Olen tullut pikkuhiljaa sille kannalle, että arvonlisävero tulisi kehittää kaiken kulutuksen kattavaksi veroksi. Erilaisilla verokannoilla ja arvonlisäverottomuudella ollaan tukevinaan hyviä asioita, mutta tuki valuu pahasti ohi kohteen. Jos halutaan tukea hyviä asioita, kannattaa tukea niitä suoraan. Köyhiä tuetaan parhaiten tuloveron ja tulonsiirtojen puolella, ei arvailemalla, mihinkä köyhä rahansa käyttää. En ymmärrä, miksi virvoitusjuomia ja makeisia nyt esimerkiksi pitää tukea alemmalla arvonlisäverolla.Perusteita alemmalle arvonlisäverolle tulee mielestäni oikeudenmukaisuuden sijasta talousteoriasta. Alempaa verokantaa voi perustella sillä, että korkea verokiila kuluttajan ja tuottajan välillä tuottaa hyvinvointipalveluja (henkilökohtaiset palvelut, kilpailijana veroton itsepalvelu) tai että verokiila pahentaa hyvinvointitappiota, joka syntyy siitä, että tuote, jonka marginaalikustannukset ovat lähellä nollaa (esim sisältötuotanto, rautatiet) joudutaan hinnoittelemaan niin, että kiinteät kustannukset saadaan takaisin.
Arvonlisäverottomuus ja erilaiset arvonlisäverokannat aiheuttavat tavattoman paljon tulkintaongelmia. Itse jouduin kysymään verohallinnolta, onko eräs toimeksiantoni arvonlisäverollista vai ei. Sain kahdeksan sivua pitkän vastauksen, joka päätyi siihen, ettei voida varmuudella sanoa. Yrittäjän oikeusturva on tällaisessa tapauksessa aika heiveröinen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvonlisäverottomuus kuulostaa noiden toimintojen tuelta, mutta alan kustannukset eivät kasvaisi, jos näille toiminnoille lätkäistäisiin yhdeksän prosentin arvonlisävero. Kun toiminta on arvonlisäverotonta, ostoihin sisältyvää piilevää arvonlisäveroa (yleensä 23%) ei tietenkään saa vähentää. Asia olisi toinen, jos toiminta olisi arvonlisäverollista ja veroprosentti olisi nolla, kuten oli lehtien tilausmaksuilla. Toiminnan verottomuus mutta välipanosten verollisuus aiheuttaa vääristymää vaikkapa yksityisten vanhainkotien toimintaan. Niiden kannattaa tehdä itse mahdollisimman paljon ja ostaa mahdollisimman vähän. Ostettuun pullaan sisältyy arvonlisävero mutta itse leivottuun pullaan ei sisälly.
Freelance-kirjoittajia arvonlisäverottomuus sortaa, koska he menettävät välipanosten vähennysoikeuden.Koska ostaja (lehti) on arvonlisäverollinen, laskutukseen sisältyvällä verolla ei ole mitään merkitystä.
On aivan pirullista, jos osa toiminnoista on arvonlisäverollista ja osa ei. Miten ostojen vähennyskelpoisuus? Itselläni kolumnit ovat verottomia ja luennot verollisia. Miten jaan tietokoneen ja printterin värikasettien hankintaan sisältyvän arvonlisäveron? Tai jos vanhainkodissa on kuppila (ymmärtääkseni arvonlisäverollista?) ja talon sähkölaskuun sisältyy arvonlisäveroa, kuinka suuri osa sähkö ja lämmityskulujen arvonlisäverosta on vähennyskelpoista.
Asia olisi paljon yksinkertaisempaa, jos kaikki olisi verollista.Vielä yksinkertaisempaa olisi, jos olisi vain yksi verokanta, kuten Ruotsissa ja Tanskassa.
Tuosta jälkimmäisen lauseen syystä lehtiyhtiöille onkin käytännössä ihan OK että työstä laskutetaan arvonlisäverollisena. Laskuun sitten vaan laitetaan, että ”artikkelin tuottaminen” tai ”toimitustyö”. Työhän on arvonlisäverollista, julkaisuoikeuksien myynti ei. Jos verottaja joskus älähtää, että alv:t on nyt laskutettu perusteettomasti, he varmaan ovat sitten valmiit myös palauttamaan rahat.
