Liian halpa asukaspysäköintitunnus estää Töölön pysäköintiongelman ratkaisemisen

77 vastausta artikkeliin “Liian halpa asukaspysäköintitunnus estää Töölön pysäköintiongelman ratkaisemisen”

1. > Johdon­mukaisem­paa olisi määrätä oikea
   > hin­ta asukaspysäköintitunnukselle
   > markki­noil­la. Las­ke­taan liikkeelle
   > niin mon­ta tun­nus­ta kuin on
   > asukaspysäköin­tipaikko­ja (tai vähän
   > vähem­män, kos­ka 100 pros­entin täyttöaste
   > on liikaa) ja huu­tokau­pataan ne.

   Jot­ta täl­lainen “markki­nae­htoinen” pysäköin­ti toimii myös käytän­nössä, pitää tun­nusten ost­a­mi­nen myymi­nen ja vuokraami­nen olla mah­dol­lista. Luulisi sen nykyisessä dig­i­taalises­sa ympäristössä ole­van mah­dol­lista, jopa help­poa. Kännykkäsovelluksella.

   – Että dig­i­taalises­sa muo­dos­sa ole­van luvan omis­ta­ja voi myy­dä myy­dä luvan edelleen tai vuokra­ta sitä esimerkik­si tun­nin pitu­isi­na pysäköintioikeuksina.
   – Pysäköin­nin valvon­ta voisi vapaut­taa resurssin­sa työ­markki­noiden käyt­töön, kos­ka valvon­ta siir­tyy paikan kul­loisenkin omis­ta­jan vastuulle.
   – Jos paikan tun­niksi vuokran­nut läh­teekin puolen tun­nin päästä, voi hän samaisel­la sovel­luk­sel­la vuokra­ta paikan edelleen.

   Kun täl­lainen markki­nae­htoinen parkkipaikko­jen allokoin­ti käyt­täjille saadaan toim­i­maan, voidaan lop­ul­ta kaik­ki kaupun­gin maal­la ole­vat parkkipaikat “yksi­ty­istää”.

   Täysin yksi­ty­is­te­tyssä parkkipaikko­jen vuokraus­toimin­nas­sa parkkisakot pois­tu­vat ja niiden tilalle tulee autoil­i­jalle oikeus vahin­gonko­r­vauk­seen, jos hänen vuokraa­mansa paik­ka ei ole vapaana sil­lä min­uu­til­la kuin on sovittu.
   

   Vastaa

   1. Puysäköin­tipaikan hin­ta on siis 4 €/h. Asukaspysäköi­jät saa­vat sen vähän edullisem­min, 28 €/kuukausi. Ei voi enb­sin vuokra­ta kaupungilta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la paikkaa käytän­nössä ilmaisek­si ja vuorka­ta sitä sit­ten edelleen muille, joil­la ei ole oikeut­ta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen. Mut­ta Sin­ga­pores­sa toimii markki­nae­htoinen auson omis­tamis­lu­pa, jon­ka voi myy­dä eteenpäin.

      Vastaa

      1. > Ei voi enb­sin vuokra­ta kaupungilta
         > asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la paikkaa
         > käytän­nössä ilmaisek­si ja vuorka­ta sitä
         > sit­ten edelleen muille

         Ei voi myöskään ensin hallin­nollisella päätök­sellä ja hallin­nollisella hin­nal­la jakaa noi­ta tun­nuk­sia val­i­tu­ille kaupunki­laisille ja sit­ten haukkua markki­noita, kun ne eivät toimi.

         – Pysäköin­tilu­van hin­ta joko määräy­tyy markki­noilla tai sit­ten hallin­nollisella päätöksellä.
         – Ja aivan ensim­mäis­es­tä “emis­sios­ta” alkaen.

         Jos kuitenkin kaupun­ki kat­soo jotenkin sopi­matto­maksi ottaa rahaa pysä­köinti­luvista, niin
         1) luvat voisi jakaa tasan val­i­t­ulle kohde­ryhmälle, esi­merkiksi tietyis­sä kalli­is­sa osoit­teis­sa asuville kaupunkilaisille
         2) siten, että esi­merkiksi kymme­nen “merkintä­oikeutta” oikeut­taa yhteen asukaspysäköintipaikkaan.
         3) Asukkaat sit­ten käyvät keskenään vapaasti kaup­paa merkintäoikeuksilla.
         4) Joka han­kkii kymme­nen merkintä­oikeutta, saa merk­itä niitä vas­taan itselleen asukas­pysäköinti­tunnuksen kaupun­gin asukas­pysäköinti­virastosta säädet­tynä virka-aikana.
         

      2. K‑Veikko:

         Ei voi myöskään ensin hallin­nollisella päätök­sellä ja hallin­nollisella hin­nal­la jakaa noi­ta tun­nuk­sia val­i­tu­ille kaupunki­laisille ja sit­ten haukkua markki­noita, kun ne eivät toimi.

         Tää on hyvä! 👍 Juuri näin. Kaupun­gin tehtävä on luo­da mah­dol­lisuuk­sia, ei sotkea markkinoita.

   2. Park­keer­aus Töölön luo­las­sa mak­saa 250 e/kk ja sähköau­toil­ta noin 300 +sähkön hin­ta. Onko 3600 e vuodessa paljon vai juuri oikea hin­ta per­heen auton parkkipaikasta?

      Samal­la kk-hin­nal­la voisi mak­saa noin 75 000 euroa suurem­paa asun­to­lainaa, jon­ka hyö­ty jää suo­raan per­heelle eikä mene kau­pal­lisen parkki­hallin yrit­täjälle. Tai vaik­ka ostaa mah­dol­lis­es­ti myyn­nis­sä ole­van hal­li­paikan omaksi. 

      Osa per­heistä “säästää” ilman omaa autoa, mut­ta osa var­mas­tikin suun­taa naa­purikaupunke­hin asumaan.

      Vastaa

      1. Min­un mielestäni tuo Töölön parkkilu­o­la on epäon­nis­tunut hin­noit­telus­saan. Jos pysäköin­tilu­o­la on ollut jo pari vuot­ta valmis, ja se on yhä tyhjä autoista, ja sijain­ti on ympäristössä, jos­sa olisi auto­ja, niin jokin on men­nyt pysäköin­ti­toim­i­jan omas­sa toimin­nas­sa pahasti pieleen.

         Jos ei asukaspysäköi­jiä pysty tavoit­ta­maan, niin Töölön ympäristössä on pelkkiä työ­paik­ka-autoi­joi­ta ja autoa käyt­täviä tur­is­te­jakin niin paljon, että jonkin­lainen poh­jakäyt­töaste pysäköin­tilu­o­lalle pitäisi väistämät­tä saa­da, jos hin­noit­telu ja markki­noin­ti on kun­nos­sa. Eikö pysäköin­tipaikko­ja ole osat­tu kau­pa­ta lähialueen yri­tyk­sille työ­suhde­pysäköin­tipaikoik­si (joiden laskun mak­saa työ­nan­ta­ja)? Onko lähialue­markki­noin­ti kun­nos­sa, jos edes alueen sat­un­naiset autoil­i­jat eivät luo­laan löy­dä? Muu­ta­ma kylt­ti sopivis­sa paikois­sa voi merk­itä aika paljon sat­un­nais­es­ti käyt­täjien joh­dat­tamisek­si pysäköintitiloihin.

         Aika yleinen toim­inta­malli sekä pysäköin­tipaikko­jen että osin myös kau­pal­lis­ten tilo­jen vuokraus­markki­noil­la on se, että ensim­mäiset kuukaudet myy­dään tarvit­taes­sa vaik­ka puoli-ilmaisek­si, jot­ta saadaan jo mah­dol­lisim­man varhaises­sa vai­heessa kun­non käyt­töaste, ja houkutel­tua porukkaa kokeile­maan tilo­jen käyt­töä. Kokeil­i­joista moni pyritään saa­maan jäämään pysyviksi asi­akkaik­si, minkä markki­noin­ti­vai­heen jäl­keen hin­tata­so voidaan aset­taa vas­ta sille tasolle, mitä pitkäl­lä tähtäimel­lä halu­taan ylläpitää. Mik­sei Töölön luo­laan ole myy­ty markki­nae­htoisen peri­aat­teen mukaises­ti määräa­jan hal­palip­pu­ja, jos pyy­de­ty­il­lä hin­noil­la ei vielä tässä vai­heessakaan ole löy­det­ty kun­nol­lista asi­akaspo­h­jaa, vaan on vaan pidet­ty tilo­ja läh­es tyhjillään?

      2. Kat­soin vielä työn pysäköin­ti­laitosy­htiön taloudel­lisia tieto­ja viime tilivuodelta julk­i­sista tietoaineis­toista. Liike­vai­h­to näyt­täisi olleen vain 31 000 euroa. Jos pysäköin­tipaik­ka mak­saa tuol­la 3000 euroa per vuosi. Tilikau­den tulos viime tilivuodelta oli noin ‑384 000 euroa. Ei vuokraus­bisnestä tuol­laisil­la tun­nus­lu­vuil­la voi kovin pitkään har­joit­taa. Tuo liike­vai­h­to 800 pysäköin­tipaikan pysäköin­ti­laitok­ses­sa tarkoit­taa sitä noin 3 euron keskivuokrat­u­loa kuukaudessa pysäköin­tipaikkaa kohti. Jos ennen mah­dol­lisia vuokraa 800 autopaikas­sa perit­täisi­in 28 €/auto/kk 1,5 ker­taisel­la buukkauk­sel­la (kaik­ki autot eivät tapaa tul­la hal­li­in yhtä aikaa), ker­ty­isi vähän yli 400 000 euroa vuokrat­u­loa. Jos keskivuokra olisi siihen näh­den tuplat, voisi tilin­päätös alkaa näyt­tää var­maan jo kohta­lais­es­ti voit­toakin. Mut­ta edel­lisen tilikau­den mukaisel­la keskimääräisel­lä 0,10 €/vuorokausi/autopaikka mukaisel­la liike­vai­h­dol­la ei kyl­lä voit­toa tul­la tekemään.

         Jot­ta tuon toimin­nan voisi saa­da kan­nat­tavak­si, pitäisi pysäköi­jiä saa­da reilusti lisää. Pysäköin­ti­ti­lan omis­ta­jana näyt­täisi netistä löy­tyvien tieto­jen mukaan ainakin aiem­min olleen mm. Fen­nia-Henki­vaku­u­tus sekä Yleis­ra­dion eläkesäätiö. En tiedä, ovatko he yhä omistajina.

      3. to:
         …Mik­sei Töölön luo­laan ole myy­ty markki­nae­htoisen peri­aat­teen mukaises­ti määräa­jan hal­palip­pu­ja, jos pyy­de­ty­il­lä hin­noil­la ei vielä tässä vai­heessakaan ole löy­det­ty kun­nol­lista asi­akaspo­h­jaa, vaan on vaan pidet­ty tilo­ja läh­es tyhjillään?

         Kos­ka Helsingis­sä ei todel­lisu­udessa ole markki­nae­htoista pysäköin­tiä. Kyl­lähän tuo 250 €/kk jo ker­too sen, ettei toimi­ta markki­noil­la. Sitä, mikä on hin­nan muo­dos­tus, voi vain arvail­la. Sitä, mik­si hal­lia kan­nat­taa pitää tyhjänä, voi vain ihme­tel­lä. Joku ansain­ta­logi­ik­ka tuos­sa on ja hom­ma lievästi sanoen haiskahtaa.

         Kun viimek­si olin Pari­i­sis­sa huo­masin että keskus­tas­sa oli lukuisia parkki­halle­ja. Jokaisel­la parkki­hallil­la oli oma logon­sa, jos­ta päät­telin, etteivät ne kuu­lu samalle omis­ta­jalle, vaan kaupungis­sa on aito kilpailutilanne.

         Helsingis­sä on kult­tuuri, jos­sa kaupun­ki pyrkii vält­tämään kil­pailu­ti­lan­net­ta oli kyse sit­ten rak­en­tamis­es­ta tai paikoituk­ses­ta. Se ei ole kaupunki­lais­ten etu.

      4. IsoH:
         Park­keer­aus Töölön luo­las­sa mak­saa 250 e/kk ja sähköau­toil­ta noin 300 +sähkön hin­ta. Onko 3600 e vuodessa paljon vai juuri oikea hin­ta per­heen auton parkkipaikasta?

         Samal­la kk-hin­nal­la voisi mak­saa noin 75 000 euroa suurem­paa asun­to­lainaa, jon­ka hyö­ty jää suo­raan per­heelle eikä mene kau­pal­lisen parkki­hallin yrit­täjälle. Tai vaik­ka ostaa mah­dol­lis­es­ti myyn­nis­sä ole­van hal­li­paikan omaksi. 

