Miksi joukkoliikennettä subventoidaan?

Kaik­ki suu­ret län­si­mai­set kau­pun­git sub­ven­toi­vat jouk­ko­lii­ken­net­tä. Sii­hen on siis olta­va jokin syy.

Pää­sään­tö: ei pitäi­si subventoida

Yksin­ker­tai­sin ja kes­kei­sin syy on sii­nä, että näin halu­taan ostaa mat­kus­ta­jia pois auto­lii­ken­tees­tä. Muus­sa tapauk­ses­sa noi­den kau­pun­kien lii­ken­ne ruuh­kau­tui­si pahoin eikä mikään toi­mi­si. Jos yksi Teol­li­suus­ka­dul­le autol­la töi­hin tule­va vii­vyt­tää mui­den mat­kaa yhteen­sä 20 minuu­til­la, on näi­den mui­den edun mukais­ta, että hän siir­tyy käyt­tä­mään metroa.

Tämä perus­te­lu on kui­ten­kin talous­teo­reet­ti­ses­ti vir­heel­li­nen. Jos jos­tain toi­min­nas­ta on ulkoi­sia kus­tan­nuk­sia, nämä kus­tan­nuk­set pitää sisäis­tää hait­ta­ve­roil­la, tie­tul­leil­la tai muul­la sel­lai­sel­la eikä sub­ven­toi­da vaih­toeh­tois­ta tuo­tet­ta hait­to­jen vähen­tä­mi­sek­si. Tämä on aivan oppi­kir­ja­ta­lous­tie­det­tä.  Kun autot eivät mak­sa aiheut­ta­mi­aan ulkoi­sia kus­tan­nuk­sia, tar­koit­taa se, että auto­lii­ken­net­tä itse asias­sa subventoidaan.

Niin­pä nyt sub­ven­toim­me sekä auto­lii­ken­net­tä että jouk­ko­lii­ken­net­tä. Tas­a­puo­lis­ta kyl­lä mut­ta se mer­kit­see liik­ku­mi­sen sub­ven­tio­ta ja se tekee kau­pun­geis­ta raken­teel­taan suu­reen lii­ken­ne­mää­rään perus­tu­via. Lisäk­si tämä tulee veron­mak­sa­jil­le kalliiksi

Jos meil­lä oli­si kat­ta­vat, hait­to­ja vas­taa­vat hait­ta­ve­rot autoi­lul­le kau­pun­geis­sa, mat­kus­ta­jia ei tar­vit­si­si hou­ku­tel­la pois auton käy­tös­tä jouk­ko­lii­ken­tee­seen, vaan jouk­ko­lii­ken­ne voi­si toi­mia itsen­sä kan­nat­ta­vas­ti tai jopa markkinaehtoisesti.

Täl­lä taas oli­si mel­koi­nen vai­ku­tus kun­ta­ta­lou­teen. Nyt noin pro­sent­tiyk­sik­kö hel­sin­ki­läis­ten verois­ta menee jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tioon. Sil­loin ei meni­si vaan suun­nil­leen yhtä pal­jon tulo­ja tuli­si tien­käyt­tö­mak­suis­ta. Vero­ja voi­tai­siin siis alen­taa kah­del­la prosenttiyksiköllä.

  1. poik­keus: ras­kaan rai­de­lii­ken­teen marginaalihinnoittelu

Täs­tä pää­sään­nös­tä on kak­si poik­keus­ta. Niis­tä ensim­mäi­nen kos­kee ras­kas­ta rai­de­lii­ken­net­tä, siis junia ja met­roa, jois­sa kus­tan­nuk­sis­ta kiin­tei­den kus­tan­nus­ten osuus on hal­lit­se­va ja muut­tu­vien kus­tan­nus­ten, siis junien kulus­ta aiheu­tu­va kus­tan­nus mitä­tön. Yhden met­ro­mat­kan muut­tu­va kus­tan­nus on tie­tääk­se­ni noin 50 sent­tiä, mut­ta tie­to voi olla vanhentunut.

Mik­ro­ta­lous­tie­teen perus­kau­raa on, että yhtei­sen hyvin­voin­nin mak­si­moi­van hin­noit­te­lun pitäi­si perus­tua mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­siin. Ei ole mitään jär­keä raken­taa kal­lii­ta rai­tei­ta ja sit­ten hin­noi­tel­la mat­kus­ta­jat niis­tä ulos. Aivan samoin perus­tein kuin mah­dol­li­sen kes­kus­ta­tun­ne­lin rahoi­tus ei voi­si juu­ri noja­ta tun­ne­lin käyt­tö­mak­sui­hin, kos­ka kal­liil­la raken­net­tu tun­ne­li jäi­si vajaa­käyt­töi­sek­si ja autot ruuh­kaut­tai­si­vat tiet maan päällä.

Ratik­ka menee tähän väliin. Kis­kois­ta aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia ei pidä las­kut­taa lipun hin­nois­sa, mut­ta liik­ku­van kalus­ton tuot­ta­mat kus­tan­nuk­set pitäi­si. Bus­sit pitäi­si hin­noi­tel­la kus­tan­nuk­sia vastaavasti.

Met­ros­sa­kin pitäi­si käyt­tää ruuh­ka­mak­su­ja. Lipun pitäi­si olla ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la hyvin hal­pa ja ruuh­ka-aika­na pal­jon kal­liim­pi, jos mat­kus­ta­ja­mää­rä on ylit­tä­mäs­sä kapa­si­tee­tin. Täl­lais­ta mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lua yri­te­tään sovel­taa HSL-alu­eel­la elä­ke­läi­siin tar­joa­mal­la heil­le ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la edul­li­sia lip­pu­ja, mut­ta tämä on aiheut­ta­nut lähin­nä vain pahaa mieltä.

Oli­si­ko oikein, jos bus­sia käyt­tä­vä jako­mä­ke­läi­nen jou­tui­si mak­sa­maan täy­den hin­nan ja met­roa käyt­tä­vä laut­ta­saa­re­lai­nen sai­si mat­kus­taa puo­li-ilmai­ses­ti? Niin­pä. Oikeu­den­mu­kai­nen ja teho­kas hin­noit­te­lu eivät ole aivan sama asia.

Tämä eriar­voi­suus oli­si kui­ten­kin tor­jut­ta­vis­sa, jos meil­lä oli­si kau­pun­kio­lo­suh­tei­siin sovel­tu­vaa lain­sää­dän­töä. Edul­li­nen met­ro­yh­teys kapi­ta­li­soi­tui­si maan hin­taan. Se nos­taa maan hin­taa ja asun­to­jen arvoa. Tämä arvon­nousu oli­si oikeu­den­mu­kais­ta rahas­taa met­ro­yh­tey­den rahoit­ta­mi­sek­si koh­den­ne­tul­le kiin­teis­tö­ve­rol­la. Sel­lai­nen on kui­ten­kin Suo­mes­sa mahdotonta.

Jos maan arvo ei nouse niin pal­jon, että yhteys saa­daan rahoi­te­tuk­si, sil­loin yhteys ei itse asias­sa ole kan­nat­ta­va eikä sitä pidä­kään rakentaa.

Pal­jon on puhut­tu Kruu­nu­ra­ti­koi­den kor­keas­ta hin­nas­ta. Sen Kruu­nu­vuo­ren asuk­kaat kui­ten­kin mak­sa­vat suu­rel­ta osal­taan asun­to­jen­sa kal­liim­pa­na hin­ta­na. Alu­eel­la on tont­ti­maa­ta noin 500 000 ker­ros­ne­liö­tä. Jos kau­pun­ki saa täs­tä 300 €/m2 enem­män tulo­ja, rahoit­taa se Kruu­nu­ra­tik­kaa 150 M£. Alu­eel­le on tulos­sa lisää raken­ta­mis­ta rati­kan var­teen, joten jat­kos­sa kau­pun­gin kas­saan kilah­taa lisää rahaa. Asun­to­jen arvo nousee myös muu­al­la Laa­ja­sa­los­sa, mut­ta tämän van­hat asuk­kaat saa­vat lah­joi­tuk­se­na. Kai­ken kaik­ki­aan koko kruu­nu­ra­ti­kat saa­tai­siin rahoi­te­tuk­si maan arvon­nousul­la, jos lain­sää­dän­tö oli­si kunnossa.

Opti­maa­li­ses­sa tilan­tees­sa siis ras­kaan rai­de­lii­ken­teen liput oli­si­vat hal­po­ja mut­ta rei­tin var­rel­la asu­vat mak­sa­vat sen asu­mis­ku­lui­na ja yrit­tä­jät vuokrissaan.

  1. Poik­keus: lii­ken­teen ulkoi­set hyö­dyt kasautumisetuina

Tämä toi­nen argu­ment­ti on han­ka­lam­pi. Sii­hen, että jouk­ko­lii­ken­net­tä – ja autoi­lua – sub­ven­toi­daan kau­pun­geis­sa, on toi­nen­kin syy, kasautumisedut.

Kau­pun­ki toi­mii sitä parem­min mitä isom­pi se on. Työ­mark­ki­nat ovat moni­puo­li­sem­pia ja pal­ve­lut parem­pia. Jos kau­pun­gin sisäl­lä on vai­ke­aa ja kal­lis­ta liik­kua, kasau­tu­mi­se­dut mene­te­tään. Meil­lä oli­si­kin yhden ison kau­pun­gin sijas­ta taval­laan mon­ta pien­tä ja sik­si tehotonta.

Tämän vuok­si jouk­ko­lii­ken­net­tä kan­nat­taa vähän kui­ten­kin sub­ven­toi­da ja antaa yhtä pal­jon anteek­si autoi­lun ulkoi­sia kustannuksia.

Autoi­lun ulkoi­sia kus­tan­nuk­sia kan­nat­taa antaa anteek­si euro­mää­räi­ses­ti yhtä pal­jon koko kau­pun­gin alu­eel­la, esi­mer­kik­si muo­toa luok­kaa X euroa/matkustajakilometri. Tätä samaa hin­taa voi­si käyt­tää jul­ki­sen lii­ken­teen sub­ven­toin­nis­sa. Ulkoi­set kus­tan­nuk­set autos­ta ovat suu­rem­pia kes­kus­tas­sa kuin kehys­kun­nis­sa. Niin­pä kehys­kun­tien ulkoi­set kus­tan­nuk­set voi­si antaa anteek­si koko­naan. Sil­ti kes­kus­tas­sa aja­mi­nen oli­si edel­leen var­sin kallista.

Ongel­ma­na muutos

Jos lii­ken­teen hin­noit­te­lus­sa oli­si alus­ta alkaen läh­det­ty täl­lai­ses­ta mal­lis­ta, oli­sim­me saa­neet pal­jon parem­min toi­mi­van kau­pun­gin. Joku voi­si sanoa, ettei köy­hil­lä oli­si varaa mat­kus­taa käyt­tä­mään kes­kus­tan pal­ve­lu­ja – vaik­ka­pa elo­ku­via – mut­ta niin­pä elo­ku­va­teat­te­rei­ta oli­si­kin lähiöis­sä. Kau­pun­ki oli­si raken­tu­nut kom­pak­tim­mak­si, toi­min­nat oli­si­vat sekoit­tu­neet parem­min eikä mat­kus­ta­mis­tar­ve oli­si pienempi.

Kes­ken kai­ken tätä on han­ka­la muut­taa. Jos on osta­nut asun­non Nur­mi­jär­vel­tä kuvi­tel­len, että voi suju­vas­ti huraut­taa autol­la töi­hin kes­kus­taan, voi olla kau­huis­saan sekä työ­mat­kan­sa kus­tan­nuk­sis­ta että asun­ton­sa arvosta.

Jos on osta­nut asun­non Laa­ja­sa­los­ta ja mak­sa­nut sii­tä yli­mää­räis­tä, kos­ka tie­tää Kruu­nu­ra­ti­koi­den siir­tä­vän Laa­ja­sa­lon seit­se­män kilo­met­riä lähem­mäs kes­kus­taa, ei oikein pidä aja­tuk­ses­ta, että jou­tui­si­kin mak­sa­maan kruu­nu­ra­ti­kas­ta koh­den­net­tu­na kiin­teis­tö­ve­ro­na. Ja taas ne Kruu­nu­vuo­ren asuk­kaat, jot­ka jo ovat mak­sa­neet kau­pun­gil­le Kruu­nu­ra­ti­kois­ta, pitäi­si vapaut­taa mak­sa­mas­ta sitä toi­seen kertaan.

Elä­mäs­tä kalliimpaa?

Eikö täs­sä kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten elä­mä kal­lis­tui­si? Kan­nat­taa muis­taa, ettei raho­ja suin­kaan hei­te­tä kank­ku­lan kai­voon vaan ne palau­te­taan kun­ta­lai­sil­le alen­tu­nee­na kun­ta­ve­ro­na ja/tai parem­pi­na pal­ve­lui­na. Mut­ta huom! Tien­käyt­tö­mak­su­jen pitää pai­kal­li­se­na vero­na pää­tyä pai­kal­lis­hal­lin­non tuloik­si sen sijaan, että ne vero­te­taan valtiolle.

72 vastausta artikkeliin “Miksi joukkoliikennettä subventoidaan?”

  1. Tämä eriar­voi­suus oli­si kui­ten­kin tor­jut­ta­vis­sa, jos meil­lä oli­si kau­pun­kio­lo­suh­tei­siin sovel­tu­vaa lain­sää­dän­töä. Edul­li­nen met­ro­yh­teys kapi­ta­li­soi­tui­si maan hin­taan. Se nos­taa maan hin­taa ja asun­to­jen arvoa. Tämä arvon­nousu oli­si oikeu­den­mu­kais­ta rahas­taa met­ro­yh­tey­den rahoit­ta­mi­sek­si koh­den­ne­tul­le kiin­teis­tö­ve­rol­la. Sel­lai­nen on kui­ten­kin Suo­mes­sa mahdotonta.”

    Mitä tuli­si muut­taa että maan arvon­nousu voi­tai­siin kaapata?