Kyllä Osmokin tietysti tietää erittäin hyvin miksi on erilaisia arvonlisäverokantoja: ne ovat oivia pelinappuloita poliittisessa pelissä, populisteille erityisesti.
Kannattamalla jonkin alan arvonlisäveron laskua voi osoittaa kannattavansa jotain hyvää asiaa–kun samalla unohtaa a) että jostain muualta ne rahat on kerättävä ja b) että muutoksella on monia epäsuoria seurauksia, jotka voivat olla itse alallekin haitallisia.
Onko tällä yhdellä verokannalla mitään edellyksiä mennä läpi eduskunnassa?
Olen perustellut itselleni musiikkipalveluiden arvonlisäverottomuutta myös sillä, että alaani vaivaa kroonisesti pimeä työ ja verojen ja sivukulujen kiertäminen. 23% alv poistaisi markkinoilta viimeisetkin laskulla hääkeikkoja tekevät bändit.
Toki nykyinenkin järjestely luo hupaisia tilanteita. Itse usein sekä soitan että miksaan. Äänisuunnittelun alv on 23% ja soiton siis 0%. Mikä osuus työskentelystä on soittoa ja mikä miksaamista? Yllättäen mieli tekee määritellä suurempi osa työstä luovaksi ”soittamiseksi”. Entä jos heiluttelee miksauspöydän liukuja rytmissä musiikin vaiheiden mukaisesti? Eikö se ole soittamista, jos se vaikuttaa ratkaisevasti kuultavaan lopputulokseen?
Ehkä alempaa alv-tasoa voisi kuitenkin harkita työpainotteisille palvelualoille, joissa alv-vähennettävien hankintojen osuus on selvästi pienempi? Palvelualojen verokiilaa olisi kuitenkin mukava pienentää.
Tässä, kuten yleensä arvonlisäveroa käsiteltäessä, unohdetaan todella vähävaraiset. Henkilö nauttii eläkettä, niin pientä, ettei veroa siitä peritä (joten verovähennykset eivät vaikuta asiaan), mutta kuitenkaan ei toimeentulotukeen oikeuttavaa. Eläkettä korotetaan vuosittain indeksimuutoksen vuoksi muutamalla eurolla. ALV:in korotus iskee täysimääräisenä, koska kaikki tulot menevät perustarpeisiin (ruokaan, asumiseen ym.). Tätä eivät hyvin toimeentulevat kansanedustajat useinkaan ymmärrä.
Arvonlisävero nostaa eläkettä sen indeksisidonnaisuuden vuoksi täysimääräisesti. Eläkeläinen ei arvonlisäverosta kärsi.
Arvonlisän verottaminen on yhtä perseestä kuin työn verottaminen. Se johtaa siihen, että ammattilaiselle ei kannata maksaa vaan tehdä itse.
Ja koko länsimainen hyvinvointi pohjaa siihen, että erikoistutaan ja käytetään osaajia ja ammattilaisia. Kun minä korjaan autoni itse häviää kaikki muut paitsi minä.
Kaikessa lainsäädännössä pykäläviidakkoa voisi vähentää. Yksinkertaisia lakeja kiitos, ja ilman epäjatkuvia saumakohtia, jotka vain vääristävät toimintaa ja houkuttelevat sääntöjen kiertämiseen.
Eikö kulutusvero voisi olla kuluttajilla progressiivinen? Silloin kaikki hyödykkeet olisivat verottomia ”kaupassa”. Vuoden lopulla jokainen ilmoittaisi veroilmoituksessaan tulot miinus säästöt ja maksaisi lopusta progressiivista, myöhäistettyä alvia.
Tällainen verotus suuntaisi käyttäytymistä voimakkaasti säästämisen suuntaan ja erityisesti kerskakulutus vähenisi.