         Osa per­heistä ”säästää” ilman omaa autoa, mut­ta osa var­mas­tikin suun­taa naa­purikaupunke­hin asumaan.

         250 euroa kuukaudessa on ihan käypä hin­ta, jos autolle on käyt­töä. Jos ei ole, sel­l­aista ei pitäisi keskus­tas­sa omis­taa lainkaan. Tuol­la hin­nal­la per­he saa vuokrat­tua aika mon­ta neliömetriä seinil­lä ja katol­la varustet­tua läm­mitet­tyä tilaa Töölön­to­ril­ta. Voisi oikeas­t­aan sanoa, että se on aika edullista. Alle kymme­nen euroa päivässä.

      5. Peter: 250 euroa kuukaudessa on ihan käypä hin­ta, jos autolle on käyt­töä. Jos ei ole, sel­l­aista ei pitäisi keskus­tas­sa omis­taa lainkaan. Tuol­la hin­nal­la per­he saa vuokrat­tua aika mon­ta neliömetriä seinil­lä ja katol­la varustet­tua läm­mitet­tyä tilaa Töölön­to­ril­ta. Voisi oikeas­t­aan sanoa, että se on aika edullista. Alle kymme­nen euroa päivässä.

         No joo, kun palk­ka on 2300 €/kk, vuokra ton­nin ja siihen laite­taan 250 €/kk parkki­mak­sua niin ei se oikein kohtu­ulliselta tun­nu. Mut­ta tässä asi­as­sa on tarkoituk­sen­sa. Kokoomuk­sel­la saa­da asi­akkai­ta yrit­täjien parkki­hallei­hin ynnä köy­hät pois keskus­taa pilaa­mas­ta. Vihreil­lä taas saa­da autot ja köy­hät pois keskustasta.
         Näin tämä min­ulle näyttäytyy

      6. Hal­van asukaspysäköin­nin pois­tu­mi­nen tietenkin näky­isi asun­to­jen arvois­sa, eli uudelle asukkaalle net­to­vaiku­tus olisi pienem­pi kuin tuo 250 e/kk.

   3. K‑Veikko: Jot­ta täl­lainen “markki­nae­htoinen” pysäköin­ti toimii myös käytän­nössä, pitää tun­nusten ost­a­mi­nen myymi­nen ja vuokraami­nen olla mahdollista.

      Ehkä sel­l­ainen voisi olla hyödyl­listä, mut­ta markki­noil­la määräy­tyvä hin­ta (tai edes vain nyky­istä kalli­impi hin­ta) ilman mah­dol­lisu­ut­ta edelleen­myyn­ti­in tai ‑vuokrauk­seen silti toimisi edes parem­min kuin nykyi­nen systeemi.

      Vastaa

2. Eikö töölöläiselle autoil­i­jalle ole iso ongel­ma säi­lyt­tää autoaan hal­lis­sa, joka on kilo­metrin tai kah­den päässä asun­nos­taan? Töölöhän on aika laa­ja ja Topeliuk­senkatukin pitkä. Kysyn, kun en tunne kovin hyvin tätä halli-ideaa.

   Vastaa

   1. Aika ajatel­la:
      Eikö töölöläiselle autoil­i­jalle ole iso ongel­ma säi­lyt­tää autoaan hal­lis­sa, joka on kilo­metrin tai kah­den päässä asun­nos­taan? Töölöhän on aika laa­ja ja Topeliuk­senkatukin pitkä. Kysyn, kun en tunne kovin hyvin tätä halli-ideaa.

      On ongel­ma ja kun kat­sot kart­taa tarkem­min, niin huo­maat että Man­skun sisäänkäyn­tiä luku­unot­ta­mat­ta sisäänkäyn­nit ovat mäen pääl­lä. Man­skun suun­nal­la taas ei ole kuin muu­ta­ma asuin­ta­lo, jois­sa on poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta. Esimerkik­si Hes­pe­ri­ankadul­la asu­vat otta­vat vuokraa­vat pysäköin­tipaikan mielum­min niistä halleista, joi­hin ei tarvitse kiivetä, jos hin­tata­so on samaa luokkaa. Luo­las­ta olisi voitu vetää sisäänkäyn­ti myös Hes­pe­ri­ankadulle, jol­loin asi­akaspo­ten­ti­aali olisi kas­vanut oleellisesti.

      Toiv­ot­tavasti luo­la on tehty myös väestön­suo­jak­si. Töölössä väestön­suo­jia on ollut vähän ja paikat ovat käsit­tääk­seni olleet suurelta osin Etu-Töölössä. Ei kovin miel­lyt­tävä tilanne, kun kat­se­lee miten Venäjä pom­mit­taa esimerkik­si Syyr­i­as­sa surut­ta siviilikohteita.

      Vastaa

3. Uusien asun­to­jen osta­jat eivät mak­sa sent­tiäkään pysäköin­tipaikoista. Sen mak­saa veron­mak­sa­ja alen­tuneina ton­tin­vuokra / luovutustulona.

   Käytän­nössä laita­helsin­gin asukkaat sub­ven­toi­vat kan­takaupun­gin pysäköin­tipaikko­ja verovaroista.

   Vastaa

   1. Uusien asun­to­jen pysäköin­tipaikat myy­dään tyyp­il­lis­es­ti omi­na osakkeinaan, ja sen jäl­keen niistä mak­se­taan kuukausit­taista hoito­vastiket­ta. Siitä, onko autopaikkaosakkei­den hin­tata­so sub­ven­toitu (ja mil­lä taval­la, ja kuin­ka paljon), voidaan keskustella.

      Vastaa

      1. Mut­ta osakkei­den raken­nuskus­tan­nuk­set ovat men­neet niiden rak­en­ta­jil­ta. Siltä osin kuin osak­keet joudu­taan myymään halvem­mal­la, kuin raken­nuskus­tan­nuk­set ovat olleet, ne ovat toden­näköis­es­ti laske­neet sitä hin­taa, minkä kaupun­ki on ton­tin luovu­tuk­ses­ta saanut.

         Esim. Jätkäsaa­res­sa voi hyvin olla tilanne, että ekat 5 paikkaa mak­soi­vat lasken­nal­lis­es­ti 15000€ kipale, kun niille oli perus­tuk­sis­sa melkein väk­isin tilaa ja ramp­pikin on help­po jär­jestää. Seu­raa­vat 5 mak­sa­vatkin sit­ten 80 000€ kipale kun lisäkaivu­u­ta, val­ua jne. tulee val­tavasti per paikka.

         Jos osak­keet myy­dään hin­nal­la 30000€/kipale, niin ekoista 5:stä (jot­ka markki­nae­htoises­sa tapauk­ses­sa oli­si­vat voineet men­nä kau­pak­si 40000€/hinnalla kun tar­jon­taa on vähem­män) tehdään kyl­lä voit­toa, mut­ta niistä normin pakot­tamista viidestä voi tul­la yli 300000€ tap­pi­o­ta ja jos se skanska:n tai yit:n tar­jous­lask­i­ja osaa hom­mansa, niin tuo on suo­raan pienen­tänyt sitä sum­maa jon­ka he kaupungille ton­tista tarjoavat.

         Tuo saa­mat­ta jäänyt raha on se sub­ven­tio kaik­il­ta veron­mak­sajil­ta (laitakaupunki­laiset mukana mak­samas­sa) jätkäsaare­lais­ten pysäköin­nin hal­ven­tamiseen. (Saa­vat paikko­ja 30000€ hin­nal­la sen 40000€ sijaan).

   2. “Käytän­nössä laita­helsin­gin asukkaat sub­ven­toi­vat kan­takaupun­gin pysäköin­tipaikko­ja verovaroista.”

      Silkkaa pup­pua: Kan­takaupun­gin parkkipaikat on kaik­ki raken­net­tu kym­meniä vuosia ennenkuin “laita­helsinkiä” oli edes ole­mas­sa ja koko väite onkin täysin absurdi.

      Soin­in­vaaran ja muiden väit­teet siitä että mitä parkkipaik­ka mak­saa, ovat myös härskiä val­het­ta alus­ta lop­pu­un: Parkkiru­udun todel­li­nen hin­ta on alle tuhat euroa, tolp­pi­neen päivi­neen. Ainakin sil­loin kuin tehdään 10 tai enem­män ker­ral­la. Kadun var­res­sa paljon vähem­män, kos­ka se tehdään samal­la kuin katukin eikä tarvitse tolppia/sähköjä.

      Vinku­mi­nen maan “arvos­ta” on härs­ki val­he sekin: Kun raken­nu­soikeus on kokon­aan käytet­ty, lop­pu­ton­tin maan arvo on tasan joutomaan arvo, kos­ka siihen ei saa rak­en­taa mitään. Siis noin 1000 euroa *hehtaari*.

      Se on 10c neliö niille jot­ka eivät osaa laskea. Täy­teen raken­netun ton­tin parkkiru­udun maan arvo on siis 80c. Eikä yhtään yli.

      Väite sub­ven­toin­nista onkin mie­lenki­in­toinen, mitenköhän tämä tapah­tuu noin käytännössä?

      Vastaa

      1. Kalasa­ta­ma, Jätkän­saari, Pasi­la, Eiran­ran­ta jne. 

         Kaikkien uusien aluei­den tapauk­ses­sa ton­tin luovu­tuk­ses­ta / vuokrauk­ses­ta olisi saatu kaupun­gin kas­saan enem­män rahaa, jos autopaikko­ja olisi tehty markki­nae­htois­es­ti, eikä kaupun­gin sanele­maa määrää.

         Kaik­ki veron­mak­sa­jat häviävät, voit­ta­ji­na on muu­ta­ma ali­hin­nal­la autopaikan saava.

      2. Sepi:
         Kalasa­ta­ma, Jätkän­saari, Pasi­la, Eiran­ran­ta jne. 

         Kaikkien uusien aluei­den tapauk­ses­sa ton­tin luovu­tuk­ses­ta / vuokrauk­ses­ta olisi saatu kaupun­gin kas­saan enem­män rahaa, jos autopaikko­ja olisi tehty markki­nae­htois­es­ti, eikä kaupun­gin sanele­maa määrää.

         Kaik­ki veron­mak­sa­jat häviävät, voit­ta­ji­na on muu­ta­ma ali­hin­nal­la autopaikan saava.

         Peri­aat­teessa noin, mut­ta yhtälö ei ole ihan yksinker­tainen. Jos kil­pailu toimisi rak­en­tamises­sa, se toisi parhaan tulok­sen. Nyt ollaan sään­nel­ly­il­lä markki­noil­la, joten kil­pailu ei toi­mi. Voita­jia ovat lähin­nä raken­nus­li­ik­keet, jot­ka pystyvät yli­hin­noit­tele­maan paikoituk­sen, kos­ka sitä on liian vähän. Niuk­ka hyödyke.

         Itse kan­natan markki­nae­htoisu­ut­ta. Lopete­taan kokon­aan autopaikko­jen sään­te­ly, eikä ote­ta niitä mitenkään huomioon raken­nu­soikeudessa. Samanaikaises­ti lopete­taan uusil­ta asuinalueil­ta asukaspysäköin­ti ja varataan kadun­var­ret lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in. Tämä toimii, jos (umpi-)korttelit jae­taan riit­tävän pieniksi ton­teik­si. Se joka rak­en­taa riit­tävästi parkkipaikko­ja, saa talon­sa kau­pak­si. Joka rak­en­taa liian vähän, ei saa asun­to­ja kaupaksi.

         Tähän yhtälöön tulee muuten tule­vaisu­udessa mie­lenki­in­toinen lisä. Kun nyt on riit­tänyt asun­to­jen osalta peri­aat­teessa autopaik­ka ja per­hea­sun­to, niin tule­vaisu­udessa tarvi­taan toden­näköis­es­ti kak­si paikkaa, kun per­heel­lä on myös drone.

4. Hmm. Jos paikko­ja on n ja pysäköin­tilu­pia b*n mis­sä b < 1 niin että täyt­töaste ei ole sataa pros­ent­tia, niin ovatko lop­u­ta paikat mittaripaikkoja? 

   Ole­tan että ovat kos­ka puhut siitä 4€/tunti- hin­nas­ta. 4€/tunti, karkeasti lask­ien (hatus­ta vedetyl­lä arvol­la) voisi olla noin 40€ päivä ja noin 800€ kuus­sa, olet­taen siis 10 tun­tia päivässä ja 20 päivää kuukaudessa. 

