voi vaikut­taa siihen, kenen mak­set­tavak­si se koituu? Mik­si hän siirtäisi arvon­lisäveron vuokraan, mut­ta ei siirtäisi pääomatuloveroa?

Olen­naista ei ole, kuka muodol­lis­es­ti veron mak­saa, vaan mihin toim­intaan se kohdistuu

Las­ke­taan arvon­lisävero sit­ten kulut­ta­jan tai yri­tyk­sen veroksi, olen­naista on, että sitä mak­se­taan pääo­mat­u­loista samal­la peri­aat­teel­la kuin palkoista. Sitä mak­se­taan myös digi­jät­tien palveluista.

Kateusvero pois

Tasavero ja korkeampi arvon­lisävero yhdis­tet­tynä negati­iviseen tuloveroon ei muut­taisi juuri mitään nykyis­es­tä tulon­jaos­ta, pait­si että nykyi­nen korkein mar­gin­aaliv­ero jäisi pois. Tämä voi herät­tää suut­tumus­ta, mut­ta mon­et ekon­o­mistiys­tävistäni ovat sitä mieltä, ettei tuo kateusveroksi kut­sut­tu vero tuo­ta val­ti­olle mitään niin kuin ei tuot­tanut Hol­lan­den 75 pros­entin verokaan. Sitä kier­retään muut­ta­mal­la palkkat­u­lo­ja pääo­mat­u­lok­si ja se yllyt­tää kaiken­laiseen muuhun vero­su­un­nit­telu­un ja työn­teon vähentämiseen.

Esi­tyk­seni pienen­täisi pieni­palkkaisten vero­tus­ta, mut­ta kas­vat­taisi suurien omaisu­us­tu­lo­jen turvin ylel­listä elämää viet­tävien verotusta.

Vero siihen maahan ja siinä suhteessa, missä asuu

Viime vuosi­na on nous­sut yhä isom­mak­si kysymyk­sek­si, mihin maa­han verot on mak­set­ta­va. Moni suo­ma­lainen ja viro­lainen pyrkii ole­maan Suomes­sa alle 180 päivää vuodessa, jot­ta voisi mak­saa verot muualle. Arvon­lisäveron mak­saa Suomeen sil­loin kun asuu Suomes­sa ja muualle, kun asuu muualla.

25 vastausta artikkeliin “Uusi hyvinvontivaltio11: Tasavero ja korkea arvonlisävero”

  1. Arvon­lisäveron osalta esi­tys ei toi­mi. Ahve­nan­maal­ta matkail­i­jamyyn­ti man­ner-Suomeen on arvon­lisävero­ton­ta, ja siinä ei ole mitään mak­simi­ra­jaa. Mitä isom­mak­si nimel­liset arvon­lisäverot man­ner-Suomes­sa nos­te­taan, sitä isom­pi kan­nuste on siirtää myyn­ti kokon­aan arvon­lisäverot­tomas­sa sijain­nis­sa tehtäväk­si kau­pak­si. Eduskun­ta ei yksipuolis­es­ti pysty pois­ta­maan esimerkik­si tuo­ta saavutet­tua etu­ut­ta, jon­ka kus­tan­nus val­ti­olle lähe­nee ensi vuon­na näil­lä näkymin 300 miljoon­aa euroa vuodessa. Ja se on vain yksi arvon­lisäveron aukoista.

    Kir­joituk­sen lop­un ehdo­tus “Arvon­lisäveron mak­saa Suomeen sil­loin kun asuu Suomes­sa ja muualle, kun asuu muual­la.” on nykyisen EU-lain­säädän­nön vas­tainen. Arvon­lisävero mak­se­taan kulut­ta­jakau­pas­sa pääsään­töis­es­ti sinne, mis­sä vero per­itään. Kulut­ta­jakau­pas­sa se mak­se­taan myyjä­maa­han. Eli jos käy Ruot­sista, Viros­ta tai Sak­sas­ta osta­mas­sa vaik­ka lastin raken­nus­tuot­tei­ta omakoti­taloon­sa, verot jäävät sinne, mis­tä ostos on tehty.