    1. Tar­vit­tai­siin lain­muu­tos, joka sal­li­si­si koh­dis­te­tun kiin­teis­tö­ve­ron inves­toin­nis­ta hyö­ty­joil­le. Sel­lai­nen on jos­sain Espan­jass­sa, muis­taak­se­ni Kataloniassa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tar­vit­tai­siin lain­muu­tos, joka sal­li­si­si koh­dis­te­tun kiin­teis­tö­ve­ron inves­toin­nis­ta hyö­ty­joil­le. Sel­lai­nen on jos­sain Espan­jass­sa, muis­taak­se­ni Kataloniassa. 

        Puh­taan teo­reet­ti­ses­ti aja­tuk­se­si on oikea, mut­ta se on his­to­ria­ton. Suo­ma­lai­nen kun­nal­lis­ve­ro­tus syn­tyi sii­tä, että alun­pe­rin suun­nil­leen jokai­nen kun­nal­li­nen toi­min­to rahoi­tet­tiin eril­li­sel­lä verol­la. Vero­poh­ja­kin oli eri­lai­nen joka tapauk­ses­sa. Jos­kus mak­su perit­tiin mant­taa­lil­ta, jos­kus talol­ta, jos­kus ansio­tu­los­ta arvio­ve­ro­na, jos­kus lap­sel­ta, jos­kus hevos­ta koh­den. Jos­kus mak­sa­ji­na oli­vat vain talol­li­set, jos­kus myös torp­pa­rit ja jos­kus jopa mäki­tu­pa­lai­set. Ja veros­ta päät­ti joka ker­ta mak­sa­ja­kun­ta eli päät­tä­viä eli­miä oli pal­jon. 1900-luvun vaih­tee­seen tul­taes­sa taval­li­ses­sa kun­nas­sa oli pari-kol­me­kym­men­tä eri kas­saa ja rahas­toa. Jokai­sel­la oma kir­jan­pi­ton­sa ja (sur­kean huo­no) hal­lin­ton­sa. Siir­ty­mi­nen yhteen yhtei­seen kun­nal­lis­ve­roon tehos­ti hal­lin­toa. Vähän myö­hem­min siir­ryt­tiin myös ylei­seen ja yhtä­läi­seen äänioi­keu­teen. Perus­idea kui­ten­kin pysyi: veron­mak­sa­jat päät­tä­vät kaik­kia vero­na­lai­sia yhtä­läi­ses­ti kos­ke­vas­ta veros­ta. Nyt ehdo­tat, että kun­nal­lis­ve­ros­sa kun­ta­lai­set voi­si­vat mää­rä­tä vain osal­le jou­kos­ta mui­ta kor­keam­man veron.

        Yhtei­sen kun­nal­lis­ve­ron vas­ta­pai­no­na on veron ylei­syys ja yhtä­läi­syys. Se, että veron perus­te on kai­kil­le sama, estää kun­taa suo­si­mas­ta jotain ryh­mää toi­sen kus­tan­nuk­sel­la. Tämä on tär­ke­ää, sil­lä se estää enem­mis­töä sor­ta­mas­ta vähem­mis­töä. Edus­kun­nal­la on laa­jem­pi val­ta, sil­lä se voi mää­rä­tä vero­pe­rus­teet vapaas­ti. Sen sijaan kun­nan­val­tuus­tol­le emme ole anta­neet tätä val­taa, kos­ka tie­däm­me koke­muk­ses­ta kun­tien ole­van pal­jon kor­rup­toi­tu­neem­pia kuin val­tion. Pie­nem­mät pii­rit mah­dol­lis­ta­vat estot­to­mam­man val­lan­käy­tön. Uskot­ko, että Kit­ti­län kun­ta koh­dis­tai­si kiin­teis­tö­ve­ron kuvaa­mal­la­si ana­lyyt­ti­sel­lä taval­la? Eikö­hän siel­lä kun­nan suo­sik­kiy­rit­tä­jän hotel­li jos­tain syys­tä sijait­si­si ihan eri­lai­sel­la ton­til­la kuin vie­res­sä ole­va loma­paik­ka. Jäl­kim­mäi­sen infra oli­si ollut ihmeel­li­sel­lä taval­la kun­nal­le pal­jon kal­liim­paa. Aivan sama, kaa­tui­si­ko vero­tus myö­hem­min KHO:ssa. Kon­kurs­si oli­si ehti­nyt var­mas­ti edelle.

      2. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Sen sijaan kun­nan­val­tuus­tol­le emme ole anta­neet tätä val­taa, kos­ka tie­däm­me koke­muk­ses­ta kun­tien ole­van pal­jon kor­rup­toi­tu­neem­pia kuin val­tion. Pie­nem­mät pii­rit mah­dol­lis­ta­vat estot­to­mam­man val­lan­käy­tön. Uskot­ko, että Kit­ti­län kun­ta koh­dis­tai­si kiin­teis­tö­ve­ron kuvaa­mal­la­si ana­lyyt­ti­sel­lä taval­la? Eikö­hän siel­lä kun­nan suo­sik­kiy­rit­tä­jän hotel­li jos­tain syys­tä sijait­si­si ihan eri­lai­sel­la ton­til­la kuin vie­res­sä ole­va loma­paik­ka. Jäl­kim­mäi­sen infra oli­si ollut ihmeel­li­sel­lä taval­la kun­nal­le pal­jon kal­liim­paa. Aivan sama, kaa­tui­si­ko vero­tus myö­hem­min KHO:ssa. Kon­kurs­si oli­si ehti­nyt var­mas­ti edelle. 

        Tämän väit­teen kun­tien tar­kas­te­lua kes­tä­mät­tö­mäs­tä toi­min­nas­ta hyväk­syn. Hel­sin­gin kau­pun­ki on oikein joh­toe­si­merk­ki vas­taa­vah­kos­ta toi­min­nas­ta, Allas Sea Pool-yri­tys­tä rahoi­te­taan käy­tän­nös­sä nol­la­ko­rol­la (näin Hel­sin­gin kau­pun­ki tote­aa omas­sa pöy­tä­kir­jas­saan) ja sit­ten yri­tyk­sel­le annet­tiin vie­lä lisä­lai­naa kun kaik­ki ei men­nyt­kään niin ruusui­ses­ti. Aikai­sem­min yri­tys on kerän­nyt myös yksi­tyis­si­joit­ta­jil­ta mel­koi­sen kor­kea­kor­kois­ta lai­naa (muis­taak­se­ni joku 10–16% kor­ko, kos­ka kor­kea ris­ki) sekä sijoi­tus­ra­haa. Sijoi­tet­tu raha ei ole täy­sin ris­ki­tön­tä, mut­ta kaik­ki esim. kon­ser­nil­ta saa­dut lai­nat (riip­puu toki koros­ta) ja yksi­tyis­si­joit­ta­jien kor­kea­kor­koi­set lai­nat näyt­täy­ty­vät käy­tän­nös­sä ris­kit­tö­mä­nä kun Hel­sin­gin kau­pun­ki pitää toi­min­nan pin­nal­la oman otak­su­man mukaan turis­min vuok­si ja ilmai­sel­la rahal­la yksi­tyi­sel­le yri­tyk­sel­le. Hel­sin­gin valit­se­ma tie täs­sä on ehkä kaik­kein ris­kialt­tein veron­mak­sa­jil­le, jos kaik­ki menee hyvin niin yri­tyk­sen omis­ta­jat saa­vat hyvän tilin ja Hel­sin­ki saa rahan­sa takai­sin, mut­ta jos hom­ma kaa­tuu niin Hel­sin­ki kyl­lä hävi­ää rahaa. Toi­sin sanoen Hel­sin­ki ei voi muu­ta kuin hävi­tä toi­min­ta­ta­val­laan, voit­to tar­koit­taa että se saa rahan­sa takaisin.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tar­vit­tai­siin lain­muu­tos, joka sal­li­si­si koh­dis­te­tun kiin­teis­tö­ve­ron inves­toin­nis­ta hyö­ty­joil­le. Sel­lai­nen on jos­sain Espan­jass­sa, muis­taak­se­ni Kataloniassa.

        Eikös Suo­meen ole koh­ta tulos­sa se kiin­teis­tö­ve­ron uudis­tus jos­sa ton­tin oikea mark­ki­na-arvo ote­taan parem­min huo­mioon? Täs­sä enem­män tietoa:

        https://vm.fi/kiinteistoverouudistus

        Hank­keen tavoit­tee­na on luo­da uusi hin­ta­vyö­hy­ke­kart­ta maa­poh­jien vero­tusar­vo­jen mää­rit­tä­mis­tä var­ten koko maan kat­ta­vas­ti. Yhte­näi­sen hin­nan alu­eet perus­tu­vat mark­ki­na­hin­toi­hin eli toteu­tu­nei­siin kiin­teis­tö­jen ja osin myös asun­to­jen kauppahintatietoihin.

        Tavoit­tee­na on, että kiin­teis­töil­le voi­daan las­kea maa­poh­jan vero­tusar­vo uut­ta hin­ta­vyö­hy­ke­kart­taa hyö­dyn­tä­mäl­lä siten, että jokai­sel­le kiin­teis­töl­le saa­daan yksi­löi­väl­lä kiin­teis­tö­tun­nuk­sel­la sijain­tia vas­taa­va arvo. Maa­poh­jien hin­ta­kart­taa päi­vi­te­tään uudis­tuk­sen jäl­kei­si­nä vuo­si­na alu­eel­lis­ta hin­ta­ke­hi­tys­tä mit­taa­via indek­se­jä soveltaen.”

      4. ”Hank­keen tavoit­tee­na on luo­da uusi hin­ta­vyö­hy­ke­kart­ta maa­poh­jien vero­tusar­vo­jen mää­rit­tä­mis­tä var­ten koko maan kat­ta­vas­ti. Yhte­näi­sen hin­nan alu­eet perus­tu­vat mark­ki­na­hin­toi­hin eli toteu­tu­nei­siin kiin­teis­tö­jen ja osin myös asun­to­jen kauppahintatietoihin.

        On hyvä, että kiin­teis­tö­ve­ros­ta teh­dään parem­pi, mut­ta oli­si parem­pi, jos sii­tä teh­täi­siin hyvä.
        Noi­den yhte­näi­sen hin­nan aluei­den pitäi­si olla aika pie­niä, ennen kuin ne otta­vat huo­mioon esi­mer­kik­si ratik­ka­lin­jan vaikutuksen.

      5. Käsit­tääk­se­ni tuol­lai­nen on tulos­sa. Uuden kiin­teis­tö­ve­ron (2022?) vero­tusar­vot vas­taa­vat todel­li­sia arvo­ja pal­jon parem­min kuin nykyi­ses­sä kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­ses­sa. Alueellisten/paikallisten arvos­tuse­ro­jen huo­mioi­mi­nen oli kes­kei­nen tavoi­te kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­sen uudistamishankkeessa.

  2. Kukaan tus­kin ilok­seen lii­ken­ne­vä­li­neis­sä istuu, joten voi­si opti­moi­da sitä miten siir­ty­mi­sen tar­vet­ta vähen­ne­tään sen sijaan että miet­tii miten sitä tue­taan. Mie­lel­lään sitä asui­si käve­ly­mat­kan pääs­sä työ­pai­kas­taan. Asun­non jous­ta­vaa vaih­toa vai­keut­ta­vat seu­raa­vat käytännöt:
    — Eri­lai­set asu­mi­sen tuki­him­me­lit. Kun tukia­sun­to on ker­ran saa­tu, sii­tä ei hel­pos­ti luo­vu. Esi­merk­kei­nä vii­me aikoi­na jul­ki­soi­tu suvus­sa kul­ke­vat Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra-asun­not ja HITAS.
    — Muut­to­ve­ro (varain­siir­to­ve­ro). 4% puo­len mil­joo­nan kiin­teis­tös­tä on 20 000€. Kyl­lä se jos­sain tuntuu.
    — Vuo­kra-asu­mi­sen ran­kai­se­mi­nen vero­tuk­ses­sa (pää­oma­ve­ro).

    1. Jalo­nen:
      Kukaan tus­kin ilok­seen lii­ken­ne­vä­li­neis­sä istuu, joten voi­si opti­moi­da sitä miten siir­ty­mi­sen tar­vet­ta vähen­ne­tään sen sijaan että miet­tii miten sitä tue­taan. Mie­lel­lään sitä asui­si käve­ly­mat­kan pääs­sä työ­pai­kas­taan. Asun­non jous­ta­vaa vaih­toa vai­keut­ta­vat seu­raa­vat käytännöt:
      – Eri­lai­set asu­mi­sen tuki­him­me­lit. Kun tukia­sun­to on ker­ran saa­tu, sii­tä ei hel­pos­ti luo­vu. Esi­merk­kei­nä vii­me aikoi­na jul­ki­soi­tu suvus­sa kul­ke­vat Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra-asun­not ja HITAS.
      – Muut­to­ve­ro (varain­siir­to­ve­ro). 4% puo­len mil­joo­nan kiin­teis­tös­tä on 20 000€. Kyl­lä se jos­sain tuntuu.
      – Vuo­kra-asu­mi­sen ran­kai­se­mi­nen vero­tuk­ses­sa (pää­oma­ve­ro).

      Asun­non jous­ta­vaa vaih­toa rajoit­taa myös nykye­lä­män tah­tiin täy­sin sopi­mat­to­mat ensik­si vähin­tään vuo­den mää­rä­ai­kai­suu­det vuo­kra­so­pi­muk­ses­sa. Mut­ta hei, vapaat mark­ki­nat niin kulut­ta­jat­han voi­vat vali­ta suos­tu­vat­ko täl­lai­seen ja men­nä vain HEKA:lle jos ei kel­paa, vapaa valin­ta ja niin edelleen.

      Mut­ta sehän on jo täs­sä vai­hees­sa täy­sin sel­vää, ettei Val­tio tule muut­ta­maan sään­tö­jä var­sin­kaan pie­ni­tu­lois­ten eduk­si, tär­keäm­pää on var­mis­taa vakaat tuot­tot sijoi­tusa­sun­to­jen omistajille.

  3. Kun autot eivät mak­sa aiheut­ta­mi­aan ulkoi­sia kus­tan­nuk­sia, tar­koit­taa se, että auto­lii­ken­net­tä itse asias­sa subventoidaan.”

    Mut­ta eikös tiet ja sil­lat ole raken­net­tu liik­ku­mis­ta var­ten? Sik­si että ihmi­set ja tava­rat voi­vat siir­tyä pai­kas­ta toi­seen. Aikai­sem­min teil­lä lii­kut­tiin kävel­len ja hevo­sel­la, nyky­ään autolla. 

