Kategoria: liikennepolitiikka

Valtuusto hyväksyi Kruunuratikoiden kohonneet kustannukset

Kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa käsi­tel­tiin tänään run­saat kak­si tun­tia Kruu­nu­ra­ti­koi­den kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia ratik­ka­hank­keen osal­ta.  Esi­tys hyväk­syt­tiin ja kaik­ki pon­net hylättiin.

Aloi­te­taan hin­nas­ta. Alun perin hank­keen piti mak­saa 259,2 mil­joo­naa euroa vuo­den 2015 kus­tan­nus­ta­sos­sa, mut­ta se mak­saa­kin nyt 326 mil­joo­naa euroa vuo­den 2020 kustannustasossa.

Vapaavuoren disinformaatio

Sopi­vas­ti ennen kun­nal­lis­vaa­le­ja por­mes­ta­ri Vapaa­vuo­ri saat­toi jul­ki­suu­teen tie­don, että kus­tan­nuk­set nousi­si­vat 800 mil­joo­naan euroon. Se oli sumei­le­ma­ton­ta disin­for­maa­tio­ta, sil­lä hän otti las­kuun mukaan kaik­ki muut­kin hank­keet, joi­ta toteu­te­taan samaan aikaan, mut­ta vaa­lien aikaan kaik­ki filun­ki on sal­lit­tua. Näi­hin mui­hin hank­kei­siin kuu­luu muun muas­sa ran­ta­ra­ken­ta­mi­nen Haka­nie­mes­sä, mikä tuot­taa sin­ne 50 000 k‑m2 raken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia ja Haka­nie­men auto­lii­ken­ne­sil­lan uusi­mi­nen. Kum­mal­la­kaan ei ole mitään muu­ta teke­mis­tä rati­kan kans­sa kuin, että työ­maat kan­nat­taa toteut­taa samaan aikaan. Jat­ka luke­mis­ta “Val­tuus­to hyväk­syi Kruu­nu­ra­ti­koi­den kohon­neet kustannukset”

KYMP-lautakunta: HSL:n taloussuunnitelma

Kak­si­tois­ta­vuo­ti­nen kau­te­ni Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta vas­taa­vas­sa lau­ta­kun­nas­sa on päät­ty­nyt, mut­ta aion sil­ti käsi­tel­lä blo­gil­la­ni kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan asioi­ta, sil­lä koko kau­pun­gin kehit­tä­mi­nen on into­hi­mo­ni. Tulen tar­vit­taes­sa käsit­te­le­mään myös mui­ta lau­ta­kun­tia ja kau­pun­gin­hal­li­tus­ta, jos aihet­ta ilme­nee. Kos­ka kom­men­toin­ti ei täh­tää lau­ta­kun­nan pää­tök­siin, kir­joi­tan myös vähän asian vie­res­tä yrit­täen vetää vähän pidem­piä ja peri­aat­teel­li­sem­pia näkökohtia.

Nyt lau­ta­kun­nan lis­tal­la on vain yksi minun kan­nal­ta­ni mie­len­kiin­toi­nen asia, lausun­to HSL:n talous­suun­ni­tel­mas­ta 2022–24.

Jouk­ko­lii­ken­ne on saa­nut kun­nol­la sii­peen­sä koro­na-aika­na niin, että sen talous on kural­la. Pitäi­si­kö ali­jää­mät peit­tää nos­ta­mal­la lip­pu­jen hin­to­ja vai verovaroin?

Miten pitäi­si toi­mia ravin­to­lan, joka on vuo­den aika­na on saa­nut kun­nol­la sii­peen­sä, mut­ta pys­tyy nyt avaa­maan toi­min­tan­sa. Pitäi­si­kö sen nos­taa hin­to­ja roi­mas­ti, jot­ta sai­si ker­ty­neen ali­jää­män pei­te­tyk­si? Jokai­nen ymmär­tää, että ei kan­na­ta. Opti­maa­li­sen hin­ta­ta­son mää­rit­tä­mä voi­ton­mak­si­moin­ti­pis­te ei ole muut­tu­nut mihin­kään. Yli­hin­noit­te­lul­la ravin­to­la kai­vai­si vain kuop­paan­sa syvem­mäk­si. Samas­ta syys­tä opti­maa­li­nen jouk­ko­lii­ken­teen hin­ta ei ole muut­tu­nut miksikään.

Ruuhkamaksut subvention vaihtoehto

Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­tias­tee­seen liit­tyy kysy­mys,  mik­si jouk­ko­lii­ken­net­tä sub­ven­toi­daan? Sik­si, että lii­ken­ne yli­pään­sä toi­mi­si. Jos ei sub­ven­toi­tai­si, kävi­si niin kuin kävi 1960-luvul­la, jol­loin työ­mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan kes­ti ruuh­kien takia 45 minuuttia.

Huo­mat­ta­koon kui­ten­kin, että tämä on talous­teo­reet­ti­ses­ti vää­rä perus­te. Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­nil­la täh­dä­tään auto­lii­ken­teen hait­to­jen vähen­tä­mi­seen. Oikeas­taan pitäi­si teh­dä toi­sin päin. Verot­taa auto­lii­ken­net­tä ruuh­ka­mak­suin, jol­loin jouk­ko­lii­ken­ne voi­si pär­jä­tä omial­laan. Jul­ki­nen talous para­ni­si kah­ta kaut­ta, ruuh­ka­mak­su­tu­lo­jen ja sub­ven­tion vähe­ne­mi­sen kautta.

Vähän kan­nat­tai­si kui­ten­kin sub­ven­toi­da ras­kas­ta rai­de­lii­ken­net­tä, kos­ka sen kus­tan­nus­ra­ken­ne on sel­lai­nen, että yhtey­den ole­mas­sao­lo (esi­mer­kik­si met­ro­ra­ta) on kal­lis ja sen käyt­tö hal­paa. Ei kan­na­ta hin­noi­tel­la mat­kus­ta­jia ulos.

Infrakorvaukset

Uudet rata­hank­keet rasit­ta­vat HSL:n lii­ken­net­tä infra­kor­vaus­ten kaut­ta. Kun­nat raken­ta­vat infran, esi­mer­kik­si län­si­met­ron tai Kruu­nu­ra­ti­kan, ja las­kut­ta­vat sii­tä HSL:ää käyt­täen jär­kyt­tä­vää vii­den pro­sen­tin korkokantaa.

Pait­si että kor­ko on vähän yli­mi­toi­tet­tu, kun­nat rahas­ta­vat tämän rahan kah­teen ker­taan. Hel­sin­ki esi­mer­kik­si saa huo­mat­ta­van osan Kruu­nu­ra­ti­kan inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­ta takai­sin maan arvon nousu­na – oli­si saa­nut pal­jon enem­män­kin, jos oli­si teh­nyt pää­tök­sen ratik­kayh­tey­des­tä ennen kuin alkoi luo­vut­taa tontteja.