  2. Särähti pahasti tuo asun­non vuokraa­jan kut­sum­i­nen kiro­tuk­si riistäjäk­si. Omakus­tan­nush­in­taan asun­to­ja ei kan­na­ta vuokra­ta. Val­tio ja kun­nat sit­ten tekemään ja vuokraa­maan asun­to­ja . Saa nähdä sit­ten tuleeko halvemmaksi.
    Vuokra-asun­to­jen omis­tuk­sen siir­tymi­nen kv. yri­tyk­sille veronkier­toi­neen olisi kyl­lä onnetonta.

    1. Olisi pitänyt pan­na se lain­aus­merkkei­hin. Yritin osoit­taa käsi­tyk­sen myös vääräk­si siitä, kuka mak­saa vuokrat­u­losta perit­tävän pääo­mat­uloveron. Olern esit­tänyt sen pois­tamista kos­ka omas­ta asun­nos­ta ei mak­se­ta asuntotulov3roa. Kokon­aisu­us syr­jii vuokral­la asumista.

    2. Kyl­lä sen ver­ran pitää sarkas­minta­jua olla, että ei särähdä.

      1. Itselleen pitää myös pystyä nau­ra­maan sen ver­ran, että pystyy het­kit­täin tiedosta­maan ole­vansa muun muas­sa kirot­tu riistäjä.

    3. Kuitenkin lainan­hoitoku­lut saa vähen­tää vuokrat­u­losta kun kyseessä on sijoitusasunto???

      Mitäs reilua tässä on? Enhän minäkään saa vähen­tää vuokraku­lu­ja min­un palka­s­ta. Jotenkin omis­tamista kohdel­laan suo­tu­isam­min kuin TYÖN TEKEMISTÄ. Sairas maa, eikä mikään kyl­lä muutu.

      Niin kauan kuin tämä vero­tuskäytän­tö jatkuu niin kut­sun jatkos­sakin kyl­lä vuokrasi­joit­ta­jalo­orde­ja kiro­tuik­si riistäjik­si. Voitte muut­taa lakia niin muu­tan kie­lenkäyt­töäni. Ihan vapaa maa ja vapaa valinta.

      1. “Ymmärtääk­seni vain lainan korkoku­lut saa vähen­tää vuokratulosta.”

        Kir­joit­ta­ja viit­tasi rahoi­tus­vastikkei­den vähen­nysoikeu­teen, jon­ka osalta saa usein vähen­tää vero­tuk­ses­sa sekä koron että lainanlyhennyksen.

        Muun sijoi­tus­lainan osalta korkoku­lu­jen lisäk­si myös pääo­ma­menon vähen­nysoikeus edel­lyt­tää esimerkik­si sijoi­tusten tekemistä yhtiö­muo­toisen rak­en­teen kaut­ta, jol­loin voi saa­da vähen­tää lainan korkoku­lu­jen lisäk­si myös pääo­ma­meno­ja pois­to­jen tekemisen kaut­ta. Niin ammat­ti­maisem­mat asun­tosi­joit­ta­jat yleen­sä myös asun­tosi­joituk­sen­sa pyrkivät toteut­ta­maan, että saa­vat korkomeno­jen lisäk­si verovähen­tää mah­dol­lisim­man paljon myös pääomamenoja.

    4. Ode kysyy: “Mis­tä rahat hyv­in­voin­ti­val­tion rahoittamiseen?”

      Tämä on hyvä kysymys, mut­ta tästä keskustelus­ta näyt­tää puut­tuvan realismi!

      Pres­i­dent­ti J. K. Paasikivi sanoi: ”Kaiken viisauden alku on tosi­a­sioiden tunnustaminen.” 