    Mitä miel­tä talous­teo­ria on ihmis­ten ja tava­roi­den liik­ku­mi­ses­ta? Auto lie­nee vain väli­ne eikä pääasia.

    1. Asian­tun­ti­ja minä­kin:
      ”Kun autot eivät mak­sa aiheut­ta­mi­aan ulkoi­sia kus­tan­nuk­sia, tar­koit­taa se, että auto­lii­ken­net­tä itse asias­sa subventoidaan.”

      Mut­ta eikös tiet ja sil­lat ole raken­net­tu liik­ku­mis­ta var­ten? Sik­si että ihmi­set ja tava­rat voi­vat siir­tyä pai­kas­ta toi­seen. Aikai­sem­min teil­lä lii­kut­tiin kävel­len ja hevo­sel­la, nyky­ään autolla. 

      Mitä miel­tä talous­teo­ria on ihmis­ten ja tava­roi­den liik­ku­mi­ses­ta? Auto lie­nee vain väli­ne eikä pääasia.

      Ihmis­ten ja tava­roi­den liik­ku­mi­nen tuot­taa sekä hyö­tyä että hait­taa. Jos hyö­dyt ylit­tä­vät hai­tat, liik­ku­mi­nen kannattaa.

      Kos­ka hait­to­ja sub­ven­toi­daan pois sal­li­mal­la lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­nen ja käyt­tä­mäl­lä suh­teet­to­man suu­ri mää­rä arvo­kas­ta maa­ta teik­si ja park­ki­pai­koik­si, tapah­tuu lii­ken­net­tä kau­pun­geis­sa enem­män kuin kan­nat­tai­si, ja syn­tyy hyvin­voin­ti­tap­pio­ta. Kos­ka kau­pun­ki­seu­tu­jen ulko­puo­lel­la liik­ku­mis­ta vero­te­taan lii­kaa (polt­toai­ne­ve­ro on kor­keam­pi kuin ympä­ris­tö­hait­to­ja vas­taa­va hii­li­ve­ro, ja auto­ve­ro nyt vaan on monin tavoin huo­no vero), jää oikeas­ti kan­nat­ta­via mat­ko­ja teke­mät­tä, ja taas syn­tyy hyvinvointitappiota.

  4. Aivan älyt­tö­mien ideoi­den seas­sa on kyl­lä jotain asi­aa­kin, mut­ta täs­sä muu­ta­ma vas­ta­väi­te pahimpiin:
    1. Autoi­li­joil­ta kerä­tään vero­ja noin 8,4 mil­jar­dia, jos­ta noin 0,8 mil­jar­dia palau­tuu lii­ken­ne­sek­to­ril­le val­tion tie­verk­koon käy­tet­ty­nä rahoi­tuk­se­na. Eli auto­lii­ken­net­tä ei todel­la­kaan subventoida.
    2. Jos kiin­teis­tön arvo nousee, niin on kyl­lä aivan äly­tön­tä ran­gais­ta sii­tä omis­ta­jaa. Kyl­lä val­tio sit­ten oman­sa ottaa, jos kiin­teis­tö myy­dään. Vero­tuk­sen on men­tä­vä tulo­jen, eikä asun­non arvon mukaan.
    3. Met­ro­jen ruuh­ka­mak­sut ovat myös aivan käsit­tä­mä­tön idea. Työs­sä­käy­viä ihmi­siä­kö pitäi­si ran­gais­ta sii­tä, että he käy­vät töis­sä virka-aikaan?

    1. Kari Oika­ri­nen: Kyl­lä val­tio sit­ten oman­sa ottaa, jos kiin­teis­tö myydään.

      Oman asun­non myyn­nis­tä ei mene pää­oma­tu­lo­ve­roa, jos on asu­nut sii­nä vähin­tään 2 vuotta.

      1. Ossi Sare­so­ja: Oman asun­non myyn­nis­tä ei mene pää­oma­tu­lo­ve­roa, jos on asu­nut sii­nä vähin­tään 2 vuotta.

        Jos haluat ostaa uuden niin kyl­lä mak­sat joka vaih­dos­sa. Lisäk­si 2 v polet jumis­sa aina

      2. Vil­ja: Jos haluat ostaa uuden niin kyl­lä mak­sat joka vaih­dos­sa. Lisäk­si 2 v polet jumis­sa aina

        Tar­koi­tat­ko varain­siir­to­ve­roa. Se on kui­ten­kin vain 2%, joten ei ota suu­rin­ta osaa kun­nan ansio­ta ole­vaa arvon­nousua. Lisäk­si se (kuten myyn­ti­voi­ton vero­kin) menee val­tiol­le eikä kun­nal­le, joka on infraan panos­ta­nut. Kiin­teis­tö­ve­ro on täs­sä suh­tees­sa parempi.

    2. Kari Oika­ri­nen:
      Aivan älyt­tö­mien ideoi­den seas­sa on kyl­lä jotain asi­aa­kin, mut­ta täs­sä muu­ta­ma vas­ta­väi­te pahimpiin:
      1.Autoilijoilta kerä­tään vero­ja noin 8,4 mil­jar­dia, jos­ta noin 0,8 mil­jar­dia palau­tuu lii­ken­ne­sek­to­ril­le val­tion tie­verk­koon käy­tet­ty­nä rahoi­tuk­se­na. Eli auto­lii­ken­net­tä ei todel­la­kaan subventoida.
      2.Jos kiin­teis­tön arvo nousee, niin on kyl­lä aivan äly­tön­tä ran­gais­ta sii­tä omis­ta­jaa. Kyl­lä val­tio sit­ten oman­sa ottaa, jos kiin­teis­tö myy­dään. Vero­tuk­sen on men­tä­vä tulo­jen, eikä asun­non arvon mukaan.
      3.Metrojen ruuh­ka­mak­sut ovat myös aivan käsit­tä­mä­tön idea. Työs­sä­käy­viä ihmi­siä­kö pitäi­si ran­gais­ta sii­tä, että he käy­vät töis­sä virka-aikaan?

      Mie­les­tä­ni ruuh­ka­mak­sut ovat hyvä idea. Moni epä­sään­nöl­li­siä työ­ai­ko­ja nou­dat­ta­va mak­saa jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä samaa hin­taa kuin kaik­ki muut mut­ta ei todel­li­suu­des­sa saa samaa laa­tua kuin kes­ki­ver­to­käyt­tä­jä kos­ka epä­sään­nöl­li­si­nä aikoi­na yhtey­det ovat huo­nom­pia. Ja täs­tä paha alkaa syyl­lis­tä­mään epä­sään­nöl­lis­ten aiko­jen työn­te­ki­jää, usein työ on ns. tar­peel­lis­ta, pal­ve­lu- tai huol­to­tyyp­pis­tä työ­tä joka puo­les­taan takaa suu­ren mas­san elintason.

      Toki kyse on myös brän­däyk­ses­tä, se on ihan mää­rit­te­ly­asia että teet­kö lisä­mak­sun ruuh­ka-ajal­le vai nos­te­taan­ko perus­hin­ta ns. ruuh­ka­mak­su­ta­sol­le ja sit­ten ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la oli­si alen­nus. Jäl­kim­mäi­ses­sä ei tar­vit­se tuo­da kes­kus­te­luun ruuh­ka­mak­sua, sen sijaan monil­le ihmi­sil­le luva­taan alennusta.

    3. Kari Oika­ri­nen: 1. Autoi­li­joil­ta kerä­tään vero­ja noin 8,4 mil­jar­dia, jos­ta noin 0,8 mil­jar­dia palau­tuu lii­ken­ne­sek­to­ril­le val­tion tie­verk­koon käy­tet­ty­nä rahoi­tuk­se­na. Eli auto­lii­ken­net­tä ei todel­la­kaan subventoida.

      Osmon point­ti­han on, että autoi­lua ali­ve­ro­te­taan (eli sub­ven­toi­daan) kau­pun­geis­sa ja yli­ve­ro­te­taan haja-asu­tusa­lueil­la. Anta­ma­si luku kos­kee koko maa­ta, joten se ei osu Osmon point­tiin. Lisäk­si tuo palau­tu­va mää­rä ei ole niin olen­nai­nen, kos­ka point­ti oli ulkois­hait­to­jen vero­tus (kau­pun­geis­sa), jon­ka ei tar­vit­se olla saman­suu­ruis­ta kuin tiein­fraan panos­tus ym.

      Kari Oika­ri­nen: 2. Jos kiin­teis­tön arvo nousee, niin on kyl­lä aivan äly­tön­tä ran­gais­ta sii­tä omis­ta­jaa. Kyl­lä val­tio sit­ten oman­sa ottaa, jos kiin­teis­tö myy­dään. Vero­tuk­sen on men­tä­vä tulo­jen, eikä asun­non arvon mukaan.

      Onhan se nyt ihan rei­lua, että kau­pun­gin panos­tuk­ses­ta tule­va arvon­nousu ote­taan kau­pun­gil­le (eikä val­tiol­le!). Lisäk­si täl­lai­nen vero on sii­tä hyvä, että se ei aina­kaan teo­rias­sa aiheu­ta hyvin­voin­ti­tap­pio­ta kan­nus­ti­mien vää­ris­ty­mi­sen kautta.

      Kari Oika­ri­nen: 3. Met­ro­jen ruuh­ka­mak­sut ovat myös aivan käsit­tä­mä­tön idea. Työs­sä­käy­viä ihmi­siä­kö pitäi­si ran­gais­ta sii­tä, että he käy­vät töis­sä virka-aikaan?

      Onhan se ihan jär­ke­vää, että mak­sa­vat rajal­li­sen resurs­sin käy­tös­tä enem­män sil­loin, kun se on rajal­li­sem­pi. Osa voi sit­ten kul­kea hiu­kan aiem­min tai myö­hem­min. Täl­lai­sel­le hin­noit­te­lul­le on aina­kin peri­aat­tees­sa hyvät talous­tie­teel­li­set perusteet.

    4. Kari Oika­ri­nen: Jos kiin­teis­tön arvo nousee, niin on kyl­lä aivan äly­tön­tä ran­gais­ta sii­tä omis­ta­jaa. Kyl­lä val­tio sit­ten oman­sa ottaa, jos kiin­teis­tö myy­dään. Vero­tuk­sen on men­tä­vä tulo­jen, eikä asun­non arvon mukaan.

      Val­tion varain­siir­to­ve­ro onkin ihan type­rä. Sil­le ei ole oikeas­taan mitään jär­ke­vää seli­tys­tä ja se vain han­ka­loit­taa asu­mis­ta, kun pel­käs­tä muut­ta­mi­ses­ta jou­tuu mak­sa­maan. Sen sijaan arvon­nousun pois leik­kaa­va kiin­teis­tö­ve­ro­tus on perus­tel­tu, kos­ka se tuo kau­pun­gil­le arvon, jon­ka tuot­ta­mi­seen asun­non omis­ta­ja ei ole pan­nut kort­ta­kaan ris­tiin (sen sijaan asun­non arvon­nousu sii­hen teh­ty­jen paran­nus­ten vuok­si kuu­luu tie­ten­kin asun­non omis­ta­jal­le). Ansiot­to­man arvon­nousun vero­tus on moraa­li­ses­ti pal­jon oikeu­te­tum­paa kuin vaik­ka­pa työ­tu­lo­jen vero­tus. Ja siis kes­ki­mää­räi­sel­le asu­jal­le se ei edes net­to­mää­räi­ses­ti mak­sa mitään, kos­ka asun­non osto­hin­ta on tie­ten­kin myös halvempi. 

      Kari Oika­ri­nen: Met­ro­jen ruuh­ka­mak­sut ovat myös aivan käsit­tä­mä­tön idea. Työs­sä­käy­viä ihmi­siä­kö pitäi­si ran­gais­ta sii­tä, että he käy­vät töis­sä virka-aikaan?

      Itse kat­soi­sin sitä ennem­min­kin niin päin, että hal­vem­mil­la hin­noil­la ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la hou­ku­tel­laan ihmi­siä käyt­tä­mään jul­ki­sen lii­ken­teen kapa­si­teet­tiä, joka muu­ten meni­si koko­naan hukkaan. 

      Toi­nen tapa kat­soa asi­aa on se, että nii­hin työ­nan­ta­jiin koh­dis­tuu pal­kan­ko­ro­tus­pai­ne, jot­ka vaa­ti­vat, että työn­te­ki­jät tule­vat työ­pai­kal­le juu­ri ruuh­ka-aikaan ja läh­te­vät siel­tä kotiin ruuh­ka-aikaan, kos­ka hei­dän on vai­keam­pi saa­da hou­ku­tel­tua työn­te­ki­jöi­tä samal­la pal­kal­la kuin sel­lais­ten työ­nan­ta­jien, jot­ka sal­li­vat työn­te­ki­jöi­den­sä tul­la työ­pai­kal­le joustavammin.

      1. Samu­li Saa­rel­ma: Ansiot­to­man arvon­nousun vero­tus on moraa­li­ses­ti pal­jon oikeu­te­tum­paa kuin vaik­ka­pa työ­tu­lo­jen vero­tus. Ja siis kes­ki­mää­räi­sel­le asu­jal­le se ei edes net­to­mää­räi­ses­ti mak­sa mitään, kos­ka asun­non osto­hin­ta on tie­ten­kin myös halvempi. 

        Lisäi­sin vie­lä, että pää­oma­tu­lo­jen vero­tus on moraa­li­ses­ti oikeu­te­tum­paa kuin työ­tu­lo­jen vero­tus. Pää­oma­tu­lot kun tup­paa­va ole­maan riip­pu­vai­sia omis­te­tus­ta omai­suu­des­ta, jol­loin pää­oma­tu­lot osin näyt­täy­ty­vät ansiot­to­ma­na tulo­na, näi­tä tosin on välil­lä hie­man vai­kea mää­ri­tel­lä. Kui­ten­kin klas­si­sen talous­teo­rian mukaan ansio­ton tulo, esim. maan omis­ta­mi­nen halu­tul­la pai­kal­la ja täs­tä hyö­dyn saa­mi­nen sitä vuo­kraa­mal­la on ansio­ton­ta tuloa ja aivan sama taph­tuu kun kau­pun­ki raken­taa metron/pikaratikan omal­le alu­eel­le. Vuo­kra-asun­non kans­sa asia muut­tuu hie­man haas­ta­vam­mak­si, omis­ta­ja kun her­käs­ti pää­tyy teke­mään työ­tä asun­non kun­non yllä­pi­tä­mi­sek­si ja vuo­kra­lais­ten löy­tä­mi­sek­si, eli yhden sijoi­tusa­sun­non tulo­jen jaot­te­lu ansio- ja pää­oma­tu­loi­hin muut­tuu aika mielivaltaiseksi.