Tuo yli­mi­toi­tet­tu kor­ko saa aikaan sen, ettei pal­jon kan­na­ta sääs­tel­lä infrain­ves­toin­tien suun­nit­te­lus­sa. Käy­hän sii­nä niin, että muut kun­nat osal­lis­tu­vat Hel­sin­gin Kruu­nu­ra­ti­koi­den kus­tan­nuk­siin ja Hel­sin­ki esi­mer­kik­si Van­taan rati­kan kustannuksiin.

Pummilla matkustaminen ja pummilla pysäköinti

Vir­ka­mies­ten teke­mäs­sä lausun­to­luon­nok­ses­sa esi­te­tään, että jouk­ko­lii­ken­teen tar­kas­tus­mak­sua ei nos­tet­tai­si 100 euroon 80 euros­ta. Perus­tee­na käy­te­tään sitä, ettei pum­mil­la mat­kus­ta­mi­sen pitäi­si olla kal­liim­paa kuin pum­mil­la pysä­köi­mi­sen. Kokoo­mus on asias­ta eri miel­tä. Sen mie­les­tä pum­mil­la pysä­köi­mi­nen on pie­nem­pi rike, vaik­ka vää­rin pysä­köin­ti tuot­taa sel­vää hait­taa ja jopa vaa­raa muille.

Markkinat soveltuvat parhaiten sähköautojen latausinfran ohjaajaksi

Kun säh­kö­au­tot yleis­ty­vät nopeas­ti, tar­vi­taan latausin­fraa pal­jon ja nopeas­ti. Se ei ole aivan hal­paa. On vaa­dit­tu, että veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat tätä­kin. Mark­ku Olli­kai­nen sanoi Hel­sin­gin Sano­mien mukaan, että jokai­nen ben­saa myy­vän huol­toa­se­ma pitäi­si vel­voit­taa tar­joa­maan myös sähkölatausta.

Minä jät­täi­sin koko asian mark­ki­noi­den huo­lek­si, sil­lä pro­jek­ti on aika kal­lis ja nor­mioh­jauk­sel­la toteu­tet­tu­na se on mon­ta ker­taa kal­liim­pi. Jat­ka luke­mis­ta “Mark­ki­nat sovel­tu­vat par­hai­ten säh­kö­au­to­jen latausin­fran ohjaajaksi”

Jatkan kaupunkisuunnittelukysymysten seuraamista blogillani

Olin elä­mä­ni vii­mei­ses­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan kokouk­ses­sa pari viik­koa sit­ten. Tähän päät­tyi 12-vuo­ti­nen, oikeas­taan 16-vuo­ti­nen ura­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta vas­taa­vas­sa lau­ta­kun­nas­sa. Alka­va­na vaa­li­kau­te­na­ni teh­tä­vä­ni sel­väs­ti kevenevät.

Hel­sin­gin kehit­tä­mi­nen on edel­leen into­hi­mo­ni. Sik­si tulen täl­lä blo­gil­la seu­raa­maan kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan asioi­ta — myös kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen asioi­ta ‑mut­ta en rapor­toi kai­kes­ta vaan vain mer­kit­tä­vim­mis­tä ja minua eni­ten kiin­nos­ta­vis­ta kysy­myk­sis­tä tukeu­tuen kai­kil­le avoi­miin esityslistoihin.

Oden vaaliohjelma (2) Ihannekaupunkini on tiivis mutta harva

Ne alu­eet, jot­ka ote­taan raken­net­ta­vak­si, kan­nat­taa raken­taa tii­viis­ti ja pai­kas­ta riip­puen myös aika kor­keas­ti. Toi­saal­ta aluei­den väliin kan­nat­taa jät­tää kun­non viheralueet.

Suo­mes­sa pää­si 1960-luvul­le val­loil­le ame­rik­ka­lai­nen har­vaan raken­net­tu auto­kau­pun­ki-ideo­lo­gia. Syn­tyi­vät met­sä­lä­hiöt. Tii­viis­ti raken­ne­tus­ta kan­ta­kau­pun­gis­ta halut­tiin valoi­siin ja väl­jiin lähiöi­hin, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­nen oli epä­ter­veel­lis­tä. Aurin­gon valon puu­te tuot­ti rii­si­tau­tia, talo­koh­tai­nen kok­si­läm­mi­tys, ros­kan­polt­to­uu­nit ja auto­jen pako­kaa­sut pila­si­vat hen­gi­ty­sil­man. Tapio­las­sa asun­nois­ta mak­set­tiin enem­män kuin Kruununhaassa.

Pih­la­ja­mä­ki

Tämän seu­rauk­se­na Hel­sin­ki on aivan olen­nai­ses­ti har­vem­min raken­net­tu kuin Tuk­hol­ma, Köö­pen­ha­mi­na tai Oslo. Se vas­taa ympä­ris­tö­ri­kos­ta. Har­vaan raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa raken­ta­mi­sen ja tie­ver­kon alle jää pal­jon enem­män maa­ta ja luon­toa, Sipoos­sa asu­kas­ta koh­den kym­me­nen ker­taa niin pal­jon kuin Hel­sin­gin kantakaupungissa.

Rii­si­tau­din uhka on vaih­tu­nut iho­syö­vän uhak­si, ros­kan­polt­to­uu­nit on kiel­let­ty, talo­koh­tai­nen läm­mi­tys on vaih­tu­nut kau­ko­läm­pöön, lyi­jy on kiel­let­ty polt­toai­neis­sa ja kata­ly­saat­to­rit tul­leet pakol­li­sik­si. Tii­vis on taas ter­veel­lis­tä ­– ja haluttua.

Eko­no­mis­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nee­na kat­son, että asu­mi­sen hin­ta eri alueil­la pal­jas­taa aluei­den suh­teel­lis­ta halut­ta­vuut­ta. Mik­si joku mak­sai­si asu­mi­ses­ta enem­män pai­kas­sa A kuin pai­kas­sa B, jos itse asias­sa asui­si mie­luum­min pai­kas­sa B. Tark­kaan ottaen hin­nat ker­to­vat, min­kä­lais­ta kau­pun­kia tar­vi­taan lisää, sil­lä onnek­si ihmis­ten toi­veet vaihtelevat.

Tii­vis kau­pun­ki on taas suosiossa.

Hin­nat puo­lus­ta­vat asui­na­luei­den tii­vis­tä­mis­tä. Tii­viit asui­na­lu­eet näin mitat­tu­na halutumpia.

Tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne toi­mii parem­min. Pal­ve­lut ovat parem­pia ja enem­män asioi­ta on käve­ly­mat­kan säteel­lä. Lisää asuk­kai­ta tar­koit­taa parem­paa jouk­ko­lii­ken­net­tä, parem­pia pal­ve­lu­ja, enem­män elä­mää. Kun jotain asui­na­luet­ta tii­vis­te­tään, sii­tä tulee alu­ee­na halu­tum­pi ja asun­to­jen arvo nousee.