      Tosi­asi­at ovat nyt nämä:

      1. Sekavasti johdet­tu ja riitelevä Euroop­pa on hävin­nyt talous­so­dan USA:ta vas­taan ja varsinkin kil­pa­juok­sun uud­es­ta tekniikasta.
      2. Brörn Wahlsoos: “Suo­mi on konkurssin par­taal­la!”, Suomen yrit­täjien Mikael Pietikäi­nen: “Suomel­la on vielä pitkä mat­ka yrtitäjien ymmärtämiiseen!”

      Kysymys: Onko Suo­mi saat­to­hoi­dos­sa ole­va poti­las, jol­ta koh­ta vede­tään letkut irti, kun SAK:n Riku Aal­to aloitaa main­os­ta­mansa uuden lakkoaallon?

      Tulee mieleen päämin­is­teri Urho Kekkosen kir­joi­tus 1952 “Onko maal­lamme malt­tia vaurastua? 

      Suomen ain­ut tie vauras­tu­miseen on se, että kaik­ki puhal­ta­vat samaan hiileen näin:

      1) Vihreään siir­tymään ei saa sat­sa­ta enää ollenkaan.

      Se on poli­it­tis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti erit­täin riskialtis sek­tori, minkä todis­taa nämä esimerk­it: Neste Oy:n vihreä sat­saus pudot­ti osakekurssin puoleen ja ”vihreä” toim­i­tusjo­hta­ja sai lähdöt, Kem­pow­erin ja Val­oe yhtiöi­den rom­ah­dus, Kiinan sub­ven­toidut super­hal­vat aurinkopa­neeli ja sähköau­tot, jne. jne…
      Kan­nat­taa muis­taa sekin, että Suomen CO2-päästöt ovat vain tuhan­nesosa maail­man päästöistä, joten mei­dän ilmas­totekomme ei vaiku­ta yhtään mitään! Ja ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on tun­netusti Suomelle pääosin edullista!

      2) Suomen pitää sat­sa­ta HAJAUTTAEN MONIIN ”VARMOIHIN” tuot­tavu­ut­ta ja myyn­tiä rajusti lisäävi­in aloi­hin, joi­ta ovat esim:

      Gen­er­ati­ivi­nen AI, Robiti­ik­ka, 3D-print­ing, Kyber­tur­val­lisu­us, Cloud com­put­ing, Cloud-team-man­age­ment, Vir­tu­aali-koulu­tus, Block-chain teknolo­gia, Automaat­tiset hallinto­jär­jestelmät, Sotatekni­ik­ka & dronet, Bio- ja geen­itekni­ik­ka, CRM (Cus­tomer rela­tion­ship man­age­ment ), Big data analy­sis, Uudet lääk­keet ja hoidot, Uudet sel­l­u­tuot­teet, Kaivos­te­ol­lisu­us, Vir­tu­aal­i­todel­lisu­us-tuot­tet, Etätyötekniikka.

  3. Fil­lar­il­la Niz­za­an ‑kir­jas­sa kom­men­toitte, että Suomes­sa on alike­hit­tynyt palvelusek­tori korkean arvon­lisävero­tuk­sen vuok­si. Onko näke­myk­senne siis muut­tunut arvon­lisävero­tuk­sen suh­teen? Voidaanko (pien­i­t­u­lois­t­en) mata­lam­mal­la ansio­tu­lon vero­tuk­sel­la kom­pen­soi­da se hait­ta, joka yri­tys­toimin­nalle mah­dol­lis­es­ti aiheutuu arvon­lisäveron nostosta?

