Valtio on vitkastellut pääkaupunkiseudun MAL-neuvottelujen kanssa niin, että mitään sopimusta ei nyt ole ja rakentaminen alkaa takuta. Helsingin seudun maankäytön suunnittelussa on aivan liian monta kokkia. Siksi valtio voisi vetää lusikkansa sopasta ja jättää liikenneinfran suunnittelun ja rahoittamisen kunnille. Valtion nyt pääkaupunkiseudulla käyttämät rahat annettaisiin kunnille toteutuneen asuntotuotannon suhteessa tai vielä paremmin asukasluvun kasvusta, jotta ei tarvitsisi viisastella, mikä on uustuotantoa ja mikä remontointia Rahaa voisi tulla noin 10 000…
Kategoria: liikennepolitiikka
Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020
VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja liikenteelliset periaatteet Tämä pantiin pöydälle 10.12.2019. Suunnitelma on selostettu silloin tarkemmin Tarkoitus on tehdä ratikkalinja Munkkiniemen aukiolta Huopalahdentietä ja Vihdintietä Pohjois-Haagan asemalle ja sieltä edelleen Kantelettarentielle. Tämä väli mitoitetaan 45 metriä pitkille kaksisuuntaisille ratikoille. Niillä ei kuitenkaan voi ajaa ainakaan toistaiseksi Munkkiniemestä Mannerheimintietä Kolmikulmaan ilman, että pysäkkejä pidennetään. Mannerheimintien ratikkalinja ei kestä enempää ratikoita ruuhkautumatta. Siksi Töölön läpi avataan toinen ratikkalinja…
Helsinki tarvitsee kaupunkiliikenteen professuurin
Helsingin kaupunki lahjoitti aikanaan Helsingin yliopistolle kaupunkitaloustieteen professuurin. Sitä hoiti eläkkeelle siirtymiseensä saakka ansioituneesta Heikki A. Loikkanen, joka toi kaupungistumista koskevaan keskusteluun arvokkaan lisäpanoksen ja koulutti tietysti myös opiskelijoita ymmärtämään kaupunkitalouteen liittyviä seikkoja. Jostain syystä Helsingin yliopisto ei tätä professuuria jatkanut, mutta Aalto-yliopistossa on nyt Tuukka Saarimaan professuuri. Toinenkin voisi hyvin olla jo pelkästään näkökohtien monipuolisuutta turvaamaan. Onhan yliopistossa yli kaksikymmentä maatalousprofessuuria. Jos saisin päättää, minä perustaisin kaupunkiliikenteen professuurin.…
Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.12.2019
Käsittelyssä asuntokerrosalaa 12 000 asukkaalle. Pöydälle pannut asiat Nallenrinteen kaava Malmin lentokenttäalueella 2 800 onnellista uutta helsinkiläistä saa täältä asunnon. Kaupungille taloiudellisesti hyvin kannattava kaava, helppo rakentaa ja siksi esirakennustyöt halpoja. Hernesaaren kaava Historian suurin kaava, 7 800 asukasta ja paljon työpaikkoja, Kokoomus kipuilee keskustatunnelin kanssa. Eteläisen Helsingin liikenne tulee puuroutumaan joka tapauksessa, ellei ruuhkamaksuja oteta käyttöön. Tähän ei puolen miljardin euron tunneliyhteys Länsiväylälle oikein auta, koska ihmiset eivät enimmäkseen…
200 pakollista pysäköintipaikkaa Hakaniemeen
Hakaniemen ranta osallistuu kokeiluun markkinaehtoisesti pysäköinnistä. Se ei tarkoita, ettei alueelle rakenneta autopaikkoja vaan, että niitä rakennetaan niin paljon kuin tulevat asukkaat haluavat, mutta ei enempää. Käytännössä niitä ehkä ei rakenneta, vaan asukkaat vuokraavat paikkansa torin ale rakennettavasta pysäköintiluolasta, koska tämä on todennäköisest5i halvempi vaihtoehto. Kaavassa on naapurikorttelissa kuitenkin noin 200 pakollista autopaikkaa. Tämä oli pieni yllätys, koska minä ja moni muukin oli siinä käsityksessä, että tämä kortteli kuuluu…
Onko joukkoliikenteen suosio Helsingissä vähentynyt?
Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä etsittiin syytä siihen, miksi joukkoliikenteen suosio on Helsingin Sanomien mukaan pienentynyt Helsingissä vuodesta 2012 vuoteen 2018. Kirjoitin siihen pitkän vastauksen. Koska näin sen kanssa paljon vaivaa, julkaisen vastauksen myös täällä. Onko joku vaivautunut lukemaan tuota tutkimusta? Siinä käytetyn otantamenetelmän vuoksi tulokset eivät ole kovin tarkkoja, joten pienillä muutoksilla ei olisi mitään tilastollista merkitystä. Mutta tuo tutkimus ei myöskään kerro, että joukkoliikennematkat olisivat vähentyneet. Tutkimuksen mukaan…
Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.
Kollegat täällä Aalto-yliopistolla ovat näköjään tehneet ehdotuksen siitä, miten liikenteen päästöjen puolitus vuoteen 2030 mennessä toteutetaan kansantaloudellisesti halvimmalla. Tuskin kenellekään taloustieteitä opiskelleelle tulee yllätyksenä, että halvin tapa on kansallinen liikennesektorin sisäinen päästökauppa. Olen jokseenkin varma, että ehdotus tuottaa raivoisaa vastustusta. Kun tämä on kuitenkin halvin tapa, vastustajien täytyy tietysti ajatella, että a) Päästöjä ei pidä alentaa. b) Päästöjen alentamiseen on löydettävä jokin kalliimpi tapa. Ongelmana tässä tietysti ovat päästökaupasta…
Mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle?
Kun keskustatunneli on tältä erää kuopattu, ratkaistavaksi jää, mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle. Nämä ajatukset ovat yksinomaa omiani ja voivat muuttua, jos joku pystyy argumentoimaan uskottavasti toisenlaiselle lähestymistavan puolesta. Minä en olisi siirtämässä matkustajasatamaa Vuosaareen. Sekin olisi hyvin kallis operaatio, ja rahaanhan keskustatunnelikin kaatui. Sen sijaan voisi ajatella, että rekkoja ja osittain henkilöautojakin kuljetettaisiin nykyistä enemmän roro-aluksilla Muugasta Vuosaareen. Tämä reitti sopii hyvin henkilöautoille, joiden määränpää on muualla kuin Helsingissä.…
Helsingin kunnallispoliitinen sotatila
Helsingin kunnallispolitiikka on juuttunut tulehtuneeseen riitaan, joka voi jatkossa heikentää kaupungin kykyä tehdä päätöksiä. Tämä on todella paha asia. Kokoomus ja pormestari Jan Vapaavuori ovat syyttäneet vihreitä ja vasemmistopuolueita pelisääntöjen rikkomisesta, kun selvitys keskustatunnelista jätettiin kesken. Minun korvissani tällainen syytös on vakava, koska olen tottunut siihen, että lupaukset pidetään. Helsingissä suhtautuminen liikennepolitiikkaan jakaa kansalaisten mielipiteitä enemmän kuin oikeastaan mikään muu kysymys. Tämä näkyy myös suhtautumisessa keskustatunneliin. Joidenkin mielestä keskustatunneli…
Miksi joukkoliikennettä subventoidaan?
Kaikki suuret länsimaiset kaupungit subventoivat joukkoliikennettä. Siihen on siis oltava jokin syy. Pääsääntö: ei pitäisi subventoida Yksinkertaisin ja keskeisin syy on siinä, että näin halutaan ostaa matkustajia pois autoliikenteestä. Muussa tapauksessa noiden kaupunkien liikenne ruuhkautuisi pahoin eikä mikään toimisi. Jos yksi Teollisuuskadulle autolla töihin tuleva viivyttää muiden matkaa yhteensä 20 minuutilla, on näiden muiden edun mukaista, että hän siirtyy käyttämään metroa. Tämä perustelu on kuitenkin talousteoreettisesti virheellinen. Jos jostain…