   Tätä voidaan pitää ylära­jana sille, minkä ver­ran pysäköin­tilu­pa voisi mak­saa. Ole­tan lisäk­si että se 4€/tunti on mitoitet­tu niin, että sil­lä hin­nal­la paikko­ja löy­tyy vaik­ka kaik­ki nuo luvat oli­si­vat käytössä. 

   On siis selvää, että huu­tokau­pas­ta pysäköin­tilu­valle saatavalle hin­nalle on kat­tona 800€ kuussa. 

   Tässä huu­tokaup­paamises­sa on se ongel­ma, että kuin­ka pitk­iä sopimuk­sia sit­ten tehdään? Vuo­den? Kuukau­den? Tehokku­us vaatisi lyhyem­pää mut­ta inhimil­lisyys pidem­pää vuokra-aikaa. 

   Näitä on myös vaikeaa säädel­lä “reilusti”. Jos joku han­kkii pitkän sopimuk­sen huu­tokau­pas­ta ja muut­taa muualle, niin voiko saa­da osan hin­nas­ta takaisin, voiko myy­dä eteen­päin, voiko vuokra­ta eteenpäin? 

   En ole asunut Helsingis­sä 12 vuo­teen, kun asuin, min­ul­la oli Hert­toniemen­ran­nan parkkilu­o­laan lupa. Siel­lä oli sil­loin aina tilaa ja se oli erit­täin käytän­nölli­nen, kos­ka hissi oli suo­raan asuin­raken­nuk­semme oven ulkop­uolel­la. Hin­takin oli hyvin edulli­nen. En oikein ymmär­rä ihmis­ten aver­sio­ta noi­hin parkkilu­oli­in. Ne ovat varsin toimivia.

   Vastaa

   1. Hmm. Jos paikko­ja on n ja pysäköin­tilu­pia b*n mis­sä b 1 niin että täyt­töaste ei ole sataa pros­ent­tia, niin ovatko lop­u­ta paikat mit­tari­paikko­ja? Töölössä tuo b= 1,5. Jos sin­ul­la ei ole pysäköin­ti­tun­nus­ta, joudut mak­samaan samas­ta paikas­ta 4 €/h Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen saa vain, jos auto on alueel­la asu­van nimis­sä. Min­ul­la ei ole autoa, mut­ta ker­ran joku espoolainen ehdot­ti, että voisin ottaa hänen auton­sa nimi­in­sä mak­sua vas­taan. En suostunut.

      Vastaa

   2. 250€/kk hin­ta parkkilu­o­lapysäköin­nistä aiheut­taa aver­sio­ta, oli se sit­ten kuin­ka muka­va ja käytän­nölli­nen hal­li tahansa. Jos kyseinen parkki­hal­li olisi ain­oa pysäköin­ti­vai­h­toe­hto, hyvin moni töölöläi­nen luopuisi autostaan melko pian, kos­ka taloudelli­nen yhtälö muo­dos­tu­isi mah­dot­tomak­si. Osmo Soin­in­vaar­alle tämä tietysti sopisi, mut­ta se parkki­hal­li pysy­isi edelleen läh­es tyhjänä. Tästä syys­tä en ymmär­rä kyseisen yri­tyk­sen hinnoittelupolitiikkaa.

      Tosin Hesarin artikke­li­in viitat­en olen sitä mieltä, että kun parkki­hallin toim­i­tusjo­hta­ja menee sanomaan julkises­ti, että kokee bis­nek­sien­sä suurek­si ongel­mak­si sen, ettei Töölön asukkai­ta pakotet­tukaan hänen fir­mansa asi­akkaik­si pysäköin­tipaikko­ja vähen­tämäl­lä niin äkkiä kuin kaupun­ki “lupasi”, niin suo­ma­lainen sulle-mulle-hyväve­likult­tuuri on saavut­tanut aivan uuden röyhkeystason.

      Vastaa

      1. Sovi­taan sit­ten, että 250 € kuus­sa parkkipaikas­ta on jotain sel­l­aista, ettei ketään voi pakot­taa sen mak­samiseen. Kuin­tenkin uusien raken­nusten asukkaat pakote­taan, kos­ka ton­tille on pakko rak­en­taa autopaikko­ja, joiden tuotan­tokus­tan­nus n yli 50 000 €. Tästä tulee kus­tan­nus­pe­rusteisek­si hin­naksi noin 300 €/kk, joka on siis mak­set­ta­va niidenkin, jot­ka eivät omista autoa tai edes ajokorttia.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
         Sovi­taan sit­ten, että 250 € kuus­sa parkkipaikas­ta on jotain sel­l­aista, ettei ketään voi pakot­taa sen mak­samiseen. Kuin­tenkin uusien raken­nusten asukkaat pakote­taan, kos­ka ton­tille on pakko rak­en­taa autopaikko­ja, joiden tuotan­tokus­tan­nus n yli 50 000 €. Tästä tulee kus­tan­nus­pe­rusteisek­si hin­naksi noin 300 €/kk, joka on siis mak­set­ta­va niidenkin, jot­ka eivät omista autoa tai edes ajokorttia.

         Tuo kus­tan­nus­pe­rusteinen hin­ta on aika pitkälti riip­pu­vainen investoin­nin jään­nösar­vos­ta. En jak­sa arvail­la, miten päädy­it 300e/kk, mut­ta san­o­taan nyt niin, että kyl­lä jo 200e/kk vuokral­la syn­tyy 50ke tilain­vestoin­ti Helsin­gin kan­takaupunki­in. Karkeasti. 

         Töölön parkki­hallin hin­nat ovat siten ihan lin­jas­sa sen kanssa, mitä ne ovat luul­tavasti kus­tan­ta­neet. Kysyn­tä on las­ket­tu väärin, tai luotet­tu virheel­lis­es­ti kaupun­gin toimien syn­nyt­tävän kysyntää.

         Toisaal­ta on myös niin, että normin pakot­tamia paikko­ja myy­dään yli­tar­jon­nan vuok­si kus­tan­nush­in­taan tai jopa alle, kuten Kalasa­ta­mas­sa täl­lä het­kel­lä. Normil­la yli­tar­jon­ta lyödään lukkoon vuosikym­meniksi, eikä edel­ly­tyk­siä bis­nek­seen ole nykyli­iken­teel­lä. Häkit­tämi­nenkin on lupi­en takana. 

         Peri­aat­teessa olen sitä mieltä, että kaavas­sa pitää edel­lyt­tää yhden kel­larik­er­roksen rak­en­tamista, ja ehkä myös sel­l­aisen, jonne pääsee autol­la, mut­ta se, käytän­nössä kel­lari _määrätään_ pysäköin­ti­ti­lak­si, on Neu­vos­to-Suomea puh­taim­mil­laan. Ei jär­jen hiven­tä ja hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta syn­tyy hihavakioil­la kym­meniä miljoo­nia vuodessa.

         Mut­ta Suo­mi on äver­iäs län­si­val­tio, kyl­lä tääl­lä on varaa sytyt­tää takkat­ulet seteleil­lä ja parem­man puut­teessa lämmittääkin.

      3. Kur­ja Koira: Tuo kus­tan­nus­pe­rusteinen hin­ta on aika pitkälti riip­pu­vainen investoin­nin jään­nösar­vos­ta. En jak­sa arvail­la, miten päädy­it 300e/kk, mut­ta san­o­taan nyt niin, että kyl­lä jo 200e/kk vuokral­la syn­tyy 50ke tilain­vestoin­ti Helsin­gin kan­takaupunki­in. Karkeasti. 

         Aika moni on valmis osta­maan reilusti yli hin­noitel­lunkin paikan, mitä tuo 50 000 € on, kun tietää että kus­tan­nuk­set sen jäl­keen ovat kohtu­ulliset. Auto­hal­li­paikkan yhtiö­vastike pystytään var­masti paina­maan lähelle kymp­piä kuus­sa, mut­ta järkevää lie­nee reilut tuplat siitä.

         Eli suosit­te­len Töölön parkki­hallin omis­ta­jalle tasku­lask­in­ta ja paikko­jen myyn­tiä tarvit­si­joille. Nyt ei ansain­ta­logi­ik­ka toimi.

         PS. Kun pro­jek­ti aikoinaan julka­isti­in, kysyin raken­nus­li­ik­keeltä heti mah­dol­lisu­ut­ta ostaa paikka.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
         Sovi­taan sit­ten, että 250 € kuus­sa parkkipaikas­ta on jotain sel­l­aista, ettei ketään voi pakot­taa sen mak­samiseen. Kuin­tenkin uusien raken­nusten asukkaat pakote­taan, kos­ka ton­tille on pakko rak­en­taa autopaikko­ja, joiden tuotan­tokus­tan­nus n yli 50 000 €. Tästä tulee kus­tan­nus­pe­rusteisek­si hin­naksi noin 300 €/kk, joka on siis mak­set­ta­va niidenkin, jot­ka eivät omista autoa tai edes ajokorttia.

         Luul­tavasti puhun läpiä päähäni, mut­ta itse kyl­lä kuvit­telin, että autopaikkanor­mi ei varsinkaan nykya­jan mini­a­sun­nois­sa ole lähel­läkään yhtä paikkaa/asunto — jos nor­mit siis edelleen perus­tu­vat ker­rosneliöme­trei­hin. Kun ottaa huomioon tämän, ja sen, että autopaikkaosakkeista nyhde­tään kuitenkin markki­nahin­ta joka on melko lähel­lä tuo­ta mainit­tua tuotan­tokus­tan­nush­in­taa (vaikka­pa Skan­s­ka näköjään luokkaa 27000€-42000€ Helsingis­sä), en saa autot­tomien kus­tan­nus­pe­rusteisek­si kus­tan­nuk­sek­si 300€/kk vaan hiha-arviona luokkaa 10x pienem­män summan.

         Katoaisiko­han se autopaikko­jen tuotan­tokus­tan­nus­ra­ha muuten gryn­derin kat­teeseen vai Helsin­gin kaupun­gin normikeven­nysalen­nus­ta vas­taaval­la määräl­lä korot­ta­maan tont­tivuokraan? Kaiken suun­nit­telun lähtöko­hta­han on, että kaupun­ki pysyy mah­dol­lisim­man rikkaana ja asukkaat mah­dol­lisim­man köyhinä.

      5. Mikko: Luul­tavasti puhun läpiä päähäni, mut­ta itse kyl­lä kuvit­telin, että autopaikkanor­mi ei varsinkaan nykya­jan mini­a­sun­nois­sa ole lähel­läkään yhtä paikkaa/asunto – jos nor­mit siis edelleen perus­tu­vat ker­rosneliöme­trei­hin. Kun ottaa huomioon tämän, ja sen, että autopaikkaosakkeista nyhde­tään kuitenkin markki­nahin­ta joka on melko lähel­lä tuo­ta mainit­tua tuotan­tokus­tan­nush­in­taa (vaikka­pa Skan­s­ka näköjään luokkaa 27000€-42000€ Helsingis­sä), en saa autot­tomien kus­tan­nus­pe­rusteisek­si kus­tan­nuk­sek­si 300€/kk vaan hiha-arviona luokkaa 10x pienem­män summan.

         No nyt on vielä kum­mallisem­pia lasku­ja kuin Soin­in­vaar­al­la, suu­ru­us­lu­okatkin hukas­sa. 10x pienem­pi sum­ma, eli 30e/kk ei kata kuin max autopaikan hoito­vastik­keen. Ei sil­lä investoin­tia rahoite­ta edes vähää alus­ta. Sata­nen kuus­sa lisää, niin saat parikymp­piä rahoitusta.

      6. Kur­ja Koira: No nyt on vielä kum­mallisem­pia lasku­ja kuin Soin­in­vaar­al­la, suu­ru­us­lu­okatkin hukas­sa. 10x pienem­pi sum­ma, eli 30e/kk ei kata kuin max autopaikan hoito­vastik­keen. Ei sil­lä investoin­tia rahoite­ta edes vähää alus­ta. Sata­nen kuus­sa lisää, niin saat parikymp­piä rahoitusta.

         Koi­tan selit­tää mys­tistä matem­ati­ikkaani… niin kuin sanoin, voi olla että puhun läpiä päähäni mut­ta nol­lako­rko­ta­soil­la 20000€ rahoi­tus siis noin 100€/kk? Jos jaat sen 20000€ kolmel­la (olet­taen yksi autopaik­ka per kolme mini­a­sun­toa), niin paljonko sitä rahoi­tus­ta tarvi­taankaan per asunto? 