      1. Ongel­ma kos­kee muu­takin kuin palvelu­jen vero­tus­ta. Pohdiske­lit pari kuukaut­ta sit­ten arvon­lisävero­tuk­sen hait­to­ja kir­jail­i­joiden ja kult­tuurin kannalta:

        “Kir­jan painamisen kus­tan­nuk­sista val­taosa on kiin­teitä. Muut­tuvia kus­tan­nuk­sia kir­jas­sa on euro tai pari. Jos alku­ti­lanteessa kir­jan kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat 20 000 euroa. Menekin olete­taan ole­van 1000 kap­palet­ta, joten yhtä kir­jaa kohden kiin­teitä kus­tan­nuk­sia on 20 euroa. Kus­tan­ta­ja saa omansa pois myy­dessään kir­jaa 25 eurol­la. Jos tähän tulee 10 % ALV päälle, hin­ta nousee 27,5 euroon, mut­ta menek­ki las­kee 900 kir­jaan, joten hin­taa on nos­tet­ta­va lisää, menek­ki las­kee lisää ja niin edelleen. Arvon­lisävero­tuk­sen hait­ta alalle ja sitä klaut­ta suo­ma­laiselle kult­tuurille on huomattava.”
        https://www.soininvaara.fi/2024/04/16/ajatuksia-arvonlisaverosta/

        On vaikea ymmärtää, mik­sei tuo sama perustelu pätisi mil­tei kaik­keen muuhunkin vas­taavasti verotet­tavaan. ALV vaikut­taa nimeno­maan menekkiä vähen­täen niiden myyjien osalta, jot­ka ALVin joutu­vat per­imään (ja siirtää kulu­tus­ta niille myyjille, jot­ka pystyvät myymään ilman tätä veror­a­situs­ta, tai ainakin pienem­min veroin). Varakkail­la yhtiöil­lä on vero­juris­tit vero-opti­moimas­sa ja min­i­moimas­sa ALVin hait­tavaiku­tuk­sia kunkin yri­tys­ten kannal­ta, kos­ka ALV on niin merkit­tävä vero, että pienetkin löy­döt tavoista väl­tel­lä vero­ja ovat hel­posti taloudel­liselta arvoltaan isom­pia kuin verokon­sultin palkkiot — ja kos­ka ALV on niin tavat­toman mon­imutkainen ero, ettei edes verot­ta­jan ALV-asiantun­ti­joista mon­et tunne sen monia yksi­tyisko­htia (jol­loin sen vält­te­lyyn on tosi­asi­as­sa paljonkin lail­lisia keino­ja, kun­han vain tun­tee pykälävi­idakon ja koti­maisen sekä kan­sain­välisen vero-oikeu­teen liit­tyvän oikeuskäytän­nön), kun taas keskikokoisi­in fir­moi­hin ALVin hai­tat osu­vat täysimääräis­es­ti. ALVin ehto­jen mon­imutkaisu­u­teen olit tain­nut tör­mätä itsekin, kun ker­roit vuon­na 2012 blo­gis­sasi, että “Itsel­läni kolum­nit ovat verot­to­mia ja luen­not verol­lisia. Miten jaan tietokoneen ja print­terin värikaset­tien han­k­in­taan sisäl­tyvän arvon­lisäveron?” ja että “jouduin kysymään vero­hallinnol­ta, onko eräs toimek­siantoni arvon­lisäverol­lista vai ei. Sain kahdek­san sivua pitkän vas­tauk­sen, joka pää­tyi siihen, ettei voi­da var­muudel­la sanoa.” https://www.soininvaara.fi/2012/04/18/kattavaan-arvonlisaveroon/

        Vuo­den 2025 alus­ta ALVista pois­tuu kokon­aan ALV-huo­jen­nus, joka on mah­dol­lis­tanut alle 30 000 euron liike­vai­h­don yri­tyk­sille sen, että ne ovat voineet per­iä ALVit ja vähen­tää mak­samansa ALVit ja saa­da huo­jen­nuk­se­na itselleen takaisin näi­den ero­tuk­sen: https://tilisanomat.fi/verotus/alv-alarajahuojennus-poistuu-ja-muita-pienyrittajia-koskevia-muutoksia‑1–1‑2025-alkaen . Sen jäl­keen ALV-velvol­lisu­u­den alara­ja Suomes­sa on 15 000 euroa. Esimerkik­si Ital­ias­sa vas­taa­va raja on ollut 65 000 euroa, Virossa 40 000, Liet­tuas­sa 55 000 euroa, Itä­val­las­sa 35 000 euroa ja Sak­sas­sa luke­ma oli ainakin takavu­osi­na 22 000 euroa.