Mihin sitten säästöt menisivät? Seuraisiko kysyntälama? Hidastuisiko tekniikan kehityksen vauhti, joka perustuu rikkaisiin edelläkulkijoihin?
En tiedä, mutta ainakin tällainen verotuksen uudistus olisi helppo selittää veroalamaisille eli sen toteuttaminen olisi mahdollisuuksien rajoissa, jos se hyväksi havaittaisiin.
”Asia olisi paljon yksinkertaisempaa, jos kaikki olisi verollista”
Tai verotonta. Mutta sittenhän kaikkia hyviä asioita pitäisi edistää ihan oikeasti omasta pussista, eikä kaikkien muiden pussista. Ja mihin joutuisivat 8-sivuisten vastausten kirjoittelijat verovirastosta? Oikeisiin töhin?
Ja viisastelijoille todettakoon, että viittaan tässä OS:n tavoin nimenomaan arvonlisäveroon. Olkoonkin että olen sitä mieltä, että myös tuloveroista tulisi pyrkiä eroon.
Tuon periaatteen (sama vero kaikelle)pitäisi olla koko järjestelmän perusperiaate. Kun alv-uudistuksen aikaan olin valtion hallinnossa, ja omalta alaltani oli paineita yrittää saada veron alennuksia tietyille tuotteille, valtiovarainministeriön virkamiehet kyllä ponnistelivat tarmokkaasti tällaisia pyrintöjä vastaan. He selittivät juuri sitä, että jos valtio haluaa tukea jotain toimintaa, se on tehtävä muulla tavalla, suorana tukena. Ilmeisesti tämä vastustus murretaan yhä useammin populistisen poliittisen painaan voimalla.
Tuloveroja voi kiertää, useimpien arkiostosten arvonlisäveroja ei. Arvonlisäveroon painottuva verotus olisi toivottavaa, mutta progressiivisen verotuksen puolestapuhujat pitäisi saada vakuuttumaan siitä, että rahat todella käytettäisiin erityisesti köyhien hyväksi.
Ei nyt liity asiaan lainkaan, mutta miksei Kotimaisten kielten tutkimuskeskus voi julkaista sanakirjojaan ilmaiseksi sähköisenä?
Verorahoillahan kai nekin tuotetaan ja fyysisiä versioita voi silti viedä myydä kouluille ja kirjastoille ja miksei yksityisillekin.
Venaa kun nostan jalat tukevasti ilmaan. Noin. Ode ole tätä oikein ennenkään ostanut, mutta ei se estä kaupppaamasta.
Korvataan tulovero ALVilla. Eli palkasta maksetaan ALVia. Jos sinulle maksetaan miksaajana nyt vaikkapa 1000 euroa josta maksat sitten verot, niin jatkossa niin että että sinulle maksetaan 1000 euroa + ALV jonka maksaa työnantaja. Ja on siis vaan yksi ALV-taso. Tämän jälkeen ei ole mitään merkitystä onko lopputuotteen myyjän ostama välipanos sun työ vai miksauspöytä.
Progressio? No peritään vaikka tupla-ALV jonkun tulorajan jälkeen. Ja/tai palautetaan osa kerätystä ALVista nimikkeellä perusveronpalautus, esim. noin 500€/kk, ja nyt kun asiaa ajattelen niin ehkä sillä voisi korvata sosiaalitukia.
Ei osta nytkään. Jos nyt oikeasti tarkoitat arvonlisäveroa, niin yrityksen palkasta maksama alv ei tuota valtioole senttiäkän, koska yritys saa sen vähentää arvonlisäveroilmoituksestaan. Jos tarkoitat 23 prosentin lähdeveroa palkasta, kutsu sitä lähdeveroksi.
Arvonlisäverokäytännöt ovat sekavia ja varmaan turhauttaviakin. Itsekin mietin juuri onko luentopalkkioni arvonlisäverollista vai ei.
