Kattavaan arvonlisäveroon

Olen tul­lut pik­ku­hil­jaa sil­le kan­nal­le, että arvon­li­sä­ve­ro tuli­si kehit­tää kai­ken kulu­tuk­sen kat­ta­vak­si verok­si. Eri­lai­sil­la vero­kan­noil­la ja arvon­li­sä­ve­rot­to­muu­del­la ollaan tuke­vi­naan hyviä asioi­ta, mut­ta tuki valuu pahas­ti ohi koh­teen. Jos halu­taan tukea hyviä asioi­ta, kan­nat­taa tukea nii­tä suo­raan. Köy­hiä tue­taan par­hai­ten tulo­ve­ron ja tulon­siir­to­jen puo­lel­la, ei arvai­le­mal­la, mihin­kä köy­hä rahan­sa käyt­tää. En ymmär­rä, mik­si vir­voi­tus­juo­mia ja makei­sia nyt esi­mer­kik­si pitää tukea alem­mal­la arvon­li­sä­ve­rol­la.Perus­tei­ta alem­mal­le arvon­li­sä­ve­rol­le tulee mie­les­tä­ni oikeu­den­mu­kai­suu­den sijas­ta talous­teo­rias­ta. Alem­paa vero­kan­taa voi perus­tel­la sil­lä, että kor­kea vero­kii­la kulut­ta­jan ja tuot­ta­jan välil­lä tuot­taa hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­ja (hen­ki­lö­koh­tai­set pal­ve­lut, kil­pai­li­ja­na vero­ton itse­pal­ve­lu) tai että vero­kii­la pahen­taa hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, joka syn­tyy sii­tä, että tuo­te, jon­ka mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat lähel­lä nol­laa (esim sisäl­tö­tuo­tan­to, rau­ta­tiet) jou­du­taan hin­noit­te­le­maan niin, että kiin­teät kus­tan­nuk­set saa­daan takaisin.

Arvon­li­sä­ve­rot­to­muus ja eri­lai­set arvon­li­sä­ve­ro­kan­nat aiheut­ta­vat tavat­to­man pal­jon tul­kin­taon­gel­mia. Itse jou­duin kysy­mään vero­hal­lin­nol­ta, onko eräs toi­mek­sian­to­ni arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta vai ei. Sain kah­dek­san sivua pit­kän vas­tauk­sen, joka pää­tyi sii­hen, ettei voi­da var­muu­del­la sanoa. Yrit­tä­jän oikeus­tur­va on täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa aika heiveröinen.

Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen arvon­li­sä­ve­rot­to­muus kuu­los­taa noi­den toi­min­to­jen tuel­ta, mut­ta alan kus­tan­nuk­set eivät kas­vai­si, jos näil­le toi­min­noil­le lät­käis­täi­siin yhdek­sän pro­sen­tin arvon­li­sä­ve­ro. Kun toi­min­ta on arvon­li­sä­ve­ro­ton­ta, ostoi­hin sisäl­ty­vää pii­le­vää arvon­li­sä­ve­roa (yleen­sä 23%) ei tie­ten­kään saa vähen­tää.  Asia oli­si toi­nen, jos toi­min­ta oli­si arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta ja vero­pro­sent­ti oli­si nol­la, kuten oli leh­tien tilaus­mak­suil­la. Toi­min­nan verot­to­muus mut­ta väli­pa­nos­ten verol­li­suus aiheut­taa vää­ris­ty­mää vaik­ka­pa yksi­tyis­ten van­hain­ko­tien toi­min­taan. Nii­den kan­nat­taa teh­dä itse mah­dol­li­sim­man pal­jon ja ostaa mah­dol­li­sim­man vähän. Ostet­tuun pul­laan sisäl­tyy arvon­li­sä­ve­ro mut­ta itse lei­vot­tuun pul­laan ei sisälly.

Free­lance-kir­joit­ta­jia arvon­li­sä­ve­rot­to­muus sor­taa, kos­ka he menet­tä­vät väli­pa­nos­ten vähennysoikeuden.Koska osta­ja (leh­ti) on arvon­li­sä­ve­rol­li­nen, las­ku­tuk­seen sisäl­ty­väl­lä verol­la ei ole mitään merkitystä.

On aivan pirul­lis­ta, jos osa toi­min­nois­ta on arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta ja osa ei. Miten osto­jen vähen­nys­kel­poi­suus? Itsel­lä­ni kolum­nit ovat verot­to­mia ja luen­not verol­li­sia. Miten jaan tie­to­ko­neen ja print­te­rin väri­ka­set­tien han­kin­taan sisäl­ty­vän arvon­li­sä­ve­ron? Tai jos van­hain­ko­dis­sa on kup­pi­la (ymmär­tääk­se­ni arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta?) ja talon säh­kö­las­kuun sisäl­tyy arvon­li­sä­ve­roa, kuin­ka suu­ri osa säh­kö ja läm­mi­tys­ku­lu­jen arvon­li­sä­ve­ros­ta on vähennyskelpoista.

Asia oli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa, jos kaik­ki oli­si verollista.Vielä yksin­ker­tai­sem­paa oli­si, jos oli­si vain yksi vero­kan­ta, kuten Ruot­sis­sa ja Tanskassa.

49 vastausta artikkeliin “Kattavaan arvonlisäveroon”

  1. Free­lance-kir­joit­ta­jia arvon­li­sä­ve­rot­to­muus sor­taa, kos­ka he menet­tä­vät väi­pa­nos­ten vähennysoikeuden.Koska osta­ja (leh­ti) on arvon­li­sä­ve­rol­li­nen, las­ku­tuk­seen sisäl­ty­väl­lä verol­la ei ole mitään merkitystä. 

    Tuos­ta jäl­kim­mäi­sen lauseen syys­tä leh­tiyh­tiöil­le onkin käy­tän­nös­sä ihan OK että työs­tä las­ku­te­taan arvon­li­sä­ve­rol­li­se­na. Las­kuun sit­ten vaan lai­te­taan, että “artik­ke­lin tuot­ta­mi­nen” tai “toi­mi­tus­työ”. Työ­hän on arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta, jul­kai­suoi­keuk­sien myyn­ti ei. Jos verot­ta­ja jos­kus äläh­tää, että alv:t on nyt las­ku­tet­tu perus­teet­to­mas­ti, he var­maan ovat sit­ten val­miit myös palaut­ta­maan rahat.