         Tois­tan point­ti­ni: uusis­sa ker­rostaloa­sun­nois­sa ei ole omaa auto­hal­li­paikkaa jon­ka kus­tan­nuk­set jyvit­ty­i­sivät vain kyseiselle asun­nolle, vaan kunkin paikan kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat lasken­nal­lis­es­ti use­am­man asun­non kesken. Olenko tässä väärässä?

         Autopaikan hoito­vastike luon­nol­lis­es­ti per­itään erik­seen osakkail­ta jot­ka paikkaa käyttävät.

      7. Mikko: Koi­tan selit­tää mys­tistä matem­ati­ikkaani… niin kuin sanoin, voi olla että puhun läpiä päähäni mut­ta nol­lako­rko­ta­soil­la 20000€ rahoi­tus siis noin 100€/kk? Jos jaat sen 20000€ kolmel­la (olet­taen yksi autopaik­ka per kolme mini­a­sun­toa), niin paljonko sitä rahoi­tus­ta tarvi­taankaan per asunto?

         Tois­tan point­ti­ni: uusis­sa ker­rostaloa­sun­nois­sa ei ole omaa auto­hal­li­paikkaa jon­ka kus­tan­nuk­set jyvit­ty­i­sivät vain kyseiselle asun­nolle, vaan kunkin paikan kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat lasken­nal­lis­es­ti use­am­man asun­non kesken. Olenko tässä väärässä?

         Autopaikan hoito­vastike luon­nol­lis­es­ti per­itään erik­seen osakkail­ta jot­ka paikkaa käyttävät.

         Ok, luin uudelleen mis­tä tässä taas olikaan kyse. Tulk­itsin tuon Soin­in­vaaran kir­joituk­sen vähän sin­ua suo­peam­min: ei siis niin, että yksit­täi­nen asun­nonos­ta­ja mak­saa paikas­ta 300e/kk, vaan että pakotet­tu autopaik­ka voi sen mak­saa. Keskimäärin kyl­lä vähem­män. Toki kus­tan­nus jae­taan use­am­man asun­non kesken riip­puen normista ja siitä päästäänkö paikoista eroon. Hyväl­lä tuuril­la kaik­ki paikat käyvät kau­pak­si, vaik­ka kus­tan­nush­in­taan ja normista syn­tyvä tap­pio jää suurelta osin tontinvuokra/myyntituloja raken­nut­ta­jan kas­va­neen riskin vuok­si menet­täneille veronmaksajille.

         Jos paikko­ja ei saa­da kau­pak­si, niin kaik­ki kulut luon­nol­lis­es­ti jäävät osakkaiden harteille.

         Nol­lako­rot koske­vat lähin­nä asun­non omaan käyt­töön ostavia koti­talouk­sia. Raken­nut­ta­jat eivät saa nol­lako­roil­la mitään.

5. Aina kyse ei ole hin­nas­takaan mihin ihmiset park­keer­aa­vat autonsa.

   Asuin Hert­toniemen­ran­nas­sa, käytössä oli kohtu­uhin­tainen parkki­ta­lo. Kevät-kesä-syksy hal­li oli melko tyhjil­lään, täyt­tyi sit­ten pakkasil­la ja lumisateil­la. Eli siel­lä oli iso joukko ihmisiä jot­ka mak­soi­vat hal­li­paikas­ta, mut­ta kuitenkin nor­maal­isti ark­isin etsivät sen vapaan kadun­var­si­paikan ulko-oven läheltä.

   En koskaan oppin­ut ymmärtämään kyseistä logiikkaa.

   Vastaa

   1. jee­jee:
      Aina kyse ei ole hin­nas­takaan mihin ihmiset park­keer­aa­vat autonsa…Eli siel­lä oli iso joukko ihmisiä jot­ka mak­soi­vat hal­li­paikas­ta, mut­ta kuitenkin nor­maal­isti ark­isin etsivät sen vapaan kadun­var­si­paikan ulko-oven läheltä… 

      Eihän auton viemisessä kilo­metrin päähän hal­li­in ole mitään järkeä pääosaa vuot­ta. Paikoituk­sen jär­jestämi­nen kort­telin halleis­sa on kuolleena syn­tynyt aja­tus. Olisi kiva tietää, kuka on ollut se aja­tusten van­taa, jol­ta tuo on lähtöisin.

      Kun käytän autoa, mikä on harv­inaista, lasken yksinker­tais­es­ti, miten paljon aikaa aamul­la menee muk­su­jen las­taamiseen autoon, kun lähdemme päiväkoti­in. Vain sil­loin, kun odotet­tavis­sa on skrabaamista ja kolaamista, on kort­telin päässä ole­va autopaik­ka kil­pailukykyi­nen. Muuten auto on max. 50 m päässä ovesta.

      Olen asunut myös talos­sa, jos­sa autopaik­ka oli talon alla olevas­sa hal­lis­sa sekä talos­sa, jos­sa auto­tal­li mak­soi alle 50 € kk. Kumpikin jär­jeste­ly oli täysin ylivoimainen näi­hin Helsin­gin vir­i­tyk­si­in ver­rat­tuna. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa olin taloy­htiön hal­li­tuk­ses­sa ja tiedän tarkalleen, paljonko muista kus­tan­nuk­si­ta mak­set­ti­in noiden auto­tal­lien tuo­tol­la, joka oli kohtuu hyvä.

      Paikat pitää rak­en­taa talo­jen ja pihakan­sien alle, mikä on halvem­paa ja fik­sumpaa käyt­täjän kannal­ta. Sil­loin kadun­var­si­paikoi­tus jää asi­akkaille ja vieraille, mikä on yri­tys­ten eline­hto. Yri­tyska­to viime vuosi­na Töölössä on ollut erit­täin huolestut­tavaa. Pienen­tämäl­lä Gar­den Helsin­gin ker­rosalaa ja autopaikko­jen märää ei aje­ta ainakaan töölöläis­ten etua. Se on ain­oa han­ke täl­lähetkel­lä, joka tuo lisää toimis­to­ja ja toim­i­ti­laa tänne. Eli niitä mak­savia asi­akkai­ta päiväl­lä niin, että palve­lut ovat käytet­tävis­sä myös meille, jot­ka asumme täällä.

      Vastaa

      1. Kalle: Eihän auton viemisessä kilo­metrin päähän hal­li­in ole mitään järkeä pääosaa vuotta…

         … Vain sil­loin, kun odotet­tavis­sa on skrabaamista ja kolaamista, on kort­telin päässä ole­va autopaik­ka kil­pailukykyi­nen. Muuten auto on max. 50 m päässä ovesta… 

         Vähän liioit­telet, oman koke­muk­sen mukaan parkki­talot ovat lähiöis­sä ihan ok matkan päässä. Max 200–400m.

         Mut­ta tun­nus­tan itsekin sor­tu­vani aja­tus­malli­in että metrolle/bussipysäkille 1km on ihan ok patikka­mat­ka, mut­ta 100m oma­lle autolle tun­tuu pitkältä.

      2. jee­jee:
         …Mut­ta tun­nus­tan itsekin sor­tu­vani aja­tus­malli­in että metrolle/bussipysäkille 1km on ihan ok patikka­mat­ka, mut­ta 100m oma­lle autolle tun­tuu pitkältä. 

         Tuos­ta metrolle ja pysäkille matkas­ta on ihan tutkit­tuakin tietoa ja 300 m on muis­taak­seni mak­si­mi. Spåran “kehit­tämi­nen” kan­takaupungis­sa har­ven­ta­mal­la pysäkkiväliä ei siis palvele kaupunki­laisia, vaan lähiöitä ja liityn­täli­iken­teen maalaisia.

         Kun ker­ran pääset asumaan paikkaan, mis­sä autopaikat ovat pihakan­nen alla, et enää voi muu­ta kuin ihme­tel­lä Helsin­gin touhuilua. Tässä ei ole jär­jen häivääkään.

6. Mik­si mei­dän kotikaupungis­samme ei kehitetä liiken­nea­sioi­ta järkevästi omille urbaaneille asukkaille. 

   Muu­ta­ma nykyasia:

   1. Töölönkadun pysäköin­ti­hallin käyt­töä pitäisi suun­na­ta Urheilupuis­ton, Jäähallin, Kisa­hallin käyt­täjille ja esim. Oop­per­an tms käyt­täjille, jot­ta asukaspysäköin­ti­in oikeutetut voisi­vat pysäköidä lähempänä kotiaan.
   2. Ratikkali­iken­net­tä ns. kehitetään, mut­ta aina se johtaa keskusta­lais­ten liiken­teen huonontumiseen.
   • Pysäk­in­välit ovat jär­jet­tömän pitk­iä: esimerkkinä Tullinpuomin ja Auro­ran sairaalan välil­lä (lin­ja 3), Län­si-Pasi­la — Pasi­lan­sil­ta (lin­ja 2). Kampin kiertävä ja help­po metron saavut­ta­mi­nen menetet­ti­in; toki Arka­di­ankat­ua pääsee hel­posti keskus­taan, mut­ta ei metrolle/Kamppiin/mahdollisesti tule­valle keskusterveysasemalle?
   • Mes­sukeskuk­seen ei pääse enää ratikalla Pasi­lan­sil­lal­ta (=lännestä); var­muu­den vuok­si kaik­ki entiset kiskotkin on pois­tet­tu, jot­ta kukaan ei pää­sisi muut­ta­maan reittejä.
   3. Uno­h­tuiko urheilupuis­ton kauem­paa tule­vat käyt­täjät, sil­lä nyt he val­taa­vat kadut. Ja lumi, jos/kun sitä tulee, vähen­tää entis­es­tään asukaspysäköin­tipaikko­ja 2/3 (huonos­ti hoide­tun puhdis­tuk­sen takia).
   4. Baano­ja ja pyöräteitä on riit­tävästi, mut­ta silti pyörien annetaan liikkua jalka­käytävil­lä. Ja ne sähköpotkulaudat!

   Äsket­täin Tukhol­man keskus­tas­sa käyneenä, kaipaan Helsinki­in ydinkaupun­gin alit­tavaa tun­nelia. Käsit­tämätön­tä tilan­nesokeut­ta Helsin­gin tun­nelin hylkääminen.

   Helsingis­sä on päässyt val­taan (vihreä?) mafia, joka ei ihmis­ten itsenäis­es­tä urbaanista asumis­es­ta välitä.
   Toiv­ot­tavasti seu­raavis­sa kun­nal­lis­vaaleis­sa osaamme äänestäjinä vali­ta paremmin.

   Vastaa

   1. Itse kotikaupunkimme urbaan­i­na asukkaana näk­isin, että liiken­net­tä kehitetään juurikin siihen oikeaan suun­taan. Soin­in­vaaran blog­itek­sti ker­too hyvästä, uud­es­ta ajat­telus­ta. Itse en allekir­joi­ta väit­teitäsi, jot­ka ovatkin osin virheel­lisiä ja ilmeisen kek­sit­ty­i­hin “fak­toi­hin” perustuvia.

      1. Töölöläisenä autoil­i­jana kan­natan ehdot­tomasti asukaspysäköin­nin ja markki­nae­htoisen pysäköin­nin hin­to­jen järkevöit­tämistä, ts. asukaspysäköin­nin hin­nan nos­toa ja mah­dol­lis­es­ti parkki­hal­li­paikko­jen sub­ven­toin­tia. Täl­löin kukin autoilija/auton omis­ta­ja voisi vali­ta omi­in tarpeisi­in­sa sopi­vam­man pysäköin­ti­ta­van, paikko­ja riit­täisi sekä hal­lis­sa, että kadul­la niin asukas- kuin asiointipysäköijillekin.

      2. Spo­rali­iken­net­tä kehitetään oikeaan suun­taan. Spo­rat ovat liiken­net­tä, eivätkä mitään horison­taal­isia hisse­jä, joiden tulee pysähdel­lä pysäkeil­lä kort­telin välein. Stadin spo­ra­jär­jestelmä on keskinopeudeltaan yksi Euroopan hitaim­mista ja tähän on puu­tut­ta­va. Yksi keino — muiden muas­sa — on pysäkkivälin järkevä tark­ist­a­mi­nen. Auro­ran sairaalan ja Töölön tullin pysäkkiväli on kieltämät­tä pitkä — mut­ta ker­ro sinä, mihin väli­in pysäkin rak­en­taisit? Rei­jolankadulle tuskin mah­tuu ja Man­skulle taas tuskin voi — kul­kee­han siinä mon­ta muu­takin linjaa. 

      Suo­ra spo­ray­hteys Töölöstä Kamp­pi­in on palaa­mas­sa juurikin tuon maini­tun Topeliuk­sen-Fredrikinkadun radan myötä, jol­loin 14 ja 18 bus­sit nos­te­taan kiskoille. Täl­löin Töölön­to­ril­ta ja ympäristöstä on tiheä ja suju­va yhteys niin ydinkeskus­taan (1, 2) kuin Kamp­pi­in ja eteläänkin (4).