Olen ollut yhteen­sä 12 vuot­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa ja kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nas­sa. Siel­lä olen toi­mi­nut niin kuin olen puhu­nut. Kun aloi­tin, Her­ne­saa­reen kaa­vail­tiin 4 300 asu­kas­ta. ja val­tuus­ton hyväk­sy­mäs­sä kaa­vas­sa asuk­kai­ta on 7 800. Tein aika­naan palau­tus­esi­tyk­sen Kes­ki-Pasi­lan kaa­vas­ta esit­täen kor­keam­paa raken­ta­mis­ta. Kaa­va tuli­si takai­sin yli 1 500 asu­kas­ta suu­rem­mal­la asukasmäärällä.

Emme hyväk­sy­neet Kivi­no­kan raken­ta­mis­ta, mut­ta näin mene­te­tyn asu­kas­mää­rän kor­va­sim­me enem­män kuin koko­naan sijoit­ta­mal­la noin 3 400 asu­kas­ta met­roa­se­man lähel­le Hert­to­nie­men teollisuusalueelle.

Tii­vis­tä­mi­nen suo­je­lee luon­toa, kos­ka vähem­män luon­toa jää raken­ta­mi­sen alle. Jos­kus kui­ten­kin syn­tyy vai­kei­ta rajan­ve­to­ja, kuten Riis­ta­vuo­res­sa Haa­gas­sa tai Vuo­saa­res­sa. Näis­tä myö­hem­mis­sä kirjoituksissa.

 

 

Juhana Vartiainen ja Ode ruuhkamaksuista

Juha­na Var­tiai­nen vas­ta­si kir­joi­tuk­see­ni Ruuh­ka­mak­sut – voi Juha­na mitä sanoit. Kävim­me asias­ta kom­ment­ti­pals­tal­la lyhyen kes­kus­te­lun. Nos­tan sen tähän omak­si artik­ke­lik­seen, kos­ka kom­ment­tien jou­kos­ta har­va sitä löy­tää. Poliit­tis­ten ryh­mien välil­lä käy­dään Hel­sin­gin lii­ken­tees­tä var­sin vähän ana­lyyt­tis­ta kes­kus­te­lua, tuleh­tu­nut­ta huu­te­lua sitä­kin enem­män. Eri­mie­li­syys kuu­luu poli­tiik­kaan, mut­ta tois­ten argu­men­tit pitäi­si sil­ti ymmärtää.

Juhana Odelle

Osmo, yllät­tä­vän dra­maat­ti­nen kir­joi­tus sinul­ta. Minä suh­tau­dun avoi­mes­ti tien­käyt­tö­mak­sui­hin, kun­han niil­lä on van­kat perus­te­lut. Ja mak­sut kun­tien pää­tök­sel­lä mah­dol­lis­ta­va lain­sää­dän­tö on peri­aat­tees­sa jär­ke­vä, jos se mah­dol­lis­taa mak­sut, jot­ka jää­vät kun­tien tai aluei­den omaan käyttöön.

Mak­su­jen teo­reet­ti­nen perus­te­lu on tie­tys­ti kris­tal­lin­kir­kas. Ruuh­ka­mak­su on mark­ki­naeh­toi­nen tapa allo­koi­da niuk­kaa tilaa. Por­mes­ta­ri­ten­teis­sä olen­kin sano­nut näin: tien­käyt­tö­mak­sun perus­te­lu on ymmär­ret­tä­vä, mut­ta on erik­seen perus­tel­ta­va, että Hel­sin­gis­sä nii­den voi arvel­la paran­ta­van hyvin­voin­tia. Suh­tau­dun tie­tys­ti avoi­mes­ti ja oli­sin ute­lias näke­mään sel­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­ana­lyy­sin, jol­la täl­lai­seen tulok­seen päädytään.

Suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa mak­sui­hin on oltu tyy­ty­väi­siä ja molem­mis­sa kau­pun­geis­sa asu­nee­na voin vakuut­taa, että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tu­neet miellyttävämmiksi.

Tuk­hol­man ja Lon­toon mak­su­ja edel­tä­viin ruuh­kiin ver­rat­tu­na Hel­sin­gin ruuh­kat ovat käsit­tääk­se­ni pie­niä. Liik­ku­mi­sen tavat ovat tääl­lä moni­puo­lis­tu­neet, kii­tos met­ron ja pol­ku­pyö­rä­väy­lien, ja Rai­de-Joke­ri tulee edel­leen paran­ta­maan tilannetta.

Tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si käyt läpi kaik­kia autoi­lun kiel­tei­siä ulkois­vai­ku­tuk­sia, ja näet ruuh­ka­mak­sut rat­kai­su­na nii­hin. Tien­käytt­tö­mak­su on kui­ten­kin vain ruuh­kau­tu­mi­seen eli niu­kan tilan käyt­töön liit­ty­vä kei­no, kun taas noi­ta mui­ta vai­ku­tuk­sia hoi­de­taan muil­la kei­noin. Sitä pait­si autoi­lun säh­köis­tyes­sä sekä mete­lion­gel­ma että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­on­gel­ma kai­ke­ti poistuvat.

Lisäk­si tule­vai­suu­den ske­naa­riot ovat täyn­nä aja­tuk­sia sii­tä, miten uusil­la älyk­käil­lä rat­kai­suil­la voi­daan mah­dol­lis­taa enem­män liik­ku­mis­ta pie­nem­mäl­lä auto­kan­nal­la. Yksi­tyis­tä autoi­lua taval­la tai toi­sel­la tar­vi­taan kau­pun­gis­sa, jon­ka van­hus­väes­tö kas­vaa nopeasti.

Aion kyl­lä pereh­tyä tar­kem­min Hel­sin­gin ruuh­kai­suu­teen ja muo­dos­taa itsel­le­ni käsi­tyk­sen sii­tä, onko se ongel­ma ja miten suu­ri. Minus­ta itä-län­si-liik­ku­mi­nen on mitä ilmei­sim­min lii­an hidas­ta kan­ta­kau­pun­gin nie­mel­lä, ja yli­pään­sä nie­mel­le tule­mi­nen on hidas­ta. Sik­si­hän me toi­voim­me maa­na­lai­sia rat­kai­su­ja eli uusia väy­liä – tai edes nii­den sel­vit­tä­mis­tä. Kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­nen on minus­ta jon­kin­lai­nen uhka. Nyt tulee pal­jon rai­de­rat­kai­su­ja, jot­ka vie­vät tilaa, ja sik­si­kään ei minus­ta maa­na­lais­ta väy­lä­ra­ken­ta­mis­ta pitäi­si sul­kea pois.

