Miksi autopaikkanormi on haaskausta

62 vastausta artikkeliin “Miksi autopaikkanormi on haaskausta”

1. Jos autoilu on sen luon­teista, että kus­tan­nusten noustes­sa jonkun kympin, vai­h­taa joukkoli­iken­teen käyt­täjäk­si, ei var­masti oikeasti autoa tarvitse. Tuol­la autoil­e­vat, vaikkakin aina kalli­im­min, ne, joiden työ tai arki ei tule muuten jär­jestet­tyä. Monis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa pelkkä keskus­tavyöhyk­keen ylit­tämi­nen mak­saa kympin pari, ja esim Tukhol­man ydi­nalueel­la pysäköin­ti on muutet­tu 24/7 mak­sullisek­si! Kär­si­jöitä tässä paletis­sa ovat pien­i­t­u­loiset, jot­ka ovat kyl­lä jo asumisen hin­nan vuok­si joutuneet muut­ta­maan ker­avalle. Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­va ja asioi­va hel­posti uno­htaa, että lähipalvelu­jen päivänkodin setä tai kau­pan kas­sa saat­taa tul­la töi­hin hyvin pitkän matkan päästä, aamu­vuoroon mieluiten autolla.

   Vastaa

   1. Suun­nit­teli­ja: “lähipalvelu­jen päivänkodin setä tai kau­pan kas­sa saat­taa tul­la töi­hin hyvin pitkän matkan päästä, aamu­vuoroon mieluiten autolla”

      En näe, että tämä olisi argu­ment­ti parkkipaikkanormin taik­ka hal­van pysäköin­nin puoles­ta. Kyl­lä niihin kaup­poi­hin ja päiväkotei­hin työn­tek­i­jät löy­de­tään. Ehkä heille joutuu mak­samaan korkeam­paa palkkaa kuin aiem­min, mut­ta se on silti halvem­paa kuin käyt­tää erit­täin kallista kan­takaupun­gin maa­ta auto­jen säi­lyt­tämiseen jonkin parem­man käyt­tö­tarkoituk­sen sijaan.

      “Kär­si­jöitä tässä paletis­sa ovat pienituloiset”

      Pysäköin­nin sub­ven­toin­ti on kyl­lä harv­inaisen teho­ton tapa tukea pien­i­t­u­loisia. Ei jatkoon.

      Vastaa

   2. Kum­masti se Ruotsin talous vetää parem­min silti. Taitaa köy­hien puo­lus­t­a­mi­nen autoilu­un vedoten olla vain rikkaiden ja hyvä­tu­lois­t­en kep­pi­hevo­nen laskea omia kulujaan.

      En kyl­lä suo­raan san­ot­tuna ymmär­rä, että mik­si pien­i­t­u­loinen muut­taisi keskusta/kaupunkikorttelialueelle, mis­sä auton pitämi­nen kallista ja han­kalaa, samal­la kun tarvit­see autoa töi­hin siirtymiseen.

      Kuten Osmo kir­joit­taa, kun autoilus­ta tai auton ylläpi­dos­ta tietyssä paikas­sa tehdään kallista, niin kysyn­tä asun­noista alueel­la las­kee niil­lä ihmisil­lä, jot­ka ovat hen­keen ja vereen autoil­i­joi­ta. Näitä autoil­i­joi­ta kyl­lä Suomes­sa ja jopa Helsingis­sä riit­tää, osalle auto on ihan puh­das sta­tusa­sia kun­non jenkki­tyyli­in. Tämä kos­kee melko usein hyvä­tu­loisia, joille auto on mon­esti oikeas­t­aan mukavu­us- ja tai sta­tusa­sia eikä vält­tämät­tömyys. Oikeas­t­aan tämä jääräpäi­nen autoilu erot­taa minus­ta fik­sut ja vähän hölmöt hyvä­tu­loiset toi­sis­taan, eri­no­mais­es­ti. Mikä taas jälleen ker­ran osoit­taa sen, ettei tämä mei­dän mer­i­tokra­tia todel­lakaan toi­mi täy­del­lis­es­ti mil­lään tasolla.

      Vastaa

      1. Par­alleel­ien vetämi­nen kansan­talouden suori­tuskyvyn ja pysäköin­ti­ratkaisu­jen välille on mielestäni vähin­täänkin yhtä tyh­mää kuin yksityisautoilu.

      2. Päin­vas­toin. Vain har­voil­la kaikkein varakkaim­mil­la per­heil­lä on varaa asua niil­lä kalli­il­la kaupunkialueil­la, jois­sa ei tarvi­ta autoa tuki­ais­ten varas­sa raken­net­tu­jen ja ylläpi­det­tävän julkisen­li­iken­teen tiheän verkos­ton avulla.

         Mihin uno­h­tuikaan vaa­timus markki­na­t­aloud­es­ta eli kus­tan­nus­vas­taavu­ud­es­ta julkisen liiken­teen osalta? 

         Pien­i­t­u­loisem­mat, eli suurin osa väestöstä, joutuu asumaan muual­la halvem­mil­la alueil­la, jos­sa julk­ista liiken­net­tä ei pystytä sen kalleu­den takia jär­jestämään riit­tävän kat­tavak­si. He joutu­vat hoita­maan val­taosan liikku­mis­es­taan korkeil­la veroil­la rasite­tu­il­la hlö/autoilla.

         Mik­si suurin osa väestöstä joutuu rahoit­ta­maan oman liikku­misen­sa lisäk­si vielä parem­pit­u­lois­t­en liikku­mista kaupungeissa?

         Kansalais­ten tasa-arvoinen kohtelem­i­nen vero­tuk­sel­lis­es­ti edel­lyt­tää, että kun esim. H:ki mak­saa puo­let julkisen liiken­teen käyt­täjien matkakus­tan­nuk­sista, pitää sen myös alkaa mak­samaan puo­let hlö-auto­jen ja muidenkin liiken­nevä­linei­den matkakustannuksista. 

         Ja kos­ka val­tio perii tiein­vestointin­sa euron 8 ker­taa suurem­pana takaisin hlö-autoli­iken­teeltä tämän eri­laisil­la veroil­la, pitää myös julkisen liiken­teen investoin­nit alkaa per­iä sen käyt­täjiltä samal­la tavoin eri­ty­isveroil­la 8 ker­tais­es­ti takaisin yhteiskunnalle.

         Esimerkik­si VR:ää val­tio on jo vuosikym­me­nien ajan tukenut Rata­hallintokeskuk­sen kaut­ta vuosit­tain noin mil­jardil­la eurolla. 

         VR:ltä on saatavis­sa jatkos­sa 8 mrd euron vero­tu­lot val­ti­olle, tai sit­ten VR alen­taa junien­sa nopeudet niin alhaisik­si, etteivät ne run­tele enää raitei­ta jatku­vasti kor­jaustöitä tarvit­se­viksi. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa val­tio säästäisi joka vuosi miljardin.

   3. Pohjim­mil­taan kyse on yhä rajal­lis­ten resurssien ohjaamis­es­ta tehokkaasti, eli markki­na­t­alouden parhaas­ta puolesta.

      Autoil­i­joiden ohjaami­nen, huom. ohjaami­nen ei pakot­ta­mi­nen, asumaan kauem­mas on rajal­lis­ten resurssien tehokkaam­paa käyt­töä, keskus­tas­sa on muutenkin paljon palvelu­alan työpaikkoja.

      Nythän autopaikko­jen sub­ven­toimi­nen suo­raan san­ot­tuna ohjaa maankäyt­töä äärim­mäisen tehot­tomasti kun se viimeinen lop­pukäyt­täjä ei use­assa tapauk­ses­sa mak­sa sitä todel­lista hin­taa, vaan hin­taa sosial­isoidaan jotenkin sil­lä logi­ikalla, että julk­ishallinnon ja yhteiskun­nan täy­tyy tukea ja mah­dol­lis­taa yksi­ty­ishenkilöau­toilu. Tämä kuvas­taakin hyvin monien suo­ma­lais­ten näke­mys­tä, joka tun­tuu ole­van se että autoilu on pyhä peru­soikeus ja yhteiskun­nan täy­tyy tehdä har­ti­avoimin töitä sen tukemisek­si ja mahdollistamiseksi.

      Henkilöko­htaise­na huomiona, en ole alun­perin Helsingistä kotoisin ja olin pitkään melko autoneu­traali. Kuitenkin kun on lukenut selvästi henkilöau­toil­i­joiden kir­joit­ta­maa vinku­mista yhteiskun­tarak­en­teesta ja autoilun vero­tuk­ses­ta ja näh­nyt paljon näitä elämän­ta­pa-autoil­i­joi­ta niin olen kyl­lä hyvin jyrkästi kään­tynyt autokri­it­tisek­si. Ylen­määräisel­lä henkilöau­toilul­la on myös melko var­masti huo­mat­tavia julk­ista ter­vey­den­huoltoa rasit­tavia omi­naisuuk­sia, lähin­nä sen vuok­si että moni autoil­i­ja ei kor­vaa autoilun vähen­tämää hyötyli­ikun­taa mil­lään tai ainakaan riit­tävästi. Kum­masti ne lihav­im­mat ovat AINA niitä autoil­i­joi­ta, varsinkin kun näen miehiä.