Mutta en usko, että pystytään huomioimaan kaikki vähätuloiset ryhmät lainsäädännössä siten, että alv ja muut tasaverot eivät koskisi juuri heitä eniten (ruoka, lääkkeet, terveydenhoito jne). Köyhiä ja pienituloisia on kertakaikkiaan niin monenlaisia ja eri syistä. Parhaiten tämä köyhien, sairaiden jne verotus hoituu pitämällä perustarpeiden verotus mahdollisimman pienenä.
Sen sijaan viihdettä ja vapaa-ajanviettoa voisi verottaa enemmän mielestäni.
Luentopalkkiosi on arvonlisäverollista, jos siitä ei makseta eläkemaksuja, siis jos et tee sitä palkkasuhteessa.
Mikä on nimenomaan se ajatus. ALV-kanta sitten tuon mukaan.
Sekosin omaan näppäryyteeni, ajatus siis lyhyesti että korotetaan ALVia ja poistetaan vastaavasti palkkaveroja. Se että palkoista maksetaan ALVia voisi olla tarpeen jos on eri ALV-kantoja, mutta ajatus siis että vain yksi.
Hymyilyttää tuo Oden saama 8 sivun lausunto arvonlisäverosta. Myös minä lähetin kerran tiedustelun, eikö Helsingin kaupungin rakennuvalvontaviraston pitäisi kertoa kopiokuitissa, mikä on alvin osuus vai onko ylipäänsä hinnassa mukana alvia. Monisivuinen lausunto totesi, että virastoilla voi olla alvillisia ja alvittomia maksuja mutta lopullista kantaa päivänselvään asiaan ei tullut: Jos virastossa on kopiokone, ja ostan siihen kopiokortin helsinkiläisenä tulostaakseni sillä asuntoni pohjapiirustuksen. Se on totta vie arvonlisäveron alaista. Muussa tapauksessa en ymmärrä arvonlisäverotuksesta yhtään mitään. Rakennusvalvontavirasto ei kuitenkaan osaa kirjoittaa kuittia, jossa olisi merkitty sisältääkö maksu veroa vai ei. Verottajan lausunto ilmoitettiin annettavan myös virastolle tiedoksi mutta seuraavallakin kerralla parin vuoden kuluttua kopiokortin kuitti oli edelleen ilman merkintää alv-verosta. No kukapa verottajan koukeroisesta lausunnosta saisikaan mitään tolkkua. Onneksi päätökseni muuttaa pois Suomesta lämpimämpään maahan on jo rauhoittanut sieluani ja voin jättää tämän tsaarinaikaisen kafkalandian hyvillä mielin niille, jotka rakastavat räntäsadetta:)
Periaatteessa noin, mutta onneksi EU:ssa on verokilpailu eikä mikään maa voi enää itse villisti päättää verotuksensa tasosta. Tai voi, mutta sitten taloudellinen toimeliaisuus siirtyy muualle.
Miten siis verotuksen progressio hoidettaisiin? Perustulomallilla vai? Jos yhä suurempi osa verotuksesta olisi kulutuksessa, saadaanko tuloeroja tasattua riittävästi? Vai oletko sitä mieltä ettei niitä tarvitse tasata? Onko tästä laskelmia?
Toinen kysymys: mihin laitetaan arvonlisäverollisuuden kynnys? Jos tilaan naapurin kaivamaan kaivinkoneellaan pihalleni kuopan, ja maksan kulut mukaanlukien hyvän miehen lisää, minun tai naapurin ilmeisesti pitäisi tehdä alv-ilmoitus. Jos kutsun ystäviä talkoisiin, ja ”palkitsen” heidät ruoalla, pitääkö maksaa alv? Jos noista pitää lähteä ilmoittelemaan verottajalle, voi kuoppa jäädä kaivamatta, ja talkoot pitämättä.
Toki sitten ymmärrän että alv-asiat pitää hoitaa, jos naapuri onkin kaivinkoneyrittäjä, tai ”ystäväni” vaikkapa rakentajayrittäjiä.
Tero,
Jos palkitset talkooväen ruualla, maksat arvonlisäveron siinä ruuassa.