Tun­ne­lit ovat muu­ten myös osa Hel­sin­kiä suu­rem­man Tuk­hol­man lii­ken­teen (koh­ta­lais­ta) suju­vuut­ta. Ja mah­dol­li­nen mak­sul­li­nen tun­ne­li­ra­ken­ne kai­ke­ti oli­si rat­kai­su­na lähel­lä tiemaksuja.

En tie­ten­kään sul­je kate­go­ri­ses­ti pois tien­käyt­tö­mak­su­ja. Mut­ta haluai­sin näh­dä kus­tan­nus­hyö­ty­ana­lyy­sin, joka perus­te­lee nii­den hyvin­voin­ti­vai­ku­tuk­sen kai­ken uuden tie­don valos­sa. Huo­maan myös, että hel­sin­ki­läis­ten paris­sa val­lit­see aika­moi­nen epä­luu­lo sii­tä, että mak­su oli­si uusi kus­tan­nus, jon­ka tuo­maa tuloa ei tul­la käyt­tä­mään hel­sin­ki­läis­ten hyväksi.

Jos minut vali­taan por­mes­ta­rik­si, ehkä­pä voin näi­hin asioi­hin vaikuttaa 🙂

Ode Juhanalle

Kii­tos, Juhana
Ruuh­ka­mak­su on tie­tys­ti nimen­sä mukai­ses­ti ensi­si­jai­ses­ti tar­koi­tet­tu sään­te­le­mään rajal­li­sen tilan käyt­töä, jos­sa se on ratio­naa­li­sem­pi kuin jonot­ta­mi­nen. Hin­ta on yleen­sä­kin jonot­ta­mis­ta parem­pi rat­kai­su. Luu­li­si aina­kin kokoo­mus­lais­ten nyt ymmär­tä­vän tämän.

Sanoit, että mui­ta lii­ken­teen ulkoi­sia hait­to­ja, kuten myr­kyl­li­siä saas­tei­ta ja melua tulee sää­del­lä muil­la tavoil­la. Irtaan­tu­kaam­me todel­li­suu­des­ta ja kuvi­tel­kaam­me, että voi­sim­me sää­tää opti­maa­li­sia Pigoun vero­ja sää­te­le­mään melua ja autoi­lun myr­kyl­li­siä saas­tei­ta. Melu­mak­su oli­si var­maan­kin desi­be­li­mää­rä x altis­tu­nei­den mää­rä. Niin­pä mak­su oli­si Man­ner­hei­min­tiel­lä aina­kin tuhat­ker­tai­nen Uuku­nie­men kylän­rait­tiin ver­rat­tu­na. Aika saman­lai­nen oli­si myös mak­su myr­kyl­li­sis­tä saas­teis­ta, Hel­sin­gis­sä sekin tuhat­ker­tai­nen ver­rat­tu­na Uuku­nie­meen. Molem­mat mak­sut oli­si­vat aika lähel­lä ruuh­ka­mak­sua. Ne eroai­si­vat sii­tä vain siten, että mak­su oli­si sama kel­lo­na­jas­ta riip­pu­mat­ta, melu­mak­su ehkä jopa yöl­lä kor­keam­pi kuin päivällä.

Täs­sä epä­täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sam­me ei var­maan­kaan kan­na­ta sää­tää erik­seen ruuh­ka­mak­sua, melu­mak­sua ja saas­te­mak­sua vaan yhdis­tää ne yhdek­si mak­suk­si. Puh­taas­ta ruuh­ka­mak­sus­ta tämä eroai­si vain sikä­li, ettei se oli­si nol­la ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la vaan vain olen­nai­ses­ti halvempi.

Säh­kö­au­to­jen hyvä puo­li on lähin­nä sii­nä, ettei­vät ne tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Sik­si ne eivät mak­sa polt­toai­ne­ve­roa. Jos säh­kön tuo­tan­nos­sa syn­tyy pääs­tö­jä, voi­ma­lai­tos mak­saa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta. Melua ne tuot­ta­vat yhtä pal­jon, kos­ka hen­ki­lö­au­to­jen melu on peräi­sin ren­kais­ta ja kos­ka EU tulee vaa­ti­maan hen­ki­lö­au­toil­ta jotain räpä­tin­tä varoit­ta­maan jalan­kul­ki­joi­ta. Pako­kaa­su­ja niis­tä ei tule, mut­ta nii­den (nasta)renkaat jau­ha­vat asfal­tis­ta myr­kyl­lis­tä pölyä sii­nä, mis­sä ben­sa-auto­jen­kin ren­kaat. Pako­jen puut­teen vuok­si säh­kö­au­to­jen mah­dol­li­nen ruuh­ka­mak­su voi­si siis  olla vähän alempi.

Toi­vot­ta­vas­ti tutus­tut Kes­kus­ta­tun­ne­li-suun­ni­tel­maan ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti. Voi tun­nus­taa, että olen sii­nä mie­les­sä huo­no vih­reä, että suh­tau­duin sii­hen alun perin avoi­men myön­tei­ses­ti. Ajat­te­lin, että se voi­si olla hyvä kom­pro­mis­si, kos­ka luu­lin, että sen avul­la voi­tai­siin toi­saal­ta rai­va­ta kes­kus­tas­ta tilaa jalan­kul­ki­joil­le ja toi­saal­ta tur­va­ta kes­kus­tan kaup­pa­liik­kei­den saa­vu­tet­ta­vuus autoil­la ja että se voi­tai­siin rahoit­taa autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä maksuilla.

Han­ke osoit­tau­tui kol­me ker­taa enna­koi­tua kal­liim­mak­si min­kä lisäk­si alan asian­tun­ti­jat sanoi­vat, että nekin kus­tan­nuk­set on las­ket­tu aivan ala­kant­tiin. Jot­ta tämä saa­tai­siin rahoi­te­tuk­si autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä mak­suil­la, tun­ne­lin käy­tön pitäi­si mak­saa kuusi euroa suun­taan­sa. Niin­kään ei saa­tai­si rahaa kerä­tyk­si, kos­ka se hin­noit­te­li­si tun­ne­lin tyh­jäk­si. Mak­su pitäi­si periä maan pääl­tä, mut­ta edus­ta­ma­si puo­lue ei sel­lai­sia mak­su­ja hyväk­sy. (Tie­dät­hän Leif Johan­se­nin esi­mer­kin sii­tä, mik­si vuo­non ylit­tä­vää sil­taa ei pidä rahoit­taa siltamaksuilla.)
Jos taas peri­sim­me nuo mak­sut myös maan pääl­tä, lii­ken­ne vähe­ni­si niin pal­jon, ettei tun­ne­lia enää tar­vit­tai­si. Täs­tä on vai­kea saa­da järkevää.