      Vastaa

      1. Mikä lie­nee lihavu­u­den ja autoilun kausaliteetti?

      2. Päät­telin jo 70-luvun alus­sa julkisen liiken­teen päästöt yksi­ty­is­li­iken­net­tä suurem­mik­si. Julki­nen liikenne ajaa jokaisen matkus­ta­jansa matkaa moninker­tais­es­ti pidem­män matkan. Hlö-autois­sa kul­kee matkus­ta­jaa kohti vähem­män tyhjiä paikko­ja kuin keskimäärin julkises­sa liiken­teessä. Se on help­po päässälaskutehtävä.

         Bus­si painaa hlö-autoa enem­män, sik­si myös päästö on suurem­pi ja ilma sen kohdal­la hlö-autoa likaisempaa. 

         Lukios­sa selvisi julkisen liiken­teen polt­ta­van ehtyviä fos­si­il­isia polt­toainei­ta. CO2-päästöt kas­va­vat. Ben­si­i­ni sen sijaan on Euroopas­sa laa­juis­es­ti jäte-ener­giaa. Sitä ei tehdä raakaöljys­tä vaan jät­teistä, joi­ta jää jäl­jelle kun raakaöljys­tä erote­taan kevyen polt­toöljyn valmis­tuk­seen kel­paa­vat ainekset. 

         Öljy­varo­jen kulu­tuk­sen vähen­tämisek­si kan­nat­taisi siir­tyä diesel­bus­seista ben­si­inikäyt­töisi­in hlö-autoi­hin. Vähenevä dieselin kulu­tus hidas­taisi maail­man raakaöljy­varo­jen polttamista.

         Junali­ikenne on kaikkein suur­in­ta hukkali­iken­net­tä ja ener­giavaro­jen tuh­laamista. Yo-aineessani vuon­na ‑76 perustelin Helsin­gin metron hölmöläis­ten touhuk­si. Jokaisen metroase­man kohdalle olisi ennem­min kan­nat­tanut rak­en­taa työ­paikko­ja. Lähiöis­sä asu­vien työ­matkat oli­si­vat lyhen­tyneet merkit­tävästi. Pelkkä ”metron syöt­töli­ikenne” olisi riit­tänyt monille matkus­ta­jille lähi­työ­paikkoi­hin pääsemisek­si. Ydinkeskus­taan asti ulot­tuvien työ­matko­jen määrä olisi aikaa myöten rom­ah­tanut, samoin ruuhkat ja päästöt. 

         80-luvun alus­sa Suomes­sakin jo tiedet­ti­in liiken­teen haitallis­ten päästö­jen johtu­van diesel­bus­seista, ei suinkaan hlö-autoista. Ter­veyshait­toina mitat­tuna puhut­ti­in mon­isa­ta- tai jopa tuhatk­er­tai­sists haitoista. Tiedotin niistä kyl­lä H:gin vas­tu­ullisia virkamiehiä eri­lai­sis­sa yleisö- ja työ­pa­jati­laisuuk­sis­sa mut­ta turhaan. Hlö-auto­jen syyt­tämi­nen huonos­ta ilman­laadus­ta olisi pal­jas­tunut sepitteeksi.

         Sähköl­lä toimi­va julki­nen liikenne ei suinkaan ole päästötön­tä. Päiväsa­jan ruuhkatun­tien huip­pusähkönku­lu­tus joudu­taan kat­ta­maan fos­si­il­isia huip­pusähkövoimalaitok­sia käyn­nistämäl­lä. Mitä enem­män sähköistä raideli­iken­net­tä, sitä run­saspäästöisem­pää sähköntuotantoa.

         Henkilöau­to­jen sähköakut sen sijaan ladataan öisin ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan päiväsa­jan hil­jaisi­na tunteina. 

         Oma lukun­sa on, että autoilun vero­tuo­toil­la voidaan halut­taes­sa rak­en­taa sähköau­toille päästöt­tömästi sähköä tuot­tavia ydin­voimaloi­ta ym. moninker­tainen määrä tarpeeseen verattuna. 

         Vas­taavaan eivät sähköju­nat tai ‑bus­sit kykene suures­ta hukkali­iken­teestään johtu­van kalleuten­sa (tap­pi­ol­lisuuten­sa) takia.

         Pain­o­tan etten vas­tus­ta julk­ista liiken­net­tä vaan sen tuki­aisia. Jokainen liikkukoon mil­lä halu­aa kun­han vain mak­saa itse kustannukset.

      3. Hyväksyin tämän, vaik­ka tek­isi mieli vaa­tia vähän laskelmia. Esimerkik­si ben­si­i­ni ei ole pelkkää jätet­tä, vaan se on jalostet­tavis­sa toiseen muo­toon. Henkilöau­to sopii ehkä maalle,. mut­ta kaupungis­sa pelkästään katu­verkon riit­tävyys tekee mah­dot­tomak­si henkilöau­toi­hin perus­tu­van liiken­teen. Joukkoli­iken­teel­lä tehtävistä matkoista selvästi alle puo­let liit­tyy mitenkään työpaikkaan.

      4. Muu­ta­ma oikaisau Mat­ti Ikäisen puheenvuoroon:

         “Bus­si painaa hlö-autoa enem­män, sik­si myös päästö on suurem­pi ja ilma sen kohdal­la hlö-autoa likaisempaa”
         Ennen van­haan bus­sit saas­tut­ti­vat mut­ta nykyiset kaupunkibus­sit kulke­vat joko sähköl­lä tai kaa­sul­la ja niis­säkin jot­ka kulke­vat dieselil­lä on tiukat pakokaa­sunor­mit, tiukem­mat kuin henkilöautoissa.

         “Jokaisen metroase­man kohdalle olisi ennem­min kan­nat­tanut rak­en­taa työ­paikko­ja. Lähiöis­sä asu­vien työ­matkat oli­si­vat lyhen­tyneet merkit­tävästi. Pelkkä ”metron syöt­töli­ikenne” olisi riit­tänyt monille matkus­ta­jille lähi­työ­paikkoi­hin pääsemisek­si. Ydinkeskus­taan asti ulot­tuvien työ­matko­jen määrä olisi aikaa myöten rom­ah­tanut, samoin ruuhkat ja päästöt.”

         Näin on ehkä osit­tain tapah­tunutkin että työ­paikko­ja on metroasemienkin läheisyy­dessä, mut­ta ihmisil­lä on muitakin tarpei­ta matkus­taa suurkaupungis­sa kuin vain kodin ja työ­paikan välil­lä. Sel­l­ainen kaupunki­rakenne jota ehdo­tat muis­tut­taa siperi­alaista teol­lisu­uskaupunkia, ei niis­sä tarvi­ta metroa kos­ka kaik­ki asu­vat käve­ly­matkan päässä tehtaas­ta, mut­ta sel­l­ai­sis­sa kaupungeis­sa ei halu­ta nyky­isin asua.

         “Sähköl­lä toimi­va julki­nen liikenne ei suinkaan ole päästötön­tä. Päiväsa­jan ruuhkatun­tien huip­pusähkönku­lu­tus joudu­taan kat­ta­maan fos­si­il­isia huip­pusähkövoimalaitok­sia käyn­nistämäl­lä. Mitä enem­män sähköistä raideli­iken­net­tä, sitä run­saspäästöisem­pää sähköntuotantoa.”

         Suomes­sa on onnek­si niin paljon ydin­voimalaka­p­a­siteet­tiä että raideli­iken­teen takia ei tarvitse fos­si­ilista var­avoimaa käyn­nistää. Lähin­nä läm­mi­tyk­sen takia talvel­la niitä käyn­nis­tetään, mut­ta hyvä puoli on että voimaloiden piipuis­sa on tehokkaat suo­dat­timet että ei tarvitse maan pin­nal­la saasteista kär­siä, toisin kuin auto­jen pakokaasut.

         “Öljy­varo­jen kulu­tuk­sen vähen­tämisek­si kan­nat­taisi siir­tyä diesel­bus­seista ben­si­inikäyt­töisi­in hlö-autoi­hin. Vähenevä dieselin kulu­tus hidas­taisi maail­man raakaöljy­varo­jen polttamista.”