Kaikessa verotuksessa pitää pyrkiä a) oikeudenmukaisuuteen, b) yksinkertaisuuteen. Meidän valtti globaalissa kilpailussa on kohtuullisen toimiva ja koulutettu, eli muuntautumiskykyinen, hallintoinfra. Mitä vähemmän työtehoa kuluu vero ym papereiden tulkitsemiseen, sitä enemmän tehoa jää itse työhön. Ja vaihtotase tervehtyy.
Mari Heimala,
No juuri sen taitetun indeksin vuoksi nostaa. Siinä on hntojen paino suuri ja palkkojen pieni. Siksi se reagoi voimakkaasti hintojen nousuun.
Ostan nykyään lomamatkoilta kalliit vaatteet ja vastaavat mukana kulkevat tavarat mieluummin kuin Suomesta.
Sivistysvaltioissa kulutusverot ovat Suomea pienemmät. Siellä ei ymmärrettäisi että ihmisten täytyy pelkän veronmaksun vuoksi maksaa korkeampia hintoja erilaisista hyödykkeistä ja palveluista.
Rakennusalan käännetty alv -uudistus on sekavuudessaan katastrofi. Lisäksi olen aika skeptinen sen toimivuudesta harmaan talouden torjunnassa.
Terveydenhuoltopalvelujen siirtyminen EDES 0% alv-kantaan sisältää näin yksityishammaslääkärin näkökulmasta kohtuuttoman poliittisen riskin. Vaikka se nyt oikeuttaisi vähentämään tuotantopanoksiin sisältyvän arvonlisäveron, olisi vain ajan kysymys, milloin tuota nollaverokantaa alettaisiin nostaa. Tuohon silmukkaan ei päätä kannata pistää. Jos nimenomaan tästä asiasta on suuri huoli, alentakaa terveydenhuollon merkittävimpien tuotantopanoksien (lääkinnälliset laitteet ja tarvikkeet) arvonlisäveroa. Lopputulos on sama.
Alennettua arvonlisäverokantaa ei Suomi voi soveltaa mihin hyvänsä. Ei esimerkiksi lääkinnällisiin laitteisiin ja tarvikkeisiin. Tämä on EU-lainsäädäntöä.
Jos 8-lapsisen perheen huoltaja maksaa veronsa progression mukaan, hän maksaa ne maksukyvyn mukaan. Jos taas 8-lapsisen perheen huoltaja maksaa suuren osan veroista alvina, se ei huomioi veronmaksukykyä lainkaan. Jos perheen tulot ovat pienet, alv syventää lapsiköyhyyttä.
Kyllä lähtökohdan pitää olla se, että tulojen varassa pystyy elämään. Jos verotus, mitä kautta tahansa, vie tulot siten, että joutuu anelemaan tilalle tulonsiirtoja, sillä on vaikutuksensa motivaatioon, itsetuntoon, tunteeseen elämänhallinnasta. Tiedetään, ettei erinäiset virastot oikein pysy aikatauluissa, ja että niissä asioiminen koetaan alentavaksi.
Tiedetään, että pienimpiin palkkatuloihin tarvitaan jo nyt toimeentulotukea, jotta ihmiset selviävät elinkustannuksistaan. Asumis-ja elinkustannusten hillitseminen vähentäisi asumis- ja toimeentulotuen tarvetta. Olisi äärimmäisen tärkeää esim rakentaa oikeasti edullista asumista, siitä huolimatta, että asia kohtaa vastustusta.
Toki on kurjaa, että suurista tuloista pitäisi maksaa paljon veroja. Ehkä ei olisi kannattanut yksityistää julkista omaisuutta, yrityksiä, jotka tuottivat yhteiseen kassaan tuloja.
Katos, kaikkea sitä oppii. Olen näemmä jättänyt verot maksamatta, tosin kyseinen rikos lienee vanhentunut. Mutta eikös ALVissa ole joku alaraja?
Jos 8-lapsisen perheen todella pystyy yksi huoltaja tuloillaan (siis muilla kuin tarveharkintaisilla sosiaalituilla) elättämään, ne tulot eivät liene aivan pienet. Laimennettuna pitänee paikkansa kahden työssäkäyvän huoltajankin tapauksessa. Progressiivinen palkkaverotus katsoo, että tuossa on ihminen, jolla on paljon maksukykyä, huomioimatta, mitä nettopalkalla pitäisi pystyä kustantamaan.