  2. Kyl­lä Osmo­kin tie­tys­ti tie­tää erit­täin hyvin mik­si on eri­lai­sia arvon­li­sä­ve­ro­kan­to­ja: ne ovat oivia peli­nap­pu­loi­ta poliit­ti­ses­sa pelis­sä, popu­lis­teil­le erityisesti. 

    Kan­nat­ta­mal­la jon­kin alan arvon­li­sä­ve­ron las­kua voi osoit­taa kan­nat­ta­van­sa jotain hyvää asiaa–kun samal­la unoh­taa a) että jos­tain muu­al­ta ne rahat on kerät­tä­vä ja b) että muu­tok­sel­la on monia epä­suo­ria seu­rauk­sia, jot­ka voi­vat olla itse alal­le­kin haitallisia.

    Onko täl­lä yhdel­lä vero­kan­nal­la mitään edel­lyk­siä men­nä läpi eduskunnassa?

  3. Olen perus­tel­lut itsel­le­ni musiik­ki­pal­ve­lui­den arvon­li­sä­ve­rot­to­muut­ta myös sil­lä, että alaa­ni vai­vaa kroo­ni­ses­ti pimeä työ ja vero­jen ja sivu­ku­lu­jen kier­tä­mi­nen. 23% alv pois­tai­si mark­ki­noil­ta vii­mei­set­kin las­kul­la hää­keik­ko­ja teke­vät bändit.

    Toki nykyi­nen­kin jär­jes­te­ly luo hupai­sia tilan­tei­ta. Itse usein sekä soi­tan että mik­saan. Ääni­suun­nit­te­lun alv on 23% ja soi­ton siis 0%. Mikä osuus työs­ken­te­lys­tä on soit­toa ja mikä mik­saa­mis­ta? Yllät­täen mie­li tekee mää­ri­tel­lä suu­rem­pi osa työs­tä luo­vak­si “soit­ta­mi­sek­si”. Entä jos hei­lut­te­lee mik­saus­pöy­dän liu­ku­ja ryt­mis­sä musii­kin vai­hei­den mukai­ses­ti? Eikö se ole soit­ta­mis­ta, jos se vai­kut­taa rat­kai­se­vas­ti kuul­ta­vaan lopputulokseen?

    Ehkä alem­paa alv-tasoa voi­si kui­ten­kin har­ki­ta työ­pai­not­tei­sil­le pal­ve­lua­loil­le, jois­sa alv-vähen­net­tä­vien han­kin­to­jen osuus on sel­väs­ti pie­nem­pi? Pal­ve­lua­lo­jen vero­kii­laa oli­si kui­ten­kin muka­va pienentää.

  4. Täs­sä, kuten yleen­sä arvon­li­sä­ve­roa käsi­tel­täes­sä, unoh­de­taan todel­la vähä­va­rai­set. Hen­ki­lö naut­tii elä­ket­tä, niin pien­tä, ettei veroa sii­tä peri­tä (joten vero­vä­hen­nyk­set eivät vai­ku­ta asi­aan), mut­ta kui­ten­kaan ei toi­meen­tu­lo­tu­keen oikeut­ta­vaa. Elä­ket­tä koro­te­taan vuo­sit­tain indek­si­muu­tok­sen vuok­si muu­ta­mal­la eurol­la. ALV:in koro­tus iskee täy­si­mää­räi­se­nä, kos­ka kaik­ki tulot mene­vät perus­tar­pei­siin (ruo­kaan, asu­mi­seen ym.). Tätä eivät hyvin toi­meen­tu­le­vat kan­san­edus­ta­jat usein­kaan ymmärrä.

    1. Arvon­li­sä­ve­ro nos­taa elä­ket­tä sen indek­si­si­don­nai­suu­den vuok­si täy­si­mää­räi­ses­ti. Elä­ke­läi­nen ei arvon­li­sä­ve­ros­ta kärsi.

  5. Arvon­li­sän verot­ta­mi­nen on yhtä per­sees­tä kuin työn verot­ta­mi­nen. Se joh­taa sii­hen, että ammat­ti­lai­sel­le ei kan­na­ta mak­saa vaan teh­dä itse.

    Ja koko län­si­mai­nen hyvin­voin­ti poh­jaa sii­hen, että eri­kois­tu­taan ja käy­te­tään osaa­jia ja ammat­ti­lai­sia. Kun minä kor­jaan auto­ni itse hävi­ää kaik­ki muut pait­si minä.

  6. Kai­kes­sa lain­sää­dän­nös­sä pykä­lä­vii­dak­koa voi­si vähen­tää. Yksin­ker­tai­sia lake­ja kii­tos, ja ilman epä­jat­ku­via sau­ma­koh­tia, jot­ka vain vää­ris­tä­vät toi­min­taa ja hou­kut­te­le­vat sään­tö­jen kiertämiseen.

  7. Eikö kulu­tus­ve­ro voi­si olla kulut­ta­jil­la progres­sii­vi­nen? Sil­loin kaik­ki hyö­dyk­keet oli­si­vat verot­to­mia “kau­pas­sa”. Vuo­den lopul­la jokai­nen ilmoit­tai­si veroil­moi­tuk­ses­saan tulot mii­nus sääs­töt ja mak­sai­si lopus­ta progres­sii­vis­ta, myö­häis­tet­tyä alvia. 

    Täl­lai­nen vero­tus suun­tai­si käyt­täy­ty­mis­tä voi­mak­kaas­ti sääs­tä­mi­sen suun­taan ja eri­tyi­ses­ti kers­ka­ku­lu­tus vähenisi. 

    Mihin sit­ten sääs­töt meni­si­vät? Seu­rai­si­ko kysyn­tä­la­ma? Hidas­tui­si­ko tek­nii­kan kehi­tyk­sen vauh­ti, joka perus­tuu rik­kai­siin edelläkulkijoihin?

    En tie­dä, mut­ta aina­kin täl­lai­nen vero­tuk­sen uudis­tus oli­si help­po selit­tää veroa­la­mai­sil­le eli sen toteut­ta­mi­nen oli­si mah­dol­li­suuk­sien rajois­sa, jos se hyväk­si havaittaisiin.

  8. Asia oli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa, jos kaik­ki oli­si verollista”

    Tai vero­ton­ta. Mut­ta sit­ten­hän kaik­kia hyviä asioi­ta pitäi­si edis­tää ihan oikeas­ti omas­ta pus­sis­ta, eikä kaik­kien mui­den pus­sis­ta. Ja mihin jou­tui­si­vat 8‑sivuisten vas­taus­ten kir­joit­te­li­jat vero­vi­ras­tos­ta? Oikei­siin töhin?