         Tästä olen samaa mieltä. Bus­sit ovat jo siir­tyneet pois dieselistä mut­ta melkein puo­let Suomenkin h‑autoista kul­kee dieselil­lä ja kos­ka niil­lä aje­taan enem­män ja ovat kestäviä niin kestää kauan ennekuin niistä pääsee eroon. Oli vahinko että 1990-luvul­la auton­va­lmis­ta­jat alkoi­vat hehkut­taa diesel­henkilöau­to­ja vähem­män ympäristölle haitallisi­na kuin ben­sa-auto­ja, kos­ka niin ei ole. 

         “Oma lukun­sa on, että autoilun vero­tuo­toil­la voidaan halut­taes­sa rak­en­taa sähköau­toille päästöt­tömästi sähköä tuot­tavia ydin­voimaloi­ta ym. moninker­tainen määrä tarpeeseen verattuna”

         Ei tai­da ihan yhtälö men­nä tasan. Autoista perit­tävil­lä veroil­la ei ydin­voimaloi­ta kovin paljon raken­neta, ne ovat niin kalli­ita rak­en­taa että ne raken­netaan teol­lisu­us rahoit­ta­jana pääasi­as­sa. Mut­ta tule­vaisu­udessa jos niiden rak­en­t­a­mi­nen tapah­tu­isi sar­jatuotan­tona enem­män kuin nyyt, niin niiden hin­ta ehkä halpenee.

         Suomes­sa ylipään­sä autoista kerä­ty­il­lä veroil­la rahoite­taan ter­vey­den­hoitoa ja sote-sek­to­ria. Mais­sa jois­sa ei kerätä autovero­ja joutu­vat van­huk­set asumaan las­ten­sa luona ts kes­ki-ikäis­ten vapaa-aika menee kokon­aan van­hus­ten passaamiseen.

2. Olen mon­es­ta pointista peri­aat­teessa samaa mieltä. Mut­ta mitä tilalle? Ongel­mana on vapaa­matkus­tu­songel­ma — ja vier­aat. Sekä tilantei­den muut­tumiset elinkaaren aikana. Jos talo­jen ensim­mäiset käyt­täjät tarvit­se­vat autopaikko­ja määrän X hin­nan ollessa Y, tilanne ei vält­tämät­tä ole ikuis­es­ti sama, kos­ka sekä hin­nat että käyt­täjät muuttuvat.

   Aikaa sit­ten kat­selin erään asuinalueen tilan­net­ta, jos­sa taloi­hin ei ole tehty paljoa autopaikko­ja, ja asukkaat ovat täyt­täneet lähikadut autoil­laan. Talon valmistues­sa kysyn­tää mak­sullisille autopaikoille ei ollut, kos­ka oli vai­h­toe­htois­tar­jon­taa ilmai­s­paikoista. Mut­ta sitä mukaa kun kyseisen asuinalueen vapai­ta tont­te­ja on yhä enem­män raken­net­tu, ja ilmai­s­paikoille on yhä enem­män pyrk­i­jöitä, on pysäköin­tipaikka­markki­na alka­nut näyt­tää erilaiselta.

   Markki­na­t­alous ei toi­mi ainakaan taval­lis­ten kulut­ta­jien osalta kovin hyvin sel­l­ais­ten asioiden ennakoin­nis­sa, joi­hin liit­tyy isom­pia muu­tok­sia ajan edetessä.

   Vastaa

   1. Markki­na­t­alous osaa hoitaa vaikeampiakin asioi­ta kuin sen, paljonko jos­sakin tul­laan tarvit­se­maan autopaikko­ja kymme­nen vuo­den kulut­tua. Onhan sitä osat­ta­va ennakoi­da myös asun­to­jen koko. Isom­pi­en asun­to­jen tarve kas­vaa las­ten mukana

      Vastaa

      1. Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Markki­na­t­alous osaa hoitaa vaikeampiakin asioi­ta kuin sen, paljonko jos­sakin tul­laan tarvit­se­maan autopaikko­ja kymme­nen vuo­den kulut­tua. Onhan sitä osat­ta­va ennakoi­da myös asun­to­jen koko.”

         Tuo on varsin ongel­malli­nen esimerk­ki, kos­ka asun­to­jen koon määrit­tämistä nimeno­maan ei ole enää vuosi­in annet­tu markki­noiden määritet­täväk­si, kos­ka markki­na­t­alouden ei aiem­man toteu­man perus­teel­la ole uskot­tu hoita­van asi­aa järkevästi. Jos markki­na­t­alous asi­as­ta päät­täisi, Suomes­sa olisi ken­ties sato­ja tuhan­sia alle 15 neliön edullisia mini­a­sun­to­ja, kun taas nyt niiden rak­en­t­a­mi­nen on lakiteitse kielletty.

         Samoin asun­tomarkki­noi­hin liit­tyy nykyään esteet­tömyys­määräyk­siä, kos­ka val­tio on jo pitkään tien­nyt väestön ikään­tymiske­hi­tys­tä kuvaavien väestöen­nustei­den poh­jal­ta, että vuosikym­menten päästä asun­nois­sa asu­vista ja vieraile­vista nyky­istä selvästi suurem­pi osa on eri tavoin liikun­taesteisiä — vaik­ka täl­lä het­kel­lä osu­us onkin vielä pienem­pi. Markki­na­t­alous ei täl­lä het­kel­lä aja niitä tuot­ta­maan tulev­ina vuosikym­meninä tarvit­tavis­sa määrin, kos­ka markki­na­t­alous tas­apain­ot­taa nyky­hetken kysyn­tää ja tar­jon­taa, ja osta­jat ja myyjät eivät luon­tais­es­ti huomioi vuosikym­meniä myöhempiä mah­dol­lisia toim­intaym­päristön muu­tok­sen takia seu­raavia tarpeita.

         Markki­na­t­alous toimii mon­es­sa asi­as­sa, mut­ta ennakoin­nis­sa se toimii huonos­ti sil­loin kun kaup­paa käymässä ovat maal­likot. Futu­urien osalta markki­na­t­alous toimii paljon parem­min sil­loin kun osta­ji­na ja myyjinä ovat tule­vaisu­u­den ennus­tamisen ammat­ti­laiset, jot­ka hin­noit­tel­e­vat niin korko­ja kuin sähköäkin. Mut­ta se ei ole tilanne asun­to­jen kulut­ta­ja­markki­noil­la, jos­sa osta­jista ja myyjistä huo­mat­ta­va osa on maal­likko­ja — ja joista moni ostaa käyt­tö­tuotet­ta, eikä kaup­paa tehdessään paljoakaan keskimäärin mieti ajan edetessä tapah­tu­via muutoksia.

   2. Ei minus­ta ole mitään omi­tu­ista siinä, että keskus­tas­sa ole­van 500 000 euron asun­non tarvit­se­ma autopaik­ka mak­saa 50 000 euroa. On väärin ver­ra­ta sitä auton hin­taan. Autopaik­ka säi­lyt­tää arvon­sa asun­non lail­la, kun taas auto uusi­taan muu­ta­man vuo­den välein.

      Vastaa

3. Uskon, että mon­elle helsinkiläiselle auton omis­ta­jalle auto tuot­taa niin vähän hyv­in­voin­tia ja hyö­tyä, että kotipysäköin­nin muut­tumi­nen markki­nahin­taisek­si saisi todel­la mon­et luop­umaan autosta. 

   Olen itse hyvä­palkkaises­sa asiantun­ti­jatyössä kan­takaupun­gin reunal­la ja kahvi­huone­gallupin perus­teel­la n. 75% omis­taa auton, mut­ta kukaan ei käytä autoa työmatkaan. 

   Ehkäpä kos­ka työ­paikalla pysäköin­ti mak­saa työpäivän ajal­ta n. 20€ (tässäkin hin­nas­sa lie­nee kaup­pakeskuk­sen muiden asi­akkaiden sub­ven­taa­tio­ta mukana).

   Itse luovuimme autos­ta 2 vuot­ta sit­ten, kun totes­imme että las­ten­rat­taat on miel­lyt­täväm­pää puka­ta ratikkaan kuin paka­ta rat­taat ja vau­va autoon. 

   Jonkin ver­ran elämä muut­tui ja mm. Porkkalan­niemen ulkoilumaas­tot vai­h­tui lähilu­on­toon ja kaup­pareis­sut Pris­maan vai­h­tui ruoan koti­in­toim­i­tuk­seen. Edelleen vuokraamme sil­loin täl­löin autoa kun vierailemme kotiseudul­la pohjoises­sa, mut­ta sin­nekin on las­ten kanssa mukavampi men­nä junal­la ja vuokra­ta auto vas­ta kohteessa.

   Elämän­laatu lähin­nä vain nousi.