        Mie­len­kiin­toi­se­na kurio­si­teet­ti­na voi­daan mai­ni­ta että Suo­mes­sa ansio- ja pää­oma­tu­lo­ja ei edes eri­tyi­ses­ti ero­tet­tu toi­sis­taan 1990-luvul­le asti. Erot­te­lu teh­tiin ilmei­ses­ti EU:iin liit­ty­mi­sen vuok­si jot­ta vero­tus­käy­tän­nöt oli­si­vat yhte­näi­sem­mät. Itse näen kyl­lä yhä pal­jon posi­tii­vis­ta kaik­kien tulo­jen verot­ta­mi­ses­sa yhdes­sä, mut­ta tähän ei tul­la iki­nä palaa­maan glo­baa­lin kau­pan ja var­sin­kin pää­oman liik­ku­vuu­den aika­na, Euroo­pas­ta löy­tyy niin pal­jon vai­ku­tus­val­tais­ta eliit­tiä joi­den oman edun­mu­kais­ta on pitää pää­oma­tu­lo­jen vero­tus kevyem­pä­nä kun ansiotulojen.

  5. Jouk­ko­lii­ken­ne on hyvä asia ilmas­ton kan­nal­ta ja sitä kaut­ta, jos se vähen­tää ympä­ris­tö­ter­vey­del­li­siä vai­ku­tuk­sia muun lii­ken­teen osal­ta. Mut­ta liit­tyy sii­hen epä­suo­ria kus­tan­nuk­sia­kin yhteis­kun­nan kan­nal­ta. Esi­mer­kik­si infek­tio­ris­ki jouk­ko­lii­ken­tees­sä on ilmei­ses­ti suu­rem­pi kuin hen­ki­lö­au­tol­la mat­kus­ta­vil­la. Erään (suh­teel­li­sen pie­nel­lä otok­sel­la) Englan­nis­sa teh­dyn ver­tai­sar­vioi­dun tut­ki­muk­sen mukaan bus­sia tai rai­tio­vau­nua käyt­tä­neil­lä arvioi­tiin muis­taak­se­ni olleen noin kuusin­ker­tais­tu­nut ris­ki pää­tyä ter­vey­den­huol­lon asiak­kaak­si influens­san osal­ta influens­sa­kau­den aika­na ver­rat­tu­na sii­hen, jos ei jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­nyt. Hen­ki­lö­au­tos­sa mat­kaa­vat eivät pää­se samal­la taval­la altis­ta­maan tau­deil­le mui­ta mat­kaa­jia. Eten­kin influens­sa­kausi­na yhteis­kun­nan pitäi­si joten­kin osa­ta jär­jes­tää kul­ku­mah­dol­li­suus myös niil­le, jot­ka tie­tä­vät levit­tä­vän­sä hen­gi­ty­sil­mas­sa tai jos­tain kos­ke­tel­ta­vas­ta pin­nas­ta leviä­viä tau­te­ja jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neis­sä mui­hin — ja myös osa­ta jär­jes­tää ja taa­ta ter­vey­del­li­ses­ti riit­tä­vän tur­val­li­nen kul­ku­ym­pä­ris­tö niil­le, jot­ka tie­tä­vät omaa­van­sa eri­tyis­ris­ke­jä saa­da muil­ta hen­gi­ty­sil­mas­sa leviä­viä sairauksia.

  6. Kau­pun­ki toi­mii sitä parem­min mitä isom­pi se on. “

    Onko täl­le aja­tuk­sel­le ole­mas­sa jotain taus­taa vai onko se vain ajatusvirhe?

    1. ft maa­il­mal­ta:
      “Kau­pun­ki toi­mii sitä parem­min mitä isom­pi se on. “

      Onko täl­le aja­tuk­sel­le ole­mas­sa jotain taus­taa vai onko se vain ajatusvirhe? 

      Kau­pun­ki asu­mi­syk­sik­kö­nä perus­tuu suu­ruu­den eko­no­mi­aan. Täl­löin tie­ten­kin suu­rem­pi on aina tehok­kaam­pi. Käy­tän­nös­sä kau­pun­kien kokoa rajoit­taa käy­tet­tä­vis­sä ole­va infra­struk­tuu­ri ja tek­no­lo­gia, kos­ka kau­pun­git eivät ole omavaraisia.

      1. Eikö tehok­kuu­den pitäi­si myös alen­taa kustannuksia?

      2. Helsinki_hoi_älä_jätä:
        Eikö tehok­kuu­den pitäi­si myös alen­taa kustannuksia? 

        Se nos­taa kau­pun­kia­su­mi­sen hin­taa, kun asun­to­jen mää­rä ei käy­tän­nös­sä nouse kasau­tu­mi­se­tu­jen ja sitä myö­ten siis palk­ko­jen, halut­ta­vuu­den ja mak­su­ky­vyn tahdissa.

      3. Sylt­ty: Se nos­taa kau­pun­kia­su­mi­sen hin­taa, kun asun­to­jen mää­rä ei käy­tän­nös­sä nouse kasau­tu­mi­se­tu­jen ja sitä myö­ten siis palk­ko­jen, halut­ta­vuu­den ja mak­su­ky­vyn tahdissa.

        Lisäk­si se on kiva rajoit­taa uut­ta asun­to­tuo­tan­toa kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin. Kun asun­non jo alu­eel­la omis­ta­vat tajua­vat että var­min tapa voit­taa lotos­sa on men­nä teke­mään vali­tus omal­le alu­eel­le suun­na­tun täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen kaa­vas­ta, niin onhan se nyt sel­vää mitä tapahtuu.
        Suo­mes­sa laki suo­je­lee omis­ta­jien ja ympä­ris­tön etua pal­jon parem­min kuin taval­lis­ten työ­tä teke­vien kan­sa­lais­ten etua. Taval­lis­ten kan­sa­lais­ten koh­tuu­hin­tai­nen asu­mi­nen vapaut­tai­si varo­ja kulut­ta­mi­seen ja täl­lä oli­si pal­jon posi­tii­vi­sia ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia, ja tämä edul­li­sen asu­mi­sen vai­ku­tus koko­nais­ta­lou­teen ymmär­ret­tin jo klas­si­ses­sa talous­tie­tees­sä. Klas­si­ses­sa talous­tie­tees­sä myös ymmär­ret­tiin että mark­ki­na­ta­lou­den palk­kioi­den pitää perus­tua todel­li­seen työ­hön ja panok­seen, eikä tie­tyn­lai­seen vuo­kra­loor­di koron­kis­kon­ta ‘voit­toon’, mis­sä joku ihmi­nen hyö­tyy rahal­li­ses­ti että nyt sat­tuu vain omis­ta­maan maata/asunnon tie­tyl­lä pai­kal­la. Nykyi­nen neo­li­be­raa­li­mark­ki­na­ta­lous sen sijaan lähin­nä pön­kit­tää ylös omai­suusar­vo­ja ja pörs­se­jä ja täl­lä toi­min­nal­la on poliit­ti­nen, demo­kraat­ti­nen hyväk­syn­tä, kos­ka suu­rim­mat hyö­ty­jät län­si­mais­sa ovat kar­keas­ti poliit­ti­nen enem­mis­tö demo­gra­fi­sis­ta syis­tä joh­tuen, eli suu­ret ja ylei­ses­ti van­hem­mat ikä­luo­kat. Eikö­hän Suo­mes­sa kaik­ki varal­li­suus kes­ki­ty kar­keas­ti yli 35-vuo­tiail­le, ja täs­tä­kin var­mas­ti suu­rin osa on yli 45-vuotiailla. 

        Tosin nyt kyl­lä itke­tään miten saa­daan näi­den Suo­mes­sa rik­kaim­pien kos­kaan suku­pol­vien eläk­keet ja hoi­dot hoi­det­tua. Suo­mes­sa­han jo nyt­kin 60–70-vuotiaiden ikä­ryh­mäl­lä on suu­rem­mat tulot kuin 25–35-vuotiailla, ensim­mäis­tä ker­taa his­to­rias­sa, sit­ten ihme­tel­lään mik­si nuo­ret aikui­set eivät tee lap­sia. Samoil­le suku­pol­vil­le tar­jo­taan epä­var­mo­ja työ­paik­ko­ja, samal­la kun täy­sin tulon­siir­toi­hin perus­tu­van elä­ke­jär­jes­tel­män eläk­keil­le on annet­tu omai­suu­den­suo­ja, työ­tä­te­ke­vien tulois­ta tiet­ty osa on kor­va­mer­kit­ty elä­ke­läis­ten omai­suu­dek­si! Välil­lä tun­tuu että kaik­kein sel­keim­mät asiat ovat kaik­kein han­ka­lim­pia ymmär­tää ihmi­sil­le, var­sin­kin jos hei­dän oma etu on riip­pu­vai­nen asian ymmärtämisestä.

      4. Kun asun­non jo alu­eel­la omis­ta­vat tajua­vat että var­min tapa voit­taa lotos­sa on men­nä teke­mään vali­tus omal­le alu­eel­le suun­na­tun täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen kaavasta,

        Ver­taus Veik­kauk­sen raha­pe­lei­hin on hyvä Niis­sä yleen­sä hävi­ää ja niin täs­sä­kin. Empii­ri­ses­ti on havait­tu, että asun­to­jen arvot nouse­vat siel­lä, mis­sä raken­ne­taan lisää. Parem­mat pal­ve­lut ja jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det, enem­män elämää.

      5. Sylt­ty: Se nos­taa kau­pun­kia­su­mi­sen hin­taa, kun asun­to­jen mää­rä ei käy­tän­nös­sä nouse kasau­tu­mi­se­tu­jen ja sitä myö­ten siis palk­ko­jen, halut­ta­vuu­den ja mak­su­ky­vyn tahdissa.

        Teho­kas ei voi olla kal­lis­ta, päin­vas­toin, tehok­kuu­den pitäi­si tuo­da kus­tan­nuse­tua. Tehok­kuus on täs­sä siis jota­kin muu­ta kuin tehokasta.

      6. Helsinki_hoi_älä_jätä: Teho­kas ei voi olla kallista

        Teho­kas on usein­kin kal­liim­paa. Tehok­kaam­pi tie­to­ko­ne on usein kal­liim­pi. Tehok­kaam­pi työn­te­ki­jä on usein työ­nan­ta­jal­le kal­liim­pi suu­rem­man pal­kan vuok­si jne.

      7. Helsinki_hoi_älä_jätä: Teho­kas ei voi olla kal­lis­ta, päin­vas­toin, tehok­kuu­den pitäi­si tuo­da kus­tan­nuse­tua. Tehok­kuus on täs­sä siis jota­kin muu­ta kuin tehokasta.

        Niin se tuo­kin. Kau­pun­gis­sa asu­vien on varaa asua siel­lä ja mak­saa enem­män asu­mi­ses­taan, kos­ka saa­vat kus­tan­nuse­dun kau­pun­gin tehok­kuu­des­ta (kor­keam­mat pal­kat, mata­lam­mat muut kulut). Ei se kor­keam­man asu­mi­sen kus­tan­nus katoa savu­na ilmaan, vaan menee asun­to­maan omis­ta­jien tas­kuun. Ja tämä täs­sä nyky­sys­tee­mis­sä mät­tää. Jos käy­tet­täi­siin kor­keam­paa kiin­teis­tö­ve­roa, kysei­nen raha meni­si kau­pun­gin tilil­le ja se voi­si kerä­tä vähem­män vero­ja työn­teos­ta. Asun­to­maan hin­ta las­ki­si, kos­ka sii­hen koh­dis­tui­si verorasitus. 

        Taval­li­sel­le ihmi­sel­le kiin­teis­tö­ve­ro + alem­pi asun­non hin­ta oli­si plus mii­nus nol­la, mut­ta koko tou­hu muut­tui­si pos­tiii­vi­sek­si, kos­ka työn vero­tus oli­si alem­pi. Häviä­jä­nä oli­si­vat pan­kit (pie­nem­mät asun­to­lai­nat => vähem­män kor­ko­tu­lo­ja asun­to­lai­nois­ta) ja ne, joil­la jo on omis­tusa­sun­to. Edel­li­sen tap­pio­ta ei var­maan kukaan mureh­di (mut­ta tie­ten­kin pan­kit teke­vät kaik­ken­sa, ettei täl­lai­seen vaan siir­ry­tä kor­rup­toi­mal­la polii­ti­kot). Jäl­kim­mäi­sen tap­pio voi­daan mini­moi­da teke­mäl­lä siir­ty­mi­nen pit­käl­lä siir­ty­mi­sa­jal­la, jol­loin asun­non omis­ta­jan tap­pio on vain se, ettei asun­non hin­ta nouse, mikä käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että kukaan ei oma­na elin­ai­ka­naan häviä mitään, kos­ka asun­to yleen­sä pan­naan lopul­li­ses­ti lihoik­si vas­ta kuol­les­sa. (Siir­ty­mi­nen yhdes­tä asun­nos­ta toi­seen on tie­ten­kin yhtä help­poa kuin nytkin).

      8. Samu­li Saa­rel­ma:

        Taval­li­sel­le ihmi­sel­le kiin­teis­tö­ve­ro + alem­pi asun­non hin­ta oli­si plus mii­nus nol­la, mut­ta koko tou­hu muut­tui­si pos­tiii­vi­sek­si, kos­ka työn vero­tus oli­si alempi.