    Ja vii­sas­te­li­joil­le todet­ta­koon, että viit­taan täs­sä OS:n tavoin nime­no­maan arvon­li­sä­ve­roon. Olkoon­kin että olen sitä miel­tä, että myös tulo­ve­rois­ta tuli­si pyr­kiä eroon.

  9. Tuon peri­aat­teen (sama vero kaikelle)pitäisi olla koko jär­jes­tel­män perus­pe­ri­aa­te. Kun alv-uudis­tuk­sen aikaan olin val­tion hal­lin­nos­sa, ja omal­ta alal­ta­ni oli pai­nei­ta yrit­tää saa­da veron alen­nuk­sia tie­tyil­le tuot­teil­le, val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­het kyl­lä pon­nis­te­li­vat tar­mok­kaas­ti täl­lai­sia pyrin­tö­jä vas­taan. He selit­ti­vät juu­ri sitä, että jos val­tio halu­aa tukea jotain toi­min­taa, se on teh­tä­vä muul­la taval­la, suo­ra­na tuke­na. Ilmei­ses­ti tämä vas­tus­tus mur­re­taan yhä useam­min popu­lis­ti­sen poliit­ti­sen pai­naan voimalla.

  10. Tulo­ve­ro­ja voi kier­tää, useim­pien arkios­tos­ten arvon­li­sä­ve­ro­ja ei. Arvon­li­sä­ve­roon pai­not­tu­va vero­tus oli­si toi­vot­ta­vaa, mut­ta progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen puo­les­ta­pu­hu­jat pitäi­si saa­da vakuut­tu­maan sii­tä, että rahat todel­la käy­tet­täi­siin eri­tyi­ses­ti köy­hien hyväksi.

  11. Ei nyt lii­ty asi­aan lain­kaan, mut­ta mik­sei Koti­mais­ten kiel­ten tut­ki­mus­kes­kus voi jul­kais­ta sana­kir­jo­jaan ilmai­sek­si sähköisenä?
    Vero­ra­hoil­la­han kai nekin tuo­te­taan ja fyy­si­siä ver­sioi­ta voi sil­ti vie­dä myy­dä kou­luil­le ja kir­jas­toil­le ja mik­sei yksityisillekin.

  12. Han­nu Oska­la: Ehkä alem­paa alv-tasoa voi­si kui­ten­kin har­ki­ta työ­pai­not­tei­sil­le pal­ve­lua­loil­le, jois­sa alv-vähen­net­tä­vien han­kin­to­jen osuus on sel­väs­ti pie­nem­pi? Pal­ve­lua­lo­jen vero­kii­laa oli­si kui­ten­kin muka­va pienentää.

    Venaa kun nos­tan jalat tuke­vas­ti ilmaan. Noin. Ode ole tätä oikein ennen­kään osta­nut, mut­ta ei se estä kaupppaamasta.

    Kor­va­taan tulo­ve­ro ALVil­la. Eli pal­kas­ta mak­se­taan ALVia. Jos sinul­le mak­se­taan mik­saa­ja­na nyt vaik­ka­pa 1000 euroa jos­ta mak­sat sit­ten verot, niin jat­kos­sa niin että että sinul­le mak­se­taan 1000 euroa + ALV jon­ka mak­saa työ­nan­ta­ja. Ja on siis vaan yksi ALV-taso. Tämän jäl­keen ei ole mitään mer­ki­tys­tä onko lop­pu­tuot­teen myy­jän osta­ma väli­pa­nos sun työ vai miksauspöytä.

    Progres­sio? No peri­tään vaik­ka tupla-ALV jon­kun tulo­ra­jan jäl­keen. Ja/tai palau­te­taan osa kerä­tys­tä ALVis­ta nimik­keel­lä perus­ve­ron­pa­lau­tus, esim. noin 500€/kk, ja nyt kun asi­aa ajat­te­len niin ehkä sil­lä voi­si kor­va­ta sosiaalitukia.

    1. Ei osta nyt­kään. Jos nyt oikeas­ti tar­koi­tat arvon­li­sä­ve­roa, niin yri­tyk­sen pal­kas­ta mak­sa­ma alv ei tuo­ta val­tioo­le sent­tiä­kän, kos­ka yri­tys saa sen vähen­tää arvon­li­sä­ve­roil­moi­tuk­ses­taan. Jos tar­koi­tat 23 pro­sen­tin läh­de­ve­roa pal­kas­ta, kut­su sitä lähdeveroksi.

  13. Arvon­li­sä­ve­ro­käy­tän­nöt ovat seka­via ja var­maan tur­haut­ta­via­kin. Itse­kin mie­tin juu­ri onko luen­to­palk­kio­ni arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta vai ei.

    Mut­ta en usko, että pys­ty­tään huo­mioi­maan kaik­ki vähä­tu­loi­set ryh­mät lain­sää­dän­nös­sä siten, että alv ja muut tasa­ve­rot eivät kos­ki­si juu­ri hei­tä eni­ten (ruo­ka, lääk­keet, ter­vey­den­hoi­to jne). Köy­hiä ja pie­ni­tu­loi­sia on ker­ta­kaik­ki­aan niin monen­lai­sia ja eri syis­tä. Par­hai­ten tämä köy­hien, sai­rai­den jne vero­tus hoi­tuu pitä­mäl­lä perus­tar­pei­den vero­tus mah­dol­li­sim­man pienenä.

    Sen sijaan viih­det­tä ja vapaa-ajan­viet­toa voi­si verot­taa enem­män mielestäni.

    1. Luen­to­palk­kio­si on arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta, jos sii­tä ei mak­se­ta elä­ke­mak­su­ja, siis jos et tee sitä palkkasuhteessa.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei osta nyt­kään. Jos nyt oikeas­ti tar­koi­tat arvon­li­sä­ve­roa, niin yri­tyk­sen pal­kas­ta mak­sa­ma alv ei tuo­ta val­tioo­le sent­tiä­kän, kos­ka yri­tys saa sen vähen­tää arvonlisäveroilmoituksestaan. 

    Mikä on nime­no­maan se aja­tus. ALV-kan­ta sit­ten tuon mukaan.

  15. Seko­sin omaan näp­pä­ryy­tee­ni, aja­tus siis lyhyes­ti että koro­te­taan ALVia ja pois­te­taan vas­taa­vas­ti palk­ka­ve­ro­ja. Se että pal­kois­ta mak­se­taan ALVia voi­si olla tar­peen jos on eri ALV-kan­to­ja, mut­ta aja­tus siis että vain yksi.