      Pasi­lan jär­jeste­ly on väli­aikainen tor­so — lop­ulli­nen suun­nitel­ma, jos­sa lännestäkin pääsee suo­raan Mes­sukeskuk­selle — löy­tyy, kun­han kat­soo HSL:n sivuille. Kas tässä: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/raili_linjastomuutokset_0.pdf

      Kaikenkaikki­aan reit­timuu­tok­sista voisi sanoa, että jokainen muu­tos var­masti heiken­tää jonkun yksilön matkaa. Omat duu­ni­matkani Töölöstä Krunaan vaikeu­tu­i­v­at, kun seiska ei enää kul­je suo­raan Man­skul­ta Snell­maninkadulle. Mut­ta aina joku häviää, kun suurem­man joukon (sik­si joukkoli­ikenne) yhtey­det paranevat. Tästä ker­too mm. lin­jas­tou­ud­is­tuk­sen jäl­keen nous­sut spo­ra­matkus­ta­jien määrä. 

      3. Miten he val­taa­vat? Kaipa jokaisel­la pysäköin­ti­mak­sun mak­sa­neel­la on ihan sama oikeus pysäköidä. Asukaspysäköin­ti­tun­nusten hin­nan nos­to aut­taisi tähänkin, kun vähäisel­lä käytöl­lä ole­vat kesäau­tot ym. eivät veisi paikko­ja niitä oikeasti tarvitsevilta. 

      4. Siitä, onko baano­ja tai pyöräteitä riit­tävästi voi var­masti kiis­tel­lä lop­ut­tomi­in. Jalka­käytäväl­lä pyöräi­lyyn Hgin kaupungilla ei ole juuri keino­ja puut­tua — pait­si infra­struk­tu­uri: pyörätei­den ja ‑kaisto­jen rak­en­t­a­mi­nen var­masti houkut­telee lain­rikko­jia pois jalka­käytävil­lä — sil­lä tässä maas­sa liiken­teen valvon­ta muunkin poli­isi­toimen tapaan kuu­luu valtioille. 

      Tukholma­han tosi­aan kuu­luu Euroopan ruuhkau­tuneimpi­en pääkaupunkien arvo­val­taiseen joukkoon, joten tun­neliv­erkos­ton autu­us on varsin kyseenalaista. Viime vuosi­na tilanteeseen on saatu helpo­tus­ta niinkin yllät­täväl­lä keinol­la kuin ruuhka­mak­suil­la. Mm. ammat­ti­au­toil­i­jat ja muut, joiden on syys­tä tai tois­es­ta pakko liikkua autol­la, vas­tus­ti­vat alku­un — mut­ta ovat nyt ruuhka­mak­su­jen vankku­mat­to­mia kannattajia. 

      Kan­nat­taa myös tutus­tua niihin keskus­tatun­neli­selvi­tyk­si­in. Läpi­a­joli­iken­teen määrä on jo nyt täysin mar­gin­aa­li­nen (alle 10 000 autoa per vrk), eikä moi­sen liiken­teen hoita­miseen tarvi­ta mil­jardi­tun­nelia. Hyödytkin ovat san­gen kyseenalaisia: pari käve­lykadun­pätkää Tuomiokirkon ympäristöön — ja paljon lisää autoilua tun­nelin sisään­tuloväylille — tulisi­han siitä houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto keskus­tan kiertämiselle kehäteitä pitkin.

      Vastaa

      1. “Itse kotikaupunkimme urbaan­i­na asukkaana näk­isin, että liiken­net­tä kehitetään juurikin siihen oikeaan suun­taan. Soin­in­vaaran blog­itek­sti ker­too hyvästä, uud­es­ta ajattelusta.”

         Varas­tamises­sa ja autoil­i­joiden mieli­v­al­taises­sa kyykyt­tämisessä ei ole mitään uut­ta, sitähän Vihreät ovat tehneet Enem­mistö ry;stä asti, siis koh­ta 50 vuotta.

         Kir­joit­ta­ja on selkeästi muual­ta muut­tanut maalainen, joka uskoo kun­non Vihreän tapaan että kaupun­ki voi olla ole­mas­sa ilman liikennettä.

         Tämähän ei tietenkään ole tot­ta, kun koko kaupun­ki on ole­mas­sa *vain lii­iken­teen sol­muko­htana*. Kaupungilla ei ole eikä ole koskaan ollut mitään muu­ta funk­tio­ta. Stock­man­nin ja sen ympäristön liikkei­den kohtalosta voi suo­raan nähdä että mihin liiken­teen pois­t­a­mi­nen johtaa ja on jo johtanut: PIkkuli­ik­keet menivät nurin ja Stock­man­nikin on vakavis­sa vaikeuksissa.

         Tietois­es­ti ja tahal­lis­es­ti tapet­tu­ja liikkeitä, puh­taal­la liikennepolitiikalla.

         “Asukaspysäköin­ti­tun­nusten hin­nan nos­to aut­taisi tähänkin, kun vähäisel­lä käytöl­lä ole­vat kesäau­tot ym. eivät veisi paikko­ja niitä oikeasti tarvitsevilta.”

         Eikö kir­joit­ta­ja todel­lakaan tiedä asi­as­ta *yhtään mitään*? 

         Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia saa *tasan yhden*. “Kesäau­to” ei sel­l­aista saa mil­lään edel­ly­tyk­sel­lä, siitä ovat Vihreät pitäneet huolen. Edes moot­toripyörä ei saa asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta, vaik­ka niitä menisi viisi yhteen ruutuun.

         Ei käy, kos­ka vihreä fasis­mi estää ajat­telun täydellisesti.

      2. Huo­maa, että fak­toi­hin perus­tu­vat argu­men­tit alka­vat olla lopus­sa, kun alkaa nimit­te­ly ja (virheel­lis­ten) ole­tusten suolt­a­mi­nen kir­joit­ta­jien syn­tymä­paikkakun­nista. Ja tosi­aan, olen kyl­lä ihan syn­type­r­äi­nen stadi­lainen, itseasi­as­sa jopa töölöläi­nenkin, enkä edes ensim­mäisessä polvessa. 

         Liikenne kuu­luu olen­naise­na osana kaupunki­in. Fak­ta nyt vaan on se, että kaupun­gin liiken­teestä hyvin suuri val­taosa tapah­tuu mui­ta keino­ja, kuin yksi­ty­isautoa käyt­täen. Yksi­ty­isautol­la on oma paikkansa myös kaupun­gin liiken­teessä, mut­ta se ei tarkoi­ta sitä, että se olisi ain­oa kulku­muo­to, jota tulisi suosia ja kehit­tää. Valitet­tavasti tilan ollessa rajalli­nen, jonkun muun kulku­muodon edis­tämi­nen usein tarkoit­taa sitä, että joltain ote­taan pois. 

         Stock­man­nin ja sen ympäristön liikkei­den tilas­ta on tässä val­lit­sevas­sa tilanteessa aika tyh­mää sanoa yhtikäs mitään. Verkkokaup­pa ja kulu­tus­tot­tumusten muu­tok­set tap­pa­vat kaup­po­ja muual­lakin kuin ydinkeskus­tois­sa. Kehi­tys kul­kee palvelu­iden, rav­in­toloiden ym. suun­taan, ja se on vain posi­ti­ivista. Ja jos markki­na­t­alouteen on uskomi­nen — itse­hän ainakin uskon — vuokrat ja liiketilo­jen ymv. käyt­töaste kor­reloi­vat san­gen tehokkaasti niiden halut­tavu­u­teen, ja Helsin­gin kan­takaupungis­sa ne näyt­täi­sivät ole­van san­gen korkeal­la tasol­la — ver­rat­tuna vaikka­pa kehien ympäristöihin. 

         Lisäk­si tuoreet (niinkin viher­fa­sis­tisen organ­isaa­tion kuin kaup­paka­marin) tutkimus­tu­lok­set osoit­ta­vat, että hyvin merkit­tävä val­taosa keskus­tan kaup­po­jen asi­akasvir­ras­ta ja liike­vai­h­dos­ta tulee jalka­isin ja joukkoli­iken­teel­lä saa­puvil­ta asi­akkail­ta. Voisikin olet­taa, että kau­pan edel­ly­tyk­siä kan­nat­taisi paran­taa paran­ta­mal­la eri­tyis­es­ti näitä kulku­muo­to­ja käyt­täen saa­pu­van suuren enem­mistön edel­ly­tyk­siä ja viihtyvyyttä. 

         Ja tiedän asi­as­ta paljonkin, omis­tan­han auton ja siihen H‑vyöhykkeen asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen. Se, että kyseessä on omis­ta­jansa ain­oa auto, ei tarkoi­ta sitä, että kyseessä ei voisi olla “kesäau­to”. Ja mik­si ihmeessä use­am­malle autolle kuin yhdelle per henkilö pitäisi saadakaan asukaspysäköintitunnusta?

         Ja myön­nän, oma autoni pitkälti on “kesäau­to”. Aje­len sil­lä talvel­lakin aina tarpeen tullen, mut­ta olisin valmis polkuhin­tais­es­ta parkkipaikas­tani luop­umaan, jos hin­tao­h­jauk­sel­la siihen kan­nustet­taisi­in. Siinä vai­heessa tulisi pun­taroi­da kalli­im­man asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen, muiden pysäköin­ti­vai­h­toe­hto­jen (parkki­hal­lis­sa tai kauem­pana keskus­tas­ta) tai autos­ta kokon­aan luop­umisen välil­lä. Ja tiedän, etten ole ain­oa vas­taavasti ajat­tel­e­va: tämän vahvis­taa sekin, että viimek­si kun pysäköin­ti­tun­nusten hin­taa nos­tet­ti­in has­sul­la par­il­la kympil­lä, katosi parkkipaikko­ja kuor­mit­ta­mas­ta tuhan­sia autoja.

      3. Huo­maan, että olen lep­sunut lupaa­masti moderoin­til­in­jas­ta. Tästä eteen­päin ihmis­ten nimit­tämi­nen fasis­teik­si johtaa jok­seenkin automaat­tiseen hylkäämiseen. Tuo­maal­ta jo yhden kir­joituk­sen hylkäsinkin täl­lä perusteella.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
         Huo­maan, että olen lep­sunut lupaa­masti moderoin­til­in­jas­ta. Tästä eteen­päin ihmis­ten nimit­tämi­nen fasis­teik­si johtaa jok­seenkin automaat­tiseen hylkäämiseen. Tuo­maal­ta jo yhden kir­joituk­sen hylkäsinkin täl­lä perusteella.

         Se on tässä tapauk­ses­sa ihan hyvä, kos­ka kaupunki­lais­ten ja vihrei­den todel­lisu­us on eriy­tynyt aika pahasti. On pakko sanoa, että itsekin oletin tuo­ta kir­joit­ta­jaa junan­tuo­mak­si. Enkä tarkoi­ta sil­loin rantarataa, vaan päärataa tai pahim­mil­laan Savon rataa. 😎 

         Sään­te­ly ei ole tuonut toiv­ot­tua tulosta, eikä toisaal­ta paikoi­tus­ta kyetä hoita­maan markki­nae­htois­es­ti. Kaupun­ki kuitenkin elää mon­es­sa mielessä kumipyöril­lä ja liikenne on kaupun­gin eline­hto. Jotain muu­ta, kuin näitä vihre­itä ajatuk­sia, on syytä kokeilla.

      5. Stadin kun­di:

         Ja myön­nän, oma autoni pitkälti on ”kesäau­to”. Aje­len sil­lä talvel­lakin aina tarpeen tullen, mut­ta olisin valmis polkuhin­tais­es­ta parkkipaikas­tani luop­umaan, jos hin­tao­h­jauk­sel­la siihen kan­nustet­taisi­in. Siinä vai­heessa tulisi pun­taroi­da kalli­im­man asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen, muiden pysäköin­ti­vai­h­toe­hto­jen (parkki­hal­lis­sa tai kauem­pana keskus­tas­ta) tai autos­ta kokon­aan luop­umisen välil­lä. Ja tiedän, etten ole ain­oa vas­taavasti ajat­tel­e­va: tämän vahvis­taa sekin, että viimek­si kun pysäköin­ti­tun­nusten hin­taa nos­tet­ti­in has­sul­la par­il­la kympil­lä, katosi parkkipaikko­ja kuor­mit­ta­mas­ta tuhan­sia autoja.