        Kun­pa voi­sin jakaa luot­ta­muk­se­si sii­hen, että tämä todel­la joh­tai­si alem­paan työn verot­ta­mi­seen. Lai­na­tak­se­ni Joe Bide­nia “For a socia­list, you’­ve got a lot more con­fi­dence in cor­po­ra­te Ame­rica than I do” kun Ber­nie San­ders maa­lai­li, että luon­nol­li­ses­ti fir­mat anta­vat sai­ras­va­kuu­tuk­sis­ta sääs­ty­neet rahat työn­te­ki­jöil­leen pal­kan­ko­ro­tuk­si­na. Minä pahoin pel­kään, että täs­sä käy kuten mones­ti aikai­sem­min­kin: jotain veroa kyl­lä koro­te­taan, mut­ta se koro­tus kom­pen­soi­daan joko vaan osit­tain tai sit­ten mah­dol­li­ses­ti niin, että se kom­pen­soi­daan vaan jol­le­kin tie­tyl­le porukalle.

      9. Juk­kis: Kun­pa voi­sin jakaa luot­ta­muk­se­si sii­hen, että tämä todel­la joh­tai­si alem­paan työn verottamiseen.

        Eikös Hel­sin­gis­sä mel­ko hil­jat­tain alen­net­tu kunnallisveroa?

      10. Ossi Sare­so­ja: Eikös Hel­sin­gis­sä mel­ko hil­jat­tain alen­net­tu kunnallisveroa?

        Kyl­lä ja kai se Espoos­sa­kin on jon­kin ver­ran tul­lut alas. En ymmär­rä miten tämä Hel­sin­gin kun­nal­lis­ve­ron alen­nus kil­pai­lus­sa naa­pu­ri­kun­tien kans­sa veron­mak­sa­jis­ta liit­tyy mil­lään lail­la Samu­lin ehdot­ta­maan kom­pen­soi­tuun vero­jen kiris­tyk­seen? Jos mei­naat, että oli­sin väit­tä­nyt, että kukaan ei iki­nä las­ke mitään vero­ja, niin sehän ei mil­lään tasol­la pidä paik­kaan­sa, onhan täs­sä vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä siir­rel­ty edes takai­sin vaik­ka kuin­ka pel­käs­tään 2000-luvul­la. Olen vaan skep­ti­nen sen suh­teen, että Samu­lin ehdo­tuk­sen kal­tai­nen täy­sin neut­raa­li vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­to työs­tä kiin­teis­tö­jen omis­ta­mi­seen onnis­tui­si, kos­ka edel­li­sis­sä­kin ope­raa­tiois­sa on usein teh­ty niin, että koro­tus on kom­pen­soi­tu vain osit­tain / vain osal­le veronmaksajia.

      11. Juk­kis: En ymmär­rä miten tämä Hel­sin­gin kun­nal­lis­ve­ron alen­nus kil­pai­lus­sa naa­pu­ri­kun­tien kans­sa veron­mak­sa­jis­ta liit­tyy mil­lään lail­la Samu­lin ehdot­ta­maan kom­pen­soi­tuun vero­jen kiristykseen?

        Jos oikein muis­tan, niin Hel­sin­gis­sä kun­nal­lis­ve­ron alen­nus­ta perus­tel­tiin tule­vil­la kiin­teis­tö­ve­ron ala­ra­jo­jen koro­tuk­sel­la, joi­ta ei sit­ten tain­nut lopul­ta edes tul­la. Näyt­tää, että Hel­sin­gis­sä kyl­lä kun­nal­lis­ve­roa alen­ne­taan sen ver­ran, kuin on varaa, joten ei tar­vin­ne pelä­tä kom­pen­saa­tion puuttumista.

        Muu­ten­kin on täy­sin mah­dol­lis­ta, että vaih­toeh­toi­ses­sa tilan­tees­sa kun­nal­lis­ve­roa oli­si itsea­sias­sa koro­tet­tu, joten kom­pen­saa­tio voi myös tul­la sitä kautta.

        Jos pel­käät vero­jen nouse­mis­ta kes­ki­mää­rin, kan­nat­taa panos­taa mie­lum­min kun­nal­lis­ve­ron alen­ta­mi­sen kan­nat­ta­mi­seen kuin vero­ra­ken­net­ta paran­ta­van kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­sen vastustamiseen.

  7. Pari kom­ment­tia:
    — “Kau­pun­ki oli­si raken­tu­nut kom­pak­tim­mak­si, toi­min­nat oli­si­vat sekoit­tu­neet parem­min eikä mat­kus­ta­mis­tar­ve oli­si pie­nem­pi.” . Tuos­sa “eikä” pitäi­si olla “ja”.

    - “ettei raho­ja suin­kaan hei­te­tä kank­ku­lan kai­voon vaan ne palau­te­taan kun­ta­lai­sil­le alen­tu­nee­na kuntaverona”
    Pie­neh­kö, mut­ta ääne­käs osa kun­ta­lai­sis­ta ei juu­ri mak­sa tulo­ve­ro­ja. He ovat tot­tu­neet reflek­sin­omai­ses­ti kan­nat­ta­maan kor­kei­ta jul­ki­sia meno­ja ja kor­kei­ta vero­ja, kos­ka joku muu mak­saa verot, eikä sik­si ole niin tark­kaa, saa­daan­ko rahoil­le vas­ti­net­ta vai mene­vät­kö ne sin­ne “kank­ku­lan kaivoon”.

  8. Sinän­sä jär­keen käy­piä las­kel­mia — ole­tuk­sel­la, että suo­ma­lai­set haluai­si­vat vapaa­eh­toi­ses­ti asua näis­sä ‘hyvin toi­mi­vis­sa isois­sa kau­pun­geis­sa’. Kun työ­pai­kat ja pal­ve­lut on pää­osin kes­ki­tet­ty sin­ne, niin pal­jon­pa on valin­nan varaa. Kun kaik­ki rat­kai­sut teh­dään bis­nek­sen ja pää­oman ehdoil­la, eikä kan­sa­lais­ten todel­li­sia tar­pei­ta tai toi­vei­ta kysy­tä tai ote­ta mil­lään lail­la huo­mioon, niin täs­sä ollaan. Blo­gis­tin poh­din­nat koh­dis­tu­vat oikeas­ti lähin­nä sii­hen, miten näi­tä ihan itse aiheu­tet­tu­ja ongel­mia voi­tai­siin edes hiuk­ka lievittää.

    1. Jör­gen Jör­gen­sen: Kun työ­pai­kat ja pal­ve­lut on pää­osin kes­ki­tet­ty sin­ne, niin pal­jon­pa on valin­nan varaa.

      Täs­sä­hän ei ole (yksi­tyis­ten työ­paik­ko­jen ja pal­ve­lui­den osal­ta) kyse sii­tä, että jul­ki­nen val­ta noin mää­räi­si. Monet fir­mat vain päät­tä­vät aset­tua kau­pun­kei­hin ja ole­tet­ta­vas­ti niil­lä on sii­hen hyvä syy.

  9. Sepä se oli­si­kin herk­kua kun suo­ma­lai­sel­le polii­ti­kol­le annet­tai­siin mah­dol­li­suus “koh­den­ne­tus­ti verot­taa” jotain imä­gi­nää­ris­tä arvon­nousua kiinteistöverona. 

    Täl­lä toki var­mis­tet­tai­siin että arvon­nousu oli­si jatkuvaa…

  10. Kau­pun­ki oli­si raken­tu­nut kom­pak­tim­mak­si, toi­min­nat oli­si­vat sekoit­tu­neet parem­min eikä mat­kus­ta­mis­tar­ve oli­si pienempi.

    Onko täs­sä kir­joi­tus­vir­he? Tar­koi­tit­ko sanoa, että mat­kus­tus­tar­ve oli­si pienempi?

  11. Hait­ta­ve­ro­tus autoi­lul­le on tek­ni­ses­ti han­ka­la kerä­tä, sik­si se ei var­maan ole niin suo­sit­tua kuin ehkä muu­ten pitäi­si. Ylei­nen käyt­tö­mak­su tai polt­toai­ne­ve­ro on help­po ja hal­pa kerä­tä mut­ta se ei ota kan­taa sii­hen mis­sä autoa käy­te­tään. Alu­eel­li­nen koh­dis­ta­mi­nen on han­ka­lam­paa. Perin­tei­set tie­tul­li­por­tit ovat pait­si kal­lii­ta yllä­pi­tää, myös hidas­ta­vat lii­ken­net­tä ja aiheut­ta­vat näin mer­kit­tä­viä epä­suo­ria kus­tan­nuk­sia. Nykyi­set tek­ni­set rat­kai­sut (kame­rat jne) ovat hal­vem­pia mut­ta eivät vail­la suo­ria ja epä­suo­ria kus­tan­nuk­sia nekään.

  12. Minus­ta tämä erit­täin kiin­nos­ta­va kir­joi­tus jää hie­man kesken.

    Toteat, että liik­ku­mis­kus­tan­nus­ten myö­tä pal­ve­lut (esim. elo­ku­va­teat­te­rit) hajaan­tui­si­vat lähem­mäk­si käyt­tä­jiä. Mitä tämä tar­koit­tai­si esim. alhai­sen tuot­ta­vuu­den työ­pai­koil­le kes­kus­tas­sa? Eikö jouk­ko­lii­ken­teel­lä ole ollut myös suu­ri mer­ki­tys työ­voi­man saa­ta­vuu­del­le kes­kus­ta-alu­eel­la? Eikö ris­ki­nä ole, että työ­pai­kat siir­ty­vät pois kes­kus­tas­ta, jol­loin lop­pu­tu­lok­se­na voi­si olla nime­no­maan entis­tä hajaan­tu­neem­pi kau­pun­kia­lue? Muut­tui­si­ko Hel­sin­ki Espoon ja Van­taan tapai­sek­si useam­man alu­eel­li­sen kes­kuk­sen ver­kos­tok­si, jol­loin kau­pun­gis­tu­mi­sen hyö­ty katoaisi?

    1. Her­bert Havu:
      Toteat, että liik­ku­mis­kus­tan­nus­ten myö­tä pal­ve­lut (esim. elo­ku­va­teat­te­rit) hajaan­tui­si­vat lähem­mäk­si käyt­tä­jiä. Mitä tämä tar­koit­tai­si esim. alhai­sen tuot­ta­vuu­den työ­pai­koil­le keskustassa? 

      Se ehkä nos­tai­si mata­la­palk­kai­sim­pien töi­den hin­taa, eli nos­tai­si alhai­sen tuot­ta­vuu­den työn tuot­ta­vuut­ta. Jos esim. sii­vous­pal­ve­lus­ta mak­set­tu hin­ta eli arvo nousi­si 20 %, sii­vous­työn tuot­ta­vuus nousi­si, eikä sii­vous oli­si enää niin alhai­sen tuot­ta­vuu­den työ­tä kuin nykyi­sin. Näin tus­kin kui­ten­kaan käy, kos­ka muun muas­sa met­ro pitää liik­ku­mis­kus­tan­nuk­set kes­kus­taan ja siel­tä pois aina­kin rai­tei­den­sa suun­tiin joka tapauk­ses­sa suh­teel­li­sen alhaalla.

      1. t: Se ehkä nos­tai­si mata­la­palk­kai­sim­pien töi­den hin­taa, eli nos­tai­si alhai­sen tuot­ta­vuu­den työn tuot­ta­vuut­ta. Jos esim. sii­vous­pal­ve­lus­ta mak­set­tu hin­ta eli arvo nousi­si 20 %, sii­vous­työn tuot­ta­vuus nousi­si, eikä sii­vous oli­si enää niin alhai­sen tuot­ta­vuu­den työ­tä kuin nykyi­sin. Näin tus­kin kui­ten­kaan käy, kos­ka muun muas­sa met­ro pitää liik­ku­mis­kus­tan­nuk­set kes­kus­taan ja siel­tä pois aina­kin rai­tei­den­sa suun­tiin joka tapauk­ses­sa suh­teel­li­sen alhaalla.

        Mil­lä taval­la tuot­ta­vuus nousee jos hin­ta kal­lis­tuu? Kel­le on eduk­si jos sii­vous kallistuu?

        Kuvit­te­li­sin että “oikeas­sa” suur­kau­pun­gis­sa eri­lais­ten elin­kei­no­jen skaa­la ja tuot­ta­vuus on niin laa­ja että kai­ken­lai­sia yrit­tä­jiä löy­tyy. Näin on ollut ihan Van­han Tes­ta­men­tin ajois­ta asti. Sik­si jot­kut pitä­vät­kin kau­pun­ke­ja rap­pion pesäk­kei­nä. Suo­ma­lai­nen ei halua sel­lai­sia kau­pun­ke­ja vaan klii­ni­sen siis­te­jä lego­pa­li­kan muo­toi­sia talo­ja vaa­lei­ne pin­ta­ma­te­ri­aa­lei­neen siis­tis­sä ojen­nuk­ses­sa män­ty­met­sän kes­kel­lä tyy­liin Tapio­la. Elo­ku­va­te­tat­te­ri, mikä se on? ‑Kysyy 86 tuu­man töl­lön omistaja.

      2. R.Silfverberg: Mil­lä taval­la tuot­ta­vuus nousee jos hin­ta kal­lis­tuu? Kel­le on eduk­si jos sii­vous kallistuu?

        Tuot­ta­vuut­ta mita­taan usein työn hin­nan avul­la, mut­ta toki sen taka­na ole­va aja­tus on se, että tuot­ta­vuus vai­kut­taa työn hin­taan eikä toi­sin päin. (Työn hin­nan pitäi­si kui­ten­kin peri­aat­tees­sa riip­pua mar­gi­naa­li­ses­ta eikä kes­ki­mää­räi­ses­tä tuottavuudesta.)

      3. R.Silfverberg: Mil­lä taval­la tuot­ta­vuus nousee jos hin­ta kal­lis­tuu? Kel­le on eduk­si jos sii­vous kallistuu? 

        Kai­kil­le.
        Burun­di­lai­nen sii­voo­ja tekee työ­tä 1/50 sil­lä pal­kas­ta kuin suo­ma­lai­nen sii­voo­ja. Onko burun­di­lai­nen sii­vo­ja siis 50* tuot­ta­vam­pi kuin suomalainen?

      4. Yama: Kai­kil­le.
        Burun­di­lai­nen sii­voo­ja tekee työ­tä 1/50 sil­lä pal­kas­ta kuin suo­ma­lai­nen sii­voo­ja. Onko burun­di­lai­nen sii­vo­ja siis 50* tuot­ta­vam­pi kuin suomalainen?