  16. Hymyi­lyt­tää tuo Oden saa­ma 8 sivun lausun­to arvon­li­sä­ve­ros­ta. Myös minä lähe­tin ker­ran tie­dus­te­lun, eikö Hel­sin­gin kau­pun­gin raken­nu­val­von­ta­vi­ras­ton pitäi­si ker­toa kopio­kui­tis­sa, mikä on alvin osuus vai onko yli­pään­sä hin­nas­sa muka­na alvia. Moni­si­vui­nen lausun­to tote­si, että viras­toil­la voi olla alvil­li­sia ja alvit­to­mia mak­su­ja mut­ta lopul­lis­ta kan­taa päi­vän­sel­vään asi­aan ei tul­lut: Jos viras­tos­sa on kopio­ko­ne, ja ostan sii­hen kopio­kor­tin hel­sin­ki­läi­se­nä tulos­taak­se­ni sil­lä asun­to­ni poh­ja­pii­rus­tuk­sen. Se on tot­ta vie arvon­li­sä­ve­ron alais­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa en ymmär­rä arvon­li­sä­ve­ro­tuk­ses­ta yhtään mitään. Raken­nus­val­von­ta­vi­ras­to ei kui­ten­kaan osaa kir­joit­taa kuit­tia, jos­sa oli­si mer­kit­ty sisäl­tää­kö mak­su veroa vai ei. Verot­ta­jan lausun­to ilmoi­tet­tiin annet­ta­van myös viras­tol­le tie­dok­si mut­ta seu­raa­val­la­kin ker­ral­la parin vuo­den kulut­tua kopio­kor­tin kuit­ti oli edel­leen ilman mer­kin­tää alv-veros­ta. No kuka­pa verot­ta­jan kou­ke­roi­ses­ta lausun­nos­ta sai­si­kaan mitään tolk­kua. Onnek­si pää­tök­se­ni muut­taa pois Suo­mes­ta läm­pi­mäm­pään maa­han on jo rau­hoit­ta­nut sie­lua­ni ja voin jät­tää tämän tsaa­rin­ai­kai­sen kaf­ka­lan­dian hyvil­lä mie­lin niil­le, jot­ka rakas­ta­vat räntäsadetta:)

  17. Turk­ka Lou­e­ka­ri:
    Tulo­ve­ro­ja voi kier­tää, useim­pien arkios­tos­ten arvon­li­sä­ve­ro­ja ei…

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta onnek­si EU:ssa on vero­kil­pai­lu eikä mikään maa voi enää itse vil­lis­ti päät­tää vero­tuk­sen­sa tasos­ta. Tai voi, mut­ta sit­ten talou­del­li­nen toi­me­liai­suus siir­tyy muualle.

  18. Miten siis vero­tuk­sen progres­sio hoi­det­tai­siin? Perus­tu­lo­mal­lil­la vai? Jos yhä suu­rem­pi osa vero­tuk­ses­ta oli­si kulu­tuk­ses­sa, saa­daan­ko tuloe­ro­ja tasat­tua riit­tä­väs­ti? Vai olet­ko sitä miel­tä ettei nii­tä tar­vit­se tasa­ta? Onko täs­tä laskelmia?

    Toi­nen kysy­mys: mihin lai­te­taan arvon­li­sä­ve­rol­li­suu­den kyn­nys? Jos tilaan naa­pu­rin kai­va­maan kai­vin­ko­neel­laan pihal­le­ni kuo­pan, ja mak­san kulut mukaan­lu­kien hyvän mie­hen lisää, minun tai naa­pu­rin ilmei­ses­ti pitäi­si teh­dä alv-ilmoi­tus. Jos kut­sun ystä­viä tal­koi­siin, ja “pal­kit­sen” hei­dät ruo­al­la, pitää­kö mak­saa alv? Jos nois­ta pitää läh­teä ilmoit­te­le­maan verot­ta­jal­le, voi kuop­pa jää­dä kai­va­mat­ta, ja tal­koot pitämättä.

    Toki sit­ten ymmär­rän että alv-asiat pitää hoi­taa, jos naa­pu­ri onkin kai­vin­ko­ney­rit­tä­jä, tai “ystä­vä­ni” vaik­ka­pa rakentajayrittäjiä.

  19. Kai­kes­sa vero­tuk­ses­sa pitää pyr­kiä a) oikeu­den­mu­kai­suu­teen, b) yksin­ker­tai­suu­teen. Mei­dän valt­ti glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa on koh­tuul­li­sen toi­mi­va ja kou­lu­tet­tu, eli muun­tau­tu­mis­ky­kyi­nen, hal­lin­toin­fra. Mitä vähem­män työ­te­hoa kuluu vero ym pape­rei­den tul­kit­se­mi­seen, sitä enem­män tehoa jää itse työ­hön. Ja vaih­to­ta­se tervehtyy.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Arvon­li­sä­ve­ro nos­taa elä­ket­tä sen indek­si­si­don­nai­suu­den vuok­si täy­si­mää­räi­ses­ti. Elä­ke­läi­nen ei arvon­li­sä­ve­ros­ta kärsi.

    Tai­tet­tu indek­si. Ei muu­ten nosta. 

    1. Mari Hei­ma­la,
      No juu­ri sen tai­te­tun indek­sin vuok­si nos­taa. Sii­nä on hnto­jen pai­no suu­ri ja palk­ko­jen pie­ni. Sik­si se rea­goi voi­mak­kaas­ti hin­to­jen nousuun.

  21. Ostan nyky­ään loma­mat­koil­ta kal­liit vaat­teet ja vas­taa­vat muka­na kul­ke­vat tava­rat mie­luum­min kuin Suomesta.

    Sivis­tys­val­tiois­sa kulu­tus­ve­rot ovat Suo­mea pie­nem­mät. Siel­lä ei ymmär­ret­täi­si että ihmis­ten täy­tyy pel­kän veron­mak­sun vuok­si mak­saa kor­keam­pia hin­to­ja eri­lai­sis­ta hyö­dyk­keis­tä ja palveluista.

  22. Raken­nusa­lan kään­net­ty alv ‑uudis­tus on seka­vuu­des­saan kata­stro­fi. Lisäk­si olen aika skep­ti­nen sen toi­mi­vuu­des­ta har­maan talou­den torjunnassa.