Se pienituloinen kahdeksan lapsen perhe lienee jo valmiiksi sosiaalitukien varassa, tukien, jotka on sidottu elinkustannuksiin (mm. ALV-tasoon)
Sekä ALV:lla että työn verottamisella on voimakkaita negatiivisia vaikutuksia taloudelle. Se on kuitenkin kaiken verottamisen luonne.
Joten mitäpä sitten verotetaan, jos ei työtä tai ALV:a? Realismin parantamisesksi vielä pitää muistuttaa, että jos työtä ei veroteta, pääomatulojen verottamisestakin lähtee iso osa, samoin yhteisöverosta. Jäljelle jää sitten vain kiinteistövero ja haittaverot. Näilläkö pitäisi kerätä nykyinen verokertymä? Jossei, niin mistä leikataan tuollainen 80 %?
Veronalennuksia pyytäville yksi pyyntö: Kertokaa, millä jäljellejäävä reikä paikataan. Muistetaan vielä, että koulutus ja soster vievät leijonanosan yhteiskunnan verotuloista, joten mikään väsynyt ”vähennetään byrokratiaa” ei tuo kuin prosenttien säästöjä kuluihin.
Jos 8-lapsisen perheen huoltaja pystyy nyt elättämään perheensä työtuloillaan, hänellä pitää olla kohtuullisen hyvät tulot. Poikkeus-ALVien korottaminen yleiseen kantaan nostavat perheen elatuskustannuksia muutamalla prosentilla. Jos tämä ylimääräinen raha käytetään tuloverotuksen keventämiseen (tai sen kiristämisen välttämiseen), tällä vähintäänkin keskituloisella huoltajalla todennäköisesti putoaa verotus (tai jää kiristymättä) euromääräisesti enemmän kuin mitä elinkustannusten muutos vie.
Tuen varassa elävälle 8-lapsisen perheen huoltajalle asia taas on ihan yhdentekevä, koska tukia viritellään sen mukaan, mitä elinkustannukset ovat.
Häviäjät löytyvät muualta; tukea saamattomilla eläkeläisillä todennäköisesti vähän kiristyy taloustilanne, samoin pääomatuloillaan elävillä. Kaikkiaan ALV-kannan yhtenäistäminen kuulostaa suurelta, mutta sen vaikutukset tavallisen ihmisen elämään ovat aika pieniä. Positiivisia vaikutuksia sillä kyllä olisi.
”Arvonlisävero nostaa eläkettä sen indeksisidonnaisuuden vuoksi täysimääräisesti. Eläkeläinen ei arvonlisäverosta kärsi.”
Indeksi on keskiarvojen keskiarvo ja vastaa vain vain indeksin nousua keskimääräisellä kulutuksella eli lähinnä se on keskituloisen indeksi.
Tilaston kuvauksessa ei puhuta mitään eri tuloluokkien kulutuksen profiilien erilaisuuden huomioimisesta etuuksien indeksoinnissa
Kun pienituloisella asumisen osuus kulutuksesta on 70 % luokkaa ja keskituloisella jotain 30 % luokkaa niin asumisen kulujen noususta vain puolet hyvittyy pienituloiselle eläkeläiselle.(Pilkutuksen välttämiseksi tein luvut muistinvaraisesti,mutta joku pilkunviilaaja tarkistanee)
Indeksi toimii suurten tuloerojen yhteydessä sattumanvaraisesti
Indeksi ei huomiomyöskään maksujen tosituvuuden muutoksia esim kun ajokortin uudistamisväli lyhenee niin kulut kasvavat sen ylläpidosta , mutta toistuvuuden lisääminen ei lisää indeksiä.
Voi herranen aika. Jos arvonlisäveroa nostetaan kaiken kultuksen osalta prosenttiyksiköllä, se nostaa kaikkien hyödykkeiden hintaa yhtä paljon. Jopa huonosti painotettu indeksi selviä tästä.