         Mikäköhän mah­taisi olla keino saa­da ihmiset mielu­um­min vuokraa­maan kesäau­to­ja kuin omis­ta­maan niitä? Niitä kesäau­to­ja on nimit­täin aimo nip­pu kadun­var­sil­la ja olisi niin ympäristön kuin kaupunkiym­päristön kannal­ta fik­sumpaa, että ne kesäau­tot vuokrat­taisi­in jostain vaikka­pa heinäku­un ajak­si ja palautet­taisi­in kesäkau­den pää­tyt­tyä. Har­mit­tavasti auton vuokraami­nen kau­pal­lisil­ta vuokra-aut­ofir­moil­ta kuukau­den ajak­si on valitet­ta­van kallista, mah­taisiko­han sitä saa­da jotenkin las­ket­tua lain­säädän­nöl­lis­es­ti tuke­mal­la (en tiedä alan veroko­htelus­ta ollenkaan)?

      6. Jukkis: Mikäköhän mah­taisi olla keino saa­da ihmiset mielu­um­min vuokraa­maan kesäau­to­ja kuin omis­ta­maan niitä… 

         Mik­si? Pidätkö vihreää aatet­tasi niin ylivoimaise­na, ettei muil­la ole kykyä tehdä päätök­siä omien tarpei­den­sa mukaan? Tulee ihan mieleen 30-luvun Saksa.

      7. Kalle: Mik­si? Pidätkö vihreää aatet­tasi niin ylivoimaise­na, ettei muil­la ole kykyä tehdä päätök­siä omien tarpei­den­sa mukaan? Tulee ihan mieleen 30-luvun Saksa.

         Tot­takai jokainen tekee omat päätök­sen­sä täyt­tääk­seen tarpeen­sa tar­jol­la ole­vien taloudel­lis­ten kan­nus­timien ohjaa­mana. Sik­si kysyinkin kom­men­tis­sani, että olisiko­han mah­dol­lista jotenkin muut­taa näitä kan­nus­timia niin, että ihmiset mielu­um­min vuokraa­vat kesäau­tot sen muu­ta­man viikon / parin kuukau­den ajak­si mitä niil­lä on käyt­töä sen sijaan, että omis­ta­vat sen auton vuo­den ympäri ikään kuin turhaan. Tarkoituk­seni ei ollut ketään pakot­taa mihinkään vaan pikem­minkin kan­nus­taa ihmisiä käyt­tämään rahansa fik­sum­min: eihän se tee autolle hyvää olla kuukausikau­pal­la käyt­tämät­tä kadun var­res­sa ja auton jälleen­myyn­tiar­vo las­kee joka vuosi, vaik­ka kilo­me­tre­jä mit­tari­in tulisikin mur­to-osa siitä 10 000 — 20 000 kilo­metristä, mikä lie­nee Suomes­sa tyyp­il­lisin määrä varsinkin pääkaupunkiseudulla.

         Eräs enti­nen kol­le­gani, joka asuu Krunikas­sa, tarvit­si autoa vaan kesäisin pari­in mök­ki- ja mum­mo­lareis­su­un ja hei­dän kohdal­la vuokraami­nen tun­tui tosi fik­sul­ta: siitä oli jopa tul­lut hei­dän pojalleen jonk­i­nasteinen jän­nit­tävä yllä­tysleik­ki, kun ei tien­nyt minkänäköi­nen ja väri­nen auto olisi sil­lä ker­taa tar­jol­la, kun he matka­si­vat läheiseen autovuokraamoon. Uskoisin tämän käyt­töas­teen ja profi­ilin jakavia ihmisiä ole­van lukuisia, mut­ta osa heistä syys­tä tai tois­es­ta val­it­see auton omis­tamisen ja kadun­var­res­sa seisot­tamisen vuokraamisen sijaan ja minus­ta näi­den syi­den selvit­tämi­nen ja niihin liit­tyvien kan­nus­timien muokkaami­nen lain­säädän­nöl­lis­es­ti on todel­la kaukana siitä, mitä tarkoit­tanet viitates­sasi 30-luvun Saksaan.

      8. Jos kaupun­ki ei tar­joaisi ilmaista katu­ti­laa auto­jen pitkäaikaissä­ly­tyk­seen, auto­jen vuokraam­nen olisi paljon yleisem­pää — ja autoa oikeasti tarvit­se­vat löytäi­sivät pysäköin­tipaikan helpommin.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
         Jos kaupun­ki ei tar­joaisi ilmaista katu­ti­laa auto­jen pitkäaikaissä­ly­tyk­seen, auto­jen vuokraam­nen olisi paljon yleisem­pää – ja autoa oikeasti tarvit­se­vat löytäi­sivät pysäköin­tipaikan helpommin.

         Tämä on se kep­pi, mut­ta alku­peräisessä kom­men­tis­sani kyselin sen perään, että mikä mah­taa olla autovuokraamo­jen kohdal­la veroko­htelu ja olisiko siten lain­säädän­nöl­lis­es­ti mah­dol­lista painaa niitä kulu­ja alem­mas -> laskea auton vuokraamisen hin­taa ja siten kan­nus­taa tähän toisen­laiseen malli­in pikem­minkin porkkanalla.

      10. Jukkis: Tämä on se kep­pi, mut­ta alku­peräisessä kom­men­tis­sani kyselin sen perään, että mikä mah­taa olla autovuokraamo­jen kohdal­la veroko­htelu ja olisiko siten lain­säädän­nöl­lis­es­ti mah­dol­lista painaa niitä kulu­ja alem­mas -> laskea auton vuokraamisen hin­taa ja siten kan­nus­taa tähän toisen­laiseen malli­in pikem­minkin porkkanalla. 

          Meinaisin jo tästä aiheesta kir­joit­taa aikaisem­min, mut­ta totesin että ehkä hyp­pään liian pitkälle. Nyt kuitenkin keskustelu eteni tähän suun­taan niin tässä tulee:

          Suomes­sa palvelu­ja verote­taan kovem­min kuin omis­tamista omaa työtä. Tämä tapah­tuu pitkälti ALV:n muo­dos­sa. Tässä ei nyt sinän­sä ole ongel­maa, mut­ta jokainen voi laskeskel­la paljon jonkun työkalun tai auton vuokraami­nen vas­taan ost­a­mi­nen ja omis­t­a­mi­nen mak­saa. Toki jos tarve jollekin tuot­teelle tai palvelulle on max. 1–3 ker­taa vuodessa niin vuokraami­nen on toden­näköis­es­ti edullisin ratkaisu, mut­ta jos tarvet­ta ilme­nee use­am­min tai paljon use­am­min niin henkilö säästää läh­es var­masti omis­ta­mal­la tuot­teen itse. Täl­löin henkilö ei mak­sa ALV:ia joka iki­nen ker­ta. Auto on tosin yksi ääripää, kos­ka sen omis­tamiseen liit­tyy paljon vero­tus­ta ja kulu­ja. Nykypäivänä puhutaan paljon kestävän kehi­tyk­sen hengessä kier­to­taloud­es­ta ja vuokraamis­es­ta, mut­ta näis­sä mielestäni kulut­ta­ja usein häviää sen takia että val­tio verot­taa näitä melko paljon ALV:n muodossa.

          Ylläole­vien syi­den vuok­si näen että auto­jen yhtei­somis­ta­ju­us esim. taloy­htiöis­sä tulee toden­näköisem­min yleistymään kuin arkipäiväi­nen vuokraus, lähin­nä sen vuok­si että val­tio nyt vain sat­tuu verot­ta­maan palvelu­ja enem­män kuin omis­tamista. Tiedän kyl­lä yhtei­somis­ta­ju­u­den ongel­mako­htia, mut­ta on sekin oma ongel­mansa että auton vuokraami­nen mak­saa vähin­tään 30–40€ per tun­ti (mukana kova ALV) ja ben­sat päälle. Jos tarvet­ta on yhtään enem­män niin lainaami­nen tutul­ta tai yhtei­somis­ta­ju­us muut­tuu nopeasti taloudel­lis­es­ti parem­mak­si vaihtoehdoksi.

          ALV:a ei voi­da kuitenkaan merkit­tävästi muut­taa, ALV-rajat on sidot­tu EU:n perus­sopimuk­si­in ja näi­den laa­jem­pi muut­ta­mi­nen ja säätämi­nen vaatii EU:n hyväksyn­nän, eli on vaikea pros­es­si. Nämä asi­at eivät yksinker­tais­es­ti ole enää mei­dän omas­sa suo­ras­sa hallinnas­sa, ja tästä kär­sii myös ympäristö kos­ka nykyi­nen jär­jestelmä kan­nus­taa omis­tamiseen vaik­ka se olisikin huonom­pi ratkaisu ympäristön kannalta.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
          Jos kaupun­ki ei tar­joaisi ilmaista katu­ti­laa auto­jen pitkäaikaissä­ly­tyk­seen, auto­jen vuokraam­nen olisi paljon yleisem­pää – ja autoa oikeasti tarvit­se­vat löytäi­sivät pysäköin­tipaikan helpommin. 

          Kausiko­rt­ti­tyyp­pisessä hin­noit­telus­sa on omat ongel­mansa. Jos ostat joukkoli­iken­teen kausiko­rtin, kan­nat­taa matkus­taa mah­dol­lisim­man paljon, kun lisä­matkat “eivät mak­sa mitään”. Jos omi­s­tat auton ja mak­sat sen kulut, “kan­nat­taa” ajaa autol­la sen sijaan että matkus­taisi joukkoli­iken­teel­lä. Jos mak­sat asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen vuodek­si, “kan­nat­taa” etsiä vapaa­ta paikkaa kadun var­res­ta sen sijaan, että mak­saisi ylimääräistä hallipaikasta.
          Auto­jen vuokraus ei ratkaise sitä ongel­maa, että auto­jen (kuten muidenkin liiken­nevä­linei­den) käyt­tö­tarve tun­tuu kasautu­van tiet­ty­i­hin aikaikkunoi­hin. Jos kaik­ki vuokraisi­vat auton kesäk­si ja ajaisi­vat sil­loin autol­la ja muuten käyt­täi­sivät joukkoli­iken­net­tä, autot oli­si­vat käyt­tämät­tä muun osan vuot­ta, ja joukkoli­ikenne olisi käyt­tämät­tä kesän 😉

      12. Ville: Kausiko­rt­ti­tyyp­pisessä hin­noit­telus­sa on omat ongel­mansa. Jos ostat joukkoli­iken­teen kausiko­rtin, kan­nat­taa matkus­taa mah­dol­lisim­man paljon, kun lisä­matkat ”eivät mak­sa mitään”. Jos omi­s­tat auton ja mak­sat sen kulut, ”kan­nat­taa” ajaa autol­la sen sijaan että matkus­taisi joukkoli­iken­teel­lä. Jos mak­sat asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen vuodek­si, ”kan­nat­taa” etsiä vapaa­ta paikkaa kadun var­res­ta sen sijaan, että mak­saisi ylimääräistä hallipaikasta.
          Auto­jen vuokraus ei ratkaise sitä ongel­maa, että auto­jen (kuten muidenkin liiken­nevä­linei­den) käyt­tö­tarve tun­tuu kasautu­van tiet­ty­i­hin aikaikkunoi­hin. Jos kaik­ki vuokraisi­vat auton kesäk­si ja ajaisi­vat sil­loin autol­la ja muuten käyt­täi­sivät joukkoli­iken­net­tä, autot oli­si­vat käyt­tämät­tä muun osan vuot­ta, ja joukkoli­ikenne olisi käyt­tämät­tä kesän 😉

          Kuinkako­han paljon löy­tyy koti­talouk­sia, jois­sa on kak­si autoa arjen liikku­mista varten, mut­ta jot­ka pär­jäi­sivät lomakau­den vai­vat­tomasti yhdel­lä autolla?

          AirBnB ja vas­taa­vat ovat laske­neet ihmis­ten kyn­nys­tä antaa (vuokra­ta) omaisu­ut­taan tun­tem­at­toman käyt­töön, mut­ta auton anta­mi­nen johonkin ver­taisvuokra­palvelu­un voisi silti olla mon­elle iso kyn­nys. Lisäk­si auton­vuokran pitäisi kat­taa arvioitu vaiku­tus auton arvoon ja ris­ki kor­jaus­tarpeista, kun asun­nois­sa ris­ki kus­tan­nuk­sista on ehkä pienem­pi. Eli voisi hyvin käy­dä, että ihmis­ten kakkosauto­ja ei saataisi kyllin edullis­es­ti käyt­töön, että palvelu olisi hinnal­taan kilpailukykyinen.