        Sii­vous­työn tehok­kuus mita­taan mil­lä panok­sel­la saa­daan miten pal­jon puh­das­ta pinta-alaa.
        Se on aika kil­pail­tu ala kai­ken kaik­ki­aan ja työ­eh­dot sel­lai­set että työ­tä jou­tuu teke­mään urak­ka­vauh­dil­la. Kui­ten­kin alan työ­voi­man tar­jon­ta mää­rit­te­lee hintatason.

        Sii­vous saa­daan tie­ten­kin kal­liim­mak­si kiel­tä­mäl­lä kil­pai­lu niin että jokai­sel­la sii­vous­har­joit­ta­jal­la pitää olla “lupa­kir­ja” joi­ta myön­ne­tään vain rajal­li­ses­ti. Sil­loin “lupa­kir­jan” omis­ta­jat hyö­ty­vät mut­ta ne jot­ka tar­vit­se­vat ulko­puo­lis­ta sii­vous­ta jou­tu­vat mak­sa­maan enemmän.

        Se joh­tai­si sii­hen että kysyn­tä las­ki­si kos­ka sii­voa­maan pys­tyy jokai­nen ter­ve yli 10-vuo­tias itse. Ellei jokin laki vaa­di että jokais­ta asuin­kiin­teis­töä pitää sii­vo­ta lupa­kir­jan omis­ta­va sii­voo­ja ker­ran kuukaudessa;)

      5. R.Silfverberg: Sii­vous­työn tehok­kuus mita­taan mil­lä panok­sel­la saa­daan miten pal­jon puhdastapinta-alaa.
        Se on aika kil­pail­tu ala kai­ken kaik­ki­aan ja työ­eh­dot sel­lai­set että työ­tä jou­tuu teke­mään urak­ka­vauh­dil­la. Kui­ten­kin alan työ­voi­man tar­jon­ta mää­rit­te­lee hintatason. 

        Tehok­kuut­ta voi­tai­siin siis paran­taa las­ke­mal­la panos­tus­ta, eli käy­tän­nös­sä palk­ko­ja. Lisään­tyi­si­kö sii­tä hyvinvointi?

      6. R.Silfverberg:
        Se joh­tai­si sii­hen että kysyn­tä las­ki­si kos­ka sii­voa­maan pys­tyy jokai­nen ter­ve yli 10-vuo­tias itse. Ellei jokin laki vaa­di että jokais­ta asuin­kiin­teis­töä pitää sii­vo­ta lupa­kir­jan omis­ta­va sii­voo­ja ker­ran kuukaudessa;) 

        Kos­ka jokai­nen pys­tyy sii­voa­maan itse koh­tuul­li­sel­la ja jopa hyväl­lä tasol­la pie­nel­lä paneu­tu­mi­sel­la niin voi­daan argu­men­toi­da, että kor­kei­den elin­kus­tan­nus­ten maas­sa (kuten Suo­mi on) suu­ren työ­voi­ma­mää­rän ohjaa­mi­nen kotien sii­voa­mi­seen on työ­voi­man teho­ton­ta käyt­töä. Toki sit­ten osaa mata­la­palk­koa­lois­ta voi myös aja­tel­la jon­kin­lai­se­na sosi­aa­li­tur­van täy­den­tä­jä­nä tai kor­vaa­ja­na, mut­ta kuka­pa vaik­ka toi­pu­vaa nar­ko­maa­nia haluai­si omaa koti­aan siivoamaan.

      7. Sta­dist: Kos­ka jokai­nen pys­tyy sii­voa­maan itse koh­tuul­li­sel­la ja jopa hyväl­lä tasol­la pie­nel­lä paneu­tu­mi­sel­la niin voi­daan argu­men­toi­da, että kor­kei­den elin­kus­tan­nus­ten maas­sa (kuten Suo­mi on) suu­ren työ­voi­ma­mää­rän ohjaa­mi­nen kotien sii­voa­mi­seen on työ­voi­man teho­ton­ta käyt­töä. Toki sit­ten osaa mata­la­palk­koa­lois­ta voi myös aja­tel­la jon­kin­lai­se­na sosi­aa­li­tur­van täy­den­tä­jä­nä tai kor­vaa­ja­na, mut­ta kuka­pa vaik­ka toi­pu­vaa nar­ko­maa­nia haluai­si omaa koti­aan siivoamaan. 

        Sitä­hän mata­la­palk­ka-alan työt käy­tän­nös­sä ovat. Kaik­ki eivät ole nar­ko­maa­ne­ja vaan tar­vit­se­vat työ­tä jos­sa ei tar­vit­se osa­ta täy­del­lis­tä suo­mea tai javaa.

      8. R.Silfverberg: Sitä­hän mata­la­palk­ka-alan työt käy­tän­nös­sä ovat. Kaik­ki eivät ole nar­ko­maa­ne­ja vaan tar­vit­se­vat työ­tä jos­sa ei tar­vit­se osa­ta täy­del­lis­tä suo­mea tai javaa. 

        Kär­jis­te­tyl­lä nar­ko­maa­nie­si­tyk­sel­lä tar­koi­tin lähin­nä sitä, että kotien sii­voa­mi­nen on työ­teh­tä­vä joka edel­lyt­tää luot­ta­mus­ta. Samaan tapaan toi­pu­va nar­ko­maa­ni voi­tai­siin kor­va­ta vaik­ka yli­vel­kai­sel­la jol­la on pal­jon mak­su­häi­riö­mer­kin­tö­jä, nämä­kään eivät herä­tä luot­ta­mus­ta. Mak­su­häi­riö­mer­kin­tö­jä on muu­ten kai lähes 10% aikuis­väes­tös­tä­kin, kuten jol­lain tasol­la yli­vel­kai­sia­kin löy­tyy kyl­lä mel­ko pal­jon. Nyky­ään muu­ten luot­ta­mus­ta, eli mel­ko moit­tee­ton­ta his­to­ri­aa, edel­ly­te­tään monis­sa muis­sa­kin töis­sä kuin pel­käs­tään kotien sii­voa­mi­ses­sa. Eihän täs­sä sinän­sä ole mitään ongel­maa, mut­ta jos sosi­aa­li­tur­van kor­vaa­ja tai täy­den­tä­jä eli työ on pit­käl­ti luot­ta­muk­seen perus­tu­va niin kyl­lä­hän se hie­man ongel­mal­li­sek­si menee. Ja tämä kaik­ki taas on jon­kin­lais­ta meri­to­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan ilmen­ty­mää, osal­le väes­tös­tä kun ker­tyy näi­tä dis­me­riit­te­jä tai nega­tii­vis­ta meriit­tiä, jot­ka sit­ten han­ka­loit­ta­vat elä­mää pit­kän aikaa.

      9. Sta­dist: Kär­jis­te­tyl­lä nar­ko­maa­nie­si­tyk­sel­lä tar­koi­tin lähin­nä sitä, että kotien sii­voa­mi­nen on työ­teh­tä­vä joka edel­lyt­tää luot­ta­mus­ta. Samaan tapaan toi­pu­va nar­ko­maa­ni voi­tai­siin kor­va­ta vaik­ka yli­vel­kai­sel­la jol­la on pal­jon mak­su­häi­riö­mer­kin­tö­jä, nämä­kään eivät herä­tä luot­ta­mus­ta. Mak­su­häi­riö­mer­kin­tö­jä on muu­ten kai lähes 10% aikuis­väes­tös­tä­kin, kuten jol­lain tasol­la yli­vel­kai­sia­kin löy­tyy kyl­lä mel­ko paljon.Nykyään muu­ten luot­ta­mus­ta, eli mel­ko moit­tee­ton­ta his­to­ri­aa, edel­ly­te­tään monis­sa muis­sa­kin töis­sä kuin pel­käs­tään kotien sii­voa­mi­ses­sa. Eihän täs­sä sinän­sä ole mitään ongel­maa, mut­ta jos sosi­aa­li­tur­van kor­vaa­ja tai täy­den­tä­jä eli työ on pit­käl­ti luot­ta­muk­seen perus­tu­va niin kyl­lä­hän se hie­man ongel­mal­li­sek­si menee. Ja tämä kaik­ki taas on jon­kin­lais­ta meri­to­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan ilmen­ty­mää, osal­le väes­tös­tä kun ker­tyy näi­tä dis­me­riit­te­jä tai nega­tii­vis­ta meriit­tiä, jot­ka sit­ten han­ka­loit­ta­vat elä­mää pit­kän aikaa.

        Täy­tyy olla aika xeno­fo­bi jos ei luo­ta esim sii­vous­fir­man kaut­ta tilat­tuun sii­voo­jaan, että pitää sel­vit­tää ihan mak­su­häi­riö­mer­kin­nät ja huumetaustat?

      10. Yama: Kai­kil­le.
        Burun­di­lai­nen sii­voo­ja tekee työ­tä 1/50 sil­lä pal­kas­ta kuin suo­ma­lai­nen sii­voo­ja. Onko burun­di­lai­nen sii­vo­ja siis 50* tuot­ta­vam­pi kuin suomalainen?

        Ensin­nä­kin on päi­vän­sel­vää, ettei yksi­kään burun­di­lai­nen sii­voo­ja suos­tui­si teke­mään sii­vous­ta Suo­mes­sa 1/50 suo­ma­lai­sen pal­kas­ta, kos­ka sil­lä ei tuli­si toimeen. 

        Toi­sek­si, tuot­ta­vuus mit­taa sitä, miten pal­jon hyvin­voin­tia tuo­te­taan aikayk­sik­köä koh­den. Kei­no­te­koi­ses­ti sen hyvin­voin­nin hin­nan korot­ta­mi­nen ei tar­koi­ta, että sitä tuo­te­taan yhtään enem­pää aikayk­si­kös­sä. Jos ole­tam­me muu­ten vapaat mark­ki­nat, niin seu­raus sii­tä, että jokin asia kei­no­te­koi­ses­ti teh­dään kal­liim­mak­si, tar­koit­taa sitä, että sitä kulu­te­taan vähem­män sil­lä seu­rauk­sel­la, että osa sen työn­te­ki­jöis­tä siir­tyy johon­kin muu­hun tuo­tan­toon, mikä taas tar­koit­taa tuot­ta­vuu­den ale­ne­mis­ta (kos­ka työn­te­ki­jät eivät aiem­min siir­ty­neet sii­hen muu­hun, se oli heil­le vähem­män tuot­ta­vaa toimintaa). 

        Ja vie­lä, yksi vii­me vuo­si­kym­me­nien eni­ten käy­te­tyim­mis­tä käp­py­röis­tä sen esit­tä­mi­seen, kuin­ka eriar­voi­suus on lisään­ty­nyt (aina­kin USA:ssa) on sel­lai­nen, jos­sa on tuot­ta­vuus­käy­rä ja medi­aa­ni­työn­te­ki­jän palk­ka. Molem­mat seu­ra­si­vat toi­si­aan hyvin jon­ne­kin 1970-luvun puo­li­vä­liin, mut­ta sen jäl­keen palk­ka on nous­sut vain vähän, vaik­ka tuot­ta­vuus on kas­va­nut samaa vauh­tia kuin ennen­kin. Miten täl­lai­nen on mah­dol­lis­ta, jos tuottavuus=palkka?

      11. Samu­li Saa­rel­ma:
        Ja vie­lä, yksi vii­me vuo­si­kym­me­nien eni­ten käy­te­tyim­mis­tä käp­py­röis­tä sen esit­tä­mi­seen, kuin­ka eriar­voi­suus on lisään­ty­nyt (aina­kin USA:ssa) on sel­lai­nen, jos­sa on tuot­ta­vuus­käy­rä ja medi­aa­ni­työn­te­ki­jän palk­ka. Molem­mat seu­ra­si­vat toi­si­aan hyvin jon­ne­kin 1970-luvun puo­li­vä­liin, mut­ta sen jäl­keen palk­ka on nous­sut vain vähän, vaik­ka tuot­ta­vuus on kas­va­nut samaa vauh­tia kuin ennen­kin. Miten täl­lai­nen on mah­dol­lis­ta, jos tuottavuus=palkka?

        Noin on var­maan käy­nyt kai­kis­sa teol­li­suus­mais­sa aloil­la jot­ka eivät ole kil­pai­lul­ta suojattu.
        Suo­mes­sa käy­tän­nös­sä joi­den­kin mono­po­lia­lo­jen lisäk­si vain eläk­keet nouse­vat medi­aa­ni­palk­ko­ja nopeam­min kii­tos “tai­te­tun indek­sin” joka pitää huo­len että elä­ke seu­raa kulut­ta­ja­hin­to­ja mitä pal­kat eivät.

      12. Samu­li Saa­rel­ma: Ensin­nä­kin on päi­vän­sel­vää, ettei yksi­kään burun­di­lai­nen sii­voo­ja suos­tui­si teke­mään sii­vous­ta Suo­mes­sa 1/50 suo­ma­lai­sen pal­kas­ta, kos­ka sil­lä ei tuli­si toimeen. 

        Ei tie­ten­kään. Vie­lä vähem­män sil­lä pal­kal­la sai­si töi­hin suo­ma­lai­sia. Se on vähän niin­kuin se pointti.
        Mut­ta jos uskom­me kiky-ideo­lo­gi­aa, niin Burun­din pitäi­si olla val­ta­van tuot­ta­va ja kil­pai­lu­ky­kyi­nen kansantalous.

      13. Samu­li Saa­rel­ma: Ja vie­lä, yksi vii­me vuo­si­kym­me­nien eni­ten käy­te­tyim­mis­tä käp­py­röis­tä sen esit­tä­mi­seen, kuin­ka eriar­voi­suus on lisään­ty­nyt (aina­kin USA:ssa) on sel­lai­nen, jos­sa on tuot­ta­vuus­käy­rä ja medi­aa­ni­työn­te­ki­jän palk­ka. Molem­mat seu­ra­si­vat toi­si­aan hyvin jon­ne­kin 1970-luvun puo­li­vä­liin, mut­ta sen jäl­keen palk­ka on nous­sut vain vähän, vaik­ka tuot­ta­vuus on kas­va­nut samaa vauh­tia kuin ennen­kin. Miten täl­lai­nen on mah­dol­lis­ta, jos tuottavuus=palkka?