  23. Ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lu­jen siir­ty­mi­nen EDES 0% alv-kan­taan sisäl­tää näin yksi­tyis­ham­mas­lää­kä­rin näkö­kul­mas­ta koh­tuut­to­man poliit­ti­sen ris­kin. Vaik­ka se nyt oikeut­tai­si vähen­tä­mään tuo­tan­to­pa­nok­siin sisäl­ty­vän arvon­li­sä­ve­ron, oli­si vain ajan kysy­mys, mil­loin tuo­ta nol­la­ve­ro­kan­taa alet­tai­siin nos­taa. Tuo­hon sil­muk­kaan ei pää­tä kan­na­ta pis­tää. Jos nime­no­maan täs­tä asias­ta on suu­ri huo­li, alen­ta­kaa ter­vey­den­huol­lon mer­kit­tä­vim­pien tuo­tan­to­pa­nok­sien (lää­kin­näl­li­set lait­teet ja tar­vik­keet) arvon­li­sä­ve­roa. Lop­pu­tu­los on sama.

    1. Alen­net­tua arvon­li­sä­ve­ro­kan­taa ei Suo­mi voi sovel­taa mihin hyvän­sä. Ei esi­mer­kik­si lää­kin­näl­li­siin lait­tei­siin ja tar­vik­kei­siin. Tämä on EU-lainsäädäntöä.

  24. Jos 8‑lapsisen per­heen huol­ta­ja mak­saa veron­sa progres­sion mukaan, hän mak­saa ne mak­su­ky­vyn mukaan. Jos taas 8‑lapsisen per­heen huol­ta­ja mak­saa suu­ren osan verois­ta alvi­na, se ei huo­mioi veron­mak­su­ky­kyä lain­kaan. Jos per­heen tulot ovat pie­net, alv syven­tää lapsiköyhyyttä. 

    Kyl­lä läh­tö­koh­dan pitää olla se, että tulo­jen varas­sa pys­tyy elä­mään. Jos vero­tus, mitä kaut­ta tahan­sa, vie tulot siten, että jou­tuu ane­le­maan tilal­le tulon­siir­to­ja, sil­lä on vai­ku­tuk­sen­sa moti­vaa­tioon, itse­tun­toon, tun­tee­seen elä­män­hal­lin­nas­ta. Tie­de­tään, ettei eri­näi­set viras­tot oikein pysy aika­tau­luis­sa, ja että niis­sä asioi­mi­nen koe­taan alentavaksi. 

    Tie­de­tään, että pie­nim­piin palk­ka­tu­loi­hin tar­vi­taan jo nyt toi­meen­tu­lo­tu­kea, jot­ta ihmi­set sel­viä­vät elin­kus­tan­nuk­sis­taan. Asu­mis-ja elin­kus­tan­nus­ten hil­lit­se­mi­nen vähen­täi­si asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tuen tar­vet­ta. Oli­si äärim­mäi­sen tär­ke­ää esim raken­taa oikeas­ti edul­lis­ta asu­mis­ta, sii­tä huo­li­mat­ta, että asia koh­taa vastustusta. 

    Toki on kur­jaa, että suu­ris­ta tulois­ta pitäi­si mak­saa pal­jon vero­ja. Ehkä ei oli­si kan­nat­ta­nut yksi­tyis­tää jul­kis­ta omai­suut­ta, yri­tyk­siä, jot­ka tuot­ti­vat yhtei­seen kas­saan tuloja.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Luen­to­palk­kio­si on arvon­li­sä­ve­rol­lis­ta, jos sii­tä ei mak­se­ta elä­ke­mak­su­ja, siis jos et tee sitä palkkasuhteessa.

    Katos, kaik­kea sitä oppii. Olen näem­mä jät­tä­nyt verot mak­sa­mat­ta, tosin kysei­nen rikos lie­nee van­hen­tu­nut. Mut­ta eikös ALVis­sa ole joku alaraja?

  26. tuli vain mie­leen:
    Jos 8‑lapsisen per­heen huol­ta­ja mak­saa veron­sa progres­sion mukaan, hän mak­saa ne mak­su­ky­vyn mukaan. Jos taas 8‑lapsisen per­heen huol­ta­ja mak­saa suu­ren osan verois­ta alvi­na, se ei huo­mioi veron­mak­su­ky­kyä lain­kaan. Jos per­heen tulot ovat pie­net, alv syven­tää lapsiköyhyyttä. 

    Jos 8‑lapsisen per­heen todel­la pys­tyy yksi huol­ta­ja tuloil­laan (siis muil­la kuin tar­ve­har­kin­tai­sil­la sosi­aa­li­tuil­la) elät­tä­mään, ne tulot eivät lie­ne aivan pie­net. Lai­men­net­tu­na pitä­nee paik­kan­sa kah­den työs­sä­käy­vän huol­ta­jan­kin tapauk­ses­sa. Progres­sii­vi­nen palk­ka­ve­ro­tus kat­soo, että tuos­sa on ihmi­nen, jol­la on pal­jon mak­su­ky­kyä, huo­mioi­mat­ta, mitä net­to­pal­kal­la pitäi­si pys­tyä kustantamaan. 

    Se pie­ni­tu­loi­nen kah­dek­san lap­sen per­he lie­nee jo val­miik­si sosi­aa­li­tu­kien varas­sa, tukien, jot­ka on sidot­tu elin­kus­tan­nuk­siin (mm. ALV-tasoon)

  27. nimet­tä:
    Arvon­li­sän verot­ta­mi­nen on yhtä per­sees­tä kuin työn verot­ta­mi­nen. Se joh­taa sii­hen, että ammat­ti­lai­sel­le ei kan­na­ta mak­saa vaan teh­dä itse.

    Ja koko län­si­mai­nen hyvin­voin­ti poh­jaa sii­hen, että eri­kois­tu­taan ja käy­te­tään osaa­jia ja ammat­ti­lai­sia. Kun minä kor­jaan auto­ni itse hävi­ää kaik­ki muut pait­si minä.

    Sekä ALV:lla että työn verot­ta­mi­sel­la on voi­mak­kai­ta nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia talou­del­le. Se on kui­ten­kin kai­ken verot­ta­mi­sen luonne.

    Joten mitä­pä sit­ten vero­te­taan, jos ei työ­tä tai ALV:a? Rea­lis­min paran­ta­mi­sesk­si vie­lä pitää muis­tut­taa, että jos työ­tä ei vero­te­ta, pää­oma­tu­lo­jen verot­ta­mi­ses­ta­kin läh­tee iso osa, samoin yhtei­sö­ve­ros­ta. Jäl­jel­le jää sit­ten vain kiin­teis­tö­ve­ro ja hait­ta­ve­rot. Näil­lä­kö pitäi­si kerä­tä nykyi­nen vero­ker­ty­mä? Jos­sei, niin mis­tä lei­ka­taan tuol­lai­nen 80 %?