   Vastaa

   1. “Edelleen vuokraamme sil­loin täl­löin autoa kun vierailemme kotiseudul­la pohjoises­sa, mut­ta sin­nekin on las­ten kanssa mukavampi men­nä junal­la ja vuokra­ta auto vas­ta kohteessa.”

      Täl­lä Soin­in­vaaran pal­stal­la löy­tyy jostain his­to­ri­as­ta min­un hin­taver­tailu mum­mo­laan matkas­ta. VR olisi ottanut per­heeltä yli ton­nin kun tank­ki dieseliä mak­soi 55 euroa. 

      Lisäk­si tuol­la pohjoises­sa on pakko olla se auto, kuten itsekin mainitsit.

      Vastaa

   2. Asuin aikoinaan Kamp­is­sa Eerikink. 25:ssa. Työ­paikkani oli saman kadun viereisessä talos­sa 5 m päässä. Siel­lä ihme­telti­in mik­si silti autoilin usein aamuisin tuon väli­matkan. Se oli kuitenkin erit­täin kan­nat­tavaa. Säästin kymp­pi­ton­ne­ja kiertämäl­lä kehä III tienoil­la sil­loin sijain­nei­den raken­nus­tarvikkei­den suurten alen­nusten pois­to­myymälöi­den ja vain lähin­nä vir­ka-aikoina auki ollei­den ammat­tili­ikkei­den ym. kaut­ta haal­i­mas­sa laadukkai­ta remontti‑, LVI- ja sähkö­tarvikkei­ta pilkkahin­nal­la kodinkonei­ta myöten. Remp­pasin räjähdyskun­toisen asun­toni pikkuhil­jaa lois­tokun­toon. Arvon­nousu oli huima, ja riit­tää hyväkun­tois­t­en hlö-auto­jen han­kkimiseen loppuiäkseni. 

      Ope­tus on, että hlö-auto mah­dol­lis­taa toimeli­aisu­ut­ta ja konkreet­tisel­la aikaansaamisel­la vauras­tu­mista aivan toisel­la taval­la kuin julkisen liiken­teen välineis­sä aikaansa tuhraamalla.

      Vastaa

4. Tämä voi olla triv­i­aali detalji, mut­ta kos­keeko tuo mitä san­ot­ti­in ”pysäköin­tiken­tästä” myös suo­raan kadunvarsipysäköintiä?

   Läheiseni asuu Jätkäsaaren siinä osas­sa, joka raken­net­ti­in ensim­mäisenä 90-luvun puo­livälis­sä, eli ne kort­telit ihan Ruo­ho­lah­den kana­van tuntumassa.

   Siinä autopaikat ovat talo­jen edessä poikit­tain kadun­var­res­sa ja siinä kas­vaa myös pui­ta jalka­käytävän reunas­sa (autot ovat ”puun alla”).

   Mon­en mielestä tämä on viihty­is­in­tä osaa Jätkäsaaresta. 

   Kos­ka parkkiru­udut ovat poikit­tain, mah­tuu talon eteen tehokkaasti paljon auto­ja, ja katu­ti­la on miel­lyt­tävän avara. 

   Ymmär­rän toki, että jos ain­oana ver­tailuko­htana pide­tään samalle paikalle teo­reet­tis­es­ti raken­net­tavis­sa ole­via ker­rosneliöitä, niin katu­ti­lan käyt­tö pysäköin­ti­in on aina tehotonta. 

   Kuitenkin ainakin maal­likon silmin talo­jen etäisyys toi­sis­taan näyt­tää tuol­la asuinalueen viihty­isyy­den kannal­ta oikein sopivalta.

   Vastaa

   1. Lisäys: kap­pas, tästä HS:n juuri julkaise­mas­ta jutus­ta, jos­sa puhutaan uudem­man Jätkäsaaren ahtaud­es­ta, löy­tyy kuva juuri edel­lä mainit­se­mas­tani kohdas­ta Messitytönkadulta. 

      https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010570069.html

      Vastaa

5. Olisi muka­va jos näi­den talousti­eteen peruskurssien yksinker­tais­tuk­si­in poh­jau­tu­vien ala-aste-matemaat­tisien teo­reti­soin­tien sijas­ta päät­täjät omaisi­vat edes jotain koke­mus­ta yri­tys­maail­mas­sa ja todel­lises­sa markki­na­t­aloudessa toim­imis­es­ta. Piinal­lista lukea näitä tois­t­en rahoil­la paineet­tomasti pelan­nei­den paasauksia.

   Ostopäätök­seen vaikut­taa moni muukin asia kuin osto­hetken hin­ta. Etenkin kun ostok­seen liit­tyy kulu­ja ja riske­jä vuosikym­meniäkin eteen­päin ja kulu on isoimpia ihmisen elämässä. 

   Olete­taan­pa että X vuo­den päästä autoilu on päästötön­tä. Jos yhtään tun­tee ihmis­lu­on­net­ta, ymmärtää että sil­lä het­kel­lä kaik­ki joil­la on varaa ja tarvet­ta, palaa­vat jous­tavu­u­den vuok­si yksi­ty­isautoilu­un ilman moraal­ista painet­ta. Sil­lä het­kel­lä nämä autopaikat­tomat raken­nuk­set menet­tävät arvon­sa. Tun­nut olet­ta­van että kaik­ki ovat luddiitteja.

   Toinen asia mikä ajat­telus­sasi menee taas ker­ran aivan pieleen on jät­tää huomiotta että puiden ja ylipäätään viihtyvyy­den ja esteti­ikan puute osmor­dor­eis­sa romaut­taa jo nyt näi­den aluei­den arvoa kun asukkaille ker­tyy negati­ivisia koke­muk­sia ja he muut­ta­vat pois. Siinä ei kaupun­gin törsäi­ly keinui­hin ja muu kos­meti­ik­ka riitä. Se on sitä todel­lista markki­na­t­alout­ta. Ei kysyn­tä ole vain hin­nan funk­tio, ko. yhtälö on tarkoitet­tu ekan vuo­den opiske­li­joille kuvaa­maan _näiden kah­den suureen_ suhdet­ta tietyin oletuksin.

   Vastaa

   1. “Piinal­lista lukea näitä tois­t­en rahoil­la paineet­tomasti pelan­nei­den paasauksia.”
      Tässähän nimeno­maan halut­taisi­in vähen­tää tois­t­en rahoil­la pelaamista. Ei kieltää autopaikko­jen rak­en­tamista mak­su­valmi­ille asukkaille, vain lopet­taa tois­t­en raho­jen käyt­tö. Se 100 mil­liä vuodessa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta on min­ul­takin pois: olen helsinkiläi­nen veron­mak­sa­ja. Ja autoil­i­ja, mut­ta min­ul­la on oma autopaik­ka omakoti­talon pihal­la, en hyödy mitenkään siitä, että autopaikkanor­mi pakot­taa rak­en­ta­maan toisille autoil­i­joille autopaikko­ja jonkun toisen piikkiin.
      “Olete­taan­pa että X vuo­den päästä autoilu on päästötöntä.”
      Yksi­ty­isautoilun pääon­gel­ma kaupunkialueel­la ei ole päästöt vaan rajalli­nen tila.
      “Jos yhtään tun­tee ihmis­lu­on­net­ta, ymmärtää että sil­lä het­kel­lä kaik­ki joil­la on varaa ja tarvet­ta, palaa­vat jous­tavu­u­den vuok­si yksi­ty­isautoilu­un ilman moraal­ista painet­ta. Sil­lä het­kel­lä nämä autopaikat­tomat raken­nuk­set menet­tävät arvonsa.”
      Tuos­sa näyt­täisi menevän mutkat suorik­si siten, että ole­tat, että ‘kaik­ki joil­la on varaa ja tarvet­ta’ on yhtä kuin ihan kaik­ki. Kaikil­la ei ole varaa tai tarvet­ta, eikä tule.

      Vastaa

6. Yritäpä myy­dä asun­toa Katajanokalla;
   ensim­mäisek­si kysytään onko autopaikkaa!

   Vastaa

7. Liiken­teen vaa­ti­ma tila on aina julkises­ti sub­ven­toitua. Katu­verkot ja raiteet on kaupun­gin maal­la ilman suo­raa tuot­toa. Kaupun­gin liikenne taitaa kuu­lua niihin palvelui­hin, joi­ta ei onnis­tu­ta pelkän markki­na­t­alouden logi­ikalla jär­jestämään fik­susti. Tämä näkyy mm useis­sa kehi­tys­maid­en kaupungeissa. 

   Autoilu/parkkipaikkasosialismille on siis löy­det­tävis­sä puolta­vat argu­ment­tin­sa siinä mis­sä julkisen liiken­teen sub­ven­ti­olle ja kaavoituksellekin. 