7. jee­jee: Asuin Hert­toniemen­ran­nas­sa, käytössä oli kohtu­uhin­tainen parkki­ta­lo. Kevät-kesä-syksy hal­li oli melko tyhjil­lään, täyt­tyi sit­ten pakkasil­la ja lumisateil­la. Eli siel­lä oli iso joukko ihmisiä jot­ka mak­soi­vat hal­li­paikas­ta, mut­ta kuitenkin nor­maal­isti ark­isin etsivät sen vapaan kadun­var­si­paikan ulko-oven läheltä.

   En koskaan oppin­ut ymmärtämään kyseistä logiikkaa.

   Itsekin sekä taloudel­lisin että ympäristöpe­rustein pidän autoa läm­mite­tyssä tallis­sa lähin­nä vain talvisin, ja sil­loinkin vain kaup­pakäyn­tien yhtey­dessä niin, että saan autos­ta jää­tyneet koh­dat sula­maan. Minus­ta ei ole ympäristön kannal­ta järkeä pitää autoa läm­mite­tyssä tilas­sa ympäri vuo­den. Taloudel­lis­es­ti ja mukavu­ussy­istä on mielekästä saa­da auto sisältään lämpimäk­si, mut­ta sitä varten ei ole pakko läm­mit­tää jatku­vasti esim. 100 kuu­tio­ta ilmaa per auto (jol­la harvu­us­ta­sol­la autot läm­mite­tyssä pysäköin­tilu­o­las­sa voivat olla, kun huomioi myös kulku­väylien viemän tilan). Kaukoläm­pöy­htiölle parkkilu­olien läm­mi­tyskin on toki ihan hyvää bisnestä.

   Vastaa

   1. to: Itsekin sekä taloudel­lisin että ympäristöpe­rustein pidän autoa läm­mite­tyssä tallis­sa lähin­nä vain talvisin, ja sil­loinkin vain kaup­pakäyn­tien yhtey­dessä niin, että saan autos­ta jää­tyneet koh­dat sula­maan. Minus­ta ei ole ympäristön kannal­ta järkeä pitää autoa läm­mite­tyssä tilas­sa ympäri vuoden. 

      Kiitos valais­us­ta. Itse pidin autoa aina tallis­sa kos­ka se vain tun­tui käteväm­mältä. Ei tarvin­nut met­sästää vapai­ta paikko­ja kadun­var­res­sa, ja vähem­män huol­ta että joku kolhisi.

      Vastaa

8. Kyseisen pysäköin­ti­hallin kul­mil­la ei ole vaikeaa löytää pysäköin­tipaikko­ja kadul­ta. Sik­si hal­li on tyhjä.

   Vastaa

   1. “Kyseisen pysäköin­ti­hallin kul­mil­la ei ole vaikeaa löytää pysäköin­tipaikko­ja kadul­ta. Sik­si hal­li on tyhjä.”

      Härs­ki val­he, Töölössä on aika täyt­tä kun VIhreät, mm.Soininvaara, ovat hävit­täneet sieltä use­ampia sato­ja parkkipaikko­ja mil­loin mil­läkin valheella.

      Mut­ta todel­li­nen syy tyhjyy­delle on täysin absur­di hin­noit­telu. Parkki­hallin käypä hin­ta on sata euroa kuus­sa, 24/7 ja nimet­ty ruutu.

      Töölön hal­li pyytää kolme­sa­taa ja kun markki­nahin­ta ei ole kuin kol­mannes, niin eihän asi­akkai­ta oikein löydy.

      Tämän myös Soin­in­vaara tietää ja kun­non fanaatikon tapaan vaatii että *kadun­var­sipysäköin­nin* hin­taa pitää edelleen nostaa.

      Siis varaste­taan veron­mak­sajil­ta näi­den jo mak­samat pysäköin­tiru­udut ja kiris­tetään lisää rahaa, kos­ka *Kokoomus­laisen hyvän vel­jen riis­to­hin­tainen hal­li ei tuota*. 

      Siitähän tässä on kysymys, käärii Soin­in­vaara sen miten tahansa.

      Vastaa

      1. Parkki­hallin käypä hin­ta on sata euroa kuus­sa, 24/7 ja nimet­ty ruutu.

         Kun Tuo­mas pystyy viemään hin­nan noin alas kan­nat­tavasti, hänen kan­natt­taisi yry­htyä parkki­hal­liyrit­täjäk­si. Lois­ta­va tule­vaisu­us taattu.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Kun Tuo­mas pystyy viemään hin­nan noin alas kan­nat­tavasti, hänen kan­natt­taisi yry­htyä parkki­hal­liyrit­täjäk­si. Lois­ta­va tule­vaisu­us taattu.

         Tuo­mas on aika lähel­lä totu­ut­ta markki­nae­htois­es­ta hal­li­paikan hin­nas­ta ihan koke­mus­peräis­es­ti. Halvim­mat ovat tuo­ta luokkaa. Osmo on oike­as­sa, että hal­pa asukaspysäköin­ti­tun­nus on yksi markki­nahäir­iö. Häir­iö ei kuitenkaan kor­jaudu pelkästään nos­ta­mal­la asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa. Sil­loin pitäisi jo olla kil­pailua hal­li­paikko­jen osalta, mikä ei pidä paikkansa täl­lä hetkellä.

         Paras vai­h­toe­hto sekä hallin omis­ta­jan että töölöläis­ten kannal­ta voisi olla myy­dä hal­li osakkeik­si. Samal­la nähtäisi­in, onko hal­li toteutet­tu markki­nahin­taan vai jonkun hallinnol­lisen vision mukaan.

         On surullista, että kaupun­ki on sään­nel­lyt myös uusien kaupungi­nosien paikoituk­sen lähtöko­htais­es­ti ihan sekaisin.

      3. Tuomas__:
         ”Kyseisen pysäköin­ti­hallin kul­mil­la ei ole vaikeaa löytää pysäköin­tipaikko­ja kadul­ta. Sik­si hal­li on tyhjä.”

         Härs­ki val­he, Töölössä on aika täyt­tä kun VIhreät, mm.Soininvaara, ovat hävit­täneet sieltä use­ampia sato­ja parkkipaikko­ja mil­loin mil­läkin valheella.

         Mut­ta todel­li­nen syy tyhjyy­delle on täysin absur­di hin­noit­telu. Parkki­hallin käypä hin­ta on sata euroa kuus­sa, 24/7 ja nimet­ty ruutu.

         Töölön hal­li pyytää kolme­sa­taa ja kun markki­nahin­ta ei ole kuin kol­mannes, niin eihän asi­akkai­ta oikein löydy.

         Tämän myös Soin­in­vaara tietää ja kun­non fanaatikon tapaan vaatii että *kadun­var­sipysäköin­nin* hin­taa pitää edelleen nostaa.

         Siis varaste­taan veron­mak­sajil­ta näi­den jo mak­samat pysäköin­tiru­udut ja kiris­tetään lisää rahaa, kos­ka *Kokoomus­laisen hyvän vel­jen riis­to­hin­tainen hal­li ei tuota*. 

         Siitähän tässä on kysymys, käärii Soin­in­vaara sen miten tahansa.

         Mukavasti on pysäköin­tipaikko­ja riit­tänyt jo 12v ajan kun tulee töistä ajois­sa. Pysäköinti­nor­mi ja vero­tus ohjaa­vat samaan suun­taan. Vähem­män töitä.

9. Ensik­si pyrk­isin eroon täysin ilmai­sista pysäköin­tipaikoista, joi­ta Töölössäkin löy­tyy val­tavasti Hiet­sus­ta, Stadikan edestä, Lääkärinkadul­ta jne.

   Vastaa

10. Sum­ma sum­marum. Asukaspysäköin­ti katu­var­sil­la on liian hal­paa mm. Töölössä. Min­im­i­hin­naksi 100€/kk!!!

    Vastaa

11. en ymmär­rä ongelmaa:
    autoil­i­jat park­keer­aa­vat riit­täville kadun­var­si­paikoille ja paikalli­nen pysäköin­ti­laitos on vajaakäytöl­lä. kenel­lä on ongelma?
    onko pysäköin­tiyrit­täjä tehnyt väärän investoin­nin ja hin­noit­telus­sa on uno­htanut hin­ta­jous­to käsit­teen. yrit­tämisessä on riskin­sä. pari konkurssia ja tilan huu­tokaup­paa niin luolan pääo­makus­tan­nus alkaa olla alhainen ja kil­pailukykyä löy­tyy. ei se valmis luo­la sieltä mihinkään häviä.yrittäjän rahat kyllä.
    jos auto­ja halu­taan pois kadul­ta voi paikko­ja vähen­tää jol­loin saadaan halut­tu ympäristö­vaiku­tus. jos halu­taan lisää rahaa kun­nan kas­saan nos­te­taan hin­taa kunnes auto­ja on ’sopi­vasti’. tasaar­vo­vaa­timus­poli­ti­ik­ka estänee dynaamisen alueel­lisen parkki­hin­noit­telun siis vain määräl­lä voidaan ohja­ta? pysäköin­tiyrit­täjä voi hin­nal­laan ohja­ta täyttöastettaan.
    näin markki­na­t­alous toimii. ei tarvi­ta mitään sub­ven­tioi­ta jot­ka vain johtaisi­vat mah­dot­tomaan kier­teeseen kun kaikkia pitäisi koh­ta tas­a­puolisu­u­den vuok­si subventoida.
    jos ei tee mitään jos­sain vai­heessa luolan hin­ta las­kee ja käyt­tö kas­vaa. vaik­ka olisi suurikin toim­i­ja tulee talous vastaan.

    Vastaa

    1. sari,
       Asia olisi noin kuin san­ot, jos kyse olisi kadun­var­si­paikoista, joille ei ole muu­ta käyt­töä. Nyt on tarkoi­tus alkaa kaven­taa jalka­käytäviä vinopy­säköin­nin tieltä, mikä heiken­tää viihty­isyyt­tä roimasti. Töölön­tori, joka voisi olla tuhan­sien töölöläis­ten paik­ka, on pysäköin­tikent­tänä palvellen muu­ta­maa kym­men­tä autoil­i­jaa. Olisi järkevää vara­ta osa pysäköin­tiåaikoista asioin­tipaikoisi niin, ettei asukaspysäköin­ti­tun­nus olisi siel­lä voimas­sa, mut­ta tätä pääsöt­stä ei saa­da aikaan. Kun kaik­ki kadun­var­si­paikat palvel­e­vat auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tys­tä, esimerkik­si kod­in­hoita­jat eivät saa auto­jeen min­nekään. Jär­jestelmä suosii sitä, joka tarvit­see autoa ker­ran kesässä, kos­ka ker­ran val­lat­tua paikkaa voi pitää ympäri vuo­den, mut­ta autoa päivit­täin tarvit­se­van tilanne on han­kala, kos­ka pysäköin­tipaikkaa ei voi jät­tää, kos­ka illal­la sitä ei saa takaisin. Jon­akin tal­ve­na laskin Kata­janokalla, wttä joka neljät­tä pysäöi­tyä autoa ei ollut liikutet­tu lumen aikana ker­taakaan. Sataa asukaspysäköin­tipaikaa kohden on 150 asukaspysäköintitunnusta.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          sari,
          Asia olisi noin kuin san­ot, jos kyse olisi kadun­var­si­paikoista, joille ei ole muu­ta käyt­töä. Nyt on tarkoi­tus alkaa kaven­taa jalka­käytäviä vinopy­säköin­nin tieltä, mikä heiken­tää viihty­isyyt­tä roimasti. 

          Nyt sekoi­tat kak­si asi­aa: pysäköin­tipaikko­jen määrän (joi­ta on liian vähän) ja niiden käytön (liian vähän asi­aka­s­paikko­ja). Nuo Töölön­torin paikat ovat pitkälti asi­aka­s­paikko­ja alueen liikkeille. Eli elin­tärkeitä alueen palveluille. Joku paikalli­nen saat­taa jät­tää siihen auton­sa, jos tulee myöhään ja läh­tee aikaisin.

          Toivoisin “kehit­täjien” jät­tävän näp­pin­sä eroon torista. Torien kehi­tyshankkeet ovat usein pää­tyneet katas­trofi­in. Nyky­muo­toise­na avoime­na tilana se mah­dol­lis­taa yhtä sun toista toim­intaa, mm. torikaup­paa. Töölön tori on esimerkik­si ain­oa paik­ka koko pääkaupunkiseudul­la, jos­ta saa hyvää perunaa. Toisen­laises­sa käytössä tori on esimerkik­si yleisö­ta­pah­tu­mis­sa, kuten torimes­su­is­sa. Kaik­ki tämä vaaran­tuu, jos joku oikein pääsee “kehit­tämään”.