    Veron­alen­nuk­sia pyy­tä­vil­le yksi pyyn­tö: Ker­to­kaa, mil­lä jäl­jel­le­jää­vä rei­kä pai­ka­taan. Muis­te­taan vie­lä, että kou­lu­tus ja sos­ter vie­vät lei­jo­nan­osan yhteis­kun­nan vero­tu­lois­ta, joten mikään väsy­nyt “vähen­ne­tään byro­kra­ti­aa” ei tuo kuin pro­sent­tien sääs­tö­jä kuluihin.

  28. tuli vain mie­leen:
    Jos 8‑lapsisen per­heen huol­ta­ja mak­saa veron­sa progres­sion mukaan, hän mak­saa ne mak­su­ky­vyn mukaan. Jos taas 8‑lapsisen per­heen huol­ta­ja mak­saa suu­ren osan verois­ta alvi­na, se ei huo­mioi veron­mak­su­ky­kyä lain­kaan. Jos per­heen tulot ovat pie­net, alv syven­tää lapsiköyhyyttä. 

    Jos 8‑lapsisen per­heen huol­ta­ja pys­tyy nyt elät­tä­mään per­heen­sä työ­tu­loil­laan, hänel­lä pitää olla koh­tuul­li­sen hyvät tulot. Poik­keus-ALVien korot­ta­mi­nen ylei­seen kan­taan nos­ta­vat per­heen ela­tus­kus­tan­nuk­sia muu­ta­mal­la pro­sen­til­la. Jos tämä yli­mää­räi­nen raha käy­te­tään tulo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­seen (tai sen kiris­tä­mi­sen vält­tä­mi­seen), täl­lä vähin­tään­kin kes­ki­tu­loi­sel­la huol­ta­jal­la toden­nä­köi­ses­ti puto­aa vero­tus (tai jää kiris­ty­mät­tä) euro­mää­räi­ses­ti enem­män kuin mitä elin­kus­tan­nus­ten muu­tos vie.

    Tuen varas­sa elä­väl­le 8‑lapsisen per­heen huol­ta­jal­le asia taas on ihan yhden­te­ke­vä, kos­ka tukia viri­tel­lään sen mukaan, mitä elin­kus­tan­nuk­set ovat.

    Häviä­jät löy­ty­vät muu­al­ta; tukea saa­mat­to­mil­la elä­ke­läi­sil­lä toden­nä­köi­ses­ti vähän kiris­tyy talous­ti­lan­ne, samoin pää­oma­tu­loil­laan elä­vil­lä. Kaik­ki­aan ALV-kan­nan yhte­näis­tä­mi­nen kuu­los­taa suu­rel­ta, mut­ta sen vai­ku­tuk­set taval­li­sen ihmi­sen elä­mään ovat aika pie­niä. Posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia sil­lä kyl­lä olisi.

  29. Arvon­li­sä­ve­ro nos­taa elä­ket­tä sen indek­si­si­don­nai­suu­den vuok­si täy­si­mää­räi­ses­ti. Elä­ke­läi­nen ei arvon­li­sä­ve­ros­ta kärsi.”

    Indek­si on kes­kiar­vo­jen kes­kiar­vo ja vas­taa vain vain indek­sin nousua kes­ki­mää­räi­sel­lä kulu­tuk­sel­la eli lähin­nä se on kes­ki­tu­loi­sen indeksi.

    Tilas­ton kuvauk­ses­sa ei puhu­ta mitään eri tulo­luok­kien kulu­tuk­sen pro­fii­lien eri­lai­suu­den huo­mioi­mi­ses­ta etuuk­sien indeksoinnissa

    Kun pie­ni­tu­loi­sel­la asu­mi­sen osuus kulu­tuk­ses­ta on 70 % luok­kaa ja kes­ki­tu­loi­sel­la jotain 30 % luok­kaa niin asu­mi­sen kulu­jen nousus­ta vain puo­let hyvit­tyy pie­ni­tu­loi­sel­le eläkeläiselle.(Pilkutuksen vält­tä­mi­sek­si tein luvut muistinvaraisesti,mutta joku pil­kun­vii­laa­ja tarkistanee)

    Indek­si toi­mii suur­ten tuloe­ro­jen yhtey­des­sä sattumanvaraisesti

    Indek­si ei huo­mio­myös­kään mak­su­jen tosi­tu­vuu­den muu­tok­sia esim kun ajo­kor­tin uudis­ta­mis­vä­li lyhe­nee niin kulut kas­va­vat sen yllä­pi­dos­ta , mut­ta tois­tu­vuu­den lisää­mi­nen ei lisää indeksiä.

    1. Indek­si on kes­kiar­vo­jen kes­kiar­vo ja vas­taa vain vain indek­sin nousua kes­ki­mää­räi­sel­lä kulu­tuk­sel­la eli lähin­nä se on kes­ki­tu­loi­sen indeksi.

      Voi her­ra­nen aika. Jos arvon­li­sä­ve­roa nos­te­taan kai­ken kul­tuk­sen osal­ta pro­sent­tiyk­si­köl­lä, se nos­taa kaik­kien hyö­dyk­kei­den hin­taa yhtä pal­jon. Jopa huo­nos­ti pai­no­tet­tu indek­si sel­viä tästä.

  30. Vihe­rins­si:
    Veron­alen­nuk­sia pyy­tä­vil­le yksi pyyn­tö: Ker­to­kaa, mil­lä jäl­jel­le­jää­vä rei­kä pai­ka­taan. Muis­te­taan vie­lä, että kou­lu­tus ja sos­ter vie­vät lei­jo­nan­osan yhteis­kun­nan vero­tu­lois­ta, joten mikään väsy­nyt “vähen­ne­tään byro­kra­ti­aa” ei tuo kuin pro­sent­tien sääs­tö­jä kuluihin. 