   Autoilulle on kaupunkiseudul­la tarpeen­sa, kos­ka kaikille sopivia joukkoli­iken­nere­it­te­jä ja aikataulu­ja on logis­tis­es­ti mah­do­ton luo­da. Olisiko se sit­ten tak­sili­iken­teen sub­ven­tio vai mikä, jol­la lisätään kaupunkiseudun sisäisen liiken­teen jous­tavu­ut­ta mut­ta väl­tytään parkkipaikkaon­gel­mal­ta? Liiken­teen sopimi­nen yksilön tarpeisi­in kun on olen­nainen osa sitä kaupunkiseudun talouden toim­intaa, työvoiman saatavu­ut­ta, kohtaan­toa, jne.

   Vastaa

   1. Ykisty­isautoilulle on tarpeen­sa kyl­lä, enkä ole kuul­lut kenenkään sen kieltämistä ehdottamista.

      Ver­taus yksi­ty­isautoilun tukemisen joukkoli­iken­teen tukemiseen on kuitenkin sikäli has­su, että hyvin toimi­va joukkoli­ikenne nimeno­maan vähen­tää tarvet­ta yksi­ty­isautoilulle ja pienen­tää sen tuo­mia hait­to­ja, oli kyse sit­ten melus­ta, saasteista, ruuhk­ista tai kaupunki­ti­lan käytöstä.

      Ideaali tieten olisi että yksi­ty­isautoil­i­jat mak­saisi­vat aiheut­tamis­taan haitoista täysimääräis­es­ti, mut­ta kun näin ei ole niin joukkoli­iken­teen tukem­i­nen on jäl­jel­lå ole­vista vai­h­toe­hdoista pienem­pi paha että kaupungista ei tule logis­tista ja maankäytöl­listä painajaista.

      Tässä pidem­min: https://www.soininvaara.fi/2019/10/01/miksi-joukkoliikennetta-subventoidaan/

      Vastaa

      1. Voi toki olla, että hyvin toimi­va julki­nen liikenne vähen­tää hlö-auto­jen käyttöä. 

         Entäpä hai­tat? Vaik­ka hlö-auto­jen määrä vähe­nee, tilalle tulee niitä haitallisem­mat bus­sit ja ratikat. Melu on hlö-auto­ja kovem­pi, päästöt suurem­pia ja hen­gi­tysil­maa saas­tut­tavampia, ja lisäk­si kadut ruuhkau­tu­vat aiem­paa pahemmin. 

         On syytä huo­ma­ta, etteivät ruuhkat johdu hlö-autoista. Autot eivät kaavoita. 

         Auto­jen syyt­tämi­nen tilan­pu­ut­teesta on yhtä älytön­tä kuin jos järkeil­isi liian pienen pussin ole­van siihen mah­tu­mat­tomien banaanien syytä. 

         Autoil­i­jat puolestaan eivät ole päät­täneet ruuhkien­sa lisäämis­es­tä sal­li­mal­la hlö-autoli­ikenne vain yhdel­lä kaistal­la vaik­ka näitä on mon­ta vierekkäistä. 

         Autoil­i­jat eivät myöskään ole vas­tu­us­sa liiken­teen kehit­tämis­ra­ho­jen käyt­tämis­es­tä ruuhkia lopet­tavien tietun­nelien sijas­ta julkisen liiken­teen tuki­aisi­in (eli kor­rup­tioon: matkus­ta­jien lahjomiseen verovaroilla).

         On toki hyvä pohtia eri­laisia syitä ja seu­rauk­sia. Lop­putu­los nähdään todel­lisu­ud­es­ta: mitä suurem­pi osu­us liiken­teestä hoide­taan julkisel­la liiken­teel­lä, sen saas­tuneem­pi, ruuhkaisampi ja meluisampi alue. Pätee niin Helsinki­in kuin Chica­goonkin: mitä kauem­mak­si niistä pois­tuu, sen miel­lyt­tävämpi ympäristö.

      2. Olen samaa mieltä. 

         Kom­men­toin siis tätä ideaa antaa markki­noiden hoitaa parkkipaikat. Ei ne markki­nat hoi­da tiev­erkkoa eikä julk­ista liiken­net­täkään fik­susti, kuten hyvin tiede­tään. Molem­mat on suun­nitelta­va ja jär­jestet­tävä julkisen val­lan toimes­ta. Ja siis niin pitääkin tehdä. Julkisen val­lan on huole­hdit­ta­va siitä, että kaupungis­sa ihmiset ja tavarat pää­sevät suju­vasti paikas­ta toiseen. Samal­la perus­teel­la voidaan väit­tää, että julkisen val­lan on huole­hdit­ta­va parkkipaikko­jen riit­tävyy­destä. Tai huole­hdit­ta­va jol­lain muul­la taval­la, että kulku onnis­tuu jous­tavasti myös niille, joiden tarve ei tule joukkoli­iken­teen reit­eil­lä tyydytetyksi.

      3. Ehkä trol­li, mut­ta haukkaan. 

         Vai että julki­nen liikenne päästää enem­män, kaikkea sitä kuuleekin. Kaik­ki raitio­vaunut, metrot ja junat kulke­vat sähköl­lä. Sen lisäk­si suurin osa kaupunkili­iken­teen bus­seista on jo sähköbusse­ja ja tästä on seu­ran­nut sekä MITATTAVA että omin ais­tein huo­mat­ta­va ilman­laadun parane­m­i­nen Man­ner­heim­intiel­lä. On haus­ka ver­tail­la myös 70–80-luvun val­oku­via Helsingistä nykyti­laan. Ihmisiä on kak­si ker­taa enem­män, mut­ta auto­ja paljon vähem­män. Muis­tan Itäväylän ruuhkat ennen metroa… Eikä sil­loin vielä Itä — Helsingis­sä ollut paljonkaan asukkaita!

      4. Ikä­nen voisi esit­tää väit­tei­den­sä tuek­si vähän laskelmia. Vaikka­pa ensik­si sel­l­aisen, jol­la osoit­taa, että bus­si­in mah­tu­va henkilömäärä vie bus­sis­sa enem­män tilaa kuin sama poruk­ka yksit­täi­sis­sä autoissa.

      5. Autoil­i­jat puolestaan eivät ole päät­täneet ruuhkien­sa lisäämis­es­tä sal­li­mal­la hlö-autoli­ikenne vain yhdel­lä kaistal­la vaik­ka näitä on mon­ta vierekkäistä. 

         https://knowyourmeme.com/photos/2417131-one-more-lane-bro-one-more-lane-will-fix-it

         Tässä Wikipedia-artikke­li aiheesta:
         https://en.wikipedia.org/wiki/Induced_demand

         Lop­putu­los nähdään todel­lisu­ud­es­ta: mitä suurem­pi osu­us liiken­teestä hoide­taan julkisel­la liiken­teel­lä, sen saas­tuneem­pi, ruuhkaisampi ja meluisampi alue. 

         Ja jäätelön myyn­ti lisää hukku­miskuolemia. Jäätelön myyn­tiä rajoitettava!

         Pätee niin Helsinki­in kuin Chica­goonkin: mitä kauem­mak­si niistä pois­tuu, sen miel­lyt­tävämpi ympäristö. 

         Järkevä ratkaisu ei ole tehdä Helsingistä Kem­pelet­tä, vaan antaa ihmis­ten päät­tää halu­aako hän asua autoilu­un perus­tu­val­la alueel­la vaiko tiivim­min ja eri liikun­ta­muo­toi­hin nojaavas­sa Helsingis­sä. Aika moni näyt­tää val­it­se­van mielu­um­min sen Helsin­gin. Ei sen kuitenkaan tarvitse kaikkia miel­lyt­tää, mut­ta onnek­sesi 99% Suomen pin­ta-alas­ta on kuitenkin aluet­ta jos­sa liikku­mi­nen on suun­nitel­tu yksi­ty­isautoilun varaan.

      6. Muutin aikoinani pois Helsin­gin keskus­tas­ta kyl­lästyt­tyäni julkisen liiken­teen meteli­in ja saasteisi­in niin kaduil­la kuin sisälle asun­toi­hinkin tulevina. 

         Pysäk­iltä tai liiken­neval­oista kiihdyt­tävä bus­si peit­ti kur­nu­tuk­sel­laan alueen kaikkien hlö-auto­jen äänet. 

         Laut­tasaar­en­tien asun­tooni hlö-autot eivät kuu­luneet edes avoimes­ta sisäpi­han puoleis­es­ta tuule­tusikku­nas­ta, mut­ta bussin äänet kyl­läkin. Jos halusi kuul­la äänen TV:stä, oli ikku­na pakko bussien takia sulkea. 