Maataloustuet -2 miljardia
* tavitaan muutama vuosi siirtymäkautta
* oletus osa EU:n tuesta saadaan neuvoteltua jäsenmaksualennuksiksi)
kehitysapu -300 milj
* blaa blaa emme voi blaa laa, kyllä voidaan!
yritystuet
* -1 mrd, koko potti suoraan pääomaveron laskemiseen
TK- yms. maksut
* maksut +50%, leikataan vastaava osuus kuntien tuista pois
työttömyysturva -200 milj
* perutaan se tämänvuotinen korotus
Poliittisestihan tuo on täysin epärealistista, mutta kyllä oikeasti verotusta ja kuluja voidaan säädellä suuntaan taikka toiseen, mikäli haluja vain olisi. Ei globalisaatiokaan pakota meitä laskemaan pääomaverokantaa jos emme halua eikä mikään mahti maailmassa myöskään estä tarttumasta vesuriin ja veronalennustalkoisiin, mikäli poliittista tahtoa siihen löytyisi (ei tietenkään löydy, mutta mikään luonnonlaki ei siis estä jos haluttaisiin näin toimia).
YLE – 300 milj
* vaikka ei taida pyöriä valtion budjetin kautta niin tämä on suoraan kansalaisten verorasituksesta pois
Energiatuki kokonaan pois – 52 milj
RAY – 100 milj
Ansiosidonnainen, valtion maksuosuuden puolitus – 250 milj
No siinä oli jo monta miljardia jotka tulivat ensimmäiseksi mieleen. Tietenkään kaikkia ei voi leikata vuodessa vaan pitäisi ottaa vähän siirtymäaikaa.
Näinhän asia talousteorian mukaan on. Mikä on käytäntö, on sitten toinen kysymys.
Seuraavassa on oleellisesti toisenlainen tapaus: Muistatte, etä joitkain vuosia sitten, olikohan se v. 2006 alkoholiveroa ja samlla viinan hintaa laskettiin roimasti.
Muut elinkustannukset nousivat, mutta alkoholin hinnanalennuksen vuoksi elinkustannusindeksi taisi jopa laskea. Sen vuoksi eläkkeitä ei nostettu ruuan ja vuokrakustannusten nousua vastaavasti, mitä tuttavani, eläkeläispariskunta aivan aiheellisesti valitti. Mitä siihen saattoi muuta todeta kuin että ”ryyppäisitte tekin, niin elintasonne olisi noussut.”
Ihminen tekee työkseen akupunktiota =hoitaa toisia, jotka eivät ole saaneet apua länsimaisesta terveydenhoidosta. maksaa 23% alv. joutuu lisäämään tämän asiakkaan maksamaan hintaan. epäreilua.
Erilaiset verokannat, ja verovapaus, luovat monimutkaisia asetelmia yrittäjän näkökulmasta. Olisi monella tavalla selvempää, ettei erilaisia portaita olisi. Esimerkiksi kirjojen myymistä halutaan tukea edelleen 8% verokannalla. Kustantaja joutuu kuitenkin maksamaan 23% veroa kirjapainon laskun päälle. Tällä oletuksella kustantantan on pakko myydä kirjaa vähintään kolminkertaisella hinnalla (kuin painohinta), saadakseen veronsa maksetuksi.
Jussi
Kustantaja saa rahansa takaisin, vaikka möisi kirjat kirjapainohintaan. Verottaja maksaa rahat suyoraan tilille. Sanomalehtien alv oli nolla, joten ne pääasiallisesti saivat rahaa verottajalta.
Näinhän se menee. Esimerkiksi nyt kun rakennusalalla on siirrytty käännettyyn alviin, alaurakoitsijat maksavat alvin ostamissaan palveluissa ja tuotteissa, mutta eivät laskuta alvia eteenpäin. Verottaja sitten palauttaa jälkikäteen urakoitsijalle tämän liikaa maksaman alv:n. Monille pienille toimijoille alv:n lainaaminen verottajalle voi olla elämän ja kuoleman kysymys. Puhumattakaan puolin ja toisin aiheutuvasta ylimääräisestä byrokratiasta. Ei ollut ihan loppuun asti mietitty uudistus.