       2. Osmo Soin­in­vaara:
          Kun kaik­ki kadun­var­si­paikat palvel­e­vat auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tys­tä, esimerkik­si kod­in­hoita­jat eivät saa auto­jeen min­nekään. Jär­jestelmä suosii sitä, joka tarvit­see autoa ker­ran kesässä, kos­ka ker­ran val­lat­tua paikkaa voi pitää ympäri vuo­den, mut­ta autoa päivit­täin tarvit­se­van tilanne on han­kala, kos­ka pysäköin­tipaikkaa ei voi jät­tää, kos­ka illal­la sitä ei saa takaisin. Jon­akin tal­ve­na laskin Kata­janokalla, wttä joka neljät­tä pysäöi­tyä autoa ei ollut liikutet­tu lumen aikana kertaakaan. 

          Tässä olen samaa mieltä, kuukau­sia paikallaan seiso­vat autot tukki­vat parkkipaikat. Ilmiö kos­kee myös liityn­täpysäköin­tiä. Sat­un­naise­na käyt­täjänä näkee että samat autot makaa­vat parhail­la paikoil­la kuukaud­es­ta toiseen, itse joutuu jät­tämään auton jon­nekkin per­im­mäiseen nurkkaan.

          Aut­taisiko asi­aa joku 12h/24h aikara­ja? Ja sitä pitäisi mielel­lään sit­ten oikeasti valvoakkin.

12. Töölön pysäköin­tion­gel­mat johtu­vat lähin­nä Espoos­ta(?) tule­vista lätkä­tur­is­teista ja jalka­pal­lon­faneista jot­ka täyt­tävät lähikadut sil­loin täl­löin. Jatkos­sa tietysti hom­maa han­kaloit­taa paljon tuo lähiöväkeä palvel­e­va Topeliuk­senkadun ratikkalin­ja. Myös läh­es autio fil­lar­i­tie Nordik­sel­la hait­taa ikävästi pysäköin­tiä. Voisit­teko Ode jo antaa mei­dän töölöläis­ten olla rauhas­sa ja jatkaa ”kehit­tämistä” jos­sain muus­sa kaupunginosassa?
    Niin, ja ette kai nyt oikeasti kuvitelleet että joku vie auton parkki­in yli puolen kil­san päähän kotiovelta?

    Vastaa

13. Luin että mak­su­jen tulisi perus­tua kus­tan­nuk­si­in ja jos ne ovat niitä korkeampia, kyseessä saat­taa olla verolu­on­toinen mak­su. Veron taas pitäisi perus­tua perus­tus­laki­valiokun­nan tulkin­nan mukaan lakiin.

    Tosin en kyl­lä ymmär­rä miten kus­tan­nusten vas­taa­mat­to­muus tekee mak­sus­ta verolu­on­teisen, kos­ka asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen mak­sul­la­han saadaan selvä vastike ja se on täysin vapaae­htoinen, eikä mene kol­man­nelle osa­puolelle kuten eläkemaksu. 

    Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nan nos­to on siten ongelmallinen.

    Huonom­pi homma.

    Tässä lähde:
    https://twitter.com/OttoMeri/status/1216704523391160321?s=20

    Vastaa

    1. Luin että mak­su­jen tulisi perus­tua kus­tan­nuk­si­in ja jos ne ovat niitä korkeampia, kyseessä saat­taa olla verolu­on­toinen mak­su. Veron taas pitäisi perus­tua perus­tus­laki­valiokun­nan tulkin­nan mukaan lakiin.

       Onko sinus­ta siis vero, jos kaupun­ki myy ton­tin raken­nus­li­ikkelle markki­nahin­taan tai vuokraa ton­tin? Jos et pidä sitä verona, mik­si parkkipaikas­ta ei saisi ottaa vuokraa. Onko siis 4 €/tunti pysäköin­ti­mak­su vero? Jos se ei ole vero, mik­si asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen mak­su on vero.

       Vastaa

       1. ” Onko sinus­ta siis vero, jos kaupun­ki myy ton­tin rakennusliikkelle ”

          Ei ole myöskään kaupungille lahjoite­tun tavaran myyn­ti vero­tus­ta, mut­ta kuten olet muis­taak­seni itsekin toden­nut: Ihmi­nen ei voi ymmärtää juristia. 

          Ajat­telin muuten tont­tien vuokraus­ta ja myyn­tiä itsekin, voisiko­han niistä olla joku laki?

       2. Osmo Soin­in­vaara: Onko sinus­ta siis vero, jos kaupun­ki myy ton­tin rakennus­liikkelle markkina­hintaan tai vuokraa ton­tin? Jos et pidä sitä verona, mik­si parkki­paikasta ei saisi ottaa vuokraa. Onko siis 4 €/tunti pysäköinti­maksu vero? Jos se ei ole vero, mik­si asukas­pysäköinti­tunnuksen mak­su on vero. 

          Johonk­in­han se raja pitää vetää. Olisiko sit­ten raja siinä, onko kyse palvelus­ta vaiko tontinvuokrasta.

          – Jos yksi­tyi­nen vuokraa parkkipaikkaa lyhy­taikaiseen käyt­töön, mak­saako hän arvon­lisäveron? Jos mak­saa, on se sil­loin val­tion mielestä verolli­nen palvelu. Ei tontinvuokra.
          

14. Mul­la Tran­sit Ruusu­lankadul­la oven edessä varas­tona, tosi kätevä. En halua autoa kauas hal­li­in eikä se edes mah­du. Päätök­sis­sä huomioita­va ettei kaikil­la mah­du tavarat koti­in. Uusi 28e/kk hin­ta alkaa ole­maan jo rahas­tus­ta kun en edes aja.

    Vastaa

    1. Töölön kisamies:
       Mul­la Tran­sit Ruusu­lankadul­la oven edessä varas­tona, tosi kätevä. En halua autoa kauas hal­li­in eikä se edes mah­du. Päätök­sis­sä huomioita­va ettei kaikil­la mah­du tavarat koti­in. Uusi 28e/kk hin­ta alkaa ole­maan jo rahas­tus­ta kun en edes aja.

       Mut­ta mik­si kadun­var­si­varas­ton pitäisi olla juuri Transit?

       Tran­sitin paikalle saisi mah­tu­maan 20 jalan merikon­tin, johon vähän modaa­mal­la saisi 4 suo­raan jalka­käytävälle avau­tu­vaa n. 3 neliön varas­tokop­pia. Vas­taa­vankokoiset itsepa­lvelu­varas­tot näyt­täi­sivät mak­sa­van Helsingis­sä noin satasen kuus­sa, eli merikon­teil­la pysty­isi tekemään ihan kun­non bisnestä asukaspysäköin­nin hintatasolla.

       Vähän se olisi rujon näköi­nen, mut­ta ei kaik­ki autotkaan mitään kau­nis­tuk­sia ole.

       Vastaa

15. Kätevää kun kan­takaupungis­sa katu­park­keer­aus on hal­paa, romuau­toakin voi seisot­taa keskel­lä kaupunkia sat­un­naisia mökkireis­su­ja varten. Mik­si katu­park­ki ei ole markki­nahin­tainen 50–80 euroa olisi oikea hinta. 

    Päät­täjät hom­mi­in päät­tämään. Mik­si muuten yri­tyk­set ei vuokraa 250 euron paikko­ja? Niitä ei var­maan edes saa vuokra­ta alueen yri­tyk­sille? Näin on Jätkäsaa­res­sakin. Paljon tyhjiä vuokra­hal­li­paikko­ja joi­ta kukaan ei saa vuokra­ta jos asukkaat ei halua

    Vastaa

16. Tämä kom­ment­ti vähän ohit­taa blo­gin tarkoituk­sen, mut­ta huo­masin puhe­limes­sa androidin tar­joa­van itselle ykkös­sivus­toina ensik­si red­ditin, ja toisek­si Soin­in­vaaran. Kiitok­set laadukkaas­ta sisäl­löstä. Taisin alkaa blo­gia seu­ra­ta 06–07.

    Tam­pereel­la pari vuot­ta sit­ten tul­lut laa­jem­pi asukaspysäköin­ti siivosi katu­ja huo­mat­tavasti. Tam­me­lan ja Kale­van tiivystyskaavo­jen jäl­keen autot var­masti vähänevät myös kan­takaupungista. Nyky­Tam­pere on ruu­tukaavaa, mis­sä keskel­lä ja väleis­sä on pelkästään parkkia.

    Vastaa

17. Olisiko aika nos­taa kadun­var­ren hin­nat sataseen. Ja kaikille halukkaille paikko­ja. Myös työpaikoille. 

    Ja sen hallin oikea vuokrata­so on markki­nahin­ta jol­la se menee kau­pak­si. Noin 150 euroa per kk. Jos kukaan ei osta niin 250 on selvästi väärä hin­ta. Jos raken­nat väärään paikkaan liian kallista kaup­pa ei käy.

    Vastaa

18. Eräs suku­laiseni asuu Län­si-Pasi­las­sa. Sieltä saa pysäköin­tilu­o­las­ta asuka­s­paikan 39 eur/kk ja tilaa on käytän­nössä aina. Myös lyhy­taikainen vieraspysäköin­ti on edullista. Sub­ven­toiko kaupun­ki tätä hin­taa ja jos sub­ven­toi, mik­si siel­lä sub­ven­toidaan, mut­ta ei Töölössä?

    Vastaa

    1. Ne ovat Län­si-Pasi­las­sa velvoitepaikko­ja, jot­ka on ollut pakko rak­en­taa asun­to­jen yhtey­dessä. Kaik­ki asukkaat ovat mak­sa­neet ne osana asun­to­jen hin­taa. Tässä tapauk­ses­sa siis muut asukkaat sub­ven­toi­vat tuo­ta autopaikkaa.

       Vastaa

    2. Serkku­ni muut­ti Tam­pereelle viime syksynä. Taloy­htiössä oli vai­h­toe­htoina joko tolp­pa­paik­ka etupi­hal­la 15€ / kk tai pihan kan­nen alla auto­hal­li­paik­ka 25€ / kk. Auto­hal­lista pääsi ylös suo­raan hissil­lä. Perus­suo­ma­laisel­la men­tal­i­teetil­la kaik­ki pihan tolp­pa­paikat oli varat­tu. Hal­lista silmämääräis­es­ti vain viisi paikkaa käytössä. Kukaan ei halua mak­saa edes sub­ven­toidus­ta pysäköin­nistä. Itse kusisin huna­jaa jos keskus­tas­sa olisi mah­dol­lista päästä joka päivä tuo­hon hin­taan sulaan ja kuiv­aan autoon. Tämä tapaus toki oli Lielahdessa.
       Mis­sä lie oikeasti kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaisi?

       Vastaa

       1. Gabriel: Perus­suo­ma­laisel­la men­tal­i­teetil­la kaik­ki pihan tolp­pa­paikat oli varat­tu. Hal­lista silmämääräis­es­ti vain viisi paikkaa käytössä. Kukaan ei halua mak­saa edes sub­ven­toidus­ta pysäköinnistä.

          Luu­len­pa että kukaan ei halua hal­li­in, kos­ka sitä pide­tään keskimäärin tolp­pa­paikkaa vaivalloisempana.

          Tallin käyt­tämisen vai­va näkyy siinä, miten kukaan auto­tallin omis­tavista naa­pureis­tani taik­ka kavereis­tani ei pidä autoaan tallis­sa vaik­ka se ei edes mak­sa mitään. Useim­mil­la kuitenkin on tal­li­in rai­vat­tu auton men­tävä aukko eli tal­lia ei ole ainakaan täysin muutet­tu varas­tok­si / rakentelutilaksi.

19. Kat­sokaa tai kuun­nelkaa Simo Salmisen Alle lujaa You Tubesta. Se antaa ihan kivaa per­spek­ti­ivia tahan(kin) keskustelu­un, tai mik­si sita nyt san­o­taan. Ei se Hesa mihinkaan kaadu.

    Vastaa

20. Koko ongel­ma on mielestäni luk­su­songel­ma. Mik­si ei ole varaa mak­saa pysäköin­nistä jos asuu Suomen kalleim­mal­la asuinalueil­la? Jos ei ole varaa mak­saa, ja asum­i­nen keskus­tas­sa, jot­ta voi naut­tia sosi­aalis­es­ta elämästä oikean­lais­ten ihmis­ten kanssa rav­in­toloi­neen kaikki­neen on tärkein­tä, niin sil­loin voi viedä auton säi­ly­tyk­seen äidin ja isän pihalle Espooseen.

    Vastaa