         Mus­ta sisälle tunkeu­tu­va hieno­jakoinen par­tikke­lipö­ly tulee bussien ja rekko­jen moot­tor­eis­sa epäpuh­taasti palavas­ta dieselöljys­tä, ei ben­si­i­ni- tai dieselkäyt­töi­sistä hlö-autoista. Jälkim­mäi­sis­sä polt­toaineet palavat puhtaammin. 

         Lop­ul­ta muutin Espooseen pelkkien hlö-auto­jen varaan. Ei vaivaa melu ja ilma on puh­das­ta. Eläinkan­ta ja vehreys on runsasta. 

         Kyl­lä se niin on että ihmisille pitää antaa vapaus vali­ta elinympäristön­sä. Autoilun kokon­aisvero­tus on sen vuok­si rom­ah­dutet­ta­va nor­maalin vero­tuk­sen tasolle, ja julki­nen liikenne saatet­ta­va vähin­täänkin yhtä suuren vero­tuk­sen piiri­in — tai suurem­pi­en hait­to­jen­sa takia sitäkin kovemmaksi.

8. Provosoiden: pitäisikö samal­la luop­ua myös asun­to­tuotan­non normeista? Moni meistä ei tarvitse ikku­naa maku­uhuoneeseen, ja tietyis­sä elämän­vai­heis­sa voi alle 20-neliöi­nenkin asun­to olla täysin riittävä.

   Markki­na­t­alous epäilemät­tä hoitaisi tämänkin asian kuntoon.

   Vastaa

9. Autopaikoista olen samaa mieltä, mut­ta kyl­lä tuo keltainen raken­nel­ma on keinuk­si kallis. Itse näen sen kuitenkin toimin­nal­lise­na taide­teok­se­na . Sil­loin hin­ta aset­tuu parem­min kohdalleen. Ehkä valmis­tus­ta ja asen­nus­ta ei kuitenkaan ole kil­pailutet­tu riit­täväl­lä huolellisuudella.

   Vastaa

10. Yksi­ty­isautoilu tuot­taa Val­ti­olle 8 mil­jar­dia joka vuosi ja ylläpitää toimeli­aisu­ut­ta muual­la kuin Helsin­gin niemel­lä. Asun okt:ssa Pohjois-Helsingis­sä; taloudessa 2 autoa ja mp.

    Vastaa

    1. Tuo nyt on vähän sama kuin fir­ma rapor­toisi tuloslaskel­mas­saan vain tuo­tot eikä kulu­ja lainkaan.

       Vastaa

    2. Tuot­taa? Kuu­lostaa että et ole lainkaan ottanut huomioon paljonko autoiluin­fra ja autoilun muut vaiku­tuk­set mak­sa­vat yhteiskunnalle.

       Yksi hah­motel­ma löy­tyy täältä: https://kahdeksan.miljardia.info/

       Vastaa

       1. Jos tuo las­ke­taan oikein, autoilua on yliv­erotet­tua maaseudul­la ja voimakkaasti aliv­erotet­tua kaupungeissa.

11. Monil­la taloy­htiöil­lä on myös piha­paikko­ja. Näitä vuokrataan älyt­tömän hal­val­la, kos­ka hal­li­tuk­sen jäsenet ovat autoil­i­joi­ta. Parhaas­sa tapauk­ses­sa taloy­htiö vielä raken­nut­taa näille sähköau­to­jen lataus­pis­teet kaikkien asukkaiden piikki­in! Onnek­si kaupun­gin 60€/kk pysäköin­tilu­pa antaa vähän mallia siitä mitä hin­taa pysäköin­tipaikas­ta tulee ottaa.

    Vastaa

    1. Outoa ajatel­la, että yhtiökok­ouk­sis­sa asukkaat päät­täi­sivät pihan autopaikko­jen mak­su­ista sen mukaan kuin­ka monel­la hal­li­tuk­ses­sa ole­vista on auto.

       Käsit­tääk­seni niin ves­i­mak­sut, sauna‑, pesu­tu­pa- ja sähkö­tolp­pa­mak­sutkin pyritään lait­ta­maan todel­lis­ten käyt­tökus­tan­nusten mukaisik­si eikä suinkaan voiton tekemisek­si asukkaiden kustannuksella.

       Kyl­lä ne saunat, hissit ja parvek­keetkin kor­jataan kaikkien osakkaiden kustannuksella. 

       Pitäisikö sit­ten hissienkin käyt­tö muut­taa kolikoil­la / pankkiko­rteil­la toimiviksi?

       Vastaa

       1. Paljonko sinus­ta on todel­li­nen kus­tan­nus nime­tys­tä kymme­nen neliömetrin tilas­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa? Jota ja jonne johtavaa tietä tulee päällystää uudelleen sään­nöl­lis­es­ti, aura­ta ja hiekot­taa talvisin? Kyl­lä siitä ainakin kuusikymp­piä kuus­sa pitää saada.

       2. Autopaikat ovat kalleim­mil­laan talvel­la, kun ne estävä lumen varas­toimisen kadun vierel­lä ja pakot­ta­vat kuljt­ta­maan sen pois. Vaikeut­ta­vat auraus­ta muutenkin.

       3. Jari Ikä­nen: “Pitäisikö sit­ten hissienkin käyt­tö muut­taa kolikoil­la / pankkiko­rteil­la toimiviksi?”

          Hissit muuten toimi­vat juuri tuol­la taval­la Georgiassa.

    2. Piha­paikko­jen hal­pa vuokrahin­ta selit­tynee sil­lä, että vai­h­toe­htoiskus­tan­nus paikan vuokraamis­es­ta on taloy­htiölle olematon.

       Jos kaavas­sa määrätään, että autopaikko­ja pitää olla tiet­ty määrä, niin ne täy­tyy olla ole­mas­sa, käytet­ti­in niitä tai ei. Ja jos paik­ka jää tyhjäk­si, niin taloy­htiö ei käsit­tääk­seni saa tehdä sil­lä mitään muuta.

       Vastaa

       1. Sil­loin kun kaik­ki halukkaat eivät kuitenkaan saa autopaikkaa pihal­ta, ne pitäisi huu­tokau­pa­ta halukkaiden kesken. Muu on tois­t­en osakkaiden suosimista tois­t­en kustannuksella.

       2. “Sil­loin kun kaik­ki halukkaat eivät kuitenkaan saa autopaikkaa pihal­ta, ne pitäisi huu­tokau­pa­ta halukkaiden kesken. Muu on tois­t­en osakkaiden suosimista tois­t­en kustannuksella.”

          Teo­ri­as­sa noin. Käytän­nössä huu­tokau­pan jär­jestämiskus­tan­nus on ainakin pienis­sä taloy­htiöis­sä niin iso vai­va vakio­hin­noitel­tu­un vuokraamiseen näh­den, että tekemät­tä yleen­sä jää. Lain­säädän­tö pysäköin­tipaikko­jen huu­tokaup­paamisen osalta on erit­täin mon­imutkaista, ja taloy­htiö tarvit­see hel­posti huu­tokau­pan jär­jestäessään veroasiantun­ti­jan avuk­seen, joka voi per­iä isot palkkiot.

          Arvon­lisävero­lais­sa (AVL) kulkuneu­vo­jen pysäköin­tipaikko­jen luovu­tus on säädet­ty arvon­lisäverot­tomak­si kiin­teistöön kohdis­tu­van oikeu­den luovut­tamisek­si (AVL 27 § 1 mom.) tai arvon­lisäverol­lisek­si aluei­den vuokrauk­sek­si kulkuneu­vo­jen paikoi­tus­ta varten (AVL 29 § 1 mom. 5 k.). 

          Jos huu­tokaup­pa menisi niin, että siihen osal­lis­tu­isi­vat vain osakkaat, huu­tokaup­pa onnis­tu­isi mah­dol­lis­es­ti arvon­lisäverot­tomana. Mut­ta kun taloy­htiöis­sä usein on sijoit­ta­ji­akin, ja autopaikan halu­a­va voi olla myös esimerkik­si sijoit­ta­jan vuokralainen, niin sijoit­ta­jan vuokralaiselle autopaikan vuokraa­mal­la saat­taa koko pysäköin­tipaikko­jen vuokrauskokon­aisu­us muut­tua arvon­lisäverol­lisek­si toiminnaksi.

          Verot­ta­ja on lin­jan­nut, että:
          “Jos pysäköin­tipaik­ka sijait­see samalle taholle vuokrat­ta­van tai tämän osakeomis­tuk­sen perus­teel­la hal­lit­se­man kiin­teistön yhtey­dessä, mut­ta pysäköin­tipaikan vuokranan­ta­ja on eri taho, ei toim­inta lähtöko­htais­es­ti muu­tu arvon­lisäverot­tomak­si kiin­teistön käyt­töoikeu­den luovuttamiseksi.”

          https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/83374/kulkuneuvojen-paikoitusta-varten-tapahtuva-alueiden-vuokraus-arvonlis%C3%A4verotuksessa/

       3. Käytän­nössä hin­nan nos­t­a­mi­nen kunnes paikko­ja jää yksi vapaak­si on hol­lan­ti­laisen huu­tokau­pan vari­aa­tio… Ja niin meil­lä tehdään. Taloy­htiön talous tykkää.