Lopul­li­ses­ti minut sai vas­tus­ta­maan tun­ne­lia Hel­sin­gin kaup­pa­ka­ma­ri, tuo Hel­sin­gin kokoo­muk­sen soti­laal­li­nen sii­pi, joka ker­toi, ettei tun­ne­lin perus­teel­la voi ottaa autoi­li­joil­ta maan pääl­tä pois neliö­met­riä­kään. Ei sitten.

Mut­ta niin kuin sanoit. Hel­sin­gin lii­ken­ne ei ole lain­kaan niin ruuh­kau­tu­nut kuin Tuk­hol­man lii­ken­ne – vaik­ka Tuk­hol­mas­sa on näi­tä tun­ne­lei­ta. Van­ha totuus kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on, ettei­vät ruuh­kat pois­tu väy­liä raken­ta­mal­la – siis suu­ris­sa kaupungeissa

Juhana Odelle

Muis­te­taan kui­ten­kin, että täs­sä vai­hees­sa rele­vant­ti vai­he asias­sa on mah­dol­li­nen tule­va hal­li­tuk­sen esi­tys. Puo­les­ta tai vas­taan ‑kes­kus­te­lu kun­nis­sa muut­tuu rele­van­tik­si, kun tie­de­tään, syn­tyy­kö asias­ta lain­sää­dän­tö ja mil­lai­nen se kaik­ki­ne yksi­tyis­koh­ti­neen on. Talous­va­lio­kun­ta ja lii­ken­ne­va­lio­kun­ta pääs­se­vät arvioi­maan asiaa.

Ruuhkamaksut — voi Juhana mitä sanoit!

Olin salaa tyy­ty­väi­nen, kun kokoo­mus valit­si hyvän ystä­vä­ni Juha­na Var­tiai­sen por­mes­ta­rieh­dok­kaak­seen. Anni on toki vie­lä parem­pi vaih­toeh­to, mut­ta Juha­nas­sa panin toi­vee­ni sii­hen, että mies ymmär­tää kau­pun­ki­ta­lous­tie­tees­tä. Sil­loin hän ei voi olla kau­ka­na vih­reis­tä. Hän ei var­maan­kaan jar­rut­te­li­si Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­toa suo­jel­lak­seen kau­pun­gin rak­kai­ta raho­ja, kos­ka ymmär­tää, että on täy­sin vas­tuul­lis­ta ottaa lai­naa tont­tien vuo­kra­tu­lo­ja vas­taan. Hän var­maan­kin ymmär­täi­si lii­ken­teen hin­taoh­jauk­sen jär­ke­vyy­den – mik­si auto­paik­ko­ja pitää raken­taa mak­su­ha­luk­kaan kysyn­nän mukaan eikä nor­min pakot­ta­ma­na ja mik­si auto­lii­ken­net­tä kan­nat­taa verot­taa ruuh­ka­mak­suil­la. Hän ymmär­täi­si ulkois­vai­ku­tuk­sen hin­noit­te­lun, niin sano­tut Pigou-verot.

Sit­ten oli ensim­mäi­nen por­mes­ta­ri­tent­ti. Mitä mies sanoi ruuh­ka­mak­suis­ta: jos­sain Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa ne ovat perus­tel­tu­ja, mut­ta ei Hel­sin­gis­sä ole ruuh­kia, joi­ta niil­lä tuli­si torjua.

En ollut pai­kal­la, joten en näh­nyt, hei­lui­vat­ko Juha­nan kor­vat, mut­ta läh­de­tään nyt sii­tä, että hän puhui par­haan ymmär­ryk­sen­sä mukaan. Käyn läpi, mihin tar­vi­taan ruuh­ka­mak­su­ja, tie­tul­le­ja, kilo­met­ri­mak­su­ja tai mik­si kukin nii­tä nyt kutsuukaan.

Se, että autoi­lua vero­te­taan enem­män kuin muu­ta toi­min­taa, joh­tuu sii­tä, että autoi­lul­la kat­so­taan ole­van nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muu­al­la voi perus­tel­la. Autoi­lus­ta on siis hait­taa muil­le tai luon­nol­le. Käy­mäl­lä läpi, mitä ulkois­vai­ku­tuk­sia autoi­lul­la on näem­me, mik­si autoi­lua vero­te­taan haja-asu­tusa­lueil­la aivan lii­kaa ja kau­pun­geis­sa aivan lii­an vähän.

Hii­li­diok­si­di­pääs­töt.  Autois­ta tulee yhtä pal­jon hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ben­sa­lit­raa koh­den, aje­taan sit­ten maal­la tai kau­pun­geis­sa. Se on kui­ten­kin samaa hii­li­diok­si­dia, jota tulee öljy­läm­mi­tyk­ses­tä. Lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta vero­te­taan pal­jon enem­män kuin läm­mi­ty­söl­jyä. Sii­nä täy­tyy olla siis kyse muis­ta­kin ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta kuin hiilidioksidista.

Onnet­to­muu­det. Onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set ovat ainoa lii­ken­teen ulkoi­sen hai­tan muo­to, joka on vaka­vam­pi maal­la kuin kau­pun­geis­sa. Sii­tä­kin vakuu­tuk­set mak­sa­vat omai­suu­del­le koi­tu­vat vahin­got ja pie­net henkilövanhingot.

Tei­den kulu­mi­nen Tämän mer­ki­tys on hen­ki­lö­au­to­jen osal­ta niin vähäis­tä, että sivuu­tam­me tämän. Nas­tat raa­pi­vat asfalt­tia kui­ten­kin yhtä­läi­ses­ti maal­la ja kau­pun­geis­sa. Ras­kas lii­ken­ne muu­ten kulut­taa pääl­lys­tei­tä niin mas­sii­vi­ses­ti, että rek­ko­jen mak­sa­mat polt­toai­ne­ve­rot eivät rii­tä sitä kom­pen­soi­maan. Rek­ka­lii­ken­net­tä siis subventoidaan.

Lii­ken­teen melu Autot melua­vat maal­la ja kau­pun­geis­sa yhtä pal­jon, mut­ta melul­le altis­tu­via on kau­pun­geis­sa sato­ja ellei tuhan­sia ker­to­ja enem­män. Säh­kö­au­ton moot­to­rit ovat äänet­tö­miä, mut­ta ren­gas­me­lua tulee aivan yhtä paljon.

Lii­ken­teen melul­le voi­daan esti­moi­da talou­del­li­nen arvo sii­tä, mitä melui­sa tie, vaik­ka­pa Man­ner­hei­min­tie tai Län­si­väy­lä, vai­kut­taa asun­to­jen arvoon nii­den lähellä.