        Aina­kin joi­den­kin talous­tie­tei­li­jöi­den mukaan ero ei ole aito, vaan joh­tuu enim­mäk­seen sii­tä rea­li­sen tuot­ta­vuu­den ja palk­ko­jen las­ke­mi­seen defla­toi­daan nimel­li­siä arvoa eri hin­tain­dek­seil­lä ja ero on lähin­nä tätä eri hin­tain­dek­sien eroa. Pie­ni osa eros­ta voi joh­tua myös sii­tä, että muus­sa kuin pal­kan muo­dos­sa tule­va kom­pen­saa­tio (eli lähin­nä työn muka­na tule­va ter­veys­va­kuu­tus) on kasvanut.

  13. Hel­sin­ki voi­si nos­taa park­ki­paik­ko­jen hin­to­ja kun­nol­la niin kes­kus­taan ei han­ki­ta auto­ja. Nyt on nau­ret­ta­van hal­paa katu­park­ki esim Töö­lös­sä helsinkiläisille. 

    Ja raken­ne­taan se mil­jar­din sata­ma Vuo­saa­reen uusi­ne syvä­väy­li­neen. Esim. Tal­link tuo 2021 lisää rek­ko­ja Län­si­sa­ta­maan kun uusi isom­pi AUTO­laut­ta tulee lii­ken­tee­seen. Nyt jos Tal­link tuo 100 rek­kaa per lai­va niin jat­kos­sa voi olla 150 per lai­va. Onnea Jätkäsaari!

  14. >Yksin­ker­tai­sin ja kes­kei­sin syy on sii­nä, että näin halu­taan ostaa mat­kus­ta­jia pois autoliikenteestä.

    Juu­ri näin. Edel­leen, väi­tän että yksi­tyi­sau­toi­lu on tär­kein jouk­ko­lii­ken­teen laa­dun kirit­tä­jä. Jos tämä kil­pai­lu tape­taan, mikään ei estä “kus­tan­nus­tie­toi­sia” kun­ta­päät­tä­jiä nos­ta­mas­ta jouk­ko­lii­ken­teen mak­su­ja tai kar­si­mas­ta sen pal­ve­lu­ta­sos­ta mono­po­lin tur­vin. Ei ker­ta­ry­säyk­sel­lä kos­ka seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa täs­tä ran­gais­tai­siiin vaan pik­ku hil­jaa hivuttamalla.

    1. JV: Jos tämä kil­pai­lu tape­taan, mikään ei estä ”kus­tan­nus­tie­toi­sia” kun­ta­päät­tä­jiä nos­ta­mas­ta jouk­ko­lii­ken­teen mak­su­ja tai kar­si­mas­ta sen pal­ve­lu­ta­sos­ta mono­po­lin turvin. 

      Edel­leen­kin estää, ja syy on yhä sama kuin vii­me ker­ral­la jo sanoin: seu­raa­vat kuntavaalit.

  15. Jos kau­pun­kiin on kal­lis­ta tul­la ja pois­tua, kaik­ki duu­nit jois­sa tar­vi­taan fyy­sis­tä rou­daus­ta tai on han­ka­lat työ­ajat pois­tuu hal­vem­mil­le alueil­le. Esim sata­ma Vuo­saa­reen ja mon­ta­ko asu­kas­ta häi­pyy pois, duu­na­ri­na kat­se­li­sin sit­ten Sipoo­ta jne. 

    Kau­pois­sa kes­kus­tas­sa kaik­ki kal­lis­tuu rah­din myö­tä ja myös ne net­tien kotiin­kul­je­tuk­set hel­sin­ki­läi­sil­le. Sinän­sä hyvä että tur­ha kulu­tus vähe­nee, mut­ta myös asu­mi­nen ilman työ­tä kes­kus­tas­sa on mah­do­ton­ta. Hel­sin­gis­tä tulee huvit­te­lu ja airbnb kes­kus­ta. Ja Hel­sin­ki kul­jet­taa turis­tit Vuo­saa­reen. Ne tule­vat auto­lau­toil­la suu­rin osa nyky­ään­kin. Siel­tä uuden ter­mi­naa­lin kaut­ta tun­nin mat­ka Helsinkiin.

  16. Sub­ven­toi­daan ja sub­ven­toi­daan. En tie­dä, sub­ven­toi­vat­ko kaik­ki län­si­mai­set kau­pun­git jouk­ko­lii­ken­net­tä, tus­kin. Sen sijaan pari vuot­ta sit­ten jul­ki­suu­des­sa oli tilas­to EU-mai­den pää­kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tios­ta, jos­sa Hel­sin­ki oli ihan omal­la pro­sent­tio­suu­del­laan. Eli jouk­ko­lii­ken­ne on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la koh­de, jos­ta voi­daan sääs­tää reip­paas­ti! Jos se toi­mii muu­al­la puo­let pie­nem­mäl­lä sub­ven­tiol­la, niin mik­si ei Helsingissä?

    1. Kal­le:
      Sub­ven­toi­daan ja sub­ven­toi­daan. En tie­dä, sub­ven­toi­vat­ko kaik­ki län­si­mai­set kau­pun­git jouk­ko­lii­ken­net­tä, tus­kin. Sen sijaan pari vuot­ta sit­ten jul­ki­suu­des­sa oli tilas­to EU-mai­den pää­kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tios­ta, jos­sa Hel­sin­ki oli ihan omal­la pro­sent­tio­suu­del­laan. Eli jouk­ko­lii­ken­ne on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la koh­de, jos­ta voi­daan sääs­tää reip­paas­ti! Jos se toi­mii muu­al­la puo­let pie­nem­mäl­lä sub­ven­tiol­la, niin mik­si ei Helsingissä?

      Erit­täin hyvä kysy­mys. Var­mas­ti kan­nat­taa sel­vit­tää tar­kem­min, aina­kin ennen kuin leik­kaa rahoi­tuk­ses­ta 50 %, kos­ka muu­al­la on jon­kin (min­kä?) tilas­ton mukaan pääs­ty halvemmalla.

    2. Kal­le:
      Sub­ven­toi­daan ja sub­ven­toi­daan. En tie­dä, sub­ven­toi­vat­ko kaik­ki län­si­mai­set kau­pun­git jouk­ko­lii­ken­net­tä, tus­kin. Sen sijaan pari vuot­ta sit­ten jul­ki­suu­des­sa oli tilas­to EU-mai­den pää­kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tios­ta, jos­sa Hel­sin­ki oli ihan omal­la pro­sent­tio­suu­del­laan. Eli jouk­ko­lii­ken­ne on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la koh­de, jos­ta voi­daan sääs­tää reip­paas­ti! Jos se toi­mii muu­al­la puo­let pie­nem­mäl­lä sub­ven­tiol­la, niin mik­si ei Helsingissä? 

      Kor­keat kus­tan­nuk­set joh­tu­vat tie­ten­kin haja­nai­ses­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta ja alhai­ses­ta asu­kas­ti­hey­des­tä. Kos­ka jul­ki­sen lii­ken­teen kysyn­tä on hyvin ine­las­tis­ta, sub­ven­tioi­den pitää olla suu­ria, että niil­lä oli­si mitään vai­ku­tus­ta. Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­nin syy ylei­sem­min on hyvin saman­kal­tai­nen kuin asu­mis­tuen, se on yhden­lai­nen tulon­siir­to sekin.

    3. Kal­le:
      Sub­ven­toi­daan ja sub­ven­toi­daan. En tie­dä, sub­ven­toi­vat­ko kaik­ki län­si­mai­set kau­pun­git jouk­ko­lii­ken­net­tä, tus­kin. Sen sijaan pari vuot­ta sit­ten jul­ki­suu­des­sa oli tilas­to EU-mai­den pää­kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tios­ta, jos­sa Hel­sin­ki oli ihan omal­la pro­sent­tio­suu­del­laan. Eli jouk­ko­lii­ken­ne on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la koh­de, jos­ta voi­daan sääs­tää reip­paas­ti! Jos se toi­mii muu­al­la puo­let pie­nem­mäl­lä sub­ven­tiol­la, niin mik­si ei Helsingissä?

      Voi­si­ko saa­da viit­teen tähän tilas­toon? Tus­kin, kos­ka sel­lais­ta ei ole.
      Vii­te todel­li­seen tilas­toon EMTA:n (Euroo­pan met­ro­po­lien jouk­ko­lii­ken­neyh­dis­tyk­sen) vuo­den 2017 rapor­tis­sa, jos­sa on sivuil­la 48–49 esi­tet­ty jäsen­kau­pun­kien subventio/lipputulokate pro­sent­tei­na sekä jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kus­tan­nuk­set euroina:
      https://www.emta.com/IMG/pdf/2017_barometer_brochure-190715.pdf?3901/1410424da07aacfbd92fc63da23bbfb1dc21c8ce
      Hel­sin­ki on täs­sä ver­tai­lu­ryh­mäs­sä sub­ven­tio­pro­sen­til­taan alle kes­ki­ta­son. Lip­pu­tu­lot ja nii­den kateo­suus on sel­väs­ti yli kes­ki­ta­son. Jouk­ko­lii­ken­teen tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set per asu­kas ovat kor­keam­mas­ta pääs­tä Ber­lii­nin ja Oslon välis­sä, kor­keam­mat kuin monis­sa Hel­sin­kiä vas­taa­van koko­luo­kan kau­pun­geis­sa ja var­sin­kin sitä pie­nem­mis­sä, mut­ta sel­väs­ti alem­mat kuin Tuk­hol­mas­sa, Parii­sis­sa ja Lontoossa.

  17. Met­ros­sa­kin pitäi­si käyt­tää ruuh­ka­mak­su­ja. Lipun pitäi­si olla ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la hyvin hal­pa ja ruuh­ka-aika­na pal­jon kal­liim­pi, jos mat­kus­ta­ja­mää­rä on ylit­tä­mäs­sä kapasiteetin.

    Tar­koit­taa­ko tämä muu­ten sitä, että lip­pu­jen pitäi­si olla lähin­nä ker­ta­lip­pu­ja eikä kausi­lip­pu­ja? Tuon yhteen­so­vit­ta­mi­nen kausi­li­pun kans­sa ei vai­ku­ta ihan yksinkertaiselta.

    Onko muu­ten kausi­li­pul­le yli­pää­tään jotain hyvää talous­tie­teel­lis­tä perustetta?

    1. Ossi Sare­so­ja
      Onko muu­ten kausi­li­pul­le yli­pää­tään jotain hyvää talous­tie­teel­lis­tä perustetta? 

      Kausi­lip­pu on sikä­li huo­no, että se hou­kut­te­lee liik­ku­maan ”yli tar­peen” ja edis­tää omal­ta osal­taan kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mis­ta. Hyvä puo­li voi­si olla, että käyt­tä­jät mak­sa­vat etu­kä­teen kapa­si­tee­tis­ta, vaik­ka eivät sitä käyt­täi­si, eli lii­ken­ne­lai­tok­sen talous on var­mem­mal­la poh­jal­la ja voi­daan yllä­pi­tää pal­ve­lu­ta­soa (vaik­ka kysyn­tää kai­kel­le lii­ken­nöin­nil­le ei pal­jon oli­si­kaan…). Kyl­lä­hän yri­tyk­set­kin hin­noit­te­le­vat vuo­si­so­pi­muk­set ja tuk­ku­myyn­nin eri taval­la kuin yksit­täi­set ostot.

      1. Vil­le: Kyl­lä­hän yri­tyk­set­kin hin­noit­te­le­vat vuo­si­so­pi­muk­set ja tuk­ku­myyn­nin eri taval­la kuin yksit­täi­set ostot.

        Joo, mut­ta tuk­ku­hin­noil­la­kaan ei mar­gi­naa­li­nen kus­tan­nus mene sen­tään yleen­sä nol­laan asti.

        Ehkä pal­jous­alen­nuk­sel­le on perus­teet, mut­ta sen ei ehkä ole pak­ko olla juu­ri nykyi­sen muo­toi­nen, jos jokin toi­nen vaih­toeh­to sopi­si parem­min yhteen ruuh­ka­hin­noit­te­lun kanssa.

  18. Muu­ten eräs tär­keä huo­mio hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen toi­mi­vuu­des­ta ja suh­tees­ta jul­ki­seen liikenteeseen:

    Mitä parem­min ja suju­vam­min hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne toi­mii, sitä pie­nem­mät koko­nais­pääs­töt syn­ty­vät. Liik­ku­mi­nen pis­tees­tä A pis­tee­seen B kulut­taa fysii­kan lai­na­lai­suuk­sien mukaan ide­aa­li­ti­lan­tees­sa­kin aina tie­tyn mini­mie­ner­gian, kui­ten­kin käy­tän­nös­sä nopeu­den­vaih­te­luil­la on suu­ri mer­ki­tys. Voi­daan teh­dä kar­kea yleis­tys, että hen­ki­lö­au­to joka liik­kuu tasai­ses­ti vaik­ka­pa 40 km/h kulut­taa vähem­män polt­toai­net­ta kuin auto joka sei­soo jat­ku­vas­ti valois­sa tai jou­tuu vaih­te­le­maan nopeut­ta pal­jon esim. ruuh­kien vuok­si. Enna­koi­va ajo edel­lyt­tää myös riit­tä­väs­ti tilaa, oikein ruuh­kai­sel­la tiel­lä kun on tär­ke­ää pitää välit pie­ni­nä koko ajan jot­ta kaik­ki saa­vat tilaa, muu­ten ruuh­ka ja tuk­koi­suus pahe­nee. Autol­la ei voi yksin­ker­tai­ses­ti rul­lail­la seu­raa­viin valoi­hin rau­hal­li­ses­ti jos tie on niin täyn­nä että näin teke­mäl­lä tuk­kii edel­li­sen ris­teyk­sen kun peräs­sä on niin pal­jon ihmi­siä, ja toi­saal­ta jos perin­teis­ten ohjei­den mukaan ris­tey­sa­lu­eel­le ei sai­si ede­tä ellei pois­tu­mis­väy­lä ole vapaa tar­koit­taa sitä että sei­so­mi­nen ja tuk­keu­tu­mi­nen pahe­nee yhä enemmän.