12. Tar­joan jälleen oman koke­muk­seni käyt­töön. Muu­timme 2014 Otaniemestä Kru­u­nun­hakaan . Vähän kir­paisi pysäköidä uut­ta Alfa Romeo­ta kadulle entisen oman autoka­tok­sen sijaan. Käymme molem­mat julkisilla/kävellen töis­sä Ruoholahdessa/Salmisaaressa. Autoa tarvit­semme mökki­matkalla (ja en aio myy­dä per­heeni 60 vuot­ta sit­ten han­kki­maa upeaa rantaki­in­teistöä Saimaal­la. En myöskään voi ottaa yhteiskäyt­töau­toa esim. kuukaudek­si.) Lisäk­si lapsen­lap­si asuu Tuusu­las­sa, haemme hän­tä hoitoon ym.
    Mut­ta: me ihmiset emme elä talous­teo­ri­an mukaan, vaan olemme myös eri­lais­ten tun­tei­den ja tun­te­musten vietävänä. Min­ul­la on sinänsä”varaa” mak­saa 90/45 euroa kuus­sa (jälkim­mäi­nen, kos­ka täyssähköau­to) pysäköin­nistä. Ver­tailuko­htana Krunikalle ei kuitenkaan ole ” kaukainen lähiö” vaan esim. nuoruuteni Hauk­i­lahti, jos­sa per­heeni tuol­loin asuma riv­i­taloy­htiö on ennal­laan, autopaikkoi­neen ja tallei­neen, ihan houkut­tel­e­vana ympäristönä. Tai Tapi­olan Län­siko­r­kee, joka on 60-luvun asus­saan. Point­ti­ni on se, että ehkä meille hyville, jopa autoileville veron­mak­sajillekin kan­nat­taisi Hgin kan­takaupungis­sakin tar­jo­ta muu­takin kuin ivaa ja pilkkaa…
    Mitä pui­hin tulee, kyl­lä kaupunkisu­un­nit­telun ideana Hgis­sä on ollut nimeno­maan tiivistää ajatuk­sel­la, että täl­löin säästyy luon­toa hie­man kauem­pana mut­ta lähempänä kuin muut­ta­mal­la alueet omako­ti­ma­toik­si. Tämä on ihan oikea aja­tus, mut­ta hil­jat­tain uuti­soitu tutkimushanke korostaa nimeno­maan lähivihreän, puus­toisu­u­den merk­i­tys­tä tiheään raken­ne­tu­il­la alueil­la. Tämä on mielestäni ihan merkit­tävä par­a­dig­man muu­tos, joka pitäisi huomioi­da. Esimerkik­si entisen sota­museon ton­tille Krunikas­sa suun­nitel­laan täy­den­nys­rak­en­tamista ja jälleen ker­ran puiden kaatamista, eikä kyse ole suinkaan autopaikoista.

    Vastaa

    1. Ihan mie­lenki­in­nos­ta ja vil­pit­tömästi kysyn, mikä sai tei­dät muut­ta­maan Krunaan, kun kan­takaupungis­sa on sin­ua lainat­en ‘tar­jol­la ivaa ja pilkkaa’?

       Vastaa

       1. Ei kan­takaupungis­sa sinän­sä, vaan asen­teis­sa mei­hin ihan hyvi­in veron­mak­saji­in, jot­ka pidämme syys­tä tai tois­es­ta autoa. Esim täl­lä pal­stal­lakin on ainakin epä­suo­rasti kat­sot­tu täl­lais­ten ihmis­ten jouta­van asumaan kauem­mak­si. Autot­to­muus toimii myös hyves­ig­nalointi­na ja autol­lisu­us touiseuttajana.

13. Jonkin­lainen itse aiheutet­tu ongel­ma, kuten Virheät yleen­sä toimii.. Suomes­sa­han on kyl­lä tilaa niin autoille kuin ihmisille, jos ei väk­isin “tiivistä” aluet­ta n‑sana slum­mik­si ja hakkaa metsät.

    että vuokra-autoi­ik­si? mut­ta miten pääset sihen lähim­pään auton­vuokraus pis­teeseen ilman autoa? tai mopoa?

    yhtä hyvin voi sit sil­lä mopol­la men­nä tarvit­se­maansa paikkaan täh

    Vastaa

    1. “Auton­vuokrau­s­paikkaan” voi kävel­lä. Omakoti­talo­jen alta pk-seudun ulkop­uolelta hakataan vuosit­tain paljon enem­män met­sää kuin pk-seudul­la yhteensä.

       Vastaa

14. Tot­tumiskysymys. Auto ”pitää olla” vaikkei sitä juuri koskaan tarvitsisi.

    Lisäk­si autopaikan pitää olla kadun var­rel­la kos­ka niin on totut­tu. Parkkilu­o­la tun­tu­isi väärältä.

    Tot­tumusten muut­ta­mi­nen on vaikeaa.

    Vastaa

15. Tun­teisi­in näyt­tää menevän autokeskustelu aina. Mon­elle, kuten Osmollekin, jos on lupa hie­man liioitel­la, yksi­ty­isautot edus­ta­vat jonkin pir­ullisen salali­iton ilmentymää.

    Olen ennenkin sanonut, ehkä jopa tääl­lä, että menkää toimit­ta­jat (ja Osmokin) jon­akin päivänä, vaik­ka viikon­lop­puna, kehäykköselle kat­so­maan kuin­ka paljon auto­ja siel­lä sil­loinkin kul­kee. Siis melkein näköetäisyy­del­lä keskus­tas­ta. Tai menkää kiertelemään ostoskeskusten parkkipaikko­ja: ihmiset liikku­vat, kaup­pa käy jne.

    On jotenkin ihmisen arliarvioimista (vihreiltä se toki aina onnis­tuu) ajatel­la, että autoil­i­jat on joku pakot­tanut osta­maan auton ja vieläpä pahan­ta­hois­testi sit­ten pakot­taa myös sen käyttämiseen.

    Tietenkin autot vievät keskus­tas­sa kallista tilaa, niin kuin Osmo kir­joit­taa. Jos asuu Töölössä ja halu­aa autopaikan, mak­sakoon vaik­ka mal­tai­ta — minähän en asu. Tätä rataa näyt­tävät ajatuk­set kulkevan.

    Mut­ta muual­la tilaa piisaa vaik­ka kuin­ka. Ei kai kaikkea voi mita­ta rahas­sa. Tääl­lä lähiöis­sä on toki rumi­akin parkkipaikko­ja mut­ta toisaal­ta pui­ta ja pen­sai­ta piisaa enem­män kuin sielu sietää, niin että melkein met­sässä luulee elävänsä.

    Sekin täy­tyy taju­ta, että jokainen meistä mak­saa verois­sa “muiden elämää”. Mik­si auto­tien mak­sami­nen olisi poikkeus. Vois­in­han minäkin ryhtyä “arvopoli­isik­si” nalkut­ta­maan jatku­vasti mik­si Oop­per­al­la on kallis tont­ti käytössään ja mik­si jokaista rikas­ta oop­eras­sa kävi­jää tue­taan verora­hoil­lani. Tai ollak­seni pro­vokati­ivi­nen: tarvi­taanko noi­ta hem­metin kir­jas­to­ja, jot­ka vähitellen kui­h­dut­ta­vat kus­tan­nus­toimin­nan? Entäpä sit­ten uima­hal­lit? Eihän min­ua vedessä köl­löt­te­ly kiin­nos­ta lainkaan. Tai pitääkö min­un kus­tan­taa aikuisek­si asti opiskele­via nuo­ria, vaik­ka olen itse oppin­ut jo kaiken tarpeel­lisen, ja vähän tarpee­ton­takin, aiko­ja sit­ten? Kysyn vaan…

    Vastaa

    1. Tai menkää kiertelemään ostoskeskusten parkkipaikko­ja: ihmiset liikku­vat, kaup­pa käy jne. 

       Ostoskeskuk­set ovat nimeno­maan halut­tu­ja ja viihty­isiä kos­ka ne ovat tiivistä kaupunki­rak­en­tamista minikoos­sa. Ostoskeskuk­sis­sa ei saa autoil­la eikä sielä tarvitse odotel­la punai­sis­sa val­ois­sa, kär­siä v8 amerikan­rauto­jen äänisaas­teesta, hais­tel­la dieselinkatkua tai kuun­nel­la kirsku­via jar­ru­ja. Kaik­ki kävelevät ja liiken­net­tä on paljon ja se sujuu.