        Tule­va muu­tos voi leika­ta merkit­tävästi Suomen pien­ten yri­tys­ten kent­tää esimerkik­si käsitöitä teke­vien ja verkos­sa myyvien yrit­täjien osalta, kos­ka niiden vero­tus pomp­paa reilusti ylöspäin mon­es­sa tapauk­ses­sa, ja muu­tos siirtänee kysyn­tää ja työ­paikko­ja eri­tyis­es­ti korkean ALV-velvol­lisu­u­den rajan mai­hin, jois­sa pienet yri­tyk­set jatkos­sa saa­vat toimia ALVit­ta. Suomes­sa on yksi EU:n matal­im­mista ALVin alara­joista ja sen lisäk­si toisek­si korkein ALV-pros­ent­ti, joka yhdis­telmä voi olla erit­täin haitallista tilanteessa, jos­sa kil­pail­i­jat voivat tar­jo­ta tuot­teen­sa EU:n sisäl­lä ilman täl­laista verorasitetta.

      2. Kokon­aisu­ushan siinä ratkaisee. Ihan sama minkä nimisiä verolu­on­toisia mak­su­ja hin­taan lisätään. 

        Täl­lä het­kel­lä saa tehdä 4 tun­tia töitä ostaak­seen omaa palvelu­aan tun­nin. Pitäisi saa­da perus­tus­laki­in joku raja tuolle välistävedolle.

  4. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Las­ke­taan arvon­lisävero sit­ten kulut­ta­jan tai yri­tyk­sen veroksi, olen­naista on, että sitä mak­se­taan pääo­mat­u­loista samal­la peri­aat­teel­la kuin palkoista. Sitä mak­se­taan myös digi­jät­tein palveluista.”

    Tuo pitää paikkansa, jos puhutaan EU:n arvon­lisäveroalueelle sijoit­tuvista yri­tyk­siltä oste­tu­ista palveluista. Mut­ta muual­takin voi digi­palvelui­ta nykyaikana ostaa. EU:n ulkop­uolelta oste­tu­ista sähköi­sistä palveluista ei per­itä arvon­lisäveroa kulut­ta­jan ollessa osta­jana sil­loin, jos siinä myyn­ti­maas­sa ei alvia muutenkaan peritä.

    Syynä ei ole se, että EU olisi tämän tilanteen varsi­nais­es­ti valin­nut, vaan se, että EU:lla eikä Suomen val­ti­ol­lakaan ole toimi­val­taa määrätä lain­säädän­nöl­lä ulko­mail­la EU:n ulkop­uolisia yri­tyk­siä sil­loin, jos nämä itse eivät EU:n alueel­la toi­mi. Lisäk­si kulut­ta­jaa olisi vaikeaa tul­latakaan sähköis­ten palvelu­iden osalta, kun tieto palvelun ostos­ta ulko­mail­ta ei tule mitään kaut­ta val­ti­olle. Fyy­sisiä paket­te­ja on helpom­pi tul­la­ta. Lop­putu­los on se, että kulut­ta­jat saa­vat täysin lail­lis­es­ti tehdä digi­palvelu­os­tok­sia EU:n ulkop­uolelta arvonlisäveroitta.

    Kulut­ta­ja saa vapaasti vali­ta, ostaako sähköisen palvelun hin­nal­la X maas­ta Y vaiko ostaako palvelun hin­nal­la X + ALV EU-alueelta. Suomes­sa oste­taan aika paljon sähköisiä palvelui­ta eri­tyis­es­ti suo­raan Yhdys­val­loista ilman arvon­lisävero­ja. Kieli rajaa jonkin ver­ran digi­palvelu­iden ostom­ah­dol­lisuuk­sia ulko­mail­ta, mut­ta ei aina.