    Maa­ta­lous­tuet ‑2 miljardia
    * tavi­taan muu­ta­ma vuo­si siirtymäkautta
    * ole­tus osa EU:n tues­ta saa­daan neu­vo­tel­tua jäsenmaksualennuksiksi)

    kehi­tys­a­pu ‑300 milj
    * blaa blaa emme voi blaa laa, kyl­lä voidaan!

    yri­tys­tuet
    * ‑1 mrd, koko pot­ti suo­raan pää­oma­ve­ron laskemiseen

    TK- yms. maksut
    * mak­sut +50%, lei­ka­taan vas­taa­va osuus kun­tien tuis­ta pois

    työt­tö­myys­tur­va ‑200 milj
    * peru­taan se tämän­vuo­ti­nen korotus

    Poliit­ti­ses­ti­han tuo on täy­sin epä­rea­lis­tis­ta, mut­ta kyl­lä oikeas­ti vero­tus­ta ja kulu­ja voi­daan sää­del­lä suun­taan taik­ka toi­seen, mikä­li halu­ja vain oli­si. Ei glo­ba­li­saa­tio­kaan pako­ta mei­tä las­ke­maan pää­oma­ve­ro­kan­taa jos emme halua eikä mikään mah­ti maa­il­mas­sa myös­kään estä tart­tu­mas­ta vesu­riin ja veron­alen­nus­tal­koi­siin, mikä­li poliit­tis­ta tah­toa sii­hen löy­tyi­si (ei tie­ten­kään löy­dy, mut­ta mikään luon­non­la­ki ei siis estä jos halut­tai­siin näin toimia).

    YLE — 300 milj
    * vaik­ka ei tai­da pyö­riä val­tion bud­je­tin kaut­ta niin tämä on suo­raan kan­sa­lais­ten vero­ra­si­tuk­ses­ta pois

    Ener­gia­tu­ki koko­naan pois — 52 milj

    RAY — 100 milj

    Ansio­si­don­nai­nen, val­tion mak­suo­suu­den puo­li­tus — 250 milj

    No sii­nä oli jo mon­ta mil­jar­dia jot­ka tuli­vat ensim­mäi­sek­si mie­leen. Tie­ten­kään kaik­kia ei voi lei­ka­ta vuo­des­sa vaan pitäi­si ottaa vähän siirtymäaikaa.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi her­ra­nen aika. Jos arvon­li­sä­ve­roa nos­te­taan kai­ken kul­tuk­sen osal­ta pro­sent­tiyk­si­köl­lä, se nos­taa kaik­kien hyö­dyk­kei­den hin­taa yhtä pal­jon. Jopa huo­nos­ti pai­no­tet­tu indek­si sel­viä tästä.

    Näin­hän asia talous­teo­rian mukaan on. Mikä on käy­tän­tö, on sit­ten toi­nen kysymys.

    Seu­raa­vas­sa on oleel­li­ses­ti toi­sen­lai­nen tapaus: Muis­tat­te, etä joit­kain vuo­sia sit­ten, oli­ko­han se v. 2006 alko­ho­li­ve­roa ja saml­la vii­nan hin­taa las­ket­tiin roimasti. 

    Muut elin­kus­tan­nuk­set nousi­vat, mut­ta alko­ho­lin hin­nan­alen­nuk­sen vuok­si elin­kus­tan­nusin­dek­si tai­si jopa las­kea. Sen vuok­si eläk­kei­tä ei nos­tet­tu ruu­an ja vuo­kra­kus­tan­nus­ten nousua vas­taa­vas­ti, mitä tut­ta­va­ni, elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta aivan aiheel­li­ses­ti valit­ti. Mitä sii­hen saat­toi muu­ta tode­ta kuin että “ryyp­päi­sit­te tekin, niin elin­ta­son­ne oli­si noussut.”

  32. Ihmi­nen tekee työk­seen aku­punk­tio­ta =hoi­taa toi­sia, jot­ka eivät ole saa­neet apua län­si­mai­ses­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta. mak­saa 23% alv. jou­tuu lisää­mään tämän asiak­kaan mak­sa­maan hin­taan. epäreilua.

  33. Eri­lai­set vero­kan­nat, ja vero­va­paus, luo­vat moni­mut­kai­sia ase­tel­mia yrit­tä­jän näkö­kul­mas­ta. Oli­si monel­la taval­la sel­vem­pää, ettei eri­lai­sia por­tai­ta oli­si. Esi­mer­kik­si kir­jo­jen myy­mis­tä halu­taan tukea edel­leen 8% vero­kan­nal­la. Kus­tan­ta­ja jou­tuu kui­ten­kin mak­sa­maan 23% veroa kir­ja­pai­non las­kun pääl­le. Täl­lä ole­tuk­sel­la kus­tan­tan­tan on pak­ko myy­dä kir­jaa vähin­tään kol­min­ker­tai­sel­la hin­nal­la (kuin pai­no­hin­ta), saa­dak­seen veron­sa maksetuksi.

    1. Jus­si
      Kus­tan­ta­ja saa rahan­sa takai­sin, vaik­ka möi­si kir­jat kir­ja­pai­no­hin­taan. Verot­ta­ja mak­saa rahat suyoraan tilil­le. Sano­ma­leh­tien alv oli nol­la, joten ne pää­asial­li­ses­ti sai­vat rahaa verottajalta.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jussi
    Kus­tan­ta­ja saa rahan­sa takai­sin, vaik­ka möi­si kir­jat kir­ja­pai­no­hin­taan. Verot­ta­ja mak­saa rahat suyoraan tilil­le. Sano­ma­leh­tien alv oli nol­la, joten ne pää­asial­li­ses­ti sai­vat rahaa verottajalta.

    Näin­hän se menee. Esi­mer­kik­si nyt kun raken­nusa­lal­la on siir­ryt­ty kään­net­tyyn alviin, alau­ra­koit­si­jat mak­sa­vat alvin osta­mis­saan pal­ve­luis­sa ja tuot­teis­sa, mut­ta eivät las­ku­ta alvia eteen­päin. Verot­ta­ja sit­ten palaut­taa jäl­ki­kä­teen ura­koit­si­jal­le tämän lii­kaa mak­sa­man alv:n. Monil­le pie­nil­le toi­mi­joil­le alv:n lai­naa­mi­nen verot­ta­jal­le voi olla elä­män ja kuo­le­man kysy­mys. Puhu­mat­ta­kaan puo­lin ja toi­sin aiheu­tu­vas­ta yli­mää­räi­ses­tä byro­kra­tias­ta. Ei ollut ihan lop­puun asti mie­tit­ty uudistus.

  35. Mark­ku af Heur­lin: Näin­hän asia talous­teo­rian mukaan on. Mikä on käy­tän­tö, on sit­ten toi­nen kysymys.
    ´snip´

    Niin että esim. 23+1=24 on “talous“teoriaa?
    Niin kai sitten…

  36. Vihe­rins­si: Jos 8‑lapsisen per­heen huol­ta­ja pys­tyy nyt elät­tä­mään per­heen­sä työ­tu­loil­laan, hänel­lä pitää olla koh­tuul­li­sen hyvät tulot. 