Myr­kyl­li­set saas­teet. Auto­jen pako­put­kis­ta tulee myr­kyl­li­siä pako­kaa­su­ja ja sen lisäk­si (nasta)renkaat raa­pi­vat myr­kyl­li­siä par­tik­ke­lei­ta asfal­tis­ta. Puo­let meriin jou­tu­vas­ta mik­ro­muo­vis­ta on peräi­sin ren­kais­ta. Saas­tei­ta tulee maal­la ja kau­pun­geis­sa yhtä pal­jon, mut­ta kau­pun­geis­sa ne pää­ty­vät ihmis­ten keuh­koi­hin sato­ja tai tuhan­sia ker­to­ja todennäköisemmin.

Ruuh­kau­tu­mi­nen. Jos minä pää­tän men­nä jon­ne­kin autol­la sen sijaan, että meni­sin rati­kal­la, hidas­tan mar­gi­naa­li­ses­ti monen muun mat­kan­te­koa. Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat simu­loi­vat pari vuot­ta sit­ten asi­aa sel­vit­tä­mäl­lä, pal­jon­ko yksi autol­la Teol­li­suus­ka­dul­le aamu­ruuh­kas­sa tule­va hidas­taa mui­den mat­kan­te­koa. Vas­taus oli 20 minuut­tia. Se koos­tui muu­ta­man sekun­nin tai kor­kein­taan minuu­tin vii­väs­tyk­sis­tä sadoil­le autoi­li­joil­le, mut­ta yhteen­sä siis 20 minuut­tia. Joku voi aja­tel­la, ettei täl­lä nyt ole väliä, mut­ta vaik­ka yksi autoi­li­ja hidas­taa mui­ta vähän, tuhat autoi­li­jaa hidas­taa tuhat ker­taa enem­män. Jos arvioim­me mat­ka-ajan hin­nak­si tavan­omai­set 10 €/tunti, yksi autol­la töi­hin tule­va tuot­taa siis muil­le run­saan kol­men euron hai­tan. Pel­käs­tään tämän perus­teel­la voi­si perus­tel­la kol­men euron ruuhkamaksua.

Ruuh­kau­tu­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta mat­ka-aikoi­hin saa käsi­tyk­sen, kun ver­taa mat­ka-aiko­ja päi­väl­lä ja yöl­lä. Hel­sin­gin seu­dul­la teh­dään päi­vit­täin 1,5 mil­joo­naa auto­mat­kaa. Jos arvioim­me hyvin varo­vai­ses­ti, että ruuh­kau­tu­mi­nen piden­tää nii­tä kes­ki­mää­rin vii­si minuut­tia, syn­tyy täs­tä 1,25 mil­joo­nan euron arvoi­nen aika­kus­tan­nus päi­vit­täin eli run­saat 300 M€ vuodessa.

Ruuh­kau­tu­mi­nen on kau­pun­ki­lii­ken­teen ongel­ma. Maa­seu­dul­la ruuh­kan aikaan­saa­mi­nen vaa­ti­si yhteis­työ­tä ja etukäteissuunnittelua.

Arvok­kaan tilan käyttö

Lii­ken­ne vie jär­kyt­tä­vän pal­jon arvo­kas­ta kau­pun­ki­maa­ta. Joka ton­til­le pitää tie­tys­ti olla katu, mut­ta levei­tä katu­ja tar­vi­taan, kos­ka lii­ken­net­tä on niin paljon.

Pie­nen aavis­tuk­sen tämän mer­ki­tyk­ses­tä saa sii­tä, että jos moot­to­ri­tiet Hel­sin­gis­sä muu­tet­tai­siin kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si Kehä I:n sisä­puo­lel­ta, vapau­tui­si raken­nus­maa­ta 80 000 asuk­kaal­le. Vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­kin on kus­tan­nus, vaik­ka se näkyy­kin kau­pun­gin bud­je­tis­sa puut­tu­va­na tulona.

Tämä­kin on ongel­ma lähin­nä kau­pun­geis­sa, jois­sa maan hin­ta on hel­pos­ti tuhat­ker­tai­nen maa­ta­lous­maa­han nähden.

Este­vai­ku­tus ja kaupunkielämä

Vilk­kaat lii­ken­ne­väy­lät hei­ken­tä­vät kau­pun­kie­lä­män laa­tua ran­kan este­vai­ku­tuk­sen vuok­si, kun tien toi­sel­ta puo­lel­ta on vai­kea pääs­tä toi­sel­le puo­lel­le.  Kes­kus­tan veto­voi­mai­suus ja lii­ken­ne ovat jat­ku­vas­sa ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Hel­sin­gis­sä on jokai­ses­ta käve­ly­ka­dun pät­käs­tä jou­dut­tu kamp­pai­le­maan, mut­ta yhdes­tä­kään käve­ly­ka­duk­si muu­te­tus­ta kadun­pät­käs­tä kukaan ei ole kos­kaan ehdot­ta­nut jalan­kul­ki­joi­den hää­tä­mis­tä uudes­taan pois auto­jen tieltä.

Lii­ken­teen oikea hin­noit­te­lu mer­kit­si­si val­ta­vaa parannusta 

Yllä ole­va ei tar­koi­ta, että autoi­lua pitäi­si verot­taa Suo­mes­sa enem­män, vaan se tar­koit­taa, että sitä pitäi­si verot­taa eri taval­la. Val­tao­sa autoi­lun ulkoi­sis­ta hai­tois­ta kos­kee lähin­nä vain kau­pun­ki­lii­ken­net­tä ja myös kau­pun­ki­lii­ken­teen hai­tat riip­pu­vat jyr­käs­ti ajas­ta ja pai­kas­ta. Niin­pä autoi­lu on räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua haja-asu­tusa­lueil­la Vaik­ka vero­tuk­sen taso pysyi­si ennal­laan, sen suun­tau­tu­mis­ta muut­ta­mal­la saa­tai­siin pal­jon hyvää aikaan. Talous­tie­teis­sä puhu­taan tehok­kuus­tap­pioi­den vähen­tä­mi­ses­tä. Nii­tä voi­tai­siin vähen­tää todel­la paljon.

Tuk­hol­man ja Göte­bor­gin “tyh­mät” tie­tul­lit ovat parem­pia kuin ei mitään, mut­ta aivan olen­nai­ses­ti parem­paa tulok­seen pääs­täi­siin satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­val­la ajan ja pai­kan mukaan jyr­käs­ti ero­tel­lul­la älyk­käil­lä maksulla.

Tämä ei tar­koi­ta vain autoi­lun rajoit­ta­mis­ta – joi­ta­kin rajoi­tuk­sia voi­daan myös lie­ven­tää. Aja­tel­laan vaik­ka­pa mui­nais­ta Pit­kän­sil­lan ajo­kiel­toa. Se oli perus­tel­tu pää­osal­la lii­ken­net­tä, mut­ta jos oli menos­sa sil­lan toi­sel­ta puo­lel­ta toi­sel­le, kier­to Hake­nie­men sil­lan kaut­ta oli koh­tuu­ton­ta. Pane­mal­la sil­lal­la muu­ta­man kym­me­nen sen­tin mak­su oli­si saa­tu suu­rin osa autois­ta pois, mut­ta sil­lan oli­si­vat voi­neet ylit­tää ne, joil­la vaih­toeh­toi­nen reit­ti sopi­si huo­nos­ti. Mones­ta ehdot­to­mas­ta läpia­jo­kiel­los­ta voi­tai­siin näin luopua.