Niin että esim. 23+1=24 on ”talous”teoriaa?
Niin kai sitten…
Ääripäiden, hyvätuloisten ja tukien varassa olevien, väliin jää suuri määrä perheitä. Heidän kohdallaan alv-korotukset tarkoittavat yksinkertaisesti mahdollisuutta hankkia vähemmän välttämättömyyshyödykkeitä. Jos aiemmin on saanut kolme purkkia maitoa, alv korotusten jälkeen saa mahdollisesti vain kaksi.
Mitä taas tukia saamattomiin eläkeläisiin tulee, siihen joukkoon kuuluvat myös työikäiset vammautuneet ja sairastuneet. Tällä ryhmällä on usein kotonaan joukko alaikäisiä, kouluikäisiä tai murrosikäisiä kasvamassa. Suunniteltua pienemmät tulot ja suuret terveydenhuoltomenot tuskin kaipaavat alv korotetuksia seurakseen.
Ja ei: sosiaaliturva ei läheskään aina tule ajoissa vastaan vaikeissa ihmisten sairastuessa tai vammautuessa. Toisinaan järjestelmä todellakin toimii surkean huonosti.
Miksi verotuksen pitäisi olla progressiivista? Minulle ei ole koskaan auennut tuo. Jotkut hokevat tuota mantrana, mutta yhtään järjellistä syytä siihen en ole koskaan kuullut. 😉
Välttämättömyyshyödykkeiden arvonlisävero kohdistuu ylisuhteellisesti pienituloisiin työmarkkinoilta toimeentulonsa saaviin ihmisiin. Näillä ei ole indeksien antamaa turvaa toimeentulolleen. Heille pitäisi luoda kokonaan uusi tukijärjestelmä, jos näiden hyödykkeiden arvonlisäveroa halutaan nostaa.
Vastaus: Oikeusvaltiossa veroja peritään ainoastaan veronmaksukyvyn mukaan.
Suomessa liiketoiminta on alv:n alaista, kun vuosiliikevaihto ylittää 8500 eur (mikä on EU:n matalimpia). Tämän jälkeen on 22500 euroon asti ulottuva huojennusalue, jolla poistetaan veron piiriin joutumisen äkkivaikutus. Vasta alueen yläpäässä maksetaan siis täyden verokannan mukaista alvia.
Osmo on täysin oikeassa siinä, että alennetut verokannat (joita saa olla EU direktiivin mukaan kaksi), aiheuttavat kustannuksia sekä yritykselle että verottajalle. Myöskään tulojakoon ei pidä yrittää vaikutta alv:lla, koska tämä on tehotonta touhua tulonsiirtoihin verrattuna.
Vaikka erilaisten poikkeuksien ja alennettujen verokantojen ongelmat laajalti tunnustetaan, Europpassa vain Tanska soveltaa yhden verokannan mallia (Ruotsissakin on kolme: 25, 12 ja 6%).
Uudessa Seelannissa on innovatiivinen alv-järjestelmä, jossa vain yksi (15%) verokanta ja hyvin laaja veropohja.
Vihreiden perustulomalli olisi ALV:n palautus.
Otetaan käyttöön 23% ALV kaikelle kulutukselle. Minimitulo jolla suomessa elää ja asuu on noin 1500 /kk. 1500*0.23 = 345 euroa. Tosiasiassa 23% tasainen ALV tarkoittaisi että minimitulon pitäisi olla korkeampi.
Tästä näkökulmasta 400 EUR/kk perustulo olisi vain ALV:n palautus vähätuloisille
Ruotsissa on useita verokantoja. Kaupparuokaan ja – kuluvan vuoden alusta myös ravintolaruokaan – on siellä sovellettu 12 %:n verokantaa yleisen verokannan ollessa 25 %.
Sekä meillä että naapurissamme on siis ymmärretty, että toisiaan korvaavia hyödykkeitä ei ole järkevää verottaa eri verokannalla.