       En yhtään ihmettele että ostoskeskuk­set syövät keskus­tan kadun­var­si-kivi­jal­ka­li­ikkei­den suo­sio­ta. Eri­toten ostoskeskuk­set jot­ka ovat hyvin joukkoli­iken­teel­lä saavutet­tavis­sa voit­ta­vat 100–0 viihty­isyy­dessään jos­sain Man­ner­heim­intien var­rel­la tarpomisen.

       On jotenkin ihmisen arliarvioimista (vihreiltä se toki aina onnis­tuu) ajatel­la, että autoil­i­jat on joku pakot­tanut osta­maan auton ja vieläpä pahan­ta­hois­testi sit­ten pakot­taa myös sen käyttämiseen. 

       Jos yhteiskun­taa raken­netaan yksi­ty­isautoilun varaan, on toki loogista että ihmiset käyt­tävät sitä ratkaisua johon yhteiskun­ta kan­nus­taa (kts induk­toitu kysyn­tä, eli “itseään toteut­ta­va kysyn­tä”). Se ei vält­tämät­tä kuitenkaan ole järkevää tehdä täl­läiset kan­nus­timet yksi­ty­isautoilu­un, eri­toten alueil­la jot­ka ovat kaik­ista halu­tu­impia, jos­sa maan­po­h­jan arvo on siis kaik­ista suurin. Eri­toten parkkipaikalle tulee siinä aikalail­la hin­taa kun suurin osa yksi­ty­isautoista makaa parkissa yli 90% ajasta.

       Mut­ta muual­la tilaa piisaa vaik­ka kuin­ka. Ei kai kaikkea voi mita­ta rahas­sa. Tääl­lä lähiöis­sä on toki rumi­akin parkkipaikko­ja mut­ta toisaal­ta pui­ta ja pen­sai­ta piisaa enem­män kuin sielu sietää, niin että melkein met­sässä luulee elävänsä. 

       Lähiöis­sä parkkipaikan maapo­h­jan arvo yleen­sä onkin alhainen, joten sielä ei ole mitään ongel­maa mak­saa markki­nalähtöistä hin­taa par­keeramis­es­ta. Tässä ei nyt vaan mielestäni niinkään keskustel­tu miten jotain syr­jäseu­tu­ja pitäisi kaavoit­taa tai sen tilaa hin­noitel­la, vaan nimeno­maan miten maamme kalleimpia/halutuimpia maa-aluei­ta pitäisi opti­moi­da. Sielä tuskin kan­nat­taa kaavoit­taa kuten Nur­mi­jär­ven lähiötä.

       Vastaa

    2. Olen samaa mieltä. En myöskään iden­ti­fioidu ”autoil­i­jak­si” muul­loin kuin autoil­lessani, muul­loin olen esim. käveli­jä tai pyöräilijä.
       Jotenkin auto vain pitää yllä taloudel­lista ja muu­ta toimeli­aisu­ut­ta. Havain­to­jeni mukaan tun­te­mani kan­takaupungis­sa asu­vat ”autoil­i­jat” ovat parem­mis­sa ammat­ti­ase­mis­sa ja varakkaampia (ja häm­mästyt­tävästi myös jälkikasvu näyt­tää men­estyneen parem­min) kuin ei-autoil­e­vat, vaik­ka heiltä on säästynyt paljon rahaa jota ei ole tarvin­nut lait­taa autoon…

       Vastaa

    3. Minus­ta näyt­tää siltä, että kaupunki­rak­en­teesta tulee ihmiselle sopi­van väljä juuri sil­loin kun talo­jen väli­in mah­tuu kadun­var­si­paikko­ja ja pari kaistaa liiken­teelle. Umpiko­rt­telin pihalle jokin määrä paikko­ja tämän lisäksi.

       Aika pitkään Suomes­sakin raken­net­ti­in täl­laista, kunnes se havait­ti­in liian epätaloudelliseksi.

       Vastaa

    4. “Sekin täy­tyy taju­ta, että jokainen meistä mak­saa verois­sa ”muiden elämää”. Mik­si auto­tien mak­sami­nen olisi poikkeus.”
       Puhe oli autopaikoista, ei autoteistä. Minä ajan niitä teitä pitkin, niistä on min­ullekin hyö­tyä, mut­ta jonkun toisen autopaikas­ta ei ole, mik­si minä mak­saisin siitä? Jos min­un pitää mak­saa tois­t­en autopaikat, niin mik­sei saman tien autot ja bensat?

       Vastaa

16. Hyvin vään­sit rauta­lan­gas­ta tuon asian. Markki­na­t­alous on hyvä allokoimaan resursse­ja oikein.
    Aikanaan nuore­na aikuise­na pääkaupunkiseudulle muut­ta­neena oli tul­lut jo aiem­min ostet­tua auto. Olisi var­maan järkev­in­tä ollut lait­taa auto myyn­ti­in ja han­kkia asun­to kan­takaupungista. Samaan aikaan Helsinki­in muut­tanut ystäväni tekikin näin. Auton takia tuli vuokrat­tua ja sit­tem­min ostet­tua asun­to sivummasta.

    Vastaa

17. Asum­i­nen kan­takaupungis­sa ja muual­lakin pk-seudul­la on mah­dol­lista ilman autoa, mut­ta mon­et kan­takaupungillakin asu­vat han­kki­vat auton viin­meistään kun perus­ta­vat perheen.

    Ero on kuitenkin siinä, esim kehyskun­ti­in ver­rat­tuna, että tiheäm­min raken­ne­tuis­sa kaupungi­nosis­sa tarvi­taan vain yksi auto/talous, kun kehyskun­nis­sa tarve on yksi auto/ 15 vuot­ta täyt­tänyt asukas.

    Autopaikkanor­mi kan­takaupungis­sa olisi sik­si syytä mitoit­taa 1 paik­ka / vähin­tään kah­den huoneen asun­to, mut­ta use­am­malle autolle on harvem­min tarvetta.

    Vastaa

    1. Mik­si autopaikko­ja ei mitoite­ta kysyn­nän mukaan?

       Vastaa

       1. Sen ver­ran autopaikko­ja kuin mitä kadun­var­sille mah­tuu pitäisi olla riit­tävä umpiko­rt­te­likaupungis­sa. Kysyn­tää on tietenkin enem­män mut­ta kysyn­tää on myös asun­noista niis­sä taloissa.

18. Olen ajan kanssa muut­tunut hyväksymäm­mäk­si parkki­talo­ja kohtaan: Se kun ei mene niin että ne syr­jäyt­tää vas­taa­van määrän asuin­neliötä. Näin sik­si että auto ei väl­itä onko sen parkkipaikalla luonnonvaloa.

    Tämän takia parkki­ta­lo voi olla mieli­v­al­taisen syvä raken­nus. Ote­taan esimerkik­si 60x100 eli 6000 neliömetri kort­teli, kahdek­san kerrosta

    1. Asuinko­rt­telina tont­tite­hol­la 3.0 18 000 ker­rosneliötä, sem­moi­set 250 asun­toa ja liiketilaa.

    2. Parkki­talona kahdek­sas­sa ker­rokses­sa ja yhdessä kel­larik­er­rokses­sa tont­tite­ho 9, eli 54 000 ker­rosneliötä, sem­moi­set 2000 pysäköintipaikkaa.

    Kort­te­likaupungis­sa noi­ta ei kovin mon­taa tarvi­ta. Lisäk­si julk­i­sivun puolen voisi vuo­ra­ta asun­noil­la tai toimis­toil­la, katolle saisi ton­tin kokoisen kat­topi­han, ja kivi­jalka­an luon­tev­asti liiketilaa.

    Vastaa

    1. Kun­han parkki­ta­lo tehdään markki­nae­htois­es­ti eikä mitään alen­net­tu­ja ton­tin hintoja/vuokria. En ainakaan itse välit­täisi parkki­talopaikas­ta jos­sain 100 metrin päässä asun­nol­ta seit­semän­nessä ker­rokses­sa vaan val­it­sisin asun­non muual­ta. Rak­en­ta­jille voisi antaa myös vapaat kädet tehdä pihat halu­a­mal­laan taval­la ja myy­dä vaik­ka sieltäkin muu­ta­ma ulkopaikkaosake.

       Autokan­nen päällekkin saa kyl­lä istu­tuk­sia ja nois­sa näkyy usein yli 5 metrisiä pui­ta, toki se vaatii pihal­ta kokoa enem­män mitä per­in­teisessä umpiko­rt­telis­sa on — talon alle hallin rak­en­t­a­mi­nen kun on tosi kallista joka tulee kyseeseen vas­ta todel­la arvokkaissa kohteissa.

       Vastaa