Nyky­sään­nöil­lä voi­daan vain sal­lia tai kiel­tää, mut­ta ei ole kei­no­ja vähen­tää. Mak­su oli­si sellainen.

Satel­liit­ti­pai­kan­nus­ta on vas­tus­tet­tu yksi­tyi­syy­den suo­jal­la. Perus­te­lu kuu­los­taa vähän koo­mi­sel­ta, kos­ka val­tao­sal­la suo­ma­lai­sis­ta kui­ten­kin on tas­kus­saan kän­nyk­kä, joka seu­raa hei­dän kaik­kia liik­kei­tään koko ajan, eikä vain liikenteessä.

= = = =

Juha­nan kan­nan­ot­to kuu­los­ti niin usko­mat­to­mal­ta, että en sitä itse asias­sa usko. Mut­ta on sii­nä jotain hyvää­kin. Jos ker­ran on niin, ettei lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­ses­ta ole hait­taa, ei myös­kään lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­ses­ta ole hyö­tyä. Sääs­tyi­pä pal­jon rahaa sujuvoittamisinvestoinneista.

Ja kos­ka kes­kus­taan tule­vaan auto­lii­ken­tee­seen ei lii­ty mui­ta­kaan ongel­mia, voim­me aina­kin olla var­mo­ja, ettei kukaan enää esi­tä 1,5 mil­jar­din euron has­saa­mis­ta kes­kus­ta­tun­ne­liin. Eihän se voi rat­kais­ta ongel­maa, jota ei ole.

 

 

Valta ja vastuu kaupunkiseutujen liikenneinfrasta kunnille

Suu­rim­mil­la kau­pun­ki­seu­duil­la sovel­le­taan MAL-menet­te­lyä, jos­sa kun­nat sitou­tu­vat kaa­voit­ta­maan maa­ta asu­mi­seen ja val­tio sitou­tuu lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin rahoit­ta­mi­seen. Täs­sä on minus­ta lii­an mon­ta kok­kia ja vää­ris­ty­neet kan­nus­ti­met. Siir­ret­tä­köön nuo inves­toin­nit kun­tien vas­tuul­le ja mak­sa­koon val­tio avus­tus­ta kun­nil­le toteu­tu­neen asun­to­tuo­tan­non mukaan euroa/ asun­to tai euroa/asuntoneliö tai jotain sil­tä väliltä.

Jos­kus arvos­te­lin Hel­sin­gis­sä Öster­sun­do­min poh­jois­osaan Por­voon moot­to­ri­tien var­rel­le kaa­vail­tu­ja oma­ko­tia­luei­ta sii­tä, että tule­vat todel­la kal­liik­si, kun vähäi­nen mää­rä asun­to­ja tuot­taa kym­me­nien mil­joo­nien inves­toin­ti­tar­peen moot­to­ri­tien kapa­si­tee­tin lisää­mi­sek­si. “Val­tio mak­saa ne”, minul­le vas­tat­tiin. Näin muut­kin kun­nat ajattelevat.

On oikein, että val­tio osal­lis­tuu asun­to­tuo­tan­non tuot­ta­miin infra­kus­tan­nuk­siin, kos­ka val­tio on veron­saa­ja­na suu­rin hyö­ty­jä kau­pun­kien kas­vus­ta, mut­ta tuon­kin pitäi­si tapah­tua rationaalisesti.

Val­tion kan­nal­ta hyö­ty asun­to­tuo­tan­nos­ta riip­puu sii­tä ja vain sii­tä, pal­jon­ko asun­to­ja tulee, joten kom­pen­saa­tion tuli­si sitoa toteu­tu­neen asun­to­tuo­tan­non mää­rään. Pel­käs­tä kaa­voi­tuk­ses­ta ei pidä pal­ki­ta, sil­lä aina­han voi kaa­voit­taa kym­me­nen­tu­hat­ta asun­toa paik­kaan, jon­ne kukaan ei halua asu­maan. Ei pidä mak­saa enem­män asun­to­tuo­tan­nos­ta, joka on kaa­voi­tet­tu jon­ne­kin, johon tar­vi­taan kal­lis­ta liikenneinfraa.

Jos Hel­sin­ki sai­si vähäi­sen kor­vauk­sen vähäi­ses­tä mää­räs­tä oma­ko­ti­ta­lo­ja Öster­sun­do­miin ja jou­tui­si mak­sa­maan suu­ret kus­tan­nuk­set syn­nyt­tä­mis­tään moot­to­ri­tiein­ves­toin­neis­ta, Hel­sin­ki huo­mai­si, että sil­lä on edul­li­sem­pia paik­ko­ja asuntotuotannolle.

Lii­ken­nein­fra nos­taa maan arvoa – jos ei nos­ta, se on hyö­dy­tön­tä. On ole­mas­sa lain­sää­dän­tö, jol­la kun­ta saa mer­kit­tä­vän osan täs­tä arvon­nousus­ta itsel­leen, mut­ta ei ole tapo­ja, jol­la val­tion rahas­taa arvon­nousus­ta. Jo sik­si kun­ta on oikeam­pi taho mak­sa­maan ja päät­tä­mään liikenneuinfrasta.

Kokoo­mus­lais­ten jul­ki­suu­des­sa par­jaa­ma Kruu­nu­ra­tik­ka esi­mer­kik­si mak­saa itsen­sä suu­rel­ta osin takai­sin kau­pun­gil­le sil­lä, että kau­pun­gin omis­ta­man maan arvo Laa­ja­sa­los­sa nousee. Jos mukaan las­ke­taan yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­van maan arvon­nousu, inves­toin­ti on voit­toa tuot­ta­va, mut­ta yksi­tyis­ten koke­ma voit­to jää heil­le. Mikä­li kaa­vail­tu kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tus toteu­tuu, kau­pun­ki saa oman­sa pois niis­tä­kin pik­ku­hil­jaa kiinteistöveroina.

Asun­to­tuo­tan­non ja lii­ken­nein­fran opti­moin­ti on moni­mut­kai­nen asia.  Tuli­si pal­jon parem­paa jäl­keä, jos tämä opti­moin­ti tapah­tui­si yhdes­sä pai­kas­sa eli siel­lä, mis­sä pää­te­tään kaa­voi­tuk­ses­ta. Siis kun­nas­sa. Kun­nal­la on täl­löin pyr­ki­mys sijoit­taa kaa­voi­tus­ta niin, että tar­vit­ta­vat lii­ken­nein­ves­toin­nit ovat vähäi­siä ja ohja­ta lii­ken­nein­ves­toin­nit niin, että ne nos­ta­vat raken­nus­maan arvoa mah­dol­li­sim­man pal­jon. Nyt opti­moi­daan aivan toisin.