    Tuen varas­sa elä­väl­le 8‑lapsisen per­heen huol­ta­jal­le asia taas on ihan yhden­te­ke­vä, kos­ka tukia viri­tel­lään sen mukaan, mitä elin­kus­tan­nuk­set ovat.

    Häviä­jät löy­ty­vät muu­al­ta; tukea saa­mat­to­mil­la elä­ke­läi­sil­lä toden­nä­köi­ses­ti vähän kiris­tyy talous­ti­lan­ne, samoin pää­oma­tu­loil­laan elä­vil­lä. Kaik­ki­aan ALV-kan­nan yhte­näis­tä­mi­nen kuu­los­taa suu­rel­ta, mut­ta sen vai­ku­tuk­set taval­li­sen ihmi­sen elä­mään ovat aika pie­niä. Posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia sil­lä kyl­lä olisi.

    Ääri­päi­den, hyvä­tu­lois­ten ja tukien varas­sa ole­vien, väliin jää suu­ri mää­rä per­hei­tä. Hei­dän koh­dal­laan alv-koro­tuk­set tar­koit­ta­vat yksin­ker­tai­ses­ti mah­dol­li­suut­ta hank­kia vähem­män vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­tä. Jos aiem­min on saa­nut kol­me purk­kia mai­toa, alv koro­tus­ten jäl­keen saa mah­dol­li­ses­ti vain kaksi. 

    Mitä taas tukia saa­mat­to­miin elä­ke­läi­siin tulee, sii­hen jouk­koon kuu­lu­vat myös työi­käi­set vam­mau­tu­neet ja sai­ras­tu­neet. Täl­lä ryh­mäl­lä on usein koto­naan jouk­ko alai­käi­siä, kou­lui­käi­siä tai mur­ro­si­käi­siä kas­va­mas­sa. Suun­ni­tel­tua pie­nem­mät tulot ja suu­ret ter­vey­den­huol­to­me­not tus­kin kai­paa­vat alv koro­te­tuk­sia seurakseen. 

    Ja ei: sosi­aa­li­tur­va ei lähes­kään aina tule ajois­sa vas­taan vai­keis­sa ihmis­ten sai­ras­tues­sa tai vam­mau­tues­sa. Toi­si­naan jär­jes­tel­mä todel­la­kin toi­mii sur­kean huonosti.

  37. Tero Heik­ki­lä:
    Miten siis vero­tuk­sen progres­sio hoidettaisiin?… 

    Mik­si vero­tuk­sen pitäi­si olla progres­sii­vis­ta? Minul­le ei ole kos­kaan auen­nut tuo. Jot­kut hoke­vat tuo­ta mant­ra­na, mut­ta yhtään jär­jel­lis­tä syy­tä sii­hen en ole kos­kaan kuullut. 😉

  38. Vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­den arvon­li­sä­ve­ro koh­dis­tuu yli­suh­teel­li­ses­ti pie­ni­tu­loi­siin työ­mark­ki­noil­ta toi­meen­tu­lon­sa saa­viin ihmi­siin. Näil­lä ei ole indek­sien anta­maa tur­vaa toi­meen­tu­lol­leen. Heil­le pitäi­si luo­da koko­naan uusi tuki­jär­jes­tel­mä, jos näi­den hyö­dyk­kei­den arvon­li­sä­ve­roa halu­taan nostaa.

    Kal­le: Mik­si vero­tuk­sen pitäi­si olla progres­sii­vis­ta? Minul­le ei ole kos­kaan auen­nut tuo. Jot­kut hoke­vat tuo­ta mant­ra­na, mut­ta yhtään jär­jel­lis­tä syy­tä sii­hen en ole kos­kaan kuullut. 

    Vas­taus: Oikeus­val­tios­sa vero­ja peri­tään ainoas­taan veron­mak­su­ky­vyn mukaan.

  39. Suo­mes­sa lii­ke­toi­min­ta on alv:n alais­ta, kun vuo­si­lii­ke­vaih­to ylit­tää 8500 eur (mikä on EU:n mata­lim­pia). Tämän jäl­keen on 22500 euroon asti ulot­tu­va huo­jen­nusa­lue, jol­la pois­te­taan veron pii­riin jou­tu­mi­sen äkki­vai­ku­tus. Vas­ta alu­een ylä­pääs­sä mak­se­taan siis täy­den vero­kan­nan mukais­ta alvia.

    Osmo on täy­sin oikeas­sa sii­nä, että alen­ne­tut vero­kan­nat (joi­ta saa olla EU direk­tii­vin mukaan kak­si), aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia sekä yri­tyk­sel­le että verot­ta­jal­le. Myös­kään tulo­ja­koon ei pidä yrit­tää vai­kut­ta alv:lla, kos­ka tämä on teho­ton­ta tou­hua tulon­siir­toi­hin verrattuna. 

    Vaik­ka eri­lais­ten poik­keuk­sien ja alen­net­tu­jen vero­kan­to­jen ongel­mat laa­jal­ti tun­nus­te­taan, Europ­pas­sa vain Tans­ka sovel­taa yhden vero­kan­nan mal­lia (Ruot­sis­sa­kin on kol­me: 25, 12 ja 6%). 

    Uudes­sa See­lan­nis­sa on inno­va­tii­vi­nen alv-jär­jes­tel­mä, jos­sa vain yksi (15%) vero­kan­ta ja hyvin laa­ja veropohja.

  40. Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­li oli­si ALV:n palautus. 

    Ote­taan käyt­töön 23% ALV kai­kel­le kulu­tuk­sel­le. Mini­mi­tu­lo jol­la suo­mes­sa elää ja asuu on noin 1500 /kk. 1500*0.23 = 345 euroa. Tosia­sias­sa 23% tasai­nen ALV tar­koit­tai­si että mini­mi­tu­lon pitäi­si olla korkeampi. 

    Täs­tä näkö­kul­mas­ta 400 EUR/kk perus­tu­lo oli­si vain ALV:n palau­tus vähätuloisille

  41. Ruot­sis­sa on usei­ta vero­kan­to­ja. Kaup­pa­ruo­kaan ja — kulu­van vuo­den alus­ta myös ravin­to­la­ruo­kaan — on siel­lä sovel­let­tu 12 %:n vero­kan­taa ylei­sen vero­kan­nan olles­sa 25 %.
    Sekä meil­lä että naa­pu­ris­sam­me on siis ymmär­ret­ty, että toi­si­aan kor­vaa­via hyö­dyk­kei­tä ei ole jär­ke­vää verot­taa eri verokannalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.