    Mak­sulliset digi­palve­lut kulut­ta­jien näkökul­mas­ta kan­nat­taa usein ostaa EU:n ulkop­uolelta. Eri­tyis­es­ti englan­ninkieli­sistä lehdis­tä osan pystyy osta­maan näin, ohit­taen kokon­aan EU:n arvon­lisävero­tuk­sen. Suomenkieli­sistä dig­ile­hdis­tä on täl­lä het­kel­lä vielä heikosti tar­jon­taa EU:n ulkop­uolel­la olevil­ta myyjiltä, mut­ta e‑kirjoja saa ostet­tua yhä enem­män sel­l­ai­sis­takin myyn­tikanav­ista, jot­ka ovat arvon­lisäverot­to­mia kulut­ta­jille sik­si, että sähköisen palvelun myyjä sijait­see EU:n ulkopuolella.

    Mitä korkeampi ALV Suomes­sa on, sitä enem­män sähköis­ten palvelu­iden ostot toden­näköis­es­ti karkaa­vat Suomen arvon­lisävero­tuk­sen ulkopuolelle.

    Tavarat saa ostet­tua puolestaan alvit­ta käymäl­lä tekemäl­lä kau­pat esimerkik­si EU:n alv-alueen ulkop­uolel­la sijait­se­val­la lentokentällä.

  5. 1950-luvul­la jenkkien super­rikkaat eivät kyl­lä mak­sa­neet niitä huip­puko­rkei­ta mar­gin­aaliv­ero­ja vaik­ka ne nimel­lis­es­ti paper­il­la oli­vatkin. Syynä oli verokood­is­to joka oli mas­si­ivi­nen. Esim. vuo­den 1954 Inter­nal Rev­enue Code on 375 sivua pitkä. 

    https://www.govinfo.gov/content/pkg/STATUTE-68/pdf/STATUTE-68A-Pg1.pdf

    Piket­ty, Saez ja Zuc­man tutki­vat asi­aa ja tote­si­vat käytän­nön vero­pros­entin ole­van n. 42%. Nykyi­nen korkein verolu­ok­ka on 37% liit­to­val­tion tulovero­tuk­ses­sa. Ei siis ihme ettei vero­tus aiheut­tanut sil­loin juuri sen enem­pää häir­iötä kuin nytkään. Kir­jan­pitäjiä ja vero­juris­te­ja kyl­lä työl­lis­tet­ti­in urakalla.

    1. Voimme säätää ihanteel­lisia vero­ma­lle­ja, jot­ka rapau­tu­vat ajan kanssa tai joiden ydin ei eduskun­nas­sa ymmär­retä, esimerkkinä avoir fis­cal. USA:n lain­säädän­tö on “Bill Bar­gainia”, mis­sä minkä tahansa lain yhtey­dessä on pitkä vek­seli, mikä koos­t­uu sikati­lal­lis­ten tuista ja rikkaiden filantroop­pi­en hyysäyksestä.

  6. Olen Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä, että tulovero­tuk­sen ongelmien ratkaisem­i­nen vaatii kan­sain­välistä yhteistyötä. Sik­si kan­sain­välisen jär­jestelmän kor­jaami­nen olisi perusedel­ly­tys oikeu­den­mukaisem­malle ja ympäristöys­täväl­lisem­mälle maail­malle. Onhan nimit­täin niin, että kan­sain­välistä jär­jestelmää johta­vat nyky­isin eli­itit, jot­ka itse hyö­tyvät ole­mas­saole­vista rak­en­teista, eivätkä sik­si halua purkaa niitä. Lisäk­si geopoli­ti­ik­ka on ajanut yhteistyön edelle kan­sain­välisil­lä areenoil­la, kun Putin yhdessä Xin kanssa halu­aa haas­taa län­si­maid­en hege­mon­ian ja käyt­tää jopa sotaa työkalu­na län­si­mai­ta vas­taan. Tässä tilanteessa tun­tuu epäre­al­is­tiselta, että kansakun­nat alka­isi­vat puhal­ta­maan yhteen hiileen maail­man vääryyk­sien korjaamiseksi.