    Yksin­ker­tai­ses­ti kas­va­va ja tii­vis­ty­vä kau­pun­ki tar­koit­taa vähin­tään samas­sa suh­tees­sa kas­va­vaa lii­ken­net­tä, se taas on arvo- ja poliit­ti­nen valin­ta halu­taan­ko kas­va­vat lii­ken­ne­mää­rät hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tee­nä vai jul­ki­se­na lii­ken­tee­nä. Vali­tes­sa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne tar­koit­taa tämä vää­jää­mät­tä että usei­ta pää­väy­liä pitäi­si jopa leven­tää tule­vai­suu­des­sa, mihin ongel­maan kai kes­kus­ta­tun­ne­li­kin pit­käl­ti kes­kit­tyy omal­ta osal­taan. Kau­pun­gil­le hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen tuke­mi­nen tar­koit­taa suo­raa tulo­jen mene­tys­tä, kos­ka autoi­lun vero­ja eivät kerää kun­nat ja kau­pun­git ja toi­sek­seen kau­pun­ki jou­tuu käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si allo­koi­maan maa­ta auto­tei­tä ja katu­ja var­ten ja osa täs­tä maas­ta on vää­jää­mät­tä pois asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Kau­pun­ki­han ei tai­da saa­da vero­tu­lo­ja kaduis­taan, mut­ta samaan aikaan raken­ne­tuis­ta asuin­ta­lo­jen neliöis­tä kau­pun­ki tie­tääk­se­ni kuit­taa hyvät rahat?

    Mitä taas tulee koh­den­ne­tun kiin­teis­tö­ve­ron ongel­maan, niin eikö tätä ongel­maa voi kier­tää yksin­ker­tai­ses­ti vain sil­lä että kau­pun­gin vuo­kra­maa oli­si kal­liim­paa sil­lä perus­teel­la mitä lähem­pä­nä se on jul­kis­ta lii­ken­net­tä? Vai rajoit­taa­ko jokin laki ettei kau­pun­ki saa periä eri vuo­kria eri pai­koil­la tai alueil­la? Kun jul­ki­nen toi­mi­ja perii kiin­teis­tö­ve­roa tai tont­ti­vuo­kraa niin se nyt on mel­ko yhden­te­ke­vää onko kysees­sä nimel­li­nen vero vai vuo­kra, lop­pu­tu­lok­se­na rahaa kui­ten­kin vir­taa jul­ki­sel­le toimijalle.

    En toki tie­dä mikä osuus kai­kis­ta ton­teis­ta on kau­pun­gin vuo­kra­maa­ta, mut­ta kyl­lä­hän lain­sää­dän­nöl­li­set kei­not ovat tie­tääk­se­ni ole­mas­sa että yksi­tyi­sel­lä ton­til­la ole­vien mai­den hal­tuun­ot­toon koh­tuul­li­sel­la kor­vauk­sel­la. Olet­taen että maan arvo jat­kaa Hel­sin­gis­sä kas­vun myö­tä nousu­aan niin ei näil­lä mah­dol­li­sil­la pak­ko­lu­nas­tuk­sil­la voi yksin­ker­tai­ses­ti hävitä.

    1. Vuo­kran kau­pun­ki saa lait­taa sel­lai­sek­si kuin halu­aa niin kau­an kuin tont­ti on tyh­jä. Sit­ten se vuo­kra­taan 60 vuo­den sopi­muk­sel­la, eikä vuo­kraa voi muut­taa. Niin­pä pika­ras­ti­koi­den vetä­mi­nen uusil­le asui­na­lueil­le on kau­pun­giel­le kan­nat­ta­vaa jo kiin­teis­tön omis­ta­ja­na, mut­ta ei vanj­hoil­le alui­el­le, kos­ka se opn lah­joi­tus alu­een nykyi­sil­le — ei tule­vil­le asuk­kail­le. Nykyi­sil­le, kos­ka asun­to­jen myyn­ti­hin­ta nousee. Sik­si koh­den­net­tu kiin­teis­tö­ve­ro oli­si oikeudenmukainen

  19. Hong Kong ei sub­ven­toi suo­raan jul­kis­ta lii­ken­net­tään lain­kaan. Sen sijaan jul­ki­sen lii­ken­teen lai­tos tilit­tää voit­toa kau­pun­gin kas­saan. Sil­ti se on ehkä maa­il­man paras kat­ta­vuu­del­taan ja hin­nal­taan. Arvioi­den mukaan 90% kai­kis­ta mat­kois­ta teh­dään julkisilla. 

    Koko hom­man rahoi­tus perus­tuu sii­hen, että Hong Kon­gis­sa kau­pun­ki antaa uuden asui­na­lu­een maan jul­ki­sen lii­ken­teen fir­mal­leen (MTR). Tämä raken­taa sin­ne met­ro­yh­tey­den ja maan arvo tie­ten­kin räjäh­tää hyvin kor­keal­le (tämä toi­mii erit­täin hyvin juu­ri Hong Kon­gis­sa, jos­sa asu­mi­nen on hyvin kal­lis­ta). Maa myy­dään kal­liil­la raken­nus­fir­moil­le tai hyvin arvo­kas ase­ma­komplek­si jää jopa koko­naan MTR:n hal­tuun ja se tekee sit­ten hyvää tiliä vuo­kraa­mal­la sitä eteenpäin. 

    Sinäl­lään mal­li on var­sin fik­su, kos­ka MTR:llä on insen­tii­vi raken­taa uudel­le pai­kal­le mah­dol­li­sim­man toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne ja muu­ten­kin pitää jul­ki­nen lii­ken­ne koko kau­pun­gis­sa hyvin toi­mi­va­na, kos­ka se net­to­aa val­ta­vas­ti sii­tä, että met­ro­py­säk­kien lähis­töt pysy­vät hyvin kalliina. 

    Aihees­ta pidem­min: https://www.theguardian.com/cities/2019/mar/19/how-public-transport-actually-turns-a-profit-in-hong-kong

    1. Samu­li Saa­rel­ma:
      Koko hom­man rahoi­tus perus­tuu sii­hen, että Hong Kon­gis­sa kau­pun­ki antaa uuden asui­na­lu­een maan jul­ki­sen lii­ken­teen fir­mal­leen (MTR). Tämä raken­taa sin­ne met­ro­yh­tey­den ja maan arvo tie­ten­kin räjäh­tää hyvin kor­keal­le (tämä toi­mii erit­täin hyvin juu­ri Hong Kon­gis­sa, jos­sa asu­mi­nen on hyvin kal­lis­ta). Maa myy­dään kal­liil­la raken­nus­fir­moil­le tai hyvin arvo­kas ase­ma­komplek­si jää jopa koko­naan MTR:n hal­tuun ja se tekee sit­ten hyvää tiliä vuo­kraa­mal­la sitä eteenpäin. 

      Kuu­los­taa sil­tä, että Hel­sin­gis­sä kaik­ki teh­dään mah­dol­li­sim­man päin­vas­toin Hong Kon­giin ver­rat­tu­na. Olen mon­ta ker­taa miet­ti­nyt mil­lai­nen arvon luo­vu­tus tapah­tuu sal­li­mal­la yksi­tyi­set lii­ke­kes­kuk­set met­roa­se­mien yhtey­teen. Toki täs­sä on mon­ta ulot­tu­vuut­ta kun kat­soo vaik­ka Rediä, tosin ei Redin­kään sijain­ti näy­tä maal­li­kol­le huo­nol­ta, suu­rin ongel­ma tai­taa olla se ettei vie­rei­nen tor­ni­ta­lo ole ollen­kaan aika­tau­lus­sa. Vai miten nois­sa on jär­jes­te­lyt yleen­sä Hel­sin­gis­sä, saa­ko kau­pun­ki tont­ti­vuo­kraa näis­tä vai rajoit­tuu­ko kau­pun­gin hyö­ty työn­te­ki­jöi­den pal­kan verottamiseen?

      Tus­kin nuo ostos- ja lii­ke­kes­kuk­set hir­veän huo­noa bis­nes­tä ovat kun nii­tä raken­ne­taan niin run­saas­ti joka paik­kaan. Tulok­sien ja kan­nat­ta­vuu­den arvioin­ti ei sekään ole help­poa, moni omis­ta­ja kun tai­taa olla suu­ria ulko­mai­sia yhtiöi­tä, jol­loin on syy­tä epäil­lä kai­ken­lai­sia vero­suun­nit­te­lu­ku­vioi­ta. Hir­veäs­ti itke­tään kii­na­lais­ten toi­min­taa kau­pas­sa ja talou­des­sa, mut­ta aina­kin ne osaa­vat mita­ta oman edun itsel­leen eivät­kä anna ulko­mais­ten repiä kaik­kea irti mikä läh­tee, toi­sin kuin Suo­mi ja EU ovat lähes ham­paat­to­mia kai­ken­lais­ta vero­jär­jes­te­lyä kohtaan.

      1. Vai miten nois­sa on jär­jes­te­lyt yleen­sä Hel­sin­gis­sä, saa­ko kau­pun­ki tont­ti­vuo­kraa näis­tä vai rajoit­tuu­ko kau­pun­gin hyö­ty työn­te­ki­jöi­den pal­kan verottamiseen?

        Kyse on kau­pun­gin omis­ta­mas­ta maas­ta, jos­ta kau­pun­ki saa joko vuo­kra­tu­loa tai tuloa ton­tin myyn­nis­tä. En muis­ta, kum­paa täs­sä on sovel­let­tu, mut­ta kau­pun­ki saa Kala­sa­ta­mas­ta huo­mat­ta­vat tonttitulot

    2. Samu­li Saa­rel­ma:
      Sinäl­lään mal­li on var­sin fik­su, kos­ka MTR:llä on insen­tii­vi raken­taa uudel­le pai­kal­le mah­dol­li­sim­man toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne ja muu­ten­kin pitää jul­ki­nen lii­ken­ne koko kau­pun­gis­sa hyvin toi­mi­va­na, kos­ka se net­to­aa val­ta­vas­ti sii­tä, että met­ro­py­säk­kien lähis­töt pysy­vät hyvin kalliina.

      Hel­sin­gis­sä met­ro­py­säk­kien tilal­la ovat sata­mat. Kau­pun­ki net­to­aa sata­mien toi­min­nas­ta, jol­loin sil­lä on insen­tii­vi edis­tää sata­mien kumi­pyö­rä­lii­ken­net­tä ja raken­taa auto­lii­ken­teel­le lisää infraa 😉 Kes­kus­ta­tun­ne­lin kuop­paa­mi­nen saat­taa olla kään­ne toi­seen suun­taan, mut­ta Mechelininkadun/Porkkalankadun ramp­pi­hir­vi­tyk­set kum­mit­te­le­vat vie­lä suunnitelmissa…

  20. Kiin­nos­ta­via aja­tuk­sia. Sub­ven­toi­tu jouk­ko­lii­ken­ne­hän mak­se­taan käy­tän­nös­sä vero­va­rois­ta. Kysy­mys on siis lopul­ta sii­tä, kuka jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nuk­set maksaa. 

    Dynaa­mi­nen hin­noit­te­lu voi kui­ten­kin olla vai­kea toteut­taa. Bus­sit ja rai­tio­vau­nut tulee hank­kia ja kul­jet­ta­jat pal­ka­ta ennen kuin tie­det­täi­siin, miten ihmi­set liik­ku­vat. Dynaa­mi­nen hin­noit­te­lu saat­tai­si vai­kut­taa ihmis­ten liik­ku­mis­käyt­täy­ty­mi­seen mer­kit­tä­väs­ti­kin. Lisäk­si työ­voi­ma tup­paa ole­maan kal­lein­ta öisin ja sun­nun­tai­sin, kun liik­ku­jia on vähiten.

    Jouk­ko­lii­ken­teen liput mak­se­taan euroil­la, mut­ta kun­nal­lis­ve­ro mää­räy­tyy pro­sent­tei­na tulois­ta. Tulot­to­mil­le tai erit­täin pie­ni­tu­loi­sil­le (lap­set, opis­ke­li­jat, tulon­siir­to­jen varas­sa elä­vät) rat­kai­su oli­si kata­stro­faa­li­nen. Eni­ten hyö­tyi­si­vät suu­ri­tu­loi­set kes­kus­ta-asu­jat, jot­ka pää­se­vät käte­väs­ti kävel­len töi­hin, kaup­poi­hin ja har­ras­tuk­siin. Samoin ilah­tui­si­vat hyvä­tu­loi­set elä­ke­läi­set, jot­ka mak­sa­vat eläk­kees­tään vero­ja mut­ta jot­ka voi­vat päät­tää liik­ku­mi­ses­taan vapaas­ti. En ole var­ma, oli­si­ko täl­lai­nen kau­pun­gin ja yhteis­kun­nan näkö­kul­mas­ta tehokasta. 

    Ongel­mak­si saat­tai­si myös muo­dos­tua pie­ni­tu­loi­sen työ­voi­man tar­jon­ta sin­ne, mis­sä liik­ku­mi­nen on kal­lis­ta. Kär­jis­täen: Jako­mäen S‑marketiin oli­si tar­jol­la myy­jiä, mut­ta Kasar­mi­to­rin S‑marketin aamu­vuo­roon oli­si vähem­män haluk­kai­ta. Työ­voi­man tar­jon­taon­gel­maa oli­si han­ka­la rat­kais­ta palk­kaa kor­jaa­mal­la, sil­lä lip­pu­jen hin­ta muut­tui­si dynaa­mi­ses­ti. Eikä työ­nan­ta­ja voi kom­pen­soi­da jär­ke­väs­ti mat­ka­ku­lu­ja, kos­ka työ­voi­ma saat­tai­si muut­taa “kal­liin mat­kan” pää­hän ja työl­lis­tä­mis­kus­tan­nuk­set nous­ta odot­ta­mat­to­mas­ti. Pie­ni kah­vi­la Puna­vuo­res­sa saat­tai­si kel­lah­taa kan­nat­ta­mat­to­mak­si, jos myy­mä­lä­apu­lai­nen muut­tai­si Röö­pe­ris­tä Järvenpäähän.

    Dynaa­mi­nen hin­noit­te­lu ja tie­tul­lit kui­ten­kin toi­mi­si­vat kes­kus­ta-alu­eel­le suun­tau­tu­van sata­ma­lii­ken­teen hait­to­jen vähen­tä­mi­ses­sä. Riit­tä­väl­lä “tie­tul­lil­la” Jät­kä­saa­ren lai­tu­riin lii­ken­net­tä sai­si siir­ret­tyä Vuosaareen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.