Mut­ta entä ne Öster­sun­do­min oma­ko­ti­ta­lot? Jos Hel­sin­ki vain kaa­voit­taa ne eikä piit­tää Por­voon moot­to­ri­ten ruuh­kau­tu­mi­ses­ta? Tähän tar­vit­see kehit­tää peli­sään­nöt, jos­sa val­tio las­kut­taa ruuh­kaa aiheut­ta­vaa kuntaa.

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.1.2021

Mik­ko Säre­lä menee puo­les­ta­ni lau­ta­kun­taan, kos­ka hän on minua pare­min tutus­tu­nut maa­na­lai­seen yleiskaavaan

Pöy­däl­tä Mal­min len­toa­se­ma­kort­te­lei­den kaa­va ja Han­nu Oska­lan aloi­te Ruo­ho­lah­den met­roa­se­man itäi­ses­tä sisäänkäynnistä

Maa­na­lai­nen yleiskaava

Puo­lus­tus­voi­mat vas­tus­ti aika­naan moi­sen pape­rin jul­kis­ta käsit­te­lyä. Täs­sä ei kyl­lä näy yhtään puo­lus­tus­voi­mien maa­na­lais­ta koh­det­ta. Maa­na­lai­nen yleis­kaa­va on aika­mois­ta eri tar­pei­den välis­tä yhteensovittamista.

Jät­ti­mäi­nen pape­ri. Luet­te­len täs­sä omas­ta mie­les­tä­ni tär­keim­mät lii­ken­teen tunnelivaraukset.

  • Pisa­ra­ra­dan tunneli
  • Len­to­ra­dan tun­ne­li Pasi­las­ta lentokentälle.
  • Hel­sin­ki-Tal­lin­na tunneli
  • Rai­de­lii­ken­ne­tun­ne­li Pasi­las­ta Kamp­piin, aiem­min tun­net­tiin Töö­lön met­ro­na, nyt sii­hen tun­ge­taan var­maan­kin pikaratikkaa
  • Kulos­aa­res­sa tun­ne­li Itä­väy­läl­le ja met­rol­le, mikä toi­si run­saas­ti raken­ta­mis­ta Kulosaareen
  • Ratik­ka­tun­ne­li Kor­kea­saa­res­ta Kamp­piin – uusi lin­ja Kruunuratikalle
  • Sör­näis­ten auto­lii­ken­teen tunneli
  • Kes­kus­tan kokoo­ja­ka­tu, yhä vain 
    • Aiem­pi lin­jaus, kes­kus­ta­tun­ne­li lisä­si Oodin raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia mel­koi­ses­ti, koka raken­nus jou­dut­tin raken­ta­maan sil­lak­si. Nyt kun Oodi on val­mis, tuo kal­liik­si tul­lut kaa­va­va­raus poistetaan.

Paki­lan­tiel­lä varas­to­tont­ti asumiseen

Paki­lan­tien vart­ta on pää­tet­ty tii­vis­tää, ja täs­sä sitä taas pan­naan käy­tän­töön. Kol­mi- ja kak­si­ker­rok­si­sia raken­nuk­sia, yhteen­sä 3 350 k‑m2. Noin 80 onnel­lis­ta paki­la­lais­ta saa täs­tä kodin itselleen.

Luo­vu­tet­tu­jen tont­tien määrä

Val­tuus­to oli mää­rän­nyt sito­vak­si tavoit­teek­si, että kau­pun­ki luo­vut­taa asun­to­tuo­tan­toon 400 000 k‑m2. Onnis­tut­tiin kui­ten­kin luo­vut­ta­maan vain 302 000 k‑m2, eli 75 %. Teks­tis­tä ei käy ilmi, joh­tui­ko ero­tus sii­tä, ettei ollut tont­te­ja luo­vu­tet­ta­vak­si vai sii­tä, ettei vir­ka­mie­hil­lä ollut resurs­se­ja hoi­taa nii­den vuo­raus­ta ja myy­mis­tä. Jos kysy­mys on jäl­kim­mäi­ses­tyä, resurs­si­pu­las­sa ei ole mitään järkeä.

Tämä ei ole koko asun­to­tuo­tan­to, sil­lä jon­kin ver­ran Hel­sin­gis­sä raken­ne­taan myös yksi­tyis­ten omis­ta­mil­le tonteille.

Asun­to­tuo­tan­to tuot­taa kau­pun­gil­le mel­koi­sen raha­vir­ran. Jos ker­ros­ne­liön kes­ki­hin­ta on 500 €, nois­ta 300 000 ker­ros­ne­liös­tä koi­tui 150 mil­joo­naa euroa tulo­na tai vuo­kra­tu­lon nyky­het­keen dis­kon­tat­tu­na arvo­na ja puut­tu­va 100 000 k‑m2 mak­soi kau­pun­gil­le mene­tet­ty­nä tulo­na 50 M€..

 

 

Autoilun verottaminen vai subventiot

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen lii­ken­teen pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­ses­ta. Kun valit­ta­va­na on saas­tut­ta­mi­sen verot­ta­mi­nen tai vähä­pääs­töi­sen sub­ven­tio, pork­ka­na­lin­ja on päät­tä­jäl­le hel­pom­pi mut­ta val­tion­ta­lou­del­le raskaampi.

Kes­kus­tan esit­tä­mä kilo­met­ri­poh­jai­nen vero on hyvä, kos­ka kuten olen moneen ker­taan kir­joit­ta­nut, autoi­lu on kau­pun­geis­sa ali­ve­ro­tet­tua ja haja-asun­tusa­lueil­la yli­ve­ro­tet­tua. Autoi­lun kor­keam­pi verot­ta­mi­nen kau­pun­geis­sa on perus­tel­tua, mut­ta kun perus­tee­na on kau­pun­ki­lais­ten toi­sil­leen aiheut­ta­ma hait­ta, verot pitäi­si mak­saa alu­een kun­nil­le eikä siir­tää kes­kus­tan kannatusalueille.
Jos perus­tee­na käy­te­tään sitä, että autoi­lua voi­daan verot­taa enem­män siel­lä, mis­sä kun­nat ovat käyt­tä­neet rahaa jouk­ko­lii­ken­teen hyväk­si, oikea koh­de vero­tu­loil­le oli­si jouk­ko­lii­ken­teen tuki.

Bio­polt­toai­nei­siin panos­ta­mi­ses­sa vei­ka­taan vää­rää hevos­ta. Se tek­no­lo­gia ei skaa­lau­du. Tule­vai­suus on säh­kö­au­to­jen ja vetyteknologian.

Lue lisää täs­tä.