  7. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että moni varakas brit­ti muut­ti Bri­tan­ni­as­ta esimerkik­si Sveit­si­in ja Karib­ialle kun Bri­tan­ni­as­sa oli tuo 98% mar­gin­aaliv­ero. Yhdys­val­tain vero­jär­jestelmä suosi tuol­loin ankaraa vero­su­un­nit­telua joten moni varakas amerikkalainen vält­ti tuon veron mak­sun ainakin osit­tain. Vas­taa­van­lainen ilmiö nähti­in myös Ran­skas­sa 1980-luvul­la kun pres­i­dent­ti Fran­cois Mit­terand otti var­al­lisu­usveron käyt­töön. Sil­loinkin pääo­mia pak­eni Ran­skas­ta etenkin Sveit­si­in ja Luxemburgiin.Britanniassa tilanne muut­tui kun Mar­garet Thatch­er oli pois­tanut var­al­lisu­usveron ja pääo­ma teki palu­un uudelleen Bri­tan­ni­aan.. Myös Ruot­sis­sa nähti­in vas­taa­van­lainen ilmiö 1970-luvul­la kun moni varakas ruot­salainen muut­ti Bri­tan­ni­aan ja Sveitsiin.

  8. Hmm, Suomen huolto­suh­teen ennuste ja syn­tyvyys näyt­tävät tämän päivän tilanteessa niin pahal­ta, että todel­la hark­it­sisin lap­pua luukulle. Suomes­sa, jos­sa jo verote­taan läh­es kaiken­laista, ja paljon, ei kerät­tävää veroa oikeasti voi löy­tyä hirveästi enem­pää — super­rikkai­ta saa toki puolestani yrit­tää rokot­taa. Jos veron­mak­sajia ei saa­da maa­han lisää, on menop­uol­ta vält­tämätön­tä leika­ta ja rankasti. Viime joulupöy­dässä kat­selin ympäril­leni, ja totesin ole­vani läh­es kymmen­estä hengestä ain­oa sil­lä het­kel­lä veroa kan­ta­va: oli pikku­las­ta ja koul­u­laista, sairaus­lo­maa ja hirveästi eläkeläisiä. Näil­lä mennään!

  9. Korkean alvin ongel­ma on, että se leikkaa suo­raan mikroyri­tys­ten kannattavuutta.

  10. Osmo: “Yhdys­val­lois­sa ylin mar­gin­aaliv­ero oli 90 % ja Bri­tan­ni­as­sa jopa 98 %.”

    Eihän tuo vielä mitään. Astrid Lind­gren mak­soi Ruot­sis­sa 1976 jopa 102% marginaaliveroa.

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että Ossi Sare­so­ja oli oike­as­sa että Astrid Lind­gren jou­tui mak­samaan 102% mar­gin­aaliv­eroa vuon­na 1976. Hän jopa kir­joit­ti siitä sadun Expressen lehdessä nimeltään Pom­peri­pos­sa i Monis­man­ien jos­sa fik­ti­ivi­nen Pom­peri­pos­sa tien­aa oma­l­la työl­lään 2 miljoon­aa kru­unua vuodessa mut­ta saa käteen vain 5 000 kru­unua. Tuol­loinen Ruotsin val­tio­varain­min­is­teri Gun­nar Sträng väit­ti että Lind­gren olisi laskenut tulon­sa väärin mut­ta kor­jausken jäl­keen se olisikin oikea ja Maltil­lisen kokoomuk­sen puheen­jo­hta­ja Gös­ta Bohman luki tuon Pom­peri­pos­sa sadun Ruotsin val­tiopäivil­lä osoit­taak­seen että Lind­gren oli oikeassa.

  11. Dubai­hin on tänä vuon­na muut­tanut n. 6700 miljonääriä (The Econ­o­mist), eivätkä ne kaik­ki ole venäläisiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.